Digitalisaatio mikroyrityksissä - mikroyritykset tieto- ja viestintätekniikan luonteviksi käyttäjiksi

Marja-Liisa Viherä

Leena Viukari

2015

  2  

  3  

Digitalisaatio mikroyrityksissä - mikroyritykset tieto- ja viestintätekniikan luonteviksi käyttäjiksi

Esitutkimus

Kiitämme KAUTEsäätiötä tuesta

Helsingissä 22.5.2015

Marja-Liisa Viherä

Leena Viukari

  4  

Sisällysluettelo

Tiivistelmä  ...................................................................................................................................  5  

1.  Johdanto  .................................................................................................................................  6  

2.  Tutkimusongelma  ....................................................................................................................  7  

3.    Käsitteet  .................................................................................................................................  7  

4.  Menetelmä  ..............................................................................................................................  8  

5.  Tulevaisuuteen  suuntautuminen  .............................................................................................  9  

6.    Mikroyrityksen  toiminnan  edellytykset  .................................................................................  10  

7.  Mikroyritykset  ja  digitalisaatio  ...............................................................................................  11  Mikroyritykset  Suomalaisessa  yrityskentässä  .................................................................................................................  13  Mikroyritysten  digitalisaatioaste  ...........................................................................................................................................  16  

8.  Digivalmiudet  ........................................................................................................................  17  Liittymävaje  ....................................................................................................................................................................................  18  Osaamisvaje  ....................................................................................................................................................................................  19  Motivaatiovaje  ................................................................................................................................................................................  19  

9.  Mikroyritykset  ja  digitalisoinnin  käytön  alueet  ......................................................................  20  

10.  Mikroyrittäjän  digitalisaatiosysteemi  ...................................................................................  21  

11.  Empiria  ................................................................................................................................  23  Avaininformanttien  valinta  ......................................................................................................................................................  23  Haastattelujen  tulokset  ..............................................................................................................................................................  24  

12.  Toimenpide-­‐ehdotuksia  .......................................................................................................  28  

13.  Yhteenveto  ..........................................................................................................................  31  

Liite  1  ........................................................................................................................................  33  

Lähdeluettelo  ............................................................................................................................  34  

  5  

Tiivistelmä    

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä syyt estävät tieto- ja viestintätekniikan tehokkaan käytön mikroyrittäjien parissa markkinoinnin, verkostumisen, hallinnon ja kommunikaation alueilla. Tutkimuksen empiria käsitti kuusi mikroyrittäjää. Mikroyrittäjät jaettiin kolmeen ryhmään tvt:n käytön näkökulmasta: Vakiintuneet, Selviytyjät ja Uudistushaluiset. Kaikilta toimialoilta löytynee näitä ryhmiä. Tämän mikro-otannan perusteella emme voi sanoa mitään niiden yleisyydestä.

Tutkimuksemme osoittaa, että

Vakiintuneiden ryhmässä osaaminen on koetun tarpeen tasolla, vaikka toimintatavat olivat perinteisiä. He olivat sinut tietotekniikan kanssa.

Selviytyjät sen sijaan kokivat ahdistusta digitalisaation edessä. Heillä ei aika eikä motiivi riitä digitalisaatioon.

Uudistushaluisten ryhmässä on osaamista, mutta aika ei heilläkään riitä, mikä aiheuttaa riittämättömyyden kokemuksen.

Haastateltujen mikroyrittäjien peruslaitekanta oli riittävä, mutta osa mikroyrittäjistä tarvitsee työssään fyysisesti kestävämpiä laitteita. Sen sijaan ohjelmistojen taso oli heikko, niitä puuttui ja niiden käyttö oli vajavaista. Tutkimuksen perusteella kaikilla oli näkemyksiä oman työnsä kehittämiseen, mutta heillä ei ollut näkemystä digitalisaation mahdollisuuksista. Digitalisointitarve mikroyrittäjien markkinoinnissa nousi keskeiseen asemaan.

Mikroyritysten on mahdotonta itse oppia uudet tekniikan erilaiset sovellukset, ottaa tekniikka täysivaltaisesti käyttöön. Heidän aikansa ei yksinkertaisesti riitä. Helpot aloittelijan tuotepaketit (kustannuslaskelmat, tarjoukset, sopimuspohjat, tuntilistat, työn hyväksymiset, laskut, maksaminen, kehittynyt puhelinsoiton vastaanottopalvelu, e-lasku jne.) ja käyttöönoton luotsaus auttaisi mikroyrittäjiä digitalisoimaan liiketoimintaansa. Tarvitaan uusia toimialoja, verkostopartnereita, jotka hoitavat usean mikroyrittäjän hallinnon, markkinoinnin ja tiedonhaun palvelut. Uuden ammattikunnan kouluttamisella on kiire. Samoin tarvitaan mikroyritysten tueksi luotseja, jotka yhdessä yrittäjän kanssa luovat tehokkaat osasysteemit ja kokonaisuuden. Luotsien kouluttamisellakin on kiire!

  6  

 

1.  Johdanto  

Kolme kuviteltua esimerkkiä tieto- ja viestintätekniikan tarjoamista mahdollisuuksista

Tapaus 1 Kaasuhella

Asiakkaalla on tarve saada erityinen kaasuhella, joita lähikauppiaalla ei ole tarjota. Kauppias etsii maailmalta vaatimukset täyttävän hellan, tilaa sen ja toimittaa sen asennettuna ja asiakas maksaa hellan nettihinnan, välitys- ja asennuskustannukset.

Tapaus 2 Lähihoitaja

Lähihoitajalla on oma pieni yritys ja hänellä on viisi asiakasta. Lähihoitaja pitää blogia toiminnastaan yleisellä tasolla kaikille omaisille. Kutakin asiakasta koskevat henkilökohtaiset tiedot hän viestittää ryhmäviestimellä asiakaskohtaisesti asiakkaiden omaisille saaden vastauksen akuutteihin kysymyksiin välittömästi. Toki myös itse asiakas kuuluu ryhmäviestin piiriin. Samanaikaisesti päiväkirjaa toimitetaan.

Tapaus 3 Taiteilija

Nuoripari muutti uuteen kotiin ja mietti, mitä seinille. He ottavat kuvat kalustetun huoneen seinistä, minne haluavat tauluja ja lähettävät kuvat taideagentille, joka etsii tilaan sopivat ja sopivan hintaiset ehdotukset. Nuoripari saa ehdotukset pilvipalveluun ja päättää ostaa muutaman taulun. Agentti tuo ja ripustaa taulut seinille.

  7  

Kaikissa edellä olevissa esimerkeissä tieto- ja viestintätekniikka on oleellinen apuväline, työkalu. Esimerkiksi tapauksessa 1: kaasuhellojen ja myyjien tuoterekisterit globaalisti, tilaus-, laskutus-, kuljetusjärjestelmät ja niiden logistiikka, kustannuslaskelmat, laskutusjärjestelmät, asiakkaiden laskutusjärjestelmät, kustannuslaskelmat jne.

Tapauksessa 2: tietylle ryhmälle jaettu blogi, ryhmäviestintäohjelma itsellä ja omaisilla, arkitoimintojen yksityisyyden suoja. Tapauksessa 3: kuvanvälityspalvelut, laskutus yms. –palvelut.

Nämä tarinat mielessämme lähdimme tekemään esitutkimusta. Tutkimuksessa kutsumme tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa digitalisoinniksi.

2.  Tutkimusongelma  

Tämän esitutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä syyt estävät tieto- ja viestintätekniikan tehokkaan käytön mikroyrittäjien parissa markkinoinnin, verkottumisen, hallinnon ja kommunikaation alueilla. Selvitämme, onko lähtökohtaolettamuksemme oikeita.

1. Riittääkö mikroyrittäjillä aikaa kehittää työtään?

2. Onko mikroyrittäjillä osaamista ottaa käyttöön ja käyttää uusia palveluita?

3. Onko mikroyrittäjien laitekanta riittävä?

4. Onko mikroyrittäjillä näkemystä työn kehittämiseen?

5. Onko mikroyrittäjillä näkemystä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista?

Mikäli olettamuksemme on oikeita, niin tavoitteemme on selvittää tarvittavia toimenpiteitä.

3.    Käsitteet   Yrityksessä digitalisaatio merkitsee liiketoiminnan, toimintojen, tuotteiden ja palveluiden sekä tiedon tallentamista, siirtämistä ja muokkaamista digitaaliseen, sähköiseen muotoon esimerkiksi verkkoon ja eri alustoille. (Palta ry., 2015)

Euroopan Unionin määrittelyn mukaan mikroyritys työllistää alle kymmenen henkilöä ja on liikevaihdoltaan enintään 2 milj. euroa. (http://europa.eu/legislation) Tässä esitutkimuksessa tarkastellaan 1-4 henkilöä työllistäviä pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla toimivia mikroyrityksiä.

  8  

4.  Menetelmä    

Tarkastelumenetelmänä tässä tutkimuksessa käytämme pehmeää systeemianalyysiä, jonka on kehittänyt Peter Checlandin vuonna 1985 ja jatkokehittänyt 1990 luvun loppupuolella. Pehmeää systeemianalyysiä käytetään tulevaisuuden tutkimuksessa – mikä on tämänkin artikkelin näkökulma - yhdistämään eri päätöksentekijöiden tavoitteet, visiot ja nykytilan ymmärryksen.

Systeemi voidaan määritellä monin tavoin. Systeemi muodostuu useista osasysteemeistä, jotka kaikki sisältävät niissä määriteltyjä toimia. Tässä artikkelissa tarkastelemme mikroyritysten digitalisointia systeeminä, joka sisältää seitsemän osasysteemiä – jotka taas voidaan jakaa useimpiin osasysteemeihin (Kuva 10). Näiden osasysteemien välillä on erilaisia jännitteitä sekä toiminnallisia yhteyksiä. Koko systeemi on siten enemmän kuin osiensa summa. (Mannermaa, 1993) Osasysteemit poikkeavat toisistaan kuitenkin selvästi eri tekijöiden, mm osaamisen, motivaation, lainsäädännön, ammatillisuuden jne. osalta. Mikroyrittäjä on haasteiden edessä.

Checkland (1985) ja Mannermaa (2003) osoittavat, että ihmisten luomat systeemit kehittyvät evolutionäärisesti yhä kompleksisemmiksi. Tämä koskee erityisesti sosiaalista muutosta. Tekniset innovaatiot esimerkiksi vaativat aina myös sosiaalisen innovaation. Kun nämä tapahtuvat yhtä aikaa, on vaikea erottaa syitä ja seurauksia. Kun viestintä- ja informaatiotekniikan katalysoimat prosessit tapahtuvat samanaikaisesti eri aloilla, on yhä tärkeämpää saada ote käynnissä olevasta kehityksestä, ja ymmärtää alkuperäisiä tavoitteita, mukaan tulleita uusia tavoitteita jne. Ja nähdä ympäristön muutos.

Ongelmana onkin kuinka hallita systeemiä ja kuinka hallita muutosta. Olemme luoneet mallimme ymmärtääksemme tieto- ja viestintätekniikan käytön systeemiä ja sen muutosta paremmin saadaksemme aikaan aidon vuoropuhelun mikroyrittäjän ja tekniikan välillä. Ymmärryksen saavuttaminen taas edellyttää verkostoja, luottamuksellisia suhteita ja foorumeita, joissa ongelmia voidaan käsitellä ongelman omistajien omalla kielellä. (Viukari, 2010). Pehmeää systeemianalyysiä voidaan käyttää erityisesti tilanteessa, missä systeemin hallinnointi (organisointi, yhdistely, yhteistyö, verkostuminen jne.) on luisumassa käsistä nopean ympäristön muutoksen tai uuden informaation vuoksi. Tämänkaltaisessa tilanteessa on tavallista, että systeemin sisällä – tässä tapauksessa mikroyrityksissä – on epävarmuutta kuinka hallita tilanne, millaisia toimia ja tekoja tarvitaan. Tällainen tilanne syntyy myös silloin, kun systeemissä tapahtuu isoja innovaatioita, jotka muuttavat toimintatapoja. Usein tämä tapahtuu mikroyrittäjälle näkymättömänä ja aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa.

Vaikka tilanne nähdään problemaattisena, ei kuitenkaan pystytä näkemään tarkasti millaisia probleemat ovat. Pehmeä systeemianalyysi auttaa tässä tapauksessa jakamalla ongelmat osa-ongelmiksi kirkastamaan tarkasti mitä toimintamalleja, käytänteitä ja prosesseja tarvitaan. On helpompaa tehdä kohta kohdalta toimintastrategia osa-ongelmien ratkaisemiseksi kuin yrittää ratkaista koko systeemin ongelmia.

Jaoimme mikroyritysten digitalisaation kahdeksi osasysteemiksi: digivalmiudet ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöalueet.

