0

Marika Tyyvi

Duettovihko alttoviulun alkeisopetukseen Raportti opinnäytetyöstä

Opinnäytetyö

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU

Musiikin koulutusohjelma

Huhtikuu 2008

TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Yksikkö

Taiteen yksikkö

Aika

25.3.2008

Tekijä/tekijät

Marika Tyyvi

Koulutusohjelma

Musiikinohjaaja

Työn nimi

Duettovihko alttoviulun alkeisopetukseen

Raportti opinnäytetyöstä

Työn ohjaaja

Lauri Pulakka

Sivumäärä

Raportti 14 sivua + 2

Duettovihkoa

Työelämäohjaaja

Opinnäytetyöni koostuu duettovihkosta ja sen kirjallisesta osuudesta. Halusin sovittaa nuorille

soittajille materiaalia yhteismusisoimista varten. Duettovihkon sävelmiä valitessani halusin niiden

olevan soittoteknillisesti mahdollisimman helppoja, jotta vihko toisi lisämateriaalia

alkeisopetukseen.

Käsittelen kirjallisessa raportissa vihkossa olevia sävelmiä ja niissä harjoiteltavia soittoteknillisiä

asioita.

Asiasanat

duettovihko, alttoviulu, yhteismusisointi, lisämateriaali, sovittaminen.

ABSTRACT

CENTRAL OSTROBOTHNIA

UNIVERSITY OF APPLIED

SCIENCES

Date

25 March,2008

Author

Marika Tyyvi

Degree Programme

Music Pedagogue

Name of thesis

Duet Music Book for Basic Studies of Viola

Instructor

Lauri Pulakka

Pages

Report Section of an Artistic

Work 14 pages + 2 duet

notebooks

Supervisor

My degree work includes a duet music book and a written section. I wanted to arrange music for

beginners so that they could make music together. When choosing the repertoire for the duet music

book I wanted to keep the exercises fairly simple. I wanted the duet music book to be extra material

for the lessons of the beginners.

In the report the songs are gone through that were selected for the music book and the specific

techniques that are meant to be used in rehearsing them.

Key words

duet music book, viola, playing together, extra material for lessons, arrangement.

1

Sisällysluettelo

Johdanto 1

1. Opinnäytetyön aihe 2

2. Opinnäytetyöni suunnitelma 4

2.1 Aloitus 4

2.2 Ajatuksista toimiin 5

3 Sävelmät ja niiden sisältö 6 6

3.1 Hämähäkki 6

3.2 Aamulla varhain 6

3.3 Pieni nokipoika 8

3.4 Hilu hilu 8

3.5 Prinsessa Ruusunen 9

3.6 Venehellä soutelen 10

3.7 Pikkupoika posteljooni 10

3.8 Kukkuu kukkuu 11

3.9 Miks laulat lintuseni 11

3.10 Iso lintu merikotka 12

4 Mielenkiinto työhön 13

5 Työn edistyminen 14

1

Johdanto

Opinnäytetyöni on duettovihko alttoviululle. Soitinpareina olen käyttänyt

soittimia samasta soitinperheestä. Ne ovat alttoviulu, viulu ja sello.

Sävelmät valitsin niiden helppouden takia. Kaikki valitsemani sävelmät ovat

kansanlauluja, joten näin ollen minun ei tarvitse huolehtia tekijänoikeuslaista ja

maksuista.

Sävelmät etsin Suuri Toivelaulukirja- sarjasta.

Sävelmiä päättäessäni tuli välillä vastaan valinnan vaikeus. Kun olin saanut

sävelmät valittua, täytyi niitä hieman muokata tarkoituksiani varten ja muuttaa

esimerkiksi parissa sävelmässä sävellajia.

