KAUKOJÄÄHDYTYS ON LÄMMÖN

HYÖTYKÄYTTÖÄ S. 22

SATOKARTTA OPASTAA: MARJAAN

KAUPUNGISSA S.14

SAMASSA RUUDUSSA TELKKARI JA NETTI S. 4

Jokainen asunto on yksilö, jonka arvoon vaikuttavat lukuisat seikat s. 8

HAAVEISSA UUSI KOTI

L E H T I A S I A K K A I L L E W W W . H E L E N . F I 2 2 0 1 2

8 3 Pääkirjoitus

4 Meidän talo Televisio kasvaa ja terävöityy.

6 Kodin energiavinkit

8 Asunto-ostoksillaUuden kodin ostopäätös on syytä punnita tarkasti. Pelkästään hyvältä vaikuttava pohjaratkaisu ei saa ratkaista kauppaa.

14 TapasimmeJoel Rosenberg kokosi satokartan Helsingin kaupungin marjapensaista ja hedelmäpuista.

16 Koti ja mökki kesäkuntoon Marttojen vinkeillä tuot kesän kotiin ja mökille.

20 Sähköposti

22 Kaukojäähdytys on lämmön hyötykäyttöä

Kaukojäähdytys perustuu energiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä: meriveteen, hukkalämpöön tai jäteveteen.

Uusi palsta!

Asunnon ostajan kannattaa kysyä myyjältä dokumentteja asuntoon ja taloyhtiöön tehdyistä remonteista.

2•20122•2012

PALVELUKSESSANNE Palvelunumerot ja hintatiedotMaksuttomat sähköiset palvelut löytyvät Internet-sivuiltamme: www.helen.fi NeuvontapalvelutEnergiakeskus 09 617 2726 Kotitalouslaitteiden valinnan ja käytön opastus sekä kulutus-, kosteus-, rakenne-, pintalämpötila-, radon-, desibeli- ja valaistusvoimakkuus-mittarin lainaus: energiakeskus@helen.fi Sähkön käytön ja energian säästön neuvonta 09 617 4010

KaukolämpöKaukolämpöön liittyminen 09 617 2961 Lämmönkäytön neuvonta 09 617 2969 Laskutus ja kulutuskyselyt 09 617 2856

Helen-lehden osoitteenmuutokset Asiakaspalvelu 010 802 802 asiakaslehdet@helen.fi

Helsingin EnergiaVaihde 09 6171 Sähkötalo, Kampinkuja 2, 00090 Helen www.helen.fi

Asiakaspalvelupiste, 3. krsma–pe 8.30–16Puhelinpalvelu ma–pe 8–18 to 21.6.: 8–15 2.7.–12.8.: ma 8–18, ti–pe 8–16Kotitaloudet 010 802 802 Yritykset 010 802 803Sähkömittarilukemien vastaanotto 010 802 804asiakaspalvelu@helen.fi

VikailmoituksetSähkön jakeluhäiriöt 08001 80808 Kaukolämmön jakeluhäiriöt 08001 60602 Ulkovalaistusviat 08001 73173Reaaliaikaiset tiedot jakeluhäiriöistä netissä www.helen.fiHelsingin Energian asiakaspalveluun tulevat puhelut nauhoitetaan.

Puheluhinnat 010-alkuisiin numeroihin: • kiinteän verkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 5,95 c/min • matkapuhelinverkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 17,04 c/min. Hinnat sisältävät alv 23 %.

KAUKOJÄÄHDYTYS KAUKOLÄMPÖ

SÄHKÖ

14

16

22©

Suv

i Lai

ne/S

KO

Y

Painotuote

Uusia tuotteita ja palveluja kehitetään yhdessäEnergia on osa ekologista elämää ja arjen valintoja, ei

pelkästään sähköä ja lämpöä. Energiaan liittyy asumisen

lisäksi liikkuminen ja ruoka. Näillä kaikilla on omat

vaikutuksensa ympäristöön ja hiilijalanjälkeen.

Älykkäiden energiajärjestelmien, esimerkiksi etäluettavien sähkö-

ja kaukolämpömittareiden, ja näiden päälle rakentuvien uusien

palveluiden avulla energiankäyttö ja seuranta saavat uusia ulottu-

vuuksia. Asukkaat voivat miettiä entistä tarkemmin energian

järkevää käyttöä ja selvittää mahdollisuuksia säästää energiaa.

