Finnpilot 1|2012

Uudet kutterit käyttöön Orressa ja Utössä

Työtyytyväisyys on parantunut - personalnöjdheten har förbättrats

Finnpilot Pilotage Oy // Henkilöstölehti // Personaltidning

FinnPil t1/2012

Luotsaus on tiimityötä - Transpine Oritkariin

Pääkirjoitus 3Uudet kutterit 5Uudet hallituksen jäsenet 7Trafi ja luotsauksen valvonta 8Henkilöstötutkimus 10Minun työviikkoni 11Utö on luotsien saari 12Johtaminen on viestintää 15Yhteystiedot 2012 16Luotsaus on tiimityötä 18Utö on luotsien saari 12Vaikuttavuus 24Laatu 25Helsinki City Run 26Työhyvinvointi 27Rentoa menoa 31Valokuvauskilpailu 32

Svenska sidorSkärgårdshavet och Utö 28Vad är genomslagskraft 29Kvalitet 29Personalundersökning 30

Tässä numerossa:

Jäävuorimalli mittaa turvallisuutta, s. 25

Finnpilot Pilotage Oy:n henkilöstölehti, 1/2012

Finnpilot Pilotage OyKansakoulukuja 3, 4. kerros, 00100 Helsinkiwww.finnpilot.fi

Päätoimittaja: Sari Turkkila, puh. 040 526 3348, [email protected]

Toimituskunta: Hannu Ahonen, Jutta Heinisuo, Ted Jarner, Teemu Leppälä, Susanna Mettinen, Kirsi Sharma ja Tanja Valtanen.

Ulkoasu: Mainostoimisto HuvilaTaitto: Vaula Aunola, MemediaPaino: Kirjapaino Uusimaa

12

18

26

FinnPiLOT henkiLösTöLehTi 1/2012 3

tiedonkulku tökkii?Reilu puoli vuotta on nyt kulunut luotsauksen parissa. Olen käynyt Harmajalla, Vaasassa, Raumalla, Porissa, Kotkassa, Turussa, Utössä, Savonlinnassa ja pääsinpä mukaan luotsa-ukselle Oulussa. Vielä on kuitenkin käymättömiä paikkoja runsaasti jäljellä!

Minut on otettu hyvin vastaan joka puolella. Kiitän kaikkia, joita olen tavannut ja jotka ovat käyttäneet aikaansa kertoak-seen minulle oman alueensa ja työnsä erityispiirteistä. Olen oppinut paljon.

Alamme on haasteellinen tiedonkulun kannalta. Henkilöstö työskentelee asemilla, jotka sijaitsevat pitkin rannikkoa ja Sai-maan rantoja. Etäisyydet ovat pitkät ja matkat työpisteeseen voivat kestää tuntikausia maitse ja vesiteitse. Työtä tehdään vuoroissa ympäri vuorokauden.

Tapaamme toisiamme vain harvoin. Kenttä on vieras hallin-nolle ja päinvastoin. Eri alueiden työntekijät tapaavat toisiaan satunnaisesti. Samalla asemallakin eri vuoroissa olevat eivät näe toisen vuoron työkavereita. Ei ole mikään ihme, että tiedonkulku tökkii.

Olemme pitkälti sähköisten viestintävälineiden, intran, säh-köpostin ja puhelimen varassa. Paperilla toteutetaan tämä lehti. Asemakokouksia pidetään. Hyvin paljon tiedonkulusta jää kuitenkin työntekijän itsensä varaan. Intran, lehden tai sähköpostin avaaminen tai asemakokoukseen osallistuminen vaatii aikaa, vaivaa ja halua hankkia tietoa. Heikko tiedonkulku synnyttää luottamuspulaa. Talon ainoana päätoimisena viestinnäntekijänä tehtäväni on ennen kaikkea helpottaa tiedonkulkua. On löydettävä kanavat, joiden kautta jokainen saa helposti työssään tarvitsemansa tiedot. Vaikeat asiat on esitettävä selkeästi, perusteltava ja tuotava lähelle arkea. Tärkeää on myös antaa työn tekijöille kasvot.

Toivon, että tämä lehti tukee näitä pyrkimyksiä ja edistää tiedonkulkua. Paras tiedonkulku on kaksisuuntaista. Antakaa palautetta viestinnästä ja tiedonkulusta, lehden ilmeen uudis-tuksesta ja toiveita sisällöstä tai juttuideoita. Intran ja lehden toimituskuntaan voi myös liittyä mukaan kehittämään sisäistä viestintää ja tiedonkulkua.

Työn iloa, nautitaan kesästä ja tapaamisiin Finnpilot-päivillä!

SARI TURKKILA

Paras tiedonkulku on kaksisuuntaista.

PÄÄkiRJOiTUs

TeksTi: sARi TURkkiLA // kUVA: VAULA AUnOLA

4 Finnpilot henkilöstölehti 1/2012

Kutterit L 148 ja L 149 ■ Pituus 16,0 m ■ Leveys 5,4 m ■ Syväys 2,35 m ■ Uppouma 55 tonnia ■ Koneteho 634 kw ■ Nopeus 10 solmua ■ Valmistaja Uudenkaupungin työvene

5FinnPiLOT henkiLösTöLehTi 1/2012

Uudet kutterit on luotu koviin olosuhteisiin

Uudet kutterit ovat tuttuja Uudenkaupungin Työveneen val-mistamia superkuttereita, joiden ominaisuuksia ja merenkulkuky-kyä voi vain hämmästellä. Kuten eräs kutterinhoitaja asian ilmaisi: ”Aivan kovimpia jääolosuhteita lukuun ottamatta, jos näillä aluk-silla ei merelle pääse, turha sinne on millään muullakaan vehkeellä yrittää.”

Kuttereiden suunnittelussa ja rakentamisessa on hyödynnet-ty kaikkea sitä tietotaitoa, jota Finnpilotin henkilöstölle ja Uu-denkaupungin telakalle on vuo-sikymmenien aikana kertynyt. Hyväksi todettua aluksen rungon perusmallia ei ole ollut tarvetta muuttaa ja viimeiset 21 kutteria ovatkin pääpiirteiltään toistensa kopioita.

Yksi näkyvä ero näissä kah-dessa kutterissa on muihin uudempiin kuttereihin verrattu-na: luotsin ottoa ja jättöä varten kuttereissa on platformin lisäksi masto. Kovissa olosuhteissa mas-ton katsotaan tuovan lisäturvalli-suutta, ja samalla tutka saadaan

sijoitettua riittävän eteen ja korkealle roiskevesien ulottumat-tomiin.

kalustosuunnitelmat hankintojen perustaksiKaluston hankintaan ja sijoitte-luun on jatkossa odotettavissa muutoksia. Aiemmin hankinnat perustuivat pääasiassa kaluston ikään ja Finnpilotin taloudelliseen tilanteeseen.

Tulevaisuudessa hankinta-päätöksiä ohjataan kokonais-valtaisemmin aluekohtaisten kalustosuunnitelmien perusteella. Suunnittelussa huomioidaan kalus-ton iän ja taloudellisten resurssien lisäksi esimerkiksi kaluston käyt-tötunnit, käyttöaste, olosuhteet, alueen koko sekä pääomakulut.

Kalustosuunnitelman tekeminen edellyttää käyttö- ja huoltoseuran-nan vakioimista ja seurantajärjes-telmän rakentamista sähköiseen muotoon. Asiassa on tarkoitus edetä seuraavin askelin:

■ syksyn 2012 aikana käynnis-tetään seurannan ja rapor-

Vuoden 2010 lopulla tilatut kaksi uutta kutteria ovat valmistuneet. kotiasemat ovat Utö ja Orrengrund.

kALUsTO

TeksTi: hAnnU AhOnen JA henRik BAkALiM // kUVAT: henRik BAkALiM

>>

Jos näillä aluksilla ei pääse merelle, turha sinne on millään muullakaan vehkeellä yrittää.”

toinnin määrittelyvaihe, jossa selvitetään käyttö- ja huolto-seurannan tarpeet ja tavoit-teet sekä kartoitetaan toteut-tamisen eri vaihtoehdot.

6 FinnPiLOT henkiLösTöLehTi 1/2012

■ Talvella 2012-2013 teh-dään luotsausaluekohtainen kaluston tarvekartoitus siitä, minkälaiselle kalustolle on tar-vetta, ja toisaalta, minkälaisel-le kalustolle on taloudellisia edellytyksiä.

■ kaluston nykytilan ja alueelli-sen tarvekartoituksen perus-teella laaditaan yritystasoinen kalustosuunnitelma.

Sähköisen käyttö- ja huoltoseu-rannan avulla kaluston ylläpitoon saadaan lisää järjestelmällisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Seuranta mahdol-listaa myös kaluston historiatie-tojen paremman ylläpitämisen. Huollot, remontit, tankkaukset ja muut ylläpitotehtävät suori-

tetaan suunniteltujen huolto- ja ylläpito-ohjelmien mukaisesti ja tehdyt työt kirjataan järjestelmään. Järjestelmästä jokaisen on helppo seurata ja tarkastaa, mitä kalus-tolle on tehty ja minkälaisessa kunnossa kalusto on.

Finnpilotin omaisuudesta val-taosa koostuu kuljetuskalustosta, jonka todellinen arvo tällä hetkellä on noin 30 miljoonaa euroa. Ka-lustolla on suuri merkitys luotsa-uspalvelun toimintavarmuuteen, turvallisuuteen ja taloudelliseen menestykseen, ja ratkaisevaa tässä on erityisesti kaluston kunto, ei niinkään sen ikä. Siksi on tärkeää, että niin uusista kuin vähän van-hemmistakin veneistä, hydrokop-tereista ja autoista pidetään hyvää huolta.

Sähköisen käyttö- ja huoltoseurannan avulla kaluston ylläpitoon saadaan lisää järjestelmällisyyttä

Orrengrundin luotsikutterin L149 luotsitaso ja leidari.

hannu Ahonen on aloittanut Finnpilotilla 2004. Päätyönä on nyt operatiivisten

sovellusten ylläpito ja opastus sekä prosessien ja raportoinnin kehittäminen.

"helpotamme hallinnossa muun henkilöstön arkea. On tärkeää, että ihmisten aika ja

energia käytetään perustehtävään eli merenkulun turvallisuuden edistämiseen."


hALLiTUs

Uudet hallituksen jäsenet esittäytyvät

Olen luotsi Antti Rautava Hangon luotsiasemalta. Luotseja edustava Luotsiliitto sekä Suomen Lai-vanpäällystöliitto esittivät minua yhtiön hallituksen jäseneksi.

Finnpilotin hallituksessa haluan tuoda tietoon ajankohtaista substanssitietoa luotsauksesta ja pyrkiä osaltani huolehtimaan luotsausjärjestelmän toiminnasta. Luotsaus on toimintaa, jolla ei ole vastinetta muussa yhteiskunnassa ja näin ollen se on täysin omaa erityistä lajia. Eräs luotsauslain keskeinen elementti on luotsin itsenäisyys, joka ilmenee luotsin autonomisena asemana luotsauk-sen aikana sekä aluksen päällik-köön että työnantajaan nähden. Luotsaus lain mukaisen järjestelmän toimin-ta ja järjestelmän hallitseminen ovat keskeisiä kysymyksiä myös hallitustyössä.

Luotsaus on yhteiskunnan pakollinen turvallisuusjärjestelmä, jonka kanssa elinkeinotoimin-nan tavanomaiset piirteet, kuten kilpailu ja voitontavoittelu ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa.

Luotsaus turvallisuuspalveluna ja turvallisuuden valvontamuotona on aina merenkulkuun liittyvää lii-tännäistä toimintaa. Tässä viiteke-hyksessä ei oikeastaan ole markki-noita, joita itse voisi synnyttää tai

luoda. Luotsauksen tulevaisuuden kannalta on olennaista ylläpitää luotsausinfra, johon kuuluu riittävä määrä luotseja, koulutus ja asian-mukainen kuljetusjärjestelmä.

Nämä asiat ovat merkittä-viä luotsauksen tulevaisuuden suhteen ja niihin löytyy kansain-välisiä yhtymäkohtia erityisesti EU:n kautta. Olisi tärkeää pitää kiinteitä suhteita Euroopan tasolla veljesorganisaatioihin ja sitä kautta vaikuttaa lainsäädäntöön Euroo-pan Unionissa. Yhtiön avoimuus ja läpinäkyvyys sekä yhteydenpito yhteiskuntavaikuttajiin on mieles-täni tärkeää.

Olen saariston kasvatti ja kalas-tajan poika, luotsikutterinhoitaja Tero Jalonen. Opin ajamaan venettä ja uimaan ennen kuin opin ajamaan polkupyörää.

Aloitin luotsikutterinhoitajana vuonna -86 ja olen alusta alkaen ollut mukana eri foorumeilla aja-massa henkilöstön asioita.

