Upload
others
View
4
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Kunnat käännekohdassa?
Kuntien tilannekuva 2020
Kuntakenttä eriytyy monista eri syistä ja monilla eri tavoilla
Vaikutukset
Väestön ikääntyessä palvelutarve
kasvaa, työikäisen väestön määrä
vähenee ja huoltosuhde heikkenee
Syntyvyyden lasku pienentää
lapsi-ikäluokkia ja haastaa
kasvatus- ja opetussektoria
Kaupungistuminen kiihdyttää
väestörakenteen muutoksia ja
kuntien eriytymistä
Edellä mainitut muutokset eriyttävät
kuntien tulo- ja menokehitystä sekä
lisäävät investointipaineita
Väestörakenne
Kuntatalous
Kuntien tehtävät
Työllisyys ja elinkeinot
Henkilöstö
Demokratia
Elinvoima
Väestörakenteen muutos ei ole nopeasti ohimenevä ilmiö
0
1 000 000
2 000 000
3 000 000
4 000 000
5 000 000
6 000 0001
97
0
197
2
197
4
197
6
197
8
198
0
198
2
198
4
198
6
198
8
199
0
199
2
199
4
199
6
199
8
200
0
200
2
200
4
200
6
200
8
201
0
201
2
201
4
201
6
201
8
202
0
202
2
202
4
202
6
202
8
203
0
203
2
203
4
203
6
203
8
204
0
204
2
204
4
204
6
204
8
205
0
205
2
205
4
205
6
205
8
206
0
206
2
206
4
206
6
206
8
207
0
Väestön ikärakenne 1970-2070
15 - 64 0 - 14 65 - 74 75 - 84 85 -Tietolähde: Tilastokeskus
Kuvio: VM
Mikäli syntyvyys jatkuu viime vuosien uralla, lasten määrä vähenee liki kaikissa kunnissa
Tietolähde: Tilastokeskus
Karttapohja: Maanmittauslaitos
Kartta: VM
Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
20
13
20
14
20
15
20
16
20
17
20
18
20
19
20
20
20
21
20
22
20
23
20
24
20
25
20
26
20
27
20
28
20
29
20
30
20
31
20
32
20
33
20
34
20
35
20
36
20
37
20
38
20
39
20
40
Asu
kasl
uku
Yli 100 000 as. 40 001-100 000 as. 20 001-40 000 as.
10 001-20 000 as. 5 001-10 000 as. 2 000-5 000 as.
Alle 2 000 as.Tietolähde: Tilastokeskus
Karttapohja: Maanmittauslaitos
Kartta: VM Tietolähde: Tilastokeskus
Kuvio: VM
Suurimmissa kaupungeissa asuu 40 prosenttia väestöstä, pienimmissä kunnissa vain prosentti
Kuntakokoluokka
2020 2018 2040 2018 - 2040
Kuntien
lukumääräAsukkaita
Osuus Manner-
Suomen
väestöstä
Asukkaita
Osuus Manner-
Suomen
väestöstä
Muutos, %
Yli 100 000 as.* 9 2 169 897 40 % 2 483 769 45 % 14 %
Helsinki, Espoo ja Vantaa 3 1 159 840 21 % 1 383 854 25 % 19 %
40 001-100 000 as. 17 1 013 940 18 % 973 241 18 % -4 %
20 001-40 000 as. 30 819 892 15 % 770 805 14 % -6 %
10 001-20 000 as. 41 596 663 11 % 535 645 10 % -10 %
5 001-10 000 as. 74 541 539 10 % 456 583 8 % -16 %
2 000-5 000 as. 89 297 328 5 % 231 789 4 % -22 %
Alle 2 000 as. 34 48 871 1 % 39 520 1 % -19 %
Manner-Suomi 294 5 488 130 100 % 5 491 352 100 % 0,1 %
