1

Haapajärven kaupungin

Hyvinvointikertomus 2013-2016

Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016

Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus (TH-laki 12§). Hyvinvointikertomus ja sen sisältämä hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma ovat asiakirjaa valmistelleen kaupunginhallituksen asettaman työryhmän ehdotuksia. Ehdotus valmistellaan kunnanvaltuustoa varten ja kunnanvaltuusto hyväksyy sen toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Haapajärven kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä (31.1.2013)

Juha Uusivirta pj, kaupunginjohtaja Teija Myllylä, kaupunginhallituksen pj Jarmo Eronen, liikuntasihteeri Erkki Leppälä, järjestöt

Auli Mikkola, Nuorten Tuki Ry Jari Nahkanen, rehtori Miika Niskala, nuorisosihteeri Jari Saaranen, rehtori Vesa Savolainen, tekn. johtaja Ari Tuulenkari, vanhempainyhdistys Minna Hattunen, varhaiskasvatuksen johtaja (S)

Ritva Kankaanpää, terveydenhoitaja (S) Leena Kivioja, hoito ja vanhustyön palvelujohtaja (S) HeleenaTalala, lasten ja perheiden palvelujohtaja (S) (Leena Ahola TerPS2 –hanke ad 30.6.2014)

OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Hyvinvointikertomuksen laatimisessa on käytetty TerPS ja Kanerva KASTE-hankkeissa THL:n, STM:n ja Kuntaliiton kanssa kehitettyä sähköisen hyvinvointikertomuksen työvälinettä. Sähköinen hyvinvointikertomus on kunnan virkamiesjohdon työväline, jolla osaltaan valmistellaan hyvinvointi- ja terveysasioita kunnanvaltuustolle. www.hyvinvointikertomus.fi

Haapajärven kaupungin hyvinvointikertomustietoja on verrattu Ppky Selänteen muiden kuntien: Haapajärven, Kärsämäen ja Reisjärven sekä Nivalan, Haapaveden, Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan hyvinvointikertomustietoihin.

Indikaattoritiedot on jaoteltu:

1.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 1.2 Kaikki ikäryhmät 1.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 1.4 Nuoret ja nuoret aikuiset 1.5 Työikäiset 1.6 Ikäihmiset

2

Merkkien selitykset

ei muutosta tai muutos alle 5%

muutos vähintään 5%

muutos vähintään 10%

muutos vähintään 15%

muutos myönteiseen suuntaan

muutos kielteiseen suuntaan Muutosta arvioidaan suhteessa viiden vuoden takaiseen tilanteeseen

Haapajärven tilanne on vähintään 10% parempi kuin vertailukunnissa

ei eroa Haapajärven tilanteeseen tai ero alle 10%

Haapajärven tilanne vähintään 10% huonompi kuin vertailukunnissa ? = tieto puuttuu Vertailussa Haapajärvi on esitetty suhteessa vertailukuntiin

