Embed Size (px)
DESCRIPTION
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden ja DTL yhteinen amatillinen lehti
Citation preview
DiakoniatyöntekijöiDen Liitto & kirkon nuorisotyöntekijät
3 | syyskuu | 2010
u Oppineena eläkkeelle
u Ylemmät ammattikorkea- koulututkinnot
Kristiina KäyhKö
sai varmuutta
KoulutuKsesta
oppimisen iloa!
OrientOitumiskOulutusYhteisöpedagOgi
svenskspråkiga utbildningen
vinjetti tähänsisältö 3 | 2010 pääkirjoitus
Kolme kysymystä 4Minkälaista lisäkoulutusta?
Käytännön työkaluja 5
Ajankohtaista 6
Lea Rättyä: Lisää yhteisöllisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttamista 8
Puheenjohtajan palsta 9Risto Luukkanen
Teema Asenne vaikuttaa oppimiseen 10 Rippikoululehti tukee nuoren kasvua Solmu-koulutus rohkaisi
Pitsalaatikko 16Paloja syysreppuun
Toiminnanjohtajan palsta 17Arja Lusa
Monipuolinen kasvatuksen ammattilainen 18 Raikkaita tuulia
Dino 3 | 2010
JulKaisiJaDiakoniatyöntekijöiden Liitto, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki, puh. 09 150 2487
Kirkon Nuorisotyöntekijät, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, puh. 044 595 8562
päätoimittaJaRiitta Hiedanpää
toimitussihteeriTuija Metsäaho
ulKoasuAino Puttonen
taittoMarko Vuorio
toimitusKuntaMaria Helin, DtlRiitta Hiedanpää, DtlHannu Keränen, KNTTero Konttinen, DtlTiina Laine, DtlArja Lusa, KNTTuija Metsäaho, TekstimetsäHannele Nuojua, KNT
painoPainotalo Miktor OyISSN 1798-7628Painos 3 000 kpl
Kannen KuvaTarja Engblom
Dino ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 49.
24Koulutus kantaa ja kannattaa 20
Orientoitumiskoulutus 21
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 22
Ahaa 24 Timo Laakso
Lektor 25Henrica Lindholm
Koulutusta neljällä ilmansuunnalla Diakissa 26
Kolumni 28Tero Konttinen
Tulossa 29
Toimistojen esittely 30
Jäseneksi 30
Välipala 31
timo laakso jäi oppineena eläkkeelle
10 isoset tankkaavat pitsaa riparilehden tekemisen lomassa
Parhaimmillaan JärJestön ulkoi-nen ilme kirjepapereista kotisivuihin tukee järjestön perustyötä. Mielikuvat vaikuttavat entistä enemmän ihmisten
isoihin ja pieniin valintoihin. Miten sitten pärjätä näillä mielikuvamarkkinoilla? Vaihtamalla järjestön ulkoista ilmettä aina trendien mukaan vai luotta-malla hyvin tehdyn työn puhuvan puolestaan? oikeaa vastausta ei ole. jos järjestön ilme henkii edellisiä vuosikymmeniä, on syytä tunnustaa tosi-asiat ja tehdä jotain.
Dtl:n ilme on pesty, puunattu ja kiillotettu. täysin uudistettu logo ja sen pohjalle rakennettu viestinnällinen graafinen ilme ovat nyt kaikessa lii-ton materiaalissa. aiempi logo pohjautui diakonis-san virkamerkin aihioon. nyt lähdimme puhtaalta pöydältä kuvamaan koko jäsenistöämme ja am-mattijärjestötyön ydintä. järjestö antaa tukipilarit työllesi, jotta voit keskittyä omaan työhösi.
Knt:Kin on tehnyt ilmeen puunaustalkoissa jo harkitut muutokset logoon. nuorisotyönoh-jaajat tunnistavat oitis, mikä nyt on toisin tutussa tunnusmerkissä. yhteistyökumppanilta on tulossa muitakin uudistuksia, kuten vireältä itsenäiseltä jär-jestöltä voi odottaa.
tämä Dinon numero keskittyy oppimiseen. omaehtoinen ja työhön liittyvä koulutus lisää-vät elämänlaatua sekä työntekijän kilpailukykyä työmarkkinoilla. kirkon palkkausjärjestelmä antaa jo nyt mahdollisuuksia osaamisen palkitsemiseen. talouden taantumat tulevat ja menevät, mutta aina on aika palkita hyvin tehdystä työstä ja näin sitout-taa työntekijät.
tästä lehDen numerosta otettu lisäpainos jaetaan järjestöjen tervehdyksenä kaikille diako-nia- ja nuorisotyön opiskelijoille. n
tartu uuteenOnnea piispat, Kari ja Irja!Rakennetaan yhdessä kirkosta myös hyvä työpaikka.
Kuva
Ru
uSu
Kuva
/ta
rJa
en
GB
lom
Kuva
ha
nn
u K
erä
nen
riitta hieDanpäätoiminnanjohtaja, [email protected]
Kuva
ha
nn
ele
nu
oJu
a
2 Dino 3 | 2010 3 | 2010 Dino 3
3 kysymystä
1. Oletko hankkinut
lisäkoulutusta?
Mitä?
2. Mikä koulutus on
kantanut työssäsi?
3. Mikä sinua
innostaa?
petri Katko, nuorisotyönohjaaja, muurame1. KIRJO IIc -koulutus, työnoh-jaajaopinnot ovat menossa. 2. Oppimiseen ja ohjaamiseen liittyvät asiat. 3. Työyhteisöjen rakenne, kehit-täminen ja psykodynamiikka.
leena leskelä, diakonissa, muhos1. Päivitin opistotason tutkinto-ni AMK-tutkinnoksi.2. Sielunhoidon erityiskoulutus ja AMK-tutkinto.3. Kesä, loma ja pesuhuone-saunaremontti.
taina niinimäki, nuorisotyönohjaaja, pietarsaari1. Thomas Gordonin kaksi koulutusta. 2. Käytännöläheiset menetel-mät. 3. Uusien opetusmetodien etsin-tä ja kokeilu.
Jussi härme, johtava nuorisotyönohjaaja, somero1. Lyhytkursseja, viimeisin oli isoistoimintakurssi. 2. Tarvetta olisi saada tukea eri-laisten lasten ja nuorten kohtaa-miseen ja ymmärtämiseen.3. Työn haasteet.
eija Grahn, ledande diakoniarbetare, Åbo1. Teologi magister och studerar psykologi. Heliga danser pågår.2. Jag har haft nytta av all utbildning.3. Att hitta lösningar i svåra situationer. n
parisuhdekoulutusKo
on
nu
t ti
ina
la
ine
ja h
an
nu
Ker
än
en
k esäloman päätyttyä mo-nessa kodissa koetetaan sopeutua taas arkeen tulehtuneen ja riitelyk-
si menneen yhteisen vapaa-ajan jälkeen. Lomakausien päättymi-nen näkyy usein seurakuntatyös-sä avun tarvitsijoiden lisäänty-misenä. Loma ei ole kuitenkaan ainoa asia, joka kuormittaa pari-suhteita. Parisuhteeseen kohdis-tuneet odotukset ovat kasvaneet merkittävästi suhteellisen lyhyen ajan sisällä. Vielä pari sukupol-vea sitten parisuhteen oli tarkoi-tus helpottaa käytännön töissä, leivän hankkimisessa ja vastata sosiaalisiin normeihin. Nykyään odotukset kohdistuvat tunne-tason yhteyteen ja omien tarpei-den täyttymiseen. Suomalaisten avioerojen tavallisia syitä ovat läheisyyden ja rakkauden puute, erilaiset elämänarvot ja -tavoit-teet sekä erilleen kasvaminen.
Kriisiytyneet parisuhteet tukkivat auttamispisteet, ja yhä useampi pari hakee apua seura-kunnasta. Kokemus kuulluksi tu-
lemisesta auttaa usein jo paljon, mutta joskus pidempikestoinen yhteinen työskentely on tarpeen.
Yhden käytännön työkalun pariskuntien kanssa työskente-lyyn tarjoaa Solmuja parisuh-teessa -toimintamalli. Se on kehitetty erityisesti sellaisen ammattihenkilöstön käyttöön, jolla ei ole terapiakoulutusta, mutta joka tekee ihmissuhde-työtä ja kohtaa apua tarvitsevia pariskuntia. Työmalli on struktu-roitu niin, että se sitouttaa paris-kunnan ja työntekijän yhteensä kahdeksaan tapaamiskertaan, joilla kullakin on oma teeman-sa. Ensimmäisten tapaamisten aikana määritellään parisuhteen solmukohta ja katsotaan yhdes-sä menneisyyttä kummankin puolison kannalta tosiasioiden, tunteiden ja seksuaalisuuden näkökulmista. Tämän jälkeen mietitään, mitä kumpikin puo-liso tahtoo omalta parisuhteel-taan. Viimeisissä tapaamisissa suunnataan tulevaisuuteen ja so-vitaan toiminnasta ja yhteisestä
päämäärästä sen pohjalta, mikä on kummankin puolison tahto.
Solmuja parisuhteessa -pari-neuvonta on sovellus samanni-misestä kurssimuodosta. Malli perustuu vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen ja ristiriitojen luovaan ratkaisuun. Tämän toimintamalliin käyttöönotto edellyttää ohjaaja- tai parineu-vojakoulutuksen käymistä. Koulutus sisältää yhdeksän lähi-opetuspäivää sekä koulutuspro-sessin rinnalla kulkevan ryhmän ohjaamisen tai parineuvonnan toteuttamisen.
Lisätietoa mallista ja siihen liittyvästä koulutuksesta saat Kataja – Parisuhdekeskuksesta www.katajary.fi. n
Kirjoittaja työskentelee koordinaattorina ja parisuhdekouluttajana Kataja - Parisuhdekeskus ry:ssä, joka on vahvistavaan parisuhdetyöhön keskittynyt sitoutumaton järjestö.
riitaisan pariskunnan kohtaaminen voi tuntua ylivoimaiselta. solmuja parisuhteessa -toimintamalli tarjoaa käytännön työkaluja ihmissuhdetyöhön.
teKS
ti il
se-m
aJ
parv
iain
en K
uva
Ka
taJa
- p
ar
isu
hD
eKes
Ku
s
Käytännön työkaluja
4 Dino 3 | 2010 3 | 2010 Dino 5
ajankohtaista
Liisa rossi DtL:n uusi toiMistoassistentti
elokuun alussa, helteiden vielä jatkuessa aloitin uuden jakson elämässäni. Palasin ta-kaisin työelämäni lähtöruutuun - järjestö-maailmaan. Myös kirkon kenttä on minulle tuttu jo lapsesta. olen ollut työssä invalidi-liitossa, kansan raamattuseurassa ja viimek-si espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa. sain olla omalta osaltani rakentamassa uutta hiippakuntaa. tuosta ajasta myös diakonia-kenttä tuli tutuksi. olin muun muassa kehit-tämässä yhteistä vihkimystä papin virkaan ja diakonian virkaan vihittäville.
