Etapas del proceso de investigación

MMeettooddoollooggííaa ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn

11

PPRROOTTOOCCOOLLOO DDEE PPRROOYYEECCTTOOSS DDEE IINNVVEESSTTIIGGAACCIIÓÓNN((EEttaappaass ddeell pprroocceessoo ddee iinnvveessttiiggaacciióónn))

PPSSCC.. MMaannuueell CCoonnttrreerraass..

PPRROOFFEESSOORR EE IINNVVEESSTTIIGGAADDOORR

CCAAPPÍÍTTUULLOO II

PPLLAANNTTEEAAMMIIEENNTTOO DDEELL PPRROOBBLLEEMMAA

11..11.. CCoonnssiiddeerraacciióónn GGeenneerraall..

TTooddaa ppeerrssoonnaa,, sseeaa eessttuuddiiaannttee,, pprrooffeessiioonnaall,, oo qquuiieenn ssee ddeeddiiqquuee aa llaa iinnvveessttiiggaacciióónn eenn ccuuaallqquuiieerr áárreeaa

ddeell ccoonnoocciimmiieennttoo,, ssee aaddvviieerrttee,, ddeebbee ddee tteenneerr uunnaa aammpplliiaa bbaassee ccoonncceeppttuuaall,, tteeóórriiccaa yy mmeettooddoollóóggiiccaa

eenn eell ccaammppoo ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn cciieennttííffiiccaa,, ppuueess ssee ttrraattaa ddee llaa ccoonnssttrruucccciióónn ddee uunn iinnssttrruummeennttoo qquuee

bbuussccaarráá llaa ffoorrmmaa ddee ssoolluucciioonnaarr ddiiffiiccuullttaaddeess;; llóóggiiccaammeennttee,, qquuiieenn ccaarreeccee ddee eessee ccoonnoocciimmiieennttoo nnoo

ppuueeddee ddiisseeññaarr uunn pprrooyyeeccttoo ddee iinnvveessttiiggaacciióónn..

PPllaanntteeaammiieennttoo ddeell pprroobblleemmaa,, ddee qquuee??,, ssuueennaa aabbssttrraaccttoo,, ppllaanntteeaammiieennttoo ddee uunn TTeemmaa--pprroobblleemmaa,, ddee

qquuee íínnddoollee??,, ssoocciiaall??,, eeccoonnóómmiiccoo??,, ppoollííttiiccoo??;; aa ppaarrttiirr ddee eessee mmaarrccoo rreeffeerreenncciiaall ssee iinniicciiaa eell ssoonnddeeoo,, llaa

eexxpplloorraacciióónn,, eell ddiisseeññoo aarrqquuiitteeccttóónniiccoo ddeell pprrooyyeeccttoo,, ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn qquuee ssee pprreetteennddee rreeaalliizzaarr..

FFuunnddaammeennttooss mmeettooddoollóóggiiccooss ppaarraa eell ppllaanntteeaammiieennttoo ddeell TTeemmaa--pprroobblleemmaa..

EEll tteemmaa oo ffeennóómmeennoo ssoocciiaall aa aannaalliizzaarr,, yyaa eess uunnaa rreeaalliiddaadd,, ssuuss eeffeeccttooss ssoonn ddee iimmppaaccttoo nneeggaattiivvooss eenn

llaa ppoobbllaacciióónn,, ssuu ccaarráácctteerr ddeessttrruuccttiivvoo eess ttrraasscceennddeennttaall,, eell iinntteerrééss aa rreessoollvveerr ssee vvuueellvvee ddeell iinntteerrééss

ccoolleeccttiivvoo--ssoocciiaall aa iinnssttiittuucciioonnaall;; eenn eessaa ppeerrssppeeccttiivvaa ssuurrggeenn llaass pprreegguunnttaass,, qquuee ccaauussaass,, qquuee

mmoottiivvaacciioonneess,, qquuee cciirrccuunnssttaanncciiaa hhaann oo eessttáánn ddeetteerrmmiinnaannddoo eell eessttaaddoo ssiittuuaacciioonnaall ddeell tteemmaa--

ffeennóómmeennoo ssoocciiaall ddeetteerrmmiinnaaddoo??,, eejjeemmppllooss:: PPoorrqquuee llaa mmaayyoorrííaa ddee llooss ppaaíísseess ddee AAmméérriiccaa LLaattiinnaa nnoo

ssaalleenn ddeell ssuubb--ddeessaarrrroolllloo??,, ppoorr qquuee eenn EEll SSaallvvaaddoorr hhaayy ttaannttoo nniiññoo ddeessnnuuttrriiddoo,, ttrraabbaajjoo iinnffaannttiill,,

aannaallffaabbeettiissmmoo,, mmiisseerriiaa eenn llaa mmaayyoorrííaa ddee llaa ppoobbllaacciióónn rruurraall??;; qquuee ccaauussaa ddeetteerrmmiinnaann llaa ccrriissiiss ddee llaa

ssaalluudd eenn EEll SSaallvvaaddoorr??,, eettcc..;; llaass rreessppuueessttaass aa eessaass pprroobblleemmááttiiccaass ssoolloo ssee ppuueeddeenn oobbtteenneerr aa ttrraavvééss

ddee uunnaa iinnvveessttiiggaacciióónn cciieennttííffiiccaa;; ddee aallllíí,, llaass ssoolluucciioonneess qquueeddaann ssoommeettiiddaass yy ssuujjeettaass aa llaass bbuueennaass

iinntteenncciioonneess oo vvoolluunnttaaddeess oobbjjeettiivvaass gguubbeerrnnaammeennttaalleess yy ddee ppoollííttiiccaass iinnssttiittuucciioonnaalleess..


22

EEll ppllaanntteeaammiieennttoo ddeell pprroobblleemmaa ddiiddááccttiiccoo--mmeettooddoollóóggiiccoo qquuee ssee qquuiieerree eexxpplliiccaarr yyaa ddiioo ssuuss pprriimmeerrooss

ppaassooss,, ddeessddee lluueeggoo qquuee eenn eessee iinniicciiaall pprroocceessoo iinntteerrvviieennee eell aannáálliissiiss,, llaa iinntteerraacccciióónn yy rreellaacciióónn tteeóórriiccaa

yy ccoonncceeppttuuaall,, iinntteerrpprreettaacciióónn yy ccoonncceeppcciióónn iinntteeggrraall,, ccaarraacctteerrííssttiiccaass ggeenneerraall yy ffuunnddaammeennttaall ddeell TTeemmaa--

pprroobblleemmaa qquuee ssee pprreetteennddee ssoolluucciioonnaarr..

EEll ppllaanntteeaammiieennttoo ddeell pprroobblleemmaa ddeebbeerráá sseerr ccoohheerreennttee yy rreessppoonnddeerr aa uunnaa ffaaccttiibbiilliiddaadd ttééccnniiccaa;; yy

eeccoonnóómmiiccaa;; aa tteenneerr uunnaa aacceeppttaacciióónn ssoocciiaall ppaarraa ssoolluucciioonnaarr yy mmeejjoorraarr eenn ffuunncciióónn ddeell ddeessaarrrroolllloo eell

eessttaaddoo ssiittuuaacciioonnaall pprroobblleemmaattiizzaaddoo..

SSiieennddoo eell pprroobblleemmaa uunnaa ddiiffiiccuullttaadd qquuee nnoo ssee ppuueeddee rreessoollvveerr aauuttoommááttiiccaammeennttee,, sseeggúúnn DDrr.. EEllii ddee

GGoorrttaarrii ((11997799--1199)),, eess nneecceessaarriioo qquuee ssee ffoorrmmuulleenn llaass hhiippóótteessiiss aaddeeccuuaaddaass,, oobbjjeettiivvaass yy ccoohheerreenntteess yy

ccoonn ccrriitteerriiooss ttééccnniiccooss ddeetteerrmmiinnaanntteess;; aassiimmiissmmoo,, llaa ffoorrmmuullaacciióónn ddee llooss oobbjjeettiivvooss ddee llaa nnaattuurraalleezzaa qquuee

ssee eessttrruuccttuurreenn,, ddeebbeenn ddee eessttaarr mmuuyy bbiieenn eellaabboorraaddooss,, ddee ttaall mmaanneerraa qquuee rreefflleejjeenn ccoonn ccaarráácctteerr

ccoonnccrreettoo eell oobbjjeettoo pprreemmeeddiittaaddoo.. DDiiccee eell DDrr.. EEllii ddee GGoorrttaarrii,, ““EEnn ppllaanntteeaammiieennttoo ccoorrrreeccttoo ddeell pprroobblleemmaa

ddeessccaannssaa llaa ppoossiibbiilliiddaadd ddee ssuu ssoolluucciióónn””.. LLaass ppaallaabbrraass ddee RRuusseellll LL..AAcckkooffff ((iinnvveessttiiggaaddoorr)),, sseeññaallaa,, ““UUnn

pprroobblleemmaa bbiieenn ppllaanntteeaaddoo eess llaa mmiittaadd ddee llaa ssoolluucciióónn.. TTaammbbiiéénn ssee ppuueeddee aaffiirrmmaarr,, qquuee llaa ffoorrmmuullaacciióónn

aaddeeccuuaaddaa ddee llooss oobbjjeettiivvooss,, eessttooss jjuueeggaann uunn rrooll eessttrraattééggiiccooss llooss ccuuaalleess ssee lliiggaann ee iinntteerrrreellaacciioonnaann

ccoonnttiinnuuaammeennttee ccoonn llaa hhiippóótteessiiss;; ssoonn ddeetteerrmmiinnaanntteess eenn eell pprroocceessoo yy ffiinnaalliiddaadd qquuee bbuussccaa llaa

iinnvveessttiiggaacciióónn;; ssoonn ddeetteerrmmiinnaanntteess eenn eell pprroocceessoo yy ffiinnaalliiddaadd qquuee bbuussccaa llaa iinnvveessttiiggaacciióónn;; ddeessddee lluueeggoo

vvoollvveemmooss aa lloo iinniicciiaall,, ssii nnoo ssee ccoonnooccee llaa bbaassee tteeóórriiccaa ccoonncceeppttuuaall,, ssee dduupplliiccaa llaa ddiiffiiccuullttaadd aall nnoo ppooddeerr

mmaanneejjaarr yy aapplliiccaarr llaa ccoohheerreenncciiaa tteeóórriiccaa yy pprrááccttiiccaa ssoocciiaall qquuee eenn eessee ddiiaalleeccttiicciissmmoo ddeebbee pprreevvaalleecceerr..

