2013

Merja Huotari

Laukaan kunta

9.4.2013

eTarvas - Laukaan Tarvaalan kylän kehittämishanke

2

1. Sisällysluettelo

2. HANKKEEN NIMI .............................................................................................. 3

eTarvas - Laukaan Tarvaalan kehittämishanke. ...................................................... 3

3. HANKKEEN HAKIJA JA HALLINNOIJA ................................................................ 3

4. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT ............................................................................. 3

5. NYKYTILA 4

7. HANKKEEN TAVOITTEET .................................................................................. 9

8. RAKENTAMISINVESTOINNIT .......................................................................... 10

9. HANKKEEN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS .............................................................. 10

10. HANKKEEN TOTEUTUS ................................................................................... 10

11. HANKKEEN TOTEUTUS JA VALMIUDET TOTEUTTAA HANKE ........................... 10

12. HANKINTAMENETTELYJEN KUVAUS ............................................................... 10

13. OHJAUSRYHMÄ ............................................................................................. 10

14. HANKKEEN EDUNSAAJAT ............................................................................... 11

15. RAHOITUS ..................................................................................................... 11

16. TIEDOTUSSUUNNITELMA ............................................................................... 11

3

2. HANKKEEN NIMI

eTarvas - Laukaan Tarvaalan kehittämishanke.

3. HANKKEEN HAKIJA JA HALLINNOIJA

Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimii Laukaan kunta

Osoite: Laukaan kunta

PL 6, 41341 Laukaa

puh. 014 267 5000

4. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT

VISIO:

Kylässä ja sitä ympäröivillä alueilla hyödynnetään laajasti erilaisten verkkopalvelujen

mahdollisuuksia kylän ja sen muinaismuisto-, luonto- ja kulttuurikohteiden ja vesireittien

esittelyssä, markkinoinnissa ja tunnettuuden lisäämisessä sekä kaikessa yhteydenpidossa

ja viestinnässä. Tarvaalassa käytetään laajan, alueelta kerätyn, tieto- ja tarinapankin

aineistoja luovasti uusien palvelujen tuotteistamisessa ja osataan tuoda alueen elämä

kivikaudesta nykyaikaan osaksi mieleenpainuvaa elämystä.

Tarvaala kehittyy seuraavan viiden vuoden aikana malliesimerkiksi menestyvästä ja

vireästä maaseudun kyläyhteisöstä, jossa hankkeen kautta saavutettu matkailijavirtojen

ja palvelujen kysynnän kasvu lisää asukkaiden hyvinvointia ja tuo alueelle uusia

palveluntuottajia ja palveluiden käyttäjiä.

MISSIO:

Tarvaalan kylä sitä ympäröivine alueineen on kehittynyt viihtyisäksi ja vetovoimaiseksi

asuinympäristöksi ja luonto- ja kulttuurimatkailukohteeksi, joka tarjoaa niin hyvät

peruspalvelut kuin matkailupalvelutkin. Lisäksi asukkaat ja matkailijat löytävät kaikki

alueeseen liittyvät tiedot Tarvaalan oman verkkopalvelun kautta, joka toimii myös

kyläläisten yhteydenpitokanavana. Tarvaalan alue on tunnettu kohteena, jossa

muinaishistoria, kulttuuriperinne ja luontotietous avautuvat kävijälle monipuolisen

verkkopalvelun kautta niin paikan päällä kuin virtuaalisestikin. Verkkoaineisto palvelee

myös kaikkien mobiililaitteiden käyttäjiä. Alueen palvelut ovat kaikille käyttäjälle tarjolla

kätevästi ja ketterästi myös verkossa, ihmisläheisesti ja lämminhenkisesti toteutettuna

kuten paikan päällä, kylässä käydessäkin.

Tarvaalan kylän malli hyvine käytäntöineen on suosittu myös muualla, sitä pidetään

edelläkävijänä ja siihen käydään tutustumassa muualtakin.

4

Hankkeen avulla luodaan mahdollisuus säilyttää, kehittää ja hyödyntää harvinaislaatuista kulttuuriperintöä

ja paikallishistoriaa muinaismuistokohteineen ja mielenkiintoisine tarinoineen sekä luonnonkauniita

vesistöjä reitteineen ja kalastuspaikkoineen, olemassa olevien kohteiden arvoa vaalien ja kunnioittaen.

