Esiopetuksen opetussuunnitelma 2015 › lappeenranta › varhaiskasvatus...naa lapsi, oppimisen ja koulunkäynnin tuesta nimitystä kasvun ja oppimisen tuki sekä opiskelija- ja oppi

Kasvatus- ja opetustoimi

Esiopetuksen opetussuunnitelma 2015

1 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Sisältö 1. Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma .................................................................3

1.1 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ..........................................................................................3 1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen ...............................................................................3 1.3 Paikallisen opetussuunnitelman laatiminen ja keskeiset ratkaisut ................................................................5

2. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet .......................................................................................................6 2.1 Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet ...........................................................................................7 2.2 Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua .............................................................................................8 2.3 Arvoperusta ................................................................................................................................................. 10 2.4 Oppimiskäsitys ............................................................................................................................................. 10 2.5 Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa .................................................................................................... 11 2.6 Paikallisesti päätettävät asiat ...................................................................................................................... 14

3. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri .................................................................................................. 16 3.1 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet ............................................................................... 16 3.2 Oppimisympäristöt esiopetuksessa ............................................................................................................. 18 3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa .................................................................................... 19 3.4 Paikallisesti päätettävät asiat ...................................................................................................................... 20

4. Esiopetuksen toteuttamisen periaatteet .......................................................................................................... 22 4.1 Monipuoliset työtavat ................................................................................................................................. 22 4.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena .................................................................................................... 22 4.3 Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet ........................................................................... 24

Ilmaisun monet muodot ................................................................................................................................ 25 Kielen rikas maailma ...................................................................................................................................... 26 Minä ja meidän yhteisömme ......................................................................................................................... 28 Tutkin ja toimin ympäristössäni .................................................................................................................... 29 Kasvan ja kehityn ........................................................................................................................................... 31

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä .......................................................................................... 32 Erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat esiopetuksessa .......................................................................................... 32 Kaksikielinen esiopetus.................................................................................................................................. 33

4.5 Paikallisesti päätettävät asiat ...................................................................................................................... 34 5. Lapsen kasvun ja oppimisen tuki ...................................................................................................................... 39

5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet ..................................................................................................... 39 5.2 Yhteistyö huoltajan kanssa tuen aikana ...................................................................................................... 40 5.3 Yleinen tuki .................................................................................................................................................. 40 5.4 Tehostettu tuki ............................................................................................................................................ 41 5.5 Erityinen tuki................................................................................................................................................ 43 5.6 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot ..................................................................................................... 47 5.7 Paikallisesti päätettävät asiat ...................................................................................................................... 48

6. Oppilashuolto .................................................................................................................................................... 64 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö ........................................................................................................ 65 6.2 Yhteisöllinen oppilashuolto ......................................................................................................................... 66 6.3 Yksilökohtainen oppilashuolto .................................................................................................................... 67 6.4 Oppilashuoltosuunnitelmat ......................................................................................................................... 69 6.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta .......................... 69

7. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus ....................... 81 7.1 Paikallisesti päätettävät asiat ...................................................................................................................... 81

LÄHTEET JA LINKIT ................................................................................................................................................. 82 LIITTEET .................................................................................................................................................................. 83


Liite 1. Koonti esioppilaiden ja huoltajien esiopetustoiveista, syksy 2014 ....................................................... 84 Liite 2. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman sisällys .......................................................... 85 Liite 3. Kasvatus ja opetustoimen strategia ....................................................................................................... 88 Liite 4. Varhaiskasvatuksen strategia ................................................................................................................ 89 Liite 5. Yleisen ja tehostetun tuen prosessi esiopetuksessa .............................................................................. 90 Liite 6. Erityisen tuen prosessi esiopetuksessa .................................................................................................. 91 Liite 7. Äänneharjoittelu esiopetuksessa ........................................................................................................... 92 Liite 8. Yhteiset kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys- ja turvallisuustarkastukset ..................... 93 Liite 9. Esioppilaasta koululaiseksi – yhteistyö nivelvaiheissa ........................................................................... 97 Liite 10: Kiusaamistilanteisiin puuttuminen esiopetuksessa ........................................................................... 101 Liite 11: KIVA OLLA – kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelma ............................................. 105 Liite 12. Lapsen kiinnipitäminen päivähoidossa ja esiopetuksessa ................................................................. 111 Liite 13. Prosessikaavio kiinnipitäminen ja väkivaltatilanteet ......................................................................... 113 Liite 14. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana ................. 114


1. Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma

1.1 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on perusopetuslain mukainen Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys1, jonka mukaan paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma laaditaan ja esi-opetus toteutetaan. Opetussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaavat erityisesti perusopetuslaki ja -asetus sekä esiopetuksen tavoitteita määrittävä valtioneuvoston asetus2. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on edistää laadukkaan ja yhtenäisen esiope-tuksen yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Uudistuksen valmistelun lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten tuomat haasteet tällä hetkellä ja tule-vaisuudessa. Perusteita on valmisteltu laajassa yhteistyössä hyödyntäen uusimpien tutkimus- ja kehittä-mistyön tuloksia. Opetussuunnitelman perusteet on päätös esiopetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, huoltajien ja esiopetuksen henkilöstön yhteistyöstä sekä oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista3. Esiopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet liittyvät yhteen ja muodostavat toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi esiope-tuksen opetussuunnitelman perusteet sisältää esiopetuksen tavoitteita koskevien määräysten lisäksi nii-den ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät viittauksia lainsäädäntöön. Viittausten tarkoituk-sena on selventää perustetekstin yhteyttä lainsäädännölliseen perustaan. Esiopetusta ohjaavista säädök-sistä poiketen tässä perusteasiakirjassa käytetään oppilaasta esiopetukseen paremmin soveltuvana sa-naa lapsi, oppimisen ja koulunkäynnin tuesta nimitystä kasvun ja oppimisen tuki sekä opiskelija- ja oppi-lashuoltolain mukaisesta opiskeluhuollosta termiä esiopetuksen oppilashuolto.

1.2 Paikallinen opetussuunnitelma ja sen kehittäminen

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen esiopetuksen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämi-sestä4. Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään esiopetuksen kasvatus- ja opetustyön, oppilashuol-lon, huoltajien ja esiopetuksen yhteistyön sekä esiopetuksen muun toiminnan järjestämisestä ja toteut-tamisesta esiopetuksen kansallisten perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee esiopetuksen järjestämistä kaikissa esiopetuksen yksiköissä. Opetuksen järjestäjä ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, lasten tarpeet sekä esiopetusta koskevan arviointi-tiedon ja kehittämistyön tulokset opetussuunnitelmaa laatiessaan. Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon myös muut paikalliset suunnitelmat, kuten:

1 Perusopetuslaki (628/1998) 14 § 2 mom. ja Valtioneuvoston asetus (422/2012) 13§ 2 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 3 Perusopetuslaki 14 § 2 mom. (477/2003) 4 Perusopetuslaki (628/1998) 15 § 1 mom.


mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma

perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma

perusopetuksen opetussuunnitelma

mahdollinen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma

lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma5

yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma6

mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen jär-jestäjän tekemät koulutusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.

Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkie-listä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa esiopetusta varten7. Paikallinen esiopetuksen opetus-suunnitelma voidaan laatia kaikille opetuksen järjestäjän esiopetuksen yksiköille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä yksikkökohtaisia osia sen mukaan kuin opetuk-sen järjestäjä päättää. Opetuksen järjestäjät voivat myös sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä opetussuunnitelmaa laadittaessa, sitä arvioitaessa ja kehitettäessä. Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee laatia esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuva vuosittainen suunnitelma ja tiedottaa huoltajille ennalta siinä päätetyistä keskeisistä asioista8. Suunnitelmassa tarkennetaan, miten paikallista opetus-suunnitelmaa kussakin esiopetuksen yksikössä kyseisen vuoden aikana toteutetaan. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että esiopetuksen henkilöstö sekä huoltajat voivat osallistua opetus-suunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Myös lasten näkemyksiä kuullaan ja hyödynnetään kehittä-misessä9. Huoltajien ja lasten kannalta mielekkäisiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin kiinnitetään eri-tyistä huomiota. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan esiopetuksen opetussuunnitelman yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa10. Lasten eheän oppimisen polun turvaamiseksi on tärkeää, että muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö saa mah-dollisuuden tutustua ja osallistua esiopetuksen opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Esiopetuksessa olevalla lapsella on perusopetuslain turvaama oikeus saada opetussuunnitelman mukais-ta opetusta sekä suotuisan kehityksen ja oppimisen edellyttämää tukea jokaisena esiopetuksen työpäi-vänä11. Tämän oikeuden turvaamiseksi jokainen esiopetuksessa olevan lapsen kanssa työskentelevä nou-dattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja muita toimintaa ohjaavia normeja. Myös lapsen kasvun ja oppimisen tukeen kuuluvat lasten yksilölliset suunnitelmat12 laaditaan yhteisen opetussuunnitelman pohjalta. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa esiopetusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallis-tua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on esiopetuksen laadun kehittäminen ja lasten oppimisen edellytysten parantaminen13. Paikallisen opetussuunnitelman ja sitä tarkentavan vuo-

5 Lastensuojelulaki (417/2007)12 §; Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 § 6 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 § 7 Perusopetuslaki 15 § 1 mom. (628/1998) 8 Perusopetusasetus 9 § (852/1998) 9 Perusopetuslaki 47a (1267/2013); YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989 10 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003) 11 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010) 12 Perusopetuslaki 16 a ja 17a (642/2010) 13 Perusopetuslaki 21 § 1 ja 2 mom. (1296/2013)


sittaisen suunnitelman toteutumisen seuranta ja arviointi on osa arviointitehtävää ja siihen perustuvaa kehittämistä. Opetuksen järjestäjän ja esiopetuksen yksiköiden tuottaman tiedon lisäksi esiopetuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia. Yhteistyö mui-den toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia. Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyö-dyntäen.

1.3 Paikallisen opetussuunnitelman laatiminen ja keskeiset ratkaisut Paikallinen opetussuunnitelma ja sitä tarkentava vuosittainen suunnitelma14 laaditaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla tässä luvussa kuvattuja tavoitteita ja periaatteita noudattaen. Ope-tuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien päätösten delegoinnista esiopetuk-sen yksiköille ja antaa siihen liittyvät ohjeet. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määri-tellään kunkin pääluvun lopussa, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kyseisen luvun osal-ta päättää ja kuvata. Paikallista opetussuunnitelmaa valmisteltaessa opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunni-telmassa,

millä kielillä annettavaa opetusta varten opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään

laaditaanko paikallinen opetussuunnitelma esiopetuksen yksiköiden yhteisenä, kokonaan tai osin yksikkökohtaisena, seudullisena tai käytetäänkö muuta ratkaisua

millaista opetussuunnitelman rakennetta, asioiden käsittelyjärjestystä ja julkaisutapaa käytetään

miten esiopetuksen henkilöstö, lapset ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, ar-viointiin ja kehittämiseen

miten opetussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja so-siaali- ja terveystoimen asiantuntijoiden sekä muiden tarvittavien yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan

miten paikalliset erityispiirteet, esiopetuksen erilaiset järjestämisen tavat, kehittämisen tavoitteet sekä lapsia koskevat suunnitelmat otetaan opetussuunnitelmaa valmisteltaessa huomioon

miten opetussuunnitelmasta ja sitä tarkentavasta vuosittaisesta suunnitelmasta tiedotetaan huolta-jille ja sidosryhmille

miten opetussuunnitelma laaditaan, miten sen toteutumista arvioidaan ja miten sitä kehitetään.

14 Perusopetusasetus (852/1998) 9 §


Esiopetuksen opetussuunnitelma muodostuu seuraavista asiakirjoista: - kuntakohtainen esiopetuksen opetussuunnitelma - päiväkotikohtainen esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma ja toimintakertomus - ryhmäkohtainen esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma ja toimintakertomus - lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma Lappeenrannassa päiväkoti- ja ryhmäkohtainen esiopetuksen opetussuunnitelma sisältää jatkuvan arvi-oinnin periaatteen. Toimintaa dokumentoidaan ja kehitetään lasten ja huoltajien kanssa yhdessä. Doku-mentoinnissa hyödynnetään Peda.net -verkkopalvelua. Päiväkotikohtainen esiopetuksen opetussuunnitelma voi olla yhteinen alkuopetuksen kanssa. Päiväkodin esiopetuksen opetussuunnitelma voi sisältää osia, jotka ovat yhteisiä alueen muiden päiväkotien ja/tai perusopetuksen kanssa. Lapsia ja nuoria koskevat päätökset on huomioitu (esim. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko sekä kasvatus- ja opetustoimen strategia). Esiopetuksen opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Laadin-nassa on pyritty siihen, että mahdollisimman moni opetusta toteuttava henkilö osallistuisi opetussuunni-telman laadintaan, jotta sitoutuminen sen noudattamiseen varmistuisi. Huoltajat ovat osallistuneet kuntakohtaisen esiopetuksen opetussuunnitelman laatimiseen vanhempain-illoissa ja kasvatuskeskusteluissa. Lasten toiveita ja odotuksia on kuultu lapsen esiopetuksen opetus-suunnitelmaa laadittaessa. Huoltajien ja lasten toiveet ja odotukset esiopetukselle on koottu liitteeseen 1. Esiopetuksen opetuksen kuntakohtainen esiopetuksen opetussuunnitelma on laadittu työryhmässä, jos-sa on ollut perusopetuksen edustaja. Päiväkodin ja lapsiryhmän vuosisuunnitelma sekä lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma laaditaan ja arvioidaan yhdessä lasten ja huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen vuosisuunnitelman sisällys on liitteenä 2. Tiedottamisessa ja arvioinnissa hyödynnetään erilaisia sähköisiä järjestelmiä (mm. Peda.net ja Wilma).

2. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

Esiopetus on tärkeä ajanjakso lapsen elämässä. Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla on mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta. Leikkiessään ja toimiessaan erilaisissa oppimisympäris-töissä lapset laajentavat osaamistaan eri tiedon- ja taidonaloilla. Esiopetuksessa lapsilla on tilaisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojensa vahvistamiseen. Tavoitteena on, että lapset oppivat arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksen


keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Toimintaa suunnitellaan lapsilähtöisesti ja sen tehtävä on vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja käsitystä itsestään oppijana. Esiopetusta kehitetään inkluusion periaatteiden mukaisesti. Esiopetuksella on suuri merkitys lasten kas-vun ja oppimisen tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa, tuen antamisessa ja samalla vaikeuksien ehkäisemisessä.

2.1 Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esi-opetusta15. Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodeissa ja kouluissa. Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, perusopetuslakiin ja -asetukseen ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin16 sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri ase-maan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammai-suuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella17. Opetuksen järjestämisessä on otettava huomi-oon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki18, tasa-arvolaki19, Euroopan ihmis-oikeuksien sopimus20 ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus21. Esiopetuksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viitto-makieli. Lisäksi osa opetusta voidaan antaa muulla kuin edellä mainituilla perusopetuslain mukaisilla opetuskielillä, jos se ei vaaranna lasten mahdollisuuksia seurata opetusta22. Tästä määrätään tarkemmin luvussa 4.4. Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eetti-sesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taito-ja23. Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppi-misedellytyksiä. Esiopetuksella on myös sivistystehtävä ja tasa-arvoisuuden edistämisen tehtävä ja ope-tuksen tulee turvata riittävä yhdenvertaisuus koko maassa. Opetuksen ja kasvatuksen tarkemmista ta-voitteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa 24. Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden25, ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia26. Pidennetyn oppi-velvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen toteuttamisen vaihtoehdot kuvataan luvussa 5.5. Esi-

15 Perusopetuslaki (628/1998) 4§ 16 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 17 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2 mom. 18 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 19 Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (609/1986) 20 Euroopan ihmisoikeuksien sopimus, Valtiosopimukset (63/1999) 21 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989 22 Perusopetuslaki 10 § 1 mom. (1288/1999) 23 Perusopetuslaki (628/1998) 2 § 24 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 2-4 § 25 Perusopetuslaki (628/1998) 9 § 2 mom. 26 Perusopetusasetus (852/1998) 3 § 2 mom.


opetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyt-tää muita varhaiskasvatuspalveluja27. Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisen ope-tussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksessa otetaan myönteisellä tavalla huomioon lasten erilaiset kie-lelliset, kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset taustat. Lasten mielipiteitä kuunnellaan ja heidän identiteettiensä kehittymistä tuetaan. Esiopetusta koskeva lainsäädäntö korostaa huoltajien osallisuutta28. Huoltajilla on oikeus saada tietoa esiopetuksen tavoitteista ja toiminnasta sekä lapsensa esiopetuspäivästä. Huoltajien mielipiteitä ja tieto-ja kuullaan sekä heidän antamaansa palautetta hyödynnetään esiopetuksen kehittämisessä. Esiopetus, opetuksessa käytettävät oppimateriaalit ja välineet sekä tarvittava oppilashuolto ovat maksut-tomia29. Lapsille on tarjottava jokaisena esiopetuspäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipai-noinen, maksuton ateria, ja ruokailutilanteen on oltava ohjattu.30 Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön31. Turvallisuus otetaan huomioon oppimisympäristöissä ja kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Lasten kokeman turvallisuuden perustana ovat keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuva toimintakulttuuri ja esiopetuk-seen soveltuvat oppimisympäristöt. Turvallisuuteen liittyviä tehtäviä käsitellään tarkemmin luvuissa 3 ja 6. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. Esiopetuksessa käytetään tarvittaessa perusopetuslain32 mukaisia kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja esiopetukseen soveltuvalla tavalla. Opetuksen järjestäjä huolehtii lain edellyttämän suunnitel-man laatimisesta joko erillisenä tai osana paikallista opetussuunnitelmaa. Kunta tai esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut muu opetuksen järjestäjä voi hankkia esiopetuspal-velut julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta33. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hank-kimat palvelut järjestetään esiopetusta koskevien säädösten, järjestämisluvan sekä näiden opetussuunni-telman perusteiden mukaisesti.

2.2 Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua On tärkeää, että varhaiskasvatus, siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lasten kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökoh-tana on, että opettajat sekä muu henkilöstö tuntevat oppimisen polun eri vaiheet, niiden keskeiset ta-voitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten kasvun tukemisen ja oppimisen sujuvuuden vuoksi siirty-mävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhdessä luvussa 3.3 kuvatulla tavalla. Opetus- ja muu henki-löstö tekevät huoltajien kanssa yhteistyötä lasten oppimisen polun kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on, et-

27 Perusopetuslaki 6 § 1 mom. (1288/1999) ja Laki lasten päivähoidosta 11 b (1290/1999) 28 Perusopetuslaki 3 § 3 mom. (628/1998) 29 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003) ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 § 4 mom. 30 Perusopetuslaki (628/1998) 31 § 2 mom. 31 Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013) 32 Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 ja 36 a § (477/2003 ja 1267/2013) 33 Perusopetuslaki 4 § 1 mom. ja 7 § 5 mom. (628/1998)


tä kunkin lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen jat-kuu joustavasti lapsen tarpeista lähtevänä. Tämän varmistamisessa henkilöstön yhteistyön ja osaamisen suunnitelmallisella johtamisella esiopetusyksiköissä ja opetuksen järjestäjän tasolla on tärkeä merkitys. Valtioneuvoston asetuksen34 mukaan esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä huolta-jien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja tervettä itse-tuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa ja kunnioitetaan lasten mielenkiinnon kohteita opetuksen järjestämisessä. Leikki eri muodoissaan on vahvasti läsnä esiopetuksen toiminnassa. Huoltajat ovat tärkeitä yhteistyö-kumppaneita toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kasvun ja oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä monialaisesti. Esiopetus on tavoitteellista toimintaa. Opetuksen tavoitteet määrittyvät opetussuunnitelman perustei-den ja niiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaan. Lasten osaamistasolle ei ope-tussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavoitteita. Yksilöllisesti pohditut tavoitteet hyödyttävät lasten kas-vua ja oppimista, joten opettaja keskustelee kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisen tavoitteista lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Esiopetuksen henkilöstö ottaa nämä tarpeet ja toiveet huomioon opetusta suunniteltaessa sekä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tavoitteellisuuden li-säämiseksi opettaja voi yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa laatia kullekin lapselle oppimissuunnitel-man. Oppimissuunnitelma on laadittava, mikäli lapsi saa tehostettua tukea. Erityisen tuen piirissä oleville lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)35. Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä. Tavoitteena on samalla pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen minäkäsitys vahvistuu arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppi-miskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla. Esiopetuksen aikana lapset tutustuvat lähiympäris-töön, sen ihmisiin ja luontoon sekä näiden moninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä on tärkeä merkitys lasten myönteisen kehityksen sekä uusien tietojen ja taitojen opettelun kannalta. Esiopetus tar-joaa lapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusiin kokemuksiin. Lasten mielen-kiinnon kohteisiin tutustutaan yhdessä erilaisissa oppimisympäristöissä. Näin lapsille avautuu mahdolli-suuksia ystävyyteen, oppimisen iloon ja uusiin kiinnostuksen kohteisiin. Kun huoltaja on ilmoittanut lapsen esiopetukseen, lähtökohtana on, että lapsi osallistuu kaikkeen toimin-taan. Opettaja ja huoltaja sekä esiopetuksen järjestämiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vas-tuun esiopetukseen osallistuvien lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen.

Ennen kuin lapsi on ilmoitettu esiopetukseen selvittää päiväkodin johtaja väestötietojen perusteella asiakastietojärjestelmästä lapsen varhaiskasvatushistorian. Lapsen siirtyessä esiopetukseen, järjestetään tarvittaessa ns. siirtopalaveri, johon osallistuvat huoltajien lisäksi entisen ja tulevan lapsiryhmän opetta-jat. Koolle kutsujana on ”lähettävä taho”. Lapsesta on välitettävä opetuksen järjestämisen kannalta vält-

34 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5§ 35 Perusopetuslaki 16 a§ 1 mom. (628/1998)


tämättömät tiedot. Jos lapsi ei aiemmin ole osallistunut varhaiskasvatukseen mahdollisen tuen tarpeen selvittämiseksi otetaan yhteyttä perheeseen ja tehdään tarvittaessa yhteistyötä kouluterveydenhoita-jan/neuvolan kanssa.

2.3 Arvoperusta

Esiopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen lapsi on ainutlaatui-nen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomi-oon otetuksi ja ymmärretyksi yksilönä ja yhteisönsä jäsenenä. Lapsilla on oikeus oppia sekä rakentaa kä-sitystään itsestään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti. Lapsilla on oikeus oppia leikkien ja iloita oppimastaan. Lasten aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat osa heidän oppimisen polkuaan. Lasten erilaisuutta sekä erilaisia tapoja toimia ja oppia arvostetaan. Lasten käsityksiä ja mielipiteitä pidetään tärkeinä, ja he osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen sekä edellytystensä mukaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Lapsia rohkaistaan yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen. Kannustava palaute ja oikeudenmukainen kohtelu kuu-luvat hyvään esiopetukseen. Lapsilla on oikeus ilmaista itseään ja ajatuksiaan, käsitellä tunteita ja ristirii-toja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita. Esiopetus tukee lasten kykyä ymmärtää arvoja, noudattaa terveellisiä elämäntapoja sekä kehittää tunnetaitojaan ja kauneudentajuaan. Esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien yhteistyö auttaa turvaamaan lasten hyvinvointia. Esiopetuksen henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen erilaisiin perheisiin sekä kotien erilaisiin katsomuksiin, uskontoihin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen ja opetuksen perusta 36. Esiopetuksessa noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita ja otetaan huomioon sen eri ulottuvuu-det: sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen. Esiopetus toimintaympäristönä tukee lasten tasa-arvoisuutta. Siihen sisältyvät muun muassa mielipiteiden ja sukupuolten tasa-arvo. Esiopetus edis-tää lasten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksia ja rajoituksia. Tasa-arvopyrkimyksiä täydentää laaja-alainen yhdenvertaisuuden periaate37.

Opetus on lapsia puoluepoliittisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Esiopetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

2.4 Oppimiskäsitys

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavain-not, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luot-tamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. Lisäksi lasten tahdolla ja kehittyvällä taidolla toimia yhdessä

36 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 2 § 37 Yhdenvertaisuuslaki 6 § 1 mom. (21/2004)


on merkitystä oppimiselle. Lapset oppivat esiopetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppimisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. On tärkeää, et-tä uusilla opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys lasten arkeen ja kokemusmaailmaan. Esiopetuksen oh-jatussa toiminnassa ja leikissä lapset opettelevat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja asettamaan tavoitteita omalle ja yhteiselle toiminnalle. Lapsia kuunnellaan, kuullaan ja heidän kanssaan keskustel-laan sekä ohjataan heitä ottamaan huomioon toiset. Näin lapsille syntyy kokemus ryhmän ja yhteisön jä-senyydestä. Tavoitteena on, että uusien tietojen ja taitojen oppiminen herättää lapsissa halun oppia li-sää.

2.5 Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä taval-la. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Se vahvistuu vähitellen oppimisen polun aikana eri tiedon- ja taidonaloihin liittyvässä opiskelussa sekä arjen toimin-nassa ja vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen osaamisen tarve korostuu ympäröivän maailman muuttuessa. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu ja työn teko sekä kansalaisena toimiminen edellyttävät nyt ja tulevaisuu-dessa laaja-alaista, tiedonalarajat ylittävää osaamista. Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja opetustyössä. Tehtävä perus-tuu valtioneuvoston asetuksen periaatteelle tarkastella opetusta kokonaisuutena38. Sen toteutuminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä esi- ja perusope-tuksen yhteistyötä. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet tukevat heidän valmiuttaan suuntautua elinikäisen oppimisen polulle ja luovat pohjaa kestävän elämäntavan omaksumiselle. Esiopetuksessa painopisteenä ovat kestävän elä-mäntavan sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäris-töt rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan. Ajattelu ja oppiminen

Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon määrä ja sen nopea uudistuminen edellyttävät taitoja uuden omaksumiseen sekä oman oppimisen ohjaamiseen. Tiedon jäsentäminen ja uuden luominen edel-lyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua. Esiopetuksen tehtävä on rohkaista ja auttaa lapsia kehittämään ajat-telun ja oppimisen taitojaan sekä vahvistaa lasten luottamusta omaan osaamiseensa.

38 Valtioneuvoston asetus (422/2012) ja OKM muistio 28.6.2012


Lasten muistin ja mielikuvituksen kehittymistä tuetaan esimerkiksi lorujen, musisoinnin ja draamatoi-minnan avulla. Leikin, pelien ja erilaisten ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien käyttö tarjoaa lapsille elämyksiä sekä oivaltamisen ja uuden löytämisen iloa. Monipuolinen liikkuminen ja havaintomotoriset harjoitukset tukevat lasten oppimista. Lapsia kannustetaan kokeilemaan ja opettelemaan myös heille vaativia asioita ja heitä ohjataan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heitä rohkaistaan iloitsemaan onnis-tumisista ja kannustamaan toisia sekä samalla olemaan lannistumatta epäonnistumisista. Toimintaa do-kumentoidaan, siitä keskustellaan, ja sen onnistumista pohditaan yhdessä lasten kanssa. Samalla aute-taan lapsia havaitsemaan edistymistään ja oppimistaan. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita on tärkeä merkitys yksilön toimin-takyvylle ja hyvinvoinnille kulttuurisesti monimuotoisessa maailmassa. Taito kuunnella, tunnistaa ja ym-märtää eri näkemyksiä kuuluu hyvään vuorovaikutukseen ja kulttuuriseen osaamiseen. Myönteisten ih-missuhteiden luominen ja ongelmatilanteiden rakentava ratkaiseminen edellyttävät yhteistyötaitoja. Esi-opetuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja turvalli-sesti vertaisryhmän ja lähiyhteisön aikuisten kanssa. Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin ja toimimaan heidän kanssaan. Juhlat, leikit ja yhteistyö-hön perustuva toiminta luovat mahdollisuuksia harjoitella käyttäytymistä eri tilanteissa ja erilaisten ih-misten kanssa. Lapsia kohdellaan arvostavasti ja heitä ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Las-ten kanssa tutustutaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Lapsia ohjataan arvos-tamaan oman ja toisten perheiden perinteitä ja tapoja. Lasten kielitietoisuuden kehittymistä tuetaan ja heitä rohkaistaan ilmaisemaan itseään eri keinoin. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Itsestä huolehtiminen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä arjen teknologian hallintaan liittyvät taidot ovat tärkeitä kaikille. Kyse on yksilön hyvinvoinnista sekä kestävään elämäntapaan sitoutumisesta. Esiopetuk-sen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elä-mäntavan mukaisia valintoja. Esiopetuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. Esiopetuksessa lapsia ohjataan edellytystensä mukaan huolehtimaan itsestään, toisista, omista tavarois-ta ja yhteisestä ympäristöstä. Opetuksessa ja yhteistyössä huoltajien kanssa käsitellään lasten arkielämän rytmiä sekä ruokailun ja levon merkitystä. Erityisesti kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja riittävään liikuntaan lasten hyvinvoinnin ja oppimisen edellytyksenä. Lasten kanssa pohditaan heidän hyvää oloaan edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti lähiliikenteessä. Heitä ohjataan pyytämään ja hakemaan apua tarvittaessa. Lasten kanssa kokeillaan teknologisia ratkaisuja ja harjoitel-laan laitteiden ja välineiden turvallista käyttöä. Monilukutaito

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Se liittyy kiinteästi ajat-telun ja viestinnän taitoihin ja kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa eri-laisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, numeeristen tai muiden symbolijärjestelmien tai näiden yhdistelmien avulla. Monilukutaito sisältää erilaisia lukutaito-ja, kuten peruslukutaidon, numeerisen lukutaidon, kuvalukutaidon ja medialukutaidon. Monilukutaitoon liittyy laaja tekstikäsitys, jonka mukaan tekstit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovi-


suaalisia tai digitaalisia. Monilukutaidon eri osa-alueet ovat yksilön, ihmisten keskinäisen vuorovaikutuk-sen, yhteiskunnan, kansalaisuuden ja työelämän näkökulmasta keskeisiä perustaitoja. Monilukutaidon kehittyminen luo perustaa muulle oppimiselle ja opiskelulle. Monilukutaidon kehittyminen alkaa jo var-haislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten monilukutaidon kehit-tymistä yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä. Niiden avulla opetellaan il-maisua ja vuorovaikutusta ja niiden herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin eläydytään yhdessä. Lasten kuva-lukutaidon, kirjoittamisen, lukemisen ja numeerisen lukutaidon sekä medialukutaidon kehittymistä tue-taan. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja, kuten elokuvia, leikkiloruja ja mu-siikkia. Lasten osallisuus vahvistuu monilukutaidon kehittymisen myötä. Samalla lasten maailma avautuu, jäsentyy ja saa uusia merkityksiä. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito. Sitä tarvitaan lasten ja perheiden ar-jessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Se on osa moniluku-taitoa sekä media- ja opiskelutaitoja, joita tarvitaan opiskelussa ja työelämässä. Esiopetuksen tehtävä on kotien rinnalla edistää lasten tietoja viestintäteknologista osaamista. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin tietoja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Tieto- ja viestintäteknologian avulla tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja sekä vähitellen ke-hittyvää kirjoitus- ja lukutaitoa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa itse edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja. Lapsia ohjataan omaksumaan turvallisia ja ergonomisia käyttötaitoja. Osallistuminen ja vaikuttaminen

Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustaa demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa39. Esiopetuksessa kunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen kes-keisiä periaatteita. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikutta-misen taitoja. Esiopetuksen toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten, esiopetuksen henkilös-tön ja huoltajien kanssa. Kun lapset ovat mukana vaikuttamassa, he oppivat samalla hahmottamaan yh-teisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Lasten arvostava kohtaaminen, heidän aja-tustensa kuunteleminen ja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa toimiminen vahvistavat lasten osal-listumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapsia kannustetaan auttamaan toisia ja pyytämään tarvittaessa apua. Lasten on tärkeä saada kokea ja tietää, että he lapsina ovat oikeutettuja aikuisten apuun ja suoje-luun.

39 YK:n yleissopimus lastenoikeuksista 1989


2.6 Paikallisesti päätettävät asiat Paikallista opetussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää keskustella, mitä tässä luvussa määrätyt esiope-tuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet merkitsevät ja miten esiopetukselle asetettujen tavoitteiden toteu-tumisesta voidaan huolehtia. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan

esiopetuksen järjestäminen ja sitä ohjaavat velvoitteet paikallisesta näkökulmasta

esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua paikallisesta näkökulmasta

esiopetuksen arvoperusta ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat

oppimiskäsitys ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat

laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niihin mahdollisesti liittyvät paikalliset painotukset sekä ne toi-menpiteet, joiden avulla tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään.

Arvoperusta ja oppimiskäsitys sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon ja niitä syven-netään esiopetuksen toimintakulttuuria, opetuksen toteuttamista, kasvun ja oppimisen tukea ja oppilas-huoltoa käsittelevissä osissa opetussuunnitelmaa.

Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esiopetuksen järjestämisestä. Esiopetusta annetaan päiväkodeis-sa. Osa esiopetusryhmistä toimii lähikoulun tiloissa. Esiopetusta voidaan antaa myös yhdessä perusope-tuksen kanssa. Esiopetus on suunnitelmallista kasvatusta ja opetusta, joka liittyy kiinteästi sekä varhaiskasvatukseen et-tä perusopetukseen. Perusopetuslain mukainen esiopetus on koulutusjärjestelmän ensimmäinen porras ja se on osa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Päätavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen ja oppimisedellytysten parantaminen ennen kouluikää. Tavoitteena on rakentaa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus, jatkumo var-haiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen. Kasvatus- ja opetustoimen sekä varhaiskasva-tuksen strategia ovat liitteinä 3. ja 4. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma siirtyy perusopetukseen Wilma -järjestelmän kautta. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa korostuvat oppimisen ilo, lapsen ideoista ja mielenkiinnon koh-teista nousevat aiheet sekä kokemuksellinen ja leikinomainen toiminta oppimisen perustana. Oppimista tapahtuu koko ajan ja kaikissa tilanteissa; mallista, tutkimalla, toimimalla ja havainnoimalla. Lapsi oppii yksilöllisesti omaan tahtiinsa. Opetuksessa ja sen suunnittelussa hyödynnetään lasten tietovarantoja ja yhteistä tiedonrakentamista lasten kanssa. Suunnittelussa voidaan hyödyntää erilaisia opettajanoppaita ja valmiita opettajan materiaaleja lapsikohtaisten esiopetuskirjojen sijaan. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta opetuksen tulee pitkällä tähtäimellä kehittää yksilöissä taitoa, tah-toa ja valmiutta hallita ja ohjata omaa elämäänsä sekä kykyä hahmottaa ympäröivää todellisuutta. Tieto-jen ja taitojen hankkimisen lisäksi tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot. Keskeisiä oppimisen taitoja


ovat ajattelun, ongelmanratkaisun, kyseenalaistamisen, jäsentämisen ja valintojen tekemisen taidot. Näissä korostuu yksilön aktiivinen rooli ja vastuu yhteisön jäsenenä. Lapselle annetaan vastuuta omasta oppimisestaan ja mahdollisuuksia löytää erilaisia ratkaisuja. Aikuisen tärkeä tehtävä on tukea ja ohjata lasta hänen oppimisprosessissaan. Tämä tapahtuu mm. kannustamalla ja antamalla myönteistä palautetta sekä käsittelemällä lapsen kanssa hänen kokemuksiaan ja havainto-jaan. Liikuntakasvatus Lasten liikuntasuunnitelman laatimisessa hyödynnetään sosiaali- ja terveysministeriön laatimia varhais-kasvatuksen liikuntasuosituksia. Materiaalia ja koulutusta kasvattajille tarjoavat Valo ry sekä Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry (EKLU). (Ks. Valo ry ja Etelä-Karjalan liikunta ja Urheilu ry.) Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatuksen lähtökohtana on monipuolinen, toiminnallinen ja lapsikeskeinen toimintakulttuuri, joka rohkaisee oppijaa harjaannuttamaan omatoimisuuttaan sekä toteuttamaan itseään yhteisön tuke-mana. Monikulttuurinen ja erilaisia toimintatapoja synnyttävä ympäristö tukee osaltaan luovuutta ja in-novatiivisuutta. Tekemällä oppimiseen painottuva toiminta kehittää myönteisen minäkuvan vahvistumis-ta, omien taitojen ja erityisominaisuuksien harjoittamista, vastuuntuntoa, rohkeutta toimia sekä vuoro-vaikutustaitoja omakohtaisen kokemisen kautta. Monipuolinen oppimisympäristö sekä kodin ja lähiym-päristön hyödyntäminen toimivat päiväkoti- ja esiopetuksessa yrittäjyyskasvatuksen elinikäisen oppimi-sen alkupolkuna Kaakkois-Suomessa on laadittu Väylä yrittäjyyteen - Yrittäjyyskasvatusstrategia ja toimintaohjelma 2020. Strategia-asiakirjassa avataan yrittäjyyskasvatusta seuraavalla tavalla: ”Yrittäjyyskasvatuksella tarkoite-taan kaikilla kasvatus- ja opetushallinnon aloilla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle tehtävää laaja-alaista työtä, jolla pyritään vahvistamaan eri-ikäisten oppijoiden (oppilaat, opiskelijat) yritteliäisyyttä, yrittävyyttä ja yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena ovat myönteisten asenteiden lisääminen, yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen kehittäminen, uuden yrittäjyyden aikaansaaminen, yrittäjien ja yrityksissä olevan henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä yrittäjämäinen toimintatapa työpaikoilla ja kaikessa muussakin toiminnassa.” Kestävä kehitys Jokaisella esiopetusyksiköllä on oma kestävän kehityksen suunnitelmansa, joka on osa esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaa. Kestävän kehityksen suunnitelma noudattaa Lappeenrannan kaupungin kestävän kehityksen ohjelmaa. Linkki Keke päiväkodissa – Kestävän kehityksen opas- sivus-toon löytyy kohdassa lähteet ja linkit. Lappeenranta on liittynyt hiilineutraalien kuntien verkostoon eli HINKU -kuntiin ja sitoutui vähentämään Lappeenrannan alueen kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Välitavoitteiksi asetettiin 15 prosentin päästövähennys vuoteen 2016 mennessä ja 40 prosentin päästövähennys vuoteen 2022 mennessä.


Mediakasvatus Media on näkyvä osa lasten varhaiskasvatusympäristöä. Se näkyy esimerkiksi lasten leikeissä, puheessa ja sosiaalisissa suhteissa ja on osa lapsen elämää ja arkea. Kuten varhaiskasvatusympäristö, myös media-kasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Mediakulttuuri on lasten keskeinen toiminta- ja oppimisympäristö, jossa lapset viihtyvät, oppivat ja ovat sosiaalisessa kanssakäymisessä. Siksi onkin tärkeää nähdä se kasvatuksen voimavarana ja olennaisena osana varhaiskasvatusta. Mediakasvatus on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Se kehittää lapsen ymmärrystä mediakulttuurista ja vahvistaa lapsen mediataitoja. Mediakasvatuksen kautta kehitetään lapsen mediatajua eli kykyä analy-soida, tulkita, luoda, ilmaista, osallistua, kyseenalaistaa ja käyttää mediaa. Se pohjautuu elämykselliseen, kokemukselliseen, toiminnalliseen ja leikilliseen oppimiseen, mikä tukee lapsen mahdollisuuksia toimia aktiivisesti yhteisössään ja edesauttaa osallisuuden tunteen syntymistä. Median parissa toimitaan lapsi-lähtöisesti ja toiminnassa korostuu lapsen hyvinvointi ja turvallisuus. Mediakasvatus integroituu muuhun varhaiskasvatukseen rikastaen toimintaa. Saimaan mediakeskus järjestää tietoja viestintätekniikan opetuskäytön ja mediakasvatuksen täy-dennyskoulutusta lappeenrantalaiselle kasvatus- ja opetustoimen henkilöstölle ja tukee esiopetusyksi-köitä niiden tietoja viestintätekniikkahankkeissa. Tavoitteena on edesauttaa tvt:n käytön ja mediakas-vatuksen lisäämistä opetuksessa ja vahvistaa opettajien ja muun henkilöstön taitoja. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen antamia ohjeita julkisuudesta ja tietosuojasta (ks. Julki-suus ja tietosuoja opetustoimessa).

3. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia, joka kehittyy esiopetusyh-teisön vuorovaikutuksessa. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat esiopetusta koskevat säädökset se-kä opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisissa suunnitelmissa määritellyt arvot, oppimiskäsitys sekä esiopetusta koskevat tavoitteet. Sitä muovaavat myös johtamisrakenteet ja käytännöt, henkilöstön am-mattitaito sekä käytettävissä olevat tilat, välineet ja materiaalit. Toimintakulttuuri näkyy esiopetusyhtei-sön vuorovaikutuksessa, ilmapiirissä sekä pedagogisissa käytännöissä ja vaikuttaa aina lasten kohtaa-maan esiopetuksen laatuun. Hyvä toimintakulttuuri edistää oppimista ja hyvinvointia esiopetusyhteisös-sä.

3.1 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisessä otetaan huomioon, että toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista osa on kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja joskus myös tahattomia. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Lasten kanssa työskentele-vien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle.


Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista, henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta yhteisiin toimintatapoihin. Vastuu kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja esiopetusta johtavilla henkilöillä. Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusia ratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillis-ta osaamista yhteistyöverkostoissa. Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea. Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa on vält-tämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kaikille yhteinen esiopetus Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on kaikille yhteinen esiopetus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Toimintaa kehitetään inklu-siiviseen ja kulttuurista monimuotoisuutta tukevaan suuntaan. Jokaiselle lapselle suunnitellaan sopivia oppimisen haasteita sekä turvataan tarvittava kasvun ja oppimisen tuki. On tärkeää, että lapset saavat kokemuksia siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita, heitä arvostetaan ja heidän mielipiteillään ja toimin-nallaan on merkitystä. Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittymistä. Esiope-tuksen toiminnassa näkyvät lapsiryhmässä edustettuna olevat kielet ja kulttuurit sekä uskonnot ja kat-somukset. Lapsia rohkaistaan vuorovaikutukseen ja toimimaan osana vertaisryhmää. Heitä ohjataan ot-tamaan muut huomioon sekä kunnioittamaan toisten yksilöllisyyttä. Näin luodaan pohjaa monimuotoi-sessa yhteiskunnassa toimimiselle. Oppimisen ja oivalluksen ilo Esiopetuksen toimintakulttuuri edistää kaikkien esiopetusyhteisössä toimivien oppimista. Esiopetusyh-teisö kannustaa kokeilemaan, yrittämään ja erehtymään sekä havaitsemaan asioiden positiivisia puolia. Onnistumisista ja oivalluksista iloitaan yhdessä. Erilaiset tapahtumat, retket ja juhlat värittävät esiope-tuksen kulttuurista vuodenkiertoa. Esiopetus toteutetaan siten, että lasten leikille, aloitteille ja kokeiluille on sijaa. Lapsia rohkaistaan ilmai-semaan itseään, harjoittelemaan ja opettelemaan erilaisia taitoja, tietoja ja työtapoja omaan tahtiinsa. Leikillä on tärkeä merkitys muun muassa lasten kielen kehityksessä, uusien taitojen oppimisessa, tuntei-den käsittelyssä ja kulttuuri-identiteetin muodostumisessa. Esiopetuksessa lapsilla on mahdollisuus leik-kiä omaehtoisesti sekä opetella uusia leikkejä ja pelejä. Leikkiä eri muodoissaan hyödynnetään opetuk-sessa monipuolisesti. Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana Toimintakulttuuri tukee yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Henkilöstön tehtävä on var-mistaa, että kaikki lapset saavat ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään ja että lasten ideoita ja aloitteita otetaan huomioon toiminnassa. He saavat kokemuksia esiopetusryhmää koskevasta päätöksenteosta ja erilaisista työtehtävistä. Lasten tekemiä päätöksiä ja toimintaa arvioidaan yhdessä ja samalla lapsia ohja-taan vähitellen kantamaan yhdessä vastuuta. Näin lapsille syntyy kokemuksia osallisuudesta ja toimijuu-desta.


Hyvinvointi ja turvallinen arki Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta lasten kesken, lasten ja henkilöstön välillä sekä aikuis-ten keskuudessa. Keskinäinen kunnioitus, huolenpito ja välittämisen asenne toisia ja ympäristöä kohtaan näkyvät toiminnassa. Lapsia rohkaistaan ja ohjataan tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään erilaisia tunteita. Lapsia ohjataan toimimaan toiset huomioon ottaen erilaisissa ristiriitatilanteissa. Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota terveisiin elämäntapoihin. Lasten kanssa liikutaan monipuolisesti sekä sisällä että ulkona ja heitä ohjataan välttämään yhtäjaksoista istumista sekä vaihtamaan työskente-lyasentoja. Esiopetuspäivään kuuluu myös mahdollisuus rauhoittumiselle. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti oppimisympäristöissä. Turvallisen arjen käytännöissä noudatetaan luvussa 6 kuvattuja tur-vallisuuteen liittyviä oppilashuollon periaatteita sekä suunnitelmia.

3.2 Oppimisympäristöt esiopetuksessa

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan esiopetuksessa tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä ja käytäntöjä, jotka tukevat lasten kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monitahoisia ja joustavia kokonaisuuksia. Ne tarjoavat mahdollisuuksia leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsia motivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen. Kehittämistä ohjaavat näissä perusteissa määritellyt arvoperusta, oppimiskäsitys sekä toimintakulttuurin kehittämiselle asetetut tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon lasten osaaminen, heidän kiinnostuksen kohteensa ja yksilölliset tarpeensa sekä luvussa 4 kuvatut esiopetuksen toteuttamisen periaatteet. Op-pimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä40. Ne tarjoavat myös mahdollisuuksia leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Oppimisympäristöissä kiinnitetään huomiota er-gonomiaan, ekologisuuteen, esteettisyyteen, esteettömyyteen ja sekä tilojen valaistukseen, sisäilman laatuun, siisteyteen ja viihtyisyyteen. Oppimisympäristöjä kehitetään niin, että ne edistävät vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumis-ta. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat luovat ilmapiiriltään turvallisen ja muita kunnioittavan op-pimisympäristön. Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat lasten aktiivisuutta, terveen itsetunnon ja so-siaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimaan oppimisen taitoja ja tasa-arvoa. Lapset osallistuvat oppi-misympäristöjen rakentamiseen. Heidän ideansa ja tuotoksensa näkyvät oppimisympäristöissä. Tämä tu-kee lasten osallisuutta ja antaa heille onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa vuorovaikutusta vertais-ryhmän kanssa. Oppimisympäristöinä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä. Esiopetuksessa käytetään ja sovelletaan myös tietoja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi hyö-dynnetään eri yhteistyökumppaneiden, kuten kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntatoimen tarjoamia mahdolli-suuksia. Lasten omia leikkikaluja, tietoja viestintäteknologisia laitteita ja muita välineitä voidaan käyttää huoltajien kanssa sovituilla tavoilla. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat lapsille koko-naisvaltaisen oppimaiseman ja kannustavat aktiiviseen, yhteisölliseen ja itsenäiseen oppimiseen.

40 Valtioneuvoston asetus 4 § (422/2012)


3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmu-kaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon. Yhteistyöllä varmistetaan esiopetuksen laatua sekä vahvistetaan lasten ja huoltajien osallisuutta. Yhteistyön tulee olla suunnitelmallista. Yhteistyötä kehite-tään ja arvioidaan yhdessä opetuksen järjestäjän johdolla. Yhteistyö esiopetuksessa Oppimisen polun eri vaiheiden tavoitteiden ja käytäntöjen tunteminen on laadukkaan opetuksen perus-ta. Esiopetuksen, muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön yhteistyöllä opetussuunni-telmien laatimisessa ja kehittämisessä edistetään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen laatua. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstöllä on myös mah-dollisuus tutustua toistensa toimintaan ja oppimisympäristöihin käytännössä. Lasten kasvun ja oppimisen tukemiseksi tulee opetuksen ja tuen käytäntöjen olla yhdenmukaisia. Esiopetuksen henkilöstö tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa lasten hyvin-voinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Lasten kasvun ja oppimisen tuen sekä esiopetuksen oppilas-huollon käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään monialaisessa yhteistyössä. Esiopetuksen henkilöstön yh-teistyöllä lähiympäristön toimijoiden kanssa edistetään oppimisympäristöjen monipuolisuutta. Näin las-ten oppimisympäristöt avautuvat ympäröivään yhteisöön ja maailmaan. Henkilöstön keskinäinen yhteistyö esiopetuksessa on välttämätöntä opetuksen laadun ja esiopetusyhtei-sön hyvinvoinnin kannalta. Yhteistyö esiopetusyhteisön aikuisten kesken toimii samalla esimerkkinä lap-sille. Lasten yhteistyötaitojen vahvistaminen on yksi keskeisistä esiopetuksen tavoitteista. Esiopetuksessa käytetään erilaisia yhteistyömuotoja ja pienryhmätoimintaa. Lapsia kannustetaan ja ohjataan toimimaan ryhmän jäsenenä ja kehittämään omia yhteistyötaitojaan. Lapsia kuullaan toiminnan suunnittelun, to-teuttamisen ja arvioinnin yhteydessä heille sopivalla tavalla41. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Vastuu huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön läh-tökohtana on luottamuksen rakentaminen sekä osapuolten tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö edellyttää esiopetuksen henkilöstön aloitteellisuutta sekä henkilökohtaista vuoro-vaikutusta huoltajien kanssa. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus, yksilölliset tarpeet ja huoltajuuteen liittyvät kysymykset. Yhteistyössä hyödynnetään eri viestintävälineitä ja käytetään tar-peen mukaan tulkkia tai kieliavustajaa. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa myös mahdollisuuksia huoltajien väliselle keskustelulle. Huoltajien kokemukset lastensa aiemmasta kasvuympäristöistä, kehityksestä, oppimisesta ja mielenkiin-non kohteista otetaan esiopetuksessa huomioon. Opettaja keskustelee kunkin lapsen huoltajan kanssa perheen ja esiopetuksen arvoista, kasvatuskäytännöistä ja tavoitteista. Lasten ja huoltajien näkemyksiä otetaan huomioon opetuksen toteuttamisessa ja mahdollisen lapsikohtaisen oppimissuunnitelman laa-timisessa. Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua ja osallistua lapsensa esiopetuspäivään. Keskus-telulle huoltajien kanssa varataan riittävästi aikaa. Huoltajien kieli- ja kulttuuritietoutta sekä muuta asi-

41 Perusopetuslaki 47a (1267/2013)


antuntemusta voidaan hyödyntää esiopetuksen toteuttamisessa. Huoltajien kanssa keskustellaan lasten kasvun ja oppimisen etenemisestä. Erityisen tärkeää yhteistyö huoltajien kanssa on lasten kasvun ja oppimisen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Huoltajien tulee saada tietoa kuljetuksista ja oppilashuollosta esiopetuksen aikana sekä lapsille esiopetuksen lisäksi tarjol-la olevista muista varhaiskasvatuspalveluista. Huoltajien ja lasten palaute otetaan huomioon opetusta, tuen muotoja ja toimintakulttuuria kehitettäessä.

Yhteistyö siirtymävaiheissa Siirtyminen kotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun ovat lap-sille tärkeitä elämänvaiheita. Onnistunut siirtyminen edistää lasten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvoin-tia sekä heidän kasvu- ja oppimisedellytyksiään. Siirtymävaiheiden käytäntöjen tulee olla suunnitelmalli-sia. On tärkeää, että paikallisissa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevissa suunnitelmissa on yhte-näinen linja siirtymävaiheisiin liittyvistä käytännöistä. Käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään henkilöstön yhteistyössä. Huoltajilta saatu palaute otetaan kehittämisessä huomioon. Opetuksen järjestäjä luo yhteistyön ja tiedon siirron käytänteet, joiden avulla lasten siirtyminen kotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen tapahtuu mahdollisimman joustavasti lasten kasvua ja oppimista tukevalla tavalla. Tavoitteena on, että opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisen kannalta keskeinen tieto siirtyy lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen tai koulutusasteelta toiselle. Tiedon siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä42. Esiopetuksen tai perusopetuksen siirtymävaiheissa ja erityisesti poikkeuksellisesta aloittamisajankohdasta päätettäessä hyödynnetään aikaisempien ja tulevien opettajien asiantuntemusta lapsen kasvun ja oppimisen etenemi-sestä ja tukemisesta. Lapsen ja huoltajan kanssa keskustellaan esiopetukseen ja kouluun siirryttäessä alkavan opetuksen ta-voitteista, tehtävästä sekä toimintatavoista. Tavoitteena on, että lapset ja huoltajat tutustuvat esi- ja al-kuopetuksen oppimisympäristöihin, toimintaan ja henkilöstöön jo ennen opetuksen alkua. Perusopetuk-seen siirtyville lapsille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimin-nasta.

3.4 Paikallisesti päätettävät asiat Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan

esiopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt

esiopetuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät käytännöt

yhteistyön tavoitteet ja käytännöt esiopetuksen toteuttamisessa, huoltajien kanssa sekä siirty-mävaiheissa

yhteistyön eri osa-alueiden arvioinnin käytännöt. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että kukin esiopetuksen toimintayksikkö voi täsmentää toimintakulttuu-riinsa ja oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä tavoitteita sekä yhteistyöhön liittyviä käytäntöjä. Täsmennykset voidaan kirjata joko yksikkökohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/ tai lukuvuosisuunnitel-

42 Perusopetuslaki 40-41 § (642/2010)


maan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

Esiopetus ja perusopetus suunnittelevat ja organisoivat vuosittain alueellisen yhteistyön (vuosikello), jo-ka luo puitteet päiväkoti- ja koulukohtaiselle yhteistyölle. Esimerkki esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä on liitteessä 5. Lapset, huoltajat ja henkilökunta osallistuvat jatkuvan arvioinnin kautta esiopetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Toteutus

Toiminnan dokumentointi

Arviointi

Suunnittelu ja suunnitelman

muutos


4. Esiopetuksen toteuttamisen periaatteet Esiopetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon aiemmissa luvuissa kuvatut esiopetuksen yleiset tavoit-teet sekä toimintakulttuurille asetetut tavoitteet.

4.1 Monipuoliset työtavat Ohjattu ja lasten omaehtoinen leikki sekä havainnolliset, lasten aktiivisuutta ja luovuutta edistävät työta-vat ovat olennainen osa esiopetuksen toimintaa. Työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavat esiopetukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Monipuolisilla työtavoilla tuetaan lasten kasvua ja oppimista, heidän laaja-alaisen osaamisensa (luku 2.5) kehittymistä sekä vahvistetaan heidän sosiaalisia taitojaan. Esiopetuksessa työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde - vähitellen kehittyvä taito, jota lapset tarvitsevat oppimisen polulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että opettaja ohjaa lapsia kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti. Lapset osallistuvat toiminnan suun-nitteluun, työtapojen valintaan ja tekevät erilaisia työtehtäviä. Tämä on arjen osallisuutta, jonka tavoit-teena on tukea lasten aloitteellisuuden kehittymistä ja omaa vastuunottoa. Oppimista edistää se, että lapset ovat mukana miettimässä työskentelyn tavoitteita ja he tietävät, mitä heiltä odotetaan. Tehtyjen valintojen ja työskentelyn onnistumista arvioidaan yhdessä. Leikkiessään lapset oppivat ja hahmottavat maailmaa. Tämän vuoksi leikki eri muodoissaan on keskeistä esiopetuksessa. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat tarjoavat elämyksiä ja vahvistavat lasten op-pimismotivaatiota. Tavoitteena on, että lapset käyttävät kaikkia aistejaan, liikkuvat, kehittävät muistiaan ja mielikuvitustaan sekä nauttivat oivaltamisesta. Oppimisen ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittymi-sen tukemiseksi esiopetuksessa käytetään esimerkiksi erilaisia pelejä. Yhdessä työskenneltäessä lapsia rohkaistaan kyselemään, ihmettelemään, tutkimaan, päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia sekä toi-mimaan tavoitteellisesti yhteisen päämäärän suuntaisesti. Lapsille järjestetään myös mahdollisuuksia ko-keilla ja toimia itsenäisesti. Monipuolisten työtapojen käyttö edellyttää, että oppimisympäristöissä on riittävästi erilaisia leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja, havaintoja työvälineitä sekä mahdollisuuksia käyttää tietoja vies-tintäteknologiaa. Toimivat oppimisympäristöt tarjoavat tilaisuuksia eriyttää lasten työskentelyä. Onnis-tumisen kokemuksilla ja kannustavalla palautteella tuetaan lasten myönteisen itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on, että lasten halu kokeilla ja opetella vahvistuu ja heille syntyy luottamus siihen, että he pystyvät oppimaan uutta. Työtapoja kehitetään yhteisesti henkilöstön itsearvioinnin sekä lapsilta ja huoltajilta saadun palautteen perusteella.

4.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena


Arviointi on kiinteä osa esiopetusta43. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitel-laan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset ja huoltajat. Esiopetuksen tehtävänä on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyk-siä44. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on, että opettaja saa tietoa las-ten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista. Keskei-siä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemman varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esiope-tuksen opettaja hyödyntää tietoja lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Suunnittelun apuna voidaan käyttää lapsikohtaista esiopetuksen oppimis-suunnitelmaa. Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon- ja taidonaloilla45. Seu-ranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lasten mahdollisesti saamaa tukea. Opettaja ja lasta ohjaava muu henkilöstö antavat lapsille päivittäin rohkaisevaa ja kannustavaa palautet-ta lasten vahvuuksista ja kehittämisalueista. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita edistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystä itsestään oppijana. On tärkeää, että huoltajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisen edistymisestä, jotta he voivat osaltaan tukea lastaan46. Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearviointiin47. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet ja mitä he haluaisivat opetella jat-kossa. Opettaja ohjaa lapsia myös pohtimaan yhteisten tehtävien onnistumista. Lasten oppimisen polun aikana vähitellen kehittyvä itsearviointitaito on osa oppimisen taitoja. On tärkeää, että tarpeelliset tiedot kunkin lapsen esiopetuksen aikaisesta työskentelystä sekä kasvun ja oppimisen etenemisestä ovat opettajan käytettävissä lapsen siirtyessä ensimmäiselle luokalle. Tämä varmistetaan esiopetuksen ja koulun henkilöstön sekä huoltajien ja lasten yhteistyöllä. Tietojen siirtämi-sessä voidaan hyödyntää esiopetuksen aikana koottuja kunkin lapsen etenemistä kuvaavia dokumentteja sekä lapselle mahdollisesti laadittua oppimissuunnitelmaa tai HOJKSia. Opetuksen järjestäjä vastaa toi-mivien siirtymävaiheen käytäntöjen luomisesta. Tietojen siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännök-siä. Opetushenkilöstön tavoitteellinen itsearviointi on esiopetuksen laadun ylläpitämisen ja kehittämisen eh-to. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja oppimisen seurannasta saamaansa arviointitietoa ja dokumen-taatiota pedagogisessa suunnittelussa ja opetuksen uudelleen suuntaamisessa. Lapsilta ja huoltajilta

43 Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998); Perusopetusasetus 14 § 2 mom. (852/1998) 44 Valtioneuvoston asetus 5 § (422/2012) 45 Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998) 46 Peruospetusasetus 10 § 1 mom. (852/1998) 47 Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)


saatu palaute otetaan huomion toiminnan kehittämisessä. Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus48. Todistukseen merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todis-tuksen antamispäivä. Lisäksi todistukseen merkitään, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hy-väksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Todistus voi sisältää yleiskuvauk-sen toteutuneesta esiopetuksesta. Todistukseen ei merkitä lapsen persoonaan, oppimisen etenemiseen tai lapsen toimintaan liittyviä kuvauksia.

4.3 Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet Esiopetus on luonteeltaan eheytettyä opetusta, joka muodostuu eri laajuisista ja eri tavoin toteutetuista oppimiskokonaisuuksista. Oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtina ovat lasten kiinnostuksen kohteet sekä tässä luvussa kuvatut opetukselle asetettavat yhteiset tavoitteet (kuvio 1). Yhteiset tavoit-teet perustuvat eri tiedon- ja taidonaloista nouseviin, esiopetuksen kannalta oleellisiin opetuksen tavoit-teisiin sekä laaja-alaiselle osaamiselle asetettuihin tavoitteisiin. Yhteiset tavoitteet ovat opettajan työtä ohjaavia tavoitteita. Oppimiskokonaisuuksina toteutetun opetuksen tavoitteena on tukea lasten kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia sekä tarjota monipuolinen perusta heidän osaamisensa edistymiselle. Leikki ja muut lapsille ominaiset tavat oppia ja työskennellä ovat opetuksen ja toiminnan lähtökohtana. Oppimiskokonaisuuk-sien kesto ja toteutustapa vaihtelevat valitun aihepiirin, tilanteen ja lasten oppimisen etenemisen mu-kaan. Lapset osallistuvat oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutumisen arviointiin opettajan ohjauksessa. On tärkeää, että jokaisella lapsella on mahdollisuus oppia ja työskennellä omaan tahtiinsa sekä kehittää taitojaan vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajan ja muun henkilöstön kanssa moni-puolisissa oppimisympäristöissä. Oppimiskokonaisuuksien tehtävä on tarjota lapsille uusia ja innostavia oppimiskokemuksia sekä mahdollisuuksia työskennellä kullekin lapselle sopivia oppimisen haasteita sisäl-tävien tehtävien parissa. Opetuksessa otetaan huomioon lasten erilaiset tuen tarpeet ja annetaan lapsille riittävästi tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tässä luvussa kuvatut opetukselle asetetut yhteiset tavoitteet on ryhmitelty viideksi kokonaisuudeksi. Kuhunkin kokonaisuuteen on koottu tavoitteita, joilla on toisiinsa liittyviä opetuksellisia ja kasvatukselli-sia tehtäviä. Eri kokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä yhdistellään pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla esiopetuksen oppimiskokonaisuuksia muodostettaessa.

48 Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998)


L a a j a - a l a i n e n o s a a m i n e n

T i e d o n- j a t a i d o n a l a t

OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET

LASTEN MIELENKIINNON KOHTEET

12

3 4

5

E h e y t e t t y o p e t u s

M o n i p u o l i s e t o p p i m i s y m p ä r i s t ö t j a t y ö t a v a t

Kuvio 1. Oppimiskokonaisuuksien muodostaminen

Ilmaisun monet muodot

Lasten oppimisedellytykset, sosiaaliset taidot ja myönteinen minäkuva vahvistuvat, kun he saavat val-miuksia ympäröivän maailman jäsentämiseen. Nämä valmiudet kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitse-vat ja ilmaisevat itseään ja maailmaa erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Harjoittelu tukee myös lasten keskittymiskyvyn ja itsesäätelytaitojen kehittymistä. Esiopetuksen tehtävä on kehittää lasten il-maisua musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden sekä suullisen ja kehollisen ilmaisun perustaitoja har-joittelemalla. Kulttuurin ja ilmaisun eri muotoihin tutustuminen vahvistaa lasten osallistumisen ja vaikut-tamisen taitoja sekä monilukutaidon kehittymistä. Eri ilmaisumuotojen käyttö esiopetuksen arjessa ja juhlissa tarjoaa mahdollisuuksia tuoda esille kulttuurista monimuotoisuutta ja iloita siitä.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Esiopetuksessa lapsia rohkaistaan ja ohjataan käyttämään ilmaisun eri muotoja. Opetus suunnitellaan niin, että lapset saavat elämyksiä taiteesta sekä kokemuksia luovasta prosessista ja siihen kuuluvasta suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kokonaisuudesta. Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aisti-mukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään ja niihin liittyvistä erilaisista kokemuksista. Toiminnan tuotoksia tarkastellaan yhdessä, ja yhteinen teke-minen näkyy oppimisympäristöissä. Lasten ilmaisussa ja työskentelyn dokumentoinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja välineitä. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti eri oppi-misympäristöjä ja lähiseudun kulttuuritarjontaa.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Esiopetuksen musiikillinen toiminta on monipuolista ja moniaistista, ja sen tavoitteena on vahvistaa


lasten kiinnostusta ja suhdetta musiikkiin. Lapsille tarjotaan kokemuksia heidän omista musiikillisista taidoistaan laulun, tanssin, liikkeen, soiton ja oman musiikin luomisen avulla. Heidän kanssaan opetel-laan lauluja ja tutustutaan eri musiikkityyleihin ja soittimiin. Musiikilla leikitään, kokeillaan ja improvi-soidaan. Lasten kanssaan havainnoidaan äänen tasoa, kestoa, voimaa ja sointivärejä musiikillisessa toiminnassa. Opetus tarjoaa lapsille kokemuksia musiikin tekemisestä yhdessä.

Esiopetuksessa harjoitellaan käsitöiden tekemistä ja erilaisten työvälineiden käyttöä. Lapsia innoste-taan käsitöiden tekemiseen. Lasten kanssa kokeillaan sekä kovien että pehmeiden materiaalien käyt-töä ja opetellaan niiden käsittelyssä tarvittavia tekniikoita ja perustaitoja. Lapsia rohkaistaan suunnit-telemaan ja toteuttamaan erilaisia käsitöitä mielikuvituksensa ja omien taitojensa puitteissa yhdessä toisten kanssa. Lapset suunnittelevat ja valmistavat opettajan ohjauksessa myös pitempikestoisen käsityön. Työskentelyssä voidaan hyödyntää paikallisia tai lapsiryhmän taustoihin liittyviä käsityöpe-rinteitä.

Esiopetuksessa tuetaan lasten kuvallisen ajattelun ja kuvailmaisun kehittymistä tekemällä, tulkitse-malla ja arvioimalla erilaisia kuvia. Opeteltava asia suunnitellaan lasten kokemusmaailmasta ja kiin-nostuksen kohteista lähtien. Lapsia rohkaistaan kokeilemaan erilaisia kuvan tekemisen tapoja, välinei-tä ja materiaaleja. Kuvan tekemisen taitoja harjoitellaan moniaistisesti esimerkiksi maalaamalla, ra-kentamalla ja mediaesityksiä tekemällä. Lasten kanssa havainnoidaan heidän itse tuottamiensa kuvien lisäksi taideteoksia, median kuvia, esineiden muotoilua sekä rakennetun ja luonnon ympäristön koh-teita. Lapsia ohjataan tulkitsemaan ja kertomaan ajatuksiaan kuvallisista viesteistä. Kuvia tarkastelta-essa kiinnitetään huomiota esimerkiksi väreihin, muotoihin, materiaaleihin, tekijään, esitysyhteyteen ja kuvien herättämiin tunteisiin.

Lapsia rohkaistaan suulliseen ja keholliseen ilmaisuun monipuolisten harjoitusten ja leikin avulla. Tavoitteena on, että lapset saavat kokemuksia siitä, miten kielellä ja keholla voidaan leikkiä ja viestiä monimuotoisesti. Lasten mielikuvituksesta nousevia tai heidän kokemiaan ja havaitsemiaan asioita työstetään yhdessä ilmaisun keinoin. Opetuksessa hyödynnetään loruja, runoja sekä lasten kirjallisuut-ta. Lapset saavat kokemuksia sekä spontaanista ilmaisusta että yhteisesti suunnitellusta prosessista. Ilmaisumuotoina voidaan käyttää esimerkiksi draamatoimintaa, sanataidetta ja tanssia.

Kielen rikas maailma

Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemmin lasten ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla he jäsentävät arkeaan ja rakentavat maail-mankuvaansa. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten kielellisten taitojen kehitystä kokonaisvaltaisesta kielen merkityksen hahmottamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteiden ja muodon havait-semista. Keskeistä on vahvistaa lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kir-joittamista kohtaan. Kielellinen mallintaminen ja runsas myönteinen palaute ovat tärkeitä oppimiselle. Erilaisten viestien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestinnän välineitä käyttäen ovat osa vähi-tellen kehittyvää monilukutaitoa sekä tietoja viestintäteknologista laaja-alaista osaamista. Esiopetuk-sessa lasten kielellisen ja kulttuurisen taustan monimuotoisuus tunnistetaan, sitä kunnioitetaan ja sen jatkuvuutta tuetaan. Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.



Esiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten harjoitusten avulla. Opetus ja oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että niissä on lapsille runsaasti mahdollisuuksia havainnoida, tutkia ja kokeilla puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä laajentaa sanavarastoaan. Opetuskielen lisäksi esiopetuksessa havainnoidaan muita kieliä. On tärkeää, että lapset, joiden äidinkieli on muu kuin esi-opetuksen kieli, saavat vahvan tuen opetuskielen taidon kehittymiselle ja samalla kokemuksen, että heidän kotona puhumansa kieli on tärkeä ja arvokas.