PPaarraa iiddeennttiiffiiccaarr llaa pprroobblleemmááttiiccaa ddee uunn TTeemmaa ––ffeennóómmeennoo ssoocciiaall,, ssee rreeqquuiieerree aaddeemmááss,, qquuee eell

iinnvveessttiiggaaddoorr tteennggaa iimmaaggiinnaacciióónn,, qquuee sseeppaa ddee aanntteemmaannoo qquuee eenn llaa mmeeddiiddaa qquuee uuttiilliiccee ssuu aannáálliissiiss

mmeettooddoollóóggiiccoo,, aassíí tteennddrráá rreessppuueessttaass ddee ttrraasscceennddeenncciiaa ssiiggnniiffiiccaattiivvaass èè iinnuuttiilliizzaabblleess..

FFuunnddaammeennttooss eessppeeccííffiiccooss eenn eell ppllaanntteeaammiieennttoo ddee uunn TTeemmaa-- pprroobblleemmaa eenn uunnaa iinnvveessttiiggaacciióónn..

CCuuaannddoo eell iinnvveessttiiggaaddoorr hhaa sseelleecccciioonnaaddoo eell TTeemmaa--pprroobblleemmaa ddee eessttuuddiioo iinniicciiaa eell ddiisseeññoo ddee llaa

iinnvveessttiiggaacciióónn,, ddeelliimmiittaa yy uubbiiccaa eell pprroobblleemmaa rreessppoonnddiieennddoo aa llaass ssiigguuiieenntteess pprreegguunnttaass.. ((BBaarrrrooss yy

LLeehhffeelldd,, 11998866,, RRuuddiioo,, 11998866))::

11.. QQuuee iinnvveessttiiggaarr?? ((DDeeffiinniicciióónn ddeell pprroobblleemmaa,, hhiippóótteessiiss,, bbaassee tteeóórriiccaa yy ccoonncceeppttuuaall));;

22.. PPoorr qquuee iinnvveessttiiggaarr?? (( JJuussttiiffiiccaacciióónn ddee llaa eelleecccciióónn ddeell pprroobblleemmaa));;

33.. PPaarraa qquuee iinnvveessttiiggaarr??((PPrrooppóóssiittooss ddeell eessttuuddiioo,, ssuuss oobbjjeettiivvooss));;

44.. CCoommoo IInnvveessttiiggaarr?? ((MMeettooddoollooggííaa));;

55.. CCuuaannddoo IInnvveessttiiggaarr?? (( CCrroonnooggrraammaa ddee eejjeeccuucciióónn ))


33

66.. CCoonn qquuee rreeccuurrssooss (( PPrreessuuppuueessttoo))

77.. IInnvveessttiiggaaddoo ppoorr qquuiieenn??(( EEqquuiippoo ddee ttrraabbaajjoo:: iinnvveessttiiggaaddoorreess,, ccoooorrddiinnaaddoorreess,, oorriieennttaaddoorreess,,

eettcc..))

TTaammbbiiéénn eess nneecceessaarriioo tteenneerr pprreesseennttee yy eenn ccoonnssiiddeerraacciióónn,, qquuee eell áámmbbiittoo ddee llaa ddeelliimmiittaacciióónn ssee iinniicciiaa

eell eessppaacciioo ggeeooggrrááffiiccoo ((rreeggiióónn,, zzoonnaa,, tteerrrriittoorriioo)) qquuee ccoommpprreennddeerráá llaa iinnvveessttiiggaacciióónn,, llaa ddeelliimmiittaacciióónn

tteemmppoorraall ((eell ttiieemmppoo:: aaññooss mmeesseess,, eettcc.. QQuuee dduurraarráá llaa iinnssttiiggaacciióónn))..

DDeeffiinniirr llaass uunniiddaaddeess ddee oobbsseerrvvaacciióónn,, eessttoo ssiiggnniiffiiccaa ccaarraacctteerriizzaarr llooss eelleemmeennttooss ssiiggnniiffiiccaattiivvooss qquuee

vviivveenn eenn eell áárreeaa ggeeooggrraaffííaa ddeell pprrooyyeeccttoo aa iinnvveessttiiggaarr,, yy ssiittuuaarr eenn eell ccoonntteexxttoo ssoocciiooeeccoonnóómmiiccoo,,

ppoollííttiiccoo,, hhiissttóórriiccoo yy mmeeddiiooaammbbiieennttaall,, eell eessttuuddiioo,, ppuueess eell eessttuuddiioo oo eessttuuddiiooss ddee eessttaa nnaattuurraalleezzaa ssee

oorriieennttaann aa ssoolluucciioonnaarr yy mmeejjoorraarr eessttaaddooss ssiittuuaacciioonnaalleess ddee iimmppaaccttoo ssoocciiaall..

DDaaddoo aa qquuee ccoommoo eessttuuddiiaanntteess ddee llaass mmeettooddoollooggííaass ddee iinnvveessttiiggaacciióónn ssaabbeemmooss qquuee nnoo eexxiisstteenn

rreecceettaass ppaarraa ccuurraarr eessttooss mmaalleess ssoocciiaalleess,, ssii ssee pprreesseennttaann llooss ffuunnddaammeennttooss mmeettooddoollóóggiiccooss qquuee

ppuueeddaann sseerrvviirr ddee oorriieennttaacciióónn aall eessttuuddiiaannttee oo pprrooffeessiioonnaall qquuee ffuunnddaammeennttee uunnaa tteessiiss ddee ggrraaddoo

pprrooffeessiioonnaall..

CCAAPPÍÍTTUULLOO IIII..

MMAARRCCOO TTEEÓÓRRIICCOO

DDeessppuuééss ddee hhaabbeerr ppllaanntteeaaddoo eell pprroobblleemmaa ddee iinnvveessttiiggaacciióónn,, eellaabboorraammooss uunn ccoonnjjuunnttoo ddee aappaarrttaaddooss

tteeóórriiccooss qquuee eexxpplliiccaann llaa rreellaacciióónn ddee llaass vvaarriiaabblleess ddee uunn pprroobblleemmaa ddee iinnvveessttiiggaacciióónn..

SSeeggúúnn eell PPrroocceessoo ddee IInnvveessttiiggaacciióónn CCiieennttííffiiccaa,, ssuuggeerriiddoo ppoorr SSaammppiieerrii,, uubbiiccaa eenn eell ppaassoo nnúúmmeerroo 33,, llaa

eellaabboorraacciióónn ddeell MMaarrccoo TTeeóórriiccoo,, qquuee ccoommpprreennddee lloo ssiigguuiieennttee::

22..11.. RReevviissiióónn ddee llaa LLiitteerraattuurraa::

DDeetteecccciióónn ddee llaa LLiitteerraattuurraa

OObbtteenncciióónn ddee llaa LLiitteerraattuurraa

EExxttrraacccciióónn yy rreeccooppiillaacciióónn ddee llaa iinnffoorrmmaacciióónn ddee iinntteerrééss

22..22.. CCoonnssttrruucccciióónn ddeell MMaarrccoo TTeeóórriiccoo::


44

CCoonn eell pprrooppóóssiittoo ddee eevvaalluuaarr llaa uuttiilliiddaadd ddee uunnaa tteeoorrííaa ppaarraa nnuueessttrroo MMaarrccoo TTeeóórriiccoo,, ppooddeemmooss aapplliiccaarr

cciinnccoo ccrriitteerriiooss::

11.. CCaappaacciiddaadd ddee ddeessccrriippcciióónn,, eexxpplliiccaacciióónn yy pprreeddiicccciióónn ddeell ffeennóómmeennoo iinnvveessttiiggaaddoo

22.. CCoonnssiisstteenncciiaa llóóggiiccaa

33.. PPeerrssppeeccttiivvaa

44.. FFrruuccttiiffiiccaacciióónn

55.. PPaarrssiimmoonnííaa

EEll MMaarrccoo TTeeóórriiccoo,, oorriieennttaarráá eell rruummbboo ddee llaass eettaappaass ssuubbsseeccuueenntteess ddeell pprroocceessoo ddee iinnvveessttiiggaacciióónn..

AAddeemmááss,, ssee iinntteeggrraa ccoonn llaass tteeoorrííaass,, eennffooqquueess tteeóórriiccooss,, eessttuuddiiooss yy aanntteecceeddeenntteess eenn ggeenneerraall qquuee ssee

rreeffiieerraann aall pprroobblleemmaa ddee iinnvveessttiiggaacciióónn..

PPaarraa eellaabboorraarr eell MMaarrccoo TTeeóórriiccoo eess nneecceessaarriioo ddeetteeccttaarr,, oobbtteenneerr yy ccoonnssuullttaarr llaa lliitteerraattuurraa yy oottrrooss

ddooccuummeennttooss ppeerrttiinneenntteess ppaarraa eell pprroobblleemmaa ddee iinnvveessttiiggaacciióónn,, aassíí ccoommoo eexxttrraaeerr yy rreeccooppiillaarr ddee eellllooss llaa

iinnffoorrmmaacciióónn ddee iinntteerrééss..

