Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the … · 2008. 6. 17. · Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet Kuinka internet toimii

Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet

The materials and documents have been developed in the framework of a project financed by the European Community.

The contents of the documents do not necessarily reflect the opinion of the EU Commission.

1


INTERNETIN SELAUKSEN KÄSIKIRJA Grandparents & Grandchildren Projekti Kirjoittajat Gilberto Collinassi – Net Learning ENAIP FVG Andrea Musi – Net Learning ENAIP FVG Barbara Lavalle - Net Learning ENAIP FVG Mara Galmozzi - AIM/Associazione Interessi Metropolitani Suomentanut: Risto Mikkonen Originaali ************************************************************ Version 06 by Net Learning ENAIP FVG Start date: 20 June 2007 Last update: 27 August 2007 ************************************************************ Copyright © 2007 - ENAIP Friuli Venezia Giulia Via Leonardo da Vinci, 27 33037 Pasian di Prato (UD) – Italy Telephone: 0432 693611 – FAX 0432 690686 Email [email protected] http://www.microcosmi.org

2

http://www.microcormi.org/

mailto:[email protected]

http://www.microcosmi.org/


Sisällys

Historiaa .................................................................................. 4

Kuinka internet toimii .................................................................. 8

Mitä tarvitset päästäksesi Internetiin ...............................................12

Tietokoneen käynnistys................................................................13

Internetiin pääsy ja yhteys............................................................14

INTERNETIN SELAILU ......................................................................16

Surffailu netissä ........................................................................16

Kuinka tietokone sammutetaan ......................................................19

Yleisimpien ongelmien ratkaisu ......................................................20

Harjoittele www-sivuilla surffausta .................................................22

TIEDONHAKU INTERNETISSÄ .............................................................23

Hakukoneet..............................................................................23

Harjoittele tiedonhakua internetissä ...............................................27

SÄHKÖPOSTI................................................................................28

Sähköposti: uusi kommunikoinnin väline ...........................................28

Sähköpostijärjestelmä .................................................................30

Harjoittele sähköpostin käyttöä .....................................................31

SANASTO....................................................................................32

3

Historiaa

50-luvulla amerikkalaiset kilpailivat

venäläisten kanssa avaruuden

valloituksesta, mutta tulokset

olivat surkeita; suurinta osaa

raketeista ei saatu edes laukaistua

irti alustasta, ja ne, jotka saatiin,

lensivät täysin holtittomasti.

Tämän seurauksena käynnistettiin

valtava tieteellis-tekninen projekti.

Lisäksi perustettiin Yhdysvaltain

asevoimien tutkimusorganisaatio

ARPA (Advanced Research Projects

Agency). Saksalainen tiedemies

Wherner Von Braun, joka tuli

Yhdysvaltoihin Saksan hävittyä sodan, kutsuttiin mukaan organisaation työhön.

Jatkon tietävät kaikki. NASA kykeni kovalla työllä nujertamaan venäläiset

avaruuden valloituksessa lähettämällä ihmisen ensimmäistä kertaa Kuuhun

vuonna 1969. Avaruuden valloituksen sivutuotteena syntyi ennen pitkää

Internet: vuonna 1965 ARPA ilmoitti, että asevoimien tutkimusorganisaation

kanssa toimivien yliopistojen tietokoneet tulisi yhdistää tavalla tai toisella.

Roberto Dadda:

Lokakuun 4:s vuonna 1957 on varmaankin

ensimmäisiä lapsuuteni aamuja, josta minulla

on selkeä muistikuva. Olin alakoulun

kolmannella luokalla, ja opettaja selitti meille,

että venäläiset olivat lähettäneet satelliitin

avaruuteen ensimmäistä kertaa ihmiskunnan

historiassa. Muistan, kuinka koulusta

lähtiessämme katselimme taivaalle, koska

ajattelimme lapsellisesti, että olisi mahdollista

nähdä jonkinlainen merkki lentävästä

esineestä, jonka laukaiseminen taivaalle oli

tehnyt meihin niin voimakkaan vaikutuksen.

En voinut tietää, että samalla oli lähtenyt

käyntiin tapahtumasarja, joka tulisi

vaikuttamaan niin paljon minun elämääni.

Kun suuret tietoliikenneyhtiöt yrittivät

vakuuttaa, että moinen hanke oli

sulaa hulluutta, Yhdysvaltain

länsirannikolle perustettu pieni firma

loi ensimmäisen järjestelmän.

Yhdysvaltain puolustusministeriön


alainen DARPA (Defence Advanced Research Project Agency Network) perehtyi

asiaan ja rakensi vuonna 1969 ARPANETin (Advanced Research Project Agency

Network). ARPANETissä kytkettiin toisiinsa kahden suuren

yhdysvaltalaisyliopiston Los Angelesin University of Californian (UCLA)

(www.ucla.edu) ja Piilaakson sydämessä Palo Altossa sijaitsevan Stanfordin

yliopiston (www.stanford.edu) tietokoneet. Järjestelmän oli kehittänyt

Stanfordin yliopiston tutkimusinstituutti (www.sri.com). Laitteina toimi kaksi

Xerox Data Systemsin vanhaa mallia. Kyllä, luit aivan oikein; kopiokoneyhtiö

Xerox oli tuohon aikaan johtavia yhtiöitä tietojenkäsittelyn alalla.

Internetin syntymäajan voi määrittää tarkasti: se on lokakuun 29:s vuonna 1969

klo 22.30 Yhdysvaltain länsirannikon aikaa.

Netillä on myös syntymätodistus; sivu, johon ensimmäinen yhteydenotto on kirjattu. Päivämäärä on vasemmassa yläkulmassa, alapuolella on kellonaika ja teksti: ”Talked to SRI host to host”.

Tarina kertoo, että kun yhteys oli aikaansaatu, asialla olleet kaksi ryhmää

soittivat toisilleen. Oli sovittu LOGIN-sanan lähettämisestä:

– Lähetimme L-kirjaimen, näettekö sen? – Kyllä!

– Nyt lähti O… – Näkyy…

Tämän jälkeen yhteys katkesi, mutta uusi aikakausi oli

alkanut. Muutaman viikon päästä muodostettiin yhteys

myös Utahin ja San Diegon yliopistojen tietokoneisiin, ja

näin netti oli saanut alkunsa. Internetistä on melko pian

muodostunut suunnaton verkkojen verkosto, johon on

periaatteessa mahdollista yhdistää mikä tahansa tietokone

maapallolla.

5

http://www.ucla.edu/

http://www.stanford.edu/

http://www.sri.com/


Sähköposti tuli kuvaan mukaan vuoden 1973 paikkeilla; nykyisin se on netin

käytetyin palvelu. Sähköpostin keksi BBN:llä työskennellyt Ray Tomlinson.

Vuotta myöhemmin ARPANET saatettiin yleisön tietoisuuteen, ja Tomlinson

sovelsi siihen sähköpostiohjelmaansa. Siitä tuli välittömästi suosittu, kun Larry

Roberts kehitti ensimmäisenä ohjelmiston sähköpostien hallintaan.

Ensimmäinen viesti, jonka hän lähetti, ja siten ensimmäinen koskaan lähetetty

sähköpostiviesti oli ”QWERTYUIOP”. Kerrotaan myös tarinaa, että idea

tuli amerikkalaiselta tutkijalta, joka

kotimatkallaan tiedekongressista

huomasi unohtaneensa

parranajokoneensa yliopiston

asuntolaan. Koska puhelut olivat

tuohon aikaan niin kalliita, tutkija

päätti rahaa säästääkseen lähettää

asiaa koskevan viestin netin kautta.