Nyt vuosien kokemusten jälkeen olen Suomen Konepäällystöliiton hallituksessa sekä yhdistyksen val-tuutuksen ja luottamuksen jäljiltä valittuna Finnpilot Pilotage Oy:n hallitukseen.

Tarkoitus sekä tahtotila hallituk-sessa on tuoda oman toimialani tehtävät esille yhtiössä sekä saada myös yhtiön tilasta näkemys mah-dollisimman hyvin.

Näen luotsauksen tulevaisuuden valoisana, koska haasteellinen saaristomme pitää huolen meidän tarjoaman turvallisuuspalvelun tarpeellisuudesta.

Olen Maarit Lindström, Keskus-kauppakamarin johtaja. Olen ollut mukana monissa edunvalvonta- ja vaikuttamistehtävissä koskien talous- ja elinkeinopolitiikkaa. Lisäksi olen seurannut ja viestinyt elinkeinoelämän näkemyksiä liiken-nepolitiikan päättäjille mm. liiken-nepoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä.

Tehtäväni on ajaa yhtiön parasta etua. Tässä työssä hyödynnän kokemustani ja osaamistani eko-nomistina, tutkijana ja elinkeinoelä-män vaikuttajana.

Sekä Finnpilotin kehitys että luotsauksen tulevaisuus näyttävät hyviltä. Haasteita ei liiketoimin-taympäristöstä tule puuttumaan, mutta yhtiöllämme on erinomaisen osaava toimiva johto ja henkilökun-ta. Yhdessä kohtaamme tulevai-suuden ja haasteet vahvoina.


Trafi ja luotsauksen valvontaLuotsaukseen liittyvät päivittäiset tehtävät hoidetaan ensisijaisesti Vaatimustenmukaisuus-toimialalla, vaikkakin asioiden hoidossa tehdään tiivistä yhteistyötä myös muiden Trafin toimialojen kanssa. Ohessa asia avataan tarkemmin molempien toimialojen näkökul-masta.

Sääntely-toimialan liikenneoi-keus -osastolla vaikutetaan siihen, minkälaiset säädökset ja menet-telytavat ohjaavat merenkulullista toimintaa niin luotsauksen kuin alusturvallisuudenkin osalta. Lii-kenteen toimijat -osasto huolehtii luotsaukseen liittyvästä kansain-välisestä ja kansallisesta kehittä-misestä ja yhteistyöstä. Yhdessä Liikenneoikeusosaston kanssa Liikenteen toimijat -osasto huoleh-tii luotsausta koskevasta säädös- ja määräysvalmistelusta.

Vaatimustenmukaisuus-toimi-alalla luotsaustomintaan liittyvät tehtävät jakautuvat kahdelle eri osastolle, henkilöluvat –osastolle ja valvontaosastolle.

Henkilöluvat –osaston Lupakirjat ja pätevyydet -yksikkö myöntää luotsaukseen ja luotsinkäyttöva-pautuksiin liittyvät kirjat sekä itä-merenluotsin kirjat. Yksikkö myön-tää erivapaudet toimia ylemmässä tehtävässä sekä vahvistaa alusten vähimmäismiehitykset. Luotsauk-sen pätevyyskirjoihin liittyvä ohjaus sekä linjaukset ja sidosryhmätyö kuuluvat yksikön tehtäviin.

Valvontaosastolla luotsaukseen liittyvät asiat on keskitetty liiken-nevälineiden valvonta -yksikköön. Yksikkö vastaanottaa luotsi- ja linjaluotsitutkinnot ja luotsaukseen

yhTeisTyössÄ

liittyvien pätevyyskirjojen hake-mukset.

Alueelliset toimipisteetTrafin alueelliset toimipisteet toi-mivat samoissa kaupungeissa kuin aiemmin lähes vastaavia tehtäviä hoitaneet merenkulun tarkastustoi-mistot. Tosin käyntiosoitteissa on tapahtunut muutoksia ja ne onkin syytä varmistaa ennen vierailua (www.trafi.fi/yhteystiedot ).

Valvontaryhmiä on neljä: pohjoi-nen, läntinen, eteläinen ja itäinen valvontaryhmä, jotka käsittelevät luotsaukseen liittyvien pätevyyskir-jahakemukset ja koeluotsauksien vastaanotot. Nämä alueelliset tar-kastajat ovat siis entisiä luotsitar-kastajia ja siltä osin samat vanhat tutut kuin aiemminkin. Tarkastajat järjestävät Itämeren luotsinkirjan saamiseksi edellytetyt kokeet, kä-sittelevät asiaan liittyvät hakemuk-set sekä esittelevät ne edelleen lupakirjat ja pätevyys –yksikölle lopullista päätöstä varten.

Alueelliset toimipisteet myös valvovat liikennevälineiden vaati-mustenmukaisuutta eli tarkastaa ja katsastaa alueelleen saapuvia aluksia. Alueelliseen valvontaryh-mään otetaan yhteyttä, mikäli luotsi epäilee, että:

■ luotsattu alus ei mahdollisesti täytä alusturvallisuudelle ase-tettuja vaatimuksia

■ aluksen miehitys ei vastaa vaatimuksia

■ on tapahtunut jokin onnetto-muus tai vaaratilanne joko luot-sattavalle alukselle tai toiselle alukselle tai ympäristölle.

TeksTi: MiLLA PALMROOs // henkiLöiDen kUVAT: MikAeL hÄGGBLOM

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa vietiin viime vuonna

läpi kehityshanke, jonka ansiosta uusi toimintamalli

ja organisaatio saatettiin voimaan vuoden 2012 alusta.

Uuden organisaation myötä myös luotsaukseen liittyvät

tehtävät hajautuivat Trafissa eri osastojen vastuille.

Tyypillinen trafilainen virkamies on 43-vuotias ja nimeltään Jari

tai Juhani. Virkavuosia on takana kahdeksan.

9Finnpilot henkilöstölehti 1/2012

Läntinen valvonta

Carl-Henrik Laurén, puh. +358 400 59 4054, [email protected]

Eteläinen valvonta

Sami Sällsten, puh. +358 40 8299 828, [email protected]

Itäinen valvonta

Hannu Pirinen, puh. +358 400 43 2825, [email protected]

ohjauskirjat ja simulaattorikokeetAuditoidut oppilaitokset järjestä-vät luotsaustoimintaan liittyvien kirjojen ja erivapauksien teoriako-keet sekä simulaattoritutkinnot ja niiden yhteystiedot löytyvät Trafin sivuilta (www.trafi.fi/merenkulku/luotsauksen_valvonta) .

Kokeen jälkeen hakemus toimitetaan liitteineen Trafin kirjaamoon, mistä se toimitetaan asioita hoitavalle tarkastajalle. Jo ennen virallista hakemusta, asiakas voi olla yhteydessä koeluotsauksia vastaanottavaan tarkastajaan ja sopia koeluotsauksesta. Tarkasta-jalta on hyvä ennakkoon tarkastaa esim. luotsin ohjauskirjojen myön-tämiseen tai uusintaan liittyvät vaatimukset.

Pohjoinen valvonta

Tuula Forsblom, puh. +358 400 3167, [email protected]

PÄIVYSTYSSuomenlahden ja Järvi-Suomen alueella: 0203 28010Saaristomeren ja Pohjanlahden alueella: 0203 28020

www.trafi.fiPuhelinvaihde 020 618 500

TraFIN YHTEYSTIEdoT

tähdellä merkityt osastot hoitavat luotsausta koskevia asioita.


henkilöstötutkimushenkilöstötutkimuksen

2012 tulokset ovat valmistuneet. Tutkimus

toteutettiin maaliskuussa 2012 sähköpostikyselynä.

Vastausprosentti oli 45 %.

henkiLösTö

TeksTi: kATi ViRTAnen // kUVA: sARi TURkkiLA

kehitystä parempaan suuntaanYleisesti ottaen Finnpilotin henkilös-tötyytyväisyys näyttää parantuneen viime vuodesta. Yhteensä 74 % vastaajista oli joko erittäin tyytyväisiä (12 %) tai melko tyytyväisiä (62 %) Finnpilotiin työpaikkana. Tyytymättö-mien osuus oli laskenut

Yli kolmannes vastaajista koki työilmapiirin parantuneen viimeisen vuoden aikana, kolmasosan mielestä työilmapiiri on pysynyt ennallaan ja noin neljäsosan mielestä heikentynyt.

Tärkeimmät tyytyväisyyteen vai-kuttavat tekijät ovat työn mielekkyys ja merkityksellisyys, työyhteisön hyvä ilmapiiri, hyvät työolosuhteet sekä

esimiehen tasapuolisuus, oikeuden-mukaisuus ja luottamus.

Kritiikkiä kohdistettiin etenkin johdon toimintaan ja tiedottamiseen sekä tiedonkulkuun. Vaikka tulokset olivat tältäkin osin parantuneet viime vuodesta, olivat nämä kuitenkin selvästi vielä niin kutsuttuja kriittisiä tekijöitä.

Myös työilmapiirissä on vie-lä parantamisena varaa, samoin mahdollisuudessa vaikuttaa itseä koskeviin asioihin ja työn arvostuksen kokemuksessa.

Alueellisia erojaTyötyytyväisyydessä on merkittävä alue- ja asemakohtaisia eroja. Heikoin työtyytyväisyys on tutkimuksen mukaan Kotkan luotsausalueella. Siellä erittäin tai melko tyytyväisiä Finnpilotiin työpaikkana oli 55,6 %, melko tyytymättömiä 38,9% ja erittäin tyytymättömiä 5,6%, Myös Helsingin luotsausalueen tyytyväisyys oli alle keskiarvoin: erittäin tai melko tyytyväisiä oli 65,2 %, melko tyyty-mättömiä 34,8 %. Tyytyväisimpiä oltiin Selkämeren luotsausalueella, siellä erittäin tai melko tyytyväisiä oli 85 % vastaajista.

Alueelliset erot näkyivät myös kysyttäessä työilmapiirin kehittymis-tä viimeisen vuoden aikana. Eniten työilmapiirin koettiin heikentyneen Kotkan luotsausalueella ja Helsingin luotausalueella. Työilmapiiri oli paran-tunut Perämeren luotsausalueella. Myös hallinnossa yli puolet vastan-neista koki työilmapiirin parantuneen viimeisen vuoden aikana joko selvästi tai hieman.

Tuloksista toimenpiteisiinHenkilöstötutkimuksen vastaus-prosentti oli hieman laskenut viime vuodesta. On tärkeää, että henkilöstö

Johto perustelee päätöksensä hyvin, 150 kpl

Johto näyttää omalla toiminnallaan hyvää esimerkkiä, 148 kpl

Tiedottaminen on avointa yrityksessämme, 149 kpl

Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä toimii hyvin, 149 kpl

Tiedonkulku henkilöstön ja johdon välillä toimii hyvin, 148 kpl

Yrityksessämme panostetaan henkilöstön hyvinvointiin, 151 kpl

Yrityksemme toiminta on suunnitelmallista ja hallittua, 149 kpl

Henkilöstöä kuunnellaan riittävästi toiminnan kehittämisessä, 148 kpl

Muutoksista tiedotetaan riittävästi, 149 kpl

Johdon toiminta vie yritystä oikeaan suuntaan, 151 kpl

4,9

4,9

5,1

4,9

5,0

5,1

4,8

5,1

5,1

4,8

-2,2

-2,2

-2,2

-2,2

-2,1

-2,1

-1,9

-1,8

-1,8

-1,8

Sukupuolten välinen tasa-arvo on toteutunut hyvin, 147 kpl

Esimies luottaa kykyyni toimia itsenäisesti, 149 kpl

Kehityskeskustelut lähimmän esimieheni kanssa ovat hyödyllisiä, 148 kpl

Voin nähdä työni tulokset, 149 kpl

Voin olla ylpeä omasta työstäni, 149 kpl

Koen tekeväni mielekästä ja merkityksellistä työtä, 150 kpl

Koen usein onnistumisen iloa työssäni, 148 kpl

Olen sitoutunut yrityksemme arvoihin, 148 kpl

Olen sitoutunut yrityksemme tavoitteisiin, 150 kpl

Uskallan avoimesti ottaa erilaiset asiat esille työyhteisössäni, 149 kpl

4,2

5,3

3,7

5,2

5,3

5,4

5,1

4,4

4,3

5,2

0,1

-0,3

-0,3

-0,3

-0,3

-0,4

-0,4

-0,5

-0,5

-0,6

10 OnnisTUneinTA TekiJÄÄ

10 ePÄOnnisTUneinTA TekiJÄÄ

TALOUsJOhTAJA TiMO siRÉn, ViikkO 39

MAAnAnTAi 07:30 Päiväkirjalista pilotwebistä , huhtikuun luotsausmäärät ja tuotot07:45 Liiketoimintasuunnitelman (lts) laaditaan. Laskenta ja taulukot….. 09:00 hallinnon viikkopalaveri, ajankohtaiset asiat ja kalenterit09:15 Talousyksikön viikkopalaveri. Mitä tällä viikolla tapahtuu?