”katso aurinkoon, niin et näe varjoja!” erään jäsenen viesti minulle uuden haas-teen äärellä.
ota yhteyttä, olen sinua varten! tavoitat minut Dtl:n toimistolta. n
Pekka turtiaiseLLe Lehti-PaLkintoLapuan hiippakunta on palkin-nut Pekka Turtiaisen Lehti-tunnustuspalkinnolla. Tuomio-kapituli toteaa, että Jyväskylän seurakunnan erityisnuorisotyö on ollut maassa uraauurtavaa. Työ on vahvasti profiloitunut nuorisotyönohjaaja Pekka Tur-tiaiseen, hänen työnäkyynsä, tapaansa toimia ja hänen per-soonaansa. Tunnustukseen kuu-luu Lehti-keramiikkalautanen, tunnustaulu ja 2 000 euron ra-hallinen palkinto. n
Uusin ilmein eteenpäin D
tl:n graafinen ilme meni kerralla uusiksi. Hal-litus hyväksyi keväällä graafisen suunnitte-lun toimisto Virman ehdotuksen logoksi. Palkit kuvaavat jäsentä, liittoa ja asiakasta.
ei elämää ilman sydäntä, joten se siirtyi vaivatta entisestä logosta. Uudistus on mittavin graafisen ilmeen uudistus lii-ton yli puolen vuosisadan historiassa. nyt meidät tunnistaa raikkaan yhtenäisestä ilmeestä.
ison urakan jälkeen oli ilo nauttia sen valmistumista. aka-va-talossa oli kanssamme lukuisa määrä jäseniä ja yhteistyö-kumppaneita viettämässä Deeteeällän pyykkipäivää 1.9. n
piispa simo peura luovuttaa lehti-tunnustuksen pekka turtiaiselle.
Kuva
Juss
i pe
rä
ah
o
KNT:n uudistunut logoK
nt:n logo on uudistunut. siinä on jotain vanhaa ja jotain uutta, kuten morsiamen hääpuvussa. Sininen väri on saanut graafiset määrittelyt ja perinteikäs heraldinen risti logossa on pyöristynyt. Liiton graafisen ilmeen muutoksen rinnalla kulkee yhdistyksen
sääntöjen muutos, joka tulee vuosikokouksen käsittelyyn tammikuussa. n
Kuva
eli
el K
ilK
Ki
Jäsenet ja yhteistyökumppanit kohtasivat.Dtl:n uusi ilme ja uutta materiaalia esillä.
Kuva
eli
el K
ilK
Ki
6 Dino 3 | 2010 3 | 2010 Dino 7
puheenjohtaja
Ilmassa on Jo syKsyn tuoksuja. Var-ma merkki syksystä on, että on aika ruve-ta käynnistämään toimintaa, mikä ainakin meillä varkkarityöntekijöillä on melkoinen
urakka.kesän leirit, tapahtumat ja lomat alkavat olla
ohi. nyt pitää kääntää katseensa tulevaan toimin-takauteen ja sen tuomiin haasteisiin. katselin kirkon koulutuskalenteria löytääkseni sieltä itselleni kou-lutusta. Muutama hyväntuntuinen koulutus sat-tuikin silmiini, mutta kun katselin koulutuksien päi-vämääriä ja kalenteria, tulin siihen tulokseen, että ehkä tulen toimeen tänä vuonna ilman koulutusta.
itsensä kehittäminen on tärkeää. olen huo-mannut, että monet kollegoista ovat löytäneet ajan useampivuotisiin koulutuksiin työn ja per-heen ohella. hiukan olen ihmetellyt, mistä se aika ja energia löytyy. itseltäni niitä ei tahdo löytyä. olen kyllä vuosien varrella osallistunut moniin lyhyisiin koulutuksiin, jotta pysyisin ajan tasalla ja etten ihan hyytyisi paikoilleni. Pitempiaikaiseen koulutukseen ei ole löytynyt puhtia, vaikka halua olisi ollutkin. Välillä tuskailen asiasta vaimolle, joka sitten hetken mietitettyään toteaa, että opiskelethan sinä koko ajan. Meni hetki ennen kuin tajusin asian. tottahan se on. en ole missään oppilaitoksessa kirjoilla, mut-ta kehitän jatkuvasti atk-taitojani itsenäisesti kirjoja lukemalla ja harjoittelemalla. Vuosien varrella olen-kin itseoppineena kehittynyt alalla aika taitavaksi.
itsensä kehittäminen voi mielestäni olla ”jatku-vaa” työtä tukevaa opiskelua jossain oppilaitokses-sa tai tavoitteellista, itsenäistä itsensä kehittämistä. se voi olla myös jotain sellaista, josta muuten saa elämäänsä potkua ja tyydytystä.
jälleen mietin asiaa omalta kohdaltani. touko-kuussa sain vihdoin viimein suoritettua taekwon-dossa, lajissa jota olen harrastanut lähes 19 vuotta,
Musta Vyö
tutkittu
D iakoniatyö on sidok-sissa yhteiskunnal-liseen tilanteeseen ja siinä tapahtuviin
muutoksiin. Sen merkitys ko-rostuu yhteiskunnallisina krii-siaikoina ja silloin kun julkinen sosiaali- ja terveydenhuoltosek-tori ei kykene riittävässä määrin vastaamaan kansalaisten avun-tarpeisiin. Tutkimustulosten mukaan diakoniatyöntekijät kohtaavat työssään monenlais-ta pahoinvointia, joka aiheutuu yhteiskunnan rakenteellisista tekijöistä. Diakoniatyöntekijät haluavat puuttua erityisesti sel-laisiin yhteiskunnallisiin epä-kohtiin, jotka liittyvät perheiden vaikeuksiin, työelämään, asumi-seen, ihmisten eriarvoisuuteen ja puutteisiin julkisissa palveluissa. Sosioekonomisten arvojen ko-rostuminen ja itsekkyys hämär-tävät perinteisiä, henkisiä ja mo-raalisia arvoja.
Tulosten mukaan diakonia-työntekijät tarvitsevat lisäval-miuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. He tarvitsevat
lisää tiedottamiseen, arvovaikut-tamiseen, tutkimukseen, yhteis-työhön ja politiikkaan liittyvää osaamista.
Diakoniatyöntekijät haluavat kehittää työtään yhteisöllisyyden suuntaan. Tällöin on oleellista lisätä yhteisvastuuta kehittämäl-lä vapaaehtois- ja yhteistyötä ja lisätä diakoniakasvatusta ja -vastuuta. Keskeistä on yhdessä tekeminen, yhteyteen saattami-nen ja keskinäinen auttaminen. Yhteisöllisten työmenetelmien kehittämisen lisäksi nähdään tärkeänä yksilötyön kehittämi-nen ja hädänalaisimpien ihmis-ten auttamiseen keskittyminen. Ryhmä- ja leiritoiminnassa halutaan kiinnittää huomiota erityisesti vertaisauttamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Kotikäyntityötä jäntevöittävät sielunhoidolliset kotikäynnit, tii-viimpi yhteistyö julkisen sektorin kanssa ja suunnitelmallisuus.
Diakoniatyön kehittäminen edellyttää riittäviä resursseja, esimiehen tukea, koulutusta ja työnohjausta. Seurakuntien
työilmapiireihin, työyhteisön kehittämiseen ja työntekijöiden tukemiseen ei tulosten mukaan kiinnitetä riittävästi huomiota.
Lea Rättyä tutki diakonia-työn sisällön ja yhteiskunnal-lisen muutoksen suhdetta sekä diakoniatyön auttamismahdol-lisuuksia ja kehittämishaasteita yhteiskunnallisessa muutokses-sa. Ensimmäinen tutkimusai-neisto kerättiin vuosina 1999–2000 ja toinen aineisto vuonna 2006 Oulun hiippakunnan seu-rakuntien diakoniatyöntekijöiltä kyselylomakkeilla. Tutkimusta voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan opetustyössä, dia-koniatyössä ja seurakunnan va-paaehtoisten ja luottamushenki-löiden kouluttamisessa. n
Rättyä, Lea, 2009. Diakoniatyö yksilöllisenä ja yhteisöllisenä auttamisena yhteiskunnallisessa muutoksessa. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 179. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos, Kuopion yliopisto.
Kirjoittaja on Diakin yliopettaja.
Lisää yhteisöllisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttamistadiakoniatyöntekijät haluavat puuttua epäkohtiin ja kehittää työtään yhteisöllisemmäksi, ilmenee lea rättyän väitöskirjassa.
teKS
ti l
ea r
ät
tyä
Ku
va r
eiJo
Ko
iriK
ivi
risto luuKKanen, [email protected]
Kuva
tim
o o
uti
nen
mustan vyön. näin vanhoilla päivillä sen suorittaminen vaati ainakin minulta melkoista panostusta. edellisvuo-den marraskuussa otin toukokuun vyökokeen täh-täimeeni ja valmistautuminen alkoi. se tarkoitti sitä, että harjoitella piti vähintään kolme kertaa viikossa, osallistua viikonloppu-leireille ynnä muuta. tekniikoita piti hioa viimeisen päälle, teoriakokeeseen piti lu-kea melkoiset nivaskat papereita. Välistä mietin kovasti, onko se kaiken vaivan arvoista, mutta sitkeästi jatkoin kohdetta päin. huomasin, et-tä kehitystä tapahtui monella osa-alueella. rankka harjoit-telu muovasi minua ihmisenä, eikä ainakaan huonompaan suuntaan. koe suoritettiin kahdessa osassa. ensim-mäinen osa kesti lähes kuusi tuntia. Puhtaasti en mennyt läpi, mutta sain luvan osallistua kolmen viikon päästä olevaan toiseen osaan. Minulla oli kolme viikkoa aikaa parannella kuhmut ja hioa tekniikkaa. Myönnettävä on, että kun kokeen jälkeen seuran opettaja sitoi vyötärölleni mustan vyön, tunne oli hieno. se tuntui mel-keinpä paremmalta kuin hetki, jolloin sain tutkintotodistuksen.
tällä kaikella haastan jokaista löytämään itselleen oman tavan ke-hittää itseään. jollekin sopii jatkuva opiskelu, joku löytää sen liikunnasta tai muusta harrastuksesta. Pääasia on, että ei jää sängyn pohjalle ma-kailemaan. n
8 Dino 3 | 2010 3 | 2010 Dino 9
3 | 2010 Dino 1110 Dino 3 | 2010
asenne vaiKuttaa oppimiseen
oppiminen
Oppiminen on työn tekemisen sivutuote, ja eniten opitaankin arkipäivän tilanteista. Omaa osaamistaan voi hyödyntää käytännön työssä monin tavoin. kerromme esimerkkejä rippikoululehden tekemisestä ja parisuhdekoulutuksesta.
vasemmalta rippikoulun avustaja, han-dy Juho heino, isoset Jonni harjamäki,
ramona rantanen ja noora pulkkanen.
Kuva hannele nuoJua
”Riparilehti toi paljon iloa perheeseemme.”
oppiminen
r iparilehti on useimmille tuttu kooste ripa-rin tapahtumista. Herttoniemessä lehteä on tehty vuosikymmenet. Viime vuosista alkaen lehti on pyrkinyt vahvistamaan
nuoren oppimista ja voimaantumista.Kevätrippikouluun, joka kestää tammikuusta
toukokuuhun, osallistuu yhä useampi erilainen op-pija. Moni nuori käy rippikoulunsa suljetuin silmin ja silloin sisältö, paikka ja ihmiset voivat unohtua. Riparilehden kirjoitukset ja kuvat palauttavat mie-leen rippikoulun tapahtumat ja sanoman.
Olemme halunneet koota riparilehteen oppijak-soista iltakohtaisia lehtijuttuja. Illasta kirjoitettui-hin uutisiin kiteytetään pieniä palasia opetuksen sisällöstä.