1.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima

Perusindikaattori Haapajärvi

Kärs Pyhä

Reis

Niva

Haap

Pohj

Koko Arvo Muutos

Väestö 31.12. (2012) Info 7641 2760 5849 2961 10985 7283 400670 5426670

Huoltosuhde, demografinen (2012) Info 65,5

71,1 69,9 71,5 70,8 62,9 56,8 54,3

Väestöennuste 2030 (2012) Info 6991 ??? 2371 5032 2873 11221 7026 438106 5847680

Nettomuutto / 1000 asukasta (2011) Info -6,8

-

14,2 -7 8,3 -5 -7,2 0,9 3,1

Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta (2012) Info

10,1

8,7 8,5 2 6,5 11,8 19,1 49,2

Lapsiperheet, % perheistä (2012) Info 42,1 36,9 33,2 39,3 44,6 40,3 43,2 39,5

Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2012) Info

15,8

11,9 21,2 12,1 15 17,3 17,2 20,4

Yhden hengen asuntokunnat, %

asuntokunnista (2011) Info 36,9 38,6 40,4 35,3 35,4 35,6 38,3 41,2

Työlliset, % väestöstä (2011) Info 37,6 35,5 33,9 38,6 37,8 38,6 40,5 43,6

Koulutustasomittain (2011) Info 264

237 244 252 281 273 345 340

1.2 Kaikki ikäryhmät

Perusindikaattori Haapajärvi

Kärs Pyhä

Reis

Niva

Haap

Pohj

Koko Arvo Muutos

Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Info

55,6 62,2 62,3 64 57,6 61,3 56,9 58,2

Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2011) Info

133 138,7 137,2 129,7 115,7 124,7 - -

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /

1000 asukasta (2012) Info

3,5

7,2 9,4 4,4 10,5 4,5 6,8 7,5

Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2011) Info

24,7

23,6 24,6 22,8 23,3 24,4 26,1 28,5

Kunnan yleinen pienituloisuusaste

(2011) Info 19,6 19,6 20,4 15,4 18,4 18,5 16,8 15

Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa,

pistemäärä (2012) Info

- ??? - - - - - - -

3

1.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet

Perusindikaattori Haapajärvi

Kärs Pyhä

Reis

Niva

Haap

Pohj

Koko Arvo Muutos

Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2011) Info

10,9

- 7 - 7,2 10,6 8,8 9,1

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, %

8.- 9.-luokan oppilaista (2011) Info 14,6

- 11,4 - 11,4 7,5 12 12,8

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista

(2011) Info

17,2

- 19 - 19,5 14,5 15,9 16,4

Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (2011) Info

23,1

- 20,2 - 22 14,5 20 22,3

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2011) Info

38,2

43 35 39,9 40 36,7 30,8 29,3

Lasten pienituloisuusaste (2011) Info 22,5 19,8 21,2 14 21,8 21,8 17,8 14,9

Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat

vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2012) Info

124,5

50,9 177,5 66,9 99,3 106,6 53,8 73,7

1.4 Nuoret ja nuoret aikuiset

Perusindikaattori Haapajärvi V1

Kärs V2 Pyhä

V3 Reis

V4 Niva

V5 Haap

V6 Pohj

V7 Koko Arvo Muutos

Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info

10,6 ??? - - - 10 - 7,3 7,4

Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2009) Info

6,9 ??? - - - 8,9 13,3 7,8 8,4

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä (2011) Info

0,8

2,6 2 1,5 1,8 1,2 1,2 0,8

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info

15,2 ??? - - - 21,7 - 17,2 17,1

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2009) Info

19,9 ??? - - - 21,4 29,2 21,2 21,1

Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2009) Info

16,5 ??? - - - 23 23,5 20,5 21,9

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2011) Info

8,8

10,6 10,8 9,1 9,9 8,5 9,7 11,2

Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info

43,7 ??? - - - 32,6 - 43,6 41,7

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä

väestöstä (2011) Info

1,9

- 1,4 - 2,8 3,8 2,4 2,9

Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2012) Info

- ??? - - - - - 1,2 1,6

4

1.5 Työikäiset

Perusindikaattori Haapajärvi V1

Kärs V2 Pyhä

V3 Reis

V4 Niva

V5 Haap

V6 Pohj

V7 Koko Arvo Muutos

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2012) Info

19,5

18,5 20,8 16,3 23,1 14,8 21,2 18,7

Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info

15,5

15,5 18,5 14,7 11,5 13,9 10,4 8,6

Vaikeasti työllistyvät, % 15 - 64-vuotiaista (2011) Info

3

4 4,4 2 3 3,2 4,2 4

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä

väestöstä (2011) Info

1,3

1,3 1,5 0,5 1,6 1,5 1,5 2,2

Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

(2010) Info

1,6

- 2,1 - 3,7 1,7 2,5 3,1

1.6 Ikäihmiset

Perusindikaattori Haapajärvi V1

Kärs V2 Pyhä

V3 Reis

V4 Niva

V5 Haap

V6 Pohj

V7 Koko Arvo Muutos

Dementiaindeksi, ikävakioitu (2009) Info 98,9 ??? 65,8 109,4 77 130,4 126,1 120,8 100

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info

71,6 72,8 70,8 72,5 74,8 75,1 70,7 61,7

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info

86,5 87,3 90,6 93,3 86,3 92,6 89,4 89,6

Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä

väestöstä (2011) Info

3,9

5 4 3,3 3,6 4,3 3 3,2

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11.

olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, %

vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info

17,4

12,4 12,7 17,4 14,5 13,3 14,8 11,9

Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit

Kouluterveyskyselyn tuloksia Lastensuojelun suoritteet 2010-2012 Työkyvyttömyyseläkkeet 2000-2011 ja työttömyys 2013

Yhteenveto ja johtopäätökset kaupungin hyvinvointitiedoista

Kunnan rakenteet, väestö

Haapajärven kaupungin asukasluvun tulee kasvaa. Tavoitteena on lyhyellä tähtäimellä 8 000 asukkaan kunta. Tavoitteena on pitää syntyvyys vähintään nykytasolla, mikä vaikuttaa huoltosuhteeseen positiivisesti, vaikka lukema kasvaa. Huoltosuhdetta pidetään nykytasolla työllisen työvoiman ja lasten määrän lisääntymisen avulla. Yksinhuoltajaperheiden määrän lisääntyminen huolestuttaa. Lapsiperheiden palveluihin ja hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota.

Koulutusasteen nostaminen on tavoitteena. Etsivä nuorisotyö tekee perustyötä. Aikuiskoulutusta järjestetään yhteistyössä koulutuskuntayhtymän ja muiden koulutusta järjestävien organisaatioiden kanssa erityisesti niillä aloilla, joilla on työvoimapula (esim. hoitotyö).

5

Väestön lisääntymisen ja työvoiman lisääntymisen taustalla on myös maahanmuutto.

