Kizhin saari, Karjalan tasavalta, kuva: Oleg Semenenko

Финляндия

Северная Остерботния

Кайнуу

Северная Карелия

Республика Карелия

Оулу

Куусамо Суоперя

Ниирала Вяртсиля

Каяни

Сортавала

Петрозаводск

Костомукша

Йоэнсуу

Швеция

Россия

Suomi

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Pohjois- Karjala

Karjalantasavalta

Oulu

KUUSAMO SUOPERÄ

VARTIUS LYTTÄ

NIIRALA VÄRTSILÄ

Kajaani

Sortavala

Petroskoi

Kostamus

Joensuu

Ruotsi

Venäjä

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan maakunta ulottuu Suomen poikki Pohjanlahdelta Venäjän rajalle ja on pinta-alaltaan 37 000 km². Maakunta on ilmeiltään monimuotoinen maiseman vaihdellessa lännen pohjalaisista lakeuksista idän jylhiin vaaroihin ja tuntureihin. Pohjois-Pohjanmaa on kasvava ja kehittyvä alue, jonka 380 000 henkilön väestöstä (7,2 prosenttia suomalaisesta väestöstä) noin 80 prosenttia asuu taajamissa. Väestö on hyvin koulutettua ja keski-iältään Suomen maakuntien nuorinta. Maakunnan arvostetuinta osaamista ovat hi-tech, teräs- ja paperiteollisuus, biotekniikka sekä ensiluokkainen koulutus.

Kainuu

Kainuussa asuu lähes Belgian kokoisella alueella noin 85 300 asukasta. Kainuu sijaitsee keskellä Manner-Suomea Oulujärven ympärillä. Maisemaa hallitsevat vaarat, metsät, vesistöt, suot, puhdas avara luonto petoineen. Talven lumipeite on Suomen vahvimpia. Vientituotteita ovat mittalaitteet, ajoneuvotietokoneet, junavaunut, elektroniikka, talkki, kivituotteet, luonto ja luonnontuotteet. Haasteita ovat työttömyys, väestön väheneminen, tiedossa oleva väestörakenteen muutos ja maakunnan talouden kehitys.

Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnalliset liitot sekä Karjalan tasavalta perustivat Euregio Karelian, ensimmäisen Euroopan Unionin ja Venäjän maarajalla sijaitsevan Euroregio-alueen, 24. helmikuuta 2000. Euregio Karelia liittyi Euroopan raja-alueiden liiton jäseneksi vuonna 2001.

Euregio Karelian tarkoituksena on toimia yhteistyöfoorumina, syventää jäsenalueidensa ohjelma- ja hankeperusteista rajanylittävää yhteistyötä sekä tuoda yhteistyöhön strateginen ja poliittinen ohjaus. Toiminnan perustana on jäsenalueiden yhteinen tahto parantaa väestön elinolosuhteita yhteistoiminnan avulla. Euregio Karelian toiminta on jatkuva prosessi, jossa yhteistyötä tehdään konkreettisella tasolla rajan molemmin puolin yhteisen päämäärän hyväksi.

Euregio Karelian hallinto

Euregio Karelian ylin päättävä elin on Euregio Karelia hallitus. Hallituksessa on 12 varsinaista jäsentä, 6 suomalaista ja 6 venäläistä.

Euregio Karelia

Suomalaiset jäsenet edustavat maakuntaliittojen korkeinta poliittista ja virkamiesjohtoa. Karjalan tasavallan edustajat ovat korkeatasoisia hallituksen edustajia. Euregio Karelian hallituksessa on käytössä kaksoispuheenjohtajuus; kokouksissa on aina sekä suomalainen että venäläinen puheenjohtaja yhtä aikaa. Varsinaisten jäsenten lisäksi Suomen ulkoasiainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön, Venäjän federaation ulkoministeriön sekä Euroopan unionin nimeämillä edustajilla on mahdollisuus osallistua Euregio Karelian hallituksen kokouksiin.

Euregio Karelia hallituksella on apunaan sihteeristö, joka valmistelee hallituksen käsittelyyn tulevat asiat ja toteuttaa hallituksen sille antamat tehtävät. Sihteeristö koostuu Karjalan tasavallan edustajasta sekä suomalaisten maakuntien liittojen edustajista, yksi kustakin. Euregio Karelia hallituksen puheenjohtaja ja sihteeristön pääsihteeri ovat aina samalta jäsenalueelta. Suomen puolelta puheenjohtajana ja pääsihteerinä toimii kunkin maakuntaliiton edustaja vuorollaan, rotaatioperiaatteen mukaisesti.