Koska alue on jo nyt tunnettu ja vetovoimainen ja siellä käy vuosittain yli 3000 vierailijaa (Kyläsuunnitelma

2012), on tuotteistamisen avulla mahdollista kehittää tarjottavia palveluja ja ajanmukaisen viestinnän

avulla nostaa niiden kysyntää. Toteutuksessa käytettävä lähestymistapa on tarinallistamalla

tuotteistaminen. Hankkeen keskiössä on aluetta koskevan aineiston keruu ja tallentaminen eri formaateissa

tulevaa jatkokäyttöä ja tuotteistamista ajatellen. Tärkeää on myös muinaismuistoaluetta ja kalliomaalauksia

sekä kivikauden löytöjä esittelevien ulkoilu-, retkeily- ja vesireittien ja niitä tukevien palveluiden

kartoittaminen ja suunnitteleminen jo olemassa olevia rakenteita ja aineistoja hyödyntäen. Lisäksi keskeistä

on Tarvaalan verkkopalvelun koostaminen ja erilaisten verkkosovellusten hyödyntäminen näiden kerättyjen

aineistojen tallentamista ja hyödyntämistä varten, kyläläisten yhteydenpitoa varten sekä koko alueen

tunnetuksi tekemisessä.

Hankkeen läpileikkaavana tavoitteena on verkkopalvelun hyödyntäminen kaikessa toiminnassa ja erilaisten

uusien teknologioiden, kuten esimerkiksi QR/AR-koodin ja maksuttoman wlan-palvelun käyttöönotto

tiedonhaku-, tiedonjakamis-, opastus- ja viestintäkäytössä. Kyläläisten neuvonta ja opastus uuden

verkkopalvelun ja sovelluksien käyttöön ja aineiston keräämiseen on myös ensisijaisen tärkeää, koska

sisällöntuotanto; alueen historian ja kulttuuriperinnön, nykypäivän elämän, luontoaiheiden ja erityisesti

ihmisten tarinoiden tallentaminen, vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta ja edistää kyläyhteisön

toiminnallisuutta.

Tarvaalan valmiin verkkopalvelun vuorovaikutteisuus, kuvien, tekstien ja videoiden lisäämismahdollisuus ja

tarinoiden kommentointimahdollisuus tuovat sisällöt aina tähän päivään ja näin tarinat runsastuvat

käyttäjien omien muistojen ja kokemusten lisäämisen kautta. Verkkopalvelun sisällöntuotannossa on

pohjatyön jälkeen äärettömän kasvamisen mahdollisuus, koska tähän palveluun valittujen sosiaalisen

median sovellusten käyttöönotto mahdollistaa käyttäjän tuottaman materiaalin lisäämisen verkkopalveluun

ja materiaalin jakamisen verkossa. Älypuhelimella kuvattu tarvaalalainen elämys, kalansaalis, melontaretki,

kalliomaalaus tai kasvilöytö voi näin tulla nähtäväksi ja kommentoitavaksi kaikkialla maailmassa

reaaliaikaisesti maksuttoman wlan-yhteyden kautta.

5. NYKYTILA

Tarvaalan kylä

Kylän nimi, Tarvaala, on peräisin kylän ensimmäisestä talosta 1550-luvulta ja kylän halki virtaavasta

Tarvaalanvirrasta. Kylä on rakentunut jo esihistoriallisella aikakaudella keskeiselle paikalle kauniiden

harjumaisemien ja vesistöreittien lomaan. Alueen kaukaisesta historiasta kertovat 4000–6000 vuotta

vanhat Saraakallion kalliomaalaukset ja harvinaisen runsaat kivikautiset löydökset asuinpaikkoineen ja

punamultakalmistoineen. Hartikassa sijaitsevat kivikautisten löytöjen lisäksi sekä Hartikan kirkkorauniot

että vanha kirkkomaa. Hartikan torpassa on kesäisin esillä alueen historiaa ja siellä toimii pieni kesäkahvila.

5

Tarvaalan kylä sijaitsee keskellä Laukaata, Lievestuoreen järven ja Kuusveden ja Saraaveden välisellä

alueella, 10 km Laukaan kirkonkylästä ja 30 km Jyväskylästä. Kylästä käytetään myös nimitystä Laukkavirta.