Cm-koulutus, 2011 verotus09:45 kiinteistölaskelmien läpikäynti Jarkko saulion kanssa10:15 kPMG puhelinpalaveri, Finnpilotin verotus, aineiston keruu…10:45 Lts laadinnan jatko, tekstit ja tarkastus13:30 kehityskeskustelu15:00 Lts viimeistely…..16:00 ennakkomaksun järjestely maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kanssa.

TiisTAi 07:40 Ostolaskujen tarkastus08:00 Asiakkaan maksutilanteen selvittelyä08:30 Organisaatiokaavioiden käännökset09:00 e-flow koulutus, toistuvaislaskujen käsittely09:30 Johtoryhmän kokous14:15 Tase-erittelyiden päivitys ja tarkastus15:15 Verolaskelmien tarkastus ja korjaus kPMG palaverin perusteella

keskiViikkO 08:15 Asiakkaan maksutilanteen selvittelyä 09:00 Business intelligence –työpaja, tilastot, ennusteet, raportointi,

resurssointi jne…..13:00 Lounas: salaattia Picnicissä13:45 Uusien toimittajien lokiraportit14:45 Tilikartan päivitystä15:15 hyvityslaskujen seuranta laatujärjestelmää varten15:45 Matkalasku

TORsTAi 08:00 Tasetilien oikaisut; ta vakuutukset 2011 ja tarkastusmaksut09:30 Palaveri: kPMG ja muistion laadinta veroilmoituksen liitteeksi11:30 Lounas: MacDonads-päivä 12:30 Aluekohtaisten tuloslaskelmien valmistelu ja tarkastus14:30 Ostolaskujen tarkastus15:00 Laskutusprosessin mittarit laatujärjestelmää varten

PeRJAnTAi 09:30 Palaveri: e-flow määrittely toistuvien laskujen hyväksynnästä12:00 Ostolaskujen hyväksyntä 12:30 Lounas: ja tänään kebab!13:00 Varausten laskentaa 14:30 Ajankohtaiskatsauksen tekstit15:00 Taloushallinnon toimintaohjeen päivitystä…

kokee kyselyyn vastaamisen moti-voivaksi. Vastaamiseen kannustaa varmasti se, jos kyselyn tuloksilla koe-taan olevan vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin. Tulosten on johdettava työtyytyväisyyttä parantaviin toimen-piteisiin

Vaikka tutkimuksen kaikki mittarit ovat yleisellä tasolla kehittyneet pa-rempaan suuntaan, riittää henkilöstö-tyytyväisyyden parantamisessa töitä jatkossakin. Ei ole hyväksyttävää, että yli neljäsosa henkilöstöstä on melko tai erittäin tyytymättömiä Finnpilotiin työnantajan. Tai että lähes neljäsosan mielestä työilmapiiri on heikentynyt viime vuodesta. Aluekohtaisiin eroi-hin on myös kiinnitettävä huomiota. Eroja ja niiden syitä tulee analysoida tarkemmin.

Kyselyn tuloksien johdosta onkin ryhdyttävä yleisiin kaikkia koskeviin ja erityisiin alue- tai asemakohtaisiin toimenpiteisiin. Vaikutuskeinoja ja toimenpiteiden painopisteitä pohdi-taan kesän aikana ja niitä käsitellään Finnpilotin hallituksessa elokuussa. Toimenpiteistä tullaan tiedottamaan intrassa.

Kiitos kaikille kyselyyn vastan-neille. Tavoitteena on, että nekin, jotka tänä vuonna eivät vastanneet, kokevat vastaamisen ensi vuonna mielekkääksi. Tutkimustulosten yhteenveto löytyy intrasta.

tutkimuksen tulee johtaa työtyytyväisyyttä parantaviin toimenpiteisiin.

henkiLösTö // MinUn TyöViikkOni


TeksTi: TiMO siRÉn // kUVA: sARi TURkkiLA

SaarISToMErEN LUoTSaUSaLUE

■ Lähes 5000 luotsausta vuodessa eli 16 % koko maan luotsauksista

■ Luotsausten keskipituus 28 mailia eli 23 % luotsatuista maileista

■ Luotsaustuotot 24 % koko maan tuotoista

■ Utön väylälle suuntautuvan liikenteen osuus on noin kolmannes luotsauksien määrästä ja maileista lähes 70 % sekä tuotoista noin 60 %



Saaressa asuu vakituisesti noin 50 henkeä.

Utö on luotsien saariUtöllä on toiminut luotsiasema jo vuosisatoja. saaristomeren luotsausalue on keskellä maailman kauneinta saaristoa. karikkoisella alueella ja kapeilla väylillä laivaliikenne on vilkasta.

Utö on toiminut jo ainakin 1600-luvulta lähtien luotsien, majakanvartijoiden, tullimiesten ja sotilaiden tukikohtana. Utö kuuluu Korppoon kuntaan. Saaressa asuu nykyisin noin 50 henkeä.

Utö sijaitsee Saaristomeren tär-keimmän sisääntuloväylän varrella. Vuosisatojen saatossa syysmyrskyt ovat aiheuttaneet lukuisia haaksi-rikkoja, ja Utön vesiä onkin kutsuttu osuvasti laivojen hautausmaaksi.

Utön satama, josta paikalliset asukkaat käyttävät nimeä Fladan, oli jo 1600-luvun puolivälissä tunnettu satamapaikka. Luotsaus ja väylän olemassaolo ovat satojen vuosien ajan ohjanneet ja muovan-neet elämää Utön saarella. Saari asutettiin vakituisesti 1740-luvulla. Venäjän vallan aikana luotsien ja majakanvartijoiden virkojen määrä lisääntyi huomattavasti ja saarelle perustettiin myös pieni tulliasema.

Sen seurauksena Utön asukaslu-ku nousi 1800-luvun lopulla 129 henkeen. Saarella oli tuolloin 22 ruokakuntaa.

Venäjän armeija asettui Utöhön ennen ensimmäistä maailmanso-taa ja linnoitti saaren. Utöläiset evakuoitiin sodan jaloista, jopa luotsit, jotka sanoutuivatkin yksissä tuumin irti viroistaan vuonna 1912 vastalauseena Suomen luotsilaitok-sen venäläistämistoimille.

Venäläiset poistuivat saaren historiasta vuonna 1918, mutta sotilaat ovat kuuluneet Utön kylä-kuvaan ensimmäisestä maailman-sodasta lähtien.

Puolustusvoimat poistui saarelta lopullisesti vuoden 2005 lopus-sa. Utöläiset ostivat silloin kaikki kylässä olevat asunnot ja ne ovat tällä hetkellä vuokra-asuntoja. Hotelliyrittäjä on ostanut kasarmin sekä kasarmialueen rivitalot.

Luotsivanhin esa suonvieri ja henkilöstöjohtaja kati Virtanen matkalla luotsaamaan.

sAARisTOMeRen LUOTsAUsALUe

TeksTiJA kUVAT: ARi sAARi JA sARi TURkkiLA // LÄhDe: UTön VeRkkOsiVUT


ViLkAsTA LiikenneTTÄSaaristomeren alueella suoritetaan hyvin erityyppisiä luot-sauksia, pitkiä luotsauksia Utöstä mantereelle tai hyvin lyhyi-tä luotsauksia Hangosta merelle. Luotsattavat alukset ovat myös laidasta laitaan, pienistä ”saimamax” laivoista aina suuriin 100 000 dwt tankkilaivoihin.

Saaristomeren luotsit ovat paljon vartijoina luotsatessaan 100 000 tonnaria 15,3 metrin syväyksessä läpi karikkoisen saariston Utöstä Naantaliin tai pyörittäessä tuulisessa Hangos-sa valtavia autolaivoja kivien ja karien välistä Hangon satamaan.

Saaristomeren luotsausalueeseen kuuluvat Turku, Utö, Uusikaupunki, Isokari ja Hanko. Alueluotsivanhin on Ari saa-ri. Luotsivanhimpina toimivat Saaristomeren luotsiasemalla esa suonvieri ja Aki Myllynen sekä Jan Friman Hangon luot-siasemalla.

Turussa työskentelee 14 luotsia ja Utössä 8 kutterinhoitajaa. Uudessakaupungissa luotseja on viisi ja kutterinhoitajia kah-deksan. Hangossa on viisi luotsia ja seitsemän kutterinhoitajaa. Maarianhaminassa työskentelee kaksi kutterinhoitajaa ja neljä luotsia Turusta huolehtii Ahvenanmaan luotsauksista.

Saaristomeren alueen suurimpia asiakkaita ovat Nesteen ja-lostamo Naantalissa, Transfennica Hangossa ja Yaran lannoite-tehtaat Uudessakaupungissa.

kAJ WikBeRG – sAnkARiLUOTsiUtön vesillä puhalsi viime Tapaninpäivänä 34 metrin etelätuuli. Aallonkorkeus oli pahimmillaan jopa noin 9 metriä. Luotsi Kaj Wikberg oli työvuorossa Utössä. Myrskyn vuoksi sähköt olivat poikki, Ais ja VhF-radio olivat poissa pelistä luotsiparakissa. Laitteet kuitenkin toimivat kuskien vahtihuoneessa varavirralla.

Thor Libertyn venäläinen miehistö otti yhteyttä VhF:n kautta ja vaati luotsia. ”We need pilot now. We have explosives!” laiva ilmoitti. kotkaan matkalla oleva alus ei pystynyt kääntymään itään rajun allokon vuoksi. Ainoa vaihtoehto oli ajaa saaristo-meren ja Utön suuntaan.

Thor Libertylle kerrottiin, että tuossa kelissä oli mahdotonta nousta laivaan, mutta laiva voisi seurata luotsivenettä turval-lisempaan paikkaan. Utöstä lähtivät liikkeelle kutterinhoitajat Tom Valli ja Krister Henriksson sekä luotsi kaj Wikberg.Pahimmasta tuulesta ja aallokosta päästiin luotsiveneen joh-dattamana pois. silloin kaj Wikberg päätti kaikesta huolimatta yrittää yhden kerran nousta laivaan. sopivassa syvänteessä, jossa aallonkorkeus laski, laivaan nousu onnistui. ”se oli hä-tätilanne. kun laiva tarvitsee apua merellä, yritämme auttaa,” toteaa Wikberg.

Laivalla tunnelmat olivat hätääntyneet. Försti sormeili ru-kousnauhaansa komentosillalla. Luotsin tulo rauhoitti tilanteen. Wikberg vei aluksen saariston suojaan ja miehistö ryhtyi järjes-telemään myrskyn sekoittamaa ruumaa. Myöhemmin selvisi, että ”explosives” olikin ”missiles”.

Myrskyn laannuttua Thor Liberty palasi alkuperäiselle reitil-leen ja lähti kotkaan. Mutta se onkin jo sitten eri juttu. Ai niin, niitä ohjuksia oli 69 kappaletta, kun niitä viranomaisten voimin kotkan satamassa laskettiin. Missä yksi on? no, sitä pitää kysyä kaitsulta!

ThOR LiBeRTy ship Type: Cargo | year Built: 1994Length x Breadth: 97 m X 16 mGross Tonnage: 3810, DeadWeight: 5392 tspeed recorded (Max / Average): 10 / 6.5 knotsFlag: United kingdom [Uk] | Call sign: ZnGT5iMO: 9065273, MMsi: 235218000

kaj Wikbergin ja Thor Libertyn reitti 26.12.2011


Johtaminen on viestintää - ja viestintä johtamista?Miten työsi on lähtenyt käyntiin?kati: Olen astunut aivan uuteen maailmaan. Paljon olen oppinut, mutta erittäin paljon on vielä opit-tavaa. Olen kokenut tärkeäksi, että pääsen alueille näkemään missä työtä konkreettisesti tehdään ja kuulemaan mitkä asiat alueilla koe-taan kehittämistä vaativaksi. Tämä työ on kaikilta osin vielä alussa.sari: Olen kuullut sanottavan, että uudesta työntekijästä on hyötyä ensimmäiset kuusi kuukautta. Sen jälkeen hän on samanlainen kuin muutkin… No, jaa! Kivaa on ollut. Olen oppinut paljon ja päässyt käyttämään osaamistani. Innos-tavaa tekemistä ja hyviä tyyppejä löytyy. Saan olla merellä töissä!

Finnpilot Pilotage Oykati: Toiminnan arvot sellaisia, joihin on helppo sitoutua. Työ on merkityksellistä. Yrityksessä on keskusteleva ilmapiiri. Vaikuttaa siltä, että uskalletaan olla myös erimieltä, mikä on hyvä asia. Hymis-telyllä asiat eivät kehity.sari: Tässä komppaan Katia. Yhtiömme perustehtävä on yhteiskuntavastuuta parhaimmil-laan. Viestinnäntekijälle on myös ihanteellista, että yrityksessä keskustellaan. Kyseenalaistaminen on tärkeää. Pitkästä aikaa olen työpaikassa, jossa on elävä intran keskustelupalsta.

