Kvensk grammatikk

Eira SöderholmOktooperikuu 2014

Tromssa

Bildan: Åsmund Samuelsen, Terje Aronsen, Eira Söderholm

Temaer

Hvordan har grammatikken blitt til?Hvordan er grammatikken bygd opp?Hvordan den kan /skal brukes?

Hvordan har grammatikken blitt til?

• 2004 bestemt at studier i kvensk vil begynne i2006: hva slags grammatikk, hva slags dialektgrunnlag?

• Alf Nielsen-Børsskog, Kuosuvaaran takanaseptember 2004 > vil bygge grammatikken på Alf sitt språk > første lister over verb- ognomenbøyning

• En liten språkgruppe under KI med Terje Aronsen, Irene Andreassen og ES (2004–2005) > plukket utde formene som ville komme med i den førstestudentgrammatikken

• Våren 2006 kvenske studier (Aikamatka) –våren 2007: Den første versjonen avgrammatikken ”ferdig”: fonologi, ortografi, morfofonologisk variasjon, verbbøyning, nomenbøyning, pronomen (person-, demonstrative-, spørre-, relativ-), tallord, komparasjon av adjektiver, syntaks, 120 sider

Språkråd

• Våren 2007 Kvensk språkråd ble etablert• 2010 Kvensk språkråd ble nedlagt (ferdig med

fonologi, ortografi, morfo-fonologisk endring, nomen- og verbbøyning, syntaks)

Arbeid med Språkting

• Siden jobbet med Kvensk språkting: resten avpronomen, adverb, adposisjoner ogjunksjoner; tettet hull i andre deler avgrammatikken; ferdig i 2013

• Ferdig med skrivinga av grammatikken i 2014 (249 sider)

• Orddanninga mangler helt!

Innhold i kvensk grammatikk1 Johđatus 32 Kainun kielen rakenus 133 Äänenvaihetteluita 324 Syntaksii 495 Nomeniitten morfologista grammatikkii 896 Verbiin morfologista grammatikkii 1187 Pronomenit ja muut prosanat 1618 Lukusanat 1819 Adverbit 18810 Adposisuunit: postposisuunit ja preposisuunit 20111 Junksuunisanat 221Lyhenykset 239

1 Johđatus 4

1.1 Mikä oon kielen nimi? 41.2 Mistä löyđämä tiettoo kainun kielenstruktuurista? 61.3 Kunka tämä grammatikki oon syntyny? 71.4 Kainun dialektiista 81.5 Grammatikin inspirasuunilähtheet, moolija ylösrakennus 12

2 Kainun kielen rakenus 14

2.1 Äänet ja ortografii 142.2 Tavu, tavupaino ja tavun pittuus 152.3 Sanan rakenus 162.4 Syntaktin rakenus 21

3 Äänenvaihetteluita 33

3.1 Morfofonologista vaihettelluu 333.2 Äänenvaihettelluu kirjakainun erivarieteetiitten välissä47

4 Syntaksii 50

4.1 Syntakti ja syntaktityypit 504.2 Suorat syntaktityypit 524.3 Referatiiviset syntaktit 734.4 Modifiseeratut syntaktit 814.5 Verbin komplementiitten haamusta 86

Om verbenes argumentsruktur• Bygger på en ontologisk-semantisk analyse av verbene, det vil si at

de er klassifisert i semantiske kategorier etter de faktiskeutenomspråklige forholdene som de gir uttrykk for. For det andreerr det gjort rede for verbforekomstenes valensstruktur, dvs. for hvilken komplementer de forskjellige verbene krever for at beskrivelsen over det faktiske forholdet skal være komplett, og ihvilken form disse komplementene blir manifestert.

• Den grunnleggende ideen er at verbene tilhørende én og sammeontologisk-semantisk kategori og har samme type argumentstruktur, altså at de faktiske semantiske forholdenegjenspeiler seg i setningsstrukturen. Synsvinkelen kan anses å væresærlig nyttig i de tilfeller der man har som mål å utarbeide en grammatikk for fremmedspråklæring. Dette vil nemlig hjelpe den som skal tilegne språket til å ”gjette” hvordan argumentstruktur et verb tilhørende en viss semantisk kategori har.

