Esi- ja perusopetuksen lukuvuosisuunnitelma...4 Hannula Susanne, HI ja HY, lv 9.b Honkakunnas Timo, vs rehtori 31.12.2018 saakka, lv 7.a 1.1.2019 alkaen, TN ja LI sijaisena Lahtivirta

Esi- ja perusopetuksen

lukuvuosisuunnitelma

2018-2019

VESILAHDEN YLÄASTE

1

Sisällys LUKUVUOSISUUNNITELMA VESILAHDEN YLÄASTE 2018–2019 ................................................................ 3

1. Koulun perustiedot ......................................................................................................................................... 3

1.1. Johtamisjärjestelmä ................................................................................................................................ 3

1.2. Opettajat ja muu henkilöstö .................................................................................................................... 3

1.3 Opetussuunnitelman koulukohtaiset painotukset .................................................................................... 5

1.4 Tiedottaminen .......................................................................................................................................... 5

1.5 YS-ajan käyttösuunnitelma ...................................................................................................................... 5

1.6 Työ- ja loma-ajat ...................................................................................................................................... 6

1.7 Päivän aikataulu pääsääntöisesti ............................................................................................................. 6

2. Alustavat tavoitteet ja suunnitelmat ............................................................................................................... 6

2.1 Koulun toiminta-ajatus ............................................................................................................................. 7

2.2 Koulun kehittämissuunnitelma ................................................................................................................. 7

2.2.1 Osaaminen: ....................................................................................................................................... 7

2.2.2 Oppiminen: ........................................................................................................................................ 7

2.2.3 Hyvinvointi: ........................................................................................................................................ 7

2.2.4 Johtaminen: ....................................................................................................................................... 7

2.3 Esi- ja perusopetuksen hankkeet ............................................................................................................. 8

2.4 Laaja-alainen osaaminen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamissuunnitelma ................. 8

2.5 Kouluyhteisön toiminta oppilaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi .................................... 9

2.5.1 Turvallisuus ....................................................................................................................................... 9

2.5.2 Hyvinvointi ......................................................................................................................................... 9

2.5.3 Päivitykset ....................................................................................................................................... 10

2.6. Oppilaskunta ja oppilaiden osallisuuden edistäminen .......................................................................... 11

2.7. Lukuvuosisuunnitelman käsitteleminen ja arviointi ............................................................................... 11

3. Toiminta ....................................................................................................................................................... 12

3.1 Tuntikehys 2018-2019 ........................................................................................................................... 12

3.2. Oppimisen tuki ...................................................................................................................................... 13

3.2.1 Ohjaustoiminta................................................................................................................................. 15

3.2.2 Yhteiset opetusjärjestelyt ................................................................................................................ 15

3.2.3 Joko ................................................................................................................................................ 15

3.2.4 Työelämään tutustuminen ............................................................................................................... 16

3.2.5 Yhteistyö nivelvaiheissa .................................................................................................................. 16

3.3 Oppilashuolto ......................................................................................................................................... 16

3.3.1 Oppilashuoltosuunnitelma ............................................................................................................... 16

3.4 Oppilaan arviointi ................................................................................................................................... 17

3.5 Kerhotoiminta ......................................................................................................................................... 17

3.6 Koulun ulkopuolinen opetus ................................................................................................................... 17

2

3.7 Muu koulun toiminta ............................................................................................................................... 17

3.8 Kodin ja koulun yhteistyö ....................................................................................................................... 18

3.9 Tapahtumakalenteri ............................................................................................................................... 18

3.10 Yleiset toimintaperiaatteet henkilöstöasioissa ..................................................................................... 19

LIITE 1 Vastuualueet ....................................................................................................................................... 20

LIITE 2 Monialaiset oppimiskokonaisuudet ..................................................................................................... 22

LIITE 3 Koulun järjestyssäännöt ...................................................................................................................... 26

LIITE 4 Vesilahden yläasteen tasa-arvosuunnitelma 2017–2018 .................................................................. 33

LIITE 5 Oppilashuoltosuunnitelma ................................................................................................................... 34

LIITE 6 Oppilashuollon vuosikello ................................................................................................................... 47

LIITE 7 Opettajan perehdyttämiskansio .......................................................................................................... 50

Liite 8 Wilman käyttösuositukset tiedoksi huoltajille ........................................................................................ 69

3

LUKUVUOSISUUNNITELMA VESILAHDEN YLÄASTE 2018–2019

1. Koulun perustiedot

Vesilahden yläaste Koulutie 2 37470 Vesilahti opiskelijamäärä: 233 opettajien määrä: 21 kuljetusoppilaat: 107 Oppilasmäärät luokittain: 7a 19 7b 20 7c 20 7d 20 8a 24 8b 24 8c 22 9a 22 9b 20 9c 20 9d 22

1.1. Johtamisjärjestelmä Rehtori: Va Timo Honkakunnas Vararehtori: Anna-Kaarina Huhtala Koulun kanslia: Sari Virtanen: [email protected], maanantai ja keskiviikko Koulun kehittämisryhmä: Anna-Kaarina Huhtala, Päivi Palmu, Liisa Rahunen, Aino Maijala, Tiimit: 7., 8. ja 9. luokkien valvojat, luokattomat opettajat Liikkuva koulu –tiimi (Tiina, Jaakko, Leena) Erasmus –tiimi (Taina L, Auli, Aino, Satu V) Opetussuunnitelma, arviointi, valinnaisaineet (Marja, Satu K, Anna, Katriina, Liisa, Susanne, Päivi, Anna-Kaarina, Anna-Kaisa) LIITE 1 opettajien vastuualueet lukuvuodelle 2018–2019

1.2. Opettajat ja muu henkilöstö Opettajat: Hanhela Auli, KU ja TS, lv 7.d

4

Hannula Susanne, HI ja HY, lv 9.b Honkakunnas Timo, vs rehtori 31.12.2018 saakka, lv 7.a 1.1.2019 alkaen, TN ja LI sijaisena Lahtivirta Jeremias Huhtala Anna-Kaarina, MA, KE ja MM, lv 7.a 31.12.2018 saakka Joensivu Janne, MA ja LI Kallio Satu, KO, lv 8.b Karhunen Leena, BG ja TT, lv 9.a Leinonen Marika MU Lintula Marja, AI, lv 7.b Lounaskorpi Taina, EN, Maijala Aino, AI, lv 8.c Mäkelä Anna-Kaisa, EN, SA ja RU Palmu Päivi, OP Pekkanen Tuomo, AT, virkavapaalla, sijaisena Murto Pekka Rahunen Liisa, ER Sankari Anna, MA ja FY, lv 8.a Takala Taina, UE Toivola Tiina, LI ja TT, lv 7.c Viikari Maarit, MA ja KE, perhevapaalla, sijaisena Lehtinen Katriina Vikström Satu, RU, lv 9.d Väisänen Jaakko, ER Koulunkäynnin ohjaajat: Karjalainen Minna Myllymäki Anne Savikko Sari, oppisopimuskoulutuksessa 21.12.2019 saakka OPPILASHUOLLON HENKILÖT: Koulukuraattori Johanna Haapaniemi, p.050 3895292 Koulupsykologi Sanna Hietasaari, perhevapaalla sijaisena Heini Sainio p.040 1335209 Kouluterveydenhoitaja Anu Savolainen, p.040 1335239 Kouluterveydenhoitaja Saara Haapasalo, p.050 3895231 Koululääkäri Noomi Suuronen, p.050 3895231 Psykiatrinen sairaanhoitaja, Pauliina Mäki-Kala p.040 1335795 SIISTIJÄT: Hasari Pirjo Mäkinen Virve Vallin Merja VAHTIMESTARI: Kyrkkö Roope p.050 3895257 RAVITSEMUSTYÖNTEKIJÄT: Vuohijoki Saimi Vuorinen Minna

5

1.3 Opetussuunnitelman koulukohtaiset painotukset Vesilahden kunnan kouluissa lukuvuoden teemana 2018-2019 on kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus, joka toteutetaan monialaisina oppimiskokonaisuuksina. Lukuvuoden painopisteenä on lukeva koulu - kirjasto täynnä elämää. Yläasteen motto on koulun alusta saakka ollut: ”Oppia elämään ihmisiksi”. Yläaste on rekisteröitynyt Liikkuvaksi kouluksi ja tuemme toiminnallamme liikkuvaa elämäntapaa. Jatkamme kansainvälisiä yhteyksiä saksalaisen ystävyyskoulun kanssa. Lisäksi olemme mukana kansainvälisessä Erasmus -hankkeessa. Koulumme perusarvoja ovat: Itsetuntemus

- Oppilaalla on toimiva omatunto, hän elää rehellisesti. - Oppilas arvostaa itseään, hän tuntee olevansa yksilö, jolla on tarpeita ja tavoitteita, kykyjä

ja puutteita. - Oppilas kunnioittaa omaa ja toisten työtä sekä sietää pettymyksiä. - Oppilas ymmärtää erilaisuutta ja pitää kaikkia ihmisiä tasavertaisina. - Oppilas pystyy arvioimaan ja ymmärtämään tekojensa seuraukset sekä myöntämään

erehdyksensä ja pyytämään anteeksi. - Terveet elämäntavat - Oppilas tuntee hyvän sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn merkityksen sekä

tavoittelee niitä. - Hyvät käytöstavat - Oppilas toimii myönteisesti, aktiivisesti ja yhteistyökykyisesti sekä auttaa ja kannustaa

muita. - Oppilas ottaa muut huomioon ja tuntee velvollisuutensa yhteisön jäsenenä - Oppilas kantaa vastuunsa ympäristöstään ja itsestään. - Oppilas noudattaa sääntöjä, ohjeita ja hyviä tapoja. - Halu oppia - Oppilaan tavoitteena on hyvä yleissivistys ja halu olla aktiivinen kansalainen. - Oppilas tuntee omat juurensa, hänellä on hyvä kielellinen ja kulttuurinen identiteetti ja hän

haluaa siirtää kulttuuriperintöä sukupolvissa eteenpäin. - Oppilas ymmärtää vastuunsa ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä sekä pyrkii

edistämään luonnon hyvinvointia. 

1.4 Tiedottaminen Koulun viralliset tiedottamiskanavat ovat sähköinen päiväkirja Wilma ja koulun nettisivut. Wilman kautta koulun henkilökunta voi lähettää huoltajille tietoa mm. oppilaan tuntityöskentelystä, käyttäytymisestä, koemenestyksestä sekä lähettää viestejä kouluarkeen liittyen. Wilman kautta huoltajia tiedotetaan erityistapahtumista ja teemapäivistä. Tarvittaessa tiedotteet jaetaan myös monisteena kuten tilanteissa, joissa tarvitaan huoltajan allekirjoitus. Henkilökunnan sähköposti on muotoa [email protected].

1.5 YS-ajan käyttösuunnitelma YS-aikaa on opettajilla 3 vvt. Yt-aika jaetaan seuraavasti: 1 tunti viikossa: kodin ja koulun yhteistyötä

6

1 tunti viikossa: koko koulun henkilökunnan/opettajien yhteistä työskentelyä 1 tunti viikossa: tiimikokoontumisia Yhteisen ys-ajan aikataulutus jaetaan opettajille työvuoden alussa. Joka toinen viikko kokoonnutaan yhteisesti. Tiimit kokoontuvat tarpeen mukaan. Kiky-ajan käyttö: syyslukukaudella on yksi veso-koulutus ja lisäksi kuusi tuntia Pedacafeita eli 4 kertaa. Ohjaajilla Kiky-aika sisältyy työaikaan.

1.6 Työ- ja loma-ajat Syyslukukausi 9.8.2018- 21.12.2018, Syysloma 15.–21.10.2018 (viikko 42) Joululoma 22.12.2018-6.1.2019 Kevätlukukausi 7.1.- 1.6.2019, Talviloma 25.2.–3.3.2019 (viikko 9)

1.7 Päivän aikataulu pääsääntöisesti Oppitunti 1 8.00 – 8.45 Oppitunti 2 9.00 - 9.45 Oppitunti 3 10.00–10.45 Oppitunti 4 11.00–11.45 Oppitunti 5 12.30–13.15 Oppitunti 6 13.15 –14.00 Kello 14.00 jälkeen on A2 kielen tunteja, ET tunteja sekä yksi kemian ryhmä Ruokailu klo 11.45 - 12.30

2. Alustavat tavoitteet ja suunnitelmat Toiminnalliset tavoitteet

Henkilöstön hyvinvointi

Tavoitteet Toimintasuunnitelma 2019 Arviointikriteeri (mittari)

Ylläpidetään myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä sekä avointa keskustelukulttuuria. Resurssin lisääminen erityisopetukseen

Hyvinvoinnin rakenteet - yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuuri. Mahdollisuus työnohjaukseen Resurssin kohdentaminen tuen tarpeen mukaan

Koko sivistyksen yhteinen tapaaminen kerran vuodessa Hyvinvoinnin vuosikellon rakentaminen Toteutuneet ryhmä- ja yksilökäynnit Tuntikehyksen lisääntyminen perusopetuksessa ja oppilaiden tarvitseman erityisopetuksen toteutuminen tuen tarpeen mukaisesti

7

Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa


Oppimisympäristöjen laajentaminen ja opetuksen rikastaminen Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen yhdessä kolmannen sektorin kanssa

Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyömuotojen kartoittaminen. Kehitetään perhekeskustoimintamallia ja matalan kynnyksen palveluita

Toteutuneet yhteistyöhankkeet/vierailut Kulttuurirappusten valmistuminen Kolmannen sektorin toimijoiden määrän lisääminen

Asumisen monimuotoisuuden lisääminen ja asumisen turvaaminen kuntalaisen koko elinkaaressa yksityisiä palveluja hyödyntäen


Laadukas perusopetus vetovoimatekijänä

Ajanmukaiset tilat, välineistö ja resurssit

Oppilasmäärän kasvu Perusopetuksen päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin (% / 9.luokkalaiset)

2.1 Koulun toiminta-ajatus Vesilahden kunnan perusopetuksen toimintaa ohjaavia keskeisiä arvoja ovat yhteisöllisyys ja osallistava toiminta. Vesilahden merkittävä, historiallinen kulttuuriperintö ja kotiseutukasvatus luovat pohjan laajemman kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämiselle sekä oman kulttuuri-identiteetin muotoutumiselle.

2.2 Koulun kehittämissuunnitelma Kunnan pedagoginen ohjausryhmä ohjaa perusopetuksen kehittämissuunnitelman käyttöönottoa.

2.2.1 Osaaminen:

kehittymissuunnitelmista nousseiden koulutustarpeiden mukaista kouluttamista jatketaan.

2.2.2 Oppiminen:

Pedagoginen ohjausryhmä laatii kehittymissuunnitelmien pohjalta koulutuskalenterin pedacafeita varten. Lisäksi hyödynnämme Osakkeen koulutustarjontaa. Lukuvuoden alussa on yksi veso-päivä ja yksi kiky-päivä. Yksi kokopäivänen veso pidetään Vesilahdessa 8.9.2018 ja toinen Treduka-messuilla 10.11.2018.

2.2.3 Hyvinvointi:

koulujen turvallisen ja terveellisen kasvu- ja oppimisympäristön toimintakulttuurin vahvistaminen. Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän ennaltaehkäisevä rooli on tärkeä osa hyvinvointia.

2.2.4 Johtaminen:

vararehtoreiden roolin korostaminen ja tehtävänkuvien kirjaaminen.

8

2.3 Esi- ja perusopetuksen hankkeet Erasmus 2017–2019, 1.9.2017–31.8.2019 OPH/Kerhotoiminta osaksi koulupäivää -kohti osallistavaa toimintakulttuuria 10.8.2017–31.12.2018 OPH / Tutoropettajien toiminta ja kouluttaminen 2.12.2017–30.6.2019 Kielten varhentaminen - leipää ja piimää II 16.4.2017–31.7.2019 Meidän kirjasto - kouluyhteistyön syventäminen 1.4.2018–31.12.2019 Liikkuva koulu - Vesilahti 1.8.2018–30.6.2019

2.4 Laaja-alainen osaaminen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien

toteuttamissuunnitelma Laaja-alainen osaaminen: Laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia on seitsemän:

• Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) • Monilukutaito (L4) • Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) • Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) • Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).

Kokonaisuuksilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteena on perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäluokan huomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. Laaja-alaisen osaamisen kehittämistä tuetaan kaikissa oppiaineissa kullekin oppiaineelle luontevalla tavalla. Paikallisena painotuksena laaja-alaisessa osaamisessa vuosiluokilla 7-9 ovat kotikansainvälisyys ja oppiainerajat ylittävä työskentely. Erityisesti kiinnitetään huomiota oppilaiden ohjaamiseen, jatko-opintovalmiuksiin ja valintaprosessin tukemiseen. Edellytykset laaja-alaisen osaamisen kehittymiselle vahvistuvat oppilaiden kasvun myötä. Erityisesti Vesilahden yläasteella vahvistetaan oppilaiden kiinnostusta yhteisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin: Järjestyssääntöjen yhteinen työstäminen, Nälkäpäivän lipaskerääjiksi osallistuminen, oppilaskunnan puheenjohtajan vaalitentti ja vaali, sekä taksvärkkikohteen valinta ovat esimerkkejä oppilaiden suorista vaikutusmahdollisuuksista. Lukuvuoden teeman mukaista kulttuurien moninaisuutta tulee huomioiduksi ja keskustelun kohteeksi muun muassa koulun kansainvälisten hankkeiden kautta. Yläaste on avustanut huomattavasti kyliä Sambiassa ja Senegalissa. Lukuvuoden aikana saamme tietoa ainakin Sambian kohteen tilanteesta. Koulumme on mukana Erasmus-projektissa, josta saamme kansainvälisiä vierailijoita tulevana keväänä. Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheet on suunniteltu paikallisesti ilmentämään luvussa 4.2 kuvattuja toimintakulttuurien periaatteita. Nämä periaatteet ovat:

• Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä • Hyvinvointi ja turvallinen arki • Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely • Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus • Osallisuus ja demokraattinen toiminta • Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo • Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelulla pyritään eheyttämään opetusta. Tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden myös koulun ja muun

9

yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille. Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on välttämätöntä. Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, joiden tavoitteena on

• vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskelun tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa

• nostaa esiin oppilaiden merkityksellisiksi kokemia kysymyksiä sekä luoda tilaisuuksia niiden käsittelyyn ja edistämiseen

• lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden aikuisten kanssa

• tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön • antaa tilaa älylliselle uteliaisuudelle, elämyksille ja luovuudelle sekä haastaa monenlaisiin

vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin • vahvistaa tietojen ja taitojen soveltamista käytäntöön sekä harjaannuttaa kestävän

elämäntavan mukaista toimijuutta • innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät yhteistyötä eri lähestymistapoja edustavien oppiaineiden kesken sekä koulun muun toiminnan hyödyntämistä. Tästä erinomainen esimerkki on koulumme oppilaiden toteuttama Suuret Joulumyyjäiset – tapahtuma, nyt jo 26. kerran. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat tärkeä osa jokaisen aineen opetusta. Kaikissa oppiaineissa on suunniteltu monialainen kokonaisuus jonkin toisen tai useamman oppiaineen kanssa. Oppimiskokonaisuuden laajuus voi vaihdella yksittäisestä tehtävästä laajempaan ja pidempikestoisempaan projektiin. Jaksoton lukujärjestys mahdollistaa monialaisuuden järjestämisen joustavasti. Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi on etsitty oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön luontevasti soveltuvia aiheita sekä toimintakulttuurin periaatteiden mukaisia ja oppilaita kiinnostavia teemoja. Niiden opiskelussa käytetään eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä. Oppilaiden osallistamista suunnitteluun kehitetään jatkuvasti. Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa arvosanaa muodostettaessa. LIITE 2 Monialaiset oppimiskokonaisuudet

2.5 Kouluyhteisön toiminta oppilaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Vesilahdessa on käytössä seutukunnallinen turvallisuuskansio, jonka jokainen koulu on muokannut omakseen. Kansiota päivitetään joka syksy.

2.5.1 Turvallisuus Koululla on laadittu yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa järjestyssäännöt. Järjestyssäännöt päivitetään joka syksy. LIITE 3 Järjestyssäännöt

2.5.2 Hyvinvointi

Vastuu hyvinvoinnista koululla kuuluu kaikille kouluyhteisön jäsenille koulun aikuisista oppilaisiin. Hyvinvoinnin pohjana on tasa-arvoinen kohtelu kouluyhteisössä. Jokaisella työntekijällä on vastuu omasta ja toistensa hyvinvoinnista.

10

Tasa-arvon edistäminen kouluissa Viranomaisten, koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen tulee edistää kaikessa toiminnassaan sukupuolten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen. Opetuksen järjestäjän velvollisuus on lisäksi huolehtia siitä, että sen hallinnoimissa oppilaitoksissa tehdään osana koulussa annettavaa ihmisoikeuskasvatusta järjestelmällistä ja suunnitelmallista työtä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Opetuksen järjestäjä on vastuussa siitä, että oppilaitoksissa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ennaltaehkäistään sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää oppilaitoskohtaisen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Koulun tasa-arvosuunnitelma on työkalu, joka ennaltaehkäisee sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää ja tukee sukupuolten tasa-arvon edistämistä koulun arjessa. Tasa-arvosuunnitelmalla varmistetaan, että oppilaitoksessa tehdään järjestelmällistä tasa-arvotyötä. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilaat ja henkilöstö. Koulun tasa-arvosuunnitelma laaditaan enintään kolmeksi vuodeksi. Tasa-arvotyön kannalta on tärkeää, että työ perustuu oppilaitoksen ja sen oppilaiden tarpeisiin. Kun oppilaitos laatii omia tarpeitaan vastaavan tasa-arvosuunnitelman, voimistuu myös sitoutuminen tasa-arvon edistämiseen. Vesilahdessa koulun lukuvuosisuunnitelmaan sisältyvän tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää:

1. Kartoitus oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta: kartoituksen pohjalta erityistä huomiota ansaitsevat kysymykset

2. Tasa-arvosuunnitelman kirjaaminen tai muu dokumentointi: selvitykset kirjataan lukuvuosisuunnitelman yhteydessä olevaan tasa-arvosuunnitelmaan. Suunnitelmaan kirjataan myös sovittujen toimenpiteiden aikataulu ja vastuuhenkilöt.