Rippikoululaisten oma kädenjälki näkyy lehdes-sä. He kirjoittavat ajatuksia ystävyydestä, elämästä ja isosista. Vanhempainillassa nuoret kirjoittavat vanhemmille ja vanhemmat nuorelle.
– Digikuvat palauttavat muistiin tunnelmat ja tapahtumat. Riparilaiset kuvaavat yhdessä isosten ja opettajien kanssa lehteä varten. Kuvat julkaistaan vain riparin omassa lehdessä.
Lehden naamakirjaosuus sisältää ryhmän yh-teiskuvan, omien isosten lyhyen kirjoituksen ryh-mälleen ja jokaisesta riparilla olleesta oman kuvan ja osallistujaa kuvaavaa kirjoitusta.
– Parasta riparilla olivat isosten vetämät keskus-telut, sanoi yksi pojista. – Niin ja ne iltahardet.
– Muistan, kun opiskeltiin uskosta ja rukoukses-ta ja samalla tehtiin käsillä. Lehden kuvat palautti-vat illan mieleen.
Vanhemmat ja nuorten suku ovat antaneet pa-lautetta rippikoulusta ja erityisesti riparilehdestä, joka luetaan kannesta kanteen. Konfisvierailuilla se kuluu vieraiden käsissä. – Mitä oikein teitte nuorel-leni siellä kevätriparilla? Vein koulupäivän jälkeen te
KSti
ja K
uva
ha
nn
ele
nu
oJu
a
Rippikoululehti tukee nuoren kasvua
usein niin kiukkuisen nuoren kirkolle. Parin tunnin kuluttua hain hyräilevän ja innostuneen nuoren ko-tiin. Oli mukava lukea lehdestä, mitä siellä tapahtui.
– Riparilehti toi paljon iloa perheeseemme. Poi-kamme on saanut itsevarmuutta. Aiemmin arka nuoremme on nyt vapautuneempi ja sosiaalisem-pi. Isosten kirjoitus toi uutta itseluottamusta, ja sen huomaa kotona.
Rippikoululehden avulla tuemme ja innostam-me rippikoululaista hänen uskossaan. Pyrimme viestimään: ”Olet hyvä tyyppi. Sinulla on voimaa tehdä unelmasi todeksi. Jumala on tukenasi. Elä rohke-asti!” n
Kirjoittaja on Helsingin Herttoniemen seurakunnan nuorisotyönohjaaja.
KiRj
oit
taja
Kr
isti
ina
Kä
yh
Kö
Ku
va t
ar
Ja e
nG
Blo
m
D iakoniatyöntekijälle tulee silloin tällöin pariskunnilta pyyntöjä päästä keskuste-lemaan parisuhteen ongelmista. Perhe-asiain neuvottelukeskukseen on usein
jo oltu yhteydessä, mutta jonottamiseen tarvittava aika tuntuu ylivoimaiselta, kun ollaan lähes eron partaalla. Tällaisen pyynnön edessä olen kokenut suurta avuttomuutta. Enhän diakonissan opintoje-ni puitteissa ole saanut minkäänlaista koulutusta parisuhdekriisien käsittelyyn. Jatkokoulutustakaan en ollut tuolla saralla hankkinut, sillä en ollut ajatel-lut parisuhdekriisien olevan perusdiakoniatyöhön kuuluvaa. Sitä vartenhan kirkolla on omat terapia-koulutuksen saaneet asiantuntijansa.
Kolme vuotta sitten kollegani oli vailla työparia lähtiessään Solmu-ryhmäkoulutukseen ja pyysi minua mukaan. Ryhmien ohjaaminen tuntui oma-lta jutulta monien suru- ynnä muiden ryhmien ohjaamisen jälkeen, mutta parisuhderyhmä oli minulle uusi alue. Koulutukseen lähdin mielessäni toive saada sen verran eväitä parisuhdeasioiden kanssa työskentelyyn, että voisin olla kriisissä oleville pariskunnille pienen matkan tuki heidän jonottaessaan varsinaista terapeutin aikaa. Krii-sityön näkökulmasta tällä on mielestäni diakoni-atyössä paikkansa.
Koulutus ryhmän ohjaamisharjoituksineen ja työnohjauksineen antoikin kaipaamiani konk-reettisia työvälineitä, joilla pariskuntia voi auttaa omien kriisiensä ymmärtämisessä ja niiden selvit-tämisessä. Yhteistä taivalta tarkastellessa opetel-laan kuuntelemaan ja ymmärtämään, miten toinen osapuoli kokee ja tuntee eri asioita, mitä hän toivoo. Opitaan ratkaisemaan ristiriitoja, etsitään yhteistä tahtotilaa ja sovitaan, miten päästään sanoista te-koihin.
Edelleenkään en ole parisuhdetyön ammatti-lainen, mutta parisuhdekriisissä olevan pariskun-nan tullessa asiakkaaksi olen rohkeampi ja levol-lisemmalla mielellä. Voimme aloittaa vaikkapa opettelemalla kuuntelemaan toista tai kertomaan ääneen omista ajatuksista ja tunteista. Pienikin edis-tysaskel helpottaa parin oloa, ja he jaksavat odottaa jonon etenemistä. Joskus ulkopuolisen läsnäolo jo yksistään auttaa avoimempaan keskusteluun. n
Kirjoittaja on Keravan seurakunnan diakonissa.
Solmu-koulutus rohkaisi
”En ajatellut parisuhdekriisien kuuluvan työhön.”
mallisivu riparilehdestä.
12 Dino 3 | 2010 3 | 2010 Dino 13
”Kun aikuinen lähtee opiskelemaan, paras moottori on tavoitteellisuus.”
oppiminen
”Työntekijä oppii eniten arkipäivän tilanteista.”
a ikuinen saattaa kadehtia lapsen nopeaa oppimiskykyä ja huokaista, kunpa it-se kykenisi samaan. Yliopistolehtori Kaija Collin Jyväskylän yliopistosta
toteaa, että aikuisen ja lapsen oppimisessa on ero-ja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aikuinen oppisi huonommin.
– Lasten ja nuorten oppiminen on nopeaa kas-vuiässä. Lapsi oppii ikään kuin itsestään, kun täy-tyy oppia elämää varten. Aikuisella taas on paljon enemmän elämänkokemusta, joka auttaa monissa eri asioissa. Hän oppii kertyneen kokemuksensa avulla. Aikuisiässä heikkenevät esimerkiksi muisti ja uusien asioiden oppiminen, mutta näitä kompen-soidaan kokemuksella.
Collin mainitsee kognitiivisen ja konstruktivis-tisen oppimiskäsityksen, joiden mukaisesti oppija liittää uutta tietoa aiemmin opittuun.
– Tietoa ei voi kaataa kuin yhteiseen astiaan, vaan jokaisella on yksilöllinen tapa oppia.
Aikuisena ihminen tuntee olevansa siinä pis-teessä, että ei ole välttämättä tarvetta oppia uutta. Vanhemmalla iällä on varaa karsia ja oppiminen riippuu omasta motivaatiosta.
– Oppimiskyky ei heikkene aikuisena, mutta asenne vaikuttaa, haluaako oppia, Kaija Collin painottaa.
Aikuinen yltää yhtä hyviin suorituksiin kuin lapsi, jos on tarpeeksi motivoitunut. Aikuiselle on jo kertynyt paljon kokemuksia ja elämyksiä, ja hän
osaa priorisoida. Elämässä on sisältöä eri osa-alu-eilla, eikä oppimista haluta vain oppimisen vuoksi.
Käytäntö kouliiTiedollisen oppimisen merkitystä usein ylikoroste-taan, ja työpaikoillakin painotetaan muodollista eli järjestettyä koulutusta.
– Työssä oppiminen on erilaista kuin koulussa tai kursseilla. Aikuiset oppivat työssä erilaisia asioi-ta halusivat tai eivät. Oppiminen voidaan siis nähdä työn tekemisen sivutuotteena.
Työssä oppimiseen vaikuttaa useampi tekijä, jotka kytkeytyvät toisiinsa.
Työntekijä oppii eniten arkipäivän tilanteista. Hän ratkoo ongelmia kokouksissa, keskustelee asiakkaiden kanssa, pyytää apua kollegoilta, ot-taa opikseen virheistä. Kokemuksen myötä myös ammatti-identiteetti vahvistuu.
Työtehtävät vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon uusia taitoja voi oppia. Jos junnaa kymme-niä vuosia samojen tehtävien parissa eikä vaihda työtapoja, on selvää, että oppiminen on hyvin vä-häistä. Työssä oppiminen liittyy uusiin työtehtäviin ja ympäristön tukeen. Pelkkä yksilön into ei riitä, jos työnantaja ei tue oppimisessa.
Sosiaaliset suhteet ovat tärkeässä roolissa uuden oppimisessa, mikä helposti unohtuu.
– Työelämässä korostetaan tietoa, eikä ajatella sitä, kuinka paljon resursseja ja voimavaroja ihmis-
suhteiden oppimiseen menee, Collin huomauttaa.Työpaikan sosiaaliset suhteet ovat merkittäviä.
Työssä opitaan koko ajan ihmissuhteista ja muiden toimintatavoista.
– On tärkeää, että työssä viihdytään ja voidaan hyvin. Hyvä yhteishenki vaikuttaa myös oppimi-seen.
Aikaisempi työkokemus, kollegat ja verkostot edistävät oppimista. Yhdessä tekeminen ja uusien toimintatapojen luo-minen ruokkivat oppimista. On hienoa, kun pääsee jakamaan ilon uuden oppimisesta. Tiimi-työskentely ja erilaiset verkostot ovat lisääntyneet työelämässä, ja silloin sosiaaliset taidot ko-rostuvat entisestään.
Vanhassa vara parempi– Kun aikuisille järjestetään koulutusta, mukaan on hyvä ottaa kokemuksen ja yhdessä opiskelemisen elementit. Aikuiset pitävät yhdessä opiskelusta. Op-pimistehtäviksi sopivat sellaiset, joissa uutta tietoa voi soveltaa ja käyttää omaa kokemusvarantoaan, voi yhdistää uuden ja vanhan tiedon.
Kun aikuinen lähtee opiskelemaan vaikka puo-len vuoden kurssille, paras moottori on tavoitteel-lisuus.
– Täytyy olla strateginen, haahuilu ei auta. Kan-
Elämänkokemus auttaa oppimisessa
nattaa ottaa selvää omasta opiskelutavasta, mikä on itselle ominainen tapa oppia ja hyödyntää vah-vuuksia.
Joku oppii kuuntelemalla, joku keskustelemalla, joku itsekseen perehtymällä. Joku tykkää piirtää kä-sitekarttoja, joku kirjoittaa yksityiskohtaiset muis-
tiinpanot, joku vääntää kuvioita.Tänä päivänä oman osaami-
sen päivittäminen ja lisäkoulut-tautuminen ovat selviytymiskei-no työelämässä. Muutoksesta jauhetaan koko ajan.
– Työnantajan kannattaa pa-nostaa koulutukseen ja tarjota sitä kaikille halukkaille.
Sen sijaan tehokkuusajattelu huolestuttaa Collinia.
– Työhyvinvointi on laskussa, mikä on huono asia. Työntekijöistä otetaan irti kaikki mahdolli-nen, ja luovuus katoaa. Työelämässä on ruvettava ajattelemaan työntekijän hyvinvointia ja annettava aikaa luovuudelle.
