Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
E T E L Ä P O H J A L A I S E N M AT K A I L U N
D I G I T I E K A RT TA J A TO I M I N TA S U U N N I T E L M A
T E RV E T U L O A W E B I N A A R I I N !
2 . 4 . 2 0 1 9 K L O 1 3 : 1 5 – 1 4 : 1 5
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 1
MINÄ, KIRSI• Matkailun digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija Kirsi
Mikkola, Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy
• Rovaniemeläinen yrittäjä vuodesta 2005
• 23 vuotta matkailuliiketoiminnan ja digitaalisen liiketoiminnan (atk, ict, digitalisaatio) asiantuntija ja valmentaja sekä opettaja, useita hankkeita ja kokonaiskoordinaatioprojekteja
• Asiakkaat Hangosta Nuorgamiin (yritys-resort-alue-VF)
• Vahva käytännön kokemus ja näkemys matkailuteollisuuden kotimaan ja kansainvälisen kaupan tilasta ja digitaalisuuden käytön haasteista ja mahdollisuuksista, yritysten verkostoitumisesta tuotannossa, alueorganisaatiotyöstä ja digitaalista jakelukanavista
• VisitFinland Akatemiavalmentaja, VF Kansainvälistymisoppaan tekijä
• Ely-keskusten tuottavuus, talous ja digitalisaatio asiantuntija
• Business Finland innovaatioasiantuntija
• 10 vuotta Laatutonnivalmentajana
• Useita luottamustehtäviä (LME, kauppakamari, yrittäjäjärjestö)
• Mitä tulevaisuus tuokaan?
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 2
ESITYKSESSÄNI
• Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartan
laadintaprosessi
• Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartan
toimenpiteet
• Kysymyksiä, joihin vastaan mielelläni nyt tai
jälkikäteen
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 3
1
ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN LAADINTAPROSESSI
Digitiekartan ja jatkotyöstöön tarvittavan aineiston sisältö
1. Tiivistelmä ja visio
2. Digitiekartan tausta
3. Digitaalisen inventaarin kokoaminen ja rajapinnat
4. Eteläpohjalaisten matkailuyritysten ja toimijoiden organisoituminen
5. Matkailuyritysten digitaalisen osaamisen kehittäminen
6. Eteläpohjalaisen matkailuliiketoiminnan ja asiakasdatan tehokas hyödyntäminen
7. Muut mahdolliset asiat
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 4
1. VISIO JA TIIVISTELMÄ
MATKAILUTILASTOT JA MAAKUNNAN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 5
ETEL ÄPOHJAL AISEN MATKAILUN VISIO
Visio tulee määrittää
Työryhmä muodosti näkemyksen, että koska visio ja missio puuttuvat, ei voida
selkeästi kertoa, keitä me olemme alueellisesta näkökulmasta.
Työryhmä totesi, että Etelä-Pohjanmaalta puuttuu matkailun Visio
ja Missio
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 6
ETEL ÄPOHJAL AISEN MATKAILUN VISIO
”Visio 2025 Online –myynti on
eteläpohjalaisille
matkailuyrityksille arkipäivää ”
Vision laadinta tulee olla osana
brändin rakentamisen prosessia
Työryhmä keskusteli, tarvitaanko
markkinatutkimusta, joka
toimisi pohjana brändityölle
Brändi ja brändistrategia tulee
määrittää
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 7
MATKAILUTIL ASTOT JA MAAKUNNAN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT -
• Eteläpohjalaisen matkailun markkinaosuus on 3,2 % koko Suomen
rekisteröityneistä yöpymisistä vuonna 2018
• Koko maassa kirjattiin yöpymisiä 22,2 miljoonaa (1,4 %) ja Etelä-
Pohjanmaalla 709 000
• Merkittävimpien matkailukohteiden ja asiakasmäärien
mittaustietoa ei ole kerätty, eikä myöskään online myynnin
osuutta yrityksissä, kunnissa/kaupungeissa tai maakunnassa
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 8
Lähteet: TilastokeskusKoonnut: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy
M A T K A I L U T I L A S T O T J A M A A K U N N A N M A T K A I L U NT U L E V A I S U U D E N N Ä K Y M Ä T –
Y Ö P Y M I S E T E T E L Ä - P O H J A N M A A L L A J A V E R T A I L U K O H T E I S S A
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 9
Lähteet: TilastokeskusKoonnut: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy
MAJOITUSMYYNTI ETELÄ-POHJANMAALLA 2018
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 10
HUONEIDEN KESKIHINTA ETELÄ-POHJANMAALLA
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 11
MATKAILUTIL ASTOT JA MAAKUNNAN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
• Tarjonta Etelä-Pohjanmaalla oli 48 majoitusliikettä vuonna 2018
• Majoitusliikkeistä noin puolet on hotelleja
– Tilastoinnin piiriin kuuluvat vain sellaiset majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa, joten
tilastoinnista johtuen majoitusliikkeiden sekä huoneiden ja vuoteiden
kokonaismäärä on todellisuudessa suurempi
• Etelä-Pohjanmaalla oli 1 969majoitushuonetta vuonna 2018
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 12Lähde: Tilastokeskus
O T T E I TA M A A K U N TA O H J E L M A S TA 2 0 1 8 – 2 0 2 1 J A M AT K A I L U S T R AT E G I A S TA 2 0 1 3 -2 0 1 7
• Maakuntaohjelma 2018 - 2021
– Matkailustrategia 2013 – 2017
• Dokumentaatio antaa pohjan ja perusteet
– Rahoitukselle
– Matkailutoimialalle yhtenä avain toimialana
– Maakunnan matkailutavoitteiden, imagon, brändin ja organisoitumisen ja yhteistoiminnan rahoittamiselle sekä kansainvälistymisen tukemiselle
• E-P, Lakeland, Visit Finland, KV -markkinat
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 13
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 14
M A A K U N TA S U U N N I T E L M A S TA P O I M I T T U A
• Maakuntasuunnitelman painopisteet ja kärjet 2018–
2021
• Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto
– Elinkeinoelämän kehittämistä Etelä-Pohjanmaalla on
linjattu kolmen painoalan kautta, jotka on valittu myös
maakunnan älykkään erikoistumisen kärjiksi.
– Kansainvälisiä matkailijoita tavoiteltaessa kielitaito,
kulttuurien tuntemus ja saavutettavuus
ovat avainasioita. Sähköiset palvelut ja
varausmahdollisuudet kieliversioineen ovat
välttämättömyys.
– Kaikki tämä edellyttää matkailun parissa
toimivien osaamisen vahvistamista
– Matkailualalla tarvitaan ajantasaista tietoa
toimialan merkityksestä maakunnalle.
– Seuraava selvitys tulisi tehdä vuoden 2020 tiedoista
vuonna 2021.
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 15
MATK AILUSTRAGIASTA POIMITTUA
• 5.2. Strategian seuranta
– Strategian toteutumisen varmistamista, vaikutusten
seurantaa ja muutosten ennakointia tehtiin vuoteen 2015
saakka Seinäjoen ammattikorkeakoulun MATKO3 –
Matkailun koordinointi Etelä-Pohjanmaalla hankkeen
työnä. Maakunnallisessa matkailuparlamentissa seurataan
strategian toteutumisen tilannetta, keskustellaan
merkittävimmistä muutostekijöistä sekä tarkistetaan
tarvittaessa tavoitteita ja toimenpiteitä. MATKO3-hanke
päättyy vuoden 2015 lopussa, minkä jälkeen Etelä-
Pohjanmaan liitto vastaa strategian seurannasta osana
maakuntastrategian seurantaa.
• Tilanne helmikuussa 2019: Matkailuparlamentti ei ole
toteutunut käytännössä, mutta muunmuassa SeAMKin
Kumppanuusverkostohankkeeseen matkailufoorumin toiminnan
käynnistäminen on sisäänkirjoitettu
• MATKO3-hanke päättyi v. 2015 keväällä, jonka jälkeen E-P liitto
on vastannut strategian seurannasta.