UUnnaa ffuueennttee iimmppoorrttaannttee ppaarraa ccoonnssttrruuiirr uunn MMaarrccoo TTeeóórriiccoo ssoonn llaass tteeoorrííaass.. UUnnaa TTeeoorrííaa ddee aaccuueerrddoo ccoonn

FF..NN.. KKeerrlliinnggeerr,, eess uunn ccoonnjjuunnttoo ddee ccoonncceeppttooss,, ddeeffiinniicciioonneess yy pprrooppoossiicciioonneess vviinnccuullaaddaass eennttrree ssíí,, qquuee

pprreesseennttaann uunn ppuunnttoo ddee vviissttaa ssiisstteemmááttiiccoo ddee ffeennóómmeennooss eessppeecciiffiiccaannddoo rreellaacciioonneess eennttrree vvaarriiaabblleess,,

ccoonn eell oobbjjeettoo ddee eexxpplliiccaarr yy pprreeddeecciirr eessttooss ffeennóómmeennooss..

HHaayy ttaannttoo qquuee hhaabbllaarr ssoobbrree eell MMaarrccoo TTeeóórriiccoo,, ppeerroo llaa aappoorrttaacciióónn ddee eessttee sseemmiinnaarriioo ffuuee mmuuyy

iinntteerreessaannttee ppoorrqquuee rreessuummiieennddoo aapprreennddiimmooss lloo ssiigguuiieennttee::

DDEEFFIINNIICCIIOONN:: EEss eell ccoonnjjuunnttoo ddee aappaarrttaaddooss tteeóórriiccooss qquuee eexxpplliiccaann llaa rreellaacciióónn ddee llaass vvaarriiaabblleess ddee uunn

pprroobblleemmaa ddee iinnvveessttiiggaacciióónn..

22..33.. TTiippooss ddee aappaarrttaaddooss ddeell mmaarrccoo tteeóórriiccoo::

MMaarrccoo HHiissttóórriiccoo

MMaarrccoo CCoonncceeppttuuaall

MMaarrccoo NNoorrmmaattiivvoo

22..44.. FFuunncciioonneess pprriinncciippaalleess ddeell mmaarrccoo tteeóórriiccoo::


55

AAyyuuddaa aa pprreevveenniirr eerrrroorreess qquuee ssee hhaann ccoommeettiiddoo eenn oottrrooss eessttuuddiiooss..

OOrriieennttaa ssoobbrree ccoommoo hhaabbrráá ddee rreeaalliizzaarrssee eell eessttuuddiioo

AAmmppllííaa eell hhoorriizzoonnttee ddeell eessttuuddiioo yy gguuííaa aall iinnvveessttiiggaaddoorr

CCoonndduuccee aall eessttaabblleecciimmiieennttoo ddee hhiippóótteessiiss oo aaffiirrmmaacciioonneess,, qquuee mmaass ttaarrddee hhaabbrráá qquuee vveerriiffiiccaarr..

IInnssppiirraa nnuueevvaass áárreeaass oo llíínneeaass ddee iinnvveessttiiggaacciióónn

PPrroovveeee ddee uunn mmaarrccoo ddee rreeffeerreenncciiaa,, ppaarraa iinntteerrpprreettaarr llooss rreessuullttaaddooss ddeeLL eessttuuddiioo..

22..55.. EEttaappaass eenn llaa eellaabboorraacciióónn ddeell mmaarrccoo tteeóórriiccoo

LLaa rreevviissiióónn ddee llaa lliitteerraattuurraa ccoorrrreessppoonnddiieennttee:: DDeetteeccttaarr,, oobbtteenneerr,, ccoonnssuullttaarr,, eexxttrraaeerr yy rreeccooppiillaarr..

LLaa aaddooppcciióónn ddee uunnaa tteeoorrííaa oo ddeessaarrrroolllloo ddee uunnaa ppeerrssppeeccttiivvaa tteeóórriiccaa..

22..66.. FFuueenntteess ddee iinnffoorrmmaacciióónn::

FFuueennttee PPrriimmaarriiaa

FFuueennttee SSeeccuunnddaarriiaa

FFuueennttee TTeerrcciiaarriiaa

22..77.. CCoonncceeppttoo ddee tteeoorrííaa

EEss uunn ccoonnjjuunnttoo ddee ccoonnssttrruuccttooss ((ccoonncceeppttoo)),, ddeeffiinniicciioonneess yy pprrooppoossiicciioonneess rreellaacciioonnaaddaass eennttrree ssíí,, qquuee

pprreesseennttaann uunn ppuunnttoo ddee vviissttaa ssiisstteemmááttiiccoo ddee ffeennóómmeennooss eessppeecciiffiiccaannddoo rreellaacciioonneess eennttrree vvaarriiaabblleess,,

ccoonn eell oobbjjeettoo ddee eexxpplliiccaarr yy pprreeddeecciirr uunn ffeennóómmeennoo..

22..88.. FFuunncciioonneess ddee llaa tteeoorrííaa

EExxpplliiccaarr,, ssiisstteemmaattiizzaarr oo ddaarr oorrddeenn aall ccoonnoocciimmiieennttoo yy llaa pprreeddiicccciióónn..

22..99.. EEssttrraatteeggiiaass ppaarraa ccoonnssttrruuiirr eell mmaarrccoo tteeóórriiccoo..

EExxiisstteenncciiaa ddee uunnaa tteeoorrííaa ccoommpplleettaammeennttee ddeessaarrrroollllaaddaa..

EExxiisstteenncciiaa ddee vvaarriiaass tteeoorrííaass aapplliiccaabblleess aa nnuueessttrroo pprroobblleemmaa ddee

iinnvveessttiiggaacciióónn

EExxiisstteenncciiaa ddee ppiieezzaass oo ttrroozzooss ddee tteeoorrííaass eemmppíírriiccaass oo mmiiccrroo tteeóórriiccaass..

EExxiisstteenncciiaa ddee gguuííaass aaúúnn nnoo iinnvveessttiiggaaddaass ee iiddeeaass vvaaggaammeennttee

rreellaacciioonnaaddaass ccoonn eell pprroobblleemmaa ddee iinnvveessttiiggaacciióónn..

22..1100.. RReeccoommeennddaacciióónn ppeerrssoonnaall..


66

EEll mmaarrccoo tteeóórriiccoo ddeebbee sseerr eellaabboorraaddoo aa ccoonncciieenncciiaa ccoonn bbaassee aa llooss ddiiffeerreenntteess ccoonntteenniiddoo qquuee

rreessppaallddeenn nnuueessttrraa iinnvveessttiiggaacciióónn;; ssiieemmpprree eexxiissttiirráánn tteeoorrííaass yyaa eellaabboorraaddooss qquuee aabboorrddaann oottrrooss

pprroobblleemmaass yy qquuee sseerrvviirráánn ddee rreeffeerreenncciiaa,, ddee aappooyyoo eenn llaa ccoonnssttrruucccciióónn ddee nnuueessttrraa pprrooppiiaa tteeoorrííaa;; yyaa

qquuee eessttaass vvaann eennffooccaaddooss aall ccuummpplliimmiieennttoo ddee oobbjjeettiivvooss ddee iinnvveessttiiggaacciioonneess ddiiffeerreenntteess aa llaa nnuueessttrraa..

TTooddoo mmaarrccoo tteeóórriiccoo ddeebbee sseerr oorriiggiinnaall,, qquuee aappoorrttee nnuueevvooss ccoonnoocciimmiieennttooss,, qquuee iiddeennttiiffiiqquuee,, ddeessccrriibbaa yy

pprreeddiiggaa eell ffeennóómmeennooss iinnvveessttiiggaaddoo,, yyaa qquuee ééssttee sseerráá eell aappoorrttee ddee nnuueessttrraa iinnvveessttiiggaacciióónn eenn llaa

ssoolluucciióónn ddee uunn pprroobblleemmaa.. RReeccoorrddaarr qquuee ssiieemmpprree ssee ddeebbee ttoommaarr eenn ccuueennttaa llaass ttrreess ffuueenntteess ddee

iinnffoorrmmaacciióónn ppaarraa eellaabboorraarr uunn MMaarrccoo TTeeóórriiccoo..

CCAAPPÍÍTTUULLOO IIIIII..

SSIISSTTEEMMAA DDEE HHIIPPOOTTEESSIISS

CCuuaannddoo iinnvveessttiiggaammooss nnooss pprrooppoonneemmooss rreessoollvveerr uunn pprroobblleemmaa rreeaall nnoo eessttrruuccttuurraaddoo yy qquuee ppuueeddee

tteenneerr uunnaa oo mmaass ssoolluucciioonneess.. CCoonn ffrreeccuueenncciiaa eell oobbjjeettiivvoo ddee rreessoollvveerr eell pprroobblleemmaa ccoonnssiissttee eenn

sseelleecccciioonnaarr uunnaa ssoolluucciióónn eennttrree vvaarriiaass aalltteerrnnaattiivvaass,, qquuee sseeaa llaa qquuee mmeejjoorr ssaattiissffaaggaa llaass nneecceessiiddaaddeess

yy ddeesseeooss ddeell ppuubblliiccoo eenn ggeenneerraall..

