Embed Size (px)
DESCRIPTION
Tietoa, tahtoa ja tunnetta tarvitaan tulevaisuuden koulun kehittämisessä! Sanna Vahtivuori-Hänninen, TVT koulun arjessa Punkalaitumen yhteiskoulun VESO-päivä 20.3.2010. Esityksen sisältö. Tulevaisuuden osaaminen ja megatrendejä Kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Tietoa, tahtoa ja tunnetta tarvitaan tulevaisuuden koulun kehittämisessä!Sanna Vahtivuori-Hänninen,TVT koulun arjessa Punkalaitumen yhteiskoulun VESO-päivä 20.3.2010
Esityksen sisältö1. Tulevaisuuden osaaminen ja
megatrendejä2. Kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria3. Sosiaalinen media – Hei me blogataan!4. Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa
LähtökohtiaLähtökohtia• Tiedonkäsityksen muutos• Uudet sosiaaliset innovaatiot ja käytänteet• Tarve tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiselle
Mihin lapsia ja nuoria koulutetaan?• Yhteiskunnan aktiivisiksi kansalaisiksi• Osaaviksi ammattilaisiksi
työelämään• Onnellisiksi ja itsenäisiksi yksilöiksi
Yhteiskunnan kehitys ja osaamishaasteet
• Tietoteknistyminen• Monikulttuuristuminen• Yksilön vastuu itsestä• Ympäristö• Globaalisuus – (mikro)paikallisuus
Tulevaisuuden osaaminen• Mitä ovat suomalaisen osaamisen fokusalueet tulevaisuudessa?• Miten tulevaisuuden osaamista edistetään
kouluissa?• Mikä on tieto- ja viestintätekniikan ja mediaympäristöjen merkitys tulevaisuuden osaamisen edistämisessä?
Tulevaisuuden osaaminen?• Ajattelemisen taidot
– luovuus ja innovatiivisuus– kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko– oppimaan oppiminen ja metakognitio
• Työskentelyn taidot– suullinen ja kirjallinen kommunikointi– yhteistoiminta ja tiimityö
• Työskentelyvälineiden hallintataidot– Informaatiolukutaito, mediataito (luova, kriittinen, sosiaalinen)– tieto- ja viestintätekniikan käyttötaito
• Aktiivisen kansalaisuuden taidot– kansalaisuus: globaali ja lokaali– Osallisuus yhteisön jäsenenä– henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuullisuus
KSAVE-malli ATCS 2009; Uni of MelbourneTVT koulun arjessa -väliraportti 2010, Lankinen, T. 2010, http://tiny.cc./valiraportti
Tulevaisuuden osaaminen top 51. Arjenhallinta
• ihmiseksi kasvaminen ja aktiivinen kansalaisuus • itsensä johtaminen (tunteet, tahto, sinnikkyys, minäpystyvyys)• Itsetuntemus ja itsetunto• fyysinen hyvinvointi (liikunta ja kädentaidot)
2. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen• vastuullisuus omasta tekemisestä
3. Viestintätaidot • halu ja kyky viestiä• sosiaalinen osaaminen
4. Ajattelun ja työskentelyn taidot • performanssi ja kompetenssi yhdessä
• Yleissivistys ja perusilmiöiden ymmärtäminen • tiedolliset taidot Tulevaisuuden taidot -työpaja 19.3.2010
Oppien ja osallistuen – verkko-opetuksen megatrendejä
1. suljetusta kohti avointa: verkkoympäristöt, verkostot, oppimateriaalit, yhteiset rajapinnat
2. pehmeät arvot kunniaan – slow-ajattelun nousu• TVT osana kestävää ja ekologista elämäntapaa
jayhteisöllistä toimintakulttuuria (A B)
3. langattomien ja mobiileiden välineiden uusi aalto
4. informaalin ja formaalin lähentyminen, kuilu koulukäytön ja arkikäytön välillä – syrjäytyykö koulu nuorten arjesta?
5. Pelit oppimisympäristöinä
Megatrendejä
”Tulevaisuus on keskuudessamme,
se on vain epätasaisesti hajautunut.”