Tuo yksinkertainen, melko tylsä

viesti olisi voinut käynnistää

todellisen vallankumouksen!

Seuraavaa mullistusta jouduttiinkin sitten

odottamaan jonkin aikaa.

Vasta vuonna 1991 englantilainen Tim

Berners-Lee, joka työskenteli Genevessä,

keksi soveltaa hypertekstiä nettiin. Näin

hänen kehittelemänsä prototyyppi World

Wide Web (www) oli saanut syntynsä.

World Wide Webin idea sai alkunsa itse asiassa jo kaksi vuotta aiemmin 1989

CERN:issä, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa. Berners-Lee ja hänen

kollegansa Robert Cailliau toivoivat saavansa tieteelliset tekstit sähköisessä

muodossa kaikkien saataville voidakseen siten parantaa yhteistyön edellytyksiä

tiedeyhteisön sisällä. Tätä silmälläpitäen he alkoivat määritellä dokumenttien

vaihdon standardeja ja protokollia tietoverkossa. Syntyi HTML-kuvauskieli ja

http-protokolla.

Kyseinen formaatti ja protokolla mahdollistivat rajoitetun tiedonvaihdon

asiaankuuluvien sovellusten avulla (web-selain).

Keksinnön yksinkertaisuus ja tehokkuus johti oitis suosioon akateemikkojen ja

tutkijoiden keskuudessa, levisi bisnesmaailmaan ja johti lopulta nykyiseen

6


”webbiaikakauteen”. Nykyisin miljardit websivut muodostavat suuremman

kirjaston kuin kukaan olisi koskaan osannut kuvitella, ja kaikki on saatavilla

mukavasti kotioloissa vähin kustannuksin.

Ja me olemme vasta päässeet alkuun!

7


Kuinka internet toimii

Internetissä on siis kyse verkkojen verkostosta. Kokonaisuuteen kuuluu

tietokoneita, joita kutsutaan palvelinkoneiksi. Niitä on kaikkialla maapallolla,

ja ne toimivat 24 tuntia vuorokaudessa pitäen sisällään tietoa, tarkemmin

sanoen nettisivustoja ja -sivuja.

Websivuille päästäkseen tulee tietää kyseisen sivuston osoite, jonka voi

tarvittaessa saada selville hakukoneella. Yksittäinen tietokoneen käyttäjä voi

päästä nettiin palveluntarjoajan (ISP, Internet Service Provider) avulla. Asiakas

on tällöin puhelinverkon, kaapeli-tv-verkon tai langattomasti 3G-verkon kautta

yhteydessä liittymän tarjoajaan, jolla on puolestaan yhteys

palvelinkoneisiin.

8


Jos käytetään perinteistä puhelinmodeemiyhteyttä, asiakas saa

palveluntarjoajalta puhelinnumeron, joka mahdollistaa pääsyn Internetiin.

Numero on erityisen tärkeä, sillä tässä, jo vanhentuneessa yhteystyypissä

vastaa tiedonsiirron kuluista asiakas; jos asiakkaalla on sama suuntanumero

kuin liittymän tarjoajalla, Internetin selaaminen maksaa vain

paikallispuhelumaksun.

Jos haettava tieto on palvelinkoneella, joka sijaitsee toisessa kaupungissa tai

jopa toisessa maassa, asiakkaan kulut eivät nouse, koska liittymän tarjoajan

tehtävä on etsiä netin avulla informaatio mistä päin maailmaa tahansa.

Tällä hetkellä ehdottomasti yleisimpiä liittymävaihtoehtoja ovat ns.

laajakaistaliittymät (ADSL, kaapelimodeemi, Mobiililaajakaista). Niissä

tiedonsiirtomaksut ovat kiinteitä ja perustuvat liittymän liikennöintinopeuteen.

Laajakaistaliittymien nopeudet vaihtelevat välillä 256kb/s – 8Mb/s aina

asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Liittymäsopimuksen myötä asiakas saa sähköpostiosoitteen sekä mahdollisuuden

luoda omat websivut. Sähköpostien suhteen liittymän tarjoaja toimii siten

netissä eräänlaisena postikonttorina suodessaan asiakkaalle mahdollisuuden

vastaanottaa ja lähettää sähköpostiviestejä. Tästä koituu asiakkaalle

ainoastaan yhteyden aiheuttamat tietoliikennekulut, ja Internetiin pääsee

mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. On olemassa myös lisämaksullisia liittymiä,

joihin kuuluu enemmän palveluja. Kaikesta tästä saa tietoa ottamalla yhteyttä

johonkin teleoperaattoriin (Sonera, Elisa, DnaInternet, British Telecom, Tele2,

VODAFONE), joka voi tarjota asiakkaalle tämän tarpeiden mukaisen liittymän.

Jos liittymää arvioidaan sen perusteella, kuinka nopeasti tieto liikkuu, täytyy

ottaa huomioon muutamia seikkoja. Ensinnäkin tietokoneen laatu: mitä

tehokkaampi kone, sen nopeammin netissä voi liikkua. Toinen seikka on

liittymän tyyppi: perinteiset lankaliittymät ovat hitaampia kuin

9


kaapelimodeemi- ja ADSL- liittymät, jotka puolestaan ovat hitaampia kuin

valokaapeli. Kolmanneksi on huomioitava Internetissä tapahtuva liikenne.

Joinakin aikoina päivästä tieto liikkuu netissä hitaammin johtuen siitä, että

tuhansia yhteyksiä on samanaikaisesti päällä, minkä vuoksi tietoliikenne

ruuhkautuu: haetun tiedonmurusen on hankalaa päästä palvelinkoneelta

toiselle ja lopulta meidän koneellemme. Tällöin täytyy yksinkertaisesti

katkaista yhteys ja palata asiaan myöhemmin; näin netti saa aikaa selvittää

tietoliikenneruuhkansa. Tilanne on hiukan samankaltainen kuin suurkaupungin

iltapäiväruuhkassa.

Viimeiseksi on huomioitava, että on joitakin websivustoja, joille on vaikeampi

päästä joinakin päivinä tai vuorokaudenaikoina johtuen siitä, että niin monet

ihmiset yrittävät päästä kyseisille sivuille. Tällaista tapahtuu esimerkiksi

maanantaiaamuisin urheilulehtien nettisivuilla. Tällöin kannattaa luovuttaa ja

palata asiaan myöhemmin.

10


Alla oleva kuva esittää pääpalvelinten verkostoa maailmanlaajuisesti (alemman

portaan palvelimia on useita tuhansia):

11


Mitä tarvitset päästäksesi Internetiin Päästäksesi Internetiin et tarvitse muuta kuin tietokoneen. Tavallinen

pöytätietokone, jossa on CD-ROM- asema, riittää hyvin. Lisäksi tarvitaan laite,

joka yhdistää tietokoneen puhelinlinjaan tai kaapeliverkkoon eli modeemi.

Modeemi muodostaa puhelinlinjaa hyväksikäyttäen yhteyden sinun koneesi ja

lähimmän palvelinkoneen välille (joka on sen liittymän tarjoajan palvelin,

jonka kanssa sinulla on sopimus).

Modeemi muuttaa tietokoneen tiedon digitaalisesta analogiseksi

(samantyyppiseksi kuin meidän puheemme), jolloin tieto voi siirtyä puhelinjoja

pitkin. Kun analoginen signaali on edennyt puhelinjoja pitkin päämääräänsä, se

muunnetaan modeemin avulla uudestaan digitaaliseksi, jota toinen tietokone

yhteyden toisessa päässä pystyy käsittelemään.