Lasten suomen/ ruotsin/ saamen/ viittomakielen taidon kehittymistä tuetaan monipuolisesti esiope-tuksen aikana. Opetus tarjoaa lapsille mahdollisuuksia harjoitella kuuntelemista ja puhumista erilaisissa tilanteissa. Heitä ohjataan kertomaan ja keskustelemaan sekä eläytymään, ymmärtämään ja muistamaan kuule-maansa. Sanojen merkityksiä pohditaan yhdessä ja sanoilla leikitellään. Yhteisissä keskusteluissa lap-set kehittävät taitojaan kysyä, päätellä ja arvioida kuulemaansa. Lapsia innostetaan tarinoiden tekemi-seen ja taitoa harjoitellaan esimerkiksi saduttamalla tai digitarinoita tekemällä. Lapsille luetaan erilaisia tekstejä ja niistä keskustellaan yhdessä. Tämä auttaa lapsia ymmärtämään lukemisen merkitystä. Opettajan mallintamisen ja erilaisten harjoitusten avulla lapset saavat koke-muksia siitä, miten puheen voi muuttaa kirjoitetuksi kieleksi ja kirjoitetun kielen puheeksi. Kirjoitettua ja puhuttua kieltä tutkitaan yhdessä. Lapsia ohjataan havaitsemaan, että puheen voi jakaa pienempiin osiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin. Lasten lukutaidon kehittymistä tuetaan järjestämällä heille mahdollisuuksia leikilliseen kirjoittamiseen ja omien tekstien tuottamiseen tietoja viestintäteknologiaa käyttäen. Lapsia innostetaan yhdessä ja omatoimisesti tunnistamaan ja tuottamaan eri tavoin kirjaimia, sanoja ja tekstejä taitojensa ja mielen-kiintonsa mukaisesti heille mielekkäissä asiayhteyksissä. Opetuksessa käytetään monipuolisesti lastenkirjallisuutta. Lapsia rohkaistaan tutkimaan ja lukemaan oman taitonsa mukaisesti erilaisia tekstejä sekä kertomaan ja ilmaisemaan eri tavoin kuulemastaan tai lukemastaan. Erilaisten leikkien ja harjoitusten avulla tuetaan lasten hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä heidän kykyään hahmottaa tilaa ja suuntia. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen kynäotteeseen ja näppäimistöjen käyttöön.

Esiopetuksessa tuetaan lasten kielellisiä valmiuksia havainnoimalla eri kieliä yhdessä lasten kanssa. Erityisesti tarkastellaan lapsiryhmässä ja lähiympäristössä puhuttuja kieliä. Näin tuetaan lasten kielitie-toisuuden ja oman kielellisen ja kulttuurisen identiteetin kehittymistä. Samalla lapsia autetaan havait-semaan ympäröivän maailman kielellinen ja kulttuurinen rikkaus ja kiinnostavuus. Opetuksessa voi-daan käyttää esimerkiksi erikielisiä lauluja, leikkejä ja viittomia.


Minä ja meidän yhteisömme

Lasten elinpiiri laajenee heidän kasvaessaan. Kodin perinteiden, toimintamallien, arvojen ja katsomusten lisäksi lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta ja toimia siinä. Aihetta lähestytään historiallisesta ja yhteiskunnallisesta sekä etiikan ja katsomusten näkökulmista. Lähiyhteisön menneisyyttä sekä ajan-kohtaisia asioita pohtimalla suunnataan lasten mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin. Arjen eettisten valintojen pohdinta sekä omien tunnetaitojen kehittäminen ja rakentavan käyttäytymisen harjoittelu vahvistavat lasten vuorovaikutustaitoja. Tutustuminen lähiyhteisön tapoihin sekä uskontoihin ja muihin katsomuksiin yhdessä kokonaisuuden muiden tavoitteiden kanssa tukee lasten kulttuurisen osaamisen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä ajatteluun ja oppimiseen liittyvää laaja-alaista osaamista. Ope-tuksessa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen.


Tavoitteena on edistää lasten mielenkiintoa yhteiskunnan, erityisesti lähiyhteisön toimintaan ja vah-vistaa heidän osallisuuttaan toimintaympäristössään. Lapsia ohjataan havainnoimaan nykyisyyttä ja heille luodaan mahdollisuuksia eläytyä menneisyyden tapahtumiin ja tilanteisiin. Opetuksessa tuetaan lasten eettisen kohtaamisen ja ajattelun taitoja sekä tunnetaitojen kehittymistä. Lapset tutustuvat opettajan johdolla niin omaan kuin muihinkin lapsiryhmässä tai lähiyhteisössä edustettuina oleviin katsomuksiin ja uskontoihin sekä niihin liittyviin tapoihin ja perinteisiin. Lapsia rohkaistaan kysymään ja heidän pohdinnoilleen ja ihmettelylle annetaan tilaa. Kokonaisuuden työtapoina korostuvat keskus-telut sekä erilaiset eläytymisen mahdollistavat menetelmät.


Lasten kanssa tutustutaan johonkin lähiympäristön henkilöön tai kohteeseen historiallisesta näkö-kulmasta. Aihetta lähestytään havainnollisesti ja moniaistisesti eri ilmaisutapoja hyödyntäen. Lisäksi opetuksessa voidaan käsitellä lapsia kiinnostavia muita historiallisia tapahtumia, henkilöitä, kulttuure-ja ja kulttuuriperintöä. Tiedon lähteinä voidaan käyttää lähiyhteisön jäseniä, esineistöä ja ympäristöä sekä hyödyntää lasten huoltajien asiantuntemusta omasta kulttuuriperinnöstään. Opetuksessa voi-daan hyödyntää myös juhlaperinteitä, kertomuksia, perinneleikkejä ja vanhoja lauluja.

Lasten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin herätetään keskustelemalla heitä kiinnostavista lähiyh-teisön ja yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Lasten kanssa tutustutaan mediaan ja kokeillaan medi-an tuottamista leikinomaisesti. Mediatarjonnan sisältöä ja todenmukaisuutta pohditaan yhdessä las-ten kanssa. Opetuksessa tutustutaan lasten oikeuksiin hyödyntäen YK:n yleissopimusta lapsen oikeuk-sista. Lasten kanssa laaditaan ja kehitetään esiopetusryhmän sääntöjä. Samalla autetaan lapsia ym-märtämään, että yhteisön säännöt ovat ihmisten luomia sopimuksia. Lähiympäristöä hyödynnetään niin että lapsilla on mahdollisuus aitoon osallistumis- ja vaikuttamiskokemukseen.

Esiopetukseen sisältyy koko ryhmälle yhteistä eettistä kasvatusta. Kasvatus liitetään lasten arkeen ja käytännön tilanteisiin, joihin liittyy tunteita ja eettisiä valintoja. Lapsia ohjataan tunnistamaan tuntei-taan, toimimaan ystävällisesti ja vastuullisesti sekä ratkaisemaan rakentavasti lasten keskinäisiä ristirii-tatilanteita. Lasten kanssa pohditaan ystävyyttä ja toisten kunnioittamista, ilon ja pelon aiheita, tyttö-


nä ja poikana olemiseen liittyviä oletuksia sekä oikean ja väärän erottamista. Yhteisten keskustelujen lisäksi luontevia tapoja eettiseen kasvatukseen antavat esimerkiksi roolileikit sekä sadut ja median kertomukset. Opetuksessa voidaan hyödyntää sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja kehittäviä opetusoh-jelmia ja materiaaleja.

Esiopetuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä ole-vat uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan esiopetuksessa muiden katsomusten rinnalla. Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on us-konnollista tai katsomuksellista merkitystä. Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja kunnioitta-maan sekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisia katsomuksellisia perinteitä sekä niihin liitty-viä tapoja ja käsityksiä. Lapsia rohkaistaan erilaisten elämänkysymysten pohdintaan yhdessä toisten kanssa toimien. Samalla heidän valmiutensa ymmärtää uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä sanoja ja käsitteitä vahvistuvat. Opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi vierailuja ja lähiympäristön tapahtu-mia.

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Lasten toimintaympäristö - lähiluonto ja rakennettu ympäristö sekä muut esiopetuksen oppimisympäris-töt - tarjoavat runsaasti aineksia lasten oppimiselle. Erityisen tärkeää opetuksen liittäminen lasten koke-musmaailmaan ja heidän toimintaympäristöönsä on matemaattisten taitojen opettelussa sekä teknolo-gia- ja ympäristökasvatusten toteuttamisessa. Toimintaympäristöön liittyvät havainnot, kokemukset ja tiedot, niiden jäsentäminen ja kuvaaminen auttavat lapsia kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Kehitty-vä taito nimetä asioita sekä ymmärtää ja käyttää erilaisia käsitteitä edistää lasten monilukutaitoa. Esiope-tuksen tehtävänä on tukea lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä ja kiinnostusta matematiikkaan. Tehtävänä on myös vahvistaa lasten luonnontuntemusta ja luontosuhdetta sekä tutustua arjen teknolo-giaan. Esiopetuksessa tutustutaan tutkivaan oppimiseen havainnoimalla ja tutkimalla ympäristöä sekä kokeilemalla ja päättelemällä.


Esiopetuksessa vahvistetaan pohjaa lasten matemaattisen ajattelun kehittymiselle ja matematiikan oppimiselle. Lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota arjessa ja ympäristössä ilmenevään matematiik-kaan. Opetus luo mahdollisuuksia luvun, muutoksen ja ajan käsitteiden sekä tason ja avaruuden hah-mottamisen ja mittaamistaitojen kehittymiselle. Opetuksen tavoitteena on tarjota oivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajattelun eri vaiheissa oleville lapsille. Opetuksessa havainnoidaan luontoa. Lasten ympäristöherkkyyden ja luontosuhteen kehittymistä tue-taan tarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa liikkumisesta sekä sen tutkimisesta. Lapsia ohjataan myös havainnoimaan ympäristön teknologiaa sekä kokeilemaan ja keksimään omia ratkaisuja. Opetuksessa tutustutaan tutkivaan työtapaan. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimään niihin yhdessä selityksiä. Lapset opettelevat vertailemaan, luokittelemaan sekä järjestämään havainto-jen tai mittausten pohjalta saatuja tietoja. Heitä rohkaistaan tekemään päätelmiä ja keksimään ratkai-suja arjen ongelmiin sekä kokeilemaan ratkaisuja. Opetuksessa harjoitellaan dokumentointia eri väli-nein sekä esittämään tuloksia eri tavoin.



Lapsia kannustetaan kehittämään matemaattisia taitojaan toiminnallisesti, leikkien ja eri aisteja käyt-täen erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetuksessa tutustutaan matematiikkaan ja sen osa-alueisiin havainnollisesti ja yhdessä toimien. Lapsia innostetaan pohtimaan ja kuvailemaan matemaattisia havaintojaan erilaisissa arjen tilanteissa opettajan mallintamisen ja kielellistämisen avulla. Havaintoja harjoitellaan esittämään itse ja kuvien sekä erilaisten välineiden avulla. Toiminta suunnitellaan niin että siinä on paljon mahdollisuuksia luo-kitella, vertailla, asettaa järjestykseen asioita ja esineitä sekä löytää ja tuottaa säännönmukaisuuksia. Opetukseen kuuluu muistia kehittäviä leikkejä ja tehtäviä. Lapsia kannustetaan myös toimintaympäris-töön liittyvien ongelmanratkaisutehtävien päättelyyn ja ratkaisujen etsimiseen. Lukukäsitteen kehittymistä tuetaan monipuolisesti leikkien ja työskennellen. Lapsia innostetaan ha-vainnoimaan lukumääriä ympäristöstä sekä liittämään ne lukusanaan ja numeromerkkeihin taitojensa mukaan. Lukumääriä vertaillaan ja tutkitaan lukumäärän muutosta käytännön esimerkkejä keksien. Erityisesti opetuksessa kiinnitetään huomiota lasten lukujonotaitojen ja nimeämisen kehittämiseen. Erilaisilla harjoituksilla tuetaan lasten tason ja tilan hahmottamista. Lapsia kannustetaan tutkimaan ja kokeilemaan 2- ja 3-ulotteisuutta sekä opettelemaan sijainti- ja suhdekäsitteitä, kuten edessä, ylhäällä ja joka toinen, esimerkiksi liikuntaleikkien avulla. Lasten geometrisen ajattelun vahvistamiseksi heille järjestetään mahdollisuuksia rakenteluun, askarteluun ja muovailuun. Opettajan ohjauksessa lapset tutustuvat ympäristössä oleviin muotoihin ja harjoittelevat nimeämään niitä. Esiopetuksessa kokeillaan mittaamista keholla ja eri välineillä. Opetuksessa harjoitellaan ajankäsittei-tä, kuten joskus, eilen ja aamulla. Aikajärjestystä pohditaan yhdessä esimerkiksi vuorokaudenaikoja havainnoimalla. Opetuksessa hyödynnetään muun muassa leikkejä, pelejä ja tarinoita sekä tietoja viestintäteknolo-giaa.

Esiopetuksen ympäristökasvatus tarjoaa lapsille luontokokemuksia sekä mahdollisuuden tutkia ja tutustua kasveihin, eläimiin ja luonnon ilmiöihin. Ympäristöä havainnoidaan eri aistein sekä havainto-välineiden avulla. Opetukseen voi kuulua myös pieniä kokeita. Havainnoista keskustellaan ja havainto-tietoa harjoitellaan luokittelemaan. Samalla opetellaan luontoon liittyvien käsitteiden käyttöä ja pää-telmien tekemistä sekä pohditaan syy-seuraus suhteita. Lasten luonnontuntemusta hyödynnetään opetuksessa. Lasten kanssa harjoitellaan tiedon hankintaa hakemalla yhdessä tietoa joistakin lapsia kiinnostavista asioista. Opetuksessa luodaan pohjaa kestävälle elämäntavalle tutustumalla luonnon-suojeluun. Lapsia ohjataan huolehtimaan ympäristöstään ja sen viihtyisyydestä.

Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjessa esiintyviä teknologisia ratkaisuja ja niiden ominai-suuksia ja toimivuutta. Opetuksessa tuodaan esille, että teknologia on ihmisen luovan toiminnan ai-kaansaamaa. Lapset tutustuvat teknologiaan keksimällä, askartelemalla ja rakentamalla itse erilaisia rakenteita ja ratkaisuja eri materiaaleja hyödyntäen. Lapsia kannustetaan kuvailemaan tekemiään ratkaisuja. Opetuksessa voidaan hyödyntää oppimisympäristöjen välineiden lisäksi esimerkiksi lasten omia leikkikaluja ja miettiä niiden toimintaperiaatteita.


Kasvan ja kehityn

Itsestä huolehtiminen ja siihen liittyvät arjen taidot ovat osa esiopetuksen tavoitteena olevaa laaja-alaista osaamista. Kehittyäkseen tällä osaamisen alueella lapset tarvitsevat kokemuksia, tietoja ja poh-dintaa, joiden pohjalta heidän arvostuksensa ja taitonsa voivat vähitellen kehittyä. Esiopetuksessa tehtä-vää lähestytään liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista. Esiope-tuksen tehtävänä on luoda pohjaa terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle ja liikunnalliselle elämäntavalle sekä kehittää lasten terveysosaamista ja turvataitoja. Lisäksi tehtävänä on edistää kestävään elämänta-paan kuuluvia ruoka-, kulutus- ja puhtaustottumuksia.


Lapset saavat monipuolisia kokemuksia liikunnasta ja alkavat ymmärtää liikkumisen yhteyttä hyvin-vointiin ja terveyteen. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia lasten motoristen ja sosiaalisten taitojen kehit-tymiselle. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten yleisten oppimisedellytysten kannalta tärkeiden havaintomotoristen taitojen kehittymiseen. Lasten kanssa tutustutaan terveelliseen ruokaan ja pohdi-taan sen merkitystä. Lapsia ohjataan kohtuulliseen kulutukseen. Opetuksessa pohditaan terveyteen liittyviä tekijöitä sekä tuetaan lasten valmiuksia pitää huolta terveydestään. Lapset saavat tietoja tur-vallisesta liikkumisesta lähiympäristössä sekä esiopetuksen oppimisympäristöissä.


Esiopetuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa. Liikkumisen ja leikkien avulla lasten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät. Samalla heidän kehonhallin-tansa vahvistuu sekä heidän taitonsa hahmottaa omaan kehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröi-vään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan kehittyy. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Yh-teistyössä huoltajien kanssa lapsia rohkaistaan liikkumaan myös vapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulko-na erilaisissa olosuhteissa. Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä motorisia perustaitoja eri ympäristöissä. Näitä ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. Tasapainoa harjoitellaan pysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien leikkien avulla tai taitoradalla leikitellen. Liikkumistaitoja edistetään kierimistä, kiipeämistä, juoksua ja hyppelyjä sisältävillä harjoituksilla. Välineenkäsittelytai-toja harjoitellaan työntämällä ja vetämällä sekä käyttämällä monipuolisesti eri välineitä ja pallo-ja. Lisäksi lapsia innostetaan harjaannuttamaan hienomotorisia taitojaan sorminäppäryyttä ja tark-kuutta kehittävien pelien ja leikkien avulla. Tavoitteena on, että toiminta antaa kaikille lapsille mah-dollisuuksia osallistumiseen ja onnistumiseen sekä tukee lasten hyvinvointia ja toimintakykyä.

Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen ja ruokaan liit-tyvän osaamisen oppimisympäristönä. Ruokailutilanteista luodaan lasten kanssa mahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan hyviin tapoihin. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin lisäksi opetuksessa tutustutaan johonkin muuhun ruoka- ja tapakulttuuriin kotien asiantuntemusta hyödyntäen. Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisen kuluttamisen merkityksestä. Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnat kulutuksesta ja mainon-


nasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana.

Lapsia ohjataan ymmärtämään liikunnan, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkitystä hyvinvoinnille ja terveydelle. Lasten kanssa pohditaan terveyttä ja sairauksia ja niiden syitä sekä ihmisen mahdollisuuk-sia vaikuttaa omaan fyysiseen terveyteensä ja mielen hyvinvointiin. Hyvistä ihmissuhteista ja niiden merkityksestä mielen hyvinvoinnille keskustellaan. Kaveruutta ja toisten huomioon ottamista sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa harjoitellaan arjen tilanteissa. Lasten kanssa havainnoidaan nuk-kumisen ja liikkumisen määrää sekä mietitään niiden yhteyttä päivittäiseen virkeyteen ja hyvään oloon. Opetuksessa haetaan tietoa hygieniasta ja harjoitellaan siihen liittyviä perustaitoja osana esi-opetuksen arkea.

Lapset saavat esiopetuksessa tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjen toimintaympäristöihin ja esi-opetuksen oppimisympäristöihin liittyviä yleisimpiä fyysisiä ja psyykkisiä vaaratilanteita. Tavoitteena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hankkia apua sekä toimia turvallisesti tavallisimmissa arjen tilanteissa. Lapsia rohkaistaan hakemaan aikuisen apua esiopetuk-sen ongelmatilanteissa ja kiusaamista kohdatessaan sekä kertomaan huolistaan. Opetuksessa harjoi-tellaan lähiliikenteessä liikkumisen sääntöjä sekä turvallista toimintaa tietoja viestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla.

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mu-kaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lasten vaihtelevat kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet otetaan esiopetuksessa huomioon. Esiopetuksen tavoitteena on tukea jokaisen lap-sen kieli- ja kulttuuri-identiteettien kasvua sekä opettaa lapsia kunnioittamaan eri kieliä ja kulttuureja. Erityisenä tavoitteena on tukea kaksi- ja monikielisten lasten eri kielten taitoa. Perusopetuslain mukaan esiopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä, kun se ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Erillisessä ryhmässä esiopetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kielellä. 49 Huoltajille tarkoitettu tiedotus ja keskeiset asiakir-jat tulee olla saatavana perusopetuslain mukaisella esiopetuksen opetuskielellä. Erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat esiopetuksessa Saamelaislasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten saamelaista identiteettiä ja tie-toisuutta omasta kulttuuristaan sekä antaa lapsille mahdollisuus opetella saamelaisia perinnetietoja ja -taitoja. Opetuksessa voidaan hyödyntää lähiympäristöä sekä yhteistyötä huoltajien ja saamelaisyhteisön kanssa. Esiopetusta voidaan järjestää saamenkielisenä tai kaksikielisenä kielikylpyopetuksena. Silloin kun esiopetus järjestetään jollakin kolmesta saamen kielestä, sen erityisenä tavoitteena on vahvis-



taa kielen ymmärtämistä ja kielen käyttötaitoja. Tavoitteena on lisätä lasten valmiuksia toimia saamen-kielisessä ympäristössä, oppia saamen kieltä ja saamen kielellä. Romanilasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten identiteettikehitystä ja tietoisuut-ta omasta historiastaan ja kulttuuristaan. Lisäksi tuetaan kaksikielisyyttä yhteistyössä lasten perheiden kanssa. Lapsille annetaan romanikielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Romanikielen opetuksessa tutustutetaan lapsia romanikieleen ja -kulttuuriin, laajennetaan sana- ja ilmaisuvarantoa sekä rohkais-taan käyttämään kieltä erilaisissa kielenkäyttötilanteissa. Viittomakieltä käyttävien lasten esiopetus toteutetaan ensisijaisesti viittomakielisessä ryhmässä tai se-karyhmässä, joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä lapsista. Viittomakielisen esi-opetuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa lasten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä antamalla heille mah-dollisuus omaksua viittomakieltä. Tavoitteena on myös vahvistaa lasten suomalaista tai suomenruotsa-laista viittomakielistä ilmaisua ja viittomavarantoa sekä rohkaista käyttämään viittomakieltä ja lisätä las-ten valmiuksia toimia erilaisissa kieliympäristöissä. Esiopetuksessa tuetaan vieraskielisten ja monikielisten lasten kielitaidon sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Suomen/ruotsin kielen taidon kehittymistä edistetään kielitaidon eri osa-alueilla lasten tar-peista ja edellytyksistä lähtien sekä ohjatusti että esiopetuksen arjessa. Erillistä suomi/ruotsi toisena kie-lenä -opetusta ja lasten oman äidinkielen/äidinkielten opetusta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Maahanmuuttajataustaiset lapset voivat osallistua joko esiopetukseen tai perusopetukseen valmistavaan opetukseen tai molempiin. Kaksikielinen esiopetus

Kaksikielisen esiopetuksen tavoitteena on hyödyntää lasten varhaisen kielenoppimisen herkkyyskautta tarjoamalla tavanomaista esiopetusta monipuolisempaa kielikasvatusta. Opetuksessa luodaan motivoivia kieltenoppimistilanteita, joilla rakennetaan pohjaa elinikäiselle kielten opiskelulle. Tavoitteena on, että toiminta monikielisessä ympäristössä kehittää lasten kielitietoisuutta. Lasten kaksi- tai monikielistä kieli-identiteettiä tuetaan ja heille tarjotaan tilaisuuksia käyttää ja omaksua kieliä toiminnallisesti ja leikin-omaisesti. Myös monenlaiset kulttuurit, joita tuodaan tietoisesti esiin ja keskusteltavaksi, kohtaavat luontevasti tällä tavoin järjestetyssä opetuksessa. Suppeamman kaksikielisen esiopetuksen tavoitteena on herättää lasten mielenkiinto ja myönteinen asenne kieltä kohtaan. Laajamittaisessa kaksikielisessä esiopetuksessa pyritään luomaan lapsille valmiuk-sia toimia kaksikielisessä ympäristössä ja oppia opetuskielen lisäksi myös muulla kielellä. Kaksikielistä opetusta voidaan toteuttaa usealla tavalla. Yhteistä toteutustavoille on se, kielet eivät ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohteena, vaan niitä käytetään oppimiskokonaisuuksien opetuksessa ja esiopetuksen arjen toiminnassa. Laajamittainen kaksikielinen esiopetus Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy esiopetuksessa Ruotsinkielistä kielikylpyä voidaan järjestää suomenkielisessä esiopetuksessa ja suomenkielistä kielikyl-pyä ruotsinkielisessä esiopetuksessa. Lisäksi sekä suomen- että ruotsinkielisessä esiopetuksessa voidaan järjestää saamenkielistä kielikylpyä. Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy on ohjelma, joka alkaa esiopetuksesta ja kestää perusopetuksen loppuun. Esiopetuksen ja koulun opetuskieli sekä toinen


kotimainen kieli tai saamen kieli muodostavat kokonaisuuden. Esiopetus toteutetaan pääosin kielikylpy-kielellä. Lasten äidinkielen tai äidinkielten taitojen kehittymistä tuetaan yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa. Kielikylpyopettaja käyttää johdonmukaisesti ainoastaan kielikylpykieltä. Lapsia kannustetaan kie-likylpykielen monipuoliseen käyttöön, mutta heillä tulee olla mahdollisuus tulla ymmärretyksi myös äi-dinkielellään. Lapsia kannustetaan opetuskielisen kulttuurin lisäksi myös toisen kotimaisen kielen mukai-seen tai saamelaiseen kulttuuriin tutustumiseen. Kotimaisten kielten kielikylvyn tavoitteena on antaa lapsille valmiudet jatkaa opiskelua sekä opetuskielellä että toisella kotimaisella kielellä tai saamen kielel-lä. Esiopetuksen ja tulevan kielikylpykoulun välisessä yhteistyössä varmistetaan, että koulussa on käytet-tävissä riittävästi tietoa kouluun siirtyvien lasten kielenkehityksen vaiheesta. Muu laajamittainen kaksikielinen esiopetus Muussa laajamittaisessa kaksikielisessä esiopetuksessa osa toiminnasta (vähintään 25 %) toteutetaan jol-lakin muulla kielellä kuin perusopetuslaissa säädetyllä opetuskielellä. Jotkut lapsista voivat puhua kyseis-tä kieltä äidinkielenään. Toiminta suunnitellaan siten, että eri kieliryhmät saavat oppimiselleen tarvitta-vaa tukea. Ryhmissä voi olla myös lapsia, joille kumpikaan opetuksessa käytettävä kieli ei ole äidinkieli. Pääsääntöisesti nämä lapset ohjataan valmistavaan opetukseen, jos sellaista on saatavilla. Kaksikielisessä esiopetuksessa toiminta suunnitellaan niin, että kahdella kielellä toteutetusta esiopetuk-sesta muodostuu kokonaisuus, jossa molemmat kielet ovat läsnä ja kehittyvät vähitellen opettajan mal-lintamisen ja lasten aktiivisen toiminnan kautta. Mikäli mahdollista, kukin opettaja käyttää vain jompaa-kumpaa kieltä aktiivisesti. Lapsia kannustetaan monipuoliseen kielenkäyttöön. Myös opetuskieliin liitty-viä kulttuureita tuodaan lasten ulottuville. Tavoitteena on valmius jatkaa opiskelua molemmilla kielillä. Tavoite asettaa vaatimuksia oppimisympäristöille ja edellyttää yhteistyötä esiopetuksen ja perusopetuk-sen järjestäjän välillä lasten siirtyessä perusopetukseen. Suppeampi kaksikielinen esiopetus Kielirikasteinen esiopetus Kielirikasteisella esiopetuksella tarkoitetaan esiopetusta, jossa alle 25 % toiminnasta järjestetään sään-nöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin perusopetuslaissa säädetyllä opetuskielellä. Kielirikastei-nen esiopetus antaa luontevia mahdollisuuksia tuoda monikielisyyttä ja kulttuurien kohtaamisia esiin esiopetuksen arjessa ja toimintakulttuurissa. Tavoitteena on, että lapset olisivat sekä kielen oppijoita et-tä käyttäjiä. Tavoitteena voi olla siirtyminen kielirikasteiseen tai muuhun kaksikieliseen perusopetukseen

4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Monipuoliset työtavat Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan,

millaisia työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavia periaatteita paikallisesti käytetään

miten henkilöstön itsearviointia sekä huoltajilta ja lapsilta saatua palautetta käytetään työtapojen kehittämisessä.

Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan perusteissa kuvattuja esiopetuksen arvioinnin periaat-teita ja käytäntöjä. Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan,


miten arviointia koskevan tiedon siirron käytännöt toteutetaan lapsen siirtyessä perusopetukseen tai lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa

miten henkilöstön itsearviontiin perustuvia tietoja sekä lapsilta ja huoltajilta saatua palautetta käy-tetään esiopetuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä

millaista osallistumistodistusta käytetään. Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet Paikalliseen opetussuunnitelmaan liitetään esiopetuksen yhteiset tavoitteet, jotta esiopetuksen yhtenäi-syys voi toteutua. Lisäksi opetussuunnitelmassa kuvataan, miten lasten mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan tarken-taa yhteisten tavoitteiden kuvauksia. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Paikallisessa opetussuunnitelmassa otetaan huomioon, että lasten kieli- ja kulttuuritaustat vaihtelevat. Opetussuunnitelmassa kuvataan eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta sekä kaksikielistä opetusta niiltä osin kuin paikallinen esiopetuksen järjestäminen edellyttää. Opetuksen järjestäjä antaa ohjeet, miten mahdollisiin yksikkökohtaisiin esiopetuksen opetussuunnitel-miin kirjataan tarvittavat täsmennykset, jotta kansallisesti ja paikallisesti asetetut tavoitteet voivat toteu-tua.

Todentuva ja kehkeytyvä opetussuunnitelma Todentuva esiopetuksen opetussuunnitelma korostaa lasten aktiivisuutta sekä kasvattajien/opettajan ja lasten dialogista suhdetta. Mallissa korostuu mm. äänen antaminen äänettömälle, kokemuksesta oppimi-nen sekä yhdessä oppiminen. Kasvattajan tehtävänä on yhdessä lasten kanssa luoda kasvu- ja oppimispro-sessi, jossa kaikki oppivat. Suunnittelun lähtökohtana on yhteisen leikin ja lasten kehityksen kytkentä, minkä taustalla on ajatus opetuksen vaikutuksen kytkeytymisestä lasten kehitykseen heidän oman toimin-tansa kautta. Kehkeytyvä suunnittelu, jossa toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa edellyttää kasvattajilta luovuutta ja tilanneherkkyyttä. Suoran ohjauksen lisäksi painottuu myös epäsuora toiminnan ohjaaminen.

Lapselle laaditaan marraskuun loppuun mennessä Wilmaan henkilökohtainen esiopetuksen oppimissuun-nitelma yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Sitä arvioidaan lukuvuoden aikana yhdessä lapsen ja huolta-jien kanssa. Esiopetukseen osallistumisesta lapselle annetaan todistus.

Kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitel-man sekä suomi toisena kielenä suunnitelman, jotka täydentävä esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Ope-tussuunnitelmat on ladattavissa Lappeenrannan varhaiskasvatuksen Peda.net -sivustolta. Eri kieli- ja kult-tuuritaustaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen suomi toisena kielenä (S2) oppimissuunnitelma, joka on osa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa.

Kesämäen päiväkodissa annetaan esiopetusta englannin kieltä painottaen. Englannin kieleen tutustumi-nen tapahtuu laulujen, lorujen, leikkien ja muiden toiminnallisten menetelmien avulla. Opetussuunni-telma sisältyy Kesämäen päiväkodin esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaan.


Arviointi Arviointimenetelmä Aikataulu

Jatkuva arviointi toiminnan kuluessa yhdessä henkilöstön, lasten ja huoltajien kanssa varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien avulla arvioidaan oppimista ja toimintaa. Arviointi sisältää myös lasten, opet-tajien ja muun henkilökunnan itsearviointia ja reflektointia.

Koko ajan toiminnan kuluessa

Vuosisuunnitelman (kokonaisuuden) arviointi toimintakertomuksessa

Vuosittain touko-kesäkuussa

Asiakaskysely, haastattelu tai muu palautteen kerääminen lapsilta ja/tai huoltajilta Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaiset tarkastuk-set Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän suorittama arviointi sisältäen mo-niammatillisen yhteistyön arvioinnin

Vähintään kerran vuodessa Kolmen vuoden välein Jatkuva arviointi

Yksikön auditointi

Kerran strategiakaudessa

Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta sekä arviointi

Lapsen kehityksen ja oppimisen arvioinnin pohjana on lapsihavainnointi, joka toimii perustana tavoitteel-liselle yhteistyölle kodin ja esiopetuksen välillä. Lapsihavainnoinnilla tarkoitetaan aikuisen halua ymmär-tää lasta, hänen kokemusmaailmaansa sekä kasvua ja kehitystä. Lapsihavainnoinnin kautta tapahtuva arviointi ei ole opettajan ulkoapäin suorittamaa arvostelua vaan prosessi jossa lapsi, vanhemmat ja opettaja yhdessä osallistuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen arviointiin ja uusien tavoitteiden asetteluun. Arvioinnin painopiste on lapsen vahvuuksissa ja tapahtuu suhteessa yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Aikuisen palaute, konkreettinen ja välitön, on lapselle tärkeä osa arviointia. Oppimisen tukeminen edellyttää, että opettaja tiedostaa tavoitteet ja ymmärtää oman merkityksensä ajattelun, oppimisen ja kehittymisen ohjaajana. Esiopetusvuosi on lapsen kehityksessä ja oppimisessa merkityksellinen. Esiopetusvuoden loppuun men-nessä tulisi olla tietoa lapsen persoonallisuudesta, yksilöllisistä kehitys- ja oppimisprosesseista sekä mah-dollisista tuen tarpeista, jotta koulu olisi valmis vastaanottamaan lapsen. Lapsen oppimisvalmiuksien ar-vioinnissa tulee huomioida lapsen kehitys, aikaisempi oppimishistoria, sen hetkinen elämäntilanne sekä havainnoinnin kautta saadut tiedot lapsesta kotona ja esiopetuksessa. Esiopetuksessa arviointi kohdistetaan lähinnä lapsen kokonaiskehityksen seurantaan. Keskeistä ei ole ar-vioida vain sitä, mitä lapsi osaa itsenäisesti ja yksin. Tärkeää on seurata, miten hän toimii yhdessä mui-den kanssa ja muiden avustamana. Havainnoinnin ja arvioinnin tukena käytetään erilaisia havainnointi- ja arviointimenetelmiä. On muistet-tava, että ne ovat vain yksi tapa saada tietoa lapsesta ja lopputulokseen vaikuttavat aina myös tilannete-kijät. Jokaisen kartoituksen tekijän tulee perehtyä kartoituksen teoreettiseen pohjaan ja ymmärtää mitä


siinä mitataan ja mitä ei. Oleellista on ymmärtää myös, minkälaisia tulkintoja kartoituksista voidaan teh-dä, miten niiden tulokset siirretään lapsen ja toiminnan tavoitteiksi, sekä oppimista ohjaaviksi menetel-miksi. Kartoitukset toteutetaan lapsille tehtävinä osana tavallista arkipäivää. Lappeenrannassa on käytössä oppimisvaikeuksien seulontamalli, jonka tarkoitus on yhtenäistää esiope-tusyksikköjen ja koulujen käytänteitä ja saattaa kaikki lapset samanarvoiseen asemaan. Oppimisvaikeuk-sien varhainen tunnistaminen on olennaista lapsen tuen tarpeen arvioinnin sekä tuen toteuttamisen kannalta. Seulontamallin avulla on mahdollista löytää myös henkilökohtaiset vahvuusalueet, joita tuke-malla saadaan vahvistettua oppijan myönteistä käsitystä itsestään ja mahdollisuuksistaan. Tämä seulon-tamalli myös jäsentää ja helpottaa opettajan työtä. Lasten tulokset kirjataan Wilman tuki-välilehdellä olevaan lapsikohtaiseen lomakkeeseen. Pistemäärien lisäksi lomakkeeseen kirjataan opettajan tulkinnat ja havainnot kartoitustilanteesta sekä muut tiedonsiir-ron kannalta olennaiset asiat. Lapsen itsearviointi Lapsen itsearvioinnin tulee olla oleellinen ja luonteva osa esiopetustoimintaa. Itsearviontia kehitetään keskustelemalla lapsen kanssa, tekemällä pedagogisesti hyviä kysymyksiä ja kiinnittämällä lapsen huomio hänen omaan toimintaansa ja suorituksiinsa systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Esiopetusikäisten it-searviontitaidot vaihtelevat suuresti. Itsearviointiin vaikuttavat mm. lapsen sanavarasto tai kyky sanalli-seen kuvailuun. Esiopetuksen tärkeänä tavoitteena on oppimaan oppimisen taitojen; itseohjautuvuus, oma-aloitteisuus, itsesäätely, opittujen taitojen siirtäminen, itsetuntemuksen lisääminen jne. kehittäminen. Oppimiseen vaikuttaa tietojen ja taitojen lisäksi lapsen tunne omasta kyvykkyydestään selvitä vastaan tulevista tilan-teista ja tehtävistä sekä uskallus kohdata haasteita. Minäkuva itsestään oppijana ja osaajana muovautuu jo varhaisvuosina. Nämä asiat kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan ”Lapsen vahvuudet ja oppimisvalmiu-det” –kohtaan.