(William Gibson)http://www.youtube.com/watch?v=0SIS2ZwkWDghttp://www.youtube.com/watch?v=qOFU9oUF2HA
Arjen teknologiaa
Tieto- ja viestintätekniikan ja median palveluiden käyttömahdollisuudet kehittyvät nopeasti
Käyttö opetuksellisiin tarkoituksiin vähäistä eri oppiaineissa
Käyttötavat ja pedagogiset käytänteet kouluissa eivät olet paljoakaan muuttuneet opettajat kaipaavat pedagogisia ideoita ja käytäteitä
Kankaanranta 2008, Cicero Learning -selvitysraportti 2008;TVT koulun arjessa -väliraportti 2010, http://tiny.cc/valiraportti
Rehtorien asenteet tvt:llä ja medialla ei nähdä olevan suurta merkitystä opetuksessa ja koulun kehittämisessä
Opetuksessa hyödyntäneet opettajat painottavat verkostoitumista ja yhteyksien rakentamista
Haasteita: infrastruktuuri kuntoon, tiimityö, koulun rakenteellinen ja pedagoginen kehittäminen
Kankaanranta 2008, Cicero Learning -selvitysraportti 2008TVT koulun arjessa -väliraportti 2010
””Ovi on avoin, Ovi on avoin, on vain astuttava sisään.” on vain astuttava sisään.”
kiinalainen sananlaskukiinalainen sananlaskuJessican hologrammi
Google EarthMediaZooSL2lifEduUse
Näin ennen? Miten nyt?
tarve opiskelu- ja oppimisympäristöjen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseksi
elämyksellisyys, yhteisöllisyys, havainnollisuus aktiivinen osallistuminen ja omaehtoinen toimijuus
(vrt. Gee 2008) autenttiset kompleksiset ongelmat (Cohen et al.
1990) tulevaisuuden jatko-opiskelu- ja työelämävalmiudet lapsen, nuoren ja aikuisen turvallinen suhde pysyy –
kasvatus ja koulutustarpeet muuttuvat yhteiskunnan muuttumisen myötä
Kohti yhteisöllistä tulevaisuuden koulua
(Vahtivuori, Wager & Passi 1999, 271; Tella ym. 2001, 207)
WIN-WIN –tilanne, tiedon ja osaamisen jakaminen ei nolla-summa peliä
pelotLUOVUUS
RIKASTAVA YHTEISÖLUOTTAMUS
Kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria
visio
haasteet
resurssitkysy-mykset
Vrt. Pekka Himanen 2009
unelma
pelot
Sosiaalinen media - siis mitä?– blogit [selaimen kautta ylläpidettäviä yksinkertaisia verkkosivuja,
kronologisuus, tekstiä, kuvia, videoita], www.wordpress.com, www.blogger.com, blogs.helsinki.fi]
– wikit [yhteisöllistä ja jäsentynyttä verkkosivujen tuottamista, ”verkkokirjamainen” www.wikimedia.org; wiki.helsinki.fi/]
– podcastit [omien äänitiedostojen julkaisua verkossa, ”iPod + broadcasting”, äänitys ja jakelu, www.helsinki.fi/podcast, iTunes]
– osallistuminen, jakaminen, vinkkiverkostot[UCC (User Created Content), Flickr, YouTube, www.irc-galleria.net, Sometu, Ning, alustat sosiaaliselle verkottumiselle (Peace)]
– verkkoyhteisöt ja itseilmaisu [www.facebook.com, www.habbo.com, 2ndlife.com, Sloodle, monen pelaajan verkkopelit]
– verkkokokousympäristöt, moniaistisuus (video ja ääni, verkkojuttelu, muistiinpanot, opetusmateriaalin jakaminen)
Sosiaalinen media toiminnan paikkana
– osallistuminen, jakaminen, vuorovaikutus– kulutus- ja osaamisyhteiskunnasta
yhteisölliseen vertaisyhteiskuntaan – omaehtoinen tuottaminen,
remiksaus, forwardaus– opettajat, diginatiivit ja milleniaalit,
digikuilu sukupolvien välillä – teknologian domestikaatio,
”miten juutuubi kesytetään” (Rantala 2008)– yksinkertaisia sovelluksia, palveluita
ja työkaluja opetuksen ja opiskelunja viestinnän tueksi ”Less is more!” [email protected]
Sosiaalinen media• Miksi lasten ja nuorten parissa
niin suosittua?1) tekninen osaaminen, helppous (yksi klikkaus)2) luovuus, itseilmaisu, remiksaus, forwardaus, 3) nuorten mediakulttuuri, yhteisöllisyys, ”produsage”
netti-ilmiöt puheenaiheina, huumori, viihde
• Alle 30-vuotiaista 50% käyttää vähintäänkerran viikossa
– esim. IRC-galleriassa päivittäin yli 60% 13—17-vuoti-aista, 500 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, miljoona kommenttia päivittäin
– Facebookissa helmikuussa 2010 400 miljoonaa käyttäjää– nuoremmat Habbossa, 6 miljoonaa kirjautumista kuukaudessa
• 2%-20% verkon käyttäjistä tuottaa omaa sisältöä• esimerkki Siltamat SecondLifessa ja ConnectPro:ssa
Miksi opiskelua ja opetusta verkossa?Tietenkin!• Nouse barrikadeille liputtamaan verkon hyötykäytön ja
tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön puolesta! Ota kantaa elämyksellisen, havainnollisuuden, moniaistisuuden, omaehtoisen tuottamisen, ongelmanratkaisun ja yhteisöllisen opiskelun puolesta!