LLaa ssoolluucciióónn ddeell pprroobblleemmaa ddeebbee eennffooccaarrssee aaddeeccuuaaddaammeennttee aa ppaarrttiirr ddee llaa iiddeennttiiffiiccaacciióónn ccoorrrreeccttaa ddeell

pprroobblleemmaa yy ddee lloo qquuee pprreetteennddeemmooss llooggrraarr eenn nnuueessttrraa iinnvveessttiiggaacciióónn.. LLaa ffoorrmmuullaacciióónn ddee hhiippóótteessiiss ssee

ddeerriivvaa pprriinncciippaallmmeennttee ddeell ppllaanntteeaammiieennttoo ddeell pprroobblleemmaa yy pprreecciissaammeennttee nnooss ppeerrmmiittee llooggrraarr eell eennffooqquuee

aaddeeccuuaaddoo hhaacciiaa llaa ssoolluucciióónn ddeell pprroobblleemmaa iinnvveessttiiggaaddoo..

LLaass hhiippóótteessiiss nnooss iinnddiiccaann lloo qquuee eessttaammooss bbuussccaannddoo oo ttrraattaannddoo ddee pprroobbaarr,, ssoonn eexxpplliiccaacciioonneess

tteennttaattiivvaass ddeell ffeennóómmeennoo oo pprroobblleemmaa qquuee ssee iinnvveessttiiggaa,, ssee ffoorrmmuullaann aa mmaanneerraa ddee pprrooppoossiicciioonneess

ccoommoo llaass ssiigguuiieenntteess::

EEll hhaabbiittoo ddee ffuummaarr eenn llaass ppeerrssoonnaass ddee 4455 aa 6600 aaññooss pprroodduuccee ccáánncceerr ¨̈bbrroonnccooggeennoo..¨̈EEll ppoorrcceennttaajjee ddee

nniiññooss vvaaccuunnaaddooss eenn eeddaaddeess ddee 11 aa 44 aaññooss eenn uunn mmuunniicciippiiooss ddee EEll SSaallvvaaddoorr.. ((HHiippóótteessiiss ddeessccrriippttiivvaa

ccoonn uunnaa vvaarriiaabbllee:: nniiññooss vvaaccuunnaaddooss))..

LLooss SSaallvvaaddoorreeññooss qquuee vviivveenn eenn zzoonnaass uurrbbaannaass iimmiittaarraann mmaayyoorr ccoonndduuccttaa vviioolleennttaa ddee llaa tteelleevviissiióónn

qquuee llooss nniiññooss qquuee vviivveenn eenn zzoonnaass rruurraalleess..

AA mmaayyoorr ffrruussttrraacciióónn mmaayyoorr aapprreennddiizzaajjee.. LLaass mmuujjeerreess ssoonn mmaass iinntteelliiggeenntteess qquuee llooss hhoommbbrreess.. LLaa

iinntteelliiggeenncciiaa ddeeppeennddee ddeell sseexxoo..


77

LLaa hhiippóótteessiiss eess eell pprriinncciippaall iinnssttrruummeennttoo iinntteelleeccttuuaall eenn llaa iinnvveessttiiggaacciióónn.. SSuu ffuunncciióónn ccoonnssiissttee eenn

iinnddiiccaarr nnuueevvooss eexxppeerriimmeennttooss yy oobbsseerrvvaacciioonneess yy,, ppoorr ccoonnssiigguuiieennttee,, mmuucchhaass vveecceess ccoonndduuccee aa

nnuueevvooss ddeessccuubbrriimmiieennttooss aauunn ccuuaannddoo eellllaa mmiissmmaa nnoo sseeaa ccoorrrreeccttaa..

NNuueessttrraass hhiippóótteessiiss,, ddeebbeemmooss jjuuzzggaarrllaass oobbjjeettiivvaammeennttee yy mmooddiiffiiccaarrllaass oo pprreesscciinnddiirr ddee eellllaass ttaann pprroonnttoo

ccoommoo ssee eennccuueennttrree ccuuaallqquuiieerr eevviiddeenncciiaa ccoonnttrraarriiaa.. LLaass ssuuppoossiicciioonneess ddeebbeenn uuttiilliizzaarrssee ssiinn ccrreeeerrssee..

33..11.. CCllaassiiffiiccaacciióónn ddee llaa hhiippóótteessiiss::

HHiippóótteessiiss ddee ttrraabbaajjoo oo iinnvveessttiiggaacciióónn:: eess llaa pprriimmeerraa eexxpplliiccaacciióónn qquuee ssee ffoorrmmuullaa ppaarraa lllleevvaarr aa

ccaabboo llaa iinnvveessttiiggaacciióónn..

HHiippóótteessiiss DDeeffiinniittiivvaa:: eess aaqquueellllaa qquuee ppuueeddee sseerr llaa ccoonncclluussiióónn ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn,, oo sseeaa,, eess llaa

hhiippóótteessiiss qquuee hhaa ssiiddoo ddeemmoossttrraaddaa.. UUnnaa vveezz hheecchhaa nnuueessttrraa hhiippóótteessiiss ppaassaammooss aa llaa

eexxppeerriimmeennttaacciióónn,, eess ddeecciirr hhaacceemmooss rreeaallmmeennttee llaa vveerriiffiiccaacciióónn ddee llaa hhiippóótteessiiss yy uunnaa vveezz

hheecchhaa eessttaa oobbtteenneemmooss lloo qquuee ssee llllaammaa tteessiiss.. CCuuaannddoo llaa tteessiiss ssee ccoommpprruueebbaa ssee ccoonnvviieerrttee eenn

lleeyy,, yy ssii eessttaa ssee ccoonnvviieerrttee eenn uunnaa eexxpplliiccaacciióónn ggeenneerraall qquuee eess uunn pprriinncciippiioo

CCoonn llaa vveerriiffiiccaacciióónn ddee llaa hhiippóótteessiiss lloo qquuee bbuussccaammooss eess vveerr ssii llaa hhiippóótteessiiss eess ccoorrrreeccttaa oo nnoo..

HHiippóótteessiiss IImmppllíícciittaa:: SSoonn aaqquueellllaass qquuee qquueeddaann ssoobbrree eenntteennddiiddaass ccoonnjjuunnttaammeennttee ccoonn eell

ppllaanntteeaammiieennttoo ddeell pprroobblleemmaa.. SSee uussaann eenn eessttuuddiiooss oobbsseerrvvaacciioonnaalleess ddeessccrriippttiivvooss..

HHiippóótteessiiss eexxppllíícciittaass:: SSoonn aaqquueellllaass qquuee rreeqquuiieerreenn sseerr ffoorrmmuullaaddaass.. SSee ppuueeddeenn uussaarr eenn

eessttuuddiiooss oobbsseerrvvaacciioonnaalleess ddeessccrriippttiivvooss(( aauunnqquuee nnoo nneecceessaarriiaammeennttee)) yy ssee rreeqquuiieerreenn ((

nneecceessaarriiaammeennttee)) eenn llooss eessttuuddiiooss aannaallííttiiccooss (( oobbsseerrvvaacciioonnaalleess yy eexxppeerriimmeennttaalleess))..

HHiippóótteessiiss ddee NNuulliiddaadd:: IImmpplliiccaa uunn ccoonncceeppttoo eessttaaddííssttiiccoo (( nneeggaacciióónn )) ppuueess ssee ppuueeddee eeddiiffiiccaarr,,

eenn ffoorrmmaa ddee nneeggaacciióónn,, eess ddeecciirr,, nneeggaannddoo lloo qquuee ssee pprreetteennddee ddeemmoossttrraarr..

HHiippóótteessiiss AAlltteerrnnaattiivvaa:: EEss llaa qquuee ssuurrggee aannttee llaa iimmppoossiibbiilliiddaadd ddee ddeemmoossttrraarr llaa hhiippóótteessiiss ddee

ttrraabbaajjoo oo pprreevviiaa..

HHiippóótteessiiss DDeessccrriippttiivvaa:: EEnn llaa ppoobbllaacciióónn ddee 2200 aaññooss eenn uunn ppaaííss xx eell 1100%% pprreesseennttaa ssííffiilliiss yy eell

55%% aanneemmiiaa (( hhiippóótteessiiss ddeessccrriippttiivvaa ccoonn ddooss vvaarriiaabblleess:: ssííffiilliiss yy aanneemmiiaa))..

HHiippóótteessiiss ddee aassoocciiaacciióónn nnoo ccaauussaall oo eessttaaddííssttiiccaass:: AAqquuíí ssee bbuussccaa uunnaa eexxpplliiccaacciióónn ppoorr mmeeddiioo

ddee ddaattooss eessttaaddííssttiiccooss.. EEjjeemmpplloo;; EEnn llaa ppoobbllaacciióónn ddee 2200 aaññooss eenn uunn ppaaííss xx eell 1100%% pprreesseennttaa

ssííffiilliiss yy eell 55%% aanneemmiiaa yy uunn aallttoo íínnddiiccee ddee pprroommiissccuuiiddaadd..

HHiippóótteessiiss ddee aassoocciiaacciióónn ccaauussaall:: AAqquuíí ssee bbuussccaa llaa eexxpplliiccaacciióónn ddeell ffeennóómmeennoo ppoorr mmeeddiioo ddee llaa

rreellaacciióónn ccaauussaa yy eeffeeccttoo.. EEjjeemmpplloo;; eenn llaa ppoobbllaacciióónn ddee 2200 aaññooss eenn uunn ppaaííss xx eell 1100%% pprreesseennttaa

ssííffiilliiss yy eell 55%% aanneemmiiaa ddeebbiiddoo aall aallttoo íínnddiiccee ddee pprroommiissccuuiiddaadd eexxiisstteennttee..


88

CAPÍTULO IV.

