Ritokoski 2013 1

TUHTI 2013 – SEMINAARI: KAIKKI MUUTTUU – MITÄ JÄÄ?Nuorisotyön ammatillisuus? Työelämään nuorisotyön koulutuksella –työpaja

Diakista oikeisiin töihin?

Sami Ritokoski, DIAK

Ritokoski 2013 2

Aineistoa:• Alumnitapaamisesta 19.9.2013. Koolla seitsemän Diakin

Kauniaisten toimipisteestä valmistunutta sosionomi-kirkon nuorisotyönohjaajaa, joista kaksi töissä kirkon alalla, muut sosiaalialalla.

• Opiskelijoiden kirkon päivästä Helsingistä 30.9.2013• Pohdintaani opettajana• Diakista oikeisiin töihin? Miten opiskelut valmentavat

työelämään? Millaiselle osaamiselle on käyttöä?

Ritokoski 2013 3

Harjoittelut

• ”Harjoittelut avasivat ikkunoita, näköaloja ja mahdollisuuksia”

• ”Monipuoliset harjoittelut → monipuolista osaamista”• ”Harjoittelujen kautta pääsi kokeilemaan erilaisia työaikoja

(”ajaton työ”/vuorotyö/päivätyö)”→ harjoittelut ovat jo ”oikeita töitä”

Ritokoski 2013 4

• ”Uudessa (harjoittelu-) yhteisössä yhteisöön sisään pääseminen on haaste ja on tarve siihen, se kehittää myös työelämään”

• ”Ei tutussa seurakunnassa oppii enemmän”• ”Maaseudulta tuleva opiskelija oppii uutta kaupungissa,

pieneltä paikkakunnalta tulevalle suuri kaupunki/seurakunta on uusi kokemus”

• ”Harjoitteluissa saattoi turvallisesti mennä epämukavuusalueelle, kokeilemaan uusia asioita, haastaa itseään”

Ritokoski 2013 5

← • Opiskelijoiden opiskelujen aikaiseen ammatillisen identiteetin

muotoutumiseen ja ammatilliseen suuntautumiseen vaikuttavat erityisesti harjoittelut……….. Niiden kautta opiskelijat saavat uusia ammatillisia kokemuksia ja ammatillisen suuntautumisen näkökulma avartuu………. Diakin kaksoiskelpoisuutta (sosiaali- + kirkonala) tuottava koulutus ja harjoittelut avaavat monia mahdollisuuksia.

(Ritokoski & Valtonen 2003; Valtonen 2009)

← Harjoittelut + kesätyöt + seurakuntayhteys – erityisesti omaan kotiseurakuntaan – näyttävät olevan tärkeitä tekijöitä kirkollisen ammatillisen identiteetin rakentumisessa.

(Valtonen 2009, 222.)

Ritokoski 2013 6

Opiskelujen aikana saatu valmiuksia:

Kehittävään ja luovaan työotteeseen:• ”Soveltamaan teoriaa käytäntöön”• ”Heittäytyä uuteen, kyvykkyyttä ja valmiuksia lähteä

kehittelemään uutta”• ”Ottaa haltuun uusia menetelmiä”

← Diakin antaman koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia nopeasti muuttuvassa työelämässä. Taitava oppija kykenee itse laajentamaan ja uusimaan tietojaan eli hallitsemaan oppimisen taitoja.

(Ritokoski & Valtonen 2003, 23.)

← Ammattikorkeakouluopiskelua antoi valmistuneiden mielestä valmiudet elinikäiseen opiskeluun.

(Stenström, Laine & Valkonen 2005, 91.)

Ritokoski 2013 7

Tiimityöhön:

• ”Työyhteisöosaamiseen…. tiimityöt (kaikessa rasittavuudessaan) valmensivat työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa.”

• ”Työelämässäkään mielipiteet eivät ole aina samat, silti on tehtävä yhteistyötä.”