Myös paikallisen pientuotannon, esimerkiksi aurinko- ja

tuulivoiman, mahdollisuudet kasvavat. Liikenteen sähköis-

tymisen myötä markkinoille tarvitaan aivan uusia palveluita,

vaikkapa sähköautojen lataukseen.

Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen ohella myös

energiantuotanto käy läpi mittavaa muutosprosessia. Energia-

tehokkuuden lisääminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämi-

nen vaikuttavat polttoaineiden valintaan ja uuden teknologian

hyödyntämiseen. Helsingin Energian voimalaitoksilla on

useita hankkeita uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämi-

seksi. Biohiili, biokaasu ja pelletit täydentävät tulevaisuudessa

polttoaineiden valikoimaa. Tutkimme myös aurinkoenergian

sekä maalämmön käyttöä.

Älykkäiden energiajärjestelmien kehittäminen on tärkeää

pärjätäksemme tulevaisuuden energiamarkkinoilla. Tähän

meitä ohjaavat niin kuluttajien tarpeet kuin älykkäiden

sähköverkkojen luomat mahdollisuudet.

Helsingin Energia haluaa osallistua edelläkävijänä älykkäisiin

energiajärjestelmiin perustuvien palveluiden kehittämiseen.

Lämmitysmarkkinoilla monimuotoiset hybdiriratkaisut, jotka

on rakennettu perinteisen kaukolämmityksen varaan, täyden-

tävät hyvin tavoitettamme edetä kohti uusia energiaratkaisuja

ja kasvavaa uusien teknologioiden ja uusiutuvien energialähtei-

den käyttöä. Energian hyötykäyttöä edustavat tietokonesalit,

jotka jäähdytetään kaukojäähdytyksellä ja niistä saadulla

hukkalämmöllä puolestaan lämmitetään helsinkiläisten koteja.

Sähkömarkkinoilla tuotevalikoimamme kasvaa uusilla palve-

luilla, kuten esimerkiksi sähköautojen latauspalveluilla.

Avoin vuorovaikutus

energiantuottajan ja

käyttäjän välillä muo-

dostuu entistä tiiviim-

mäksi, ja molemmin-

puolisen tiedon vaihdon

merkitys korostuu.

Yhteistyössä asiakkaiden

ja yhteistyökumppanei-

den kanssa kehitämme

uusia, monipuolisia tuot-

teita ja palveluita vastaa-

maan entistäkin paremmin

energiankäyttäjien tarpeita.

Seppo Ruohonen

toimitusjohtaja

HELEN ALSO IN ENGLISH! Summary of Helen in English at www.helen.fi

HELSINGIN ENERGIAN JA HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N ASIAKASLEHTIIlmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija:

Helsingin Energia, (Kampinkuja 2, Helsinki),

00090 HELEN, p. 09 6171, faksi 09 617 2360,

www.helen.fi Päätoimittaja: Seija Uusitalo

Toimitusneuvosto: Jarmo Karjalainen, Jouni

Lehtinen, Jussi Mikkola, Marko Riipinen,

Eva Spiegel, Seija Uusitalo Toimitus:

Otavamedia Oy, Asiakasviestintä

Painopaikka: PunaMusta

Repro: Aste Helsinki Oy ISSN1455-9528

Kannen kuva: Pekka Hannila

4

Meidän talo tMeidän tattttttaaaalalalalalalooo

Paul

a R

isti

mäk

i Kuv

itus

Ans

si K

erän

en Jos tänä päivänä kävelee televisio-ostoksille, palaa

kotiin todennäköisesti teräväpiirtotelevisio muka-

naan. Sen tarkka kuva hurmaa, varsinkin, jos sitä

vertaa perinteiseen kuvaputkitelevisioon.

– Kuvaputkitelevisiossa kuva muodostui

576:sta päällekkäisestä juovasta, jolloin laitteen

pystytarkkuus on 576. Teräväpiirtotelevisiossa pys-

tytarkkuus on vähintään 720, ja niin sanotussa full-

HD-televisiossa yli tuhat. Mitä useammasta juovas-

ta kuva muodostuu, sitä terävämpi se on, selittää

Harri Slip. Hän on työskennellyt 30 vuotta Tek-

niikan Maailman parissa ja tehnyt lehteen runsaas-

ti viihde-elektroniikkatestejä.

Tietotekniikan asiantuntijan Petteri Järvisen

mukaan seuraavaksi näemme vieläkin tarkemman,

jopa 2 160-juovaisen televisiokuvan. Todennäköi-

sesti juovat tuplaantuvat vielä tästäkin.

Slipin mukaan huikeat tarkkuudet liittyvät te-

levision katseluetäisyyteen. Kuvaputkitelevisioi-

ta katseltiin kaukaa. Jos katsoi liian läheltä, kuva

alkoi väreillä ja katsominen oli mahdotonta. Sen

sijaan nykyisiä teräväpiirtotelevisioita voi katsella

jopa niin läheltä, että ruudun reunat lähes häviä-

vät näkökentästä. Tästä syntyy nautittava ja eloku-

vamainen katselukokemus.

Teräväpiirtotelevision katseluetäisyyden mää-

rittämiseksi on olemassa laskukaava: hyvä katselue-

täisyys on 3 kertaa kuvaruudun korkeus. 50 tuu-

man televisiolla se on suurin piirtein 2 metriä. Te-

räväpiirtotelevisiota voi katsella tätäkin lähempää.

Lyhyimmän katseluetäisyyden voi määritellä ker-

tomalla kuvaruudun korkeuden 1,5:llä.

Nestekide vai plasma?Teräväpiirtotelevisiossa joutuu vielä valitsemaan

nestekidenäytön ja plasmanäytön välillä. Asiantun-

tijan mukaan molemmilla on plussansa ja miinuk-

sensa. Niistä ehkä merkittävin on katselukulma.

– Plasmatelevisiossa on laaja katselukulma, eli

kuvan laatu ei heikkene, vaikka sitä katselisi sivus-

Televisioita uusitaan nyt hurjalla vauhdilla. Kaupasta ostetaan myös entistä suurempia ruutuja. Jos vielä pari vuotta sitten olohuoneeseen hankittiin 32-tuumaisia telkkareita, nyt on siirrytty vähintään 42-tuumaisiin. Samalla kasvaa viihde-elektroniikan sähkönkulutus.

Entistä isompi ja tarkempi

ta. Sen sijaan nestekidenäyttö on parhaimmillaan

vain suoraan edestä katsottuna. Kuvan kontras-

ti saattaa heiketä jo silloin, kun televisiota katsoo

sohvan reunapaikalta. Nestekidenäyttöjen toinen

rajoitus on taustavalon vuotaminen erityisesti tum-

masävyisissä kuvissa, Slip kertoo.

Energiankäytön kannalta parempi vaihto-

ehto on nestekidenäyttö, sillä siinä on plasma-

näyttöä pienempi virrankulutus. Markkinoil-

la on myös niin sanottuja led-televisioita. Niis-

sä on muuten täysin tavallinen nestekidenäyttö,

mutta näytön taustavalo tulee led-lampuista, jot-

ka kuluttavat vähemmän energiaa kuin perintei-

set valaisutavat.

Päivi Suur-Uski Motivalta muistuttaa, että

television energiankulutukseen vaikuttavat paitsi

näytön tekniikka ja led-lamppujen käyttö, myös

kuvaruudun koko.

– Mitä suurempi ruutu on, sitä enemmän ener-

giaa kuluu.

Plasmatelevisiossa energiankulutukseen vai-

kuttaa yllättäen myös kuvan valoisuus. Vaalea ja

valoisa ohjelma kuluttaa enemmän energiaa kuin

tummanpuhuva.

– Toisaalta energiankäyttöön vaikuttavat eni-

ten käyttötottumukset. Kannattaa avata televi-

sio vain silloin, kun aikoo todella katsoa jotain.

Jos taloudessa pidetään televisiota päällä aamus-

ta iltaan tai iltapäivästä pitkälle yöhön, ener-

giankulutus karkaa helposti käsistä, Suur-Us-

ki huomauttaa.

Televisio vai netti?Televisioruudulle on viime vuosina kasaantu-

nut paljon muutakin tehtävää kuin televisioku-

van näyttäminen. Televisiosta katsotaan dvd- tai

blu-ray-elokuvia ja pelataan pelikonsoleilla. Myös

perheen kotivideoita ja valokuvia voi katsoa ruu-

dulta esimerkiksi usb-tikun avulla tai kameran

muistikortilta.