Korkean sairastavuuden vuoksi on tehtävä ennaltaehkäisevää ja muuta; korjaavaa työtä.

Lapset, lapsiperheet ja nuoret

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä on ollut kasvussa viime vuosina, pois lukien vuosi 2012. Ennakoiva työ tällä saralla on erityisen tärkeää. Avohuollon puolella tehtävä ennaltaehkäisevä työ on tärkeää, jolloin avohuollon suoritteiden määrä lisääntyy.

Syntyvyys on hieman laskenut, mutta päivähoidossa olevien lasten määrä suhteessa samanikäisiin on kasvanut. Lasten ja perheiden palvelujen ja vapaaehtoistoimijoiden tulee tukea perheitä ja vanhempia lasten kotona hoitamisessa ja vanhemmuudessa. Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen lasten- ja perheiden palveluissa on tärkeätä. Seurakunnan ja järjestöjen lastenkerhotoiminta on aktiivista. Perhekeskus tukee vertaistukiryhmätoimintaa.

Lukiolaisten osalta kouluterveyskyselyn tulokset 2011 osoittivat huolestuttavaa kokemusta läheisen

ystävän puutteessa, kouluterveydenhoitajalle pääsyn vaikeutta, kuulluksitulemisen kokemisen

vähenemistä ja koulun työilmapiirin heikkenemistä. Kyselyn mukaan lukiolaiset kokivat työolot puutteellisiksi, on tärkeätä pitää opiskelu kuin muutkin tilat on pidettävä kunnossa, sillä se on myös ehkäisevää lasten ja nuorten työtä. Kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta on koulutoimessa lisätty koulupsykologin ja kouluterveydenhoitajan resursseja: koulutoimessa on kokoaikainen koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja lukiolla kaksi päivää/ viikko. Resurssien lisääminen on havaittu lastensuojelun ja psykososiaalisten palvelujen tarpeen kasvun hidastumisena. Oppilashuollossa on havaittu toisenasteen

opiskelijoiden syrjäytymisuhkaa. Moniammatillista yhteistyötä tehdään ja toisenasteen kouluissa toimii oppilaanohjaajat ja ryhmänohjaajia koulutetaan ja etsivään nuorisotyöhön ohjataan nuoria. Työpajatoiminta on aktiivista. On huomattu kouluterveyskyselyn raportintarve toisenasteen kouluissa sekä tulosten hyödyntämisen tarve. Tarvitaan vanhempien ohjausta ja informaatiota nuorten tuen mahdollisuuksista.

Kutsuntaikäisten poistuma vuonna 1994 syntyneiden osalta on ollut 23,3%, jatketaan edelleen Time Out toimintaa ja ennaltaehkäisevää työtä ylipainon, mielenterveyden, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi. Haapajärvellä on turvallista asua, on pidettävä huolta, että turvallisuuden tunne säilyy edelleen. Kiva-

koulu projekti tukee turvallisuutta kouluissa.

Sauvi-Someron hiihtoladun ja pururadan valaistus lisäisi liikunta-alueen käyttöä ja käytön turvallisuutta.

Työikäiset

Työttömyysprosentti on 8,6% (30.4.2013). Työllisyys tukee terveyttä ja hyvinvointia.

Työkyvyttömyyseläkkeellä (24-65 vuotiaista) olevia on 15,5% (2011), joka on lähes kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia 3,9%. Liikunta vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia ja ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi eläköitymistä.

Mielenterveydenhäiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevia on 5,7% (2011). Masennusoireiden varhainen tunnistaminen ja tarvittavan matalan kynnyksen avun saaminen on tärkeätä. Ihmisten omaa

aktiivisuutta ja osallistumista tulee tukea. Yleistä hyvinvointia tuetaan tarjoamalla mahdollisuuksia harrastaa ja osallistua. Haapajärvellä sairastetaan syöpiä keskimäärin vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vuoden 2014 aloitetaan Ppky Selänteessä suolistosyövän seulonnat.

Savuton Haapajärvi työpaikkana aloittaa 1.9.2013. Tupakoinnin lopettavia kaupungin työntekijöitä tuetaan savuttomuudessa ja tarjotaan mahdollisuus osallistua tupakoinnin lopettavien vertaistukiryhmään. Painonhallinnan vertaistukiryhmät alkavat Ppky Selänteessä kaksi kertaa vuodessa ja syksyllä 2013 alkaa videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjaus.

Liikuntapaikkoja on kaupungissa monipuolisesti. Ulkoliikuntapaikat ovat maksuttomia, sisäliikuntapaikkojen maksut alhaiset.

Kulttuuripalvelujen hyödyntäminen, niiden aktiivinen ja passiivinen käyttö on eduksi.

6

Työttömille on alennetut kansalaisopiston opintomaksu.

Työttömille tarjotaan mahdollisuus terveystarkastukseen.

Ppky Selänteessä on kehitteillä Terveyshyötymallin käyttöönotto syksyllä 2013 paljon terveyspalveluja käyttäville.