Tätä nykyä on monenlaisia modeemeja ja yhteyksiä (kaapeli, ADSL, normaali

jne.). Yleisin on tällä hetkellä ADSL, joka on hyvin

huokea ja nopea, koska se käyttää

lankapuhelinverkkoa, mutta käyttää eri signaalia kuin

puhelinliikenne. ADSL- modeemi poikkeaa aiemmista

modeemeista. Sen nopeus on parempi, ja lisäksi

ADSL- yhteyden avulla voi samanaikaisesti olla

netissä ja puhua puhelimeen ja käyttää faxia, kun

sen sijaan perinteisen puhelinmodeemien kanssa ei tietokonetta ja puhelinta

voi käyttää yhtä aikaa. Toinen huokea ja nopea laajakaistayhteys voidaan

toteuttaa kaapelimodeemin avulla. Tällöin tiedonsiirrossa käytetään hyväksi

kaksisuuntaista kaapeli-tv-verkkoa.

Huomio! Kun teet

sopimuksen liittymän

tarjoajan kanssa, on

viisasta varmistaa, että

teillä on samat

suuntanumerot.

ADSL eroaa muista modeemeista liityntänsä puolesta. Liitynnällä tarkoitetaan

pistoketyyppiä, jolla modeemi liitetään tietokoneeseen: esim. USB, Ethernet

tai PCI. Helpoin on Ethernet, jota käytetään yleisimmin, kun yhdistetään yksi

12


tietokone modeemiin. Ethernetiä käytetään myös silloin, kun tietokone

kytketään lähiverkkoon toisten tietokoneiden kanssa, ja koneet yhdistetään

Internetiin yhden ja saman modeemin kautta.

Ennen modeemin ostoa tulee varmistaa, että tietokoneen käyttöjärjestelmään

sopivat ohjelmistot ovat saatavilla. Jos haluat asentaa ADSL- modeemin, ota

myös selvää, soveltuuko se talossasi olevaan puhelinlinjaan. Kaapelimodeemin

asentaminen edellyttää kiinteistössä olevaa kaksisuuntaista kaapeli-tv-verkkoa.

Tietokoneen käynnistys Huomio! Jos sinulla on perinteinen

liittymä, ennen kuin aloitat, irrota

puhelin seinästä, yhdistä modeemi

seinään ja kytke se päälle (jollei

kyseessä ole korttimodeemi). Jos

sinulla ADSL -yhteys, puhelimen

voi yhdistää modeemiin.

On suositeltavaa, että modeemi kytketään

ensiksi päälle ja sitten vasta tietokone. Kun

kytket tietokoneen päälle, sen kovalevyllä oleva

käyttöjärjestelmä kytkeytyy päälle

automaattisesti.

Tietokone ei kytkeydy päälle hetkessä. Tämän voi todeta näytössä näkyvästä

tiimalasista, joka on näkyvillä niin kauan kuin päälle kytkeytyminen kestää. Kun

kaikki on valmista, tiimalasi muuttuu nuoleksi. Nuolta kutsutaan kursoriksi, ja

sitä liikutetaan hiirellä.

Kuvaruutuun avautuu ns. työpöytä, jossa on erilaisia kuvia. Kuvat ovat esim.

tiedostoja tai kansioita (jotka sisältävät tiedostoja). Lisäksi kuvat voivat olla

ohjelmia. Tiedostoissa voi olla tekstiä, piirroksia, kuvamateriaalia tai videoita.

Se, kuinka paljon ikoneita on, ja minkä näköisiä ne ovat, riippuu tietokoneesta

ja käyttöjärjestelmästä. Tärkeä on tietokoneestasi löytyvän selainohjelman

ikoni.

13


Jos käyttöjärjestelmäsi on Windows, selain on Explorer. Ikoni, jota sinun tulee

klikata päästäksesi nettiin, näkyy alla oikealla.

Jos koneesi on Macintosh, jonka käyttöjärjestelmä on MacOSX, selain on

nimeltään Safari, ja sen ikoni on alla vasemmalla.

Klikkaamalla ikonia käynnistät ohjelman, joka päästää sinut nettiin, mikäli

modeemi ja linja ovat kunnossa.

Internetiin pääsy ja yhteys

Klikkaa kahdesti hiiren vasenta painiketta selaimen ikonin kohdalla. Jos sinulla

on kaapeli- tai ADSL -modeemi, yhteys syntyy välittömästi. Jos sinulla on

perinteinen modeemi, sinun on muodostettava yhteys liittymän tarjoajaan.

Tällöin sinulle avautuu ikkuna, jossa kysytään tietoja, jotka lopulta aktivoivat

yhteyden:

14


Kirjoita näihin kohtiin

käyttäjätunnus ja salasana

Ylläolevasta ikkunasta löytyy:

- käyttäjätunnus (ts. nimi, jonka perusteella liittymän tarjoaja tunnistaa

sinut; käyttäjätunnus valitaan heti aluksi)

- salasana (kun kirjoitat salasanasi, päätteellä näkyy ainoastaan

asteriskeja tai täpliä, millä varmistetaan yhteydenottajan oikea

henkilöllisyys)

- puhelinnumero (numero, jolla yhteys muodostetaan)

Huomio! Muodostettu yhteys

on samalla puhelinsoitto.

Varmista aina, että kyseessä

on paikallispuhelu (saat

liittymän tarjoajalta listan

puhelinnumeroista). Tällöin

nettikulut pysyvät

mahdollisimman alhaisina.

Yhdellä Yhdistä- komennon klikkauksella saat esiin

ensimmäisen nettisivun.

Tietokoneen käyttäjä saa salasanan tehdessään

sopimuksen liittymän tarjoajan kanssa, myös kaapeli- ja

ADSL- modeemien kyseessä ollessa, vaikka näiden kautta

yhteys syntyykin ilman edellä kuvattua käyttäjätunnuksen

ja salasanan lähettämistä. Tällainen tieto kannattaa aina

tallentaa ja suojata.

15


INTERNETIN SELAILU

Jos haluat opiskella tässä luvussa esiteltäviä asioita tarkemmin, mene netissä

sivulle www.geengee.eu, klikkaa Suomen lippua, sitten kohtaa Nettijumppa,

jonka jälkeen klikkaa kohtaa Harjoittele www-sivuilla surffausta.

Surffailu netissä

Klikattuasi selaimen ikonia sinulle avautuu ns. kotisivu.

Surffatessasi millä tahansa sivustolla voit tutkia sen sisältöä hiiren avulla (jonka

kursori on siis yleensä nuolen muotoinen). Jos kursori osuu sellaisen sanan,

symbolin tai kuvan kohdalle, josta on pääsy uudelle sivulle, nuoli muuttuu

kämmeneksi. Kyseiselle sivulle pääsee kaksoisklikaamalla hiiren vasenta

painiketta.

Websivuilla ei ole kiinteätä korkeutta tai leveyttä. Mitä enemmän tekstiä on,

sitä enemmän sivu pitenee tai levenee. Mikäli tekstiä on paljon, sivu näkyy

ruudulla vain osittain. Tekstiä selaillaksesi sinun pitää liikkua joko ylös - alas -

tai poikittaissuunnassa. Tässä auttavat kuvaruudun oikealla laidalla olevan

vierityspalkin nuolet, jotka löytyvät ala- ja yläkulmasta.