3. Arviointi ja seuranta: suunnitelman toteutumista on hyvä tarkastaa vuosittain laadittaessa lukuvuosisuunnitelmaa.

Oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen tähtäävää suunnitelmallista tasa-arvoa edistävässä työssä tulee kiinnittää eritystä huomiota opetuksen järjestämiseen, oppilaiden arviointiin, oppimiseroihin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisy tulee ottaa huomioon oppilaitoksessa tehtävää suunnitelmallista työtä valmisteltaessa ja tasa-arvoa edistävistä toimenpiteistä päätettäessä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppilaitoksessa opetetaan arvostavaa suhtautumista kaikkiin ja kerrotaan perustietoa sukupuolen moninaisuudesta. Koulukohtaista tasa-arvosuunnitelmaa varten tehtiin keväällä 2016 oppilailta kartoitus ja suunnitelma on koottu sen pohjalta. LIITE 4 Tasa-arvosuunnitelma

2.5.3 Päivitykset Turvallisuuskansio päivitetään syyskuun loppuun mennessä. Jokaisen työntekijän on tutustuttava kansioon syyslukukauden alussa. Tasa-arvosuunnitelma päivitetään kolmen vuoden välein kartoituksen pohjalta. Seuraava päivitys syksyllä 2019.

11

2.6. Oppilaskunta ja oppilaiden osallisuuden edistäminen Vesilahden yläasteen oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Jokaiselta luokalta valitaan edustaja ja edustajan varajäsen oppilaskunnan hallitukseen. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran viikossa välitunnilla mutta tarvittaessa useammin ja pidempään. Hallituksen kokouksissa keskustellaan esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämisestä sekä erilaisista oppilaiden esille tuomista kouluun liittyvistä asioista. Oppilaskunnan kautta koulun oppilaita osallistetaan koulun toiminnan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Hallituksen jäsenen tehtävänä on tiedottaa luokalleen luokanvalvojanvartissa asioista, joita on käsitelty hallituksen kokouksessa, sekä tuoda hallituksen tietoon oman luokkansa ajatuksia. Vesilahden oppilaskunnan hallitus 2018-2019 luokka jäsen varajäsenet 7A Saga Kalliokulju Nico Taivaljärvi 7B Tuomas Sinervö Niklas Karinen 7C Anniina Kolu Matias Rosvall 7D Konsta Kyrkkö Siiri Toropainen 8A Ella Lemetti Niilo Marttila 8B Eemil Karinen Mirja Salopuro 8C Kaarlo Hoppu Joni Niemi 9A Michaela Jokiniemi Iiro Savolainen 9B Sakari Viljanen Edla Bamberg 9C Iikka Kuusijärvi Viivi Saarikoski 9D Alvari Grönfors Roope Laitinen, Sylvia Ilvesaro Oppilaskunnan ohjaavina opettajina toimivat Leena Karhunen ja Anna-Kaisa Mäkelä Oppilaskunta kerää rahaa mahdollisuuksien mukaan mm. kioskitoiminnalla ja järjestämällä kahvituksia erilaisiin koulun tiloissa järjestettäviin tilaisuuksiin. Tuotto käytetään oppilaiden hyväksi mm. stipendeihin kevätjuhlassa sekä hyväntekeväisyyteen koulun kehitysyhteistyökohteissa. Syyslukukauden aikana oppilaskunta järjestää koko koulun oppilaille ns. yleiskokouksen, missä oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät. Kokouksessa keskustellaan myös koulun järjestyssääntöjen laatimisesta, jossa oppilaskunta on mukana. Oppilaskunnan jäseniä osallistuu Nälkäpäiväkeräykseen toimimalla kerääjinä Vesilahden ruokakauppojen edustalla koulupäivän ajan. Taksvärkkipäivä järjestetään joulukuussa ja päivän tuotto lahjoitetaan oppilaskunnan valitsemaan kohteeseen. Oppilaskuntatoiminnan ohella oppilaat osallistuvat Vesilahden yläasteella jatkuvasti koulun käytänteiden kehittämiseen. Erilaisia kyselyitä teetetään tiedon hankkimiseksi. Näin voidaan myös kartoittaa oppilaiden kokemuksia, saada tietoa oppilaiden tilanteesta sekä saada toiveita ja ideoita.

2.7. Lukuvuosisuunnitelman käsitteleminen ja arviointi Lukuvuosisuunnitelman työstäminen aloitetaan maaliskuussa kouluilla ja se viimeistellään elokuussa. Arviointi tapahtuu lukuvuoden päätteeksi, kuinka suunnitellut asiat ovat toteutuneet.

12

3. Toiminta

3.1 Tuntikehys 2018-2019

Oppiaine 7.lk 8.lk 9.lk

SUK

12 12 12 36

Ruotsi

8 6 8 22

Englanti

8 6 12 26

Matematiikka

12 12 16 40

Biologia/Maantieto

8 6 8 22

Historia ja yhteiskuntaoppi

8 6 12 26

Uskonto

4 3 4 11

Terveystieto 2 4,5 4 10,5

Musiikki

6 3 - 9

Kuvataide

8 - - 8

Liikunta tytöt

5 6 4 15

Liikunta pojat

5 5 4 14

Kotitalous

12 - - 12

Käsityö TN

6 - - 6

Käsityö TS

6 - - 6

Fysiikka/Kemia

8 12 10 30

Opinto-ohjaus 2 1,5 2 5,5

ET VALINNAISET

1

Kotitalous - 6 8 14

LIP - - 2 2

LIT - - 2 2

Saksa - 2 4 6

13

Ranska - - 2(A2) 2

MM - - 2 2

AT - - 4 4

Kuvataide - 2 4 6

Käsityö TN - 4 4 8

Käsityö TS - 2 - 2

Musiikki - 2 - 2

MUUTA

Erityisopetus 55

Tukiopetus 1

Yhteensä 406

3.2. Oppimisen tuki

Kolmiportainen tuki Yleinen tuki:

- tukiopetus - osa-aikainen erityisopetus - koulunkäynnin ohjaajan tuki - samanaikaisopetus - oppimissuunnitelma - opetuksen eriyttäminen - joustavat ryhmittelyt - oppimisympäristön muokkaaminen - koulun ulkopuolinen tuki - oppilashuollon tuki - apuvälineet - kodin ja koulun yhteistyö

Tehostettu tuki:

- kaikki edelliset tukimuodot käytössä - yleistä tukea säännöllisempää ja pitkäkestoisempaa

Milloin: kun opettajalle tulee huoli, että oppilas tarvitsee enemmän tukea (yleinen tuki ei riitä) jos yleisen tuen tukitoimet ovat olleet käytössä ja ne on koettu riittämättömäksi

Mitä tehdään: opettaja on yhteydessä kotiin ja pyytää erityisopettajan konsultaatiota luokanopettaja/aineenopettaja laatii pedagogisen arvion oppilas pysyy yleisessä tuessa/ siirretään tehostettuun tukeen (Wilma – oppilaan - tuki-

kohdassa) opettaja (tarpeen mukaan erityisopettajan kanssa) laatii yhdessä oppilaan ja huoltajan

kanssa oppimissuunnitelman oppimissuunnitelma päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa, syyslomaan mennessä

Erityinen tuki:

- kaikki jo yleisessä tuessa mainitut tukimuodot käytössä Milloin:

kun tehostettu tuki ei riitä

14

- oppilaan oppiaineita yksilöllistetään (oppilas ei suoriudu yleisopetuksen tavoitteista) - oppilas siirretään erityisopetukseen yli puolet viikkotuntimäärästään - tarvitsee jatkuvaa koulunkäynninohjaajan tukea

Mitä tehdään: erityisopettaja laatii pedagogisen selvityksen moniammatillisena yhteistyönä oppilas siirretään erityiseen tukeen/jatkaa tehostetussa tuessa oppilaalle laaditaan HOJKS yhdessä huoltajan ja oppilaan (tilannekohtaisesti arvioitava

onko oppilas mukana) kanssa HOJKS päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa, syyslomaan mennessä

NÄIN VOIT TUKEA OPPILASTA: Kielellisten taitojen tukea

- lyhyet selkokieliset ohjeet, tarvittaessa kuvat apuna - sana- ja käsitevaraston laajentaminen - uusien käsitteiden avaaminen ja selittäminen esim. ennakoivassa tukiopetuksessa tai

tunnin alussa - nimeämisharjoitukset - synonyymi- ja vastakohtaharjoitukset - kerrontataitojen harjoittelu, esim. kuvista kertominen - lukemisen nopeuden ja sujuvuuden harjoittaminen - äänikirjat - selkotekstit - luetun ymmärtämisen strategioiden opettaminen - erilaiset oppimispelit (EKAPELI) - oman tasoiset tekstit - oma oppikirja käyttöön: alleviivaukset, yliviivaukset - värien käyttö, omat muistiinpanot - käsitekartat - erilaiset koejärjestelyt: suulliset, tehtävien ääneen lukeminen, kokeen tekeminen

avustettuna - lukuryhmät - valmiit muistiinpanot

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukea

- tehtävien pilkkominen osiin - vaiheittaiset ohjeet – kuvat tarvittaessa - tilanteiden, ajan, paikan, tehtävien, henkilöiden strukturointi - toiminnanohjauskortit - tehtävälistat - oma päiväjärjestys - kokeen pilkkominen osiin - tapahtumien ennakointi - käsiin ”näprättävää” - Time Timerin ja munakellon käyttö ajan jäsentämiseksi - tasapainotyynyn käyttö - työskentelyn jaksottaminen – taukoja tarvittaessa - sermi tai rauhallinen työskentelynurkkaus - välitön positiivinen palaute - ärsykkeiden vähentäminen - sopivan istuinpaikan löytäminen - kuvastruktuurit - mahdollisuus liikkua

15

- palautejärjestelmän systemaattinen käyttö - liikennevalot - kuulokkeet tai korvatulpat - rauhallinen musiikki - yksilöllinen oppimistavoite

Sosiaalisten taitojen ja käyttäytymisen tukea

- selkeät säännöt (ei liikaa) – visuaalisesti näkyvissä - johdonmukaiset seuraukset - sosiaalisten taitojen opettaminen ja harjoittelu - tunnetaitojen opettaminen ja harjoittelu - oman käyttäytymisen seuranta ja arviointi; esim. käytöskäyrä, käytöspäiväkirja, tunnemittari - sosiaaliset kuvatarinat - luottamustehtävät

Muita konsteja

- läksyjen eriyttäminen ja läksykerhoon ohjaaminen - läksyjen ja tehtävien selkeä merkitseminen - mallittaminen - selkeys ja johdonmukaisuus - aikakäsitteen harjoitukset - koulunkäynninohjaajan apua: selkeä työnjako avustajan,

luokanopettajan/aineenopettajan/erityisopettajan kesken - onnistumisen kokemusten tarjoaminen - erilaiset koejärjestelyt: suulliset kokeet, kokeen pilkkominen osiin, tehtävien ääneen

lukeminen, pari- ja ryhmäkokeet, oppi- tai sanakirja mukana kokeessa, kysymykset annettu ennen koetta

- tukikeskustelut - motoriset harjoitukset - apuvälineitä tarpeen mukaan, esim. laskin, oppi- ja sanakirjat, värilliset kalvot - tunnin rakenne ja tavoite selväksi ja näkyväksi - ennakoiva tukiopetus - mahdollisuus yksilölliseen ajankäyttöön - henkilökohtaisen kalenterin käyttö - rentoutumishetket ja rentoutumisen opettaminen

3.2.1 Ohjaustoiminta Koulunkäynninohjaajan tehtävänä on yhdessä opettajan kanssa auttaa ja tukea lapsen koulunkäyntiä, tehdä ja muokata oppimateriaalia sekä olla tarvittaessa mukana lapsen tukitoimia laadittaessa. Lisäksi osana kouluarkea on erilaiset moniammatilliset toiminnot ja ohjauskäynnit. Osa oppilaista voi saada ohjausta koulupäivän aikana ja osa voi myös toimia tukioppilaina.

3.2.2 Yhteiset opetusjärjestelyt

Koulullamme on yhteisiä opettajia (4) ja tiloja alakoulun kanssa.

3.2.3 Joko Joko on Vesilahden yläasteella käynnistettävä ”joustavan koulupolun” malli, jolla pyritään vastaamaan nousseeseen joustavuuden tarpeeseen perusopetuksen opetussuunnitelman

16

puitteissa. ”Joko” on ilman luokkamuotoisuutta ja pienemmällä intensiteetillä toteutettavaa joustavaa perusopetusta. Joustoa yläasteella tarjotaan moniammatillisen arvion pohjalta pääosin yhdeksännellä luokalla opiskeleville oppilaille, joiden koulumotivaation, koulussa pysymisen ja koulun suorittamisen katsotaan hyötyvän työpaikkaopiskelun lisäämisestä opinto-ohjelmaan koulunkäynnin tukimuodoksi. Työpaikkajaksoja voidaan lisätä tarpeen mukaan 1-3 –jaksoa lukuvuotta kohden. Työpaikkaopinnot suunnitellaan yhteistyössä erityisluokanopettaja Jaakko Väisäsen ja opinto-ohjaaja Päivi Palmun kanssa. Suunnitelmat ovat yksilökohtaisia ja niissä huomioidaan koulussa meneillään olevat opintojaksot sekä työssäopiskelupaikan fokus. Joustavaan koulupolkuun osallistuville oppilaille laaditaan vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen päätös. Ensimmäiset Joko –oppilaat aloittavat Joko-jaksonsa keväällä 2019. Yhteistyötä paikallisten työnantajien kanssa pyritään kehittämään lukuvuonna 2018 – 2019.

3.2.4 Työelämään tutustuminen

Uusi opetussuunnitelma kannustaa yrittäjyyteen ja työelämäntaitoihin tutustuttamiseen. Tätä tuodaan esille opetuksessa mm. vierailuiden ja vierailijoiden kautta. Koulumme seitsemäsluokkalaiset osallistuvat koulun sisäiseen työharjoitteluun lukuvuoden kuluessa. Yhdeksäsluokkalaisilla on viikon pituinen koulun ulkopuolinen työharjoittelu syksyllä 2018 ja kahdeksasluokkalaisilla keväällä 2019.

3.2.5 Yhteistyö nivelvaiheissa Siirtyminen kuudennelta seitsemännelle vuosiluokalle. Oppimisen arviointi kuudennen vuosiluokan lopulla on kuvattu opetussuunnitelman luvussa 6. Arvioinnin pääpaino on työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymisessä. Oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen. Arviointi toteutetaan lukuvuositodistuksen lisäksi arviointikeskusteluna, jossa pohjana käytetään arviointikeskustelukaavaketta. Arviointikeskustelukaavake toimii myös pohjana nivelvaiheen tiedonsiirrossa oppilaan siirtyessä kuudennelta seitsemännelle luokalle. Tiedonsiirtopalaverissa kuudennen luokan keväällä luokanopettaja siirtää tarvittavat tiedot moniammatilliselle työryhmälle. Tiedonsiirron pohjalta rehtori muodostaa luokat. Tiedonsiirtopalaveri pidetään pääsääntöisesti maalis-huhtikuussa. Luokkien muodostamisen jälkeen luokanopettaja siirtää tiedot tulevalle luokanvalvojalle. Yläkoulun rehtori toimii koollekutsujana molemmissa tiedonsiirtopalavereissa. Huoltajille järjestetään keväällä vanhempainilta yläkouluun siirtymisestä. Oppilaiden siirtymistä tuetaan yläkouluun tutustumispäivillä, kuraattorin oppilashaastattelulla, tulevan seitsemännen luokan ryhmäytymispäivällä ja huoltajakyselyllä. Ryhmäytymistä jatketaan syksyllä. Lisäksi huoltajille järjestetään syksyllä vanhempainilta.

3.3 Oppilashuolto

3.3.1 Oppilashuoltosuunnitelma

Käytössä on kunnan yhteinen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on päivitetty kesäkuussa 2018. Yhteisöllinen oppilashuoltotyöryhmä päivittää vuosittain oppilashuollon vuosikellon. Se on runko toiminnalle. Yksilökohtaista oppilashuoltoa järjestetään tarpeen mukaan kunnan ohjeistuksen mukaisesti. LIITE 5 oppilashuoltosuunnitelma

17

LIITE 6 oppilashuollon vuosikello

3.4 Oppilaan arviointi Arviointia toteutetaan opetussuunnitelman mukaisesti.

3.5 Kerhotoiminta Kerhotoimintaan ei ole rahoitusta lukuvuonna 2018-2019

3.6 Koulun ulkopuolinen opetus Opetusta pyritään mahdollisuuksien mukaan ja kuljetusresurssien puitteissa toteuttamaan myös koulun ulkopuolella. Tällaisia ovat esimerkiksi: KU: Vierailuja taidenäyttelyihin AI: Teatterikäynnit, kirjailijavierailut, kirjastokäynnit LI: Tutustuminen eri lajeihin ja liikuntamuotoihin, erityisesti valinnaisen aineen tunneilla MM: Vierailut maatiloille ja metsätyökohteisiin, vierailijat KIELET: Vierasta kieltä puhuvien vierailut, BG: Eri ympäristötahojen vierailijat OP: Oppilaitoskäynnit ja -vierailijat, eri alojen ammattilaisten esittelyt HY: Poliittisten päättäjien vierailut, KS: Oppilaitosvierailut, teollisuuslaitosvierailut Muut mahdolliset opintoretket ja -käynnit.

3.7 Muu koulun toiminta Lukuvuoden aikana koululla tai koulun ulkopuolella järjestetään erilaisia retkiä, uimahalli- ja jäähallikäyntejä, luokkaretkiä sekä liikuntapäiviä (yksi syksyllä ja yksi keväällä). Osallistumme myös nälkäpäiväkeräykseen ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan huomioimaan erilaiset teemapäivät (tapaturmien torjuntapäivä, liikenneturvallisuusviikko, 112 –päivä). Pyrimme koulussamme edistämään yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa. Kunnan nuorisotoimi suunnitelman mukaan Vesilahden seurakunta Seurakunta on koulun toiminnassa mukana järjestämällä päivänavauksia koululla sekä joulun aikaan jumalanpalveluksen Vesilahden kirkossa. Lisäksi seurakunta on ollut yhtenä toimijana aloittavien seitsemäsluokkalaisten ryhmäytymispäivässä. Isenge club Koulumme järjestää Vesilahden suuret joulumyyjäiset yhteistyössä Isenge clubin kanssa.

18

3.8 Kodin ja koulun yhteistyö Joka syksy koulumme vanhempaintoimikunta järjestää elo-syyskuun vaihteessa Garden Party -vanhempainillan, jossa huoltajilla on mahdollisuus tavata koulun opettajia ja tutustua koulun tiloihin. Vanhempainillassa käsitellään koulun yhteisiä asioita, luokanvalvojat tapaavat luokkansa huoltajat ja lisäksi ohjelmassa on vapaamuotoista yhdessäoloa. Tänä vuonna Garden Party järjestetään 30.8.2018. Marraskuussa on ysiluokkalaisille suunnattu jatko-opinto -vanhempainilta Toukokuussa pidetään tulevien 7.-luokkalaisten tutustumispäivän jälkeen heidän huoltajilleen suunnattu vanhempainilta. Muita vanhempainiltoja järjestetään tarpeen mukaan. Arviointikeskustelut pidetään oppilaan ja hänen huoltajansa/huoltajiensa kanssa kerran lukuvuoden aikana. Yhdeksäsluokkalaisten arviointikeskustelut pyritään pitämään syyslukukaudenaikana. Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten arviointikeskustelujen ajankohta on tammi-helmikuussa. Tarvittaessa voidaan pitää myös muita oppilaan koulunkäyntiin liittyviä palavereita (mm. HOJKS) lukuvuoden aikana. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin noin kerran kuussa erilaisiin oppilasasioihin liittyen ja kutsuu keskusteluihin tarvittaessa myös huoltajia. Kodin ja koulun yhteistyötä lisätään myös tarjoamalla huoltajille mahdollisuuksia tulla osallistumaan koulun tapahtumiin ja vaikkapa esittelemään ammattiaan oppilaille.

