F H I HÄIRIÖT KOULUSSA J K L M N O P Q R S T U V Tanja Äärelä …€¦ · Häyrynen, E., Määttä, K., Äärelä, T. & Uusiautti, S. (2018). “There are not enough hours in

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ

KÄYTTÄYTYMIS- JA TUNNE-ELÄMÄN HÄIRIÖT KOULUSSA

Tanja Ääreläerityispedagogiikan dosentti (UEF)erityispedagogiikan yliopistonlehtori

Oulu 22.11.2018

”LAPSET TOIMIVAT OIKEIN JOS OSAAVAT”


”LAPSET TOIMIVAT OIKEIN JOS HALUAVAT”

Mahdollisesti tiedostamaton käsityksemme lapsista ohjaa toimintaamme ja reaktioitamme lasten parissa etenkin,

kun tilanteet muuttuvat tiukoiksi ja lapsi ei käyttäydy toivotulla tavalla.

Entä Sinä ja oma käsityksesi lapsesta?O

ulu 22.11.2018: Tanja Äärelä, Lapin yliopisto

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ Oulu 22.11.2018: Tanja Äärelä, Lapin yliopisto

”LASTEN KÄYTÖSHÄIRIÖIHIN TULEE PUUTTUA AJOISSA”

KEHITYS

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ 4

Samoin on opettajan / kasvattajan työssä pedagogisen ”tutkimuksen” näkökulmasta:

http://www.psyli.fi/psykologiliitto/tieteellinen_neuvottelukunta/suositus_lapsen_sosioemotionaalisen_kehityksen_arvioimisesta

Psykologiliiton

SOSIOEMOTIONAALINEN KASVU Oulu 22.11.2018: Tanja Ä

ärelä, Lapin yliopistoMissä häiriö?


SOSIAALINEN ~ ulospäin suuntautunutta, vuorovaikutuksessa ilmenevää; ”tekoja”

EMOTIONAALINEN ~ sisäänpäin suuntautunutta; tunne-elämään liittyvää; ”yksilön tila”

SOSIOEMOTIONAALINENO


”Piti näyttää,

että sitä on kova jätkä

tunneillaki”


TAHALLINEN KOULUTYÖN HÄIRINTÄO


Aggressiivisuus ihmisiä ja eläimiä kohtaan ja omaisuuden tuhoaminen

- sortaa, uhkailee tai pelottelee toisia- aloittaa usein tappeluita- on käyttänyt jotain asetta, jolla voi

aiheuttaa pahoja fyysisiä vammoja- on ryöstänyt uhkaamalla uhria- fyysinen julmuus toisia kohtaan- julmuus eläimiä kohtaan - on pakottanut seksuaalisesti toista- on sytyttänyt paloja- tuhoaa toisten omaisuutta


KÄYTÖSHÄIRIÖN KRITEERITO


- tyypillinen juuri lapsille; huomattavasti poikkeavaa, tottelematonta ja provokatorista käytöstä, johon ei kuitenkaan liity vakavia epäsosiaalisia tai aggressiivisia toimintoja

- lapsi- menettää usein malttinsa- riitelee usein- kieltäytyy säännöistä- ärsyttää usein tahallaan- syyttelee muita omista virheistään- on usein herkkä ja ärsyyntyy helposti- on usein vihainen ja pahantuulinen- on usein ilkeä ja kostonhaluinen


UHMAKKUUSHÄIRIÖN KRITEERIT(Oppositional Defiant Disorder) O


- yleiset kriteerit kaikissa ikäluokissa samanlaiset- lievä, keskivaikea ja vaikea


MASENNUS (”mielialahäiriöt”)

-esiintyvyys eri ikäkausina- vauvaikäisen masennus- leikki-ikäisen masennus- kouluikäisen masennus- nuoren masennus