Mitä johtaminen on?kati: Työnteko on yhteistyötä, kaikilla on oma tehtävänsä. En ole hierarkinen ihminen. Johtajan tehtävänä on hahmottaa kokonai-suudet. On uskallettava kohdata ihmisiä, ei voi olla vain norsunluu-tornin suojissa. Avoimuus on tärkeä lähtökohta.

Taloon on palkattu alle vuoden sisään kaksi

uutta hallintohenkilöä. Mitä Finnpilot sai?

esittelyssä henkilöstöjohtaja kati Virtanen ja

viestintäpäällikkö sari Turkkila.

henkiLösTö

sari: Johtaminen on palvelutehtä-vä. Johtajan tärkein työ on luoda onnistumisen mahdollisuuksia. Johtaminen on suunnan näyttä-mistä, vastuunottoa, sitoutumista ja itsensä peliin laittamista. Ja viestintää!

Mikä motivoi?kati: Minulle on tärkeintä, että työllä voi vaikuttaa johonkin, voi yrittää kehittää asioita parempaan suuntaan. Ymmärtää, että kaikilla on oma tehtävänsä kokonaisuudes-sa. Pitää arvostaa omaa ja toisten työtä.sari: Itsenäinen työ, jonka sisältöön ja tekemisen tapaan voi vaikuttaa. Sopivasti haasteita ja onnistumisia. Mahdollisuus kehittää toimintaa. Hyvä työilmapiiri ja kivat työkaverit.

Työhyvinvointikati: Huonosti voivat työntekijät eivät saa aikaan hyvää tulosta. Finnpilotin haasteena henkilöstön ikääntyminen ja työssä jaksamisen tukeminen. Uusia keinoja tulisi löytää, että ihmiset jaksaisivat fyysisesti ja psyykkisesti vaativassa työssä myös jatkossa.

TeksTi: VAULA AUnOLA

sari: Työhyvinvointi on tärkeä vastuullisen yritystoiminnan mittari. Se ei ole pelkkää fyysistä jaksamista vaan myös henkistä. Jokaisella on oikeus tulla kohdel-luksi hyvin omalla työpaikallaan. Hyvä ilmapiiri auttaa jaksamaan.

Miten työnantaja voi tukea työssä jaksamista?kati: Erilaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että yksi erittäin tärkeä tekijä työhyvinvoinnissa on, että työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Miten tätä voitaisiin kehittää?sari: Asiantuntijoiden halu vaikuttaa omaan työhön on suuri. Säännöt ja ohjeet koetaan helposti pomputtamisena, vaikka niillä pyritäänkin vain yhtenäistä-mään toimintaa. Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä asioita työhyvinvoinnin kannalta.

Mikä saa sinut jaksamaan?kati: Perhe ja ystävät ovat tärkeitä. On löydettävä aikaa muuhunkin kuin työntekoon. Elämän on oltava tasapainossa – mikä ei ole aina helppo yhtälö.sari: Juu, muutakin tekemistä on oltava kuin työ, vaikka sekin on kivaa. Nautin merellä olemisesta, pyöräilystä, hyvästä ruoasta ja juo-masta & seurasta, poikani kasvun tarkkailusta … uusi oma juttu on tanssiminen. Olen käynyt vuoden verran askelia opiskelemassa ja uskaltautunut myös tositoimeen.

kolme parasta ominaisuuttanikati: Optimismi, ihmisistä pitämi-nen, toisen näkökantojen ymmär-täminen.sari: Sosiaalisuus, uteliaisuus, avoi-muus.

FinnPiLOTin yhTeysTieDOT 2012PerämeriAlueluotsivanhin: ilkka sipiläLuotsivanhimmat: Pertti enberg, Pekka hanni (Oulu), Peter kerbs, Ari häyhä (kokkola)

Perämeren luotsiasemakirkkokatu 48 B 2390120 Oulu

Raahen tukiasemahelmilaiturintie 6692180 Raahe

Ajoksen tukiasemaLuotsiasemankatu 8094900 kemi

Marjaniemen tukiasema90480 hailuoto

kokkolan luotsiasemasahakatu 2-667900 kokkola

Leppäluodon tukiasemaLeppäluodontie 7168600 Pietarsaari Vaasan luotsiasemaLaivanvarustajankatu 565170 Vaasa

SelkämeriAlueluotsivanhin: Rami LeponiemiLuotsivanhimmat: sören söderholm (Rauma), Timo Markkanen, Timo koskela (Pori)

Rauman luotsiasemaholmingintie 426100 Rauma

Mäntyluodon tukiasemaMerisatamantie 1328880 Pori

kaskisten tukiasemakapteeninkatu 264260 kaskinen

Saaristomeri Alueluotsivanhin: Ari saariLuotsivanhimmat: esa suonvieri (Turku), Aki Myllynen (Uusikaupunki), Jan Friman (hanko)

saaristomeren luotsiasemaLinnankatu 90 e20100 Turku

Uudenkaupungin tukiasemasatamatie 923500 Uusikaupunki

Utön tukiasema21740 Utö

hangon luotsiasemaVapaasatama10900 hanko

Maariehamn lotsstationhamngatan 422100 Mariehamn

Helsinki Alueluotsivanhin: Jukka ketonenLuotsivanhimmat: Mikael elmgren ja kaarlo Munkki (helsinki), Jan Pihlström, kari hämäläinen (emäsalo)

helsingin luotsiasema satamakaari 35 C00980 helsinki

Porkkalan tukiasemaOmsatuntie 12102400 kirkkonummi

emäsalon tukiasemaPla 150 06950 emäsalo

FinnPiLOTin yhTeysTieDOT 2012Kotka Alueluotsivanhin: Matti MartikainenLuotsivanhimmat: hannu Lukkari, Timo Rautio

kotkan luotsiasemaRuukinkatu 1648100 kotka

Orrengrundin tukiasemaTallbackantie 13307900 Loviisa

SaimaaAlueluotsivanhin: Pasi PaldaniusLuotsivanhimmat: Mika Joenmaa, Jukka niiranen (Lappeenranta), Teemu salervo, Jukka hyvönen (savonlinna)

Lappeenrannan luotsiasemaLäntinen kanavatie 4053300 Lappeenranta

Puumalan tukiasemasatamatie 852200 Puumala

savonlinnan luotsiasemaLaivamiehentie 257510 savonlinna

Vuokalan tukiasemaLinnosaarentie 11258300 savonranta

luotsinvälitysPalveluesimies: kirsi Meyburgh, 040 5269800katajanokanlaituri 4 B, k-600160 [email protected]

eteläinen luotsintilausalue, puhelin 0207 54 6151itäinen luotsintilausalue, puhelin 0207 54 6152Läntinen luotsintilausalue, puhelin 0207 54 6153saimaan luotsausalue, puhelin 0207 54 6154

Hallinto PL 520, kansakoulukuja 3 (4. krs.)00101 helsinki020 [email protected]

ToimitusjohtajaMatti Pajula 6000, 0400 449 493

Assistentti susanna Miettinen 6001, 040 768 1253

Järjestelmäpäällikköerkko kinnunen 6003, 040 547 5572

Viestintäpäällikkösari Turkkila 6007, 040 526 3348 Luotsausjohtajakari kosonen 6020, 040 741 4625

AssistenttiTanja Valtanen 040 179 9331susanna Pihlajaniemi, 040 730 7328

kuljetusjohtajaJarkko saulio 6004, 040 533 3435

kalustohenrik Bakalim 6021, 040 553 1839

kiinteistötDick strandell 6023, 040 595 4713

henkilöstöjohtajakati Virtanen 6040, 040 679 8787

henkilöstövastaavakirsi sharma 6044, 040 514 5542

PalkatPiia Anttila (luotsit) 6045, 040 181 9519Marja-Liisa kokkoniemi (kuskit) 6041, 040 565 3362

TalousjohtajaTimo siren 6068, 040 145 9848

Laskutus ja ostolaskutsusan ylänne 6063, 040 575 4816kirsi Luotonen 040 129 1085

Ostoreskontra ja maksuliikennekaija iso-karvia 6046, 040 186 1817

TaloussuunnittelijaMarkus Lehtilä 6061, 040 726 4737

Pilotweb , M2hannu Ahonen 6067, 050 586 8471

FinnPiLOT henkiLösTöLehTi 1/201218

Luotsikutterinhoitaja Jussi kangas on

työskennellyt alalla vuodesta 1994.


Luotsaus on tiimityötä –Transpine saapuu Oulun OritkariinOulun Oritkarin satama on Poh-jois-Suomen suurin suuryksikkö-satama, joka on aloittanut toimin-tansa 1970-luvulla. Suurimmat asiakkaat toimivat metsäteolli-suudessa ja kemian alalla. Stora Enson uusi tehdas sijaitsee sata-man välittömässä läheisyydessä.

Meklari Ensi syksynä 110 vuotta täyttävä Herman Andersson Oy tarjoaa täyden palvelun

satamatoimintaa: ahtausta, huolintaa ja laivanselvitystä. Yh-

tiön liikevaihto on 17,0 milj. euroa, rahtia kulkee yhtiön kautta 2,9 milj. tonnia ja henkilöstöä on 130 henki-löä. Laivanselvittäjinä työskentelee neljän henkilön tiimi.

”Merellä laivan opaskoira on luotsi. Maissa meklari,” sanoo hannu koivumaa, joka on työsken-nellyt laivanselvittäjänä 37 vuotta. Hannu päätyi alalle sattumalta ja on oppinut agentin ammatin työs-sään. Pitkän uran aikana moni asia on muuttunut. Tekninen kehitys laivoissa, satamatoiminnoissa ja tiedonvälityksessä on ollut valtava. ”Päivääkään en vaihtaisi pois, mut-ta öistä en sano mitään,” hymyilee Koivumaa.

Laivanselvittäjäksi, meklariksi tai agentiksi voi päätyä montaa eri reit-tiä. Alan koulutusta ei varsinaisesti ole. Tärkeintä työssä on hyvä orga-nisointikyky, pitkäjänteisyys ja pal-veluhenkisyys. Laiva tarvitsee apuja moninaisissa asioissa aina luotsista hammaslääkäriin. Meklari toimii aluksen, varustamon ja aikarahtaa-

yhteen normiluotsaukseen osallistuu useita Finnpilotin työntekijöitä: luotsinvälittäjä, kutterinhoitaja, luotsi ja laskuttaja. Asiakkaan puolelta mukana ovat meklari, laivan päällikkö ja muu henkilöstö. Tässä jutussa kerrotaan Perämerellä tiistaina 15.5.2012 tapahtuneen luotsauksen etenemisestä tilauksesta laskutukseen.

jan paikallisena edunvalvojana var-mistaen aluksen nopean ja kustan-nustehokkaan satamakäynnin.

”Parasta tässä työssä on ollut vaihtelevuus ja kansainvälisyys. Ny-kyisin tämä on aika lailla sähköistä tiedonvälitystä. Ihmisten tapaami-nen on jäänyt vähemmälle. Ehkäpä siinä on myös sataman hämyisä ro-mantiikka kadonnut,” pohtii Koivu-maa.

”Meillä ja luotsauksella on oi-kein hyvää yhteistyötä. Tunnemme toisemme ja keskustelemme päi-vittäin. Myös yhteydet Finnpilotin luotsinvälitykseen ja hallintoon toi-mivat,” kertoo meklari Koivumaa. ”Talviolot ovat täällä vaikeat. Vaikka muilla merialueilla olisi avovesi, niin Perämeri jäätyy takuuvarmasti joka talvi asettaen ylimääräisen haasteen kaikille toimijoille. Viimeinen murta-ja lähti vasta viikko sitten. Luotsit ja jäänmurtajat ovat taas hoitaneet kiitettävästi oman osuutensa. Meitä palvellaan erittäin hyvin.”

Sisään tulossa oleva Transpine on linjalaiva, joka ajaa samaa reittiä parin viikon välein. Meklari vie tie-

LUOTsAUs

TeksTi JA kUVAT: sARi TURkkiLA

>>

Meklari hannu koivumaa


don laivan tulosta PortNetiin, josta ennakkotiedon aluksesta saavat sa-malla kertaa tulli, satama, rajaviran-omaiset ja luotsinvälitys.

Luotsinvälitys Katajanokan K6 ter-minaalissa sijaitsee Finnpilotin luotsin-

välitys. Välityksessä työskentellee18 ja puoli

henkilöä, joista tuo puolikas on osa-aikaeläkeläinen. Luotsinvälityksen esimies on kirsi Meyburgh. Tilat ovat pienet ja kompaktit. Kahvihuo-ne on yhteinen VTS-keskuksen ja Rajavartioston kanssa.

Välittäjien työt on jaettu luotsinti-lausalueittain ja pöydittäin. Idän pöy-dässä ovat mukana Saimaa ja Kotka, etelän pöydässä Helsinki ja Hanko ja lännen pöydässä Saaristomeri, Sel-kämeri ja Perämeri.