*Helsinki, Espoo ja Vantaa sisältyvät yli 100 000 asukkaan kuntakokoluokkaan
Tietolähde: Tilastokeskus
Taulukko: VM
Suurin osa kunnista on pieniä ja väestöään menettäviä
No
pe
as
ti k
as
va
va
Ka
sva
va
Vä
es
töä
än
me
ne
ttä
vä
Vä
es
töä
än
no
pea
sti
me
ne
ttä
vä
No
pe
as
ti k
as
va
va
Ka
sva
va
Vä
es
töä
än
me
ne
ttä
vä
Vä
es
töä
än
no
pea
sti
me
ne
ttä
vä
No
pe
as
ti k
as
va
va
Ka
sva
va
Vä
es
töä
än
me
ne
ttä
vä
Vä
es
töä
än
no
pea
sti
me
ne
ttä
vä
No
pe
as
ti k
as
va
va
Ka
sva
va
Vä
es
töä
än
me
ne
ttä
vä
Vä
es
töä
än
no
pea
sti
me
ne
ttä
vä
Suuret kaupungit Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Yhteensä
Yli 100 000 as. 4 5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9
40 001-100 000 as. 0 6 6 0 1 3 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17
20 001-40 000 as. - - - - 2 7 10 3 1 3 2 2 0 0 0 0 30
10 001-20 000 as. - - - - 2 0 2 1 2 9 16 5 0 1 1 2 41
5 001-10 000 as. - - - - 1 0 0 2 0 3 12 10 1 5 17 23 74
2 000-5 000 as. - - - - 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 19 68 89
Alle 2 000 as. - - - - 0 0 0 1 0 0 0 0 1 1 8 23 34
Yhteensä 4 11 6 0 6 10 13 7 3 15 30 17 3 8 45 116294
Yhteensä 21 36 65 172
Tietolähde: Tilastokeskus
Luokittelu: Tilastokeskus ja VM
Kuntien veropohjan eriytyminen jatkuu
80
85
90
95
100
105
110
115
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018*
18-64-vuotiaiden työllisten määrän kehitys kuntakokoryhmittäin, 2010=100
Yli 100 000 as. 40 001-100 000 as. 20 001-40 000 as.
10 001-20 000 as. 5 001-10 000 as. 2 001-5 000 as.
Alle 2 000 as.
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000
Yli 100 000 as.
40 001 - 100 000 as.
20 001 - 40 000 as.
10 001 - 20 000 as.
5 001 - 10 000 as.
2 000 - 5 000 as.
Alle 2 000 as.
Verotulot asukasta kohden kuntakokoluokittain vuonna 2018
Kunnallisvero, €/as Osuus yhteisöveron tuotosta, €/as Kiinteistövero, €/as
Tietolähde: Tilastokeskus
Kuviot: VM
Kunnallisveron tuottoon vaikuttaa asukkaiden tulorakenne ja –taso Mitä enemmän asukkaissa on pieni- ja keskituloisia, sitä enemmän vähennykset syövät verotuottoa
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Keskimääräinen palkkatulo kuntakokoluokittain2010-2017
Yli 100 000 as. 40 001-100 000 as. 20 001-40 000 as.
10 001-20 000 as. 5 001-10 000 as. 2 001-5 000 as.
Alle 2 000 as.
0
5
10
15
20
25
0
500
0
100
00
150
00
200
00
250
00
300
00
350
00
400
00
450
00
500
00
550
00
600
00
650
00
700
00
750
00
800
00
850
00
900
00
950
00
100
00
0
105
00
0
110
00
0
115
00
0
120
00
0
125
00
0
130
00
0
135
00
0
140
00
0
145
00
0
150
00
0
Vero
aste
, %
Ansiotulo, €/v.