-komorbiditeetti

- pääoireet- masentunut mieliala- kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa ja mielihyvää

sekä kyvyttömyys nauttia elämästä- voimattomuus, väsyminen ja aktiivisuuden

vähentyminen

- muut oireet- keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyvyn heikkeneminen- itsetunnon ja omanarvontunnon väheneminen- syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet- niukka ja pessimistinen kuva tulevaisuudesta- itsetuhoiset ja itsemurha-ajatukset- unihäiriöt - huonontunut ruokahalu

Oulu 22.11.2018: Tanja Ä

ärelä, Lapin yliopisto

• lapsuusiän pelko- ja ahdistushäiriö• lapsuusiän yleistynyt ahdistushäiriö• lapsuusiän eroahdistushäiriö• lapsuusiän sosiaalinen ahdistushäiriö

lapsuudessa koulupelko luokitellaan tavallisesti eroahdistushäiriöksi

nuoruudessa eroahdistuksen osuus nähdään niukempana ja koulunkäyntiin liittyvä stressi voimakkaampi tekijä koulunkäynnistä kieltäytymiseen


AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖTO


”En jaksanu

keskittyä, olin

levoton”


TAHATON KOULUTYÖN HÄIRINTÄO



Pedagogille oleellisinta: Millä keinoin huomioit siten, että oppilas ei tunne itseään

muita huonommaksi.

TARKKAAVAISUUS- JA YLIAKTIIVISUUSHÄIRIÖN KRITEERIT tiivistetysti (ICD-10 / DSM-IV®) O



YHTEISÖÖN VAIKUTTAMINEN

69


ärelä, Lapin yliopistoKOULUSTA IRTAUTUMINEN,KOULUPUDOKKUUS

vs. yksilö

MITEN MINÄ OPETTAJANA VOIN TÄHÄN VAIKUTTAA?


Tärkeintä tämän ryhmän auttamisessa, kuten auttamistyössä yleensäkin, on ryhtyminen.

Tutkimus tuloksineen ja pelkkään tietämiseen perustuva asiantuntijuus eivät riitä. Meidän on

ryhdyttävä välittämällä ja yhdessä elämällä tukemaan syrjäytymisuhanalaisia lapsiamme

ja nuoriamme.(Koro 1994: Erityispedagogiikka 2.)

KANTAVA AJATUS: MIETI KAIKISSA MAHDOLLISISSA YHTEYKSISSÄ:O



Suurimmin se ryhmä, joka kokonaisvaltaisimmin tukea ja apua tarvitsisi – ”meidän” merkitys!

OPETTAJAN ERITYINEN TÄRKEYSO


OPETTAMALLA LAPSELLE SOSIOEMOTIONAALISIA TAITOJA VÄHENNÄMME

HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMISTÄ




Opettamiseen opettajankoulutus antaa parhaimmat valmiudet – sen opettajat kyllä osaavat, nyt vain laajennetaan tietoisemmin

ja yhä tavoitteellisemmin opetettavia sisältöjä kognitiiviselta osa-alueelta

sosioemotionaaliselle alueelle.

SOSIAALISET TAIDOTABCDEFGHIJKLMNOPQR

STUVWXYZÅÄÖ

Goldstein, Glick & Gibbs 2016: ART - Aggression Replacement Training -Ryhmäharjoitusmenetelmä aggressiivisesti käyttäytyville nuorille

TULE TIETOISEMMAKSI OMISTA TAIDOISTASI – aseta itsellesisosiaalisen kasvun tavoitteita!

7



OPETTAJAN KONKREETTISIA KONSTEJAABCDEFGHIJ

KLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ

AMMATTI-IDENTITEETTIOppaita ja vinkkejä riittää, mutta…

10




TILANNE KOULUSSA?

OMA TOIMINTASIENNEN (pedagogiikka) JA JÄLKEEN (interventio)!

OPETELTAVA TAITO?

KONKREETTISET KEINOT?

