Pohjola Rakennus Oy:n seniorilehti 1/2014

SeelaSellaMennään yhdessä vanhuuden kanssa s.4

Oletko jo klikannut eloisakoti.fi? s.16

Valinnainen vuokratontti avaa vaihtoehtojaasunnonostajalle s. 24

Meidän kuntamme

valitsi Eloisan s. 26

* * * * * * * *

* * * * * * * *

Julkaisija: Pohjola Rakennus OyItsenäisyydenkatu 17 APL 825, 33101 Tampere

Puh. 020 775 9600pohjola@pohjolarak.fi

www.pohjolarak.fi

Toimitus ja taitto: Markkinointiviestinnän suunnittelutoimistoMainio Oywww.mainiota.fiPainosmäärä 5 000 kpl Painopaikka: Hämeen Kirjapaino

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

ClimateCalc CC-000025/FI

HIIL

INEU

TRAALI PAINOTUOTE

441 209Painotuote

Sisällysluettelo3 Pääkirjoitus

4 Seela Sella: Mennään yhdessä vanhuuden kanssa

7 Tutkimus: Seniorit arvostavat yhteisöllistä asumista

8 Sastamalan Tähtitornin tulevat asukkaat: Ensimmäistä kertaa kerrostaloon

9 Korpilahden ”hölösuu” sai tuulta Eloisa-purjeisiin

10 Kulttuurikortteli Eloisa-aikaan: Hämeenlinnan Wetterhoff-korttelissa uusi kohtaa vanhan

12 Esittelyssa uudet Eloisa-kodit16 Oletko jo klikannut eloisakoti.fi?18 Naurua ja laulua 25 vuotta – teatteriharrastus tuo yhteen

20 Muistin ongelmiin tulee puuttua ajoissa

22 Eloisan lyhyet

24 Valinnainen vuokratontti avaa vaihtoehtoja asunnonostajalle

26 Meidän kuntamme valitsi Eloisan

3

Kuinka sitä haluaisit asua, kun vanhenet?

Moni meistä vastaisi, että ainakin omassa kodissaan. Tutuissa huoneissa, omien tavaroiden keskellä ja omien rutiinien ohjaamana.

Iän karttuessa saattaa kuitenkin joutua miettimään asumisen vaihtoehtoja. Kenties koti on käynyt liian suureksi, oma kunto on heikentynyt tai palvelut ovat karanneet turhan kauas.

Vaihtoehtoja senioriasumiseen miettivät myös kuntapäättäjät. Hallitus teki loppuvuodesta 2013 linjauksen, joka toteutuessaan tarkoittaisi, että van-husten laitoshoidosta leikataan vuositasolla 300 miljoonaa euroa. Linjaus edellyttää, että kunnilla on tarjota yhä vahvemmin vaihtoehdoksi tehostet-tua palveluasumista tai kotihoitoa.

Ratkaisut eivät synny hetkessä. Tarvitaan uutta rakentamista, laadukkaita palveluntuottajia sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Kunnan budjetti asettaa reunaehdot. Rakennuskohteita kaavoitettaessa törmätään usein tonttipulaan. Vaihtoehdot eivät aina ole päättäjille kristallin-kirkkaat. Uusia toimintamalleja haettaessa vaaditaan myös rohkeutta.

Olemme tähän lehteen haastatelleet kuntia, jotka ovat löytäneet ratkaisunsa Eloisa-konseptista. Nämä kunnat lähtivät hakemaan omia ratkaisujaan ajoissa, siinä vai-heessa kun kunnan ikärakenne-ennusteet ja nykyinen palveluvolyymi osoittivat ristiriitaisia käyriä. Näitä tarinoita voit lukea sivuilta 26–27. Lehdessä ajatuksiaan senioriasumisesta kertovat myös nykyiset ja tulevat Eloisa-asukkaat – he, joille Eloisa-konseptimme on loppukädessä suunniteltu ja joiden elämästä ja asumismukavuudesta koko konseptissa on kyse.

Uskomme Pohjolassa, että tulevaisuutta tehdään oppimalla vanhasta, tarkastelemalla tämän päivän toimivimpia malleja ja ennakoimalla tulevaa. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen; usein riittää että ottaa mallia onnistujilta. Se, että Pohjola Rakennus on onnistunut nouse-maan maan johtavaksi senioriasuntojen rakentajaksi, on edellyttänyt yhteistyötä kuntien, palveluntarjoajien ja asukkaiden kanssa – sekä rutkasti tutkimustyötä, jota teemme jatkuvasti.

Tietomme ja tarjontamme ovat käytössänne – hyvät kuntapäättäjät ja seniorit. Pohjola Rakennuksessa kaikkiin Eloisaa koskeviin kysy-myksiin vastaavat projektipäällikkömme Heli Toukoniemi ja Henna Korpiniemi. Ottakaa siis yhteyttä – ja tehkää rohkeita ratkaisuja!

Terveisin,

Juha Metsälä

Aika toimia

4Kuva: Johnny Korkman, Tampereen Teatteri.

5

Työ teatterilavoilla vie häntä ympäri Suo-men.

- 60-luvulta asti on kierretty ympäri Suo-men. Nyt on Tampereen lisäksi näytelmät Mikkelissä, Savonlinnassa, Kuopiossa, Van-taalla ja Lahdessa, Seela luettelee.

Mistä ihmeestä näyttelijätär saa energian-sa reissata kaupungista toiseen ja kerätä näytelmään tarvittava tunnelataus yhä uudelleen?

- Näyttelijän työssä energia tulee muista ihmisistä. Yleisö on joka kerta eri ja siten myös näytelmä ja lataus. Kun pitää työs-tään, sitä jaksaa tehdä, Seela vastaa.

Vahvojen naisten ketju

Seela Sellan lapsuudenkoti oli Tampereen Pispalassa.

- Tuolloin ei ollut varallisuutta, mutta yh-teisöllisyyttä sitäkin enemmän. Toinen toi-sesta pidettiin huolta, naapureiden kesken autettiin ja lapset leikkivät keskenään.

Ensimmäiset ikävuotensa Seela oli mum-monsa kasvattamana. Äiti teki töitä ja oli käytännössä yksinhuoltaja isän juodessa.

- Mummuni oli itsenäinen, moderni nai-nen. Häneltä sain elämänarvoni, joihin kuuluu toisten huomioiminen, ihmisten tasa-arvoisuus, ettei saa valehdella ja epä-itsekkyys. Tosin nythän tosin olen oikein itsekäs, elän miten tykkään, Seela sanoo pilke silmäkulmassa.

Seela kuvailee myös äitiään vahvaksi nai-seksi, joka kannusti tytärtään hänen näyt-telijän haaveissaan.

- Kasvatuksen merkitys on valtava. Äidille-ni kiitos siitä, että hän aina tuki minua. Kun

aloitin urani, näyttelijän työ ei ollut arvos-tettu. Mummuni oli kuitenkin Valkeakos-ken työväen näyttämöllä ja äitini harras-tajanäyttelijä. Luulen, että menestymiseni näyttelijän työssä merkitsi äidilleni paljon. Se oli hänelle merkki siitä, että hänen kan-nustuksensa kantoi hedelmää.

Seela toivoo, että sisäinen vahvuus periy-tyy myös jälkipolville. Hän uskoo sen tule-van osin synnyinlahjana, osin kasvatuksen tuloksena.

Seelalla on kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Millainen isoäidin rooli mahtaa olla?

- Israelissa asuvat poikani lapset kutsuvat minua ”mimiksi”. Espoossa asuvalla tyttä-relläni Ilanalla on poika Joona, joka soit-telee lähes päivittäin. Olen se isoäiti, jolle kerrotaan juttuja ja vingutaan, kun jokin ei mene tahdon mukaan. Olen oikein huono isoäiti, taivun aina.

Itsemääräämisoikeudesta

Hyvin nopeasti käy ilmi, että Seela Sella on mutkaton nainen. Hän haluaa puhua van-huudesta ilman kiertelyjä.

- Minä ainakin olen yksinkertaisesti van-hus! En mikään ”seniori” tai ”ikäihminen”. Seniori kuulostaa minun korvaan jotenkin ”korkea-arvoiselta” ja turhan hienolta, hän kritisoi.

- Ja jos joku luulee, että olen joku tervey-den perikuva, niin voi kuule: näkisit lääk-keeni. Siinä ei pieni dosetti riitä, Seela tä-räyttää jatkoksi.

Hän ilmoittaa myös mielellään kommen-toivansa senioriasumista.

- Senioritalosta pitäisi olla yhteydet joka paikkaan, se on tärkeää. Pihat pitää hoi-

taa, etenkin kun on näin liukasta. Vapaa-ehtoistoiminta on tärkeää, esimerkiksi vapaaehtoiset koiranulkoiluttajat! Lisäksi tulee olla mahdollisuus yksityisyyteen. Sosiaalisuus ei saa olla ”pakkopullaa”. Itse pitää saada päättää, haluaako osallistua vai ei. Itse olen aina karsastanut kaiken maailman yhteislauluja.

Itsemääräämisoikeus onkin keskeinen vanhenemista koskeva kysymys, johon Seela tarttuu. Senioritaloissa tulee saada elää omannäköistä elämää. Ottaa huikka konjakkia tai hankkia lemmikki. Olla ve-täytyvä ja kärttyisä, jos haluaa. Tai maa-lata vaikka seinät graffiteilla! Liian steriili tai kliininen ympäristö olisi Seelalle kau-histus.

- Valkoiset seinät voi pistää hevon kuuseen.

Uusi koira ja uusia temppuja

Seela itse asuu Helsingin Munkkinie-messä, ensimmäisen kerroksen kerros-taloasunnossa. Samassa talossa hän on asunut jo 20 vuotta. Asuintoveriksi saa-pui edelliskeväänä uusi kumppani, Nasu-koira.

- Otin koiran, vaikka vanhat ystäväni sa-noivat, että ”älä ole hullu, sehän voi elää seuraavat 15 vuotta!”. Tyttäreni pystyy kuitenkin hoitamaan sitä tarvittaessa. Vanha viisaus kuuluu, ettei koiraa pidä ottaa säälistä. Mutta niin vaan tämä van-ha kettu meni ansaan ja otin Romaniasta pelastetun kennelikoiran.

Nasu on sekarotuinen eikä koiran ollessa pentu tiedetty, minkä kokoinen siitä tuli-si. Nyt tiedetään: iso.

- Muuten pärjään hyvin Nasun kans-sa, mutta hän on niin ujo, etten meinaa saada häntä pihaa pidemmälle. Olemme

Seela Sella: ”Mennään yhdessä vanhuuden kanssa”Seela Sella saapuu Eloisa-lehden haastatteluun Tampereen ravintola Trat-toriaan lämpimästi halaten, kynnet pinkiksi maalattuina ja hiukset kauniilla laineilla. Samana iltana hänellä on Frenckell-näyttämöllä ”Ottaa sydämestä” -kabaree, joka kertoo tarinoita tämän päivän julkisesta terveydenhuollosta. Sellan juna saapui aiemmin samana päivänä Helsingistä ja tapansa mukaan näyttelijätär yöpyy hotelli Tammerissa.