Kotisivulta on mahdollisuus edetä muille sivuille seuraavasti:

- vie kursori hiiren avulla kuvaruudun ylälaidassa poikittain olevalle

osoitepalkille

- klikkaa palkissa olevaa tekstiä (eli osoitetta, jolla paraikaa olet); teksti

peittyy sinisellä, ja nyt voit kirjoittaa sen tilalle uuden osoitteen

16

http://www.geengee.eu/


- kirjoita sivuston osoite, jonne haluat mennä

- paina Enteriä, niin saat haluamasi sivuston näkyviin

Huomio! Internetosoitteet kirjoitetaan yleensä seuraavaan tyyliin:

www.geengee.eu

www.nimi.pääte

eli aluksi tulee sivujen nimi ja sitten kaksi- tai kolmikirjaiminen pääte, joka

viittaa sivujen tyyppiin (näitä ovat vaikkapa .org tai .com, jotka viittaavat

sanoihin ”organization” ja ”company”) tai maahan (.it viittaa italialaisiin

sivuihin, .uk englantilaisiin ja .fi suomalaisiin).

Osoitteita kirjoitettaessa sanat tulee aina kirjoittaa ilman välilyöntejä, ja

pisteiden, ajatusviivojen, alleviivausmerkkien ja kauttaviivojen tulee sijaita

täsmälleen oikeilla paikoilla.

Seuraavaksi tarkastelemme selaimen yläreunassa olevan työkalurivin

komentoja:

- Edellinen ja Seuraava: näillä voit kulkea edestakaisin sivuilla, joilla olet

jo käynyt;

- Pysäytä: keskeyttää sivun aukeamisen eli latautumisen. On tarpeellinen,

mikäli sivun latautuminen kestää liian kauan;

- Päivitä: hakee sivun uudelleen palvelimelta alkuperäisestä

osoitteestaan, jos sivun avautumisessa on ongelmia;

- Kotisivu: vie takaisin omalle kotisivullesi;

17



- Etsintäsivu: avaa näytön vasemmalle puolelle etsintäsivun, jonka avulla

voit hakea tietoa netistä;

- Suosikit: tänne voit merkitä sivuja, joille kenties haluat palata;

- Sivuhistoria: näyttää listan sivuista, joilla olet

viimeisen kolmen viikon aikana käynyt. Tämän

avulla löydät sivun, jolla olet vieraillut taannoin,

mutta jonka osoitetta et muista;

Huomio!

Suosikit -painike on

yksi hyödyllisimmistä,

sillä sen avulla saat

muistiin osoitteet, joilla

vierailet useimmin.

- Posti: avaa ohjelman sähköpostin lukemista tai

lähettämistä varten. Tämän avulla voit lähettää

myös avoinna olevan www-sivun (tai sen osoitteen)

ystävällesi;

- Tulosta: tulostaa sivun, jolla olet.

Voidaksesi merkitä www-sivun osoitteen Suosikkeihin:

- siirry ko. sivulle;

- klikkaa sivulla ollessasi komentoa Suosikit, jolloin avautuu ruudukko;

- klikkaa ruudukon yläreunasta komentoa Lisää Suosikit-kansioon, jolloin

avautuu uusi ruudukko;

- jossa on Internetin ehdottama nimi kyseiselle sivulle – halutessasi voit

muuttaa nimen;

- lopuksi paina OK.

Halutessasi siirtyä aiemmin merkitsemällesi suosikkisivulle:

- paina Suosikit

- klikkaa sen sivun nimeä, jolle haluat mennä – sivu avautuu

automaattisesti.

18


Kuinka tietokone sammutetaan

Kytkeäksesi tietokoneen pois päältä

1. Sulje kaikki ohjelmat, jotka ovat olleet käynnissä. Tämän varmistat

tarkistamalla, jääkö kuvaruudun alaosaan Käynnistä-komennon

viereiseen alapalkkiin ikoneita. Jos ikoneita on jäänyt, avaa ne

klikkaamalla, ja sulje sivun oikeassa yläkulmassa olevaa rastia

klikkaamalla.

2. Klikkaa Käynnistä-komentoa, sitten Sammuta tietokone -komentoa.

3. Avautuu ikkuna, jossa lukee Tietokoneen sammuttaminen, ja siinä

vaihtoehdot Valmiustila, Sammuta ja Käynnistä uudelleen.

4. Klikkaa Sammuta-komentoa.

Vaikka tietokone sammuisi sähkökatkoksen vuoksi tai se kytkettäisiin pois

päältä suoraan virtanappulasta, kone ei vaurioidu - tallentamattomat tiedot

saattavat kuitenkin hävitä.

Tällöin tietokonetta uudelleen käynnistettäessä kone ilmoittaa, että se on

sammutettu väärin, ja käynnistää automaattisesti käyttöjärjestelmän.

Joskus koneen saattaa joutua sammuttamaan ”väkisin” (etenkin Windowsin

kyseessä ollessa), koska järjestelmä saattaa mennä täysin tukkoon, jolloin kone

ei reagoi näppäimistöön eikä hiireen lainkaan. Tuollaisessa tilanteessa koneen

voi sammuttaa virtanappulasta ilman että tarvitsisi pelätä seurauksia.

19


Yleisimpien ongelmien ratkaisu

Selain ei avaa sivua ja näyttää tekstiä ”sivua ei löydy”.

Syitä voi olla monenlaisia:

- websivun osoitetta ei ole kirjoitettu oikein. Tarkista osoite ja korjaa

mahdollinen virhe. Tarkista erityisesti, ettet ole jättänyt välilyöntejä

sanojen väliin.

- yrittäessäsi päästä joillekin sivuille joku on paraikaa päivittämässä niitä

tai tietokonetta, jolla sivut sijaitsevat. Tällöin sinun pitää vain yrittää

uudelleen myöhemmin: kun sivut päivitetty, ne ovat jälleen saatavilla.

- netissä on niin paljon liikennettä, ettei liittymän tarjoaja kykene

hoitamaan koko liikennettä. Yritä uudelleen myöhemmin.

Jos sivun oikeassa yläkulmassa yleensä oleva rasti ei näy, kuinka saan sivun

suljettua?

Jos oikean yläkulman kolmea pikkuruutua ei näy:

- kohdista kursori (eli nuoli) ruudun yläosan siniselle alueelle

- klikkaa hiiren oikeanpuoleista painiketta

- näkyviin tulee ruutu

- valitse SULJE

Samaan lopputulokseen pääset painamalla näppäimistöltä yhtä aikaa ALT ja F4

-näppäimiä.

20


Sivu ei näy, vaikka virheilmoitusta ei ole tullut.

Useita sivuja saattaa olla auki samanaikaisesti. Joskus haettu sivu latautuu

”taustalla”. Voit etsiä haluamasi sivun osoitetta alapalkista (jonka vasemmalla

laidalla siis näkyy Käynnistä-komento) tai pienentämällä muut sivut

klikkaamalla oikeassa ylänurkassa olevaa ruutua, jossa on _-merkki.

Uusimpien Explorer-selainten avulla on mahdollista tarkastella useita sivustoja

yhdessä selainikkunassa ja niissä voi myös siirtyä sivustosta toiseen

selainkehyksen yläreunassa olevien nk. välilehtien avulla.

21


Harjoittele www-sivuilla surffausta Hiiri mikä hiiri on?