3.9 Tapahtumakalenteri Syyslukukausi to 09.08. koulu alkaa ke 15.08. 7. lk. ryhmäytymispäivä yläasteen tiloissa ke 22.08. koulukuvaus ti 4.9. Aamulehden viestikarnevaalit 26.9. Syysliikuntapäivä (Jaakko, Tiina, Leena, Auli) to 30.8. klo 18.00 Garden Party -vanhempainilta ke 19.9. Tampereen teatteri Sademies ma 01.10.- pe 05.10. ysien TET (vko 40)

Erasmus-viikko Kreikassa, lempiruokaviikko kouluruokailussa (vko 41) ma 15.10- su 21.10. SYYSLOMA (vko 42) ti 06.11. Matematiikkakilpailu

Erasmus-viikko Latviassa (vko 49) ke 21.11. jatko-opinto vanhempainilta Lempäälässä pe 23.11. 8. luokkien ensimmäinen taidetestaus Helsingissä to 06.12. ITSENÄISYYSPÄIVÄ pe 7.12. Vapaa (joulumyyjäiset taksvärkki) su 16.12. Suuret joulumyyjäiset / Taksvärkkipäivä pe 21.12. klo 8.00-9.30 Joulukirkko. Joululoma alkaa Kevätlukukausi ma 07.01. koulu alkaa pe 1.2. Vesilahden kunnan 150 -vuotisjuhlapäivä kouluilla to 07.02. Metsävisa

19

to 14.2. Talviurheilupäivä ma 25.02.- su 03.03. TALVILOMA (vko 9) pe 19.04.- ma 22.04. PÄÄSIÄINEN ti 30.4. Yogigasse -turnaus ke 01.05. VAPPUPÄIVÄ pe 3.5. 8. luokkien toinen taidetestaus Tampereella, tulevien seiskojen tutustumispäivä

Erasmus -vierailu Vesilahteen (VKO 19) ti 14.5. klo 18.00 tulevien seiskojen vanhempainilta ke 15.5. Rautialan lenkki ma 20.05.- pe 24.05. kasien TET (vko 21) ke 22.05. seiskojen ja ysien luokkaretket to 30.5. HELATORSTAI la 01.06. kevätjuhla

3.10 Yleiset toimintaperiaatteet henkilöstöasioissa Henkilöstöhallinnon ohjeistukset Henkilökunnan ja koko kouluyhteisön hyvinvointi on keskeinen tavoite. Perusopetuksen kehittämissuunnitelmassa 2016-2018 on nostettu oppiminen, henkilöstön osaamisen, kestävä hyvinvointi sekä johtaminen kehittämiskohteiksi. Näiden kautta uuden opetussuunnitelman mukaiset toimintatavat saadaan käyttöön. Kehittymissuunnitelmien ja kehityskeskustelujen kautta nostetaan jokaisen vahvuudet ja kehittämistarpeet. Toimintakulttuurissa tuetaan luovuutta, kokeiluja ja yhteistyötä. Henkilöstön kanssa käydään turvallisuuteen ja muihin keskeisiin suunnitelmiin/toimintatapoihin (mm. turvallisuussuunnitelma, lukuvuosisuunnitelma, yhteiset käytänteet ja pelisäännöt, vastuualueet, luokanvalvojan, opettajan ja ohjaajan tehtävät) liittyvät asiat läpi lukuvuoden aluksi. Henkilöstöhallinnon ohjeistukset löytyvät Vesilahden intran sivuilta Virta. LIITE 7 Yläasteen perehdyttämiskansio LIITE 8 Wilman käyttösuositukset tiedoksi huoltajalle

20

LIITE 1 Vastuualueet Vastuuhenkilöt aihealueittain yläasteella lukuvuonna 2018-2019 Kery: rehtori, vararehtori, Päivi Palmu, Liisa Rahunen, Aino Maijala

• Koulun kehittäminen • Muut rehtorin määräämät tehtävät

Ohjaajien koordinointi: rehtori, Jaakko Väisänen ja Liisa Rahunen

• Ohjaajatarpeen kartoitus • Ohjaajien lukujärjestyksen laadinta • Ohjaajapalaverit

Kriisi- ja turvallisuusryhmä: rehtori (ya, a-a), vararehtori (ya, a-a), Kery, kiinteistönhoitaja, terveydenhoitaja, kuraattori

• Päävastuu kriisitilanteissa • Turvallisuussuunnitelman päivitys • Henkilökunnan turvallisuuskoulutusten suunnittelu

AV vastaava: Timo Honkakunnas

• laitteiden huolto (luokkien av -laitteet) • juhlien ja yhteisten tilaisuuksien tekniikkavastaava (äänentoisto, valot, mikit, videotykit) • laitehankinnat

Liikkuva koulu -vastaava: Tiina Toivola

• hankinnat • liikuntatapahtumat, tempaukset, kilpailut ja niiden organisointi • liikuntamateriaalit, niiden välitys • tiedottaminen

Oppilaskunnan ohjaavat opettajat: Leena Karhunen, Anna-Kaisa Mäkelä

• Oppilaskunnan toiminnan organisointi ja ohjaaminen • Oppilaskunnan toiminnasta tiedottaminen

Kirjasto –yhdyshenkilö: Marja Lintula Kulttuuriportaat yhdyshenkilö: Aino Maijala Tukioppilasohjaaja: Auli Hanhela, Johanna Haapaniemi Pedagoginen ohjausryhmä: Anna-Kaisa Mäkelä Edunvalvonta ja TYHY: Sari Puumalainen Lähtökohtana valinnoille on ollut erityisosaaminen kyseiselle vastuualueelle, vastuiden tasapuolinen jakaantuminen sekä se, että vastuualueesta riippuen vastuuhenkilöitä olisi monipuolisesti eri luokka-asteilta. Jatkossakin tehtäviä on tarkoitus kierrättää vuosittain.

21

Vastuujaoissa mottona on ”kaikki osallistuvat, kaikki tietävät kuka vastaa ja välineet ovat tehokkaassa käytössä”!

22

LIITE 2 Monialaiset oppimiskokonaisuudet Vesilahden yläasteen monialaiset oppimiskokonaisuudet 2018-2019

Oppimiskokonaisuuden nimi: Ystävyys-runotaidetta

Osallistuvat oppiaineet: Kuvataide, äidinkieli, englanti 7.lk

Tavoitteet oppiaineittain:

Äidinkieli: Runojen kirjoittaminen Kuvataide: Vastavärien, kylmien ja lämpimien värien tunnistaminen ja käyttäminen Englanti: Runokielen muotoon tutustuminen

Menetelmät ja toteuttaminen:

Kuvataide: Piirretään ystävyysaiheinen kuva, joka väritetään käyttämällä (puuvärit)vastavärejä ja kylmät/lämpimät värejä. Äidinkieli: Tutustutaan erilaisiin runoihin ja tehdään oma ystävyysaiheinen runo. Englanti: Käännetään runoja englanniksi Valmiit työt ovat esillä KultTour-viikolla (vko 45) kirjastolla (toteutus yhteistyössä nuorisotoimen ja kirjaston kanssa)

Arviointi:

Kuvataide: Miten värit toimivat käytännössä. Onko ymmärretty värien käytön lainalaisuudet. Äidinkieli: Omaperäinen runo Englanti: Runokäännösten toimivuus, sanavalinnat; itsearviointi, vertaisarviointi

Oppimiskokonaisuuden nimi: Satuprojekti

Osallistuvat oppiaineet: Kuvataide, äidinkieli, 7

Tavoitteet oppiaineittain:

Äidinkieli: Sadun tunnistaminen Kuvataide: Sadun kuvittaminen


Kuvataide: Kuvitetaan oma satu. Tehdään etu- ja takakansi sekä välikuva. Takakanteen lyhyt selostus satuun. Tekniikkana puuvärit, lyijykynätekniikka, pastelliliidut, akvarelli. Opettaja kokoaa kansien väliin sadun tekstin ja välikuvan. Sadut arkistoidaan mappeihin kuvataiteen luokkaan. Äidinkieli: Perehdytään kansainväliseen satuperinteeseen lukemalla ja esittämällä satuja. Kirjoitetaan oma satu, joko perinteinen tai modernisoitu, annettujen otsikoiden pohjalta. Kirjoittaminen tehdään läppärillä.

Arviointi:

Kuvataide: Kuvituksen tyyli ja tekniikka. Äidinkieli: Sadun piirteiden itsearviointi ja vertaisarviointi: sisältö, rakenne, sanavalinnat, kieliasu

Oppimiskokonaisuuden nimi: Nykyaikaistettua kansanperinnettä/Kalevala-taidetta

Osallistuvat oppiaineet: Äidinkieli, kuvataide 9lk (valinnainen kuvataide), englanti

Tavoitteet:

Tutustuminen suomalaiseen kansanperinteeseen ja Kalevalaan

23


Äidinkieli: Syvennetään Kalevala – ja kansanperinnetietoutta tekemällä elokuvatraileri, lautapeli sääntöineen tai modernisoidut uutiset Kalevalaan tai omaan vesilahtelaiseen tarinaperinteeseen pohjautuen. Kuvataide: Nykyaikaistetaan jokin Kalevalan tapahtuma valokuvalla tai valokuvasarjalla. Englanti: Tehdään trailereihin englanninkieliset käännökset

Arviointi:

Äidinkieli: Kalevalan tarinoiden hyödyntäminen/muuntaminen/syventäminen trailerissa, lautapelissä ja uutisissa. Itsearviointi, vertaisarviointi Kuvataide: Kuvituksen tyyli ja tekniikka. Itsearviointi. Englanti: Itse- ja vertaisarviointi.

Oppimiskokonaisuuden nimi: Erasmus+ -hanke “Flying with the wings of Mythology”

Osallistuvat oppiaineet: Englanti, äidinkieli, kuvataide, käsityö, ATK, katsomusaineet, globaalikasvatus, kulttuurinen monimuotoisuus; kaikki luokat

Tavoitteet:

Tutustua mytologiaan Kreikassa, Espanjassa, Italiassa, Puolassa, Latviassa, Islannissa ja Suomessa


Hankkeen aikana tutustutaan oman maan ja erityisesti Vesilahden myyttisiin tarinoihin ja paikkoihin sekä osallistujamaiden myytteihin. Oppilasvierailut Kreikkaan, Latviaan ja Suomeen. Hankkeen työkielenä englanti. Hankkeen aikana tuotetaan mm. video-opastukset Vesilahden myyttisille paikoille suomeksi ja englanniksi, suunnitellaan ja toteutetaan Sampo-mielipidekyslylaite.

Arviointi: Palautekyselyt netissä sekä Sampo-mielipidemittarin avulla avulla

Projektia voi seurata hankkeen kansainvälisellä blogi-sivustolla, Facebookissa ja Instagramissa sekä Suomen omalla blogi-sivustolla.

Oppimiskokonaisuuden nimi: eTwinning

Osallistuvat oppiaineet: Englanti, ATK, globaalikasvatus, kulttuurinen monimuotoisuus; kaikki luokat

Tavoitteet:

Tutustutaan eri maiden opiskelijoihin ja heidän kotikaupunkeihinsa Kreikassa, Espanjassa, Italiassa, Puolassa, Latviassa, Islannissa ja Suomessa


eTwinning -alustalle laaditaan erilaisia tehtäviä, joiden avulla opiskelijat voivat kertoa itsestään, omasta kotikaupungistaan ja esitellä itselle merkityksellisiä paikkoja englanniksi ja kuvien tai videoiden avulla.

Arviointi:

eTwinningiin osallistuvat oppilaat vastaavat aloituskyselyyn, jonka pohjalta tehtävät laaditaan. Hankkeen lopussa palautekysely osallistujille Sampo-mielipidemittarin avulla.

Oppimiskokonaisuuden nimi: Kulttuuri- ja kielitietoinen syysretkipäivä 26.9.

Osallistuvat oppiaineet: kaikki oppiaineet, koko koulu

24

Tavoitteet:

Nähdä kulttuuri- ja/tai kielitietoisuutta kaikissa oppiaineissa


Eri rasteja eri aineissa

Arviointi:

Tehtävä- ja itsearviointilomake, joka palautetaan päivän päätteeksi

Suuret joulumyyjäiset 16.12.2018.

Osallistuvat oppiaineet: kaikki oppiaineet, kaikki luokat

Tavoitteet:

Yrittäjyyskasvatus, vuorovaikutustaidot, taloustaidot, yhteistyötaidot


Suunnitellaan, markkinoidaan ja toteutetaan myyjäiset. Toteutus sisältää asiakaspalvelua, ruoanvalmistusta ja rahan käsittelyä.

Arviointi:

Asiakastyytyväisyyskysely Sampo -mielipidemittarin avulla. Oppilaille oma Sampo-kysely.

Oppimiskokonaisuuden nimi: Roskapätkät -projekti

Osallistuvat oppiaineet: biologia, äidinkieli, kemia, maantieto, kotitalous, ET, kuvataide, musiikki, käsityö 8.lk

Tavoitteet:

Syvennetään tietoisuutta ympäristön tilasta ja kierrätyksestä. Tutustutaan animaatioelokuvan tekovaiheisiin.


Yhteistyössä Pirkanmaan jätehuollon ja Pirkanmaan elokuvakeskuksen kanssa

Arviointi:

Itse- ja vertaisarviointi

Oppimiskokonaisuuden nimi: Kirjastosuunnistus

Osallistuvat oppiaineet: kaikki oppiaineet 7.lk

Tavoitteet:

Vahvistetaan tiedonhaku-prosessia eri aloilta ja tutustutaan laaja-alaisesti kirjaston aineistoon


Toiminnallinen rastipistetyöskentely pareittain

Arviointi:

Vertaisarviointi

Oppimiskokonaisuuden nimi: Kulttuurien kohtaaminen ja tasa-arvon edistäminen

Osallistuvat oppiaineet: kaikki oppiaineet, koko koulu

25

Tavoitteet:

Tutustutaan eri kulttuureihin, kieliin ja tapoihin vierailijoiden avulla


Eri yhteistyötahojen vierailut Seniori-vierailu, vähemmistön edustajia (maahanmuuttaja, ym.), ulkomaalaiset vieraat

Arviointi:

Keskustelu, itsearviointi

Oppimiskokonaisuuden nimi: Sademies –teatterikäynti 19.9.

Osallistuvat oppiaineet: äidinkieli, katsomusaineet, kuvataide, terveystieto, kaikki luokat

Tavoitteet:

Erilaisuuden ymmärtäminen, tutustuminen teatteriin (teatterietiketti, taidemuoto)


Vierailu teatterissa (toteutus vapaa-ajalla ja omavalintaisesti)

Arviointi:

Palautekeskustelu

Oppimiskokonaisuuden nimi: Taidetestaajat

Osallistuvat oppiaineet: musiikki, kuvataide, liikunta, äidinkieli, 8.lk

Tavoitteet:

Tutustua eri taidemuotoihin


Suomen kulttuurirahasto järjestää Taidetestaaja-vierailut Helsinkiin ja Tampereelle Vierailua edeltää ennakkotehtävä ja vierailun jälkeen annetaan palaute. Projektia voi seurata Taidetestaajien verkkosivuilta

Arviointi:

Palautekeskustelu.

26

LIITE 3 Koulun järjestyssäännöt Vesilahden yläasteen järjestyssäännöt Säännöt ovat voimassa oppilaan ollessa koulussa tai osallistuessa koulun toimintaan koulun ulkopuolella (esimerkiksi luokkaretkillä, opintokäynneillä ja työssäoppimisessa). Koulun aluetta on Vesilahden yläasteen ja Kirkonkylän alakoulun yhteinen tontti. Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

1. Koulumatkat

Liikun turvallisesti. Noudatan liikennesääntöjä ja annettuja ohjeita koulumatkoilla sekä siirryttäessä liikuntapisteisiin ja opetukseen koulun ulkopuolelle. Käyttäydyn hyvin bussissa. Annan muiden kulkea koulumatkansa rauhassa. Jätän kulkuneuvoni sille varattuun paikkaan.

2. Hyvät käytöstavat

Noudatan hyviä käytöstapoja ja yhteisiä sääntöjä. En kiusaa ketään. Kielenkäyttöni on asiallista Olen avulias ja kohtelias muille. En kuvaa, videoi enkä julkaise kuvia tai videoita luvatta toisesta henkilöstä. Esitän töissäni vain itse tekemääni materiaalia omanani. Ilmoitan aina käyttämieni kuvien tai tekstien lähteet. Pukeudun kouluun hyvän tavan mukaisesti ja asianmukaisesti siten etten loukkaa toisia. Olen oppitunneilla, ruokalassa ja koulun tilaisuuksissa ilman päähinettä.

3. Viihtyvyys ja turvallisuus

Pidän huolta koulun ympäristöstä. Laitan roskat roskakoriin tai asianmukaiseen kierrätykseen. Laitan kengät siististi pois kulkureiteiltä ja päällysvaatteet naulakkoon. Olen sovussa muiden kanssa välitunnilla. En tuo päihteitä tai energiajuomia kouluun. Kerron kiusaamisesta välittömästi aikuiselle En käyttäydy väkivaltaisesti. Hätätilanteessa noudatan annettuja ohjeita.

4. Tuntikäyttäytyminen ja opiskelu

Osallistun opetukseen ja hoidan minulle annetut tehtävät. Saavun oppitunneille ajoissa. Huolehdin että minulla on tarvittavat työvälineet ja varusteet mukanani. Annan muille työrauhan, pyydän puheenvuoroa sovitulla tavalla ja kuuntelen muita Keskityn tunnilla asiaan. Pidän puhelimen ja muut elektroniset laitteet oppitunnilla äänettömällä ja poissa näkyvistä. Käytän puhelinta vain erityistapauksissa /opettajan luvalla. Luovutan häiritsevät laitteet oppitunnin ajaksi opettajan osoittamaan paikkaan. Teen annetut kotitehtävät ajallaan. Jos tehtäviä on jäänyt tekemättä, huolehdin niiden tekemisestä läksykerhossa.

27

5. Liikkuminen koulun alueella ja sisätiloissa Liikun käytävillä rauhallisesti. Pysyn koulun välituntialueella ja noudatan välituntivalvojan ohjeita. Toimin välitunnilla turvallisesti ja muut huomioon ottaen. Siirryn välitunnilla viipymättä omatoimisesti ulos ja palaan sisään välitunnin lopussa.

6. Ruokailu

Käyttäydyn ruokalassa rauhallisesti. Noudatan hyviä ruokailutapoja. Jonotan ruokailuun rauhallisesti ja otan ruokaa keittiön antaman ohjeen mukaan. Haen lisää vasta kun kaikki ovat ottaneet ensimmäisen kerran. Palautan astiat siististi niille varatuille paikoille Kiitän ruuasta.

7. Poissaolot ja sairastapaukset

Käyn koulua säännöllisesti. Selvitän läksyt itse wilmasta tai kaverilta. Jos sairastun kesken koulupäivän, saan tarvittaessa luvan kotiinlähtöön terveydenhoitajalta, luokanvalvojalta tai rehtorilta. Huoltaja ilmoittaa poissaolosta wilmassa tai muulla luokanvalvojan ilmoittamalla tavalla.

8. Vastuu omaisuudesta

Huolehdin itse omista tavaroistani. Rahaa ja arvoesineitä tuon kouluun omalla vastuullani. Kunnioitan omaa, koulun ja toisten omaisuutta. Jos rikon tai hukkaan toisen tai koulun omaisuutta, olen velvoitettu hankkimaan uuden tai korvaamaan sen.

9. Kurinpito

Rangaistusta määrättäessä tai muista toimenpiteistä päätettäessä noudatetaan perusopetuslain säädöksiä. Perusopetuksen oppilaan ojentamistoimenpiteitä ovat: Oppilaan määrääminen tekemään tehtäviä koulupäivän jälkeen. Oppilaan poistaminen luokasta tai muusta opetustilasta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi. Oppilaan poistaminen koulun järjestämästä tilaisuudesta. Kasvatuskeskustelu. Oppilaan määrääminen jälki-istuntoon. Rehtorin antama kirjallinen varoittaminen. Määräaikainen erottaminen koulusta kasvatus- ja opetuslautakunnan vahvistamana. Järjestyssääntöjen noudattamista valvovat kouluyhteisössä työskentelevät henkilöt. Jälki-istunto voidaan antaa seuraavissa tapauksissa: (2 tuntia: lunttaaminen, allekirjoituksen väärentäminen, kiusaaminen, 1 tunti: kiusaaminen, myöhästyminen oppitunnilta kolme kertaa kuukauden sisällä, luvaton poistuminen koulun alueelta, oppitunnin tai koulun tilaisuuden häirintä, sopimaton kielenkäyttö, sopimaton käytös, luvaton poissaolo, epärehellisyys, muu syy) Opettajalla ja rehtorilla on perusopetuslain mukaan oikeus tarkastaa oppilaan tavarat ja ottaa haltuunsa häiritsevät tai vaaralliset esineet tai aineet.

28

10. Tarkennuksia

Rehtori ja opettajat voivat antaa tarkennuksia ja tilapäisiä lisäsääntöjä olosuhteiden niin vaatiessa. Niissä asioissa, joita järjestyssäännöissä ei erikseen mainita, noudatetaan voimassaolevia koululakeja ja -asetuksia.

Ote perusopetuslaista 29 § (30.12.2013/1267) Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelmien laatimisesta. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella. Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan. Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. 35 § Oppilaan velvollisuudet Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Vahingoista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle. (30.12.2013/1267) Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan. Tehtävä tulee suorittaa valvotusti eikä se saa muodostua oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle vaaralliseksi tai raskaaksi eikä sen suorittaminen saa kestää enempää kuin kaksi tuntia.

29

Oppilas ei voi tehtävän suorittamisen vuoksi jäädä pois opetuksesta. Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuolella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Tehtävän suorittaminen tulee ottaa huomioon päätettäessä tämän lain mukaisista kurinpidollisista toimenpiteistä. (30.12.2013/1267) 35 a § (30.12.2013/1267) Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi. PL 36 § 36 § (13.6.2003/477) Kurinpito Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. (30.12.2013/1267) Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta. (30.12.2013/1267) 36 a § (13.6.2003/477) Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta

30

erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 §:n 1 ja 2 momentissa ja 32 §:ssä säädetään, ja lisäksi, mitä jäljempänä 4 momentissa säädetään. Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään. Rehtorin ja opettajan päätösvallasta jälki-istunnon määräämisessä sekä 36 §:n 2–4 momentissa tarkoitetusta asiasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen edustuksesta käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa säädetään lastensuojelulain 24 §:n 2 momentissa. Kirjallisen varoituksen antamisesta voi opetuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös koulun rehtori. (30.12.2013/1267) 36 b § (13.6.2003/477) Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä. 36 c § (13.6.2003/477) Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun Sinä aikana, jolloin oppilasta vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä. Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti. Jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Oppilas saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua. 36 d § (30.12.2013/1267) Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita

31

Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain oppilaan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita sekä esineitä tai aineita, joita käytetään oppimisen tai opetuksen häiritsemiseen. Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä. Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan. 36 e § (30.12.2013/1267) Oikeus tarkastaa oppilaan tavarat Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy. Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla. Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä. Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan. 36 f § (30.12.2013/1267) Haltuunoton ja tarkastamisen yleiset periaatteet Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa. Edellä 36 d §:n mukaisten voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Oppilaan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajille mahdollisimman pian. 36 g § (30.12.2013/1267) Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen Opettajan tai rehtorin 36 d §:n perusteella haltuun ottama häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä.

32

Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen tulee kirjata. 36 h § (30.12.2013/1267) Oppilashuolto kurinpidon ja ojentamisen yhteydessä Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu kurinpitorangaistus tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi 36 §:n 2 tai 3 momentin nojalla, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa 36 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden jälkeen. 36 i § (30.12.2013/1267) Kurinpidollisten ja kasvatuksellisten toimien seuraaminen Opetuksen järjestäjän tulee seurata 35 a, 36, 36 b, 36 d ja 36 e §:n mukaisten toimenpiteiden käyttöä ja niiden kehittymistä.

33

LIITE 4 Vesilahden yläasteen tasa-arvosuunnitelma 2017–2018

1. Tasa-arvotyö on koko koulun asia Vastuuhenkilöinä tasa-arvosuunnitelman laadinnassa ovat yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet. Tasa-arvotyöstä on vastuussa jokainen koulun aikuinen. Luokissa teetettiin toukokuussa 2016 tasa-arvokysely, jonka tuloksia käytetään tämän suunnitelman laatimisessa sekä oppilashuoltoryhmän ja koulun henkilöstön tasa-arvokeskustelussa.

2. Tehdään selvitys koulun tasa-arvotilanteesta Tasa-arvokysely tehtiin 2016 valtakunnallisella Opetushallituksen kyselylomakkeella. Kyselyn perusteella valmisteltiin esitys toimenpiteistä.