Vastustan!• Kriittisten silmälasien läpi tarkasteltuna koko homma on
täyttä hapatusta. Argumentoi huuhaata,turhaa ajanhukkaa ja pinnallista vuorovaikutusta vastaan!
• Väittäkää, kommentoikaa, olkaa rohkeita!
Mitä hyötyä opettajalle?• opiskeluprosessi näkyväksi• erilaiset opiskelupolut esiin –
henkilökohtaistatukea ja ohjausta opiskelijoille
• mahdollisuus yhteisölliseen ja yksilölliseen työskentelyyn, joustavuus, koti-kouluyhteistyö
• koulu osana yhteiskuntaa ja maailmaa• lokaali ja globaali toimijuus
• group creativity (Sawyer 2008) – aktivoivat työtavat [email protected]
Haasteita• opettajilla taitoa käyttää teknisesti
välineitä (esim. erilaisten työvälineiden käyttö)
pedagogisia käyttötapoja ja ideoita kaivataan miten ja mihin käyttäisin didaktisesti
tarkoituksenmukaisesti verkkoympäristöä, työkalua tai palvelua omassa oppiaineessa?
• pedagogiset mallit ja strukturointi suunnittelun tukena (PBL, tutkiva oppiminen, ryhmätutkimus, vastavuoroinen opetus)
”TEKOJEN TORI”
Ratkaise tehtäviä
Etsi tietoa
Tutki
Keskus-tele Kirjoita
Lueteoriaa
Arvioi
tutusturanskan
ääntämiseen
äänipankkiverkossa
lataa ranskanpodcasteja
ääni-näytteet
analysoitekstinäytteitä
postaaanalyysisi
blogiin
käy arviointi-keskustelua
ja kommentoija muokkaa
muiden tuotoksia
TVT:n opetuskäytön kehittäminen• Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistäminen
lasten ja nuorten toiminta- ja oppimisympäristöissä• Tvt:n ja median käytön innovaatiot, prosessit ja sisällöt• Käytön vakiinnuttamista edistävät toimintamallit ja
palvelukonseptit• Opettajien ja oppilaiden mediataitojen ja tieto- ja
viestintätekniikan käyttötaitojen edistäminen• Valtakunnalliset hankkeet:
– TVT koulun arjessa2008—2010– OPTEK 2009—2011 [blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun]
TVT koulun arjessa 2008—2010• yhteisöllinen ja
viestinnällinen tulevaisuuden koulu
• tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa koulun arkea ja opetus-opiskelu-oppimis-ympäristöä
• vuonna 2011 Suomenkouluilla on strategia ja levitettävissä olevia innovatiivisia toimintamalleja ja suosituksia
• tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ryhdytään vakiinnuttamaan kaikkiin Suomen kouluihin
infrastruk-tuuri ja tvtinnovaatio
t
tiimityöyhteisöl-
lisyys
pedago-giset
rakenteetja mallit
Tulevaisuuden koulu
TVT koulun arjessa• luodaan suosituksia, toimenpide-
ehdotuksia ja innovatiivisia toimintamalleja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi opetuksessa ja opiskelussa
• levitetään syntyneitä hyviä toimintatapoja, pedagogisia malleja, rakenteita ja teknisiä ratkaisuja kansallisesti ja kansainvälisesti.