Harjoittele hiirellä opi kohdistamaan hiiren kursori oikein Surffaa netissä harjoittele surffaamista Explorerin avulla osoitteessa [ www.geengee.eu ] Tyypillinen www-sivu (verkkosanomalehti)

lue on-line sanomalehteä

Tyypillinen www-sivu (järjestöt ja organisaatiot) käy EU:n sivuilla Tyypillinen www-sivu (kaupallinen) käy maailman suurimmassa kirjakaupassa Tallenna asiakirjoja tai www-sivuja tietokoneesi kovalevylle arkistoi tietokoneeseesi tiedot, joita et halua menettää

22

http://www.geengee.eu/geengee/index.jsp?idPagina=64








TIEDONHAKU INTERNETISSÄ

Jos haluat opiskella tässä luvussa esiteltäviä asioita tarkemmin, mene netissä

sivulle www.geengee.eu, klikkaa Suomen lippua, sitten kohtaa Nettijumppa,

jonka jälkeen tee tehtäviä otsakkeen Harjoittele tiedonhakua internetissä

alta.

Hakukoneet

Internet muodostaa rajattoman maailman, joka kehittyy koko ajan.

Tarvitsemasi tiedon haku voi olla pitkällinen ja mutkikas operaatio.

Asiaa helpottamaan on perustettu hakukoneita: ne ovat websivustoja, joihin on

arkistoitu valtava määrä websivuja, ja ne pystyvät muutamassa sekunnissa

valikoimaan ja järjestämään hakukomentosi perusteella materiaalin, jonka ne

ovat keränneet netistä.

Italiassa tehdyn tutkimuksen mukaan hakukoneet vaikuttavat ratkaisevasti

Internetiä käyttävien italialaisten mielipiteisiin, päätöksiin ja ostoksiin.

96 % italialaisista nettikäyttäjistä on sitä mieltä, että paras keino tutustua

nettiin ovat nimenomaan hakukoneet (94 % vastaajista mainitsi Googlen).

Mielenkiintoista on se, kuinka uutterasti tietoa etsitään. Kysymykseen

”Milloin koet tarvitsevasi uutta hakua” 5-8 % kustakin ryhmästä (jotka

jaettiin iän ja sukupuolen mukaan) oli sitä mieltä, että ensimmäisen haun

jälkeen jäi vielä etsittävää.

Huipun (23 %) muodostivat yli 65-vuotiaat, jotka ovat mahdollisesti

tarkempia tai kiinnostuneempia syvällisestä tiedosta kuin nuoremmat.

23



Lisätietoja kaivanneiden joukosta ryhmien sisällä 8-18 % todella suoritti

haun ensimmäisen sivun jälkeen (poikkeuksena 24 %:n osuus yli 65-

vuotiaista), ja kahden sivun jälkeen edelleen 22-33 % (jolloin yli 65-

vuotiaiden kohdalla lukema putosi 12 %:iin).

Hakukoneet suorittavat työn kolmessa vaiheessa:

- erityinen ohjelma eli hakurobotti liikkuu netissä ja lisää tietoja

hakukoneen tietokantaan tiettyjen kriteereiden mukaisesti

- hakukoneen tietokannassa oleva materiaali ryhmitellään

- tietokantaa käydään läpi annettujen hakusanojen perusteella

Ensin tulee kirjoittaa hakukoneen osoite osoitepalkkiin (alla olevassa listassa

ovat kaikkein suosituimmat):

www.yahoo.com

Kansainväliset www.altavista.com

hakukoneet www.lycos.com

www.google.com

Kun pääset hakukoneelle, voit edetä kahdella tavalla:

- hakusanojen avulla

- hakemistojen avulla.

24

http://www.yahoo.com/

http://www.altavista.com/

http://www.lycos.com/

http://www.google.com/


Haku hakusanojen avulla

Tämä on yleisin tapa. Hakukoneen kotisivulta löytyy suorakaiteen muotoinen

”laatikko”, johon voi kirjoittaa hakusanan tai -sanoja, joiden avulla

määrittelee etsimänsä asian.

Tärkeää on valita oikeat hakusanat, jotta hakukone osaisi etsiä mahdollisimman

tarkkaan sen, mitä haetaan. Kullakin hakukoneella on omat ohjeensa. Yleensä

kaikista löytyy myös mahdollisuus ns. tarkennettuun hakuun, jonka avulla voi

sulkea pois aihealueita, joita ei halua hakuun mukaan. Jos onnistuu

määrittelemään hakusanat tarkasti, haku tuottaa erinomaisia tuloksia (kuten

vaikkapa Savon Sanomat).

Alla on osa Google-hakukoneen kotisivusta. Kun olet kirjoittanut hakusanat

laatikkoon (mikä on eri asia kuin ylempänä oleva osoitepalkki, johon

kirjoitetaan sen websivuston osoite, johon halutaan siirtyä), sinun pitää joko

klikata Google-hakua tai painaa näppäimistöltä Enteriä.

Hakukone käy läpi koko tietokantansa etsiäkseen sivustoja, joilla antamasi

sanat esiintyvät; tämän vuoksi sanojen väliin tulee jättää välilyönti sekä jättää

pois www:t ja pisteet.

25


Kun hakukone on suorittanut etsintänsä, avautuu sivu, jossa on lista sivustoista,

joilla antamasi sanat esiintyvät. Kunkin sivuston kohdalla on yleensä myös lyhyt

selonteko sivuston sisällöstä.

Kun klikkaat sopivalta näyttävän sivuston otsaketta, löydät kaiken sivuston

tarjoaman tiedon.

Haku hakemistojen avulla

Hakukoneen aloitussivulta voit lähteä etsimään haluamaasi tietoa myös

Hakemisto-komennon kautta. Jos tämän jälkeen valitset vaikkapa Kulttuurin

ja viihteen, sinulle avautuu sellaisia alihakemistoja kuin Arkkitehtuuri,

Elokuvat, Kirjallisuus, Kuvataiteet, Musiikki jne. Näiden avulla voit jatkaa

tiedon etsintääsi.

Alihakemistojen avulla edetessäsi joudut tekemään enemmän työtä, mutta

pääset todennäköisesti tarkempaan lopputulokseen kuin hakusanojen avulla.

26


Harjoittele tiedonhakua internetissä

Hae tietoa world wide webistä

kuinka yhdistellään avainsanoja, joiden avulla löydän tarvitsemani tiedon

Etsi ja tulet löytämään

kokeile"kokeilen onneani" Googlen toimintoa

Wikipedia ja wikipedialaiset

maailman suurin ja spontaanein tietosanakirja

27





SÄHKÖPOSTI Sähköpostin syntymä ajoittuu

vuoteen 1972, jolloin Ray

Tomlinson asensi ARPANETiin

järjestelmän, joka kykeni

siirtämään viestejä yliopistojen

kesken. Lopullisesti järjestelmän

sai toimimaan Jon Postel. (Nimi oli

tässä tapauksessa enne.)

Jos haluat opiskella tässä luvussa esiteltäviä

asioita tarkemmin, mene netissä sivulle

www.geengee.eu, klikkaa Suomen lippua,

sitten kohtaa Nettijumppa, jonka jälkeen tee

tehtäviä otsakkeen Harjoittele sähköpostin

käyttöä alta.

Sähköposti: uusi kommunikoinnin väline

Sähköposti (e-mail) on varmasti netin eniten käytetty palvelu. Sen avulla voi

lähettää viestejä ympäri maailmaa paikallispuhelun hinnalla.

Kullakin nettikäyttäjällä voi olla yksi tai useampia sähköpostiosoitteita, joihin

tulevat sähköpostiviestit tallentuvat sähköpostipalvelimelle. Jos sinulla on

oma sähköpostiosoite, voit tarkistaa postilaatikkoosi (Mailbox) tulleet viestit,

lukea viestejä, vastata niihin, poistaa tai järjestellä niitä tai lähettää viestejä

yhdelle tai useammalle vastaajalle.

