1 20113232

Helsingin rakennusvalvontaviraston kaupunkikuva-osasto teki opintomatkan Madridiin 22. - 26.9.2010.Ryhmä tutustui matkalla sekä Madridin esikaupun-kien uusiin asuinalueprojekteihin että vanhaan kes-kusta-alueeseen. Lisäksi oli tilaisuus toimistovie-railuun ja retkeen kaupungin ulkopuolelle Toledoon.

Espanjalaista arkkitehtuuria kuvaa parhaiten sa-naa ”variación”, monimuotoisuus. Enää ei vainBarcelona ole espanjalaisen arkkitehtuurin kelaku-va – omintakeinen ja vahva arkaaisuus nostaa pää-tään kautta maan. Leimaa-antavaa on maanlähei-syys, pragmaattisuus ja käsityön tuntu. Materiaalitovat tunnistettavat, värit vahvat ja muotokieli veis-toksellinen. Taakse on jäänyt Francon aika, jokaleimasi pitkään rakentamista ennen kaikkea Mad-ridissa – tuon aikakauden rakentaminen on ilmeel-tään raskasta, totista ja viileän mahtailevaa.

EXPERIENCIAS SOBRE ARQUÍTECTURA ESPAÑOLA

Marina Fogdell, arkkitehti SAFALeena Jaskanen, arkkitehti SAFAUlla Vahtera, arkkitehti SAFAHelsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto

Artikkelin valokuvat:Marina Fogdell, arkkitehti SAFAEstúdio de arquítectura de Salvador Pérez ArroyoPaula Roine-Äärimaa, arkkitehti SAFAKalle Vahtera, arkkitehti yoUlla Vahtera, arkkitehti SAFA

1Madridin esikaupungeissa rakennetaan monimuotoisesti.

Arkkitehdin asema on vahva läpi koko rakentami-sen prosessin. Pääsuunnittelijana arkkitehti vastaakaikista erikoissuunnitelmista allekirjoituksellaan,työmaavaiheessa työparina toimii valvova raken-nusarkkitehti.

SOSIAALINENASUNTORAKENTAMINEN MADRIDISSAMadridilla ei ole voimakasta omaa historiaa tai pai-kallista kulttuuria suhteessa ympäröiviin vanhoihinpääkaupunkeihin. Kaupunki on aina ollut avoin uu-sille näkökulmille ja vaikutteille. Vuorovaikuttei-suus on mahdollistanut vapaan ja luovan lähtökoh-dan madridilaisen arkkitehtuurin kehittymiselle vii-meisten vuosikymmenien aikana.

Madridin kunnallinen asunto- ja kiinteistötoi-misto EMVS ”Empresa Municipal de la Vivienda yel suelo de Madrid” on suuri rakennuttaja. Arkki-tehtuurikilpailujen kautta EMVS on palkannut sekäespanjalaisia että ulkomaalaisia nuori ja lahjakkai-ta arkkitehtejä suunnittelemaan uusia, isoja kort-telikokonaisuuksia kasvaviin lähiöihin. Vaikuttaasiltä, että alueet ovat olleet uusien ideoiden kokei-lukenttiä ja monelle nuorelle suunnittelijalle ontarjottu tilaisuus esittää taitojaan. EMVS:n raken-nuttamat alueet erottuvat selvästi yksityisten ra-kennuttajien perinteisimmistä kohteista.

PAU DE VALLECAS (PLAN DE ACTUACIÓNURBANÍSTICA DE VALLECAS)Vallecas on Madridin eteläinen, perinteinen työläis-kaupunginosa. Alueelle asettui paljon maahan-muuttajia 1950-luvulla ja siitä muodostui Madridinsuurin alempien yhteiskuntaluokkien kaupungin-osa. Viimeisten vuosien aikana valtava kohennuson tapahtunut, kun kaupunginosaan on rakennettu25 000 uutta asuntoa. Vallecas koostuu kahdestaosasta, Puente de Vallecas ja Villa de Vallecas.

Tunnettu ja usein julkaistu kohde on Puente deVallecasissa sijaitseva ”Eco Boulevard”. Uusi koko-naisuus muodostuu Bulevar de la Naturalezasta,kadun kolmesta teräsrakenteisesta ”ekologisestapuusta” sekä kadun varrelle rakennetuista uusistaasuinkortteleista. Puiden on tarkoitus toimia väliai-kaisesti asukkaiden tapaamispaikkoina ja kuumanvuodenajan viileinä suojarakenteina kunnes bule-vardin oikeat puut ovat kasvaneet.