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 16
MATKAILUSTRATEGIA 2013 – 2017 JAKO JA SEUTUKUNTAJAKO
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 17
ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN
ETELÄ-POHJANMAALLA
• Elinkeinoyhtiöt
– Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy (Alajärvi, Soini,
Vimpeli)
– Into Seinäjoki (Seinäjoki)
– Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (Isojoki,
Kauhajoki, Teuva, Karijoki)
• Muutoin elinkeinojen kehittäminen ja hankkeistus kuntien
elinkeinotoimien päätöksellä tai yritysten omina hankkeina
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 18
ETELÄ-POHJANMAAN LIITON KANSAINVÄLISTYMISEN
TOIMINTAOHJELMA
• Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen toimintaohjelman oli
hyväksymiskierroksella Digitiekarttaa laadittaessa. Hyväksymiskierros
tehdään kunnissa ja maakuntahallituksessa kevään 2019 aikana. Julkaisuun
toimintaohjelma tulee näillä näkymin syksyn 2019 aikana.
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 19
2. DIGITIEKARTAN
TAUSTAKSI
DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN NYKYTILA
ETELÄPOHJALAISISSA MATKAILUYRITYKSISSÄ
OSAAMINEN
MATKAILUTUOTTEEN JAKELUN KEINOT JA NYKYTILA
TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MARKKINAT
INFRASTRUKTUURIN TOIMIVUUDEN VARMISTAMINEN
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 20
ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN TAUSTAKSI
Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartta
on laadittu SeAMKin, Etelä-Pohjanmaan
elinkeino- ja aluekehittäjien ja yritysten
konsortioyhteistyönä.
Tavoitteena on luoda yhteinen
maakunnallinen matkailun
digisuunnitelma sekä konkreettiset
toimenpide-ehdotukset alueen sähköisen
liiketoiminnan kehittämiseen nojaten Visit
Finlandin Suomen matkailun digitiekarttaan.
Suunnitelmaa kutsumme eteläpohjaisen
matkailun digitiekartaksi
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 21
DIGITIEKARTTAN LAADINNAN TAVOITTEET JA TYÖSKENTELYMENETELMIÄ
Työpaketissa kartoitettiin
maakunnallisten
matkailutoimijoiden ja -
kehittäjien verkoston
nykytilanne erillisellä
kyselyllä
Tunnistetusta verkostosta
valittiin avaintoimijat
projektiryhmään, jossa
laadittiin digisuunnitelma
asiantuntijavetoisena
työryhmätyöskentelynä.
Digisuunnitelman
noudattaa TEM:n visioita ja
tavoitteita sekä Visit
Finlandin Suomen
matkailun digitiekartan
ohjeistuksia.
Suunnitelman lisäksi
työpaketissa tuotetaan
toimenpide-ehdotukset
sähköisen liiketoiminnan
kehittämiseksi Etelä-
Pohjanmaalla.
Digitiekartassa on pyritty
selkiyttämään eri
matkailutoimijoiden ja -
kehittäjien tehtäviä.
Tavoitteen on ollut
välttää
päällekkäisyyksiä.
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 22
ETEL ÄPOHJAL AISEN MATKAILUN
DIGITIEKARTAN TAUSTAKSI
• Työn yhteydessä kartoitettiin maakunnallisten
matkailutoimijoiden ja -kehittäjien verkoston
nykytilanne erillisellä kyselyllä
• Alkukartoitus perustui kolmelle sadalle eteläpohjalaiselle
yritykselle, aluekehittäjille suunnattuun kyselyyn, tilastolähteisiin
sekä Etelä-Pohjanmaalla toteutettujen hankkeiden
dokumentaatioon.
• Alkukartoituksessa esiin nousseita teemoja työstettiin edelleen
neljän työpajan avulla.
• Työpajojen tavoitteena oli lisätä digitalisaatioon liittyvää
osaamista työryhmän jäsenten keskuudessa ja Etelä-
Pohjanmaalla sekä kehittää ratkaisuja alkukartoituksessa esiin
nousseisiin haasteisiin yhdessä eri sidosryhmien kanssa.
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 23
A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I AA L K U K A R T O I T U K S E E N V A S T A S I 4 5 Y R I T Y S , J O K A O N 1 5 % K Y S E L Y N
V A S T A A N O T T A N E I S T A .
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 24
A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I AS U U R I N O S A ( 5 0 % ) K Y S E L Y Y N V A S T A N N E I S T A A R V I O I Y R I T Y K S E N T Ä M Ä N H E T K I S T Ä
D I G I T A A L I S U U D E N H Y D Y N T Ä M I S T Ä K O H T A L A I S E K S I . K Y S Y M Y K S E E N V A S T A 4 4 Y R I T Y S T Ä .
25
A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I AS U U R I N O S A ( 5 0 % ) K Y S E L Y Y N V A S T A N N E I S T A A R V I O I Y R I T Y K S E N T Ä M Ä N H E T K I S T Ä
D I G I T A A L I S U U D E N H Y D Y N T Ä M I S T Ä K O H T A L A I S E K S I . K Y S Y M Y K S E E N V A S T A 4 4 Y R I T Y S T Ä .
26
A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A
L I K I 8 0 % Y R I T Y K S I S T Ä T E K E E J O D I G I T A A L I S T AM A R K K I N O I N T I F A C E B O O K - M A I N O S K A M P A N J O I L L A J A 5 0
% T E K E E M A I N O N T A A K O T I M A I S I S S AN Ä K Y V Y Y S K A N A V I S S A . K Y S Y M Y K S E E N V A S T A S I 3 8
Y R I T Y S T Ä .2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 27
A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A
8 8 , 3 7 % Y R I T Y K S I S T Ä T E K E E S I S Ä L L Ö N T U O T A N N O N
I T S E . K Y S Y M Y K S E E N V A S T A S I 4 3 Y R I T Y S T Ä . 5 5 , 2 6 %
Y R I T Y K S I S T Ä A R V I O I Y R I T Y K S E N
M A R K K I N O I N T I H E N K I L Ö S T Ö N O S A A M I S T A H Y V Ä K S I .
K Y S Y M Y K S E E N V A S T A S I 3 8 Y R I T Y S T Ä .
28
A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A
4 8 % Y R I T Y K S I S T Ä M Y Y J O T U O T T E I T A O M A S A V E R K K O K A U P A S S A
J A 6 8 % B O O K I N G . C O M O T A – K A N A V A S S A . K Y S Y M Y K S E E N V A S T A S I
2 5 Y R I T Y S T Ä . L U K U E D U S T A A 5 5 , 5 5 % K A I K I S T A V A S T A N N E I S T A
Y R I T Y K S I S T Ä .
29
A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A5 0 % Y R I T Y K S I S T Ä J A A R V I O I T A R V I T S E V A N S A J O N K I N V E R R A N , 2 1 , 4 3 %
P A L J O N J A 4 , 7 6 % E R I T T Ä I N P A L J O N . U L K O P U O L I S T A O H J A U S T A , K O U L U T U SJ A A P U A Y R I T Y K S E N D I G I T A A L I S T E N V A L M I U K S I E N K E H I T T Ä M I S E E N .
V A S T A S I 4 2 Y R I T Y S T Ä . 30
A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A
Y R I T Y K S E S S Ä N N E T A R V I T A A N E R I T Y I S E S T I O P A S T U S T A ,
N E U V O N T A A J A K O U L U T U S T A
S I S Ä L T Ö M A R K K I N O I N T I I N , D I G I T A A L I S E N
L I I K E T O I M I N N A N S U U N N I T T E L U U N J A
A S I A K A S T I E T O J E N H A L L I N T A A N , O M A N S U O R A
M Y Y N N I N J A S O S I A A L I S E N M E D I A N H Y Ö D Y N T Ä M I S E E N . 31
A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I A
Y R I T Y K S E S S Ä N N E T A R V I T A A N E R I T Y I S E S T I O P A S T U S T A ,
N E U V O N T A A J A K O U L U T U S T A
S I S Ä L T Ö M A R K K I N O I N T I I N , D I G I T A A L I S E N
L I I K E T O I M I N N A N S U U N N I T T E L U U N J A
A S I A K A S T I E T O J E N H A L L I N T A A N , O M A N S U O R A
M Y Y N N I N J A S O S I A A L I S E N M E D I A N H Y Ö D Y N T Ä M I S E E N .32
• Answered: 33 Skipped: 12
A L K U K A R T O I T U K S E N T U L O K S I AY R I T Y K S E S S Ä N N E T A R V I T A A N E R I T Y I S E S T I O P A S T U S T A , N E U V O N T A A J A
K O U L U T U S T A S I S Ä L T Ö M A R K K I N O I N T I I N , D I G I T A A L I S E N L I I K E T O I M I N N A N S U U N N I T T E L U U N J A A S I A K A S T I E T O J E N H A L L I N T A A N , O M A N S U O R A M Y Y N N I N J A
S O S I A A L I S E N M E D I A N H Y Ö D Y N T Ä M I S E E N .33
ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN TAUSTAKSI / TYÖRYHMÄ JA RYHMÄN TYÖSKENTELY
• Päivi Hautala, Jääskän loma
• Merja Ilomäki, Maatilamatkailu Ilomäki
• Altti Syrjänen, Valkeisen loma
• Seppo Saarinen, toimitusjohtaja, Eteläpohjanmaan Matkailu Oy
• Leena Perämäki, johtaja, Into Seinäjoki
• Tuula Lahti, VisitSeinäjoki, Into Seinäjoki
• Elina Järvinen, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
• Sanna Jyllilä, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
• Hanna-Leena Pihlajaniemi, Suupohja alueen Leader –toimintaryhmä kehittämispäällikkö
• Piia-Pauliina Mäntysaari, asiantuntija (digitalisaatio) Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
• Anne Marie Lauhasmaa, avainasiakaspäällikkö, PowerPark
• Olli Forstén, elinkeinojohtaja, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä
• Jonna Pietilä, toimitusjohtaja, Ähtäri Zoo
• Kirsi Pajula, Etelä-Pohjanmaan liitto
• Kirsi Mikkola, Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 34
Digitiekartan projektiryhmään valittiin tunnistetusta verkostosta avaintoimijat. Projektiryhmä
työskenteli asiantuntijavetoisesti työpajoissa.
ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN TAUSTAKSI / TYÖPAJAT JA TEHTÄVÄT
Alueellisen yhteistoimintaan organisoituminen
ja yhteisten toimintamallien rakentuminen
TYÖPAJA18.1.2019
1
Toiminta-ympäristön, digitaalisen jakelun ja
liiketoiminta-osaamisen kartoitus
10.1. – 28.1.2019
2
Alueellisen myynnin ja
yhteis-markkinoinnin organisoitumi-nen, mitä se tarkoittaa
käytännössä
TYÖPAJA II
29.1.2019
3
Digitiekartan
1 versiokommentoitavaksi
4.2. – 10.2.2019
4
Alueellisen toimijan
liiketoiminta-mallit,
pelisäännöt, vastuut ja
velvoitteet sekä komissiot ja käytännöt
TYÖPAJA III
13.2.2019
5
Digitiekartan
II versio kommentoitavaksi
18.2 – 24.2.2019
6
Teknologiset ja osaamiseen
liittyvät kysymykset ja
haasteet
5.3.2019
7
Digitiekartan III versio
kommentoitavaksi ja viimeistely
11.3. –28.3..2019
Päätös vko 13
8
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 35
Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartta 3 vuodelle - ylläpitäminen ja kehittyminen
TYÖPAJOJEN TEEMAT OLIVAT SEURAAVAT
Työpaja I: Alueellisen yhteistoimintaan organisoituminen ja yhteisten toimintamallien rakentuminen
Työpaja II: Alueellisen myynnin ja yhteismarkkinoinnin organisoituminen, mitä se tarkoittaa käytännössä
Työpaja III: Alueellisen toimijan liiketoimintamallit, pelisäännöt, vastuut ja velvoitteet sekä komissiot ja käytännöt
Työpaja IV: Teknologiset ja osaamiseen liittyvät kysymykset ja haasteet
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 36
TYÖPAJOJEN TEEMAT JA TYÖRYHMÄLLE ESITETYT KYSYMYKSET OLIVAT SEURAAVAT
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 37
Alueellisen yhteistoimintaan organisoituminen ja yhteisten toimintamallien rakentuminen
TYÖPAJA19.1.2019
Alueellisen myynnin ja yhteismarkkinoinnin organisoituminen, mitä se tarkoittaa käytännössä
TYÖPAJA II29.1.2019
Teknologiset ja osaamiseen liittyvät
kysymykset ja haasteet
TYÖPAJA IV
5.3.2019
Alueellisen toimijan
liiketoimintamallit, pelisäännöt,
vastuut ja velvoitteet sekä komissiot
ja käytännöt
TYÖPAJA III
13.2.2019
Mistä osa-alueista ja tekijöistä
Eteläpohjanmaalainen matkailun yhteistyön tulisi
rakentua?
Mitä tietoatarvitsemmetoisiltamme, jotta voimme
rakentaaeteläpohjan-
maalaisen matkailun
alueorganisaa-ti-ota?
Miten mahdollistamme,
että matkailupalveluja ja -tuotteita tarjoavat yritykset hallitsevat
ja tarjoavat inventaariaan eli
tuotteitaan ja palvelujaan
monikanavaisesti?
Miten matkailijoiden on
helpompi ja sujuvampi ostaa eteläpohjanmaa-
laisia matkailupalveluita
digitaalisissa kanavissa?
Miten yksityiskohtainen
asiakastieto kotimaisista ja kansainvälisistä matkailijoista
lisääntyy, miten sitä osataan hyödyntää nykyistä paremmin
markkinoinnissa, myynnissä ja
tuotekehityksessä yritys- ja aluetasolla?
Mitenvarmistamme, että toimintadigitaalisissakanavissa on
kustannustehokasta ja tuottavaa?
Miten aluenyritykset
sitoutetaanyhteistoimintaan?
Miten yritysten ja aluetoimijoiden
digitaalisen liiketoiminnan osaaminen ja
mahdollisuuksiin tarttuminen
kasvaa ja miten resursseja
ohjataan alue- kuin yritystasollekin?
Mitä mittareita tarvitsemme?
Miten turvaamme
jatkuvan kehittämisen ja
resurssit?
3. DIGITAALISEN INVENTAARIN
KOKOAMINEN JA RAJAPINNAT
TUOTTEISTUS
(ETELÄPOHJALAISEN
MATKAILUN OMIEN
VAHVUUKSIEN
HYÖDYNTÄMINEN)
HINNOITTELU
JAKELU
MARKKINOINTI
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 38
ETELÄPOHJALAISTEN MATKAILUTUOTTEIDEN DIGITAALISEN INVENTAARIN KOKOAMINEN / TAVOITTEET
• Tavoitteena on rakentaa eteläpohjalaisen matkailun palvelutarjonta
online-inventaariin, joka on jaettavissa matkailijoiden tärkeimpiin
ostopaikkoihin ja erityisesti eteläpohjalaisen matkailun omaan
suoramyyntikanavaan.
• Tämä edellyttää
– että yritysten tuotteet ja palvelut tulee olla kypsiä, sopivia ja
onlinejakeluun muotoiltuja
– Alueen yritysten käyttämät online-myynti ohjelmistot ja alustat
on kartoitettu
– Alueellisen toimijan verkkopalvelu ja alueellisen myynnin
konsepti on yhteisesti sovittu
– Käytetään yhteisesti hyväksyttyjä API-rajapintoja, jotta tietoa
voidaan tarvittaessa siirtää ja monistaa yritysten, alueen,
kansallisen ja kansainvälisten myyntialustojen välillä
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 39
MITEN MAHDOLLISTAMME, ETTÄ ETELÄPOHJALAISIA MATKAILUPALVELUJA JA -TUOTTEITA TARJOAVAT YRITYKSET HALLITSEVAT JA TARJOAVAT INVENTAARIAAN ELI TUOTTEITAAN JA PALVELUJAAN ONLINE JA MAHDOLLISESTI MONIKANAVAISESTI?
1. Motivointi (ennakointi ja ajankohtaisuus, erilaiset tilaisuudet, matkailustrategia)
2. Tarvekartoitus (ketkä yritykset kokevat olevansa tilanteessa käynnistää online)
3. Koulutus ja Tiedotus (yleistä ja yrityskohtaista)
4. Koulutus (mitä mahdollisuuksia on tarjolla, osaamisen tason selvittäminen, täsmävalmennustayrityskohtaisesti, sisällöntuotanto kanavakohtaisesti) - >Prosessikuvaus, mitä pitää konkreettisesti yrityksessä tehdä?
5. Tieto – tuotekortit
6. Käytännön vierihoitoa – jalkautuminen ja tukitoiminnot (onko resurssi, joka on yritysten käytössä ”online yritysneuvoja”)
7. Ristiinmyynti – aitoverkostointi ja yhteistyö
8. Seuranta ja Mittarit
Visio puuttuu, hyviä yritysryhmähankkeita on ollut, mutta kaikki eivät pääse niihin mukaan.