Kehittäjäkoulut• Espoo Koulumestarin koulu• Helsinki - Kuninkaantien
molemmin puolin -hanke• Joutsenon yläkoulu• Kauniaisten
suomenkielinen perusopetus
• Larsmo Holm skola • Oulun Oulujoen koulu
• Punkalaitumen yhteiskoulu
• Riihimäen Pohjolanrinteen koulu
• Rovaniemen Saaren koulu
• Ruoveden Kirkonkylän koulu –Tuhkasta timantti
• Tampere - Epun mediareppu
• Turun Puropellon koulu
Kehittämisalueet1. Infrastruktuuri, laitetekniikka ja
ohjelmistot2. Oppimisympäristöt, pedagogiset
mallit ja käyttötavat
3. Sisällöntuotanto ja oppimateriaalit 4. Kouluyhteisön kehittäminen,
ammatillisen kasvun ja yhteistyön tukeminen
5. Public-private –liiketoimintamallien kehittäminen
Mitä pitää tehdä: Suositukset ja toimenpide-ehdotukset2.1 INFRASTRUKTUURI, LAITETEKNIIKKAJA OHJELMISTOT2.1.1 Nopeat tietoliikenneyhteydet ja toimivat tekniset ratkaisut kaikkiin kouluihin2.1.2 Koulujen tekninen ja pedagoginen tuki kuntoon
2.2 PEDAGOGISET MALLIT, KÄYTÄNTEET JA OPPIMISYMPÄRISTÖT2.2.1 Yhteisöllistä opiskelua tukevat aktivoivat ja opiskelijalähtöiset työtavat käyttöön
2.3 OPPIMATERIAALIT JA SISÄLLÖNTUOTANTO2.3.1 Materiaalit elämyksellisiksi ja kaikkien saataville
2.4 KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN2.4.1 Koulujen toimintakulttuuri yhteisölliseksi 2.4.2 Opetustoimen ja oppilaitosjohdon osaaminen ajan tasalle
2.5 KOULUT JA YRITYKSET KUMPPANEIKSI 2.5.1 Koulujen ja yritysten kumppanuus uudelle tasolle
MUITA SUOSITUKSIA2.6 Opettajankoulutus koulujen tarpeita vastaavaksi2.7 Kansallinen suunnitelma tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle
Infrastruktuuri, laitetekniikka ja ohjelmistot• Case 1: Kauniaisten Kasavuoren ja Mäntymäen koulujen
tietohallintopalveluiden ulkoistaminen• Ongelma: Kouluissa todettiin ongelmia kunnan tietohallinnon
tarjoamisessa palveluissa ja tvt-tuen järjestämisessä • Toimimattomat koneet ja toimimattomuuteen turhautuneet
opettajat• Toiveena keskitetty palvelinympäristö ylläpidon
helpottamiseksiRatkaisu: Kauniaisten askeleet• Teetettiin selvitys, jossa käytiin läpi eri toteutusvaihtoehtoja
ja kustannuksia• Selvityksen perusteella kunnanvaltuusto päätti, että
Kauniaisten suomenkielisissä kouluissa siirrytään Linux-pohjaiseen järjestelmään
• Tehtiin palvelusopimus palvelustarjoajan kanssa, kunnan pääoma sidottuna järjestelmäratkaisuun, ei laitteistoon ja ylläpitoon
Infrastruktuuri, laitetekniikka ja ohjelmistot Case 1 Kauniaisten Kasavuoren ja Mäntymäen
koulujen tietohallintopalveluiden ulkoistaminen
• Kauniaisten suomenkielisten koulujen arki• Kouluissa yhteensä 1200 käyttäjää• 100 Linux-työpistettä, 120 uutta thin clientia
(käynnistyvät Linux-palvelimen avulla), kuusi Linux-tehotyöasemaa multimedia- ja pctv-käyttöön, 20 Linux-käyttöjärjestelmällä toimivaa kannettavaa tietokonetta
• vanhat Windows-kannettavat ja työasemat osana ratkaisua
• ohjelmistot ja tiedostot sijaitsevat keskitetyssä palvelinympäristössä (Ubuntu Linux ja LTSP [Linux Terminal Server])
Pedagogiset mallit ja käytänteetCase 2 Älytaulu taidekasvatuksessa (Koulumestarin koulu)• oppilaat tekevät älytaulun avulla oman animaation• oppilaat piirtävät älytaululle musiikin virittämänä itse
ideoimansa tarinan• oppilaiden ideoimat kuvat tallennetaan yksi kerrallaan,
älytaululle lisätään musiikki (esim. opettaja soittama, huom. tekijänoikeudet)
Esimerkkejä Koulumestarin arjesta:• www.koulumestari.fi/arjen_tietoyhteiskunta_uutta.html• http://tiny.cc/koulumestari
Esimerkki Oulujoen samanaikaisopetuksesta• http://oulujoenosaajat1.ning.com/video/microsoft-pil-finland
Sisällöntuotanto ja oppimateriaalit• Omaehtoinen sisällöntuotanto (Punkalaitumen yhteiskoulu)• tavoitteena tieto- ja viestintätekniikan ja median palveluiden
luonteva integrointi kaikkiin oppiaineisiinEsim. oppilaat suunnittelevat oppimateriaalia englannintunnille• aineenopettaja ideoi ja suunnittelee yhdessä oppilaiden kanssa
tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä muiden aineiden opetuksessa.