Kaija Collin haluaa nostaa vanhojen työnteki-jöiden arvostusta.
– Vähän iäkkäämmillä työntekijöillä kokemus auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja antaa nä-kemyksellisyyttä. On väärä linja irtisanoa vanhim-masta päästä, koska pitkään työelämässä olleilla on paras ymmärrys siitä, mitä työ sisältää. n
Artikeln finns på svenska på sidorna www.knt.fi och www.dtl.fi.teKS
ti t
uiJ
a m
etsä
ah
o K
uva
ta
rJa
vä
nsK
ä-K
au
ha
nen
”Sosiaaliset suhteet ovat tärkeässä roolissa uuden oppimisessa.”
3 | 2010 Dino 1514 Dino 3 | 2010
1 2
3
4
6
5
toiminnanjohtaja
Hyvä ammatillinen Koulutus tarjoaa paremmat työllistymisen mahdollisuudet. työntekijän on ol-tava työmarkkinoilla kilpailukykyi-
nen. osaamiseen investointi kannattaa aina. näitä otsikoita olemme lukeneet, tätä ajatusta jakaneet työssä ja uskoneet siihen itsekin.
ammattitaidon ylläpitäminen on sekä työnte-kijän että työnantajan tehtävä. ammatillinen pe-rustutkinto antaa perustaidot ammatista, mutta viran tehtävänkuvaan kuuluva todellinen osaami-nen hankitaan työtä tekemällä ja täydennys- sekä jatkokoulutuksien kautta.
kirkon henkilöstökoulutussopimus uudistuu. uusi sopimus on nimeltään kirkon henkilöstön ke-hittämissopimus. siinä kirkon pääsopijaosapuolet suosittavat, että seurakunnat huolehtivat henki-löstön jatkuvasta ja suunnitelmallisesta kehittämi-sestä. kehittämiseen pitää varautua taloudellisesti, ja sen tulee kattaa koko henkilöstö. näin varmis-tetaan seurakunnan toiminnan ja kokonaiskirkon tarpeiden edellyttämä osaaminen, edistetään työntekijöiden työhyvinvointia ja tuetaan uusien tehtävien omaksumista sekä muutoksen hallintaa.
henkilöstökoulutuksen suunnittelua ohjaavat myös henkilöstöstrategia ja osaamiskartoitus. hen-kilöstöstrategiaan viitataan usein henkilöstövähen-nyksien yhteydessä. henkilöstöstrategiaan kuuluu, että työnantajan kuuluu tukea lisäksi henkilöstön urakehitystä. tämän tulisi näkyä työalojen johta-juutta kehittämällä niin, että nuoriso- ja diakonia-työn johtamisen tehtäviin valitaan henkilö, jonka kompetenssi ja substanssi on korkein. Pappien työalajohtajuus itsestään selvyytenä tulee väistyä. työalajohtajan tärkeimpiä tehtäviä ovat henkilös-tön osaamisen johtaminen ja työalan kehittäminen. Liian usein seurakunnissa diakonian ja nuorisotyön työalajohtajiksi asetetaan vielä henkilö, jolla ei ole näitä taitoja eikä kiinnostusta ja halua kehittyä näis-
kouLutus kannattaVaksi
sä tehtävissä. henkilöt, jotka ovat näistä kiinnostu-neet, hankkivat siihen liittyvää koulutusta. esimies-tehtävien palkkaus diakonia- ja nuorisotyössä tulee lähteä vaativuusryhmästä 601. Perustutkinnosta koulutuksen kautta urakehitykseen tulee olla luonnollista, kannustavaa ja kannattavaa myös kirkon työpaikoilla. näin on myös muilla yhteiskunnan sektoreilla.
työntekijältä edellytetään jatkuvaa kehittävää työotetta ja motivoitumista jatkuvaan ammattitaidon ylläpitämiseen. työntekijä voi perustellusti kysyä, mitä taloudellista hyötyä minulle on jatkuvasta kouluttautumi-sesta. samaa vaativuusryhmän mukaista palkkaa maksetaan perustutkinnon suorittaneelle, monipuolisen täydennyskou-lutuksen hankkineelle kuin jatkotutkintoja suorittaneelle. Perusvirat ovat pääsääntöises-ti itsenäisiä asiantuntijateh-täviä, joissa työntekijä tekee itsenäisiä ratkaisuja ja soveltaa luovasti monenlaisia menette-lytapoja ilman esimiehen oh-jeistusta. karttunut työkokemus ja täydennyskoulutus tukevat työn kehittämistä. nuorisotyönohjaajan ja diakoniatyöntekijän virat kuuluvat pääsääntöisesti vaativuusryhmään 502. alempaan vaativuusryhmään on harvoin perusteita tehtävänkuvauksen perusteella. n
Artikeln finns på svenska på sidorna www.knt.fi och www.dtl.fi.
Kuva
Ru
uSu
Kuva
/ta
rJa
en
GB
lom
pitsalaatikko
Vapaa-aika on kulttuurin olennainen edellytys. - Bertrand Russell
Meidän tulee kehittää ominaisuuksiamme, ei omituisuuksiamme. - Goethe
Kun kirjoittamasi ei tuntijaa miellytä, on se paha merkki, mutta jos hölmöt rupeavat kiittämään, on aika pyyhkiä yli. - Chr. F. Gellert
Joutilaisuus ilman kirjallisuutta on kuolema, se on ihmisen elävältä hautaamista. - Seneca
Entiset epäonnistumiset ovat tulevien onnistumisten tiennäyttäjiä. - Nicholas Riddle
Missä etujoukot leiriytyvät tänään, siellä lepäävät jälkijoukot huomenna. - Ph. Massinger
Paloja syysreppuunsuurten ajattelijoiden lausahduksista voi ottaa opikseen.
teKS
ti r
iit
ta h
ieD
an
pää
arJa lusa toiminnanjohtaja, [email protected]
16 Dino 3 | 2010 3 | 2010 Dino 17
yhteisöpedagogi
M arraskuun seitsemäntenä päivänä 2007 olin iltapäivän kahvitauolla aikuisopiskelijoidemme kanssa, kun saimme uutisen Jokelan koulusur-
mista. Oli aikuisopiskelijoiden lähijakson viimeinen päivä, ja hyvästelin opiskelijat sekavissa tunnelmis-sa. Kyselin mielessäni, kuinka opiskelijoideni käy. Osa heistä oli päättänyt vaihtaa ammattia muulla alalla tehdyn pitkänkin työuran jälkeen. Nousisiko henkinen kynnys nuorisotyöhön liian korkeaksi?
Seuraavana päivänä sain eräältä aikuisopiskeli-jaltani sähköpostiviestin. Hän oli seurannut Jokelan tapahtumien etenemistä koko edellisen illan ja ker-toi vakuuttuneensa, että nyt hän on opiskelemassa todella omalle alalleen. Nuorisotyölle on tarvetta enemmän kuin koskaan. Humanistisen ja kasva-tusalan yhteisöpedagogit pyrkivät omalla työllään ennen kaikkea ehkäisemään sosiaalisten ongelmi-en kasaantumista auttamalla lapsia ja nuoria löytä-mään omat voimavaransa ja jakamaan niistä muille yhteisöissä, joissa elävät.
Herännäistaustainen Raudaskylän kristillinen opisto Ylivieskassa aloitti kirkon nuorisotyönoh-jaajien koulutuksen vuonna 1966. Vuosituhannen vaihteessa koulutuksen järjestäjäksi tuli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, ja vuodesta 2001 koulutusohjelman nimi on ollut Kansalais-toiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma. Tut-kintonimike on yhteisöpedagogi (AMK). Kou-lutusohjelmassamme aloittaa vuosittain noin 25 opiskelijan kokopäiväopiskeluryhmä. Joka toinen
vuosi aloittaa 20–25 aikuisopiskelijan monimuoto-ryhmä, joka käy lähijaksoilla 5–6 kertaa vuodessa. Aikuiskoulutuksellemme etsitään parhaillaan uu-denlaista toteutusmallia.
Yhteisöpedagogien tulevaisuuden osaamisaluei-ta ovat ihmisläheisyys, välittäminen ja huolenpito, aktivointi ja osallistaminen sekä taito tehdä eetti-sesti kestäviä ratkaisuja. Lisäksi nuorisotyössä tar-vitaan asiantuntijoita, jotka osaavat toimia ryhmien kanssa sekä hyödyntää yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä toiminnan voimavaroina. Myös kansainvälinen toiminta on vilkasta, ja harjoittelu ulkomailla suo-sittua.
Tämän lehden lukijat voivat kohdata yhteisö-pedagogiopiskelijoita harjoittelijoina, kesätyönte-kijöinä ja sijaisina. Vuonna 2009 opiskelijoitamme oli harjoittelijoina 27 seurakunnassa. Koulutukses-samme painottuu klassinen kristinuskon tulkinta kansankirkollisessa hengessä sekä lapsen ja nuoren kasvun kokonaisvaltainen tukeminen. Perinteisiä nuorisotyön menetelmäaineita, kuten retki- ja leiritoimintaa, liikuntakasvatusta, musiikkia eri muodoissa, kädentaitoja ja teatteri-ilmaisua, myös opiskellaan. Tavoitteenamme on kouluttaa laaja-alaisia kasvatuksen ammattilaisia, joiden osaamista voidaan hyödyntää kasvatustoiminnan eri kentillä, mutta ennen kaikkea seurakuntien ja kirkon nuo-risotyössä. n
Kirjoittaja on yliopettajana Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Raudaskylän toimipisteessä.
monipuolinen KasvatuKsen ammattilainen
teKS
ti v
esa
nu
orv
a
teKS
ti ja
Ku
va h
an
nel
e n
uo
Jua
r ose-Marie Rantanen hoiti nuorisotyön viransijaisuutta Helsingin Herttoniemen seurakunnassa ja opiskeli HUMAKis-sa. Hän on kasvanut seurakunnassa ker-
honohjaajana, rippikoulun isosena, handynä ja rippikoulun avustavana opettajana. Rose suoritti aiemmin yhteisöpedagogiopintojen vaatiman nuo-risotyön harjoittelunkin samassa paikassa.
Rose-Marie pohtii parhaillaan muuntokoulu-tusmahdollisuutta kirkon nuorisotyöhön. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Ylivieskassa antaa 90 opintoviikon koulutuksen kirkolliseen pätevyyteen.
Olen mielenkiinnolla seurannut, miten erilaisen koulutuspohjan saanut työntekijä toimii. Rose on itsetunnoltaan vahva, luonteva esiintyjä, joka tekee työtään auktoriteetteja suuremmin säikähtämättä.
Miten nuorisotiimi koki yhteisöpedagogin työs-kentelyn osana tiimiään?
– Rose vaikutti valmiilta työntekijältä. Tuttu seu-rakunta antoi hyvän pohjan.
– Hän teki meille muille nuorisotyöntekijöille itsestään selviä asioita toisesta näkökulmasta.
– Uudet raikkaat tuulet puhalsivat, kun Rose ar-vioi ja osittain kyseenalaisti totuttuja tapojamme tai innosti jatkamaan työn kehittämistä. Koin, että am-mattitaitoinen tiimimme sai vahvistusta Rosesta.