Laukaan ja koko nykyisen Jyvässeudun ensimmäinen kirkko sijaitsi Tarvaalan kylällä, Hartikan alueella, aina

1600-luvun lopulle saakka. Kylällä on lähes 300 asukasta, jotka asuvat maaseutumaisen väljästi maatilojen

tilakeskuksissa ja pienehköissä asutuskeskittymissä koulun ja kaupan läheisyydessä ja Tarvaalankosken

tuntumassa sekä järvien rannoilla.

Kylällä on toimiva kyläkoulu, seurantalo, kyläkauppa ja ravintola Mustankorpin Saluuna. Tarvaalankosken

tuntumassa on kyläseuran yhteinen Kalamaja. Vanhalla kirkkomaalla ja siellä sijaitsevassa rakennuksessa

järjestetään pienimuotoisia tilaisuuksia.

Elinkeinorakenteeltaan kylä on ollut maatalousvaltainen ja alueelle on vähitellen kehittynyt monipuolista

pienyrittäjyyttä maatalouden rakennemuutoksen myötä.

Aktiivista yhdistystoimintaa edustaa mm. Laukaan Tarvaalan kyläseura ry, Tarvaalan Martat ry. ja Tarvaala-

Simunan Metsästysseura ry.

Alueen merkittävimmät kehittämispotentiaalit perustuvat historiallisiin erityisarvoihin

muinaismuistoalueen harvinaisuuden ja poikkeuksellisten löytöjen vuoksi. Kehittämismahdollisuuksia lisää

Tarvaalan alueen moninaisuus: kulttuurimaisemat ja muut kulttuuriperintö-, retki- ja luontokohteet, kuten

Natura 2000–alue, sijoittuminen Suomen keskeisten vesistöreittien varrelle, Tarvaalankoski, kalaisat vedet

ja luonnonantimet sekä maaseudun lähituotanto ja monet palvelut. Kaikki on lisäksi saavutettavissa niin

vesitse kuin maitsekin, sekä sähköisen verkkopalvelun käytön myötä kaikkialta. Kun näihin elementteihin

lisätään kyläläisten aktiivisuus ja oma tahto lähteä hyödyntämään näitä resursseja alueen kehittämiseksi,

syntyy uusia mahdollisuuksia, jotka puolestaan edistävät toiminnallisuutta ja yhteistyötä ja tuovat alueelle

elinvoimaisuutta.

Tarvaalan Kyläsuunnitelma 2012, Liite 1, esittelee tarkemmin kylän nykytilan ja tavoitteet.

Laukaan kivikausiteemojen hyödyntämisestä matkailussa. Esiselvitys. Liite 2.

Ranta- ja kyläyleiskaava

Alueelle on laadittu ja vahvistettu Kuhaniemen–Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava 19.12.2011, jossa eri

toiminnot on sijoitettu kartalle. Sen mukaan kylällä on tarjolla 90 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa ja

yhteensä noin 14 vapaa-ajanrakennuksen paikkaa ranta-alueella, osa emätilojen rakennusoikeuksiin

sidottuja. Rantaviivaa uuden kaavan alueella on laskennallisesti 20 kilometriä. Tonttien kaavoittamisella on

pyritty suunnitelmallisesti vaikuttamaan kylän väestöpohjan lisääntymiseen, joka on tärkeää mm.

kyläkoulun säilymiseksi.

Kylän tulevaisuuden kannalta on olennaista koulu- ja kauppapalvelujen säilyminen, uusien asunto-, työ- ja

harrastemahdollisuuksien kehittäminen sekä kuntakeskuksen ja Tarvaalan yhdistävän Laukkavirrantien

peruskunnostaminen, päällystäminen ja ylläpito. Lisäksi kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen

kylän alueelle on välttämätöntä. Julkisen puolen perustehtävien hoitamiseen kuuluvia toimia ei käsitellä

tässä hankkeessa.