Tieto siirtyy asynkronisesti, eli viestin lähettäjän ja vastaanottajan ei tarvitse

olla netissä samanaikaisesti. Lähettäjä ei voi tietää, milloin viesti menee

perille eikä sitä, milloin vastaanottaja viestin lukee, aivan kuten perinteisen

postipalvelunkin kyseessä ollessa (emmehän me välttämättä lue saapunutta

kirjettä heti). Viestin perillemenosta ei siten voi olla täysin varma. Kun palvelin

ei saa viestiä toimitetuksi, se yrittää lähettää tiedon viestin lähettäjälle

tapahtuneesta, mutta koska tämä automaattinen viesti on myös

sähköpostiviesti, tiedotteen perille tulo ei myöskään ole sataprosenttisen

varmaa.

28



Viestin lähettäjä voi pyytää ilmoituksen perille menneestä viestistä tai siitä,

että viesti on luettu, mutta viestin vastaanottaja päättää, haluaako hän

tällaista ilmoitusta lähetettäväksi; se kun voisi olla harhaanjohtavaa, sillä jo

muutaman sekunnin kestävä viestin pintapuolinen selailu (mikä ei ole sama asia

kuin lukeminen) lähettäisi tällöin ilmoituksen.

Sähköpostiviestien siirto tapahtuu nopeasti. Maantieteellisestä välimatkasta

riippumatta siirtoon menee vain muutamia minuutteja (tai sekunteja). Jos

kirjoitat vastaanottajan osoitteen väärin, saat ilmoituksen, ettei viesti mennyt

perille.

Sähköpostilla voit lähettää tekstisisältöisiä viestejä sekä liittää viesteihin

teksti-, kuva ja/tai musiikkitiedostoja. Näin voi tehdä siis vain siinä

tapauksessa, että vastaanottajalla on oma sähköpostiosoite.

Omaan postilaatikkoon pääsy vaatii yleensä salasanan tai muun vastaavan

tunnistuksen, mikä estää muita kuin sähköpostiosoitteen haltijaa lähettämään

kyseisestä osoitteesta viestejä tai lukemaan vastaanotettuja viestejä.

Jokainen sähköpostiosoite on erilainen. Osoite muodostuu useimmiten

seuraavasti:

käyttäjätunnus@ sähköpostipalvelimen nimi

jossa käyttäjätunnuksen valitsee joko sähköpostin haltija itse tai palvelun

tarjoaja. Symboli @ on kaikissa sähköpostiosoitteissa. Sähköpostiosoite voi

muodostua mistä numeroista tai kirjaimista tahansa (pois lukien ä, å, ö tai è)

sekä välimerkeistä kuten alleviivausmerkki (_) tai piste (.).

Sähköpostiosoitteen saa joko ilmaiseksi (esim. palvelun tarjoajalta

internetyhteyden muodostamisen yhteydessä) tai maksua vastaan, mikäli

haluaa useampia sähköpostiosoitteita tai jonkin erityisen osoitteen.

29


Sähköpostijärjestelmä

- clientit eli asiakasohjelmat, joilla otetaan yhteys palvelimeen, ja joiden

avulla tietokoneen käyttäjä pääsee tarkistamaan saapuneet sähköpostit

ja lähettämään viestejä (ohjelma on joko käyttäjän tietokoneella tai

netissä)

- serverit eli palvelimet, jotka suorittavat kahta toimintoa:

* tallentavat viestejä

* toimittavat tulevat ja lähtevät viestit perille

Sähköpostien siirron perustana on sopimus siitä, millaista tietoa sähköpostitse

voidaan siirtää ja miten sähköpostiviestejä siirretään yhdeltä palvelimelta

toiselle. Tällaista sopimusta kutsutaan protokollaksi. Yksi yleisimmistä

protokollista on SMTP. Nettikäyttäjän viestien lähettämiseen ja

vastaanottamiseen käyttämät protokollat ovat POP ja IMAP.

Asiakasohjelma muodostaa yhteyden palvelimeen salasanan ja

käyttäjätunnuksen avulla, jotka tietokoneen käyttäjä on siis saanut palvelun

tarjoajalta.

30


Harjoittele sähköpostin käyttöä

Sähköposti: uusi kommunikointityökalu

mikä se on, miten se toimii, mihin sitä käytetään?

Luo oma sähköpostitili Gmaililla

kuinka pääsen käyttämään sähköpostipalvelua? Miten saan sähköpostiosoitteen?

Kirjoita ja lue sähköpostiviestejä

kuka kirjoitti viestin? Kuinka voin lukea viestin? Kuinka löydän vanhat viestit?

Osoitekirjan hallitseminen

Kuinka luodaan ja hallitaan sähköpostiosoitteiden sisällysluettelo?

Luo merkintöjä ja suodattimia, jotta voit hallita keskusteluja

kuinka valitaan ne viestit, jotka haluat vastaanottaa ja ne joita et halua?

Viestien hallinta

kuinka hallitset omia s-postikansioitasi?

Netin kieli

mitä on "netiketti"ja kuinka käytetään "hymiöitä" s-postiviestinnässä?

31









SANASTO

ADSL

tiedonsiirron epäsymmetrisyyteen perustuva nopea Internet-yhteys

AVAINSANA (KEYWORD)

tiedonhaussa käytetty hakusana

CC

rivi, jonka avulla voit lähettää sähköpostiviestin muillekin vastaanottajille kuin

TO- kenttään nimetylle henkilölle

DIGITAALINEN ALLEKIRJOITUS

digitaalinen allekirjoitus eli sähköinen allekirjoitus on sähköiseen viestiin tehty

PKI- allekirjoitus, joka varmentaa tietyn viestin sisällön ja allekirjoittajan

henkilöllisyyden. Mikäli viestiä muutetaan, allekirjoitus ei enää täsmää.

EMOLEVY (MOTHERBOARD)

eli emokortti, äitilevy, äitikortti, päälevy tai järjestelmälevy. Tietokoneen

keskeinen piirilevy, johon tietokoneen muut osat kiinnitetään, ja jonka avulla

muut osat kommunikoivat

ETÄYHTEYS

kahden koneen välinen yhteys netissä

FLEIMI

Internetin keskustelupalstalle tai uutisryhmään ilmaantuva viesti, jonka

tarkoitus on sanasodan synnyttäminen

32


FONTTI

kirjasintyyppi eli kirjainten, numeroiden ja symbolien graafinen esitystapa

FORWARD

komento, jonka avulla voi lähettää vastaanottamansa viestin eteenpäin

FTP

(File Transfer Protocol) on tiedostonsiirtomenetelmä kahden tietokoneen

välillä

GB

gigatavun lyhenne. 1 GB vastaa 1024 megatavua, mikä tarkoittaa 1 073 741 824

tavua

GIF

(Graphic Interchange Format) standardoitu bittikarttagrafiikan

tallennusformaatti. Tällaiset tiedostot, jotka voivat sisältää harmaasävy- tai

värikuvia, tunnistaa tiedostonimen .gif -päätteestä

HAKEMISTO (DIRECTORY)

käyttöjärjestelmän ylläpitämä kovalevyllä oleva luettelo, jossa on tiedostoja ja

dokumentteja

HAKUKONE (SEARCH ENGINE)

ohjelma, joka etsii jatkuvasti Internetistä uusia sivuja analysoiden ja liittäen

ne hakemistoonsa erityisten hakusanojen mukaan, ja tulostaa ruudulle

käyttäjän hakusanoja lähimpänä olevat sivut

33


HIIRI (MOUSE)

tietokoneen osoitinlaite, jota käytetään liikuttelemalla sitä pöydällä (yleensä

hiirimaton päällä), jolloin tietokoneen näytöllä oleva osoitin liikkuu vastaavaan

suuntaan

HTML

(Hypertext Markup Language). Avoimesti standardoitu kuvauskieli, josta

websivut rakentuvat

HTTP

(Hypertext Transfer Protocol eli hypertekstin siirtoprotokolla). Keskeisin

protokolla, jota selaimet ja WWW-palvelimet käyttävät tiedonsiirtoon

IKONI

eli kuvake. Pieni kuva, joka esittää tiedostoa, kansiota, toimintoa tai ohjelmaa

ILMAISOHJELMA (FREEWARE)

tietokoneohjelma, joka jaetaan ilmaiseksi useimmiten Internetin välityksellä.