76

kuitenkin päässeet pitkälle siitä, mistä aloi-tettiin. Minulla on loistava koirakouluttaja, Tanja Karpela, joka on tehnyt hyvää työtä Nasun kanssa.

Seelan edellinen koira kuoli noin vuotta ai-emmin, 16-vuotiaana. Kun on aina omista-nut koiran, ei oikein edes osaa olla ilman. Sitä paitsi, tuohan koira valtavasti elämäniloa, antaa seuraa ja vaatii ulkoiluttamista. Opet-taakin asioita: Seela on oppinut paljon muun muassa koirien elekielestä.

Koiran omistamisessa on myös sosiaalinen aspektinsa.

- Meidän talossa on valtavan ihanat naapurit ja paljon koiraihmisiä. Heidän kanssaan ju-tellaan aina koirien kuulumiset. Kaikki talon koirat tuntee kyllä nimeltä, mutta ei välttä-mättä omistajia, Seela sanoo ja hymyilee.

Vuorosanat on muistityötä

Näyttelijän työ ja uusi koira pitävät elämän niin kiireisenä, ettei varsinaisille harrastuksil-le riitä aikaa.

Näyttelijän työ on sekä fyysisesti haastavaa että erinomaista aivojumppaa.

- Vuorosanojen opettelu on kuin palapeliä. Etsit vuorosanoista ensin ajatuksen – sitten siirryt seuraavaan vuorosanaan ja etsit sen ajatuksen, ja näistä alkaa muodostua ajatus-ketju. Vuorosanat tulee kuitenkin muistaa tismalleen, ei riitä että menee sinne päin. Esi-merkiksi ääni- ja valomiehet saattavat odot-taa tiettyä sanaa, jotta tietävät toimia.

Näyttelijän työssä tulee sitoutuneeksi sa-maan rooliin pidemmäksi aikaa. Tälläkin het-kellä Seela tietää kalenterinsa vuoden 2015 puolelle. Näyttelemistä hän aikoo jatkaa ”rooli kerrallaan” -ajatuksella.

Suhde vanhenemiseen on muuttunut aino-astaan positiiviseen suuntaan iän karttuessa.

- Vanhuus tulee joka tapauksessa; itse voi vaikuttaa siihen miten se tulee. Vanhuus tuo henkisesti hyvää perspektiiviä elämään, mutta itsestä on pidettävä myös aktiivisesti huolta, ei pidä heittäytyä vanhuuteen. Sa-noisin mieluummin, että mennään yhdessä vanhuuden kanssa.

* * * * * * * * * * * * * * * * * Ajankohtaista Eloisaa * * * * * * * * * * * * * * * * *

Kuva: Johnny Korkman, Tampereen Teatteri.

Vanhuus tuo henkisesti hyvää perspektiiviä elämään, mutta

itsestä on pidettävä myös aktiivisesti huolta.

Mistä olet ylpeä? En erityisesti mistään, koska ylpeyden aiheet eivät ole vain omaa ansiota tai mahdollisia ilman muita ihmisiä. Työtään ei voi tehdä hyvin ilman muita ihmisiä ja luonteenpiirteetkin näen perheen ja kasvatuksen ansioksi.

Mitä pelkäät? Toisten armoille jäämistä. Sitä, että joutuisi palvelutaloon, jossa kohdeltaisiin nöyryyttävästi tai alentavasti. Voin kuitenkin tällä hetkellä olla kiitollinen hyvästä fyysisestä kunnosta. Lapsilleni olen sanonut, että pistäkää vaan jonnekin vanhainkotiin sitten, kun en pysty enää liikkumaan. Eikä mihinkään kalliiseen palve-lutaloon vaan kunnalliseen. Sen verran on veroja saanut maksaa.

Mitä kadut? Monia asioita: tyhmyyksiä ja sanomisia.

Mistä haaveilet? Lottovoitosta. Ostaisin tyttärelleni asunnon.

Ketä ihailet? Omaa äitiäni ja mummuani. Vasta vanhana olen ymmärtänyt, mi-ten paljon he ovat antaneet elämälleni ja luonteelleni.

5 kysymystä Seela Sellalle

* * * * * * * * * * * *

7

Terveyspuistot Konsultointi to-teutti Pohjola Rakennukselle viime syksynä mielipidekyse-lyn senioriasumisesta. Kysely osoittaa, että Pirkanmaalla senioriväki arvostaa eläke-päivien asumisessa yhteisölli-syyttä.

Ominaisuudet kuten taloyhtiön yh-teinen kerhotila tai kahvila kiilasivat kärkeen kysyttäessä, mitä tekijöitä omassa kerrostalossa tulisi olla. Sen sijaan esimerkiksi autopaikkaa ei va-linnut tärkeäksi yksikään vastaajista ja omaa saunaakin edellytti vain noin puolet vastanneista.

- Yhteisöllisyys lisää turvallisuuden tunnetta ja ylläpitää sosiaalisia suh-teita. On mukava kuulla, että seniorit arvostavat ja edellyttävät näitä omi-naisuuksia, Eloisa-projektipäällikkö Heli Toukoniemi Pohjola Rakennuk-sesta kommentoi.

- Tulos on positiivinen jo siihen näh-den, että senioriasumisen Eloisa-konseptiimme kuuluu jo nyt oleel-lisena osana taloyhtiöiden yhteiset kerhotilat. Olemme siis valinneet oikean suunnan, Toukoniemi jatkaa.

Asumisen vaihtoehtoja haetaan hyvissä ajoin

Kysely lähetettiin 4099 pirkanmaa-laiselle seniorille, joista 15 % vastasi. Vastaajat olivat iältään 50–79-vuo-tiaita, joista suurin osa kuului 65–69 vuoden ikähaarukkaan. Vaikka vasta-usprosentti jäi pienehköksi, voidaan tuloksia pitää varovaisesti yleistettä-vinä ja ainakin suuntaa-antavina.

Kyselystä käy ilmi, että asumisvaihto-ehtoja mietitään hyvissä ajoin: suu-rin osa näki muuton ajankohtaiseksi vasta parin vuoden päästä tai sen jälkeen, mutta yli 80 % halusi jo nyt lisätietoja Eloisa-asunnoista.

* * * * * * * * * * * * * * * * * Ajankohtaista Eloisaa * * * * * * * * * * * * * * * * *

Tutkimus: Seniorit arvostavat yhteisöllistä asumista

- Eloisa-asumisessa on huomioitu turval-lisuus, esteettömyys ja palveluiden lähei-syys. Kohteet mahdollistavat itsenäisen mutta samalla yhteisöllisen asumisen. Nykyiset Eloisa-asukkaat ovatkin ottaneet yhteiset kerhotilat aktiivisesti käyttöön. Tiloissa on pidetty asukkaiden kahvi- ja harrastehetkiä ja vietetty synttäreitä, Tou-koniemi kertoo.

Kyselyyn vastanneista suurin osa asuu tällä hetkellä omakotitalossa, mutta nä-kee talon liian suuren koon, pihatyöt ja liikuntaesteet haasteeksi tulevia vuosia ajatellen. Seuraavaa muuttoa harkittaessa moni haluaa varmistaa, että tuleva asunto palvelee elämän loppuvuodet tai ainakin mahdollisimman pitkään.

Eloisa-asukkaiden yhteiset tapahtumat, mm. kahvitteluhetket ja jumppatuokiot vahvistavat yhteisöllisyyttä ja pitävät mielen virkeänä.

98

- Olin 4,5 vuotta hoito-vapaalla ja omaishoi-tajana miehelleni, joka sairastaa Parkinsonin tautia. Töihin palat-tuani mieheni meni tehostettuun palve-luasuntoon, mutta oli selvää, että halu-simme löytää ratkai-sun, jossa asuminen saman katon alla

on mahdollista, opettajana työskentelevä Merja Hartus kertoo edessä olevan kodin-vaihdon taustoista.

Hartukset lähtivät kartoittamaan vaihtoeh-toja. Omakotitalo olisi ollut vielä haaveissa, mutta käytännön syistä he päättivät tehdä kompromissin: vaikka kumpikaan ei ole koskaan asunut kerrostalossa, he hankki-sivat kerrostaloasunnon ja lisäksi lähistöltä kesämökin, jossa pääsisi asustelemaan jär-ven rannalla ja harrastamaan puutarhan-hoitoa.

Suunnanmuutoksia ja onnekkaita sattumia

Näytti jo siltä, että nykyinen rivitaloasunto Pirkkalassa vaihtuisi kerrostaloon ja mök-kiin Kangasalla.

- Löysin Etuovi.comista mieleisen kesämökin Kangasalta. Katsoin sivustolta myös uudis-kerrostalokohteita ja vastaan tuli Kangas-alle rakennettava Eloisa-koti, josta en ollut aiemmin kuullutkaan. Varasin henkilökoh-taisen esittelyajan, vakuutuin Eloisasta ja tein jo samalla käynnillä varauksen.

Asiat saivat kuitenkin uuden käänteen.

- Esittelijä antoi mukaan Eloisa-lehden, jossa oli esitelty muitakin Eloisa-kohteita. Huomasin, että näitähän on enemmänkin. Kun yllättäen Kangasalan kesämökkihanke menikin puihin, aloin katsoa missä muu-alla olikaan Eloisa-taloja. Sastamalassa oli

Sastamalan Tähtitornin tulevat asukkaat

Ensimmäistä kertaa kerrostaloon

ennakkomarkkinoinnissa Sastamalan Täh-titorni. Kun pian löysin myös sopivan kesä-mökin paikkakunnalta, loksahtivat palaset paikoilleen.

Mikä osuvinta, Sastamalan Tähtitorni si-jaitsee aivan vanhainkodin vieressä, joten Merjan miehelle on apu aivan naapurissa. - Mieheni kunto vaihtelee ja liikuntarajoite vaikuttaa arkeen. Se, että vieressä on van-hainkoti ja samassa talossa omanikäistä väkeä, on tärkeä turvallisuudentunteen ja vertaistuen kannalta.

Omaa rauhaa ja yhteisöllisyyttä

Sastamalan Tähtitorni rakentuu aivan Sas-tamalan keskuskadun päähän. Taloyhtiössä on yhteensä 44 huoneistoa, joissa asumi-nen on vaivatonta, huoletonta ja turvallis-ta. Hartukset saivat valita hyvästä valikoi-masta omansa. Uudeksi kodiksi seuloutui hieman alle 70 neliön asunto 5. kerroksesta.

- Unelma olisi ollut ylimmän kerroksen asunto, mutta on viidennestäkin kerrokses-ta jo näköaloja. Asuntomme on vieläpä mu-kavalle, rauhalliselle puolelle, Merja kertoo.

Asunnossa on oma parveke, sauna ja pyö-rätuolin mentävät käytävät. Myös taloyh-tiön yhteiset tilat ovat asukkaiden vapaassa käytössä.