• 9.-luokkalaiset oppilaat suunnittelevat ja tuottavat Hot potatoes –ohjelmalla 7.-luokkalaisille englanninkielen harjoitustehtäviä
• oppilaat ratkaisevat tehtäviä yhdessä
Sisällöntuotanto ja oppimateriaalit
• Teemakehä• tutustutaan tvt:tä hyödyntäen johonkin ajankohtaiseen
ilmiöön tai teemaan (esim. ympäristö) useissa toimintapisteissä, jotka muodostavat kehän
• eri pisteissä (esim. kirjasto, kuvisluokka, musiikkiluokka, joenvarsi) tuotettava materiaali kootaan reaaliaikaisesti kuvaten tai videokuvaten blogiin/wikiin
• tuotetun materiaalin avulla ilmiötä opetetaan muille ja käytetään apuna kriittisesessä ilmiön tarkastelussa
Koulun toimintakulttuurin kehittäminen
• Case 2 Rehtorin oppitunnit ja samanaikaisopetus opettajien suunnittelu- ja kehittämistyön tukena (Koulumestarin koulu ja Oulujoen koulu)
• koulun kehittäminen lähtee 1) arvokeskustelusta, 2) arvojen jalkauttamisesta ja 3) opettajien kehittämästä yhteisestä toteutussuunnitelmasta
• rehtori on koulun pedagoginen ja arvojohtaja• rehtori rekrytoi samansuuntaiset arvot hyväksyvää
henkilöstöä• opettajien tiimityöhön ja kehittämiseen on järjestetty aikaa:
– mm. rehtorin oppitunneilla ja pedagogisilla kahviloilla, jolloin tietyn vuosiluokan opettajat pitävät• omia tiimipalavereita• kehittää hyviä toimintamalleja ja käytänteitä
• samanaikaisopetus vakituiseksi toimintamalliksi
Tulevaisuuden koulun kivijalat
VISIOYhteisöllinen ja viestinnällinen
tulevaisuuden koulu, jossa tieto- ja viestintätekniikka
ja media ovat luonteva osa arkea ja opetus—opiskelu—
oppimisympäristöä.
TulevaisuusTehdään.
Tärkeintä on millaisina itsemmenäemme.
Kiitos!For more information:
Sanna Vahtivuori-Hä[email protected]
Media Education CentreHelsinki University
blogs.helsinki.fi/verkko-opetuswww.arjentietoyhteiskunta.fi
www.helsinki.fi/sokla/media/
Verkossa kuin Verkossa kuin sinfoniaorkesterissasinfoniaorkesterissaVerkkoyhteisöt• ”sosiaalisen verkon” sovellukset, osallistuminen ja
dialogisuus ja mahdollisuus omaan tuottamisen tehokkaaseen käyttöön
• muutos lukijasta aktiiviseksi toimijaksi ja tuottajaksi
Ajan ja paikan uudet muodot• informaalin ja formaalin yhdistyminen opetuksessa ja viestinnässä • suljetuista systeemeistä kohti avoimia
Havainnollistamisen hauskuus ja kokemuksellisuus• audiovisuaalisuus, moniaistisuus, , persoonallisuus ja tunteet esiin• simulaatiot, pelit, narratiivit (videotarinat, esim. klassinen draaman
kaari, jazzin ABBA-muoto, Jaw model: Bite-Body-Tail, lineaarinen malli, metaforat, merkitysten kautta ymmärrys, Bruner, Peirce)
Chat – verkkojutustelua ja Chat – verkkojutustelua ja ideointiaideointia• tosiaikaista vuorovaikutusviestintää verkossa sille
varatulla keskustelukanavalla• pienryhmän nopea ajatusten ja kokemusten vaihdon
väyläKäyttömahdollisuuksia opetuksessa• ideointikeskustelut,• ongelmanratkaisukeskustelut, aivoriihet, suunnittelu • roolipelit, tilannesimulaatiot, mielipidekeskustelut,• ohjauskeskustelut• sosiaalinen jutustelu• yhteydenpito, hallinta, tiedostojen jako
Chat – juttelua ja ideointiaChat – juttelua ja ideointia• messengerit, ”pikaviestimet”• Skype videopuhelu ja ryhmächat, kanavat,
teemat, ks. esim. meset; instant messanging, windows live messenger, Suomi24Chat, ChatCity
• nopeatempoista, päällekkäin puhumista• pienet ryhmät, alle 10 opetuskäytössä
• Esimerkkinä Moodlen chat TVT-verkoston kurssilla
moodle.joensuu.fi\course\view.php?id=582
Käsitekarttoja ja Käsitekarttoja ja mindmappejamindmappeja• ideointiin, ilmiön tutkimiseen, jäsentämiseen,
jakamiseen ja tieteellisen ajattelun tukemiseen• oppilaan pedagogisen ajattelun tutkimus, stimulated
recall
• ryhmätöihin (chat-mahdollisuus)• verkkoympäristönä• CmapTools – käsitekarttatyökalu ja
verkkoympäristö• MindManager Ks. blogs.helsinki.fi/verkko-opetus
tvt-tietoiskut CmapTools
Hei me blogataan!Hei me blogataan!• verkkomateriaalia helposti valmiisiin raameihin• nopeus ja käyttäjäystävällinen, helppo päivitettävyys (”yksi
klikkaus”)• kurssiblogi, verkkolehti, portfolio• tiedonhallinta, keskustelu, julkaiseminen, verkostoituminen• asiantuntijoiden keskustelu- ja kommenttifoorumi, esim.