Töitä tehdään kolmessa vuorossa. Vuorot vaihtuvat aamuseitsemältä, kahdelta iltapäivällä ja iltakymmenel-tä. Vuorossa on aina kolme tai neljä henkilöä. Luotsinvälitys on Finnpilo-tin junioriporukkaa. Keski-ikä ylittää juuri ja juuri 40 vuotta, kun se luot-seilla on yli 50 vuotta. Moni välittäjä opiske-leekin vapaalla olles-saan.

Pilotorder Westin sähköpostiin tulee 12-tunnin ennakkotilaus suoraan alukselta aamuyöllä klo 3.31. Sen ottaa vastaan ja vie PilotWebiin yövuorossa ollut Ted Jarner. Sitova luotsintilaus tehdään kolme tuntia ennen luotsipaikalle saapumista.

Transpinen komentosilta lä-hettää sähköpostilla sään-

töjen mukaisen vahvistus-tilauksen, joka napsahtaa luotsinvälitykseen 15.5. klo

12.07. Aikataulun mukaan alus on tulossa luotsipaikalle

siis klo 15. Tilauksen ottaa vastaan ja vie

eteenpäin kimmo Lahtinen. Hän soittaa klo 14.00 luotsi kaj hahto-selle, joka onkin jo Hailuodon Mar-janiemessä.

”Transpine on hoitanut ilmoituk-sen teon esimerkillisesti,” sanoo Kirsi Meyburgh.

kutterinhoitajatJussi ”Juppa” kangas ja kari Rantasuo vievät Kaj Hahtosen laivaan. Lähtö Marjaniemestä luotsipaikalle on 14.25. ”Odotteluahan tämä usein on,” sanovat kuljettajapojat.

Holman luotsipaikalle on Marja-niemestä kahdeksan meripeninkul-maa. Nopealla kesäveneellä mat-kaan kuluu aikaa alle puoli tuntia ja kutterilla noin tunti. Kelirikkoaikoina matka kestää pidempään. Aina ei luotsipaikalta ehditä välissä maihin, vaan aikaa vietetään veneessä jos-kus useitakin tunteja.

Marjaniemessä kuskien ja luotsi-en käytössä on uudehko omakoti-talo, jossa on kivat ja siistit tilat. Kun äänieristyskin nyt on saatu kuntoon, uni maittaa!

Juppa ja Kari ovat molemmat kotoisin Hailuodosta. ”Luodossa” on nykyisin tuhatkunta asukasta ympäri vuoden, kesällä asukaslu-ku moninkertaistuu. Palveluitakin löytyy. Vanhasta luotsiasemasta on tehty hotelli, lisäksi on pari kauppaa ja baaria sekä oma koulu ja pankki.

Juppa on ollut mukana luotsauk-sessa jo vuodesta 1994 ja ehtinyt nähdä merenkulkupiirit, Merenkul-kulaitoksen ja Luotsausliikelaitok-sen. Vaihtuvan organisaation lisäksi vaihtelua kuskien työhön tuovat vuodenajat, joiden mukaan valitaan kulkupelit. ”Kaikissa on hyvät puo-lensa. Kun aikansa ajelee hydro-kopteria, odottaa jo kutteria ja sen jälkeen on kiva päästä ajamaan no-peaa venettä,” sanoo Juppa.

Kaitsu kehuu kuskeja. Juppa on ollut mukana tiukoissa tilanteissa ja turvannut luotsin hengen ja työn.

Luotsi Kaj Hahtonen on kotoi-sin Oulusta ja työskennellyt Finnpilotissa vuodesta 2007. Töihin hän tulee kotoaan kaupungin

Luotsinvälityksen esimies kirsi Meyburgh

kimmo Lahtinen otti vastaan Transpinen tilauksen.

kaj hahtonen ja Jussi kangas odottelevat Marjaniemen asemalla.


liepeiltä. Työpäivä alkaa jo kotona laivalistojen tarkkailulla ja varautu-misella nopeasti muuttuviin tilantei-siin. ”Puhelimessa puhutaan paljon. Perämeren alue on laaja, auto- ja luotsausmatkat pitkät ja luotseja vähän. Aika usein yksi meistä täällä koordinoi töitä ja suunnittelee kuka ehtii sujuvimmin luotsaamaan min-käkin laivan,” kertoo Kaitsu.

Hailuodon luotsivenesatamaan ei pääse ihan miten vain, joten kul-kemiset on suunniteltava ajoissa. Viimeinen lautta lähtee ennen puol-ta yötä. Marjaniemen tukikohdan ohella yöpymiseen olisi käytettävis-sä myös kaksio Oulun keskustassa. Matkaa Marjaniemeen tulee 65 kilometriä. ” Siellä nukkuvat muu-alta tulevat. Minä pystyn lepäämään kotonakin, vaikka lapset hyppivät jo aamusta mahan päällä,” nauraa Kaj.

Marjaniemestä merelle lähties-sä aurinko alkaa paistaa. Tuulee 12 m/s ja matalikkojen laidoilla aaltoi-lee ihan kunnolla. ”Nyt on hyvä keli, mutta täällä on aina jonkin verran merenkäyntiä,” sanovat pojat. Saa-ria tai muuta liikennettä ei näy.

Transpine näkyy horisontissa pärskeistä märkien ikkunoiden ta-kaa. Se kääntyy hitaasti tuulensuo-jaksi ja Kari ajaa siististi viereen. Luotsiportista on pudotettu tikkaat parin metrin matkalle. Ylhäällä ovat vastassa kahdet ruskeat kasvot. Sit-ten vauhdilla portaat ylös komen-tosillalle. Hengästyttää! Luotsaus alkaa täsmälleen tilattuun aikaan eli klo 15.

Väylän haasteet liittyvät ennen kaikkea syväykseen. Ympärillä on hiekkamatalikkoa, jota väistellään kiertämällä ja ajamalla rauhallises-ti. 176-metrinen Transpine liukuu hitaasti ja varmasti kohti Oritkaria. ”Tämä on hyvä laiva, jossa laitteet ovat kunnossa ja miehistö osaavaa,” kehuu Kaj. ”Aina ei tilanne ole yhtä hyvä. Minua mietityttää tuo linja-luotsin kirjojen jako melkein kenelle vain. Tänne ne voisi kyllä hyvin an-taa.”

Kaitsun pahin työtilanne on ol-lut se kerta, kun laivaan sai nousta

yksin. Kukaan ei ollut vastassa lei-dareiden päässä ja komentosiltakin tyhjänä. ”Enää en mene laivaan, jos ketään ei ole vastassa – vaikka kai se on merkki siitä, että luotsia tosi-aan tarvitaan,” pohtii Kaj Hahtonen.

Transpinessa komentosillalla on sen sijaan luotsauksen aikana väkeä >>

transpine on hyvä laiva. laitteet ovat kunnossa ja miehistö osaavaa.

kari Rantasuo vie luotsin laivaan.

kaj hahtonen ja Bengt hillberg tekevät hyvää komentosiltayhteistyötä.


kaikkiin tehtäviin, myös tarjoamaan mehua ja kahvia.

Laivan päällikköTranspinen omistaa norjalainen varustamo Rederi AB TransAtlan-

tic ja se purjehtii Ruot-sin lipun alla. Transpinen

miehistöön kuuluu 17 henkilöä, jois-ta neljä on ruotsalaisia. Laivan pääl-likkönä on kippari Bengt hillberg, joka on toiminut tehtävässään nyt 14 vuotta. Merelle hän päätyi huoli-matta kalastajaisän varoituksista tur-miollisesta merimieselämästä.

Bengt on kotoisin Skoonesta ja asuu lähellä Göteborgia. Hän seilaa pääosin Itämerellä ja käy mielellään myös Pohjanmerellä. Transpinen lasti on haettu Zeebruggesta ja Antwerpenistä, mukana on sellua ja jonkin verran oranssilla merkittyä vaarallista tavaraa, jonka papereita viranomaiset käyvät joka satamassa tutkimassa.

Luotsi ja kapteeni tekevät lähes huomaamattomasti työtään. Pie-nin elein Kaitsu hoitaa vaaranpaikat ja tarkistaa suunnat. Bengt seuraa tarkkana toimintaa. Herroilla riittää juttua linjaluotsauksesta, testauk-sista ja simulaattorikokeesta. Bengt Hillberg suunnittelee suorittavansa kirjat tälle väylälle kesän jälkeen. Kokeneen kapteenin kannattaa jat-kaa töitä vielä muutama vuosi, kos-ka se kerryttää mukavasti tulevaa eläkettä.

”Duktiga,” toteaa Bengt suoma-laisista luotseista. ”He hallitsevat yhteistyön. Bridge Resource Ma-nagement toimii, tässä kommuni-koidaan koko ajan, mitä tapahtuu,” sanoo kapteeni Hillberg. Pikkuhiljaa Transpine lähestyy Oritkaria. Tämä 37-mailin väylä on yksi pisimpiä luotsattavia meriväyliä. Kuuden pin-taan tullaan perille.

Oulussa liikenne on lisääntynyt ja laivakoko kasvanut. Nytkin tarjolla on vain 173 metriä laituritilaa hie-man pidemmälle laivalle ja laivan perä jääkin makaamaan hieman lai-turin ulkopuolelle. Tämä tuo luotsin ja päällikön työhön oman haasteen-sa etenkin tuulella ja jäissä. Bengt

Hillberg ohjaa millintarkasti aluksen paikoilleen. Kaj Hahtonen ja yliperä-mies avustavat.

Lopuksi Kaj kirjoittaa slippiin luot-sauksen tiedot ja kapteeni kuittaa. Slippi lähtee hallintoon ja se skan-nataan myös meklarille tiedoksi.

Transpinen miehistöllä on nyt sa-tama-aikaa seuraavaan iltaan. Luot-si Kaj Hahtonen lähtee sen sijaan ajamaan kohti Kemin Ajosta, jonne on luvassa liikennettä keskiviikoksi.

LaskuttajatSeuraavan viikon maanantaina toukokuinen helle hellii Hel-sinkiä. Kaj Hahtosen kirjoitta-ma slippi tai ouluksi ”lipare” on löytänyt tiensä laskuttajan pöy-dälle Kansakoulukujalla. Finnpilo-tissa vuonna 2010 työt aloittaneet susan ylänne ja kirsi Luotonen ovat tapansa mukaan hyväntuulisia ja nauravaisia.

Susan tarkistaa, että PilotWebin ja slipin eli luotsaustositteen tiedot vastaavat toisiaan. Luotsaus on val-mis laskutettavaksi, jos kaikki tiedot ovat kunnossa ja luotsi hyväksynyt työn myös PilotWebissä. Laskua ei lähde ennen kuin slippi on tullut hallintoon ja kaikki vaiheet kuitattu kuntoon.

Lisäksi Susan tai Kirsi yleensä tar-kistaa myös meklarin tiedot Port-Netin kautta. Laskuttajan kannalta on olennaista tietää heti oikea taho, jolle lasku lähtee. Muutoin tulee tur-haa selvitettävää työtä. Transpinen tapauksessa laskun saakin varusta-mo Skärshamnissa eikä tavalliseen tapaan meklari.

PilotWebin tiedot siirretään lasku-tusjärjestelmään, josta joko tuloste-taan lasku tai lähetetään asiakkaalle suoraan sähköinen lasku. Maksuai-kaa on kaksi viikkoa.

”Muilla saattaa toimistoissa kesäl-lä hellittää, mutta meillä alkaa vilske. Luotsaukset lisääntyvät kesäliiken-teen myötä,” kertovat Susan ja Kirsi. ”Laskujen teon lisäksi vastaamme kyselyihin. Meklareilla on kiire saa-da tietoa laskutettavasta summasta omille asiakkailleen jo ennen kuin meiltä on lähtenyt laskua.”

Laivassa on 17-henkinen miehistö..

Luotsaustosite eli slippi kirjoitetaan laivalla.

susan tarkistaa slipin tiedot ennen laskutusta.

Finnpilot Pilotage oy luotsasi yli 30 000 luotsausta vuonna 2011. Tänä vuonna arvioidaan luotsausten määrän olevan noin 27 000 kappaletta.


TraNSPINE ■ aluksen tyyppi ro-ro cargo ■ rakennusvuosi 2002 ■ Pituus 176 m ■ Leveys 26 m ■ Bruttovetoisuus 20851 ■ Kantavuus 18855 t ■ Nopeus (maksimi/keskiarvo)

14.8 / 14.3 solmua ■ Lippuvaltio ruotsi


Vaikuttavuus - mitä ja miksi?

Käynnistimme viime vuonna hank-keen, jonka tavoitteena on kuvata luotsausprosessi ja mitata sen avulla luotsauksen vaikuttavuutta.

Halusimme osoittaa luotsauksen merkityksen sisäisesti ja ulkoisesti. Tietoisuus luotsin tehtävistä ja vai-kuttavuudesta on aika heikko jopa merenkulun ammattilaisten piirissä.