- Tiesin Kangasalan kohteen perusteella, että Eloisa-konseptiin kuuluvat taloyh-tiön yhteiset kerhotilat. Se kiinnosti alusta lähtien. Toki kun on töissä 600 henkilön yhteisössä, kaipaan myös omaa rauhaa. Eloisa-konsepti sopii meille, sillä kyseessä on varmasti kaipaamamme rauhallinen taloyhtiö, jossa on kuitenkin mahdollisuus ikätovereiden kanssa seurusteluun.

Aktiivisena ja liikunnallisena ihmisenä Mer-ja arvostaa myös taloyhtiön ympäristöä.

- Sastamala on kaunis järvien paikkakunta. Kun taloltamme menee tien yli, pääsee kiertämään koko kaupungin keskustan rantoja pitkin. Opettelin viisikymppisenä luisteluhiihdon, joten pääsen harrastamaan sitäkin järven jäälle tai viereiseen urheilu-puistoon.

Sastamalan Tähtitorni valmistuu aikataulun mukaisesti tammikuun aikana. Kuinka itse muutto tullaan hoitamaan?

- Meillä on onneksi kaksi poikaa ja kaksi vävyä, joten hyvät joukot on auttamassa ja omalla porukalla pärjätään!

Se, että vieressä on vanhainkoti, on tärkeä

turvallisuudentunteen ja vertaistuen kannalta.

9

Jyväskylän Korpilahdelle nousee vuoden 2015 helmikuun loppuun mennessä uusi Eloisa-kohde, As Oy Jyväskylän Koivupuisto. Mutta ei nousisi välttämättä ilman yhtä aktii-vista kuntalaista, kukka- ja hautaus-palveluyrittäjä Erkki Wuorsaloa.

Wuorsalo pyörittää kukka- ja hautauspal-veluyritys Päivänsineä Korpilahden keskus-tassa yhdessä vaimonsa Suvin kanssa. Kun Erkki kuuli mahdollisesta paikkakunnalle tulevasta senioritalosta – ja huomasi pro-jektin jääneen vastatuuleen kuntapäättäji-en otettua askeleen taaksepäin – hän päät-ti ottaa asiakseen, että senioritalo saadaan. - Korpilahti tarvitsee palvelutarjontaa ja kiinnostuneita muuttajia, jotta paikkakun-ta säilyy elinvoimaisena ja houkuttelevana. Senioreille ei ole tarpeeksi asuntotarjontaa, ja sitä tarvitaan etenkin keskustaan, koska syrjemmästä ei pääse asioimaan bussi-vuorojen käydessä koko ajan harvemmik-si. Aloin sitten hölösuuna puhua kaikille mummoille ja papoille Eloisasta ja kysellä kiinnostusta, Erkki kertoo.

Yhden miehen ”tiedonvälitys- ja kontaktitoimisto”

Erkki itse muutti vaimonsa kanssa Kor-pilahdelle Helsingistä 2,5 vuotta sitten. Vaimo on alkuperäinen korpilahtelainen ja Korpilahdella pariskunta myös tapasi ja vietti häänsä. Muutto Helsingin hulinasta pienelle paikkakunnalle tuntui mukavalta, joskin huoli kunnan elinvoimaisuudesta heräsi nopeasti.

- Jyväskylään verrattuna Korpilahti on jäl-jessä kehityksestä. Kehitysprojektit ovat kaikki jäissä ja välillä tuntuu, että meille asukkaille on käännetty selkä. Eloisa-uuti-nen oli jotain, josta Korpilahti voisi saada

taas elinvoimaa, eikä sitä siksi sopinut niin vain haudata, Erkki taustoittaa ja innostuu samassa kertomaan muitakin kehitysideoi-ta, joita hänellä olisi kotipaikkansa varalle.Alko tarvittaisiin jo mökkiläisiä ajatellen ja Martinpolku, jolla Wuorsalojen yrityskin si-jaitsee, pitäisi saada läpiajettavaksi. Kuulos-taa jo ihan poliitikolta.

- On minulle politiikkaan lähtemistäkin eh-dotettu, mutta politiikassa keskustellaan liian usein eri leireissä. Itse haluan herättää yhteistä keskustelua ja viedä koko kunnan elinvoimaisuutta eteenpäin. Olen muka-na Lionseissa ja kotiseutuyhdistyksessä ja koen, että asioista puhumalla ja järjestöta-sollakin voi vaikuttaa.

Se on selvää. Wuorsalon aktiivinen puhu-minen alkoi nopeasti tuottaa tulosta myös Eloisa-kohteen kanssa. Erkki huomasi, ettei monella ollut aiheesta riittävästi tietoa ja

Kun senioritalo ajautui vastatuuleen, lähti Erkki yhden miehen missiolle

Korpilahden ”hölösuu” sai tuulta Eloisa-purjeisiin

niinpä hän otti selvää kaikesta mahdolli-sesta, jotta osasi kertoa faktat kysyjille. Ja kun jonkun kiinnostus aidosti heräsi, antoi Wuorsalo kysyjän yhteystiedot eteenpäin Pohjola Rakennuksen Eloisa-vastaaville.

- Otin itse aktiivisesti selvää Eloisasta, kävin kohteen esittelytilaisuudessa ja eläkeläis-ten kokouksissa, ja sitten soittelin Pohjo-laan, että ”täällä olisi tällaisia kiinnostunei-ta” ja annoin puhelinnumeron.

Seniorielämää Päijänteen rannalla

Tällä hetkellä paikalla, johon Jyväskylän Koi-vupuisto tulee rakentumaan, on tyhjä tontti. Aiemmin paikalla oli Suojeluskunnan talo, jonka muistomerkki tulee jäämään tontille. Ainoastaan paikkaa tullaan siirtämään.

- Aina joku protestoi, että ei siihen saa kos-kea – mutta miksei koskettaisi, jos muisto-merkki pääsee entistä paremmalle paikalle. Nythän se on arvoisellaan paikalla ja näkyy-kin ihmisille! Erkki puolustaa.

Vuoden 2015 helmikuun loppuun mennes-sä tontille tulee nousemaan 4-kerroksinen senioritalo, jossa turvallisuus, vaivattomuus ja yhteisöllisyys on huomioitu tilaratkai-suissa. Koivupuistosta on näkymät kaunii-seen satamaan ja palvelut ovat aivan vieressä.

Entä Wuorsalojen omat senioripäivien suun-nitelmat? Mahtaako Eloisa-aktiivisuudessa olla myös niin sanotusti ”oma lehmä ojassa”?

- Ei ole lainkaan poissuljettua, että muuttai-simme vaimon kanssa siihen itsekin myö-hemmin. Siitä on puhuttu. Tällä hetkellä asumme omakotitalossa kilometrin päässä keskustasta ja tulemme siinä toimeen. Ke-väällä jään osa-aikaeläkkeelle. Koin huhti-kuussa aivoinfarktin, josta en ole täysin toi-punut. Tässä kohtaa muuttaminen olisi liian raskasta – mutta sitten kun muutetaan, muutetaan loppuelämäksi. Siksi Eloisa-talo olisi meillekin hyvä vaihtoehto.

Senioreille ei ole tarpeeksi asuntotarjontaa, ja sitä tarvitaan

etenkin keskustaan.

10

Kulttuurikortteli täydennysrakentamisella Eloisa-aikaan

Hämeenlinnan keskustan idyllinen Wetter-hoff-kortteli on ollut käsitöiden ja taiteen keskus jo 1800-luvulta lähtien. Vuonna 2014 korttelin historiassa kääntyy uusi lehti, kun Wetterhoffin sisäpihalle Wetter-hoffinkadulle nousee uusi Eloisa-taloyhtiö, As Oy Hämeenlinnan Värjäämö.

Wetterhoffin kortteli ja siinä toimiva Fredrika Wetterhoff -säätiö ovat saaneet nimensä Fred-rika Wetterhoffilta, pedagogilta ja naisasia-naiselta, joka perusti vuonna 1885 nimeään kantavan yksityisen työkoulun. Työkoulun johtavana ajatuksena oli saada nuorille naisille ammatti. Ensimmäisiä aineita olivat ompelu, kudonta ja olkityöt. Nykyiselle paikalle Wet-terhoffinkadun ja Palokunnankadun kulmaan työkoulu muutti vuonna 1890. Fredrika osti sit-temmin talon koulun käyttöön vuonna 1893. Sittemmin Fredrika Wetterhoff -säätiö on yllä-pitänyt Fredrikan perintöä muovaamalla kort-telista ”luovien alojen talon”, jossa käsityöt, koulutus, tapahtumat ja uudet toimintatavat kohtaavat.

As Oy Hämeenlinnan Värjäämö nousee korttelissa sijaitsevien Värjäämö- ja Maijala-rakennusten tilalle. Kaksi alueen viidestä ra-kennuksesta siis puretaan ja tilalle nousee täydennysrakentamisena 42-asuntoinen Eloi-sa-talo.

- Kortteli on historiallinen ja hyvin idyllinen. Tietysti vanhasta luopuminen on aina haikeaa, mutta uskon että tämä on lähtölaukaus Enge-linrannan kokonaisvaltaisemmalle kehittämi-selle. Kaunis eteläranta tulee saamaan lisää elämää, Fredrika Wetterhoff –säätiön toimin-nanjohtaja Hannele Yrjö-Koskinen uskoo.

Säätiö jatkaa ydintehtävänsä parissa

Yrjö-Koskinen vastaa Fredrika Wetterhoff -sää-tiön aatteellisesta toiminnasta, sijoittamisesta ja rahoitusasioista.

Säätiö päätti myydä neljä alueen viidestä ra-kennuksesta Pohjola Rakennukselle viime keväänä. Taustalla oli korttelin toimintojen ja

Hämeenlinnan Wetterhoff-korttelissa uusi kohtaa vanhan

11

Kulttuurikortteli täydennysrakentamisella Eloisa-aikaan

roolin tarkistaminen, kun alkuperäinen koulutuksellinen tehtävä siirtyi muualle.

- Säätiö omisti oppilaitostoiminnan aina vuoteen 1976 saakka, jolloin koulutustoi-minta siirtyi valtion hoidettavaksi. Am-mattikorkeakoulun syntymisen myötä 1990-luvulla myös Wetterhoffin oppilaitos siirtyi Hämeenlinnan ammattikorkeakou-lulle. HAMKin yleisen linjauksen myötä kaikki toiminnot siirrettiin Visamäen kam-pukselle – niin myös muotoilun koulutus-ohjelma Wetterhoff, joka siirtyi sinne vuo-den 2009 lopussa, Yrjö-Koskinen kertoo.

Säätiössä palattiin peruskysymysten äärelle.

- Aloimme miettiä, mikä on ydintoimin-taamme ja mihin Fredrikan testamentti meitä velvoittaa. Tulimme siihen tulok-seen, että alkuperäinen ydinrakennus on pidettävä ja sen toimintaa kehitettävä testamentin arvojen mukaisesti. Rakennus on suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta vaatii kevään aikana remontin, jossa se irrotetaan muusta rakennuskannasta. Re-surssien ohjaamiseksi päätimme myydä neljä muuta taloa.