Keskimääräinen kunnallisveroaste eri tulonsaajilla eri tulotasoilla 2019
PALKKA ELÄKE ETUUS
Tietolähde: Verohallinto
Kuviot: VM
Valtionosuuksilla tasataan voimakkaasti kustannus- ja tulopohjien eroja – tulopohjan tasauksella merkitystä myös suurille kaupungeille
2016 2017 2018 2019 2020Muutos
2016-2020
Helsinki -265,4 -289,1 -319,3 -340,6 -373,6 -108,2
Espoo -162,8 -172,2 -173,4 -171,8 -168,4 -5,6
Tampere -4,6 -2,3 7,1 14,1 10,6 15,1
Vantaa -47,4 -45,5 -41,6 -40,4 -38,6 8,8
Oulu 28,7 33,4 38,5 38,2 36,2 7,4
Turku -5,5 -4,3 -1,0 0,5 -0,7 4,8
Jyväskylä 40,6 43,1 45,4 46,0 52,1 11,5
Lahti 25,8 28,3 31,1 31,3 33,5 7,8
Kuopio 27,6 31,2 32,0 35,7 35,8 8,1
Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus yli 100 000 asukkaan kunnissa, milj. €
- 500
-
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
€/asukas
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus2018
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ennen tasausta
Verotuloihin perustuva tasaus
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus yhteensä
Tietolähde ja kuviot: VM
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
€/a
sukas
Sosiaali- ja terveystoimennettokäyttökustannukset
2018
-
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
€/a
sukas
Verotulot 2018
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
€/a
sukas
Verorahoitus2018
Verotulot Valtionosuudet
Pienillä kunnilla korkeimmat sote-kustannukset ja pienimmät verotulot Valtionosuusjärjestelmä turvaa palvelujen järjestämisen kaikkialla
Tietolähde: Tilastokeskus
Kuviot: VM
Kaikissa kuntakokoryhmissä painetta kunnallisveroprosentin nostoon– heikoimmat näkymät alle 5 000 asukkaan kunnissa
Kuntien laskennallinen veroprosentin korotuspaine, prosenttiyksikköä
Lähtötaso
20202021 2022 2023 2024
Yli 100 000 as. 19,0 % 1,8 1,7 1,5 1,7
40 001 - 100 000 as. 20,8 % 2,1 2,3 2,2 2,6
20 001 - 40 000 as. 20,6 % 2,4 2,5 2,5 2,9
10 001 - 20 000 as. 20,9 % 2,2 2,4 2,4 2,8
5 001 - 10 000 as. 21,0 % 1,6 2,0 2,1 2,8
2 000 - 5 000 as. 21,3 % 3,9 4,6 4,9 6,0
Alle 2 000 as. 21,4 % 4,1 4,7 5,0 6,0
Manner-Suomen kunnat yhteensä 19,97 % 1,7 2,1 2,1 2,1
• Laskelma on kuntakohtainen painelaskelma, jossa lähtökohtana vuoden 2020 talousarviotiedot ja VM:n joulukuun talousennuste.
• Vuosille 2021-2024 ei oleteta kuntien veroprosenttien korotuksia eikä kuntien omia sopeutustoimia.
Tietolähde ja taulukko: VM
Kriisikuntien määrä kasvaa – arviointimenettelyyn tullee jatkossa myös isompia kuntia
2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
Negatiivinen
vuosikate, kpl4 43 56 28 49 84 98 136
Taseessa kertynyt
alijäämä, kpl23 40 67 80 80 135 157 182
14
4
2
3
2 2
1
4
2
1
0
4
0
3
19
24
17 17
6 6
5
6
4
5
2
4
3
5
0
5
10
15
20
25
Arviointimenettelyn kriteerit täyttävien kuntien lukumäärä ja käynnistettyjen arviointimenettelyjen
lukumäärä 2007 – 2019
Käynnnistetyt arviointimenettelyt Kriteerit täyttävät kunnat
Negatiivisen vuosikatteen ja taseeltaan alijäämäisten kuntien lukumäärä
Tietolähde ja kuviot: VM
• Suurempien kuntien ja kuntayhtymien talouden
heikentyessä arviointimenettelyistä on tulossa entistä
vaikeampia; ongelmia ei voida ratkaista perinteisillä
keinoilla
• Arviointimenettelyn rinnalle on tarpeellista kehittää
muita mekanismeja, joilla kunnan talouden kehitykseen