Idea lähti siitä, että halusin tehdä jotain konkreettista opinnäytetyöstäni, jotain

mistä on hyötyä tulevaisuudessa. Halusin, että työstäni olisi ehkä hyötyä myös

muille kuin itselleni. Päätin tehdä vihkosta sellaisen, että sitä voi käyttää

lisämateriaalina soittotunnilla. Jokaisessa sävelmässä on yksi tai korkeintaan pari

asiaa, jotka on tarkoitus oppia sävelmistä. Näin sain kontrolloitua sitä, ettei

sävelmistä tule liian vaikeita, ja etteivät ne vie liikaa aikaa oppitunnista. Tuolloin

ei vihkoani tulisi välttämättä käytettyä soittotunneilla.

2

1. OPINNÄYTETYÖN AIHE

Vuosi sitten koitti aika, kun opinnäytetyön tekeminen ei ollut enää vain ajatus

tulevasta. Nyt oli käsillä aiheen valitsemisen aika.

Ajatuksenani oli alun perin pitää konsertti alttoviululla ja ujuttaa mukaan myös

sivuaineinstrumenttejani, laulua ja pianoa. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että

koska minulla oli tulossa myös kurssitutkinto alttoviulusta, olisi aika mennyt liian

tiukalle kahden eri ohjelmiston kanssa.

Mikä olisi siis sellainen opinnäytetyö, joka kiinnostaisi minun itseni lisäksi muita?

Ajattelin myös jo alusta asti, että halusin työstäni olevan jotain hyötyä tulevassa

ammatissani. Kun valmistun tästä koulusta, minusta tulee musiikin opettaja.

Opettajalla kuin opettajalla on hyvä olla paljon opetusmateriaalia mistä valita.

Siksi ajattelin että teen oppivihkon, joka voisi toimia enimmäkseen

lisämateriaalina. Varsinaista materiaalia soittotunnilla on alkuopetukseen

käytettävät kirjat tai vihkot. Esimerkiksi viulussa olen itse soittanut aikoinani

Viuluniekka-vihkoista. Edistyneemmille oppilaille on sitten etydeitä ja asteikkoja

ja tietenkin perinteisiä klassisia sävelmiä.

Lisämateriaalia ei voi olla koskaan liikaa. Tämän tosiseikan olen huomannut jo

nyt, vaikka en ole opettanut vielä kovinkaan paljon. Jokainen oppilas on erilainen

ja kaikki sävelmät eivät toimi kaikilla oppilailla. Jos joudun soittamaan jotain

sävelmää joka ei miellytä minua millään lailla, on siitä hyvin vaikea saada

esityskelpoista. Minä olen aikuinen ja opiskelen soittamista ammatikseni, joten

joudun tuolloin vain nielemään vastahakoisuuteni ja ottamaan kaiken hyödyn irti

kyseisestä sävelmästä tai harjoituksesta. Pienten lasten kanssa tämä järjestely ei

3

kuitenkaan välttämättä onnistu. Silloin on opettajalla hyvä olla takataskussa

lisämateriaalia.

Mietin aluksi, että teoriavihkon tekeminen olisi hauskaa. Musiikin teorian

opiskelua voisi helpottaa erilaisilla, kuin jo olemassa olevilla oppivihkoilla.

Ajattelin, että teoriavihko olisi kytketty alttoviulun soittoon, jotta sitä voisi käyttää

soittotunnilla soiton opetuksen lomassa. Koko vihko olisi rakennettu soittajan

näkökulmasta ja uudet asiat opeteltaisiin sen mukaan, kun ne tulevat soitossa

vastaan. Näin vihkoa olisi helppo käyttää opetuksen lomassa soittotunnilla, ilman

että se veisi liikaa aikaa varsinaiselta soiton opetukselta. Juteltuani

soitonopettajani Ari Hanhikosken ja opinnäytetyöni ohjaajan Lauri Pulakan

kanssa, päädyin tekemään duettovihkon nuorille alttoviulisteille ja muille

instrumentalisteille. Tästä olisi vielä enemmän hyötyä kuin teoriavihkosta, jos

minulla joskus on alkavia jousisoittajia oppilaana.