5

Petteri Järvinen muistuttaa, että moni pal-

velu, jota alun perin suunniteltiin digiajan te-

levisioon, on itse asiassa toteutunut netissä.

– Monilla televisiokanavilla on nettipalve-

lu, jonka avulla televisio-ohjelmia voi katsella

jälkikäteen. Näitä ovat esimerkiksi Yle Areena,

Katsomo.fi ja Ruutu.fi. Televisio-ohjelmien tal-

lentaminen ja ajastaminen jälkikäteen onnistuu

niin ikään netin kautta TV-kaista.fi-palvelussa,

Järvinen luettelee.

Uudehko ilmiö televisiomaailmassa on

maksulliset ohjelmat. Ensin tulivat myyntiin

televisioyhtiöiden kanavapaketit, mutta oh-

jelmien ostaminen onnistuu myös yksi ker-

rallaan nettioperaattorien IPTV:n avulla. Näi-

tä ovat esimerkiksi Elisa Viihde, Sonera Viih-

de ja Maxisat.

– Operaattorien järjestelmien kautta voi

myös vuokrata elokuvia tai laulaa vaikka kara-

okea. IPTV:n ohjelmatarjontaa voi myös tal-

lentaa ja ajastaa älypuhelimen avulla, Järvi-

nen selvittää.

Hän ennustaa, että television merkitys eril-

lisenä laitteena pienenee. Televisioruutu ohenee

ohenemistaan ja sisältöjä katsotaan monin eri

tavoin eri kanavista.

– Nykyaikainen älypuhelin toimii myös

kaukosäätimenä, jolloin päästään eroon kodin

kauko-ohjainkaaoksesta.

Jonkunlaisena tulevaisuuden televisiona

Järvinen pitää Booxtv:tä, jota hän kuvailee tule-

vaisuuden matkatelevisioksi. Booxtv on mobiili

IPTV, jonka avulla televisiota voi jo nyt katsel-

la iPadin tai älypuhelimen kautta.

Televisiot, niihin kytketyt laitteet sekä tietotekniikkalaitteet kuluttivat kylmälaitteiden ja valaistuksen jälkeen kolmanneksi eniten sähköä suomalaisissa kotitalouksissa vuonna 2006. Silloin arveltiin, että taulutelevisioiden yleistyessä energiankulutus voisi nousta entisestään. Uusi tutkimus on työn alla.

– Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä korkeampi viihde-elektroniikan varustetaso kotona on, sitä enemmän energiaa kuluu, kertoo Päivi Suur-Uski Motivalta.

Edistystäkin on kuitenkin tapahtunut. Esimerkiksi uusien televisioiden sähkönkulutus niin päällä ollessa kuin valmiustilassakin on laskenut huomattavasti.

– Valmiustilan tehonkulutus saa tällä hetkellä olla maksimissaan 0,50 wattia.

Myös televisioihin on saatu energiamerkki. Se antaa luotettavaa tietoa laitteen energian-kulutuksesta ja auttaa vertailemaan laitteita keskenään.

Televisio sai energiamerkin

6

Kodin energiavinkit

Energia-aapinen uudistuiUudessa energia-aapisessa energiahahmot Sähkö, Lämpö ja Jäähdytys kertovat lapsille energiasta ja sähköstä. Aapisen sivuilta on myös tehtäviä, joita voi tehdä itsenäisesti tai yhdessä pohtien. Helsingin Energia on jo vuosikymmeniä lä-hettänyt aapisen Hel-singin koulujen eka-luokkalaisille.

Näin saat kirkkaat lasitSuojaa ikkunalauta ja lattia vesirois-keilta pyyhkeellä. Pese ikkunanpuitteet nihkeällä liinalla liasta ja pölystä. Sulje sälekaihtimet ja pyyhi ne nihkeällä mikrokuituliinalla molemmin puolin. Nosta sälekaihtimet ylös ja pyyhi puit-teet myös ikkunoiden välistä. Pese ikkuna kevyin vedoin miedolla pesu-liuoksella. Käytä nukkaamatonta liinaa. Kun käytät maltillisesti pesuainetta, ikkunaa ei tarvitse huuhdella. Kuivaa ikkuna lastalla vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas. Kuivaa lasta liinalla jo-kaisen vedon jälkeen. Kuivaa ikkunan reunat lopuksi sideharsolla, mikrokuitu-liinalla tai säämiskällä.