Erityisesti Suomessa tarvitaan luotseja. Meillä on kapeat ja kiviset väylät. Lisäksi tulevat talviolosuh-teet, joihin kaikki päälliköt eivät suinkaan ole tottuneita.

Taloudesta ja taksoista puhutaan. Mitä luotsaus maksaa ja voiko sen kustannuksen jotenkin kiertää, vaik-ka linjaluotsia käyttämällä? Minusta on välttämätöntä kertoa mitä luot-sausmaksulla oikein saa. Luotsaus ehkäisee onnettomuuksia ja lisää liikenteen sujuvuutta. Kustannus-säästöt ovat erittäin merkittävät. Ne pitää vain pystyä osoittamaan merenkulun toimijoille.

Finnpilot luotsaa yksinoike-udella Suomessa. Tämä asema vaatii paljon. Meidän pitää pystyä perustelemaan, että luotsauspal-velun tuottaminen tällä tavalla on koko yhteiskunnalle kannattavin ja luotettavin tapa.

Voidaan sanoa, että aina on luotsattu. Nykypäivänä se ei enää riitä perusteluksi. Me kilpailemme linjaluotsauksen kanssa. Meidän pitää pystyä kertomaan päättäjille, että luotsin käyttö on turvallisin tapa

eikö luotsauksen merkitys olekaan itsestään selvää? Luotsausta on tarvittu vuosisatojen ajan. Miksi sitä nyt pitää mitata ja todistella vaikuttavuutta?

PROJekTiT

hoitaa kuljetukset. Haluamme tietenkin myös

parantaa omaa työtämme. Vaikutta-vuusmittauksella etsitään myös teki-jöitä, jotka kuormittavat luotsausta. Luonnollisesti näihin tekijöihin myös puututaan.

Mittaaminen on ainoa keino saa-da tietoa. Ja ymmärrettävin mittari on kyllä euro!

kARi kOsOnen

TeksTiT: kARi kOsOnen JA JARkkO sAULiO // VALOkUVAT: MikAeL hÄGGBLOM

Mitä meneillään?• vaikuttavuuden arviointilomake

luotsien testiryhmällä, kevät 2012• päivitetty tutkimus kevät 2012,

termit selkeytetty• puheenvuorot vaikuttavuudesta:

MKK:n meriturvallisuuspäivä 29.5., Kotkan meripäivät 26.7.

• arviointilomakkeen käyttökoulu-tus luotseille, syksy 2012

• ensimmäiset vaikuttavuusraportit vuoden 2012 lopussa

Luotsaus ja luotsaus – termit kuntoonLuotsauksen vaikuttavuus –tutki-mus julkaistiin viime syksynä. Tut-kijaryhmä käytti varsin vapaasti alan termejä mm. lainsäädäntöön verrattuna. Tutkimuksen termit on nyt tarkistettu ja yhdenmukaistettu. Tutkimusraportin uusi versio julkais-taan intrassa ja ulkoisilla verkkosi-vuillamme.

Läheltä piti -tilanteiden määrällä mitataan turvallisuuden toteutumisen tasoa

600-1000

30029

1

25Finnpilot henkilöstölehti 1/2012

turvallisuutta mitataan yleensä vahinko- ja onnet-tomuustilastoilla. onnettomuuksien syntyä voidaan kuitenkin mitata keräämällä tietoa turvallisuusriskeistä ja läheltä piti –tilanteista.

Yksi tähän liittyvä malli on heinrichin ns. jäävuorimalli. sen mukaan onnettomuus on seurausta peräkkäisistä tapahtumista. Mallin mukaan yhtä vakavaa onnetto-muutta edeltää 29 lievää onnettomuutta, 300 poikkea-maa ja 600-1000 vaarallista toimintatapaa toimialasta riippuen.

Vaikuttavuushankkeen yksi osa on kerätä tietoa poikkeamista ja vaarallisista toimintatavoista, jotta niihin voidaan puuttua ennen kuin mitään tapahtuu. poikkea-mista ja myös omista mokista kertominen on ennalta ehkäisevää turvallisuustyötä.

laatu

Laatu on työskentelymme vakioi-mista toimintaohjeiden mukaisesti, mittaamista ja poikkeamista raportoi-mista sekä niiden käsittelyä organi-saation toiminnan kehittämiseksi. Laatu sisältää asiakaslupauksen siitä, että toimimme prosessin mukaisella tavalla. Sertifiointi on kolmannen osa-puolen todennus tästä.

Luotsauspalvelumme sisältää asi-akkaan tilauksen ja laskutuksen välillä olevan kaiken toiminnan.

Laatu muodostuu päivittäisten työtehtävien tekemisestä. Siihen kuuluu toiminta luotsin välitysohjei-den, veneiden turvallisuuskäsikirjan, luotsausohjeen tai laskutusohjeiden mukaisesti. Kun toimitaan ohjeiden mukaan, toimintamme on ennakoi-tavissa ja sitä voidaan helpommin kehittää.

iso 9001 -sertifikaattiFinnpilot sai ISO 9001-standardin mukaisen laatusertifikaatin joulu-

laadusta puhuttaessa saatetaan ajatella sen olevan jotain erillistä toimintaa, mikä on irrallista päivittäisestä työskentelystämme. sitä se ei kuitenkaan ole.

kuussa 2011. Sertifikaatin myön-tänyt Det Norske Veritas (DNV) arvioi toimintaamme seuraavan kerran syksyllä 2012. Sitä ennen tehdään sisäisiä auditointeja.

Suurin ponnistus liittyy kuljetus-ten ja luotsausten auditointeihin. Alueluotsivanhimmat auditoivat toistensa luotsausalueet. Audi-toinneissa havainnoidaan toimin-taa verrattuna toimintaohjeisiin. Positiivisista havainnoista sekä mahdollisista lievistä tai vakavista poikkeamista tehdään raportti.

Poikkeamien kautta voidaan kehittää toimintaprosessia tai toimintaohjeita. Poikkeamat raportoidaan Pilotwebiin, josta ne otetaan edelleen käsiteltäviksi prosessista vastaavalle.

Jarkko saulio

Mitä meneillään?• kuljetusten ja luotsausten sisäiset

auditoinnit kesällä 2012• DNV:n 1. määräaikaisarviointi

syksyllä 2012• toiminnan poikkeamat

PilotWebiin

heinrichin JääVuoriMalli kertoo onnettoMuuksien sYnnYstä

Läheltä piti -tilanteiden määrällä mitataan turvallisuuden toteutumisen tasoa

Kari Kosonen on toiminut luotsausjohtajana vuodesta 2010. Di ja merikapteeni on kokenut merenkulkija, jolla on kokemusta myös viranomaispuolelta. ”toivon, että luotsauksen vaikutta-vuuden mittaamisesta tulee vakiintunut käytäntö.”

Jarkko Saulio on ollut Finnpi-lotin palveluksessa vuodesta 2007 ja toimii kuljetusjoh-tajana. Viestiliikenteeseen erikoistunut upseeri vastaa myös yhtiön laatutyöstä. ” laatusertifikaatti on lupaus asiakkaalle tasalaatuisesta palvelusta.”


ensikertalaisen tarina – HCR 5.5.

URheiLU

TeksTi: JUTTA heinisUO // kUVAT: sARi TURkkiLA

Psyykkasin itseäni johonkin todella kamalaan.

Jutta venyttelee ennen juoksua.

kevään helsinki City Runiin osallistui yli tusina Finnpilotin juoksijaa. Jutta Heinisuo katajanokan luotsinvälityksestä oli yksi heistä.

Päätös lähteä vuoden 2012 Helsinki City Run puoli Marathonille syntyi jossain vuoden vaihteen tienoilla, jonkun ”nimeltä mainitsemattoman” luotsin yllytyksestä. Myönnän, että olin kyllä aika helposti yllytettävissä. Heti ilmoittautumisen jälkeen alkoi kova into harjoitteluun. Loin itselleni tavoitteen, lähtöpisteen, mistä aloitan ja suunnitelman, miten pääsen tavoitteeseeni. Kaikki oli jokseenkin suunniteltu, toteutus ei kuitenkaan sujunut ihan suunnitelman mukaan.

”Aiemmin en ollut edes pitänyt juoksusta.”Huomasin, että talvella pikku pakka-sella juokseminen, ja varsinkin itse lähteminen lenkille, vaatii jo jonkun verran luonnetta. Talvikaudella en kovinkaan montaa kertaa saanut itseäni motivoitua tähän. Alkuperäi-nen tavoitteeni oli juosta HCR noin 2 h tai muutama minuutti yli. Ajan kuluessa jouduin kuitenkin lisäämään tavoiteaikaan pikkuhiljaa lisää minuut-teja, loppupeleissä uskoin että pystyn juoksemaan matkan alle 2,5 h.

Kevään näyttäessä merkkejään, al-koi juokseminenkin jo tuntua parem-malta ajatukselta. Maaliskuun lopulla aloitin säännöllisemmän harjoittelun. Olin toki sitäkin ennen käynyt lenkillä, enemmän tai vähemmän satunnai-sesti. Aiemmin en ollut edes pitänyt juoksusta, saati sitten kuvitellut että osallistuisin niinkin pitkälle matkalle kuin HCR, nyt kuitenkin välillä koin jopa nauttivani siitä. Mp3-soitin oli ehdoton väline lenkeillä, ilman sitä en tainnut kertaakaan käydä juokse-massa.

sports Tracker ja hiilaritHuhtikuun ajan käytin Sports Tracker sovellusta puhelimessani,

se mahdollisti matkojen ja aikojen tarkemman mittaamisen. Käytän-nössä matka vaihteli 9-14 km ja lenk-kien keskivauhti 8-9.5 km/h välillä. Mika Paavonen antoi hyviä neuvoja varsinkin parille viimeiselle viikolle ennen HCR:ää.

Kokeilin yhden pidemmän lenkin (20km), joka antoi uskoa siihen, että luultavasti selviän maaliin asti. Viimeinen viikko oli lähinnä lepoa, muutaman lyhyemmän lenkin kävin juoksemassa tuntuman ylläpitämiseksi. Pari päivää ennen juoksua oli aika aloittaa hiilari- ja nestetankkaus. Lauantaiaamuna, ennen juoksua, olin kuitenkin niin jännittynyt että tankkaukset jäivät hieman vähemmälle, enkä pystynyt keskittymään mihinkään kellon edetessä kovaa vauhtia kohti h-hetkeä.

Matkaan!Juoksu lähti kulkemaan mukavasti, aloitin erittäin rauhallista vauhtia, ehkä vähän liiankin. Aurinko tuli esiin juuri sopivasti ennen start-tia ja eipä siinä juostessa mitään hätää loppujen lopuksi ollut. Olin harjoitellessani saanut ihan oikean juoksuvamman, toisessa polvessa ilmeni kipua ylämäissä, se haittasi hieman menoa.

Ensimmäinen 10 km meni mukavasti, samoin seuraavat 5 km. Noin 15 km kohdalla oli havaittavissa pientä väsymystä. Olin kuiten-kin psyykannut itseäni johonkin todella kamalaan ja mahdottomaan koettelemukseen, että todellisuus osoittautui kuitenkin paljon helpom-maksi.

Olin ilmoittautunut liian kovaan lähtöryhmään ja alussa ihmisiä me-nikin jatkuvalla syötöllä ohi. Kuiten-

Takana vasemmalta: Timo Rautio, Jere Tamminen, ilkka Ahonen, kaarlo Munkki, karl Loveson, heimo kokkonen, Teemu salervo

edessä: Urpo Lampola, Teemu Leppälä, kaija iso-karvia, Jutta heinisuo, Juha Päivinen

Muutoksen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä sekä kannustaa työnantajaa, työntekijää ja työterveyshuoltoa pohtimaan yhdessä sairastuneen työntekijän tilannetta ja työjärjestelyjä työhön paluun helpottamiseksi.

MikÄ MUUTTUU?Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on kestänyt kuukauden. Työterveys-lääkärin B-lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mah-dollisuuksista tarvitaan viimeis-tään silloin, kun sairauspoissaolo on jatkunut kolmen kuukauden ajan. Näillä toimenpiteillä pyritään tiivistämään työnantajan, työnteki-

TyöhyVinVOinTi

Talvella 2011 perustettu hyvinvoin-titiimi on laittanut ansiokkaasti alulle työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyviä ideoita, joita on työstetty myös Terveystalon ja eläkevakuu-tusyhtiö Ilmarisen kanssa. Edisty-mistä on harmillisesti hidastanut henkilöstöjohtajan rekrytointi sekä pienet yhteistyömuotoihin liittyneet vastoinkäymiset. Tästä syystä meillä on ollut kevään aikana valitettavan vähän uutta tiedotettavaa etenemi-semme suhteen.