4

2. OPINNÄYTETYÖNI SUUNNITELMA

2.1 Aloitus

Pääosassa olisi tietenkin alttoviulu, mutta mitä muut soittimet olisivat? Ajattelin,

että ainakin viulu ja sello ja miksei alttoviulu myös toisena soittimena. Näihin

soittimiin päädyin, koska ne ovat jousisoitinperheestä ja yleensä musiikin

oppilaitoksista löytyy helposti viulun ja sellon soittajia. Ajattelin myös, että koska

niissä on melko samanlaisia teknillisiä ja soitannallisia asioita osaisin neuvoa

opettajana myös toisen äänen soittajia, riippumatta soittimesta.

Asiaa pohdittuani ja keskusteltuani opinnäytetyöni ohjaajan kanssa, tulimme

siihen tulokseen, että sovitukset voisi nuotintaa kaikille kolmelle duettoparille:

alttoviulu ja viulu, alttoviulu ja sello ja alttoviulu ja alttoviulu.

Halusin tehdä duettovihkon, koska yhteismusisointi on ollut minulle itselleni aina

todella tärkeää. Se tuo myös mukavaa vastapainoa yksinsoittamiseen.

Duettovihkossa on yhdessä sävelmässä aina vain kaksi soittajaa kerralla. Halusin

pitää asiat yksinkertaisina. On paljon helpompaa aloittelevalle soittajalle tulla

soittamaan yhden ihmisen, kuin suuren ryhmän kanssa. Tällaisessa asetelmassa

myös opettajan on helpompi kuunnella molempia soittajia ja antaa palautetta

tasapuolisesti.

En ole itse mitenkään erikoinen musiikin sovittajana, joten myös tämä asia vaikutti

päätökseeni tehdä sävelmistä duettoja. Voinhan myöhemmin muuntaa sävelmistä

esimerkiksi kvartettoja.

5

2.2 Ajatuksista toimiin

Mikä olisi sävelmien vaikeustaso ja kuinka paljon haluan oppilaiden oppivan

duetoista? Tarkoituksenani on ollut alusta asti tehdä lisämateriaalia soittotunnille.

Näin ollen päädyin valitsemaan helppoja ja tuttuja kansanlauluja, joihin saisin

helposti sovitettua toisen äänen kuitenkaan sekoittamatta melodiaa.

Sävelmät ovat osittain niin yksinkertaisia soittotekniikan kannalta, että olen

tarpeen mukaan kirjoittanut sävelmät tiettyyn sävellajiin, jotta sävelmässä tulisi

harjoitettua vasemman käden tekniikkaa esimerkiksi korkean 3-sormen avulla.

Joissain sävelmissä olen vaihtanut rytmin nopeammaksi tai joissain tapauksissa

jopa hitaammaksi harjoittaakseni jousikättä tai vasenta tai jopa molempien käsien

tekniikkaa. En halunnut tehdä vihkosta liian monimutkaista oppilaalle, koska

halusin pitää sen nimenomaan lisämateriaalina tunnille. Halusin kuitenkin

sävelmiin jotain haastetta ja siksi muokkasin niitä hieman.

Olen keskittynyt kussakin sävelmässä yhden tai parin asian opettelemiseen tai

kertaamiseen. Opinnäytetyöni on tarkoitus olla oppimateriaalia tukevaa ja ehkä

tuoda tavalliseen soittotuntiin jotain vaihtelua yhteismusisoinnin kautta kuten jo

aiemmin totesin.

6

3. SÄVELMÄT JA NIIDEN SISÄLTÖ

3.1 Hämähäkki

Sävelmä on sovitettu D-duuriin. Sävelmä on helpoimmasta päästä valitsemistani

ja siksi aloitan vihkon sillä. Sävelmä on sovitettu 4/4–tahtilajiin. Sävelmä ei ole

vasemman käden kannalta kovinkaan vaativa. Näin ollen opettaja voi keskittyä

oppilaan jousikäden tasaisuuden ja rentouden harjoittamiseen. Rentouden

harjoittamista auttavat sävelmän 1/8- ja 1/4 nuotit kun niitä soitetaan jousella

edestakaisin. 1/2 – nuotit mahdollistavat pitkän äänen tasaisuuden harjoittelun.