6

6. Merkittävät nähtävyydet ja kehittämiskohteet

Saraakallio Tarvaalankoskelta ja Hartikan alueelta 5-6km pohjoiseen sijaitsevat Saraakallion kivi- ja pronssikautiset

kalliomaalaukset. Saraakallio on nähtävyys jo sinänsä, kohotessaan 40 korkeuteen ja ollessaan noin 200m

pituinen muodostelma. Vanhimpien kalliomaalauksien ikä on ajoitettu jopa 6600 vuoden ja nuorimpienkin

maalausten piirtäminen 3500–4000 vuoden päähän. Kohteen merkittävyyttä lisää se että piirrosalue on

Fennoskandian laajin, yli 100 maalausta tai niiden osaa. Alueen saavutettavuus on tällä hetkellä hankala

pitkospuiden, terassien ja laiturin puutteen vuoksi. Lisäksi maalaukset ovat haavoittuvia, koska niihin

koskemista ei ole rajattu. Kalliomaalauksille voi kulkea joko Ränssintaipaleen- tai vesireitin kautta.

Hartikan kivikautinen alue Vuonna 1986 löytyi Tarvaalasta Keski-Suomen ainoa ja Suomen selkeästi rikkain punamultakalmisto, josta

poikkeuksellisesti on löytynyt myös palamatonta luuainesta. Alueella on arveltu olleen yli 5000 vuotta

sitten asumuspaikka, talvikylä, jossa myös Saraakallion kalliomaalausten tekijät ovat asuneet. Paikka on

ensimmäisen luokan valtakunnallinen suojelukohde ja siellä on museoviraston pystyttämiä opastetauluja,

joiden avulla alueeseen voi tutustua. Vieressä kohoaa Aumamäki, jota kohden punamultahaudoissa

makaavien vainajien kasvot oli suunnattu. Alue rajautuu Sahinjokeen, joka on tärkeä vesireittien yhdistäjä.

Sahinjoki Laukaan merkittyihin veneilyreitteihin kuuluva Sahinjoki on 1,5 kilometriä pitkä vesireitti, joka yhdistää

toisiinsa Lievestuoreenjärven ja Kuusveden. Nimi "sahi" tarkoittaa pientä koskea ja joki on edelleen varsin

vuolas ja suosittu kanoottireitti, jolla sopivat myös isommat veneet kulkemaan. Joen eläimistöön kuuluvat

mm. saukot ja linnustoon esimerkiksi koskikara, joutsenet, kurjet, kaulushaikarat, harmaahaikarat sekä

lukuisat sorsa- ja kahlaajalajit.

Hartikan kirkkomaa Laukaan ensimmäinen kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen vuonna 1593. Tästä ns. Hartikan kirkosta on

säilynyt sammaloitunutta kivijalkaa ja luoteisnurkan kuusi hirsikertaa. Kirkosta ei ole säilynyt mitään kuvaa

tai piirrosta, sen sijaan melko tarkat tiedot sen koosta on voitu selvittää. Kirkon raunioista löytynyt kattoviiri

on nykyään Laukaan seurakunnan tunnus ja oven sarana on Keski-Suomen Museon tunnus. Paikalla

järjestetään edelleen kirkollisia tilaisuuksia, kuten vuosittain pidettävät Kirkkojuhla ja jouluaaton hartaus

sekä vihkimistilaisuuksia.

Hartikan torppa Ensimmäinen tieto tästä Laukaan vanhimpiin lukeutuvasta torpasta on jo vuodelta 1690. Alun perin

Hartikka oli Kuusveden kylän yhteinen sepän torppa. Perimätiedon mukaan Hartikan suku on tullut Pohjan

Torniosta ja torpan ensimmäinen asukas oli tunnettu poppamies. Pihamaan läpi kulkee entinen papintie,

jota pitkin oletetaan Pietari Brahenkin kulkeneen kirkossa vieraillessaan. Nyt paikalla olevan rakennuksen

savutupaosa on kunnostettu perinnemuseoksi, jonka yhteydessä toimii kesäisin myös museokahvila.

7

Tarvaalan koulu Koulu sijaitsee kauniissa mäntymaisemassa Lievestuoreenjärven yllä kohoavalla harjulla. Nykyinen

koulurakennus on valmistunut 1947 ja peruskorjattu 1983. Ympäröivä luonto tarjoaa virikkeellisen

oppimisympäristön. Koulun vieressä olevaan syvänteeseen on sijoitettu suosittu jääkiekkokaukalo sekä

kentät juniorijalkapallolle ja lentopallolle. Kenttiä kiertää pururata ja talvisin hiihtoladut, jotka palvelevat

kaikkia liikkujia.