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 40
MITEN MATKAILIJOIDEN ON HELPOMPI JA SUJUVAMPI OSTAA ETELÄ – POHJANMAAN MATKAILUPALVELUITA DIGITAALISISSA KANAVISSA?
1. Ei mitenkään yksittäisten yritysten osalta, mutta jos meillä on alueellinen online, niin mikä on porkkana, että yritykset ovat mukana.
2. Alueen matkailun kehittämiseen on sotkettu politiikka ja ammattilaiset, jotka oikeasti tekevät matkailun kehittämistyötä eivät ole päässet kuuluviin.
3. Mitä varten yritys liittyisi johonkin?
4. Tarvitaan alueellinen ymmärrys siitä, ketä me yhdessä ollaan, ja minkä nimissä voidaan tehdä yhdessä töitä.
5. Onko positiivinen kateus kimmoke inventaarin keräämiseen, kuka/mikä on se taho?
6. Kuka on se taho, joka opastaa ja neuvoo yrityksiä Invetaarin keräämiseen. MYYJÄ TARVITAAN.
7. Jos tuotteet on esillä, mutta jonkun pitää myydä, vrt Booking.com ja alueellinen verkkokauppa (epaymenthoidetaan samalla) Riittääkö se, että tuotteet on vain esillä?
VISIO JA MISSIO PUUTTUU, ELI KETÄ ME OLLAAN ALUEELLISESTA NÄKÖKULMASTA!
Tarvitaanko markkinatutkimusta, jotta voidaan muodostaa brändi ja brändimielikuvaa? Minkä päälle brändiä aletaan rakentamaan?
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 41
MITEN MAHDOLLISTAMME, ETTÄ MATKAILUPALVELUJA JA -TUOTTEITA TARJOAVAT YRIT YKSET HALLITSEVAT JA TARJOAVAT INVENTA ARIA AN ELI TUOTTEITA AN JA PALVELUJA AN ONLINE JA MAHDOLLISESTI MONIKANAVAISESTI?
1. Lisäkoulutusta (4P) mallin mukaan
2. HelpDesk ja tuki tulee jotenkin järjestää
3. Kuntien tulisi sitoutua ja olla osarahoittajana
4. Käytäntö tulee olla jatkuvaa tuotteiden kehittelyä
1. Pitäisikö olla käytössä samat Visit Finlandin käyttämät Ready, Steady, Go kategoriat ?
2. Tietopohjayrityksistä pitää olla kunnossa, yrityskoko ei voi olla pelkkä luokitteluperuste.
3. Avoin AMK, tutkintoon johtava ja lisä- ja täydennyskoulutus voi olla myös yksi
mahdollisuus – OSAAMISKESKUS
Visio tulee määrittää -Visio 2025
”Online –myynti on eteläpohjalaisille matkailuyrityksille arkipäivää ”
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 42
MITEN MATKAILIJOIDEN ON HELPOMPI JA SUJUVAMPI OSTAA ETELÄPOHJALAISIA MATKAILUPALVELUITA DIGITAALISISSA KANAVISSA
1. Tulee tehdä strategiavalintoja kanavien suhteen
2. Tarvitaan volyymia ja yrityksiä tulisi ohjata löytymään samoista
kanavista,
3. Tuotteistaminen tulee turvata
4. Ostamisen mahdollisuus tulee taata (VF KV-kriteereissäkin)
5. Luotettavuus tulee varmistaa
6. Yritysten tulee oppia Asiakaspolun ymmärtämiseen, jotta voidaan
tehdä tuotteita ja tarjontaa oikeaan kanavaan ja aikaan
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 43
4. ETELÄ-POHJALAISTEN
MATKAILUYRITYSTENJA TOIMIJOIDEN
ORGANISOITUMINEN
MATKAILUYRITYSTEN JA
KEHITTÄMIEN
YHTEISTOIMINTA
YHTEISMARKKINOINTI
MYYNTI
ASIAKASPALVELU
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 44
ALUEORGANISAATION ROOLI MATKAILUTEOLLISUUDESSA
• Alueorganisaatio toimii
koordinoivana tahona
elinkeinoon päin, Visit
Finlandiin ja jakelukanaviin
päin
• Alueorganisaatiolle
määritellään
matkailuelinkeinon
yhteistyönä erilaisia tehtäviä,
vastuita ja velvollisuuksia
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 45
T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MISTÄ OSA-ALUEISTA JA TEKIJÖISTÄ ETEL ÄPOHJAL AISEN MATK AILUN YHTEIST YÖN TULISI RAKENTUA?
2.4.2019 46
Strategia, joka
lähentää kaikki
matkailun toimijat ja
kehittäjät
Yhteinen tavoite:
visio ja missio
VisitFinland
Etelä-Pohjanmaan
Matkailu Oy -
alueorganisaatio
Kauppakamari
Logistiikka
VR, Wasaline, Lentokentät,
Maaliikenne, Paikallisliikenne,
Vuokraustoiminta
kunnat
kuntien
elinkeinotoimet
kehitysyhtiöt
Seurakunnat
Kirkot
tapahtumajärjestäjät
yritysyhdistykset
Kuluttajat
Palveluntarjoajat
Suosittelijat
Rahoittajat
Ely, E-P liitto, Leader-
toimintaryhmät
Kunnat
Yritykset
Majoitus
Ohjelmapalvelut
Ravintola
Vuokraus
Tapahtumatuottajat
Oppilaitokset
SeAMK
Sedu
Yliopistokeskus
Luonto- ja
virkistuspalvelut
Reitit, yms. infra
Läpinäkyvyys
Kumppanuus
Yhteisöllisyys
Verkostoituminen
Dialogi
Tiedonkulku
Roolit ja Vastuut
Sitoutuminen
Unohdetaan
kuntien rajat
luottamus
Yrittäjien käyttämät
järjestelmät,
tiedontaso ja muut
valmiudet
Yksi yhteinen
nimittäjä
Majoitus, ruoka
ja tekeminen
Yhteinen
tahtotila / halu
Historian riippa
pois
Uusi näkemys ja
ajattelutapa =
puhdas pöytä
Työnjako
Tavarakauppa
Konsensuksen
löytäminen
Alan
arvostus
T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITÄ TIETOA TARVITSEMMETOISILTAMME, JOTTA VOIMME RAKENTA A ETEL ÄPOHJAL AISENMATKAILUN DIGITIEKARTAN?
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 47
SeAMK
Kohderyhmät /
asiakkaat
Yrityskohtaisia
tietoja
Tuote- ja
palvelutarjonta
Jakelukanavien
käyttö
Tulevaisuuden
suunnitelmat
Dataa,
asiakastyytyväisyys,
viipymä, digimyynnin
osuus
Etelä-Pohjanmaan
Matkailu Oy
Resurssit
Jatkuvuus
Koordinointikyky ja
-resurssit
Koulutustarjonta
Hankehallinnointi
AsiantuntemusVertailutieto
Verkostoitumistiet
Tilastotietoa
T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITÄ NÄKEMYKSIÄ RYHMÄLL Ä ON ALUEELLISENORGANISA ATTORIN / ORGANISA ATION / TOIMIJAN LIIKETOIMINTAMALLEIHIN, PELISÄ ÄNTÖIHIN, L A ADULLISIIN TEKIJÖIHIN,VASTUISIIN JA VELVOITTEISIIN?
• tällä hetkellä alueellisen organisaattorin rooli on
hahmottamaton
• alueorganisaation tehtävä on pitää yritysten puolta ja
viedä heidän toimintaansa eteenpäin; myös osaamisen
lisääminen
• verkoston vahvistaminen ja yhteisen toiminnan
kehittäminen
• kuntien ja yritysten luottamuksen kehittäminen
organisaatioon suhteen
• Visit Finland yhteistyön mahdollistaminen
• kärkiyritysten ja kaikenlaisten yritysten tukeminen (sillä
tasolla mitkä tarpeet ovat)
• myyjän roolista myynninedistäjäksi ja mahdollistajaksi
• fyysisen matkailuneuvonnan roolin muuttuminen
digitaaliseksi kaikissa jäsenkunnissa
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 48
• kansainvälistyminen porkkanana yhteiselle tekemiselle, uusi
alku?
• brändistä pitää tehdä haluttava, jotta yritykselle syntyy halu olla
mukana
• tuoteinventaarin esilletuominen
• pr-työ
• ”näin ei voi tehdä, eikä noin voi tehdä”, mitä voi tehdä?