2 - 6Puente de Vallecasin uudet asuinkorttelit.2

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:4832

1 2011 33

3

5

6

4

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:4833

1 201134

VILLAVERDEVillaverden kaupunginosa sijaitsee Vallecasin län-sipuolella. Englantilainen arkkitehtitoimisto DavidChipperfield architects on suunnitellut veistokselli-sen betonirakennuksen ympäristöön, jossa muutenon lähes yksinomaan perinteisiä, 7- ja 8- kerroksi-sia, keltatiilisiä ja harjakattoisia asuinrakennuksia.Asemakaavan puitteissa Chipperfieldin on kehittä-nyt uuden ratkaisun, joka poikkeaa ympäristön ra-kennuksista.

7, 8Villaverden kaupunginosassa on David Chipperfield ark-kitehtien suunnittelema veistoksellinen betonirakennus.

9, 10Carabanchel lähiössä arkkitehtitoimisto FOA (Foreign Of-fice Architects) on käyttänyt asuintalon julkisivumateriaa-lina bambuverhoilua.

7

8

9

10

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:4934

1 2011 35

PAU CARABANCHELMadridin lounaisosassa sijaitseva Carabanchel onmonikulttuurinen lähiö jossa on useita EMVS:n ra-kennuttamia hienoja, arkkitehtuurilehdistössäusein julkaistuja kohteita. Englantilainen arkkitehti-toimisto FOA (Foreign Office Architects) on käyttä-nyt asuintalon julkisivumateriaalina bambuverhoi-lua. Säleikkö suojaa lämpimän kauden paahtavaltaauringolta ja luo suojaisan ja turvallisen ulkotilanasunnoille. Jokaisella asunnolla on oma parvekebambuverhon takana. Verhot ovat asennettu hel-posti avattaviin teräskehyksiin ja julkisivusta muo-dostuu jatkuvasti muuttuvan valon ja varjon sommi-telma. Pohjakerros on maanläheisesti puhdasvalu-betonin ja istutetun viherseinän yhdistelmä.

Bambutalon naapurirakennus on espanjalaisenDosmasuno arquitectosin suunnittelema ”palikka-peli”. Asuntojen peruskomponentti - olohuone, ma-kuuhuone ja märkätilat - on sijoitettu isoon L-muo-toiseen betonirakenteiseen rakennusmassaan. Ra-kennuksen pihan puolella suurempien asuntojen li-sätilat leijuvat ilmassa erikokoisina metalliraken-teisina ulokkeina.

Carabanchelissa, Calle de Carpio y Tortalla sijait-sevan, ensivaikutelmaltaan karun asuintalon viehä-tys löytyy vaihtelevasta betonipintojen käsittelystäja harkituista yksityiskohdista.

11, 12Carabanchellissa on Dosmasuno arquitectosin suunnitte-lema asuintalo, jossa olohuone, makuuhuone ja märkäti-lat on sijoitettu isoon L-muotoiseen betonirakenteiseenrakennusmassaan.

13, 14Carabanchelissa, Calle de Carpio y Tortalla sijaitsevanasuintalon julkisivuissa on vaihtelevaa betonipintojen kä-sittelyä ja harkittuja yksityiskohtia.

13

14

11

12

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:4935

1 201136

SANCHINARROHollantilainen arkkitehtitoimisto MVRDV ja madri-dilainen arkkitehtitoimisto Blanca Lleó Asosiadosovat yhteistyössä suunnitelleet kaksi asuinraken-nusta, jotka sijaitsevat Sanchinarron pohjoisessalähiössä. Kaksikymmentäkaksi kerrosta korkea ra-kennus, ”Mirador” (näköalapaikka) on suunnitteli-jan selostuksen mukaan vertikaalinen kylä, jossarakennusmassan keskelle leikattu aukko muodos-taa asukkaiden oleskelupaikan ja torin. Rakennuskostuu yhdeksästä erillisestä ”korttelista”, jotka onkoottu päällekkäin. Erisävyiset betoni-, kivi- ja laat-tapinnat erottavat korttelit toisistaan. Kirkkaan pu-naiset osat korostavat porrashuoneita ja käytäviä.

Toisessa rakennuksessa ”Celosia” (ristikko) on

etsitty vaihtoehtoista ratkaisua suljetulle korttelilleja talon ristikkomainen sommitelma on koottu kol-mestakymmenestä betonikappaleesta, joiden väliinon jätetty tyhjiä tiloja. Kappaleet sisältävät 1-3 ma-kuuhuoneen asuntoja ja väliin jäävät aukot ovatasukkaiden yhteispihoja.