Seurantalo Tarvaalan seurantalo on ajalleen tyypillinen malliltaan ja käsittää suuren 90 neliön salin (n.150

istuinpaikkaa), näyttämön, kahvion ja eteisaulatilan. Talo peruskorjattiin 90-luvun alussa oman kylän

talkootyönä ja sitä käytetään erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Talon käyttöä rajoittaa puutteellinen

lämmitysjärjestelmä ja koneistus.

Museokylä "Vanha kaivanto" Elmerin perinnepiha eli museokylä "Vanha Kaivanto" on miljöö, joka pitää sisällään pienen lammen

läheisyydessä 1800-luvun lopusta peräisin olevan savutuvan, joka rakennettiin uloslämpiäväksi. Samaan

idylliseen ympäristöön sijoittuu myös moninaisia muita samalle aikakaudelle sijoittuvia rakennuksia ja

esineistöä kuten vinttikaivo, savusauna, aisakeinu ja paljon muuta.

Tarvaalankoski Tarvaalankoski on Rautalammen reitin alin koski ja se kuuluu osana Lievestuoreenjärveltä Sahinjoen kautta

Saraveteen vievää veneilyreittiä. Kosken ylittää maantiesillaksi muutettu vanha rautatiesilta. Sillalta

avautuva silmiä hivelevät näkymät koskelle ja Kuusvedelle. Kosken toinen puoli on palautettu alkuperäiseen

koskiasuunsa ja se on suosittu kalastuskohde. Kosken läheisyyteen on kyläseuran työnä rakennettu

Kalamaja tukikohdaksi kyläläisille ja alueen vesilläliikkujille ja matkailijoille.

Kalamaja Tarvaalan kyläseura pystytti talkoovoimalla Kalamajan vuonna 2005 kyläläisten käyttöön. Kalamaja sijaitsee

Tarvaalankosken välittömässä läheisyydessä ja palvelee myös vierailevia kalastajia ja veneilijöitä.

Saluuna ja kauppa Tarvaalan keskustassa sijaitseva persoonallinen ravintolamiljöö ja kyläkauppa, jossa myös kioski.

Maanalainen talo Tarvaalassa on kaksi vakituisessa asumiskäytössä olevaa maan alle rakennettua taloa, joissa on asuttu yli

kymmenen vuotta. Talojen ideoija, nyt jo edesmennyt "Ooke" Mänttäri, oli yksi kylän ideanikkareista ja

keksijä jo sukujuuriltaankin.

Kangaskylä-projekti Kangaskylä 2000 oli vesien- ja ympäristönsuojeluprojekti, kiinnostaen erityisesti luonto- ja

maatalousihmisiä. Laajat peltoaukeat tarjoavat lepopaikan sadoille joutsenille, kurjille, hanhille ja muille

linnuille. Tietoa vesiensuojelusta, riistanhoidosta ja riistapeltokasveista löytyy projektin aikana perustetusta

informaatioladosta.

Aumamäki Hartikan kivikautisen alueen läheisyydessä on erikoisen muotoinen soraharjumuodostuma ja ikiaikainen

kokoontumispaikka, Aumamäki, jonka alkuperästä on käyty keskustelua kautta aikojen. Mäen päältä on

8

mainiot näkymät Tarvaalan koskelle ja ympäröivään kauniiseen kangasmaastoon. Mäen sivuitse itäpuolelta

kulkee vanha Papintie, jota pitkin papit kulkivat Lievestuoreenjärven rannalla sijainneesta pappilasta

Hartikan Kirkkoon jumalanpalveluksia pitämään.

Kirkkoniemi Hartikan kirkkomaalta eteenpäin sijoittuu Kirkkoniemi, jossa on uimaranta, tulentekopaikat ja

metsähallituksen laavu. Kirkkoniemi on luonnonläheinen ja suosittu retkeily- ja kokoontumispaikka, jossa

kävijöitä riittää ympäri vuoden maitse ja vesitse niin paikkakunnalta kuin kauempaakin. Kirkkoniemestä

aukeaa järvinäkymä yli Kuusveden, Lankamaan vuorille.