Pitkäaikaistyöttömien työhönsijoittumisen tukemiseksi on kaupungilla määräaikainen työntekijä Reisjärven kunnan kanssa. Seutukunnallista pitkäaikaistyöttömien hanketta suunnitellaan syksyllä 2013.

Ikäihmiset

Painopistealueena on kotona asumisen lisääminen ja omatoimisuuden tukeminen. Tavoitteena on, että iäkkäät ihmiset saavat riittävästi tukea hyvinvointia, terveyttä ja itsenäistä suoriutumista. Vanhustenneuvoston toiminnan vahvistaminen.

Vanhuspalvelustrategian laatiminen, jossa kartoitetaan nykytilanne, ennusteet tulevaan ja laaditaan sen jälkeen suunnitelmat.

Erityisryhmien liikunnanohjaajan toimen saaminen ja tätä kautta ikäihmisten aktivointi. Vertaisohjaajien sekä ulkoiluystävien ohjaamaa toimintaa lisää. Haetaan hankerahoitusta erityisryhmien ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseksi.

Matalan kynnyksen kulttuuri - ja harrastustoiminnan voimistaminen.

Selvitetään uutena toimintamuotona ikääntyvien yhteisöasumista.

Haapajärven kaupunki on allekirjoittanut Pohjois-Pohjanmaan maakunnan

Muutos nyt Hyvinvointisopimuksen 2013-2017. Hyvinvointisopimuksen

strategiset päämäärät ovat:

1. Ihmisillä on hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa •Tavoite1 Pohjois-Pohjanmaan sairastavuus pienenee

Sairastavuusindeksi alenee 5 % vuoteen 2017 (vuonna 2011 indeksi 113,7)

Haapajärven sairastavuusindeksi 133 (2011)

Kansantautien summaindeksi alenee 5 % vuoteen 2017 (vuonna 2011 138,8)

Haapajärven kansantauti-indeksi 146,3 (2012)

Haapajärven sairastavuus- ja kansantauti-indeksit ovat maakunnan keskimääräisiä lukuja korkeammat. Hyvinvointisopimuksen mukaisesti tavoite on, että sairastavuus pienenee 5 % vuoteen 2017 mennessä. •Tavoite 2 Pohjois-Pohjanmaan terveyserot kapenevat

Koettu terveys keskinkertainen tai huono, tavoitteena on lähetä koko maan tasoa (vuonna 2011

naisilla 35 % ja miehillä 39 %)

Haapajärvellä käytettävissä vain kouluterveyskyselyn tulokset, jonka mukaan vuonna 2011 yläkoulun oppilaiden koettu terveys oli heikentynyt edellisestä kyselystä (2009), 17 % 8. ja 9. lk oppilaista koki terveyden keskinkertaiseksi tai huonoksi. Lukiolaisten osalta tulos oli pysynyt

samanlaisena, 16 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee

•Tavoite 1: Nuorisotyöttömyys vähenee

Tavoitteena on, että nuorisotyöttömyys (15-24v. 16,7 % v. 2011) vähenee alle keskimääräisen työttömyysprosentin maakunnassa (11,0 vuonna 2011)

Haapajärvellä oli 30.4.2013 33 alle 25 vuotiasta työtöntä. Työttömyysprosentti 8,6 % (30.4.2013), Pohjois-Pohjanmaalla 13,1 %.

•Tavoite 2: Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksien määrä vähenee

Tavoite Pohjois-Pohjanmaalla on pysyä alle koko maan tasosta (vuonna 2011: 18-24v 3,0 %, 25-

64v. 2,2 %)

7

Haapajärvellä toimeentulotukea sai pitkäaikaisesti 18-24 -vuotiaista nuorista 1,9 % ja 25-64

vuotiaista 1,3 % (v.2011).

•Tavoite 3: Työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuus vähenee

Hyvinvointisopimuksen tavoitteena on alle 5 % ( v.2010 9,8 %)

Vuonna 2011 8,8 % Haapajärvisistä nuorista ei ollut opiskelemassa tai heillä ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta.

2. Seuranta edelliseltä valtuustokaudelta

Haapajärven kaupungin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma vuosille 2011-2012 on hyväksytty valtuustossa 15.12.2010. Haapajärven kaupungin Hyvinvointikertomus 2012, joka sisältää suunnitelmaosan vuodelle 2013 on esitelty valtuustolle 8.10.2012.

Yleistä

Haapajärven Liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut 2012

Liikenneturvallisuustoimijahanke on käynnistynyt

Kulttuuritarjontaa on pyritty viemään yleisölle avoimien tapahtumien ohella myös kouluille, päiväkoteihin sekä hoivakoteihin. Lukuvuoden 2011–12 aikana kaikki Haapajärven 1. -7. luokkalaiset kävivät Koirien Kalevala -teatteriesityksessä (950 oppilasta/4 näytöstä). Syksyllä 2012 yläasteen, lukion sekä ammattiopiston oppilaille järjestettiin yllätyskonsertti (750 oppilasta)

ja päiväkotilapsille teatteriesitys. Joka vuosi Vanhusten viikolla vierailee audiovisuaalinen musiikkiesitys Karjalahdella ja Olavintuvassa. Kulttuuritarjontaa on runsaasti palvelutaloilla ja muutenkin kaupungissa.