Madridin esikaupunkien rakennusten mittakaavaja veistoksellisuus ovat vaikuttavia. Voimakkaidenvärien ja materiaalin käyttö on taitavaa. Rakennuk-sissa on myös paljon innovatiivisia ratkaisuja ja de-taljeja, mm. aukotuksen variaatioita sekä auringol-ta ja kuumuudelta suojaavien luukkujen ja verhosei-nien käyttöä julkissivuaiheena.

ARKKITEHTITOIMISTOSALVADOR PÉREZ ARROYOMadridilainen arkkitehti Salvador Pérez Arroyo onyksi kansainvälisesti tunnetuimmista espanjalaisis-ta nykyarkkitehdeistä. Salvado Pérez Arroyo toimiiprofessorina Madridin Teknillisen korkeakoulunarkkitehtiosaston arkkitehtuurin projektit -aineryh-mässä sekä vierailevana professorina Lontoossa,Kööpenhaminassa, Venetsiassa ja Krakovassa.

Salvador Pérez Arroyo pitää toimistoaan tällähetkellä Madridissa, mutta sen tulevaisuus on vaa-kalaudalla rakennusalaa Espanjassa lamauttaneenhuonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Rakentami-nen on vähentynyt lähes pysähdyksiin ja arkkiteh-deistä valtaosa, jopa 80 % on työttömänä. Arkkiteh-titoimiston siirtyminen työn perässä muualle maail-maan on todennäköistä.

”With the structures I allways go risky” toteaaSalvador Pérez Arroyo kertoessaan äärirajoja ta-voittelevasta, rakenteellisesta lähestymistavas-taan suunnittelutehtäviin. Hän tutkii jokaisesta koh-teesta rinnakkaisia vaihtoehtoja ja uudistaa ajatte-luaan jatkuvasti. Uudet materiaalit ja tekniset inno-vaatiot innoittavat kokeiluihin.

Valtaosassa Madridissa toteutetuista hankkeista

15, 16Hollantilainen MVRDV ja madridilainen arkkitehtitoimistoBlanca Lleó Asosiados ovat yhteistyössä suunnitelleetkaksi asuinrakennusta, jotka sijaitsevat Sanchinarronpohjoisessa lähiössä. Kaksikymmentäkaksi kerrosta kor-kean rakennuksen ”Miradorin” julkisivuissa betoni-, kivi-ja laattapinnat erottavat “korttelit” toisistaan.

17, 18Sanchinarron toisessa rakennuksessa ”Celosia” (ristikko)on etsitty vaihtoehtoista ratkaisua suljetulle korttelille jatalon ristikkomainen sommitelma on koottu kolmestakym-menestä betonikappaleesta, joiden väliin on jätetty tyhjiätiloja.

15 16

17

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:4936

1 2011 37

käytetään kuitenkin rakennusmateriaalina betonia,hinnan ja saatavuuden vuoksi. Betoni rakenne- jajulkisivumateriaalina on pääosassa myös SPA:nPohjois-Espanjaan, Oviedoon suunnittelemassakulttuurikeskuksessa, La Eríassa.

KULTTUURIKESKUS LA ERÍASyyskuussa 2010 virallisesti avattu Oviedon uusikulttuurikeskus sijoittuu kaupungin keskustaraken-teen laidalle, uudempien asuintalojen ja Carlos Tar-tiere -jalkapallostadionin väliseen rinteeseen. Voi-makkaasti laskevaan maastoon, rinteen myötäises-ti istutettu rakennus yhdistää ja hallitsee maisema-tilaa. Rakennukseen on esteetön sisäänkäynti sekäylemmältä katutasolta että viisitoista metriä alem-pana sijaitsevan puiston kautta.

Kulttuurikeskuksen tilat jakautuvat ramppien yh-distäminä kolmeen kerrokseen, yhteensä tilaa on900 m2. La Ería esittelee Asturian alueen pääkau-pungin historiaa ja kulttuuria. Oviedon kaupunkihakee vuoden 2016 kulttuuripääkaupungiksi.

RINTEESEEN ISTUTETTU MUURIRAKENNUSIdea rakennuksen hahmolle löytyy vanhoissa kult-tuureissa käytetystä muuraustavasta. Kyklooppi-muureiksi kutsutaan ilman laastia, pienellä liikku-mavaralla toisiinsa sovitetuista kalkkikivisiirtoloh-kareista rakennettuja muureja. Epäsäännöllisiäkalkkikivilohkareita työstettiin mahdollisimman vä-hän. Tätä muuraustyyliä on käytetty mykeneläisenkulttuurin aikana mm. Kreikan Mykenessä.