Samaa harjoitusta voi tehdä vapaalla kielellä tai vaikka kyseisen sävelmän

kahdella ensimmäisellä 1/8- nuotilla, jotka ovat molemmat samaa säveltä. Pääasia

on, ettei vasemmalla kädellä ole esimerkiksi vaikeita sävelkulkuja, jotka voisivat

häiritä jousikättä. Jousikädelle sävelmässä haastavinta ovat kielen vaihdot.

Sävelmän toinen ääni on mukailtu soittimen mukaan, eli sellolle ja alttoviululle

toinen ääni on sama, mutta viulun stemma poikkeaa muista stemmoista hieman.

Sovitin sävelmän näin, koska viulu kulkee ylempänä tässä sovituksessa ja viulun

ja alttoviulun muodostamat intervallit kuulostivat paremmalta näin kirjoitettuna.

3.2 Aamulla varhain

Aamulla varhain on sovitettu a-molliin. Ensimmäinen sävelmä vihkossa oli duuri,

joten ajattelin laittaa toiseksi sävelmäksi mollissa menevän sävelmän.

7

Tässä sävelmässä harjoiteltava asia korkea 3-sormi, joka on alttoviulussa, a-

mollissa, toiseksi ylimmällä, eli D-kielellä. Kyseinen sävel on gis1. Tämä sävel on

myös johtosävel a-mollissa ja siksi se korotetaan tilapäisellä ylennysmerkillä. Voin

opettaa oppilaalle, että miksi sävelmässä on tilapäinen ylennys, jota ei kiinteässä

etumerkinnässä ole ja näin sisällyttää soittotuntiin hieman musiikin teoriaa.

Korkean 3-sormen paikka määräytyy kielen pituuden perusteella. Tässä

sävelmässä korkea 3-sormi on D-kielellä. Ensimmäinen sormi, eli vasemman

käden etusormi tulee D-kielellä e1 sävelelle. Toinen sormi, eli vasemman käden

keskisormi tulee kokosävelaskeleen päähän, eli fis1 sävelelle. Korkea 3-sormi, eli

vasemman käden nimetön, tulee myös kokosävelaskeleen päähän edellisestä

sormesta. Tällöin sävel on gis1..

Sävelmä on kirjoitettu 2/4-tahtilajiin ja sävelmässä on käytetty 1/8-, 1/4- ja 1/2

nuotteja. Samat aika-arvot tuo rytmillistä jatkumoa tämän ja edellisen sävelmän

välille. Korkea 3-sormi tuo mukavaa haastetta sävelmään ja kehittää soittajan

sävelkorvaa.

Tämän sävelmän toinen ääni on soittajan kannalta melko yksinkertainen.

Sävelmän melodia on mielestäni itsessään jo niin kaunis, että halusin tukea ja

korostaa sitä yksinkertaisella toisella äänellä. Tässä on myös hyvä mahdollisuus

ottaa vähemmän edistynyt soittaja yhteismusisointiin mukaan. Viululle toinen

ääni on taas aivan erilainen, kuin alttoviululle ja sellolle, sointikuvan ja tekniikan

takia. Viulu kulkisi samassa oktaavissa melodia äänen kanssa, jos se olisi

kirjoitettu oktaavia ylemmäs. Toinen ääni olisi myös soittoteknillisesti paljon

vaikeampi viululle, jos se olisi oktaavia korkeammalla.

8

3.3 Pieni nokipoika

Tämän sävelmän valintaan vaikutti suuresti oma mieltymykseni sävelmään. Olen

itse laulanut Pientä Nokipoika sävelmää jo päiväkoti-ikäisestä asti. Ja kun

nykyään kuuntelen sävelmiä, joita lapset laulavat, ne eivät kosketa enää samalla

tavalla, kuin omassa lapsuudessani. Siksi halusin tuoda osittain ”päivitetyn”

version tähän soittovihkoon.