– Samanlaisen koulutuspohjan saaneet tekevät työtä usein samoin menetelmin. Tehtävät ja rutiini sujuvat joustavasti. Erilaisen pohjakoulutus moni-puolistaa ja syventää työn sisältöä.
– Rose toi lasten ja nuorten äänen selkeästi toi-mintamme suunnitteluun ja päätöksentekoon. n
raiKKaita tuulia
18 Dino 3 | 2010 3 | 2010 Dino 19www.eckeroline.fi RYHMÄMYYNTIPALVELU puh. 09 2288 540
(arkisin klo 8.30–17.00), [email protected]
Hyvässä ryhmässä Tallinnaan!
Vietä kokouspäivä merellä. Katso lisää www.eckeroline.fi /kokous
SUOMI-HERKKUJEN JUHLAA ECKERÖ BUFFETISSAMeriaamiainenalkaen 11 €/hlö Meripöytä
alkaen 24 €/hlö
TALLINNAN PÄIVÄRISTEILYT JA REITTIMATKAT RYHMILLE Alkaen 15 €/hlö
Hinnat voimassa 30.12.2010 asti.
Hinnat voimassa 17.11.2010 asti.
työmarkkina-asiaate
KSti
sir
pa-l
een
a a
rvin
en-l
inD
roo
s Ku
va t
uu
la r
asi
lain
en
Tuusulan seurakunta sijaitsee keski-uudel-lamaalla, ja jäseniä on noin 30 000 ja ympä-
rivuotisia työntekijöitä noin 100. työaloja on 16, ja jokaisella on oma työalavastaavansa, joka on tämän työalan henkilökunnan esimies. johtosääntöjen mukaan työalavas-taavat velvoitetaan kouluttautu-maan ja muulla henkilökunnalla on oikeus kouluttautua.
henkilöstökoulutus nähdään tuusulan seurakunnassa välttä-mättömänä, ja se hyödyttää sekä henkilökuntaa että työnantajaa. koulutus ylläpitää, laajentaa ja mo-nipuolistaa ammattitaitoa, ja kou-lutustilaisuudet ovat erinomainen mahdollisuus peilata oman työ-yhteisön menettelytapoja muihin seurakuntiin.
taloussuunnitelmassa varattiin tänä vuonna henkilöstökoulutuk-seen laskennallisesti 300 euroa kokotoimista työntekijää kohti. koulutusanomus kustannuksineen täytetään sakaristossa, joka on seurakunnan sisäisen tiedotuksen väline verkossa.
kouLutus kantaa ja kannattaa
koulutussuunnitelma tehdään kolmesti vuodessa, koska pitkin vuotta tulee tietoja erilaisista kou-lutusmahdollisuuksista. syksyllä tehdään koko seuraavaa vuotta koskeva suunnitelma, joka menee tiedoksi tuomiokapituliin. helmi-kuussa tehdään toinen suunnitelma ja elokuussa kolmas. koulutussuun-nitelmia hallinnoi taloussihteeri.
yhteistyötoimikunnan lausun-nolla varustetut koulutussuunni-telmat hyväksyy kirkkoneuvosto.
työalavastaavien tehtävänä on koordinoida oman työalansa kou-lutus tarpeen mukaan ja tasapuo-lisesti. yhteistyötoimikunta seuraa koko seurakunnan koulutuksen periaatteiden yhdenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Määrärahoissa seurataan sitä, että koko 30 000 euroa riittää, eikä niinkään takerru-ta työalakohtaiseen määrärahojen käyttöön.
anotut koulutukset ovat pää-sääntöisesti tulleet hallinnossa hy-väksytyiksi. enenevässä määrin on toteutettu työpaikalla järjestettä-viä, useampia henkilöitä koskevia koulutuksia, kuten ensiapukoulu-
tus ja koulutus uusiin atk-ohjelmiin. joitakin koulutuksia on järjestetty myös yhteistyössä naapuriseura-kuntien kanssa.
erillistä pohdintaa ovat aiheut-taneet koulutukset, joista sinänsä on hyötyä viranhoidossa mutta jot-ka eivät ole siinä välttämättömiä, kuten terapia- ja työnohjaajakou-lutukset. niissä meillä on päädytty siihen, että työnantaja korvaa noin neljänneksen koulutuskustannuk-sista ja esimiehen kanssa sovitaan työtehtävien ja koulutuksen yh-teensovittamisesta.
työalakohtaiset neuvottelupäi-vät eivät ole henkilöstökoulutusta, vaan tavallisia virkamatkoja, joihin esimies antaa virkamääräyksen.
työnantajan kustantama kou-lutus ei tuusulassa ole oikeuttanut palkanlisään. sen sijaan haVa-kriteereihin on otettu ajatus, jon-ka mukaan omalla kustannuksella hankittu koulutus, joka hyödyttää omaa työalaa tai koko seurakuntaa, voi siihen oikeuttaa. n
Kirjoittaja on Tuusulan seurakunnan talousjohtaja. te
KSti
Ka
isa
ra
um
a K
uva
ma
tti
ra
um
a
Moni ajattelee seurakuntatyö-hön tullessaan, että saa paikan
avaimet käteen -periaatteella. se ei enää tänä päivänä riitä rekrytoi-maan ja sitouttamaan uusia ihmisiä työhön. Perehdyttäminen on hoi-dettu aikaisempaa paremmin, mut-ta silti kirkon työhön sisälle pääse-minen ja tehtävässä kasvaminen on prosessi, johon tarvitaan koulutus-ta heti työuran alusta alkaen.
Piispainkokouksen aloitteesta kirkkoon on suunniteltu työssään aloittaville diakoniatyöntekijöille, nuorisotyönohjaajille ja kanttoreille orientoitumiskoulutus. koulutuk-sen suunnittelemisesta on kanta-nut vastuun työryhmä piispa Kari mäkisen johdolla, ja työryhmässä oli edustus Diakoniatyöntekijöiden Liitosta ja kirkon nuorisotyönteki-jöistä. uusi orientoitumiskoulutus ei korvaa seurakunnissa tapahtuvaa perehdyttämistä mutta on autta-massa uutta työntekijää löytämään kivuttomammin kirkon työntekijän identiteetin.
työryhmä kiinnitti huomiota myös työntekijöiden tehtävään siunaamisen toteuttamiseen seu-
rakunnissa. ajatuksena on, että tu-lovaiheen tuki virkaan tai tehtävään siunaamisineen koskisi sekä virkaan että sijaiseksi tulevia. koulutuksen piiriin kannattaa ottaa myös ne työntekijät, jotka ovat olleet pit-kään poissa kirkon palveluksesta.
aikaisempi tuki on tehdyn selvi-tyksen mukaan ollut hyvin erilaista eri työntekijäryhmille ja toteutunut eri hiippakunnissa hyvin erilaisena. uuden orientoitumiskoulutuksen hiippakunnat voivat toteuttaa joko itse tai ulkoistaa. Määrärahan puit-teissa koulutus säilyy osallistujalle maksuttomana siten, että tuomio-kapitulin henkilöstö on koulutuk-sen toteuttajana. koulutukseen osallistujan kannalta on ensiarvoi-sen tärkeää, että koulutuksen ai-kana voi tutustua hiippakuntansa piispaan, hiippakuntadekaaniin ja oman työalansa hiippakuntasih-teeriin. samoin tuomiokapitulin henkilökunnan on mahdollisuus tutustua uusiin työntekijöihinsä heti alkuvaiheessa.
koulutus käynnistyy hiippakun-nissa vuoden 2011 aikana. tavoittee-na on vahvistaa uuden työntekijän käsitystä kirkon olemuksesta ja sen hengellisestä perustehtävästä.
koulutus auttaa jäsentämään oman ammatin seurakunnan ja kirkon työn kokonaisuuteen sekä yhteis-työhön seurakuntalaisten kanssa. se auttaa osallistujaa löytämään luontevan tavan hoitaa omaa hen-gellistä elämää.
koulutuksen tarkoituksena on saatella uutta työntekijää opiske-lun maailmasta kirkon työhön, sillä työskentely uskonyhteisössä voi asettaa ylimääräisiä paineita työn aloittamiselle. koulutusprosessin aikana käydään läpi muun muassa rooliodotuksia, yhteistyön mah-dollisuuksia, työajattomassa työssä toimimista ja työyhteisön jäsenenä olemista.
orientoitumiskoulutus on ai-nutlaatuinen mahdollisuus synnyt-tää verkostoja uusien työntekijöi-den tueksi. näin persoonallisen kasvun prosessi voi jatkua vuoro-vaikutussuhteena.
Lisätietoja koulutuksesta kirkon koulutuskalenterista ja oman hiip-pakunnan tuomiokapitulista. n
Kirjoittaja on hiippakuntasihteeri Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulista ja oli orientoitumiskoulutuksen työryhmän jäsen.
orientoituMiskouLutus - Osallisena kirkon uskosta ja tehtävästä
20 Dino 3 | 2010 3 | 2010 Dino 21
”Kyseessä on aikuiskoulutustutkinto, jonka keskeinen osa on
ammatillinen opinnäytetyö.”
teKS
ti m
aa
rit
pa
lon
en
työmarkkina-asiaa
Ylemmät ammattikor-keakoulututkinnot ovat varsin nuori osa korkeakoulujen tut-
kintojärjestelmää, ja ensimmäiset koulutusohjelmat käynnistyivät vuoden 2005 syksyllä. ne tarjoavat yhä kasvavalle määrälle ammat-tikorkeakoulututkinnon suoritta-neita oman orientaation mukaista tutkintoon johtavaa jatko- ja täy-dennyskoulutusta.
tällä hetkellä ylempään am-mattikorkeakoulututkintoon joh-tavia opintoja voi suorittaa kaikilla koulutusaloilla. jokaisessa ammat-tikorkeakouluissa opintoja voi suo-rittaa yhdellä tai useammalla alalla. Perustutkinnosta riippuen tutkinto on laajuudeltaan joko 60 tai 90 opintopistettä, mikä tarkoittaa yh-destä lukuvuodesta puoleentoista lukuvuoteen kestäviä päätoimi-sia opintoja. ylempään ammatti-korkeakoulututkintoon liitetään tutkintonimike ja lyhenne: ylempi aMk.
kyseessä on aikuiskoulutus-tutkinto, jonka keskeinen osa on ammatillinen opinnäytetyö. se pohjautuu johonkin työelämän kehittämisideaan tai ongelmaan, ja se toteutetaan yhdessä työelämän
kanssa. työelämäkytkentää koros-taa opintojen kelpoisuusvaatimus. ammattikorkeakoulun perustut-kinnon tai muun soveltuvan kor-keakoulututkinnon lisäksi vaaditaan vähintään kolmen vuoden työko-kemusta, joka on hankittu asian-omaiselta alalta pääsääntöisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen.
ylemmän ammattikorkea-koulututkinnon suorittaneita oli vuoden 2009 lopussa noin 2 500. Valtioneuvosto on asettanut kou-lutuksen aloittajatavoitteeksi 3 800 aloittajaa vuodelle 2012. tutkintoa ei siten ole tarkoitettu yliopistojen ylemmän korkeakoulututkinnon kaltaiseksi perustutkinnoksi. tähän tehtävään ammatillisen korkea-koulutuksen osalta vastaa ammat-tikorkeakoulututkinto, joka kullakin alalla tuottaa riittävän määrän asi-antuntijoita työmarkkinoille. ylem-pi ammattikorkeakoulututkinto puolestaan tarjoaa jo työelämään siirtyneille mahdollisuuden kehit-tää osaamistaan.