3. Toimenpiteistä sopiminen

Tarvittavat kehittämiskohteet ja konkreettiset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi selvityksen perusteella: • jokainen kiinnittää huomiota sukupuolesta riippumattomaan kohteluun • ryhmien muodostamisessa opettajat käyttävät tietoisesti mahdollisimman usein sekaryhmiä • jokainen välttää kaikissa esimerkeissä sukupuolistereotypioihin juuttumista • jokainen kohtelee kurinpidollisesti tyttöjä ja poikia samalla tavalla • jokaisen tehtävä on valvoa ja puuttua seksistiseen huomautteluun • jokainen huolehtii, ettei käytöksellään aiheuta väärinkäsityksiä ja toimii ammattiroolissaan

kunnioittaen oppilaan fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta • jokainen puuttuu napakasti esille tulleisiin ongelmiin • tarkistetaan tasa-arvon kokemisen tilanne säännöllisesti kyselyllä

4. Tasa-arvosuunnitelman kirjaaminen tai muu dokumentointi Tasa-arvosuunnitelma päivitetään syksyisin yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Tasa-arvosuunnitelma kirjataan Vesilahdessa lukuvuosisuunnitelmaan. Keväällä henkilökunta keskustelee tasa-arvon ja toimenpiteiden toteutumisesta lukuvuoden aikana. Keväällä 2017 toteutetaan luokittain luokanvalvojan johdolla myös hieman ensimmäistä kartoitusta suppeampi tasa-arvokysely.

5. Hyväksyminen, tiedottaminen ja toimeenpano Tasa-arvosuunnitelma hyväksytään syksyllä osana lukuvuosisuunnitelmaa ja julkaistaan yhdessä sen kanssa. Suunnitelma käydään henkilökunnan kanssa läpi yt-kokouksessa ja oppilaiden kanssa lv-varteissa.

6. Tasa-arvosuunnitelman arviointi ja seuranta Tasa-arvosuunnitelman toteutumista arvioidaan keväällä lukuvuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä.

34

LIITE 5 Oppilashuoltosuunnitelma VESILAHDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

1) Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Vesilahden kunnan oppilaitoksissa oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta.

- lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon on kirjattu oppilashuoltoa koskeva osuus, - paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä - koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma.

Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma on laadittu yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma on kaikkien Vesilahden koulujen yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään Vesilahden kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan noin viiden vuoden välein. Vesilahden kunnassa toimii neljä perusopetuksen yksikköä: Kirkonkylän koulu, Narvan koulu, Ylämäen koulu sekä Vesilahden yläaste. Vesilahden kunnassa on yksi koulupsykologi, yksi koulukuraattori sekä 1,4 kouluterveydenhoitajaa. Koulupsykologin ja -kuraattorin asiakkaisiin kuuluvat esikoululaiset - 9. -luokkalaiset oppilaat. Kouluterveydenhoitajan asiakkaita ovat 1.-9. luokkien oppilaat esikoululaisten kuuluessa neuvolatoiminnan piiriin. Nuorisotoimen alaisuudessa on kaksi nuorisotyöntekijää sekä yksi etsivä nuorisotyöntekijä. Kouluterveydenhuollosta (kouluterveydenhoitaja, lääkäri, hammashoito) vastaa Vesilahden ja Pirkkalan kunnan yhteinen Pirkkalan yhteistoiminta-alue. Terveydenhoidon palveluja tarjoavat myös terveyskeskuspsykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Vesilahden kunnan monialainen oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen ja koulutuksen järjestäjäkohtaisesta oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Koulujen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaavat oppilaitoskohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilas- tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten kootaan monialainen asiantuntijaryhmä tapauskohtaisesti. Suunnitelma koulujen käytettävissä olevien resurssien kohdentamisesta koulujen kesken sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon kesken tehdään vuosittain kertyneen seurantatiedon pohjalta. Resurssien kohdentamistyötä koordinoivat koulupsykologi ja koulukuraattori. Oppilashuollon palveluiden työn- ja vastuunjako: Koulupsykologi Oppilashuollossa psykologi toimii lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen sekä psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi yhteistyössä lapsen tai nuoren, perheen, koulun ja muiden verkostojen kanssa. Koulupsykologin työajasta puolet käytetään yhteisölliseen oppilashuoltoon ja puolet yksilölliseen oppilashuoltoon. Psykologin tehtäviin kuuluu:

Lapsen ja nuoren hyvinvointiin, kehitykseen, käyttäytymiseen, oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien asioiden selvittely ja arviointi sekä tukeminen (mm. psykologiset tutkimukset, neuvottelut, konsultaatio, tukikeskustelut, ryhmätoiminta)

Vanhempien ohjaus ja neuvonta lapsen kasvatukseen ja tuen tarpeeseen liittyvissä asioissa (ohjaus tarvittaessa koulun ulkopuolisen tuen piiriin ja jatkotutkimuksiin ja -hoitoon)

35

Osallistuminen koulun ja esiopetuksen tukitoimien suunnitteluun sekä opetus- ja kasvatushenkilöstön konsultointi

Moniammatillinen yhteistyö kuraattorin, koulun henkilökunnan ja kouluterveydenhuollon sekä muiden yhteistyötahojen kanssa (mm. sosiaali- ja terveystoimi, lastensuojelu, kuntouttajat, TAYS, nuorisotoimi)

Kouluyhteisöjen ja oppimisympäristöjen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittäminen ja edistäminen sekä yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen yhdessä koulun ja muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa

Osallistuminen oppilashuoltotyön ja koulupsykologitoiminnan kehittämiseen sekä muuhun kehittämistoimintaan

Koulukuraattori

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka tavoitteena on jäsentää oppilaan tilannetta esim. tarkastelemalla hänen elämän- ja koulunkäyntitilannettaan kokonaisvaltaisesti sekä yksilö-, perhe- että kouluyhteisön tasolla. Pyrkimyksenä on myös tukea oppilaiden arjen sujumista, toimintakykyä ja vuorovaikutussuhteita. Oppilaita tuetaan mm. käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, perhetilanteisiin ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Koulukuraattorin työajasta puolet käytetään yhteisölliseen oppilashuoltoon ja puolet yksilölliseen oppilashuoltoon.

Koulukuraattorin tehtäviin kuuluu:

Lapsen ja nuoren tapaamiset (tukikeskustelut, ryhmätoiminta)

Yhteistyö vanhempien kanssa ja tarvittaessa ohjaus eteenpäin.

Moniammatillinen yhteistyö koulun henkilökunnan, koulupsykologin, kouluterveydenhuollon, lastensuojelun ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Osallistuminen oppilashuoltotyön ja koulukuraattoritoiminnan kehittämiseen.

Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata lapsen ja nuoren terve kasvu ja kehitys terveystarkastusten ja terveyskasvatuksen avulla. Tavoitteena on mahdollisimman tasapainoinen ja terveelliset elämäntavat omaksunut aikuinen.

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on myös:

Kasvu- ja kehityshäiriöiden sekä piilevien sairauksien löytyminen

Ammatinvalintaan vaikuttavien terveydellisten seikkojen huomioonottaminen

Osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä kodin sekä koulun oppilashuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa.

Oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen

Koulun viihtyisyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen

Koulutapaturmien ensiavusta huolehtiminen sekä koulussa äkillisesti sairastuneiden hoidon järjestäminen. Lisäksi kouluterveydenhuolto huolehtii rokotusohjelman toteutumisesta.

Oppilaalle järjestetään terveystarkastukset jokaisella vuosiluokalla ja 1., 5., ja 8. Vuosiluokalla tarkastus on laaja terveystarkastus. Tarkastus perustuu oppilaan oman näkemyksen lisäksi vanhempien, opettajan ja kouluterveydenhuollon arvioon oppilaan hyvinvoinnista. Laajaan tarkastukseen osallistuu sekä terveydenhoitaja että lääkäri ja vanhempia pyydetään mukaan.

2) Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllisen oppilashuollon edistäminen kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville osana heidän päivittäistä toimintaansa. Oppilashuollossa siirretään painopistettä ongelmien ratkaisemista ennaltaehkäisyn suuntaan. Ennaltaehkäisyn keinona on ensisijaisesti yhteisöllinen oppilashuolto, jolla halutaan tukea koko

36

oppilaitosyhteisöä. Oppilashuollon päähuomio on yhteisöllisessä ennaltaehkäisevässä oppilashuollossa, johon kaikki kouluyhteisön jäsenet osallistuvat. Koulutuksen järjestäjän oppilashuollon yleistä suunnittelua, kehittämistä, ohjausta ja arviointia johtaa ja koordinoi monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa oppilaitoksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sillä on keskeinen rooli yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oppilashuollon ohjausryhmä Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista ennaltaehkäisevästi. Ryhmä selvittää Vesilahden kunnan oppilashuollolliset tarpeet koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien, koulujen henkilökunnan, huoltajien ja oppilaiden avulla. Oppilashuollon ohjausryhmän muodostavat sivistysjohtaja, varhaiskasvatuksen johtaja, siivous- ja ruokapalvelupäällikkö, liikunta- ja nuorisosihteeri, sosiaalitoimen edustaja, teknisen toimen edustaja, koulujen rehtorit, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhuollon esimies, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, opinto-ohjaaja, erityisopettajien edustaja, koulupoliisi, seurakunnan nuorisotyön edustaja sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian edustaja. Ryhmän koollekutsuja on sivistysjohtaja. Ryhmä kokoontuu 1 -2 kertaa vuodessa. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa tarvekartoituksen pohjalta oppilashuollolliset toimenpiteet koulun tasolle (esim. teemapäivät, tapahtumat, hankkeet). Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteet, joiden avulla luokanopettajien / luokanvalvojien edellytykset toimia oman luokkansa lähiohjaajana kehittyvät ja vahvistuvat. Ryhmä voi myös konsultoida yksittäistä opettajaa ja luoda opettajille välineitä kohdata haastava oppilas, ryhmä tai luokka. Ryhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori. Muina jäseninä ryhmään kuuluvat koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, erityisopettaja, opetushenkilöstön edustaja(t) ja nuorisotyöntekijä. Yläasteella ryhmään kuuluu lisäksi opinto-ohjaaja. Ryhmään voidaan kutsua myös muuta opetushenkilöstöä, asiantuntijoita, oppilaiden edustajia sekä vanhempainyhdistyksen edustajia. Ryhmän koollekutsuja on rehtori. Ryhmä kokoontuu 2 - 4 kertaa lukuvuodessa. Ryhmän toimintaa ohjaa erilliseen oppilashuollon ohjekirjaan sisältyvä koulukohtaisen oppilashuoltotoiminnan vuosikello. Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa painottuu oppilashuollon ohjausryhmän säännöllisiin tapaamisiin 1-2 kertaa lukuvuodessa. Ohjausryhmässä ovat laajasti edustettuna eri tahot ja toimijat, jotka omasta näkökulmastaan ja oman toimivaltansa puitteissa tuovat kehittämisehdotuksia, näkemyksiä ja resursseja oppilashuollon toimintaan. Vesilahden kunnan nuorisotoimi suuntaa koulunuorisotyön voimavaroja erityisesti yläkoulun käyttöön ja on omalla panoksellaan kehittämässä yhteisöllistä oppilashuoltoa koulun arjessa. Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa Perusopetuksessa toteutettavan ohjauksen tavoitteena on, että kaikille löytyy jatko-opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Ohjauksen tulee jatkua yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan siten, että kaikki opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa (esikoulusta kouluun, alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta toiselle asteelle). Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä opiskelutaitojen

37

kehittämisessä ja pyrkiä ennaltaehkäisemään opintoihin liittyvien ongelmien syntymisestä. Lisäksi jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Lukuvuoden aikana kaikille oppilaille ja huoltajille annetaan ohjausta ja tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä tulevaisuudelle. Edelleen huoltajille selvitetään, kuinka ohjaus koulussa on järjestetty sekä miten on hoidettu opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät asiat koulukohtaisesti. Lukuvuoden mittaan järjestettävissä henkilökohtaisissa tapaamisissa, vanhempainilloissa ja muissa tapaamisissa opettajat yhdessä huoltajien kanssa käyvät läpi oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyviä kysymyksiä. Kouluissamme ohjauksesta vastaa vuosiluokilla 1-6 luokanopettaja ja vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjaaja yhdessä muiden opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. 7. luokkien oppilaat suorittavat työelämään tutustumisen koulun sisäisenä työharjoitteluna. 8. ja 9 luokilla oppilaat ovat viikon jakson tutustumassa työelämään itse valitsemassaan työpaikassa. Lisäksi eri oppiaineiden opetussuunnitelmien sisältöihin kuuluu yrittäjyyteen, työelämän vaatimusten ja taitojen opettamiseen liittyvien asioiden käsittelyä. Päättövaiheessa oppilaiden tukena on myös etsivä nuorisotyöntekijä, jonka työn tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa, kun nuorella ei ole opiskelupaikkaa tai opinnot uhkaavat jostakin syystä keskeytyä. Siirtyminen päivähoidosta esikouluun: Päivähoidosta esikouluun siirryttäessä pidetään helmi-maaliskuussa tiedonsiirtopalaveri, jossa tietoja siirretään varhaiskasvatuksesta esikoulunopettajille. Tiedonsiirrossa apuna on tiedonsiirtokaavake. Esikouluun siirtyvien vanhemmille järjestetään myös vanhempainilta. Siirtyminen esikoulusta kouluun: Oppilaaksi ottaminen ja ilmoittautuminen kouluissa on helmi-maaliskuussa. Huoltajat voivat ilmoittaa lapsensa kouluun Wilman kautta. Toukokuussa pidetään siirtopalaveri, jossa esikoululaisten tietoja siirretään opettajille. Toukokuussa on myös tulevien ekaluokkalaisten tutustumispäivä. Tarvittaessa opettajat tekevät yhteistyötä. Alakoulusta yläkouluun: Tiedonsiirtopalaverit järjestetään rehtoreiden, opettajien ja erityisopettajien kesken huhtikuussa. Huoltajat toimittavat yläasteelle keväällä lomakkeen, jossa heillä on myös mahdollisuus tuoda esille siirtymävaiheessa huomioitavia ja opetuksen kannalta keskeisiä asioita. Lisäksi nuori kirjoittaa itsestään kirjeen tulevalle luokanvalvojalle. Kaikille kuudesluokkalaisille järjestetään yläasteen tukioppilaiden johdolla ryhmäytymispäivä sekä tutustumispäivä yläasteeseen toukokuussa. Kuudesluokkalaisten huoltajille järjestetään toukokuussa vanhempainilta. Ryhmäyttäminen jatkuu heti syksyllä yhdellä yhteisellä toimintapäivällä. Lisäksi tukioppilaat pitävät marraskuussa ryhmäytymistunnin oppilaille. Yläkoulusta toiselle asteelle: Yhdeksännellä luokalla oppilaat tutustuvat toisen asteen opintoihin. Oppilaanohjaaja esittelee oppilaanohjauksen luokkatunneilla jatko-opintomahdollisuudet. Lisäksi lähialueen oppilaitoksista käy oppilaita ja opinto-ohjaajia esittelemässä oppilaitoksiaan. Oppilaat osallistuvat Lempäälässä pidettäville koulutusmessuille sekä käyvät Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston koulutusmessuilla. Oppilaat käyvät myös oman kiinnostuksensa mukaan tutustumassa eri oppilaitoksiin joko yksin tai pienryhmissä. Tavoitteena on löytää kaikille mieluinen suunnitelma jatkokoulutukseen. Yhdeksännen luokan aikana järjestetään vanhempainilta

38

yhteistyössä Lempäälän ja lähialueen oppilaitosten kanssa, jossa esitellään jatko-opintomahdollisuuksia. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden jatko-opinnot suunnitellaan yksilöllisesti moniammatillisena yhteistyönä tarpeen mukaan. Kaikilta siirtyviltä oppilaita ja heidän huoltajiltaan pyritään saamaan tiedonsiirtolupa viimeisen lukuvuoden aikana. Opinto-ohjaaja käy kesällä läpi yhteishaun tulokset ja on yhteydessä niihin nuoriin ja huoltajiin, joiden lapsi ei saanut yhteishaussa jatko-opiskelupaikkaa. Opinto-ohjaaja auttaa jälkihaussa ja ohjaa nuorta tarvittaessa etsivän nuorisotyöntekijän asiakkaaksi. Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Perusopetuslain 29 §:n mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi seurataan myös kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvalliseen opiskeluympäristöön kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Vesilahden kouluille on laadittu turvallisuussuunnitelmat, jotka sisältävät toimintaohjeet erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Turvallisuussuunnitelmat sisältävät mm. kriisisuunnitelman, pelastussuunnitelman sekä kiusaamisenvastaisen suunnitelman. Ympäristöterveydenhuollon terveydensuojelulain (763/94) 45 §:n perusteella kouluissa tehdään tarkastukset kolmen vuoden välein. Ryhmään kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, kiinteistöhuollon edustajat ja terveystarkastaja. Poistumisharjoitukset tehdään vuosittain, tarvittaessa yhteistyössä palo- ja pelastustoimen kanssa. Koulun arkipäivässä oppilaiden turvallisuudesta huolehditaan monin tavoin. Tärkeitä ovat yhteiset säännöt ja välituntivalvonta. Turvallisuutta tuovat kaikista välittäminen, riittävä tiedonkulku, järjestyssääntöjen noudattaminen ja koulun ja kodin yhteistyö. Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä Yhteistyötä tehdään terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä monipuolisesti lukuvuoden aikana alakoulun ja yläkoulun osalta seuraavasti: kouluterveydenhoitajan alakoulun tunnit (esim. murrosikä) ja hammashoitolan henkilökunnan tunnit ”hammasvalistuksesta” 2., 4. ja 6. Luokkien oppilaille. Yläkoulun 8.luokille järjestetään terveydenhoitajan tunti (ehkäisy). Järjestyssäännöt Oppilaalla on velvollisuus käydä koulua eli osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaalla on velvollisuus suorittaa oppivelvollisuus siten, että hänellä on perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Oppilaan velvollisuus on myös suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti toisia kunnioittaen ja huomioiden. Oppilaan tulee noudattaa järjestyssääntöjä. Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt päivitetään vuosittain. Ensisijainen puuttumiskeino on kasvatuskeskustelu, jota koulun opettaja tai rehtori voi määrätä enintään kahdeksi tunniksi. Perusopetuksen osalta jälki-istuntoa saavat antaa koulun opettaja sekä rehtori. Kirjallisesta varoituksesta voi päättää koulun rehtori. Koulusta ja opiskelusta pidättämistä koskevat päätökset voi tehdä vain monijäseninen toimielin. Opetuksen järjestäjä seuraa kasvatuskeskustelun, kurinpidollisten toimien, häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisen, esineiden ja aineiden haltuunotto-oikeuden sekä oppilaan tavaroiden haltuunotto-oikeuden käyttöä ja toimien kehittymistä. Koulukohtaiset tiedot käsitellään määräajoin koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet ilmoitetaan huoltajalle ja kirjataan opetuksen järjestäjän määräämällä tavalla.

39

Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu kirjataan (lomake) ja siitä ilmoitetaan oppilaan huoltajalle. Huoltajalle varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Kotitehtävien laiminlyönti Jos oppilas on laiminlyönyt hänelle määrätyt kotitehtävät, hänet voidaan määrätä suorittamaan laiminlyödyt tehtävät koulupäivän aikana tai jälkeen korkeintaan tunniksi kerrallaan. Jälki-istunto Opettaja tai rehtori voi jälki-istunnossa teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, jotka ovat kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Jälki-istunnossa voidaan myös edelleen velvoittaa istumaan hiljaa. Jälki-istuntoa ei voida miltään osin järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muiden koulun suunnitelmien mukaisesta opetuksesta. Häiritsevän oppilaan poistaminen opetustilanteesta Opettaja tai rehtori voi poistaa järjestystä häiritsevän oppilaan opetustilanteesta. Opetustilanteesta poistetulle oppilaalle järjestetään asianmukainen valvonta. Mikäli oppilaan käyttäytyminen on niin uhkaavaa tai häiritsevää, että henkilökunnan tai oppilaiden turvallisuus kärsii tai opetus vaikeutuu kohtuuttomasti, rehtori tai opettaja voi käskeä oppilaan poistumaan koulusta jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Tällaisessa tilanteessa tulee pyytää paikalle koulun henkilökuntaan kuuluva todistaja ja toimenpiteestä ilmoitetaan välittömästi oppilaan huoltajalle. Kirjallinen varoitus Jos rikkomus jatkuu tai on vakava, oppilaalle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Kirjallinen varoitus on kurinpitorangaistus. Kirjallisen varoituksen voi antaa vain rehtori, joka tekee asiasta viranhaltijapäätöksen ja järjestää asiassa oppilaan ja huoltajan kuulemisen. Koulusta erottaminen Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen. Oppilas voidaan erottaa koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään. Koulusta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän määräämä monijäseninen toimielin (lautakunta). Koulusta erotetulle oppilaalle järjestetään opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.