Esterinpuisto, jossa on liikennepuisto, on jatkoa Taistonpuistolle. Tavoitteena on lisätä nuorten

harrastusta hyvässä ympäristössä sekä lisätä nuorten liikenneopetusta. Frisbee-rata (6 korinen) on valmistumassa puistokokonaisuuden yhteyteen. Täysimittainen Frisbee-rata on suunnitteilla Haagaan, rata on tavoitteena rakentaa syksyllä 2013.

Osayleiskaavassa on monia hyvinvointia tukevia asioita mm. kevyenliikenteen väylät ja

Kauppakadun remontti

Osallistavaa toimintaa pyritään ylläpitämään työpajojen ja koulutuksen muodossa. Jokilatvan

opisto tarjoaa Haapajärvellä kaikkiaan 6300 opetustuntia, joista noin 70 % painottuu taito- ja taideaineisiin. Aktiivinen osallistuminen sekä ammattitaitoiset ohjaajat näkyvät paikallisessa

kulttuurituotannossa: ensimmäisenä kesänään Haapajärven kesäteatteri keräsi seitsemään näytökseen yhteensä 1263 katsojaa (2012).

Kaupungin liikuntatilojen vuorot on jaettuliikuntaa harrastaville seuroille, järjestöille ja myös yksityisille henkilöille.

Urheiluseuroille on jaettu vuosi- ja stipendiavustuksia monipuolisen liikuntakasvatustyön tukemiseen.

On huolehdittu kaupungin liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja niiden turvallisuudesta.

On päätetty rakentaa monitoimikenttiä koulujen piha-alueille, kustannusarvio 15 000-30 000 €/ kenttä. Tiiton koulun kentän rakentaminen aloitetaan 2013.

Koivuhakaan siirretään Ronkaalan vanha tekonurmi ja täytteenä käytetään kumirouhetta;kentän

vuosittainen käyttöaika pitenee.

Keilahalli on avattu uudelleen käyttöön.

8

Lapset, lapsiperheet

Vanhempainyhdistysten kanssa yhteistyö on jatkunut ja uusien toimintamalleja on kehitetty

Nuorten vaikutusmahdollisuuksia omiin asioihin on lisätty: nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti toimivat aktiivisesti. Martinmäen koululla aloitti oppilaskunta syksyllä 2012.

Lapsiasiainneuvosto toimii aktiivisesti

Lastensuojelussa menot ovat kasvamassa, haetaan välineitä ennaltaehkäistä huostaanottojen tarpeen syntymistä.

Haapajärvellä on vuoden 2012 aikana suunniteltu perhekeskus, joka on aloittanut toiminnan 1.8.2012 Kukkaniemen tiloissa. Perhekeskustoimintaa toteutetaan monialaisesti. Perhekeskus pitää sisällään avoimen päiväkodin, neuvolan antamaa perhevalmennusta, poikkihallinnollista perhekoulutoimintaa, MLL:n vertaistukiryhmiä ja järjestöjen vapaaehtoistoimintaa. MLL:n kanssa

on tehty kumppanuussopimus. Lasten ja perheiden ennaltaehkäisevään työhön on lisätty perhetyötä sekä neuvolan ohjaamana että lapsiperheiden kotipalveluun. Toiminnan muutoksilla pyritään vaikuttamaan mahdollisemman aikaiseen varhaiseen puuttumiseen sekä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja korjaavan lastensuojelutoimenpiteiden vähenemiseen. Perhekeskuksen toiminnan kehittämisessä tavoitteena on ottaa mukaan asiakaskehittäjiä, jota ei vielä ole saatu. Uuden perhekeskuksen

toimintaan tarvitaan koko Selänteen alueelle koordinoija (1 hlö).

Lasten ja nuorten kulttuurirahasto on aloittanut toimintansa 2013

Tavoitteellisen kulttuurikasvatuksen keinoin varmistetaan kaikille esi- ja perusopetuksen

oppilaille tasapuolinen mahdollisuus kulttuurielämyksiin, työpajoihin ja projekteihin. Kulttuurikasvatussuunnitelmaa laaditaan.

Lapsiperheiden ja vanhemmuuden tukeen ei ole saatu lapsiperheille lisättyä perhetyön osuutta,

koska siihen ei ole saatu lisäresursseja talousarviossa. Toimintaa ei voida suunnata korjaavasta ennaltaehkäisevään ilman lisäresurssia. Tavoitteiden mukaista ennaltaehkäisevää riittävää apua lapsiperheille mm. vaikeissa elämäntilanteissa tulisi lisätä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Vuonna 2012 Selänteen alueen lastensuojeluasiakkuuksien lisäyksestä johtuen lisätty

lastensuojeluun yksi sosiaalityöntekijä.