METODOLOGÍA DEL ESTUDIO

EEss eell ccoonnjjuunnttoo ddee eessttrraatteeggiiaass oo mmééttooddooss qquuee eell iinnvveessttiiggaaddoorr aaddooppttaa,, ppaarraa rreeaalliizzaarr uunnaa iinnvveessttiiggaacciióónn,,

sseeggúúnn eell ttiippoo ddee eessttuuddiioo yy llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddeell pprroobblleemmaa.. AA ccoonnttiinnuuaacciióónn ssee ddeessccrriibbeenn llooss

ccoommppoonneenntteess ddee llaa mmeettooddoollooggííaa..

TTiippoo ddee eessttuuddiioo

PPoobbllaacciióónn yy mmuueessttrraa

DDiisseeññoo ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn

TTééccnniiccaass ee iinnssttrruummeennttooss

PPrroocceeddiimmiieennttoo

MMééttooddoo eessttaaddííssttiiccoo..

44..11.. TTiippoo ddee eessttuuddiioo::

EEnn eessttee aappaarrttaaddoo ssee eexxpplliiccaa,, eenn qquuee ttiippoo ddee eessttuuddiioo ssee ttrraabbaajjaarraa eenn llaa iinnvveessttiiggaacciióónn oo ttrraabbaajjoo ddee

ggrraaddoo;; eess eexxpplloorraattoorriioo;; ccuuaannddoo eell oobbjjeettoo ddee eessttuuddiioo,, tteemmaa oo pprroobblleemmaa ddee iinnvveessttiiggaacciióónn eess ppooccoo

eessttuuddiiaaddoo oo qquuee nnoo hhaa ssiiddoo aabboorrddaaddoo aanntteess.. EEss DDeessccrriippttiivvoo;; ccuuaannddoo ssee ddeessccrriibbee oo eenn

ddeetteerrmmiinnaaddooss ffeennóómmeennooss ssee bbuussccaa eessppeecciiffiiccaarr llaass pprrooppiieeddaaddeess iimmppoorrttaanntteess ddee ppeerrssoonnaass,, ggrruuppooss,,

ccoommuunniiddaaddeess oo ddee ccuuaallqquuiieerr oottrroo ffeennóómmeennoo qquuee sseeaa ssoommeettiiddoo aa aannáálliissiiss.. CCoorrrreellaacciioonnaall;; pprreetteennddee

rreessppoonnddeerr aa pprreegguunnttaass ddee iinnvveessttiiggaacciióónn.. SSee mmiiddee ddooss oo mmááss vvaarriiaabblleess qquuee ssee pprreetteennddeenn vveerr ssii

eessttáánn ccoorrrreellaacciioonnaaddaass,, llaass ccoorrrreellaacciioonneess ppuueeddeenn sseerr ppoossiittiivvaass oo nneeggaattiivvaass.. EExxpplliiccaattiivvoo;; rreessppoonnddee aa

llaass ccaauussaass ddee llooss eevveennttooss ffííssiiccooss,, ssoocciiaalleess.. IInntteerrééss ssee cceennttrraa eenn eexxpplliiccaarr ppoorr qquuee ooccuurrrree uunn

ffeennóómmeennoo yy eenn qquuee ccoonnddiicciioonneess ssee ddaa eessttee,, oo ppoorr qquuee ddooss oo mmááss vvaarriiaabblleess eessttáánn rreellaacciioonnaaddaass..

44..22.. PPoobbllaacciióónn yy mmuueessttrraa..

PPoobbllaacciióónn:: oo uunniivveerrssoo;; eess eell ccoonnjjuunnttoo ddee ttooddooss llooss eelleemmeennttooss aa llooss ccuuaalleess ssee rreeffiieerree llaa

iinnvveessttiiggaacciióónn.. AAqquuíí ssee ddeessccrriibbeenn llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee llooss iinnddiivviidduuooss rreellaacciioonnaaddaass aall eessttuuddiioo hhaa

rreeaalliizzaarr..

MMuueessttrraa:: eess llaa ppaarrttee ddee llaa ppoobbllaacciióónn,, rreepprreesseennttaattiivvaa ccoonn ccaarraacctteerrííssttiiccaass ssoocciiooddeemmooggrrááffiiccaa ssiimmiillaarreess,,

eessttaa ssee sseelleecccciioonnaa,, ppaarraa hhaacceerr eell eessttuuddiioo yy ssoobbrree eell ccuuaall ssee eeffeeccttuuaarraa llaa mmeeddiicciióónn,, llaa oobbsseerrvvaacciióónn yy

eell aannáálliissiiss ccuuaalliittaattiivvoo oo ccuuaannttiittaattiivvoo ddee llaass vvaarriiaabblleess..


99

MMééttooddoo ddeell MMuueessttrreeoo:: ddeeppeennddee ddeell ttiippoo ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn,, ddee llaass hhiippóótteessiiss yy ddeell ddiisseeññoo ddee llaa

iinnvveessttiiggaacciióónn.. EEll MMuueessttrreeoo ssee ccllaassiiffiiccaa eenn pprroobbaabbiilliissttiiccooss yy nnoo pprroobbaabbiilliissttiiccooss..

PPRROOBBAABBIILLIISSTTIICCOO

AAlleeaattoorriioo ssiimmppllee

SSiisstteemmááttiiccoo

EEssttrraattiiffiiccaaddoo aalleeaattoorriioo oo

pprrooppoorrcciioonnaall

CCoonngglloommeerraaddooss ÁÁrreeaass

NNOO PPRROOBBAABBIILLIISSTTIICCOOSS

PPoorr ccoonnvveenniieenncciiaa

CCoonn ffiinneess eessppeecciiaalleess

PPoorr ccuuoottaass

PPoorr jjuuiicciioo

IInntteenncciioonnaaddoo

aacccciiddeennttaall

44..33.. DDiisseeññoo ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn::

EEnn eessttee aappaarrttaaddoo ssee ddeebbee ddeejjaarr ccllaarroo,, qquuee ssee pprreetteennddee,, yy ccoommoo ppiieennssaa hhaacceerr eell eessttuuddiioo,, ppoorrqquuee

ddeeppeennddee ddeell ttiippoo ddee ddiisseeññoo ppaarraa sseelleecccciioonnaarr llooss iinnssttrruummeennttooss yy ttééccnniiccaa ddee llaa eennttrreevviissttaa..}}

DDiisseeññooss eexxppeerriimmeennttaalleess DDiisseeññooss nnoo EExxppeerriimmeennttaalleess

EExxppeerriimmeennttooss ppuurrooss

PPrreeeexxppeerriimmeennttooss

CCuuaassii eexxppeerriimmeennttooss

TTrraannsseecccciioonnaall

DDeessccrriippttiivvooss

CCoorrrreellaacciioonnaall ccaauussaall

LLoonnggiittuuddiinnaalleess

44..44.. TTééccnniiccaass ee iinnssttrruummeennttooss..

LLaa eennccuueessttaa,, LLaa eennttrreevviissttaa,, LLaa oobbsseerrvvaacciióónn,, GGrruuppooss ffooccaalleess,, ggrraabbaaddoorraa,, ccáámmaarraa ddee vviiddeeooss,, ssoonn

ttééccnniiccaass uuttiilliizzaaddaass eenn llaa iinnvveessttiiggaacciióónn..

EEnn eessttee aappaarrttaaddoo ssee ddeessccrriibbeenn llaass ttééccnniiccaass yy llooss iinnssttrruummeennttooss qquuee ssee uuttiilliizzaarraann eenn eell ttrraabbaajjoo ddee

ccaammppoo,, ppaarraa llaa rreeccoolleecccciióónn ddee llooss ddaattooss.. SSee ddeessccrriibbeenn ccoonn ddeettaallllee yy ssee ddeebbee ddee eexxpplliiccaarr ddee ffoorrmmaa

ppaarrssiimmoonniioossaa ppoorr qquuee ssee uussaarraann,, ((pprrooyyeeccttoo)) eenn ccaassoo ddee rreeaalliizzaaddoo eell ttrraabbaajjoo ddee ggrraadduuaacciióónn ssee ddeebbee

ddee rreeddaaccttaarr eenn ppaassaaddoo.. EExxpplliiccaarr llaa ffoorrmmaa qquuee ssee ttaabbuullaarraann llooss ddaattooss,, yyaa sseeaa,, nnoommiinnaall,, oorrddiinnaall,,

iinntteerrvvaallooss oo ddee rraazzóónn.. TTaammbbiiéénn eexxpplliiccaarr ccoommoo ssee ppiieennssaa aapplliiccaarr llooss iinnssttrruummeennttooss yy llaass ttééccnniiccaass,,

eexxpplliiccaarr llaa vvaalliiddaacciióónn ddee llooss iinnssttrruummeennttooss,, ssii ssee hhiizzoo mmeeddiiaannttee ttééccnniiccaass eessttaaddííssttiiccaass oo mmeeddiiaannttee

pprruueebbaa ddee eexxppeerrttoo oo pprruueebbaa ppiilloottoo..


1100

44..55.. PPrroocceeddiimmiieennttoo..

SSee ddeebbee ddee eexxpplliiccaarr ccaaddaa uunnoo ddee llooss ppaassooss,, ddeessddee qquuee ssee iinniicciiaa eell eessttuuddiioo hhaassttaa qquuee ssee ffiinnaalliizzaa eell

mmiissmmoo.. TTiieennee qquuee sseerr ccllaarroo ccaaddaa uunnoo ddee llooss ppaassooss,, ccoonn eell oobbjjeettoo qquuee oottrraass ppeerrssoonnaass iinntteerreessaaddaass

eenn eell eessttuuddiioo ppuueeddaann hhaacceerr llaa mmiissmmaa iinnvveessttiiggaacciióónn..

