Euroopan, Ruotsin ja Suomen

kasvunäkymiä

Juhana Vartiainen

SEB 13.11.2013

GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

Sisältöä

• Maailman ja Euroopan taloudessa hauraita elpymisen merkkejä

• Kasvuskenaarioissa kuitenkin sisäänrakennettuna rakennemuutoksia ja

talouspolitiikan onnistuminen – ei ”automaatiikkaa”

• Ruotsissa vahvistuvia elpymissignaaleja

• Suomessa omat tarjontarajoitteet lähellä, nuivat kasvunäkymät

• Siksi rakenneuudistuslinjaa tarvitaan

• Suomessa avainasemassa työllisyysaste ja kilpailukyky

• Poliittisessa keskustelussa orastavaa realismia?

• Kestävyys- ja kilpailukykyongelma ovat pitkiä savottoja

Eurooppa ja maailmantalous

• Tuore suhdannenäkemys: Konjunkturinstitutet,

Konjunkturläget 1.9.2013

• Sen jälkeen ei suuria muutoksia

• Hintojen jähmeys tosin johtanut ohjauskoron laskuihin

Högre BNP-tillväxt i USA och euroområdet

1412100806040200

2

1

0

-1

-2

-3

-4

2

1

0

-1

-2

-3

-4

USAEuroområdet

Procentuell förändring, säsongsrensade kvartalsvärden

Företags- och konsumentförtroendet stiger i euroområdet, men fortfarande lägre än normalt

12100806

4

2

0

-2

-4

-6

4

2

0

-2

-4

-6

FöretagsförtroendeKonsumentförtroende

Euroområdet. Standardiserade avvikelser från medelvärde, säsongsrensade månadsvärden

Kraftig finanspolitisk åtstramning har dämpat BNP – mildras framöver

12100806040200

5

0

-5

-10

-15

-20

-25

-30

-35

5

0

-5

-10

-15

-20

-25

-30

-35

Euroområdet PortugalIrland ItalienGrekland Spanien

Finansiellt sparande i offentlig sektor, procent av BNP

Ankarin fipo-säästövaihe takana

Ljusare utsikter inom industrin i USA och euroområdet, men mer osäkert i Kina

Inköpschefsindex tillverkningsindustrin, standardiserade avvikelser från medelvärde, säsongsrensade månadsvärden

13121110090807

70

60

50

40

30

70

60

50

40

30

USAEuroområdetKinaSverige

Starkare utveckling i OECD ger avtryck även i tillväxtekonomierna, men riskerna har ökat

BNP, procentuell förändring

Kiinassa hidas siirtyminen kulutusvetoisempaan kasvuun

1412100806

15

10

5

0

-5

15

10

5

0

-5

Världen IndienBrasilien KinaOECD

BNP-gap i USA och euroområdet

161412100806040200

4

2

0

-2

-4

-6

4

2

0

-2

-4

-6

USAEuroområdet

Procent av potentiell BNP

USA:ssa ja Euroopassa elpymistilaa

BNP och BNP-gap i euroområdet

1412100806

4

2

0

-2

-4

-6

4

2

0

-2

-4

-6

BNPBNP-gap

Procentuell förändring respektive procent av potentiell BNP, säsongsrensade kvartalsvärden

Styrräntor

Procent, dagsvärden

161412100806040200

7

6

5

4

3

2

1

0

7

6

5

4

3

2

1

0

EuroområdetUSA

Sverige: prognosen i sammandrag (juni 2013 inom parentes)

Årlig procentuell förändring respektive procent

1 Procent av arbetskraften 2 Vid årets slut 3 Procent av BNP

-1,5 (-1,2) -1,3 (-1,5) -0,6 (-0,6) Offentligt finansiellt sparande3

1,00 (1,00) 1,00 (1,00) 1,00 (1,00) Reporänta2

1,2 (1,3) 1,0 (1,0) 1,0 (1,0) KPIF

7,8 (8,3) 8,0 (8,3) 8,0 (8,0) Arbetslöshet1

2,5 (2,5) 1,1 (1,5) 0,7 (0,7) BNP

2014 2013 2012

Mutta ... maailman elpyminen auttaa Suomea vain

vähän

• Meidän omat tarjontarajoitteemme ovat lähellä

• Työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun

• Tärkeät teollisuudenalamme ovat kriisissä, rakennemuutos vie

aikaa

• Olemme itse tyrineet kilpailukykymme

• Näistä syistä pelkkä kokonaiskysynnän vilkastuminen auttaa vain

rajallisesti ...