http://minunvenajani.blogspot.com, http://blogs.helsinki.fi/verkkopedaseuranta
• teemakeskusteluihin osallistuminen ja niiden seuraaminen• lähiblogosfääri, dialoginen tieto, argumentti, vasta-argumentti, tiedon
luotettavuuden arviointi kommenttien ja viittausten perusteella• tiedonhaku blogista, asiantuntijalta kysyminen• ongelmien ratkominen aidossa ympäristössä• korvanneet osin uutisryhmiä, RSS-syötteet seurantaan
Liikkeelle!Liikkeelle!• langattomien viestinten, kännyköiden,
moniviestimien käyttö opetus–opiskelu–oppimisprosessin tukena.
• mobiilisuus voi tuoda opiskeluun avoimuutta ja joustavuutta opiskeluresurssien äärelle lähes mistä tahansa
• narratiivisuus ja henkilökohtaisuus• mobiilit videotarinat, tagging, mobltz.com
www.panawapaworld.org • I-Trace Project ”Röntgenanatomiaa
mobiilisti” www.itrace.ing.unict.it/i-trace
Verkkokokous opetuksen tukena• opetus kahdelle ryhmälle samaan aikaan• ideointi, aivoriihet, pienryhmät• suunnittelukokoukset• asiantuntijaluennot• opetusharjoittelun ohjaus• oppimateriaalin tekeminen ja luentojen
tallentaminen
Verkkokokouksen muistilistaa1. ennakkosuunnittelu, pedagoginen ja tekninen toteutus2. lyhyet ohjeet, opiskelijoiden oma pohdinta ja toiminta3. vuorovaikutuksen tukeminen
– tutustuminen, motivointi, huumori, vapaa keskustelu, katsekontakti
– pienten oppilaiden kanssa maskotti tai nukke, kameraan puhuminen helpompaa
4. ääni tärkeämpi kuin kuva5. sisällön valinta ja rajaus, rytmitys, lähikuvat6. usean kanavan samansuuntaisuus, kuva, ääni, data7. oppimateriaalin muokkaaminen havainnolliseksi 8. interaktiiviset välineet; mihin käytetään esim. luennon
aikana [chat, muistiinpanot, valkotaulu]
Linkkejä• Google Earth opetuskäytössä (Radioverso.org,
suomalainen)• Esimerkki SecondLifen opetuskäytöstä (englanniksi)• Lankshear & Knobel: New Literacies – sosiaalisen
median käytänteet uusina lukutaitoina• Risto Korhosen esimerkki ConnectProsta ja Adobe
Presenteristä• Verkko-opetus –blogi• Timo Portimojärven esitys ConnectPro –
verkkokokouksen käytöstä
Opetusteknologiakoulun arjessa (OPTEK)
OPTEK-tutkimushanke• Tavoitteena on tuottaa perusteltuja ja kestäviä
ratkaisuja tieto -ja viestintäteknologian käyttöön koulun arjessa.
• Tekes-hankkeen osallistujat: 12 tutkimuslaitosta 8 yliopistosta, 28 yritystä, Liikenne- ja viestintäministeriö, Opetusministeriö ja Opetushallitus
• Neljä tutkimuspakettia (seitsemän osaprojektia)• 12 kehittämiskoulua• Tutkimusjohtaja: professori Marja Kankaanranta,
Agora Center, Jyväskylän yliopisto• Projektikoordinaattori: Maarit Viik-Kajander, CICERO
Learning, Helsingin yliopisto
Tavoitteena kehittää• opetusteknologiaan ja sen käyttöön liittyviä
innovaatioita ja uutta tutkimustietoa • prosesseja ja sisältöjä teknologian hyödyntämiseen
koulujen opiskelu- ja oppimisympäristöissä• toimintamalleja ja palvelukonsepteja, joiden avulla
opetusteknologian käyttö voidaan vakiinnuttaa koulujen arkeen
• toimivia yhteistyömalleja tutkimuslaitosten, koulujen ja yritysten välille
• alan liiketoimintamahdollisuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti
TutkimuslaitoksetHelsingin yliopisto Mediakasvatuskeskus
Psykologian laitosMatemaattis-luonnontiet. Aineiden
tutkimuskeskusJyväskylän yliopisto Agora Center
Koulutuksen tutkimuslaitosTietotekniikan laitos
Oulun yliopisto Educational Technology Research UnitFuture School Research Center
Tampereen teknillinen Tiedonhallinnan ja logistiikan laitosyliopisto Advanced Multimedia CentreTampereen yliopisto Informaatiotutkimuksen ja Interaktiivisen median laitosTeknillinen korkeakouluSimLabTurun yliopisto Informaatioteknologian laitosVTT Technical Research CentreÅbo Akademi IMPEd resurssikeskus