• ”Visit Mikä” / maakunnallinen brändi, ei tarvitse välttämättä olla
mikään kaupunki tai maantieteellinen rajattu alue;
”VisitExoticWhatEver”, konsensus täytyy löytää minkä taakse
jokainen voi sitoutua, optimointi. VistSuprisinglyPlain,
VisitSeinäjokiRegion, visitlakeus Domain ja Twitter on varattu
(mediaportaan hallinnassa)
• voiko liiketoimintamallin ja brändisuunnitteluun saada
hankerahaa?
• toimija vahtii brändiä; jäsenten hyväksyminen, hinnoittelusta
määrääminen
• toteuttaa sovittua tehtävää ja raportoida kustannuksista
• alueorganisaation toimintaa pitää olla avointa ja tiedottavaa
T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITÄ NÄKEMYKSIÄ RYHMÄLL Ä ON ALUEELLISENORGANISA ATTORIN / ORGANISA ATION / TOIMIJAN LIIKETOIMINTAMALLEIHIN, PELISÄ ÄNTÖIHIN, L A ADULLISIIN TEKIJÖIHIN,VASTUISIIN JA VELVOITTEISIIN?
• toiminta on saatava yritysvetoisemmaksi, yrityksistä
lähteväksi
• tulee löytää kombinaatio, jossa yritykset vetäjän
roolissa, kunnat tukemassa
• alueellinen organisaatio tarvitaan, että päästään
mukaan VF:n markkinointi- ja myyntikampanjoihin
– voisiko yritysvetoinen Lakeudelle.fi toimia pohjana
uudelle organisaatiolle? Mukana myös pienempiä
• organisaation hallitus enemmistö yritysjäseniä, kuinka
yrityksiä ylipäätään kuullaan? onko liian kunta vetoista?
• kuntia tai elinkeinoyhtiöitä ilman ei onnistu
• hallituksessa päätösvalta yli puolet + pj yrittäjällä,
kunnilla alle puolet
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 49
• pelisäännöt: pitäisi luoda
• laadulliset kriteerit: suosituksia paremminkin, laadun tarkkailua on vaikea ylläpitää (vaatii resursseja tämäkin)
• laatuasiat kuuluvat enemmänkin yrityksille itselleen, ei ehkä kuulu alueorganisaatioille
• tuotteilla tulee olla tietyt kriteerit, erityisesti VF KV-suositukset perusrunkona näkyvyydelle
• alueorganisaation vastuut ja velvoitteet liittyvät sen tehtävämäärittelyyn ja työnjakoon muiden toimijoiden kesken
• yritysten perusmaksun määräytyminen: liikevaihto oikeudenmukainen
• lisäksi kannatusmaksu muille, jotka eivät suoranaisesti ole matkailuyrityksiä, esim. grillit
• hankerahaa ei saada tod.näk. jatkossakaan aluetoimijan toimintaan, mutta yritysten kehittämiseen saataneen
• yritysten rahoitusosuus sitouttaa, sitä pitää olla, esim. perusmaksu ja markkinointimaksu
• kunnat ja yritykset rahoittajina
T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MIK Ä ON RYHMÄN K ANNANOTTO MAHDOLLISIIN KOMISSIOK ÄYTÄNTÖIHIN JA TULORAHOITUKSEN MUODOSTAMISEEN? MISSÄ ROOLISSA KUNNAT JA K AUPUNGIT NÄHDÄ ÄN SUHTEESSA YRIT YKSIIN?
• jokin perusmaksu tulee olla, joka perustuu esim.
yrityksen kokoon ja määritellään mitä ko. summalla
tehdään sekä komissiopohjainen maksu myynnistä,
esim. yritykset maksaa puolet, kunnat puolet
(matkailuyritysten määrä ennemminkin kuin
asukasmäärät)
• osa kunnilta (esim. asukasluvun mukaan) ja osa
yrityksiltä (esim. liikevaihdon mukaan), täytyy kuitenkin
huomioida, että peruspotti täytyy saada kasaan
• perusmaksun jälkeen yritys voi ostaa näkyvyyttä ja
palveluita eri hintakategorioiden mukaan sen mukaan
minkä yritys katsoo tarpeelliseksi (moduulit)
• yrityslähtöisesti kuntien rahoitusta euro eurosta (niin
paljon kuin organisaatio kerää yrityksiltä niin kunta
antaa vastaavan summan)
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 50
• komissio pitää olla jos toimii välittäjänä tai myyjänä; sen
suuruus?
• kuntien rahoituksen lisäksi yritysten maksut
(perusmaksu, kannatusmaksu ja markkinointimaksu)
• kuntien maksuhalukkuus vaihtelee, vaihtelee onko kunnassa
”edunsaajia” eli yrityksiä, mikä on yleinen asenne
matkailutoimialaan)
• kunnat nähdään mahdollistajina
T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITEN VARMISTAMME, ETTÄ TOIMINTA DIGITA ALISISSA K ANAVISSA ON KUSTANNUSTEHOK ASTA JA TUOTTAVA A? MITEN ALUEEN YRIT YKSET SITOUTETA AN YHTEISTOIMINTA AN?
• yrityksiä pitäisi kannustaa kevyisiin ratkaisuihin
(aiemmin oli raskaita, kalliita järjestelmiä)
• koulutus, tiedottaminen, hyvät esimerkit, avoin
tiedottaminen, ”ennen oli ennen, nyt on nyt”
• yritysten tasapuolinen kohtelu, vetäjä on julkinen
neutraali taho
• maakunnallinen digisuunnitelma pitkäjänteisen
toiminnan perusteena, päivittäminen
• roolituksen selkiyttäminen, kuka tekee mitäkin
• tiedottaminen ja läpinäkyvyys
• porkkanana tässäkin kansainvälistyminen
• osaamisen lisääminen; kouluttaminen
#oudonsijaantästätuleearkipäivää
• markkinointisuunnitelma ja sen mukaiset
kanavavalinnat; mahdollisuus vaikuttaa, mukana erilaiset
toimijat
• ammattimainen sisällöntuottaminen2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 51
• tarvitaan osaamista, että yhteinen kanava saa näkyvyyttä
• sisältömarkkinointiin tarvitaan osaava henkilö (onko
halvempaa ostaa ulkoa kuin palkata?)
• mitä enemmän syitä, sitä varmemmin matkailija tulee
alueelle
• isot yritykset vetureina ja esimerkkinä yhteiselle toiminnalle
(yhteistoimintaan sitouttaminen)
• yrityksen näkökulmasta paukut eivät riitä laajaan
markkinointiin, jolloin mukaan lähteminen alueellisen
organisaation markkinointiin kiinnostaa
• kustannustehokkuutta osaamisen kautta (ml digitaalinen
liiketoiminta, talousosaaminen, muutosjohtaminen, osto-
osaaminen)
T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITEN YRIT YSTEN JA ALUETOIMIJOIDEN DIGITA ALISEN LIIKETOIMINNAN OSA AMINEN JA MAHDOLLISUUKSIIN TARTTUMINEN K ASVA A JA MITEN OSA AMISRESURSSEJA OHJATA AN NIIN ALUE- KUIN YRIT YSTASOLL AKIN?
• digitaalisen liiketoiminnan kasvattaminen
koulutusten avulla, alueellinen helpdesk
(digikätilö) eri kanavien hallintaan
• osaamisen ostaminen vakituisen
henkilöstön lisäksi (digiosaajapooli)
• tuotteistaminen on yritysten vastuulla,
muta hankkeet ja oppilaitokset tukevat
kehittämistyötä
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 52
• jatkuva koulutus, benchmerkkaus,
• rahoittajienkin linjaus, mihin
rahoitusinstrumentteja ohjataan?
• trendien tunnistaminen, haistelu mihin ollaan
menossa ja niihin reagointi
• kokemus, koulutus
• yhdessä tekeminen
• digikätilö; ohjaa, opastaa, auttaa, handlaa
kokonaisuuden, antaa uskonvahvistusta, asiat ei
jää puolitiehen
• eri tahojen vastuulla
5. MATKAILUYRITYSTEN
DIGITAALISEN OSAAMISEN
KEHITTÄMINEN
ROOLIT JA VASTUUT
SISÄLLÖT JA PROSESSIT
RAHOITUSINSTRUMENTIT
JATKUVA KEHITTÄMINEN
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 53
T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITEN YRIT YSTEN JA ALUETOIMIJOIDEN DIGITA ALISEN LIIKETOIMINNAN OSA AMISTA JA MAHDOLLISUUKSIIN TARTTUMISTA VOIDA AN KASVATTA A? MITEN RESURSSEJA (OSA AMINEN, RAHOITUS) VOIDA AN OHJATA NIIN ALUE- KUIN YRIT YSTASOLLEKIN?