• Suomalaisilla on suuria vaikeuksia ymmärtää tarjontarajoitteita

Kokonaistuotanto

85

90

95

100

105

110

115

2002 2004 2006 2008 2010 2012

Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja

Bruttokansantuotteen volyymi

Indeksi, 2005 = 100

Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus. 27155

14.8.2013 / MLi

Tuotantokuilu Output gap

Lähde: OECD Economic Outlook May 2013

Tarjontarajoitteista: BKT* = työtunnit* × tuottavuus*

• Työvoiman kasvu loppunut (2006-2013 kasvu yhteensä n

1,5%)

• Vientialojemme kriisi edellyttää aikaaviepää voimavarojen

uudelleenkohdentumista

• Taantuma heikentää sellaisenaan tarjontaa

• Vaikka OECD:n kuiluarvio olisi liian pieni, työntarjontarajoite

on julkiselle taloudelle ongelma

• Työttömyysasteen valossa kuilu on ”vain” noin 2 prosenttia

(8% miinus 6%)

Työikäisen väestön (15-64 -vuotiaat) vuosimuutokset.

Lähde: Tilastokeskus

-1,2

-1

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0

0,2

0,4

0,6

0,8

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Luonnollinen väestön muutos (15-64 v.) Nettomaahanmuutto (15-64 v.) Työikäinen väestö (15-64 v.)

%%

17

Julkisen sektorin työvoimaosuudet.

Lähde: Tilastokeskus ja VATT (Ahokas ja Honkatukia 2010).

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Valtionhallinto Paikallishallinto

%

18

BKT:n kasvu jaettuna työpanoksen ja työn tuottavuuden kontribuutioon

Lähde: Tilastokeskus ja VATT (Honkatukia ja Ahokas 2012)

-10,0

-8,0

-6,0

-4,0

-2,0

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Työpanos Työn tuottavuus

%

19

Siksi rakennemuutokset avainasemassa

• Eläkeikä

• Perhetuet

• Opiskeluajat

• Maahanmuutto

• Julkisen sektorin tuottavuus

• Kilpailukyky

• Rakenteellisen työttömyyden osatekijät

– Palkkaneuvottelujen pelisäännöt

– Verotus ja sosiaaliturva

Työn tarjonta on avainasemassa

• Pitkällä aikavälillä työn tarjonta näkyy työllisyytenä

• Mutta reformeja on vaikea perustella taantumassa

• ”Miksi [kotiäitejä työhön/lisää maahanmuuttajia/eläkeikää

ylös] kun jo valmiiksi on työttömiä?” (vrt. Työllisyys=Työvoima

x NAIRU)

• Suomalaiset eivät ymmärrä tarjontatekijöitä ja

kansantalouden toimintaa

• Ruotsissa työvoima kasvaa ja työllisyys kasvaa (vaikka

työttömyys yhtä korkeaa kuin Suomessa)

Työvoima, Suomi ja Ruotsi, indeksikuvio.

2006:I=100. Tilastokeskus, Konjunkturinstitutet

94

96

98

100

102

104

106

108

110

Suomi

Ruotsi

Työttömyysaste, Suomi ja Ruotsi Tilastokeskus, SCB

4

5

6

7

8

9

10

Suomi

Ruotsi

Suomi ja Ruotsi, työllisten määrä, indeksikuvio,

2006:I=100. Tilastokeskus, SCB

96

98

100

102

104

106

108

Suomi

Ruotsi

Tupo saatiin, mutta pelisäännöt auki

• Suomi tarvitsee yhteisymmärrystä palkanmuodostuksen

pelisäännöistä

• Avainkysymykset:

– Vientiteollisuus palkkajohtajaksi, palkkanormi

– Kompromissi paikallisesta järjestelyvarasta

Yksikkötyökustannukset, koko talous

90

100

110

120

130

140

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

Suomi Euroalue Saksa Ruotsi

Indeksi, 1999 = 100

Lähteet: Eurostat ja OECD.