Jäähyväiset Maijalalle

Purettavista rakennuksista Värjäämö on rakennettu vuonna 1927 ja nimensä mu-kaista toimintaa siellä oli aina viime mar-raskuuhun saakka. Maijala puolestaan on vuonna 1963 rakennettu rakennus, joka

tehtiin ainoastaan ompeluluokkia varten. Myöhemmin se toimi myös muiden ainei-den opetusluokkina. Maijalassa on pidet-ty myös Wetterhoffin tekstiilikokoelmia. Kokoelmien uusi koti löytyi Jyväskylästä, Suomen käsityömuseosta niiltä osin, joita ei säilytetä Wetterhoffin talossa.

Maijala-rakennuksen historiaan saadaan kirjata vielä yksi luku ennen rakennuksen purkamista: Maijalasta tuli paikallisten tai-teilijoiden valtava taidekanvas, kun taitei-lijat saivat luvan tehdä taidettaan suoraan rakennuksen seinille.

- Idea tuli kevättapahtumassa, jossa kes-kustelin taiteilija Jaakko Autereen kanssa. Hän tiedusteli, olisiko purettava rakennus mahdollista saada taiteen näyttämöksi ja paikallinen taiteilijaporukka maalaamaan rakennuksen seinille. Saimme Pohjolasta luvan – ja tempauksesta tuli valtavan suo-sittu. Hienoa, että taide on tallentuneena lukuisiin kuviin, Yrjö-Koskinen kertoo.

Yhteiset tempaukset tervetulleita

As Oy Hämeenlinnan Värjäämöön tulee yhteensä 41 huoneistoa. Yksiöitä ja kak-sioita on sekä omalla saunalla että ilman. Kohde valmistuu parahiksi, kun vuonna 2015 vietetään Wetterhoffin 130-vuotis-juhlaa.

Millainen asuinympäristö tuleville asuk-kaille tarjoutuu?

Hämeenlinnan Wetterhoff-korttelissa uusi kohtaa vanhan

Fredrika Wetterhoff -säätiö on Fredrika Wetterhoffin perustama testamenttisäätiö. Säätiö edistää käsi- ja taideteollisuutta, muotoilua, niiden ammattitaitoa ja kulttuuria.

Wetterhoff Oy perustettiin v. 1993 jat-kamaan Fredrika Wetterhoff -säätiön siihen asti harjoittamaa liiketoimin-taa. Yrityksen toiminnan johtoajatuk-sena on käsityötaidon ylläpitäminen ja säilyttäminen.

Wetterhoff-koulutusta antaa tänä päi-vänä Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelma sekä Am-mattiopisto Tavastian käsi- ja taideteol-lisuusala sekä tekstiili- ja vaatetusala.

- Tarjolla on suurta luovuutta Vanajaveden rannalla, äärimmäisen kaunis paikka kes-keisellä paikalla. Itse kortteli on viehättävä virkistäytymisen paikka, jossa on innos-tusta, ihana kahvila ja paljon tapahtuma-tuotantoa. Aluetta voi hyvin nimittää so-fistikoituneeksi, eettiseksi ja esteettiseksi elämykseksi, Yrjö-Koskinen summaa.

Wetterhoffin korttelissa on yli 20 toimijaa ja eri alojen yrittäjiä, suosittu Fredrikan kesätapahtuma ja jouluna oma jouluta-pahtuma, työpajoja, esiintyjiä ja luentoja. Yrjö-Koskinen toivoo, että tulevat naa-purukset, Wetterhoff-säätiö ja Eloisa-asukkaat, voivat tehdä myös yhteistyössä erinäisiä tempauksia – vaikkapa yhteisellä sisäpihalla.

- Järjestämme mielellämme tapahtumia, ja niitä voitaisiin ideoida yhdessä myös tu-levien asukkaiden kanssa!

YhteisöllisyysUudet Eloisa-kodit

Asunto Oy Sastamalan Tähtitorni on palveluiden äärelle, sairaalan läheisyyteen valmistunut Eloisa-kerrostalo, omalla tontilla. Koh-teessa on yhteensä 44 huoneistoa, joissa asuminen on vaiva-tonta, huoletonta ja turvallista. Eloisa-kotien suunnittelussa on otettu huomioon ikääntyvien ihmisten tarpeet ja turvallisuus, mm. automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä ja turvaliedel-lä. Arjen mukavuutta lisäävät esim. kyynärkytkimillä aukeavat pääulko-ovet ja kerhohuone, jonka käytöstä päättävät talon asukkaat. Tervetuloa tutustumaan eri huoneistovaihtoehtoihin ja varaamaan omasi tästä upeasta 7-kerroksisesta talosta!

As.Oy Sastamalan

TähtitorniMelartininkatu, Vammala, Sastamala

Kohdetta myy:Vammalan OPKKPuistokatu 2, 38200 Sastamala Puhelin 010 257 5270 Faksi 010 257 5275 petra.hogstrom@op.fi

Eloisa-kodit ovat yksilöllisiä ja muunnelta-via asujiensa tarpeiden mukaan, mutta niillä on myös paljon yhteisiä ratkaisuja koosta tai sijainnista riippumatta – mukavuus, toi-mivuus ja turvallisuus on otettu tarkasti huomioon. Ja vaikka suuri osa Pohjolan Eloisa-kotien asukkaista ei välttämättä vielä aikoihin tarvitse asuntojen ja yhteisten tilo-jen kaikkia varusteita, tulevaisuutta ajatel-len elämää helpottavat ratkaisut ovat hyvät olla olemassa.

Turvallisuus • sprinklerit asunnoissa, yleisissä tiloissa ja

parvekkeella • ovipuhelin, turvaliesi • sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet • yleiskaapelointi mahdollistaa laajakaistan,

turvapuhelimen jne.

Esteettömyys• käsijohteet tarvittavissa paikoissa: portaissa

molemmin puolin ja saunassa • hissien painonapit matalalla, ylettyy myös

pyörätuolista • leveät ovet, helppo liikkua esim. rollaattorilla • pääulko-ovella kyynärkytkimet • porrashuoneiden valaisu liiketunnistimilla

Mahdollisuus yhteisöllisyyteen • kerhohuone• mahdollisuus harrastaa, kahvitella ja keskus-

tella yhdessä

Asumisen helppous • pistorasioita korkeudella, jonne ei tarvitse

kumartua • asunnon ovi helposti avattava 1-lehtinen • postiluukku asunnon ovessa • toimivat kylpyhuoneet• ei palvelumaksuja; palvelut saatavissa, mutta

maksetaan vain siitä mitä käytetään

Muunneltavuus • tukikahvojen ja käsinojien asennus-

mahdollisuus

VALMIS

Myynnissä

Rakenteilla

Huoneistovaihtoehtoja:1H+TK+ALK 38 m2

2H+K+S 45–57 m2

3H+K+S 64–70 m2

12

Turvallisuus EsteettömyysYhteisöllisyys

Pohjola jatkaa aktiivista Eloisa-rakentamista eteläisessä Suomessa. Perusasetelmana on, että asunnot sijaitsevat erittäin keskeisesti kullakin paikkakunnalla, jolloin palvelut ovat tavoitettavissa mahdollisimman vaivattomas-ti ja edullisesti.

As.Oy Jyväskylän

KoivupuistoJoensuuntie 1, Korpilahti

Korpilahden keskustaan, hyvien palveluiden ja kauniin satama-alueen läheisyyteen kohoava Eloisa-seniori-asuntokohde tarjoaa helppoa asumista ikääntyneille. Kohteessa on huomioitu erityisesti esteettömyys sekä turvallisuus. Asukaskerho ja monipuoliseen käyttöön suunniteltu kerhohuone tarjoavat yhteisöllisyyttä. Koi-vupuisto valmistuu vuoden 2015 helmikuun loppuun mennessä.

Huoneistovaihtoehtoja:1H+K 37,5–47 m2

2H+K 48,0–57,5 m2

3H+K+VH+S 78,5–90,5 m2

Kohdetta myy:Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy LKVRaatihuoneenkatu 21-2313100 HÄMEENLINNAPuh. 010 2544 008 etela-hameen.opkk@op.fi

As.Oy Hämeenlinnan

VärjäämöHämeenlinnan keskustaan, idylliseen Wetterhoffin kort-teliin rakentuvassa Eloisa-uudiskohteessa on yhteensä 41 huoneistoa. Yksiöitä ja kaksioita on sekä omalla saunalla että ilman.

Rakenteilla

Kohdetta myy:Keski-Suomen OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Vasarakatu 29, JyväskyläPuh. 010 256 5722keski-suomen.kiinteisto-keskus@op.fi

Rakenteilla

Huoneistovaihtoehtoja:1H+KK+ALK 35,5 m2 2H+KK+S 45,5 m2 – 59 m2

3 H+K+S 59,5 m2– 75,5 m2

13

Pohjolan kaikissa Eloisa-taloissa on ker-hotilat asukkaiden yhteistä toimintaa varten. Kerhotilat ovat vapaasti asuk-kaiden käytettävissä heidän keskinäi-sen sopimuksensa mukaan. Tässä muu-tamia vinkkejä mihin kerhotilaa voi ja kannattaa käyttää:

· taloyhtiön viralliset kokoukset

· teema-illat, joissa vaikkapa vierailevia puhujia

· yhteiset pikkujoulut ja muiden juhlien järjes-täminen

· erilaiset jumpat ja venyttelykerhot

· lautapeli- ja korttipeli-illat

· kurssit: asukkaat voivat esimerkiksi palkata yh-teistuumin kerran viikossa vierailevan kielten-opettajan tai vaikkapa henkilön opettamaan maalaustaidetta

· käsityökerhot, kuten ompeleminen, neulomi-nen tai askartelu (hyvinä esimerkkeinä joulu-korttiaskartelu, pääsiäiskoristeaskartelu jne.)

· television ja elokuvien yhdessä katsominen, ker-hotilassa voi järjestää Kuukauden elokuvaillan.

· kerhotilaan voi tehdä kirjaston, jonne kaikki voivat tuoda kirjoja lainattavaksi ja lukemiseen liittyen voi järjestää lukupiirejä

· kerhotilaa voi myös sovittaessa varata omaan käyttöön esim. juhlia varten

Alla olevat Eloisa-kohteet ENNAKKOMARKKINOINNISSA!

Valkeakosken Apianniemeen nouseva As Oy Apianpeippo täyden-tää alueen Eloisa-korttelia, jossa on jo entuudestaan kaksi Eloisa-ta-loyhtiötä. Palveluiden läheisyydessä sijaitseva, kahdesta hissitalosta koostuva senioritaloyhtiö tarjoaa yhteensä 40 huoneistoa yksiöistä kolmioihin. Kauppa, uimahalli ja upeat ulkoilumaastot sijaitsevat ai-van vieressä. Kaikissa asunnoissa on oma sauna.