Huhtikuun lopulla asia viimein eteni aimo harppauksen, kun pääsimme sopimaan Ilmarisen kanssa elokuussa käynnistyvästä ohjelmatyöstä, jonka tarkoituksena on kartoittaa Finnpilotin nykyiset ikääntymisen haasteet sekä laatia yksityiskohtainen ohjelma sille, miten ikääntyneitä työntekijöitä tuetaan työssä jaksamisessa eri vaiheissa työ-uran viimeisiä vuosia.


TeksTi: kiRsi shARMA

kin loppupuoliskolla, kun paremmat juoksijat olivat jo kaukana, pääsin itsekin ohittamaan muita. Vauhti koveni loppua kohti, joka saattoi olla merkki että todellakin aloitin juoksun liian hitaasti. Viimeisillä kilo-metreillä aloin oikein ärsyyntymään kun edessä oli jatkuvasti ihmisiä eikä ohittaminen sujunut sulavasti.

Maalissa olin loppujen lopuksi ajalla 2:26:30. Jäihän se kauas alkuperäisistä tavoitteistani, mutta se ei ollut niin tärkeää. Olin iloinen, että juoksu ei tuntunut kovinkaan pahalta ja jaksoin juosta koko mat-kan. Suoraan stadionilta menim-me sovittuun tapaamispaikkaan, siellä nautimme nämä kuuluisat, ja todellakin ansaitut, ensimmäiset palautusjuomat.

Finnpilotin juoksijoiden tulokset käytiin siinä läpi ja kaikki vaikutti-vat tyytyväisiltä. Yli puolet juoksi matkan alle 2 tuntia, kovimmasta tuloksesta vastasi Juha Päivinen ajalla 1:47:04. Naisista parhaan ajan juoksi kaija iso-karvia, tulos oli 02:05:32. Oli todettava, että kyllä täältä aika kovakuntoista porukkaa löytyy, hienoa.

”Voin suositella!”Ilta jatkui syömisten ja juomisten merkissä Rymy-Eetussa ja jälkeen-päin Populuksessa. Tunnelma oli mukava, ja omiaan kohottamaan yhteishenkeä. Harvemmin pääsee tapaamaan muiden yksiköiden väkeä. Uskoisin, että ainakin suurin osa on menossa mukana myös ensi vuonna. Päätin jo heti, että sitten aion kyllä harjoitella enemmän, mutta sehän jää taas arvoitukseksi…

HCR oli kokonaisuudessaan erittäin mukava kokemus, voin suo-sitella. Matka näin aloittelijan näkö-kulmasta ei ole mikään mahdoton, mutta jonkun verran harjoittelua se kuitenkin vaatii.

Lopuksi erityiskiitos Mika Paavoselle, joka suurelta osin oli kantavana voimana koko juoksuin-nostuksen taustalla, sekä tietenkin huoltojoukoille, jotka olivat reitin varrella kannustamassa. Se antoi yllättävänkin paljon lisää tsemppiä ja voimaa juoksuun. Kiitoksen an-saitsevat myös Finnpilot tapahtu-man tukemisesta sekä Luotsiliitto palauttelun osalta.

Sairauslomien pitkittymistä halutaan ehkäistä sairausvakuutuslaki ja kelan ohjeistus muuttuivat kesäkuun alussa pitkien yli 30 päivää kestävien sairauslomien kohdalla.

jän ja työterveyshuollon sekä muun terveydenhuollon yhteistyötä.

Käytännössä uudistus merkitsee sairastuneelle työntekijälle säännöl-lisempää yhteydenpitoa ja työkykyti-lanteen varhaista selvittelyä sairaus-poissaolon aikana sekä velvoitetta toimittaa työterveyslääkärin B-lausun-to Kelaan päätöksenteon pohjaksi.

terveystalon työterveyshuollon mo-niammatillinen tiimi on valmistautunut sujuvaan yhteistyöhön työntekijän työkyvyn selvittämisessä ja työhön paluun tukemisessa.

Finnpilotin työterveyshuollon yhteyshenkilö Kirsi Sharma toimii linkkinä sairastuneen työntekijän ja työterveyshuollon välillä sekä huolehtii työkykyneuvottelujen käytännön toteutuksesta. Voit lukea aiheesta tarkemmin intrasta.

Hyvinvointityö etenee ikääntymisen haasteet tulee olemaan ykkösteema, johon laaditaan vuoden 2012 aikana oma toimenpideohjelma.

Työkyvyn ylläpito ja työelämässä jaksaminen ovat tärkeitä asioita kaikille työntekijöille niin henkisesti kuin fyy-sisesti, mutta eläköitymispäätöksien osalta pintaan nousevat vahvasti myös yrityksen taloudelliset intressit: jokainen lisävuosi, jonka työntekijä jaksaa mukana työelämässä, säästää merkittävästi eläkekustannuksiamme.

Ohjelmatyö etenee siten, että henkilös-töyksikkö kartoittaa elokuussa lähtötilan-teen yhdessä Ilmarisen kanssa pidettä-vissä neuvotteluissa. Tämän jälkeen työn etenemisestä vastaa työhön nimettävä erillinen työryhmä, jonka muodostamises-sa pyritään hyödyntämään myös nykyisen hyvinvointitiimin kokoonpanoa. Tavoittee-na on saada työ päätöksen syyskauden aikana siten, että Finnpilotin ikääntymisen ohjelma on valmiina ja käytössä vuoden loppuun mennessä. Asian edetessä tulem-me tiedottamaan hankkeesta tarkemmin intrassa ja henkilöstölehdessä.

skärgårdshavets lotsningsområde

en del av världens vackraste skärgård

Inom Skärgårdshavets område utförs många olika typer av lotsningar: långa sträckor från Utö till fastlandet och mycket korta sträckor från Han-gö ut till havs. De lotsade fartygen är också sinsemellan mycket olika, från små ”saimamax”-fartyg till väldiga tankfartyg på 100 000 dwt.

Skärgårdshavets lotsar har ett stort ansvar när de lotsar ett 100 000 tons fartyg med 15,3 meters djupgående genom den steniga skärgården från Utö till Nådendal eller en enorm bilfärja i hård blåst förbi stenar och grynnor in till Hangö hamn.

Skärgårdshavets lotsningsområ-de omfattar Åbo, Utö, Nystad, Enskär och Hangö. Ålderman för lotsningsområdet är Ari saari. Lotsåldermän är esa suonvieri och Aki Myllynen vid Skärgårdshavets lotsstation och Jan Friman vid Han-gö lotsstation.

I Åbo arbetar 14 lotsar och på Utö 8 kutterskötare. I Nystad finns fem lotsar och åtta kutterskötare. Hangö har fem lotsar och sju kutterskötare. I Mariehamn arbetar två kutterskö-tare och lotsningen sköts av fyra av åbolotsarna.

De största kunderna i Skärgårds-havets område är Nesteraffinaderiet i Nådendal, Transfennica i Hangö och Yaras gödselfabriker i Nystad.

kAJ WikBeRG — LOTshJÄLTenSenaste annandag jul blåste det 34 m/s sydlig vind kring Utö. Våghöj-

sVenskA siDOR

TeXT OCh BiLDeR: sARi TURkkiLA

den var som värst upp till nio meter. Lotsen kaj Wikberg jobbade skiftet på Utö. På grund av stormen hade elektriciteten gått och AIS och VHF-radion i lotsbaracken var ur spel. I kutterskötarnas vaktrum fungerade apparaterna dock med hjälp av reservström.

Då tog den ryska besättningen på Thor Liberty kontakt via VHF och krävde lots. ”We need pilot now. We have explosives!”, meddelade fartyget. Det var på väg till Kotka men kunde inte styra österut på grund av den hårda sjögången. Det enda alternativet var att stäva mot Skärgårdshavet och Utö.

Thor Liberty fick veta att det var omöjligt att äntra fartyget i stormen men att det kunde följa lotsbåten till en säkrare plats. Kutterskötarna Tom Valli och krister henriksson och lotsen Kaj Wikberg gav sig av från Utö.

Fartyget lyckades ta sig i lä från den värsta stormen och sjögången med hjälp av lotsbåten. Då beslöt sig Kaj Wikberg för att trots allt göra ett försök att äntra fartyget. Över ett lämpligt djup, där våg-höjden sjönk, lyckades han ta sig ombord. ”Det var en nödsituation. När ett fartyg är nödställt ute till havs försöker vi hjälpa”, konstaterar Wikberg.

Stämningen ombord var orolig. Försten fingrade på sitt radband på bryggan. Alla lugnade sig när lotsen kom ombord. Wikberg lotsade fartyget in på lugnare vatten i skär-gården och besättningen började städa upp i lastrummet som var i oordning efter stormen. Senare framgick det att ”explosives” i verk-ligheten var ”missiles”.

När stormen lagt sig återvände Thor Liberty till sin ursprungliga rutt och styrde mot Kotka. Men det är sedan en helt annan historia. Ja, och antalet missiler uppgick till 69, såsom myndigheterna konstatera-de vid räkningen i Kotka hamn. Vart tog den sista vägen? Det måste man nog fråga Kaitsu om!

NYCKELTaL För SKÄrgårdSHaVET

■ Nästan 5 000 lotsningar om året 16 % av hela landets lotsningar

■ Lotsningarnas snittlängd 28 sjömil 23 % av hela landets lotsade sjömil

■ Lotsningsintäkterna 24 % av hela landets intäkter

■ andelen trafik mot Utö farled av Skärgårdshavets lotsningar uppgår till 33 % av antalet lotsningar, 67 % av de lotsade sjömilen och 59 % av intäkterna

28 FinnPiLOT PeRsOnALTiDninG 1/2012

29FinnPiLOT PeRsOnALTiDninG 1/2012

Vad är genomslagskraft – och vad innebär det?I fjol startade vi ett projekt med må-let att beskriva lotsningsprocessen och med hjälp av beskrivningen mäta lotsningens genomslagskraft.

Vi ville visa på lotsningens be-tydelse både internt och externt. Kännedomen om lotsens uppgifter och betydelse är tämligen bristfällig, till och med inom den yrkesmässiga sjöfarten.

Lotsar behövs, och särskilt i Finland. Våra farleder är smala och steniga. Dessutom har vi vinterförhål-landen som många befälhavare inte alls är vana vid.

Man talar om ekonomi och taxor. Vad kostar lotsningen och kan kostnaden på något sätt kringgås, till exempel genom att man använder linjelots? Jag anser att det är nöd-vändigt att berätta vad man riktigt får för lotsningsavgiften. Lotsningen förebygger olyckor och gör trafiken smidigare, vilket medför betydande kostnadsbesparingar. Detta måste bara kunna bevisas för sjöfartsaktö-rerna.

Finnpilot lotsar med ensamrätt i Finland. Denna status ställer stora

Utö, lotsarnas öUtö har åtminstone sedan 1600-ta-let varit en bas för lotsar, fyrvaktare, tullare och soldater. Utö hör till Korpo kommun. I dag bor det cirka 50 personer på ön.Utö ligger vid inloppet till Skär-gårdshavets viktigaste farled. Under århundradenas lopp har höststor-marna orsakat många skeppsbrott, och vattnen kring Utö har träffande nog också kallats en skeppskyrko-gård. Utö hamn, som lokabefolkningen kallar Fladan, var redan i mitten av 1600-talet en känd hamnplats. Lotsningen och farledens existens har under seklens lopp dikterat och format livet på Utö. Ön fick fast bosättning på 1740-talet, eftersom de fartyg som använde farleden behövde lotsservice. Under ryska tiden ökade antalet lots- och fyrvaktartjänster avsevärt och en liten tullstation inrättades på ön. Till följd av detta ökade invånar-antalet på Utö i slutet av 1800-talet till 129 personer. Vid denna tid hade ön 22 hushåll. Den ryska armén etablerade sig på Utö före första världskriget och befäste ön. Utöborna evakuerades undan kriget, till och med lotsarna, som allihop sade upp sig från sina tjänster 1912 i protest mot det fin-ländska fyrväsendets förryskning.De lediga tjänsterna besattes av ryska lotsar. Under kriget rev rys-sarna de gamla husen och byggde nya, och de anlade också en kul-lerstensväg genom byn. Ryssarna lämnade ön 1918, men militären har ingått i bybilden på Utö alltsedan första världskriget. Försvarsmakten lämnade slutgil-tigt ön i slutet av 2005. Då köpte utöborna alla bostäder i byn. För närvarande är de hyresbostäder. En hotellföretagare har köpt kasernen och radhusen på ka-sernområdet.

krav på oss. Vi måste kunna motivera att detta är det lönsammaste och till-förlitligaste sättet för hela samhället att producera lotsningstjänster.

Man kan säga att det alltid funnits lotsar. I dag räcker detta inte längre som motivering. Naturligtvis vill vi också förbättra vårt eget arbete. Med hjälp av genomslagsmätningen identifieras de faktorer som belastar lotsningen och som naturligtvis ska åtgärdas.

Mätningen är det enda sättet att få information. Och den mest begripliga mätaren för dem som inte förstår sig på lotsning är nog euro!