Tutkimuksen empiria kerättiin mikroyrittäjien syvähaastatteluilla. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Lisäksi pidimme päiväkirjaa tutkimuksen aikana esiin tulleista ilmiöistä. Lähtökohtana olivat tulevaisuudentutkimuksen ja kognitiotieteen menetelmät.

  9  

5.  Tulevaisuuteen  suuntautuminen  

Nykyhetkellä tekemiimme valintoihin, päätöksiin ja toimiin vaikuttavat ne uskomukset (toiveet ja pelot) ja mielikuvat, joita meillä on tulevaisuudesta. Tulevaisuutta koskevista ajatuksista muodostuu tulevaisuudenkuvamme, jotka ovat meidän sekä tietoisia että tiedostamattomia päätöksenteon ja valintojen motivaattoreita. Tulevaisuusajattelua voidaan siten luonnehtia aktiiviseksi toimintaan ohjaavaksi näkökulmaksi tulevaisuuteen ja nykyisyyteen sekä niiden välisiin suhteisiin sekä erityiseksi pyrkimykseksi muodostaa käsitys siitä, mitä tänään tulee tehdä tulevaisuuden hyväksi.

Otamme jatkuvasti kantaa tulevaisuuteen ajatuksillamme, puheellamme ja teoillamme, joko tietoisesti tai tietämättämme. Henkilökohtainen suhde tulevaisuuteen vähenee merkityksessään, kun tarkasteltava asia etääntyy joko ajallisesti tai maantieteellisesti. Vaikkemme pysty tietämään juuri mitään varmaa tulevasta, meidän on sekä elämän merkitykselliseksi kokemisen että järkevän toiminnan valintaan liittyvistä syistä tehtävä sitä koskevia oletuksia. Sen vuoksi mennyt, nykyhetki ja tuleva muodostavat saumattoman jatkumon ja kokonaisuuden. Tulevaisuuksientutkimus luo ja käyttää näin muodostuvia tulevaisuudenkuvia tulevaisuuden tekemisen työkaluina. ( Rubin 2004)

Yksi tärkeimpiä välineitä tietoajan ja tietoyhteiskunnan haltuunotossa on proaktiivisuus, joka voidaan ymmärtää samalla sekä kykynä ja haluna olla mukana tulevaisuuden tekemisessä ja suunnittelemisessa että myös sen tiedostamisena, että tulevaisuuden suunta ja laatu ovat viime kädessä meistä itsestämme kiinni. Proaktiivinen ihminen on myös oivaltanut, että hän voi vapaasti valita reaktionsa kaikissa tilanteissa, mutta samalla hän auttamatta valitsee myös valintojensa seuraukset. Se, miten reagoimme virheeseemme, vaikuttaa väistämättä virheen seurauksiin. Proaktiivisuus edellyttää siten aktiivisuutta, aloitteellisuutta ja vastuunottoa valinnoista.

Taulukko 1: Asenteet tulevaisuuteen (Rubin 2004)

Tulevaisuutta koskevat asenteet voivat olla eri valinta- tai päätöksentekotilanteissa erilaisia. Osoittaa viisautta, että toimija osaa valita neljästä erilaisesta tulevaisuusasennevaihtoehdosta oikean kussakin päätöksentekotilanteessa. On viisautta harkita mm. milloin toimintaa pitää digitalisoida, miten kauan tulee toimeen nykyisillä tavoilla. Passiivinen asenne tulevaisuuteen kertoo siitä, että tulevaisuus ei kiinnosta tai toimija kokee, ettei hänelle ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen. Niinpä tulevaisuuskuviin ei kiinnitetä sen kummempaa huomiota eikä visioita eli tavoitetulevaisuuksia välitetä rakentaa. Haasteena tässä asenteessa on se, että muutokseen ei olla valmistauduttu — asiat vain tapahtuvat. Reaktiivinen asenne kuvaa pyrkimystä sopeutua siihen, mitä tulevaisuus sattuu eteen tuomaan. Silloin asioiden, prosessien, kehityskulkujen ja tapahtumien annetaan edetä omaa vauhtiaan, niihin ei semmoisenaan juurikaan puututa. Tulevaisuus nähdään nykytilan jatkumona, jossa tulee tapahtumaan ehkä määrällistä muutosta joko parempaan tai huonompaan — laadulliseen muutokseen ei kiinnitetä huomiota. Niinpä strategiatyöskentely nojautuu siihen, että varaudutaan valitsemaan oikea ja toteuttamiskelpoisin selviämisen menetelmä, kun muutos on välttämätön. Preaktiivinen eli ennakoiva ajattelu pohtii trendejä ja seuraa niiden kehityskulkuja. Toimintastrategia on useimmiten ennaltaehkäisevä — pyritään löytämään se toimintatapa ja keino, joka

  10  

vastaa trendien esittämiin haasteisiin mahdollisimman tehokkaasti ja vähillä resursseilla. Proaktiivinen toimija ottaa huomioon yllättävät ja ennalta-arvaamattomat vaihtoehdot ja mahdollisuudet ja pyrkii näkemään tulevaisuuden monien erilaisten vaihtoehtojen kautta. Hän pyrkii vaikuttamaan tulevaisuuteen nykyhetkessä tehtävillä päätöksillä ja valinnoilla, siten että tulevaisuudesta muodostuu paras mahdollinen.

6.    Mikroyrityksen  toiminnan  edellytykset  

Mikroyritykset tarvitsevat menestyäkseen monenlaisia vahvuuksia, joita tässä kutsumme pääomiksi. Tavoitteena on tarkastella miten digitalisaatio vaikuttaa eri pääomien muodostumiseen.

Kuva 1: Mikroyrityksen yritystoiminnan pääomat

Tietopääoma kertyy yrittäjille koulutuksen ja kokemuksen kautta. Tietopääoma käsittää lähinnä oman alan tietosisältöjä sekä tarvittavia toiminnan mahdollistamia yrityksen pyörittämiseen liittyviä tietoja (riskienhallinta ja turvallisuus, talous-, palkka- ja henkilöstöhallinto, toimistotyön laitteet ja menetelmät, rahoituslähteet jne.), tietohallintoa (tietolähteet ja tiedonhaku, tiedonsäilytys ja arkistointi jne.), viestintätyötä (asiakirjatuotanto, kielitaitoa, tapakulttuuri ja kulttuurierojen tuntemusta jne.) Mikroyrittäjän osaamispääoma sisältää, kuten luvussa 8 mainitaan, yrittäjyyteen liittyvää osaamista ja ammattiosaamista.

Sosiaalinen pääoma liittyy sosiaalisiin verkostoihin ja niiden organisoitumisen tapoihin, jotka perustuvat luottamukseen ja tuttuuteen sekä vastavuoroisten odotusten täyttämiseen perustuviin normeihin. Verkostoissa muodostuu resursseja, sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma on erittäin tärkeä asia sekä menestymisen että työssä jaksamisenkin näkökulmista. Mm Naisyrittäjien keskusliiton tekemän tutkimuksen

  11  

mukaan mikroyrittäjät kokevat suurimmaksi ongelmaksi yksinäisyyden. Sosiaalinen pääoma on monen mikroyrittäjänkin elämisen ehto: ilman luottamuksellisia ja hyviä sosiaalisia verkostoja ja niissä toimimista hän ei pärjää.

Fyysinen pääoma riippuu toimialasta, joissakin riittää vain älypuhelin, joissakin tarvitaan toimitiloja, kuljetusvälineitä, koneita, laitteita jne.

Digitaalinen pääoma on ehdoton edellytys verkostomaisessa toimintamuodossa. Digitaalista pääomaa tarvitaan, kun asiointi tapahtuu ajasta ja paikasta riippumattomasti, yhteistyössä muiden kanssa. Yritysten digitaalinen pääoma muodostuu niistä tietovarannoista, joita vuosien varrella on kerääntynyt. Tällaisia tietovarantoja ovat mm. asiakastietokannat, asiantuntijajärjestelmät, asiantuntijatiedot, yhteystiedot, ohjelmistot, kuva-arkistot jne.

Yrityksen mainepääoma on erityisen tärkeä mikroyrityksille. Usein asiakkaat saattavat löytyä vahvojen tai heikkojen sidosten kautta hyvien kokemusten perusteella. “Hyvä kello kauas kuuluu, paha kello kauemmas”. Mainepääoma syntyy muiden pääomalajien hyvästä synergiasta. Mainepääoma perustuu luottamukseen siitä, että asiat hoidetaan hyviin. Mainepääoma syntyy laadusta. Yrityksen hyvin hoitamat tehtävät, yhteinen sosiaalinen pääoma muiden yritysten kanssa ja osaaminen synnyttävät hyvän mainepääoman, mistä on turvallista ponnistaa eteenpäin.

Viestintäkulttuuri, tavat viestiä ja hoitaa yhteyksiä, pitävät eri pääomat yhdessä. Hyvä, avoin viestintäkulttuuri luo hyvän kasvualustan myös eri pääomille.

 7.  Mikroyritykset  ja  digitalisaatio  

Työkalujen käyttö on mullistanut ihmiskunnan historiaa, muokannut ympäristöämme, hyvinvointiamme, kulttuuriamme, talouttamme, yhteiskuntaamme ja ajatteluamme. (Oulasvirta, 2011) Suomalaisen tietoverkottumisen aika ulottuu lyhimmilläänkin yli neljänkymmenen vuoden taakse. Samanaikaisesti Suomi kävi läpi eurooppalaisittain hyvin rajun yhteiskunnallisen ja kulttuurisen muutoksen: maa- ja metsätalousvaltio teollistui ja kaupungistui sekä kehittyi nykyaikaiseksi hyvinvointivaltioksi. Internet on ollut käytössä tuosta ajasta vain puolet ja se on arkipäiväistynyt vasta 1990-luvun lopusta lähtien. (Saarikoski, 2009) Kaikista ihmisen työkaluista monipuolisin on tietokone (Oulasvirta, 2011). Tietokoneita otettiin käyttöön Suomessa 1990-luvulla myös yhden hengen yrityksissä.

Seuraavassa tarinassa mikroyrityksen digitalisointi-kehitys näkyy selvästi. Yrittäjällä oli näkemys, motivaatio ja tarvittavan ammattiosaaminen, etätukihenkilö osaamista tukemaan ja liittymät hän hankki.

Paluumuuttaja Kaarinan yrittäjäntaival alkoi Helsingissä vuonna 1990. Hän oli hankkinut taittajan ammattitaitonsa Kanadassa, missä tehtiin paljon töitä ja työn laadun oli oltava erinomainen. Siellä hän oli nähnyt ensimmäiset pienet ”Macit” työkäytössä ja muistelee haaveilleensa sellaisesta.

Helsingissä hän hakeutui pienyrittäjien ja itsensä työllistävien yhteisöön, jossa kaikki materiaali tuotettiin vielä käsin. Kaarina osti aluksi vähän käytetyn pienen Macin ja kokeili tehdä sillä pieniä ilmoituksia. Siitä ei kuitenkaan tullut yhtään mitään, hän totesi. Koska yhteisö tarjosi hyvän verkoston myös toimeksiantojen

  12  

suhteen, hänelle avautui mahdollisuus alkaa tehdä Nokia-kännykän käyttöohjeita ja esitteitä. Nokia kuitenkin edellytti, että käyttöohjeet ja esitteet tehdään suoraan sähköiseen muotoon. Ammattitaito Kaarinalla oli, mutta työvälineet puuttuivat - syntyi impulssi hankkia iso Mac.

Yhteisön kautta hän oli ehtinyt tutustua kirjapainoammattilaiseen, Jouniin. Jouni oli tietokoneiden moniosaaja; hän hallitsi erilaiset ohjelmat ja oli myös opettanut tietokonekieltä. Jouni avusti Kaarinaa koneiden hankinnassa, tietokoneen ja ohjelmien lisäksi oli hankittava myös hyvä printteri ja skanneri. Työtilaukset tulivat silloin postissa, PDF-tallennuksia ei ollut ja vedokset tulostettiin. Kaarina opetteli käytännössä koneen ja lukuisten ohjelmien käytön Jounin avustuksella. -Et voi kuvitella sitä puheluiden määrää, hän muisteli.

Töitä tuli paljon myös muilta toimeksiantajilta ja osittain myös siksi, että vanhat graafikot eivät opetelleet tietokoneiden käyttöä. Lopulta Kaarinalla oli niin paljon töitä, että hän joutui palkkaamaan itselleen apulaisen. (Päiväkirja, 2015)

Monet mikroyritykset ovat edelleen haasteen edessä: heidän tulee digitalisoida toimiaan yhä enemmän pysyäkseen kehityksessä mukana. Edellinen graafisen alan yrittäjäesimerkki kuvaa digitalisaation etenemistä 1990-luvun alussa. Tuolloin digitalisaatio-käsitettä ei vielä käytetty yhtä yleisesti kuin tänä päivänä. Digitalisaatiota on havainnollistettu oheisessa kuvassa (Kuva 2) muutamien tieto- ja viestintätekniikan laitteiden kehittymistä analogisesta digitaaliseen.