As.Oy Valkeakosken

ApianpeippoApiankatu 11, 37600 Valkeakoski

Huoneistovaihtoehtoja:2H+K+S 54–66 m2

3H+K+S 69–88 m2

Kohdetta myy:Valkeakosken OPKKValtakatu 9-11, 37600 ValkeakoskiPuh. 010 256 8505

As.Oy Vihdin

PisteenkaariNummelan keskustaan, Pisteenkaareen, rakennettavaan Eloisa-yhtiöön tulee yhteensä 43 asuntoa. Omatonttisessa kohteessa

on tarjolla eri kokoisia yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Huoneistovaihtoehtoja:1H+K/KK+ALK+S 39–45,5 m2 2H+K+S 48,5–58,5 m2 3H+K+S 74,5–81,5 m2

Kohdetta myy:SKV Kiinteistönvälitys Oy Vihdintie 1, 03100 Nummela puh. 010 228 3400

14

Lisätiedot kohteista: Pohjola Rakennus Oy, Heli Toukoniemi p. 020 775 9623 tai Henna Korpiniemi p. 050 517 7552

Alla olevat Eloisa-kohteet ENNAKKOMARKKINOINNISSA!

As.Oy Valkeakosken

ApianpeippoApiankatu 11, 37600 Valkeakoski

As.Oy Kangasalan

KotirinneKangasalan Vatialaan sijoittuvassa kahden talon Eloisa-yhtiössä on tarjolla eri kokoisia yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Vatialan arkipal-velut sijaitsevat vieressä.

Huoneistovaihtoehtoja:1H+KT+ALK 35,0 m2

2+KT+S 46,5–59,5 m2

3H+K+S 67,0–71,5 m2

yht. 49 asuntoa

Kohdetta myy:Kangasalan Seudun OP-Kiinteistökeskus OyKuohunharjuntie 2636200 KangasalaPuh. 010 2541 510 kangasalan.opkk@op.fi

As.Oy Hyvinkään

VärimestariVärimestarinkaari 1, Hyvinkää

Omalle tontille rakennettavaan Eloisa-kerros-taloon tulee yhteensä 36 asuntoa.

Kohdetta myy:Kiinteistömaailma Hyvinkää Uudenmaankatu Hyvinkään Asuntokeskus Oy, Uudenmaankatu 1 05800 Hyvinkää Puh. 02900 499 444 hyvinkaa.uudenmaankatu@kiinteistomaailma.fi

Huoneistovaihtoehtoja:2H+K+S 45–60 m2

3H+K+S 69–78 m2

Kohdetta myy:SKV Kiinteistönvälitys Oy Vihdintie 1, 03100 Nummela puh. 010 228 3400

15

16

Oletko jo klikannut sivulle

eloisakoti.fi?

Eloisa-konsepti kasvaa, uusia koh-teita nousee ympäri Suomen ja pal-veluntarjonta paranee. Siksi loimme kaikille Eloisa-asukkaille – nykyisille ja tuleville – omat nettisivut osoit-teeseen www.eloisakoti.fi.

Nettisivujen on tarkoitus toimia napakkana tietopa-kettina Eloisa-senioritaloihin. Löydät sivuilta tietoa muun muassa Eloisa-konseptista, tarinoita Eloisa-asukkaista sekä sähköisen yhteydenottolomakkeen, jonka kautta voit kysyä mitä tahansa Eloisaan liitty-vää. Kysymyksiin vastaavat Pohjolan omat Eloisa-edustajat.

Sivuilta on myös suora yhteys Pohjola Rakennuksen vapaisiin Eloisa-kohteisiin.

Tulossa uusi palveluportaali

Olemme parhaillaan kehittämässä Eloisakoti.fi-sivulle palveluportaalia, joka luodaan Eloisa-alueiden pal-veluntarjoajien ja Eloisa-asukkaiden kohtaamispis-teeksi: sitä kautta alueesi palveluntarjoajat voivat kertoa palveluistaan ja tarjota Eloisa-asukkaille suunnattuja etuja.

Palveluntarjoajat – kuten vaikkapa hierojat, parturi-kampaajat, siivoojat tai paikalliset seurat – voivat jättää ilmaiseksi ilmoituksensa sivuille ja Eloisa-asukkaana voit poimia mieleisesi tarjoukset tarjous-koodeina. Tarjouskoodia käyttämällä voit lunastaa edun kyseiseltä palveluntarjoajalta. Tarjoukset ovat voimassa palveluntarjoajan määrittämän ajan.

Uutuudet uutiskirjeenä

Halutessasi voit tilata sähköpostiisi uutiskirjeen, jonka kautta tieto uusista tarjouksista tulee suo-raan sähköpostilaatikkoosi. Uutiskirjeen pääset ti-laamaan asukkaan omien palveluiden etusivulta.Toivottavasti viihdyt Eloisa-palveluportaalin parissa!

1716

eloisakoti.fi?

Näin se toimii1. Klikkaa www.eloisakoti.fi-sivun ylälaidasta hiirellä kohtaa ”Asukkaan omat palvelut” –

tai mene suoraan osoitteeseen www.eloisakoti.fi/asukkaalle.

2. Kirjoita annettuun hakukenttään sen kaupungin tai taloyhtiön nimi, jonka lähiympäris-tön tarjouksia haluat selailla. Paina tämän jälkeen ”Kirjaudu”-painiketta, ja sivulle avau-tuu alueen voimassa olevat tarjoukset. Sivusto ei siis vaadi erillistä rekisteröitymistä.

3. Poimi mieleisestäsi tarjouksesta tarjouskoodi, joko kirjoittamalla se ylös tai tilaamalla se sähköpostiisi, josta voit sen edelleen tulostaa.

4. Anna tarjouskoodi palveluntarjoajalle etua lunastaessasi.

18

Naurua ja laulua 25 vuotta – teatteriharrastus tuo yhteen

Yksi asia, mikä säilyy läpi elämän, on yhdessä tekemisestä saatava ilo. Yksin ei välttämättä tule lähdettyä elokuviin tai ulos syömään, mutta olisi kuitenkin mukava päästä tapaamaan ihmisiä ja naut-timaan kulttuurista.

19

Vuosien kuluessa kynnys tällaiseen saat-taa kasvaa. Juuri tämän takia Anelma Kykkänen, 75, osallistuu ikäihmisille jär-jestettäville teatterireissuille, joilla pääsee nauramaan sydämensä kyllyydestä, tu-tustumaan uusiin paikkakuntiin ja viettä-mään aikaa vanhojen ja uusien ystävien kanssa.

- Siitä on kuule jo yli 20 vuotta aikaa, var-maan jopa 25, kun tämä touhu alkoi, Anel-ma muistelee asetellessaan Muumi-mukit, kahvipannun ja ainakin kolmen sortin lei-vonnaiset mukanaan pöytään.

Aiheesta säteilevää hyväntuulisuutta ei voi olla huomaamatta. Kaksikymmentä vuotta on pitkä aika minkä tahansa harrastuksen parissa, saatikka sellaisen, jota koordinoi-daan itse ja omalla porukalla. Kahvittelun lomassa palaamme ajassa taaksepäin.

- Kampaajana toimiva ystäväni ja hänen eräällä keilahallilla työskentelevä ystävän-sä ovat toiminnan takana. Teatterireissuil-la kiertävä porukka on vuosien mittaan muodostunut heidän molempien asiak-

Naurua ja laulua 25 vuotta – teatteriharrastus tuo yhteen

kaista ja näiden lähipiiristä. He selvittävät osallistujamäärän, varaavat liput ja seuraa-vat arvosteluita kehutuista näytelmistä. Ei tarvita kuin yksi tällainen hyvä idea, josta sana kiirii, Anelma toteaa hyväntuulisesti.

Käytännönasiat hoituvat helposti

Äkkiseltään luulisi, että tällaisen toimin-nan eteen täytyy nähdä paljon vaivaa. Anelma kuitenkin vakuuttaa, että retkien järjestäminen ei ole haastavaa ja sopivan porukan kokoaminen onnistuu vaikka oman taloyhtiön pihapiiristä.

- Teattereilla on usein yhteistyösopimuksia paikallisten ravintoloiden tai hotellienkin kanssa – riittää, kun yksi tarttuu puheli-meen ja soittaa. Myös matkailutoimistot

järjestävät valmiita pakettiretkiä esimer-kiksi eläkeläisille. Kimppatilausten liput tulevat halvemmaksi kuin jos yksin me-nisi. Meillä kustannukset ovat vaihdelleet 30–50 eurossa ja siihen ovat sisältyneet siis bussimatkat, teatterilippu ja väliajan kahvi- ja pullatarjoilu.

Suomessa toimii yli sata ammattiteatteria ja ensi-iltansa saakin vuosittain noin 300–400 esitystä. Valinnanvaraa ja kaupunki-kohteita riittää moneen makuun.

Jo pelkät bussimatkat ovat kokemisen arvoisia

Kyseisiä teatteriretkiä järjestetään vaihte-leva määrä vuodessa, nykyisin 1–2 tutun bussikuskin jäätyä eläkkeelle. Ydinporuk-ka on pysynyt melko samana, vaikka toki uusiakin tuttavuuksia on matkan varrella tullut lisää. Jo ajomatkat itsessään ovat pi-ristävää vaihtelua arkeen.

- Bussissa on aina aivan mahtava tunnel-ma. Puheensorina yltyy, kun tuttuja ka-puaa pysäkeiltä kyytiin. Syömme yhdessä eväät ja keskustelemme seuraavista mah-dollisista teatterikappaleista ja kohdekau-pungeista – ja onpa matkalla joku joskus jopa laulanutkin, Anelma kuvailee tunnel-mia ja kaataa Hemuli-mukiin lisää kahvia.

Eri näytelmien lisäksi vaihtelevuutta har-rastukseen tuovat vieraat paikkakunnat. Porukka on ehtinyt vuosien saatossa ko-luta Suomea ristiin rastiin – ja vähän sen ulkopuoleltakin.

- Suomessa on paljon kivoja kaupunkeja, joissa olen retkien myötä päässyt käy-mään. Olemme nähneet paikallisteatteria mm. Jyväskylässä, Lahdessa, Sappeella, Hämeenlinnassa, Valkeakoskella, Helsin-gissä, Seinäjoella ja Tallinnassakin, Anelma listaa.

Yhteiset teatterireissut tarjoavat yhteisölli-syyden tuntua ja kannustavat täten muu-hunkin omatoimiseen virikkeellisyyteen ja sosiaalisuuteen. Eikä tällaisten järjestä-minen Anelman mukaan loppujen lopuksi ole kovan vaivan takana.

- Nykyään kaikki on tehty niin helpok-si: esityksiä on samanaikaisesti monesta eri genrestä tarjolla ja ryhmille annetaan kimppa-alennuksia. Eloisa-kotien väelle tällainen soveltuisi erinomaisesti siksi, että asuinkorttelissa on jo valmiiksi samanhen-kisiä ja -ikäisiä ihmisiä ympärillä, hän kan-nustaa lopuksi.

Yhteiset teatterireissut tarjoavat yhteisöllisyyden tuntua ja kannustavat muuhunkin

omatoimiseen virikkeellisyyteen ja sosiaalisuuteen.