Kulttuurikeskuksen ainoa näkyvä julkisivupintaon muurattu nk. kyklooppimuurien tapaan suurista,lasyyrivärjätyistä betoniharkoista. Arkkitehti on toi-minut eräänlaisena arkeologina ja luonut rakennus-paikalle uudenlaisen identiteetin tämän jättimäisis-tä lohkareista muodostuvan hahmon avulla. La Eríankyklooppimuuri ei rajaa vaan yhdistää tätä suurmai-semaa. Kooltaan vaihtelevien ja harkitun epäsään-

19Kulttuurikeskus La Ería Oviedossa.

18

19

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:4937

1 20113838

nöllisesti limitettyjen betoniharkkojen lomaan onsuunniteltu istutuslokeroita köynnöskasvillisuudel-le. Muuripinnasta erottuu ainoastaan yksi arkkiteh-toninen aihe, vaaleana hohtava näköalaparveke.

BETONIRAKENTEIDEN KUDELMAMaisematilaa rajaava muuri tukeutuu sisempään,kantavaan betoniseinään. Julkisivu kytkeytyy kokosisätilan matkalta poikittaisiin, kantaviin betonipin-toihin, jotka kiinnittyvät paikalla sijainneeseen kal-liorinteeseen. Kulttuurikeskuksen tilat soljuvat kol-messa tasossa portaiden ja luiskien välittäminäylemmältä katutasolta aina jalkapallostadionia reu-nustavalle puistoalueelle. Luonnonvaloa näihinosin luolamaisiin tiloihin tihkuu kattopinnan ovaalinmuotoisten kattoikkunoiden kautta. Poikittaisiin be-toniseinämiin tukeutuvat betonivälipohjat ovat kan-tavia laattarakenteita, osin ulokkeilla. Sisätilojenseinäpintoihin on osin jätetty näkyviin paikalla en-nen sijainneen rinteen kalliopintaa. Käsittelemättö-mät betonirakenteet tukeutuvat tähän kallioon.

Salvador Pérez Arroyo on luonut Oviedoon veis-toksellisen maamerkkirakennuksen. Rakennuksen

23

2421

20

22 25

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:5038

1 2011 39

EXPERIENCIAS SOBRE ARQUÍTECTURA ESPAÑOLA

The Townscape Department of Helsinki Building Inspec-torate visited Madrid in September 2010 to explore thenew residential estate projects in the suburbs of the cityas well as the old downtown area. An opportunity wasalso offered to visit an office and to make an excursionoutside the city to Toledo.

Spanish architecture is best described by the word“variación”, variation. Barcelona is no longer the onlyshowcase of Spanish architecture; individual and strongarchaity is beginning to evolve all over the country. Archi-tecture is characterised by a down to earth approach,pragmatism and the feel of handicraft. Materials areidentifiable, colours strong and form language sculptural.Gone is the era of Franco, which for a long time gave astamp of heaviness, seriousness and cold pompousnessto building, particularly in Madrid.

The architect plays a strong role throughout thebuilding process. As the main designer, the architect isrequired to authorise all special designs with hissignature. At the worksite phase the designer architectis assisted by a supervising architect.

sinkertaisesti liukuportaita pitkin. Osatekijät kuu-lostavat banaaleilta, mutta arkkitehdit MartínezLapeña ja Elías Torres ovat laatineet suunnitel-man kokonaisuudelle, joka on yhtaikaa sekä nöy-rä että dramaattinen sovitus paikkaansa. Raken-nus- ja maisemasuunnittelun rajaa ei ole. Tänäänkaupungin korkeimmalle osalle pääsee esteettö-mästi, vaivattomasti ja helposti orientoituen.

Rodaderon rinne, jolle liikennejärjestelyt on si-joitettu, koostuu maaperältään pehmeähköistä,vuosisatojen aikana kertyneistä epähomogeenisis-ta kerroksista. Uusien rakennusosien perustuksetulottuvat 30 metrin syvyydessä olevaan kallioon.Ainutlaatuisen projektin onnistuminen on edellyt-tänyt huolellisuutta ja ammattitaitoa. Vanhat valli-tukset on varjeltu kauttaaltaan sijoittamalla por-taikon sisäänkäynti niiden perustusten alapuolelle.Varsinainen nousu alkaa vallituksen takaa. Paik-kaan on syntynyt kaupungin uusi portti Bisagran jaCambrónin porttien lisäksi.