Mikroyrityksen digitalisoinnissa on lähdettävä liikkeelle siitä, mikä on oma liiketoiminta ja määriteltävä oma tuote. Sen jälkeen mietitään, mikä siinä on informaatiotekniikan rooli, pohtii Hagros. (Hagros, 2015) Olemme tilanteessa, missä mikään yritys ei voi välttyä tietotekniikalta. Yritysten ympäristö kehittyy niin, että tietotekniikka ei ole enää pelkästään yritysten oma valinta, vaan se on eräänlainen pakko, esimerkiksi e-lasku. (Kurki, 2010) Tai asiakkaat vaativat: ”Valitsen kampaajan sillä perusteella, että voin varata ajan netissä, silloin kun minulle sopii” (Päiväkirja, 2015). Taloustieteen professori Pohjolan mielestä tieto- ja viestintäteknologialla on tärkeä asema koko Suomen talouden menestyksessä (Perttu, 2015). Mielestämme sillä on merkitystä myös mikroyrittäjille.

  13  

Digitalisoinnin tuoma lisäarvo liiketoiminnassa näkyy mm. yrityksen tuotteiden ja palveluiden näkyvyyden lisääntymisenä, asioiden hoitamisen nopeutumisena, kustannustehokkuutena ja laajempina mahdollisuuksina. Esimerkiksi luovan alan yrityksissä digitalisoituminen on tuonut moninkertaisen määrän mahdollisuuksia monistaa omia tuotteita ja jakaa niitä globaalisti. Alalla on myös paljon yrityksiä, joiden ensisijainen asiakas on yksittäinen kuluttaja. Hyviä esimerkkejä tästä ovat pelialan yritykset tai vaatesuunnittelijat. (TEM, Toimialapalvelu, 2014)

Mikroyritykset Suomalaisessa yrityskentässä Suomessa toimi 354 081 yritystä vuonna 2013. Toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstö oli 1 472 000. Samana vuonna koko maassa 1 – 4 hengen yrityksiä oli 314 981 kpl ja 5 – 9 hengen yrityksiä oli 19 858. Henkilöstön lukumäärä 1 – 4 hengen yrityksissä oli 281 624 henkeä

Kuva2:  Informaation  tuottamisen  ja  välittämisen  välineitä  analogisesta  digitaaliseen  

  14  

Kuva3: Yritysten lkm Kuva4: Henkilöiden määrä yrityksissä

ja 5 – 9 hengen yrityksissä 127 446 henkeä. Huomattakoon, että kaikki yrittäjät eivät ole kokopäiväisiä toimijoita. Yrityksistä 36 prosenttia toimi Uudellamaalla. (Tilastokeskus, 2013)

Helsingin kaupungin tietokeskus on tilastoinut myös 1 – 4 henkilön mikroyritykset. (Helsingin Tietokeskus, 2014, Yritystoiminta Helsingissä) Vuonna 2012 niitä oli yhteensä 33 581 ja ne työllistivät 34 107 henkilöä. Helsingissä toimi kaikkiaan 40 173 yritystä vuonna 2012, ne työllistivät 254 405 henkilöä. Helsingin yrityskannasta mikroyrityksiä (1 – 4 henkilöä) oli 83,6 prosenttia.

Mikroyrityssektorin toimialakokonaisuuksista asiatuntijapalvelut (liikkeenjohdon konsultointi, muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle, lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, mainonta, arkkitehti- ja insinööripalvelut jne.) oli suurin työllistäjä, 6 844 henkilöä. Digitalisaatio tuo tälle toimialalle paljon hyötyä ja tehokkuutta.

Hyvinvointipalvelut (terveyspalvelut, muut henkilökohtaiset palvelut jne.) työllisti 4 802 henkilöä. Tälle toimialalle digitalisointi tarjoaa runsaasti erilaisia vaihtoehtoja, esimerkiksi ajanvaraussysteemit, etäanturit, etädiagnoosit jne.

Informaatio- ja viestintätoimiala (mm. ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvät toiminnot) työllisti 2 487 henkeä. Digitalisaatio on tämän toimialan toiminnan ydintä.

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä kiinteistöalan toimialat (vuokraus- ja leasingtoiminta, työllistämistoiminnat, matkatoimistot, turvallisuuspalvelut, kiinteistönhoito ja toimistopalvelut, kiinteistönvälitys, isännöinti jne.) työllistivät 3 354 henkilöä. Myös näillä toimialoilla digitalisoinnin hyödyt ovat suuret.

Tukku- ja vähittäiskaupan toimiala oli Helsingissä 2012 toiseksi suurin mikroyritystyöllistäjä, 5567 henkilöä. (vähittäiskauppa, tukkukauppa ja moottoriajoneuvojen tuki). Digitalisaatio tuo suurta hyötyä esimerkiksi hyvin toimivat logistiikkajärjestelmät, verkkokauppa jne.

  15  

Kuva5: Mikroyritysten toimialajakauma

Koko maassa yritysten lukumäärä on kasvanut eniten rakentamisessa ja yksityisillä palvelualoilla, kauppaa lukuun ottamatta, vuosina 2007–2012. Yksityisten palvelualojen puolella yritysten määrä on lisääntynyt vuosina 2007–2012 määrällisesti eniten terveyspalveluissa, liikkeenjohdon konsultoinnissa, tietotekniikkapalveluissa, kiinteistöjen ylläpitopalveluissa sekä henkilökohtaisissa virkistys- ja hemmottelupalveluissa.

Mikroyritysten kohdalla alle kaksi henkilöä työllistävät ei-työnantajayritykset lisääntyivät 4 900 yrityksellä eli noin kolme prosenttia vuosina 2008–2012. Suomessa yritysten määrän kasvu on keskittynyt näihin ei-työnantajiin. Tuloksena yrityskenttä muodostuu pitkälti yksinyrittäjistä ja sen tyypillinen piirre on sivu- ja osa-aikaisten yritysten suuri osuus. (TEM, Yrityskatsaus 2014 – Murroksia ja uudistumista)

Rinkama (2014) on tutkinut korkeintaan kolme henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä vuosina 2009 – 2012. Tällä aikavälillä kyseisten yritysten henkilöstö kasvoi merkittävästi, yli 20 000 henkilöllä. Osa mikroyrityksistä kasvoi melko ripeästi ja tämä oli työllisyyden ja talouden näkökulmasta erittäin merkittävää. Rinkama (2014) toteaa, että mikroyritysten rooli ja merkitys talouskasvun lähteenä on monilta osin tutkimatta. Mikroyritykset edustavat suurta osaa suomalaisesta yhteiskunnasta (Kts. myös Lipiäinen, 2014) ja ovat saaneet tietoyhteiskuntatutkimuksessa määräänsä ja vaikuttavuuttaan pienemmän huomion.

Suomalaisista yrittäjistä (pl. alkutuotanto) 65 prosenttia oli vuonna 2013 yksinyrittäjiä. Työnantajina toimivia on 35 prosenttia yrittäjistä. Yksinyrittäjien osuus on lisääntynyt 1990-luvun lopusta lähtien. Yksinyrittäjyys on yleisempää naisten kuin miesyrittäjien keskuudessa. Miesyrittäjistä yksinyrittäjiä oli alle 60 prosenttia, mutta naisyrittäjistä yli 75 prosenttia.

Ikääntyneiden yrittäjyydestä kertoo se, että yrittäjien (pl. alkutuotanto) osuus 60–74-vuotiaiden työllisyydestä vuonna 2012 oli yli viidennes ja 65–69-vuotiaiden työllisyydestä 35 prosenttia. Tätä saattaa selittää suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle jatkamaan työtään perustamalla oman yrityksen. Yli 74-vuotiaat puuttuvat tilastoista.

Suomessa yrittäjien koulutustaso on ollut perinteisesti alempi kuin palkansaajilla. Yrittäjien koulutustaso on kuitenkin noussut vuodesta 1997, jolloin noin kolmanneksella ei ollut perusasteen jälkeistä ammatillista tai muuta koulutusta. Vuonna 2011 tämä osuus oli pudonnut viidennekseen. Alemman ja ylemmän korkea-asteen suorittaneita oli yrittäjistä 35 prosenttia vuonna 2011. Koulutettujen yrittäjien määrä on lisääntynyt erityisesti vuoden 2009 taantuman jälkeen. (TEM, Yrityskatsaus 2014)

  16  

Mikroyritysten digitalisaatioaste Vaikka mikroyritykset edustavat suurta osaa suomalaisista yrityksistä, tutkimus niiden digitalisoitumista on vähäistä ja hajanaista, joten selkeää kokonaiskäsitystä esimerkiksi digitalisaatioasteesta on vaikea muodostaa.

Vuoden 2005 jälkeen Suomessa on tehty muun muassa useita opinnäytetöitä mikroyritysten ICT-käytöstä. Opinnäytetöissä on käsitelty mikrotyritysten verkostoitumista, tietotekniikan teknisiä ongelmia, yksittäisten tekniikoiden käyttöönottoa, verotuspalveluiden käytön vaikeutta jne.

Lipiäinen ja Karjaluoto (2012) ovat tutkineet keskisuomalaisten yritysten digitaalisen markkinointiviestinnän tilaa. Verkkokyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi 467 yritystä, joista 55 prosenttia on 1 – 2 hengen yrityksiä. Puolet tutkituista yrityksistä toimii palvelualalla, 15 % teollisuuden, 14 % kaupan ja viidennes (20%) jollakin muulla alalla. Pääosa yrityksistä (81 %) tekee kotimaan kauppaa. Suurin osa yrityksistä hyödyntää omasta mielestään digitaalista markkinointi huonosti. Noin 27 % kaikista sanoi hyödyntävänsä digitaalista markkinointia erittäin huonosti ja mikroyrityksistä 35 %. 1- 2 henkilöä työllistävät yritykset kokevat hyödyntävänsä digitaalista markkinointia huonommin kuin 3 henkilöä tai enemmän työllistävät yritykset. Vain 4 % 1-2 henkilöä työllistävistä yrityksistä kokee hyödyntävänsä digitaalista markkinointia erittäin hyvin. Lipiäinen (2014) toteaa, että pk-yritykset eivät hyödynnä digitaalisten välineiden koko potentiaalia markkinointitarkoituksiin.

Läntisellä Uudellamaalla on tehty pk-yritysten tieto- ja viestintätekniikan osaamisen selvitys. (Stålberg, 2012) Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena, johon 689 yritystä vastasi, yrityksistä 64,8 prosenttia oli yksinyrittäjiä. Toimialoista suurimpia olivat erikoistunut rakennustoiminta, terveyspalvelut ja vähittäiskauppa. Tutkimuksen tuloksena on todettu, että yritysten tekninen valmius on hyvällä tasolla eli yleisesti ottaen käytössä oli tietokone, faksi, tulostin ja muut monitoimilaitteet ja tvt-osaaminen on perustasolla. Erilaisia internetpalveluita (esim. FB, RSS-syöte, puhelut netin kautta, jne.) osattiin hyödyntää joko kohtalaisesti tai vähän. Motivaatio uuden oppimiseen nähtiin tutkimuksessa vähäiseksi.

Kohderyhmä on näissä tutkimuksissa yleensä hyvin pieni tai yhdellä maantieteellisellä alueella. Usein tutkimus perustuu kyselylomakkeisiin sekä yhden yrityksen osallistuvaan havainnointiin. Yrityksen toimialan tuntemukseen ja tieto- ja viestintätekniikan käytön tarpeisiin perustuva tutkimusote puuttuu löytämistämme tutkimuksista ja hankkeista. Tilastokeskus ei tilastoi alle viisi henkilöä työllistävien yritysten tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Tiedot kerätään valituilta toimialoilta kaikilta vähintään 100 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä, 10–99 henkilön yrityksistä poimitaan otos. (http://tilastokeskus.fi/keruu/tsky/index.html) Vuosittain tehtävä kansainvälinen vertailututkimus Digibarometri ei tutki alle kymmenen henkilöä työllistävien yrityksien tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. (Digibarometri, 2015)

Vuoden 2015 Pk-barometrin mukaan vahvasti kasvuhakuiset yritykset käyttävät digitaalisia työkaluja selvästi yleisemmin kuin muut yritykset. Kasvuhakuiset pk-yritykset ovat oivaltaneet digitaalisten työkalujen potentiaalin liiketoiminnan kannalta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi muita yrityksiä aktiivisempaa sosiaalisen median ja pilvipalvelujen käyttöä, myyntiä verkossa sekä digitaalisten jakelukanavien hyödyntämistä. Sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, käytti yli 60 prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä, mutta kaikista yrityksistä alle 40 prosenttia. Pilvipalveluita kasvuhakuiset yritykset käyttivät lähes kaksi kertaa yleisemmin kuin muut yritykset. Selkeä ero kasvuhakuisten yritysten hyväksi oli myös digitaalisten kanavien käytössä, joita kasvuhakuisista yrityksistä käytti lähes 40 prosenttia, mutta kaikista yrityksistä vain viidennes. (Pk-barometri, 2015) Mikroyrityksiä ei ole erikseen tutkittu.