20

MUISTIN ONGELMIIN

tulee puuttua ajoissa

Geriatrian erikoislääkäri JYRKI RINTALA Terveysta-losta oli puhumassa Pohjola Rakennuksen Seniori-illassa muistiasioista.

- Hyvä kun muistitte kaikki tulla paikalle, Rintala aloittaa ja saa Kangasalan Pitkäjärven koululle saa-puneen yleisön nauramaan.

- Vaikka puhunkin aiheesta usein huumorin var-jolla, on aihe vakava. Vastaanotolleni tulevista potilaistani suurin osa tulee kysymään syytä juuri muistin heikkenemiseen.

Aivoille ei ole hyväksi olla yksin

Ikä sinällään on muistisairauden suurin yksittäinen ris-kitekijä. 90 ikävuoden saavuttaneilla joka kolmannella voidaan todeta muistisairaus, jos tehdään perusteelli-set tutkimukset. 100-vuotiailla muistisairauden ylei-syys on jo 70 prosentin luokkaa.

Riskitekijöiden listassa on itse asiassa vain kaksi tekijää, joihin ihminen ei itse voi vaikuttaa: ikä ja ApOE4-geeni-muunnos, joka molemmilta vanhemmilta periytyessään lisää riskin sairastua muistisairauteen 10-kertaiseksi.

21

- Vastaanotollani seniorit kysyvät usein, että saako edes sen yhden ”napanderin” ottaa iltaisin esimerkiksi unilääkkeenä. Mielestäni yksi pieni lasillinen ei haittaa, mutta jos henkilöllä on alttius alkoholiriip-puvuuteen tai piilevä uniapnea, suositte-len jättämään sen yhdenkin ”yömyssyan-noksen” väliin.

Korkea verenpaine on toinen asia, jonka kanssa tulee olla tarkkana.

- Vastaanotolleni tulee aivan liikaa senio-reita, joilla erityisesti systolinen yläveren-paine on koholla. Jos systolinen veren-paine eli yläpaine on kotona mitattuna toistuvasti yli 160mmHg, siihen tulee aktii-visesti puuttua, Rintala antaa ohjeeksi.

Milloin on syytä hakeutua vastaan-otolle muistiongelman vuoksi?

Omaa muistisairautta on usein hankala huomata. Ensimmäinen viesti tuleekin yleensä läheisiltä, jotka ovat huomanneet muutoksen henkilön lähimuistissa tai käy-töksessä. Muistisairas henkilö voi olla ärty-nyt, vetäytyvä tai puhua outoja.

Milloin sitten on syytä huolestua ja hakeu-tua vastaanotolle?

Muita riskitekijöitä ovat korkea hoitama-ton verenpaine, sokeritauti, toistuvat pää-hän kohdistuneet kolhut, matala koulutus-taso, vähäinen liikunta ja runsas alkoholin käyttö. Myös huonosti hoidetut hampaat ja vaikeat ientulehdukset lisäävät muisti-sairauden riskiä.

Vinkkilista siitä, miten muistisairauksia voi ehkäistä, onkin juonnettavissa mainituista riskitekijöistä. Liiku säännöllisesti, käytä al-koholia kohtuudella, hoida korkea veren-paine ja huonot hampaat kuntoon.

Myös aivotyöskentely on tärkeää

- Aivoja kannattaa todellakin käyttää ahke-rasti. Esimerkiksi sudokut, ristisanatehtä-vät tai vaikka ATK-harrastuksen aloittami-nen ovat eduksi. Aivot on plastinen kudos. Kun sinne tulee viestejä, hermosolut muo-dostavat uusia yhteyksiä ja verkostoja tois-tensa kanssa, Rintala muistuttaa.

Aktiivinen elämäntapa myös sosiaalisen kanssakäymisen muodossa on hyväksi muistille.

- Ei kannata niin sanotusti ”mökkihöperöi-tyä” eli passivoitua sohvan ja TV:n ääreen. Osallistuminen, sosiaalinen kanssakäymi-nen ja kaiken mielenkiintoisen harrastami-nen on aivoille ja muistille hyväksi.

Alkoholi yhä useammin syyllinen

Elintapoja tarkasteltaessa katse kääntyy yhä useammin alkoholiin, koska joskus muistisairauden taustalla voi olla myös krooninen alkoholinkäyttö. Valitettavasti eläkeikäisten keskuudessa alkoholiriippu-vuudesta johtuva muistisairaus ei ole enää kovin harvinaista.

- Ensinnäkin: mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Liian monen kohdalla olisin suositellut tulemaan vastaanotolle heti en-simmäisten muistiongelmien ilmaannut-tua, yleensä 2–3 vuotta sitten. Tutkimuk-seen on helppo tulla ja sairaanhoitajilla on valmiudet tehdä tarvittavat muistitestit. Ei siis välttämättä tarvitse alkuvaiheessa mennä edes lääkärin puheille.

Rintala antaa myös muutamia käytännön esimerkkejä tilanteen vakavuuden arvioi-miseksi.

- Asiaan on syytä puuttua, jos ei muista juuri kerrottuja tai tapahtuneita asioita, toistelee asioita tai kysyy toistuvasti sa-maa, jos tavarat ovat jatkuvasti kadoksissa tai ”varastettuja”.

- Myös se, että arkipäivän esineiden käyttö ei onnistu, kertoo usein muistisairaudesta. Vastaanotolleni tuli esimerkiksi tytär isän-sä kanssa, ja tytär kertoi ettei isä ollut op-pinut käyttämään juuri asennettua uutta suihkua.

- Vastaanotolle kannattaa aina lähteä yh-dessä läheisen henkilön kanssa. Muisti-sairaudesta epäillyn lisäksi lääkärit monesti mielellään jututtavat saattajaa, jolta usein saadaan se oikea, totuudenmukainen tieto.

Apua löytyy myös Muistiliitosta sekä pai-kallisyhdistyksistä, joihin liittymistä Rinta-la suosittelee lämpimästi.

******

Muistisairaudet Suomessa:

• Lähes 130 000 muistisairasta ihmistä• 85 000 vähintään keskivaikeassa

muistisairauden vaiheessa olevaa• 13 000 uutta sairastunutta vuosittain

eli noin 36 ihmistä päivässä • 7 000–10 000 työikäisistä muistisai-

rasta• Muistisairauksien hoidon kokonais-

kustannukset yhteiskunnallisesti lähes miljardi euroa eli noin 10 000 euroa / sairastunut

Muistiliitto ry

Muistiliitto ry on vuonna 1988 perustet-tu potilas- ja omaisjärjestö. Muistiliitto toimii sääntöjensä mukaisesti muisti-sairaiden ihmisten sekä heidän läheis-tensä kansanterveys-, potilas- ja edun-valvontajärjestönä. Liiton tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elä-mänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edel-lytyksiä.

Aivoja kannattaa käyttää ahkerasti. Esimerkiksi

sudokut, ristisanatehtävät tai vaikka ATK-

harrastuksen aloittaminen ovat eduksi.

Eloisat reseptit

Kirja-arvostelu

22

Pohja:3 kkp vehnäjauhoja1 kkp sokeria3 tl leivinjauhetta150 g voita1 kananmunaTäyte:0,5 l puolukoita50 g sulatettua voita1 kkp kaurahiutaleita1 kkp sokeria1 tl vaniljasokeria

Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään ja nypi joukkoon pehmeä voi. Sekoita joukkoon kanan-muna ja painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Kaada päälle puolukat (vinkki: jos käytät jäisiä puolukoita, murskaa osa puolukois-ta haarukalla, näin piirakasta tulee mehevämpi).

Sekoita täytteen aineet keskenään ja ripottele murutaikina piiraan päälle. Paista 175–200 astees-sa kauniin ruskeaksi.

Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämmeTeos, 2013

Riikka Pelon Finlandia-palkittu romaani Jokapäiväinen elämämme vie lu-kijan 1900-luvun alun Neuvostoliittoon ja Eurooppaan. Kirja kertoo mer-kittävästä venäläisestä runoilijasta Marina Tsvetajevasta (1892–1941) ja hänen tyttärestään Aljasta (1912–1975), jotka pakenivat Venäjältä vallan-kumouksen jaloista Eurooppaan.

Riikka Pelon toinen teos on matka äidin ja tyttären vaikeaan suh-teeseen, rakkauteen ja rakkaudettomuuteen. Se on myös matka maanpaosta takaisin sodan ja Stalinin terrorin kourissa kamppaile-vaan Neuvostoliittoon, jossa Alja joutuu vankileirille ja erilleen per-heestään.

Kirjan kieli on soljuvaa ja kaunista. Se kantaa vuosikymmeneltä toi-selle ja takaisin. Pelo osaa kuvailla upeasti ihmisten tunteita, ihmis-suhteita ja niiden välisiä jännitteitä. Vaikka tarinan alku vaati huo-lellista keskittymistä, imaisee se pian mukaansa ja kirja nivoutuu yhdeksi tarinaksi.

Jokapäiväinen elämämme antaa aihetta pohtia äitiyttä ja äidin rak-kautta. Millaisia muotoja se ottaa ja saa ottaa? Miksi kaksi toisilleen läheistä ihmistä erkanevat toisistaan? Mitä meillä on oikeus vaatia lapsiltamme?

Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille hyvän proosan ystäville.

Raija Pesonen

23

Jumppanurkka

Eloisa klassikko

Airam-termospulloKokouspöydiltä puuterilumisille hangille ja venereissuilta sammalmättäille. Kaikkia näitä paikkoja yhdistää yksi yhteinen vieras – Airam-termospullo.

Tätä tummanpunaista klassikkotuotetta on valmistettu vuodesta 1934 lähtien, joten se on palvellut suomalaisia jo 80 vuotta. Olipa sitten kova helle tai hyytävä pakkanen, juoma pysyy kätevästi mukana halutun lämpöisenä – kiehuva neste 50-asteisena jopa vuorokauden ajan!

Litran suuruisesta suosikista on sittemmin tuotu markkinoille myös kaksi pienempää kokoa.

Kyseinen klassikko on saanut arvostusta myös kansainvälisellä tasolla. Tummanpunainen Airam pääsi mm. arvostetun englantilaisen mies-tenlehti GQ:n ”100 maailman cooleinta asiaa” -listalla sijalle 4. Aika vii-leetä.

22

Ikääntymisen myötä monet fysiologiset muutokset kuten tasapainon ja li-hasvoiman heikkeneminen ovat väistämättömiä. Liikunta vaikuttaa näihin kaikkiin ehkäisevästi. Fysioterapeutti-tutkija MARJO RINNE Tampereen UKK-instituutista peräänkuuluttaa liikkumisen säännöllisyyttä.

- Aiemmista mukaviksi koetuista lajeista on helppo jatkaa. Ikäihmisillä esiintyvät erilaiset rajoitukset täytyy tietysti huomioida, mutta oleellis-ta on olla lopettamatta liikuntaa kokonaan, Rinne kannustaa.