• mahdollisuuksista viestiminen ja tiedottaminen, viestin perillemenon varmistaminen
• tiedottamisen koordinointi ja oikean tiedon välittäminen, liiallisen viestimäärän välttäminen, erityisesti kohdentaminen
– valinnan mahdollisuus (mitä viestintää haluaa ottaa vastaan)
• digiosaamisen lähtötason kartoitus, jotta yrittäjä osaa tarttua tarvitsemiinsa asioihin
– koulutuksia ja valmennuksia tulee markkinoida yrityksille
• vuorovaikutteisuuden lisääminen
• resurssien ohjaaminen
• rahoituskanavien mahdollisuuksien haarukointi
• hankesuunnittelija, joka kasaa tarpeita, kokoaa toimijat ja kirjoittaa hankkeen tai kokoaa koulutussisällön pysyväisempi resurssi ei projektikohtainen
• Etelä-Pohjanmaan digiakatemia, joka pyörii koko ajan
– pysyvän henkilön palkkaaminen, joka voi käydä yrittäjien luona kädestä pitäen
– resurssi voi olla alueellisen toimijan alaisuudessa (EPM)
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 54
T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITEN YRIT YSTEN JA ALUETOIMIJOIDEN DIGITA ALISEN LIIKETOIMINNAN OSA AMISTA JA MAHDOLLISUUKSIIN TARTTUMISTA VOIDA AN KASVATTA A? MITEN RESURSSEJA (OSA AMINEN, RAHOITUS) VOIDA AN OHJATA NIIN ALUE- KUIN YRIT YSTASOLLEKIN?
• Yritykset tarvitsevat
– resursseja: Eli lisää aikaa ja rahaa ja tekijöitä.
– Valistusta! Tietoa tulee valtavasti ja asia voi mennä ohi, liiallisen tietomäärän vuoksi tai ajankohdan vuoksi. Kenties yksi kanava ratkaisisi.
– Omaa aktiivisuutta!
• Mistä saadaan resursseja
– Hankkeet
– oppilaitokset: koulutus, opiskelijoiden projektityöt
– myymällä lisää
• Huomioitavaa ! -kaikki eivät halua kasvaa ja heillä on oltava oikeus siihen- Muna-kana –ongelma: tarvitaan resursseja, jotta saataisiin lisää rahaa jotta saataisiin resursseja.
• Jonkun otettava vastuu koordinoinnista ja pitkän tähtäimen suunnittelusta
• kontakti Visit Finlandiin ja sieltä (ja muualta) saadun tiedon levittäminen Nyt VF asioi vain Vaasan kanssa, eikä tieto kulje E-P alueen matkailuyrityksille, kun E-P kuuluu Vaasan ja Saariston alueeseen eikä Lakelandiin. VF voisi tiivistää nimenomaan yrityksille suunnattua viestintää. Samoin sisäinen viestintä tulisi olla suunniteltua ja kohdennettua. viestintä ja markkinointikoulutussuunnittelu avoin rahoitusmalliosattava myös myydä asiakoulutukseen budjetista aina tietty osuuskätilön palkkaus?
• Vastuu kuitenkin on loppujen lopuksi matkailutoimijalla itsellään.
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 55
T YÖPA JOJEN TULOKSIA - MITEN YRIT YSTEN JA ALUETOIMIJOIDEN DIGITA ALISEN LIIKETOIMINNAN OSA AMISTA JA MAHDOLLISUUKSIIN TARTTUMISTA VOIDA AN KASVATTA A? MITEN RESURSSEJA (OSA AMINEN, RAHOITUS) VOIDA AN OHJATA NIIN ALUE- KUIN YRIT YSTASOLLEKIN?
• toimijoiden asenne (kuuluuko kunnan yritysasiamiehen tietää ja tuntea
matkailuliiketoimintaa?)
• Maakuntaliitto/maakuntaohjelma: mainitaan kyllä myös toimijoiden
osaamisen kehittäminen mutta missä viipyy toteutus? Onko oikeasti
rahoitusta saatavilla ?
• jonkin verran ulkopuolista (hanke) rahoitusta saadaan matkailualalle mutta
hankkeen päättyessä vetäjä=osaaminen häipyy; toiminta ei vakiinnu hallinnoijan
toimintamalliksi
• kuka huolehtii ”meidän” kehittäjien osaamisesta? Se on jokaisen oma
asia… voiko SeAMK ottaa roolia tässä(kin)?
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 56
TYÖPAJOJEN TULOKSIA - MINKÄLAISIA TEKOJA MAAKUNNAN DIGITAALISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI TARVITSEMME?
• Eri lähtötasot huomioiva valmennusohjelma yrityksille
– Valmennuksen tulee sisältää omakohtainen osuus (oikea case) jota jumpataan vaikka vierihoidolla niin kauan että se työkalu (esimerkki!) osataan + jatkokurssipäivä jossa tsekataan onko edistytty ja jos ei olla, niin harjoitusta jatketaan niin kauan että osataan. Mahdollisuus myös vielä ottaa yhteyttä myöhemminkin. Voidaanko resurssoida esim. yritysryhmähankkeilla ? (kaikilla alueilla ei ole mahdollisuutta yritysryhmähankkeisiin, Seinäjoen keskusta valkoista aluetta)
• Myös toimijoiden osaamisen ylläpito ja kehittäminen
• Ylipäätään tarvitaan matkailutoimialan nostaminen maakunnassa enemmän esille. Maakuntaohjelmassa mainitaan matkailuala ja kirjataan toimia edistämiseksi mutta niitä ei vastuuteta kenellekään eikä ohjata resursseja toimialan kehittämiseksi
• Matkailustrategian puuttuminen; ei ole määritelty mm. kansainvälistymisen kohdemaita
• Miten varmistetaan tulevaisuuden osaajat alueelle? Onko tutkintoon johtava koulutus avain tähän?
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 57
TYÖPAJOJEN TULOKSIA - MINKÄLAISIA TEKOJA MAAKUNNAN DIGITAALISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI TARVITSEMME?
• Selvitetään tarkasti matkailualan digitaalisen tekemisen taso (esim. moniko käyttää bokunia, moniko johkua jne,)
• Määritellään strategian mukaiset ja nykytilan tason huomioivat panostukset (tai muutetaan strategiaa)
• Selvitetään AMK:n mahdollisuudet tarjota konkreettista koulutusta matkailutoimijoille
• ”Perustetaan” katto-organisaatio, johon yritykset ja kunnat sitoutetaan käymällä paikan päällä ja avaamalla asia perinpohjin
• Haetaan hanke, jossa katto-organisaation toiminta suunnitellaan ja organisoidaan tekemällä oppii eli koko ajan pitäisi tehdä eikä vain koulutuksessa
• Digitaalisten kanavien käytön opettelemisen kynnyksen ylittäminen
– alkuvaiheessa ei ole vääriä ratkaisuja, vaan riittää että lähtee kokeilemaan jotakin
• Tulee huomioida kaikkien toimijoiden digiosaaminen, ei pelkästään matkailuyrittäjien
• Hyödyntämättömien resurssien kartoittaminen ja hyödyntäminen esim. Kauppakamari, ProAgria, E-P:n Yrittäjät
• Kehittäjien ja rahoittajien digiosaamisen nostaminen
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 58
TYÖPAJOJEN TULOKSIA - MITÄ MITTAREITA TARVITSEMME MUUTOSAJUREIDEN NÄKÖKULMASTA? ONKO MUITA SEURANTAAN LIITTYVIÄ ASIOITA?