Kirkkoniemen kärjestä on löytynyt esihistoriallinen asuinpaikka ja niemen alueelta 15 pyyntikuopalta

vaikuttavaa painannetta, n. 1,5-2m läpimitaltaan.

Kirkkosaari Kirkkosaaren muinaisjäännöksiin kuuluu soikea röykkiö, kooltaan n.9 x 5,5 x 0,7 metriä, kaksi

pyyntikuopastoketjua ja neljä pientä tervahautaa.

Osa Natura 2000 –suojelualuetta Kirkkoniemen ja Virransaaren kanssa.

Muinaismuistot, muinaismuistolain mukaan merkityt ja suojellut kohteet

Merkityt muinaismuistokohteet

1. Hartikka. Kalmisto ja asuinpaikkakokonaisuus.

Valtakunnallisesti arvokas muinaismuistokohde

2. Kirkkoniemi A. Pyyntikuoppia

3. Kirkkoniemi B. Esihistoriallinen asuinpaikka

4. Kirkkosaari. Pyyntikuoppia ja tervahautoja

5. Heikkilä. Kivikautinen asuinpaikka

6. Ahonlaita. Kivikautinen asuinpaikka

7. Tarvaalankoski. Kivikautinen asuinpaikka

8. Savola. Kivikautinen asuinpaikka

9. Kääminniemen kärki. Esihistoriallinen

asuinpaikka.

Arvokkaat luontokohteet

Tarvaalan luonto- ja maisemaselvityksessä esitellyt luonnonsuojelun kannalta kansainvälisesti, kansallisesti

ja paikallisesti arvokkaat kohteet Kuhanniemi-Tarvaalan kaavaselostuksen mukaan:

1. Kirkkosaari, Kirkkoniemi ja Virransaari

(Natura 2000 -suojelualue)

2. Tarvaalanvirta

3. Haasianlahti

4. Kääminniemi

5. Aumamäki

6. Ronninlahti

7. Majaluhta

8. Rimminlahti – Viinavalkama

9. Tahkosaari

7. HANKKEEN TAVOITTEET

Hankkeen tarkoituksena on luoda suunnitelma alueen johdonmukaiselle ja tavoitteelliselle, koordinoidulle,

kehittämiselle sen historiallisen taustan ja luontoarvot huomioiden ja niitä hyödyntäen. Tavoitteena on

luoda kattava ja keskitetty, digitaalisesti koostettu tieto- ja tarina-aineisto Tarvaalan verkkopalveluun.

Kantavana ajatuksena on kerätä eri muodoissa olevaa materiaalia, jota voidaan tarinallisen tuotteistamisen

kautta käyttää suunnittelun ja kehittämisen välineenä ja näin luoda mahdollisuuksia uusien palvelujen

kehittämiselle ja toteuttamiselle.

Kehittämissuunnitelman osa-alueet:

Alueen historiatiedon ja tarinoiden kerääminen ja koostaminen opastus- ja

neuvontatoimintaan sekä tarinallista tuotteistamista varten. Materiaalin saattaminen

käyttökelpoiseen muotoon hyödynnettäväksi verkkopalvelussa, kylän kehittämisessä sekä

tuotteistamisessa.

Kaiken aluetta, sen luontoa, kulttuuriperintöä, palveluja ja ihmisiä koskevan materiaalin

(vanhan ja uuden) digitalisointi ja siirtäminen Laukaan Tarvaala – verkkopalveluun.

Digitaalisen muinaisretkipolun suunnittelu Hartikan alueelle olemassa olevaa polkua,

opastustauluja ja runsasta tietomateriaalia hyödyntäen.

Muinaisvesireitin suunnittelu Laukaa–Saraakallio–Tarvaala–Lievestuorejärvi. Esiselvitys

venevalkamien ja laitureiden sekä polkujen ja reittien tarpeesta ja sijoittelusta.

QR/AR–koodien ja vastaavien opasteiden tekeminen. Aineistojen tallentaminen Laukaan

Tarvaala – verkkopalveluun ja wlan–palveluun sekä QR/AR-koodien tulostaminen ja

teippaaminen opastetauluihin.