Mitä monipuolisempaa tekeminen on, sen parempi. Nivelille erinomai-nen vesijumppa, tasapainoa ja koordinaatiokykyä parantava musiikki-liikunta, pyöräily, kävely ja talvisuosikki hiihto ovat esimerkkejä lajeista, joiden harrastamiseen on miltei kaikkialla mahdollisuudet.

- Tapaturmatutkimuksista on vahvaa näyttöä, että juuri liikunnan moni-puolisuus vaikuttaa kuntoutuksissa positiivisella tavalla.

Rinne rohkaisee ikäihmisiä myös rohkeasti kuntosalille. Kuntosaliohjaa-jalta voi kysyä apua erilaisten laitteiden kanssa. Esimerkiksi kahvakuu-lalla saa helposti tehokkuutta omaan harjoitteluun.

Liikunnan voi tuoda osaksi arkiaktiivisuutta hyvinkin jouhevasti.

- Esimerkiksi päivittäinen porraskävely, edes yhden kerrosvälin verran, on hyväksi hengityselimille, alaraajojen lihaksille ja kestävyyskunnol-le. Liikunta edistää myös hermoston toimintaa, joten samalla aivotkin jumppaavat!

Pysytään liikkeessä – keinolla millä hyvänsä!

Eloisa-konseptin uusi kohde, As Oy Kangas-alan Kotirinne, on Pohjola Rakennuksen ensimmäinen Eloisa-kohde, joka rakenne-taan ns. valinnaiselle vuokratontille. Va-linnaisessa vuokratonttimallissa taloyhtiö nousee eläkeyhteisöjen omistaman sijoi-tusyhtiön omistamalle tontille. Kohteen valmistuttua asunnon ostaja voi itse päät-tää, lunastaako hän omaan huoneistoonsa kohdistuvan tonttiosuuden maksamalla tontin lunastusosuuden taloyhtiölle vai maksaako mieluummin kuukausittaista tontin vuokravastiketta.

Käytännössä valinnainen vuokratontti-malli tarjoaa joustavuutta asunnon ostoa harkitseville.

- Kukin asunnonostaja voi siis tehdä pää-töksensä itse. Mikäli päättää olla käyttä-mättä huoneistokohtaista lunastusoike-utta ja myy asuntonsa myöhemmin, on uudella omistajalla sama lunastusoikeus,

Eloisa-projektipäällikkö Heli Toukoniemi Pohjola Rakennuksesta selvittää.

Kangasalan kohteessa tontin omistaa Suo-men Osatontti II Ky, joka on maamme van-himman yksityisen luottolaitoksen, Suo-men Hypoteekkiyhdistyksen hallinnoima sijoitusyhtiö. Sen omistajina on mm. jouk-ko eläkeyhteisöjä ja -liittoja sekä Suomen Hypoteekkiyhdistys ja Suomen Hypoteek-kiyhdistyksen Eläkesäätiö.

Suomen Osatontti II Ky vuokraa tontin 50 vuodeksi asunto-osakeyhtiölle. Vuokra-summa on sidottu elinkustannusindek-siin, kuten myös tontin huoneistokohtai-nen lunastusosuus. Omaan huoneistoon kohdistuvan tonttiosuuden voi lunas-taa uudisasunnon valmistumishetkellä tai myöhemmässä vaiheessa vuosittain maanvuokrasopimuksen mukaisena ajan-kohtana. Summa määräytyy kulloinkin voimassaolevan elinkustannusindeksin mukaan.

Asunto Oy voi vuosittain, kerran vuodessa, lunastaa tontista osakkaiden yhtiökokouk-sessa ilmoittaman määrän tonttiosuuksia. Mikäli kaikki asunto-osakeyhtiön asukkaat lunastavat huoneistoon kohdistuvan tont-tiosuutensa, siirtyy tontin omistus koko-naan taloyhtiön hallintaan.

Sopii senioreille

Hypoteekkiyhdistyksen kiinteistölakimies Juho Pajari on todennut valinnaisen vuokratonttimallin toimivan etenkin tietyis-sä kohderyhmissä, joista seniorit on yksi.

- Seniori-iässä olevilla asunnonostajilla on usein jo yksi asuntolaina maksettuna ja uu-den ottaminen ei usein tunnu houkuttele-valta. Uuden lainan ottaminen on vahvasti psykologinen asia, Pajari huomauttaa.

Valinnainen vuokratontti avaa vaihtoehtoja asunnonostajalle

- Lisäksi usein vanhan asunnon ja tämän päivän markkinoilta ostetun uuden asun-non hintaero voi olla huomattava, jolloin jo lainapäätöksen saaminen voi olla haas-tavaa. Lisäksi uutta lainaa ei haluta enää ottaa. Valinnaisella vuokratontilla voi omia asumiskuluja arvioida henkilökohtaisesta tilanteesta käsin: jos ei halua maksaa vaik-kapa 20 000 euron tonttiosuutta kerralla pois, voi omaa rahatilannetta säännellä maltillisemmin kuukausivuokrana. Jää ra-haa elämiseenkin.

Muita Hypoteekkiyhdistyksen havaitse-mia valinnaisesta vuokratonttimallista hyötyviä asiakassegmenttejä ovat nuoret perheet ja asuntosijoittajat. Asuntosijoit-taja pääsee pienemmällä alkupääomalla kiinni asuntoon; nuoret perheet puoles-taan hyötyvät siitä, että tulotason ollessa pienempi maksetaan kuukausivuokraa – ja myöhemmin, kun tulot todennäköi-sesti nousevat, voi tonttiosuuden lunastaa oman asunnon osalta.

Suomen Hypoteekkiyhdistys lyhyesti

• Suomen vanhin valtakunnallinen ja yksi-tyinen luottolaitos, asuntorahoituksen ja asumisen erikoistoimija.

• Suomen Hypoteekkiyhdistys ja sen täy-sin omistama tytäryritys, talletuspankki Suomen AsuntoHypoPankki Oy muo-dostavat yhdessä Hypo-konsernin.

• Toiminnan tavoitteena luoda uusia, vaihtoehtoisia ja asiakaslähtöisiä tapoja asumisen rahoittamiseen.

• Kotipaikka ja hallinnollinen päätoimi-paikka Helsinki; toiminta-alueena koko Suomi keskittyen pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin.

• Hypoteekkiyhdistyksen jäseniä ovat sen lainansaajat.

• Noin 45 asiantuntijaa – noin 25 000 asiakasta.

Malli käytössä muun muassa Kangasalan Kotirinteellä

Hypoteekkiyhdistyksen kiinteistölakimies Juho

Pajari sanoo valinnaisen vuokratonttimallin

sopivan hyvin senioreille.

2524

Kangasalan Tallimäelle, aivan palveluiden tuntumaan rakennetaan Eloisa-konseptin mukainen As Oy Kangasalan Kotirinne. Joustavalle vuokratontille rakentuu yh-teensä 49 asuntoa kahteen taloon. Oman paikkansa ovat jo varanneet Riitta ja Rainer Toiminen. Jututimme paris-kuntaa Pohjola Rakennuksen Seniori-illas-sa Kangasalla.

Riitta ja Rainer Toiminen asuvat noin 10 ki-lometrin päässä Kangasalan keskustasta, lä-hellä Tampereen rajaa. Samassa omakotita-lossa he ovat asuneet vuodesta 1983 lähtien.

- Olemme odottaneet, että tähän päähän Kangasalaa tulisi sopivia asumisen vaih-toehtoja. Emme halunneet Tampereelle tai Kangasalan keskustaan, sillä täällä on riittävästi palveluita ja tytär asuu alle kilo-metrin päässä. Lisäksi kesämökkimme on Orivedellä ja vietämme siellä lähes puolet vuodesta, Riitta valottaa.

Omakotitalo ja 1040 neliön tontti vaatii paljon työtä. Iän myötä omakotitalon hoi-to ja pihatöiden rasittavuus tulee kaikella todennäköisyydellä vain korostumaan, jo-ten Toimiset päättivät olla ajoissa liikkeellä.

- Halusimme muuttaa nimenomaan uu-teen. Saimme tietää Kotirinteestä, kun kunta ilmoitti kaavoittamisesta Kangasa-lan Sanomissa. Otimme yhteyttä OP-Kiin-teistökeskukseen ja kun konttorissa järjes-tettiin kohteen esittelytilaisuus, olimme luonnollisesti mukana, Rainer kertaa.

Naapurusto elää sukupolvenvaihdosta

Eloisassa pariskuntaa viehätti etenkin se, että Eloisa-kodeissa on huomioitu moni-

puolisesti ikääntyvien tarpeet – kuitenkin il-man, että taloista olisi tehty vanhainkoteja.

- Ympäristössä on piha, joka on suunnitel-tu viihtyisäksi sekä lapsille että senioreille, sijainti on hyvä ja bussilla Tampereellekin lyhyt matka. Vieressä ovat kauppa, terve-ysasema, kirjasto ja pankki. Mitä muuta me tarvitsisimme, Riitta summaa.

Kerrostaloasuminen ei sinänsä tule ole-maan Toimisille mitään uutta. Vaikuttaa siltä, ettei välttämättä uuden naapuruston väkikään.

- Näyttää siltä, että moni nykyinen naapu-rimme on myös aikeissa muuttaa Kotirin-teelle, Riitta sanoo katsellen ympärillään näkyviä tuttuja kasvoja.

- Naapurustossamme on menossa suku-polvenvaihdos: muutamien perheiden lapset ovat muuttaneet asumaan takaisin lapsuudenkoteihinsa ja vanhemmat ovat muuttaneet lähemmäs keskustaa palvelui-den viereen. Meidän talomme tulee tosin menemään myyntiin, sillä lapsillamme ei ole sille tarvetta, Rainer kertoo.

Varhainen varaaja saa sormensa peliin pohjaratkaisuissakin

Riitta ja Rainer varasivat kahden asunnon verran tilaa Kotirinteen neljännestä ker-roksesta. Varauksen he tekivät heti maalis-kuussa 2013, kun kohde tuli myyntiin. Al-kuvaiheen varaajat pystyvät vaikuttamaan tilaratkaisuihin, joten myös Toimiset saivat sovittua 67 neliön ja 46,5 neliön asuntojen yhdistämisestä yhdeksi isommaksi koko-naisuudeksi.

Kotirinteen tulisi valmistua aikataulun mu-kaisesti kesällä 2015, joten muutto ei ole vielä hyvään toviin ajankohtainen, tosin:

Valinnainen vuokratontti avaa vaihtoehtoja asunnonostajalle

- Siitä lähtien, kun saimme käsiimme poh-japiirrokset, olemme suunnitelleet uuden asunnon ratkaisuja. Vielä emme tiedä riit-tävästi kalusteista ja materiaaleista. Ne kiinnostavat erityisesti minua, joka olen meistä se innokkaampi kodin sisustaja, Riitta toteaa.

Kalusteista ei ehkä tiedetä, mutta yksi asia on varma: Kotirinteeltä Rainer pääsee lem-piharrastustensa, kalastuksen ja metsäs-tyksen, ja Riitta hiihdon ja voimistelun pariin yhdessä hujauksessa. Tampereelle, Kangasalle niin kuin kalavesillekin, kun on mutkattomasti lähes samanpituinen matka.