Yhteiset menettelytapaohjeet lapsen oppimisen ja kehityksen seurantaan sekä arviointiin esiopetus-vuonna Seuraavia menettelytapaohjeita käytetään lapsen kehittymisen ja oppimisen seurantaan sekä arviointiin esiopetusvuonna.


elo- marraskuu Havainnoidaan ja dokumentoidaan lasten oppimista ja kehittymistä

esiopetuksen arjessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman suun-

taisesti yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa.

ÄIDINKIELI/KIELELLISET VALMIUDET: Kummi 3: soveltuvin osin (kielellinen tietoisuus) teh-

dään kaikille esiopetukseen osallistuville

MATEMATIIKKA/MATEMAATTISET VALMIUDET:

Mavalka: yksilökartoitus tehdään kaikille esiopetukseen osal-

listuville

TYÖSKENTELY- JA RYHMÄTAIOJEN ARVIOINTI

• Boehm - peruskäsitetesti: tehdään pienryhmässä kaikille erityisesti työskentelytaitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen

havainnoimiseksi

Havainnoidaan ja dokumentoidaan lasten oppimista ja kehittymistä

esiopetuksen arjessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman suun-taisesti – Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman päivittäminen tar-

vittaessa

tammi - huhtikuu ÄIDINKIELI/KIELELLISET VALMIUDET:

Kummi 3: tehdään loppuun kaikkien esiopetukseen osallis-

tuvien kanssa

MATEMATIIKKA/MATEMAATTISET VALMIUDET: Mavalka: yksilökartoitus tehdään harkinnan mukaan huomi-

oiden mm. syksyn suoriutuminen

huhtikuu - toukokuu Lasten henkilökohtaisten suunnitelmien päivittäminen sekä seuranta- ja siirtopalaverit


5. Lapsen kasvun ja oppimisen tuki

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään perusopetuslain mukaisesta oppimisen ja kou-lunkäynnin tuesta esiopetukseen paremmin sopivaa nimitystä kasvun ja oppimisen tuki. Kasvun ja oppi-misen tuki ja lukuun 6 sisältyvä oppilashuolto muodostavat kokonaisuuden. Tässä luvussa määrätään pe-rusopetuslain mukaisesta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta.

5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Esiopetukseen osallistuvat lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuen piiriin. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 50. Lapsen kasvun ja op-pimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Perusopetuslaissa säädettyjä tuki-muotoja ovat esimerkiksi osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apu-välineet. Tukimuotoja voi käyttää kaikilla tuen tasoilla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täy-dentävinä. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mu-kaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista. Varhaisen tunnistamisen sekä kasvun ja oppimisen tuen tehtävänä on ehkäistä oppimisvaikeuksia sekä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä. Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmän vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikki lapset saavat onnistumisen ko-kemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Näin tuetaan lasten myönteistä käsitystä itses-tään. Monipuolista palautetta ja oppimisesta koottua tietoa käytetään suunnitelmallisesti lasten kannus-tamiseen ja ohjaamiseen. Tällä tehdään oppimisen edistyminen lapsille näkyväksi. Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti esteettömyyteen, oppimisvai-keuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Opettajien, erityisopettajien, esiopetuksen muun henkilöstön sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö lasten tuen tarpeen ha-vaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistu-vat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti. Periaatteena on, että tuen tarve arvioidaan, ja sitä koskevat ratkaisut ja perusopetuslain mukaiset pää-tökset tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen alettua. Usein lapsen tuen tarve on havaittu jo en-nen esiopetuksen alkamista. Esiopetuksen, lapsen aiemman varhaiskasvatuksen, neuvolan ja huoltajien yhteistyöllä turvataan lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen jatkumoa. Tietoa lapsen mahdollisesti ennen esiopetusta saamista tukitoimista hyödynnetään esiopetuksessa. Tuen tarvetta arvioitaessa ensimmäiseksi tarkastellaan käytettyjä toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa lapselle paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja.



Tuki annetaan lapselle ensisijaisesti omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei lap-sen etu välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen ryhmään tai yksikköön. Mikäli lapsi käyttää esi-opetuksen lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa. On tärkeää, että tieto lapsen tuen tarpeesta ja esiopetuksen aikana saamasta tuesta siirtyy myös perus-opetukseen. Opetuksen järjestäjät vastaavat sujuvista tiedon siirron käytäntöjen luomisesta ja kehittä-misestä.

5.2 Yhteistyö huoltajan kanssa tuen aikana

Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä huoltajien kanssa siten, että jokainen lapsi saa oman ke-hitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea51. Kun lapsella on tuen tarvetta, huolta-jan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Esiopetuksen henkilöstön tulee tuntea säädökset ja määräykset, jotka liittyvät huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön lapsen tukeen liittyvissä asioissa. Kaikille huoltajille on hyvä kertoa tuen mahdollisuudesta ja sen keskeisistä periaatteista. Lapset osallis-tuvat yhteistyöhön tarkoituksenmukaisella, heille sopivalla tavalla. Esiopetuksen henkilöstön on tärkeää olla yhteydessä huoltajaan heti, kun lapsella ilmenee kehityksen tai oppimisen ongelmia tai hänen hyvinvointinsa on vaarantumassa. Huoltajalle annetaan riittävästi tietoa esimerkiksi lasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta sekä salas-sapidosta. Huoltajaa kannustetaan tukemaan osaltaan lastaan tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoittee-na on toimia yhteisymmärryksessä lapsen ja huoltajan kanssa. Huoltajien on hyvä tietää, että he tai lapsi eivät voi kieltäytyä kasvun ja oppimisen tuen vastaanottamisesta, eikä heidän suostumustaan tarvita tu-en tarpeen arviointiin ja tuen suunnitteluun. Lapsi voi tarvita myös yksilökohtaisen oppilashuollon tukea. Tämä perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää huoltajan suostumusta (katso luku 6 Oppilashuolto).

5.3 Yleinen tuki

Laadukas esiopetus on perusta lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Vaikeuksia ehkäistään en-nakolta esimerkiksi erilaisilla työtavoilla ja pedagogisilla menetelmillä, ryhmiä joustavasti muuntelemalla sekä opettajien keskinäisellä ja muun henkilöstön yhteistyöllä. Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen lapsen tarpeet. Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata lapsen tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleistä tukea anne-taan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin. Tuki järjestetään esiopetuksen opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Huoltajan ja lapsen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yleisen tuen aikana lapsen tuen tarpeisiin vastataan käyttämällä esimerkiksi hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa soveltuvia materiaaleja ja välineitä, esiopetukseen soveltuvia opetusoh-

51 Valtioneuvoston asetus (422/2012)


jelmia ja osa-aikaista erityisopetusta. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää yleisen tuen aikana.

5.4 Tehostettu tuki

Lapselle, joka tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvi-oon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti52. Tehos-tettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä, niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Lapsen tehos-tettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin ylei-nen tuki. Lapsi tarvitsee yleensä myös useampia tukimuotoja. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa eri-tyisopetusta. Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Opettaja antaa palautetta lapselle ja huol-tajalle lapsen edistymisestä sekä kuuntelee ja ottaa huomioon heidän näkemyksensä asiasta. Opettaja seuraa lapsen oppimista ja hyvinvointia säännöllisesti yhteistyössä huoltajan kanssa tehostetun tuen ai-kana. Mikäli arvioinnin perusteella todetaan tuen tarpeen muuttuneen tai annettu tuki ei hyödytä lasta, päivitetään oppimissuunnitelma vastaamaan uutta tilannetta. Tehostettua tukea annetaan pääsääntöisesti esiopetuksen loppuun saakka. Koska tuen vaikutuksia ei voida yleensä todeta lyhyessä ajassa, erityisen tuen päätöksen tekeminen esiopetuksen aikana tehostet-tua tukea saavalle lapselle on harvoin tarpeen. Pedagoginen arvio

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Kirjallisessa pedagogisessa arviossa kuva-taan

lapsen kasvun ja oppimisen kokonaistilanne esiopetuksen henkilöstön, huoltajan ja lapsen näkö-kulmista

lapsen saama yleinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista

lapsen kiinnostuksen kohteet, kasvuun ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet ja eri-tyistarpeet

arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollolli-silla tai muilla tukijärjestelyillä lasta voidaan tukea

arvio tehostetun tuen tarpeesta. Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä lapsen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnitte-lun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Opettaja tai opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogi-sen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään muita asiantuntijoita. Mikäli lapsella on varhais-kasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suun-nitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin, kä-sitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihen-

52 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)


kilöiden kanssa53. Tähän käsittelyyn ei tarvita huoltajan suostumusta. Käsittelyä koskevat tiedot kirjataan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla, esimerkiksi kirjallisesti laadittuun pedagogiseen arvioon. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana lapselle järjestettävä tuki kirjataan lapsen oppimissuunnitelmaan54. Oppimis-suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen tavoitteista, tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Tavoitteena on turvata lapsen edellytykset saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet. Tehostettua tukea var-ten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunni-telma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa55. Laatimi-seen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä sovitaan tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja suunnitelman tarkistamisen aikataulusta. Lisäksi oppimissuunnitelma tarkistetaan vas-taamaan tuen tarvetta aina lapsen tilanteen muuttuessa. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää: Lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja oppimisen liittyvät tavoitteet

lapsen näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan

lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet ja erityistarpeet

lapsen oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvät tavoitteet

Pedagogiset ratkaisut

oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut

lapsen tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmene-telmät, työskentelytavat ja kommunikointitavat

lapselle tarjottava osa-aikainen erityisopetus

lapsen ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako

esiopetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapal-velut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä eri toimijoiden vastuunjako

yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatukseen ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa

Tuen seuranta ja arviointi

53 Laki perusopetuslain muuttamisesta 1288/2013, 16 a § 54 Laki perusopetuslain muuttamisesta 1288/2013, 16 a § 55 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)


oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuuden arvi-ointi sekä arviointiajankohdat

oppimissuunnitelman tarkistaminen ja sen ajankohta

suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt

Oppimissuunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia.

5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttami-nen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman tai vakavan sairauden vuoksi. Erityisen tuen tehtävänä on antaa lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmal-lista kasvun ja oppimisen tukea sekä edistää hänen oppimisedellytyksiään. Myös erityistä tukea saavan lapsen on saatava kokea onnistumisen ja oppimisen iloa. Näin vahvistetaan hänen itsetuntoaan ja oppi-mismotivaatiotaan. Lapsen erityisestä tuesta voidaan päättää joko esiopetuksen aikana tai ennen esi- tai perusopetuksen al-kamista. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vas-taavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta56. Erityisopetus ja lapsen saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonai-suuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että erityisen tuen toteuttamisessa on käytettävissä erityispedagogista osaamista. Sellaiselle lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henki-lökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetukseen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan lapsen oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voi-vat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin. Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla lapsella on oikeus myös muuhun esiopetuksen tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi, yksilökohtainen op-pilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Pedagoginen selvitys

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä esiopetuksen järjestäjän on tehtävä lapsesta peda-goginen selvitys57. Opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii

lapsen esiopetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä

oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdyn kirjallisen selvi-tyksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta.

56Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010) 57 Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010) ja hallintolaki 34, 35 ja 36 § (434/2003)


Näiden kahden selvityksen perusteella esiopetuksen järjestäjä tekee arvion lapsen erityisen tuen tar-peesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedago-giseksi selvitykseksi.58 Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan

lapsen oppimisen eteneminen

lapsen kasvun ja oppimisen kokonaistilannetta esiopetuksen henkilöstön, huoltajan ja lapsen nä-kökulmista

lapsen saama tehostettu tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista

lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä lapsen kehitykseen ja oppimi-seen liittyvät erityistarpeet

arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollolli-silla tai muilla tukijärjestelyillä lasta voidaan tukea

arvio erityisen tuen tarpeesta.

Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta mahdollisesti aiemmin laadittua pedagogis-ta arviota ja lapsen oppimissuunnitelmaa. Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä lapsen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Mi-käli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen to-teuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla.

Erityisen tuen päätös Erityisen tuen antamiseksi esiopetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös59. Ennen erityistä tu-kea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava lasta ja huoltajaa60. Päätös teh-dään hallintolain mukaisesti61. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää lapsen pääsääntöinen opetus-ryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa lapsen esiopetuksen poikkeava järjestäminen62. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus, koska huoltajat voivat hakea siihen muutosta valittamalla63. Päätös on aina perusteltava64. Päätöksen perustelut sisältyvät yleensä pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykolo-gisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehi-tyksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa

58 Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010) 59 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642 /2010)

60 Perusopetuslaki 17 § 3 mom (642/2010) 61 Hallintolaki (434/2003) 62 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010) 63 Perusopetuslaki 42 § 2 mom. (642/2010) 64 Hallintolaki 45§ 1mom. (434/2003)


muuten65. Yleensä erityisen tuen päätös tehdään aikaisintaan esiopetuksen alkaessa. Ainoastaan piden-nettyä oppivelvollisuutta tarvitsevalle lapselle se tulee tehdä viisivuotiaana. Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua lapsen tilanteen uu-delleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Perusopetuslain mukaan erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan aina lapsen tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Tarkistaminen esiopetuksen aikana tar-koittaa yleensä jonkin erityisen tuen päätöksessä määrätyn asian muuttamista. Tällaisia ovat esimerkiksi muutos avustajapalvelussa tai erityisissä apuvälineissä. Tarkistamista varten lapsesta tehdään uusi pe-dagoginen selvitys. Mikäli lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin lapselle ryhdytään antamaan tehostettua tukea. Koska tuen vaikutuksia ei voida yleensä todeta lyhyessä ajassa, erityisen tuen lopettaminen esiopetuksen aikana on harvinaista. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava henkilökohtainen ope-tuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.66 Se on kirjallinen suunnitelma lap-sen esiopetuksen ja oppimisen tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä pedagogisista menetelmistä ja lap-sen tarvitsemasta tuesta. Erityistä tukea varten tehtävä HOJKS perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon. Henkilö-kohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään lapselle mahdolli-sesti aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntou-tussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Lapsen opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Erityistä tukea varten laadittavan HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esi-opetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää:

Lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja oppimisen liittyvät tavoitteet

lapsen näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan

lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet ja erityistarpeet

lapsen oppimiseen, työskentelytaitoihin sekä kehitykseen liittyvät tavoitteet, kuten tiedolliset, so-siaaliset, motoriset, kielelliset ja emotionaaliset tavoitteet

Pedagogiset ratkaisut

oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut

lapsen tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmene-telmät, työskentelytavat ja kommunikointitavat

lapselle tarjottava erityisopetus

lapsen ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

65 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) 66 Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)


Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako

erityistä tukea koskevan päätöksen mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalve-lut, erityiset apuvälineet sekä eri toimijoiden vastuunjako

yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatukseen ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa

kuvaus lapsen esiopetuksen kuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan lapsen ohjatusta toiminnasta ja valvonnasta

Tuen seuranta ja arviointi

lapsen ja huoltajan kanssa yhdessä tehtävä arvio lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kokonaistilan-teesta

HOJKSin tavoitteiden toteutumisen seuranta ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä ar-viointiajankohdat

HOJKSin tarkistaminen ja sen ajankohta

suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtai-sia ominaisuuksia. HOJKSiin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeiden mukaisek-si67. Sitä muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos erityisen tuen antaminen päätetään lopettaa, lapselle laaditaan oppimissuunnitelma tehostetun tuen antamiseksi. Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin68. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidenne-tyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kes-tää yhden tai kaksi vuotta. 69 Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelus-taan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.70 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsään-töisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. 71 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivel-

67 Perusopetuslaki 17 a § (642/2010) 68 Perusopetuslaki 25 § 2 mom. (628/1998) 69 Perusopetuslaki 9 § 2 mom. (628/1998) 70 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997) 71 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)


vollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lap-sen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiope-tuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja ko-konaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kol-mella eri tavalla:

Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyt-tää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusope-tuksen.

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyt-tää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin72 eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myö-hemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

5.6 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus

Lapsella, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityis-opetusta muun esiopetuksen ohessa73. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan lapsille, joilla on esimer-kiksi kielellisiin, matemaattisiin tai motorisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, vaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa, tarkkaavaisuudessa tai vuorovaikutustaidoissa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja ehkäistä kehityksen ja oppimisen vaikeuksia. Osa-aikaista eri-tyisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista esiopetuksessa tiedotetaan kaikille huoltajille. Sen toteuttamista suunnitellaan ja sen tarvetta ja vaikutuksia arvioidaan opettajien keskinäi-senä yhteistyönä sekä yhdessä lapsen ja huoltajan kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja si-sällöt nivelletään lapsen saamaan muuhun opetukseen. Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja erityiset apuvälineet Lapsella on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalve-lut, muut opetuspalvelut ja erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla74. Tarkoituksena on turvata lapselle

72 Perusopetuslaki (628/1998) 27 § 73 Perusopetuslaki 16 § 2 mom. ( 642/2010) 74 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)


kasvun ja oppimisen perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikissa oppi-misympäristöissä. Lapselle järjestetään tarvittaessa tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symboli-järjestelmiä. Viittomakieltä käyttävien lasten kommunikaation tukena voidaan tarvittaessa käyttää viit-tomakielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa. Eriasteisesti kuulovammaisten lasten kohdalla tulkkauksen menetelmä saattaa olla myös jokin muu kuin viittomakielen tulkkaus. Lapsen kielellisen eri-tyisvaikeuden takia käytetään puhevammaisten tulkkia tai puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä hal-litsevaa avustajaa. Myös opettaja voi tukea lasta kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antama tuki edistää lapsen itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itse-tunnon kehittymistä. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle lapselle tai opetusryhmälle. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa, antaa tukea sekä arvioida lapsen ja koko ryhmän oppimis-ta ja työskentelyä. Avustaja ohjaa ja tukee lasta päivittäisissä tilanteissa ja tehtävien suorittamisessa opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti. Opettajat ja avustajat suunnittele-vat ja arvioivat työtään yhdessä sekä tarvittaessa esiopetuksen muun henkilöstön kanssa. Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Tällöin käytetään esimerkiksi erilaisia tieto-teknisiä sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisen välineitä tai keskittymistä tukevia apuvälineitä. Lapsen kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi opetukseen osallistumisen edellyttä-mien apuvälineiden käyttöön sekä ohjaavat lasta ja huoltajaa näiden käytössä yhteistyössä tuen muiden ammattihenkilöiden kanssa. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti, niiden käyttöä ja tarvetta arvi-oidaan säännöllisesti. Lapsen kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen edellyttämien palvelu-jen ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa muita asiantuntijoita. Lapsen tukeminen voi edellyttää erityisosaamista, jota esiopetusyksikön omalla henkilöstöllä ei ole riittävästi. Tällöin hyödynnetään esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskusten lapsille tarjoamia palveluja ja henkilöstöl-le suunnattua koulutusta ja konsultaatiota. Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista opetuspalveluista ja erityi-sistä apuvälineistä. Lapsen palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan lapsen opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen lapsen ja huoltajan antamia tietoja sekä mahdollis-ten esiopetuksen ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tehostettua tukea saavan lapsen palvelui-den ja apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa. Erityistä tukea saavan lapsen palveluiden ja erityisten apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä ja niistä päätetään erityisen tu-en päätöksessä. Yleistä ja tehostettua tukea saavalle lapselle tehdään lapsen tarvitsemista palveluista ja erityisistä apuvälineistä hallintopäätös. Palveluiden ja apuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuunnitel-massa tai HOJKSissa.

5.7 Paikallisesti päätettävät asiat Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan tuen järjestämisen käytännöt mahdollisim-man konkreettisesti opetuksen järjestäjän määrittämällä tavalla. Opetussuunnitelmassa voidaan käyttää


perusteiden tekstiä soveltuvin osin. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan: Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen

tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset

ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit

toiminta nivelvaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytänteet

kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi, arviointi tu-en aikana sekä seuranta

yhteistyö, vastuut ja työnjako esiopetuksesta vastaavan hallinnon sisällä sekä muiden hallintokun-tien kanssa

yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tu-en tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa, järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa

huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet kasvun ja oppimisen tuen ky-symyksissä

kasvun ja oppimisen tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä Yleinen tuki

yleisen tuen käytännön järjestäminen

yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken

yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa Tehostettu tuki

tehostetun tuen käytännön järjestäminen

pedagogisen arvion laadintaan liittyvät käytänteet

toimintatavat lapsen tehostetun tuen aloittamisessa, toteuttamisessa ja päättämisessä

oppimissuunnitelman laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet

yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa

menettelytavat ja yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitel-man laadinnassa, tehostetun tuen järjestämisessä

Erityinen tuki

erityisen tuen käytännön järjestäminen

pedagogisen selvityksen laadintaan liittyvät käytänteet

huoltajan ja lapsen kuulemiseen liittyvä menettely

erityisen tuen päätöksen tekeminen

erityisen tuen päätöksen tarkistaminen

toimintatavat, kun erityinen tuki päätetään lopettaa ja tuki jatkuu tehostettuna tukena

HOJKSin laadintaan, arviointiin ja tarkistamiseen liittyvät käytänteet

yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadin-nassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa

menettelytavat mahdollisten asiantuntijalausuntojen käytössä

menettelytavat ja yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa pedagogisen selvityksen ja HOJKSin laadin-nassa, erityisen tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa

pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten kohdalla


o lapsen ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, monialainen yhteistyö prosessissa o opetuksen käytännön järjestäminen o yhteistyö muun varhaiskasvatuksen kanssa sekä muu yhteistyö, eri toimijoiden vastuut ja

työnjako o yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa

Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

tuen käytännön järjestäminen

yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken

huoltajalle ja lapselle tiedottamiseen ja huoltajan ja lapsen kanssa tehtävään yhteistyöhön liitty-vät toimintatavat

Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään tulkitsemis- ja avustajapalveluihin sekä muihin opetus-palveluihin ja erityisiin apuvälineisiin liittyvät75 hallinnolliset käytänteet ja päätöksenteko opetuksen jär-jestäjän päättämällä tavalla.

YLEINEN TUKI Yhteistyö esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön kesken Päiväkodeissa ja kouluissa on edustettuna monenlaista ammatillisuutta ja asiantuntijuutta. Esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvaan henkilöstöön voi kuulua lastentarhanopettajia, erityisopettajia, luokan-opettajia, lastenhoitajia, avustajia ja harjoittelijoita. Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuudesta sää-detään opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta annetussa asetuksessa. Esiopetusta antavaan ryhmään kuuluu lasten määrästä riippuen vähintään yksi tai kaksi lastentarhan- tai luokanopettajaa. Esiopetuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön, jonka toiminta pohjautuu suomalaisen yhteiskunnan määrittelemissä asiakirjoissa oleviin ja yhteisesti sovittuihin arvoihin ja toi-mintatapoihin. Yhteistyön toteutumisessa on tärkeää yhteisen päämäärän, yhteisten tavoitteiden ja kes-kustelun avoimuus sekä yhteinen tulkinta perustehtävästä. Moniammatillinen yhteistyö tarkoittaa työs-kentelyä asiakas- ja työlähtöisesti niin, että eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa ja pyrkivät mahdollisimman tasa-arvoiseen päätöksentekoon. Neuvotellessaan arvoista ja toimintatavoista henkilös-tö/kasvattajayhteisö rakentaa yhteistä toimintakulttuuria. Moniammatillisuutta esiopetuksessa voidaan kuvata työyhteisön sisäisellä osaamisen erilaistumisella ja sen hyödyntämisellä. Henkilöstön tulee pohtia, minkälaista osaamista eri ammattiryhmillä ja henkilöstön jäsenillä on, ja miten sitä parhaiten voidaan hyödyntää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemi-sessa. Eri ammattiryhmistä koostuvan henkilöstön yhteinen työskentely on osa lapsen oppimisympäris-tön sosiaalista rakennetta. Merkittävää siinä on aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet, jotka luovat osal-taan oppimisympäristön ilmapiiriä ja ovat mallina yhteistyön toteuttamisesta. Kasvattajien tehtävänä on yhteistyössä lasten ja vanhempien kanssa suunnitella toimintaa ja rakentaa



ympäristö, jossa näkyy lapsille ominaisin tapa toimia. Kasvattajayhteisö/henkilöstö kunnioittaa lapsen, lapsen vanhempien ja toistensa kokemuksia ja mielipiteitä ja he työskentelevät tiiviissä yhteistyössä van-hempien kanssa. Ammatillinen ja koulutuksen tuottama tieto ja kokemus luovat perustan osaamiselle. Kasvattajayhteisö suunnittelee, toteuttaa, dokumentoi, arvioi ja pyrkii jatkuvasti kehittämään toimin-taansa ja ammatillista osaamistaan. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön tavoitteena on tehdä varhaiskasvatuk-sesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun siirtyminen lapselle ja perheelle mahdollisimman suju-vaksi ja joustavaksi. Esi- ja alkuopetuksen avoin ja hyvä yhteistyö luo pohjan joustavalle, elinikäiselle op-pimiselle. Yhteistyössä otetaan huomioon niin varhaiskasvatuksen kuin alkuopetuksen vahvuudet. Yhdis-tämällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osaaminen luodaan uutta toimintakulttuuria ja rakenne-taan lasten tarpeiden mukaisia joustavia toiminnallisia malleja nivelvaiheen opetuksen järjestämiseen. Lapsen kasvu- ja oppimisedellytysten turvaaminen edellyttää alueellista esi- ja alkuopetuksen henkilö-kunnan yhteistyötä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Alueelliseen strategian toimeenpano-suunnitelmaan ja yksiköiden vuosisuunnitelmiin kirjataan, millaista yhteistyötä lukuvuoden aikana tul-laan tekemään sekä sovitaan nivelvaiheen käytännöistä. Yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään säännölli-sesti. Lapsen esiopetuspaikan valinnassa otetaan huomioon lapsen tuleva koulu. Ennen siirtymistä kouluun lapsella on mahdollisuus tutustua tulevaan kouluunsa (osoitteen mukainen lähikoulu, toissijainen koulu, valmistava opetus, englanninkielinen luokka, erityisluokka). ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirryttäessä Mikäli lapsen lastentarhanopettajalla tai muulla lapsen kanssa varhaiskasvatuksessa työskentelevällä henkilöllä tai lapsen huoltajalla herää huoli siitä, että lapsen ei ole mahdollista saavuttaa esiopetuksen tavoitteita ilman tehostettua tai erityistä tukea, ottaa lastentarhanopettaja asian puheeksi lapsen huolta-jien kanssa esiopetusvuotta edeltävän kevään aikana. Keväällä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tai varhaiskasvatuksen HOJKSin seurantapalaverissa kes-kustellaan huoltajien kanssa lapsen kasvun ja kehityksen etenemisestä sekä tuen tarpeesta. Lapsen nä-kemyksiä omasta kasvustaan ja oppimisestaan kuullaan. Samalla kerrotaan huoltajille esiopetuksessa ja alkuopetuksessa kasvun ja oppimiseen tukeen liittyvistä tukimuodoista sekä keskustellaan lapsen peda-gogiseen arvioon kirjattavista asioista. Ryhmän lastentarhanopettaja vastaa pedagogisen arvion tekemi-sestä. Asiakirja löytyy vanhasta intrasta: kasvatus- ja opetustoimi - varhaiskasvatus - varhaiserityiskasva-tus - esiopetus - tehostettu tuki. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää lapselle tehtyjen terveystarkastusten, tutkimusten ja mah-dollisten muiden arvioiden tuloksia. Arvion sekä asiasta käydyn keskustelun perusteella päiväkodin johta-ja toteaa tehostetun tuen aloittamisen allekirjoittamalla pedagogisen arvion. Kirjaamisesta näkyy, että tehostettu tuki alkaa esiopetuksen alkaessa elokuussa. Pedagoginen arvio annetaan huoltajille tiedoksi. Jos lapsi on jo jonkin tutkivan tahon asiakkaana, niin hänen kasvun ja oppimisen edistymistä sekä mah-

http://intranet.lappeenranta.fi/Sovellukset/YleistenDokumenttienHallinta/Default.asp?KansioID=88







dollista tehostetun tuen tarvetta esi- ja alkuopetuksessa, voidaan arvioida moniammatillisesti yhteisneu-vottelussa. Yhteisneuvotteluun tutkivan tahon kanssa osallistuvat silloin huoltajien lisäksi ryhmän lasten-tarhanopettaja sekä tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja/tai perusopetuksen edustaja. Kes-kustelussa tulee käydä läpi lapsen pedagogiseen arvioon kirjattavia asioita. Lapsen näkemyksiä omasta kasvustaan ja oppimisestaan kuullaan. Ryhmän lastentarhanopettaja vastaa pedagogisen arvion tekemi-sestä ja kokoaa siihen tarvittavat tiedon. Asiakirja löytyy vanhasta intrasta: kasvatus- ja opetustoimi - varhaiskasvatus - varhaiserityiskasvatus - esiopetus - tehostettu tuki. Päiväkodin johtaja toteaa yhteisneuvottelun ja pedagogisen arvion perusteella lapsen tehostetun tuen aloittamisen. Arvion sekä asiasta käydyn keskustelun perusteella päiväkodin johtaja toteaa tehostetun tuen aloittamisen allekirjoittamalla pedagogisen arvion. Kirjaamisesta näkyy, että tehostettu tuki aloite-taan esiopetuksen alkaessa elokuussa. Pedagoginen arvio annetaan huoltajille tiedoksi. Esiopetusvuoden aikana Opettaja seuraa lapsen kasvun ja oppimisen edistymistä sekä keskustelee mahdollisesta huolesta lapsen huoltajan/huoltajien kanssa. Lapsen näkemyksiä omasta kasvustaan ja oppimisestaan kuullaan. Lapselle on annettava mahdollisuus esittää omat käsityksensä vahvuuksistaan sekä asioista, joita hän haluaa op-pia tai joihin tarvitsee aikuisen tukena. Lapsen ajatuksia selvitettäessä tulee huomioida lapsen kehitysta-so. Lapsen ajatusten ja toiveiden selvittäminen on parhaimmillaan enemmän kuin vain toisen ilmaiseman mielipiteen vastaanottamista - se on kuuntelemista, katselemista ja yritystä ymmärtää. Tilanteessa työn-tekijältä edellytetään aktiivisuutta vuorovaikutuksessa niin, että lapsi kokee puheensa olevan tärkeää ja kiinnostavaa ja että hänellä on vapaus ilmaista itseään. Mikäli lapsi ei kykene esittämään ajatuksiaan ja toiveitaan suullisesti, niitä voidaan selvittää myös välillisesti; kuulemalla ja keräämällä tietoa esim. lapsen läheisiltä ihmisiltä. Lapsen ajatuksia ja toiveita voidaan selvittää myös seuraamalla lapsen leikkejä ja toi-mintoja tai piirustuksia tutkimalla. (Ks. Lastensuojelun käsikirja.) Opettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja keskustelevat lapsen kokonaistilanteesta sekä suunnitte-levat yhdessä tukitoimia. Varhaiskasvatuksen erityistyöntekijä (-t) ja muut mahdolliset oppilashuollon asiantuntijat tukevat lasta hänen tarpeittensa mukaisesti tekemällä yhteistyötä keskenään sekä lapsen, opettajan ja huoltajien kanssa. Mikäli edellä mainituista tukitoimista huolimatta lapsen opettajalla tai muulla esiopetuksen henkilöstöllä tai lapsen huoltajalla on huoli siitä, että lapsen ei ole mahdollista saavuttaa esiopetuksen tavoitteita il-man tehostettua tukea, ottaa opettaja asian puheeksi huoltajan kanssa, ja he sopivat yhteispalaverin. Pa-laveriin osallistuvat huoltajien ja opettajan lisäksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, tarvittaessa perus-opetuksen laaja-alainen erityisopettaja sekä tarvittavat muut asiantuntijat. Palaverissa keskustellaan huoltajien kanssa lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä sekä tuen tarpeesta. Samalla kerrotaan huol-tajille esi- ja alkuopetuksessa kasvun ja oppimiseen tukeen liittyvistä tukimuodoista sekä keskustellaan lapsen pedagogiseen arvioon kirjattavista asioista. Opettaja vastaa pedagogisen arvion täyttämisestä. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää lapselle tehtyjen terveystarkastusten/tutkimusten ja mah-dollisten muiden arvioiden tuloksia. Arvion sekä asiasta käydyn keskustelun perusteella päiväkodin johta-ja toteaa tehostetun tuen aloittamisen allekirjoittamalla pedagogisen arvion. Pedagoginen arvio julkais-taan Wilmassa huoltajille tiedoksi.