• ”Opiskelujen aikaisissa tuutorryhmissä vaadittiin pitkäjänteistä toimeen tulemista samalla porukalla…. valmensi myös työelämässä toimimiseen”

Ritokoski 2013 8

Kohtaamisen ammatteihin

• ”Kristillinen ihmiskäsitys (esim. käsitys siitä, että jokainen ihminen on sellaisenaan arvokas, ainutlaatuinen, subjekti…) antaa näkökulmaa työelämään ja ihmisten kohtaamiseen työssä”

• ”Kohtaamiskeskeisyyteen, kohtaamisen kykyä …… sitä on vaikeaa kuvata…. Teema tuli opinnoissa esiin…. ja kun opiskeluaikana opettajat tunsivat ja kohtasivat opiskelijat…. opiskelijat oppivat tuntemaan myös toisensa”

←

Ammatillisen orientaation muutokseen (opiskeluaikana) vaikuttaa oppilaitoksen ilmapiiri, muilta opiskelijoilta saatu vertaistuki ja oppilaitoksen opettajilta tai muulta henkilökunnalta saatu tuki. (Valtonen 2009, 223)

Ritokoski 2013 9

Muuta:

• ”Itsetuntemukseen – opintojen aikana on joutunut oppimaan itsestä, se on ollut merkittävä kasvuprosessi, merkittäviä kasvun vuosia”

• ”Oman elämän kipupisteet kannattaa käydä opiskeluaikana läpi, koska työelämässä täytyy kohdata ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa… asiakkaita, joilla on näitä asioita elämässä”

• ”Ratkaisukeskeiseen työotteeseen”• ”Saadulle mielenterveys- ja päihteet -osaamiselle on tänä

päivänä käyttöä, lastensuojeluosaamiselle myös”

Ritokoski 2013 10

Kentällä toimivien kirkon nuorisotyöntekijöiden pari kommenttia opiskelijoiden kirkon päivässä, pari viikkoa sitten nykyopiskelijoille lausuttuina:

• ”Projektiosaamiselle voi jatkossa (niukkenevien varojen maailmassa) olla enemmän ja enemmän käyttöä, pitää olla kykyä suunnitella projekteja, hakea projekti- ja hankerahoituksia, tietää, mistä niitä rahoituksia voidaan hakea.”

• ”Kielitaidolle tässä monikulttuuristuvassa maailmassa ja monikulttuuristuvan asiakaskunnan keskellä on enemmän ja enemmän tarvetta.”

Ritokoski 2013 11

Opettajana opittua:

• Ammattikorkeakoulun opettaja (14-vuotisen amk-opettajan kokemukseni pohjalta) joutuu koko ajan taiteilemaan teoreettiseen osaamiseen ja käytännön menetelmätaitojen tuottamisen välisessä jännitteessä.

• Käytännön työtaitoja tarvitaan ja niiden perään opiskelijat kyselevät.

Opettajana ymmärrän ja tunnustan tämän, mutta olen myös näkevinäni sen merkityksen, että opiskelija saa myös teoreettista ymmärrystä, kivijalkaa, jonka varassa hän:• Tietää, mitkä ovat eri toimintamuotojen roolit ja vahvuudet työn

kokonaisuudessa• Ymmärtää miksi kannattaa panostaa tiettyihin asioihin (esim.

leiritoiminta) työssään• Osaa perustella valintojaan silloin kun käytännön työssä joudutaan

esim. tekemään resursseihin liittyviä ratkaisuja. Mikä työssä on tärkeää ja mikä kenties vieläkin tärkeämpää…?

Ritokoski 2013 12

Teoreettisen ymmärryksen työkaluja:

• Muhonen ja Tirri (2008) ovat kuvanneet Jouko Porkan toimittamassa teoksessa Johdatus kristilliseen kasvatukseen kristillisen kasvatuksen toteutuvan kuuden ulottuvuuden kautta

• Kristillisen kasvatuksen pedagogisella ulottuvuudella tarkoitetaan kristillisen kasvatuksen toteuttamiseen liittyviä sisällöllisiä ja menetelmällisiä ratkaisuja sekä niiden taustalla vaikuttavia periaatteita ja lähtökohtia.