Yleisen informaation kerääminen verkkopalvelua varten.

Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen suunnitelmissa:

o Alueen alkuperäisen historian kunnioittaminen ja sen esille nostaminen.

o Alueen paikallisten ominaispiirteiden, luonteen ja resurssien huomioiminen, alueen

haavoittuvuuden huomioiminen myös ekologisesta näkökulmasta katsoen.

Viestintäsuunnitelman tekeminen. Sähköisten medioiden käytön suunnittelu kylän

asukkaiden yhteydenpidossa ja palveluiden markkinointiviestinnässä.

Matkailullisesti ja kylän yleisen kehityksen kannalta merkittävien kohteiden luettelointi ja

tulevien suunnittelutarpeiden tunnistaminen ja kokoaminen, kuten esimerkiksi

o Leirikeskus, kirkko

o Leirintäalue, uimaranta

o Sahinjokeen liittyvät vesistöuoman kunnostaminen/muut työt

o Perinnemaisemien luettelointi ja hoitosuunnitelma

o Mahdollisen kyläverkoston luominen, yhteys lähistön kyläyhdistyksiin

o Rantojen käyttö laitureita varten

o Tarvaalan kylän opastetaulu

o Simunan vetotaipaleen kunnostus

o Kalastusalueet ja lupakäytännöt

10

8. RAKENTAMISINVESTOINNIT

Rakentamisinvestoinnit eivät kuulu tämän hankkeen piiriin.

9. HANKKEEN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS

Hanke työllistää hankeaikana (17 kk) yhden henkilön, jonka lisäksi tarvitaan lisäpalveluja eri alojen

asiantuntijoilta ostopalveluna. Hankevetäjän paikka asetetaan avoimeen hakuun. Hankevetäjän tarkemmat

koulutus- ja kokemusvaatimukset eritellään hakuohjeissa.

10. HANKKEEN TOTEUTUS

Hanke toteutetaan ajalla 1.8.2013 –31.12.2014

11. HANKKEEN TOTEUTUS JA VALMIUDET TOTEUTTAA HANKE

Hankkeen toteuttamiseksi palkataan yksi työntekijä ajalle 1.8.2013 – 31.12.2014.

12. HANKINTAMENETTELYJEN KUVAUS

Hankinnoissa noudatetaan hankintalain edellyttämiä menettelyitä, mikäli hankinnat ylittävät kansalliset kynnysarvot. Kynnysarvot alittavista hankinnoista pyydetään kolmelta luotettavalta toimittajalta tarjous kirjeitse, sähköpostilla tai puhelimella, joista hyväksytään se tarjous joka on kokonaishinnaltaan edullisin ja/tai tarkoitukseen sopivin. Kaikissa hankinnoissa huomioidaan kustannusten kohtuullisuus.

13. OHJAUSRYHMÄ

Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa. Ohjausryhmään valitaan kuusi henkilöä

kirjallisen suostumuksen perusteella: hankkeen vetäjä, hallinnoijan edustajana elinkeinoasiamies ja

kyläläisten edustajina neljä henkilöä. Ohjausryhmän kokouksista maksetaan jäsenille kokouspalkkio.

11

14. HANKKEEN EDUNSAAJAT

Hanke on yleishyödyllinen hanke ja edunsaajina ovat Tarvaalan kylän asukkaat ja kaikki muutkin

laukaalaiset.

15. RAHOITUS

Hankkeelle haetaan julkista tukea Jyväsriihi ry:n kautta. Yksityisrahoitus koostuu osallistumismaksuista ja

talkootyöstä. Laukaan kunta huolehtii hankkeen välirahoituksesta.

16. TIEDOTUSSUUNNITELMA

Hankkeen tiedotusta varten perustetaan verkkosivusto, jolta hankkeen etenemistä voi seurata.

Hankkeessa mukana olevia tahoja informoidaan aktiivisesti sähköpostilla hankkeen etenemisestä.

Raportointi rahoittajan suuntaan toteutetaan yleisten hankeperiaatteiden mukaan.

Kaikessa tiedotuksessa huomioidaan julkista tukea saavia hankkeita koskevat ohjeet logojen käytöstä

ilmoitusten yhteydessä.