• Brändin kehittyminen alue- ja yritystaso
• Digitaalinen löydettävyys: sen mittaaminen määräajoin alue- ja yritystaso
• Myynnin kehittyminen digitaalisten kanavien käyttöönoton myötä
• Digitaalisia kanavia ja alustoja käyttävien yritysten määrä
– edelliseen liittyen analyysia siitä miten digitaalisuuden hyödyntäminen vaikuttaa yrittäjien ajankäyttöön ja työhyvinvointiin (aikaa vapautuu muuhun tekemiseen ja jopa vapaa-aikaan)
• Muutosajuri ”Jakelukanavien määrän kasvu”:
• yritysten lukumäärä eri jakelukanavissa
• paljonko kauppaa syntyy jakelukanavien kautta nyt/ parin vuoden päästä
• matkailutulo, majoitusvuorokausien kehittyminen, kv-matkailijoiden määrä
• em. mittareille lähtötilanteen kartoitus/ seurantakartoitus
– myös tavoitteiden asettaminen
– liiketoiminnan kannattavuuden kasvu, sivutoimisuudesta päätoimiseksi (sivutoimisen esteet rahoitukselle, ympärivuotisuus)
• Muita asioita seurantaan liittyen:
– mittareiden käyttöön ja seurantaan liittyvää analysointia ja toimenpiteiden koordinointia pitää jonkun hoitaa
– rahoituskanavien löytämistä aukeamista jatkumon tuottamiseksi, ettei toimita pelkästään hankkeilla
– toimijoiden aktivointi omaehtoiseen toimintaan
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 59
TYÖPAJOJEN TULOKSIA - MITÄ MITTAREITA TARVITSEMME MUUTOSAJUREIDEN NÄKÖKULMASTA? ONKO MUITA SEURANTAAN LIITTYVIÄ ASIOITA?
• jakelukanavien määrä (kpl) / yritys (miten kanavien käyttö kehittyy) ja kattavuus (%) yrityskentässä
• digitaalisen liiketoiminnan eurot kanavittain
• kv-yöpymisten määrä
• ”alustan” jakelukanava-analytiikka: mistä tullaan, kauanko viivytään, mitä tehdään versus mitä haluamme heidän tekevän (uutiskirjeen tilaus, tarjouspyyntö, kysely, ostos tms.)
• lainsäädäntö ja yleiset ”normit” (Suomessa suht korkealla verrattuna kilpailijamaihin)
• paikallisuusaste (etelä-pohjanmaa) ja ristiinmyynti (yritysten suositukset toisistaan)
• asiakkaiden suosittelut, arvioinnit, kommentit
• asiakaspalautteen systemaattinen ja yhteismitallinen kerääminen ja tarkastelu sekä analysointi
• koulutuksiin osallistuminen (kpl ja %) ja koulutustarjonta
• oma merkki/leima/sinetti/sertifikaatti, jonka yrittäjä saa kun sitoutuu yhteisin arvoihin ja kehittämiseen (tietty laadun tae)
• tyytyväisyyskyselyt ”osakkaille” ja niiden huomioon ottaminen toiminnan kehittämisessä
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 60
6. ETELÄ-POHJANMAAN
MATKAILULIIKE-TOIMINNAN JA
ASIAKASDATANTEHOKAS
HYÖDYNTÄMINEN
ASIAKASDATAN
KERUUMALLEJA
ASIAKASDATAN
OMISTAJUUS
ASIAKASDATAN
HYÖDYNTÄMINEN
ALUETASOLLA
YRITYSTASOLLA
YRITYSVERKOSTOINA
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 61
T YÖPA JAN TULOKSIA - MITEN YKSIT YISKOHTAINEN ASIAKASTIETO KOTIMAISISTA JA KANSAINVÄLISISTÄ MATKAILIJOISTA SA ADA AN KERÄTT YÄ JA MINNE SEKÄ MITEN SITÄ OSATA AN HYÖDYNTÄ Ä NYKYISTÄ PAREMMIN MARKKINOINNISSA , MYYNNISSÄ JA TUOTEKEHIT YKSESSÄ YRIT YS - JA ALUETASOLL A?
• Tulisi ehkä määrittää mikä on asiakastietoa ja mikä on asiakaspalautetta
• Maakunnan matkailutoimijoille käyttöön voisi olla strukturoitu ja vakiomuotoinen asiakastyytyväisyyslomake
• Tulisi määrittää, mitä tietoja halutaan, minne tietoja halutaan käyttää ja kuka tiedon omistaa
• Tarvitaanko maakuntaan ISO markkinatutkimus (1-2 vuoden välein) ja minitutkimukset (useammin),
• Miksi tietoa kerättäisiin? – Ehkä vaikuttavuus ja uskottavuus näkökulman kautta?
• Jos asiakkaista olisi tarkempaa tietoa ja pystyttäisin viestimään uskottavasti, markkinoinnin kohdentaminen olisi helpompaa
• Säännöllisin välein tehtävä matkailijatutkimus samalla sisällöllä kohderyhmittäin (räätälöitävät asiakasprofiilit)
• Kerättävää tietoa tulee voida käyttää viestinnässä ja maineenhallinnassa
• EP liitto teettää matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen, muuten tieto on pääasiassa hiljaista tietoa, muutamalle isommille yrityksille tehdään bränditutkimus
• Yritykselle suunnattuja tutkimuksia on tehty epäsäännöllisin välein, ehkä niitä pitäisi lisätä?
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 62
ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITIEKARTAN TOIMENPITEET
2019 - 2021
2.4.2019 © Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy 63
Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy
Työryhmässä todettiin, että ”Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa mainitaan matkailuala ja kirjataan toimia edistämiseksi mutta niiden toteuttamista ei ole vastuutettu kenellekään eikä resursseja ohjattu toimialan kehittämiseksi”
Matkailustrategian päivittäminen (kansainväliset markkinat ja kohderyhmät) ja strategiakoordinointi tulee varmistaa prioriteetilla I
Alueen brändistrategia ja työ
Matkailustrategian päivitys ja toimeenpano
Mittaaminen
Alueorganisaatiomalli, liiketoiminta ja koordinointitoiminnan käynnistäminen
1 DigiAnalyysi 2 DigiLakeus I 3 DigiLakeus II 4 DigiTutor
DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN ANALYYSIKohderyhmät: • matkailuyritykset• tukipalveluja tuottavat yritykset• Yritysneuvojat ja kehittäjät
SisällötDigitaalisen liiketoiminnan osaaminenATK (backoffice, frontoffice)Tavoitteet kehittymiselleMittarit seurantaan
DigiLakeus I sisällöt”tasoluokitus”
”Digikätilön” palkkaus
DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN• Tuotteistus digitaalisiin
jakelukanaviin• Vastuullisuus ja laatu
jakelukanavissa• BackEnd ja FrontEnd ratkaisut• Jatkuva parantaminen
Tutkintoon johtava tai täydennyskoulutus
YritysryhmähankkeetYritysten kehittämispalvelut
ETELÄPOHJALAINEN MATKAILU KV-MARKKINOILLE• Visit Finland KV-ohjeiden
mukaan• Visit Finland digitiekartan
toimenpiteillä
Alueorganisaatio edellä integroituen suuraluetoimen-piteisiin (Rannikko vs. Lakeland)
Eteläpohjalaiset kärkituotteet kansainvälisiin jakelukanaviin
ETELÄPOHJALAISEN MATKAILUN DIGITAALISEN LIIKETOIMINNAN TUKIPALVELUT
Leader yritysryhmähankkeetElyn yritysten kehittämispalvelutBF rahoitusinstrumentitDigitalkkaritDigikätilötMatkailuakatemia ja -parlamentti
Eteläpohjalaiset kärkituotteet kansainvälisiin jakelukanaviin
2019 2021
DIGIANALYYSI
KENELLE:
Matkailuyritykset, tukipalveluja tuottavat yritykset, yritysneuvojat ja
kehittäjät
MITÄ:
Digitaalisen liiketoiminnan osaaminen, toimintaympäristön analyysi
MIKSI:
Analyysi tuottaa aineistoa, joka voidaan määrittää, suunnitella ja
toteuttaa digitaalisen liiketoiminnan osaamisen vahvistamisen
pidempikestoinen valmennusohjelma
Aineiston avulla matkailuyritykset voidaan luokitella osaamistason ja
toimintaympäristön toiminnan mukaan sekä tarjota yrityksille
täsmälliset valmennuspolut ja tukitoiminnot (Digikätilö)
MITEN:
SeAMK toteuttaa Analyysi vaiheen
TULOKSIEN HYÖDYNTÄMINEN
SeAMK suunnittelee yhdessä elinkeinon edustajien kanssa DigiLakeus
I pitkäkestoisen (vähintään 12 kk) digitaalisen valmennuskokonaisuudet
RAHOITUS
AVOIN
2.4.2019 SIVU 66
DIGIL AKEUS ISATEENVARJO
HANKE
KENELLE
Eteläpohjalaiset matkailuyritykset ja matkailuliiketoiminnan tukitoimijat sekä
matkailukehittäjät
MITÄ
Digitaalisen liiketoiminnan osaamisen kehittämisen valmennusohjelma, perustuen
Analyysi -vaiheessa saatuun pohjatietoon
Teemoina muun muassa ovat tuote ja tuotteistus, hinta ja hinnoittelu, jakelu ja
markkinointi sekä vastuullisuus
MIKSI
Valmennusohjelman tavoitteena on eteläpohjalaisten matkailuyrityksien digitaalisen
liiketoiminnan osaamisen nostaminen ja maakunnan kilpailukyvyn ylläpitäminen
kansainvälisillä ja kotimaan matkailumarkkinoilla.