Kotirinteen tulevat asukkaat

Eloisa-kodeissa on huomioitu monipuolisesti

ikääntyvien tarpeet – kuitenkin ilman, että taloista olisi

tehty vanhainkoteja.

25

- Pohjola Rakennuksessa eletään vil-kasta Eloisa-aikaa: konsepti laajenee, uusia kohteita on rakenteilla ja kaa-voituksessa ja uusia tonttipaikkoja haetaan aktiivisesti, kertoo projekti-päällikkö Heli Toukoniemi. Näyttää siltä, että Eloisa-konseptille on jat-kossa yhä vahvempi kysyntä: hallituksen viimeaikaiset esitykset vanhusten laitos-hoidon määrärahojen rajusta leikkaami-sesta edellyttävät kunnilta vaihtoehtoja senioriasumiseen ja senioreiden omatoi-misen elämisen tukemiseen. Jututimme päättäjiä niistä kunnista, joissa Eloisa on valittu ratkaisuksi.

VALKEAKOSKEN KAUPUNGINJOHTAJA

Jukka Varonen

1. Ikäihmisten määrän kasvu edellyttää, että kaupungissa olisi enemmän toimi-via, turvallisia ja esteettömiä asuntoja senioriväestölle. Haluamme näillä toi-menpiteillä vahvistaa mahdollisuuksia asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Keskustelu lähti liikkeelle ai-kanaan Valkeakosken hyvinvointipuis-tohankkeesta, mutta neuvottelujen jälkeen ehdotimme hankkeen toteutta-mista Valkeakosken uimahallin ja urhei-lutalon palveluiden läheisyyteen.

2. Valkeakoskella on rakennettu yhteensä 84 asuntoa Eloisa-konseptilla ja suun-nitteilla on vielä 37 asunnon rakenta-misen käynnistäminen vuonna 2014. Hankkeet on toteutettu omistusasun-toina. Jatkossa olisi tarvetta arvioida mahdollisuuksia vastaavanlaisten vuok-ra- tai osaomistusasuntojen rakentami-seen.

3. Edut liittyvät siihen, että senioriasunnot tarjoavat asukkaille yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Senioriasunnot omalta osaltaan tukevat ikäihmisille tuotettavi-en palveluiden rakenteiden muutoksia, jotka ovat kaikilla kunnilla ratkaistava-na.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MAANKÄYTÖN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

Paula Hartman

1. Senioriasumista pyritään Jyväskyläs-

sä sijoittamaan eri alueille keskuksiin ja palvelujen läheisyyteen. Suuri osa ikääntyvästä väestöstä toivoo uu-den asumisratkaisun löytyvän omalta asuinalueeltaan, minkä vuoksi seni-oriasumista pyritään sijoittamaan eri puolille Jyväskylää. Korpilahdelle toteu-tettava Eloisa-hanke vastasi senioriasu-misen tarpeisiin, on sopivan kokoinen ja osa Korpilahden keskustan kehittä-mistä. Pohjola Rakennus oli aktiivinen kunnan suuntaan ja tehtyjen selvitysten perusteella Korpilahdelta löytyi hyvä paikka senioriasumisen tarpeisiin. Eloi-sa-konseptissa parhaina puolina nähtiin yhteisöllisen asumisratkaisun tuominen keskelle Korpilahden taajamaa, jossa pe-ruspalvelutkin ovat lähellä.

2. Korpilahden kohde on ensimmäinen Eloisa-seniorikonseptin mukainen han-ke Jyväskylässä. Kysyntä on ollut hyvää ja mielenkiinnolla seuraamme hank-keen etenemistä. On hyvin mahdollista, että konseptilla rakennetaan jatkossa myös jollekin muulle alueelle Jyväsky-lässä.

3. Voin suositella Eloisaa yhtenä vaihtoeh-tona senioriasumisen ratkaisuissa. Yhtei-söllisten asumismuotojen suosiminen auttaa vanhenevaa väestöä selviämään kauemmin omassa kodissaan ja lisää asumisviihtyisyyttä myös toimintakyvyn heikentyessä.

Kuntakysely:1. Mihin tilanteeseen/tarpeeseen

kuntanne lähti hakemaan ratkai-sua Eloisa-seniorikonseptista?

2. Millaista Eloisa-rakentamista kunnassanne on toteutettu tai tulossa?

3. Suosittelisitko kokemuksenne perusteella Eloisaa ratkaisuksi muille kunnille?

Meidän kuntamme valitsi Eloisan

26

TUUSULAN KUNNAN HALLINTO- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ

Päivi Klami

1. Tuusulan kunnassa toteutettiin uuden-lainen innovatiivinen julkinen hankinta vuosina 2012–2013. Hankinnan koh-teena olivat hyvinvointipalvelukeskuk-sen konseptin suunnittelu ja toteutus, sisältäen palvelutuotannon elementit sekä rahoitus- ja rakentamismallin. Han-kinta toteutettiin kilpailullisella neu-vottelumenettelyllä. Pohjola Rakennus valittiin toteuttamaan hyvinvointipal-velukeskuksen suunnittelu ja toteutus Eloisa-konseptilla. Tietoa Eloisa-senio-rikonseptista oli hiukan entuudestaan, mutta kilpailutuksen yhteydessä tietä-mys lisääntyi huomattavasti.

2. Tuusulassa ei ole aiemmin toteutettu Eloisa-rakentamista. Tulevaisuuden ra-kentamissuunnitelmissa näen Eloisa-rakentamisen mahdolliseksi.

3. Odotan nyt suunnitteilla olevan raken-tamisen toteutumista, minkä jälkeen voin ottaa kokemuspohjaisesti kantaa sen soveltuvuudesta. Nyt käytettävissä olevan tiedon ja vastaavien kohteiden tutustumisen myötä voin suositella kon-septia muille kunnille.

Kuvitus on Etelä-Tuusulaan suunnitteilla olevasta Rykmentinpuiston hyvinvointi-palvelukeskuksesta. Pohjola tulee rakenta-maan alueelle 200–300 Eloisa-asuntoa.

ESPOON KAUPUNGIN TONTTIPÄÄLLIKKÖ

Jussi Eerolainen

1. Halusimme vapaarahoitteista asunto-tuotantoa Espoon keskukseen. Ennak-komarkkinoinnissa nyt olevan As Oy Es-poon Valapuiston tontin erinomainen sijainti liikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä sopi mielestämme hyvin Eloisa-konseptin mukaiselle hankkeelle. Poh-jola Rakennus oli jo aiemmin esitellyt Eloisa-konseptia kaupungin edustajille.

2. Kyseessä on ensimmäinen Eloisa-kon-septin mukainen hanke Espoossa aina-kin kaupungin luovuttamalle tontille. En näe esteitä uusille kohteille. Toki ha-luamme nähdä ensimmäisen kohteen valmiina ennen uusia kohteita. Espoos-sa on ikärakenteesta johtuen kysyntää monenlaisille senioriasumismuodoille – varmasti myös uusille Eloisa-kohteille.

3. Koska meillä on kyse ensimmäisestä, vielä toteutusvaiheessa olevasta koh-teesta, ei käytännön kokemuksia vielä ole. Itse uskon kyllä, että Eloisa-konsep-tin mukaiselle asuntotuotannolle on kysyntää jatkossakin.

SASTAMALAN KAUPUNGIN TEKNINEN JOHTAJA

Jorma Tuomisto

1. Vammalan kaupunki järjesti vuonna 2007 tontinluovutuskilpailuun, johon Pohjola Rakennus – silloinen Raken-nustoimisto Pohjola – osallistui ja jonka yhteydessä yritys esitteli Eloisa-kon-septiaan. Kaupungin tavoitteena oli tuolloin tehostaa maankäyttöä paikalla, jossa sijaitsivat jo valmiiksi sosiaali- ja terveystoimen ydinpalvelut kuten ter-veyskeskus, aluesairaala ja Hopun pal-velukeskus. Tontinluovutuskilpailuun lähettämässään tarjouksessa Pohjola osoitti osaamisensa ja halukkuutensa toteuttaa juuri ikäihmisille ihanteelli-nen asuinympäristö.

2. Tähän mennessä kunnassamme on to-

teutettu yksi kookas Eloisa-taloyhtiö ja toinen odottaa toteutumistaan. Sa-maan ryhmään on kaavassa varauduttu vielä kolmannen vastaavan rakennuk-sen toteuttamiseen. Sen toteuttami-sesta ei vielä ole sovittu, mutta idea ja tavoite sen toteutumisesta ovat selvät.

Meidän kuntamme valitsi Eloisan >>

27

Pohjola Rakennus Sisä-Suomi OyItsenäisyydenkatu 17 A, PL 82533101 Tampere

Varaa oma Eloisa-asuntosi ajoissa!Lisätiedot: Heli Toukoniemi, heli.toukoniemi@pohjolarak.fi

tai Henna Korpiniemi, henna.korpiniemi@pohjolarak.fi

Eloisaa asumista luvassa myös Etelä-Suomeen!

As.Oy Espoon

ValapuistoValakuja 2, 02770 ESPOO

Asunto Oy Espoon Valapuisto on varttuneemmille ihmisille suunnattu Eloisa-senioritaloyhtiö, jossa on kaksi 5-kerrok-sista kerrostaloa. A- ja B-taloissa on yhteensä 70 asuntoa. Yhtiön asuntojakauma on monipuolinen ja kohteesta löy-tyy sekä saunallisia että saunattomia asuntoja. Yhtiön au-topaikat sijaitsevat maanalaisessa parkkihallissa, jonne on sisäyhteys molemmista taloista.

Asunto Oy Espoon Valapuisto sijaitsee hyvien palveluiden ääressä. Kohteen vieressä sijaitsevasta monipuolisesta kauppakeskus Entressestä löytyvät tarvittavat arkipalve-lut, mm. ruokakauppa, kuntosali, muotiliikkeitä, ja lisäksi vieressä sijaitsee kirjasto. Asunto Oy Valapuistosta on myös hyvät julkiset yhteydet, sillä Espoon juna-asema sekä hyvät bussiyhteydet sijaitsevat vain kivenheiton päässä.

Ennakko-markkinoinnissa

Kohdetta myy:Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Iso Omena, Piispansilta 10, 02230 Espoo puh: 010 255 6035

Huoneistotyypit:1H+KT 32,5 m2 2H+KT 32,5 m2–38,5 m2 2H+KK 46,5 m2 2H+KK+S 56 m2 3H+KK+S 65,5 m2– 67 m2 3H+K+S 67 m2– 86,5 m2 3H+K 63 m2 ja työtila 32,5 m2 3H+KK+S 67 m2 ja työtila 21 m2 4H+K+S 89 m2–110 m2

Tulossa

ennakkomarkkinointiin:

Sipoon Toivola

Pohjola Rakennus Uusimaa OyMannerheimintie 113, 5. kerros00280 Helsinki

Keskus 020 775 9600, pohjola@pohjolarak.fi, www.pohjolarak.fi