EEll pprroocceeddiimmiieennttoo ccoommiieennzzaa ddeessddee qquuee ssee sseelleecccciioonnoo eell tteemmaa yy llaa bbiittááccoorraa eess eell mmeejjoorr aalliiaaddoo ppaarraa

qquuee nnoo ssee ppiieerrddaann llooss ddeettaalllleess..

44..66.. MMééttooddooss eessttaaddííssttiiccoo..

EEnn ééssttee aappaarrttaaddoo ssee ddeebbeerráá eexxpplliiccaarr llaass ffoorrmmaass eenn qquuee ssee pprreesseennttaarraann yy aannaalliizzaarraann llooss rreessuullttaaddooss

ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn,, ssii ssee hhaarráá ppoorr MMeeddiiddaass ddee tteennddeenncciiaa cceennttrraall(( mmeeddiiaa aarriittmmééttiiccaa,, mmooddaa,, mmeeddiiaannaa))

oo ppoorr ppoorrcceennttaajjeess.. TTaammbbiiéénn eexxpplliiccaarr ssii uuttiilliizzaarraann eessttaaddííssttiiccooss iinnffeerreenncciiaalleess oo pprruueebbaass ppaarraammééttrriiccaass

ccoommoo:: llaa ““rr”” ddee PPeeaarrssoonn,, pprruueebbaa tt,, llaa aannoovvaa oo vvaarriiaannzzaa,, llaa ccoovvaarriiaannzzaa,, eettcc..

SSii ssee uuttiilliizzaarraann pprruueebbaass nnoo ppaarraammééttrriiccaass,, ccoommoo eell :: eell jjii ccuuaaddrraaddoo ((XX²²)),, eell ccooeeffiicciieennttee ddee ccoorrrreellaacciióónn

SSppeeaarrmmaann,, llaa pprruueebbaa TT ddee wwiillccooxxoonn,, llaa pprruueebbaa ddee llooss ssiiggnnooss yy llaa pprruueebbaa ddee llaa mmeeddiiaannaa.. SSii eenn llaa

ttaabbuullaacciióónn yy aannáálliissiiss ddee llooss ddaattooss ffuuee uuttiilliizzaaddoo aallggúúnn ppaaqquueettee eessttaaddííssttiiccoo ccoommppuuttaarriizzaaddoo eessppeecciiffiiccaarr

ccuuaall ffuuee uuttiilliizzaaddoo

CAPÍTULO V.

ANÁLISIS E INTERPRETACIÓN DE LOS RESULTADOS

EEss ccoonnvveenniieennttee rreeaalliizzaarr eenn uunn mmiissmmoo ccaappííttuulloo eell aannáálliissiiss ee iinntteerrpprreettaacciióónn ddee llooss rreessuullttaaddooss ddeebbiiddoo aa

qquuee ssee ffaacciilliittaa hhaacceerr llaa ddeessccrriippcciióónn ddee llooss rreessuullttaaddooss yy aall mmiissmmoo ttiieemmppoo llaa iinntteerrpprreettaacciióónn ddee llooss

mmiissmmooss.. EEll aannáálliissiiss ee iinntteerrpprreettaacciióónn ddee uunnaa iinnvveessttiiggaacciióónn ssiieemmpprree eessttaarráá ssuuppeeddiittaaddoo aall ttiippoo ddee

iinnvveessttiiggaacciióónn,, eess ddeecciirr,, llaa pprrooffuunnddiiddaadd ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn,, ssii eess uunn eessttuuddiioo ccuuaannttiittaattiivvoo oo eess

ccuuaalliittaattiivvoo..

TTaammbbiiéénn ddeeppeennddeerráá ddee llooss oobbjjeettiivvooss qquuee eell iinnvveessttiiggaaddoorr ssee ppllaanntteeoo aall iinniicciioo ddeell pprrooyyeeccttoo.. PPoorr

eejjeemmpplloo,, ssii eell oobbjjeettiivvoo ffuuee ddeessccrriibbiirr llooss ppoorrcceennttaajjeess oo llaass ffrreeccuueenncciiaass ddeell ccoonnssuummoo ddee ddrrooggaass eenn EEll

SSaallvvaaddoorr,, eennttoonncceess sseerráá uunn aannáálliissiiss ee iinntteerrpprreettaacciióónn bbáássiiccoo,, qquuee sseerráá mmuuyy ggeenneerraall.. PPoorr lloo ccoonnttrraarriioo

ssii eell oobbjjeettiivvoo eerraa eessttaabblleecceerr llaa ccoorrrreellaacciióónn ddeell ccoonnssuummoo ddee ddrrooggaass yy llaass aalltteerraacciioonneess ddee

ppeerrssoonnaalliiddaadd,, eennttoonncceess hhaabbrráá qquuee aapplliiccaarr eessttaaddííssttiiccooss ppaarraammeettrriiccooss,, ccoommoo:: llaa pprruueebbaa tt ddee SSttuuddeenn oo

eell aannáálliissiiss ddee vvaarriiaannzzaa ((AANNOOVVAA)),, ppaarraa ccoommpprroobbaarr ssii eexxiissttee rreellaacciióónn oo nnoo eennttrree eell ccoonnssuummoo ddee

ddrrooggaass yy llaass aalltteerraacciioonneess eenn llaa ppeerrssoonnaalliiddaadd ddee qquuiieenn llaass ccoonnssuummee;; ppoorr ttaannttoo,, eess ddee ggrraann


1111

ttrraasscceennddeenncciiaa tteenneerr mmuucchhaa ccllaarriiddaadd ccoonncceeppttuuaall yy ddeell pprroocceessooss ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn ccuuaannddoo ssee eessttee

hhaacciieennddoo eell aannáálliissiiss ee iinntteerrpprreettaacciióónn ddee llooss rreessuullttaaddooss..

EEll ttiippoo ddee aannáálliissiiss oo pprruueebbaass eessttaaddííssttiiccaass aa uuttiilliizzaarr ddeeppeennddee ddeell nniivveell ddee mmeeddiicciióónn ddee llaass

vvaarriiaabblleess,, llaass hhiippóótteessiiss yy eell iinntteerrééss ddeell iinnvveessttiiggaaddoorr..

LLooss aannáálliissiiss eessttaaddííssttiiccooss qquuee ppuueeddeenn rreeaalliizzaarrssee ssoonn:: eessttaaddííssttiiccaa ddeessccrriippttiivvaa ppaarraa ccaaddaa

vvaarriiaabbllee ((ddiissttrriibbuucciióónn ddee ffrreeccuueenncciiaass,, mmeeddiiddaass ddee tteennddeenncciiaa cceennttrraall yy mmeeddiiddaass ddee

vvaarriiaabbiilliiddaadd)),, llaa ttrraannssffoorrmmaacciióónn aa ppuunnttuuaacciioonneess ““22””,, rraazzoonneess yy ttaazzaass,, ccáállccuullooss ddee eessttaaddííssttiiccaa

iinnffeerreenncciiaall,, pprruueebbaass ppaarraammééttrriiccaass,, pprruueebbaass nnoo ppaarraammééttrriiccaass yy aannáálliissiiss mmuullttiivvaarriiaaddooss..

LLaa ddiissttrriibbuucciióónn ddee ffrreeccuueenncciiaass ccoonnttiieennee llaass ccaatteeggoorrííaass ,, ccóóddiiggooss,, ffrreeccuueenncciiaass aabbssoolluuttaass

((nnúúmmeerroo ddee ccaassooss)),, ffrreeccuueenncciiaass rreellaattiivvaass ((ppoorrcceennttaajjeess)) yy ffrreeccuueenncciiaass aaccuummuullaaddaass

((aabbssoolluuttaass yy rreellaattiivvaass))..

LLaa eessttaaddííssttiiccaa iinnffeerreenncciiaall eess ppaarraa eeffeeccttuuaarr ggeenneerraalliizzaacciioonneess ddee llaa mmuueessttrraa aa llaa ppoobbllaacciióónn..

SSee uuttiilliizzaa ppaarraa pprroobbaarr hhiippóótteessiiss yy eessttiimmaarr ppaarráámmeettrrooss.. AAssiimmiissmmoo,, ssee bbaassaa eenn eell ccoonncceeppttoo ddee

ddiissttrriibbuucciióónn mmuueessttrraall..

LLaa ccuurrvvaa oo ddiissttrriibbuucciióónn nnoorrmmaall eess uunn mmooddeelloo tteeóórriiccoo,, ssuu mmeeddiiaa eess 00 ((cceerroo)) yy ssuu ddeessvviiaacciióónn

eessttáánnddaarr eess 11 ((uunnoo))..

EEll nniivveell ddee ssiiggnniiffiiccaanncciiaa yy eell iinntteerrvvaalloo ddee ccoonnffiiaannzzaa ssoonn nniivveelleess ddee pprroobbaabbiilliiddaaddeess ddee

ccoommeetteerr uunn eerrrroorr oo eeqquuiivvooccaarrssee eenn llaa pprruueebbaa ddee hhiippóótteessiiss oo llaa eessttiimmaacciióónn ddee ppaarráámmeettrrooss..

LLooss nniivveelleess mmááss ccoommuunneess eenn CCCCSSSS ssoonn llooss ddee 00..55 yy 00..11..

¿¿CCoonn qquuéé ppoorrcceennttaajjee ttiieennee ccoonnffiiaannzzaa uunn iinnvveessttiiggaaddoorr ppaarraa ggeenneerraalliizzaarr??