Sovitin sävelmän G-duuriin. Tahtilaji on 2/4. Aika-arvot ovat samat, kuin

edellisissä sävelmissä. Sävelmässä on rytmillisesti uutta 1/4-tauko ja sävelmän

aloittava kohotahti.

Toinen ääni, jonka tein sävelmään, on aika tasaveroinen melodian kanssa, ja suo

mahdollisuuden samalla tasolla olevien soittajien yhteiseen musisointiin. Viululle

sävelletty stemma poikkeaa hieman alttoviulun ja sellon stemmoista tässä

sovituksessa.

3.4 Hilu hilu

Sävelmä on D-duurissa. Se soitetaan 4/4-tahtilajissa. Sävelmän valintaan vaikutti

suurelta osin rytmi. Tällainen tasainen 1/8-nuotteja paljon sisältävä sävelmä

soveltuu mielestäni hyvin jousikäden kouluttamiseen, sillä ne lisäävät

harjoiteltaessa jousikäden näppäryyttä

Sävelmän toisessa tahdissa tulee ensin 1/4-nuottija sen jälkeen kaksi 1/8-nuottia.

myöhemmin kuvio toistuu toisinpäin.

9

Näiden kuvioiden soitto peräjälkeen, vaikuttaa ratkaisevasti soittajan jousen

suuntaan, asentoon ja siihen missä kohtaa jousta soittaja soittaa, eli kannassa,

keskellä vai kärjessä, lähellä tallaa vai lähempänä otelautaa. Jo tässä vaiheessa,

mutta varsinkin myöhemmin on jousen paikalla suuri merkitys. Itse asiassa tämän

sävelmän rytmikuvioita soitettaessa on oppilaan hyvä kiinnittää huomiota jousen

suuntaan ja soittopaikkaan.

Toinen ääni on syntynyt ajatellessani, että dueton soittaisi kaksi alttoviulistia,

koska melodia ja toinen ääni lähtevät molemmat samalta säveleltä ja kulkevat

muutenkin aika lailla samalta sävelkorkeudelta. Olen sovittanut myös sellon ja

viulun samaan oktaaviin kuin toisen alttoviulun.

3.5 Prinsessa Ruusunen

Sävelmä on B-duurissa. Valitsin sen, koska halusin vihkoon myös

alennusmerkkisiä sävelmiä. Sävelmässä esiintyvä b sävel tarkoittaa alttoviulistille

matalan 2-sormen harjoittelua toiseksi alimmalla eli G-kielellä. Matala 2-sormi

soitetaan aivan ensimmäisen, eli vasemman käden etusormen viereen. Samalla

kun harjoittelemme oppilaan kanssa matalaa 2-sormea, voin kysyä teoriaan

liittyviä asioita, kuten esimerkiksi että minkä niminen sävel alennettu toinen sormi

on.

Sävelmä on kirjoitettu 2/4 tahtiosoitukseen. Sävelmässä on käytetty 1/8- ja 1/4-

nuotteja. Sävelmä alkaa kohotahdilla. Nyt kohotahti on aika-arvoltaan puolet

lyhyempi, kuin edellisessä kohotahdilla alkavassa sävelmässä, eli se on vain 1/8-

osa nuotin pituinen. Tämän kohotahdin vuoksi sävelmä päättyy aika poikkeavasti

pisteelliseen 1/4- osa nuottiin.

10

Toinen ääni alkaa vasta toisen tahdin ensimmäiseltä iskulta. Toinen ääni ei ole

säveliltään kovinkaan vaativa soittajalle.

3.6 Venehellä soutelen

Sävelmä on sovitettu g-molliin. G-molli on B-duurin rinnakkaissävellaji. Siksi

laitan sen tähän väliin vihkoon. Sävelmä on sovitettu soitettavaksi 4/4- tahtilajissa.

Vaikeustasoa sävelmään lisää C-kielellä esiintyvä korkea 3-sormi, joka on samalla

johtosävel fis g-mollissa. Sävelmässä on kaarituksia, jotka yhdistävät kaksi eri

ääntä. Kaaritukset vaikuttavat jousikäteen ja sen suuntiin. Kaaret vaikuttavat

myös sormituksiin ja vaativat hieman nopeampaa sormien tekniikka vasemmalla

kädellä, että äänet ehtivät jousituskaaren mukaan.