Ammattikorkeakoulun tehtäviä yhdistävä linkkityöelämän kehittäminen on am-mattikorkeakoulujen keskeisiä
tehtäviä. toiminnassa painottuvat korkeatasoinen työelämälähtöi-nen opetus sekä erityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoria tukeva innovaatio-toiminta. ylemmät ammattikor-keakoulututkinnot mahdollistavat ammattikorkeakoulujen aktiivi-sen yhteydenpidon alueelliseen työ- ja elinkeinoelämään. niiden tuottama osaaminen edustaa työelämän kehittämistehtävän korkeinta osaamista. ylemmät am-mattikorkeakoulututkinnot varmis-tavat ammattikorkeakoulujen osaa-misen jatkuvan kehittymisen, mikä puolestaan on edellytys sille, että ammattikorkeakoulut pystyvät toimimaan soveltavan tutkimuk-sen, tuotekehityksen ja osaamisen siirron asiantuntijoina.
korkeakoulujen voimavarat on kohdennettava siten, että ne vas-taavat parhaalla mahdollisella taval-la eri alueiden ja alojen tarpeisiin. tämä merkitsee päällekkäisyyksien purkamista, mutta myös aikuiskou-lutuksen roolin korostumista, kun nuorten koulutuksen tarve vähen-tyy. erilaiset aikuiskoulutuksen so-vellukset kasvattavat merkitystään. korkeakouluverkon tiivistyessä aikuiskoulutuksen rooli osaamisen
kehittämisessä, uudistamisessa ja vaikuttavuuden vahvistamisessa korostuu. kunkin korkeakoulun profiili painottuu eri tavalla ope-tuksen, tutkimuksen, työelämäkyt-kentöjen ja aluekehitystehtävän suhteen. tämä näkyy myös ylem-missä ammattikorkeakoulututkin-noissa. strategisilla painoaloilla on osaamista, joka kanavoituu kansain-väliseen toimintaan ja työelämän kehittämiseen ylempien ammatti-korkeakoulututkintojen kautta.
Asema korkeakoulujen tutkintojärjestelmässäkorkeakoulujen tutkintorakenne on kolmiportainen. ensimmäisen vaiheen tutkintoja ovat yliopis-ton alempi korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulututkinto. toisen vaiheen tutkintoihin kuulu-vat yliopiston ylempi korkeakou-lututkinto ja ylempi ammattikor-keakoulututkinto. jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin ja tohto-rin tutkinnot muodostavat kolman-nen tutkintotason.
Viime vuonna kirjattiin lakiin, että ammattikorkeakoulussa suo-ritettavat ylemmät ammattikor-keakoulututkinnot ovat ylempiä
korkeakoulututkintoja. näin tutkin-tojen asemaa koskenut epäselvyys poistui. asemointi helpottaa myös tutkinnon suorittaneiden jatko-opintoihin hakeutumista.
ylempien ammattikorkeakou-lututkintojen suhde yliopisto-jen maisteriohjelmiin puhuttaa. Maisteriohjelmia on kehitetty täydentämään maisteriopintojen kokonaisuutta monitieteisyyden, kansainvälistymisen ja työelämän tarpeista. ylemmissä ammattikor-keakoulututkinnoissa sen sijaan painottuvat työelämän ja työyh-teisöjen kehittäminen, tutkimus- ja kehitystyö sekä työssä olevan väestön ammatillisen osaamisen syventäminen ja laajentaminen. ylemmät ammattikorkeakoulu-tutkinnot nähdään pääasiallisena jatkokoulutusväylänä ammattikor-keakoulututkinnon suorittaneille. järjestelmän on kuitenkin oltava opiskelijan kannalta joustava, jotta hän voi erilaisten koulutuspolkujen kautta muodostaa myös uuden-laisia osaamisyhdistelmiä ja liikkua joustavasti sektorilta ja koulutus-alalta toiselle.
Tulevaisuuden haasteitaylemmillä ammattikorkeakoulu-tutkinnoilla on tärkeä rooli am-mattikorkeakoulujen osaamisen ja koulutuksen laadun kehittämi-sessä, innovaatiotoiminnassa sekä kansainvälistymisessä. korkeakou-lusektoreiden omaleimaisen ke-hittämisen kannalta ylemmät am-mattikorkeakoulututkinnot ovat vahvistaneet korkeakoulujärjestel-määmme ja osoittaneet ammatti-korkeakoulujen erityisvahvuuden työelämäläheisinä ja vahvan alueel-lisperustaisen innovaatiotoiminnan korkeakouluina.
koulutuksesta tähän asti saadut kokemukset ovat olleet suurim-maksi osaksi myönteisiä niin opis-kelijoiden kuin työnantajienkin ta-holta. kehittämiskohteita kuitenkin vielä riittää. ammattikorkeakoulu-jen välinen yhteistyö, innovaatio-toiminnan ja työelämäyhteistyön edistäminen sekä kansainvälisty-minen ovat teemoja, jotka jatkossa tulevat olemaan ylempien ammat-tikorkeakoulututkintojen kehittä-misessä tärkeitä. n
Kirjoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos.
yLeMMät aMMattikorkea-kouLututkinnot
”Työelämäkytkentää korostaa opintojen
kelpoisuusvaatimus.”
22 Dino 3 | 2010 3 | 2010 Dino 23
lektor
UtBilDninGarna har gått igen-om stora och många förändringar de senaste åren, liksom hela högre utbildningssystemet i Finland. För
ungdomsarbetsledar- och diakonistuderande in-nebär det att utbildningen sedan tre år tillbaka är lokaliserad till de äldsta kvarteren i Åbo, på nun-negatan, tvärs över vägen till Åbo domkyrka. stu-derandes examensbenämning är socionom (yh), vilket betyder att de har möjlighet att arbeta både inom sociala sektorn och inom kyrkan. eftersom utbildningen är en del av avdelningen för vård och det sociala området inom yh novia betyder det att stude-rande under studietiden knyter kontakter med sjukskötar- och hälsovårdarstuderande och får inblick i kommande kollegers arbetsfält och kompetens. teo-logiska fakulteten ligger enbart ett stenkast från campuset och genom utbildningens teologiska kurser, som avläggs vid tF får de blivande sociono-merna (yh) kontakt också med teologerna. tyngd-punktsområden inom utbildningen är mångprofes-sionellt arbete, ett utvecklingsinriktat arbetssätt och ett resursförstärkande metoder.
inom profilerinGen för kyrkans arbete har under innevarande år startat ett projekt som kallas novia Dei. Projektet skall stöda studerandes and-liga utveckling och kyrkliga identitet. en förutsätt-ning för detta är det nya andaktsrummet ”stillhe-ten”. Biskop Björn Vikström kommer i höst för att välsigna rummet och tala om stillhetens betydelse
i vardagen för både studerande och personal vid campuset. Den andra delen av projektet är inriktad på mentorverksamhet, där flera av stiftets diako-niarbetare och ungdomsarbetare har ställt upp för att vara personliga mentorer för våra studerande. Projektet möjliggör också att studerande får delta i rådplägningsdagarna och en retreat under studie-tiden.
ett av yrKeshöGsKolans mål är att skapa och upprätthålla goda arbetslivskontakter. För stude-rande till kyrkliga yrken innebär det kontinuerlig
kontakt med församlingar, stift och andra aktörer inom kyrkan. Dessa kontakter stöder utbild-ningen och yrkets utveckling samt de studerandes professio-nella tillväxt. Praktikhandledning är för studerande en viktig re-surs i kontakterna med arbets-livet. examensarbetena görs i nära samarbete med arbetslivet
och i dagsläget utvecklas specifikt samarbetet med Åbo svenska församling.
yh novia och Åbo akademi har förenat sin fort-bildningsverksamhet genom Centret för livslångt lärande. Våren 2011 inleds en 30 sp lång specialise-ringsutbildning, som är riktad till ungdomsarbets-ledare, diakoniarbetare och andra församlingsan-ställda som är intresserade av att uppdatera och utveckla sitt kunnande ur ett hälsofrämjande och resursförstärkande perspektiv. Det är 10 år sedan en liknande kurs ordnades på svenska för diako-niarbetare, för ungdomsarbetsledare är detta en ny möjlighet, så grip chansen. n
Svenskspråkiga
utbildningen
ahaa
Oppineena eläkkeelletimo laakso on halunnut koko ajan kehittyä työntekijänä ja opiskellut ahkerasti. mitä enemmän opiskelee, sitä tyhmemmäksi itsensä tuntee, ja nöyryys lisääntyy.
M onille kirkon nuo-risotyöstä tuttu mies kantaa sän-kyä Varkauden
sateisessa aamussa keskellä lä-hetysjuhlien sykettä. Varkauden seurakunnan nuorisotyönjohtaja Timo Laaksolle kantotehtävä on uusi, mutta hymy on sama ja sa-nat yhtä kohti käyviä.
Timo Laakson eläkeikä on jo ovella, mutta ideapankki tuntuu ehtymättömältä. Takana ovat monet koulutukset, joista hän on ammentanut voimaa ja ideaa arjen työhön.
– Kyllähän kirkko on suo-peasti suhtautunut kouluttautu-miseen. On työnantajan etu, jos työntekijä lähtee kasvattamaan osaamispääomaa.
Tosin Laakson mielestä työn-antajat aika avoimesti antavatkin työntekijän hakeutua haluamiin-sa opinahjoihin. Laakso ei ih-mettelisi, jos jatkossa työnantaja pyrkii ohjaamaan työntekijänsä sellaisiin koulutuksiin, joiden tarve nousee seurakunnan osaa-misvajeesta.
– Valitettavan harvoin työn-
antaja pohtii, vastaako tämä koulutus tätä osaamisvajetta. On tietysti hienoa, että päästään toi-vottuihin koulutuksiin, mutta voi se olla panosten tuhlaamistakin. Työntekijä voi myös uloskoulut-tautua omasta perusvirastaan.
Timo Laaksoa on kannusta-nut koulutuksiin halu kehittyä työntekijänä. Hän myöntää elä-neensä myös ajan, jossa kave-reiden kanssa haettiin samoja koulutuksia ja fiilisteltiin.
– Sitten tuli tavoitteellinen herääminen ja avautui toinen tulokulma opiskeluun. Halusin pakottaa itseni opiskelemaan oman ammatillisen uudistumi-sen ja ihmisenä kasvamisen ta-kia. Mitä enemmän opiskelee, sitä tyhmemmäksi itsensä tuntee, ja nöyryys lisääntyy koko ajan.
– Tulee myös kokemus, että haluan saada tästä opiskelusta pienen palan itselle ja sitä myöten jakaa muillekin. Kun olen perus-laiska luonteeltani, niin opiskele-maan lähteminen on pakottanut minut liikkeelle ja tarkkailemaan omaa ammattiosaamista ja -ym-päristöä, Laakso pohtii.
Hän on päättämässä sosi-aali- ja terveysalan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa diakonia- ja nuorisotyössä ja kannustaa ihmisiä hankkimaan lisäkoulutusta.
– Vaikkei olisi ylenemismah-dollisuuksia, kannattaa opiskel-la. Se on omaa pääomaa, ja koko ajan löytyy uusia mahdollisuuk-sia hakeutua sitten vaikkapa rin-nakkaiselle toimialalle.