40

Työrauha ja turvallisuus uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashuoltosuunnitelmaan sisältyy Vesilahden kunnan koulujen yhteinen ohje perusopetuslain 35 -36 §:n soveltamiseen. Ohjeet velvoittavat kaikkia opettajia. Ohjeet käydään läpi aina uuden viranhaltijan perehdyttämisessä ja ne ovat nähtävänä koulun opettajanhuoneissa ja kotisivuilla. Ohjeet käydään läpi myös koulujen vanhempainilloissa. Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita Jos on näköhavaintoon tai muuhun luotettavaan tietoon perustuva syy epäillä oppilaalla olevan oppitunnilla tai lukuvuosisuunnitelmaan kuuluvassa tilaisuudessa hallussaan esineitä tai aineita, joilla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta oppilasta pyydetään luovuttamaan esine tai aine pois. Jos oppilas ei luovuta pyydettyä esinettä tai ainetta, opettaja ja rehtori voivat tarkistaa oppilaan mukana olevat tavarat (mm. kassit, penaalit), oppilaan pulpetin, kaapit tai säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa (mm. taskut, lompakko). Vaatteiden päällisin puolin tunnustelu erogeeniseksi luokiteltujen alueiden kohdalta on kielletty. Ennen tarkastusta oppilaalle ilmoitetaan tarkastuksen syy ja perustelut. Ennakoiva tai varmuuden vuoksi tapahtuva tarkastaminen ei ole luvallista. Tarkastus järjestetään yksityisessä huoneessa turvallisesti ja hienotunteisesti. Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta ja tarkastuksessa tulee olla mukana toinen, oppilaan niin pyytäessä ja mahdollisuuksien rajoissa hänen toivomansa henkilö. Tarkastus järjestetään koulun rehtorin johdolla. Näistä vaatimuksista voi poiketa, mikäli asian kiireellinen luonne ja turvallisuus ehdottoman välttämättömästi sitä vaativat. Mikäli oppilas vastustaa tarkastusta voimakkaasti, kutsutaan paikalle poliisi. Vaatetuksen ja ihon väliseltä alueelta tarkastuksen voi suorittaa vain poliisi. Tarkastuksesta ja haltuunotosta ilmoitetaan huoltajalle sekä annetaan opetuksen kirjallinen selvitys opetuksen järjestäjälle. On suositeltavaa olla yhteydessä huoltajaan ennen toimenpidettä, jos se on mahdollista. Oppilaalta takavarikoitu esine tai aine luovutetaan oppilaalle opetustilanteen tai koulupäivän päätyttyä. Kielletyt esineet ja aineet, kuten teräaseet, tupakkatuotteet tai muut täysi-ikäisen haltuun tarkoitetut aineet ja tuotteet, luovutetaan huoltajalle. Huumaavat aineet ja lainsäädännössä julkisella paikalla kiellettäväksi pidetyt esineet luovutetaan poliisille. Takavarikoidut aineet ja esineet säilytetään koululla huolellisesti. Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Rehtori hävittää ja kirjaa esineen hävittämisen. Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Vesilahden kunnan kouluissa on käytössä sähköinen poissaolojen seurantajärjestelmä Wilma. Huoltajan on mahdollista seurata oppilaan koulutyöskentelyn sujumista Wilma-järjestelmän avulla. Wilman kautta huoltajat ja opettajat voivat pitää yhteyttä mm. pikaviesteillä. Huoltajan tulee ilmoittaa ja selvittää oppilaan poissaolot luokanopettajalle/luokanvalvojalle Wilmassa. Helpoiten Wilmaan huoltajat pääsevät koulun nettisivujen kautta. Tiedoksi huoltajille: Huoltajan pitää ilmoittaa oppilaan poissaolon syy kouluun heti ensimmäisenä poissaoloaamuna. Oppilaan vapautus koulunkäynnistä muun syyn kuin sairauden vuoksi tulee anoa virallisella lomakkeella vähintään 2 viikkoa etukäteen. Lomakkeen saa oppilaan omalta opettajalta tai koulun kotisivuilta. Kaikkien oppilasta opettavien opettajien tulee tietää poissaolosta. Luokanopettaja voi myöntää enintään 5 lomapäivää, rehtori enintään 4 lomaviikkoa ja sitä pidemmät poissaolot anotaan kirjallisesti sivistysjohtajalta. Luokanopettaja/luokanvalvoja on velvollinen seuraamaan luokkansa oppilaiden poissaoloja säännöllisesti, viikoittain ja hankkimaan selvityksen selvittämättömiin poissaoloihin. Luvattomista poissaoloista seuraa rangaistus koulun sääntöjen mukaisesti. Poissalojen määrän ylittäessä 45 tunnin rajan luokanopettaja / luokanvalvoja keskustelee poissaolojen syistä oppilaan kanssa, ottaa

41

yhteyttä huoltajaan ja tarvittaessa kutsuu koolle tapauskohtaisen asiantuntijaryhmän. Poissaolojen jatkuessa runsaina koululla on velvollisuus ilmoittaa ja ohjata perhe lastensuojelullisen avun piiriin. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Koulutapaturmia ehkäistään kartoittamalla riskit ja vaaranpaikat muun muassa sisätiloissa, koulupihoilla ja koulumatkoilla. Eri turvallisuushaasteiden kartoittamiseksi ympäristöä tarkastellaan myös erilaisten käyttäjien ja siellä harjoitettavan toiminnan näkökulmasta. Tapaturmien ehkäisemiseksi laaditaan riskiarviointi, joka päivitetään säännöllisesti. Koulun kriisisuunnitelmassa on nimetty ensiaputaitoiset työntekijät ja heidän ensiaputaitonsa pidetään ajan tasalla. Hoitoa tarvitseva oppilas ohjataan kouluterveydenhoitajalle/terveysasemalle tai vakavissa tapauksissa tilataan ambulanssi. Tapaturman sattuessa ollaan yhteydessä oppilaan huoltajaan. Koululla on vakuutus, joka korvaa koulutapaturmasta johtuvat kulut. Koulutapaturmasta tehdään aina ilmoitus (korvausasiat). Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta. Hallussapito- ja käyttökielto on kirjattu koulun järjestyssääntöihin. Koulun järjestyssäännöistä informoidaan oppilaita ja heidän huoltajiaan lukuvuosittain. Tupakkatuotteiden hallussapitoon ja käyttöön kouluaikana puututaan koulun ojentamiskeinoin järjestyssääntörikkeenä. Koulukohtaisesti sovitaan yhtenäiset käytänteet tilanteisiin puuttumisen osalta. Tupakkatuotteiden käyttö on kielletty perusopetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla. Koulutuksen järjestäjä asettaa näkyville tupakointikieltoa osoittavat opasteet sekä koulujen sisätiloihin että koulujen käytössä oleville ulkoalueille. Opasteet ovat ohjeena myös koulujen iltakäyttäjille sekä muille koulussa asioiville. Koulun rehtori ja opettajat ovat velvollisia puuttumaan koulun alueella tupakoimiseen. Vesilahden kunnassa on laadittu päihdesuunnitelma. Päihdesuunnitelmaan on kirjattu ennalta ehkäisevä päihdetyö, toimenpiteet, varhainen puuttuminen sekä päihdeasioissa tehtävä yhteistyö. Oppilashuollon rooli päihdetyössä on päihteidenkäytön varhainen tunnistaminen, varhainen puuttuminen ja hoitoonohjaus. Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan Vesilahden kouluissa vaikuttamalla päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin. Teemoja käsitellään oppilaiden kanssa tunneilla (terveystieto) ja kouluterveydenhuollon tarkastuksissa sekä vanhemmille suunnatuissa vanhempainilloissa moniammatillisesti (esim. kouluterveydenhoitaja ja kuraattori). Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Koulumatkakuljetukset hoidetaan perusopetuslain ja -asetuksen mukaan. Vesilahden kunnan koulukuljetusperiaatteiden mukaan koulukuljetukseen ovat oikeutettuja 0.–1. luokan oppilaat, joiden koulumatka on pidempi kuin kolme kilometriä ja ne 2.-9. Luokan oppilaat, joiden koulumatka on yli 5 kilometriä. Luokilla 0–6 matkoihin odotuksineen saa kulua aikaa enintään 2,5 tuntia ja luokilla 7-9 enintään 3 tuntia. Liikennejärjestelyt koulujen pihoissa on asianmukaisesti ja turvallisesti järjestetty. Mikäli oppilaan linja-autokortti katoaa, vioittuu tai menee käyttökelvottomaksi, oppilas joutuu maksamaan uuden kortin hinnan. Kuljetusjärjestelyistä johtuen kuljetusoppilaille saattaa tulla odotusta joko ennen tai jälkeen koulupäivän. Odotusaika on vietettävä koulun rajojen sisäpuolella. Oppilailla on mahdollisuus tehdä läksyjä tätä varten osoitetussa tilassa tai oleskella koulun piha-alueella. Koulun rehtori vastaa odotusaikojen valvonnan organisoinnista. Kouluautoihin noustaan ainoastaan noutopaikoiksi osoitetuilta alueilta. Kuljettajilla on oppilaslistat ja autoissa niiden mukaiset paikat. Jos oppilas menee kotiin omin kyydein, vanhempien on ilmoitettava tästä suoraan liikennöitsijälle turhien odottelujen välttämiseksi.

42

Koulukuljetuksiin liittyvät menettelytavat, säännöt ja turvallisuusohjeet on kirjattu Vesilahden kunnan koulukuljetusperiaatteisiin. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sisältyy Vesilahden kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Vesilahden kunnan kouluissa on vuosittain päivitettävä turvallisuuskansio, joka sisältää kriisivalmius- ja pelastussuunnitelman. Turvallisuuskansio on valmisteltu ja päivitetään yhteistyössä ao. viranomaisten kanssa.

3) Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilas- tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten kootaan tapauskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämisessä korostuu erityisesti luokanopettajan / luokanvalvojan rooli. Hän on oppilaan lähiohjaaja, joka tuntee oppilaan kokonaisvaltaisesti. Hän seuraa luokkansa oppilaiden opintojen edistymistä ja kehittymistä säännöllisesti. Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Konsultaatiota pyytävä saa ilmaista salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä virka-aputehtävän, toimeksiannon tai omaan lukuun muutoin suoritettavan tehtävän suorittamiseksi. Muitakin tietoja saa antaa, jos niiden poistaminen suuren määrän tai verrattavan syyn vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista. Annettujen tietojen salassapidosta ja suojaamisesta on varmistuttava asianmukaisesti. Oppilaan omat toivomukset on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mukaisesti. Alaikäisellä ja vajaavaltaisella on oikeus kieltää huoltajaa tai muuta laillista edustajaa osallistumasta itseään koskevan asian käsittelyyn ja saamasta huollettavaansa koskevia tietoja painavasta syystä, jos ei selvästi ole vastoin huollettavan etua. Arvion edun vastaisuudesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. Asian käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu oppilaan suostumukseen, ellei oppilaalla ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, suostumuksen antaa huoltaja. Oppilaan / huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella (lomake) hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ellei oppilaalla ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa suostumuksen hänen sijastaan. Mikäli oppilas / huoltaja ei anna suostumusta asian käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä, tämä kirjataan lomakkeeseen. Yhteistyö kouluterveydenhuollon kanssa Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Se on lakisääteistä ja maksutonta perusterveydenhuollon ennalta ehkäisevää palvelua, jota on saatavilla pääsääntöisesti koulupäivien aikana koululta. Vesilahden kunnassa toiminnan järjestämisestä vastaa Pirkkalan yhteistoiminta-alue. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu

43

Oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen

Oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja –hoitoon ohjaaminen

Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta

Suun terveydenhuolto

Oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset Määräaikaiset terveystarkastukset ja terveysneuvonta Koko ikäluokan kattavat terveystarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Tarkastuksissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa suhteessa ikään ja kehitysvaiheeseen ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Kouluterveydenhuollon henkilöstö on avainasemassa ongelmien varhaisessa havaitsemisessa ja tuen tarjoamisessa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista 1., 5. ja 8.luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Terveystarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen neuvonta. Laajat terveystarkastukset Laajassa terveystarkastuksessa kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia ja vanhemmat kutsutaan mukaan. Tarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa. Terveyden edistämisen lisäksi tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan ja hänen perheensä tuen erityiset tarpeet ja järjestää tarvittava tuki sekä seurata tilanteen edistymistä yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Terveystarkastusten lisäksi kouluterveydenhuollossa tavataan asiakkaita yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja poisjäävien tuen tarve selvitetään. Kouluterveydenhuollon tärkeä työmuoto on avoin vastaanotto jolle oppilaat voivat tulla aikaa varaamatta keskustelemaan oireistaan ja mieltä vaivaavista asioista. Terveystarkastuksissa kerätään anonyymia tietoa luokan ja koulun hyvinvointitilanteesta ja tietoa voidaan hyödyntää mm. oppilashuollon yhteisöllisten toimenpiteiden suunnittelussa ja oppilashuollon toimintasuunnitelman laadinnassa. Kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen Kouluterveydenhuolto tarkastaa kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden yhteistyössä monien muiden tahojen kanssa joka kolmas vuosi. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista seurataan vuosittain. Kouluterveydenhuolto on mukana laatimassa koulun oppilashuollon suunnitelmaa ja siihen sisältyviä erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden toimintamalleja. Yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa Kouluterveydenhuolto on osa koulujen moniammatillista oppilashuoltoa. Se tekee kiinteää yhteistyötä opettajien, koulukuraattorin, koulupsykologin, lastensuojelun ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa sekä yhteisön hyvinvoinnin edistämisen, ennaltaehkäisyn, terveystarkastusten että yksilöllisen tuen järjestämisen osa-alueilla. Tietojen siirto tapahtuu salassapitosäännöksiä noudattaen. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Kouluterveydenhuoltoon ja koululääkäritoimintaan ei kuulu varsinainen sairaudenhoito, paitsi ensiapu koulutapaturmissa ja ensihoito-ohjeet sairastuneille. Koululaisten sairaanhoidolliset asiat hoidetaan pääsääntöisesti kuntien terveysasemilla. Oppilaan huoltajat varaavat tarvittaessa ajan terveysasemalle. Lääkitys koulupäivän aikana

44

Tyypillisiä pidempiaikaisia lääkitystarpeita koulussa ovat diabeetikoiden lääkityksen järjestäminen. Tavallisia ovat myös ensiapuun tarkoitetut lääkitykset esimerkiksi vaikeasti allergisilla, astmaatikoilla tai epileptikoilla. Myös muut pitkäaikaissairaudet tai kehitysvammaisuus voivat edellyttää lääkitsemistä koulupäivän aikana. Usein työntekijän tehtävänä on annostella huoltajan toimittama lääkeannos, mikäli se on tarkoitettu koulussa tai aamu- tai iltapäivätoiminnassa otettavaksi. Tällöin ohjeesta ja lääkkeen toimittamisesta vastaa ensisijassa huoltaja ja lääkkeen antamisesta toimintayksikön työntekijä. Lääkehoidon järjestäminen koulussa Lääkehoidon toteuttaminen koulussa perustuu oppilaan ja hänen huoltajiensa sekä lääkehoitoa toteuttavan työntekijän ja toimintayksikön johdon väliseen yhteiseen sopimukseen. Kouluja sekä koululaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan pitää niin sanottuina lääkehoidon epätyypillisinä alueina. Näillä epätyypillisillä alueilla lääkehoitoa toteuttavat usein lääkehoitoon kouluttamattomat henkilöt. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut valtakunnalliset ohjeet (STM 2005) lääkehoidon toteuttamisesta erilaisissa toimintaympäristöissä. Opetustoimen lainsäädäntö ei määrittele työntekijöiden lääkehoitoon osallistumista, eikä työntekijöitä siten voida tehtävään velvoittaa. Yhteistyön merkitys lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa korostuu erityisesti näillä lääkehoitoa toteuttavilla epätyypillisillä alueilla. Ennen suostumuksensa antamista lääkehoitoon ryhtyvälle työntekijälle ja hänen esimiehelleen tulee selvittää lääkitsemiseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Lääkitsemiseen, silloin kun se on työnantajan hyväksymää toimintaa, liittyvä vastuu ja mahdolliset vahingonkorvauskysymykset ratkaistaan samoin periaattein kuin koulutyössä yleensäkin. Koulutus lääkehoitoon Lääkehoitoon kouluttamaton henkilöstö voi osallistua luonnollista tietä annettavan ja ihon alle pistettävän lääkehoidon toteuttamiseen yksittäistapauksissa tai tilannekohtaisen harkinnan ja riittävän lisäkoulutuksen jälkeen. Koulutuksen antaa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö ja kirjallisen luvan terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri. Yleensä erikoissairaanhoidon diabeteshoitajat antavat pistosopetuksen ja kirjallisen pistosluvan diabeetikkolapsen hoitoon osallistuville. Opetuksen ja pistosluvan voi antaa myös perusterveydenhuollossa toimiva terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi terveydenhoitaja. Diabeteshoitajalla tai muulla hoitajalla tulee tätä varten olla yksikkönsä diabeteslääkärin tai ylilääkärin valtuutus pistosopetukseen. Lääkehoidon osaaminen tulee varmistaa säännöllisesti. Lisäkoulutuksen järjestäjä vastaa lääkehoidon koulutuksen laadusta, laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö näytön vastaanottamisesta ja luvan myöntänyt lääkäri tehtävän edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittelystä. (STM 2005:32, STM 2010:9) Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen, lastensuojelullisten toimenpiteiden sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Oppilaalla on oikeus saada työpäivinä opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilasta autetaan koulunkäyntiin liittyvissä vaikeuksissa eri tukimuodoin. Tukimuoto määräytyy yksilöllisesti vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, tukitoimien aloittaminen ja yhteistyö huoltajien kanssa. Yleiseen tukeen kuuluvat muun muassa tukiopetus, eriyttäminen, osa-aikainen erityisopetus, samanaikaisopetus. Tukea antaa luokanopettaja/aineenopettaja tai erityisopettaja. Yleisen tuen piirissä ovat kaikki koulun oppilaat. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien kanssa. Tavoitteena on tukea oppilasta yleisopetuksen oppimäärän suorittamisessa. Tehostettua tukea antaa luokanopettaja/aineenopettaja tai erityisopettaja oppilaalle laaditun oppimissuunnitelman mukaan. Erityistä tukea annetaan silloin, kun tehostetun tuen tavoitteet eivät toteudu. Oppimäärä/oppimäärät yksilöllistetään oppilaan omien edellytysten mukaan. Oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) yhdessä huoltajien kanssa. Erityistä tukea annetaan yleensä pienryhmissä tai osa-aikaisessa erityisopetuksessa.

45

Yhteistyö lastensuojelullisten toimenpiteiden aikana Lastensuojelullisten toimenpiteiden aikana oppilaan opetuksen järjestämisessä eri toimijoiden yhteistyön merkitys korostuu. Järjestelyt ja vastuuhenkilöt nimetään aina tapauskohtaisesti. Sairaan lapsen ja nuoren opettaminen Oikeus opetukseen kuuluu myös sairaalassa oleville lapsille. Perusopetuslain 4 §:n mukaan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Perusopetuslain 18 §:n mukaan opetus voidaan järjestää osittain toisin kuin perusopetuslaissa ja sen nojalla säädetään esimerkiksi oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Kyseeseen saattaa tulla esimerkiksi opetuksen järjestäminen oppilaan kotona tai oppilaan osallistuminen opetukseen etäyhteyden kautta. Nämä poikkeusjärjestelyt tehdään aina koulun rehtorin päätöksellä yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Tällaisissa tapauksissa oppilaalle laaditaan aina henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Sairaan lapsen ja nuoren opetuksessa yhteistyön tärkeys korostuu. Jos lapsella on terveyteen liittyviä ongelmia, opettaja saa tietoa lääkityksestä, apuvälineistä, terapioista, kuntoutumiskeinoista jne. keskusteluissa huoltajien ja koulun oppilashuoltoryhmän kanssa. Huoltajien suostumuksella saa lisätietoa oppilasta hoitavilta henkilöiltä sekä sairaalakoulusta. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä Koulun rehtori ja opettajat yhdessä huolehtivat siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitorangaistus tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Opetustilanteesta poistetulle oppilaalle järjestetään asianmukainen valvonta. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Koulusta erottamisesta tiedotetaan myös sosiaalihuoltoa (lastensuojelulaki 24 §:n 2 momentti). Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Kun yksittäisen oppilaan asiaa käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava tarpeelliset tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asian-tuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä. Oppilashuoltokertomukset säilytetään lukitussa tilassa koulun kansliassa / rehtorin huoneessa. Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen oppilaan:

- nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot;

- asian aihe ja vireille panija; - opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimet; - tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet

henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;

- toteutetut toimet; - kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.

Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta salassapitosäännösten estämättä. Oppilaan / huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella (lomake) hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Tarvittavat yhteistyötahot määrittyvät tapauskohtaisesti.

46

4) Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Yhteistyön huoltajien kanssa tulee perustua avoimuuteen, luottamukseen ja arvostukseen. Huoltajat osallistetaan yhteisöllisen oppilashuollon suunnitteluun ja toteutukseen. Vanhempainillat, arviointikeskustelut ja Wilma-tiedotteet ovat keskeisiä yhteistyömuotoja ja -kanavia.

5) Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Opetuksen ja koulutuksen järjestäjäkohtaista oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialaisen oppilashuollon ohjausryhmä. Koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa koulukohtainen oppilashuoltoryhmä. Vastuu ryhmien toiminnasta on rehtoreilla, jotka kokoavat palautetta oppilailta, opettajilta, huoltajilta sekä oppilashuollon eri toimijoilta. Oppilashuollon toimintaa arvioidaan ohjausryhmässä lukuvuosittain. Keskeisistä tuloksista tiedotetaan oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.

47

LIITE 6 Oppilashuollon vuosikello OHR- VUOSIKELLO Yhteisöllinen oppilashuolto

- Rehtori kutsuu, pidetään muistiota - Laaja-alaiset terveystarkastukset (1., 5. ja 8.lk), koululääkäri mukaan ohr, jos mahdollista.