Viulun, alttoviulun ja sellon stemmoissa esiintyy cis1, joka on sävelmän

perussävelelle g:lle ylinouseva kvartti. Tämä tekee toisista äänistä hieman

erikoisen kuuloiset, mutta ne miellyttivät omaa korvaani niitä tehdessä. Toinen

ääni sopii hyvin melodiaan, joten päätin jättää sen tuollaiseksi.

3.7 Pikkupoika posteljooni

Sävelmä on sovitettu G-duuriin. Rytmiosoitus on 4/4-osa. Aika-arvot sävelmässä

ovat 1/8-, 1/4- ja 1/2-nuotteja. Tässäkin sävelmässä on korkea 3-sormi C-kielellä.

Siksi laitoin tämän sävelmän tähän väliin. Kirjoittaessani toista ääntä tähän

sävelmään, kuulin sisäisellä korvalla sen kulkevan korkeammalla, kuin melodian.

Tämä yhdistelmä toteutuu täydellisesti vain alttoviulu+ viuluduettona. Toisen

äänen ja melodian vaikeustaso samaa luokkaa, joten sovitus soveltuu hyvin

keskenään samantasoisille soittajille.

11

3.8 Kukkuu kukkuu

Sovitin sävelmän c-molliin. Sävelmässä tulee harjoiteltua matalaa 1-sormea eli es1

säveltä D-kielellä. Lisäksi tässä sävelmässä harjoitellaan palautusmerkkiä, joka

teknisesti helpottaa soittajan elämää tässä sävelmässä, mutta se, että palautus pitää

muistaa soittaa tuo oman haasteensa. Palautusmerkki tuo helpotusta tekniikkaan

niin sanotulla normaalilla eli korkealla 2-sormella. Matalaa 2-sormea tulikin

harjoiteltua Prinsessa Ruusunen sävelmässä, joten soittotekniikka on jo tuttu

oppilaalle ja voin selittää sen avulla oppilaalle palautusmerkin teoriapuolta.

Halusin vihkoon myös mollisävelmiä. Olen aina kokenut, että mollisävelmät ovat

tunnelmaltaan paljon helpompia toteuttaa esimerkiksi mielikuvien avulla, kuin

iloisemmat duurisävelmät. Jokainen ihminen on jossain vaiheessa kokenut jonkin

asteista surua ja jostain syystä sen tunteen muistaa paljon selvemmin, kuin ilon

tunteet.

Vihkon edellinen sävelmä oli duurisävelmä, joten päätin laittaa tähän väliin

mollisävelmän. Aika- arvot ovat aika lailla samoja kuin edeltävissä sävelmissä.

Tämän sävelmän melodia antoi minulle mahdollisuuden leikitellä toisella äänellä.

Aika- arvojen ja toistuvan johtosävelen vuoksi toinen ääni kuulostaa mielestäni

jollain tavalla barokki-aikakauden sävellyksiltä. Toinen ääni on teknillisesti

hieman vaikeampi sekä vasemman, että oikean käden kannalta, kuin itse melodia.

3.9 Miks laulat lintuseni

Sävelmä on sovitettu A-duuriin, mikä on melko haastava sävellaji kenelle tahansa

aloittelijalle. Alttoviulistille se tarkoittaa korkeaa 3-sormea sekä G-, että D- kielellä.

12

Tahtiosoitus on 2/4. Nuottiarvot ovat 1/16-, 1/8- ja 1/4-nuotteja ja niitä vaikeuttaa

kielen vaihtelut ja jousituskaaret.

Toinen ääni on kirjoitettu eri aika-arvoilla kuin melodia. Esimerkiksi toisen äänen

ensimmäisessä tahdissa on puolinuotti. Halusin tarkoituksella tehdä toisesta

äänestä hitaamman. Ajattelin, että se toisi rauhallisuuden tuntua ilkamoivan

melodian pohjalle.