Visuaalista ja ympäristöllistä vaikutusta on vai-mennettu maastouttamalla portaikon mittavat reu-nusrakenteet osaksi rinnettä. Näkyvät uudet pinnatovat absoluuttisen homogeeniset. Uusi ympäristöon kauttaaltaan yksimateriaalisesti betonia, jonkasävy on paikallinen – Toledon arkkitehtuurin ja mai-seman vaalea okra. Turistipyydykseksi kasvatettuleima teräksentuottajasta on maltettu unohtaa.

Portaikon kuusi peräkkäistä liukuporrasta asettu-vat 36 metrin korkeuseron matkalle ja mutkittelevatkulmikkaasti ylös rinnettä. Paikan topografiaanujuttautuminen on tehty silti väkivallatta. Tunnelmaverrattuna köysiratamaisen yksivartisen porrasyh-teyden kaltaiseen suoraviivaisuuteen on yhtaikaasekä diskreetti että kiinnostava.

Portaikot tukeutuvat betoniperustuksiin ja rajau-tuvat yhdeltä sivultaan paikalle valettuun seinään,jota on taivutettu katokseksi ja samalla luomaanjatkuvuutta rinteen maisemoinnille. Silti katto eitarkasti myötäile maaston kaltevuutta, vaan silleon myös annettu rooli nostoin näyttää pitkä jatku-va portaiden liike ja sitä säestävä tilanmuodostus.Samalla kulkijalle avautuvat näkymät maisemaanja Toledon uudempaan osaan. Kaukaa katsottunatyön luonne on juuri näissä avauksissa – rintee-seen piirtyy murtuma, hiushalkeama valolle. Kau-pungin kasvoissa näkyvät ajat.

hahmo on yksinkertaisuudessaan ja yksimateriaa-lisuudessaan visuaalisesti voimakas, lähes arkaai-nen. Rakennus kokoaa ympäröivää kaupunkitilaa,yhdistää ja aktivoi uudella tavalla kaupunkiraken-teen laita-aluetta. Betonin käyttö julkisivu- ja ra-kennemateriaalina juurruttaa kulttuurikeskus LaErían juuri tähän paikkaan.

TOLEDOONKuusikymmentä kilometriä Madridista kaakkoonTajo-joen jyrkillä rantarinteillä sijaitsee 75 tuhan-nen asukkaan Toledo. Sen historia ulottuu yli kah-den vuosituhannen taakse, roomalaisten vuonna192 ennen ajanlaskua perustaman Toletum-linnoi-tuksen vaiheisiin.

Vuonna 1986 tämä Toledon maakunnan ja Kasti-lia-La Manchan itsehallintoalueen pääkaupunki ni-mettiin UNESCOn maailmanperintöluettelon koh-teeksi. Tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Atcázarinlinna 600-luvulta sekä viisilaivainen goottilainenkatedraali, jotka volyymeillään ovat myös maise-madominantit niin kaukomaisemassa kuin myösmateriaaliltaan ja mittakaavaltaan homogeenises-sa rakennuskannassa.

PROBLEMATIIKKAKaupunkien elinvoimaisuuden yksi avaintekijä ontoimiva liikenne. Kun tiivis kaupunkirakenne on his-toriallisesti merkittävä, attraktiivinen ja sijoittuujyrkkään rinnemaastoon, kasvaa liikkumisen proble-matiikka eksponentiaalisesti.

Monen historiallisen kaupungin tavoin myös To-ledo on tarttunut ongelmaan. On löydetty yksinker-tainen ratkaisu, se on toteutettu ja tulos on ennak-koluuloton, raju - ja siksi kiinnostava. Nykyarkki-tehtuurientusiasti tuskin priorisoi kaupunkia muu-toin kovinkaan kärkeen, mutta lisäarvo onkin nytsaatu haitaksi miellettävästä asiasta – välttämät-tömyydestä tehtiin attraktio.

LA GRANJA ESCALATORRadikaalia ratkaisua parantaa maailmanperintö-kohteen saavutettavuutta ja linkittää eri-ikäisetkaupunginosat toisiinsa on toteutettu pitkin2000-luvun alkua. Hankkeessa on kaksi perus-osaa: 400 auton paikoitustila on piilotettu rintee-seen ja kulku historialliseen keskustaan sujuu yk-

20 - 25Kulttuurikeskus La Ería Oviedossa.

26 - 29La Granja Escalator.

26

27

28

29

BET1101 s32-39 Madrid 12.5.2011, 19:5039