Laaja-alaisten palautteet torstaille, jotta koululääkäri pääsee mukaan. - 3. ja 6.luokkien luokkien oppilaille kuraattorin tekemät kiusaamiskyselyt ja 5.-6. sekä 8.

luokkien oppilaille kuraattorin tekemä hyvinvointikysely - 20.9. tilastointipäivän huomiointi, syyslomaan mennessä HOJKS:t ja HOPS:t - Turvallisuuskansion päivittäminen syyskuun loppuun mennessä - psyykkisen oirehdinnan varhainen tunnistaminen sekä psyykkisen kehityksen tukeminen - päihdekasvatusvierailu 7.-9. luokkalaisille - Vuosiluokkien läpikäynti ilman yksittäisten oppilaiden nimiä o Opettajilla apuna lista muutamasta teemasta, joiden osalta voivat miettiä oman luokan

tilannetta. Näitä teemoja voisi olla esim. Ilmapiiri, kaveritaidot, kiusaaminen, tunnetaidot, osallisuus, onnistumiset ja vahvuudet ym. Nouseeko jokin tietty teema huolen aiheeksi, tarvitsisiko oppilashuollon tukitoimia. Näistä teemoista voitaisiin yhdessä ohr:ssä keskustella luokan opettajien kanssa.

o Opettajat voisivat myös tehdä luokan kanssa kartoituksia/kyselyitä eri teemojen käsittelyä varten

- ryhmäytyminen ja nivelvaiheyhteistyö - järjestyssäännöt - psykologin ja kuraattorin pinnalla olevat huolet, kerhotoiminta (sosiaalisten taitojen ryhmä

jne.) - poissaolot - kouluterveyskysely - kummiluokkatoiminta ja yhteistyö nuorisotyön kanssa - tämän lukuvuoden teemoina Kirkonkylän koululla: levottomuus ja uhmakas käytös,

pelaaminen ja kielletyt pelit/sivustot Olemassa olevat käytänteet osallisuuden edistämiseksi:

- Kodin ja koulun päivä - Nurkka/nuorisotyö - Välkkäritoiminta - Aamukerhot - Kummitoiminta - oppilaskunta - vanhempaintoimikunta

Hyvinvointia lisäävät:

- yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa - oppilaiden ja huoltajien osallistaminen - sosiaalisten taitojen ryhmä ja kerhotoiminta - läksyparkki - KiVa-koulutoiminta, Askeleittain-ohjelma, Hyvää mieltä yhdessä-ohjelma - Move! - sporttivälkät - tukioppilaat

48

Yksilöllinen oppilashuolto

- Akuutit asiat - Poissaoloseuranta, luokanopettaja huolehtii kerran kuukaudessa seurannan. Jos

poissaolotunteja yli 45h/lukukaudessa- yksilöllinen oppilashuoltopalaveri. Rehtori seuraa yleisellä tasolla luokkien poissaoloja

o Kuukauden viimeisenä päivänä opettaja katsoo Wilmasta poissaolojen määrät

- Päivähoito/esiopetus nivelvaihe- psykologi, erityisluokanopettaja, esiopettaja ja neuvolan

terveydenhoitaja mukaan tähän helmi-maaliskuussa - Luokkien nivelvaihe/yläkoulun erityisopettajat mukaan erityisen tuen päätöksissä - Kalentereihin varaus ti aamuihin klo 8.00–9.30 Kirkonkylän koululla

Lukuvuoden runko, jota koulukohtaisesti syksyisin päivitetään kouluilla yllä olevien asioiden mukaisesti, tummennetut kohdat hoidettava: ELOKUU

- oppilashuollon lukuvuosisuunnitelman laadinta yhteisöllisessä oppilashuollossa esim. vuotuiset teemat, painopisteet, vuosikello

- oppilashuollon esittely / oppilashuoltotiedote oppilaille/huoltajille (elo-syyskuu) - nuorisotoimen kumminuorisotyö alkaa

SYYSKUU

- turvallisuuskansion päivitykset LOKAKUU

- luokkien läpikäynti, opettaja tekee huolikartoituksen (Wilma tukivälilehden merkinnät) - kiusaamiskysely 6.luokat - hyvinvointikysely 8.luokkalaisille

MARRASKUU

- hyvinvointikysely 5.- ja 6. luokat TAMMIKUU

- kyselyiden läpikäyminen HELMIKUU

- 3. luokkien kiusaamiskysely MAALISKUU

- yhteishaku: 9. lk - 6. lk kuraattorin haastattelut yläasteelle siirtymistä varten - ilmiöt oppilashuoltoryhmässä - tiedonsiirto 6.lk:n opettajilta tulevien 7. luokkien luokanvalvojille sekä oppilashuollolle

- HUHTIKUU - 8. lk opinto-ohjaajahaastattelut tehostetun ja erityisen tuen oppilaille - 8. lk mahdollisesti tarvittavista oppimisvaikeustutkimuksista/jatko-opintolausunnoista tieto

koulupsykologille (huhti-toukokuu)

49

- 1. ja 5. lk mahdollisesti tarvittavista oppimisvaikeustutkimuksista tieto koulupsykologille (huhti-toukokuu)

- ryhmäjaot 7.luokalle, 6. luokkien erityisen tuen päätösten tarkastaminen moniammatillisesti (huhti-toukokuu)

- 6. luokalta yläasteelle siirtyvien nivelvaiheen palaverit TOUKOKUU

- eskareiden/1. luokkien/6. luokkien tutustumispäivä - oppilashuoltosuunnitelman arviointi (toukokuu)

KESÄ-HEINÄKUU

- 9. lk jälkiohjaus ja tiedonsiirto, opo ja etsivä nuorisotyö

50

LIITE 7 Opettajan perehdyttämiskansio Opettajan perehdyttämiskansio Tervetuloa Vesilahden yläasteelle! Olemme pieni, tosin kasvava koulu Länsi-Suomen läänissä. Vesilahden kunnan oma yläasteen koulu aloitti toimintansa syksyllä 1992. Sitä ennen yläkouluikäiset vesilahtelaiset kulkivat kouluun Lempäälän Hakkariin. Pitkään odotettu laajennus- ja perusparannustyö valmistui yläasteen osalta 2009 ja nautimme ajanmukaisista tiloista. Koulumme motto on "Oppia elämään ihmisiksi". Tähän kansioon on koottu ohjeita, joiden toivomme helpottavan työtäsi. Kaikkea eteen tulevaa ei luonnollisesti voi ohjeistaa, joten kysy tarvittaessa rohkeasti neuvoja rehtorilta, opettajakollegoilta tai muilta henkilökuntaan kuuluvilta. Koulun puhelimet ja sähköposti Yhteystietoja

Va rehtori Timo Honkakunnas 050 3895 260 Kanslia Sari Virtanen (ma, ke 9-15) 040 1335 243 Opettajanhuone 040 1335 206 Opinto-ohjaaja Päivi Palmu 050 3895 294 Kuraattori Johanna Haapaniemi 050 3895 292 Keittiö 050 3895 291 Ruokapalveluesimies Piia Jokinen 050 5759 745 Terveydenhoitaja Saara Haapasalo 050 3895 231 Terveydenhoitaja Anu Savolainen 040 1335 239 Koulupsykologi Heini Sainio 040 1335 209

Hammashoitola 03 5652 7010 Erityisopettaja 050 5751 456 Psykiatrinen sairaanhoitaja 050 3895 253 Sosiaalityöntekijä (lastensuojelu) Hanna Kataja 03 5652 7418 Sähköposti: [email protected]

Vesilahden kunnan henkilöstön puhelinnumerot löytyvät kunnan verkkosivuilta (yksinkertaisella perushaulla Vesilahden kunnan puhelinnumerot). Yleistä Saat kouluun tullessasi avaimen kansliasta Opettaja on luokassa se, joka ”määrää kaapin paikan” Sijaisena tärkein tehtäväsi on pitää luokassa työrauha. Tätä varten muutamia käytännön

asioita tyypillisestä tunnin kulusta: Tunnit pyritään aloittamaan mahdollisimman pian välitunnin loppumisen jälkeen Oppilaat tervehtivät opettajaa tunnin aluksi. Opettaja merkitsee Wilmaan poissaolijat. Oppitunti päättyy aikataulun mukaan. Oppilaat eivät saa poistua luokasta ennen opettajan

lupaa, vaikka varsinainen opetus olisi päättynyt. Tämä pätee myös koetilanteissa: oppilaat pysyvät luokassa, vaikka olisivat saaneet kokeen valmiiksi ennen tunnin loppumista

Oppilaat eivät luokassa pidä päähinettä eivätkä kenkiä. Oppilaat pukeutuvat asiallisesti (mm. ei liian paljastavia vaatteita, eikä muita ihmisiä loukkaavia tekstejä tai kuvia vaatteissa). Oppilaat eivät kuuntele musiikkia kannettavista soittimistaan. Kännykät eivät ole päällä. Jos kännykkä kuitenkin unohduksen vuoksi soi, se on suljettava välittömästi. Opettaja voi pyytää puhelimen tai muun tuntia häirinneen laitteen omalle pöydälleen tunnin ajaksi. Laite annetaan takaisin tunnin päätyttyä. Opettaja voi myös kerätä kaikki kännykät pois oppitunnin ajaksi.

51

Keinoja työrauhan saamiseksi ja ylläpitämiseksi: Ole riittävän tiukka heti alusta asti. Kurin löysääminen onnistuu, mutta ei sen

tiukentaminen Tee istumajärjestys Tee säännöt selviksi ja rankaise oikeudenmukaisesti Puutu heti ja aina häiriökäyttäytymiseen ja tiedota siitä huoltajia Keskustele yksittäisen oppilaan tai koko luokan kanssa työrauhan tärkeydestä Ole positiivinen, anna kehuja heti, kun on aihetta ja palkitse hyvästä käytöksestä

Miten voi yrittää parantaa ja ylläpitää tunnelmaa luokassa:

Ole positiivinen ja oma itsesi Kuuntele oppilaita ja kannusta Ole luotettava ja pidä sanasi Huomioi kaikki tasapuolisesti Älä vertaa oppilasta toiseen Kevennä opetusmenetelmiä vaihtamalla Älä suvaitse asiattomia puheita Anna oppilaille mahdollisuus purnata Muista huumori Puutu kiusaamiseen heti Yhteiset projektit lisäävät me-henkeä

Yhteydenpito huoltajiin:

Sovi huoltajien kanssa yhteydenpitotavasta: Wilma, soitto, sähköposti… Nopea tiedottaminen ja yhteydenpito Rehellinen palaute Henkilökohtainen palaute, ei asian sysääminen luokanvalvojalle Yhteydenpitoa myös muulloin, kun on sattunut jotain. Esim. koulunaloitusviesti Wilman

kautta Älä soita kiireessä, vaan varaa aikaa keskustelulle

52

A Ammattiyhdistys

- Vesilahden OAJ: http://vesilahdenoaj.fi.hosting.tvpnet.fi/

- Yhdistyksen ilmoitustaulu opettajainhuoneessa. Syys- ja kevätkokousten yhteydessä mukavaa kulttuurillista ja toiminnallista puuhaa, liikuntaseteleitä ym.

Arviointi

- Opettajan antama jatkuva palaute on tärkeä osa arviointia.

- Numeroarvostelua annettaessa käytetään OPS:issa olevaa hyvän osaamisen kriteeristöä.

- Numeroarviointi annetaan oppilaille lukukauden päättyessä.

- Numeroarvioinnissa otetaan suoritusten lisäksi huomioon myös oppilaan työskentely ja aktiivisuus sekä suoritetaan vertais- ja itsearviointia.

Arviointikeskustelut

- Huoltajille annetaan mahdollisuus arviointikeskusteluun marras-tammikuun välisenä aikana. Oppilas on pääsääntöisesti mukana keskusteluissa. 9.luokan huoltajille voidaan tarjota mahdollisuutta myös opinto-ohjaajan läsnäoloon keskusteluissa.

- Arviointikeskustelun tavoitteena on käsitellä oppilaan oppimisprosessia, esimerkiksi opiskelutekniikkaa, työntekoa ja vastuullisuutta. Tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua myönteisessä ja kannustavassa hengessä.

- Keskustelun pohjana käytetään Wilma-merkintöjä. Arviointikansiosta löytyy lomakepohja, joka täytätetään oppilaalla ja huoltajalla etukäteen. Jos opettajalla on erityistä mainittavaa oppilaista, hän viestittää asian luokanvalvojalle ennen keskustelua Wilman kautta.

Auditorio

- auditoriossa pidettävät oppitunnit varataan kansliasta

- varaustilanteen voi itse tarkistaa kunnan VIRTA-ohjelman tilavaraukset kohdasta

- tarkista tunnin jälkeen pöytälevyjen ja istuinten kunto

- muista sammuttaa järjestelmä kosketusnäytöstä Aulat

- Seitsemäsluokkalaisten aula on koulun vanhan osan aula.

- Kahdeksasluokkalaisten aula on uuden ja vanhan osan rajalla.

- Yhdeksäsluokkalaisten aula on rakennuksen Koulutien puoleisella sivustalla.

- Oppilas voi viettää aikaa myös muun kuin oman luokka-asteen aulassa.

- Oppilaat saapuvat sisään aamulla ja välitunneilta suoraan oman luokka-asteensa aulaan, jolloin kengät ovat aina tietyllä omalla paikallaan. Sisätiloissa ei kuljeta kengät jalassa.

Autopaikat

- Kaikki autopaikat ovat Koulutien puolella laajennuksen takana.

- Jos haluat käyttää lämpötolppaa, pyydä tolpan avain kansliasta. Lämpötolpan maksu menee suoraan palkasta, ei siis laskulla (hinta 35e/lämmityspaikka sekä 15e/sisätilan lämmitin)

- Sopimus lämpötolpasta pitää tehdä uudelleen joka lukuvuoden alussa

- Mopoautot pysäköidään opettajien parkkipaikalle Avaimet

- yleisavaimella pääsee kaikkiin koulukeskuksen luokkiin (myös alakouluun), luokkien kaapit yms. saattavat vaatia oman avaimen

- opettajien avaimella ei pääse rehtorin huoneeseen, kansliaan eikä keittiöön

http://vesilahdenoaj.fi.hosting.tvpnet.fi/

53

- pidä avaimestasi hyvää huolta B Bussit - koulumatkat

- Bussilla nro 55 (Rautialantien varresta) kulkevien pitää itse noutaa matkakortti Tampereen Joukkoliikenteen asiakaspalvelusta

- Muut bussit ja taksit lähtevät yläkoulun päädystä Koulutieltä.

- Muille kuljetusoppilaille kanslisti jakaa koulun aloituspäivänä bussiliput, jotka pitää aina pitää mukana. Liput pitää säilyttää huolella. Hajonneen tai kadonneen lipun tilalle noudetaan kanslistilta uusi lippu.

- Bussiin noustaan rauhallisesti bussin pysähdyttyä, ei rynnätä, työnnetä eikä etuilla.

- Bussissa käyttäydytään asiallisesti muut matkustajat huomioon ottaen.

- Mopot, mopoautot ja polkupyörät säilytetään niille osoitetulla alueella.

- Kypärät tulee säilyttää niille soveltuvissa paikoissa – koulu ei vastaa säilytyksessä hajonneesta kypärästä.

Bussit – retket

- Retkibussien tilaamisesta kannattaa kysyä kansliasta. Osan busseista tilaa kanslisti, osan opettajat itse. Kanslisti pitää huolen tilausten hoitumisesta kilpailutusten mukaan.

E Ensiapukaappi

- ensiapukaappi on opettajanhuoneessa. Siellä on mm. laastareita, sidetarpeita, desinfiointiainetta sekä glukoosipastilleja diabeetikoille, mutta ei päänsärkylääkettä (sen oppilaat hakevat terveydenhoitajalta). Kylmägeelit ovat opettajanhuoneen jääkaapissa.

Erityisopetus

- erityisluokanopettajan kanssa opiskelevat pääosin pitkäaikaista erityistä tukea tarvitsevat oppilaat

- laaja-alaisen erityisopettajan luona käyvät pienryhmäopetuksessa ne oppilaat, jotka tarvitsevat lyhytaikaista tai vain muutamaa oppiainetta koskevaa tukea

- kaikki erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on sijoitettu yleisopetuksen kotiluokkaan, jonka kanssa he osallistuvat mm. erilaisiin tapahtumiin

Erityisruokavalio – opettajat

- jos tarvitset erityisruokavaliota, sinun tulee toimittaa siitä lääkärintodistus ravintokeskukseen (puh. 040-133 5220)

- poissaolo pitää ilmoittaa aamulla ennen klo 8 ravintokeskukseen, jotta he eivät suotta tee ruokaa sinua varten

Eväät retkille

- Retkistä, jotka vaikuttavat ruokailuun (tarvitaan eväät, poikkeava ruokailuaika, ruokailijamäärä tms.) tulee ilmoittaa ravintokeskukseen vähintään viikkoa etukäteen, sähköpostitse [email protected].

- Ravintokeskus 040 1335 220

- Ruokapalvelupäällikkö Kati Moisio 050 3895 233

- Keskuskeittiön emäntä Piia Jokinen 050 5759 745

- Yläasteen keittiö 050 3895 291

mailto:[email protected]

54

H Hammashoitola

- oppilaat käyvät hammashoitolassa, joka sijaitsee terveyskeskuksen yhteydessä

- oppilaan tai huoltajan tulee ilmoittaa hammaslääkärikäynnistä etukäteen opettajalle

- hammaslääkärikäynti merkitään Wilmaan kohtaan Muu poissaolo Hälytykset

- koulussa toimii hälytysjärjestelmä iltaisin ja öisin I Iltakäyttö

- mm. Lempäälä-opisto käyttää koulun tiloja iltaisin Isengeclub

- Koulumme yhteistyötaho, jonka kautta mm. toimitamme taksvärkkirahat eteenpäin. Isenge on kylä Sambiassa. Kylään on keräysvaroilla rakennettu mm. koulu, opettajien asunto, kaivo, sähköt, sekä koulutettu sairaanhoitaja.

J Juhlat

- Koulussamme vietetään ainakin kevätjuhla. Joulujuhla voidaan korvata joulukirkolla.

- Joulujuhlaohjelman kokoavat ja päävastuun juhlan järjestelyistä kantavat 8. luokan oppilaat ja luokanvalvojat. Kevätjuhlaohjelman kokoavat ja päävastuun juhlan järjestelyistä kantavat 7. luokan oppilaat ja luokanvalvojat.

- Juhlien ohjelmia löytyy Teemapäivät/Juhlat-kansiosta opettajanhuoneen hyllystä Joulumyyjäiset

- Oppilaskunta on organisoinut Suuret Joulumyyjäiset joulukuun alkupuolen sunnuntaina jo vuodesta 1993 lähtien. Joulumyyjäiset on yhdistetty taksvärkkipäivään niin, että oppilaat, jotka haluavat työskennellä Joulumyyjäisissä, saavat taksvärkkirahansa myyjäisistä. Tällöin päivä, jolloin muut suorittavat taksvärkkinsä on heille vapaapäivä.

- Opettajat, jotka ovat töissä Joulumyyjäisissä, pitävät taksvärkkipäivän vapaapäivänään. Jälki-istunto

- Jälki-istunto voidaan korvata kasvatuskeskustelulla.

- Jälki-istunnon syitä:

läksyjen tekemättömyydet x 3 myöhästymiset 3x30 päivän (kuukauden) aikana tupakointi (kahdesta ensimmäisestä annetaan jälki-istunto, kolmannesta ilmoitus poliisille) pinnaus – nopea puuttuminen koulun alueelta poistuminen sopimaton kielenkäyttö ja käyttäytyminen oma harkinta

Syitä, jotka vaikuttavat myös käytösnumeroon:

koulukiusaaminen: kiusaamisen aste opettajan virkavastuuseen liittyvä

lunttaaminen:

55

2 tuntia jälki-istuntoa kokeesta arvosana 4

allekirjoituksen väärentäminen: myös esim. vanhemman nimissä tämän kännykästä viestittäminen 2 tuntia jälki-istuntoa

- Jälki-istunnon antaminen: Jälki-istunnot kirjataan Wilma –ohjelmaan Kurinpito-välilehdelle. Lisäksi merkitään jälki-istunnon antopäivän tuntimerkintöihin merkintä ”Jälki-istunto”,

joka huoltajan pitää käydä kuittaamassa. Tällä varmistetaan, että huoltaja saa tiedon tapahtuneesta.

Jälki-istunto suoritetaan seuraavana jälki-istuntopäivänä, jonka näkee Wilmasta istuntojen valvontavarauslistasta.

Yhden tunnin jälki-istunto on 60 minuuttia.

- Jälki-istuntojen valvonta: Opettaja varaa Wilmast löytyvän linkin takaa valvontavaraustaulukosta itselleen

sopivan päivän valvoakseen. Jälki-istunnon aluksi kerätään kännykät. Jälki-istunnossa istutaan selkä suorassa ja

hiljaa. Huono käyttäytyminen voi tuottaa uuden jälki-istunnon. K Kansainväliset yhteydet

- Koulumme on saanut ensimmäisenä Suomessa The School of Global Education-palkinnon vuonna 2013

- Saksalaisen St.Georgenin Realschule (RSTG) on ollut ystävyyskoulumme vuodesta 1994 lähtien. Realschulen kanssa on säännöllistä oppilasvaihtoa (ks oppilasvaihto).

- Koulullamme on toimintaa myös ystävyyskoulun kanssa Latvian Cesiksessä.

- Koulumme on mukana Erasmus-hankkeessa, jonka teemana on Mytologia (2017-2019).

- Kehitysyhteistyökohteitamme ovat Isengen kylä Sambiassa (olemme avustaneet kylään koulun, terveysaseman, opettajien asunnot, kaivon ja sähköt, sekä osallistumme opettajan palkkaukseen, oppilasruokailujen toteuttamiseen, kylästä kotoisin olevan terveydenhoitajaoppilaan koulutukseen, naisten yrityslainoihin sekä kylän työttömien nuorten kanalaprojektiin), Ndiamniadio Senegalissa (yläkoulun rakentaminen) sekä kylä Vietnamissa.

Kehityskeskustelut

- Kehityskeskustelut ovat rehtorin ja opettajan välisiä, opettajan työtä, osaamista ja näiden kehittämistä koskevia, vuosittain käytäviä keskusteluja.

- Keskustelun pohjana voidaan käyttää Populuksesta löytyvää selvitystä, jonka opettaja täyttää ennen keskustelua.

Kierrätys

- Opettajien naulakkohuoneessa sijaitsevat keräyslaatikot metalli-, lasi- sekä pahvijätteelle.

- Luokissa ja kopiokoneen vieressä on paperinkeräyslaatikko. Paperinkeräysohje: Keräyspaperiastiaan SAA laittaa:

- kopiopaperit niitteineen - papeririisin päällisiä - sanoma- ja aikakauslehdet - ruutu- ja kirjoituspaperit

http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alainen&action=edit&redlink=1

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_(kommunikaatio)

56

- mainokset ja kirjekuoret muovi-ikkunoineen - puhelinluettelot - pieniä määriä kirjoja kovat kannet poistettuna

EI saa laittaa:

- pahvia -> pahvinkeräykseen - kartonkia -> pahvinkeräykseen - muovia -> roskiin - kopiokalvoja -> roskiin - lahjapaperia -> roskiin - kiiltopintapaperia -> roskiin - likaista paperia -> roskiin - pehmopaperia (talouspaperia, käsipyyhkeitä, nenäliinoja) ->biojäte/roskiin

Kirjasto

- Kunnan uusi pääkirjasto Lähde sijaitsee noin 300 metrin päässä koululta. Siellä ehtii käydä oppitunnin aikana. Kirjastovirkailijoiden on hyvä tietää luokan tulosta etukäteen

- aukioloaikojen ulkopuolellakin on mahdollista vierailla kirjastossa, kunhan sopii asiasta etukäteen kirjastovirkailijoiden kanssa (puh. 040-1335202)

- koulupäivänä kirjastossa käyminen oppilaan omalla asialla ei ole sallittua

- koululla on pieni käsikirjasto Milano-luokassa. Tietokirjat ovat vapaasti opettajien käytössä. Kaunokirjallisuuden käytöstä on hyvä neuvotella äidinkielenopettajien kanssa.