Talvinen metsänkorjuu, kuva: Jouko ParviainenOulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaa

Euregio Karelian jäsenalueet

Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta sijaitsee Venäjän luoteisosassa Suomen rajanaapurina ja on osa Venäjän federaation luoteista federaalista piirikuntaa. Karjalan tasavallan pinta-ala on 180 500 km² (1,06 prosenttia koko Venäjän pinta-alasta). Alueen 687 500 henkilön väestöstä 76,4 prosenttia asuu kaupunkialueilla. Karjalan tasavalta on kallioiden, suurten irtokivien ja kymmenien tuhansien järvien seutua. Vesistöt käsittävät pinta-alasta noin 25 prosenttia, metsien peitossa on yli 49 prosenttia tasavallan alueesta. Karjalan tasavallan talous perustuu paikallisten raaka-aineiden (metsien ja kaivannaisten) jalostamiseen, seudun matkailupotentiaalin ja maantieteellisen sijainnin (mm. valtakunnan rajan kupeessa olemisen) hyödyntämiseen.

Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjala on Euroopan unionin itäisin manneralue. Maakunnassa asuu noin 170 000 asukasta ja sen 21 584 km² kokonaispinta-alasta 70 prosenttia on metsiä ja 17 prosenttia järviä. Pohjois-Karjalaa kutsutaan Euroopan metsäalueeksi sen kattavien metsävarojen, metsäteollisuuden sekä metsäntutkimuksen ja metsäteknologian huippuosaamiskeskittymän vuoksi. Muun muassa Euroopan metsäinstituutti sijaitsee Joensuussa. Pohjois-Karjalan teollisuuden muita vahvuuksia ovat muovi-, metalli- ja kaivannaisala. Pohjois-Karjala on myös tunnettu koulutusmaakunta. 10 prosenttia alueen väestöstä on tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Maakunnan haasteita ovat harva asutus ja pitkät välimatkat.

Suurimmat saavutukset

Euregio Karelian edunvalvonnan myötä Kuusamo-Suoperän rajanylityspaikka avattiin kansainväliselle liikenteelle vuonna 2006.

Euregio Karelian edunvalvonta vaikutti positiivisesti myös useiden isojen Tacis-hankkeiden saamiseen Karjalan tasavaltaan. Hankkeet liittyivät mm. tietoyhteiskuntaan, matkailuun ja Sortavalan vesihuoltoon.

Euregio Karelia teki edunvalvontaa keskushallintojensa ja Euroopan unionin suuntaan Interreg ja Tacis ohjelmien paremman koordinaation edistämiseksi. Edunvalvonta vaikutti osaltaan Naapuruusohjelmien syntymiseen ja mahdollisuuteen toteuttaa nykyisiä ENPI -ohjelmia.

Tuleva toiminta

Euregio Karelia toimii Karelia ENPI -ohjelman toteuttamista tukevana poliittisena foorumina.

Euregio Karelian toimintaa kehitetään lisäämällä sen tunnettuutta ja selkeyttämällä sen roolia rajanylittävässä yhteistyössä. Euregio Karelian toimintaa laajennetaan poliittiselta tasolta myös toimijatason yhteistyöksi.

Euregio Karelia seuraa Euroopan unionin vuoden 2013 jälkeisen aluepolitiikan valmistelua ja pyrkii edunvalvonnan avulla vaikuttamaan rajanylittävän yhteistyön asemaan EU:n alue- ja ulkosuhdepolitiikassa.

Euregio Karelia edistää edunvalvonnan avulla raja-alueiden infrastruktuuria kuten raja-asemien ja liikenneyhteyksien toimivuutta.

Koli, Pohjois-Karjala, kuva: Keijo Penttinen Nuorisoyhteistyötä Petroskoissa, Karjalan tasavalta

Yhteystiedot:Pohjois-Pohjanmaan liitto www.pohjois-pohjanmaa.fi

Pauli Harju, maakuntajohtajapauli.harju@pohjois-pohjanmaa.fi

Roman Gokkoev, Barents koordinaattoriroman.gokkoev@pohjois-pohjanmaa.fi

Kainuun maakunta -kuntayhtymäwww.kainuu.fi

Alpo Jokelainen, maakuntajohtaja alpo.jokelainen@kainuu.fi

Paavo Keränen, projektijohtaja paavo.keranen@kainuu.fi

Pohjois-Karjalan maakuntaliittowww.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Pentti Hyttinen, maakuntajiohtaja pentti.hyttinen@pohjois-karjala.fi

Sisko Kaarto, vastuualuejohtaja, yhteiskuntasuhteet ja rajanylittävä yhteistyösisko.kaarto@pohjois-karjala.fi

Karjalan tasavalta, talouskehitysministeriöAndrey Nelidov, Karjalan tasavallan päämies www.gov.karelia.ru

Dmitry Kislov, varatalouskehitysministeri economy@karelia.ru

www.eu reg ioka re l i a . com