KARI KOSONEN

KvalitetNär man talar om kvalitet tänker man sig den kanske som en separat verksamhet, åtskild från vårt dagliga arbete. Det är den ändå inte.

Kvalitet innebär att vårt arbete för-enhetligas utifrån instruktionerna, att det mäts och att avvikelser rapporte-ras och åtgärdas i syfte att utveckla verksamheten. Kvaliteten omfattar ett löfte till kunderna att vi fungerar på ett processtyrt sätt. Certifieringen är ett bevis på detta från en tredje part.

Vår lotsservice inkluderar all verksamhet mellan beställning och fakturering. Kvaliteten ska genom-syra de dagliga arbetsuppgifterna. Det innebär att vi agerar i enlighet med lotsförmedlingsinstruktionerna, båtarnas säkerhetsmanualer, lots-ningsdirektivet och faktureringsan-visningarna. .

Certifikatet isO 9001Finnpilot erhöll kvalitetscertifikat en-ligt standarden ISO 9001 i decem-ber 2011. Det Norske Veritas (DNV), som beviljade certifikatet, inspekterar vår verksamhet igen hösten 2012. Före det utförs interna kontroller.

Den största ansträngningen ansluter sig till utvärderingen av transporter och lotsningar. Lots-ningsområdenas åldermän utvär-derar varandras transporter och lotsningar per område. Samtidigt granskas verksamheten i förhållande till instruktionerna.

JARKKO SAULIO

På AGenDAn• Uppdaterad undersökning våren 2012,

termerna reviderade• yttranden om genomslagskraften

sjösäkerhetsdag 29.5 vid sjöfartsbranschens utbildnings- och forskningscentral havsdagarna i kotka 26.7

• Utbildning för lotsarna i användningen av utvärderingsblanketten, hösten 2012

• De första rapporterna i slutet av 2012

På AGenDAn• interna utvärderingar av transporter

och lotsningar sommaren 2012• DnV:s första återkommande inspektion

hösten 2012• Avvikelser i verksamheten till PilotWeb

sVenskA siDOR

TeXT: kATi ViRTAnen Resultaten måste leda till åtgärder.

Områdesvisa skillnader framkom också när man frågade hur arbets-klimatet har utvecklats under det senaste året. Arbetsklimatet upplev-des ha försämrats mest inom Kotka och Helsingfors lotsningsområden. Inom Bottenvikens lotsningsområde hade arbetsklimatet förbättrats. Också inom förvaltningen ansåg över hälften av de som svarade att arbetsklimatet hade förbättrats antingen klart eller i viss mån under det senaste året.

Från resultat till åtgärderSvarsprocenten hade sjunkit något jämfört med förra året. Det är viktigt att personalen upplever att det är motiverande att besvara enkäten. Något som säkert sporrar de an-ställda att svara är att man upplever att resultaten inverkar på personalen välbefinnande. Resultaten måste leda till åtgärder som främjar arbetstill-fredställen och trivseln.

Trots att alla mätare som används i undersökningen på ett generellt plan har utvecklats i en positiv riktning finns det fortfarande mer att göra för att öka personalens trivsel. Det är inte acceptabelt att över en fjärdedel av personalen är ganska eller mycket missnöjda med Finnpilot som arbets-givare. Eller att nästan en fjärdedel anser att arbetsklimatet har för-sämrats jämfört med föregående år. De områdesvisa skillnaderna måste också uppmärksammas. Skillnaderna och orsakerna till dem bör analyseras noggrannare,

Resultaten av enkäten ger upphov till dels allmänna åtgärder som berör alla, dels särskilda områdes- eller sta-tionsvisa åtgärder. Under sommaren ska påverkningsmöjligheterna och tyngdpunkterna för åtgärderna över-vägas och de kommer att behandlas av Finnpilots styrelse i augusti. Vi kommer att informera om åtgär-derna på intranätet.

Tack till alla som besvarat enkäten! Målet är att också de som inte svarade i år ska anse det menings-fullt att besvara nästa års enkät. Ett sammandrag av resultaten finns på intranätet.

Resultaten från personalundersök-ningen 2012 är nu klara. Undersök-ningen genomfördes i mars 2012 som en e-postenkät. Svarsprocenten var 45 %.

Utveckling i en positiv riktningAllmänt taget verkar personalnöjd-heten vid Finnpilot ha förbättrats jämfört med senaste år. Samman-lagt 74 % av de som svarade var antingen mycket nöjda (12 %) eller ganska nöjda (62 %) med Finnpilot som arbetsplats. Andelen missnöjda har sjunkit.

Över en tredjedel av de som svarade ansåg att arbetsklimatet har blivit bättre under det senaste året, en tredjedel ansåg att arbetsklimatet var oförändrat och ungefär en fjär-dedel ansåg att det hade försämrats.

De viktigaste faktorerna som inverkar på nöjdheten är att arbetet upplevs som givande och menings-fullt, ett bra arbetsklimat inom arbetsgemenskapen, att arbetsför-hållandena är goda och att chefen är

opartisk, rättvis och pålitlig.Kritik riktades framförallt mot

ledningens agerande samt mot hur informationen sköts och informa-tionsgången. Trots att resultaten även till denna del hade förbättrats jämfört med föregående år utgör dessa ännu klart så kallade kritiska faktorer.

Områdesvisa skillnaderDet finns betydande skillnader i nöjdheten mellan olika områden och stationer. Minst nöjda är man enligt undersökningen inom Kotka lots-ningsområde. Där var 55,6 % mycket eller ganska nöjda med Finnpilot som arbetsplats, 38,9 % ganska missnöjda och 5,6 % mycket missnöjda. Också inom Helsingfors lotsningsområde låg nöjdheten under genomsnit-tet: 65,2 % var mycket eller ganska nöjda, 34,8 % ganska missnöjda. Nöjdast var man inom Bottenhavets lotsningsområde, där var 85 % av de som svarade mycket eller ganska nöjda.

30 FinnPiLOT PeRsOnALTiDninG 1/2012

ledningen motiverar sina beslut på ett bra sätt, 150 st.

ledningen föregår med gott exempel i sin egen verksamhet, 148 st.

Kommunikationen i företaget är öppen, 149 st.

Samarbetet mellan ledningen och personalen fungerar bra, 149 st.

informationsutbytet mellan ledningen och personalen fungerar bra, 148 st.

Företaget satsar på personalens välmående, 151 st.

Företagets verksamhet är planmässig och kontrollerad, 149 st.

Man lyssnar tillräckligt på personalen när verksamheten utvecklas, 148 st.

Man informerar tillräckligt om förändringar, 149 st.

ledningens verksamhet styr företaget i rätt riktning, 151 st.

4,9

4,9

5,1

4,9

5,0

5,1

4,8

5,1

5,1

4,8

-2,2

-2,2

-2,2

-2,2

-2,1

-2,1

-1,9

-1,8

-1,8

-1,8

Jämställdheten mellan könen ligger på en god nivå, 147 st.

Chefen litar på min förmåga att arbeta självständigt, 149 st.

Utvecklingssamtalen med min närmaste chef är nyttiga, 148 st.

Jag kan se resultatet av mitt arbete, 149 st.

Jag kan vara stolt över min egen arbetsinsats, 149 st.

Jag tycker att mitt arbete är meningsfullt och betydelsefullt, 150 st.

Jag upplever ofta glädjen över att lyckas i mitt arbete, 150 st.

Jag har förbundit mig att följa företagets värderingar, 148 st.

Jag har förbundit mig att följa företagets mål, 150 st.

Jag vågar tala öppet om olika frågor i min arbetsgemenskap, 149 st.

4,2

5,3

3,7

5,2

5,3

5,4

5,1

4,4

4,3

5,2

0,1

-0,3

-0,3

-0,3

-0,3

-0,4

-0,4

-0,5

-0,5

-0,6

De 10 MesT LyCkADe FAkTOReRnA

De 10 MesT MissLyCkADe FAkTOReRnA


Johtamiskoulutuksessa saa mahtavia ideoita, jotka jalkautamme alueellemme vuoden ensimmäisellä kvartaalilla.

Lentokone vai laiva?? hmmm...nuorten

luotsien innovointikyky on ällistyttävää.

luotsien herätykset”Jos Anne Sibum tulee ennen Transjorundia, niin mä otan ensimmäisen mut ruksi menee kolmannelle ja toinen ottaa

Peikon, joka tulee tuntia ennen tolppaa , joka on 3 mailia etelään Kasuunilta itään…”. ” Selvä homma, laitetaan näin.”

”Soittelen tässä muuten vaan kummin kaiman äidin parturin pihatontun synttäreiltä, miltä se näyttää, mikä laiva tulee mulle…? Kun mä en ole rivissä kun vasta ylihuomenna… Ja mullahan on

5 tunnin ennakko herätys…”

”Nå Herra Who asemalta moi. Jos toi Emma Maersk tulee mulle niin purraus 47 min ennen Kukkelstenin tolppaa ja ruksi menee

Igorille mut merkataan Arskalle… Mut jos ei tuu niin herätys 2 tuntii 17 minuuttia ja 3 sekuntia ennen Forssa kolmosta…

Se kai tuli selväksi…?” Tuut tuut tuut.

RenTOA MenOA

TeksTiT: TeD JARneR JA TeeMU LePPÄLÄ // kUVAT: ninA PULLi

Henkilöstömuutokset 1.1.-0.6.2012NIMITYKSETHerttua Anssi, luotsi | 9.4.2012 LappeenrantaHyvönen Jukka, luotsivanhin | 1.4.2012 SavonlinnaJärvenranta Ari, luotsi | 22.5.2012 OuluKastelli Janne, kutterinhoitaja, vuoroesimies | 1.4.2012 RaaheMattila Ville, luotsi | 14.5.2012 LappeenrantaMerjovirta Thea, luotsinvälittäjä | 1.5.2012 (vakinaistaminen)Nybäck Tommy, kutterinhoitaja | 31.1.2012 HelsinkiPohjonen Jussi, luotsi | 28.5.2012 KokkolaPinola Kauko,kutterinhoitaja, vuoroesimies | 1.4.2012 RaaheSjöblom Kaj, kutterinhoitaja | 1.1.2012 KokkolaVirtanen Kati, henkilöstöjohtaja | 2.4.2012 Helsinki

UUSIIN SEIKKaILUIHINKaarela Juhani, kutterinhoitaja | 31.8.2012 RaaheMyyrä Heikki, luotsi | 29.2.2012 Lappeenranta

Polvinen Mirva, luotsinvälittäjä | 8.2.2012Teikari Heli, siivooja | 30.4.2012 KotkaTuomela Pekka, kutterinhoitaja | 31.5.2012 HelsinkiWahl Harri, luotsivanhin | 30.6.2012 Savonlinna

SIIrroTJärvinen Arto, luotsi | 1.5.2012 Kotka-Lappeenranta

KaUSILUoTSITHeiskanen TimoKarjula TimoKemppainen TaunoKiviaho JuhaniKlingenberg Bo -GöranStenfors ReijoVainio Rainer

KUVAA JA VOitA

Seuraavassa numerossaSeuraava henkilöstölehti ilmestyy loppuvuo-desta 2012. Aiheina muun muassa Finnpilot-päivät, miten hoidamme ikääntymisen haas-teet, luotsiasemien emännät, yritysvastuu, Uudenkaupungin luotsimuseon aarteet, ku-vakisan tulokset, yhteistyökumppanit ja luot-sausalueen esittely.

Joukossamme on erittäin hyviä kuvaajia, joiden työt ansaitsevat päästä esille. Finnpilotissa on myös jatkuva tarve hyvistä kuvista. Jotta nämä kaksi asiaa voidaan yhdistää, järjestetään koko kesän ja alkusyksyn kestävä kuvakisa. Kisaa tuomaroi lehden toimitusneuvosto ja ammattivalokuvaaja Kari Likonen.

Molempien sarjojen kolme parasta palkitaan valokuvaustarvikkeita myyvän verkkokaupan lahjakortilla. Kilpailuaika päättyy 15.10.2012. Kilpailuun voivat osallistua kaikki Finnpilotin työntekijät.

Kilpailuun tarkoitetut kuvat voi toimittaa Finnpilotin infosähköpostiin [email protected] tai muistitikulla osoitteeseen Finnpilot Pilotage oy, Viestintä, PL 520, 00100 Helsinki. Muista liittää kuvien mukaan nimesi ja yhteystiedot.

Kuvakisassa on kaksi sarjaa:

1. IHMINEN Ja TYö■ Kuvaa työkaverisi työssään■ Kuvaa tilanne■ Kuvaa henkilön kasvot■ Kuvaa emäntä, kuski, luotsi tai hallinnon työntekijä

2. oMa aSEMa YMPÄrISTöINEEN■ Kuvaa työskentelyä asemalla■ Kuvaa tiloja ja ulkoa ja sisältä■ Kuvaa maisemaa ja alueen tunnusmerkkejä■ Kuvaa läheltä ja kaukaa

Documents

Finnpilot 1|2012