Ennaltaehkäisevän varhaisen tuen antamiseen palkataan perhetyöntekijä. Sen asiakastarvetta ohjataan osin neuvolasta käsin ja lisäksi työntekijä vastaa sovitusti perhekeskuksen

perhekerhoista ja vertaistukiryhmistä. Ryhmät kootaan asiakas ryhmistä, jotka ovat tehostetun tuen tarpeessa. Lasten ja perhepalveluissa voidaan tällä tavoin erottaa ennaltaehkäisevä perhetyö lastensuojelun perhetyöstä. (Heleena)

Nuoret

Kouluterveyskyselyn raportti on ostettu vuodelta 2011 ja ostetaan edelleenkin (seuraava 2013)

Kokoaikainen koulupsykologi on palkattu 1.9.2012 alkaen

Kokoaikainen koulukuraattori on toiminut 1.2.2012 alkaen peruskoulussa ja lukiolla, Ammattiopistolle on palkattu koulukuraattori 9/2012 lähtien.

Vuonna 2012 etsivään nuorisotyöhön on oltu yhteydessä 56 nuoren asioissa, 46 nuoren kanssa

on tehty pitempiaikaista yhteistyötä. Jatketaan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ostamista Nuorten Tuki Ry:ltä.

Päihteetön porukka (PP) jatkuu yhdessä nuoriso- ja koulutoimen kanssa. PP-hanke tukee nuorten

raittiutta. Hankkeessa on ollut mukana (syksy 2012) noin 160 yläkoulussa opiskelevaa nuorta. PP-iltoja on järjestetty säännöllisesti nuorisotalo Stollessa, vaihtoehtoista paikkaa mietitään, koska nuorista kaikki eivät ole halukkaita saapumaan nuorisotiloihin. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on antaa nuorille mahdollisuus kieltäytyä päihteistä ns. ”menettämättä kasvojaan”. Hankkeesta on saatu hyvää palautetta ja on ollut huomattavissa humalahakuisen juomisen

vähentyminen. Jatkorahoitusta on haettu.

Yöjalkatoimintaa on käynnistetty koulujen alkamis- ja päättymisaikoina.

Time Out toiminta toimii: vuoden 2011 ja 2012 kutsunnoissa mukana

Peruskoululaiset ovat saaneet 4 ilmaista uimahallivuoroa, kaksi kertaa syyslukukaudella ja kaksi

kertaa kevätlukukaudella. Myös keilahallivuoroja suunnitellaan.

Nuorisopalvelut jakavat avustuksia vuosittain nuorisotyön edistämiseksi.

Tavoitteena on saada mahdollisimman kattavasti nuorille ammatillinen koulutus ja pitää koko työvoima työkykyisinä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen turvaaminen ja kehittäminen JEDUN Haapajärven yksiköissä on tärkeää, samoin ammatillinen aikuiskoulutus

9

Työikäiset

Haapajärven kaupunki aloittaa savuttomana työpaikkana 1.9.2013.

Savuton Ppky Selänne on aloittanut 1/2012

Työttömien terveystarkastukset on aloitettu pitkäaikaistyöttömien tarkastuksilla 11/2011,

terveystarkastukset jatkuvat osana työterveyshuollon toimintaa. Työttömien terveystarkastusten tavoitteena on terveyserojen kaventaminen, hyvinvoinnin lisääntyminen, työllistymisen tukeminen ja tarvittaessa eläkkeelle hakemisen tukeminen.

Painonhallinnan vertaistukiryhmät alkavat Ppky Selänteen kunnissa kaksi kertaa vuodessa ja

tupakoinnin lopettamisen vertaistukiryhmään on mahdollisuus osallistua vuoden alussa alkavilla kursseilla.

PATE-hanke loppui toukokuussa 2012, kaupunki on palkannut yhdessä Reisjärven kunnan kanssa

työntekijän jatkamaan PATE-hankkeen työtä, tukemaan pitkäaikaistyöttömien työllistymistä.

Vuosittain on järjestetty kuntokampanja, joka kestää tammikuusta maaliskuun loppuun.

Ikäihmiset

Taistonpuisto on valmistunut, tavoitteena on saada asukkaat käyttämään puistoa ja sen välineitä

aktiivisesti.

Kaupunki on ollut mukana Voimaa vanhuuteen –hankkeessa, joka päättyy huhtikuussa 2014. Vuoden 2013 alusta lähtien hankkeessa ei ole ollut hanketyöntekijää. Painopisteenä ovat yli 75-

vuotiaat syrjäytymisuhan alla olevat ikäihmiset sekä yli 65-vuotiaat vireät asukkaat. Tavoitteena on ollut vertaisryhmäohjaajien koulutus sekä ikäihmisten aktivointi.