3.10 Iso lintu merikotka

Tämä sävelmä on aina ollut yksi lempisävelmistäni. Halusin lopettaa vihkon

mollisävelmään oikeastaan vain siitä syystä että pidän mollisävelmistä, kuten jo

aiemmin mainitsin.

Sävelmä on sovitettu a-molliin. Tahtiosoitus on 2/4 ja rytmi arvot ovat 1/16-, 1/8- ja

1/4-nuotteja. Sävelmässä on ensimmäisessä tahdissa rytmikuvio, jossa on

pisteellinen 1/8- ja 1/16- nuotti samassa kuviossa. Tällaista kuviota ei ole

aiemmissa sävelmissä esiintynyt.

Toinen ääni jonka tein tähän sävelmään on huomattavasti vaikeampi, kuin

melodia. Se sisältää tilapäisiä ylennyksiä, jotka on jo seuraavassa tahdissa

palautettu. En halunnut kuitenkaan tehdä helpommaksi toista ääntä, koska se

kuulosti mielestäni hyvältä ja sopi melodiaan hyvin.

13

4. MIELENKIINTO TYÖHÖN

Vielä epäpätevä, mutta sitäkin innokkaampi musiikinohjaaja nostaa päätään

minussa ja alan pohtia opinnäytetyötäni entistä enemmän hyödyn kannalta. Myös

muutkin kuin minä itse voivat hyötyä konkreettisesti minun opinnäytetyöstäni.

Alttoviulun, viulun ja sellon soitonopettajat, joilla on pieniä oppilaita voivat

käyttää vihkoa.

Aihe kiinnostaa, koska olen kokenut vuosien varrella, että yhteismusisointi on

monelle todella tärkeä osa musiikillista koulutusta soittajana ja varsinkin jos

ajatellaan harrastajia. Se luo mukavaa vastapainoa yksinpuurtamiselle.

Yleensä musiikinoppilaitoksissa ei pääse orkesteriin soittamaan, ennen kuin on

suorittanut 1/3-tutkinnon omasta instrumentistaan. Tällaisissa tilanteissa on

duettovihko jonka tein on oikein oivallinen alkaville soittajille. Oppilas voi

yhteismusisoida vaikka oman opettajansa kanssa.

Tehdessäni opinnäytetyötäni mielenkiinto kasvoi oikeastaan koko ajan. Innostuin

itsekin yhä uudestaan vihkon ideasta ja sovituksista. Kuten jo aiemmin

mainitsinkin, voin tehdä sovituksista uudet sovitukset myöhemmin isommille

kokoonpanoille jos haluan. Yleensäkin kiinnostus musiikin sovitustyötä kohtaan

kasvoi melko tavalla.

14

5. TYÖN EDISTYMINEN

Työn edistyminen on ollut todella hidasta koko ajan, koska olen lykännyt työn

aloittamista. Kirjoittaminen oli aluksi melko helppoa, kun oli paljon asioita, joita

oli pyöritellyt mielessään ja jotka piti vain saada paperille. Nyt kun olen

kirjoittanut suurimman osan varsinaisesta asiasta ja oikea pohtiminen alkoi, alkoi

myös kirjoitusvirta katkeilla.

Työn aiheen päättäminen oli jo sinänsä todella vaikeaa, mutta aloittaminen oli

vielä vaikeampaa. Osasin kyllä varautua tähän kaikkeen jo etukäteen, sillä toimin

paljon paremmin paineen alla. Useimmiten lykkään tehtäviä niin paljon, että

minulle tulee kiire niiden kanssa.

Luulen kuitenkin, että ajan kuluessa ja työtäni useasti korjaillessa, on sen sisältö

parantunut paljon ensimmäisestä versiosta. Sovitukset ovat ainakin kokeneet

monenlaisia muodon muutoksia. Välillä jopa melodiat alkoivat muuttua, kun

nuotinsin sovituksiani tietokoneella ja usein myös nuottiavaimet menivät sekaisin.