voidaan puuttua ennakoivasti, mutta kunnallinen
itsehallinto huomioon ottaen
Monimutkaistuvat kunnan talouden rakenteet hankaloittavat kunnan talouden kokonaisuuden
hahmottamista ja riskien tunnistamista
• Konsernirakenteen ei pidä olla keino piilottaa taloudellisia ongelmia, vaan sen tulee olla joustava palvelutuotannon ja kunnan kehittämisen väline
• Kuntien haasteet ja eriytyminen heijastuvat suoraan myös konsernirakenteisiin: joillekin kunnille konserni on vahvuus, toisille taas merkittävin riskikeskittymä
• Konsernirakenne vaatii kunnalta merkittäviä panostuksia johtamiseen, strategisen päätöksentekoon ja riskienhallintaan
-20 000
-10 000
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
20
18
20
19
20
20
20
21
20
22
20
23
20
24
20
25
20
26
20
27
20
28
20
29
20
30
20
31
20
32
20
33
20
34
20
35
Palvelutarpeen muutos Eläköityminen Yhteensä henkilöstötarve
Eläköityminen ja työikäisen väestön määrän väheneminen vaikeuttavat kunta-alan henkilöstötilannetta entisestään
15
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
20
18
20
19
20
20
20
21
20
22
20
23
20
24
20
25
20
26
20
27
20
28
20
29
20
30
20
31
20
32
20
33
20
34
20
35
Eläköityminen Palvelutarpeen kasvu
Laskennallinen lisähenkilöstötarve sosiaali- ja
terveydenhuollon tehtävissä vuoteen 2035
mennessä*
Laskennallinen lisähenkilöstötarve koulutusalan
tehtävissä vuoteen 2035 mennessä
*ei sisällä vanhuspalvelulaki-HE:n vaikutuksia Tietolähde ja kuviot: VM
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on välttämätön, mutta uudistus ei ratkaise kaikkia kuntatalouden ongelmia
• Suurin osa kunnista ei kestä näköpiirissä olevaa sote-kustannusten nousua; ikä- ja tulorakenteeltaan heikoimpien kuntien tilanne hankalin
• Sote-uudistuksen viivästyminen on johtanut siihen, että toiminnan ja rakenteiden omaehtoinen kehittäminen ei ole riittävällä tavalla edennyt kunnissa
• Henkilöstön saatavuudesta uhkaa muodostua ongelma, ellei sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista pystytä tehostamaan
• Sote-uudistuksen lähtökohtana on, että uudistuksella ei muutettaisi kunnan talouden tasapainotilaa; kuntien hyvän taloudenpidon merkitys korostuu ennen uudistuksen voimaantuloa
Kuntien edellytykset hoitaa ja ottaa vastaan uusia lakisääteisiä tehtäviä vaihtelevat merkittävästi
• Väestörakenteen aiheuttaman paineen takia kunnat eivät kestä lakisääteisten tehtävien merkittävää lisäämistä tai laajentamista
• Sote-uudistus muuttaa toteutuessaan merkittävällä tavalla kuntien tehtäviä; uudistuksen jälkeen kuntien tehtävät painottuvat varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen
• Lasten määrän vähentyessä perusopetuksen ja myös toisen asteen opetuksen laadun ja saavutettavuuden turvaamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän kuntien välistä tai seudullista yhteistyötä sekä uusia toimintatapoja
• Kuntien eriytymiskehitys haastaa yhtenäiskunta-ajatuksen - perustuslaki ei lähtökohtaisesti estä kuntien tehtävien eriyttämistä
Kuntien erilaistumisen myötä tarvitaan myös uusia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja
• Suurimmissa kunnissa keskimääräinen äänestysaktiivisuus on pieniä kuntia selvästi matalampi, ja ehdokkaita suhteessa valtuustopaikkoihin on selvästi enemmän kuin pienissä kunnissa