Jos lapsi on jo jonkin tutkivan tahon asiakkaana, niin hänen kasvun ja oppimisen edistymistä sekä mah-dollista tehostetun tuen tarvetta esi- ja alkuopetuksessa, voidaan arvioida moniammatillisesti yhteisneu-vottelussa. Yhteisneuvotteluun tutkivan tahon kanssa osallistuvat silloin huoltajien lisäksi ryhmän opetta-ja sekä tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja/tai perusopetuksen edustaja. Keskustelussa tu-lee käydä läpi lapsen pedagogiseen arvioon kirjattavia asioita. Lapsen näkemyksiä omasta kasvustaan ja oppimisestaan kuullaan. Opettaja vastaa pedagogisen arvion tekemisestä ja kokoaa siihen tarvittavat tiedon. Päiväkodin johtaja toteaa yhteisneuvottelun ja pedagogisen arvion perusteella lapsen tehostetun tuen aloittamisen. Arvion sekä asiasta käydyn keskustelun perusteella päiväkodin johtaja toteaa tehostetun tuen aloittamisen allekirjoittamalla pedagogisen arvion. Kirjaamisesta näkyy, että tehostettu tuki aloite-taan esiopetuksen alkaessa elokuussa. Pedagoginen arvio julkaistaan Wilmassa huoltajille tiedoksi. Tehostetun tuen riittävyyden seuranta Tehostetun tuen riittävyyttä arvioidaan viimeistään esiopetusvuoden keväällä esiopetuksen oppimis-suunnitelman päivittämisen yhteydessä. Uuteen pedagogiseen arvioon perustuen lapsi voi siirtyä takaisin yleiseen tukeen. Tarvittavaa oppilashuollon henkilöstöä tai muita asiantuntijoita tulee kuulla. Päiväkodin johtaja toteaa pedagogisen arvion perusteella lapsen yleisen tuen. Arvion sekä asiasta käydyn keskustelun perusteella päiväkodin johtaja allekirjoittaa pedagogisen arvion. Pedagoginen arvio julkais-taan Wilmassa huoltajille tiedoksi. Mikäli tehostettu tuki ei tunnu riittävän lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseksi, aloitetaan pedagogisen selvityksen laadinta mahdollisen erityisen tuen päätöksen perustaksi. Jos tehostettu tuki todetaan riittä-väksi, päiväkodin johtaja allekirjoittaa pedagogisen selvityksen ja tiedottaa asiasta varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiestä ja aluerehtoria. Tehostetun tuen piirissä olevan lapsen siirtyminen alkuopetukseen Esiopetusyksikköjen ja koulujen henkilökunta valmistelee yhdessä huoltajien ja tarvittaessa oppilashuol-lon asiantuntijoiden kanssa esiopetuksessa olevan lapsen siirtymistä kouluun. Jos lapsi on saanut tehos-tettua tai erityistä tukea oppimiseen esiopetuksessa, on tärkeää, että tuki jatkuu keskeytyksettä koulun alkaessa. Esiopetuksesta kouluun siirtyvien lapsen tarve tehostettuun tai erityiseen tukeen kartoitetaan muun muassa siten, että

koulun laaja-alainen erityisopettaja tutustuu esiopetuksessa oleviin lapsiin esiopetusvuoden ai-kana

varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja muu henkilökunta kuvaa lapsen tehostetun ja erityisen tu-en tarvetta koulun erityisopettajalle ja rehtorille esiopetusvuoden tammi- helmikuussa pidettä-vässä palaverissa

huoltaja merkitsee lapsen tehostetun tai erityisen tuen tarpeen kouluun ilmoittautumislomak-keeseen

Esiopetuksen henkilökunta on yhteydessä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten huoltajiin en-nen lapsen esiopetusvuoden tammi-helmikuussa pidettävää palaveria ja kertoo huoltajille palaverin jäl-keen, miten kunkin lapsen koulunkäynnin tuen suunnittelua jatketaan yhteistyössä vanhempien sekä


esiopetuksen ja perusopetuksen sekä tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Jos lapselle riittää tehostettu tuki, hän aloittaa koulunkäynnin useimmiten lähikoulussa tai huoltajat voi-vat hakea paikkaa toissijaisesta koulusta. Jos tehostettua tukea tarvitseva lapsi hyötyy pienestä opetus-ryhmästä, mutta lähikoulussa ei sellaista ole, hänet voidaan ohjata myös muuhun kouluun. Tuolloin lap-selle järjestetään koulukyyditys tarpeen mukaan. Hyvissä ajoin esiopetusvuoden keväällä järjestetään lisäksi siirtokeskustelu, jossa käydään läpi lapsen sen hetkistä kasvun ja oppimisen tilannetta, kasvu- ja oppimistavoitteiden toteutumista ja tukitoimien tar-vetta jatkossa. Siirtokeskusteluun osallistuvat lapsen huoltajat, opettaja sekä perusopetuksesta koulun laaja-alainen erityisopettaja ja tuleva luokanopettaja, jos opettaja on jo tiedossa. Siirtokeskustelu voi-daan yhdistää lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman seurantapalaveriin, jos se aikataulullisesti on järkevää. Siirtokeskustelun kokoonkutsujana toimii opettaja. Lapsella tulee olla mahdollisuus tutustua tulevaan kouluunsa ennen lukuvuoden alkua. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tai HOJKS toimivat tärkeinä dokumentteina tiedonsiirrossa. Al-kuperäinen oppimissuunnitelma tai HOJKS arkistoidaan siihen esiopetusyksikköön, jossa se on laadittu. ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI Erityisen tuen päätökseen perustuva esiopetus

Erityistä tukea annetaan lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida muuten järjestää. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisen tuen päätöksessä on määrätty. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lää-ketieteellisen arvioin perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä vii-västymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen tuen syyn vuoksi voida antaa muu-ten. Silloin päiväkodinjohtaja tarvittavin tutkivan tahon liittein ja varhaiskasvatuksen erityisopettajaa konsultoiden tekee suoraan esityksen erityisen tuen antamisesta ja esiopetuksen järjestämisestä lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehelle. Myös lapsen näkemyksiä kasvustaan ja kehityksestään kuullaan mahdollisuuksien mukaan. Huoltajia kuullaan kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päiväkodinjohtaja päätöksen valmistelijana huolehtii kuulemisen suorittamisesta. Esiopetuksessa tehtävän erityisen tuen päätöksen valmistelu Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa saanut tehostettua tukea, ja tehostettu tuki ei tunnu riittävän lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseksi, aloitetaan pedagogisen selvityksen laadinta mahdolli-sen erityisen tuen päätöksen perustaksi. Opettaja (-t) vastaa pedagogisen selvityksen laadinnasta var-haiskasvatuksen erityisopettajan tuella. Pedagogisen selvityksen laadinnassa hyödynnetään oppilashuol-lon ammattihenkilöiltä tai/ sekä muita asiantuntijoilta saatua tietoa lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä erityistarpeista. Lapsen käsityksiä kasvustaan ja oppimisestaan kuullaan. Myös lapsen huoltajal-le varataan mahdollisuus osallistua niin halutessaan tarpeiden selvittämiseen ja tuen suunnitteluun.


Pedagogisen selvityksen pohjalta käydään keskustelu lapsen tarvitsemasta erityisestä tuesta. Asian käsit-telyyn osallistuvat lapsen opettaja (-t), varhaiskasvatuksen erityisopettaja, päiväkodinjohtaja sekä tarvit-taessa muita asiantuntijoita. Päiväkodinjohtaja laatii esityksen erityisen tuen aloittamisesta lapsen väes-törekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehelle. Jos tehostettu tuki todetaan riittäväksi, päiväkodin johtaja allekirjoittaa pedagogisen selvityksen ja tiedottaa asiasta varhais-kasvatuksen ja perusopetuksen palvelualueen esimiehiä. Erityisen tuen päätöksen tekeminen Mikäli esiopetuksen järjestäjän arvio tukee erityisen tuen aloittamisen tarpeellisuutta, tekee lapsen väes-törekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies asiasta päätöksen. Mahdollista päätöksen tarkistamista varten on tehtävä uusi pedagoginen selvitys. Mikäli lapsi osoittaa selviänsä esiopetuksen tavoitteista ilman erityistä tukea, tehdään tuen lopettamises-ta päätös, ja lapsi saa jatkossa tehostettua tukea. Pedagogiseen selvitykseen perustuvan päätöksen eri-tyisen tuen lopettamisesta tekee lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies. Huoltajia kuullaan aina kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemi-sen suorittamisesta. Erityisen tuen piirissä olevien lasten esiopetuksen järjestäminen Lappeenrannassa erityistä tukea saavien lasten kasvun ja oppimisen tuki pyritään lain hengen mukaisesti järjestämään siinä esiopetusyksikössä, joka on lähinnä lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen ensisijaista koulua. Erityisen tuen piirissä olevan lapsen sijoittuminen lähipäiväkodin esiopetusryhmään Erityisen tuen piirissä olevan lapsen sijoittuminen lähipäiväkodin esiopetusryhmään edellyttää esiopetus-ryhmän rakenteen ja toimintaedellytysten arviointia. Toimintaedellytyksillä tarkoitetaan mm. lapsen ikä-tason ja toimintaedellytysten mukaista lapsiryhmää, toiminnan eriyttämistä pienryhmiin ja siihen sovel-tuvia tiloja, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea ja mahdollisia avustajapalveluita. On tarpeen myös arvioita lapsen kuntoutuksen, hoidon ja apuvälineiden tarve sekä mahdollisuudet huo-lehtia niistä esiopetuksessa. Toimintaedellytyksiä arvioitaessa ja toimintaa suunniteltaessa tulee huoleh-tia siitä, että kaikilla lapsilla on kasvua ja oppimisista edistävä turvallinen ja toimiva esiopetusympäristö. Opettaja vastaa opetusjärjestelyiden koordinoinnista ja niiden toimivuuden seurannasta yhdessä päivä-kodinjohtajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Erityistä tukea saavan lapsen kasvun ja op-pimisen seuranta edellyttää sitä, että kaikki lapsen kanssa toimivat aikuiset ovat tietoisia lapsen vah-vuuksista ja erityisen tuen tarpeista ja huomioivat ne lapsen kanssa toimiessaan. Integraation onnistumi-nen edellyttää, että esiopetusryhmän henkilökunta saa konsultaatiota ja tukea varhaiskasvatuksen eri-tyisopettajalta, erityisopetuksen palveluja kehittämiskeskuksista ja oppilashuollon henkilöstöltä.


Erityisopetuksen palveluja kehittämiskeskuksen palvelut esi- ja perusopetuksen henkilöstölle Lappeenrannassa erityisopetuksen palveluja kehittämiskeskukset tukevat lähikouluihin ja harkinnan mukaan esiopetusryhmiin integroitujen erityistä tukea saavien lasten opiskelua konsultoimalla lähikoulu-jen opetus- ja avustajahenkilöstöä opetukseen ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Palvelu- ja kehittä-miskeskukset osallistuvat kaupungin opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteut-tamiseen. Mikäli erityisen tuen piirissä olevan oppilaan arvioidaan tarvitsevan erityisluokkapaikkaa kaupungin kes-kitetyiltä erityisluokilta, pyydetään kyseisen koulun konsultoiva erityisopettaja seuraamaan lapsen toi-mintaa esiopetukseen. Erityistä tukea saavan lapsen siirtyminen alkuopetukseen Lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelualueen esimies päättää erityi-sen tuen piirissä olevan oppilaan opetusjärjestelyistä 1. vuosiluokasta alkaen. Perusopetuksen palvelu-alueen esimies tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehen kanssa sekä tarvittaessa konsultoi oppilashuollon asiantuntijoita pedagogista tukea suunniteltaessa. Esiopetusyksikköjen ja koulu-jen henkilökunta valmistelee yhdessä huoltajien ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa esiopetuksessa olevan lapsen siirtymistä kouluun. Jos lapsi on saanut tehostettua tai erityistä tukea op-pimiseen esiopetuksessa, on tärkeää, että tuki jatkuu keskeytyksettä koulun alkaessa. Varhaiskasvatuk-sen palvelualueen esimies tekee esityksen erityisen tuen piirissä olevan lapsen opetusjärjestelyistä 1. vuosiluokasta alkaen lapsen väestörekisterin mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelualueen esimie-helle. Esiopetuksesta kouluun siirtyvien lasten tarve tehostettuun tai erityiseen tukeen kartoitetaan muun mu-assa siten, että

koulun laaja-alainen erityisopettaja tutustuu esiopetuksessa oleviin lapsiin esiopetus-vuoden aikana

varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja muu henkilökunta kuvaavat lapsen tehostetun ja erityisen tuen tarvetta koulun erityisopettajalle

esiopetusvuoden tammi-helmikuussa pidetään alueellinen palaveri, jossa kartoitetaan alueen tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat koulutulokkaat

huoltaja merkitsee lapsen tehostetun tai erityisen tuen tarpeen kouluun ilmoittautumis-lomakkeeseen

alueellisen erityisluokan opettaja tutustuu tarvittaessa esiopetuksessa olevaan lapseen

keskitettyjen erityisluokkien konsultoiva erityisopettaja tutustuu tarvittaessa esiopetuk-sessa olevaan lapseen.

Esiopetuksen henkilökunta on yhteydessä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten huoltajiin en-nen lapsen esiopetusvuoden tammi-helmikuussa pidettävää alueellista palaveria, jossa kartoitetaan alu-een tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat koulutulokkaat. Palaverin jälkeen varhaiskasvatuksen palve-lualueen esimies tai opettaja kertoo huoltajille, miten kunkin lapsen koulunkäynnin tuen suunnittelua jatketaan yhteistyössä vanhempien sekä esiopetuksen ja perusopetuksen sekä tarvittaessa oppilashuol-lon asiantuntijoiden kanssa. Hyvissä ajoin esiopetusvuoden keväällä järjestetään lisäksi siirtokeskustelu, jossa käydään läpi lapsen sen


hetkistä kasvun ja oppimisen tilannetta, kasvu- ja oppimistavoitteiden toteutumista ja tukitoimien tar-vetta jatkossa. Siirtokeskusteluun osallistuvat lapsen huoltajat, opettaja sekä tulevasta koulusta tuleva erityisopettaja tai muu koulun nimeämä edustaja. Siirtokeskustelu voidaan yhdistää lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman seurantapalaveriin, jos se aikataulullisesti on järkevää. Siirtokeskustelun kokoon-kutsujana toimii opettaja. Lapsella tulee saada tutustua tulevaan kouluunsa ennen lukuvuoden alkua. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tai HOJKS toimivat tärkeänä dokumentteina tiedonsiirrossa kouluun. Alkuperäinen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, HOJKS sekä varhaiskasvatuksen HOJKS arkistoidaan siihen esiopetusyksikköön, jossa se on laadittu.

PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies päättää erityisen tuen päätöksen yhteydessä lapsen ottamisesta pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketie-teellisen arvioin perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästy-misen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen tuen syyn vuoksi voida antaa muuten. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää hyvää yhteistyötä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alaisten tutkivien tahojen sekä vammaispalvelun kanssa. Lapsen huoltajille tulee antaa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan moniammatillisesti lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Lappeenrannassa pyrkimyksenä on, että lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvolli-suuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Mahdollisesta perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Silloin päiväkodinjohtaja tekee esityksen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelu-alueen esimiehelle siitä, että lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Lapsen lastentarhanopettaja yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa vastaavat varhaiskasva-tuksen osalta riittävästä ja oikea-aikaisesta tiedonjaosta huoltajille sekä yhteistyöstä Eksoten toimijoiden kanssa oppivelvollisuuden vaihtoehtoja mietittäessä. Lapsen pidennettyyn oppivelvollisuuteen ottamisen valmistelu aloitetaan lapsen omassa päiväkodissa lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja huoltajien sekä tarvittavien muiden asian-tuntijan yhteistyönä. Tarvittaessa lapsi tulee ohjata riittävän ajoissa lisätutkimuksiin. Kun tarvittavat tutkimukset on tehty, tutkiva taho toimittaa asiantuntijalausunnon huoltajille. Huoltaja toimittaa lausunnon lapsen omaan päiväkotiin tai esiopetusyksikköön. Ennen päätöksen tekoa lapsen asioita tulee käsitellä yhteispalaverissa, johon osallistuvat huoltajat, ryhmän lastentarhanopettaja, var-haiskasvatuksen erityisopettaja sekä tutkimuksen tehnyt henkilö ja/tai hänen edustajansa. Valmistelun yhteydessä tulee kuulla myös päiväkodin esitys lapsen opetusjärjestelyiksi.


Jos lapsi on aloittanut oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa viisivuotiaana, lapsen oppivelvol-lisuuteen kuuluvan esiopetusvuoden opetusjärjestelyiden valmisteluun osallistuvat huoltajat, ryhmän lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, tarvittaessa tutkimuksen tehnyt henkilö ja/tai hänen edustajansa sekä tarvittaessa niiden esiopetusta antavien yksikköjen edustaja, jotka ovat vaihto-ehtoja esiopetuksen järjestämispaikaksi. Esioppilaasta tehdään pedagoginen selvitys seurantaan ja siihen perustuen päiväkodin johtaja laatii opetuksen järjestäjän arvion pedagogisesta ja mahdollisesta oppilas-huollon tuesta, sekä valmistelee esityksen lapsen oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetusvuoden opetus-järjestelyistä, tarvittavista tukitoimista sekä koulukuljetuksista lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehelle. Huoltajia kuullaan kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemisen suorittamisesta. Lapsella on oikeus saada esiopetusta oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Huoltaja päättää, osallis-tuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen järjestäminen Lappeenrannassa erityistä tukea saavien lasten kasvun ja oppimisen tuki pyritään lain hengen mukaisesti järjestämään siinä esiopetusyksikössä, joka on lähinnä lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen ensisijaista koulua. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen sijoittuminen lähipäiväkodin esiopetusryhmään Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen sijoittuminen lähipäiväkodin tarkoituksen mukai-seen lapsiryhmään edellyttää ryhmän rakenteen ja toimintaedellytysten arviointia. Toimintaedellytyksillä tarkoitetaan mm. lapsen ikätason ja toimintaedellytysten mukaista lapsiryhmää, toiminnan eriyttämistä pienryhmiin ja siihen soveltuvia tiloja, erityisopettajan tukea ja mahdollisia avustajapalveluita. On tarpeen myös arvioida lapsen kuntoutuksen, hoidon ja apuvälineiden tarve sekä mahdollisuudet huo-lehtia niistä esiopetuksessa. Toimintaedellytyksiä arvioitaessa ja toimintaa suunniteltaessa tulee huoleh-tia siitä, että kaikilla lapsilla on kasvua ja oppimisista edistävä turvallinen ja toimiva esiopetusympäristö. Opettaja vastaa opetusjärjestelyiden koordinoinnista ja niiden toimivuuden seurannasta yhdessä päivä-kodin johtajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Erityistä tukea saavan lapsen kasvun ja op-pimisen seuranta edellyttää sitä, että kaikki lapsen kanssa toimivat aikuiset ovat tietoisia lapsen vah-vuuksista ja erityisen tuen tarpeista ja huomioivat ne lapsen kanssa toimiessaan. Integraation onnistumi-nen edellyttää, että esiopetusryhmän henkilökunta saa konsultaatiota ja tukea varhaiskasvatuksen eri-tyisopettajalta, erityisopetuksen palveluja kehittämiskeskuksista ja oppilashuollon henkilöstöltä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten kanssa toimitaan Lappeenrannan esiopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden suuntaisesti. Esiopetuksen alkaessa kaikille pidennettyyn oppivelvolli-suuteen kuuluville lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Sen laadinnassa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle varhaiskasvatuksessa tehtyjä henkilö-kohtaisia suunnitelmia.


Pidennettyyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen siirtyminen alkuopetukseen Lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelualueen esimies tekee yhteis-työtä varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehen sekä oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa 1. luokan opetusjärjestelyistä sovittaessa. Tarvittaessa lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen varhais-kasvatuksen palvelualueen esimies tekee esityksen lapsen opetusjärjestelyistä 1. vuosiluokasta alkaen lapsen väestörekisteritietojen mukaisen osoitteen perusopetuksen palvelualueen esimiehelle. Esiopetusyksikön ja koulujen henkilökunta valmistelevat yhdessä huoltajien ja tarvittaessa oppilashuol-lon asiantuntijoiden kanssa esiopetuksessa olevan lapsen siirtymisen kouluun. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lapsen koulunkäyntiin ja opetusjärjestelyihin liittyvää tuen tarvetta kartoitetaan muun muassa siten, että

koulun laaja-alainen erityisopettaja tutustuu esiopetuksessa oleviin lapsiin esiopetus-vuoden aikana

varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja muu henkilökunta kuvaa lapsen erityisen tuen tarvetta koulun erityisopettajalle ja rehtorille

esiopetusvuoden tammi-helmikuussa pidetään alueellinen palaveri, jossa kartoitetaan alueen tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat koulutulokkaat

alueellisen erityisluokan opettaja tutustuu tarvittaessa esiopetuksessa olevaan lap-seen

keskitettyjen erityisluokkien konsultoiva erityisopettaja tutustuu esiopetuksessa ole-vaan lapseen

Voisalmen ja Kesolan kouluun siirtyvien kehityksessään viivästyneiden lastan osalta on koulun ja varhaiskasvatuksen yhteistyössä laadittu yhteistyökäytänteet, joiden mu-kaan toimitaan esiopetuksen aikana

Esiopetuksen henkilökunta on yhteydessä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin otettujen lasten huolta-jiin ennen lapsen esiopetusvuoden tammi-helmikuussa pidettävää alueellista palaveria, jossa kartoite-taan alueen tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat koulutulokkaat. Palaverin jälkeen henkilökunta ker-too huoltajille, miten kunkin lapsen koulunkäynnin tuen suunnittelua jatketaan yhteistyössä vanhempien sekä esiopetuksen ja perusopetuksen sekä tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Hyvissä ajoin esiopetusvuoden keväällä järjestetään lisäksi siirtokeskustelu, jossa käydään läpi lapsen sen hetkistä kasvun ja oppimisen tilannetta, kasvu- ja oppimistavoitteiden toteutumista ja tukitoimien tar-vetta jatkossa. Siirtokeskusteluun osallistuvat lapsen huoltajat, esiopetuksen opettaja sekä tulevasta kou-lusta erityisopettaja tai muu koulun nimeämä edustaja. Siirtokeskustelu voidaan yhdistää lapsen esiope-tuksen HOJKS:n seurantapalaveriin, jos se aikataulullisesti on järkevää. Siirtokeskustelun kokoonkutsuja-na toimii opettaja. Lapsella tulee saada tutustua tulevaan kouluunsa ennen lukuvuoden alkua. Lapsen esiopetuksen HOJKS toimii tärkeänä dokumenttina tiedonsiirrossa. Alkuperäinen HOJKS arkistoi-daan siihen päiväkotiin, jossa se on laadittu.


TUKI ERITYISISSÄ TILANTEISSA Lappeenrannan kaupunki on sairaalan sijaintikuntana velvollinen järjestämään esiopetusta sairaalassa potilaana oleville oppivelvollisille perusopetuslain 4a§:n mukaisesti. Esiopetus järjestetään Kimpisen kou-lun yhteydessä toimivassa Saimaan koulussa. Hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnan toimivaltai-nen viranhaltija ja oppilaan opetuksen järjestäjä sekä oppilaan kuntalain mukainen kotikunta sopivat yh-dessä tässä pykälässä tarkoitetun opetuksen järjestämisestä oppilaalle kuultuaan ensin oppilasta, tämän huoltajia tai muuta laillista edustajaa, oppilaan opetuksen järjestäjää sekä oppilaan oppilashuollosta vas-taavia henkilöitä. Mikäli sopimukseen ei päästä, päätöksen tekee hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnan toimivaltainen viranhaltija. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on huoltajien sekä kasvatus- ja opetushenkilöstön havain-tojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu tehostetun tai erityisen tuen tarve. Esiopetuksen prosessit tehostettuun ja erityiseen tukeen ovat alla liitteenä (Liite 5: Yleisen ja tehostetun tuen prosessi esiopetuksessa ja Liite 6: Erityisen tuen prosessi esiopetuksessa).

Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa rakentuu hyvän kasvatusyhteistyön, toimivan arjen ja pien-ryhmätoiminnan varaan. Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa pienryhmätoiminnalla tarkoitetaan mo-nenlaista ja – tasoista toimintaa, joissa lapset toimivat suurimman osan päivästä aikuisen kanssa pie-nemmissä ryhmissä. Pienryhmätoiminnan lähtökohtana on toimiva arki. Ryhmät voivat olla pysyviä tai ti-lanteiden ja toimintojen mukaan muuttuvia. Pienryhmätoiminta mahdollistaa hyvin lasten kuuntelemi-sen ja osallisuuden mm. leikkivalinnoissa sekä joustavan ja toimivan päivittäisen toiminnan eri tilanteis-sa (ruokailu, ulkoilu, pukeminen / riisuminen ja wc- tilanteet). Ohjattu pienryhmätoiminta on tavoitteel-lista ja aikuisen suunnittelemaa toimintaa pienissä ryhmissä esim. kielipajat tai vuorovaikutusleikkiryh-mät. Laadukkaan esiopetuksen toteutuminen yleisellä tasolla on tärkeää, jotta tehostetun ja erityisen tuen tu-kitoimet voidaan rakentaa sen varaan. Varhaiskasvatuksen erityistyöntekijät tukevat osaltaan esiopetus-tiimiä pienryhmätoimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lisäksi he ohjaavat tarvittaessa erilaisissa ryhmää tukevissa pedagogisissa ratkaisuissa ja toimintatapojen käyttämisessä. Käytännön pedagoginen tuki lapsen ja ryhmän näkökulmasta suunnitellaan ja kirjataan yksik-kö/ryhmäkohtaisesti. Näissä suunnitelmissa näkyy mm. seuraavat asiat:

toimivaan arkeen ja oppimisympäristöön liittyvät asiat, esim. struktuurit ja monikanavaisuus

pienryhmätoiminta / eriyttäminen lapsen tarvitseman tuen näkökulmasta

avustajapalvelut

osa-aikainen erityisopetus

vastuut ja työnjako tuen toteuttamisessa VARHAISKASVATUKSEN ERITYISOPETTAJAN TYÖSKENTELY ESIOPETUKSESSA Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan kunnan käytettävissä tulee olla erityislastentarhanopettajan (Lappeenrannassa käytämme nimitystä varhaiskasvatuksen erityisopettajan) palveluja lasten päivähoi-


dossa esiintyvää tarvetta vastaavasti. (PhL muutos 22.12.2006/1255). Lappeenrannan kaupungissa toimii 11 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, ja heidän resurssinsa on jaettu palvelualueille lapsimäärien mu-kaisesti. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien erityisosaamista ja asiantuntemusta hyödynnetään lapsen yksilöllisen tuen tarpeiden varhaisessa tunnistamisessa, erillisten tutkimusten tarpeellisuuden arvioinnis-sa sekä tukitoimien järjestämisen suunnittelussa yhteistyössä huoltajien sekä mahdollisten lapsen ja per-heen kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan asiantunte-musta voidaan hyödyntää koulutus- ja konsultaatiotehtävissä liittyen lapsen kasvun, kehityksen ja oppi-misen tuntemukseen. Erityisopettajan työskentely kirjataan vuosittain yksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunni-telmaan. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentely yleisessä tuessa Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työn painopiste on konsultoinnissa. Esiopetusryhmän henkilökunta ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja voivat miettiä yhdessä esimerkiksi arjen toimivuuteen liittyviä asioi-ta ryhmä- ja yksilötasolla. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja havainnoi yhdessä opettajien kanssa lapsen valmiuksia ja koululaisek-si kasvamista. Hän tekee myös osaltaan yhteistyötä koulun laaja-alaisten erityisopettajien kanssa, jotta esiopetuksessa tehtävien kartoitusten perusteella heränneisiin huoliin voitaisiin puuttua mahdollisim-man varhain ja esiopetusvuoden aikana ennaltaehkäistä mahdollisia oppimisvaikeuksia. Hän suunnittelee ja antaa tarvittaessa yksilö- tai pienryhmäopetusta (osa-aikainen erityisopetus). Hän tukee kasvatusyh-teistyötä ja osallistuu tarvittaessa huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja kuuluu osaltaan päiväkotien yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään. Hän opastaa tarvittaessa tutkimuksiin ohjaamisessa sekä osallistuu osaltaan pedagogisen arvion ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman tekemiseen. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentely tehostetussa tuessa Tehostetussa tuessa varhaiskasvatuksen erityisopettajan rooli yhteistyössä huoltajien kanssa vahvistuu, joko esiopetusryhmän henkilökunnan kasvatusyhteistyötä tukien tai vanhempien kanssa keskusteluihin osallistuen. Hän osallistuu pedagogisen arvion tekemiseen sekä oppimissuunnitelman tavoitteiden laati-miseen ja seurantaan. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentely kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Moniammatillisuus lisääntyy ja esimerkiksi yhteistyö koulun laaja-alaisten eri-tyisopettajien kanssa tiivistyy lasten yksilöllisten oppimispolkujen löytämiseksi ja onnistuneen koulun aloittamisen varmistamiseksi. Myös yhteistyö lapsen kehitystä tukevien ja tutkivien tahojen kanssa tiivis-tyy. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja suunnittelee ja toteuttaa ohjattua pienryhmätoimintaa sekä yksilölli-siä tehtäviä (osa-aikainen erityisopetus) yhdessä esiopetusryhmän henkilökunnan kanssa. Jos tehostettu tuki ei riitä, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ohjaa lapsen tarvittaessa lisätutkimuksiin sekä osallistuu pedagogisen selvityksen tekemiseen ja erityiseen tukeen siirtämiseen.


Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentely erityisessä tuessa Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on merkittävä yhteistyökumppani huoltajien kanssa tehtävässä yh-teistyössä. Hän osallistuu huoltajien kanssa käytäviin keskusteluihin sekä lapsen HOJKSin laadintaan ja seurantaan. HOJKSissa määritellään varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentely lapsen ja tukiver-koston kanssa. Moniammatillisen verkostoyhteistyön merkitys korostuu. Erityisen tuen esioppilaiden kohdalla varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee tarvittaessa yhteistyötä usean perusopetuksen erityis-opettajan kanssa lapselle sopivimman koululuokan löytämiseksi. Erityisopettaja tekee tiivistä yhteistyötä esiopetusryhmän henkilökunnan ja mahdollisen avustajan kanssa ohjaten ja tukien heitä lapsen henkilö-kohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. ÄÄNNEHARJOITTELU ESIOPETUKSESSA Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutettavat r-äänneharjoittelutehtävät ovat kotiharjoittelua tukevaa ohjausta (esim. suujumppa, auditiivinen erottelu tai d-äänneharjoitukset). Toiminnan kautta saadaan vahvistettua lasten kielellistä tietoisuutta ja suunalueen motoriikkaa. Varhaiskasvatuksen puhe-terapeutti vastaa varhaiskasvatuksessa sekä esiopetuksessa annettavan harjoittelun ohjaamisesta. (Liite 7. Äänneharjoittelu esiopetuksessa)

YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT ESIOPETUKSESSA Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan kaikille yleisen ja tehostetun tuen lapsille. Tehoste-tun tuen lapsille se tehdään lainmukaisesti kokonaisuudessaan ja yleisen tuen lapsille soveltuvin osin. Oppimissuunnitelma on kuvaus lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Lapsen oppimissuunnitelman tarkoitus on olla elävä ja lapsen näköinen sekä toteutettavissa lapsen kasvu- ja oppimisympäristössä joka päivä. Lapselle laaditaan marraskuun loppuun mennessä Wilmaan henkilökohtainen esiopetuksen oppimis-suunnitelma yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kootaan lapsen, huoltajien ja kasvatta-jien esille tuomia näkemyksiä, ajatuksia, toiveita ja tavoitteita. Lapsen äänen kuuleminen ja lapsen toi-miminen tärkeänä osallisena häntä koskevissa asioissa tulee varmistaa. Suunnitelma välittää tietoa lap-sen mielenkiinnon kohteista, oppimiskokemuksista, erityispiirteistä, vahvuuksista, vaikeuksista, haasteis-ta, tavoitteista ja yhteisesti sovituista asioista. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimien on tärkeä osa kasvatusyhteistyötä ja se on lapsen toiminnan sekä kasvun ja oppimisen arvioinnin perustana esiopetusvuonna. Suunnitelman laadintaprosessi antaa vanhemmille tietoa lapsen kasvusta ja oppimisesta sekä esiopetuk-sen järjestämisestä. Samalla he saavat oikeuden osallistua lapsen esiopetuksen suunnitteluun sekä arvi-ointiin. Oppimissuunnitelman laatimisella varmistetaan se, että lapsi kohdataan yksilönä ja lapsen kokonaistilan-ne kartoitetaan ja jäsennetään. Kaikki osapuolet sitoutuvat lapsen kasvua ja oppimista tukevien järjeste-lyiden toteuttamiseen. Oppimissuunnitelman laadinnassa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle laadit-tua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja mahdollista varhaiskasvatuksen HOJKSia. Konkreettiset ja selkeät ta-voitteet auttavat tukitoimien suunnittelussa. Esiopetuksen oppimissuunnitelma on tärkeä nivelvaiheen oppilaantuntemusta lisäävä työväline tiedonsiirrossa 1. vuosiluokalle.


Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laativat lapsen opettajat yhteistyössä lapsen huoltajien ja lapsen kanssa. Huoltaja voi ottaa avustajan mukaan tai valtuuttaa edustajan osallistumaan laadintapala-veriin. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman kirjaamisesta ja tietojen kokoamisesta vastaa opettaja. Laadintaan voivat osallistua

lapsi itse

esiopetusryhmän henkilökunta

varhaiskasvatuksen erityisopettaja

avustaja

perusopetuksen laaja-alainen erityisopettaja

päiväkodin johtaja / rehtori

oppilashuollon henkilöstö pedagogisen tuen osalta

tutkimus- ja kuntoutustahojen edustaja

lapsen edellinen opettaja

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma julkaistaan Wilmassa

huoltajalle/huoltajille

lapsen esiopetusryhmän opettajille

yksikön varhaiskasvatuksen erityisopettajalle

varhaiskasvatuksen puheterapeutille

päiväkodinjohtajalle, joka vastaa sen arkistoinnista

tulevaan koulun perusopetuksen laaja-alaiselle erityisopettajalle sekä rehtorille

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS on kuvaus siitä, miten lapsen erityisen tuen päätöksen mukainen opetus ja muu tuki järjestetään. Se on työväline, jonka tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. HOJKSissa kuvataan lapsen oppimisedellytyksiä ja henkilökohtaisesti asetettuja tavoitteita. Suunnitelman tarkoitus on olla elävä ja lapsen näköinen sekä toteutettavissa lapsen kasvu- ja oppimisympäristössä joka päivä. Suunnitelman laadintaprosessi antaa vanhemmille tietoa lapsen oppimisesta ja esiopetuksen järjestämi-sestä sekä oikeuden osallistua lapsen koulunkäynnin suunnitteluun ja arviointiin. Myös lapsen kuulemi-sesta huolehditaan. HOJKSin laatimisella varmistetaan se, että lapsi kohdataan yksilönä ja lapsen kokonaistilanne kartoite-taan ja jäsennetään. Kaikki osapuolet sitoutuvat lapsen kasvua ja oppimista tukevien järjestelyiden to-teuttamiseen. HOJKSin laadinnassa hyödynnetään huoltajien luvalla lapselle varhaiskasvatuksessa aikai-semmin laadittua oppimissuunnitelmaa ja mahdollista varhaiskasvatuksen HOJKSia. Konkreettiset ja sel-keät tavoitteet auttavat tuen tarpeen arvioinnissa sekä tukitoimien suunnittelussa. HOJKS on tärkeä ni-velvaiheen oppilaantuntemusta lisäävä työväline tiedonsiirrossa 1. vuosiluokalle.

Lapsen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laativat lapsen opettajat yh-teistyössä lapsen huoltajien kanssa. Huoltaja voi ottaa avustajan mukaan tai valtuuttaa edustajan osallis-tumaan laadintapalaveriin. Lisäksi HOJKSin valmisteluun ja sen laadintaan osallistuu varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Lapsen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisesta


vastaa opettaja yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Laadintaan voivat lisäksi osallistua

muu esiopetusryhmän henkilökunta

avustaja

perusopetuksen erityisopettaja

päiväkodin johtaja / rehtori

oppilashuollon henkilöstö pedagogisen tuen osalta

tutkimus- ja kuntoutustahojen edustaja

lapsen edellinen opettaja Lapsen HOJKS julkaistaan Wilmassa

huoltajalle/huoltajille

lapsen esiopetusryhmän opettajille

yksikön varhaiskasvatuksen erityisopettajalle

varhaiskasvatuksen puheterapeutille

päiväkodinjohtajalle, joka vastaa sen arkistoinnista

tulevaan koulun perusopetuksen laaja-alaiselle erityisopettajalle sekä rehtorille

6. Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön si-jasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä lapsi, oppilaitokses-ta nimitystä esiopetusyksikkö tai esiopetus. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen jär-jestäjä76. Lasten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten myötä oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa esiopetuksen perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy kiinteästi esiopetuksen teh-tävään edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus77. Lapsella on oikeus saada maksutta oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää78. Esiope-tuksen oppilashuolto koskee myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvin-voinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Op-pilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisölli-senä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon79. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.

76 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 § 3 mom. 77 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989 78 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 § 4 mom. 79 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 § 1 - 2 mom.


Esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuolto-laissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan oppi-lashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunni-telman laatimisesta. Esiopetuksen toteuttamiseen kuuluvasta kasvun ja oppimisen tuesta määrätään pe-rusteiden luvussa 580.

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus81. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyös-sä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen ikä ja edellytykset82. Esiopetusyhteisön tai lasten hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä huoltajan kanssa. Esiopetuksessa oppilashuolto on esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vas-taavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla83. Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhoito-palvelut, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalvelui-na84. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin lapseen, lapsen kehitysympäristöihin kuin yhteistyö-hön. Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla85. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa86. Lapsen huoltajalle annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja87. Lapsen ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmal-linen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisäävät oppilashuollon tuntemusta ja edesauttavat palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tär-keä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen as-teen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen välinen vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa lapsen terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään esiopetusyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia88.

80 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 6 § 81 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 § 1 mom. 82 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 18 § 1 mom. 83 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 4 § 1 ja 2 mom. 84 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 § 3 mom. ja terveydenhuoltolaki (1326/2010) 15 § 85 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp. 86 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 15 § ja 17 § 87 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 11 § 1 - 2mom. 88 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 25 §


Oppilashuoltoryhmät 89 Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yk-sittäistä lasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuolto-ryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi ikäryhmälle suun-nattuja terveydenhoitopalveluja sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelus-ta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sa-ma ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon, kuten esi- ja perusopetuksen, yhteinen. Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämises-tä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Jos esiopetus järjestetään koulun yhteydessä, voi koulukohtainen op-pilashuoltoryhmä toimia myös esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä. Ryhmää johtaa opetuksen järjestä-jän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdes-sä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilas-huollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se esiopetushenkilöstön tai oppilashuollon palvelui-den edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu90. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai lapsen läheisten osallis-tuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää huoltajan suostumusta.

6.2 Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seura-taan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiope-tusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.91 Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvin-vointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hy-vinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

89 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 14 § 1 - 4mom. 90 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013 91 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 4 § 1 mom.


Lapsella on oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin92, joihin kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin so-siaalinenkin turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuu-den varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Opetuksen järjestäjä laa-tii suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja, päiväkodin johtaja tai rehtori ilmoittaa esiopetuksessa tai matkal-la esiopetukseen tai kotiin tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallis-tuneiden huoltajille.93 Rakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksia, tapaturmien eh-käisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Kun esiopetus järjestetään koulussa, otetaan myös esiopetus huomioon kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tar-kastuksissa94.

6.3 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan

lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikä-ryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina

oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja

yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.95 Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetuksen oppilashuollolla on tärkeä merkitys var-haisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tar-peet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen96. Huoltajan osal-lisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkai-suissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti97. Vuorovaikutus on avointa, kunnioit-tavaa ja luottamuksellista. Oppilashuoltotyö järjestetään niin, että lapsi voi kokea tilanteen kiireettömä-nä ja hän tulee kuulluksi. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännök-siä. Asian käsittely myös yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn

92 Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013) 93 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2 mom. ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013) 94 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelu-terveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 § 95 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 5 § 1 mom. 96 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp. 97 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 18 § 1 mom.


voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä.98 Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta99. Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttä-mättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jä-senet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelija-huoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: 100

yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot

kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa

kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa

asian aihe ja vireille panija

lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvi-tykset

toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet

tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma

toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.101 Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta kos-kevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsit-telystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta tai muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.102 Terveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti poti-laskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraat-torin asiakaskertomukseen.103 Lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovel-vollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle vi-ranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi104. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä lapsen opettajalle, rehtorille tai päiväkodin johtajalle ja opetuksen järjestäjälle lapsen opetuksen asianmukaisen järjestämisen edel-

98 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 19 § 1 ja 2 mom. 99 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 19 § 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 § 3 mom. 100 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 5 § 2 mom. ja 20 § 1, 3 - 4 mom. 101 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 20 § 5 mom. 102 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 21 § 1 mom. ja 22 § 1 mom. 103 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 20 § 2 mom., laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 12 § ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 104 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 23 § 2 mom.


lyttämät välttämättömät tiedot105. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysy-mys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön lapsen tai muiden lasten turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista lapsen sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidet-tävän tiedon luovuttamiseen. Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydet-tävä lapsen huoltajan suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuol-lon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuu-den kannalta106. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salas-sapidon estämättä viipymättä toiselle esi- tai perusopetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan an-taa myös uuden esi- tai perusopetuksen järjestäjän pyynnöstä.107

6.4 Oppilashuoltosuunnitelmat Esiopetuksessa opetussuunnitelma tulee myös oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa108. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jot-ka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaises-sa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat

kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus109

paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta110

yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma111. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä yksikkökohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia.

6.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunni-telman laadinta Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta Opetussuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja

105 Perusopetuslaki 40 § 2 mom. (1288/2013) 106 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 23 § 3 mom. 107 Perusopetuslaki 40 § 4 mom. (1288/2013) 108 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003) 109 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 § ja lastensuojelulaki (417/2007) 12 § 1 mom. 110 Perusopetuslaki 14 § 2 mom. (477/2003) 111 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 §


toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitel-maan sekä yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuolto-suunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusra-kenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa yksiköissä. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään yksikkökohtaisesti. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma112 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä esiope-tuksen henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai use-amman esiopetusyksikön yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa113. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla esiopetuksen henkilöstö, lap-set ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Yksikkökohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat: 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 114 Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio esiopetusyksikön oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käy-tettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toi-minnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitkä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee esiopetuksen käytettävissä olevien resurssien kohdenta-mista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa huomioidaan oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilös-tön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti las-ten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyh-teisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä esiopetuksessa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuollon henkilöstöltä saatava tieto. Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio esiopetuksen käytettävissä olevista oppilashuoltopalve-luista, joita ovat ikäryhmälle tarkoitetut neuvolapalvelut sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan

oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava monialainen yhteistyö

112 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 113 Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § 1 mom. 114 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2 mom. 1-kohta


oppilashuollon palvelujen kohdentaminen yksittäisiin lapsiin, yhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan.

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 115 Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee

yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan

yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja toimintatavat

oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti esi-opetuksen siirtymävaiheissa

yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yh-teisöllisen oppilashuollon kehittämisessä

tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö: a. Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä116 Lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huo-mioon sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet esiopetuksessa. Suunnitelmassa kuvataan

kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen

edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla

yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta

yhteistyö huoltajien kanssa

yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteis-työtahoille

suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Krii-sisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uh-ka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma117. Suunnitelmassa kuva-

115 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2 mom. 2-kohta 116 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2. mom. ja perusopetuslaki 29 § 3 mom. (1267/2013) 117 Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 §


taan

kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa

johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumises-sa

sisäisen ja ulkoisen sekä esiopetuksen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet

psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen,

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteis-työtahoille

toimintavalmiuksien harjoittelu

suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 118 Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee

yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seu-raamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisten tukitoimien toteuttamiseksi.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan

yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä

lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa

esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa, kuten perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat

asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menette-lytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä

oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys

yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, kuten perhe-neuvola, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito.

4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa 119 Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lasten ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuva-taan esiopetuksen oppilashuollon toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yh-teistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan

lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, to-teuttamisessa ja arvioinnissa sekä

yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huoltajille ja yhteistyötahoille.

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 120 Opetuksen järjestäjä seuraa esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista121.

118 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2. mom. 119 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2. mom. 120 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2. mom.


Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi122. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho esiopetuksessa, seurattavat asiat ja käytettävät menetel-mät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyö-dyntäminen esiopetuksen oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen lapsil-le, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden oma-valvonnan toteutumisesta123.

OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT SEKÄ OPPILASHUOL-LON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA SEN EDELLYTTÄMÄ TYÖN- JA VASTUUNJAKO SEKÄ PALVELUJEN TOTEUT-TAMISESSA TARVITTAVA MONIALAINEN YHTEISTYÖ

Käytettävissä olevat oppilashuollon palvelut ovat seuraavat: viisi koulupsykologia, 11 koulukuraattoria, 16 kouluterveydenhoitajaa, kolme koululääkäriä sekä opiskeluhuoltolain vaatimat vastaavan kuraattorin palvelut. Resurssi kohdennetaan, ja niitä painotetaan mahdollisuuksien mukaan palvelualueiden / esiopetusyksi-köiden tarpeiden perusteella. Oppilashuollon keskeisin toteuttamiskumppani on Rakuunamäellä sijaitse-va Lasten ja nuorten talo, jonne on keskitetty 0-23-vuotiaiden lasten ja nuorten palvelut. (Ks. Lasten ja nuorten talo.)

Esiopetuksessa oppilashuoltopalvelujen toteuttamiskumppanina toimii myös lastenneuvola. Oppilashuollon palveluiden toimintaa synkronoidaan esiopetuksen arkeen opetuksen järjestäjän organi-soimissa yksikkö- / palvelualuekohtaisissa yhteisöllisen oppilashuollon ryhmissä, joihin osallistuvat luku-kausittain koko oppilashuollon palvelujen henkilökunta. Kyseisellä foorumilla arvioidaan ja suunnitellaan toimintaa, tavoitteita, sisältöjä sekä siihen liittyviä arviointikäyntejä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää kunnan määrittämältä suunnittelukaudelta tiedot seu-raavista asioista:

1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista

121 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 4 mom. 122 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013 123 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 26 § 1 mom.


5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palve-lujärjestelmästä

6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisö-jen ja laitosten välillä

7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta

OPPILASHUOLLON PALVELUJEN KOHDENTAMINEN YKSITTÄISIIN LAPSIIN, YHTEISÖÖN JA YHTEISTYÖHÖN LIITTY-VIIN TEHTÄVIIN SEKÄ OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISEEN JA SEURANTAAN

Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille varhaiskasvatus-, esiopetus- ja kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä. Oppilashuollon toteutuksessa on ensisijaista lapsen ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö. YHTEISÖLLISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA SEN TOIMINTATAVAT ESIOPETUSYHTEISÖN JA -YMPÄRISTÖN TERVEELLISYYDEN, TURVALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI

Lappeenrannan kaupungin esiopetuksessa terveyttä edistetään huolehtimalla:

ajanmukaisesta, omien edellytysten mukaisesta kasvusta ja oppimisesta

hyvinvointia ja osallisuutta edistävästä toimintakulttuurista ja ilmapiiristä

toimivasta oppilashuollosta ja riittävistä ja oikea-aikaisista oppilashuollon palveluista

läsnäolopäivien määrän ja pituuden seurannasta

monipuolisesta ja riittävästä ruokailusta esiopetuksen aikana

turvallisista esiopetuskuljetuksista ja esiopetusmatkoista

kiusaamisen, väkivallan ja häiriötilanteiden ennaltaehkäisystä sekä selvittämisestä ja lopettami-sesta

tapaturmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyllä ja ajanmukaisilla varautumis- ja kriisisuunni-telmilla

säännöllisellä fyysisten ja psyykkisten työolojen seurannalla (liite 8: Yhteiset kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys- ja turvallisuustarkastukset)

Yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja toimintatavat Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma ja toimintakäytänteet kirjataan esiopetuk-sen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaan. Toimintasuunnitelmassa sovitaan asioiden vireillepanos-ta, valmistelusta sekä kirjaamisesta. Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii päiväkodinjohtaja. Muina jäseninä siihen kuuluvat varhais-kasvatuksen erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, esiopetusryhmän opettaja(-t) sekä perusopetuksen laaja-alainen erityisopettaja asialistan niin vaatiessa. Ryhmän työskentelyyn ja yhteisöl-listen toimintatapojen kehittelyyn voivat osallistua myös varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden Lappeenrannan lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden edustaja. Koulun yhteydessä toimivien esiopetusryhmien osalta yhteisöllinen oppilashuoltotyö voi olla koulun kanssa yhteistä. Silloin koulun oppilashuoltoryhmää täydennetään päiväkodin johtajalla ja opettajilla se-kä tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettajalla.


Oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti esiope-tuksen siirtymävaiheissa Nivelvaiheen yhteistyöhön on olemassa ohje ”Esioppilaasta koululaiseksi – yhteistyö nivelvaiheissa”. Sii-nä kuvataan esiopetusvuoteen kuuluva lapsen oppimisen ja kehityksen seuranta, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä esiopetuksen ja alkuopetuksen nivelvaiheen yhteistyö sekä oppilashuollollinen yhteis-työ. (Liite 9: Esioppilaasta koululaiseksi – yhteistyö nivelvaiheissa)

Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhtei-söllisen oppilashuollon kehittämisessä Lappeenrannan ”Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko” on asiakirja, jolla varmistetaan monitoimijainen yhteistyö, jossa lapset, nuoret ja perheet ovat mukana aktiivisina osallisina itseään koskevassa päätök-senteossa ja toiminnassa. Ohjaavana mallina on hyvinvointioppiminen, joka kattaa kaikki elämän osa-alueet. Kaikessa toiminnassa korostetaan palveluketjun sujuvuutta sekä eri toimijoiden välistä yhteistyö-tä. Lappeenrannan hyvinvointistrategiassa on määritelty strategiset painopistealueet, johon eri toimijat si-toutuvat.

Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Tapaturmia esiopetuksessa ja esiopetusmatkoilla ehkäistään systemaattisella, osallistavalla riskienarvi-oinnilla sekä oikea-aikaisilla ja riittävillä toimenpiteillä riskien ilmettyä

lisäksi tapaturmia ehkäistään valistamalla lapsia riskeistä ja ohjaamalla myös huoltajia huomaa-maan ja ennalta ehkäisemään riskejä

lisäksi jokaisessa esiopetusta antavassa yksikössä on Ensiapu 1 -koulutuksen suorittanut henkilö / henkilöitä

jos tapaturma sattuu esiopetuksessa, kyseisen yksikön henkilöstö antaa välittömän ensiavun

tapaturmasta ilmoitetaan välittömästi lapsen huoltajalle / huoltajille

huoltaja tai joku esiopetusta antavan yksikön henkilökuntaan kuuluva ottaa yhteyttä terveyskes-kukseen ja konsultoi terveydenhuollon asiantuntijoita jatkotoimenpiteiden tarpeesta

tarvittaessa lapsen kanssa lähdetään terveyskeskukseen

tarvittaessa lapsi kuljetetaan ambulanssilla sairaalaan Esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

esiopetuskuljetukset järjestetään lain ja kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksen mukaisesti

odotuksen valvonnan suorittaa opettaja, avustaja tai muu esiopetuksen henkilöstöön kuuluva

lapsella on mahdollisuus odottaa koulumatkakuljetusta sisätiloissa tarvittaessa

esiopetusmatkojen matkakuljetusten turvallisuudesta huolehditaan Liikenne- ja viestintäministe-riön asetuksen ”koulu – ja päiväkotikuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä” - mu-kaisesti


Toimintaohjeet lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kaikissa esiopetusta antavissa yksiköissä tilanteisiin puuttumiskynnyksen tulisi olla yhtenevä. Menettely-tapojen tulee edistää lasten kokemusta oikeudenmukaisesta kohtelusta. Toimintavoilla vaikutetaan myös lasten kykyyn ratkaista rakentavasti pulmatilanteita sekä ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä. Kuntakohtaiset toimintamallit

Kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen

Liite 10: Kiusaamistilanteisiin puuttuminen esiopetuksessa Liite 11: KIVA OLLA – kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelma

Väkivallan aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Liite 12: Kiinnipitäminen - ohjeet Liite 13: Prosessikaavio kiinnipitäminen ja väkivaltatilanteet

Seksuaalinen riisto ja kaltoin kohtelu

Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintaohjeet 6.11.2001 Toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa

Äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa toimitaan Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen sekä varhaiskasvatuksen kriisisuunnitelmien mukaan, jotka sisältävät toiminta-ohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa. Suunnitelmat sisältävät myös johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä sekä ohjeet psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestämiseen.

Liite 14. ”Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana”.

Riskien kartoitus tehdään kerran lukuvuodessa. Aikataulu kirjataan yksikön vuosisuunnitelmaan.

Oppilashuollon edustajana kouluterveydenhoitaja osallistuu riskien kartoituksen laadintaan

Päiväkoti / koulu osallistuu poliisin pitämään liikennekasvatusopetukseen.

YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN LAPSEN KEHITYKSEN, HYVINVOINNIN JA OPPIMISEN SEU-RAAMISEKSI JA EDISTÄMISEKSI SEKÄ YKSILÖLLISTEN TUKITOIMIEN TOTEUTTAMISEKSI

Lappeenrannan kaupungissa oppilashuoltopalveluiden järjestämisestä vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE). Vuosittain laadittavassa palvelusopimuksessa määritellään, millaiset oppilashuol-lon palvelut kaupunki Eksotelta ostaa. Eksotessa oppilashuollon palvelukokonaisuus muodostuu kouluterveydenhuollosta sekä koulukuraattori- ja -psykologipalveluista (ns. psykososiaalinen tuki), jota hallinnoidaan yhdessä yksikössä. Kyseinen toi-minne asemoituu osaksi Eksoten perhepalvelujen kokonaisuutta, jossa se on neuvolatoiminnan sekä opiskeluterveydenhuollon kanssa osa lasten ja nuorten ehkäiseviä palveluja. Esiopetuksen yksilökohtainen oppilashuollon kokonaisprosessi toteutetaan Lappeenrannassa siten, että kullakin kaupungin viidellä palvelualueella toimii Eksoten oppilashuollon palveluiden moniammatillinen tiimi, joka myötäilee alueiden yksilöllisiä tarpeita lähipalveluperiaatetta noudattaen. Kukin tiimi koostuu


yhdestä koulupsykologista, 2-3 koulukuraattorista 2-5 kouluterveydenhoitajasta sekä koululääkäreistä. Työ toteutetaan kiinteässä yhteistyössä opettajien, erityisopettajien sekä muiden esiopetusyksikössä toimivien aikuisten kanssa. Oppilashuoltotyö on suunnitelmallista hyvinvoinnin ja terveyden arviointia ja seurantaa. Se pyrkii tavoit-teisiinsa ennaltaehkäisevästi ja yhteisöllisin menetelmin. Keskeistä on myös tarvittavan tuen ja avun tar-joaminen yksittäiselle lapselle ja hänen läheisilleen. Yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisprosessis-sa henkilöstön toimintaroolit ja käytänteet ovat seuraavat:

1. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat kouluterveydenhoitajat sekä koululääkärit. Kouluterveyden-huolto on ennaltaehkäisyyn painottuvaa toimintaa, mm terveystarkastuksia ja neuvontaa. Sai-rauksien tutkimus ja hoito tapahtuu pääsääntöisesti terveyskeskuksessa. Kouluterveydenhoitajan tehtävänä on oppilaan kasvun ja kehityksen seuranta sekä terveiden elämäntapojen edistämi-nen. Koululääkäri on mukana 1. 5. ja 8. luokalla järjestettävissä laajoissa terveystarkastuksissa, joihin myös vanhemmat kutsutaan mukaan.

Terveydenhoitaja tukee yhdessä kodin ja esiopetuksen henkilökunnan kanssa terveellistä ja tur-vallista esiopetukseen osallistumista. Hän auttaa samalla luomaan perustaa aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluterveydenhoitaja tapaa lapsen/nuoren jokaisella luokkatasolla esiopetuk-sesta alkaen.

2. Koulukuraattori on koulun esiopetusyksikön sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorilta saa apua, jos

lapsella tai nuorella on pulmia esiopetukseen osallistumisessa, kaverisuhteissa tai hänen elämäs-sään tapahtuu muutoksia. Lapsi voi saada tukea koulukuraattorilta myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Huoltajat voivat keskustella koulukuraattorin kanssa kotitilan-teesta tai kasvatusasioista. Ratkaisuja pulmatilanteisiin etsitään yhdessä huoltajien ja esiopetuk-sen muiden aikuisten kanssa. Yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveystoimen muiden toimijoiden kanssa. Vastaavan koulukuraattorin palvelut on toteutettu yhteistyössä Eksoten lastensuojelun kanssa, jossa alkuarviointitiimistä on nimetty sosiaalityöntekijä toimimaan rajapintana vaadituis-sa tarpeissa. Kyseinen työntekijä on systemaattisesti mukana koulukuraattoreiden tapaamisissa, hän on myös erikseen konsultoitavissa tarpeen mukaan.

3. Koulupsykologi on tarvittaessa auttamassa lasten kouluselviytymisessä, mikäli lapsen oppimises-

sa tai kehityksessä ilmenee pulmia. Yhteistyössä lapsen huoltajien ja opettajien kanssa tehtyjen selvittelyjen pohjalta koulupsykologi suosittelee lapsen kehityksen ja oppimisen tukemiseen tar-vittavia toimenpiteitä sekä seuraa niiden vaikutusta lapsen kouluselviytymiseen. Esioppilaiden osalta yhteydenotot tehdään koulupsykologipalveluiden osalta Lasten ja nuorten taloon. Yhteyshenkilönä toimii em. yksikön psykologi. Yksilökohtaisen oppilashuoltoprosessin käynnistäjänä saattaa toimia lapsi, hänen huoltajansa, opetuksen järjestäjä, muu oppilashuollon työntekijä tai kolmiportaisen tuen tarvetta arvioivan tahon suunnalta tuleva signaali. Yksilöllisen oppilashuollon prosessi saattaa käynnistyä myös ru-tiininomaisten seulontojen, terveystarkastusten tai vastaavien huolta herättävien havaintojen johdosta.

Jokaisen oppilashuollon palvelujen työntekijän tehtäviin kuuluu huolehtia tiedon jakamisesta huoltajille ja perheen ohjaamisesta tarvittavien palvelujen piiriin erityisesti silloin, kun lapsella on todettu tarve lisä-tutkimuksiin ja/tai korjaaviin toimiin.


Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Myös sairaalaopetuksessa oleville oppilaille on osoitettu kaikkien oppilashuoltoa toteuttavien ammatti-laisten palvelut. Näissä tapauksissa terveydenhuollon painopiste on erikoissairaanhoidon toiminnassa, ja toiminnallinen yhteistyö tapahtuu yhteistyönä opetuksen järjestäjän ja erikoissairaanhoidon välimaas-tossa. Oppilashuollon rooli korostuu sairaalajakson jälkeisessä ajassa.

Lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa Kouluterveydenhuollon rooliin kuuluvat tarkastusten lisäksi ensisijaisesti neuvonta sekä tarpeen mukaan ohjaaminen tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Eksoten yhteinen terveydenhuollon tietojärjestelmä edesauttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa toteutettavaa yhteistyötä. Lappeenrannan kaupungin esiopetuksessa käytettävän lääkehoitosuunnitelman perustana on Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoi-don toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suunnitelmat on laadittu yhdessä Eksoten kanssa. Tämän pohjalta toimintayksikössä tehdään lapselle tarvittaessa Lapsen lääkehoitosuunnitelma yhdessä huoltajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa.

Ohje lapsen lääkehoidon suunnitelman laatimiseen, Lapsen lyhytaikaisen lääkehoidon suunnitelma sekä Lapsen lääkehoidon ja muiden hoitotoimenpiteiden suunnitelma löytyvät Lappeenrannan varhaiskasva-tuksen sivulta Peda.netistä. Erityisruokavaliot huomioidaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. (Ks. Sai-maan tukipalvelut Oy.) Esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa kuten perhe- ja lähisuhdevä-

kivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat (Ks. Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn työkalupakki.) Oppilashuollolla pyritään tukemaan myös yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Vakavissa elämäntilanteisiin liittyvissä vaikeuksissa tieto viedään aina eteenpäin käsittelyyn. Esimerkiksi perheväkivalta- tai päihdeongelmissa saattavat tulla ky-symykseen koulukuraattorin ja hänen yhteistyöverkostonsa palvelut. Käytännön apuvälineenä saattavat toimia esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tekeminen tai elämäntapaneuvonta. Valistamisella ja puuttumisella väkivaltatilanteisiin luodaan turvallista oppimisympäristöä sekä viestitään lapsille, heidän huoltajilleen ja kaikille varhaiskasvatus ja esiopetusyhteisön jäsenille, että väkivaltaista käyttäytymistä (mukaan lukien solvaaminen ja nimittely) ei sallita myöskään päiväkodis-sa/esiopetuksessa. Tarvittaessa lapsi ja perhe ohjataan yksiöllisten oppilashuoltopalvelujen piiriin.

Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettely-tavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä Yksilöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseksi laadittava asiantuntijaryhmä muodostetaan seuraavalla ta-valla: Ryhmän koollekutsujana toimii se esiopetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden työntekijä, joka


huolen havaitsee. Hän esittää koottavaksi yksilöllisen opiskeluhuollon tarpeita vastaavan tapauskohtai-sen monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon ryhmän. Ryhmän käynnistämiseen johtava huoli saattaa nousta lapsen, huoltajan, opetuksen järjestäjän tai oppilashuollon palvelujen työntekijän suunnalta. Huo-len havainnut työntekijä ottaa asian aina ensin puheeksi huoltajan kanssa. Yhdessä mietitään asian rat-kaisua huolen selvittämiseksi. Koollekutsuja esittää kutsuttavaksi mukaan ammattihenkilöitä, joista ryh-mä tulee koostumaan. Ryhmässä on vain henkilöitä, jotka perustellusti liittyvät ko. tilanteen hoitamiseen. Se valitsee keskuu-destaan vastuuhenkilöksi oppilashuoltopalvelujen edustajan, joka vastaa jatkossa ryhmän tavoitteellises-ta toiminnasta, tarvittavista kirjaamisista yksilökohtaisen opiskeluhuollon kertomukseen, mahdollisten uusien jäsenien tai asiantuntijoiden mukaan kutsumisesta tai muista vastaavista ryhmän työjärjestykseen tai toimintaan liittyvistä seikoista. Mikäli mukaan kutsutaan oppilashuollon ulkopuolisia tahoja, tapahtuu tämä huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Oppilashuoltokertomus on kronologinen kertomus, joka muodostuu sarjasta yksilöllisen opiskeluhuollon erillisiä tapahtumia. Ryhmän jäsenet kirjaavat sinne osaltaan tiivistetysti sovitut ja suunnitellut asiat, joil-la on merkitystä esiin nousseen huolen selvittämisen suhteen. Luku ja kirjoitusoikeus annetaan vain niille henkilöille, jotka liittyvät tapauskohtaisen ryhmän toimintaan. Kertomus muodostaa sähköisen rekiste-rin, jonka ylläpitämisestä vastaa opetuksen järjestäjä. Rekisteri sijaitsee tietoturvallisessa suljetussa ym-päristössä. Yksittäisen lapsen yksilölliseen kertomukseen annetaan katseluoikeus erikseen opiskeluhuol-tolain tulkinnasta säädettyjen ohjeiden mukaisesti. Tapauskohtaisten ryhmien käyttöoikeuksia hallinnoi rekisterinpitäjän eli opetuksen järjestäjän nimeämä vastuuhenkilö, jolla on myös oikeus tarpeen mukaan avata lapsen kertomus. Rekisteristä vastaava vastuuhenkilö ei voi olla ko. asiasta hallintopäätöksiä teke-vä palvelualueen esimies. Tarve avata kertomus saattaa muodostua esim. lainsäädännön kautta. Yksilölli-sen opiskeluhuollon kertomukseen kirjattuja tietoja ei lähtökohtaisesti saa hyödyntää opetuksen järjes-tämiseksi, ellei lainsäädännössä toisin määrätä.

Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten perheneuvo-la, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito Monialainen, organisaatiorajat rikkova yhteistyö on keskeisessä asemassa kokonaisvaltaisesti toteutetta-vassa oppilashuoltotyössä. Yhteistyövelvoite koskee kaikkia oppilashuollon palvelujen työntekijöitä. Psy-kososiaalisissa teemoissa korostuu erityisesti koulukuraattorin rooli, johon sisältyy lähtökohtaisesti kes-keinen vastuu verkostomaisessa hallinnonrajat ylittävässä yhteistyössä. Koulukuraattorit ovatkin syste-maattisessa vuorovaikutusyhteydessä eri viranomaistahojen kanssa. Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteut-tamisessa ja arvioinnissa Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa hyödynne-tään esiopetuksen henkilökunnalta, huoltajilta, lapsilta sekä sidosryhmiltä mahdollisesti saatavaa pa-lautetta. Käytännön palautteenkeruufoorumeita ovat esimerkiksi vanhempainillat ja -toimikunnat, lasten kokoukset sekä erilaiset kuulemistilaisuudet. Myös esioppilaille ja huoltajille suunnattuja suoria kyselyjä (esim. Wilman kautta) on mahdollista toteuttaa.


Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huol-tajille ja yhteistyötahoille Oppilashuoltoryhmä ja yksittäiset oppilashuollon ammattiryhmät tiedottavat toiminnastaan säännölli-sesti. Huoltajille tiedotetaan toiminnasta lukuvuoden alussa koteihin jaettavassa tiedotteessa tai oppaas-sa, vanhempainilloissa ja kaupungin kotisivuilla. Esiopetuksen yksiköllisestä oppilashuollosta vastaavien ammattilaisten nimet ja yhteystiedot löytyvät sekä Eksoten että Lappeenrannan kaupungin esiopetusyk-sikköjen internetsivuilta. Ne mainitaan myös mm. lukuvuosi- sekä erinäisissä muissa tiedotteissa. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Suunnitelmien toteutumista seurataan:

Opiskeluhuollon monialainen ohjausryhmä seuraa, arvioi ja kehittää systemaattisesti kuntakoh-taisten opiskeluhuoltosuunnitelmien toteutumista

Esiopetuksen toimintakertomuksessa (yksikkökohtaisen suunnitelman arviointi sekä yksikkökoh-taisen oppilashuollon toteutuminen) vuosittain

Lastensuojelulain mukaisessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa


7. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestel-mään perustuva esiopetus

Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle luvan esiopetuksen järjestämi-seen124. Järjestämisluvassa opetuksen järjestäjälle voidaan määrätä erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva erityinen koulutustehtävä. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa esiopetuksessa toiminnan, kasvatuksen ja opetuksen tulee noudattaa esiopetukselle asetettuja yleisiä tavoitteita sekä oppimiskokonaisuuksien toteuttamiselle asetettuja yhteisiä tavoitteita. Esiopetuksessa noudatetaan näi-tä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita sitouttamatta lapsia tiettyyn opetuksen taustalla ole-vaan maailmankatsomukseen tai kasvatusjärjestelmän taustalla olevaan arvoja kasvatusfilosofiseen jär-jestelmään. Poikkeamista ja painotuksista määrätään järjestämisluvassa ja valtioneuvoston asetukses-sa125.