11.. EEll nniivveell ddee ssiiggnniiffiiccaanncciiaa ddee 00..55,, eell ccuuaall iimmpplliiccaa qquuee eell iinnvveessttiiggaaddoorr ttiieennee 9955%% ddee sseegguurriiddaadd

ppaarraa ggeenneerraalliizzaarr ssiinn eeqquuiivvooccaarrssee yy ssoolloo uunn 55%% eenn ccoonnttrraa.. EEnn ttéérrmmiinnooss ddee pprroobbaabbiilliiddaadd 00..9955

yy 00..55 rreessppeeccttiivvaammeennttee,, aammbbooss ssuummaann llaa uunniiddaadd..

22.. EEll nniivveell ddee ssiiggnniiffiiccaanncciiaa ddee 00..11 eell ccuuaall iimmpplliiccaa qquuee eell iinnvveessttiiggaaddoorr ttiieennee 9999%% aa ssuu ffaavvoorr ppaarraa

ggeenneerraalliizzaarr ssiinn tteemmoorr yy 11%% eenn ccoonnttrraa ((00..9999 yy 11..0000==))

55..11.. EEssccaallaass ddee mmeeddiicciióónn eenn eessttaaddííssttiiccaa..

LLaa eessttaaddííssttiiccaa bbrriinnddaa eell ssooppoorrttee ppaarraa ssaabbeerr qquuee ddaattooss oobbtteenneerr ccóómmoo,, ccuuáánnddoo,, ddóónnddee oobbtteenneerrllooss yy

uunnaa vveezz oobbtteenniiddooss pprrooppoorrcciioonnaa mmééttooddooss yy pprroocceeddiimmiieennttooss ppaarraa oorrggaanniizzaarrllooss.. LLaa ccoorrrreessppoonnddeenncciiaa

eennttrree llooss ddaattooss rreeccaabbaaddooss yy llooss aannáálliissiiss aapplliiccaaddooss ppeerrmmiittee ccoonnssttrruuiirr jjuuiicciiooss ccoonncclluuyyeenntteess ssoobbrree

ccoolleeccttiivvooss eenn eessttuuddiioo.. EEnn ééssttee sseennttiiddoo eexxiisstteenn pprruueebbaass eessttaaddííssttiiccaass ppaarraammééttrriiccaass yy nnoo ppaarraammééttrriiccaass,,

aallgguunnooss eejjeemmppllooss ssoonn::


1122

PPrruueebbaass eessttaaddííssttiiccaass ppaarraammééttrriiccaass mmááss uuttiilliizzaaddaass

CCooeeffiicciieennttee ddee ccoorrrreellaacciióónn ddee PPeeaarrssoonn yy rreeggrreessiióónn lliinneeaall..

PPrruueebbaa TT..

PPrruueebbaa ddee ccoonnttrraassttee ddee llaa ddiiffeerreenncciiaa ddee pprrooppoorrcciioonneess..

AAnnáálliissiiss ddee vvaarriiaannzzaa uunniiddiirreecccciioonnaall ((AANNOOVVAA))..

AAnnáálliissiiss ddee vvaarriiaannzzaa ffaaccttoorriiaall ((AANNOOVVAA))..

AAnnáálliissiiss ddee ccoovvaarriiaannzzaa..

55..33.. PPrruueebbaass eessttaaddííssttiiccaass nnoo ppaarraammééttrriiccaass mmááss uuttiilliizzaaddaass

LLaa jjii ccuuaaddrraaddaa oo XX²²..

LLooss ccooeeffiicciieenntteess ddee ccoorrrreellaacciióónn ee iinnddeeppeennddeenncciiaa ppaarraa ttaabbuullaacciioonneess ccrruuzzaaddaass..

LLooss ccooeeffiicciieenntteess ddee ccoorrrreellaacciióónn ppoorr rraannggooss oorrddeennaaddooss ddee SSppeeaarrmmaann yy KKeennddaallll..

LLaa pprruueebbaa ddee llooss ssiiggnnooss

EEll ccooeeffiicciieennttee ddee ccoorrrreellaacciióónn SSppeeaarrmmaann

PPaarraa oorriieennttaarrssee mmeejjoorr eenn ccaaddaa uunnoo vveerr HHeerrnnáánnddeezz SSaammppiieerrii,, sseegguunnddaa eeddiicciióónn,, ppáággiinnaass ddee 337777 aa

442255..


1133

QQuuéé ddeesseeaa

hhaacceerr## ddee vvaarriiaabblleess //

ccoonnddiicciioonneessSSuujjeettooss ddee llaass

ccoonnddiicciioonneessPPrruueebbaa eessttaaddííssttiiccaa

PPaarraammééttrriiccaass NNoo ppaarraammééttrriiccaass

BBuussccoo

ddiiffeerreenncciiaass

eennttrree llaass

ccoonnddiicciioonneess

UUnnaa vvaarriiaabbllee // ddooss

ccoonnddiicciioonneessIInnddeeppeennddiieennttee

PPrruueebbaa TT

IInnddeeppeennddiieennttee..

MMaannnn WWiitthhnneeyy

RReellaacciioonnaaddooPPrruueebbaa TT

rreellaacciioonnaaddoo

WWiillccooxxuunn

UUnnaa vvaarriiaabbllee mmááss

ddee ddooss

ccoonnddiicciioonneess

MMeeddiiaass

iinnddeeppeennddiieenntteess

AANNOOVVAA ddee

mmeeddiiddaass

iinnddeeppeennddiieenntteess

KKrruusskkaallll //WWaallllss

MMeeddiiaass

rreellaacciioonnaaddaass

AANNOOVVAA ddee

mmeeddiiddaass

rreellaacciioonnaaddaass

FFrriieeddmmaann

CCoommppaarraarr

ffrreeccuueenncciiaass ddee

ddooss vvaarriiaabblleess

ccaatteeggóórriiccaass

PPrruueebbaa CChhii

CCuuaaddrraaddoo

CCoorrrreellaacciióónn ddee

vvaarriiaabblleess

DDooss vvaarriiaabblleess ddee

rraazzóónnTT ddee PPeeaarrssoonn

MMááss ddee ddooss

vvaarriiaabblleess ddee rraazzóónn

CCoorrrreellaacciióónn

mmúúllttiippllee RR

DDooss vvaarriiaabblleess

oorrddiinnaalleess

rrhhoo ddee

SSppeeaarrmmaann


1144

Toma dedecisiones

respecto a losanálisis a realizar

(pruebasestadísticas)

Elaboración delprograma de

análisis

Ejecucióndel programa

encomputadora

S.P.S.S.

Obtención delos análisis

Cualitativo

Confiabilidady validez en

los resultados

Hay

una

Ordenar, comprender,describir, interpretar,

explicar

sirv

e pa

raDescripción

de fenómenosse

real

iza

Codificación dedatos

Se rea

liza u

na ve

z

Asignar

Se clasifica encategorías

Unidades deanálisis

Que implica

Interpretaciónde datos

a través d

e

Establecimiento de unplan de trabajoExiste

Revisión de materialAnálisis de datos

Cuantitativo

Razones ytazas

Puntuaciones 2

Análisis multivariados

Pruebas no paramétricas

Cálculos yrazonamientosde estadística

inferencial

Estimación deparámetros

Pruebas dehipótesis

Para llegar a

Estadísticadescriptiva

Distribución defrecuencias

Pruebas paramétricas

a través de

Medidas devariabilidad

Desviación standar

Medidas detendencias central

que implicaLa moda

La mediana

La media

ANÁLISIS E INTERPRETACIÓN DE DATOS

El procedimiento usual de análisis de datos se puede esquematizar de la manerasiguiente:


1155

CAPITULO VI.

CONCLUSIONES Y RECOMENDACIONES

PPoorr lloo ggeenneerraall,, eenn llaa eejjeeccuucciióónn ddee ttooddoo PPRROOYYEECCTTOO DDEE IINNVVEESSTTIIGGAACCIIÓÓNN CCIIEENNTTIIFFIICCAA ,,

llaa ffaassee úúllttiimmaa,, eenn aallgguunnaa ffoorrmmaa eess llaa mmááss iimmppoorrttaannttee ..

CCuuaannddoo ssee ttiieennee llaa iinnffoorrmmaacciióónn oorrddeennaaddaa yy ddeeffiinniiddaa ssuu pprreesseennttaacciióónn ssee ccoommiieennzzaa ccoonn eell aannáálliissiiss

ddee llaa mmiissmmaa ,, qquuee ppeerrmmiittee ccoonnssttrruuiirr eell ccoonnoocciimmiieennttoo yy ccoonncclluuiirr eenn eell áámmbbiittoo ddee llooss aassppeeccttooss

pprrooppuueessttooss eenn llooss oobbjjeettiivvooss ,, llaass pprreegguunnttaass ddee iinnvveessttiiggaacciióónn yy llaass hhiippóótteessiiss ssii eell ttrraabbaajjoo llaass ttuuvviieessee..

UUnn bbuueenn iinnffoorrmmee ddeebbee tteenneerr uunn aannáálliissiiss ccoohheerreennttee,, ssuusstteennttaabbllee yy llóóggiiccoo,, ccoonn uunnaa

aarrgguummeennttaacciióónn ssóólliiddaa qquuee pprrooppoorrcciioonnee ccoonnffiiaabbiilliiddaadd.. LLaa iinnvveessttiiggaacciióónn ddeebbee pprrooppoorrcciioonnaarr

ssoolluucciioonneess yy ffoorrttaalleecceerr ssiittuuaacciioonneess iiddeennttiiffiiccaaddaass qquuee tteennggaann iimmppaaccttoo eenn ssuu oobbjjeettoo ddee

ccoonnoocciimmiieennttoo ,, ssii eenn eessttee ssee iinnvvoolluuccrraa eell bbiieenneessttaarr yy

ccaalliiddaadd ddee vviiddaa..