Kokeet

- kokeet merkitään Wilma-ohjelmaan hyvissä ajoin

- kokeet pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään koko luokka-asteelle samanaikaisesti/samana päivänä, kannattaa yrittää sopia hyvissä ajoin ko. tuntien opettajien kanssa

- kokeita saa järjestää viikkoon niin monta kuin mahtuu, ei kuitenkaan kahta koetta samana päivänä

- kokeesta tulee ilmoittaa oppilaille vähintään viikkoa aikaisemmin

- kokeen tuloksen opettaja merkitsee Wilmaan (kokeet, muokkaa kohtaan). Huoltaja näkee tuloksen Wilmasta ja käy sen myös sinne kuittaamassa.

- Jos oppilas on poissa kokeesta, hän tekee kokeen mahdollisimman pian kouluun palattuaan.

Kopiointi

- Koulussamme on kaksi kopiokonetta opettajien käyttöön, toinen kanslian edustalla ja toinen 2. kerroksen perällä.

- Jokainen opettaja saa koneelle oman kopiokorttinsa kansliasta.

- Hallinnon tietokoneilta voi tulostaa suoraan kopiokoneille käyttäen tulostimena Secure-Vesilahtea. Tällöin tulosteet on saatavissa miltä tahansa kopiokoneelta opettajan oman tunnuksen kautta.

- Oppilaat ja opettajat voivat tulostaa tietokoneilta suoraan käyttäen tulostimena VESPRN012 (kanslian luona) ja VESPRN034 (yläkerrassa äidinkielen luokkien edessä)

- Kanslisti auttaa kopiokoneen ongelmissa Kotisivu

- Vesilahden yläasteen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/opetus/ylaaste/

Koulupsykologi

http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/opetus/ylaaste/

http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/opetus/ylaaste/

57

- Koulupsykologi toimii lasten tasapainoisen kasvun ja kehityksen sekä psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi yhteistyössä lapsen ja nuoren, perheen, koulun ja muiden verkostojen kanssa.

- Koulupsykologin työ jakaantuu sekä yhteisölliseen että yksilölliseen oppilashuoltoon kunnan kaikilla kouluilla.

- Koulupsykologin työn painopisteenä on ennalta ehkäisevä toiminta, jota toteutetaan koulujen yhteisöllisten oppilashuoltojen kautta. Lähes puolet koulupsykologin työajasta tulee painottua yhteisölliseen oppilashuoltoon.

- Koulupsykologi työskentelee lisäksi yksilöiden ja ryhmien kanssa, jolloin työ kohdistuu esim. koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvien asioiden selvittelyyn, tutkimiseen, suunnittelemiseen ja tukemiseen.

- Yhteys puh. 040-1335 209, sähköpostitse [email protected] tai Wilman kautta. Lukuvuonna 2018-2019 psykologina toimii Heini Sainio: [email protected].

Koulutapaturmat

- Tapaturman vakavuudesta riippuen tapaturman sattuessa oppilas toimitetaan terveydenhoitajalle. Jos terveydenhoitaja ei ole paikalla, oppilas toimitetaan Terveyskeskukseen taksilla tai jos mahdollista huoltajan kuljettamana.

- Tapaturmista pitää täyttää ja allekirjoittaa tapaturmailmoitus (Pohjantähden vahinkoilmoituksissa).

- Ilmoituksen voi täyttää kuka tahansa koulun aikuinen

- Ilmoitus toimitetaan kanslistille

- Ilmoitus kannattaa tehdä aina tilanteissa, joista arvelee jatkossa voivan aiheutua toimenpiteitä (vuosi aikaa ilmoituksen tekoon)

Kuraattori

- Kuraattorin puh.050-3895292

- Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä ja yksi oppilashuollon työntekijöistä. Oppilashuollon työntekijänä kuraattori tukee lapsen/nuoren selviytymistä ja viihtymistä koulussa sekä hänen kasvuaan kohti tasapainoista lapsuutta/nuoruutta. Koulukuraattori tekee yhteistyötä kodin, koulun ja tarvittaessa muiden viranomaisten kanssa lapsen ja nuoren perusopetuksen turvaamiseksi.

Koulukuraattorin puoleen voi kääntyä oppilas itse, hänen huoltajansa tai opettajat mm. silloin, kun

- oppilas laiminlyö koulunkäynnin, koulunkäynti ei kiinnosta tai koulumenestys on heikko (ja syynä ei ole oppimisvaikeudet)

- samaa oppilasta kiusataan aina, hän kiusaa muita tai hänellä on ristiriitoja muiden oppilaiden ja opettajien kanssa

- oppilas on levoton, häiritsee tunneilla tai hänellä on keskittymisvaikeuksia - oppilas on arka, syrjäänvetäytyvä tai aggressiivinen - oppilaalla on psykosomaattisia oireita - oppilas pelkää tulla kouluun - oppilaan kotona on vaikeaa: ristiriitoja vanhempien tai sisarusten kanssa, omaa

tai vanhempien päihteidenkäyttöä, mielenterveysongelmia, avioero, muu perhekriisi, perheväkivaltaa, kuolemantapaus tms.

- oppilaalla on muissa ihmissuhteissa ”kupruja” - lapsen/nuoren vapaa-aikaan liittyvät asiat huolestuttavat - kuraattori ei ole rankaiseva toimielin

Kuraattorin työ jakautuu ennaltaehkäisevään toimintaan, varhaiseen tukemiseen ja korjaavaan toimintaan. Ennaltaehkäisevää toimintaa ovat mm. luokan ryhmäyttäminen, ilmapiirikyselyt,

58

tukioppilastoiminta, erilaiset suunnittelu- ja kehittämistyöryhmät. Varhaista tukemista on mm. oppilashuollollinen työ, ongelmatilanteiden selvittely, sosiaalisen tuentarpeen arviointi ja auttamistoimien järjestäminen ja mahdolliset ryhmät. Korjaavaa työtä ovat mm. tukikeskustelut(lapsi/nuori, perhe), kiusaamisselvittelyt, sosiaaliset selvitykset, kriisityö, neuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa yhteisistä asiakkaista, lastensuojeluilmoitukset ja lausunnot huostaanottoa varten. Lastensuojeluilmoituksen jälkeen varsinaiset päätökset tekee sosiaalitoimen sosiaalityöntekijä. Kuraattori on mukana lastensuojelun jatkotyöskentelyssä mm. yhteisneuvottelut, tukikeskustelut lapsen/nuoren kanssa, koulun tietojen välittäminen sosiaalitoimeen ja lausunnot. Kuraattori-oppilas -työskentelysuhteen onnistumiselle on oleellista suhteen luottamuksellisuus. Siksi kuraattori on vaitiolovelvollinen oppilaan asioista, jos oppilaan tilanteesta ei herää lastensuojelullista huolta. Oppilaan tai vanhemman luvalla kuraattori voi kertoa oppilaan elämäntilanteesta opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä asioita välttämättömille tahoille. Koulukuraattori toimii myös kaikilla ala-asteilla. Kuraattorin vastaanottoajat löytyvät kuraattorin, sekä myös opettajainhuoneen ovesta, ja hänet löytää parhaiten huoneestaan. Kymppikahvila

- Kymppikahvila on 9. luokkalaisten ylläpitämä välipalakahvila, jolla he keräävät varoja. Kymppikahvila sijaitsee 7. aulassa ja se toimii maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 9.45-10.00 välitunnilla. Kahvilavälitunneilla oppilaat saavat olla sisällä.

Käyttäytymisen arviointi

- oppilaan käyttäytyminen arvioidaan numeerisesti aina lukukauden päättyessä.

- käyttäytymisen arviointiin osallistuvat kaikki opettajat antamalla arvionsa Wilmaan. Kanslia laskee annetuista arvosanoista keskiarvon, jonka mukaan käytösnumero todistukseen määräytyy. Opettajankokous käy läpi kaikki keskiarvonumerot, joita voidaan kokouksen päätöksellä muuttaa.

- saaduilla jälki-istunnoilla ja kirjallisella varoituksella on vaikutus käytösnumeroon.

- käyttäytymisen arvioinnissa apuna voidaan käyttää OPS:ista löytyvää käyttäytymisen kriteeristöä.

Laskutusosoite Vesilahden kunta YLÄASTE ja tilaajan nimi tms. PL 4630 00038 LOGICA

- Laskutusosoite pitää olla myös laskulomakkeessa

- Vähintään toimiala tai osasto on merkittävä laskun osoitetietoon.

- Yhteyshenkilö: Marja-Riitta Kela, puh. (03) 5652 7520. __________________________________ Lokerikot, opettajat

- opettajien lokerikot ovat opehuoneessa, sinne tulee kaikki henkilökohtainen posti (TARKISTA päivittäin)

- lukollista lokerikkoa voi tiedustella kansliasta. Lokerikot, oppilaat

- oppilaat voivat lunastaa rahapanttia (10e) vastaan lokerikon koulun käytävältä

- lokerikon avain haetaan kansliasta

59

- pantin saa takaisin palauttaessaan avaimen Loma, opettajat

- lomaa haetaan Populuksen kautta. Populus-tunnuksen saat palkanlaskijalta. Loma, oppilaan

- luokanvalvoja/myöntää 1-5 päivää lomaa, 6 päivää – 2 viikkoa myöntää rehtori ja yli 2 viikon mittaiset lomat myöntää koulutuslautakunta

- huoltajan allekirjoittamasta loma-anomuksesta (löytyy Wilmasta, josta huoltaja voi sen tulostaa) luokanvalvoja ottaa kopion rehtorin huoneessa olevaan kansioon ja palauttaa alkuperäisen oppilaalle hyväksymis/hylätty-merkintöineen, päiväyksellä ja allekirjoituksella varustettuna

Lukujärjestys / Työjärjestys Oppilaat:

- Syys- ja kevätlukukausilla on eri lukujärjestykset johtuen joidenkin oppiaineiden vaihtumisesta

- valinnaisryhmät pysyvät samoina koko vuoden

- lukujärjestys on esillä opettajainhuoneen ilmoitustaululla, koulun kotisivulla ja Wilmassa

- valinnaisryhmät löytyvät Wilmasta Opettajat ja tilat

- opettajien lukujärjestykset ja luokkatilat löytyvät Wilmasta Lukuvuosisuunnitelma

- löytyy kansiosta opettajanhuoneen hyllystä Luokanvalvojan tehtävät

- huolehtii kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä oman luokkansa oppilaiden osalta - jos huoltaja ei ole ilmoittanut syytä ensimmäisenä poissaolopäivänä, luokanvalvoja ottaa

yhteyttä huoltajaan ja selvittää asian - pitää arviointikeskustelut oman valvontaluokkansa oppilaille - tiedottaa oppilailleen tapahtumista - kerää oppilailtaan palautuslipukkeet ym. - seuraa oppilaittensa koulunkäyntiä (poissaolot, myöhästelyt ym.) - huolehtii valvontaluokkansa luokkatasoon perustuvista juhlien ja tapahtumien suunnittelusta

sekä toteutuksesta: 7 lk ryhmäytymispäivä 7.luokkalaisille (syksyllä) luokkaretki 7.luokkalaisille (keväällä) kevätjuhla 8 lk joulujuhla, jos järjestetään 9 lk luokkaretki 9.luokkalaisille (keväällä) Luokkaretket

- 7. ja 9. luokilla voidaan toteuttaa yhden päivän mittainen opintoretki, yleensä kevään viimeisillä viikoilla.

- Luokkaretkien rahoitus kootaan yhteisillä tempauksilla yms. Vanhempien kanssa on hyvä muodostaa vanhempaintoimikunta, joka avaa luokkien tilin ja huolehtii rahaliikenteestä ja mahdollisimman pitkälle varojenkeruusta.

60

- Luokanvalvojat huolehtivat luokkaretkibussien tilaamisen yhdessä kanslistin kanssa jo elo-syyskuussa.

M Monialaiset oppimiskokonaisuudet

- monialaisista oppimiskokonaisuuksista kannattaa puhua suoraan niille opettajille, joiden kanssa olisi tekemässä oppimiskokonaisuutta. Niistä pyritään sopimaan vuosittain myös yhteisessä ys-palaverissa.

- monialaiset oppimiskokonaisuudet pitää liittää LUSUun eli lukuvuosisuunnitelmaan. Motto

- Koulun motto on: Oppia elämään ihmisiksi. Itsetuntemus Oppilaalla on toimiva omatunto, hän elää rehellisesti. Oppilas arvostaa itseään, hän tuntee olevansa yksilö, jolla on tarpeita ja tavoitteita, kykyjä ja puutteita. Oppilas kunnioittaa omaa ja toisten työtä sekä sietää pettymyksiä. Oppilas ymmärtää erilaisuutta ja pitää kaikkia ihmisiä tasavertaisina. Oppilas pystyy arvioimaan ja ymmärtämään tekojensa seuraukset sekä myöntämään erehdyksensä ja pyytämään anteeksi. Terveet elämäntavat Oppilas tuntee hyvän sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn merkityksen sekä tavoittelee niitä. Hyvät käytöstavat Oppilas toimii myönteisesti, aktiivisesti ja yhteistyökykyisesti sekä auttaa ja kannustaa muita. Oppilas ottaa muut huomioon ja tuntee velvollisuutensa yhteisön jäsenenä Oppilas kantaa vastuunsa ympäristöstään ja itsestään. Oppilas noudattaa sääntöjä, ohjeita ja hyviä tapoja. Halu oppia Oppilaan tavoitteena on hyvä yleissivistys ja halu olla aktiivinen kansalainen. Oppilas tuntee omat juurensa, hänellä on hyvä kielellinen ja kulttuurinen identiteetti ja hän haluaa siirtää kulttuuriperintöä sukupolvissa eteenpäin. Oppilas ymmärtää vastuunsa ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä sekä pyrkii edistämään luonnon hyvinvointia. N Nurkka

- Nurkka on nuorisotila yläasteen teknisen työn tilan päädyssä. Nurkan nuoriso-ohjaajien kanssa voi sopia esim. luokan käyntejä nuorisotilalla.

- erityisesti tiistaisin ja torstaisin klo 13 alkaen he ovat varautuneet toimimaan yläastelaisten ryhmien kanssa.

- Nurkan puh.nrot: Nuoriso-ohjaaja Kristian Leppänen, puh. 050 3895 268 Nuoriso-ohjaaja Marika Suonsivu, puh. 040 1335 208 Etsivä nuorisotyöntekijä Maiju Viikinniemi, puh. 050 3895 279 Liikunta- ja nuorisosihteeri Sari Juuti, puh. 050 3895 224

61

O Oppitunnit

- oppitunnit pidetään seuraavasti: 1. tunti klo 8.00 – 8.45 2. tunti klo 9.00 – 9.45 3. tunti klo 10.00 – 10.45 4. tunti klo 11.00 – 11.45

ruokatunti klo 11.45 – 12.30 5. tunti klo 12.30 – 13.15 6. tunti klo 13.15 – 14.00 7. tunti klo 14.00 – 14.45

(2018-2019 8.lk kemia ti+to: 14.00-15.08) Oppilaiden valokuvat

- ovat luokittain kansiossa opettajainhuoneen hyllyssä - opettajainhuoneen seinällä on lista oppilaista, joiden kuvia ei ole lupa käyttää koulun

julkaisuissa Oppilashuolto

- Koulun oppilashuolto tarkoittaa oppilaan hyvän oppimisen, fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteisöllisesti ja yksilökohtaisesti.

- Kts. oppilashuoltosuunnitelmasta tarkemmat tiedot. Oppilaskunta

- Vesilahden yläasteella toimii oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan hallituksessa on edustaja jokaiselta luokalta. Oppilaat valitsevat oppilaskunnan puheenjohtajan, joka yhdessä hallituksen jäsenten kanssa edustaa koulua eri tilanteissa.

- Oppilaskunnan toimintaa voivat olla mm. koulun kioskin ylläpitäminen ja erilaisten

tempausten järjestäminen Oppilasvaihto

- Koululla on säännöllistä oppilasvaihtoa Saksaan Realschule St. Georgen im Schwarzwaldin kanssa.

- Oppilasvaihto pyritään toteuttamaan kahden vuoden sykleissä niin, että jokaisella oppilaalla on yläasteaikanaan mahdollisuus osallistua vaihtoon.

- Suomalaiset oppilaat vierailevat viikon ajan Saksassa majoittuen ystäväoppilaidensa luona. Saman lukuvuoden aikana saksalaiset ystävät vierailevat viikon ajan Suomessa.

- Vaihdosta ovat vuorollaan vastuussa kaksi opettajaa. - Vaihdossa olevat opettajat laittavat kaiken mahdollisen materiaalin Saksa-kansioon

seuraavien vastuuopettajien avuksi. P Palkka

- virassa oleville ja päätoimisille tuntiopettajille palkka maksetaan kuun 5. päivä

- sijaisille palkka maksetaan kuun lopussa Poissaolot

- Vanhemmat ilmoittavat lastensa poissaolot aamuisin joko Wilmaan poissaolomerkintänä tai Wilma-viestinä luokanvalvojalle

- poissaolot merkitään Wilmaan - erityisen tärkeää on, että aamun ensimmäisen tunnin opettaja muistaa merkitä poissaolijat

62

- luokanvalvoja huolehtii luokkansa poissaolojen seurannasta - jos huoltaja ei käytä Wilmaa, luokanvalvoja on puhelimitse tai tekstiviestillä yhteydessä

huoltajaan - jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän, hän voi mennä ilman ajanvarausta

terveydenhoitajalle kello 10.45 – 11.15. Terveydenhoitaja voi lähettää oppilaan kotiin ja merkitsee poissaolon Wilmaan. Muina ajankohtina oppilaan tulee pyytää lupa koulusta poistumiseen ensisijaisesti luokanvalvojalta, sitten muulta opettajalta.

- Opettaja merkitsee Wilmaan koulunkäyntiin liittyvät poissaolot, kuten esimerkiksi tukioppilastoiminnan, valitsemalla ”Muu koulun toiminta”

Populus

- Populus on hallinnon ohjelma, jonka kautta anotaan mm. koulutukset, ilmoitetaan tukiopetustunnit ja poissaolot ja anotaan matkakorvaukset. Saat Populus-tunnuksesi palkanlaskijalta.

Puhelin

- opettajainhuoneen puhelinnro on 040 1335 206. R Ruokailu

- Terveydenhoitaja tiedustelee oppilaiden erityisruokavaliot huoltajilta Wilman kautta yleensä kesällä ennen lukukauden alkua.

- Opettaja ilmoittaa oman erityisruokavalionsa keittiölle. Tätä varten opettajainhuoneen pöydällä on usein lista lukuvuoden alussa

- Ruokavälitunti on klo 11.45 – 12.30.

- Syyslukukauden alussa 9.lk menevät syömään heti klo 11.45, 8.lk klo 11.50 ja 7.lk klo 12.00. Ruokajärjestystä vaihdetaan lukuvuoden aikana.

- Kun oppilaat ovat syöneet, he siirtyvät ruokalasta välitunnille. Ulkovälitunti alkaa klo 12.15 ja olisi toivottavaa, että oppilaat eivät jäisi syötyään ruokalaan vain juttelemaan klo 12.15 jälkeen, jotta siivoojat pääsisivät pyyhkimään pöytiä.

- Kioskissa työskentelevillä ja musiikkiluokassa ruokavälitunnilla harjoittelevilla oppilailla on poikkeuslupa mennä syömään heti klo 11.45

- Ruokalassa syövät opettajat valvovat jonon häiriöttömän kulun, rauhallisen ruokailun ja astioiden palautuksen

- Retkistä, jotka vaikuttavat ruokailuun (tarvitaan eväät, poikkeava ruokailuaika tai ruokailijamäärä tms.) tulee ilmoittaa ruokalaan vähintään viikkoa etukäteen, sähköpostitse keskuskeittiön emännälle [email protected] ja tai yläasteen keittiölle [email protected]

- Yläasteen keittiö 050 3895 291

- Keskuskeittiön emäntä 050 5759 745

- Ravintokeskus 040 1335 220

- Ruokapalvelupäällikkö 050 389 5233 S Sijainen

- Sijaiseksi kouluun otettavan henkilön tulee muistaa seuraava oli työ sitten vaikka kuinka lyhytaikainen:

1. sijaisen tulee luovuttaa kansliaan seuraavat tiedot: - kaikki nimet - osoite ja yhteystiedot

63

- pankkitilin numero - verokortti 2. vaitiolovelvollisuus Opetustyön yhteydessä saattaa kuulla sellaisista asioista, jotka keskustelun kohteena olevien henkilöiden oikeusturvan takia on määritelty salassapidettäviksi. Sijaisen tulee muista vaitiolovelvollisuus kaikesta kuulemastaan, oli sijaisuus sitten kuinka lyhyt tahansa. Mikäli sijainen ei työtä vastaanottaessaan ymmärrä, mitä sana vaitiolo tarkoittaa, asiaa kannattaa tiedustella muilta työpaikassa työskenteleviltä virkamiehiltä. Vaitiolovelvollisuuden rikkominen saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin. Ao. asioita vaitiolo koskee rajattoman ajan. Niistä ei siis sovi puhua missään tilanteessa sijaisuuden päätyttyä nyt tai tulevaisuudessa. 3. opettaja on esimerkki Useimmiten sijaisella ei ole opettajankoulutusta. Normaalisti jokainen sijaiseksi otettava on kuitenkin itse käynyt vähintään lukio- tai ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen ja kokenut kouluvuosiensa aikana hyvienkin opettajien vetämiä oppitunteja. Koulun arki on melkoisen hektinen. Hyviä, esimerkillisiä tapoja tulee noudattaa. Oppiennätysten saavuttamista ei voida lyhytaikaisissa sijaisuuksissa pitää kaikkein tärkeimpänä asiana. Toki on erinomainen asia, mikäli työ luistaa ja oppilaat oppivat. Sijaisuuden osalta olisi hyvä saada palautetta työn sujumisesta. Stipendit

- Kevätjuhlassa jaettavia stipendejä: Lempäälän-Vesilahden Koulutustuki ry myöntää: - 8.luokilla hyvän käytöksen stipendi luokittain - 9.luokilla paras keskiarvo luokittain (ensin lasketaan kaikkien aineiden keskiarvo ja jos se on sama, lasketaan lukuaineiden keskiarvo) Aamulehti myöntää: - 9.luokan oppilaalle stipendi, jonka perusteina ovat itsenäisyys, rohkeus ja suvaitsevaisuus Tampereen teknillinen seura: matemaattis-luonnontieteellisten aineiden stipendi 9.luokan oppilaalle Vesilahden yläasteen vanhempain toimikunta myöntää: - 7. luokilla paras keskiarvo luokittain - 8. luokilla paras keskiarvo luokittain, kuitenkin eri saaja kuin edellisenä vuonna Oppilaskunta myöntää: - 9. luokilla toiseksi paras keskiarvo luokittain - lukustipendi 7.luokkalaisille - stipendi AV -tekniikan hoitamisesta - sisäisen työharjoittelun stipendit Lisäksi voidaan jakaa mm. - Pohjola-Nordenin kielistipendi - Nordea-pankin Taloustietokilpailun palkinto - Osuuspankin Taitostipendi (KO, TN, TS, KU, LI) - Metalliteollisuuden keskusliiton Teknisen työn stipendi T Teemapäivät

64

- Perusopetuksen 4§ mukaan osa koulun työajasta saadaan käyttää koulun yhteisiin tapahtumiin.