Laakso uskoo, että kirkossa virkajärjestelmät muuttuvat tai taloudellinen tilanne vaikuttaa niihin.
– Opiskeleminen syventää ja laaja-alaistaa aina ammatillista osaamista. Ajattelin, että halu-an varmistaa omaa koulutusta ja olla houkutteleva työntekijä kirkonkin työmarkkinoilla.
Laakson opinnot ovat loppu-suoralla. Takana ovat muun mu-assa työnohjaajakoulutus sekä yhteisöpedagogian, johtamisen erikoistutkinnon ja ammatillisen opettajakoulutuksen opinnot. Mitähän seuraavaksi? n
teKS
ti ja
Ku
va h
an
nu
Ker
än
en
henriCa [email protected]
”Studerandes examensbenämning är
socionom (YH).”
24 Dino 3 | 2010 3 | 2010 Dino 25
u Mikä on Diak?Diak on valtakunnallinen verkos-toammattikorkeakoulu. se sisältää neljä yksikköä, jotka on nimetty pääilmansuuntien mukaan Diak etelä (helsinki, järvenpää ja kauni-ainen), Diak Pohjoinen (oulu), Diak Länsi (Pori ja turku) ja Diak itä (Piek-sämäki).
u Miksi nyt?ensinnäkin erityisesti nuorisotyön-ohjaajat ja diakoniatyöntekijät ovat Diakin tärkeitä yhteistyökumppa-neita: koulutukseen hakeutuvien innostajina, harjoittelun ohjaajina, työelämätuutoreina, opinnäyte-töiden aiheiden tarjoajina, koulu-tuksen ja työelämätodellisuuden arvioitsijoina sekä valmistuvien työntekijöiden yhteistyökumppa-neina. toiseksi Diakissa on otettu käyttöön uudet opetussuunnitel-mat, joista maininkeja tulee myös seurakuntiin.
u Mitä kirkon työntekijöitä Diakissa koulutetaan?nuorisotyönohjaajia Diak koulut-
taa etelässä ja idässä. Diakonia-työntekijöitä koulutetaan kaikissa yksiköissä, joista valmistuu sekä diakoneja että diakonissoja. Diak etelän järvenpään toimipaikassa voi suorittaa englanninkielisen Bachelor of social services -tut-kinnon. syksystä 2010 alkaen eng-lanninkielisessä koulutusohjelmassa on tarjolla myös nuorisodiakonian suuntautumisvaihto Focus on youth and Community Develop-ment Work and Diaconia. koulutus tuottaa diakonian koulutuksellisen virkakelpoisuuden suomen evan-kelilaisluterilaisessa kirkossa.
u Minkä verran koulutetaan?Diakin hallitus vahvisti keväällä 2010 tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikat vuosille 2011–2013. oheisista taulukoista ilmenevät toimipaikoittain nuoriso- ja dia-koniatyöntekijä-koulutusten aloi-tuspaikat.
u Mitkä ovat keskeiset periaatteet?kirkon työhön opiskelevilla on
valmistuessaan sekä yhteiskunnal-linen että kirkollinen kelpoisuus. kristillinen usko, oman spirituali-teetin pohdinta sekä ammateissa tarvittava tieto ja osaaminen käy-vät vuoropuhelua koko opiskelun ajan. Diakissa kirkon nuorisotyön-tekijän koulutus toteutuu liitet-tynä sosionomin koulutukseen. Diakoniatyöntekijän kelpoisuuden perustana on joko sosionomin tai sairaanhoitajan koulutus. nuoriso-työntekijäksi opiskelemaan hae-taan kristillisen lapsi- ja nuoriso-työn suuntautumisvaihtoehtoon. sosionomi-diakoniksi hakeminen tapahtuu diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehtoon. sai-raanhoitaja-diakonissaksi opiske-lemaan haluava hakee diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoeh-toon.
sairaanhoitaja-diakonissojen opintojen laajuus on 240 opinto-pistettä, sosionomi-kirkon nuo-risotyönohjaajilla ja sosionomi-diakoneilla 210 opintopistettä. yksi opintopiste tarkoittaa opiskelijan 27 tunnin työmäärää.
teKS
ti ja
tau
luKo
t ei
la J
an
tun
en
ammatillista
Koulutusta neljällä ilmansuunnalla Diakissa
FaktaPiispainkokouksen vuonna
2005 tekemän päätöksen mukaan diakonian tai kirkon
nuorisotyön-ohjaajaan virkoihin kelpoisuuden tuottavat seuraavat 90 opintopisteen laajuiset opinnot:• Teologiset opinnot 20 op• Diakonian / kirkon lapsi- ja nuorisotyön ammattiopinnot 40 op• Seurakunnan ja kirkon työelämään liittyvät opinnot (seurakuntaharjoittelu) 15 op• Opinnäytetyö 15 op
u Miten opiskelu ja työelämä yhdistetään?harjoittelu ja muu opiskelu toteu-tuvat Diakissa rinnakkain. rinnakkai-suus merkitsee opetuksen vahvaa työelämälähtöisyyttä. seurakun-taharjoittelun laajuus on kaikilla kirkon alan opiskelijoilla 15 opin-topistettä. opiskelijan työmäärällä mitattuna laajin oppimistehtävä on opinnäytetyö. opinnäytetyön aiheet tulevat lähes poikkeuksetta käytännön työelämästä. harjoitte-lun ja muiden opintojen rinnakkai-suus näkyy myös oppimistehtävinä, joissa tarvitaan teoreettisten opin-tojen ja käytännön kokemusten vä-listä vuoropuhelua ja reflektointia. seurakuntaharjoitteluissa sekä oh-jaajat että opiskelijat ovat kokeneet oppimistehtävien liiaksi verottavan voimavaroja seurakunnan työnteki-jän työhön perehtymisestä. joissa-kin tapauksissa opiskelija voi tehdä enemmän kuin yhden harjoittelun seurakunnassa, esimerkiksi jos opin-näytetyön tilaajana on seurakunta. näin on esimerkiksi silloin, jos opis-kelijan opinnäytetyön tilaajana on seurakunta.
u Mikä muuttuu?Viime vuosina Diakissa on työstet-ty uusia opetussuunnitelmia sekä niihin perustuvia opintokokonai-suuksien toteuttamissuunnitelmia.
tammikuussa 2010 otettiin käyt-töön uudet opetussuunnitelmat. kaikissa yksiköissä ja toimipaikoissa noudatetaan samoja opetussuun-nitelmia ja niiden pohjalta tehtyjä yksityiskohtaisempia toteuttamis-suunnitelmia.
niin sanotut kirkolliset opinnot ovat nyt aikaisempaa kirkkaampina opetussuunnitelmissa, mikä vahvis-taa niiden asemaa koko opintopo-lussa. Varjopuolena saattaa olla se, että kirkollisten ja yhteiskunnal-listen sisältöjen integrointi ja kes-kinäinen vuoropuhelu vähenevät verrattuna entisiin opetussuunni-telmiin.
uusissa opetussuunnitelmissa tavoitteet kuvataan opiskelijan osaamisena mahdollisimman konk-reettisesti. osaamisena kuvatut ta-voitteet helpottavat myös harjoit-telun ohjausta ja arviointia.
opiskelija voi hakea aikaisem-min hankkimansa osaamisen tun-nistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoaan. ahot-menettely on tullut hyväksilukemisen tilalle. oleellista ei enää ole, miten, missä tai milloin osaaminen on hankittu. osaamista verrataan opetussuun-nitelman osaamistavoitteisiin.
kaikille opiskelijoille kuuluu nyt opintoja vanhuudesta, vammaisuu-desta sekä päihdetyöstä. Verkko toimintaympäristönä -opintoko-
konaisuus sisältyy niin ikään kaik-kien kirkon työhön opiskelevien opintoihin.
harjoittelun osalta muutos on kahtalainen. ensinnäkin seurakun-taharjoittelu ajoittuu sosiono-mi-diakoni- ja sosionomi-kirkon nuorisotyönohjaajakoulutuksessa neljännelle lukukaudelle. toiseksi kirkon nuorisotyönohjaajaopiske-lijoiden seurakuntaharjoittelusta osa toteutuu kesäaikana. se on ollut useiden vuosien ajan myös seurakuntien työntekijöiden toi-vomus. n
Opetussuunnitelmista lisää http://www.diak.fi/sahk–ops–1011
Kirjoittaja on Diakin lehtori.sosionomi-DiaKonien aloituspaiKattoimipaikka kevät 2011 syksy 2011 kevät 2012 syksy 2012 kevät 2013 syksy 2013 Dia n/Dia a Dia n /Dia a Dia n/Dia a Dia n/Dia a Dia n/Dia a Dia n/Dia ahelsinki 20 / 0 0 / 0 20 / 0 0 / 0 25 / 0 0 / 0Järvenpää 0 / 0 15 (Dss)/0 0 / 0 15 (Dss)/0 0 / 0 15 (Dss)/0oulu 0 / 0 20 / 0 0 / 0 0 / 0 0 / 0 0 / 0pieksämäki 0 / 0 0 / 15 0 / 0 0 / 20 0 / 0 0 / 20pori 20 / 15 0 / 0 20 / 0 0 / 0 20 / 0 0 / 0Dia n = nuoret; Dia a = aikuiset; Dss = nuorisodiakonia
sairaanhoitaJa-DiaKonissoJen aloituspaiKattoimipaikka kevät 2011 syksy 2011 kevät 2012 syksy 2012 kevät 2013 syksy 2013 Dsh n/Dsh a Dsh n /Dsh a Dsh n/Dsh a Dsh n/Dsh a Dsh n/Dsh a Dsh n/Dsh ahelsinki 0 / 0 15 / 0 0 / 0 15 / 0 0 / 0 15 / 0oulu 0 / 10 0 / 0 0 / 0 18 / 0 0 / 0 0 / 20pieksämäki 0 / 0 0 / 15 0 / 0 0 / 0 0 / 0 0 / 10 pori 0 / 15 20 / 15 0 / 0 10 / 0 0 / 0 0 / 0Dsh n= nuoret; Dsh a= aikuiset
sosionomi-KirKon nuorisotyönohJaaJien aloituspaiKattoimipaikka kevät 2011 syksy 2011 kevät 2012 syksy 2012 kevät 2013 syksy 2013 nto n / nto a nto n / nto a nto n / nto a nto n / nto a nto n / nto a nto n / nto aJärvenpää 0 / 0 20 / 0 0 / 15 20 / 0 0 / 0 20 / 0Kauniainen 0 / 0 40 / 0 0 / 0 40 / 0 0 / 0 40 / 0pieksämäki 0 / 0 20 / 0 0 / 0 20 / 0 0 / 0 20 / 0nto n = nuoret; nto a = aikuiset
26 Dino 3 | 2010 3 | 2010 Dino 27
kolumni
Katselen, Kun nappisilmäinen pikkupoika teputtaa pihamaalla. hänen äitinsä liekuttaa pikkusiskoa vaunuissa ja antaa pojan temmeltää.
Lapsen askel on kevyt kuin sudenkorento. Pikku Crocsit pysyvät jaloissa ja sininen hellehattu päässä.