25852

Kilpailukykyongelma

• Kilpailukyky on heikentynyt kiistatta vuoden 2007 jälkeen

• Palauttaminen ja parantaminen edellyttää sekin palkkamalttia – eli yhteistä tulopolitiikkaa

• Vanha ”keskittäminen” on muissa Pohjoismaissa kuollut

• Sen tilalla on teollisuuden palkkanormi

• Ironiaa siinä, että pieni euromaa tarvitsisi teollisuuden palkkanormia kaikkein kipeimmin

• Suomessa tilanne auki

Miksi palkkanormi tarvitaan?

• Suomen kustannustaso suhteessa euroalueeseen on tärkeä kilpailukyvylle

• Enää ei ole omaa valuuttakurssia

• Talousteoria: kotimarkkinasektorien neuvotteluasema on ”liian hyvä”

• Palkkamaltti edellyttää ”kurittajaa”

• Professoriryhmän varoitus (1997): eurojäsenyys edellyttää tiukkaa tulopoliittista kuria

• Nyt varoituksen uhkakuva on käymässä toteen.

Miksi yhteistyö kangertelee?

• Työnantajat haluttomia tulopoliittiseen yhteistyöhön

• Pyrkimys toimialojen väliseen eriyttämiseen virhe? – Markkinavoimat ajavat samaa korotusvauhtia kaikkialle

• Sopimusalojen sopimusperiodit hajallaan

• Sen sijaan yksilöllisempi palkkaus realistista

• Ay-liikkeen torjuva asenne yksilöpalkkaukseen virhe?

• Muualla pohjoismaissa yleiskorotukset ovat historiaa

• Tanska, Norja: minimisopimukset, Ruotsi: potit

Ruotsi: sopimustyypit (Medlingsinstitutet årsrapport 2013)

Sopimustyyppi Prosenttiosuudet henkilöistä

1.Täysin paikallinen Yksityinen Valtio Kunnat Kaikki

2. Paikallinen, perälauta korotusvarasta

5 44 16 11

3. Sama kuin 2, plus yksilötakuu

11 56 34 21

4. Potti ilman yksilötakuuta

6 4

5. Potti yksilötakuulla tai perälaudalla yksilötakuusta

15 50 25

6. Yleiskorotus+potti 23 0 14

7. Yleiskorotus 17 0 11

Jos olisin sijoittaja, ...

• Seuraisin poliittisen järjestelmän kykyä taltuttaa

kestävyysvaje (kestääkö hallituksen kantti?)

• Arvioisin hallituksen laskelmien realistisuutta

– Palvelutuotannon tuottavuuden kasvu?

• Arvioisin talouden potentiaalin kehitystä ja ennustetta

– BKT=tunnit x tuottavuus, tuleeko tunteja lisää?

– Löytyykö tuottavuuskasvun lähteitä?

• Seuraisin, syntyykö työmarkkinoilla uutta yhteisymmärrystä

Johtopäätöksiä

• Pohjoismaat ovat voittajia

• Ruotsin, Norjan fundamentit vahvoja

• Suomi Pohjolan tarkkailuluokalla

• Hyvään luottoluokitukseen sisältyy oletus reformityön

jatkumisesta

• Suomi vanhastaan fiskaalisesti konservatiivinen ... mikä antaa

myöten?

• Uhkana paniikkisäästöt kun työllisyysreformeista ei sopua

• Ja siksi nuivan kehityksen kierre

Uhkakuva

• Uhkana nuiva kierre ... heikko työllisyyskasvu → korkea

työttömyys → poliittinen kyvyttömyys tarjontareformeihin →

heikko julkistalous → heikko kokonaiskysyntä ...

• Tarvittaisiin raju reformipaketti ja finanssipoliittinen riskinotto,

talouden voi ”potkaista” käyntiin

• Mutta se on järkevää vain rakennereformien osana, muuten

törmätään tarjontarajoitteisiin

• Mistä puolueesta nousee Suomen rautarouva?