• Suurimmissa kaupungeissa kunnanvaltuustot ovat keskimäärin nuorempia ja sukupuolirakenteeltaan tasaisempia kuin pienemmissä kunnissa
• Pienissä kunnissa ratkaisevaa on se, miten nuorempia ikäluokkia saadaan osallistumaan kunnan toimintaan ja päätöksentekoon
• Suuremmissa kaupungeissa tarvitaan jatkossa yhä enemmän suoria ja epämuodollisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja, jotta kunnat voivat edelleen toimia lähidemokratian ensisijaisina yksikköinä
Elinvoima on käsitteenä moniulotteinen – elinvoimaa voidaan mitata monin eri tavoin
Väestö ja väestökehitys
- Kuntien välinen nettomuutto
- Luonnollinen väestönlisäys
- Väestöllinen huoltosuhde
- Väestön koulutusaste
Kunnan talouden kantokyky
- Kunnallisveroprosentti
- Kunnallisveron prosenttiyksikön tuotto
- Verotulojen osuus kunnan verorahoituksesta
- Yhteisöveron yritystoimintaerä
Työllisyys ja elinkeinorakenne
- Työllisyysaste
- Kunnassa toimivien yritysten määrä
- Työpaikkaomavaraisuus
- Avoimien työpaikkojen määrä
Muut elinvoimaa tukevat resurssit
- Kunnan taajama-aste
- Vapaa-ajan asuntojen määrä
- Kuntaan valmistuneet uudet asunnot
- Kuntavaalien äänestysprosentti
• Elinvoimapotentiaalin indikaattorin lähtökohdaksi otettiin mitattavissa olevat elinvoimaresurssit, jotka ovat vertailtavissa kuntien välillä
• Käytettävissä oleva tietopohja rajoitti jonkin verran mittarien valintaa
• Ns. pehmeistä elinvoimatekijöistä ei ole kattavaa tilastotietoa
Kuntien elinvoimaresursseissa kuntakoko painottuu, mutta ei yksin ole ratkaiseva tekijä – elinvoiman täsmällinen
mittaaminen on mahdotonta
4,00
3,71
3,40
2,95
1,91
1,11
0,74
4,00
3,65
3,63
2,88
1,76
1,06
1,09
2,44
2,41
2,10
2,39
1,96
1,71
1,97
2,11
1,94
1,93
2,22
2,04
1,84
2,12
0 2 4 6 8 10 12 14
Yli 100 000 as.
40 001-100 000 as.
20 001-40 000 as.
10 001-20 000 as.
5 001-10 000 as.
2 000-5 000 as.
Alle 2 000 as.
Pistejakauma kuntakokoluokittain, luokan keskiarvo
VÄESTÖ JA VÄESTÖKEHITYS
KUNNAN TALOUDEN KANTOKYKY
TYÖLLISYYS JA ELINKEINORAKENNE
MUUT ELINVOIMAA TUKEVAT RESURSSIT
• Tarkastelussa suuremmat kunnat saivat keskimäärin enemmän pisteitä kuin pienemmät kunnat
• Kasvavat kunnat saivat enemmän pisteitä kuin väestöään menettävät
• Vaihtelu kuntakokoryhmien sisällä on kuitenkin suurta
• Kunnan päätöksentekokyvyllä on suuri merkitys sille, miten potentiaali hyödynnetään
Tietolähde: Tilastokeskus
Kuvio: VM
Kuntien talouden ja toiminnan tilastoinnissa on merkittäviä puutteita ja kehitystarpeita
• Monista kuntien toiminnan ja kansalaisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta keskeisistä osa-alueista puuttuu kokonaan kuntakohtainen tieto tai tietopohja ei ole riittävän kattava ja luotettava kuntien välisen vertailun toteuttamiseksi
Peruspalveluiden laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden tietopohja on heikko, erityisesti opetussektorilla
Kuntien rakennuskantaan liittyvien taseriskien tai kuntien investointien arviointia ei voida tällä hetkellä toteuttaa kuntakohtaisesti vertailukelpoisella tavalla
• Kuntia koskevat tiedonkeruut ovat nykyisin myös verrattain hajallaan lukuisilla eri toimijoilla
Kaikille avoin tietopohja kuntien jatkuvasti muuttuvasta tilannekuvasta avataan vuoden 2020 aikana osoitteessa: