Gramexpress - Etusivu :: Gramex · Nightwish otti sen sijaan vuoden yhtyeen palkin-non ja bändin kitaristi Tuomas Ho- ... ”Dark Passion Play” Nightwish † Vuoden e-Emma: .ﬁ

1

GramexpressE S I T T Ä V I E N TA I T E I L I J O I D E N J A Ä Ä N I T T E I D E N T U O T TA J I E N T E K I J Ä N O I K E U S Y H D I S T Y S G R A M E X R Y : N A S I A K A S L E H T I

1 | 2008

Jani Wickholmin Kuu soitetuin kotimainen | 18

Musiikki kuuluu ja näkyy | 16

Tekijänoikeutta koululaisille | 12

Gramex-palkintokolmelle

PIIR

RO

S: J

UK

KA

LE

MM

ETT

Y

GRA0801 s01-24.indd 1GRA0801 s01-24.indd 1 12.3.2008 21:06:3612.3.2008 21:06:36

2

A L K U S O I T T OToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander.

Finnish Metal Expossajaettiin palkintojaNeljättä kertaa Finnish Metal Expo keräsi Helsingin Kaapelitehtaalle noin 5 000 metallimusiikin ystävää helmikuun puolivälissä. Livemusii-kin lisäksi Kaapelilla oli esimerkiksi kaksi eri instrumenttiklinikkaa sekä noin 60 näytteilleasettajaa, joiden joukossa levy-yhtiöitä, laitemaa-hantuojia ja tapahtumia. Messuilla jaettiin Finnish Metal Awards -palkinnot, joissa kansa sai äänestää voittajat. Mokoma pärjäsi hyvin voittamalla palkinnot vuoden levystä sekä kansitaiteesta Luihin ja ytimiin -albumistaan. Lisäksi yh-tyeen Marko Annala sai kunnian olla vuoden laulaja. Nightwish otti sen sijaan vuoden yhtyeen palkin-non ja bändin kitaristi Tuomas Ho-lopainen oli vuoden soittaja. FME:ssä järjestettiin kansainväli-nen alan ammattilaisille tarkoitettu International Metal Meeting -semi-naari, johon osallistui noin 100 ih-mistä. Keskusteluissa painotettiin kiertuetoimintaa ja festivaaleja.

KU

VA: E

ER

O K

OK

KO

Mokoma palkittiin FME:ssä kaksinkertaisesti.

Vuoden 2007 parhaat palkittiinEmma-palkinnot viime vuoden kiinnostavimmille ja menestyneimmille esiintyjille, äänitteille ja tuottajille jaettiin maaliskuun 8. päivänä Helsingin Kulttuuritalossa järjestetyssä Emma-gaalassa. Emmat myöntää Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien ÄKT ry. Emma-gaala järjestettiin jo 22. kerran.

• Vuoden yhtye: Nightwish

• Vuoden lastenlevy: ”Tosi seedee” Pikku-Orava

• Kriitikoiden valinta: ”Spare Time Machine” Pepe Deluxe

• Vuoden myydyin albumi: ”Dark Passion Play” Nightwish

• Vuoden e-Emma: www.latauslista.fi

• Jazz-Emma: ”Being Here” Markus Holkko Quartet

• Vuoden kotimainen DVD: ”Kerjuuvuodet 2000–2007” Lauri Tähkä & Elonkerjuu

• Etno-Emma: ”Huria” Sanna Kurki-Suonio Trio

• Vuoden klassinen Emma: Tulindbergin jousikvartetot Rantatie-kvartetti

• Vienti-Emma: Sunrise Avenue

• Erikois-Emma: Mikko Alatalo; Hanoi Rocks

Kultaista Emmaa ei tänä vuonna jaettu.

KU

VAT:

AN

NA

AB

RE

U /

SO

NY

BM

G. V

ES

A-M

ATTI

LO

IRI /

IMA

GE

.NE

T. A

PU

LAN

TA /

KA

RI Y

LITA

LO.

Anna Abreu oli vuoden naissolisti ja Vesa-Matti Loiri jälleen vuoden miessolisti. Vuoden albumin teki Apulanta.

Vuoden yhtyen oli Nightwish (ylh.), Paula Koivuniemi julkaisi vuoden iskelmäalbumin, Lauri Tähkä & Elonkerjuu vuoden pop-albumin, ja Sturm und Drang (alh. oik.) oli vuoden yhtyetulokas.

KU

VAT:

DR

AN

G /

ALE

KS

I KO

SK

INE

N

• Vuoden naissolisti: Anna Abreu

• Vuoden miessolisti: Vesa-Matti Loiri

• Vuoden yhtyetulokas: Sturm Und Drang

• Vuoden pop-albumi: ”Tuhannen riemua” Lauri Tähkä & Elonkerjuu

• Vuoden rock-albumi: ”Eikä vielä ole edes ilta” Apulanta

• Vuoden metallialbumi: ”Dark Passion Play” Nightwish

• Vuoden iskelmäalbumi: ”Timantti” Paula Koivuniemi

• Vuoden albumi: ”Dark Passion Play” Nightwish

• Vuoden debyyttialbumi: ”Ihmisten edessä” Jenni Vartiainen

• Vuoden hiphop-, dance-, r&b-albumi: ”My Thing” Tuomo Prättälä

• Vuoden biisi: ”Ihmisten edessä” Jenni Vartiainen, säv. Teemu Brunila, san. Teemu Brunila

• Vuoden tuottaja: RakeKU

VAT:

PA

ULA

KO

IVU

NIE

MI /

KAT

JA L

ÖS

ÖN

EN

. NIG

HTW

ISH

/ V

ILLE

JU

UR

IKK

ALA

.


3

Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, fax (09) 6803 4010. Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti. Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander. Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN 0787-6564. Painos 48 000 kpl.

02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira05 Rytinää / Risto Ryti06 Gramex palkitsi kolme ansioitunutta muusikkoa12 Tekijänoikeustietoa koulumaailmaan14 Tukea esittävälle säveltaiteelle15 Välisoitto15 Soolo / Timo Kämäräinen16 Videolla huipputuloksiin18 Robbie Williamsilla vuoden radiohitti20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika21 ESEKin päätöksiä 1.11.–31.12.200723 Yksi 900:sta / Reijo Kiilunen24 Gramexin henkilökunnan yhteystiedot ja palvelukortti

Sanasta miestäLauri Kaira

Poliittiset päättäjät ovat jo vuosia hehkut-taneet, miten tärkeää on saada suomalai-

nen luova ala kasvuun. Valitettavasti matka sanoista tekoihin on osoittautunut pitkäksi. Vaikka kehitystä on tapahtunut, viihde- ja kulttuuriala ovat edelleenkin monelta osin lapsipuolen asemassa. Tilannetta kuvaa se, että edellisen hallituksen kehitysstrategiois-sa ei sisältötuotannolle uhrattu paria lauset-ta enempää.

Nyt hyviä puheita pitämään ovat liittyneet myös korkeat virkamie-het. Oli ilo lukea Helsingin Sanomista, miten kansliapäällikkö

Erkki Virtanen ”julisti superministeriön olevan täysillä mukana luovien alojen kehittämisessä”. Superministeriö TEMin aktivoituminen on hyvä asia. Se on tekemi-sen taitava ministeriö, joten nyt on lupa odottaa tekoja. Mitä Virtasen kuuluttama kehittäminen sitten voisi olla? Ensim-mäiseksi sisältöalan edistäminen tulee ottaa kunnolla mukaan erilaisiin elinkeino-, innovaatio- ja tietoyhteiskuntastrategioihin. Toiseksi, tätä toimialaa voidaan kehittää normaalin elinkeinopolitii-kan keinoin. Näitä ovat muun muassa viennin, tuotekehityksen, yrittä-jyyden ja elinkeinotoiminnan tukeminen.

P Ä Ä K I R J O I T U S

Ajankohtaisin haaste luovan alan kan-nalta on kuitenkin tekijänoikeus.

Luova ala kohtaa nykyisin kovaa painetta. Suuret kansainväliset käyttäjäyhtiöt tah-toisivat hyödyntää suomalaisten sisältöyri-tysten tuotteita nykyistä itsekkäämmin.

Tekijänoikeus on pohjimmiltaan yksinkertainen asia. Se on yksi pe-rustuslain suojaaman omistusoikeuden muodoista. Miksi omistusoikeus tässä kohden on joillekin niin vaikea pala? Kukaan ei hakisi toisen maalta soraa kysymättä ensin maanomistajan lupaa. Silti jotkut suuryritykset tahtoisivat toimia näin tekijänoikeuden suojaamien sisältöjen, kuten musiikin ja elokuvien suhteen. Tekijänoikeuksista keskustellaan tällä hallituskaudella useissa tätä varten erityisesti luoduissa työryhmissä ja toimikunnissa. Näissä keskus-teluissa superministeriön tuki luovalle alalle olisi todella arvokasta.

Suomalaisilta yrityksiltä puuttuu ilmeisesti tekijänoikeusalan sopi-musosaamista. Esimerkiksi USA:ssa tätä osaamista on. Ilman sitä

suomalaisten yhtiöiden on turha toivoa kansainvälistä menestystä. Tarvitaan siis valistusta ja neuvontaa, ettei naapurin sorakuopalla ajauduta ongelmiin sen enempää Suomessa kuin ulkomailla. Luova ala on yksi maailman nopeimmin kasvavia toimialoja. Suo-mella on mahdollisuus päästä nauttimaan tämän kasvun hedelmistä.Kunhan siirrytään sanoista tekoihin.

Gramexpress | sisältö

Kansi: Lasse Kurki, Kari Kriikku ja Riku Niemi Kuva ja kuvankäsittely: Saara Vuorjoki

Superministeriön aktivoituminen on hyvä asia.

Äänitetiedot Käsittelemme parhaillaan vuoden 2007 radiosoittoja seuraavaa tilitystämme varten. Mikäli epäilet, onko tuottaja ilmoittanut kaikki äänitteesi Gra-mexille, tässä vaiheessa olisi hyvä tarkis-taa asia. Voit pyytää meiltä listan uristasi, jotka meille on ilmoitettu. Voimme lähet-tää listan postitse tai sähköpostilla. Myös äänitteiden tuottajien on mahdollista pyytää äänitelista tarkistettavaksi.

Vuoden 2008 verotustiedot Vuo-den 2008 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2008. Gramex saa suoraan Verohalli-tukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosen-tin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja, vaan muutosverokor-tista on asiakkaan toimitettava Gramexil-le kopio.

Eläkeläinen, koululainen, opiskelija tai Suomessa rajoitetusti verovelvol-linen! Sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gramexille varmistaaksesi oikean verotuksen.

Tilitysinfo


4

1. Kuka korvasi Tarja Turusen Nightwishin solistina?

a) Anna Järvinenb) Agneta Fältskogc) Anette Olzon

2. Kuinka monta kertaa kesän konserttivieras Céline Dion on esiintynyt Suomessa?

a) kerranb) ei kertaakaanc) kahdesti

3. Minä vuonna Kirkan veli Sammy Babitzin kuoli?

a) 1960b) 1972c) 1982

4. Keneltä Aerosmith-yhtye sai apua paluussaan 80-luvulla Walk this way -kappaleessa?

a) Eminemiltäb) 50 centiltäc) Run D.M.C.:ltä

5. Kuinka monta live-levyä Bruce Springsteen on julkaissut?

a) yhdenb) kuusic) kymmenen

6. Yö-yhtyeen viimeisimmän albumin nimi on

a) Kuningaskuntab) Valtakuntac) Tasavalta

7. Minä vuonna Gramex perustettiin?

a) 1957 b) 1967 c) 1977

A L K U S O I T T OToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander.

musavisa

Helsinki valtaa Berliinin klubitBerliini saa kokea aimo annoksen suomalaista kulttuuria, kun kau-pungissa käynnistyy huhtikuussa Helsinki in Berlin -tapahtuma. Ky-seessä on laaja Helsingin metro-polialueen kulttuurivientikampanja, jonka aikana esillä on musiikkia, taidetta, designia ja myös ruoka-kulttuuria. Musiikkipuolella Music Export Finlandin järjestämä Finnish Music Week on ensimmäinen suo-raan kuluttajille suunnattu musiikin yhteisvientiprojekti. Saksa valikoituu luontevasti ensimmäiseksi kohteek-si sellaiselle, sillä 21 prosenttia suo-malaisen musiikkiviennin arvosta tulee saksankielisestä Euroopasta. Tapahtuman aikana Berliinissä esiintyy yli 40 suomalaista artistia ja yhtyettä. Tyylilajien kirjo tuon joukon keskuudessa on laaja: rockista elek-troon ja jazzista metalliin. Suomalai-set esiintyvät berliiniläisillä huippu-klubeilla kuten Weekend, Kato, 103 ja Magnet. Musiikkia on tarjolla myös Night on Earth -nimen alla kulkevas-sa musiikki- ja taidekokonaisuudes-sa, esimerkiksi Op:l Bastards.

Midem Classical palkitsi RSO:n ja BatiashvilinSakari Oramon johtaman Radion sinfoniaorkesterin ja viulisti Lisa Ba-tiashvilin levytys Sibeliuksen ja Magnus Lindbergin viulukonsertoista sai Midem Classical -palkinnon konserttolevytysten sarjassa. Levy on Sony BMG:n tuotantoa ja julkaistu Sony Classical -levymerkillä. Levyn tuottajana toimi Markku Veijonsuo. Lindbergin viulukonsertto on New Yorkin Mostly Mozart -festivaalin tilausteos ja kuultiin Suomessa ensimmäisen kerran viime vuonna Hel-singin juhlaviikoilla. Kamarimusiikin sarjassa voittajaksi valittiin pianisti Paavali Jump-pasen ja kanadalais-ranskalaisen viulistin Corey Cerovsekin Beetho-venin sonaattien kokonaislevytys (3 cd:tä). Parhaana klassisen musiikin levymerkkinä palkittiin ruotsalainen BIS. Tämä Robert von Bahrin vuonna 1973 perustama levymerkki tunne-taan muun muassa valmisteilla olevasta Sibeliuksen teosten kokonaisle-vytyksestään. BIS on julkaissut myös runsaasti suomalaisten nykysävel-täjien musiikkia.

Rockin ohella Helsingin viikot tarjoavat avokätisesti klassista musiikkia, esiintyjien joukossa Kaija Saariahon luottosellisti Anssi Karttunen.

Viron johtavan viikkolehden Eesti Expressin Areen-liitteessä levy-yhtiö Stupido Records löytyy Viron kannal-ta tärkeimpien suomalaisten listalta sijalta 17. Pykälää korkeammalta löytyy entinen Tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Suomen 90-vuotis-päivän kunniaksi kootun listan ykkö-nen oli sen sijaan Elias Lönnrot. Sijoitus on Stupidon tiiviin Viro-yhteistyön ansiota. Levy-yhtiö esimerkiksi julkaisi aikoinaan Tere Perestroika -kappaleesta tunnetun

KU

VA: J

OO

SE

BE

RG

LUN

D

Villu Tamme on suomalais-virolaisen yhteistyön pioneereja.

KU

VA: M

AT H

EN

NE

K

Lisa Batiashvili soittaa palkitun konserttolevyn solistina.

KU

VA: A

STR

ID K

AR

GE

R

J.M.K.E.-yhtyeen levyjä. Bändin keulakuva Villu Tamme esiintyi helmikuussa yhdessä Pelle Mil-joonan kanssa Suomessa. Toinen virolaisbändi, jonka levy-jä Stupido on julkaissut, on Röövel Ööbik. Stupido ja virolainen Umblu Records julkaisivat alkuvuodesta uudelleen yhtyeen vuoden 1992 Popsubterranea-albumin.

Stupido yhteistyössä virolaisten kanssa

Oik

eat

vast

auks

et s

ivul

la 1

5.


5

R Y T I N Ä Ä

5

Welldone muutti nimensäOhjelmatoimisto Welldone Agency & Promotion on muuttanut nimensä Live Nation Finlandiksi. Nimi on perua Welldonen vuodesta 2000 asti omista-neelta konsernilta. Risto Juvosen perustaman ja johtaman suomalaisfi r-man tosin osti Clear Channel -niminen yritys, joka jakaantui kolmeen osaan vuonna 2005. Live Nation on konsernin tapahtumajärjestäjä-haara. Yhtiö vastaa Suomessa yli sadan artistin keikkamyynnistä ja tuo Suo-meen kansainvälisiä artisteja. Esimerkiksi The Smashing Pumpkinsin, Ri-hannan ja Iron Maidenin konsertit ovat Live Nation Finlandin junailemia. Uuden nimen ottavat käyttöönsä myös samaan konserniin kuuluvat oh-jelmatoimistot muissa Pohjoismaissa.

Apocalypticalle ja Lapkolle kansainvälisiä julkaisujaSellohevi saa uuden väylän Pohjois-Amerikkaan, kun Jive/SonyBMG julkai-see Apocalyptican Worlds Collide -albumin rapakon takana 15. huhtikuuta. Lukuisia vierailevia laulajia sisältävä levy on menestynyt jo vahvasti muilla alueilla, sillä se meni esimerkiksi Meksikon listalla julkaisuviikollaan listan viiden kärkeen. Kymmenen kärkeen se nousi Suomessa, Saksassa, Unka-rissa ja Sveitsissä. Aivan toisenlaista melankolista räimettä edustavan, Fullsteamille levyttä-vän Lapkon kolmannen albumin Young Desire julkaisi Norjassa TubaRecor-dings. Luvassa ovat myös Saksan, Ruotsin, Kanadan, Belgian ja Hollannin julkaisut. Yhtye esiintyi lisäksi Norjan by:larm-musiikkitapahtumassa Os-lossa helmikuussa.

Apocalyptican uusi levy meni Meksikossa viiden kärkeen.

KU

VA: S

ON

Y B

MG

KU

VA: L

IVE

NAT

ION

Live Nation tuo Backstreet Boys -yhtyeen Helsinkiin huhtikuussa.

Realismia taikuoleman suudelmaRisto Ryti

Viestintäministeri Suvi Lindén asetti par-lamentaarisen työryhmän selvittämään

Yleisradion rahoituksen vaihtoehtoja. Tehtävä on hyvin merkityksellinen. Siihen nähden, että kysymys on Ylen kannalta erittäin kiireellisestä asiasta, työryhmälle asetettu määräaika on tar-peettoman pitkä. Pitkä määräaika ei ole koskaan parantanut vastaavanlaisten työryhmien aikaan-saannoksia. Yleisradion tilanne on tällä hetkellä enem-män kuin ongelmallinen. Yhtiö ajelehtii tietä-mättä, mikä sen todellinen tehtävä on nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja ankarasti kilpaillussa mediamaailmassa. Ilman nopeita reaalimaailman ratkaisuja Yleisradio tekee ohjelmien sijasta itse-murhaa.

Olen keskustellut usean Yleisradiossa mer-kittävässä asemassa olevan henkilön kanssa

siitä, mitä julkisen palvelun tehtävä tarkoittaa ja kuinka yhtiön tulee tätä tehtävää toteuttaa. Tuon kysymyksen takanahan ovat Ylen tulevaisuus, asema ja merkitys suomalaisessa viestintäkentäs-sä. Vastaukseksi olen poikkeuksetta saanut, että Yleisradion lakiin perustuva velvollisuus on tar-jota kaikenlaista ohjelmaa kansalaisille. Siinä on selkeä vastaus yhtiön kriisin syihin. Niitä ei siis tarvitse ihmetellä. Sellaisia rahamää-riä, resursseja tai kanavia ei löydy, joilla kaikkea kaikille voidaan toteuttaa. Ministerin realismia osoittaakin se, että työryhmän ensimmäisenä teh-tävänä on määritellä julkisen palvelun tehtävä.

Yleisradio tarvitsee pika-aikataululla eväät kunnon strategian luomiseen reaalimaail-

man ehdoilla ja reaalimaailman rahoituspohjalla. Muussa tapauksessa kuolemanohjelmia ei tarvit-se ostaa ulkomailta. Halvemmaksi tulee seurata yhtiön omaa kuihtumista. Tähän ei suomalaisilla, suomalaisella vies-tintämaailmalla eikä suomalaisesta kulttuurista lähtevillä arvoilla ole varaa. Toivon vilpittömästi viisautta parlamentaariselle työryhmälle.

Risto Ryti on Gramexin hallituksen puheenjohtaja.


6

Palkitut: Lasse Kurki, Kari Kriikku ja Riku Niemi.


7

muusikkoaGramex palkitsi kolme ansioitunutta

Gramex ry täytti viime vuonna 40 vuotta ja jakoi tammikuun lopulla 40 000 euron vuosijuhla-palkinnon. Ehdolle asetettiinkahdeksan esittävän säveltaiteenalalla eri tavoin ansioitunuttamuusikkoa tai ryhmää. Palkinto-raati päätyi lopulta jakamaan palkintosumman kolmeen osaan: Kari Kriikku, Lasse Kurki ja Riku Niemi saivat kukin 13 333 euroa.

TEKSTI: ANU KARLSON PALKINTOKUVAT: SAARA VUORJOKI

”Kari Kriikku (s. 1960) on tunnettu kansainvä-linen klarinetisti, jonka ainutlaatuinen kyky heit-täytyä melkein minkä tahansa musiikin tulkiksi on tuottanut toistakymmentä klarinettikonserttoa, lukuisia kansainvälisesti palkittuja levytyksiä sekä ennen kaikkea unohtumattomia eläviä esityksiä, joita kaikkia yhdistää pettämätön tyylitaju. Muu-sikon uransa lisäksi Kriikku on toiminut myös taiteellisena johtajana Uudenkaupungin Crusell-viikolla ja Avantissa, jonka perustajajäseniin hän kuuluu.”

(Gramex-palkinnon perustelut)

Suomessa on 1900-luvun lopulla ja uu-della vuosituhannella syntynyt hätkäh-dyttävä määrä uusia klarinettikonsertto-

ja sekä kamarimusiikkiteoksia, joissa klarinetilla on tärkeä rooli. Ei liene liian rohkeaa väittää, että ilman Kari Kriikkua suurin osa näistä teoksista olisi jäänyt syntymättä. Monessa ta-pauksessa hän on ollut ”konsulttina” mukana jo teoksen sävellysvaiheessa. Nyt hän kiertää maailmaa esittämässä etenkin Magnus Lind-bergin, Kimmo Hakolan ja Jukka Tiensuun konserttoja orkesterien solistina. Mutta vaatimattomana miehenä Kriikku on erityisen tyytyväinen siitä, että Avanti nos-tettiin esiin hänen palkitsemisensa perusteena. Hän on ollut Avantin taiteellinen johtaja vuo-desta 1998; ensi marraskuussa tulee kymmenen vuotta täyteen. >>>

Monipuolinen muusikko painottaa taidon merkitystä

Kari Kriikku on avantilainen henkeen ja vereen

KUVA: STEFAN BREMER


8

Lasse Kurki tulee haastatteluun suo-raan Radio Helsingistä. Hän on toi-mittanut siellä neljä tuntia suoraa lä-

hetystä. ”Kovaa työtä”, hän toteaa, ”mutta samalla jotenkin terapeuttista.” Kurjelle ei ole ongelma, että leipä on pieninä palasina maailmalla, eikä edes se, että muut työt tu-levat oman luomisen tielle. ”Eniten käytän aikaa kuitenkin säveltä-miseen. Minulla on työhuone, jonne me-nen aamulla ja tulen viiden kuuden maissa illalla kotiin. Poikkeuksena ovat vain ne päivät, jolloin olen radiossa tai minulla on jokin tuottamisprojekti menossa.” Kurki ajattelee asian niin, että sivu-työt myös inspiroivat eivätkä ole varsinai-sesti omasta tekemisestä pois. Hän haluaa kokeilla erilaisia asioita, oppia ja saada kokemuksia, joita ei ehkä saisi yksin työs-kennellessään. Pelkkä ajatuskin paikalleen jämähtämisestä ahdistaa. ”Osteopaatti sanoi minulle, että taidat olla semmoinen joka pystyy aina tekemään vähän enemmän kuin pitäisi, niin että keho välillä kärsii. Mutta sitten hän sanoi myös, että tällainen elämä sopii minulle, muutoin en voisi hyvin.”

Yhdessä tekemistäPienenä Lasse halusi pianistiksi. Muutamat sattumukset kuitenkin johdattivat hänet en-sin klassiseen kitaraan, sitten sähkökitaraan. Yksi mieleenpainuvimmista oli Hurrigan-esin näkeminen ja kuuleminen Kaivopuis-ton konsertissa. Hän perusti rock-yhtyeen ystävänsä Ripa Eskolinin kanssa, jonka kanssa tiet kohtasivat myöhemmin uudel-leen Lemonator-yhtyeessä. Musiikin jakaminen muiden ihmisten kanssa tuottaa Lasse Kurjelle iloa. ”Tiedän, että sellainen työtapa ei sovi kaikille ihmi-sille, mutta olen huomannut, että useimmi-ten lahjakkaimmatkin muusikot tarvitsevat apua. He eivät vain aina tiedä sitä. Jos olen artisti, haluan itsekin että meillä on tuotta-

>>>”Sen toiminnan suunnitteleminen on tälläkin hetkellä tärkeä osa elämääni”, Kriikku toteaa. ”Avanti on noususuhdanteessa, ja sen viimeaikaiset konsertit ovat herättäneet huo-miota.”

Avantia tarvitaanKriikku ottaa puheeksi viime aikoina esitetyt väitteet, että Avanti olisi menettämässä merki-tystään, koska musiikkielämä on kokonaisuu-dessaan ”avantimaistunut”. ”Minusta se ei pidä paikkaansa, sillä kuka muu tekisi tällaisia konsertteja kuin lokakuinen Politiikka-konserttimme? Siinä ei ollut puhki-soitettuja poliittisia hittejä, vaan oli löydetty kiinnostavia historiaan viittaavia kappaleita kautta musiikin historian.” Seuraavaksi teemaksi Avantille Kriikku on valinnut avantgarden, taiteen eturintaman. ”Voiko enää olla todella uutta ja ennen kuu-lematonta, kun kaikki on sallittua klassisen mu-siikin maailmassa?” hän pohtii. Kevään viimei-nen tuotanto ennen Suvisoittoa on sitten Avantin oma Amadeus, nimeltään Mozartmaschine. Se on Juha Siltasen kirjoittama näyttämöteos, jonka nimiosassa esiintyy Puntti Valtonen. ”Siinä käsitellään Mozartin persoonaa toi-saalta hänen kirjeittensä ja toisaalta musiik-kinsa valossa. Kirjeissähän Mozart näyttäytyy jokseenkin infantiilina persoonana. Mutta täy-tyykö ajatella syvällisiä voidakseen luoda nero-kasta musiikkia? Ilmeisesti ei.” Kriikku myöntää, että Helsingin musiikki-elämässä todella hyvätkin tapahtumat hukkuvat helposti paljouteen. ”Joskus olemme ajatelleet ryhtyä enemmän maanlaajuiseen toimintaan, siellähän sitä pystymetsää olisi. Mutta toisaalta olemme syntyperältämme helsinkiläinen or-kesteri, joten on luontevaa että meillä on kon-serttisarja juuri Helsingissä.”

MaailmallaPäätyökseen Kriikku kiertää kuitenkin maail-maa klarinetistina. Takana ovat viimeksi keikat Singaporen ja Rotterdamin fi lharmonikoiden

kanssa, edessä kiertue Lisa Batiashvilin trion kanssa ohjelmana Messiaenin Aikojen lopun kvartetto. Eikä Kriikku rajoita tekemisiään uu-teen musiikkiin: kesällä on vuorossa Mozartin klarinettikonsertto yhdellä maailman vaativim-mista areenoista, New Yorkin Mostly Mozart -festivaalilla. Monipuolisuus, moniosaajuus, cross-over ja raja-aitojen kaataminen ovat olleet viime vuosi-en mainesanoja arvostetuille muusikoille. Kari Kriikku suhtautuu niihin kaikkiin pidättyvästi. ”Minusta kova juttu on se, että joku tekee mielettömän hyvän sävellyksen jossakin tyylila-jissa, vaikka modernissa klassisessa tyylissä. Se on paljon kovempi juttu kuin että pannaan jou-sikvartetti ja jazztrio yhteen ja ne tekevät jotain yhdessä.”

Osaaminen ensinMonipuolisuudesta on tullut kiistelty mantra myös Suomen musiikkikoulutuksessa, aina Si-belius-Akatemiaa myöten. Kriikku toivoo, ettei siinä jouduta ojasta allikkoon. Pahimmillaan monipuolisuus tuottaa muusikoita, jotka osaa-vat vähän kaikkea mutta eivät mitään kunnolla. ”Jos ikoniksi nostetaan Pekka Kuusisto, ei pidä unohtaa hänen mielettömän vahvaa viu-lismiaan. Eivät hänen cross-over-projektinsa kantaisi ilman sitä. Vaikka hän on pienestä asti kasvanut monipuolisen musiikin maailmassa, hän malttoi hankkia huippuluokan taidot viu-lunsoitossa.” Varauksista huolimatta Kriikku tunnus-tautuu mielellään monipuoliseksi muusikoksi. Avantin monet tempaukset, kuten Humppa-vanti, ovat siitä hyvä esimerkki. Humppavanti on Avanti muunnettuna big band -tyyppiseksi viihdeorkesteriksi, jossa Kriikku itse esittelee monipuolisuuttaan myös turkkilaisen klarine-tin soittajana. ”Humppavantista piti alun perin tulla pilk-kalaulu cross-overille, mutta siitä tulikin yllät-täen kunnianosoitus humpalle. Timo Hietala teki siihen niin hienot sovitukset. Joistakin kappaleista sanoisin, että ne ovat ajattomia.”•

”Voiko enää olla todella uutta, kun kaikki on sallittua?”

GRAMEX PALKITSI

GRAMEX PALKITSI


9

”Lasse Kurki (s. 1969) on korkeatasoinen säveltäjä-sanoittaja-kitaristi-laulaja-tuottaja-radiotoimittaja. Hänellä on myös pitkä ura omassa Lemonator-yhtyeessä. Kurki on toiminut taiteellisena tuottajajana muun muassa Egotrippi- ja Von Hertzen Brothers -yhtyeiden sekä Emmin levyillä. Kurki on tuottanut myös lastenmusiikkia. Lisäksi hän on tehnyt kappaleita muun muassa Katri Ylanderille, Jonna Tervo-maalle ja Hanna Pakariselle.”


Lasse Kurki haluaa tehdä monenlaista

ja, ja kun olen itse ollut tuottaja, yleensä bändit ovat olleet siitä iloisia.” Viime aikoina Kurki on innostunut myös biisinteosta toisten musiikintekijöiden kanssa. ”Siinä on jotain magiaa, kun kaksi ihmistä sä-veltää yhdessä, tai jopa kolme.” Lasse Kurki on tullut tunnetuksi yhtä lailla tuottajana kuin itse musiikkia tekevänä muusik-kona. Tuottajan työt voivat olla laajuudeltaan erilaisia, mutta aina ne vievät paljon energiaa. Kurki ei nykyään tuotakaan mielellään enem-pää kuin yhden levyn vuodessa.

Tuottaja on kapellimestariKurki vertaa tuottajaa orkesterin kapellimes-tariin ja antaa samalla kritiikkiä tekijänoikeus-laista. ”Jos joku tulee johtamaan toisen kirjoitta-man jousisovituksen studioon, hänet merkitään automaattisesti ääniteilmoitukseen ja hän saa kappaleesta Gramex-korvaukset. Mutta tuot-taja, joka osallistuu koko prosessiin sen alusta levyn valmistumiseen asti, ei saa mitään.” Kurki näkee tässä jäänteen iskelmän kulta-ajalta. Silloin kapellimestarin rooli oli studio-

”Siinä on jotain magiaa, kun kaksi ihmistä säveltää yhdessä.”

KU

VA: J

OH

AN

NA

VIL

JAK

AIN

EN

Musiikin jakaminen tuo iloa

”Esimerkiksi Ipanapa-lastenlevyyn minun piti ensin etsiä artistit ja biisit, sitten koota bän-di ja lopulta pitää huoli siitä, että levy valmistuu ajoissa. Tuottajana minun täytyi pitää koko se homma käsissä.”

Alusta loppuunYleisin tilanne on pitkäjännitteinen työsken-tely uutta levyä hahmottelevan bändin kanssa. ”Ajatellaan vaikka Egotrippiä. Tulen mukaan jo siinä vaiheessa, jossa biisejä aletaan hahmotella. Käymme keskustelua biiseistä sävellyksinä sekä teksteistä, kehitämme niitä, annan palautetta niistä. Yhdessä mietitään, miten ne voitaisiin tehdä vielä paremmiksi.” Ensin tuottaja istuu alusta asti kaikki treenit läpi bändin kanssa. Kun biisit on saatu studio-kuntoon, hän istuu vastaavasti studiossa. Hän toimii yhtyeen ulkopuolisena korvaparina: hän kertoo, mikä soitin sopii mihinkin, millä laulu-tyylillä kappaleet on parasta laulaa ja kuka ne laulaa, mikä otto oli hyvä ja mikä huonompi. Hän kommentoi, ehdottaa, hylkää ja hyväksyy. ”Totta kai ne ovat yhteisiä päätöksiä. Mut-ta jos ei säveltämistä lasketa, tuottaja istuu sen prosessin alusta loppuun, melkein joka vaiheen. Se on aika uuvuttava työ.”

työssä keskeinen. Nyt ei ole kapellimestareita, mutta tuottajat ovat vähintään yhtä suuressa vastuussa siitä, miltä levyt kuulostavat. Päivitystä tarvitsee Kurjen mielestä myös menettely, jolla bändi voi jakaa korvauksensa tasan jäsenten kesken. Bändin jäsenet ovat ny-kyisin useimmiten tasa-arvoisia; yhden jäsenen korottaminen solistiksi on poikkeuksellista. ”Pahimmassa tapauksessa tuollaiset jutut voivat tulla taiteen tekemisen tielle, sillä ne voivat johtaa kamppailuun Gra-mex-osuuksista ja sitä tietä laskelmoin-tiin”, Kurki perustelee. ”Pitäisi olla yksinkertaista päättää, että OK, me kaikki saamme tästä esityskorvauksia tasapuolisesti.”•


10

Niemi vakuuttaa tietävänsä mistä puhuu. Vuonna 2005 hän kokosi 25-henkisen viihde-orkesterin luottomuusikoistaan, joiden kanssa oli vuosia työskennellyt eri studioproduktiois-sa. Nykyään Riku Niemi Orchestra konsertoi ympäri Suomea. Esimerkiksi maalis–huhtikuun vaihteessa se kiertää Suomen suurhalleja Tu-rusta Joensuuhun ja Rovaniemeltä Helsinkiin. Tämä kaikki ilman senttiäkään julkista tukea, mikä myös Niemen palkinnon perusteluissa todettiin. ”Idea orkesterista sai lopullisen muotonsa erään levy-yhtiön juhlassa. Ajauduimme poh-timaan, miksi rytmimuusikoilla ei ole Suomes-sa mahdollisuutta esittää viihdemusiikkia sen tradition mukaisilla isoilla orkesterikokoonpa-noilla”, kertoo Niemi. ”Pian minulle alkoi sadella ehdotuksia, että tekisin sen itse. Ensin ajattelin, etten jaksa enää olla cross-over-sylkykuppi. Sanoin kuitenkin itselleni, että taiteilijalla on taiteilijan vastuu. Ei voi valita, ottaako haasteita vastaan, vaan niitä täytyy suorastaan etsiä.” K

UVA

: AN

TTI O

LLIK

KA

LA

Riku Niemi ei säästele sanojaan puhues-saan Suomen taidepolitiikasta. Olennais-ta ei ole raja-aitojen olemassaolo vaan eri

puolille aidattujen tasapuolinen kohtelu. ”Suomessa on säädetty laki kaikkien taitei-den edistämisestä, mutta musiikin alalla sitä so-velletaan vain kaunotaiteisiin. Muutosta ei ole näkyvissä, koska nykyiset edunsaajat, kuten sin-foniaorkesterit, toimivat asiantuntijoina koko musiikkikenttää koskevasta rahanjaosta päätet-täessä. Saavutetuista eduista ei haluta tinkiä”, Niemi lataa. Hän on laskenut, että kansanmusiikki, las-tenmusiikki, viihdemusiikki ja jazz saavat yh-

”Monipuolinen kapellimestari-sovittaja-tuottaja-muusikko Riku Niemi (s. 1967) on ot-tanut uusimmaksi projektikseen viihdemusiikin riman noston. Hän on kiertänyt 25-hen-kisen Riku Niemi Orchestran (RNO) kanssa laajasti maata solisteinaan joukko eturivin iskelmälaulajia, joiden tulkintaan on konserteissa löytynyt tuoretta tulkinnallista potkua. Korkeatasoinen RNO toimii vailla mitään julkista tukea.”


”Rytmimusiikkia ei tueta silloin kun se on kaupallista, vaan eipä sitä tueta silloinkaan kun se on epäkaupallista.”

Riku Niemiuskaltaa ottaa riskejä

Periaate toimii, käytäntö ei Mutta eikö ainakin valtion taidetoimikunnis-sa vallitse nimellisesti tasa-arvo musiikinlajien kesken? Kyllä, ja asiasta sinänsä ollaan yksi-mielisiä, mutta täytäntöönpano antaa odottaa itseään, väittää Riku Niemi. ”Tällä hetkellä klassista musiikkia tuetaan paitsi silloin kun se on epäkaupallista myös sil-loin kun se on kaupallista. Rytmimusiikkia ei tueta silloin kun se on kaupallista, vaan eipä sitä tueta silloinkaan kun se on epäkaupallista. Lisäk-si klassista tuetaan laadusta riippumatta, kun taas rytmimusiikki voidaan helposti jättää äärimmäi-sen korkeatasoisenakin tuen ulkopuolelle.”

”Taiteilijan on kannettava taiteilijan vastuu”

teensä vähemmän kuin 5 % orkestereille suun-natusta noin 15 miljoonan euron valtionavusta. Klassisen musiikin orkestereille rahasta päätyy reilut 95 %. ”Muu musiikille suuntautuva tuki noudat-telee samaa jakosuhdetta. Valtionavun lisäksi orkesterit tarvitsevat nimittäin paljon muuta-kin julkista tukea, koska niiden omarahoitus-osuus jää keskimäärin alle 15 prosentin. Yli puolet orkestereiden rahoituksesta koostuukin lähinnä kuntien ja kuntayhtymien antamasta tuesta.” Niemi väittää, että myös harkinnanvarai-nen orkesterituki sekä esimerkiksi avustukset konserttijärjestäjille, festivaaleille, musiikkite-atterille ja sävellystilauksiin menevät pääosin klassiselle musiikille. ”Niinpä kansalainen, joka ei pidä oop-perasta tai sinfoniaorkestereiden soittamasta musiikista, jää – ainakin mikäli sattuu asumaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella – osattomaksi verorahoillaan järjestetystä musiikkitarjonnasta. Tämä tuskin on ollut lainsäätäjien päämäärä.”

GRAMEX PALKITSI


11

BattaliaVanhan musiikin yhtye Battalian noin 20-vuotisen sitkeän ja kekseliään työn tuloksena suomalainen yleisö on saanut huomata, että 1500–1700-lu-kujen musiikki on hauskaa, svengaavaa ja kos-kettavaa. Yhtyeeseen ovat kuuluneet vuodesta 1989 Sirkka-Liisa Kaakinen ja Susanne He-lasvuo, viulu, Annamari Pölhö, cembalo, Eero Palviainen, luuttu, ja Mika Suihkonen, viola da gamba. Battalia vaihtaa kokoonpanoa tehtävän mu-kaan. Se on työllistänyt lukuisia suomalaisia ja kansainvälisiä muusikoita ja laulajia, iskeytynyt mukaan orkestereihin ja muihin yhtyeisiin ja näin tuottanut merkittävien teosten Suomen ensiesi-tyksiä ja jo tuttujen teosten raikkaita tulkintoja. Barokin lisäksi sen ohjelmistoon on kuulunut mm. blues ja nykymusiikki. Battalia on tilannut useilta säveltäjiltä teoksia omille soittimilleen.

Mauno JärveläKaustislainen musiikkipedagogi ja muusikko Mauno Järvelä (s. 1949) loi 1980-luvulla kansan-musiikin pohjalta oman näppäri-musiikkikasvatus-metodinsa, jonka suosio leviää leviämistään. Järvelän metodin ydinajatuksia ovat yhteisöl-linen musisointi ja se, ettei mukaan pääsy edel-lytä karsintaa tai testejä. Muusikkona Järvelä on toiminut Radion sinfoniaorkesterissa, Kankaan pelimanneissa ja JPP-yhtyeessä.

Aija PuurtinenAija Puurtinen (s. 1959) on tullut tunnetuksi erityisesti jo neljännesvuosisadan komean uran tehneen Honey B & T-Bones -yhtyeen laulaja-basistina. Tämän lisäksi hän on vakuuttanut monessa muussakin, mm. UMOn tai HumppAvantin so-listina tai rohkean kokeellisena solistisena ääni-improvisaattorina. Puurtinen taitaa bluesista lähtevän rytmimusiikin salat niin taiteilijana kuin pedagogina.

Sami SänpäkkiläFonal Records on hieno esimerkki pienlevy-yh-tiöiden rikkaudesta Suomessa. Monitaiteellisen etsijän Sami Sänpäkkilän (s. 1975) perustama yhtiö on tuottanut korkean profi ilin kansainvä-listäkin huomiota saanutta marginaalitaidetta rockin ja folkin reuna-alueilta. Myös kokeellisena elokuvataiteilijana arvos-tettu Sänpäkkilä on vaikuttanut itse muusikkona mm. yhtyeissä Es, Kiila ja Kemialliset ystävät.

SvängHuuliharppuyhtye Sväng (Eero Grundström, Jouko Kyhälä, Pasi Leino ja Eero Turkka) nosti kertaheitolla suomalaisen huuliharpunsoiton uusiin ulottuvuuksiin. Joukkoon kuuluu huuliharpusta tohtorin tut-kinnon tehnyt mies (Kyhälä), mutta akateeminen kuivakkuus on soitosta kaukana. Sväng levittää huuliharpun ilosanomaa hyvää vauhtia myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

11

Kipupiste testiinNiemi pääsi tekemään levyn Swings & Hits Warner Musicille. Hän kertoo tienneensä, että koossa oli soittajisto, jonka kanssa voisi ehkä soittaa vähän riippumattomammin it-sensä näköistä ohjelmistoa. ”Mitä enemmän kuulin epäileviä kom-mentteja, sitä varmempi olin siitä, että täs-sä on kipupiste ja tätä on siis pakko viedä eteenpäin.” Viime vuonna Riku Niemi Orchestralla oli yleisöä julkisissa esiintymisissään 42 500. Tilaisuuksia oli 50, joista puolet isolla orkes-terilla ja toinen puoli 15-henkisellä dance bandilla ja 8-henkisellä solistiorkesterilla. ”Meillä oli konserttisarja, kamarimu-siikkisarja, festivaaliesiintymisiä ja levy-tyksiä”, Niemi luettelee. ”Lisäksi pyrimme tekemään yritystilaisuuksia, koska se on ollut käytännössä ainoa tapa rahoittaa toi-mintaa.”

Kriittinen moniosaajaCross-over ja moniosaajuus ovat kovassa käytössä rähjääntyneet melkein kirosanoik-si. Niemen mielestä taide on kuitenkin aina pohjimmiltaan cross-overia. Omiin tai-teellisiin ratkaisuihinsa Niemi kertoo pää-tyneensä siksi, että akateeminen taide on hänen mielestään ”maalannut itsensä nurk-kaan”. Kun kukaan ei enää osaa tai uskalla sanoa, onko musiikki hyvää vai huonoa, ol-laan umpikujassa. ”Kovin suuri osa nykyisin tuotettavasta akateemisesta taiteesta on mielestäni varsin intohimotonta. Populaaritaiteiden puolella läheinen suhde yleisöön kannustaa into-himoisempaan toimintaan. Se puhuttelee minua enemmän.”•

Ehdokkaita kahdeksan

Vasemmalta ylhäältä vanhan musiikin yhtye Battalia, näppäripedagogi Mauno Järvelä, laulaja-basisti Aija Puurtinen, marginaalimusiikin tuottaja Sami Sänpäkkilä ja huuliharppuyhtye Sväng.

Valintalautakunta asetti tammikuun alussa kaikkiaan kahdeksan palkintoehdokasta. Kuka tahansa heistä olisi ansainnut Gramex-palkinnon:

KU

VAT:

BAT

TALI

A /

JA

RI H

ÄR

KÖ

NE

N. M

AU

NO

JÄ

RV

ELÄ

/ A

KI P

AA

VO

LA. A

IJA

PU

UR

TIN

EN

/ S

OIL

A P

UU

RTI

NE

N. S

AM

I SÄ

NP

ÄK

KIL

Ä /

LI

V L

ÆS

SØ

E. S

VÄ

NG

/ J

UH

A R

EU

NA

NE

N.

Palkintoraatiin kuuluivat Gramexin hallituksen puheenjohtaja Risto Ryti (pj), Esittävän säveltaiteen edistämis-keskuksen ESEKin ja Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Hannu Saha sekä kulttuuritoimittajat Antti Eerola, Pirkko Kotirinta ja Minna Lindgren. Raadin sihteerinä toimi Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira.


12

Ei sormea heristämällä vaan kannustamalla

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvonta-keskus ry (TTVK) tuottaa yhteistyössä Lyhdyn kanssa oppimateriaalikokonai-

suuden 10−12-vuotiaille peruskoululaisille. Opetusministeriö on tukenut aineiston tuot-tamista. Aineiston runkona on Hannele Huovin kirjoittama ja Jukka Lemmetyn kuvittama kuvakirja Osku ja noiduttu isä. Tietovihkon opettajia varten on kirjoittanut Lyhdyn pro-jektinjohtaja Lauri Kaira. Espoolaiset luokan-opettajat Henna Ylihärsilä ja Nina Viitanen

Kaikki Suomen alakoulut saavat kevään aikana oman tekijänoikeuspaketin. Se on oiva apu opettajille kansalais- ja mediataitojen opetukseen.

TEKSTI: ANU KARLSON PIIRROKSET: JUKKA LEMMETTY

Tekijänoikeustietoakoulumaailmaan


13

”On tärkeää, että lapsillekin kerrotaan, mitä internetissä saa ja mitä ei saa tehdä.”

ovat laatineet oppilaan tehtävävihkon ”Älä luule, ota selvää!” sekä opettajalle tarkoitetun tuntiohjetaulukon, jonka avulla oppitunnit on helppo suunnitella. Tekijänoikeusasioita voidaan harjoitella myös lautapelillä. Pelaajat liikkuvat pelilaudal-la erilaisina artisti- ja tekijähahmoina, keräävät pisteitä ja tutustuvat hahmonsa ammattiin liit-tyviin tapahtumiin. Pääviestit on vielä koottu hauskasti ja opettavaisesti julisteen muotoon.

Lapsikin voi olla tekijäMateriaali kootaan internetsivuille (www.teki-janoikeus.fi ), joilta sitä voi myös tulostaa. Li-säksi verkkoon on tulossa eri alojen artistien ja tekijöiden hauskoja tarinoita kouluajoilta sekä kommentteja tekijänoikeusasioista. Oppimateriaali on suunniteltu myöntei-seksi ja kannustavaksi. Lapsille ei ”heristetä sormea”, vaan korostetaan aitouden ja alkupe-räisyyden arvoa, toisen työn kunnioittamista ja sitä, että asioista voi aina ottaa selvää. ”Haluamme tuoda esille sitä, että lapsikin voi olla tekijä ja että jokainen saa itse päättää, mitä esimerkiksi piirustuksellaan tekee”, pai-nottaa projektipäällikkö Riikka Perälä Teki-jänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksesta. ”Nykyään on yhä tärkeämpää, että lapsillekin kerrotaan esimerkiksi siitä, mitä internetissä saa ja mitä ei saa tehdä.”

Monenlaiseen käyttöönAineisto on suunnattu neljäsluokkalaisille, mutta tarkoituksena on, että paketti olisi kaik-kien opettajien käytettävissä. Se sisältää muun muassa äidinkielen, kuvaamataidon ja tiedon-haun tehtäviä ja sitä voidaan käyttää useilla eri oppitunneilla. Tekijänoikeutta voidaan käsitel-lä oppilaiden kanssa vaikkapa projektina viikon ajan, tai siitä voidaan poimia yksittäisiä aiheita

muutamalla tunnilla käsiteltäväksi. Tekijänoi-keustieto sopii myös ”Viestinnän ja mediatai-don” sekä ”Osallistuvan kansalaisuuden ja yrit-täjyyden” aihekokonaisuuksiin. Kaikki aineisto käännetään myös ruotsin kie-lelle. Oppimateriaalipaketti postitetaan kevään aikana maksutta kaikille Suomen alakouluille. Yksi paketti sisältää 30 kuvakirjaa, 2 opettajan opasta, 2 tehtävävihkoa, 2 opettajan tuntiohje-taulukkoa, 4 julistetta ja yhden lautapelin. ”Tämä oppimateriaali käsittelee tekijänoi-keuksia monipuolisesti ja mielenkiintoisesti”, Perälä lupaa. ”Opettaja voi valita, mitä aihepii-rejä haluaa oppilaidensa kanssa käsitellä. Internetsivujen ansiosta oppimateriaa-liin voidaan tutustua myös kotona.”•


14

”Hämmästyttävän usein myönnetty tuki jätetään kokonaan nostamatta”, päivittelee ESEKin pääsihteeri Leena Hirvonen.

KU

VA: K

IMM

O T

ÄH

TIN

EN

Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK myönsi vuoden 2007 aikana tukea erilaisille esittävän säveltaiteen hankkeille yhteensä hieman yli 2 miljoonaa euroa.

TEKSTI: ANU KARLSON

ESEK jakoi jälleen yli 2 miljoonaa euroa

Tuen anojan on muistettava hoitaa myös paperityöt. Selvitysten laiminlyönti saattaa johtaa koko tuen menettämiseen.

ESEKin jakama tuki on peräisin tekijänoikeuslain-säädännön perusteella kerätyistä korvauksista: se koostuu pääasiassa tallennusalustojen, kuten CDR-levyjen hyvitysmaksuista ja ulkomaisten äänitteiden soittokorvauksista. Näillä varoilla ESEK tukee äänitteiden ja audiovisuaalisten mu-siikkiohjelmien tuottamista, elävän musiikin tilai-suuksia, musiikin markkinointia ja vientiä, esittä-vien taiteilijoiden työskentelyä sekä alaan liittyviä koulutustapahtumia. ESEKin pääsihteeri Leena Hirvonen kertoo, että tukitoiminnan pääpaino on ammatillisessa musiikintekemisessä. Kaikkia musiikin lajeja py-ritään tukemaan tasapuolisesti, mutta lopullinen jakauma muotoutuu saapuneiden anomusten perusteella. Anomus tulee tehdä pääsääntöisesti aina en-nen hankkeen toteutumista. Poikkeuksena ovat yksittäiset kotimaassa pidetyt konsertit. ”Niiden toteutuneiden tulojen ja kulujen on oltava tiedos-sa, kun anomus käsitellään”, toteaa Hirvonen. Äänitteelle tukea anottaessa näytteiden pitää nykyisin olla vähintään raakamiksattua materi-aalia. ”Ei enää demoja”, Hirvonen opastaa; ”pa-

Suurimman yhteissumman, 614 350 eu-roa, sai audiovisuaalinen musiikkituotan-to. Suurin osa tuotannoista oli musiikki-

videoita, ja ne olivat pääasiassa kevyen musiikin alalta. AV-tuki on ESEKin ja LUSESin yhteistä rahaa.

Pienyhtiöt saivat enitenÄänitetuotantoon myönnettiin 400 600 euroa, joiden turvin syntyi 242 uutta kotimaista cd:tä. Monikansallisten yhtiöiden osuus oli hieman alle 25 %, muiden ÄKT:n jäsenyhtiöiden 8,7 %. Muiden tuottajien ja omakustanteiden osuus oli 66,7 %. Musiikin lajeista eniten tuotantotukea, 45,8 %, ohjautui pop/rockille. Taidemusiikki sai 16,1 %, iskelmä, viihde ja laulelma 12,1 %. Jazzille meni 10,6 %, kansanmusiikille 5,7 % ja hengelliselle musiikille 0,8 %. Lastenmusiikin osuus oli 3,2 %.

Anomukset ja selvitykset kuntoon

Tukea esittävälle säveltaiteelle

… ja kevyt enemmän kuin vakavaEsiintymistilaisuuksiin myönnettiin kaikkiaan 437 500 euroa. Summalla tuettiin 271:tä elävän musiikin hanketta, joista noin puolet toteutet-tiin kotimaassa, puolet ulkomailla. Kevyen ja vakavan musiikin kesken tuki jakautui noin suhteessa 60 % – 40 %. Kuorojen ulkomaan-matkoihin myönnettiin tukea 73 500 euroa, mikä rahoitettiin opetusministeriön erityis-avustuksella. Koulutustukea myönnettiin 17 koulutusta-pahtumaan, joista 8 oli vakavan ja 9 kevyen mu-siikin hanketta. Julkaisutukea sai kolme kevyen musiikin alaan liittyvää julkaisua. Yli puolelle myönteinen päätösMarkkinointi- ja vientitukea myönnettiin 83 erilaiselle musiikkialan markkinointi- ja vienti-hankkeelle, jotka pääosin edustivat kevyttä mu-siikkia. Tuen yhteissumma oli 236 962 euroa.

rasta olisi jos edes muutama raita olisi lopullista materiaalia.” Hakemukset tehdään määrämuotoiselle lo-makkeelle, jossa on paikkansa kaikelle ESEKin tarvitsemalle tiedolle. ”Ylimääräisistä liitteistä, kuten toimintakertomuksista tai tilinpäätöksistä ei ole mitään hyötyä, ei liioin suosituksista. Vain itse hankkeeseen liittyvää lisä- tai taustatietoa voi laittaa liitteeksi.” Rahat anoja saa tililleen, kun hän on toimittanut ESEKiin tiliselvityksen eli yhteenvedon toteutu-neista tuloista ja menoista. ”Kaikki rahan maksa-miseksi tarvittavat tiedot on ilmoitettu kirjeessä, jolla anojalle on ilmoitettu tuen myöntämisestä”, painottaa Hirvonen. ”Tiliselvitystä varten on oma lomakkeensa, joka on helppo täyttää.” Selvityksen mukaan äänitetuen ja av-tuen saa-jan on liitettävä näyte valmiista levystä tai videos-ta. Esiintymistilaisuuden tukea saaneelta tarvitaan käsiohjelma tai muu lyhyt tapahtumaraportti. Tiliselvitysten aikataulua on jouduttu viime vuoden alusta tiukentamaan niin, että selvitys on annettava pääsääntöisesti neljän kuukauden kuluessa hankkeen toteutumisesta. ”Joustam-me kyllä tästäkin, mikäli meihin ollaan etukäteen yhteydessä ja esitetään perusteltu syy myöhem-mälle selvitykselle ”, Leena Hirvonen kertoo. ”Silti hämmästyttävän usein sattuu niin, että myönnetty

tuki jätetään kokonaan nostamatta. Käyttämättä jääneet rahat palautuvat ESEKin varoihin ja niillä tuetaan sitten uusia hankkeita, mutta tämä aihe-uttaa meille vuosittain paljon turhaa työtä.” Hirvonen esittää myös toivomuksen, että ano-jat lähtisivät anomuksineen liikkeelle hyvissä ajoin. ”Silloin on riittävästi aikaa tehdä anomus huolella ja hankkia kaikki tarvittavat tiedot eikä tarvitse stressata, ehtiikö anomus ajoissa peril-le. Viimeisinä hakupäivinä kysytään toistuvasti, mihin saakka toimisto on auki. Välillä anomuksia tuodaan jopa taksilla viime tipassa, kun ei ole ajoissa ruvettu asiaa hoitamaan.”

14

Työskentelytukea myönnettiin yhteensä 269 610 euroa, joka jakautui 163 henkilölle. Suurin osa heistä oli kevyen musiikin alalta. Pääasiassa työskentelytukijaksot olivat yhden kuukauden pituisia. Anomuksia ESEKille tehtiin vuonna 2007 noin 1 600 kpl. Myönteisen päätöksen sai 916 anomusta.•


15

Lord of the Rings -levy ilmestyiKauan odotettu Sormusten herra -musikaalin highlights-levy julkistet-tiin Lontoossa helmikuussa. Levyllä esiintyy musikaalin Lontoon tuotan-non esittäjistö, ja se sisältää 18 lau-lua. Levyn tuottamiseen osallistuivat A. R. Rahmanin ja Chris Nightin-galen lisäksi Värttinän jäsenet Jan-ne Lappalainen ja Lassi Logren. Taltiointi käsittää kaksi cd:tä, joista ensimmäinen on tehty stereo mix ja jälkimmäinen 5.1. surround mix -tek-niikalla.

S O O L O

Saarikoski ja LitmanenTimo Kämäräinen

KU

VA: S

UV

I IS

OTA

LO

15

Tällä palstalla kirjoittavat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt.

Jokunen vuosi sitten vietin kommuunielämää kahden sarjakuva-piirtäjän kanssa. Muistot tuolta ajalta ovat kultaisia, ja yksi mie-

leenpainuvimpia hetkiä oli lyhyt keskustelu pitemmän kuvataiteilijan kanssa. ”Mitä ihmettä sinä teet”, kysyy Pitkä. ”Katson jalkapalloa”, vas-taan. Pitkä on tukehtua aamukahviinsa. ”Minä en kyllä ymmärrä. Sinä olet tuollainen boheemi hahmo jonka ajatukset yleensä pyörivät musiikin ja absurdien taidekysymysten ympärillä. Sitten tuijotat tele-visiosta jotain pallon potkimista.” Saarikoskelaisimman tietämäni taiteilijahahmon repiessä lai-measti tuohtuneena nahkatakkia päällensä suunnatakseen naapurin kaljabaariin minä vaivun yhä syvempään liikutukseen verratessani typerryttävän naiivisti litmaniaanista pelinäkemystä Keith Jarrettin Kölnin konsertin hurmokseen. Kuningas on palannut. Kansa osoittaa suosiotaan seisaaltaan. Selostaja hiljenee.

Olen 28-vuotias ja siis viimeistä sukupolvea, joka eli teini-ikänsä ilman kännykkää ja nettiä. Suuri osa nostalgioistani liittyy c-

kasetteihin ja vinyylilevyihin. Teininä päätin ottaa Zappan haltuun. Kirjastosta löytyi yksi levy ja video, joihin tutustuttuani pidin itseäni Zappa-tietäjänä ja muutenkin viisaana ja kauniina. Itseäni hiukan vanhemmilla muusikoilla on omat nostalgian-sa. Moni kaihoaa Radio Luxemburgia, aikaa jolloin suhinan seasta yritettiin kaivaa hittibiisien sointukiertoja ja sanoituksia. Kun on aikuisikäänsä asti pyrkinyt ottamaan vastaan kaiken tarjolla olevan informaation, on vaikeaa ymmärtää sen olevan nykyisin mahdotonta. Uusien elämyksien sijaan saa helposti vain joukon kirveleviä pintaraa-paisuja. Harvoihin teoksiin olen paneutunut samalla intohimolla kuin Zappa-tietämykseni alkulähteisiin. Tuomitsen mielessäni Pitkän hänen saarikoskelaisuudestaan. Ro-manttista hölmöilyä – tämän päivän muusikot kuntoilevat ja lyhentele-vät asuntolainojaan, musiikillinen huoraaminen on antiikkinen termi.

Seuraava sukupolvi, joka googlaa jo vaippaiässä, kärsinee yhä vä-hemmän erilaisuuden pelosta tai ymmärtämisen vaateesta. Ajatus

herättää ilmeisimminkin vatsassa sijaitsevat juureni. Oksettaa. Apua, kaipaan romantiikkaa! Kaipaan kirjastoa! Haluan olla viisas ja kaunis! Haluan elvistukan! Siirryn pitkien seuraan. Seuraavana päivänä päädymme Pitkän kanssa sulkapallokentälle. Hänen liikekielensä saa minut arvioimaan Saarikosken ja Turhapuron suhdetta. Katsoessamme videolta Litmasen eilistä Hetkeä ajattelem-me Kailasta ja muistamme, että nostalgian sananmukainen merkitys on koti-ikävä.

Timo Kämäräinen on toiminut muusikkona mm. Ismo Alangon, Tuomari Nurmion, Hectorin, Lauri Porran ja Pepa Päivisen yhtyeissä. Tällä hetkellä hän tekee studiotöitä ja musiikkia omille ryhmilleen Beagon ja Unea.

Musavisan oikeat vastaukset: 1 c, 2 b, 3 b, 4 c, 5 b, 6 b, 7 b

Zagros soitti Vuoden levynYLEn musiikkitoimittajien valitsema vuoden 2007 levy on Zagros-yhty-een ensimmäinen profi ililevy. Levyn punaisena lankana juoksee Weber-nin moderni klassikko Kuusi baga-tellia. Sen osien väliin on sijoiteltu suomalainen anti: Harri Vuoren Harmaa pöllö, Veli-Matti Puuma-lan Apostrophe, Perttu Haapasen Kirjeitä, Harri Ahmaksen Simple

Stories ja Aija Puurtisen Meteo. Bonuksena on vielä monikanavateknii-kalla toteutettu ”remix” Webernin teoksesta. Levyn julkaisi Alba. Zagros on esitettävän musiikin mukaan joustavasti kokoonpanoaan vaih-tava kamariyhtye, jonka muodostaa kaikkiaan viisitoista muusikkoa. Yhtye oli itse tilannut nyt palkitun levyn suomalaiset teokset.

Äänitteen suoja-aikaan luvassa pidennysEuroopan Unionin sisämarkkinakomissaari Charlie McCreevy lupasi helmikuun 14. päivänä Brysselissä, että äänitteen suoja-aika piden-netään nykyisestä 50 vuodesta 95 vuoteen. Esitys tulisi annettavaksi komissiolle jo ensi kesänä. Jos mitään ei tehtäisi, 1950- ja 60-luvuilla levyttäneet taiteilijat lakkaisivat saamasta esityskorvauksia äänitteidensä esittämisestä kymmenen vuoden kuluessa. Säveltäjät taas nauttivat suojaa vielä 70 vuotta kuolemansa jälkeen, mikä merkitsee elinikäistä tulovirtaa par-haassa tapauksessa jopa heidän lapsenlapsenlapsilleen. ”En nyt puhu Cliff Richardin tai Charles Aznavourin kaltaisista suurista tähdistä. Puhun tuhansista tuntemattomista studiomuusikois-ta, jotka tuohon aikaan soittivat levyille taustoja ja joille esityskorvauk-set saattavat olla ainoa eläke”, McCreevy perusteli päätöstään. Kansainvälisen muusikkojen liiton puheenjohtaja John F. Smith lausui heti tyytyväisyytensä erityisesti studiomuusikkojen puolesta ja piti esitystä osoituksena musiikkialan toimijoiden yhteistyön voimas-ta. Samoilla linjoilla oli äänitetuottajien kansainvälisen järjestön pu-heenjohtaja John Kennedy: ”Nostamalla tekijänoikeuden Euroopan talouden keskiöön EU edistää sijoittamista nuoriin kykyihin ja uuteen musiikkiin.”

V Ä L I S O I T T O Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.


16

”Luennon elävyyttä voi lisätä huolellisesti valitulla videolla. Videot innostavat myös minua itseäni ja kohottavat tunnelmaa”,

Esa Saarinen perustelee. Suomen tunnetuimpiin fi losofeihin kuu-luva Esa Saarinen käyttää videoita luentojensa yhteydessä. ”Ideana on havainnollistaa videon kautta jotakin tarkastelemaani teemaa tai vahvistaa tunnelmaa, jota haluan luoda. Pääfokus on tie-tenkin puheella, mutta videon kautta voi jokin asia saada tuekseen tunnelatausta, joka syventää tarkastelua”, kertoo Saarinen. ”Pyrin rakenta-maan luentoni elämyksellisesti rikkaiksi, ja vi-deoilla on oma roolinsa huipputulosten saavut-tamisessa.” Saarinen pitää kuitenkin videoiden käytön tiukoissa rajoissa. ”Tyypillisesti saatan kolmen tunnin luennon aikana näyttää yhden tai kor-keintaan kaksi parin–kolmen minuutin videota. Elävässä luennossa ei voi olla liikaa nauhoitet-tua aineistoa.”

Tunnelmaa ja mielleyhtymiäLuennoilla käyttämänsä videot Saarinen va-litsee niiden välittämän kokonaistunnelman ja niiden tuottamien mielleyhtymien perusteella.

Filosofi an opettaminen on kokonaisvaltaista toimintaa

Musiikkivideoita käytetään nykyään monenlaisissa yhteyksissä. Niitä voi nähdä yökerhoissa tanssilattian tunnelman nostattajana tai kenkäkaupoissa viihtyvyyden lisääjänä ja niinkin yllättävissä tilanteissa kuin fi losofi an luennoilla.

TEKSTI: MINNA AUVINEN KUVAT: TIMO NYYSSÖNEN

Filosofi Esa Saarinen on Suomen tunnetuimpia ja kysytyimpiä luennoitsijoita. Hänen lippulaivatuotteensa, viikon mittainen Pafos-seminaari on järjestetty 29 kertaa Kyproksella. Saarinen toimii myös Teknillisen korkea-koulun professorina ja on kouluttanut laajalti Suomen kärkiyrityksissä.

Videollahuipputuloksiin

KU

VA: J

OU

NI H

AR

ALA

Musiikkivideopalvelujen kysynnälle odotetaan nopeaa kasvua.


17

hän uskoo alalla tapahtuvan todellisen läpi-murron.

Liikkuva kuva vangitsee”Musiikkivideoiden käyttömahdollisuudet tu-levaisuudessa ovat lähes rajattomat. Musiikki voi soida ja näkyä missä vain.” Tällä hetkellä Trend Channel tunnetaan etenkin musiikkivideopalveluistaan. Mutta taustamusiikin kysyntä ravintoloihin ja vä-hittäiskauppaan on lisääntynyt voimakkaasti, puhumattakaan kauppaketjuille tarkoitetuista omista TV-järjestelmistä ja -kanavista. ”On suuri etu, että samalla laitteistolla voi tehdä monta asiaa ja että näihin laitteistoihin voi vielä lisätä tai tuottaa uusia palveluita aina asiakkaan tarpeen mukaan”, Heinonen painottaa. Liikkuva kuva vangitsee katsojansa. ”Vaik-ka se sama musiikkivideo on ehkä jo monesti nähty kotona musiikkikanavilta, silti sitä jää-dään tuijottamaan ravintolassa. Osansa lienee myös sillä, että musiikkivideot ovat nykyään erittäin ammattimaisesti tehtyjä ja visuaalisesti näyttäviä.” Trend Channel räätälöi palvelunsa asiak-kaan tarpeiden mukaan.

Tunnelmaa ja tiedonvälitystä”Tarjoamme mahdollisuuden toistaa musiikki-videoita taukoamatta, jos niin halutaan, mutta väliin voidaan sijoittaa myös omaa informaa-tiota tai kaupallisia tiedotteita. Palveluihimme kuuluu myös soittolistojen profi lointi”, Heino-nen kertoo. ”Tällöin teemme jopa tiedotteet kauppaketjun tai toimipisteen puolesta.” Yökerhojen tiskijukille on omat palvelut, kuten kosketusnäytöllä hallittava musiikki- tai musiikkivideosoitin. ”Ja kun tällaisessa yöker-hossa soitetaan musiikki cd:ltä, pyörii sillä ai-kaa plasmanäytöillä ja tykeillä muuta visuaalista materiaalia, joko meidän laajasta taustavideo-kirjastostamme tai asiakkaan omien valintojen ja toiveiden mukaan rakennetusta materiaalis-ta”, Heinonen päättää kuvauksensa. Tekijänoikeusjärjestöt ovat musiikkivideo-alalla toimivalle yritykselle tärkeitä yhteistyö-kumppaneita. Heinonen on ollut yhteistyöhön tyytyväinen. ”Gramexin kanssa tehty yhteistyö osal-tamme on toiminut erittäin hyvin, kuten myös muiden tekijänoikeusjärjestöjen sekä levy-yhti-öiden kanssa”, hän kiittää. ”Hommaa on ollut mukava tehdä ja kehittää, kun asiat sujuvat.”•

”Usein jokin yksityiskohta on tärkeä, esi-merkiksi esiintyjän katse tai ele. Monesti yk-sityiskohdat, jotka luentojeni kannalta ovat keskeisiä, jäävät ihmisiltä normaalitilanteessa rekisteröimättä. Lähes aina ihmiset sanovat lu-entoni vaikutuksesta löytäneensä videosta uusia kerroksia ja usein myös innostuvat hankkimaan niitä itselleen.” Saarisen mukaan todella osuvia videoita on kuitenkin hyvin vaikea löytää. Videoiden näy-tössä kun ei pointtina ole pelkästään musiikilli-nen nautinto. ”Moni hieno video jää käyttämättä luento-ympäristössä, koska siihen sisältyy liikaa sellais-ta ainesta, joka vie huomion luennon sisältöjen kannalta vääriin asioihin.” Musiikkivideoiden esityskorvauksia Esa Saa-rinen pitää tuntuvina, muttei kohtuuttomina. ”Hyvästä kannattaa maksaa, ja taiteilija on palkkansa ansainnut. Itsekin esiintyvänä taiteili-jana, eräänlaisena elävän tilanteen fi losofi na, pi-dän itsestään selvänä, että tekijänoikeuksia kun-nioitetaan ja niistä maksetaan asianmukaisesti.”

Musiikkivideo on kasvava alaFilosofi an luennolla musiikkivideoon törmää vielä harvoin, mutta ravintolassa ne yleistyvät vauhdilla. Trend Channel on suomalainen digi-taaliseen sisältökonseptien kehittämiseen, jake-lemiseen ja näyttämiseen keskittynyt kehitys- ja palveluyhtiö. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen mah-dollisuuden toistaa omissa tiloissaan taustamu-siikkia ja musiikkivideoita. Nykyisellä toiminta-mallilla yhtiö on toiminut vuodesta 2006. ”Palvelumme sisältävät musiikki-, mu-siikkivideo- sekä visuaalisen videomateriaalin toistamiseen erikoistuneen järjestelmän. Sillä asiakas voi toistaa erilaista joko yhtiön tarjoa-maa tai itse tekemäänsä tai tuottamaansa au-dio- sekä audiovisuaalista materiaalia omissa toimipisteissään”, Masa Heinonen luettelee yhtiönsä tarjoamia mahdollisuuksia. ”Laitteistoja ja järjestelmiä on asiakkail-lamme käytössä lähemmäs 200”, hän ker-too. ”Alkuvuoden kysynnän perusteella näyt-tää siltä, että tänä vuonna niitä toimitetaan lisää ennätysmäärä.” Trend Channelin asiakkaat käyttävät mu-siikkivideoita lähinnä yökerhoissa ja iltaviih-deravintoloissa, mutta joukkoon mahtuu myös pubeja sekä vähittäiskaupan erikoisliikkeitä. Tämä on Heinosen näkemyksen mukaan kui-tenkin vasta alkua. Parina seuraavana vuonna

”Tulevaisuudessa musiikki voi soida ja näkyä missä vain.”

Yökerhot ja iltaviihderavintolat ovat tyypillisiä musiikkivideoiden käyttäjiä.

Kuvalliset musiikkitallenteet eli

musiikkivideotMusiikkivideot ovat elokuvateoksia. Niiden jul-kista esittämistä säädellään tekijänoikeuslain 2 §:ssä. Musiikkivideon tuottajalla on yksinoikeus määrätä videonsa julkisesta esittämisestä. Esittämiseen tarvitaan siis lupa, ja siitä mak-setaan korvaus sekä tuottajalle että myös vi-deolla esiintyville artisteille. Gramex myöntää luvat tuottajien puolesta, mutta kerää korvaukset sekä tuottajille että taiteilijoille. Korvaukset perustuvat musiikkivideon huo-mioarvoon sen käyttöympäristössä sekä käy-tettävien näyttöjen kokoon ja määrään.

Esimerkkejä vuoden 2008 korvauksista:

• Asiakaspalvelutilat 1–2 näyttöä n. 12,90 euroa / kk

• Kaupat 1–2 näyttöä n. 25 euroa / kk

• Baarit ja pubit 1–5 näyttöä (näytön koko 42” tai alle) n. 50 euroa / kk

• Ravintolat ja diskot 6–9 näyttöä (näytön koko 42” tai alle) tai 1 plasmanäyttö/videoprojektori (näytön koko yli 42”) n. 73,50 euroa / kk

Hinnat sisältävät sekä tuottajan että taiteilijoi-den korvaukset. Tuottajan osuuteen, joka on 70 % korvauksesta, lisätään alv 22 %.

17


18

Robbie Williamsin esittämä She’s Ma-donna (tekijät: Tennant, N./Williams, R./Lowe, C.) oli viime vuoden soite-

tuin radiohitti. Tätä Robbie Williamsin ja Pet Shop Boysin yhteistyönä syntynyttä kappaletta soitettiin kaupallisilla radiokanavillamme 3 831 kertaa eli yli 10 kertaa päivässä. Toiseksi useimmin soitettiin Gwen Stefa-nin The Sweet Escape (3708 kertaa) ja kolman-neksi eniten saman esittäjän kappaletta 4 in the Morning ( 3466 kertaa). Nämä tiedot käyvät ilmi tekijänoikeusjär-jestö Gramexin tilastoista. Gramex kerää tarkat

Viime vuoden ykköshitti kaupallisissa radioissa oli Robbie Williamsin esittämä She’s Madonna. Paras kotimainen oli Jani Wickholmin Kuu.

TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: KARI NIEMELÄ

tiedot radiosoitoista voidakseen maksaa soitto-korvaukset taiteilijoille ja tuottajille.

10:n kärjessä kaksi kotimaistaNeljäntenä oli Take That kappaleella Patience (3 411) ja viidentenä Chrstina Aguilera kappa-leella Hurt (3 379). Kuudentena oli paras kotimainen, Jani Wickholmin esittämä ja säveltämä, Pauli Han-hiniemen sanoittama Kuu. Sitä soitettiin yh-teensä 3 252 kerta vuoden mittaan. Seitsemäntenä oli Linkin Park’in What I’ve Done (3 217), kahdeksantena toiseksi pa-

Radiohitit 2007kaupallisissa radioissa

01. Robbie Williams She’s Madonna 3 831

02. Gwen Stefani The Sweet Escape 3 708

03. Gwen Stefani 4 in the Morning 3 466

04. Take That Patience 3 411

05. Christina Aguilera Hurt 3 379

06. Jani Wickholm Kuu 3 252

07. Linkin Park What I’ve Done 3 217

08. Johanna Kurkela Sun särkyä anna mä en 3 139

09. Chris Cornell You Know My Name 2 990

10. Mika Grace Kelly 2 955

11. Nelly Furtado Say It Right 2 938

12. Maroon 5 Makes Me Wonder 2 760

13. Enrique Iglesias Tired of Being Sorry 2 747

14. Irina Pokka 2 732

15. Fergie Big Girls Don’t Cry 2 661

16. Within Temptation What Have You Done 2 626

17. Paulina Rubio Ni Una Sola Palabra 2 609

18. Sunrise Avenue Fairtytale Gone Bad 2 608

19. Pink Nobody Knows 2 553

20. Nightwish Amaranth 2 550

Robbie Williamsilla vuoden radiohitti

Jani Wickholmin Kuu paras kotimainen

Jani Wickholm oli soitetuin kotimainen.

18

Robbie Williamsin paras hitti soi yli kymmenen kertaa päivässä.


19

KU

VAT:

JA

NI W

ICK

HO

LM /

SO

NY-

BM

G F

INLA

ND

. RO

BB

IE W

ILLI

AM

S /

IDO

LS. T

AK

E T

HAT

/ U

NIV

ER

SA

L M

US

IC.G

WE

N S

TEFA

NI /

UN

IVE

RS

AL

MU

SIC

.

Vuoden ykköshitti soi nyt puolet vähemmän kuin aiempien vuosien kärkihitit.

ras kotimainen eli Johanna Kurkelan esittämä, Tomi Aholaisen säveltämä ja Heikki Kerkelän sanoittama Sun särkyä anna mä en (3 139). Yhdeksäntenä Chris Cornellin You Know My Name (2 990) ja kymmenentenä Mikan Grace Kelly 2 955 soittokerralla.

Eroja viime vuoteenTilaston laatinut Kari Niemelä Gramexin ulkomaantilitysosastolta kiinnittää huomiota siihen, että vuoden ykköshitti soi nyt puolet vähemmän kuin aiempien vuosien kärkihitit. Alle 4 000 soittokerralla ei edellisvuosina kär-kisijoille noustu. ”Vuoden 2006 soitetuin, Shakiran Hips Don’t Lie soi yhteensä 6 117 kertaa. Silloinen listan kakkonen ja kolmonenkin, Madonnan esittämä Sorry ja Juanesin esittämä La Camisa Negra, soivat molemmat yli 5 000 kertaa.”

Isot poikkeavat pienistäEroja löytyy myös silloin, kun verrataan suuria valtakunnallisia ja puolivaltakunnallisia radioi-ta paikallisradioihin.

ESEKin/LUSESin AV-erityistuki 2008ESEKin (Esittävän säveltaiteen edistämis-keskus) ja LUSESin (Luovan säveltaiteen edistämissäätiö) yhteinen AV-jaosto julis-taa haettavaksi erityistukea audiovisuaa-lisille, kotimaista esittävää ja/tai luovaa säveltaidetta esitteleville tuotannoille yh-teensä 250 000 euroa. Summa jaetaan 3–5:nä vähintään 50 000 euron suuruisena tukisummana. Tuki voi olla osa isommasta tuotantobudjetista, budjetin tulee kuitenkin olla vähintään 50 000 euroa. Erityistukea voidaan myöntää esimer-kiksi musiikkidokumenteille ja -sarjoille sekä musiikin ajankohtaisohjelmille. Sitä ei myönnetä konserttitaltioinneille eikä myöskään pelkästään myyntiin tarkoite-tuille DVD-julkaisuille. Vapaamuotoiset hakemukset on toimi-tettava 6.6.2008 mennessä alla olevaan osoitteeseen. Päätökset tehdään viimeis-tään elokuun 2008 aikana, ja niistä ilmoite-taan kaikille hakijoille kirjallisesti.

Hakemusten tulee sisältää seuraavat tiedot:

• hakijan nimi ja yhteystiedot sekä pankkitili• tuotanto/ohjelmasuunnitelma käsikirjoituksineen• esitys- ja levityssuunnitelma aiesopimuksineen• haettava summa• kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma

HUOM! Hakemukset pitää toimittaa 8 kpl:na!

Lisätietoja: AV-jaoston puheenjohtaja Pekka Nissilä [email protected]. 040-520 1022 ja jaoston esittelijäsihteeri Jukka [email protected] ESEKin/LUSESin AV-jaostoPieni Roobertinkatu 16, 3. krs00120 Helsinki

Tietoa jaoston normaalista tukitoiminnas-ta löytyy osoitteesta www.esek.fi

Robbie Williamsin kappale ei mahtunut suurissa radioissa edes 30:n eniten soitetun joukkoon. Niissä eniten soi Linkin Parkin What I’ve Done ja toisena oli Gwen Stefanin 4 in the Morning. Myös kotimainen kärki poikkesi. Kym-menen kärkeen sijoittuivat eri kotimaiset eli Apulannan Viisaus ei asu meissä (4. soitetuin), Apulannan Koneeseen kadonnut (6. soitetuin) ja Nightwishin Amaranth (7. soitetuin) Sun särkyä mä anna en oli isoissa radioissa sijalla 19. ja Kuu sijalla 12.

Miten tutkittiin?Nämä luvut perustuvat soittotilastoihin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärän mukaan. Tilastossa ovat mu-kana kaikkien kaupallisten radioiden vuoden 2006 raportoidut soittotapahtumat. Valta-kunnallisten, niin sanottujen puolivaltakun-nallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin tilastoon vain kertaalleen, jos soitot olivat identtisiä eri paikkakunnilla.•

Gwen Stefani (vas.) valloitti toisen ja kolmannen sijan, Take That neljännen.


20

PIIRROS: JOUKO INNANEN

Lukijoiden kysymyksiin vastaamassa tällä kertaa Gramexin apulaisjohtaja

Tuomas Talonpoika.

Kysymyksiä voi lähettää osoitteella [email protected]

Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien

taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole

antaa oikeudellisia neuvoja. Rajoitetun vastaustilan vuoksi vastaukset eivät

välttämättä ole täydellisiä.

P Y K Ä L ÄV I I D A K K O

Haluaisin tehdä musiikkivideoitaOlen aikeissa aloittaa uuden yritystoiminnan, jossa tuottaisin itse suunnittelemiani musiikkivideoita jo olemassa olevien äänitteiden avulla. Voisin tarjota näitä valmiita musiikkivideoita sitten esimer-kiksi vaateliikkeisiin tai televisiokanaville esitettäväksi. Tarvitsen-ko toimintaan joitakin lupia Gramexilta, ja mitä luvat maksavat?

Tarkoituksenasi olisi siis valmistaa julkiseen esittämiseen käytettäviä musiikkivideoita eli audiovisuaalisia teoksia, joihin haluaisit kopioida valmista äänitemusiikkia. Kuvailemasi toiminta ei ole mahdollista il-man erityisiä lupia, koska äänitteiden tuottajat ja äänitteillä esiintyvät muusikot päättävät itse siitä, haluavatko he tehdä musiikkivideon. Si-nulla ei siis ei ole vapaata oikeutta alkaa valmistaa musiikkivideoita kertomaasi tarkoitukseen olemassa olevia äänitteitä hyväksikäyttäen. Käytännössä musiikkivideot tuotetaan levy-yhtiöiden tai joissakin ta-pauksissa myös muusikoiden toimeksiannoista. Äänitteiden kopiointilupia tuollaiseen musiikkivideoiden valmistus-tarkoitukseen ei ole myöskään yleisesti saatavissa, vaan luvista täytyy neuvotella yksityiskohtaisesti oikeudenhaltijoiden kanssa. Oikeudenhal-tijoilla on luonnollisesti aina oikeus kieltäytyä antamasta lupaa tuollai-seen valmistustoimintaan. Mitään ehdotonta oikeutta saada äänitteen tallennuslupa musiikkivideon valmistamiseen ei ole siis olemassa. Koska aloite ja päätös musiikkivideon tekemisestä syntyy käytän-nössä useimmiten levy-yhtiössä äänitteen tuottajan ja muusikoiden kesken, tarvetta kaupalliselle, ulkopuolisille tarjottavalle yleiselle luval-le ei myöskään ole. Silloin kun oikeudenhaltijat antavat ulkopuoliselle tuottajalle nimenomaisen toimeksiannon yksittäisen musiikkivideon valmistamiseen, he antavat tällöin samalla kaikki tarvittavat luvat vi-deolla käytettävään äänitteeseen. Gramex ei siis myönnä äänitteiden tallennuslupia musiikkivideoiden valmistukseen. Musiikkivideon valmistus- ja tuotanto-oikeuksien hankki-minen edellyttää nimenomaisia lupia äänitteen oikeudenhaltijoilta. Tämä käyttömuoto samoin kuin moni muu äänitteen erityiskäyttö on rajattu tekijänoikeusjärjestön hallinnoinnin ulkopuolelle. Tästä syystä Gramexilla ei ole luonnollisesti myöskään hinnastoa tuollaiseen käyttöön.

Äänitteiden käyttö mainoksissaOlemme pienyritys, joka haluaa käyttää mainonnassaan äänite-musiikkia. Saammeko Gramexis-ta tarvittavat luvat levy-yhtiöiden ja muusikoiden osalta?

Gramex ei lisensoi lainkaan äänit-teiden käyttöä mainostarkoituksiin, eli tarvittavia lupia ette saa Gra-

mexista. Äänitteiden käyttäminen mainoksissa on sellaista yksilöllis-tä äänitteiden käyttöä, että se on perinteisesti suljettu pois äänitteitä edustavien tekijänoikeusjärjestöjen hallinnoinnista. Äänitteiden käyttöluvat mai-nontaan tulee pyytää yksilöllisesti levy-yhtiöistä sekä muusikoilta. Oi-keudenhaltijat päättävät tällöin itse kaikki ne ehdot, joilla äänitettä voi-daan mainonnassa käyttää, samoin

kuin hinnat. Mainoskäytössä on muistettava erityisesti, että mainon-nassa tulee ottaa huomioon myös esiintyvien taiteilijoiden moraaliset oikeudet.

Voiko omat biisit laittaanettiin kuunneltavaksi?Olemme tehneet bändin kanssa äänitteen ja haluaisimme lait-taa kokonaisia äänitteitä nettiin bändin kotisivuille kuunnelta-vaksi streaming-muodossa. On myös mahdollista, että laitam-me biisimme samalle sivustol-le ladattavaksi pientä maksua vastaan. Saammeko tehdä näin ja ottaa lataamisesta maksun, jos olemme kaikki Gramexin asiakkaita?

Gramexin tuottaja- ja taiteilija-asi-akkailla on oikeus laittaa vapaasti omia äänitteitään omalle kotisivul-leen kuunneltavaksi. Streaming-tekniikka lienee tällä hetkellä ylei-sin käytössä oleva toimintamuoto. Kannattaa kuitenkin muistaa, että äänitteen laittamiseen nettiin tarvi-taan kaikkien äänitteellä esiintyvien muusikoiden suostumus. Kysymyk-sestäsi ei ilmene, onko äänitteenne omakustanne vai onko sen tuottanut joku levy-yhtiö. Mikäli kyseessä on ulkopuolisen tuottajan, kuten levy-yhtiön tuottama äänite, tarvitaan sen nettiin kuunneltavaksi saattami-seen myös tuottajan nimenomainen suostumus. Äänitteen laittaminen nettiin la-taamista varten on oikeudellisesti äänitteen jakelua, jota Gramex ei hallinnoi. Omakustanteen ollessa kyseessä bändinne voi siis päättää asiasta itse. Te päätätte itse myös sen, millaisilla hintaehdoilla äänite on ladattavissa. Silloin kun äänit-teellä on bändin ulkopuolinen tuot-taja, sekä ladattavaksi laittamiseen että siihen liittyvien ehtojen kuten hinnan asettamiseen tarvitaan myös äänitteen tuottajan lupa.


21

Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

E S E K I N P Ä Ä T Ö K S I Ä 1.11. – 31.12.2007

Äänitetuotanto euroa

Aaltonen & Plexus T:mi Widescreen Mode -yhtyeen cd 2 000

Akademiska Damkören Lyran ry Akademiska Damkören Lyranin cd 1 000

Anttila Ira Ira Kaspin Erik Lindström -cd 2 000

Bonnier Amigo Music Finland Oy Sauli Tiilikaisen cd 2 500

Cheeky Punster Vast Days -yhtyeen cd 500

CNF Broadcasting Oy Electric Monk -yhtyeen cd 800

David Music David Strömbäckin cd 1 700

Edel Records Finland Oy Korsuorkesterin cd 1 000

EMI Finland Oy Ab Ipanapa 1 -cd 5 000 Lapinlahden Lintujen cd 3 000 The Giant Leap -yhtyeen cd 3 500

Fire Inside Music Ay Endstand-yhtyeen cd 1 500

Flamencoyhtye La Pandilla Flamencoyhtye La Pandillan cd 3 000

GAEA Oy Pintandwefall-yhtyeen cd 1 000

HMC – Helsinki Music Company Oy Brightboy-yhtyeen cd 2 000 Kristiina Braskin cd 3 500

Humble House Records Oy Mika Nuorvan cd 2 000

Jiffel Music Oy EXIT-yhtyeen cd 3 500

Johanna Kustannus Oy Absoluuttinen Nollapiste -yhtyeen cd 1 500

K-S Studio Audio Oy Leverage-yhtyeen cd 1 700

Kujala Susanne Susanne Kujalan cd 400

Monsp Records Steen1:n cd 1 500

MTG Musiikkituottajat Group Oy Tomi Markkolan cd 2 500

Omfalos Music Vox Cantorum -kuoron cd 400

Ondine Oy Radion sinfoniaorkesterin Joonas Kokkonen -cd 2 000

Polón Tommi United Underworld -yhtyeen cd 800

Rähinä Records Oy Elastisen cd 1 000

Rantalainen Tuija Tuija Rantalaisen cd 1 300

Rättyä Janne Janne Rättyän cd 400

Rogersound Oy Mary Mayhem -yhtyeen cd 1 200

Salix Ay Tauno Palon levytyksien 1934–42 cd 1 000

Seppä Anita Liisa Luxin cd 2 000

Shotgun Productions Oy The Bluestation -yhtyeen cd 1 000

SonyBMG Music Entertainment Oy Scandinavian Music Groupin cd 4 000

Spin-Farm Oy myGRAIN-yhtyeen cd 2 000 Shamrain-yhtyeen cd 1 500

Suomen Lähetysseura ry Ritva Koistisen cd 1 000

Texicalli Records Oy Lauri Porran cd 2 500

Universal Music Oy Club For Five -yhtyeen joululevy 4 000

Viihde & Vuorovaikutus Oy Pepe Willbergin cd 2 000

VL-Musiikki Oy Hessu Haaksiluodon cd 1 500

Warner Music Finland Oy Jenni Vartiaisen cd 5 000 Northern Kings -yhtyeen cd 3 500 Stalingrad Cowgirls -yhtyeen cd 3 500

Wentus Blues Band Family Meeting -elokuvan musiikin cd (tupla-cd) 2 000

Zen Master Records & Publishing Oy Sanna Kurki-Suonio Trion cd 2 500

Audiovisuaalinen tuotanto

euroa

Art Films Production AFP Dokumentti Pekka Strengistä 10 000

Bravo United Ensiferum-yhtyeen musiikkivideo 7 000

Break A Leg Entertainment Oy Goon-yhtyeen musiikkivideo 250

Castafi orello Oy Maritta Kuulan musiikkivideo 2 000

ESEKin äänitetuen

maksaminen edellyttää,

että tukea saaneesta

äänitteestä on toimitettu

Gramexille ääniteilmoitus.

21

>>>

Gramexin asiakkaana voit nyt tilata musiikkilehdet Infernon, Rumban ja Rytmin, sekä elokuvalehti Episodin normaalia edullisempaan hintaan. Alennuksen saa sekä korvauksen-maksaja- että korvauksensaaja-asiakas. Saat alennuksen, kun teet tilauksen Gramexin kotisivulla www.gramex.fi

EpisodiSuomen suurin elokuvalehti

Suomen suurin elokuvalehti esittelee ensi-iltaelokuvat

ja niiden taustat, sekä henkilöt elokuvien taka-na. Lehti tulkitsee koti-maista ja kansainvälistä elokuvan maailmaa ja

sen tuoreimpia ilmiöitä. Episodia kannattaa lukea,

jos katsot elokuvia teatterissa, kotiteatterissa tai tv:stä.

InfernoRaskaan rockin erikoislehtiRaskaan rockinerikoislehti Infernotarjoaa raskasta asiaalaadukkaassa paketissa.Inferno on Pohjoismaiden suurin metallijulkaisu, jossa parhaat alan osaajat kirjoittavat aiheesta kuvia kumartelematta.

RumbaVältä huonoa musiikkia!

Rumba on vuonna 1983 perustettu rock- ja pop-musiikin sanansaattaja. Rumba uutisoi tuoreeltaan kotimaan musiikkiuutiset, esittelee uudet levyt ja bändit ensimmäisenä sekä

tuo maailmalta ajankohtaiset aiheet suomalaisille.

HuippulehtiäGramex-etuina!

RytmiMonipuolista musiikkia1934 perustettu Rytmi on toiminut musiikinharrastajien perus-oppaana vuosikymmeniä. Rytmi on vahva luku-paketti, joka kattaa modernin populaari-musiikin ilmiöiden koko kaaren.

41e

32e

42e

32e


22

EMI Finland Oy Ab CMX-yhtyeen musiikkivideo 3 000

Eppu Normaali Oy Eppu Normaalin musiikkivideo 5 000

HarhaFilms Osuuskunta Notkea Rotta -yhtyeen musiikkivideo 1 000

Helmi Promotion Oy Club For Five -yhtyeen musiikkivideo 4 000

HMC – Helsinki Music Company Oy Sturm und Drang -yhtyeen musiikkivideo 7 500

Johanna Kustannus Oy Absoluuttinen Nollapiste -yhtyeen musiikkivideo 1 250

KHY Suomen Musiikki Oy Dokumentti ja dvd Egotripistä 10 000

Kinokombinat Oy Dokumentti ”Topi Sorsakoski & Agents 2007” 4 000

Kroma Productions Oy Dokumentti Henrik Otto Donnerista 35 000

Lighthouse Music Oy Beagon-yhtyeen musiikkivideo 750

Ondine Oy Hui Kauhistus -lastenoopperan dvd-julkaisu 10 000

Koirien Kalevala -lastenoopperan dvd-julkaisu 10 000

Poko Rekords Oy Musta Joutsen -yhtyeen musiikkivideo 500

PVC Oy Ab Dokumentti Ulf Söderblomista 8 000

Quetzalcoatl Production Oy Radiopuhelimet-yhtyeen dvd 5 000

Rähinä Records Oy Elastisen musiikkivideo 2 500

SonyBMG Music Entertainment Oy Anna Abreun musiikkivideo 3 750 Katri Ylanderin musiikkivideo 5 000

Unilumi Oy Dokumentti Wimme Saaresta 10 000

Universal Music Oy Liekki-yhtyeen musiikkivideo 2 000

Vasara Films Oy Pain Confessor -yhtyeen Verkatehtaan konsertin taltiointi 4 000

The Machete -yhtyeen musiikkivideo 1 500

Warner Music Finland Oy Northern Kings -yhtyeen musiikkivideo 2 000

Stalingrad Cowgirls -yhtyeen musiikkivideo 2 500

Esiintymistilaisuudet

euroa

Aaltonen Lasse Riistetyt-yhtyeen Brasilian kiertue 2007 800

Aarnio Roope Auvo Kvartetin kiertue Englantiin ja Skotlantiin lokak. 2007 600

Australia Northern Europe Liaisons Iiro Rantala New Trion esiint.matka Australiaan tammik. 2008 1 800

Avanti! ry POLITIIKKA!-konsertti 25.11.2007 3 000

Björklöf Mikael Micke Björklöf & Co:n esiint.matka Australiaan 2008 1 000

Bluesland Production Oy Erja Lyytisen & yhtyeen Saksan ja Hollannin kiertue lokak. 07 1 000

Different Level Suomalaisen maailmanmusiikin konsertti Itävallassa 4/2008 1 000

Sväng-yhtyeen Benelux-maiden keikat joulukuussa 2007 1 000

Ensemble Polaris Maria Kalaniemen esiint.matka Kanadaan 2008 1 000

folkBALTICA Suomalaisartistien osall. folkBALTICA-festivaalille 2008 1 500

Freelancemuusikot ry Freelancemuusikot ry:n 60-vuotisjuhlakonsertti 20.11.2007 1 000

Rytmihäiriö-klubi vuonna 2008 3 000

Hakala Petri Helsinki Mandoliners -yhtyeen esiint.matka Japaniin 2008 1 000

Hanoi Productions Ay Hanoi Rocks -yhtyeen Euroopan kiertue helmi–maalisk. 2008 3 500

Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry Helsingin Barokkiorkesterin konsertti 5.10.2007 1 500

Helsingin Kitaraseura ry Vicente Asencio -konsertti 14.10.2007 400

Hetan Musiikkipäivät ry Hetan Musiikkipäivät 2008 4 000

Hurskainen Jonna Taidemusiikin klubikonserttisarja keväällä 2008 1 400

Hype Productions Oy Negative-yhtyeen Saksan kiertue syyskuussa 2007 2 500

Ikonen Kari Kari Ikonen & Karikko -yhtyeen kiertue helmikuussa 2008 1 000

IKRA-klubi Itsenäisyysyö 2007 -festivaali Moskovassa 25.11.2007 2 000

InTo-ooppera ry Taikahuilu-oopperan koululaisesitykset 2008 800

J. Karppanen Oy Pieni ja hento ote -konsertti Jyväskylässä 13.10.2007 3 000

Juhola Johanna Tango Roto, musiikki- ja tanssi- esityksen tuottaminen 2008 3 500

Kamarimusiikin kannatusyhdistys Jousikvartetit Ritarihuoneella -konserttisarja keväällä 2008 4 000

KAMUT ry Sulatto-festivaali 2008 2 000

Kansanmusiikin ja -tanssinedistämiskeskus Äijä-yhtyeen kiertue maaliskuussa 2008 1 000

Markku Lepistö & Co -yhtyeen kiertue tammikuussa 2008 1 000

Spontaani Vire -yhtyeen kiertue huhtikuussa 2008 1 000

Suo-trion ja Antti Paalasen kiertue helmikuussa 2008 1 000

Kansanmusiikkiyhdistys Mahti ry Kansanmusiikkifestivaali Hippa 2008 3 000

Kapsäkki osuuskunta Anna Liisa -oopperan tuottaminen 2008 5 000

Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri Konsertit Wienissä ja Freiburgissa marrask. 2007 3 000

Kilven kuoro ry Cantama-konsertti Suomenlinnassa 23.5.2007 1 500

Kokkolan Oopperayhdistys ry Lepakko-operetin esitykset Helsingissä tammik. 2008 5 000

Laasanen Teemu SOI Suksilla -festivaali 2008 1 000

Lahden Runomaraton ry Chango-konsertti Lahdessa 3.11.2007 1 000

Lauluyhtye Ketsurat Lauluyhtye Ketsuroiden 5-vuotis- juhlakiertue syksyllä 2007 500

Lumen Valo ry. Lux Eterna – Ikuinen Valo -konsertti 2.11.2007 800

Luolajan-Mikkola Markku Mendelssohnia periodisoittimin -konsertti 23.10.2007 1 000

Musiikkia! Ruovesi ry Musiikkia! Ruovesi -kamarimusiikkijuhlat 2008 2 000

Musiikkia ja arkkitehtuuria ry Vierivä kivi -oopperan tuottaminen Noormarkussa 2008 2 000

Musiikkikilta Pelimannit ry Kansamusiikkiklubit Kokkolassa keväällä 2008 1 000

NEM-Booking Oy Lovex-yhtyeen Keski-Euroopan kiertue marrask. 2007 1 400

Numminen M. A. Esiintymismatka Keski-Eurooppaan maalisk. 2008 600

Nykänen Susanna Elämä on juhla -esitykset syksyllä 2008 3 000

Oopperayhdistys Opera Pieno ry Naisten kosto -oopperan tuottaminen 2008 1 500

Paha Juuso Ky Tuomon kiertue Saksaan marraskuussa 2007 1 500

Perinnearkku ry Perinnearkku-klubit Helsingissä keväällä 2008 1 000

Rantanen Saijaleena Pauli Hanhiniemi & Hehkumo -yhtyeen kiertue huhtik. 2008 2 000

Renko Markku Rengon keinu -yhtyeen kiertue maaliskuussa 2008 800

Rissanen Aki Belfi n Quartetin kiertue syyskuussa 2007 300

Ruuskanen Maija Esiintymismatka Hollantiin loka–marraskuussa 2007 300

Saksan Suomi-instituutti Kamus-kvartetin konsertti Berliinissä huhtik. 2008 500

Sergey Kuryokhin Foundation Desert Planetin esiint.matka Venäjälle marrask. 2007 500

Sipilä Joel Endstand-yhtyeen Euroopan kiertue syksyllä 2007 1 000

Sprucefi eld Oy Ltd Ben Granfelt Bandin Saksan kiertue syksyllä 2007 700

Suomalainen Kamariooppera ry Nainen kuin jäätynyt samppanja -oopperan esitys Kajaanissa 800

Suomen Jazzliitto ry Pentti Lasanen & Big Swing -orkesterin kiertue huhtik. 2008 4 000

Timo Lassy Bandin kiertue helmi–maaliskuussa 2008 3 000

Suomen Kansanmusiikkiliitto ry JuuriJuhla–RotFest 2008 2 500 Samuelin Poloneesi 2008 2 000

Suomen nykyteatterin museo -yhdistys ry RIITTA – nainen talossa -musikaalin tuottaminen 2008 3 000

Suomen Säveltäjät ry Pohjoismaiset Musiikkipäivät 2008 3 000

Syren Juhani Jussi Syrenin & Groundbreakersien USA:n kiertue keväällä -08 500

Tampere Biennale Tampere Biennale 2008 5 000

Tampere Guitar Festivalin kannatusyhdistys ry Tampere Guitar Festival 2008 2 000

Turku Jazz ry Turku Jazz 2008 1 800

Vaarat Soi ry Koli Jazz 2008 1 500

Vaasan kamarimuusikot ry Eero Heinosen konsertti Vaasassa 30.9.2007 300

Vanha musiikki ja historiallinen tanssi eläväksi ry Historiallisten tanssien konsertti Tampereella 30.9.2007 1 000

Zagros Ensemblen kannattajayhdistys ry Kamarimusiikkikonserttisarja 2008 2 500

>>>

22


2323

1 Vuosittain ESEKiltä anotaan tukea noin 1 600:aan esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan. Runsas puolet anomuksista johtaa myönteiseen päätökseen.

Y H D E K S Ä S T Ä S A D A S TA

ESEKin seuraavat anomusajat AV-tuotanto: 15.4. mennessä. Kuoromatkat: 15.4. mennessä. Äänitetuotanto: 30.4. mennessä. Markkinointi ja vienti: 30.4. mennessä. Esiintymistilaisuudet: 15.5. mennessä. Työskentely: 15.5. mennessä. Anomusten pitää olla ESEKissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä! Anomuskaavakkeet Internetissä osoitteessa www.esek.fi , postin kautta lähetettävien tilaukset puh. (09) 6803 4040.

Käyttäkää päivitettyjä

kaavakkeita!

Ondinen Reijo Kiilunen uskoo tulevaisuuteen:”Äänilevy pitää pintansa”Ondinen toimitusjohtaja Reijo Kiilunen palasi Cannesin Midem-mes-suilta toiveikkaana. ”Useimmat jakelijamme eivät olleet lainkaan niin epätoivoisia lähitule-vaisuuden suhteen kuin yleensä puhutaan. Tilanne vaihtelee maasta riip-puen, mutta keskimäärin ainakin lähivuosiksi on kansainvälisessä jakelus-sa odotettavissa suhteellisen tervettä liiketoimintaa myös CD:n osalta.” Suomen cd-myyntiä painaa alas levykauppojen väheneminen. ”En-nen oli sentään Musiikki Fazer ja Free Records Shop, nyt ei ole niitä-kään”, Kiilunen harmittelee. ”Ja kun hyllytila vähenee, siitä kärsii tietysti ensimmäisenä harvinaisempi ohjelmisto. Ainahan levykauppa on ollut tähtivetoista, mutta nyt se korostuu entisestään.” Kiilunen oli Midemissä tavannut myös tärkeimpien digitaalisten kauppapaikkojen iTunesin ja eMusicin klassisesta puolesta vastaavat henkilöt. Yhteistyö näiden kanssa on nyt tärkeällä sijalla, sillä klassisen musiikin digitaalinen myynti on lähtemässä hyvin käyntiin. ”Ongelmana on, että kauppapaikkoja on vielä niin vähän ja niiden hakumoottorit ovat syntisen huonoja klassiselle musiikille.” Kiilunen näkee kuitenkin valoa taivaanrannassa. ”Amazon on avannut sähköisen kauppapaikkansa USA:ssa ja avaa pian toivottavasti myös Euroopassa. Niin ikään Naxos on avannut digitaalisen kauppapaikkan-sa classicsonline.com, jossa mekin olemme mukana. Kunhan mukaan tulee vielä Nokia, alkaa syntyä kunnon kilpailua, ja silloin kaikkien on pakko parantaa palveluaan.” ”Emmekä me suomalaisen musiikin tuottamisesta luovu”, Kiilunen lupaa. ”Meidän on vain kaikilla markkina-alueilla hyväksyttävä, ettei se kuulu mainstream-osastoon. Hienoja tuloksia on silti joidenkin säveltä-jien myynnissä saavutettu.” Kiilunen mainitsee Einojuhani Rautavaaran, Magnus Lindbergin ja Kaija Saariahon. Heitä tuntemattomammat suomalaiset säveltäjät jäisi-vät Ondinelta levyttämättä, mikäli ulkopuolista tukea ei olisi, sen Kiilu-nen myöntää. ”ESEKin olemassaolosta muistan aina kiittää iltarukouksessani. Yh-dessä LUSESin kanssa ESEK tekee meidän ohjelmistopolitiikkamme mahdolliseksi.” ”Jos jonkin toivomuksen saisi esittää, niin se olisi se, että tukisum-ma olisi suhteessa produktion kokonaisbudjettiin. Nyt tuntuu siltä, että kaikki anomukset menevät saman muotin läpi, riippumatta siitä miten kalliista tuotannosta on kyse.” Ondinen tämänkertainen uutuus sisältää Joonas Kokkosen musiik-kia Radion sinfoniaorkesterin soittamana. Levystä on ehtinyt tulla jo pari arviota, joista Kiilunen on ylpeä. ”Classic.comissa se kehuttiin maasta taivaaseen ja se sai täydet pisteet. Uudessa Fonoforumissa se pääsi osastoon ’Sterne des Monats’, joka tarjoilee kuukauden parhaat levyt.”

Anu Karlson

Reijo Kiilunen uskoo, että myös klassisen musiikin digitaalinen myynti lähtee käyntiin.

KU

VA: H

EIK

KI T

UU

LI

Markkinointi–vientituki euroa

Backstage Alliance Underwater Sleeping Societyn Euroopan promokiertue 2007 1 000

Break A Leg Entertainment Oy The Valkyrians -yhtyeen Euroopan promokiertue kesällä 2007 500

Fullsteam Records No Shame -yhtyeen Euroopan promokiertue 2007 1 000

Rubikin showcase Transmission 2007 -tapahtumassa Kanadassa 2 000

The Micragirlsien Euroopan kiertue Heavy Trashin kanssa 2007 2 000

Hype Productions Oy Day Eleven -yhtyeen Saksan kiertue Negativen kanssa 2007 1 000

Insomnium Insomnium-yhtyeen promokiertue Eurooppaan marrask. 2007 2 000

Karanka Jonna Kuupuun Euroopan kiertue Animal Collectiven lämmittelijänä 400

Music Export Finland Helsinki in Berlin -tapahtuman 2008 kevyen musiikin ohjelma 20 000

Suomalaisyhtyeiden showcaset Eurosonic-tapahtumassa 2008 3 000

Mustelma Music Oy Vanity Ink -yhtyeen promokiertue Italiaan marraskuussa 2007 500

Nygård Mathias Turisas-yhtyeen promokiertue Eurooppaan syksyllä 2007 3 000

Rockadillo Records Vientikatalogi 1 200

Sakara-tuotanto Ay Stam1nan Baltian ja Saksan kiertue Apocalyptican kanssa 2007 7 000

Shadow World Records Oy Discard-yhtyeen levyn promotointi Isossa-Britanniassa 300

Spin-Farm Oy Amoralin Euroopan kiertue Northerin lämmittelijänä 2007 1 700

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Arctic Paradise LIVE 2008 6 000

Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ry Levyale 2008 -kampanja 40 000

Vanhala Markus Omnium Gatherum -yhtyeen promokiertue / UK ja Irlanti 2008 1 000

Welldone Agency & Promotion Oy Stalingrad Cowgirlsien promo- keikat Ruotsissa ja Norjassa 1 000

Wentus Blues Band Wentus Blues Bandin Englannin promokiertue heinäk. 2007 2 000

Työskentelytuki

kuukautta

Aarnio Petri 1 Angervo Ilari 1 Auer Petri 1 Hakoköngäs Jukka 1Hedman Ari-Matti 1Herranen Mikko 1 Härkönen Ville 1 Iivanainen Mikko 1Innanen Mikko 3 Kaakkomäki Jukka 1 Karjalainen Jarno 1 Kerola Elisa 1 Kilpiö Taina 1 Kuusimäki Anni 1 Laakso Joel 1 Laiho Elisa 1 Laitinen Juho 2 Lehto Lassi 3 Lohenoja Mikko 1Martimo Oskari 1Mäkelä Timo 2 Mäkilä Sasha 2 Ollikainen Tommi 1Pensola Minna 2 Pietilä Esa 1 Pohjola Mika 1 Pöyhönen Samuli 1 Räisänen Eija 3 Romppanen Jarmo 1 Rönkkö Ville 1 Sampela Karo 1 Sariola Petteri 1 Selin Didier 1 Seliverstow Fedja 1 Siitonen Tero 1 Suvanne William 1 Taira Joonas 1Tegelman Pekka 2 Tirronen Tuomo 1 Toivanen Joona 2 Tokazier Hillel 1 Ursin Eeppi 1Votkin Niko 1Vuori Jussi 1


24

Tekijänoikeuskorvaukset ovat elintärkeitä suomalaiselle

kulttuurille. Muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänitteiden

tuottajille ne kerää Gramex.

Gramex on Suomen suurin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö.

Gramex edustaa yli 40 000 suomalaista taiteilijaa ja tuottajaa sekä palvelee noin

28 000 musiikin käyttäjää.

Gramexin korvaushallinnointi on kustannustehokasta:

vajaa yhdeksän kymmenesosaa kerätystä rahasta jaetaan eteenpäin.

Gramex on voittoa tuottamaton yhdistys, jossa päätösvaltaa

käyttävät muusikkojen, solistien ja äänitteiden tuottajien edustajat.

GRAMEX RYPieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki

Toimisto avoinna: ma-pe 8.00–16.00Asiakaspalvelu avoinna: ma-pe 9.00–15.00

vaihde puh. (09) 6803 400fax Gramex (09) 6803 4010fax ESEK (09) 6803 4033

[email protected] www.gramex.fi

Talous, hallinto ja viestintä

Hannu Marttila 6803 4022toimitusjohtaja

Lauri Kaira 6803 4064apulaisjohtaja, tiedotus

Sari Lindström 6803 4021hallintosihteeri

Marja Hakkarainen 6803 4023taloushallinto

Tuija Niemi 6803 4098toimistopalvelut

Tietojärjestelmät

Jorma Härkki 6803 4020apulaisjohtaja

Sami Hiltunen 6803 4032mikrotukihenkilö

Lakiasiat, sähköinen media (Radio, TV, Internet, mobiili ja kopiointi)

Tuomas Talonpoika 6803 4019apulaisjohtaja

GRAMEXIN KOKO HENKILÖKUNTA PALVELEE SINUA

Sami Kokljuschkin 6803 4066lakimies

Heidi Wilska-Lehtonen 6803 4013asiakas- ja sopimusneuvottelija

Jaripekka Koikkalainen 6803 4044asiakas- ja sopimuskoordinaattori

Äänitteiden julkinen esittäminen

Leena Pitkänen 6803 4029apulaisjohtaja 040 501 8714

Heljä Juutilainen 6803 4027asiakasvastaava

Tarja Ylitalo 6803 4014äänitteiden käyttösopimukset, laskutus, perintä

Alue-edustajat

Harri Franssi 040 706 4742Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa

Jarmo Hänninen 040 707 8958Varsinais-Suomi, Satakunta

Jari Luomi 040 543 5570Pääkaupunkiseutu, Länsi-Uusimaa

Tapio Nokkala 0400 519 128Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala

Matti Nummiaro 0400 892 604Etelä-Karjala, Kymi, Etelä-Savo, Häme

Hannu Virkkala 040 500 9938Pohjois-Suomi

Carl-Johan Wolff 0400 609 305Pääkaupunkiseutu, Itä-Uusimaa

Kotimainen tilitys ja asiakaspalvelu

Tarja Henriksson 6803 4016asiakaspalvelupäällikkö

Pirjo Peltonen 6803 4018tilityspäällikkö

Riitta Pelli 6803 4015asiakassopimukset, äänitetiedot

Taru Tuovinen 6803 4017asiakassopimukset, äänitetiedot

Ilona Österman 6803 4046kotimaiset ja ulkomaiset äänitteet

Ulkomainen musiikki, radioraportointi

Kari Niemelä 6803 4011projektipäällikkö, äänitteet ja tilitykset

Pekka Purhonen 6803 4030ulkomainen tilitys

Arttu Rokka 6803 4012radioraportointi

ESEK

Leena Hirvonen 6803 4041pääsihteeri

Ulla Lahdensuo 6803 4042toimistosihteeri

GramexpressAnu Karlson 6803 4058toimittaja

Finnish Music QuarterlyJonathan Mander 6803 [email protected]

Musiikin käyttäjäasiakas

Yrityksen nimi

Y-tunnus

Asiakasnumero

Uusi ( ) laskutusosoite ( ) toimipaikan osoite

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh.

Sähköposti

( ) Laskutusperusteina olevat tietoni ovat muuttuneet, ottakaa yhteyttä!

G R A M E X I N PA LV E L U K O R T T I

Taiteilija- ja tuottaja-asiakasOlen ( ) taiteilija-asiakas ( ) tuottaja-asiakas

Etunimet

Sukunimi

Syntymäaika

Gramex-numero

Uudet yhteystietoni

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh. (työ ja koti)

Sähköposti

Jos pankkiyhteystietosi ovat muuttuneet, ole hyvä ja toimita vapaamuotoinen muutosilmoitus Gramexin asiakaspalveluun.

Gramexmaksaa

postimaksun

Gramex ryTunnus 500509800003 Vastauslähetys

Ilmoita muuttuneet tietosi Gramexin rekisteriin, kiitos!

Ehdotukseni/kysymykseni asiakaspalvelulle (meilillä: [email protected] ):


Documents

Gramexpress - Etusivu :: Gramex · Nightwish otti sen sijaan vuoden yhtyeen palkin-non ja bändin kitaristi Tuomas Ho- ... ”Dark Passion Play” Nightwish † Vuoden e-Emma: .ﬁ