Ohjelmaa saa kopioida, monistaa, jakaa edelleen ja käyttää ilmaiseksi.

INTRANET

lähiverkko, joka on vain tietyn ryhmän käytössä

IP-OSOITE

Maksimissaan 12-numeroinen koodi, joka on jokaisella verkkoon liitetyllä

tietokoneella. Osoite on esim. muotoa 194.244.86.2, ja sen avulla kone

paikantuu tiedonsiirrossa.

ISÄNTÄ(TIETO)KONE

työasema tai muu päätelaite, joka toimii palvelimena verkossa

34


IT

informaatioteknologia

JAVA

Sun Microsystemsin kehittämä verkkoon sopiva ohjelmointikieli

JPEG

(Joint Photographic Experts Group) bittikarttagrafiikan tallennusformaatti,

joka on tarkoitettu esim. valokuvien pakkaamiseen. Käytetään laajalti

verkkosivuilla. Tiedostojen nimissä .jpeg-pääte.

KANSIO (FOLDER)

kokonaisuus, joka sisältää asiakirjoja eli dokumentteja

KERNELI

käyttöjärjestelmän ydin, jossa sijaitsevat kaikki tietokoneen ydintoiminnan

kannalta tärkeimmät toiminnot, ja joka ”keskustelee” suoraan tietokoneen

laitteiston kanssa

KIRJAUDU SISÄÄN (LOGIN)

komento, jolla pyritään pääsemään suojatuille sivuille

KIRJAUDU ULOS (LOGOUT)

komento, jolla poistutaan sivulta. Uloskirjautumiskomennon jälkeen sivulle

meno vaatii käyttäjätunnuksen ja salasanan

KOTISIVU (HOME PAGE, DEFAULT PAGE)

verkkosivuston ensimmäinen sivu. Kaikkialla maailmassa käytetty termi, joka

viittaa sivuun, joka avautuu, kun kirjoittaa sivuston osoitteen ilman

tarkennuksia osoitepalkkiin ja painaa Enter- komentoa.

35


KOVALEVY (HARD DISK)

eli kiintolevy. Yksi tai useampia pyöriviä metalli- tai lasikiekkoja, joiden

magneettiselle pinnalle tallentuu tietokoneen pitkäaikainen massamuisti

KYSELY (QUERY)

tietokannan peruskyselyt ovat kyselyitä, joilla voidaan hoitaa tietokantaan

kohdistuvat haku-, lisäys- ja poistotoimenpiteet.

KÄYTTÄJÄTUNNUS (USERNAME; USER-ID)

mikä tahansa numeroiden ja kirjainten yhdistelmä, jonka avulla tietokoneen

käyttäjä tunnistuu

KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ (OPERATING SYSTEM)

tietokoneen perusohjelmisto

LADATA (1. UPLOAD 2. DOWNLOAD)

1. siirtää tiedostoja palvelimelta omalla koneelle 2. siirtää tiedostoja

omalta koneelta palvelimelle

LAITTEISTO (HARDWARE)

tietokoneen kaikki magneettiset, optiset, mekaaniset ja elektroniset osat,

jotka saavat koneen toimimaan. Yleisesti ottaen sana viittaa (elektronisen)

laitteen fyysisiin osiin

LIITETIEDOSTO

tiedosto, joka lähetetään sähköpostin liitteenä

LINKKI

kuva, teksti tai sana, joka siirtää käyttäjän sivulta toiselle

36


LINUX

Linus Torvaldsin Unixista kehittämä käyttöjärjestelmä, joka on kansainvälisesti

hyvin suosittu. Levitysversioita on useita, ja suosituimmat ovat Redhat, Corel,

Mandrake, Caldera, Slackware, Debian ja Suse.

LÄHIVERKKO (LAN)

(Local Area Network) rajoitetulla maantieteellisellä alueella toimiva

tietoliikenneverkko

MB

megatavu, koostuu 1024 kilotavusta (ja tarkemmin sanoen 1 048 576 tavusta);

standardi, jolla mitataan tiedostojen kokoa

MHZ

megahertsi; yksikkö, jonka avulla kuvataan prosessorin tehoa. Nykyisin

standardiksi on leviämässä GHZ (gigahertsi)

MIKROPROSESSORI

yhden piirin suoritin. Mikroprosessoriin perustuu viime kädessä esim.

tietokoneiden, kämmentietokoneiden ja kännyköiden toiminta

MODEEMI

tietoliikennelaite joka muuntaa tietokoneen kehittämän signaalin

puhelinsignaaliksi ja palauttaa puhelinsignaalin tietokoneen ymmärtämäksi

signaaliksi ja mahdollistaa näin tietokoneiden yhteyden puhelinlinjoja myöten

MP3

(MPEG-1 Audio Layer 3): äänenpakkausmenetelmä, jolla voidaan pakata

digitaalinen musiikki jopa kymmenesosaan sen alkuperäisestä koosta

äänenlaadun pysyessä CD:n tasoisena

37


MPEG

(Moving Picture Experts Group): vuonna 1998 perustettu komitea, joka

suunnittelee nykyaikaisia videonpakkaustapoja ja standardoi niitä

NETIKETTI (NETIQUETTE)

Internetissä (sähköposti, web-sivut, uutisryhmät jne.) tapahtuvassa

kommunikoinnissa käytettävät hyvät tavat, "netin etiketti"

NIMIMERKKI (NICKNAME)

”nikki”. Käytetään Internetissä esim. chat- ja keskustelupalstoilla

NIMIPALVELIN (NAME SERVER)

palvelin, joka muuttaa URL- merkkijonopaikantimet numeerisiksi IP- osoitteiksi

OFF LINE

tila, jossa tietokone ei ole yhteydessä nettiin

.ORG

verkkotunnus, joka viittaa organisaatioihin, jotka eivät sovi muihin

kategorioihin; tällaisia ovat pääasiassa voittoa tavoittelemattomat järjestöt

PALOMUURI (FIREWALL)

tietokone ja/tai ohjelma, joka rajoittaa lähiverkkoon tulevia yhteyksiä sallien

vain tietynlaiset koneet ja käyttäjät

PALVELUN TARJOAJA (PROVIDER)

yhtiö, joka tarjoaa palveluita, esim. matkapuhelinpalveluita tai

laajakaistaliittymiä

38


PDF

(Portable Document Format) Adoben kehittämä siirrettävä tiedostomuoto,

jossa taitto, grafiikka ja fontit säilyvät kaikissa käyttöjärjestelmissä samana

PIKSELI (PIXEL)

ruudun kuvapiste

PLUG-IN

verkkoselaimelle lisäominaisuuksia antava ohjelma

POLTTAVA CD-ASEMA (CD BURNER)

laite, jolla voi kopioida tai luoda CD- tai DVD-levylle dataa, ääntä ja/tai

videokuvaa

POP

(Post Office Protocol) sähköpostinhallintaohjelma

POSTI

sähköpostiviesti

POSTILAATIKKO (MAILBOX)

postilaatikko, johon sähköpostiviestit tulevat

POSTITUSLISTA (MAILING LIST)

palvelu, jossa sama sähköpostiviesti voi lähteä useampaan

sähköpostiosoitteeseen

PROTOKOLLA (PROTOCOL)

Yhteyskäytäntö. Standardi, joka määrittelee tai mahdollistaa laitteiden tai

ohjelmien väliset yhteydet

39


PÄIVITYS (UPGRADE)

jonkin ohjelman päivittäminen paremmaksi

QUICKTIME

Apple Computerin kehittämä Windows- ja Mac OS -käyttöjärjestelmissä toimiva

multimedian toistamiseen tarkoitettu tietokoneohjelma

RAM-MUISTI

(Random Access Memory) tietokoneen työmuisti, johon latautuvat

käyttöjärjestelmän ohjelmat, suoritettavat sovellukset sekä näiden tarvitsemat

tiedot. Tyypiltään luku- ja kirjoitusmuistia

RESET

uudelleenkäynnistys

RESOLUUTIO (RESOLUTION)

kuvantoistolaitteen (piirto)tarkkuus eli erottelukyky

REITITIN (ROUTER)

tietoverkkoja yhdistävä laite, jonka tehtävä on välittää tietoa tietoverkon eri

osien välillä

RIIPPUVA TYÖASEMA (CLIENT)

verkkoon liitetty tietokone, joka hyödyntää palvelimeen sijoitettua

käyttöjärjestelmää ja ohjelmia. Esim. selaimet (Netscape, Internet Explorer)

toimivat riippuvan työaseman kautta

ROSKAPOSTI (SPAMMING)

sähköpostitse tapahtuvaa massapostitusta, johon ei ole etukäteen saatu

vastaanottajan lupaa

40


RUPATTELU (CHAT)

mahdollistaa usean ihmisen samanaikaisen ”keskustelun” netissä. Chatit voivat

olla avoimia tai sitten yksityisiä, jolloin ne tapahtuvat ns. rupatteluhuoneissa

(chat rooms)

SALASANA (PASSWORD)

sana, jonka avulla pääsee suojatuille verkkosivuille. Käytetään yleensä

käyttäjätunnuksen yhteydessä. Salasanan tunnistus erottaa pienet ja isot

kirjaimet.

SELAIN (BROWSER)

www-selain (jota kutsutaan toisinaan myös navigaattoriksi) on ohjelma, joka

kykenee tulkitsemaan HTML-protokollaa (nykyisin protokollaan viitataan

kirjaimin XHTML). WWW-sivujen tiedostomuoto on useimmiten HTML, joten

WWW-selain mahdollistaa verkossa liikkumisen

SKRIPTI (SCRIPT)

komentosarja, jolla luodaan verkkosivuille animaatioita sopivalla

komentosarjakielellä (Javascript, Perl, PHP, JScript)

S-POSTI (E-MAIL; ELECTRONIC MAIL)

sähköposti

STRIIMAUS (STREAMING VIDEO)

yksisuuntainen videonsiirto tietoverkossa. Video näkyy ruudulla samanaikaisesti

kun sitä ladataan koneelle

SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI (E-COMMERCE)

mahdollisuus ostaa tuotteita netistä luottokortin avulla

41


SÄHKÖPOSTITILI (ACCOUNT)

(tunnistusmenetelmä, joka pitää sisällään käyttäjätunnuksen ja salasanan, ja

joka mahdollistaa sähköpostin lähettämisen ja vastaanottamisen)

TCP/IP

(Transmission control protocol/Internet protocol) standardoitu protokolla, joka

ohjaa Internet-yhteyksiä ja tiedonsiirtoa

TIEDOSTO (FILE)

tietokonejärjestelmässä massamuistille tallennettu tietoyksikkö. Tiedostoon

liittyy aina tieto sen koosta (tavuina) sekä nimi. Tiedosto voi sisältää

esimerkiksi tekstiä, musiikkia, videokuvaa tai ohjelman.

TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ (FILE SYSTEM)

järjestelmä, joka organisoi tiedostot hakemistoiksi tietokoneelle. Eri

käyttötarkoituksiin ja -järjestelmiin on olemassa erilaisia tiedostojärjestelmiä.

TIETOKANTA (DATABASE)

tietueiksi ja taulukoiksi järjestetty tiedon kokoelma

TYÖPÖYTÄ

näytön tila silloin, kun ikkunat ja ohjelmien kuvakkeet ovat näkyvillä

UEK (FAQ)

lyhenne sanoista Usein Esitetyt Kysymykset (Frequently Asked Questions).

Kyseessä on missä tahansa keskusteluryhmässä toistuvasti ilmenevien

kysymysten (ja niiden vastausten) lista, jonka avulla vältytään aina samoihin

kysymyksiin vastaaminen

UNIX

käyttöjärjestelmä. Internetin palvelimissa eniten käytetty.

42


URL

(Uniform Resource Locator) merkkijono, joka paljastaa websivuston sijainnin

UUTISRYHMÄ ELI KESKUSTELURYHMÄ (NEWSGROUP)

Internetin keskustelupalsta. Eri aiheilla on omat ryhmänsä

VERKKO (NET)

Useita tietokoneita toisiinsa yhdistettyinä. Lähiverkon (LAN) tietokoneet voivat

olla saman rakennuksen sisällä, kun taas laajaverkko (WAN) kattaa laajoja

maantieteellisiä alueita. Internet koostuu tuhansista erilaisista verkoista.

VERKKOTUNNUS (DOMAIN)

aakkosnumeerinen nimi, jonka Internetin nimipalvelujärjestelmä muuntaa IP-

osoitteeksi

VERKKOVASTAAVA (WEBMASTER)

Henkilö, joka on vastuussa websivuston suunnittelusta ja kehittelystä

VIRUS

ohjelma, joka saattaa tuhota tietokoneen tiedostoja

WEBCASTING

digitaalinen liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältävän lähetyksen esittäminen

Internetin välityksellä reaaliajassa

WEB-KAMERA (WEBCAM)

digitaalikamera, jolla voi ottaa kuvia tai tehdä videoita, ja jolla voi lähettää

kuvaa toiselle henkilölle Internetin välityksellä

43


WWW (WORD WIDE WEB)

alunperin CERN:in tutkijoiden kehittämä Internetissä toimiva hyperteksteihin

perustuva tiedonjakelujärjestelmä

WWW-PALVELIN (SERVER)

Internetissä 24 tuntia vuorokaudessa päivystävä kone, joka pitää verkkosivuja

saatavilla

YHDYSKÄYTÄVÄ (GATEWAY)

lähiverkon ja ison tietokoneen (tai ulkoisen tietoliikenneverkon) välinen

kommunikaatioväylä

YLÄTASON VERKKOTUNNUS (TLD)

lyhyt tunnus, joka jakaa verkkotunnukset eri luokkiin. Esimerkiksi fi-

verkkotunnuksen alapuolella ovat suomalaiset verkkotunnukset, jotka siten

päättyvät kirjaimiin .fi

44

Documents

Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the … · 2008. 6. 17. · Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet Kuinka internet toimii