Monihaaraisessa pihapihlajassa on yksi silmiin-pistävä, sivulle sojottava oksa. Poika juoksee puun luo leijuvin askelin ja miettii. hän tarraa kaksin käsin matalalle ojentuvasta oksasta ja kiertää oksaa puun ympärille. kiertoliike loppuu, oksa ei anna enää periksi. Poika kellahtaa nurmikolle, nousee ylös ja toistaa kieputuksia ja kellahduksia.
kuulen, kuinka hän päästelee rehevää, terveh-dyttävää ja uudeksi tekevää kar-nevaalinaurua kitusistaan. silmät täynnä elämän valoa.
Mietin samalla, että muistaa-kohan tuo kaveri aikuisena koko juttua. Minkä ikäisenä hänen nau-runsa vaihtuu tavanomaiseen, työ-elämässä totuttuun sovinnaiseen, teennäiseen ja kyyniseen työpaik-ka-pönötys-nauruun?
seuraKunnissa on tapana kieputella asioita myötä- ja vastapäivään. Pää-töksentekijät kokevat, että riittävän laaja-alainen asioiden tarkastelu ja pohdinta tekevät prosessista jotenkin tärkeämmän. samalla toki vältetään hallin-nolliset virkavirheet.
yksi tavoitteellisen toiminnan keskeisistä ele-menteistä on henkilökunnan osaamisesta huoleh-timinen. kun yhteisö määrittää tavoitteet sekä kei-
not niiden saavuttamiseksi, on tämän jälkeen hyvä kysyä, onko henkilökunnalla tarvittavaa osaamista, jotta tavoitteisiin päästään.
kirkko on jo pitkään ollut koulutusmyönteinen työnantaja. sillä on paljon omaa koulutustarjontaa ja vuoden 2011 koulutuksiin voi kätevästi hakea säh-köisellä lomakkeella.
kirkon koulutuksiin hakeutumista on aiemmin ohjannut yksittäisen työntekijän subjektiivinen kiinnostus ja halu saada tiettyä koulutusta. aktiivi-nen ja omaehtoinen hakeutuminen koulutukseen on toki voinut tuottaa osaamista, joka on koitunut koko tiimin hyväksi. heikoimmillaan se on merkin-nyt solistisen ja individualistisen toimintakulttuurin
vahvistumista. koulutussuunnitte-lun on oltava työnantajalähtöistä. osaamiskartoitus kulkee käsikkäin toimintatavoitteiden kanssa.
niuKKenevan talousKehi-tyKsen suurin virhe on säästää henkilöstön osaamisessa ja hyvin-voinnissa. avoin viestintä ja kaiken tietotaidon jakaminen vuolaasti työyhteisössä luovat innostusta ja motivoivat työhön.
aikuinen oppii mielellään ryhmässä. kun kou-lutuksissa ja neuvottelupäivillä antaudutaan dia-logiin uusien ihmisten kanssa ja kierrätetään hyviä työkäytänteitä sekä elämänkokemusta, luodaan samalla lisäintoa omaan työhön.
jään odottamaan hetkeä, jolloin työporukka kellahtaa nurmikolle karnevaalinaurua päästellen. n
”Työporukka kellahtaa nurmikolle
karnevaalinaurua päästellen.”
Kiertoliikettä
Kuva
lee
na
pu
ha
KK
a
tulossatero Konttinenjohtava diakoni, Nurmijä[email protected]
AkavaCampAkava Camp parkkeeraa pakettiautonsa Diak Järven-pään kampukselle 3.11.2010. Dtl ja KNT ovat ensim-mäistä kertaa mukana Akavan ja jäsenjärjestöjen kor-keakoulukiertueella. Tule ja ota opiskelukaverikin mukaan! Katso lisää. www.akava.fi
KNT:n vuosikokousVuosikokous pidetään 11.1.2010 klo 14.30 Helsingissä, Kirkkohallituksen juhlasalissa, Satamakatu 11.
Kirkon päivä diakoniaopiskelijoillePäivä pidetään kirkkohallituksen tiloissa 31.1.2011. Katso ohjelma- ym. tiedot myöhemmin liiton sivuilta, www.dtl.fi.
Koulutusta sihteereilleDtl:n alaosastojen sihteerit, tervetuloa Akava-taloon oppimaan alaosaston sivujen päivitystä 4.2.2011 klo 10.00–13.00. Alaosasto voi lähettää sihteerin tilalle toisen jäsenen. Liitto vastaa kustannuksista.
Dtl:n Sisu-päivät 2011 Tervetuloa oppimaan paikallisesta palkkaedunvalvon-nasta. Päivä sisältää myös virkistystä, kahvia ja ruokaa. Tilaisuudet: 16.2. Vantaa, 11.3. Hämeenlinna, 14.3. Jy-väskylä, 4.4. Kuopio, 2.11. Vaasa (myös Porvoon hpk:n jäsenet) ja 16.11. Rovaniemi. Ilmoittautumiset marraskuusta alkaen liiton kotisivuilla. Omavastuu 10 € ja matkat.
LuottamusmieskoulutuksetJUKOn vuoden 2011 luottamusmieskoulutukset pide-tään 22.–23.3 Helsingissä ja 10.–11.5. Kouvolassa.
London callingKNT toteuttaa yhteistyössä PTK:n ja KKN:n kanssa opintomatkan Lontooseen 3.–6.5.2011. Matkan hinta-arvio on 600 euroa puolihoidolla. Ilmoittautumiset 31.1.2011 mennessä osoitteessa www.knt.fi. Tiedustelut: Arja Lusa p.044 595 8562. [email protected]. Opintomatka on osa Kirkon henkilöstökoulutusta.
28 Dino 3 | 2010 3 | 2010 Dino 29
3 | 2010 Dino 31
”Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina!
Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden
hedelmiä.”
Efesolaiskirje 5:8–9
esittely
Varapuheenjohtaja2009–2010jari oksanen nuorisotyön johtajaPuh. 0400 494 [email protected]
ToiminnanjohtajaRiitta Hiedanpää diakonissa, terv.hoit.Puh. 09 150 2287, 040 516 [email protected]
Toimistoassistenttiliisa Rossiyo-merkonomiPuh. 09 150 2487 [email protected], [email protected]
Puheenjohtaja 2010–2011Helena tuominen hiippakuntasihteeriPuh. 050 431 [email protected]
Varapuheenjohtaja 2010–2011Marko Pasma Hämeenlinna-vanajan srk diakoniPuh. 050 505 [email protected]
30 Dino 3 | 2010
Asiamiestiina laine ttM, diakonissaPuh. 09 150 2286, 040 765 [email protected]
Toiminnanjohtajaarja lusa sosionomi ylempi amkPuh. 044 595 [email protected]
Jäsenpalvelusihteeritarja HämäläinenHSo-sihteeriPuh. 044 595 [email protected]
Puheenjohtaja 2010–2012Risto luukkanen nuorisotyönohjaajaPuh. 040 414 [email protected]
u Kutsu rohKeasti liittoon kuulumattomia kollegoitasi mukaan toimintaan. Yhdessä voimme enemmän! Varsi-naiseksi jäseneksi voit liittyä seuraavasti:Dtl: www.dtl.fi, soittamalla Liisa Rossille puh. 09 150 2487 tai sähköpostitse [email protected]: www.knt.fi, tai sähkö-postitse [email protected] tai soittamalla 044 595 8566. Opiskelijajäseneksi voit liittyä netissä www.dtl.fi tai www.knt.fi
u työttömyysKassa hoitaa työttömyyteen ja esi-merkiksi vuorotteluvapaaseen liittyviä asioitamme.Erko – Erityiskoulutettujen työttömyyskassa, puh. 09 7206 4343 (ma–to klo 12–15), www.erko.fi
u Käytä hyöDyKsesi jäsenetusi, joihin voit tutustua verkkosivuillamme www.dtl.fi ja www.knt.fi
Liity jäseneksi
uusi jäsen on nykyisen jäsenen etu.
Diakonia-työnteki-
jöiDen Liitto
kirkon nuoriso-
työntekijät
DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUwww.diak.fi
HAE. NYT.
Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, 90 opKoulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat syventää osaamistaa diakonia-, kasvatus- ja nuorisotyön alueilla ja ovat kiinnostuneita työelämän kehittämisestä näillä aloilla. Hakukepoisia ovat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet (sosionomi AMK, sairaanhoitaja AMK tai yhteisöpedagogi AMK) tai yliopistossa suoritettu kandidaatintutkinto pääainee-na sosiaalityö tai sosiaalipolitiikka. Lisäksi edellytetään teologisia ja kirkon alan opintoja vähintän 25 op:n tai 15 ov:n verran (joko kirkollisen kelpoisuuden tuottaneen amk-tutkinnon yhteydessä tai muulla tavalla hankittuna). Pohjakoulu-tusvaatimusten lisäksi hakijalta vaaditaan vähintään kolmen vuoden työkokemus (31.12.2010 mennessä) tämän koulu-tuksen mukaiselta alalta.
Koulutuksen toteutus: Koulutus kestää tammikuusta 2011 joulukuuhun 2012, toteutetaan monimuoto-opiskeluna, mikä on mahdollista työn ohessa. Lähiopetuspäiviä 2–4 kuukaudessa. Koulutuksesta vastaavat Diak Etelä (Järvenpää) ja Diak Itä (Pieksämäki). Opetuksen toteutuksessa tehdään yhteistyötä myös Metropolian ja Laurean kanssa. Koulutuksen lähiopetusjaksot toteutetaan pääsääntöisesti Diak Etelän Järvenpään toimipaikassa (Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää). Koulutus on opiskelijalle maksuton.
Hakeminen: Hakuaika on 13.9.–15.10.2010. Täytä hakulomake netissäwww.amkhaku.fi. Valintakoe järjestetään 4.11.2010.
Lisätietoja: Lisätietoja hakemisesta: hakutoimisto, puh. 020 690 431 tai sposti [email protected]. Lisätietoja koulutuksen sisällöstä: puh. 040 767 5492, sposti [email protected] tai puh. 040 869 6047, sposti [email protected].
Kristillinen varhaiskasvatusAmmatilliset erikoistumisopinnot, 30 opKoulutus on tarkoitettu sekä kirkon että yhteiskunnan varhaiskasvatuksen esimiestehtävissä toimiville ja antaa pätevyyden kirkon lapsityönohjaajan tehtävään. Hakukelpoisuus: 25-vuoden ikä, kahden vuoden työkokemus kasvatustyössä joko kirkossa tai yhteiskunnassa. Vaadittava pohjakoulutus: kirkon nuorisotyönohjaajan tai diakonian virkaan kelpoistava amk-tutkinto, kirkon nuorisotyönohjaajan, lastentarhanopettajan tai sosiaalikasvattajan opistotasoinen tutkinto, kasvatustieteiden kandidaatti (lasten-tarhanopettaja), kasvatustieteiden maisteri (luokanopettaja), teologian kandidaatti, teologian maisteri tai sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinto (sosionomi amk) sekä kahden vuoden työkokmus kasvatustyössä. Koulutus alkaa tammikuussa 2011 ja se toteute-taan monimuotokoulutuksena.
Hakeminen: Hakuaika on 13.9.–15.10.2010, valintakokeet 12.11.2010.
Hinta: 250 euroa + lähipäivien majoitus- ja ruokailukustannukset.
Lisätietoja: Lisätietoja hakemisesta: hakutoimisto, puh. 020 690 434 tai sposti [email protected]. Lisätietoja koulutuksen sisällöstä: puh. 040 869 6047, sposti [email protected] tai 044 906 0660, [email protected].
Diakonia, kristillinen kasvatus ja nuorisotyö