““TTooddoo iinnffoorrmmee ddeebbee tteenneerr uunnaass ccoonncclluussiioonneess ccllaarraass ttaannttoo ssoobbrree llooss rreessuullttaaddooss yy aallccaanncceess ddee llaa

iinnvveessttiiggaacciióónn eenn eell ccoonnoocciimmiieennttoo ,, ccoommoo eenn llaa mmeettooddoollooggííaa ddee iinnvveessttiiggaacciióónn..

LLaa ccrreeaacciióónn ddee ccoonnoocciimmiieennttooss ssoobbrree eell oobbjjeettoo ddee iinnvveessttiiggaacciióónn yy llaa ccaappaacciiddaadd ddee pprreeddeecciirr

ssiittuuaacciioonneess ffuuttuurraass yy eennccoonnttrraarr rreessppuueessttaass ppaarraa eell mmiissmmoo ssoonn llaa mmeejjoorr ffoorrmmaa ddee eevvaalluuaarr llaa

ccaalliiddaadd ddeell pprroocceessoo qquuee hhaa ccuullmmiinnaaddoo.. EEssttaabblleecceerr yy aarrgguummeennttaarr eell aannáálliissiiss ccoonn llaa iinnffoorrmmaacciióónn,, eell

mmaarrccoo tteeóórriiccoo yy llaass ccoonncclluussiioonneess .. PPrrooppoonneerr ssoolluucciioonneess oo gguuííaass ddee aacccciióónn qquuee ddeenn rreessppuueessttaass ppoorr

ssuu aapplliiccaacciióónn aa llooss aassppeeccttooss iiddeennttiiffiiccaaddooss eenn llaa iinnvveessttiiggaacciióónn..

TTeenniieennddoo eenn ccuueennttaa llooss ccoonncceeppttooss aanntteerriioorreess eess iimmppoorrttaannttee pprreesseennttaarr llaass ccoonncclluussiioonneess

ddeell eessttuuddiioo.. EEnn eessttaass eell iinnvveessttiiggaaddoorr ddeebbee eennuunncciiaarr eell ccoonnoocciimmiieennttoo aall qquuee hhaa lllleeggaaddoo ssoobbrree eell oobbjjeettoo

ddee iinnvveessttiiggaacciióónn ,, ccoommoo rreessuullttaaddoo ddeell pprroocceessoo ddee rreeccoolleecccciióónn ddee iinnffoorrmmaacciióónn ,, aannáálliissiiss ,,

vveerriiffiiccaacciioonneess oo nnoo ddee hhiippóótteessiiss,, ccuummpplliimmiieennttoo ddee oobbjjeettiivvooss yy rreessppuueessttaa,, llaass pprreegguunnttaass ppllaanntteeaaddaass

ppaarraa eell eessttuuddiioo yy ppaarraa eelllloo ssee nneecceessiittaa uunnaa ggrraann ccaappaacciiddaadd ddee ssíínntteessiiss..

RReeccoorrddeemmooss qquuee hhaacceerr CCOONNCCLLUUSSIIOONNEESS nnoo ssiiggnniiffiiccaa vvoollvveerr ddee nnuueevvoo aa rreeppeettiirr lloo eessccrriittoo eenn aall

aannáálliissiiss pprreevviioo..


1166

66..11.. CCaarraacctteerrííssttiiccaass..

SSee ddeebbeenn iinncclluuiirr ccoonncclluussiioonneess eenn ffoorrmmaa bbrreevvee..

UUnn rreessuummeenn ddee ccoonncclluussiioonneess ddeebbee iirr eenn ffoorrmmaa ddee lliissttaaddoo..

EEssttee ccaappííttuulloo ddeebbee sseerr rraazzoonnaabblleemmeennttee ccoorrttoo..

EEnn eessttee eettaappaa ssee ddeerriivvaann ccoonncclluussiioonneess yy ssee hhaacceenn rreeccoommeennddaacciioonneess ppaarraa oottrraass

iinnvveessttiiggaacciioonneess,, ssee aannaalliizzaa ,, llaass iimmpplliiccaacciioonneess ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn yy ssii ssee ccuummpplliieerroonn oo nnoo llooss

oobbjjeettiivvooss..

EEssttaa ppaarrttee ddeebbee rreeddaaccttaarrssee ddee ttaall mmaanneerraa qquuee ssee ffaacciilliittee llaa ttoommaa ddee ddeecciissiioonneess rreessppeeccttoo aa uunnaa

tteeoorrííaa ,, uunn ccuurrssoo ddee aacccciióónn oo uunnaa pprroobblleemmááttiiccaa..

EEnn rreessuummeenn llaass CCOONNCCLLUUSSIIOONNEESS eessttáánn bbaassaaddaass eenn llooss aannáálliissiiss ee iinntteerrpprreettaacciioonneess ddee

rreessuullttaaddooss iinnddiiccáánnddoonnooss ssii eenn eessttaa ssee ccuummpplliieerroonn oo nnoo ccoonn llooss oobbjjeettiivvooss pprrooppuueessttooss.. EEssttaa ppaarrttee

ddeebbee rreeddaaccttaarrssee ddee ttaall mmaanneerraa qquuee ssee ffaacciilliittee llaa ttoommaa ddee ddeecciissiioonneess rreessppeeccttoo aa uunnaa tteeoorrííaa

,, uunn ccuurrssoo ddee aacccciióónn oo uunnaa pprroobblleemmááttiiccaa..

66..22.. RReeccoommeennddaacciioonneess..

LLaass rreeccoommeennddaacciioonneess ssee hhaacceenn bbaassaaddaass eenn llaass ccoonncclluussiioonneess,, llaass ccuuaalleess ppuueeddeenn sseerr ppoossiittiivvaass

oo ppaarraa mmeejjoorraarr ssiittuuaacciioonneess oo rreessuullttaaddooss eenn oottrraass iinnvveessttiiggaacciioonneess..

DDeebbeenn sseerr uunnaa ddiissccuussiióónn gglloobbaall ddee llooss pprriinncciippaalleess jjuuiicciiooss eemmiittiiddooss ppoorr eell iinnvveessttiiggaaddoorr eenn eell

ddeessaarrrroolllloo ddee llooss CCaappííttuullooss ,, ddeerriivvaannddoo ddee llaa mmiissmmaa.. EEll ppllaanntteeaammiieennttoo ddee llooss aassppeeccttooss mmááss

ssiiggnniiffiiccaattiivvooss oo ccoonnttrroovveerrssiiaalleess eennccoonnttrraaddooss dduurraannttee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn..

EEss ccoonnvveenniieennttee hhaacceerr uunnaa rreeddaacccciióónn tteenniieennddoo ccoommoo ppuunnttoo ddee rreeffeerreenncciiaa llooss oobbjjeettiivvooss yy pprroocceessooss ddee

iinnvveessttiiggaacciióónn yy llaass hhiippóótteessiiss ddee ttrraabbaajjoo eenn ccaassoo qquuee llaass hhuubbiieerree ,, aa ffiinn ddee iinnddiiccaarr ssii ssee aallccaannzzaarroonn llooss

pprriimmeerrooss oo qquueeddaarroonn ccoommpprroobbaaddaass oo rreecchhaazzaaddaass llaass sseegguunnddaass.. EEnn ccaassoo ccoonnttrraarriioo iinnddiiccaarr llaass

rraazzoonneess ppoorr llaass qquuee nnoo ssee llooggrróó lloo pprrooppuueessttoo..

LLaass RREECCOOMMEENNDDAACCIIOONNEESS ssoonn ppoossiicciioonneess ppeerrssoonnaalleess ddeell AAuuttoorr ,, bbaassaaddaass eenn llooss aassppeeccttooss

cceennttrraalleess ddeell ttrraabbaajjoo qquuee aa ssuu jjuuiicciioo ppooddrrííaann ccoonnttrriibbuuiirr aa llaa ssoolluucciióónn ddee pprroobblleemmaass,, eess llaa

rreeccoommeennddaacciióónn ddeell iinnvveessttiiggaaddoorr ppaarraa iinniicciiaarr ffuuttuurrooss pprrooyyeeccttooss..


1177

CAPÍTULO VII

PROPOPUESTA DE SOLUCIÓN

GGeenneerraallmmeennttee eenn eell ccaappiittuulloo VVIIII,, ssee iinncclluuyyee llaa pprrooppuueessttaa ddee iinnvveessttiiggaacciióónn,, ssiieemmpprree yy ccuuaannddoo eessttaa hhaayyaa

ssiiddoo uunn oobbjjeettiivvoo ppllaanntteeaaddoo aall iinniicciioo ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn;; ddee lloo ccoonnttrraarriioo,, llaa iinnvveessttiiggaacciióónn ffiinnaalliizzaa ccoonn llaass

ccoonncclluussiioonneess yy llaass rreeccoommeennddaacciioonneess.. EEnn eell ccaassoo ddee qquuee ssee ffoorrmmuullee uunnaa pprrooppuueessttaa eessttaa ddeebbeerráá

rreessppoonnddeerr yy oobbeeddeecceerr aa llaa ccoonncclluussiioonneess yy rreeccoommeennddaacciioonneess ppllaanntteeaaddaass eenn eell eessttuuddiioo yy ppoorr lloo mmeennooss

ddeebbeerráá ccoonntteenneerr llooss aassppeeccttooss ssiigguuiieenntteess:: TTííttuulloo,, iinnttrroodduucccciióónn,, oobbjjeettiivvooss,, pprroocceeddiimmiieennttooss oo aaccttiivviiddaaddeess,,

rreeccuurrssooss,, ttiieemmppooss,, mmeettaass yy rreessuullttaaddooss,, eennttrree oottrrooss..

Documents

Etapas del proceso de investigación