OMA RAUTALANKAMALLINI: TAITOJEN OPETTAMINEN

Tarve jäsentää

mitä tein ja teen

jotta oppilas oppisi tässä tapauksessa kasvaisi sosioemotionaalisesti

avullani ja tuellani?8



KOULUNKÄYNTIKYKYABCDEFGHIJ

KLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80629/OKM_34_2017.pdf

Lastenpsykiatri Anita Puustjärvi 2017:

Verkkouutiset

6




Rovaniemi: HYVINVOINNIN VUOSIKELLO

Saatavilla verkossa:https://sites.google.com/roiedu.fi/hyvatkaytanteet/hyvinvoinnin-vuosikello?authuser=0 9



Kuvattu Nepenmäen koulun 3C-luokan opettaja Jaana Palve-Karppasen seinältä.



ärelä, Lapin yliopistoKIITOS!

Läksy: Kuuntele

Häyrynen, E., Määttä, K., Äärelä, T. & Uusiautti, S. (2018). “There are not enough hours in a day to do everything” –Parents’ descriptions of everyday life with a child with severe physical disability. International Journal of Research Studies in Education.

Äärelä, T., Määttä, K. & Uusiautti, S. (2018). ”Happy to see you and other cornerstones of hospital school teacherhood. GESJ: Education Sciences and Psychology. 1(47), 90–103.

Äärelä, T., Uusiautti, S., & Määttä, K. (2018). Toward the Pedagogy of Preventing Social Exclusion. In S. Uusiautti & K. Määttä (Eds.), New methods of special education. Frankfurt am Main: Peter Lang.

Määttä, K., Äärelä, T., & Uusiautti, S. 2018. Challenges of special education. In S. Uusiautti & K. Määttä (Eds.), New methods of special education. Frankfurt am Main: Peter Lang.

Määttä, K., Äärelä, T. & Uusiautti, S. 2017. What happens to special education: will inclusion be the solution? Asian Journal of Education and e-Learning. 5(5), 141–149.

Äärelä T., Määttä, K. & Uusiautti S. 2016. The challenges of parent-teacher collaboration in the light of hospital school pedagogy. Early Child Development and Care.

Äärelä, T., Määttä, K. & Uusiautti, S. 2016. Ten Encounters between Students and a Special Education Teacher at a Finnish Hospital School – Outlining Hospital School Pedagogy. Global Journal of Human Social Science, 16(4), 8–20.

Äärelä, T., Määttä, K., & Uusiautti, S. 2016. Caring teachers’ ten dos. “For the teacher, they might be just small things, but for the student, they mean the world.” International Forum of Teaching and Studies, 12(1), 10–20.

Äärelä, T., Määttä, K. & Uusiautti, S. 2015. ”When you feel that your teacher cares, you cuss less at her”. Young prisoners thinking backat their teachers. EducationScience and Psychology 3 (35), 77–89.

Veijola, T., Määttä, K., Uusiautti, S., & Äärelä, T. 2015. Aids for Dyslexia are Important Supporters of Life and Learning – Experiences of Finnish People with Dyslexia. Journal of Studies in Education, 5(4), 278–294.

Äärelä, T. 2014. Välittävän opettajan 10 teesiä. Teoksessa K. Määttä & S. Uusiautti (toim.) Voimaa välittävästä tutkimuksesta. Kasvatusalan konferenssi 6.–7.10.2014. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 21–30.

Äärelä, T., Määttä, K. & Uusiautti, S. 2014. Young prisoners’ experiences of the positive factors of small group teaching during their basic education –Toward the Pedagogy of Preventing Social Exclusion. Journal of Studies in Education 4 (4), 45–67.

Äärelä, T., Uusiautti, S. & Määttä, K. 2014. “The teacher should not just boss around all the time”. Good teacherhood in the light of young prisoners’ experiences. Problems of Education in the 21st Century 60 (60), 10–22.

Äärelä, T. 2013. The teacher´s look means the world - A study on young prisoners school-time experiences. Early Child Development and Care.

Äärelä, T. 2012. “Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla” – Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Väitöskirja.

OMIA TUTKIMUKSIANI




Documents

F H I HÄIRIÖT KOULUSSA J K L M N O P Q R S T U V Tanja Äärelä …€¦ · Häyrynen, E., Määttä, K., Äärelä, T. & Uusiautti, S. (2018). “There are not enough hours in