Partnerit• Arctic Connect • Arcturia• Aronet-esitysyhtiö • Datafisher • Datapolis • DNA Finland • Elisa • Finnet-liitto • Fronter • Hewlett-Packard • Humac • NetOP • Kuusela.com • Mediamaisteri • Microsoft • Nokia
• Opinsys • Oppifi • Otava • Otavan opisto • Oy International Business Machines Ab • Pohjois-Hämeen Puhelin • Taloudellinen tiedotus-toimisto ry
(TaT) • Teknologiakeskus Hermia Oy/COSS • TIEKE • Täsmätelevisio • WSOYpro• ACC Global• Liikenne- ja viestintäministeriö
• Opetusministeriö• Opetushallitus
Tulevaisuuden osaaminen ja suomalainen koulujärjestelmä• 21 st Century Skills -paneeli 2010• Vastuutahot: Optek-hanke, Tekes, Opetushallitus• Toteutus
– ennakkotyöskentely verkkohaastatteluna helmikuussa: määritellään osaamisalueet– Tulevaisuuden osaaminen -seminaari 19.3.2010 Helsingissä– Tavoitteena tuottaa tuntijakotyöryhmälle ja TVT koulun arjessa strategiatyöhön tietoa– koontityöskentely huhti-toukokuussa 2010– kansallinen seminaari syksyllä 2010
• Osallistujat– tutkimus, liike-elämä, koulutus
• ITK’2010 tutkijatapaaminen ja konferenssi 23.-24.4.2010 www.itk.fi
tietoa tuntijakotyöryhmän työhön ja valtakunnallisten opetusuunnitelmien perusteiden uudistamistyöhön
Outline of the Cephalometric Study Module
Info about Cephalometric
tracing
Web-questionnaire
F2 F
NM
BE
Mobile Learning Environment
Orientation lecture
F2F meeting I
solving problems ja summing up what have
been learned so far
Evaluation, sharing experiences and closing
up the seminar
Questions and problems to groupware
Getting familiar with the tablet pc,
software and network-
environment
• Getting familiar with the software,
tutorial
F2F Meeting III
Students design their own
schedules
NBE study phase I Two weeks
F2F meeting II NBE study
phase IIOne week
Trainingof the test
pictures
Questions and problems to groupware
Test I: Tracing the test pictures
Test II: Tracing the test pictures
I-trace video clipwww.itrace.ing.unict.it/i-trace/
www.helsinki.fi/sokla/media/
Pedagogiset mallit 1 pedagoginen malli on suunnitelma tai teoreettinen malli,
jonka avulla voidaan ohjata opetuksen suunnittelua ja suunnitella opetusmateriaalia (Joyce & Weil 1980)
yleisiä periaatteita verkko-opetuksen, materiaalien ja -opiskeluympäristön suunnitteluun ja arviointiin
tieto- ja viestintätekniikan, erityisesti verkon ja opiskelun suhteen tietoinen pohdinta
tutkimusperustaisuus vs. intuitio
sanna. [email protected]
Pedagogiset mallit suunnittelussa Hajautettu ja yhdistetty asiantuntijuus
(Oatley & Brown 1993; vrt. Tella ym. 2001)
Vastavuoroisen opettamisen menetelmä (Palincsar & Brown 1984)
Ongelmaperustainen oppiminen ja opetus (PBL) (Boud & Feletti 1999; Norman & Schmidt 1992)
Group Investigation Model (Sharan & Sharan 1992)
Mielekäs oppiminen (Ausubel 1968; Jonassen 1995)
Model of Learning Through Simulations (Joyce et al. 1997)
Mediakasvatuksen monitasomalli (Tella & Mononen-Aaltonen 2000)
Käyttötapamalli (Goldsworthy 1999; Vahtivuori 2000)
Tutkiminen
Tulkitse-minen
Sisäinen motivaatio
Vuorovaikutus
Ryhmätutkimusmalli
Group investigation model, Sharan & Sharan 1992
• Määritellään tutkimusteemat ja jakaudutaan tutkimusryhmiksi
• Tutkimussuunnitelman työstäminen yhdessä• Tutkimuksen toteuttaminen• Tutkimustulosten esittelytavan suunnittelu• Tutkimustulosten esittely• Tutkimusprosessin ja sen tulosten arviointi
yhdessä
Ryhmätutkimuksen vaiheet
Sanna Vahtivuori-Hänninen 2008
Mielekäs oppiminen
mestari-oppipoika
ongelma-lähtöinen
sokraattinen
tutkimus-perustainen
vasta-vuoroinen
jne.