  17  

Mikroyritysten digitalisointi on vielä kesken. Digitalisaation hyödyntämisessä on myös ongelmia. Esimerkiksi Palvelualojen tutkimuksen (2015) mukaan eniten digitalisoitumisen haasteita nähtiin teknologian osa-alueella: järjestelmien yhteensopivuuden, uuden teknologian käyttöönoton ja ylläpidon sekä datan saatavuuden ja hyödyntämisen suhteen. (Palta ry, 2015) Ympäristö muuttuu ja kehittyy koko ajan.

8.  Digivalmiudet  

Digivalmiudet tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan käytön valmiuksia kolmen eri komponentin alueella. (Viherä, 1999)

1. Liittymä

2. Osaaminen

3. Motivaatio

Liittymä tarkoittaa laitteita esimerkiksi älypuhelin, tietokone, tabletti, tulostin ja verkkoliittymiä kuten laajakaista ja langattomat liittymät. Lisäksi liittymään kuuluvat toisiinsa sopivat ohjelmat esim. sähköposti sekä

tietoturva.

Osaaminen tarkoittaa hyvin monenlaista osaamista, joka voidaan jakaa 1) perusosaamiseen (pankkiasiat, sähköposti, tekstinkäsittely, internetin selaaminen), 2) luontevaan osaamiseen (esitysmateriaalin tuottaminen, kuvien käsittely ja jakaminen, vaatimaton tekstieditointi, keskustelupalstoihin osallistuminen, blogit, nettipuhelut, vuorovaikutteinen viestintä jne.), 3) luovaan osaamiseen (oma tuotanto äänellä, liikkuvalla kuvalla, tekstillä, kuvilla jne.), omien tuotantojen jakeluun sekä 4) ymmärrykseen verkoista, niiden merkityksistä, vaikutuksista ja mahdollisuuksista (verkkoidentiteetti, tietosuoja, yksityisyys, yhteiskunnan rakenteet, globalisaatio, osallistuminen, kauppapaikat jne.)

Kaiken toiminnan ja tekemisen motivaatio ja into syntyy tahdosta, sisäisestä palosta tehdä jokin asia ja tehdä se hyvin. Jos ihmiset tekevät sitä työtä, minkä he kokevat omimmakseen, he pitävät siitä ja tekevät sitä antaumuksella. Näin heillä on motivaatio viestiä ja toimia yhdessä, he jäsentyvät ympäristöönsä työnsä, tietojensa ja verkostojensa avulla ja he tuntevat liittyvänsä niin asiakkaiden kuin partneriensa tai alihankkijoidensa joukkoon.

Kuva  6:  Digivalmiudet  

  18  

Digivalmiuksien vajeet

Voimme tarkastella digivalmiuksien parantamisen keinoja valmiuksissa esiintyvien vajeiden kautta. Kutsumme seuraavassa vajeeksi sitä eroa, mikä syntyy hyvästä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä verrattuna siihen, miten mikroyritys tvt:tä käyttää. Usein sekä verkkojen että laitteiden puute aiheuttaa sen, että tvt:n käyttö ei ole sujuvaa, samoin ohjelmien kalleus voi olla syy jne..Käytön vaje saattaa johtua myös osaamisesta ja motivaatiosta yhtä hyvin kuin tekniikan puutteesta.

Keinot vähentää vajeita voivat olla joko yksilön tai yhteisöjen valmiuksiin liittyviä tai yhteiskunnan toimenpiteitä vaativia.

Liittymävaje

Liittymä= laitteet, ohjelmat ja pääsy verkkoon. Tarkastelemme liittymävajetta hankinnan näkökulmasta.

Jo kokeneenkin käyttäjän on vaikea hankkia uusi kone. Ohjelmistotarjonta on runsas. Vaikka tuntee oman tarpeensa, niin miten osaa valita tarjonnasta itselleen sopivan vaihtoehdon. Lisäksi ohjelmat ovat uudessa koneessa erilaisia - toimivatko vanhat esim. palkanlaskuohjelmat. Käyttöjärjestelmät ovat muuttuneet ja hintahaitari on leveä. Usein joutuu turvautumaan ulkopuolisen apuun siten, että joutuu jättämään päätäntävallankin ulkopuoliselle. Vaikka menisi itse mukaan kauppaan, käy usein niin, että asiantuntijat

keskustelevat keskenään ja varsinainen ostaja jää ulkopuoliseksi. Luotto atk-tukihenkilöstä olisi paljon apua. Kokemuskaan ei estä putoamista samoihin kuoppiin monta

kertaa. Eli mikroyrittäjän näkökulmasta liittymävajeen poistaminen vaatii sitkeyttä ja ystäviä tai verkostoja.

Väärät päätökset ohjelmien valinnassa tai käyttöjärjestelmissä sitovat toimintaa pitkäksi aikaa. Kaikissa käyttöjärjestelmissä eivät toimi kaikki ohjelmat. Esimerkiksi luovan työn tekijät ostavat Macit ja teknisen ja kaupallisen alan toimijoilla on useinmiten PC, missä kirjanpito-ohjelmat toimivat hyvin. Mutta Maceissä ne eivät toimi.

Mitä voivat tuottajat, myyjät ja lainsäätäjät tehdä? Lainsäädäntö voi panostaa ymmärrettävän tiedon saantiin, asettaa kaupalle ehtoja suomenkielisten ymmärrettävien oppaiden tekemiseksi. Kirjastot, järjestöt, aikuiskoulutus voivat ylläpitää yhteiskäyttöpisteitä, joissa luotsi on opastamassa ilman myyjän tarvetta myydä. Uusiokäyttöä voi edistää vaatimalla mm. kierrätyspisteitä alan yrityksissä. Säädösteitsekin voidaan vaatia ohjelmien päivittämismahdollisuutta, vanhempien tiedostojen avautumista, tietoturva-ohjelmien sisältymistä jo laitteeseen tai verkkopalveluun jne.

Ymmärrettävän tiedon saatavuus Myyntipisteet ja myyntihenkilökunta Yhteiskäyttöpisteet Tukihenkilöt Hinnoittelu Uusiokäyttö Tietoturva, palomuurit Yhteensopivuus eri järjestelmien ja eri-ikäisten laitteiden ja ohjelmien kanssa

Hankkimisen helppous (mikroyrittäjän näkökulma)

Tiedon hankinta Kokemus Yhteishankinnat

Hankkimisen vaikeus, TVT:n palvelujen ja laitteiden tuotanto ja myynti

Liittymävaje

Kuva7  :  Liittymävaje  6  

  19  

Osaamisvaje  

 

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö vaatii hyvin paljon osaamista. Tvt toimii katalysaattorina, välineenä, myös kommunikoinnissa, neuvotteluissa johtamisessa, se on jopa osa persoonallisuutta.

Yhdessä oppiminen ja yhdessä tekeminen poistaa osaamisvajetta. Mikroyrittäjälle tämä voi olla vaikeaa, ellei ole yhteisiä, monen yrittäjän toimitiloja, joissa voi ainakin kahvipöydässä pyytää apua. Hyvät online-palvelut auttavat myös mikroyrittäjää, sekä monet netin neuvontapalstat, mikäli niitä osaa käyttää. Myös omalta

perheeltä voi saada apua.

Aikuiskoulutus/koulutusalan instituutiot tarjoavat koulutusta..

Esimerkiksi kotitalousvähennys on ollut ja on hieno yhteiskunnan vastaantuloa kuluttajille heidän ”räpeltäessään” tietotekniikan käytön ihmemaailmassa. Kotitalousvähennys alentaa käyttäjän maksua ja luo samalla it-luotseille työpaikkoja, ja täten mahdollistetaan uusia it-alan työpaikkoja. Vastaavanlaisista helpotuksista olisi apua myös mikroyrittäjille.

Motivaatiovaje

Yrittäjän motivaation lähteenä voi olla esimerkiksi koettu tai arvioitu hyöty, pakko ja joskus jopa ilo.

Tietotekniikan käytön aloitus on usein pakon sanelemaa, on maksettava laskuja, täytettävä lomakkeita, tilattava tavaraa, oltava yhteydessä ulkomaisiin toimittajiin jne. On otettava huomioon kustannukset mm.

yhteydenpidossa.

Motivaatio kasvaa onnistumisen kokemuksista.

   

Kuva8: Osaamisvaje

Käytön'vaikeuden'syyt0

Osaamisvaje

Sinnikkyys ja tiedon hankinta Kokemus Yhdessä oppiminen !

HelppokäyttöisyysKäyttöohjeiden selkeysOpastus ja sen saatavuusYhteiskäyttöpaikkojen henkilöstöTukihenkilö

Luonteva osaaja (mikroyrittäjän näkökulma

Motivaatiovaje

•  Näkemys tulevaisuudesta •  Hyöty sekä hallinnossa

markkinoinnissa että kommunikoinnissa

•  Tunne, että hallitsee itse omat asiansa

•  ja asiakaskontaktinsa •  Osaa vaatia esitteiltä,

sivuilta yms. enemmän •  On mukana verkostoissa

•  Työpajat yrittäjien omien aineistojen parissa

•  Artikkelit ,tarinat mediassa •  Tulevaisuusverstaat

visioiden luomisessa •  Mikroyrittäjien

huomioiminen lainsäädännössä

•  Tuotekehittäjien ja myyjien koulutuksen monipuolistaminen

Aktiivinen mikroyrittäjä

Toimenpiteitä*

Kuva9:  Motivaatiovaje  

  20  

9.  Mikroyritykset  ja  digitalisoinnin  käytön  alueet  

Seuraavaksi tarkastelemme mikroyritysten digitalisoinnin tarvetta (tieto- ja viestintätekniikan käytön tarvetta) ja haasteita seitsemän osa-alueen avulla. (Viherä ja Viukari, 2004) Alueiden käyttö edellyttää erilaista ammattiosaamista ja asiantuntijuutta, takana on erilainen lainsäädäntö ja syntyhistoria.

Nykyään tvt- toiminnot ovat integroituneet ja sekoittuneet – myös mielissä. Syynä tähän saattaa olla sekin, että samalla laitteilla tehdään näitä kaikkia asioita. Aiemmin laskukoneet, puhelimet, kirjoituskoneet, valokuvauskoneet, musiikin kuuntelu, äänitys ja nauhoitus, seinätaulut, postikortit, kirjeet, kirjat, telexit jne., saivat kaikki erilaisen ilmenemismuodon. (Kuva 2) Ihminen ajattelee ja jäsentää asioita konkreettisesta abstraktiin. Nyt tuo konkreettinen on yksi läppäri tai älypuhelin tai tabletti - ja näillä kolmella vielä sama käyttötarkoitus. Ei ole ihme, että monelle on vaikea jäsentää, mitä kaikkea tulee tieto- ja viestintätekniikan avulla voi tehdä ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon: milloin tietosuoja, milloin tiedon saatavuus, milloin yksityisyys, milloin julkisuus jne.

Seitsenjako on tehty käyttäjän näkökulmasta helpottamaan tätä jäsennystä ja ymmärtämään mahdollisuuksia ja haasteita tekniikan käytössä. Esimerkiksi Aula et al. (2010) toteavat, että internetiä ei voi määritellä yksiselitteisesti. Sitä voidaan ajatella monisuuntaisena välineenä, tilana ja alustana. Yksi mahdollisuus on hahmottaa netti käyttämällä mallia, jossa netti ei perustu niinkään teknisille sovelluksille vaan käyttömuodoille. (Suominen, 2009)

Tieto - ja viestintätekniikan käytön osa-alueet ovat seuraavat: yhteydenpito, omatuotanto/itseilmaisu, tiedon haku, etäasiointi, automaattiset informaatio- ja prosessijärjestelmät/hallinto, joukkotiedotus ja mediakulttuuri. Esimerkiksi Suominen (2009) on jakanut internetin käyttömuodot seuraavasti:

Vuoropohjainen kommunikaatio, samanaikainen viestintä, tiedonhaku, pelaaminen, multimedian tuotanto ja käyttö, verkkokauppa ja tiedostojen lataaminen

Malli (Kuvio 10) auttaa ymmärtämään tieto - ja viestintätekniikan käyttöä ja kohdistamaan toimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi oikein. Mallin rakenne perustuu ajatteluun, kokemukseen, teoreettisiin keskusteluihin (Viherä, 1999) ja mm. käytännön kokeiluihin noin 27 vuoden ajan viestintäleireillä. Viestintäleiri on tulevaisuuden tutkimuksen laboratorio tieto- ja viestintätekniikan käytöstä käyttäjien omien tavoitteiden mukaisesti (Viherä 2014).

Kuva10:  Digitalisoinnin  eri  alueet  käyttäjän  näkökulmasta  

  21  

Kuten edellä totesimme, tarkastelemme tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kolmen eri komponentin, liittymä, osaaminen ja motivaatio kautta. Yhteydenpito on pääosin asioiden hoitamista (puhelinsoitot, tekstiviestit, sähköpostit sekä sosiaalinen media). Tiedon hakeminen ja löytäminen, vertaisviestintä (semanttiset hakujärjestelmät, kirjastot, informaatikot, tiede, jne.). Oma tuotanto, miten mikroyritys voi parhaiten esittää ajatuksensa esim. asiakkaalle? Oma tuotanto mikroyritykselle voi olla esim. koulutus- tai markkinointimateriaalin tuottamista. Etäasiointiin kuuluu hallinnon palvelut, etäostaminen, reklamaatiot, transaktiot, etäopiskelut, äänestykset, jne. . Joukkotiedotus koostuu journalismista, markkinoinnista, mainonnasta, tiedotuksesta, viihteestä jne. . Mediakulttuuria ovat mm. oppimateriaalit, pelit, musiikki, elokuvat, taide. Automaattiset tieto- ja prosessijärjestelmät sisältävät mm. liikennejärjestelmät, automaattiset testaukset, robotit, pankkijärjestelmät, hallintojärjestelmät, valvontajärjestelmät, rekisterit jne.

Tässä prosessissa mikroyrittäjän on oltava mukana parantamassa omaa kilpailukykyään. Jäsennyksemme auttaa nostamaan esiin mikroyrittäjän kannalta tärkeitä kysymyksiä, miten toimia tuloksellisesti omien tuotteittensa markkinoinnissa ja muun toiminannan tehostamisessa, mm. e-laskutuksen avulla, vai riittäkö, jos osaa käyttää muiden tuomia nettipalveluja, esimerkiksi verotuksen ja palkanlaskennan osalta?

Noudatamme jäsennyksessämme edelleen liittymä, osaaminen ja motivaatio tarkastelua, sillä jako on tärkeä kaikilla näillä alueilla, ei vain yhteydenpidossa.

10.  Mikroyrittäjän  digitalisaatiosysteemi  

Mikroyrittäjien digitalisaatiosysteemiä kuvaamme seuraavalla taulukolla, johon on kerätty yhtäältä tarve digitalisaatioon eri alueilla ja toisaalta digitalisaation vaatimat digivalmiudet

Mikroyrittäjän tarve Liittymä/tarjouma Osaaminen Motivaatio

Yhteydenpito Puhelin, sosiaalinen media, sähköposti

Sosiaalinen viestinnällinen ja tekninen osaaminen

Markkinointi, verkostuminen

Omatuotanto ja itseilmaisu

Älypuhelin, tietokone ohjelmineen (kuvankäsittely, kirjoitusohjelma, editointi-ohjelmat jne.), digikamera

Sekä sisältö että tekninen osaaminen: kirjoittaminen, kuvaaminen, editointi, julkaiseminen, jne.. jakaminen

Esitteet, markkinointiin mainokset, blogit, nettisivut

Tiedon haku Puhelin, Google ja muut haku-ohjelmat

Tiedon löytäminen, tiedon oikeudellisuuden arvioiminen, tiedon täsmentäminen, tiedon yhteyden arviointi jne.

Ammattitaidon ylläpito

Etäasiointi (ostokset, hallinnon palvelut, pankkipalvelut,

Mobiilit laitteet ja tietokone, hyvät yhteydet, tietoturvapalvelut jne.

Tekniset taidot, tietoturvaosaaminen, pankkiasioiden hoidon

Tehokkuus, saatavuus kaikkina aikoina ja kaikissa

  22  

valitukset, opettaminen jne.)

osaaminen, sopivien palvelujen löytäminen, palvelujen ja tuotteiden tilaaminen jne.

paikoissa, kätevyys, jne.

Automaattiset tieto- ja prosessijärjestelmät

Tietokone, yhteys verkkoon, tarvittavat tietokannat, laskentaohjelmat, tietoturvaohjelmat jne.

Tekniset taidot, organisointi taidot, arkistointitaidot jne.

Tehokkuus ja taloudellisuus, (ammatti)

Joukkotiedotus (journalismi, tiedotus, mainonta ja markkinointi),

Tavalliset TV, radio ja mikro Asentaa ja käyttää televisiota ja tietokonetta eri tavoin. Mediakriittisyys.

Itsensä valistaminen, ajan tasalla pysyminen jne. Markkinointi

Mediakulttuuri (pelit, musiikki, elokuvat, oppimismateriaalit, taide jne. )

Tehokkaat työasemat, peliohjelmat, oppimisalustat, nopea yhteys internetiin. jne.

Tekniset taidot esim. pelata, multimedialukutaito jne.

Oppiminen ja opettaminen, mediakulttuurin tuottajana toimiminen (ammatti)

Taulukko 2: Mikroyrittäjän digitalisaatio

Huomattakoon, että ihmisillä, jotka käyttävät ja kehittävät informaatio- ja vientätekniikkajärjestelmiä näillä seitsemällä eri alueella, on eri ammatit. He ovat joko tiedon haun ammattilaisia (informaatikoita), markkinoinnin ammattilaisia, tiedottajia, tietohallinnon ammattilaisia, järjestelmäasiantuntijoita rakentamassa on - line palveluja tai sisältötuotannon ammattilaisia. Mikroyrittäjän on oltava näitä kaikkia! Siinä se haaste on!

  23  

Seuraavaan kuvioon olemme keränneet lainsäädännöstä ilmeneviä eroja eri alueiden välillä

Taulukko3: Kommunikaatio- ja viestintätekniikan käytön lainsäädännöllisiä ehtoja

11.  Empiria  

Avaininformanttien valinta

Tavoitimme yhteensä kuusi mikroyrittäjää, viisi heistä työskentelee Helsingissä ja yksi Vantaalla. Yritykset löytyivät verkostojemme kautta. Yritysten löytämismenetelmä ei ole validi ja tiedostamme, että kuusi yrittäjää eivät edusta koko pienyrityskenttää, mutta nostaa esille ongelmia, joita heillä on. Kaikki haastattelut sovittiin puhelimitse. Haastateltavista neljä oli naisia ja kaksi miestä. Iältään he olivat 36 – 63-vuotiaita. Heidän yrityksensä olivat vastaperustetuista - kahdenkymmenen vuoden ikäisiä, yritysmuodoiltaan heillä oli yksi kommandiittiyhtiö, kaksi toiminimeä ja kolme osakeyhtiötä. He edustivat seuraavia toimialaoja:

● liikkeenjohdon koulutus

● koulutusala

Käyttötarve Lainsäädäntö

Yhteydenpito Viestinnän salaisuuslait (mm kirjesalaisuus, puhelinsalaisuus)

Omatuotanto Yksityisyyden suoja ja tekijänoikeus lait

Tiedon haku Lait koskien tiedon saatavuutta ja avoimuutta

Etäasiointi Tietosuojalait

Automaattiset tieto- ja prosessijärjestelmät/taloushallinto

Tietoturvalait

Joukkotiedotus (journalismi, tiedotus, markkinointi, mainonta)

Joukkotiedotusta koskeva lainsäädäntö, mm julkisuus ja avoimuus, lähdesuoja, vastuu jne.

Mediakulttuuri (pelit, oppimateriaalit, mediataide jne)

Tekijänoikeus

  24  

● erikoistunut rakennustoiminta (kaksi yrittäjää)

● terveydenhoitoala/muu terveyspalvelu

● kivijalkakauppa/käsityö/luova-ala

Tutkimushaastattelut tehtiin maalis- huhtikuun aikana vuonna 2015. Haastattelut toteutettiin erillisessä kokoushuoneessa. Kestoltaan ne vaihtelivat 1,5 tunnista kolmeen tuntiin, yrittäjän ajankäytön mukaan. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, samanaikaisesti myös havainnoitiin, keskusteltiin ja ideoitiin. Haastattelut nauhoitettiin AudioCity-ohjelmalla. Haastattelun suoritettiin seitsenkentän (Kuva 10) ja kuvassa 6 kuvattujen viestintävalmiuksien mukaisessa järjestyksessä. Haastatteluiden jälkeen tutkimusaineisto jäsennettiin. (Liite 1) Jäsentely lähetettiin kullekin haastateltavalle ja pyydettiin heitä tarkistamaan, onko asiat ymmärretty haastattelussa oikein.

Koko esitutkimuksen ajan – helmikuun alusta huhtikuun loppuun - tutkijat pitivät päiväkirjaa yhteisessä Dropbox-sovelluksessa. Päiväkirjaan kirjattiin tutkimukseen liittyviä havaintoja, pohdintoja, artikkeleita, tapahtumia, tutkimuksia, kirjallisuutta, keskusteluita ja haastattelutilanteet.

Haastattelujen tulokset  

Tutkimusongelmana oli selvittää, mitkä syyt estävät tvt-palvelujen tehokkaan käytön mikroyrittäjien parissa markkinoinnin, verkostumisen, hallinnon ja kommunikaation alueilla.

Valtaosa tutkituista mikroyrittäjistä siirsi paperilla kirjanpitoaineistot tilitoimistoon. Edelleen valtaosalla oli rekisteritiedot puhelimessaan ja viestintään he käyttivät puhelinta ja sähköpostia. Valtaosa käytti markkinoinnissa nettisivua, jota ei päivitetty usein ja joka ei ollut vuorovaikutteinen.

Haastateltavien perustehtävät veivät kaiken ajan eikä heillä ollut aikaa kehittää omaa työtään. Kehittämisen pitäisi tapahtua mahdollisena luppoaikana. Osaaminen ottaa käyttöön uusia palveluja oli osalla vajavaista ja aiheutti epävarmuutta ja ahdistusta. ”Tunnistan puutteeni ja se ahdistaa minua” (H3).

Laitekanta oli riittävä, mutta osa mikroyrittäjistä tarvitsee työhönsä fyysisesti kestävämpiä laitteita. Kaikki olivat pohtineet asioita tulevaisuuden näkökulmasta, mutta ei kovin systemaattisesti. Lisäksi ei nähty, että olisi resursseja laajentaa laitekantaa.

Mikroyrittäjät jaettiin kolmeen ryhmään tvt:n käytön näkökulmasta. Kaikilta toimialoilta löytynee näitä ryhmiä. Tämän mikro-otannan perusteella emme voi sanoa mitään niiden yleisyydestä.

1. Vakiintuneet

Vakiintuneilla on vakiintunut asiakaskunta, jotka joko ottavat yhteyksiä tai johon otetaan yhteyksiä – yleensä puhelimella tai sähköpostilla.

Aikaa myöten syntyneet tvt:n käytön rutiinit ovat hallinnassa. Vaikka omassa toiminnassa olisi kehittämismahdollisuuksia, ei niitä koeta tarpeelliseksi. Näinkin tulee toimeen.

Vakiintuneiden asenne tulevaisuuteen on reaktiivinen, he sopeutuvat siihen, mitä elämä eteen tuo.

2. Selviytyjät

  25  

Osittain olemassa oleva asiakaskunta, jotka joko ottavat yhteyksiä tai johon otetaan yhteyksiä – yleensä puhelimella tai sähköpostilla. Lisäasiakkaita haetaan eri tavoin ad hoc. On useita ideoita kehittää tvt:n käyttöä, mutta resurssit (aika, raha) eivät riitä, sillä oma perustyö vie energian. Vain pakon edessä otetaan käyttöön uusia sovelluksia. Oma tilitoimisto.

Selviytyjien asenne tulevaisuuteen on preaktiivinen, he pyrkivät ennaltaehkäisemään tulevaisuuden uhat ja vastaamaan haasteisiin mahdollisimman tehokkaasti ja vähillä resursseilla.

3. Uudistushaluiset

Uudistushaluiset pitävät tieto- ja viestintätekniikasta ja näkevät sen mahdollisuudet. Opettelevat usein itse käyttämään tekniikkaa. Ovat avoimia uusille käytänteille. Oma tilitoimisto.

Uudistushaluisten tulevaisuusasenne on proaktiivinen. He pyrkivät näkemään tulevaisuuden monien eri vaihtoehtojen kautta ja vaikuttamaan tulevaisuuteen nykyisillä päätöksillä ja valinnoilla.

Tarkastelemme näiden kolmen eri ryhmän tuloksia ensin digivalmiuksien näkökulmista ja toiseksi käyttöalueen näkökulmasta.

Liittymä Osaaminen Motivaatio

Vakiintuneet (Äly)puhelin,

tabletti ja läppäri, laajakaista

Osaaminen koetun tarpeen tasolla Oman tunnistetun hyötytarpeen motivoitunut käyttäjä

Selviytyjät

(Äly)puhelin,

tabletti ja läppäri, laajakaista

Itseoppinut

pakolliset asiat, ahdistuu uuden edessä

Tietotekniikka ei ole oma juttu, haluasi paremmat systeemit

Uudistus-haluiset (Äly)puhelin,

tabletti ja läppäri, laajakaista,

Oheislaitteita

Käynyt kursseja, päivittää osaamistaan, vaikka vie aikaa,

Kokee riittämättömyyttä

Kokee digitalisoinnin tarpeelliseksi ja kivaksi

Taulukko4: Mikroyritysten digivalmiudet

Fyysinen liittymä ei tuota enää vaikeuksia, kukaan ei esimerkiksi valittanut hinnoista. Kannettava tietokone, (äly)puhelin, tabletti sekä laajakaista oli jokaisella. Tosin selviytyjät kaipasivat fyysisesti kestävämpiä työmaakäyttöön soveltuvia laitteita. Ohjelmistojen taso oli heikko, niitä puuttui ja niiden käyttö oli vajavaista. Esimerkiksi selviytyjät olisivat halunneet hyvät kustannuslaskentapohjat tai asiakkaiden yhteydenottojen vastauspalvelut. Erikoisohjelmat poikkesivat kunkin toimialan mukaan. Tässä artikkelissa ei huomioida työssä käytettäviä erityisohjelmia, vaan keskitytään yritystoiminnan tukitoimiin.

  26  

Yrittäjien osaaminen voidaan jakaa ainakin kolmeen ryhmään: ammattiosaaminen, yrittäjäosaaminen ja tvt:n käytön osaaminen. Ammattiosaamisesta huolehtii koulutus ja käytäntö, yrittäjä osaamista ja tvt – käytön sovelluskoulutusta hankitaan erilaisilla kursseilla ja koulutuksella. Tässä keskitymme vain tvt:n käytön osaamiseen. Vakiintuneet osaavat sen, mitä kokevat tarpeelliseksi, heillä on tasapainoinen suhde tietotekniikkaan. Selviytyjät sen sijaan kokevat jopa ahdistusta siitä, että heidän ehkä pitäisi osata enemmän, tehdä enemmän. Tähän ei ole kuitenkaan resursseja. Uudistushaluiset päivittävät osaamistaan koko ajan, he eivät ahdistu, mutta kokevat ajan riittämättömyyden.

Yrittäjien motiivit tvt-käyttöön erosivat näissä ryhmissä toisistaan. Vakiintuneet mikroyrittäjät ovat sinut tietotekniikan kanssa, he keskittyvät omaan osaamiseensa. ”Ajattelen siirtymistä lankapuhelin ajanvarauksesta vasta sitten kun asia alkaa painaa riittävästi”(H5). Selviytyjät eivät koe koko tietotekniikkaa omakseen, he haluaisivat olla mahdollisimman kaukana siitä. ”Minua häiritsee asennustyötäni jatkuvasti keskeyttävä puhelin…paperityö ei minua kiinnosta… minun kannattaa keskittyä omaan työhöni, sillä se kannattavampaa” (H3 ja H4). Uudistushaluiset käyttäisivät eri sovelluksia enemmän, jos olisi aikaa hyödyntää.

Seuraavassa taulukossa esitetään mikroyritysten tvt-käyttö eri alueilla haastattelujen valossa. Olemme muuttaneet käyttöalueiden nimiä mikroyrityksille soveltuviksi: etäasiointi on muutettu palvelujen tuottamiseksi verkossa, automaattiset tieto- ja prosessijärjestelmät taloushallinnoksi ja joukkotiedotus markkinoinniksi.

Vakiintuneet

Selviytyjät Uudistushaluiset

Taloushallinto Kuitit paperisina tilitoimistoon, verkkopankki, kontakstihenkilöt kännykässä

Kuitit paperisina tilitoimistoon, verkkopankki, kontakstihenkilöt kännykässä

Kuitit paperisina tilitoimistoon, verkkopankki, kontakstihenkilöt kännykässä, oheislaitteita

Viestintä Puhelin ja sähköposti

Puhelin ja sähköposti

Puhelin ja sähköposti

Markkinointi Passiivinen nettisivu, henkilökohtaiset suhteet, sähköposti

Passiivinen nettisivu, henkilökohtaiset suhteet, facebook

Nettisivu, Facebook, Instagram, Pinterest

Palvelujen tuottaminen verkkoon

Etäopetusta Verkkokauppa

Tiedonhaku Googlaus ja kirjallisuus

Googlaus Googlaus ja media yleensä

Oma tuotanto Esitysmateriaali ja kuvat

Esittelylehtinen, kuvat

Kuvat (kuvankäsittely), 3D-kuvat, nettisivut

Mediakulttuuri

Opetusvideo Youtubessa

Taulukko 5: Mikroyritysten tvt-käyttö eri alueilla

Mikroyrittäjät käyttävät taloushallinnossaan pääsääntöisesti tilitoimistoja ja toimittavat kuitit sinne paperisena. Omat laskunsa he maksavat verkkopankin kautta. Selviytyjät kaipasivat taloushallinnon hoitoon

  27  

monenlaisia digitaalisia työkaluja mm. kustannusarvioihin ja tarjouksiin mallipohjia sekä laskupohjia ja tuntilistapohjia.

Viestintä perustuu kaikilla ryhmillä perinteiseen puhelimeen ja sähköpostiin.

Vakiintuneilla markkinointi perustuu luottamuksellisiin henkilökohtaisiin suhteisiin ja sitä täydennetään sähköpostiviestinnällä. Selviytyjillä ja uudistushaluisilla on laajemmat markkinointitarpeet ja he ovatkin aloittaneet mm. netin ja somen käyttöä. Mutta erityisesti selviytyjät kokevat sen vajavaiseksi. Aika ja resurssit ei riitä laajempaan toimintaan. Digitalisointitarve mikroyrittäjien markkinoinnissa nousee keskeiseen asemaan. Myös Lipiäinen (2014) on tehnyt samoja johtopäätöksiä.

Palvelujen tuottaminen verkkoon ottaa ensiaskeleitaan. Vakiintuneet ovat siirtäneet esimerkiksi koulutusta verkkoon ja uudistushaluiset kokeilleet verkkokauppaa.

Mikroyrittäjien tiedonhankinnassa googlaus on ylivertainen muihin tapoihin verrattuna. Tätä selittää osaltaan googlauksen aikaa säästävä ja tehokas tapa löytää tietoja.

Omassa tuotannossa PowerPoint ja valokuvat nousevat tärkeimmiksi ja lähes ainoiksi tavoiksi tuottaa tietoa.

Tämän tutkimuksen empiriassa ei ollut yhtään mediakulttuurin piiriin kuuluvaa yritystä (peliyritys, musiikin tuotanto jne.) Oheistuotantona oli opetusaineiston YouTube videot, joka voidaan nähdä heikkona signaalina digitalisaation mahdollisuuksista pienyrityksissä. Tarvitaan tukihenkilö tuottamaan video yrittäjän osaamisesta mm. markkinoinnin tarpeisiin.

Tarkastelemme vielä tutkimusaineistoa yrityksen eri pääomien avulla löytääksemme yritysten vahvuuksia ja kehittymistarpeita.

Mikro-yritys Fyysinen pääoma

Tieto-

pääoma

Maine-

pääoma

Sosiaalinen pääoma

Osaamis-

pääoma

Digitaalinen pääoma

Luottaus-pääoma

Vakiintu- neet

pieni hyvä hyvä suppeahko suuri keskin- kertainen

suuri

Selviytyjät pieni pieni alku-vaiheessa

suppeahko hyvä pieni kohtuul- linen

Uudistus-haluiset

Keskin-kertainen

Keskin-kertainen

alku- vaiheessa

tarve laajentaa ja syventää

hyvä pieni kohtuul- linen

Taulukko 6: Mikroyritysten vahvuudet (pääomat)

Vakiintuneiden vahvuudet ovat osaamisessa ja luottamuksessa sekä niistä seuranneessa mainepääomasta omassa suppeahkossa verkostossa. Digitaalinen pääoma on syntynyt vuosien saatossa.

Selviytyjät ponnistavat hyvästä osaamisesta ja kartuttanevat muita pääomia vuosien varrella. Tätä varten heidän olisi hyvä luoda strategia.

Uudistushaluisilla on tarve laajentaa ja syventää sosiaalista pääomaa rakentamalla verkostoja. Verkostot vaativat luottamuspääoman kasvattamista.

  28  

Havaintomme mikroyrityksistä ovat samansuuntaisia kuin Suomen yrittäjien tutkimuksessa yksinyrittäjistä. Useimmille pienyrityksille verkostoituminen oman alan toimijoiden kanssa on paitsi keino kasvaa, myös keskeinen osa päivittäistä liiketoimintaa, sillä verkostoitumisesta saatavat hyödyt ovat yksinyrittäjille merkittävät. Suurimmat hyödyt on saatavissa omaan ydinosaamiseen keskittymisestä, tehokkuuden ja joustavuuden lisääntymisestä sekä yhteistyön kautta oppimisesta ja informaation vaihtamisesta (Suomen yrittäjät, 2013).

12.  Toimenpide-­‐ehdotuksia  

Tarkoituksemme ei ole saada yrittäjiä käyttämään tvt:tä tvt:n tähden vaan tarkastella, miten tvt sopii heidän omiin yritystarpeisiinsa. Tulevaisuuden tarkastelu tässä yhteydessä on hyödyllistä, on hyvä katsoa, mihin pyritään ja miten tekniikkaa voi tässä pyrkimyksessä käyttää. Tulevaisuuden tarkastelussa auttaa mielikuvat mahdollisuuksista. Oheinen fiktiivinen tarina kuvaa niitä mahdollisuuksia, jotka parantaisivat mikroyrittäjän mahdollisuuksia, myös sellaisilla aloilla, missä verkostoituminen on toistaiseksi edennyt hitaasti. Kyse ei ole pelkästään oman toiminnan ja ydinosaamisen kehittämisestä, vaan uusien toimintamallien luomisesta, aidosta verkostoitumisesta ja yhteistoiminnasta. Maatalousyhteiskunnassa maatalouskonsulenttien ja teollisuusyhteiskunnassa elinkeinoasiamiesten verkostoa on tässä tarinassa viety pidemmälle tietoyhteiskunnan uuden ammatin, verkostopartnerin suuntaan. Aitona huolena tarinaa kirjoitettaessa on pienyrittäjien saaminen kilpailukykyisiksi niin, että he eivät näänny työtaakkansa alle.

Yrittäjä Taina ja hänen verkostosihteerinsä Tuija

Mikroyrittäjä, vaatturi Taina oli matkalla töihin, tarttui kännykkäänsä ja soitti verkostopartnerilleen Tuijalle markkinointihuolistaan. Tuija mainitsi ystävänsä Laurin, joka väitteli hiljattain tohtoriksi ja joutui etsimään sopivaa frakkia "kissojen ja koirien" kanssa. Tulevalla tohtorilla on nimittäin epätavallisen pitkä selkä. Tuija pelasti Laurin pulasta ja samalla hän sai idean palvella muitakin tulevia tohtoreita. Naiset sopivat, että Tuija etsii yliopistojen sivuilta painoon menneet väitöskirjat ja lähettää kaikille väittelijöille sähköpostilla Tainan tiedot, nettisivut ja tarjouksen juhlavaatteen valmistamisesta. Tuija lisäsi vielä sivustoon erityisen akateemisen osion, missä oli linkit mm. eri yliopistojen pukuvaatimuksiin sekä kuvia väitöstilaisuuksista ja karonkoista.

Taina jatkoi matkaansa. Työpaikkaa lähestyessään hän keskittyi katsomaan reaaliaikaista sähköistä ilmoitustaulua, joka näytti automaattisesti kaupunginosan omat uusimmat uutiset sekä tapahtumat ja kaupalliset tiedotteet. Ilmoitustauluja oli lähes joka näyteikkunassa ja bussipysäkillä. Hän tarkasti, oliko Tuija muistanut laittaa ilmoitustaululle viestin Tainan vaatturiliikkeestä. Tottahan viesti oli siellä. Hän ehti vielä vilkaista omaa näyteikkunaansa, joka yllätti hänet usein positiivisesti. Monitaituri Tuija nimittäin vaihteli ikkunan taustoja päivään ja hetkeen sopiviksi. Taustat toimivat sähköisesti ja tarpeen tullen näyteikkunassa milloin pyrytti, milloin paistoi aurinko tai koko ikkuna huokui joulutunnelmaa!

Tainalla oli koneellaan itse suunnittelemiaan malleja asiakkaille esiteltäväksi. Hän otti kuvan asiakkaastaan Timosta, ja puki hänelle ruudulla erimallisia sinisiä päällystakkeja. Ohjelma oli kolmiulotteinen ja Taina pystyi näyttämään takin edestä, takaa ja sivuilta sekä ylhäältä ja alhaalta. Yhdessä he valitsivat parhaan mallin ja

  29  

Taina sai tilauksen. Hän kirjoitti perustiedot ruudulle ja tallensi ne Tuijan ja hänen yhteiseen muistiin. Tuija lisäsi tiedot asiakasrekisteriin.

Timon lähdettyä Taina tulosti takin kaavat. Hän iloitsi siitä, että hänellä oli riittävän hyvä piirturi, jolla sai tulostettua kaavat luonnollisenkokoisena. Taina iloitsi myös siitä, että useissa kirjastoissa pystyi tulostamaan tabloidikokoisia arkkeja. Niitä hän käytti silloin, kun oli tekemässä pukua työpaikkansa ulkopuolella. Olipa hän antanut vastavuoroisesti kirjastoille käyttöön muutaman perusvaatteen kaavan. Taina oli kuullut, että tästä oli harrasteompelijalle iso ilo ja osasta ompelijoita olikin tullut Tainan uskollisia asiakkaita. Kirjastossa oli myös 3-D tulostin ja siihen liitetty skanneri. Niinpä oli mahdollista tehdä vaikkapa hääkakkuun hääparin pienoismalli häävaatteissaan.

Useimmiten Tainan ja Tuijan välisissä neuvotteluissa molemmilla oli työhuoneissaan auki nettiyhteydet ja yhteiset sivut, mutta keskustelu tapahtui puheen välityksellä. Heistä tuntui, että näin välittyi paremmin hiljaista tietoa. Molemmillahan oli sekä töissä että kotona laajakaistayhteydet ja hyvät näytöt. Tuijalla oli myös viisi muuta vakituista käsityöläisammattilaista asiakkaana, jotka hän verkotti toisiinsa. Kun Tainan asiakas tarvitsi frakkiin sopivat kengät, Tuija osasi heti ohjata tarvitsijan tunnetun kengäntekijän juttusille. Oli upea tunne, kun hallitsi kokonaisuuksia.

Vaatturimme oli aktiivinen ihminen myös muilla elämän alueilla. Hänellä oli läheiset suhteet paikallisiin oppilaitoksiin, joista tuli oppilaita oppisopimuksella hänelle töihin. Oppilas ja opettaja löysivät toisensa useimmiten netin avulla. Tässäkin oli Tuijalla sormensa pelissä. Kun Tainalla oli akuutti tarve, Tuija laittoi oppilaitosten nettisivuille viestejä työmahdollisuudesta. Tainalla oli yhteyksiä ammatillisiin oppilaitoksiin myös tuotekehittelymielessä. Hän sai oppilastyönä apua moniin suunnitteluongelmiin ja tuotekehittelyyn.

Taina ja Tuija kouluttivat itseään jatkuvasti. Molemmat olivat ammattinsa huippuja, mutta silti he janosivat jatkuvasti uutta tietoa ja osaamista. Monet hyvät etäopetusohjelmat mahdollistivat oppimisen myös kotona ja mökillä, puhumattakaan, että tarpeen vaatiessa kesken työn voi hakea apua netistä, omista ohjelmista, omista tietovarastoista tai kysyä neuvoa, Taina omilta kollegoiltaan ja Tuija taas omalta luotettavalta verkkopartneriporukaltaan.

Hyvät viestintävalmiudet mahdollistivat Tainan ja Tuijan täyspainoisen paneutumisen omaan ydinosaamisensa. Laadukas työ toi tullessaan mainetta ja mahdollisti pärjäämisen kovassa kilpailussa. Tuijan työtä helpotti tavattomasti uudet palvelut netissä, kuten yritysporttaali.fi tai verohallinnon samanaikainen neuvonta sekä puhelimitse että netin sivujen kautta. Kun mutkikkaan asian näki kirjoitettuna ja kuuli selitettävän, se selkeni nopeaan.

Polulla tarinan kuvaamaan visioon tarvitaan paljon tekoja ja ensimmäisiä askeleita. Askelmerkit ovat joka ryhmälle erilaisia. Tarvitaan seuraavia tekoja:

  30  

1. Tietoiskuja ja esimerkkejä digitalisaation tuomasta hyödystä ja ilosta. Useilla mikroyrittäjillä ei ole yksinkertaisesti aikaa ja resursseja tutustua uusiin asioihin, oma työ vie kaiken energian. Kuitenkin heillekin olisi hyötyä digitalisaatiosta. Erityisesti jos oma yritys pärjää nykyisillä systeemeillä, ei näe niin helposti uudistumistarpeitaan. Sopiva impulssi saattaa herättää heidät uuden kokeiluun (H1). Esimerkiksi kauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen tietoiskut hyvän brunssin merkeissä toimivat hyvinä paikkoina yrittäjien tarpeista lähteville tietoiskuille. (Vakiintuneet)

2. Kestävä tabletti/älypuhelin. Fyysistä työtä suorittavat yrittäjät tarvitsevat iskun, pudotuksen ja veden kestäviä laitteita, tabletin ja älypuhelimen, heille soveltuvin sovelluksin. (H3 ja H4)

3. Helpot aloittelijan tuotepaketit (kustannuslaskelmat, tarjoukset, sopimuspohjat, tuntilistat, työn hyväksymiset, laskut, maksaminen, kehittynyt puhelinsoiton vastaanottopalvelu, e-lasku jne.) ja käyttöönoton luotsaus. (H3 ja H4). Yrittäjäkursseilla ( Esim. TE-keskus) tulee räätälöidä yrittäjäkohtaisia paketteja, mistä on poistettu kaikki tarpeeton. (Selviytyjät)

Suomen nuoriyrittäjä 2015 esittää blogissaan 7.5.2015 samansuuntaisen idean: ”Suuri osa suomalaisista yrityksistä pyörittää firmaa niin, ettei ero sadan vuoden takaiseen ole oikeasti kauhean iso. Tietotekniikan hyödyntämistä ei ole vielä se, että se, mikä oli ennen paperilla, on ihan samassa muodossa tietokoneella.

Este tähän on ohjelmistojen puute ja niiden käyttöönoton vaikeus. Tämä ongelma olisi maailman helpointa ratkaista, eikä maksa paljoa. Esitänkin tälleen uuden hallituksen alla uskomattoman idean, jolla etenkin PK-yritysten tehokkuus saadaan nousuun, työllistämismahdollisuudet paranevat, Suomi pääsee kiinni EU:n sisäiseen vähittäiskauppaan ja harmaa talous vähenee….

Valtio voisi tulla apuun. Nopeasti, heti ja saatuihin hyötyihin nähden älyttömän halvalla.

Tehdään avoimen lähdekoodin pilvessä toimiva yritysohjelmistopaketti, joka on ilmainen kaikille suomalaisille yrityksille. Ohjelmiston saisi todennäköisesti valmiiksi noin vuodessa ja se tuskin maksaisi edes promillea valtion jakamista yritysavustuksista.” ( Valtteri Lindholm, 2015)

4. Luotsikoulutus. Käyttöönoton luotsaaminen vaatii oman ammattiosaamisen, erityisiä vaatimuksia asettaa se, että teknisen osaajan ja käyttäjän kieli poikkeaa toisistaan paljon. Harva oppii vain kuuntelemalla, vaan pitää samalla tehdä ja ymmärtää. Hyvä luotsi tulee mikroyrittäjän luokse ja tekee hänen kanssaan yhdessä tarvittavat toimenpiteet yrittäjän tiedoista ja kirjaa ylös vaikeudet. Yhdessä he laativat yrittäjälle helpot käyttöohjeet (H3). Luotsi vastaa kysymyksiin myös etänä, kun alun vaikeuksista on selvitty. Luotsilta vaaditaan sekä teknistä että sisällöllistä osaamista. Hänen tulee tuntea käyttöön otettavien ohjelmien sisältö ja se miten niitä käytetään. Luotsikoulutus tulee sisältyä sekä tradenomien että myyjien koulutukseen valinnaisena kurssina. TE-keskus voi myös järjestää luotsikoulutusta. (Selviytyjät)

5. Viestintäverstaat/leirit. Uudistushaluiset tarvitsevat kumppaneita kehittämään palvelujaan. ”Suurin ongelma on asiakkaiden saaminen…olisi ihanaa, jos olisi luottohenkilö, joka auttaisi markkinoinnissa.”(H6) Kumppanuusverkostot syntyvät hitaasti, evolutionäärisesti. Yhteinen tavoite on tärkeä. Kumppanuus vaatii luottamusta ja luottamus tuttuutta. Luottamuksen ja verkostoitumisen synnyttämiseksi viestintäleirit ovat hyväksi todettu menetelmä (Lavikka, 2004). Viestintäleirimalli on syntynyt vuosikymmenien kokemuksen kautta tulevaisuuden näkemisen ja tekemisen laboratorioksi. Toiminnan monipuolisuus ja yhdessä tekeminen takaavat luottamuksen syntymisen. Monipuolinen tieto-ja viestintätekniikan käyttö avaa silmiä näkemään mahdollisuuksia ja opettaa hyödyntämään niitä omassa työssä. Mallin kypsyys mahdollistaa myös sen räätälöitävyyden. Viestintäverstaiden toiminnan pääperiaatteet ovat tekemällä oppiminen, työn valmiiksi saaminen, oma-aloitteisuus, toisista huolehtiminen, jokainen on toisensa opettaja ja oppilas, itsenäisesti yhdessä tekeminen, tiimityö, kokonaisprosessin

  31  

oppiminen ja näkeminen, toisen työn arvostus. Nämä kaikki ovat ominaisuuksia, joita verkottuneelta mikroyrittäjältä vaaditaan.

Viestintäverstaat/leirit tulee järjestää kutsutilaisuutena valituille yrityksille, joista olisi hyötyä toisilleen. Esimerkiksi yrittäjäjärjestöt tuntevat jäsenyritykset ja voivat etukäteen arvioida keillä olisi hyötyä toisistaan.

6. Verkostopartnerikoulutus. Tietoyhteiskunnassakin yrittäjällä täytyy olla mahdollista valita, käyttääkö itse kaikkia verkkotyökaluja vai pitäytyykö puhelimeen, joka edelleen on suosituin ja tehokkain yhteydenpitoväline. Tutkimuksemme mukaan lähes kaikki pitivät puhelimen käyttöä (puhumista) itselleen luontevimmaksi tavaksi pitää yhteyksiä, olla vuorovaikutuksessa. Miten tällaisten ihmisten mukanaolo yhteisössä ja tietoyhteiskunnassa varmistetaan, miten heidät linkitetään muihin?

Ratkaisu voisi olla verkostopartneri, henkilö, joka toimii verkon ja sen palvelujen sekä palveluja tarvitsevan yrittäjän välissä. Hänen kauttaan kommunikointi sujuu molempiin suuntiin välineellä kuin välineellä. Kun hänen asiakaskuntansa vakiintuu, samalla karttuu jäsentämistä helpottava “hiljainen tieto”, joka itsepalvelussa ja vuorovaikutuksessa koneiden kanssa häviää.

Haastateltaviemme joukossa oli yksi henkilö (H4), jonka yrittämisen edellytyksenä oli oma verkostopartneri. Partneri asuu Espanjassa, joten etäisyys ei ole nykyään este. Yrittäjä ja partneri tuntevat toisensa jo pitkältä aikaa, heidän välillään valitsee luottamus.

Verkostopartneri voi olla tekninen avustaja, joka toimii tulkkina ihmisen ja verkon välillä ja tekee annetut toimeksiannot. Hän voi myös olla tuhattaituri, joka hallitsee verkkojen ja laitteiden teknisten taitojen lisäksi ihmissuhdetaidot, tietojen hankkimisen ja hahmottamisen taidot, pystyy tuottamaan tekstejä, osaa markkinointi-, talous- ja kirjanpitoasioita, on järjestelmällinen, on kotonaan verkostoissa, ymmärtää yhteiskunnan rakenteita ja osaa toimia niissä, osaa asettua yksittäisen pienyrittäjän asemaan ja osaa kärsivällisesti auttaa ja neuvoa niitäkin, joille laajojen kokonaisuuksien hallinta on vaikeaa.

Verkostopartnerin luona voi mennä käymään, hänelle voi soittaa ja jättää toimeksiantoja. Hän on asiantuntija, joka auttaa niitä, joille tietoyhteiskunta ei vielä ole jokaiselta kohdaltaan tuttu.