- Koulun yhteisinä tapahtumina voidaan järjestää mm. - syys- ja talviliikuntapäivät - joulumyyjäiset - seiskojen ryhmäytymispäivä syyslukukauden aluksi - tulevien seiskojen tutustumispäivä toukokuun alussa - luokkaretket - taitojen ja harrastusten päivä, häät, tapaturmien torjuntapäivä - tukioppilaiden järjestämät tapahtumat, kuten väriviikko - taksvärkkipäivä (taksvärkkipäivänä kouluun tulevista oppilaista huolehtivat opettajat, jotka eivät työskentele Joulumyyjäisissä)

- Oppilailla on mahdollisuus osallistua koulujen välisiin kilpailuihin (urheilukilpailut tms.). Koulu korvaa tällöin osallistumismaksun ja ruokailun. Osallistumisesta päätetään tapauskohtaisesti.

- Teemapäivien määrä, sisällöt ja ajankohta vaihtelevat vuosittain.

- Vaikka tapahtuma olisi päivän aluksi tai päätteeksi koulun ulkopuolella, siirtyminen tehdään yhdessä ja yleensä tapahtuma aloitetaan ja päätetään koululla. Mikäli paikka on jokin toinen, siitä tulee ilmoittaa etukäteen koteihin.

- Koko päivän tapahtumat ovat koko koulun tapahtumia, jolloin kaikilla opettajilla on tapahtuman mittainen päivä lukujärjestyksestä riippumatta.

Terveydenhuolto, opettajan

- työterveyspalvelut tulevat Terveystalolta.

- Ajanvaraus Terveystalon yhteisestä ajanvarausnumerosta 030 600 0 klo 8.00-16.00 arkisin. Voit tehdä ajanvarauksen myös netissä Terveystalon sivuilla.

- käyntiosoite Vesilahdessa: Työterveyspalvelu Viisari Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Terveydenhuolto, oppilaan

- Kouluterveydenhoitajat Saara Haapasalo, ti-pe p. 050-3895231 ja Anu Savolainen, ma-to p. 040-1335239.

- Terveydenhoitajan avovastaanotto ma-pe klo: 10.45-11.15 ilman ajanvarausta. - Hammashoitola puh. 03 5652 7010

- Pääsääntöisesti terveydenhoitaja on paikalla ma-pe. Poissaoloista hän pyrkii ilmoittamaan

työhuoneen viereisellä ilmoitustaululla, opettajanhuoneessa tai Wilmassa. - Arkisin klo 10.45-11.15 avovastaanotolle saa mennä ilman ajanvarausta tai etukäteen

ilmoittamatta. Muuna aikana terveydenhoitajalla on määräaikaistarkastuksia ja muita

65

ennalta sovittuja vastaanottokäyntejä. Ensiaputapaukset hän hoitaa aina paikalla ollessaan ja poissa ollessaan ensiapua tarvitsevat hoidetaan Kirkonkylän terveysasemalla, puh 3123 2333.

- Mikäli oppilas haluaa terveydenhoitajan luokse muuna kuin avovastaanottoaikana, oppilas

kertoo toiveensa opettajalle, joka ottaa yhteyden terveydenhoitajaan sisäpuhelimella. Tietokoneet

- Kaikki tietokoneet varataan Virrasta (linkki Wilman kautta).

- Hallinnon koneita on opettajien huoneessa ja Bagdadissa. Niitä ei voi varata. Hallintokoneille saa tunnukset rehtorilta.

- Oppilaat kirjautuvat koneilla omilla tunnuksillaan. Oppilaan tunnukset saa ATK-vastaavalta. Unohtuneen salasanan voi muuttaa opettajan koneelta Nollaa salasanoja -kuvakkeen takaa.

- Koneita käytettäessä luokassa tai käytävillä noudatetaan normaaleja järjestyssääntöjä. Muutamia ohjeita lisäksi seuraavassa: koneita käyttäessä ei saa syödä eikä juoda oppilaat menevät vain niille sivuille, jotka ovat koulutehtävien tekemiseksi tarpeen,

sopimattomilla sivuilla surffailusta voit antaa rangaistuksen Jos netti tahmaa pahasti niin kannattaa hajottaa väkeä eri auloihin jos mahdollista (+

tietty joku porukka omaan luokkaan). Tämä yleensä tasaa verkon kuorman ja homma pelittää paremmin!

kun työskentely lopetetaan, koneet sammutetaan asianmukaisesti ja palautetaan latautumaan

yleisesti: oppilaat tekevät vain niitä asioita, joihin opettaja antaa luvan (ei siis esimerkiksi ohjelmien tai musiikin imurointia internetistä)

ATK-luokka ei ole välituntialuetta ja sinne saa päästää oppilaan välitunniksi vain koulutyötä tekemään ja mieluiten opettajan valvonnassa

tulostuksia tulee tarkkailla oppitunnin aikana, jotta turhilta tulostuksilta vältyttäisiin (tulostimen tila kannattaa tarkistaa ennen tulostuksen toistoa).

Työelämään tutustuminen eli TET

- Nuorten mahdollisuudet saada kokemusta työelämästä ovat vähentyneet ja työelämän tutustumisjakso (TET-jakso) on usein nuoren ensimmäinen kosketus työelämään. Työelämään tutustuminen on osa peruskoulun jakamaa työelämätietoutta ja osa perusopetuksen oppilaanohjauksen opetussuunnitelman sisältöjä. Tutustumisjaksot lähentävät koulua ja muuta yhteiskuntaa sekä kotia ja lisäävät työn tekemisen arvostusta. Työelämään tutustumisen tavoitteena on antaa nuorelle tietoa työelämästä, mahdollisuuden kokeilla erilaisia työtehtäviä, saada vihjeitä omalle uranvalinnalle sekä tilaisuuden kokeilla ihmissuhdetaitoja vieraiden aikuisten maailmassa.

- Työharjoittelun toteutus Vesilahden yläasteella:

- 7. luokan oppilaat käyvät työharjoittelussa koulun keittiössä. Oppilaat saavat työharjoittelusta todistuksen.

- 8. luokan oppilaat tutustuvat viikon ajan johonkin itse valitsemaansa työhön. Työharjoittelu on toukokuussa. Oppilaat etsivät työharjoittelupaikan itse. Opinto-ohjaaja auttaa tarvittaessa. Työharjoittelupäivän pituus on kuusi tuntia. Oppilaat matkustavat koululta saamillaan lipuilla, mikäli harjoittelupaikka on Vesilahdella tai Lempäälässä. Mikäli työpaikka on kauempana, vastaa oppilas itse matkakustannuksista.

66

- 9. luokan oppilaat ovat työelämän harjoittelussa syksyllä. Oppilaat hankkivat harjoittelupaikan itse. Opinto-ohjaaja auttaa tarvittaessa. Harjoittelupäivän pituus on kuusi tuntia. Oppilaat matkustavat koululta saamillaan lipuilla, mikäli harjoittelupaikka on Vesilahdella tai Lempäälässä. Mikäli työpaikka on kauempana, vastaa oppilas itse matkakustannuksista.

Tukiopetus

- oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta, mikäli asian oppiminen tuottaa vaikeuksia

- tukiopetusta annetaan sopimuksen mukaan (opettaja ja oppilas sopivat) muun koulutyön ulkopuolella, oppituntien aikana annetaan tukiopetusta vain hätätapauksissa ja tunninpitäjän suostumuksella

- pidetyt tukiopetukset ilmoitetaan Populuksen kautta palkanlaskijalle (tukiopetuksen palkkalaji on 352)

- opettaja pitää kirjaa pitämistään tukiopetuksista ja niihin osallistuneista Turvallisuus

- Selvitä luokkatilasi poistumisreitit, kokoontumisalue sekä alkusammutuvälineiden sijainti

- Tutustu opettajienhuoneen hyllyssä olevaan Tilannekansioon ja Turvallisuuskansioon hälytysohjeet toiminta tapaturman tai tulipalon sattuessa sisälle suojautuminen poistuminen toiminta poistumisalueella

Työjärjestys

- Katso kohta: Lukujärjestys V Vesot

- Peruskoulun viranhaltijoilla ja tuntiopettajilla on virkaehtosopimuksen mukaisesti velvollisuus osallistua kolmeen veso-koulutuspäivään (6 h) lukuvuoden aikana. Sijaisten kannattaa varmistaa osallistumisvelvollisuutensa rehtorilta.

- Yleensä koulun alkaessa käytetty suunnittelupäivä on yksi veso-päivä. Muista veso-koulutuksista voi tulla seutukunnallisia ehdotuksia tai opettaja voi tiedustella rehtorilta etukäteen jonkin koulutusosallistumisensa soveltuvuutta vesoksi.

Välitunnit

1. Välitunnit: 08.45 - 09.00, päivänavaus tällä välitunnilla

10.45 – 10.00, ulkovälitunti, ellei ole Kymppikahvilaa 10.45 – 11.00, ulkovälitunti 11.45-12.15 ruokailu, ulkovälitunti 12.15-12.30 Luokanvalvojan vartin paikka on lukuvuonna 2018-2019 torstaisin klo 10.45-11.00 välitunnilla. Välitunneilta saavutaan sisälle luokka-asteille varatun sisäänkäynnin kautta ja oppilaat jättävät kenkänsä tämän sisäänkäynnin luo, mutta ei kulkureiteille. 7. luokat vanha pääaula 8. luokat sisään ovesta B 9. luokat sisään ovesta O.

67

Välitunnit, sisävalvonta Yläkäytävä ei ole välituntialue. Ruokavälitunnilla valvonta on jaettu kahteen pisteeseen: toisella valvojalla 7. aula ja toisella kioski 8. aulassa ja 9.-aula. 7.aulan valvoja pitää huolen, että oppilaat päästetään omalla vuorollaan syömään ja valvoo yleisen järjestyksen aulassa. Kioskivalvojan aluetta on kioskitoiminnan ja jonottamisen sujuvuuden varmistaminen Välitunnit, ulkovalvonta - ulkovälituntialue on aidattu sisäpihan puolelta. - sinisen purukontin ohi ei saa mennä, eikä portaille kohti Nurkkaa. - myös ruokalan lastaussillalle meno on hygieniasyistä kielletty - valvoja on pääsääntöisesti piha-alueella, kannattaa valita sellainen paikka, josta on hyvä näkyvyys moneen suuntaan. -tekonurmikentällä on suotavaa oleilla silloin kun siellä ei ole minkään oppilasryhmän oppituntia menossa. - pakkasrajaa ei ole, sisällä saa toisinaan olla (esim. jos on todella rankka sade), näistä ilmoitetaan erikseen. Sisälläolosta päättävät valvovat opettajat yhdessä. Välitunnit, valvontalistat ja –määrät Välituntivalvontalistat vaihdetaan kahdesti lukuvuoden aikana. Keskimäärin välitunnilla on 2 valvojaa. Opettajien huoneessa on valvontalista, jossa lukee, kuinka monta valvontaa kenellekin kuuluu. Valitse listasta omat valvontavuorosi. Koulunkäyntiavustajan valvoessa välituntia toisena valvojana on oltava opettaja. Wilma

- sähköinen reissuvihko poissaolojen merkitsemiseen, kokeiden varaamiseen, yhteydenpitoon jne. Saat omat Wilma-tunnuksesi kansliasta.

Y Yhteisöllinen oppilashuolto

- Kaikkien koulussa työskentelevien on tehtävissään edistettävä oppilaiden ja koulun hyvinvointia sekä kodin ja koulun yhteistyötä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista. Yhteisöllinen työ sisältyy myös kuraattorin, psykologin ja kouluterveydenhuollon tehtäviin. Yläkoulussa myös nuorisotoimi on aktiivisesti mukana yhteisöllisessä työssä.

- Yhteisöllistä työtä koulussa ovat esimerkiksi kouluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja esteettömyyttä lisäävät toimet, oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä luokkien ja ryhmien toimintaa edistävät toimet sekä kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät toimet ja oppilaiden sekä huoltajien osallisuutta lisäävät toimet.

Yksilökohtainen oppilashuolto

68

- Yksilökohtainen oppilashuolto on yksittäisen oppilaan osalta moniammatillista yhteistyötä, jota toteutetaan oppilaskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämisessä korostuu erityisesti luokanopettajan / luokanvalvojan rooli. Hän on oppilaan lähiohjaaja, joka tuntee oppilaan kokonaisvaltaisesti. Hän seuraa luokkansa oppilaiden opintojen edistymistä ja kehittymistä säännöllisesti. Oppilaan tuen tarpeen selvittämiseksi ja tarpeellisten palvelujen järjestämiseksi kootaan tapauskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä sen henkilön toimesta, kenellä huoli herää. Asiantuntijaryhmän kokoamiseksi pyydetään oppilaan / huoltajan kirjallinen suostumus (lomake).

- Koulukuraattori Johanna Haapaniemi puh. 050-3895292.

- Koulupsykologi Sanna Hietasaari puh. 040-1335209, sijaisena Heini Sainio (2018-2019)

- Kouluterveydenhoitaja puh. 050-3895231

- Koululääkäri Noomi Suuronen puh. 050-3895231

YS-aika

- YS-aikaan lasketaan kuuluvaksi kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön kuuluva aika sekä vähintään kahden opettajan yhteiseen suunnitteluun käyttämä aika

- Opettajien yhteisistä YS-kokouksista ilmoitetaan erikseen Toiminta kriisitilanteessa: TOIMINTA KRIISITILANTEESSA jos tilanne vaatii välitöntä ulkopuolista apua: SOITA YLEISEEN HÄTÄNUMEROON 112, Seuraavaksi tai heti aluksi, jos tilanne ei vaadi hätänumeroon soittoa: Soita rehtorille, tai jollekin muulle kriisiryhmään kuuluvalle. Kriisiryhmä: Rehtori Timo Honkakunnas 050 3895260 Vararehtori Anna-Kaarina Huhtala Kuraattori 050 3895 292 Erityisopettaja 050 5751 456 Opinto-ohjaaja 050 3895 294 Terveydenhoitaja 050 3895 231 Tarvittaessa myös: Koulun kanslia 040 1335 242 Koulupsykologi 040 133 5209

69

Liite 8 Wilman käyttösuositukset tiedoksi huoltajille

- Huoltajan toivotaan lukevan Wilmaa viikoittain ja kuittaamaan tuntimerkinnät, jotka vaativat selvitystä.

- Opettaja pyrkii vastaamaan viesteihin kahden työpäivän sisällä.

- Huoltajien ilmoitettava oppilaan poissaolosta Wilman kautta ennen koulupäivän alkua.

- Hammaslääkäri- ja terveydenhoitaja yms. ajat huoltajat ilmoittavat hyvissä ajoin Wilman kautta pikaviestillä. Me emme saa esimerkiksi hammashoitolasta tietoa oppilaille varatuista ajoista.

- Käyttö opettajan pidemmän poissaolon aikana: Pidempiaikainen sijainen laittaa ensimmäisenä päivänä koteihin viestin, jossa on yhteystiedot sijaisen tavoittamiseksi. Opettaja ei käytä Wilmaa poissaolonsa aikana.

- Kokeet: o 1.-2.luokkien opettajat tiedottavat luokkansa käytänteistä erikseen o 3.-9.luokkien koepäivät merkitään Kokeet-osioon

- Tiedottaminen liikuntatunneista: 0.-6.luokkien opettajat tiedottavat liikuntatuntien ohjelmasta sekä tarvittavista välineistä. Ylempien

luokkien oppilaat huolehtivat omatoimisesti tiedonsaannin, jos ovat olleet pois koulusta.

7.-9.luokkien opettajat jakavat oppilailleen viikkokohtaisen ohjelman, jonka mukaan edetään, kunnes

toisin infotaan.

- Etukäteen tiedossa olevia poissaoloja ei anota Wilman kautta, vaan niistä täytetään paperinen poissaoloanomus. Se toimitetaan omalle opettajalle vähintään kaksi viikkoa ennen poissaolon alkamista.

- Wilma-merkintöjen selitykset:(tähän tulevat selitykset väreittäin)

- Luokanopettajat tiedottavat noin kerran kuukaudessa koulukuulumisista.

Wilma merkintöjen selitykset:

Tällä hetkellä käytössä Muutosten jälkeen käytössä

Sairaus Sairaus

Anottu Anottu, vain opettaja merkitsee

Luvaton poissaolo Luvaton poissaolo

Muu poissaolo Muu poissaolo

Myöhästyminen Myöhästyminen

Läksyt tekemättä Läksyt tekemättä

70

Välineet kotona Välineet kotona

Häiritsevä käytös Häiritsevä käytös

Luokasta poistaminen Luokasta poistaminen

Poissaolo Selvittämätön poissaolo, vaatii huoltajan kuittauksen

Muu koulun toiminta Muu koulun toiminta

+ +

- -

Koetulos poistetaan, koetulokset ilmoitetaan kokeet osiossa

Kasvatuskeskustelu/jälki-istunto Kasvatuskeskustelu/jälki-istunto

Kasvatuskeskustelu/jälki-istunnon kuittaus poistetaan

Tukiopetustunti

Tuntityöskentelyn arviointia Aktiivista tuntityöskentelyä

Ei osallistunut tuntityöskentelyyn

Wilman pelisäännöt/opettajille Alla olevat säännöt ovat minimivaatimuksia ja lisäksi jokainen voi käyttää Wilmaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

- Vastaaminen viesteihin kahden työpäivän sisällä.

- Huoltajien ilmoitettava oppilaan poissaolosta Wilman kautta ennen koulupäivän alkua. Jos kotoa ei ole tullut ilmoitusta toisen tunnin alkuun mennessä luokanopettaja/luokanvalvoja soittaa oppilaan huoltajalle.

- Hammaslääkäri- ja terveydenhoitaja yms. ajat huoltajat ilmoittavat hyvissä ajoin Wilman

kautta pikaviestillä.

- Poissaolon merkitsee opettaja, joka sen huomaa. Luokanopettaja/luokanvalvoja tarkistaa joka tunnin aluksi oppilaat ja merkitsee poissaolijat.

- Paperinen poissaoloanomus toimitetaan omalle opettajalle / luokanvalvojalle vähintään

kaksi viikkoa ennen poissaolon alkamista; opettaja toimittaa alkuperäisen rehtorille, kopio kotiin.

- Tiedotteisiin ja pikaviesteihin jakelu näkyviin viestiin, jos laittaa jakelun piilotettuna.

- Pikaviestin otsikkoon viestin ydinasia.

71

- Pidemmästä opettajan poissaolosta (yli viikon) informoidaan huoltajia

o etukäteen tiedossa olevan poissaolon opettaja ilmoittaa koteihin itse o muutoin sijainen laittaa ensimmäisenä työpäivänään koteihin viestiä sijaisuudestaan o yläkoulussa opettaja laittaa valvontaluokan huoltajille

- Kokeet:

o 1.-2.luokkien opettajat tiedottavat luokkansa käytänteistä erikseen o 3.-9.luokkien koepäivät merkitään Kokeet-osioon vähintään viikkoa ennen koetta

- Tiedottaminen liikuntatunneista:

o 0.-6.luokkien opettajat tiedottavat liikuntatuntien ohjelmasta sekä tarvittavista välineistä. Ylempien luokkien oppilaat huolehtivat omatoimisesti tiedonsaannin, jos ovat olleet pois koulusta.

o 7.-9.luokkien opettajat jakavat lukukauden alussa oppilailleen viikkokohtaisen ohjelman, jonka mukaan edetään, kunnes toisin tiedotetaan

- Wilma on hyvä yksinkertaisissa ja tiedotusluonteisessa asioissa, kun olet yhteydessä huoltajiin. Wilma-viestin lisäksi soita myös aina, jos asia on monimutkainen, arkaluontoinen tai kiireellinen. Huomioi, että myöskään kodeissa ei lueta Wilmaa välttämättä päivittäin.

- Luokanopettajat tiedottavat noin kerran kuukaudessa koulukuulumisista.

Wilma merkintöjen selitykset: Tällä hetkellä käytössä Muutosten jälkeen käytössä Sairaus Sairaus Anottu Anottu, vain opettaja merkitsee Luvaton poissaolo Luvaton poissaolo Muu poissaolo Muu poissaolo Myöhästyminen Myöhästyminen Läksyt tekemättä Läksyt tekemättä Välineet kotona Välineet kotona Häiritsevä käytös Häiritsevä käytös Luokasta poistaminen Luokasta poistaminen Poissaolo Selvittämätön poissaolo, vaatii huoltajan kuittauksen Muu koulun toiminta Muu koulun toiminta + + - - Koetulos poistetaan, koetulokset ilmoitetaan kokeet osiossa Kasvatuskeskustelu/jälki-istunto Kasvatuskeskustelu/jälki-istunto Kasvatuskeskustelu/jälki-istunnon kuittaus poistetaan Tukiopetustunti Tuntityöskentelyn arviointia Aktiivista tuntityöskentelyä Ei osallistunut tuntityöskentelyyn

Documents

Esi- ja perusopetuksen lukuvuosisuunnitelma...4 Hannula Susanne, HI ja HY, lv 9.b Honkakunnas Timo, vs rehtori 31.12.2018 saakka, lv 7.a 1.1.2019 alkaen, TN ja LI sijaisena Lahtivirta