4.2 Suorat syntaktityypit 56

4.2.1 Lokatiivis-habitiiviset syntaktit 574.2.2 Kvanttorisyntaktit 624.2.3 Predikasuunisyntaktit 634.2.4 Tunnet 684.2.5 Tekemissyntaktit694.2.6 Tilasyntaktit 74

4.2.3 Predikasuunisyntaktit 64

4.2.3.1 OMITUISUUS 644.2.3.2 JOUKKO 654.2.3.3 OMISTUSPREDIKASUUNI 664.2.3.4 EKSISTENSIPREDIKASUUNI 664.2.3.5 MUUTOS 674.2.3.6 TULOS 674.2.3.7 SANSI 68

5 Nomeniitten morfologistagrammatikkii 90

5.1 Nomeniitten taivutustyypiistä ja rangoista91

5.2 Luku: singulaari ja pluraali 975.3 Kaasukset 985.4 Possessiivisuffiksit 1135.5 Komparasuuni 115

6 Verbiin morfologista grammatikkii119

6.1 Verbiin haamukategoriista ylheisesti 1196.2 Kainun kielen verbiin taivutustyypit 1206.3 Persoonasuffiksit1246.4 Indikatiivi 1286.5 Kondisunaali 1416.6 Imperatiivi 1466.7 Kokkoovasti pluraalin 3. persoonan ja passiivin haamustuksen välistä 1516.8 Infinittiset verbihaamut 152

7 Pronomenit ja muut prosanat 162

7.1 Persoonapronomenit 1637.2 Demonstratiivipronomenit ja muut vastaavatprosanat 1647.3 Kysymäpronomenit ja vastaavat muut prosanat 1667.4 Relatiivipronomenit 1687.5 Refleksiivi- ja resiprookkipronomeni 1697.6 Kvanttoripronomenit 1717.7 Muita pronomeniita muistuttavvii sannoi: sama, eri, muu, toinen, itte 180

8 Lukusanat 182

8.1 Kardinaalit 1828.2 Ordinaalit 185

9 Adverbit 189

9.1 Adverbiista ylheisesti 1899.2 Paikan adverbit 1909.3 Aijan adverbit 1939.4 Tavan adverbit 1949.5 Määrän adverbit 1979.6 Graadiadverbit 1999.7 Löysät adverbit 201

9.3 Aijan adverbit 19

9.3.1 Aika muun aijan suhtheen 2009.3.2 Jatkuuva ja toistuuva aika 2019.3.3 Aijan alku- ja loppukohta: kiini(t) –saakka/asti 201

9.3.2 Jatkuuva ja toistuuva aika

Jatkuuvaa aikkaa eli sitä, kunka ushein jotaki tapattuu, ilmoitethaan esimerkiksiseuraavat adverbit:aina, tasan, iänkaikkisesti, jatku(u)vasti, kaikesti, (ei) koskhaan, ylheensä, tavalisesti,myöthäänsä ~ myötään, yhtenhään, ushein ~ usheen ~ ussein, usseesti ~ useasti ~ usiasti, usheemin ~ useammin ~ usiammasti, usheimitten ~ usseimitten, tihheesti ~ tiheästi ~ tihiästi, monesti, joskus, muutamesti ~ muutamisti, toisinhaan, välilä ~ välhiin ~ välistä, tuoloin tällöin, toisin ai(j)oin, aina koskaki, vähitellen, harvo(i)n ~ harvakseen ~ harvotellen ~ harvhaan, harvemin, harviimasti, päivälisesti, vuotisesti,kerran, yh(đ)esti, kah(đ)esti, kolmesti, neljesti ~ neljästi.Esimerkkii (1–3):(1) Meile tullee nyt posti päivälisesti, mutta varhemin se tuli harvotellen.(2) Kranni käy meilä myöthäänsä, ja usheimitten sillä oon kakkoi myötä.(3) Ei meilä kaikesti ollu kannoi mutta muutamesti kyllä.

10 Adposisuunit: postposisuunit ja preposisuunit 202

10.1 Paikan adposisuunit 20310.2 Aijan adposisuunit 20710.3 Tavan adposisuunit 21010.4 Syyn adposisuunit: miksi, minkä tähđen, milläargumentila? 21310.5 Adposisuunit paljousfraasiissa 21410.6 Suhđetadposisuunit 21410.7 Läpinäkymättömät adposisuunit 21610.8 Löysät adposisuunifraasit 21910.9 Adposisuuniista kokkoovasti 219

10.3 Tavan adposisuunit

10.3.1 Instrumentaaliset adposisuunit: millä konstila, minkäkans 21710.3.2 Komitatiiviset adposisuunit: kenen, minkä kans,mitä oon lisäksi 21810.3.3 Abessiivinen ilman-fraasi 21810.3.4 Vasitut tavan adposisuunit: kunka, millä tavala? 219

• 10.3.2 Komitatiiviset adposisuunit: kenen, minkä kans, mitä oon

lisäksi

• KOMITATIIVISET ADPOSISUUNIFRAASIT ilmoitethaan, kenen eli minkä kans jotaki tapattuu, kukaeli mitä oon myötä. Adposisuuniita oon kans(a), myötä, kesken, seurassa, vierheen, pääle(t). Nämät oonkaikki postposisuuniita, mikkä otethaan genitiivikomplementin. kans(a) ja myötä oon osittainsynonyymiset, mutta kans(a) merkittee enämen resiprookkista suhđetta korrelaatin kans (1–3), myötä ette korrelaatti seuraa komplementin ilmoittaamaa assiita (4, 5).