aktiivistaasiantuntijuutta
yhdistelevääitseohjautuvaakeskustelevaa
kriittisesti arvioivaaohjattua ja tuettua
reflektoivaaryhmänä toimivaa
sitoutunuttatavoitteita asettavaa
tietoa rakentavaatutkivaa
vastuuta tuntevaa
itsenäistäjaettua
jäsentynyttäkompleksista
kriittistäkulttuuristaosallistuvaareflektoituasisäistettyäsitoutunutta
yhdessä rakennettuayhdistettyä
dialogistakokemuksellista
kommunikatiivistakulttuurisidonnaista
kriittistäkumulatiivistareflektiivistä
tiedeperustaistatilannesidonnaista
vastuullistavuorovaikutteista
yhteisöllistäyksilöllistä
TOIMINTAReflektoiva
opetusTavoitteellinen
opiskelu
TVT TVTTVT
Opetus-opiskelu-oppimisprosessin piirteitä didaktisessa verkkoympäristössä.Vahtivuori-Hänninen et al. 2004.
D V Y
(Vahtivuori, 1999; 2001; Goldsworthy 1999:
Vahtivuori & Masalin 2000;Tella et al. 2001, 182)
Mediataitoa metsästämässäMediataitoa metsästämässä• mukavuusvyöhykkeeltä murtautuminen• uteliaisuutta tarvitaan, välineet aina olleet
osa opetusta ja kulttuuriamme• rajojen rikkominen vaatii opettajalta
rohkeuttaja itsensä likoon laittamista
• verkkoviestintä ja -opetus hallittua riskinottoa
• verkko kulttuurisena meeminä (Cola-Olli)– irg-galleria, chatit, meset, blogit, mikroblogit ja
wikit aikamme kansanperinnettä– lapset ja nuoret ovat verkossa
Mediataitoa Mediataitoa metsästämässämetsästämässä• verkon piirteet ja kulttuuri tutuksi toimimalla
– tietoa, taitoa, estetiikkaa ja etiikkaa• käyttötapojen (pedagoginen, yhteisöllinen,
välineellinen ja viestinnällinen) ja eri segmenttien (tuottaminen, esittäminen) hyödyntäminen
• langattomuus, mobiilisuus joustavuus• Communicate light Learn light• Ambient ja ubimedia• Verkko-opetuksen fokus: miten tarinoita
kerrotaan, tagit, valta, luottamus, roolit, identiteetti ja sen kehittyminen, kansalaisjournalismi, konteksti
Medialukutaidosta mediataitoon – Medialukutaidosta mediataitoon – Opettajan mediataidon askeleitaOpettajan mediataidon askeleita
Naiivi lukutaito Yksilökeskeiset valinnat, monologisuus
Faktojen lukutaito Faktat ja realismi, todellisuuteen viittaaminen
Merkityksiä rakentava mediataitoMerkityksiä rakentava mediataito Dialogisuus, audiovisuaalistenDialogisuus, audiovisuaalistenmerkitysten luominenmerkitysten luominen
Valtauttava mediataitoValtauttava mediataito Syvä dialogisuus, omaehtoinen ja Syvä dialogisuus, omaehtoinen ja tuottaminentuottaminen toiminta toiminta
(Oksanen 2001; Tella, Vahtivuori, Wager, Passi & Oksanen 2001; vrt. Parsons 1987; Aarseth 1999)
proaktiivisuus
työympäristö
rutiinit, prosessittaktiikka
strategia
visio
staattinen,lineaarinen
dynaaminenmoninainen
kaaottinen,hajottava
Ihmiset
muutos,innovaatiot
asioidenkehittäminen
osaamisenkehittäminen
Kohti hyviä verkko-opetuksen käytänteitä
Vrt. esim. Humap 1/2008
Kohti hyvää elämääKohti hyvää elämää• kokea täysi elämänkaari• saada ravintoa, suojaa ja rakkautta• olla terve ja kehittää ruumiin kykyä• harjoittaa ajattelua, aisteja, mielikuvista,
huumorintajua ja teknisiä taitoja• harjaannuttaa haluja ja tunteita• solmia ihmissuhteita ja toimia erilaisissa yhteisöissä• ottaa osaa yhteisten päämäärien ja niiden
tavoittamisen keinojen suunnitteluun• tulla tunnustetuksi itsessään arvokkaana yksilönä ja
kulttuurisen taustansa edustajana• elää tyydyttävässä suhteessa muun luonnon kanssa
(Aristoteles 384 eaa.—322 eaa.)