Selänteen Sonectus-hanke edistää kotihoidon ja tehostetun asumispalvelun piirissä olevien vanhusten hyvinvointia teemalla ”elämän makuinen elämä”.

Väestörakenteen muuttuessa ja ikäihmisten määrän kasvaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ikääntyvien kunnon edistämiseen ja ylläpitämiseen. Tällöin tulee resursoida erityisryhmien liikunnanohjaajan palkkaamiseen. Mm. kotona asuvien muistisairaiden osuus ikääntyvässä väestössä kasvaa ja sen vuoksi on tärkeää saada kuntouttavaa toimintaa arjen toiminnoissa.

Haapajärven kaupunki on hakenut (6/2013) hanketta erityisryhmien ja ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi.

EVA-menetelmä

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa eli EVA-menetelmää on käytetty talousarvioon merkityissä asioissa (entinen IVA)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot

Haapajärven kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisorganisaatio (rakenne) on hyväksytty valtuustossa 15.12.2010. Tavoite on ollut määrittää hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen koordinaattori tähän tehtävään yhdessä Ppky Selänteen ja Selänteen kuntien kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattorin tehtäviä ja toimenkuvaa

määritellään Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeessa vuoden 2012 ja 2013 aikana. Haapajärven kaupunki on mukana hankkeessa muiden Ppky Selänteen kuntien kanssa.

10

OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU

3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset

Haapajärven kaupunki- elinkeino- ja konsernistrategia 2015 Arvot:

Työnteko

Asuminen Haapajärvellä

Viihtyisä ympäristö

Huolenpito vauvasta vaariin

Palveluhenkisyys

Väestö huolehtii kaikkina ikäkausina terveydestään ja kunnostaan Kaikkien ikäryhmien hyvinvointi

Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen

Terveyden edistäminen

Perheiden tukeminen

Yksilövastuu

4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat

Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa:

Haapajärven Hyvinvointikertomus 2012 Haapajärven lastensuojelusuunnitelma 2009 Selänteen toimintaohjelma neuvolapalveluista, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta ja suun terveydenhuollosta 2011 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Tietoa kuntapäättäjille vanhuspalvelulaista

Haapajärven perusopetussuunnitelma 2009 Haapajärven liikenneturvallisuussuunnitelma 2012 Liikenneturvallisuustoimijahanke, http://www.nihalttoimija.fi Alueellinen turvallisuussuunnitelma 2010-2012 Seudullinen päihdestrategia 2009

Selänteen Varhaiskasvatussuunnitelma 2010 Selänteen kotouttamisohjelma 2012 Haapajärven Hyvinvointikertomus 2012

11

5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet

1. Terveellisten elämäntapojen edistäminen

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit

Asukkaiden omaehtoinen liikkuminen sekä

terveelliset

ravintotottumukset ja elintavat vakiintuvat osaksi arkielämää

1. Terveyteen liittyvien aihekokonaisuuksien (liikunta, ravitsemus, lepo, tupakka, päihteet)

korostaminen edelleen neuvolassa, päivähoidossa, kouluopetuksessa, työterveyshuollossa, ikäihmisten palveluissa ja järjestöjen toiminnassa.

Painonhallintaryhmien toiminta, osallistuminen hyvinvointisopimuksen

tarjoamaan videovälitteiseen painonhallinnan ryhmäohjaukseen syksystä 2013 lähtien sekä edelleen Ppky Selänteessä 2 x / v alkavat painonhallintaryhmät.

Savuton Haapajärvi aloittaa 9/2013, tupakoinnin lopettaville työntekijöille tarjotaan vertaistukiryhmä

2. Kohdennetut asukaskyselyt / HYTE työryhmä

ja vastuualueiden viranhaltijat. Tulosten

hyödynnettävyys palvelujen suunnittelussa. Suunnitelmakauden eri vuosina kohdennetut kyselyt liikuntaan, ravitsemukseen ja elintapoihin liittyen

3. THL:n terveydenedistämisen

määrärahoista on haettu (6/2013) rahoitusta erityisryhmien liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi / kaupunki yhteistyössä järjestöjen kanssa.

4. Liikuntapuiston käytön

lisääminen ja

vakiinnuttaminen. Haapajärvi viikolla järjestettyä toimintaa puistossa kaiken ikäisille. / Liikunta- ja nuorisotoimi

5. Kevyenliikenteen väylien kunnossapito ja kehittäminen / tekninen toimi, vanhus- ja vammaisneuvosto osallisuus

2. Hyödynnetään

oppilaitoksia ja valmiita kyselypohjia

3. THL:n rahoittama hanke.

4. Yhteistyö järjestöjen kanssa

1. Toteutuneet vertaistukiryhmät

2. Tehdyt kyselyt ja

tulosten

vertailu kansalaiskyselyn (2010) tuloksiin

Asiakaspalautteet

3. Saatu määräraha

4. Puiston käytön lisääntyminen

12

suunnittelussa 6. Liikenneturvallisuuden

lisääminen / moniammatillinen työryhmä

7. Kartat liikuntareiteistä ja -paikoista tukemaan omaehtoista liikuntaa/ tekninen toimi

8. Ravitsemusneuvonnan kohdentaminen pienten lasten koteihin ja koulujen

vanhempainiltojen teemoiksi / lastenneuvola, varhaiskasvatus ja koulut, järjestöt