• (1) Lapin ihmiset kauppaava sielä [suomalaisten kansa].• (2) Leena meni vihile [sen Pykejän pojan kansa].• (3) Net oon neppaimet [minun miehen kans].• (4) Muori sanoi, ette [sen pojan myötä] sie et saa lähtiit.• (5) Isäntä lähti aaphaan ja otti venheen [ittensä myötä].• Postposisuuni kesken meinaa aina resiprookkista suhđetta (6, 7).• (6) Met puhuima aina suomia, met [lasten kesken].• (7) [Kranniin kesken] oon sielä niin paljon torraa.• Postposisuuni seurassa (8, 9) oon paljon synonyyminen myötä-sanan kans.• (8) [Jumalan lapsiin seurassa] Pekala oon hyvä olla.• (9) Jussa ajoi [markkinaväen seurassa] yli tunturin Inarhiin.• vierheen ja pääle(t) -fraasit muistelhaan, minkä lisäksi korrelaatti tullee (10, 11).• (10) Piđimä puoloi [lihan vierheen].• (11) Karhuu tappoi vielä yhđen lehmän [niitten kahđen lamphaan pääle].

11 Junksuunisanat 222

11.1 Konjunksuunit 22211.2 Subjunksuunit 22611.3 Superjunksuunit 239

11.2 Subjunksuunit 230

11.2.1 Subjunksuunisyntakti vaphaanaadverbiaalina 23111.2.2 Subjunksuunisyntakti komplementtina23511.2.3 Subjunksuunisyntakti adverbin, adjektiivinja substantiivin defineerauksena 23811.2.4 Verttausfraasit23911.2.5 Subjunksuuniista kokkoovasti 242Tabeli 62: Subjunksuunit ja niitten funksuunit 242

Inspirasjonkilder• Hakulinen, Auli – Maria Vilkuna – Riitta Korhonen – Vesa

Koivisto – Tarja Riitta Heinonen – Irja Alho: Iso suomenkielioppi. SKS 2005.

• Vilkuna, Maria: Suomen lauseopin perusteet. Edita 1996.• Pajunen, Anneli: Suomen verbirektiosta. Verbin

argumenttirakenteen jäsenten valinnasta. Turun yliopisto1999.

• Pajunen, Anneli: Argumenttirakenne. Asiantilojen luokitusja verbien käyttäytyminen suomen kielessä. SKS 2001.

• Nickel, Klaus Peter: Samisk grammatikk. Universitetsforlaget 1990.

• Faarlund, Jan Terje – Sven Lie – Kjell Ivar Vannebo: Norsk referansegrammatikk. Universitetsforlaget 1997.

Mål for grammatikken

• å være en dekkende presentasjon av kvenskskolenormal

• å fungere som oppslagsverk for de som erinteressert i kvensk (grammatikk)

• å fungere som grammatikk ogpensumlitteratur for viderekomne studenter

• å danne grunnlag for en skolegrammatikk

Tabeli 23: Personsuffiksene entall og flertall1. og 2. person

Sammenlagt 62 tabeller

Og hvor er den grammatikken, da?

• Skal utgis snart?• Enn den norske versjonen?• Enn nettversjonen?

Dagny Nanna Olsen 1947–2014

Navetta oon pienimaa oon pienielläimet pienetja ihmiset pienet

Fjøset er litejordstykket er litedyran er småog menneskan er små

Statens internat, å kor skummelt. Nei, ho ville heller ha vært hjemme oghjulpet mor, mye heller. Kor i verden skulle hun gå? Kem skulle hjelpe? Alt var så stort. Alle sprang alle veier, og alle visste kor dem skulle. Brormåtte i gutte-etasjen og sa ho måtte gå opp trappa – og den store trappa. Heldigvis hadde ho kofferten. Far hadde kjøpt en fin liten koffert, for ho hadde vært så flink jente hjemme med mor, hadde han sagt. Maija klarteikke mer. Ho begynte å gråte. Hele verden ramla i grus. Ho ville hellerhjem.

”Statens barn” av Dagny Nanna Olsen i Ymmärys, kom frem!, red. av LeenaNiiranen

In memoriam

Olav Beddari1928–2014

Alf Nilsen-Børsskog1928–2014

Hans Kristian Eriksen1933–2014

Solgunn Hesjevoll1947–2014

Dagny Nanna Olsen 1947–2014