7.1 Paikallisesti päätettävät asiat Esiopetuksen paikallinen opetussuunnitelma voi olla järjestäjäkohtainen tai yksikkökohtainen tai näiden yhdistelmä opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasva-tusopilliseen järjestelmään perustuva paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma voi olla omaleimai-nen opetuksen järjestämisluvan ja valtioneuvoston asetuksen asettamissa126 rajoissa. Paikallinen ope-tussuunnitelma ei voi olla ristiriidassa esiopetusta koskevan lainsäädännön tai esiopetuksen opetus-suunnitelman perusteiden kanssa. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa sen lisäksi, mitä perusteasiakirjassa aiem-min määrätään,

mitkä ovat erityiseen maailmankatsomukseen liittyvät esiopetuksen arvoperustaa täydentävät näkökulmat ja miten nämä näkökulmat näkyvät esiopetuksen toimintakulttuurissa, työskentely-tavoissa ja oppimiskokonaisuuksien painotuksissa

mitkä ovat miten erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään liittyvät pedagogiset periaatteet ja ratkaisut sekä miten nämä periaatteet ja ratkaisut näkyvät esiopetuksen toimintakulttuurissa, työskentelytavoissa ja oppimiskokonaisuuksien painotuksissa.

124 Perusopetuslaki 7 § (628/1998) 125 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 3 § ja 10 § 126 Valtioneuvoston asetus (422/2012) 3 § ja 10 §


LÄHTEET JA LINKIT Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry http://www.eklu.fi/lapset-ja-nuoret/paivahoidon-liikuntakasvatus/liikuntaleikkikoulu/ Keke päiväkodissa – Kestävän kehityksen opas. 4V-hanke. http://www.4v.fi/4v-hanke/kasvattajille/keke_paivakodissa

Lasten ja nuorten talo http://www.eksote.fi/fi/perhejasosiaalipalvelut/lastenjanuortentalo/sivut/default.aspx Lastensuojelun käsikirja https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyomenetelmat-ja-valineet/tyomenetelmat Lähisuhde- ja perheväkivallan, lapsen seksuaalisen riiston ja pahoinpitelyn ehkäisyn työkalupakki http://www.eksote.fi/Fi/Perhejasosiaalipalvelut/Lahisuhdejaperhevakivalta/Documents/lähisuhde%20ja%20perheväkivalta%20lapsen%20seksuaalinen%20riisto%20ja%20pahoinpitely%20TYÖKALUPAKKI.pdf

Saimaan tukipalvelut Oy (erityisruokavaliot) http://www.saimaantukipalvelut.fi/fi/Ruokapalvelut/Ruokalistat-ja-asiakkaat/Erityisruokavaliot Valo ry http://www.sport.fi/varhaiskasvatus/varhaiskasvattaja Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE3739.pdf&title=Varhaiskasvatuksen_liikunnan_suositukset_fi.pdf Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat; Opetusministeriön julkaisuja 2009:7 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm07.pdf Väylä yrittäjyyteen - Kaakkois-Suomen Yrittäjyyskasvatusstrategia ja toimintaohjelma 2020 http://developmentcentre.lut.fi/files/muut/Kaakkois_Suomen_yrittäjyyskasvatuksen_strategia.pdf YES (yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkosto) http://www.yes-keskus.fi/ Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. http://www.oph.fi/download/152370_julkisuus_ja_tietosuoja_opetustoimessa.pdf

http://www.eklu.fi/lapset-ja-nuoret/paivahoidon-liikuntakasvatus/liikuntaleikkikoulu/

http://www.4v.fi/4v-hanke/kasvattajille/keke_paivakodissa

http://www.eksote.fi/fi/perhejasosiaalipalvelut/lastenjanuortentalo/sivut/default.aspx

https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyomenetelmat-ja-valineet/tyomenetelmat

http://www.eksote.fi/Fi/Perhejasosiaalipalvelut/Lahisuhdejaperhevakivalta/Documents/lähisuhde%20ja%20perheväkivalta%20lapsen%20seksuaalinen%20riisto%20ja%20pahoinpitely%20TYÖKALUPAKKI.pdf

http://www.eksote.fi/Fi/Perhejasosiaalipalvelut/Lahisuhdejaperhevakivalta/Documents/lähisuhde%20ja%20perheväkivalta%20lapsen%20seksuaalinen%20riisto%20ja%20pahoinpitely%20TYÖKALUPAKKI.pdf

http://www.saimaantukipalvelut.fi/fi/Ruokapalvelut/Ruokalistat-ja-asiakkaat/Erityisruokavaliot

http://www.sport.fi/varhaiskasvatus/varhaiskasvattaja

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE3739.pdf&title=Varhaiskasvatuksen_liikunnan_suositukset_fi.pdf

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE3739.pdf&title=Varhaiskasvatuksen_liikunnan_suositukset_fi.pdf

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm07.pdf

http://developmentcentre.lut.fi/files/muut/Kaakkois_Suomen_yrittäjyyskasvatuksen_strategia.pdf

http://www.yes-keskus.fi/

http://www.oph.fi/download/152370_julkisuus_ja_tietosuoja_opetustoimessa.pdf


LIITTEET

1. Koonti lasten ja huoltajien kuulemisesta 2. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman sisällys 3. Kasvatus- ja opetustoimen strategia 4. Varhaiskasvatuksen strategia 5. Esimerkki esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä (vuosikello) 6. Osallistumistodistus 7. Yleisen ja tehostetun tuen prosessi esiopetuksessa 8. Erityisen tuen prosessi esiopetuksessa 9. Puheopetus 10. Yhteiset kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuustarkastukset 11. Esioppilaasta koululaiseksi – yhteistyö nivelvaiheissa 12. Kiusaamistilanteisiin puuttuminen esiopetuksessa 13. KIVA OLLA – kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelma 14. Lapsen kiinnipitäminen päivähoidossa ja esiopetuksessa 15. Prosessikaavio kiinnipitäminen ja väkivaltatilanteet 16. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana


Liite 1. Koonti esioppilaiden ja huoltajien esiopetustoiveista, syksy 2014

Lapset Huoltajat

yhteistyötaitoja mm. hyvät käytöstavat leikkitaitoja luku- ja kirjoitustaito matemaattisia taitoja työskentelytaitoja eri taiteita tekemisen kautta (mm. kuvataiteet, draama, sirkus) tutkimisen taitoja liikuntataitoja vaihtelevuutta ohjelmaan

- retket

turvallisuus sosiaalisia taitoja

- yhteistyö, hyvät käytöstavat, erilaisia leikkejä kirjaimia (lukemaan oppiminen, lukutaidon syven-täminen) numeroita työskentelytaitoja

- omatoimisuus, vastuunottaminen, keskit-tyminen, säännöllisyys, rytmi

eri taiteita tekemisen kautta tutkimisen taitoja liikuntataitoja vaihtelevuutta ohjelmaan

- retket ja tutustumiskäynnit

uusia makuja vieraita kieliä tietotekniikan hyödyntämistä (mediataidot)

tutustuminen erilaisiin kulttuureihin ja toisten ta-poihin oppimismotivaation omaksumista ystävyyssuhteiden luomista


Liite 2. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman sisällys

1. Yleistä ....................................................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Arvot ............................................................................................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Lappeenrannan kaupungin arvot ......................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Varhaiskasvatuksen arvot .................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Muut yksikön toimintaa ohjaavat arvot ................................ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Yleiskuvaus päivähoitoyksiköstä ................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Työtavat ........................................................................................................ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma .......................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma .................................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus ......................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Suomi toisena kielenä eli S2-opetus ............................................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

2. Varhaiskasvatussuunnitelma .................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Lapselle ominaiset tavat toimia .................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Kieli ja kommunikaatio ............................................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Leikkiminen .............................................................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Liikkuminen .............................................................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen .................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Tutkiminen ............................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3. Esiopetussuunnitelma .............................................................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Oppimiskokonaisuudet ................................................................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Ilmaisun monet muodot ........................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Musiikillinen toiminta ............................................................ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Käsitöiden tekeminen .......................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Kuvallinen ajattelu ja kuvailmaisu ........................................ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Suullinen ja kehollinen ilmaisu ............................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Kielen rikas maailma ................................................................ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Kielelliset taidot .................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Minä ja meidän yhteisömme .................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Historiallinen näkökulma ...................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Yhteiskunnalliset asiat ......................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Eettisyys ............................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Katsomuksellisuus ............................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.


Tutkin ja toimin ympäristössäni................................................ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Matemaattiset taidot ............................................................ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Ympäristönäkökulma ........................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Teknologia ........................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Kasvan ja kehityn ..................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Liikunta ................................................................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Ruoka ................................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Kuluttajuus ........................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Terveys ja turvallisuus ......................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Suunnitelma esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä 2015 – 2016 ...................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Oppilashuolto ................................................................................................ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Kuvaus kodin ja esiopetuksen yhteistyöstä ............................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma ja toimintakäytänteetVirhe. Kirjanmerkkiä

ei ole määritetty.

Perusopetukseen valmistava opetus esiopetuksessa ................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

4. Strategia 2013 - 2016................................................................................ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Strategian toteuttamissuunnitelma 2013 – 2016: toimenpiteet toimintakaudella/lukuvuonna 2015 – 2016 .. Virhe.

Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Tavoite 1. YHTEINEN MYÖNTEINEN LAPPEENRANTALAINEN KASVU- JA OPPIMISKOKEMUSVirhe.


Tavoite 2. OSALLISTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS ........... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Palvelualueen sisäisen yhteistyön suunnitelma 2015–2016 ......................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Pedagogisen kehittämisen organisointi ........................................................ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Muut yksikön kehittämishankkeet ja toiminnan painotukset 2015 – 2016 (kuten yrittäjyyskasvatus)............. Virhe.


ESIVASUVUSUN LIITTYVÄT MUUT ASIAKIRJAT .................................................. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Liite 1. Kestävän kehityksen suunnitelma ..................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Liite 2. Liikuntasuunnitelma .......................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Liite 3. Tiimisopimus ..................................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Liite 4. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikanaVirhe. Kirjanmerkkiä ei

ole määritetty.

Liite 5. Työhyvinvointisuunnitelma ............................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.



Liite 3. Kasvatus ja opetustoimen strategia

Arvot

“Ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisii”

Ratkaisukeskeisyys, kannustaminen, osallisuus ja aktiivinen vuoropuhelu lasten, nuorten, huoltajien sekä verkostokumppanien kanssa,

uudistuvuus, kestävä kehitys kaikissa ulottuvuuksissa

MISSIO

Taulukkopohja Raimo Pitkänen RP Q-line Oy 2005

Visio 2016 Suomen paras kasvatus- ja opetustoimi, koska otamme huomioon lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja tarpeet, kasvatamme ja kasvamme yhdessä samanarvoisinasekä opimme nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten

Kasvatus- ja opetustoimi

Oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, välittäminen ja yhdessä kasvaminen

Toiminta-tavat

Yhteinen, myönteinen lappeenrantalainen kasvu- ja oppimiskokemus

Pedagoginen kehittäminen- toiminnallisuus, ilmiölähtöinen tutkiva oppiminenToimintakulttuuri ratkaisukeskeiseksiTurvallisia ihmissuhteitaVuoropuhelu, yhteistyö vanhempien kanssa

sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminenToimintaympäristön kehittäminen ja laajentaminenTietotekniikkauudistusten käyttöönottoKouluviihtyvyyden lisääminen

Osallistaminen ja vuorovaikutus

Arviointi, lasten ja nuorten osallistaminenLasten ja nuorten innostaminen jakamaan mielipiteitään

Arviointi, huoltajien osallistaminen

Arviointi, henkilöstön osallistaminen

Arviointi, kumppa-neidenosallistaminen

Tavoitteet/Painopisteet

KeinotViestimme aktiivisesti ja avoimesti erinomaisuudestammeUudistuva, oppiva, kiinnostava ja palkitseva työyhteisö sekä kumppani- Työhyvinvointi-johtaminen- Rekrytoinnissa menestyminenToimivat ja sopimuksiin perustuvat verkostosuhteetToimitaan kustannustehokkaasti tarkoituksenmukaisissa, terveellisissä ja turvallisissa tiloissa- Ylläpidetään vain tarvittavat tilat ja kohdennetaan resurssit sisältöön


Liite 4. Varhaiskasvatuksen strategia

YMPÄRISTÖTEKIJÄTEntistä laatutietoisemmat asiakkaatTaloudellinen liikkumavara pieneneeKaupat auki joka päivä ja entistä PitempäänKansainvälistyminenFyysiset ja henkiset uhkatekijät

ARVOT:Leikin ja lapsuuden arvostaminenKestävä kehitysOikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, Välittäminenja yhdessä kasvaminen

Varhaiskasvatus 2013 - 2016Toimintamme on

näkyvää ja avointa

Lapsi saa laadukasta varhaiskasvatusta

Rakennamme kumppanuutta

Lappeenrannan varhaiskasvatus on houkuttelevatyöympäristö

Toimitilamme ovat terveet, turvalliset ja toimivat

Päivähoitopaikka vastaa lapsen hoidontarvetta


Liite 5. Yleisen ja tehostetun tuen prosessi esiopetuksessa


Liite 6. Erityisen tuen prosessi esiopetuksessa


Liite 7. Äänneharjoittelu esiopetuksessa Äänneharjoittelu esiopetuksessa R-äänteen harjoittelu Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutettavat r-äänneharjoittelutehtävät ovat kotiharjoittelua tukevaa ohjausta (esim. suujumppa, auditiivinen erottelu tai d-äänneharjoitukset). Toiminnan kautta saadaan vahvistettua lasten kielellistä tietoisuutta ja suunalueen motoriikkaa. Esiopetuksessa toteutet-tavalla tiiviillä vähintään 10 kerran harjoittelujaksolla (Kielikippura) sekä vanhempien ohjaamisella (Är-räinfo) pyritään tukemaan r-äänteen luonnollista kehitystä. Harjoitusjakson tarkoitus ei ole, että lapsi pakolla oppii oikean äänteen tuoton, vaan harjoituksilla päästään siihen vaiheeseen kuin lapsella on edellytykset. Kielikippuran toteuttaa esiopetusryhmän kasvattajat ja Ärräinfosta vastaa varhaiskasva-tuksen puheterapeutti. Harjoittelussa ensisijaisen tärkeää on sekä lapsen että vanhempien vastuuttaminen kotiharjoitteluun. Tärkeää on myös, että harjoittelujakso on selkeästi rajattu. Silloin kaikkien osapuolien on siihen hel-pompi sitoutua. Virheellisen äänteen harjoittelu kotona on koko perheen asia. Motivaatiolla on merkit-tävä osuus harjoittelun onnistumiseen. Siksi harjoittelukertojen tulisi olla selkeitä, lyhyitä ja innostavia, jotta harjoittelusta tulisi mukava yhdessä olon hetki. Muut äännevirheet Jos lapsella on vielä esiopetusikäisenä äännevirheitä (esim. l, s, k), on perheellä mahdollisuus saada kotiharjoitteluohjeita varhaiskasvatuksen puheterapeutin kautta.


Liite 8. Yhteiset kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys- ja turvallisuus-tarkastukset

13.11.2012 11.6.2012 TW YHTEISET KOULUYHTEISÖN JA OPISKELUYMPÄRISTÖN TERVEELLISYYS- JA TURVALLI-SUUSTARKASTUKSET

Alla kohdassa 3 b. lueteltujen tahojen kanssa on sovittu 1.6.2012 Lappeenrannan kau-pungin kasvatus- ja opetustoimen päiväkotien ja koulujen tarkastuksista. Ohje koskee esiopetusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta. Kuvausta on täydennetty hyvinvointiin liit-tyvistä tarkastuksista marraskuussa 2012.

1. Perusteet

Tarkastukset perustuvat alla mainittuja tahoja velvoittavaan asianomaisen alan lainsää-däntöön ja VN antamaan asetukseen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveyden-huollosta ja lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011).

2. Vastuutahot ja tarkastukset

Em. asetuksen mukaisesta oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi tehtävien kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys - ja turvallisuustarkastusten vastuutaho on Eksoten oppilashuolto, kouluterveydenhoito.

Yhteisiä tarkastuksia jatketaan, mutta jaetaan kouluyhteisön ja opiskeluympäristön tar-kastukset kahteen osaan: 1) kiinteistöön keskittyvään tarkastukseen ja 2) hyvinvointiin keskittyviin tarkastuksiin

1) Kiinteistöön keskittyvään tarkastukseen osallistuvat kaikki jäljempänä kohdassa

3b. mainitut tahot. Tarkastusten järjestämisestä on vastuussa Eksote, oppilas-huolto, kouluterveydenhuolto. Ympäristötoimi tukee ja täydentää.

2) Hyvinvointiin keskittyvät tarkastukset. Tarkastusten järjestämisestä on vastuus-sa Eksote, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto. Työterveyshuolto osallistuu henkilöstön hyvinvoinnin osalta. Työterveyshuolto tekee omat täydentävät, työ-terveyshuollon palvelusopimukseen liittyvät tarkastukset ja mittaukset sekä pa-lautteen jaon itsenäisesti, mutta hyödyntää kiinteistöön liittyvällä tarkastuksella saamaansa tietoa.

3) Kohteen riskit arvioidaan tarkastuskäynneillä.

3. Prosessin kuvaus, kiinteistöön keskittyvät tarkastukset

a. Tarkastuskohteista ja ajankohdista sopiminen

Oppilashuolto, kouluterveydenhuolto (MM) ja Ympäristöterveydenhuolto (PR) laativat aikataulun 3 vuodelle siten, että kaikki kohteet tulevat tarkastetuiksi. En-simmäinen vuosi on tarkka päivämäärineen, toisen ja kolmannen vuoden koh-teet on nimetty. Aikataulu tarkennetaan em. tahojen toimesta lukuvuosittain elokuun mennessä.


b. Tarkastuskohteista ja ajankohdista tiedon välittäminen kaikille tahoille Oppilashuolto tiedottaa lukuvuosittain elokuun alkuun mennessä seuraaville

1. Työkuntokeskuksen vastuuhenkilö Päivi Kuusela 2. Pelastuslaitos, yhteyshenkilöt Heikki Sorjonen, Juhani Vakkila 3. Tilakeskus, Mika Sutinen ja Aila Vallius 4. Satu: Kaisa Sairanen ja Marjut Huolman 5. [email protected] 6. [email protected], josta jakelu yksikön esi-

miehelle, palvelualueenjohtajalle ja vastuualueen johtajalle, kutsussa maininta kenen tulee olla läsnä

7. työsuojelupäällikkö Ari-Pekka Meuronen, joka jakaa työsuojeluvaltuute-tuille

c. Tarkastustilaisuuden organisointi, - neuvottelutilan varaa tarkastettavan yksikön edustaja, joka myös huolehtii, että tarkastus voidaan tehdä ilmoitettuna ajankohtana - tarkastettavan yksikön esimies huolehtii, että oppilashuollon ja työter-veyshuollon kutsussa mainitut tarpeelliset yksikön edustajat ovat tarkastuk-sella läsnä - tarkastettavan yksikön esimies kutsuu tarkastukselle huoltajien edustajan sekä oppilaiden tai opiskelijoiden edustajan sekä informoi tarkastuksesta huoltajia ja oppilaita - kouluterveydenhuolto toimii tarkastusprosessin johtajana sekä tilaisuuden puheenjohtajana - tilaisuuden päätteeksi tehdään yhteenveto, jossa sovitaan toimenpiteet, aikataulu ja vastuutaho sekä raportointi.

d. Ennakkotietojen kokoaminen - Ennakkokyselylomake lähetetään tarkastuskohteeseen ennakkoon täy-

tettäväksi.

31 08 Esitiedot koulun tarkastusta varten lomake.docx

e. Muistioiden laadinta ja tallennus - Kukin tarkastajataho laatii oman muistionsa omia säännöksiään noudat-

taen. - Kukin taho lähettää muistionsa tarkastukseen osallistuneille sekä säh-

köpostitse osoitteeseen: [email protected]. joka tallentaa muistiot kohdekohtaisesti metatietona yksikön nimi ja kus-tannuspaikka. Kasvatus- ja opetustoimen kirjaamo jakaa muistiot tar-kastuskohteen esimiehelle, palvelualueen johtajalle ja vastuualueen johtajalle.

- Kouluterveydenhuolto laatii muistiot saatuaan niistä koosteen ja toimit-taa sen yksikön esimiehelle, joka välittää sen Wilman kautta huoltajille ja henkilöstölle sekä harkintansa mukaan oppilaille.

- Tarkastustahot lähettävät muistionsa myös työsuojelupäällikölle, joka jakaa muistiot työsuojeluvaltuutetuille.

mailto:[email protected]




f. Tiedon hyödyntäminen, korjaustoimenpiteet ja niiden toteutumisen seuranta:

- tarkastuksen päätöspalaverissa sovitut vastuutahot huolehtivat, että so-vitut toimenpiteet toteutetaan päätöspalaverissa sovitulla tavalla.

- Toimenpiteiden toteutuksesta ilmoitetaan yksikön esimiehelle ja koulu-terveydenhuollon edustajalle

- Vuosittaisessa yksikön pelastussuunnitelmien ja riskien kartoituksen päivityksen yhteydessä yksikön esimies ja kouluterveydenhoitaja tar-kastavat, että sovitut toimenpiteet ovat toteutuneet.

4. Prosessin kuvaus, hyvinvoinnin tarkastaminen

4.1. Oppilaan ja opiskelijan hyvinvointiin keskittyvä kouluyhteisön ja opiskeluympä-

ristön tarkastaminen

Tarkastamisesta on vastuussa Eksote, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto. Kun kiinteistöön kohdistuva tarkastus on tehty ja muistiot saapuneet, vie koulutervey-denhoitaja asian seuraavaan oppilashuoltokokoukseen tiedoksi. Samalla käydään läpi miten kyseisessä esiopetuksessa/koulussa seurataan ja on seurattu oppilaiden hyvin-vointia, miten kyseiset asiat on huomioitu koulun oppilashuollon toimintasuunnitelmassa ja huomioidaan toimintakertomuksessa. Oppilashuollon pöytäkirjaan tulee samalla kirjat-tua asia.

Kouluterveydenhoitajat seuraavat oppilaiden hyvinvointia vuosittaisissa oppilaiden ter-veystarkastuksissa. Laajasta tarkastuksesta tehdään aina kirjallinen yhteenveto, joka toimitetaan kuraattorille, luokan opettajalle ja päiväkodinjohtajalle/koulun rehtorille, joka voi viedä asian vielä oppilashuoltoon/ oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi (erityisesti jos luokan ilmapiirissä vaikeuksia).

Koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja tekevät yhteistyötä oppilaiden hyvinvoinnin seu-rannassa, mm sosiogrammeja hyödyntäen ja terveystarkastuksissa esille tulleita hyvin-vointiin liittyviä asioita käsitellen.

Kouluissa keväisin tehtävää hyvinvointikyselyä (hyvinvointiprofiili) hyödynnetään myös. Koulu toimittaa kyselyn tulokset kouluterveydenhoitajalle (ja kuraattorille). Kyselyn tulok-set käsitellään kouluyhteisössä, oppilashuoltokokouksessa ja vanhempainilloissa.

Seuranta Hyvinvointi on jatkumo, ei samalla tavalla päivämääräsitoutunut kuin kiinteistöön kohdis-tuva osuus. Osana oppilashuoltoa tuo jatkumon kautta tapahtuva käsittely on myös seu-rannan kannalta joustavaa.

Vuosittaiset tarkastukset eli kolmivuotistarkastuksessa esille tulleiden asioiden seuranta: osana oppilashuoltoryhmän kokousta käydään yhdessä läpi mitä tarkastuksessa on esi-tetty, onko puutteita korjattu (kouluterveydenhoitaja tuo esityslistalle sovittuna aikana). Jos puutteet edelleen olemassa, sovitaan mille tahoille viestiä lähetetään uudelleen ja kenen toimesta.


4.2. Henkilöstön hyvinvointiin keskittyvä kouluyhteisön ja opiskeluympäristön tarkas-tus

Työterveyshuolto osallistuu yhteisiin tarkastuksiin henkilöstön hyvinvoinnin osalta. Työ-terveyshuolto tekee omat täydentävät, työterveyshuollon palvelusopimukseen liittyvät tarkastukset ja mittaukset sekä palautteen jaon itsenäisesti, mutta hyödyntää kiinteistöön liittyvällä tarkastuksella saamaansa tietoa. Työterveyshuollon suunnitelma on päivitetty joulukuussa 2012.

5. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys- ja turvallisuustarkastuksista ja

niissä tehdyistä havainnoista tiedottaminen huoltajille Koulut välittävät kouluterveydenhuollon laatiman tiedotteen tulossa olevasta tarkastuksesta huoltajille Wilman kautta ennen tarkastusta. Koulu pyytää huoltajien ja tarvittaessa myös oppilaiden edustajaa osallistumaan tarkastukseen. Tarkastuksen jälkeen kouluterveydenhuolto laatii muistioiden perusteella koosteen, jonka tarkastuskohteen esimies välittää Wilman kautta huoltajille, henkilöstölle sekä oppilaille harkintansa mukaan.


Liite 9. Esioppilaasta koululaiseksi – yhteistyö nivelvaiheissa

NIVEL VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEEN kuukausi ajankohtaista vastuuhenkilö (-t)

huhtikuu - toukokuu

Lapsen kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen esiopetuksessa:

• Lapsikohtaisten suunnitelmien seurantapalaverit • Esiopetuksessa tarvittavien tukitoimien arviointi

ryhmän lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu tarvittaessa

• Tarvittaessa laaditaan pedagoginen arvio (tehostettu tuki) tai pedagoginen selvitys (erityinen tuki)

• Tarvittavasta monialaisesta kuulemisesta huolehtiminen yhteistyössä oppilashuollon henkilöstön kanssa

ryhmän lastentarhan-opettaja, yksikön var-haiskasvatuksen erityis-opettaja tarvittaessa tukena

• Päätösten valmistelua

päiväkodin johtaja

• Tarvittavat siirtopalaverit esiopetukseen • Esiopetukseen tutustumiskäytännöistä sopiminen

päiväkodin johtaja, ryh-män lastentarhanopetta-ja, perhepäivähoidon ohjaaja

ESIOPETUKSESSA TAPAHTUU kuukausi ajankohtaista vastuuhenkilö(-t)

elokuu - syyskuu

• Tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet ja tutki-mukset jatkuvat tai aloitetaan

opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja

• Wilma – tunnusten jakaminen huoltajille

esiopetusryhmän henkilökunta

• Lapsikohtaiset suunnitelmat laaditaan yhdessä huoltajien ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa

• Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tai HOJKS tehdään kaikille esiopetusta saaville lapsille Yleinen tuki: esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään soveltuvin osin Tehostettu tuki: esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään kokonaisuudessaan Erityinen tuki: laaditaan HOJKS

opettaja (-t) varhaiskasvatuksen eri-tyisopettaja toimii tarvit-taessa tukena

• Yksikön varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan yhteistyö käynnistyy, sovitaan työnjaosta ja yhteistyökäytänteistä

päiväkodin johtaja, rehtori, varhaiskasvatuksen eri-tyisopettaja, laaja-alainen erityisopet-


taja

• Esiopetuksen vanhempainillat

päiväkodin johtaja, opettajat

• Tarpeen vaatiessa edellisen vuoden esioppilaista (nykyiset 1. luokkalaiset) tarkempi tiedonsiirto koulun kanssa

• Yhteistyö esiopetuksen ja lähikoulun välillä alkaa

- yksikkökohtainen vuosiaikataulu yhteistyöstä (koko-naisuus ja käytännön yhteistyö)

• Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä eri muodoissa alkaa

päiväkodin johtaja päiväkodin johtaja, reh-tori palvelualueen esimies, aluerehtori

Yhteisöllinen oppilashuoltotyö alkaa • oppilashuoltotyöstä tiedottaminen (henkilöstö, huoltajat,

lapset ja tarvittavilta osin yhteistyötahot) • yksikkökohtaisen tai alueellisen toimintasuunnitelman laa-

timinen (yksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuo-sisuunnitelman osa)

Yksilökohtaista oppilashuoltotyötä toteutetaan läpi esiopetus-vuoden tarpeen mukaan

päiväkodin johtaja, oppilashuollon toimijat määritellään huoltajan suostumuksella lapsikoh-taisesti

elokuu - marraskuu

Lapsen oppimisen ja kehittymisen seuranta sekä arviointi esiope-tusvuonna: Havainnoidaan ja dokumentoidaan lasten oppimista ja kehittymis-tä esiopetuksen arjessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman suuntaisesti Äidinkieli / kielelliset valmiudet

• Kummi 3: soveltuvien osin (kielellinen tietoisuus) tehdään kaikille esiopetukseen osallistuville

Matematiikka / matemaattiset valmiudet • Mavalka: yksilökartoitus tehdään kaikille

Työskentely- ja ryhmätaitojen arviointi • Boehm-peruskäsitetesti: tehdään pienryhmissä kaikille esi-

opetukseen osallistuville työskentelytaitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen havainnoimiseksi

Lasten tulokset kirjataan Wilman tuki-välilehdellä olevaan oppilas-kohtaiseen lomakkeeseen. Lomake luodaan vain yhden kerran (jo esiopetuksessa, jos Wilma on käytössä) ja tulokset kirjataan aina samaan lomakkeeseen "lisää rivi” -toiminnolla. Pistemäärien lisäksi lomakkeeseen kirjataan tulkinnat ja havainnot testitilanteesta sekä muut tiedonsiirron kannalta olennaiset asiat.

kaikissa kohdissa opetta-ja, tarvittaessa varhais-kasvatuksen erityisopet-taja on tukena


marraskuu - joulukuu

• Opettajien keskinäistä yhteistyötä • Tarvittavaa verkostoyhteistyötä • Esikoululaisten tutustuminen kouluun tavallisen koulutyön

merkeissä jatkuu • Aloitetaan Kielikippura – ryhmien vetäminen

opettajat, luokanopettajat, erityisopettajat opettaja, varhaiskasvatuksen puheterapeutti

Lapsen oppimisen ja kehittymisen seuranta sekä arviointi esiope-tusvuonna

• Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman päivittäminen tarvittaessa

opettaja(-t)

tammikuu - helmikuu - huhtikuu

• Kouluun ilmoittautuminen

• Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä koulukohtaisesti, tiiviste-tään kevättä kohti

lapsen huoltajat opettajat luokanopettajat

• Varmistetaan lapsen tarvitseman tuen riittävyys koulun aloittamista silmällä pitäen (valmistelussa ja tuen tarvetta määriteltäessä tulee mukana olla koulun laaja-alainen eri-tyisopettaja)

opettaja(-t), erityisopettajat

• Ennakoidaan koulutulokaspalaveria perusopetuksen kans-sa – varmistetaan lapsen koulunkäyntiä ja opetusjärjeste-lyiden suunnittelua tukevan välttämättömän tiedon siirty-minen kouluun (pyritään tietämään mahdollisimman tar-kasti tehostetun ja erityisen tuen kouluun lähtijät)

varhaiskasvatuksen pal-velualueen esimies, varhaiskasvatuksen eri-tyisopettaja

Lapsen oppimisen ja kehittymisen seuranta sekä arviointi esiope-tusvuonna Havainnoidaan ja dokumentoidaan lasten oppimista ja kehittymis-tä esiopetuksen arjessa Äidinkieli / kielelliset valmiudet

• Kummi 3: tehdään loppuun kaikkien esiopetukseen osallis-tuvien kanssa

Matematiikka / matemaattiset valmiudet • Mavalka: yksilökartoitus tehdään tarvittaessa uudelleen

Lasten tulokset kirjataan Wilman tuki-välilehdellä olevaan oppilas-kohtaiseen lomakkeeseen. Lomake luodaan vain yhden kerran (jo esiopetuksessa, jos Wilma on käytössä) ja tulokset kirjataan aina samaan lomakkeeseen "lisää rivi” -toiminnolla. Pistemäärien lisäksi lomakkeeseen kirjataan tulkinnat ja havainnot testitilanteesta sekä muut tiedonsiirron kannalta olennaiset

opettaja(-t) opettaja(-t)

maaliskuu - huhtikuu

• Huolehditaan lapsen opetuksen järjestämisen kannalta tarvittavan tiedon siirto tulevaan kouluun

opettaja, varhaiskasvatuksen eri-tyisopettaja osallistuu


• Laaja-alaisen erityisopettajan tutustuminen koulutulokkai-siin tiivistyy esiopetusryhmissä, ensimmäisellä luokalla tar-vittavien tukitoimien tarkentuminen

• Kartoitetaan keskitettyyn erityisopetukseen otettavat kou-lutulokkaat

tarvittaessa opettaja, laaja-alainen erityisopettaja perusopetusjohtaja

huhtikuu - toukokuu

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokous • arvioidaan kulunutta lukuvuotta syksyllä sovittujen käytän-

teiden ja tavoitteiden suunnassa

päiväkodin johtaja, oppilashuollon työntekijät

huhtikuu - toukokuu

• Lapsen henkilökohtaisen suunnitelmien seurantapalaverit (voidaan yhdistää siirtokeskusteluiksi)

• Huolehditaan tarvittavasta tiedonsiirrosta tulevaan kou-luun kaikkien esioppilaiden osalta

opettaja opettaja

toukokuu Tutustumispäivä kouluun lapsen huoltajat

toukokuu Huolehditaan, että tarvittavat kirjaukset ja arkistoinnit on tehty kouluun lähtijöiden osalta esiopetuksen loppuun mennessä

päiväkodin johtaja opettaja(-t)


Liite 10: Kiusaamistilanteisiin puuttuminen esiopetuksessa KIUSAAMISTILANTEISIIN PUUTTUMINEN ESIOPETUKSESSA /17.5.2010 Kiusaamistilanteisiin puuttumisen perusteet

Perusopetuslain 29§:n mukaisesti kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen oppimisympäris-töön. Puuttumisellaan tilanteeseen aikuiset luovat turvallisen oppimisympäristön sekä viestivät lapsille ja kaikille yhteisön jäsenille, että kiusaamista ei siellä sallita. Kaikkien ai-kuisten, lasten ja nuorten sekä erityisesti päiväkodin / koulun henkilökunnan velvollisuus on puuttua kiusaamiseen kaikin mahdollisin keinoin.

Kiusaamisen määrittely Kiusaamisesta on kysymys silloin, kun yksi ja sama lapsi joutuu toistuvasti ja systemaat-tisesti toisten tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaamiseen liittyy usein voimasuhteiden epätasapaino. Kiusattu lapsi on jollain tavalla puolustuskyvytön kiusaa-jaan tai kiusaajiin nähden. Satunnainen esiopetuksessa tapahtuva lasten välinen nahis-telu ei siis ole kiusaamista. Kiusaaminen voi olla:

fyysistä (kamppaaminen, lyöminen, töniminen, potkiminen, estäminen, vaatteiden repiminen, nipistely, kivien ja hiekan heittäminen, leikkien sotkeminen, tavaroiden pii-lottelu)

sosiaalista manipulointia (ryhmän ulkopuolelle jättäminen, toisen puheen huomiotta jättäminen, takanapäin juoruilu, uhkailu, manipulointi, kiristäminen, leikin sääntöjen muuttaminen, ilmeily / ilveily)

sanallista (nimittely, haukkuminen, lällättäminen, härnääminen, kiristäminen, sano-misten toistelu ja kommentointi, pilan teko, juorujen levittämien)

Lasten kokemukset kiusaamisesta ovat erilaisia sekä yksilö- että ryhmätasolla. Kiusaa-minen on tietoista ja toistuvaa toisen kaltoinkohtelua, mutta lapsen oma kokemus on rat-kaiseva, silloin kun mietitään, onko ollut kyse kiusaamisesta vai ei. Myös kertaluontainen kaltoinkohtelu voi olla kiusaamista, jos se aiheuttaa lapsessa pelkoa tai suurta harmia ja pahaa mieltä. Siksi on tärkeää ottaa huomioon kiusatun oma kokemus tilanteesta. Joskus kiusattu lapsi itse sanoo, ettei kiusaaminen haittaa häntä. Jos vanhempi, kaverit tai päivähoidon aikuiset ovat kuitenkin havainneet lasta toistuvasti kiusattavan ja ovat si-tä mieltä, että kiusattuun kohdistunut käytös on häntä loukkaavaa/vahingoittavaa, ta-paukseen on puututtava, vaikka kiusattu sitä itse vähättelisi.

Kiusaamisen ennaltaehkäisy Päiväkodin / koulun aikuisten toiminta

Koko yhteisössä käydään arvokeskustelua ja sitoudutaan toimimaan turvallisen ilmapiirin luomiseksi yksikköön. Aikuisen malli ja esimerkki ovat merkittäviä tekijöitä, kun lapsi omaksuu tapoja ja sääntöjä. Myös aikuisten välinen vuorovaikutus vaikuttaa siihen, mi-ten lapsi oppii ihmisten välistä kunnioitusta. Periaatteena on, että kaikki yksikön aikuiset puuttuvat kaikkeen kiusaamiseen heti sen havaittuaan tai siitä kuultuaan. Aikuisen tehtävä on havainnoida tarkasti ja sensitiivisesti lapsiryhmäänsä ja huolehtia siitä, että jokainen pääsee ryhmän toimintaan ja leikkiryh-miin mukaan. Täten aikuinen voi välittömästi havaita sekä reagoida lasten käyttäytymi-


seen ja viesteihin, jotka voivat kertoa kiusaamisesta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yksinäisiin ja hiljaisiin lapsiin. Arvokeskustelua käydään myös lasten kanssa ja sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. Turvallisen ilmapiirin luominen edellyttää vuorovaikutustaitojen ja empatiakyvyn vahvis-tamista. Olennaista on tukea lasten myönteisiä vertaissuhteita ja ryhmässä toimimisen taitoja. Lapsena hyvin opitut sosiaaliset taidot ja empatiakyky vaikuttavat positiivisesti lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen sekä myöhemmin jopa työelämään. Työskentely esiopetusryhmässä Lapsen emotionaalisen hyvinvoinnin perustana on turvallinen ja luottava suhde aikui-seen. Lapsen tarpeiden ja toiveiden sensitiivinen kuuleminen ja näkeminen ovat edelly-tys kiinteälle ja turvalliselle suhteelle. Esiopetusryhmässä aikuisen tulee kiinnittää huomiota

Negatiivisen vuorovaikutuksen kehäprosessiin tunnistamiseen ja katkaisemiseen

Lasten yhteistoiminnan ja leikkien ohjaamiseen sekä havainnointiin

Vertaissuhteiden tukemiseen

Sosiaalisten taitojen tukemiseen

Aggression hallinnan tukemiseen

Yhteistyö vanhempien kanssa (kasvatusyhteistyö) Perheiden ja vanhempien rooli korostuu etenkin kiusaamisen ehkäisyssä. Kodin kasva-tusarvot heijastuvat lapseen ja hänen tapaansa liittyä vertaisryhmään ja toimia siinä. On-nistunut kiusaamisen ehkäisy edellyttää kasvatusyhteityötä ja yhteisiä arvoja vanhem-pien ja esiopetuksen henkilökunnan välillä. Kiusaamista voidaan ehkäistä mm. laatimalla johdonmukaisia sääntöjä yhdessä vanhempien kanssa (esim. syntymäpäiväkutsut toimi-tetaan päivähoidon ulkopuolella eikä niitä jaeta lasten lokeroihin).

Kasvatusyhteistyöhön perustuvassa suhteessa voidaan puhua luottamuksellisesti myös kiusaamiseen liittyvistä asioista. On tärkeää, että keskustelua voidaan käydä myös silloin, kun vanhempien ja henkilöstön näkemykset eroavat toisistaan. Tutustumalla las-tensa esikoulukavereihin ja heidän vanhempiinsa, vanhemmat voivat paremmin auttaa lapsiaan ystävyyssuhteiden muodostumisessa.

Toimenpiteet kiusaamistilanteissa

Kiusaamistapauksen selvittämisellä tarkoitetaan tässä sellaisia tilanteita, joissa kiusaa-misen todetaan jatkuneen jo jonkin aikaa (systemaattinen kiusaaminen). Kiusaamistapauksen kirjaaminen esiopetuksessa (liitteeksi)

Kiusaamistilanteen kirjaaminen esiopetuksessa 17.5.2010.doc

Kiusaamiseen ehkäisy ja siihen puuttumien eivät saa johtaa yksittäisen lapsen leimau-tumiseen. Toimenpiteistä sovittaessa huomioidaan lasten tarvitsema yksilöllinen tuki,


lapsiryhmän tarvitsema tuki sekä aikuisyhteisön toimintamalleihin kohdistuvat muutos-tarpeet.

Aikuinen, joka näkee tai saa tietoonsa kiusaamistilanteen puuttuu siihen välittömästi ja kertoo siitä lapsen esiopetusryhmän opettajalle. Ryhmän lastantarhanopettaja vastaa kiusaamistilanteen selvittelystä ja yksikön esimiehen tulee aina olla tietoinen kiusaamisti-lanteen käsittelystä. Myös vanhemmilla on tärkeä rooli kiusaamisen havaitsemisessa. Kiusaamistilanteen selvittelyssä käytetään soveltaen KiVa – koulu ohjelma n mentelmiä. Keskustelu kiusatun kanssa Aina ensimmäisenä keskustellaan kiusatun lapsen kanssa. Ensimmäisessä keskustelus-sa yhden aikuisen läsnäolo on usein riittävä ja kahdenkeskisyys helpottaa kontaktin syn-tymistä ja luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä. Keskustelussa:

o Kuullaan kiusatun kuvaus tapahtumasta. On tärkeä saada tietoa siitä, mil-laista kiusaamisista on esiintynyt ja ketkä ovat olleet siinä mukana.

o Aikuinen viestittää olevansa kiusatun puolla ja aikovansa tehdä kiusaami-sesta lopun.

o Sovitaan seuraava tapaaminen (esimerkiksi 1-2 viikon kuluttua)

Yksilökeskustelut kiusaamisen osallistuneiden kanssa Kun kiusatun kanssa on puhuttu, käydään erilliset yksilökeskustelut niiden kiusaamiseen osallistuneiden lasten kanssa, joiden nimet ovat tulleet esille silloin, kun kiusaamisesta on ilmoitettu, tai keskustelussa kiusatun lapsen kanssa. Selvittämiskeskusteluiden on tarkoitus olla lyhyitä, usein vain 5-10 minuutin mittaisia. Keskustelussa: joko (kiusaamisen tuomitsevaa menetelmää, KT)

o Viestitetään oppilaalle selvästi, että hän on toiminut väärin ja yhteisten sääntöjen vastaisesti; kiusaamisen on loputtava välittömästi

o Sovitaan oppilaan kanssa siitä, miten tämä muuttaa toimintaansa, ja kirja-taan ylös, mitä on sovittu

tai (yhteisen huolen menetelmää, YH)

o Pyritään yksimielisyyteen siitä, että kiusatulle tapahtuneet asiat eivät var-

mastikaan tunnu mukavilta (=yhteinen huoli) o Pidetään lapselta ehdotus siitä, mitä hän voisi asialle tehdä o Kirjataan ylös, mitä lapsen kanssa on sovittu.

Yhteiskeskustelu kiusaamiseen osallistuneiden kanssa Tapaamisen tavoitteena on vahvistaa yhdessä ne päätökset, joita yksittäiset lapset ovat jo aikuisen kanssa sopineet. Yhteinen ongelma todetaan vielä kerran yhdessä, ja käy-dään läpi kunkin lapsen vastaukset kysymykseen, mitä asialle aiotaan tehdä. Keskustelussa: joko (kiusaamisen tuomitsevaa menetelmää, KT)

o Käydään yhdessä läpi, mihin kukin on sitoutunut o Sovitaan seuraamistapaamisesta samalla porukalla esim.1- 2 viikon kulut-

tua.

tai (yhteisen huolen menetelmää, YH)


o Käydään yhdessä läpi, mihin kukin on sitoutunut o Sovitaan seuraamistapaamisesta samalla porukalla esim. 1- 2 viikon ku-

luttua.

Yhteistyö vanhempien kanssa Sekä kiusatun että kiusaajan vanhempien tulee informoida siitä, mitä esiopetuksessa on tapahtunut. Harkinnan mukaan tulee kiusaamiseen osallistuneiden vanhemmat kutsua koolle, mikäli kiusaamista ei saada loppumaan. Vanhempien läsnäolo luo kokemuksen siitä, että kiusaamisasiaan suhtaudutaan vakavasti. Vanhempien on hyvä etukäteen, mikä on esiopetuksen toimintatapa kiusaamistilanteissa – näin ei synny turhia väärinkäsityksiä. Muut toimijat Opettajan lisäksi tilanteen selvittelyssä voi olla mukana oppilashuollon edustaja / edusta-jat. Jos kiusaamista on jatkunut pitkään ja tilanne osoittautuu erittäin haastavaksi, voi-daan oppilashuoltoryhmän ehdotuksesta kutsua koulukuraattori mukaan tilanteen selvit-telyyn. Kiusaamistilanteen jälkihoito Sekä kiusaaja että kiusattu tarvitsevat apua. Kiusatulle pitkään jatkunut kiusaaminen on traumaattinen kokemus, joka on uhka ter-veen itsetunnon kehittymiselle. Kiusattu tarvitsee itsetunnon rakentamiseen aikuisen ja vertaiskavereiden tukea. Toisen jatkuva kiusaaminen kertoo aina jotain myös kiusaajasta. Hänellä on ongelma jonka hän kanavoi toiseen lapseen. Hän voi samalla olla uhri ja kiusaaja. Myös hän tar-vitsee apua oman pahanolonsa selvittämiseen.

Oppilashuollossa on kussakin tapauksessa erikseen harkittava, miten kiusaamistapauk-sen osapuolia tuetaan.

Milloin kiusaaminen on rikos? Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Kiusaamiseen voidaan soveltaa mm. kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn ja pahoinpitelyyn liittyviä lainpykäliä. Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajina ja yllyttäjinä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja.

Lähteet

- KiVa koulu materiaali alakoulun 1. luokalle

- Kiusaavatko pienetkin lapset? (MLL ja Folkhälsan)

Materiaalivinkkejä:

- Askeleittain materiaali

- Tunnemuksu ja Mututoukka – materiaali

- Vastuunportaat


Liite 11: KIVA OLLA – kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelma KIVA OLLA – Kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelma /2012 Lappeenrannan kaupunki/ Kasvatus- ja opetustoimi/ Varhaiskasvatus Kiusaamisen ehkäisemisessä oleellista on tavoitteellinen ja suunnitelmallinen toiminta. Kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelman tavoitteena on edesauttaa kiusaamista ennalta ehkäisevää toimintaa varhaiskasvatuksessa. Jokaisessa päivähoitoyksikössä olisi hyvä laatia yksikkökohtainen ja/ tai ryhmäkohtainen kiusaamisen ennaltaehkäisemisen suunnitelma (ks. Päiväkodin/ Ryhmäkohtainen kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma). Lähtökohtana lapsi Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan, että lapsuutta tulee arvostaa, lasta tulee suojella ja hänelle on turvattava hyvät kasvuolosuhteet. Lapsen tulee kokea, että häntä arvostetaan, hänet hyväksytään omana itsenään, hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja hän saa vahvistus-ta terveelle itsetunnolle. Kun lapsi hyväksytään omana itsenään, hän uskaltaa yrittää ja hänellä on mahdollisuus oppia sosiaalisia taitoja. Kasvattajalta edellytetään herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Lisäksi kasvattaja mahdollistaa aikuisten ja lasten yhteisössä hyvän ilmapiirin muodostumisen. On tärkeää, että lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan ja hän kokee kuuluvansa vertaisryhmään. (Vasu 2010.) Mitä kiusaaminen on? Kiusaaminen on yleensä tietoista, toistuvaa, tahallista, systemaattista ja ryhmässä tapahtuvaa negatii-vista toimintaa. Siihen liittyy usein voimasuhteiden epätasapaino, jossa kiusattu on puolustuskyvytön kiusaajaansa/ kiusaajiinsa nähden. Kiusaaminen loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. (Vasu 2010.) Kiusaaminen on kuitenkin aina yksilöllinen kokemus eikä sen välttämättä tarvitse olla toistuvaa, vaan ratkaisevaa on lapsen reagointi tai oma kokemus siihen. Joskus kiusattu itse ei koe olleensa kiusattu, vaikka kiusaamista on havaittu tapahtuvan. Tällöin on aikuisten velvollisuus puuttua asiaan. Kiusaaja voi olla lapsi tai aikuinen. Kiusaaminen voi olla sekä sanallista, fyysistä että sosiaalista. (Vasu 2010.) Esimerkkejä erilaisesta kiusaamisesta

Sosiaalinen

Leikkien ulkopuolelle jättäminen

Määrääminen

Uhkailu

Kiristäminen

Pomottaminen

Ilmeily

Fyysinen

Nipistäminen

Lyöminen

Töniminen

Pureminen

Leikkien sotkeminen Tavaroiden

omiminen

Sanallinen

Nimittely

Haukkuminen

Lällättäminen

Matkiminen

Pilan tekeminen


Kuinka ennaltaehkäisemme kiusaamista? Kiusaamisen ehkäisy on vaikuttamista lapsiryhmän toimintaan, turvallisen ryhmän luomista sekä vuo-rovaikutustaitojen vahvistamista. Kiusaamisen ehkäisyyn on luotava toimintatavat, jotka sopivat kulle-kin lapsiryhmälle ja kiusaamisen ehkäisy tulisi nähdä osana arjen pedagogiikkaa. Lähtökohtana voi-daan pitää myönteistä vuorovaikutusta (ks. vuorovaikutuksen kehäprosessit). Kiusaamiseen voidaan vaikuttaa jatkuvan havainnoinnin kautta. Havainnoimalla saadaan paljon tietoa lasten sosiaalisista suhteista, lapsiryhmän dynamiikasta sekä yksittäisen lapsen vuorovaikutustaidois-ta.

Vuorovaikutuksen kehäprosessit. (Keskinen & Saaristo 2012, Laineen & Neitolan, 2001 negatiivi-sen vuorovaikutuksen kehäprosessia soveltaen.) Kasvattaja ja työyhteisö Kasvattajien tietoisuus omasta toiminnastaan on lähtökohta kiusaamisen ennaltaehkäisylle. Työ alkaa yhteisellä arvokeskustelulla, siitä millaisia kasvatusarvoja yksiköllä on ja miten nämä arvot näkyvät

Heikko itsearvostus

Hyvä itsearvostus +

Kielteiset käsitykset ja odotukset itsestä ja

muista

Positiiviset käsitykset ja odotukset ja muista

ihmisistä +

Epäsuotuisat aikeet muita

kohtaan

Muiden kielteiset havainnot ja reaktiot, torjunta, epäsuosio

Suotuisat aikeet muita kohtaan +

Muiden positiiviset havainnot ja reaktiot, hyväksyntä, suosio +

Vähän myönteistä vuorovaikutusta

Paljon myonteistä vuorovaikutusta+

Kehittymättömät sosiaaliset taidot

Kehittyneet sosiaaliset

taidot +


arjessa. Esimerkkejä arvokeskustelusta Jokainen kasvattaja vaikuttaa ilmapiiriin ja on osaltaan vastuussa myönteisen ilmapiirin luomisesta. Turvallisessa ja sallivassa ilmapiirissä lapsen on mahdollista harjoitella sosiaalisia taitoja. Kasvattajan on muistettava, että lapset vasta harjoittelevat sosiaalisia taitoja ja tarvitsevat siihen aikuisen tukea. Lapsi ja lapsiryhmä Hyvät sosiaaliset taidot ja emotionaaliset taidot omaavat lapset pystyvät yhteistoimintaan muita pa-remmin ja pystyvät solmimaan ja ylläpitämään hyviä ystävyyssuhteita. Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot voidaan jakaa erilaisiin valmiuksiin, kuten empatiakyky, ongelmanratkaisutaidot ja impulssin hallinta sekä itsehillintä. Näitä taitoja harjoitellaan lasten kanssa yhdessä, esim. tunnistamalla ja ni-meämällä tunteita sekä luomalla sopimuksia ja sääntöjä yhdessä. Lapsella on oikeus kokea itsensä tärkeäksi ja olonsa turvalliseksi lapsiryhmässä. Lapsen tulee voida luottaa aikuisen apuun. Vanhemmat ja muut lähikasvattajat Kiusaaminen on aina kodin sekä päivähoidon yhteinen asia. Vanhemmille tulee tiedottaa päivähoidon toimintatavoista kiusaamistilanteissa, esim. tutustumiskeskustelussa ja vanhempainillassa. Lisäksi vanhemmat tarvitsevat tietoa päivähoidon arvoista ja kiusaamisesta ilmiönä. Hyvä kasvatusyhteistyö luo edellytykset avoimelle keskustelulle. Havaintojen dokumentointi on hyvä menetelmä, kun keskustellaan vanhempien kanssa siitä, mitä päivähoidossa tapahtuu. Vanhempien kanssa voidaan yhdessä sopia pelisäännöt erilaisiin tilanteisiin, esim. syntymäpäiväkutsut ja omat lelut. Yhteiset sopimukset helpottavat arjen sujuvuutta ja vähentävät eriarvoisuutta.

Miten voimme tässä yksikössä ja lapsiryhmässä konkretisoida seuraavia käsitteitä?

Millainen on käsitys pienestä lapsesta, hänen oikeuksistaan ja tarpeistaan?

Millä tavoin osoitamme kunnioitusta lapsia, työtovereita, lasten vanhempia kohtaan?

Miten tasa-arvoinen kohtelu ja erilaisuuden arvostaminen näkyy arjessamme?

Miten työssäni toteutuvat seuraavat asiat?

Annan aikaa lapsille ja olen oikeasti läsnä

Huomioin ja kohtaan jokaisen lapsen

Kuuntelen lapsen sanottavan loppuun saakka

Havainnoin ja dokumentoin lapsia ja lapsiryhmää


Kuinka puutumme ja käsittelemme kiusaamistilanteita? Kiusaamistilanteeseen puututaan välittömästi ja siihen reagoidaan sovitulla tavalla lapsen ikätaso huomioiden. Kiusaamiseen puuttuminen on tehtävä hienovaraisesti, sillä tarkoituksena on ennaltaeh-käistä kiusaaja-kiusattu-roolien muodostuminen ja ylläpitää luottamuksellista sekä turvallista suhdetta lasten ja aikuisten välillä. (Ks. Päiväkodin/ Ryhmäkohtainen kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma) Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman ja toiminnan arviointi Kiusaamisen ehkäisy vaatii suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Kun suunnitelmaa tehdään ja to-teutetaan, arviointi on tärkeä osa prosessia. Suunnitelmaa tulee arvioida aina, kun siihen on tarvetta, esim. muutokset lapsiryhmässä, vanhempien palaute, aikuisten vaihtuminen. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja tiedottaminen Uusi työntekijä perehdytetään suunnitelmaan hänen aloittaessaan työt. Perehdytys on lähimmän esi-miehen vastuulla. Suunnitelmasta tiedotetaan vanhemmille päivähoidon alkaessa. Suunnitelma säily-tetään perehdytyskansiossa ja varhaiskasvatus-suunnitelmassa. Lähteitä ja materiaaleja Askeleittain. Sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja tukeva opetusohjelma 4-10-vuotiaille, 2010. Psykologien Kustannus oy www.askeleittain.fi Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2010. Opetushallitus. Kalliala, M., 2008. Kato mua! Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? Gaudeamus. Keltikangas-Järvinen, L., 2011. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY. Keskinen, H. & Saaristo, L. 2012, julkaisematon lähde. Kirves, L. & Stoor-Grenner, M., 2010. Kiusaavatko pienetkin lapset? MLL julkaisuja. www.mll.fi Kirves, L. & Stoor-Grenner, M., 2010. Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa - kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen. MLL julkaisuja. www.mll.fi Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelma, 2010. Peltonen, A., Kullberg-Piilola, T., Kullberg-Turtiainen, M., 2002. Tunnemuksu ja Mututoukka - tunnetaito-ohjelma esikouluun ja alkuopetukseen. Lasten Keskus.

http://www.askeleittain.fi/

http://www.mll.fi/

http://www.mll.fi/


Päiväkodin kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma Tähän kirjataan yhteinen kiusaamista ehkäise-vän työn tavoite ja näkemys siitä mitä kiusaa-minen on, esim.

kiusaamisella tarkoitetaan loukkaavaa käytöstä tai syrjintää

lapset kokevat kiusaamisen eri tavoin

päiväkodissa jokainen aikuinen suhtau-tuu kiusaamiseen aina vakavasti

tavoitteena on, ettei päiväkodissamme esiintyisi kiusaamista

Tähän kirjataan yksikön omat kiusaamisen eh-käisyn keinot ja menetelmät mahdollisimman konkreettisesti. Keinoja voi jakaa esim. seuraa-vasti

aikuisen toiminta yksittäisen lapsen kanssa

aikuisen toiminta lapsiryhmässä

aikuisen toiminta työyhteisössä.

esim. ”Luomme luottamuksellisen ilma-piirin niin että lapsi uskaltaa kertoa kiu-saamisesta. Opettelemme mm. draaman keinoin miltä toisesta tuntuu.”

Tähän kohtaan kirjataan, miten akuutteihin kiu-saamistilanteisiin puututaan esim. ”Kiusaamisti-lanne selvitetään ensin kiusatun lapsen kanssa, keskustellaan myös kiusaajan kanssa. Aikuinen on empaattinen tilanteessa ja kuuntelee jokaista lasta tasapuolisesti.”

Tähän ruutuun kirjataan miten koko päiväkodin kiusaamisen vastaista työtä ja laadittua suunni-telmaa arvioidaan. Sovitaan miten kiusaamisti-lanteiden dokumentointi tapahtuu, miten suun-nitelmasta tiedotetaan ja miten uudet työntekijät perehdytetään, esim.

suunnitelma käydään läpi vuosittain suunnittelupäivässä.

ryhmät laativat ryhmäkohtaiset suunni-telmat ryhmäyttämisen/ havainnoinnin jälkeen.

tiimipalavereissa käydään keskustelua ryhmän tilanteesta, suunnitelmasta ja sen toteutumisesta.”.

Ruutu 1: Mitä kiusaaminen on?

Päiväkodin/yksikön yhteinen näkemys

Ruutu 2: Kiusaamisen ehkäisyn keinot

Ruutu 3:Kiusaamiseen puuttuminen (mi-

ten ja millaisiin tapauksiin puututaan)

Ruutu 4: Suunnitelman arviointi


Ryhmäkohtainen suunnitelma Ryhmän nimi: Toimintakausi: 2013–2014 Ryhmän tilanne: Kartoitetaan lapsiryhmän toimintaa esim.

jonkin verran loukkaavaa käytöstä, esim. leikkien ulkopuolelle jättämistä, lällättelyä

muutama lapsi ei ole vielä kunnolla ryhmäytynyt

impulsiivisia lapsia, ristiriidat ratkaistaan esim. lyömällä tai toisten leikkiä rikkomalla

Miten ryhmässämme ennaltaehkäistään kiusaamista/loukkaavaa käytöstä?

aikuisten oman toiminnan ja tiimin reflektointi sekä palaute

aikuiset tiedostavat itse toimivansa esimerkkeinä

aikuisten läsnäolo, leikkien havainnointi, ohjaaminen ja mukana leikkiminen

pienryhmätoiminta, kokoonpanoja vaihdellaan harkinnan mukaan vuoden mittaan

me-hengen luominen ja ylläpitäminen

laaditaan lasten ja tiimin aikuisten kanssa yhteiset, selkeät sopimukset ja säännöt jne.

Miten kiusaamiseen puututaan ryhmässämme? Mietitään keinot, joilla kiusaamiseen puututaan, esim.

aikuisten itsereflektio ja palautteen antaminen

aikuinen menee lasten luo selvittämään tilannetta kaikkien osapuolten kanssa.

lapsia kuunnellaan tasapuolisesti (joskus tilanne on muuta kuin miltä se näyttää)

mitä tapahtui? Mitä olisi voinut tehdä toisin? Anteeksipyyntö, harkinnan mukaan seuraamus (esimerkiksi rikotun leikin korjaaminen) jne.


Liite 12. Lapsen kiinnipitäminen päivähoidossa ja esiopetuksessa LAPSEN KIINNIPITÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA / ESIOPETUKSESSA Kiinnipitämisen perusteet Laki lasten päivähoidosta eikä perusopetuslaki sisällä säännöstä, joka oikeuttaisi päivähoidos-sa/esiopetuksessa olevan lapsen kiinni pitämisen. Päivähoidossa voi syntyä tilanteita, joissa aggressiivisesti tai muutoin rajattomasti käyttäytyvän lapsen rauhoittamiseksi joudutaan käyttämään lapsen kiinnipitämistä. Lasta pidetään kiinni, jos se on tilan-teen kannalta välttämätöntä, ja tilanne edellyttää välitöntä puuttumista, ja jos lapsen rauhoittaminen muilla keinoilla ei onnistu tai ole toteutettavissa. Kiinnipitämistä on aina pidettävä viimesijaisena keinona rauhoittaa lasta. Kiinni pitämistä ei saa kos-kaan käyttää rangaistuksena. Kiinnipitämisen määrittely Lapsen kiinnipitämisen tarkoituksena on saada aggressiivisesti tai rajattomasti käyttäytyvä lapsi rau-hoittumaan turvallisella tavalla. Kiinnipitämisen tulee olla lapsen turvallisuuden tunteen mahdollistava, hoidollista ja huollollista, ammatillisesti osaavaa ja lasta ja hänen ihmisarvoaan kunnioittavaa. Lasta alistava menettely ei ole hyväksyttävää. Lapsen rauhoittamiseksi käytetään lievintä tavoitteisiin johtavaa keinoa. Keinot suhteutetaan lapsen ikään, sukupuoleen, kulttuuritaustaan, psyykkiseen tilaan ja muihin lapsen rauhoittumiseen vaikuttaviin seikkoihin. Lapsen kiinnipitäminen merkitsee koskemattomuuteen puuttumista ja siksi se edellyttää pääsääntöi-sesti aina huoltajan suostumusta. Yhteistyö lapsen ja huoltajien kanssa Huoltajalle ja edellytysten ja tarpeen mukaisesti myös lapselle selvitetään etukäteen kiinnipitämisen perusteet, käytännöt, milloin kiinnipitäminen lopetetaan ja sen jälkeinen lapsen hoito. Kiinnipitämisen tilanteen jälkeen lapsen huoltajalle selvitetään tapahtumien kulku, kiinnipitämisen kesto ja miten lapsi on reagoinut kiinnipitämiseen. Huoltajia kehotetaan tarvittaessa keskustelemaan kiinnipitämisestä myös lasta hoitavien muiden tahojen kanssa. Kiinnipitämisen aikana ja sen jälkeen lapsen vointia havainnoidaan. Lapsen kanssa keskustellaan kiinnipitämiseen johtaneista syistä. Lasta voidaan hoitaa yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa kanssa siinäkin tapauksessa, että lapsi vastustaa toimenpidettä. Jos päivähoidon järjestämisestä ei voida sopia lapsen huoltajan kanssa, tai suostumusta ei ole saatu, voidaan kiinnipitämiseen kuitenkin ryhtyä, jos se lapsen rauhoittamiseksi ja hänen oman turvallisuu-tensa tai toisten lasten turvallisuuden kannalta on juuri siinä tilanteessa välttämätöntä. Mikäli lapsen päivähoitoa ei voida järjestää hänen etunsa mukaisella tavalla tai jos lapsen huoltaja vastustaa lapsen tuen tarpeisiin perustuvaa päivähoitoa, voidaan viime kädessä harkita lastensuojelulaissa tarkoitetun lastensuojeluilmoituksen tekemistä.


Kirjaaminen Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan sovitut ennakoivat menettelytavat, missä tilanteissa lapsen kiinnipitämiseen voidaan turvautua ja huoltajan ja mahdollisuuksien mukaan lapsen oma nä-kemys asiaan. Kiinnipitämisen tilanteeseen johtaneet tapahtumat, siihen osallistuneet henkilöt, käytetyt keinot, kiinni pitämisen kesto, lapsen vointi kiinnipitämisen aikana ja sen jälkeen ja lapsen mielipide tilanteen jäl-keen kirjataan lapsen varhaiskasvatus-suunnitelmaan sekä lähetetään varhaiskasvatuksen palvelu-alueen esimiehelle tiedoksi. Myös vanhempien kanssa käyty keskustelu, mielipiteet ja mahdollinen suunnitelma jatkotoimenpiteiksi kirjataan. (Liite 1, Kirjaus kiinni pitämisestä)

Kiinnipitäminen ja väkivalta.doc

Lapsen kiinnipitäminen ja ennakointi Ennen kuin lapsi menettää malttinsa, aikuisen tulee auttaa häntä olemalla itse rauhallinen, positiivinen ja kannustava. Lapselle on hyvä tarjota mielekästä tekemistä rauhallisessa paikassa missä ei ole ää-niärsykkeitä, sekä antaa aikaa ja kuunnella lasta. Raivoisaa lasta pidetään kiinni sylissä, kunnes raivo laantuu ja hän on riittävän rauhallinen kommuni-koimaan ilman kiinni pitämistä. Lasta pidetään kiinni tukevasti ja turvallisesti. Aikuinen pysyttelee itse mahdollisimman rauhallisena. Kun lasta joudutaan pitämään kiinni, on hyvä istua tukevalla tuolilla ja ottaa lapsi syliin kasvot poispäin aikuisesta. Lapsen jalat voi laittaa omien jalkojensa väliin ja pitää lasta käsistä tai laittaa kädet lapsen ympäri. Oma leuka on hyvä pitää sivussa ja ottaa silmälasit pois. Kun lapsi on rauhoittunut, tulee hä-nelle antaa tilaisuuden kääntyä sylissä ja kertoa sen jälkeen miksi häntä on pidetty kiinni. Tarvittaessa lasta voi rauhoitella myös kaksi aikuista. Kiinnipitämisen käsittely henkilöstön kanssa Lapsen kiinnipitämistä käsitellään tarvittaessa johtajan kanssa tiimipalaverissa tai oppilashuoltoryh-män kokouksessa. Esimiehen tulee huolehtia tarvittaessa myös sijaisten ja uusien työntekijöiden riittä-västä perehdyttämisestä. Tapahtuneista tilanteista keskustellaan vaitiolovelvollisuuden periaate huomioon ottaen yhteisesti työ-yhteisössä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta ja kiinni pitämiseen jouduttaessa arvioidaan hen-kilökunnan riittävyys sekä hoitopaikan kyky vastata tukea tarvitsevan lapsen tarpeisiin.


Liite 13. Prosessikaavio kiinnipitäminen ja väkivaltatilanteet


Liite 14. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toiminta-kauden aikana TURVALLISUUTEEN LIITTYVIEN ASIOIDEN HUOMIOIMINEN PÄIVÄKODISSA TOIMINTAKAUDEN AIKANA Päiväkodin johtajan vastuulla on, että päiväkodissa on huomioitu seuraavat turvallisuuteen liittyvät asiat:

- Päiväkodissa on ns. turvallisuuskansio, jossa on kaikki keskeiset päiväkodin turvallisuuteen liittyvä materiaali. Kaikki henkilökuntaan kuuluvat tietävät kansion sijainnin ja ovat perehtyneet sen sisältöön.

- Varmista, että sinulla on saatavilla päivitetyt keskeisten henkilöiden yhteystiedot (huoltajat, henkilökunta jne.)

Tee valmiit jakelulistat sähköpostiin ja matkapuhelimeen

Tulosta paperiversiot yhteystiedoista lapsen ryhmään ja turvallisuuskansioon

- Pelastussuunnitelma on laadittu ja sen sisältö päivitetään syyslukukauden aikana. - Riskien kartoitus tehdään kerran lukuvuodessa. - Kriisisuunnitelma on tehty ja sitä päivitetään säännöllisesti. - Päiväkodissa on kriisiryhmä ja siihen kuuluvat henkilöt nimetty. - Päiväkodissa järjestetään

o poistumisharjoituksia erilaisten uhkatilanteiden varalle o lähietsintäharjoituksia lasten katoamisen varalle o turvallisuuskävelyt kaikkien työntekijöiden kanssa, mieluiten heti toimintakauden alussa (tarvit-

taessa myös lasten kanssa) turvallisuuskävelyn aikana tutustutaan päiväkodin turvallisuuskäytänteisiin ja – välinei-

siin - Lähietsintäsuunnitelma on laadittu - Päiväkodille on laadittu pihavalvontasuunnitelma ja sitä pidetään ajan tasalla. - Päiväkodilla on ohjeet lapsen kiinnipitämisestä

Prosessikuvaus

prosessikaavio kiinnipito- sekä väkivaltatilanne uusi.docx

- Päiväkodin hygieniaohjeet käytössä - Päiväkodissa on riittävä määrä ensiaputaitoista henkilökuntaa ja ensiapuvälineet ovat asianmukaiset. - Lääkehoitosuunnitelmat tehdään ja pidetään ajan tasalla.

Yhteenvetoa voidaan käyttää, jos isommissa yksiköissä on useampia lääkehoitosuunnitelmia. Lapsen lääkehoitosuunnitelma pitää olla kaikkien tiedossa / käytettävissä, esim. jos lapsen ryh-män henkilökunta ei ole paikalla.

Yksikön lääkehoitosuunnitelmien yhteenveto.xlsx