Verkostopartnerille voi soittaa ja pyytää häntä etsimään verkosta tietoja, asiakirjoja, kontakteja. Hänen luokseen voi mennä hallinnosta tulleen kirjeen kanssa ja hän selvittää, mitä pitää tehdä ja mistä löytyy oikea osoite. Hän voi auttaa myös pienyritysten kirjanpidossa, osoiterekisterien teossa ja ylläpidossa, etsiä markkinointimahdollisuuksia, tehdä nettisivuja, markkinoida somessa, etsiä tietoja sopivista yhteistyökumppaneista.

Aalto-yliopiston pienyrityskeskuksella ja ammattikorkeakouluilla on nyt korkea aika alkaa kouluttaa monitoimisia verkostopartnereita – mikroyrittäjiä heistäkin! (Vakiintuneet, Selviytyjät, Uudistushaluiset)

13.  Yhteenveto  

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä syyt estävät tieto- ja viestintätekniikan tehokkaan käytön mikroyrittäjien parissa markkinoinnin, verkostumisen, hallinnon ja kommunikaation alueilla. Mikroyrittäjät

  32  

jaettiin kolmeen ryhmään tvt:n käytön näkökulmasta. Kaikilta toimialoilta löytynee näitä ryhmiä. Tämän mikro-otannan perusteella emme voi sanoa mitään niiden yleisyydestä.

Kysymykseen, riittääkö mikroyrittäjillä aikaa kehittää työtään, tutkimuksemme osoittaa, että aika ei riitä ainakaan selviytyjien ja uudistushaluisten ryhmissä. Entä onko mikroyrittäjillä osaamista ottaa käyttöön ja käyttää uusia palveluita? Vakiintuneiden ryhmässä osaaminen on koetun tarpeen tasolla. Selviytyneiden ryhmässä puuttuu osaamista ottaa käyttöön ja käyttää uusia palveluita. Tässä ryhmässä ilmeni suoranaista ahdistusta uuden edessä. Ongelmana on resurssien puute. Uudistushaluisten ryhmässä on osaamista, mutta aika ei riitä, mikä aiheuttaa riittämättömyyden kokemuksen. Haastateltujen mikroyrittäjien peruslaitekanta oli riittävä, mutta osa mikroyrittäjistä tarvitsee työssään fyysisesti kestävämpiä laitteita. Sen sijaan ohjelmistojen taso oli heikko, niitä puuttui ja niiden käyttö oli vajavaista. Entä onko mikroyrittäjillä näkemystä työn kehittämiseen? Tutkimuksen perusteella kaikilla oli näkemyksiä oman työnsä kehittämiseen, mutta heillä ei ollut näkemystä digitalisaation mahdollisuuksista. Digitalisointitarve mikroyrittäjien markkinoinnissa nousee keskeiseen asemaan.

Kaikille uuden elämisen ja työnteon ympäristön luominen edellyttää, että kiinnitetään huomioita erityisesti myös mikroyritysten palveluihin, ja tekniikka kehitetään tasoittamaan heidän kilpailutilannettaan suuriin nähden. Mikroyritysten on mahdoton itse kehittää palveluja. Mikroyritysten on myös mahdotonta itse tehdä kaikki tarvittava taustatyö, oppia uudet tekniikan erilaiset sovellukset, ottaa tekniikka täysivaltaisesti käyttöön. Heidän aikansa ei yksinkertaisesti riitä. Tarvitaan uusia toimialoja, esimerkiksi verkostopartnereita, jotka hoitavat usean mikroyrittäjän hallinnon, markkinoinnin ja tiedonhaun palvelut. Uuden ammattikunnan kouluttamisella on kiire. Samoin tarvitaan mikroyritysten tueksi luotseja, jotka yhdessä yrittäjän kanssa luovat tehokkaat osasysteemit ja kokonaisuuden. Luotsien kouluttamisella on kiire!

Tekniikan ei aina tarvitse olla uutta, vaan myös vanhalla tekniikalla voi olla uusia sovelluksia. Tarvitaan parempaa ymmärrystä mikroyritysten tarpeista uusien sovellusten luomiseen. Mikroyritykset pärjäävät, kun niillä on toimivat matkapuhelimet, kunnolla rakennettu lähiverkko, riittävä laajakaista liittymä kotisivuineen, sähköposteineen ja muine some palveluineen sekä toimivat toimisto-ohjelmat.

Tarvitsemme huomattavasti entistä enemmän ymmärrystä mikroyrittäjän tarpeista käyttää tekniikkaa sekä siitä, millaisia palveluja, millaista teknistä infrastruktuuria, millaista lainsäädäntöä tarvitaan avoimen, tasapainoisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi. Tulevaisuuden tutkimuksen työkaluilla tämä on mahdollista, sillä tulevaisuuden tutkimus on nykypäivän tutkimusta tulevaisuuden tietämisen intressistä käsin. Artikkelimme on osa tätä tutkimusta, sitä tulee jatkaa ja syventää. Jatkotutkimukseksi ehdotamme tämän esitutkimuksen laajentamista ja syventämistä.

  33  

Liite  1  Tieto- ja viestintätekniikan välineet eri alueet tutkittujen mikroyrittäjien käytön näkökulmasta

Mikroyritys Hallinto Viestintä Markkinointi E-asiointi Tiedonhankinta Oma tuotanto Mediakultt./viihde

H 1 laskut Passeli-järjestelmään,

kuitit paperisena tilitoimistoon,maksaa verkkopankissa,

asiakasrekisteri, Passelissakontaktihenkilöt kännykässä

puhelin ja sähköposti

nettisivut ja blogi (ei oma)

henkilö-kohtaiset suhteet

verkkopankki

etäopetus

Googlaus ja

kirjallisuus,

uutiset

I-Padillä

PowerPoint-

tuotanto,

kuvankäsittely

-

H 2 laskut Passelijärjes-telmään, kuitit paperisena tilitoi-mistoon, maksaa verkkopankissa

asiakasrekisteri Passelissa

kontakti-henkilöt kännykässä

puhelin ja sähköposti

nettisivut,

sähköpostimarkki-

nointi,

henkilökohtaiset

suhteet

verkkopankki

asiakaskyselyt

kirjatilaukset

Googlaus ja

kirjallisuus,

PowerPoint -

H 3 paperilaskut tilitoimistoonmaksaa verkko-pankissa

ei asiakas-rekisteriä

tekee kustannuslas-kennan kynällä ja paperilla

puhelin, sähköposti ja

FB-sivut

Henkilö-kohtaiset suhteet,

FB

Verkko-pankki

käyttänyt joskus

Palkka.fi:tä

Googlaus ja

alan koulutus

tekee omat esitteet posti-laatikkojakelua

varten,

valokuvaa työkohteita

-

H 4 ulkoistanut koko hallinnon, yhteydet luottohenkilöön puhelimella,

puhelin ja SMS henkilökohtaiset

suhteet

ulkoistettu ei saa riittävästi tietoa

- -

  34  

joskus SMS:llä

H 5 Käteis-laskutus

hoitaa itse kirjanpidon ruutupaperilla,

kirjanpitäjä tekee vero-ilmoituksen,

maksaa verkko-pankissa, asiakkaat tilaavat ajan lankapuhelimella

lankapuh., salainen

kännykkänumero,

sähköposti ja rajattu FB-ryhmä kollegojen kesken, Skype 10 vuotta sitten, You tube-video käytännön harjoituksista

(toisen videoima)

henkilökohtaiset

suhteet

verkkopankki konferenssit

alan ja koulutukset,

Internet

opetus You-tube

H 6 käteiskassa

Izette siru- ja pin-koodinlukija

kuitit tilitoimistoon,

maksaa verkkopankissa

puhelin, sähköposti ja

FB-sivut

nettisivut, FB,

Heijaa

näyteikkuna

verkkopankki, hoitaa kaikki netissä, kokeili verkkokauppa

kaksi vuotta

Googlaus

TV-draamat ja

muut ohjelmat

Photoshop, Illustrator

Indesign,

3D-kuvaus,

nettisivut

seuraa trendejä ja hake ideoita

     Lähdeluettelo  Aula, P., Matikainen, J., ja Villi, M. (2006): Verkko yhteisenä tilana. Teoksessa Pekka aula, Janne Matikainen ja Mikko Villi (toim): Verkkoviestintäkirja. Palmenia-sarja. Helsinki Gaudeamus, 9 – 21.

Checland, P. (1985): Systems Thinking, Systems Practice. John Wiley & Sons, Pitman Press. Bath Avon.

Hagros, K. (2015): Businestreffit D-Day , Digistrategia, 13.3.2015. Tieke

Lavikka, R. (2004): Verkkosihteerien oppiva yhteisö - yhdessä unelmaa toteuttamaan, Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen Yliopisto.

Lindholm,(2015): Vuoden yrittäjän neuvot nuorilel ja päättäjille

  35  

https://docs.google.com/document/d/1y6Y3HSbCoRPC2tbqm1rxKhzCUQcZdaj4ARP1GqhQF9M/mobilebasic?pli=1

Lipiäinen, H. (2014): Digitalization of the Communication and its implications for Marketing. Jyväskylä Studies in Business and Economics 152.

Lipiäinen, H. ja Karjaluoto, H. (2012) Digitaalinen markkinointi keskisuomalaisissa yrityksissä - tutkimusraportti. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, julkaisuja, nro. 189/2012

Mannermaa, M. (1993): Pehmeä systeemimetodologia evolutionaarisessa tulevaisuudentutkimuksessa. Kirjassa Vapaavuori, Matti (toim.): Miten tutkimme tulevaisuutta? Acta Futura Fennica No. 5, Painatuskeskus, Helsinki.

Oulasvirta, A. (2011): Mitä on ihmisen ja koneen vuorovaikutus? Teoksessa Antti Oulasvirta (toim) Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus. Gaudeamus. Helsinki University Press. Tallinna.

Perttu, J. (2014): Professori luonnosteli Suomelle kasvureitin. Artikkeli, Helsingin Sanomat 4.9.2014, A 29.

Rinkama, S. (2014): Onko kasvavista mikroyrityksistä talouskasvun vauhdittajiksi? Yrityskatsaus 2014. Murroksia ja uudistumista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 39/2014.

Rubin, A. (2002): The Soft System Methodology in future Research. http://www.metodix.com/showres.dll/fi/index

Rubin, A. (2004): Tulevaisuuden tutkimus tiedonalana, http://www.tulevaisuus.fi/topi/topi_vanha/kokohakemistosivut/kokotiedonalana.htm

Suominen, J. (2009): Johdannoksi: netin kulttuurihistoriaa. Teoksessa Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman: Funetista Facebookiin - internetin kulttuurihistoria. Gaudeamus, Helsinki University Press. Helsinki.

Stålberg, T. (2012): Läntisen Uudenmaan pk-yritysten tieto-ja viestintätekniikan osaamisen selvitys. Laurea amkk, Lohja

Viherä, M-L. (1999): Ihminen tietoyhteiskunnassa. Kansalaisten viestintävalmiudet kansalaisyhteiskunnan mahdollistajana. ISBN 951-738-938-8, Turun kauppakorkeakoulu.

Viherä, M-L. ja Viukari, L. (2004): Mapping of Customer Needs for eEurope 2005. Teoksessa Cunningham, P ja Cunningham, M. (toimittajat) eAdoption and the Knowledge Economy. Issues, Applications, Case Studies. IOS Press, Printed in the Netherlands.

Viherä, M-L (2013): Viestintäleirit ja tietotaitotalkoot tulevaisuuden tekijöinä, teoksessa: Kuusi, Bergman, Salminen (toim.): Miten tutkimme tulevaisuuksia, Acta Futura Fennica, Sastamala

Viukari, L. (2010): Tieto- ja viestintätekniikkavälitteisen palvelun kehittämisen kolme diskurssia. Jyväskylä Studies in Computing, 123.

Sähköiset liitteet:

DIGILE, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes, Teknologiateollisuus ja Verkkoteollisuus (17.3.2015). Digibarometri 2015. Helsinki: Taloustieto Oy.http://www.digibarometri.fi

  36  

Digitaloudesta kasvua 2015 –tutkimus, Palta ry (julk. 4.3.2015)

http://europa.eu/legislation_summaries/enterprise/business_environment/n26026_fi.htm

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_06_12_Tilastoja_2014_%2019_Suokas.pdf

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yksinyrittajakysely_2013/

http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/kilpailukyky/yrityskatsaus_2014_murroksia_ja_uudistumista.97985.xhtml

http://www.tem.fi/files/42196/4_2015_voimakkaasti_kasvuhakuiset_pk_yritykset_10022015.pdf

http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2287/Luovat_alat_joulukuu_2014.pdf

http://tilastokeskus.fi/til/alyr/2013/alyr_2013_2014-12-18_tie_001_fi.html

http://tilastokeskus.fi/keruu/tsky/index.html

Lindholm,(2015)

https://docs.google.com/document/d/1y6Y3HSbCoRPC2tbqm1rxKhzCUQcZdaj4ARP1GqhQF9M/mobilebasic?pli=1