Ennakkoarviointi(EVA)-menetelmä

7. Karttojen valmistamiseen määräraha

7. Valmistetut kartat

8.Ravitsemusneuvonnan toteutuminen vanhempainilloissa

Ennakkoarviointi(EVA)-menetelmän käyttö

Asukkaiden tietoisuus päihteidenkäytön riskeistä lisääntyy.

Asukkaiden rohkeus lähteä hakemaan apua

mielenterveysasioissa lisääntyy

1. Päihteidenkäytön varhainen

tunnistaminen ja puheeksiottaminen sekä PAKKA-toimintamallin

käyttöönotto päihdehaittojen ehkäisemiseksi kohderyhmänä erityisesti yläasteikäiset. /HYTE-työryhmä, koulutoimi, kouluterveydenhuolto.

2. Kouluterveyskyselyn tulosten tehokkaampi

hyödyntäminen. / kaikki hallinnonalat

3. Mielenterveysasiakkaiden hoidonsaatavuuden

nopeutuminen ja kotiin saatavan avun jalkauttaminen / Selänne ja kaupunginvaltuusto

4. Ystävä- ja vertaistukitoiminnan

kehittäminen ja aktivointi / järjestöt. HYTE-työryhmän ja järjestöjen yhteistyö

Ennakkoarviointi(EVA)-menetelmä

2.Kouluterveyskyselyn raportti

3. Sairaanhoitajan vuosipalkka

4. Hanke-hakemus ystävä- ja vertaistukiryhmätoiminnan kehittämiseen ja juurruttamiseen

1. PAKKA-menetelmän

koulutukset ja käyttöönotto

2.Kouluterveyskyselyn tulokset ja niiden esittelyt kouluissa ja vanhempainilloissa

3. Suoritteiden määrä

4. Hankehakemus

Ennakkoarviointi(EVA)

-menetelmän käyttö

2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet

2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukeminen

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit

Lapset ja nuoret saavat riittävästi apua ja tukea

vaikeissa elämäntilanteissa.

1. Lapsen äänen kuuleminen kaikissa toiminnan suunnittelussa ja toiminnassa/ nuorisovaltuusto, lasten parlamentti, oppilaskunnat.

2. Ennakkoarviointi(EVA)-menetelmän käyttö päätösten

valmistelussa 3. Perhekeskustoiminnan jatkuminen

1. Lapsiasianneuvoston tekemä kysely

2. Ennakkoarviointi(EVA)-menetelmän käyttö

13

Vanhempien vastuunotto lisääntyy

Lapsen ja nuoret saavat osallistua ja tulevat kuulluksi heitä koskevissa asioissa

ja kehittäminen / Selänne, järjestöt

4. Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen ja

resurssien lisääminen / Selänne -lasten- ja perheiden palvelut

5. Moniammatillisten oppilashuoltotyöryhmien toiminnan vakiinnuttaminen / koulutoimi

6. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä

koulujen kerhotoiminnan kehittäminen / kaupunki, järjestöt

7. Kaupunki osallistuu THL:n ja puolustusvoimien Time Out (Aikalisä) toimintaan

8. Osallistuminen

hyvinvointisopimuksen

tarjoamaan kaksiportaisen Lapset Puheeksi koulutukseen ja toimintamallin käyttöönottoon / Selänne, koulutoimi

Lapset

Puheeksi

kuntaosuus vuodelle 2013 on 2412€

6. Asiakaskysely lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta

8. Kaksiportaisen lapset

puheeksi koulutukseen ja toimintamallin käyttöönotto

3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet

3) Ikäihmisten hyvinvoinnin ja itsenäisen asumisen tukeminen

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit

Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen

1. Voimaa vanhuuteen hankkeen toiminnan juurruttaminen

2. Seniorineuvolatyö

3. Erityisliikunnanohjaaja tukemaan vertaistukiryhmätoimintaa

4. Liikunnan

edistäminen yhdessä kaupungin ja järjestöjen kanssa

-Taistonpuiston pururadan palauttaminen

5. Uuden vanhuspalvelulain mukainen toiminta

Ennakkoarviointi(EVA)-menetelmä

3.THL:n määräraha erityisryhmien

liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi

4. Liikunta-/ tekninen

toimi

1. Vertaistukiryhmien toiminnan jatkuminen

3. THL:n määräraha

4.Pururadan rakentaminen

Ennakkoarviointi(EVA)-

menetelmän käyttö

14

OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY

6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen

Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua pv.kk.vvvv