MITEN
Kokonaiskoordinaatiohanke, jota koordinoidaan SeAMKin toimesta ja jonka
rahoittamiseen, viesintään ja yritysten sparraamiseen osallistetaan myös Leader
rahoittajat ja yrittäjäjärjestöt. Instrumentteina voidaan käyttää tutkintoon johtavaa tai
täydennyskoulutusta sekä Leader yritysryhmähankkeita.
TULOKSIEN HYÖDYNTÄMINEN
Yritysten digitaalisen osaamisen nostaminen näkyy matkailutulon ja erityisesti matkailun
online myynnin kasvussa, toimivien ja vastuullisten matkailutuotteiden määrän kasvussa ja
yhteistoiminnan sekä yhteisten tuotteiden operoinnissa.
RAHOITUS
E-P liitto, ESR, Leader rahoitus
2.4.2019 SIVU 67
DIGIL AKEUS IIETEL ÄPOHJAL AINEN
MATK AILU KV -MARKKINOILLE
KENELLE
Kansainväliseen matkailuliiketoimintaan siirtyvät / tavoittelevat matkailuyritykset
MITÄ
Kansainvälisen matkailuliiketoiminnan valmennusohjelma Visit Finland KV-ohjeiden mukaan ja
integroituen alueorganisaatio edellä suuraluetoimenpiteisiin (Rannikko vs. Lakeland)
noudattaen Visit Finland digitiekartan toimenpiteitä
MIKSI
Tavoitteena on kasvattaa eteläpohjalaisen matkailuyrityksen kansainvälisen matkailuliiketoiminnan
ja ekosysteemin osaamista
Tavoitteen on saada eteläpohjalainen matkailutuotanto kansainvälisiin jakelukanaviin
MITEN
Alueorganisaation koordinoimana toteutettava kokonaisuus, jossa hyödynnetään Business
Finlandin ja Visit Finlandin kansainvälistyvän yrityksen viitekehystä ja rahoitusinstrumentteja sekä
Ely-keskuksen yritysten kehittämispalveluja. Kehittämistoimet ajoittuvat vuodelle 2020-2021.
TULOKSIEN HYÖDYNTÄMINEN
Yritysten kansainvälisen matkailuliiketoiminnan osaamisen nousu näkyy kansainvälisen
kiinnostuksen, matkailutulon ja erityisesti matkailun online myynnin kasvussa, yhteistoiminnan
sekä yhteisten tuotteiden opetoinnissa.
RAHOITUS
Ely-keskuksen yritysten kehittämispalvelut vuoteen 2021
Business Finland kansainvälistyvälle matkailuyrityksille suunnatut rahoitusinstrumentit
2.4.2019 SIVU 68
DIGITUTOR
KENELLE
Etelä-Pohjamaan matkailuyrityksille, matkailutoimialaa kehittäville tahoille
MITÄ
Tukipalvelut matkailun digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen,
verkostoitumiseen ja käytännön haasteisiin. Tukipalveluja tuotteistetaan eri
tasoisesti eri tarpeisiin.
MIKSI
Yritysten digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen on suurimmalta osin
osaamisen kehittämistä. Tukitoiminnot vahvistavat kokeilemaan digitaalisen
liiketoiminnan käyttöönottoa käytännössä ja kehittämään digitaalisen
liiketoiminnan prosesseja tehokkaammin.
MITEN
Osana matkailun alueorganisaation toimintaa tuotteistettuna,
kaupallistettuna ja kiinteänä osana korkeakoulujen opetustoimintaa ja
projektisisältöjä.
TULOKSIEN HYÖDYNTÄMINEN
Hyöty jalkautuu suoraan alueen yrityksille.
RAHOITUS
AVOIN
2.4.2019 SIVU 69
M AT K A I L U ST R AT E G IA N PÄ I V I T Y S J A
T O I M E E N PA N O
Etelä-Pohjanmaan matkailustrategian päivitys voidaan laskea
kehittämistoiminnoista prioriteettiin 1.
Strategian toteutumisen varmistamista, vaikutusten seurantaa ja
muutosten ennakointia on tehty vuoteen 2015 saakka Seinäjoen
ammattikorkeakoulun MATKO3 – Matkailun koordinointi Etelä-
Pohjanmaalla hankkeen työnä.
Tavoitteena oli, että maakunnallisessa matkailuparlamentissa seurataan
strategian toteutumisentilannetta, keskustellaan merkittävimmistä
muutostekijöistä sekä tarkistetaan tarvittaessa tavoitteita ja toimenpiteitä.
MATKO3-hanke päättyi vuoden 2015 lopussa, minkä jälkeen vastuu
strategian seurannasta on ollut Etelä-Pohjanmaan liitolla osana
maakuntastrategian seurantaa.
Päivitystyö on välttämätöntä, jotta maakunnan matkailulle
mahdollistetaan kestävä kasvu ja kehitys. Matkailua ohjaavat globaalit
muutosajurit, joiden vaikutukset ulottuvat väistämättä eteläpohjalaiseen
matkailuun.
Päivitystyössä erittäin tärkeässä roolissa ovat maakunnan yritykset, mutta
myös matkailustrategiaa koordinoiva ja toteuttava organisaatio
(alueorganisaatio)
Strategiatyöprosessi tulisi käynnistää heti vuoden 2019 keväällä.
2.4.2019 SIVU 70
BRÄNDISTRATEGIA JA T YÖ
Eteläpohjalainen matkailu tarvitsee yhteisen vision, mission,
brändin ja brändin jalkauttamisen toimenpiteet
Brändistrategia ja –työ tulee käynnistää välittömästi
matkailustrategian päivitystyön jälkeen ja osana
matkailustrategiatyötä
Brändistrategian jalkautus alueelle tulee tapahtua hallitusti ja
näin ollen sekä Etelä-Pohjanmaan liitolla ja matkailun
alueorganisaatiolla on merkittävä rooli brändityön toteuttamisessa
2.4.2019 SIVU 71
ALUEORGANISA ATIOMALLI JA LIIKETOIMINTA
Matkailustrategiassa linjattujen toimenpiteiden
toteuttamiseen tarvitaan koordinointia yritysten ja
Visit Finlandin ja edelleen matkanjärjestäjä portaan
kanssa yhdessä toteutettaviin operaatioihin
Alueorganisaation liiketoiminnan määrittämiseen
tulee osallistua niin alueen matkailuyritykset,
korkeakoulut, kunnat ja elinkeinotoimet ja – yhtiöt
Määrittämisen yhtydessä tulee avata roolit, vastuut,
pelisäännöt, joiden myötä alueorganisaatio toimii
työvälineenä alueen yrityksille
Alueorganisaation rooli on merkittävä
koordinoivana tahona Visit Finlandiin, kansainvälisiin
matkanjärjestäjiin ja myynin pain niin B2B kuin B2C
markkinoilla.
2.4.2019 SIVU 72
MITTA AMINENJA ANALYSOINTI
Eteläpohjalainen matkailu tarvitseen kehittyäkseen toimivan
analysointi- ja mittaamisympäristön
Mittaamisen tarkoituksena on mahdollistaa matkailun kasvusta
seuraavien tai johtuvien muutosten tasapainottaminen
Seurattavat ja mitattavat kohteet ja asiat tulee määrittää
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta vaikuttavuutta voidaan
seurata matkailustrategian alkuvaiheista alkane
Mittaaminen ja analysointi kuuluisi luontevati korkeakoulujen
toimintakenttään
2.4.2019 SIVU 73
K I I T O S A J A S TA S I .
T A V O I T E
O N L I N E – M Y Y N T I O N E T E L Ä P O H J A L A I S I L L E
M A T K A I L U Y R I T Y K S I L L E A R K I P Ä I V Ä Ä
2.4.2019 SIVU 74