• Rippikoulun todellisuus -kirjassa Hans Tuominen käsittelee artikkelissaan Onnistunut rippikoulu ja rippikoulunopettajien pedagoginen ajattelu kasvatustieteilijä Pertti Kansasta mukaillen rippikoulunopettajien pedagogista ajattelua.

• Kansanen on pohtinut asiaa koulun opettajien keskuudessa, Tuominen siis soveltaa samaa ideaa rippikoulun opettajiin.

Ritokoski 2013 13

• Kansanen tekee sen kuvaamalla erilaisia pedagogisen ajattelun tasoja.

• Alimpana on ”toimintataso”, keskellä ”1. ajattelutaso” ja sen päällä ”2. ajattelutaso”.

2. ajattelun taso eli metateoriataso

1. ajattelun taso eli objektiteoriataso

toimintataso

Ritokoski 2013 14

• Toimintataso edustaa pedagogista, opetuksen käytäntöä.

• Täällä tasolla opettaja toimii paljolti tilannekohtaisesti, opetuksen perustaitojensa ja käytännön kokemuksensa varassa, myös ns. ”hiljaisen tiedon varassa

2. ajattelun taso eli metateoriataso

1. ajattelun taso eli objektiteoriataso

toimintataso

Ritokoski 2013 15

Toimintaorientoituneen ohjaajan (toimintataso) pedagogiselle ajattelulle on ominaista:• tilannekeskeisyys ja • jokapäiväisen

opetustoiminnan sujuvuus.

2. ajattelun taso eli metateoriataso

1. ajattelun taso eli objektiteoriataso

toimintataso

Ritokoski 2013 16

Opettaja/ohjaaja, joka on 1. ajattelutasolla, kykenee arvioimaan • arkista toimintaansa, • valintojaan ja päätöksiään

ja • kykenee rakentamaan siitä

malleja, luomaan siitä ”objektiteorioita”

Tätä tasoa voidaan siis kutsua objektiteoriatasoksi.

2. ajattelun taso eli metateoriataso

1. ajattelun taso eli objektiteoriataso

toimintataso

Ritokoski 2013 17

• Tällä tasolla tarvitaan teoreettista asiantuntemusta ja sisältöjen kriittistä arviointia.

• Tyypillistä ovat erilaiset vaihtoehdot ja ratkaisut, joita perustellaan kokemuksen, omien praktisten teorioiden (intuitio) ja teoriatiedon (ratio) avulla.

2. ajattelun taso eli metateoriataso

1. ajattelun taso eli objektiteoriataso

toimintataso

Ritokoski 2013 18

Opettaja/ohjaaja, joka on 2. ajattelutasolla, kykenee taas:• tarkastelemaan edellä

mainittuja objektiteorioita ja objektiteoreettisia ratkaisuja

• pohtimaan perusteita ja luomaan siitä kokonaisuuden, metateorian.

Siksi tätä tasoa voidaan kutsua myös metateoriatasoksi.

2. ajattelun taso eli metateoriataso

1. ajattelun taso eli objektiteoriataso

toimintataso

Ritokoski 2013 19

Kasvatuksen arvoihin liittyvällä pohdinnalla on keskeinen asema.

Opetusmaailmassa tämä tarkoittaa pohdintaa:• kasvatuksen

arvokysymyksistä, arvojen lähtökohdista

• eettisistä valinnoista,• ihmis- ja oppimis-

käsityksestä ja • näiden vaikutuksesta omaan

ajatteluun ja toimintaan.

2. ajattelun taso eli metateoriataso

1. ajattelun taso eli objektiteoriataso

toimintataso

Ritokoski 2013 20

• Tuominen painottaa, että teoreettisen tietämyksen on todettu olevan vain yksi osa tai alue, jota opettaja hyödyntää opetuksessaan.

• Toimintaan orientoituneen opettajan pedagoginen ajattelu ei ole sen huonompaa tai heikompaa kuin reflektiivinen, pohdiskeleva ja arvioiva ajattelu. Pedagogisen ajattelun laatu on vain erilaista.

• Hän on kokemuksensa perusteella hankkinut työssään hyväksi havaittua hiljaista käytännön tietoa, jota hän huomaamattaankin hyödyntää.

Ritokoski 2013 21

• Esimerkiksi rippikoulunopettaja voi olla pedagogisesti lahjakas vaikka ei perustelisikaan ratkaisujaan analyyttisesti tai teorioiden avulla.

• Hänellä voi olla herkkä empatiakyky ja hyvät vuorovaikutustaidot, joita hän intuitiivisesti käyttää opetuksessa.

• Hän voi olla joustava tiimityöntekijä tai innostava opettaja.

• Reflektiokyky on yksi kehittyvän opettajan ominaisuus, mutta ei ainoa.

Ritokoski 2013 22

Opiskelujen aikana saatu valmiuksia:

Kehittävään ja luovaan työotteeseen:• ”Soveltamaan teoriaa käytäntöön”• ”Heittäytyä uuteen, kyvykkyyttä ja valmiuksia lähteä

kehittelemään uutta”• …ehkä tämä liittyy ainakin kuvattuun 1. ajattelun tason eli

objektiteoriatason ajatteluun….?….jolla tasolla tarvitaan teoreettista asiantuntemusta ja sisältöjen kriittistä arviointia…….. tyypillistä ovat erilaiset vaihtoehdot ja ratkaisut, joita perustellaan kokemuksen, omien praktisten teorioiden (intuitio) ja teoriatiedon (ratio) avulla.

Kai tällaistakin osaamista tarvitaan….?

Ritokoski 2013 23

Kootusti:

• Harjoitteluilla suuri merkitys, varsinkin Diakin kaksoiskelpoisuutta tuttavassa koulutuksessa, uusien mahdollisuuksien avaajina, näkökulmien avartajina, monipuolisen osaamisen mahdollistajina, turvallisesti kokeilemisen ja omien rajojen siirtämisen forumeina. (Harjoitteluiden rinnalla myös muu työelämäyhteistyö olennaista, esim. opinnäyteyhteistyö)

Opiskelujen aikana saadaan valmiuksia: • Kehittävään ja luovaan työotteeseen, ratkaisukeskeiseen työotteeseen• Tiimityöhön• Erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien ihmisten/asiakkaiden

kohtaamiseen (kohtaaminen, vuorovaikutus, mielenterveys-/päihde-/lastensuojeluosaaminen)

• Itsetuntemukseen

Tilausta: projektiosaamiselle, kielitaidolle

Kysymys käytännön ”käsityötaitojen” ja teoreettisen tausta-ajattelun ja osaamisen tarpeesta.

Ritokoski 2013 24

Lähteet:• Kirkon nuorisotyönohjaajien ja alalle opiskelevien Diakin opiskelijoiden

keskusteluryhmä, Opiskelijoiden kirkon päivässä Helsingissä 30.9.2013, tuomiokirkon kryptassa.

• Muhonen, Mervi & Tirri, Kirsi. 2008. Mitä on kristillinen kasvatus? Teoksessa Porkka, Jouko (toim.). Johdatus kristilliseen kasvatukseen. Helsinki: LK-Kirjat, 63-82.

• Paneelikeskustelu alumnitapaamisessa Diakonia-ammattikorkeakoulun Kauniaisten toimipisteessä 19.9.2013.

• Ritokoski, Sami & Valtonen, Minna. 2003. Miten suunta löytyy? ‒ Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat kustumusta, ammatillista identiteettiä ja työhön sijoittumista pohtimassa. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B Raportteja 15. Helsinki.

• Tuominen, Hans. 2009. Onnistunut rippikoulu ja rippikoulunopettajien pedagoginen ajattelu. Teoksessa Innanen Tapani & Niemelä Kati (toim.) Rippikoulun todellisuus. Tampere. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 107.

• Stenström, Marja-Leena; Laine, Kati & Valkonen, Sakari. 2005. Ammattikorkeakoulut väylänä työelämään. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.

• Valtonen, Minna. 2009. Kertomuksia kirkon työntekijäksi kasvamisesta. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. A Tutkimuksia 23. Helsinki.