Kunnolliset välineetIkkunan voi pestä ihan tavallisella nuk-kaamattomalla liinalla. Kaupoissa on myös erilaisia ikkunanpesimiä, joihin voi kiinnittää varren. Esimerkiksi pesin, jossa on irrotettava mikrokuituliina ja jatko-varsi, on ergonominen. Varren toiseen päähän voi kiinnittää kuivaimen.

Hyvä kuivain on kaiken a ja o. Kiin-nitä huomio siihen, miten kuivain istuu kädessä ja miten painavalta se tuntuu. Kevyin malli ei aina ole paras vaihtoehto.

Kuivaimia on erikokoisia. Esimerkiksi pikkuruutuisille ikkunoille on olemassa pieniä malleja. Kuivaimen kumiosan tulee ylettyä päistään reilusti metalliosan yli, jotta metalli ei naarmuta ikkunaa tai puitteita. Hyödynnä jatkovarret ja nivel-osat, joiden avulla yletyt korkealle ja vaikeisiinkin kulmiin.

Kone apuunIkkunanpesuun voi myös käyttää siihen tar-koitettuja koneita. Esimerkiksi sähköllä toi-miva ikkunanpesulaite on kuin pieni vesi-imuri, joka imee lasin pinnalla olevan veden, eli se korvaa käsikäyttöisen kuivai-men. Vaikka käytät ikkunanpesulaitetta, joudut joka tapauksessa pesemään ikkunan ensin käsin laitteen pesimellä.

Ikkunanpesulaitteessa on ladattava akku. Yhdellä latauksella kuivaa noin 40–60 ne-liömetrin verran ikkunoita.

Pari sanaa pesuaineistaIkkunat voi pestä miedolla käsitiskiaine- liuoksella. Pari tippaa riittää ämpärilliseen. Kaupoissa myydään myös ikkunanpesuun tarkoitettuja pesuaineita, jotka laimenne-taan veteen.

Suihkutettava ikkunanpesuaine tai kerta-käyttöiset puhdistuspyyhkeet sopivat peilien pesuun tai ikkunoiden pikapesuun, eivät varsinaiseen pesuun.

Pinttyneisiin tahroihin voi kokeilla auton ikkunoihin tarkoitettua lasinpesunestettä.

Muista myösPuhdista välineet käytön jälkeen. Pese liinat ja pesimet pyykinpesukoneessa. Näin ne kestävät pitempään ja tekevät puhdasta jälkeä.

Säilytä kuivainta huolellisesti. Älä aseta sen kumiosaa hyllyä vasten.

Muista ergonomia ja turvallisuus. Käytä tukevaa porrasjakkaraa ja jatkovarsia. Pidä selkä suorassa työskennellessäsi.

Lue myös marttojen vinkit: www.martat.fi

© Is

tock

Phot

o

© V

eer

© S

KO

Y/M

irva

Kak

ko

Päästä valo sisäänIkkunoiden pesu on fyysisesti raskasta puuhaa. Kannattaa käyttää kunnollisia välineitä ja varata pesemiseen riittävästi aikaa. Tässä työssä puolipoutainen sää on parempi kuin kirkas auringonpaiste.

Jätä auto kotiin. Taita työmatka kävellen, pyöräillen tai julkisilla kulkuneuvoilla.

Nauti kesästä, rentoudu ja kerää energiaa syksyä ja talvea varten.

Hyödynnä luontoäidin eväskori ja kerää marjat, sienet ja hedel-mät talteen.

ENERGIAKALENTERI

TIESITKÖ, ETTÄ JOPA 40 PROSENTTIA VALOSTA

VOI SUODATTUA LIKAISISTA IKKUNOISTA?

Sähkötalon Energiakeskuksesta saat maksutonta opastusta ja neuvontaa kodin kone asioissa. • Kampinkuja 2, 3. kerros (avoinna ma–pe klo 8.30–16.00) • p. 09 617 2726 • energiakeskus@helen.fi • www.helen.fi • www.facebook.com/saastanenergiaa • www.twitter.com/energianeuvoja

Oletko hankkimassa uutta pesukonetta? Mietitkö, paljonko jääkaappisi syö sähköä? Miten kodin lämmityk-sessä voi säästää? Energiakeskuksen nettisivuilta löydät monenlaista apua sekä neuvoja ja vinkkejä, kun järjestelet kodinkoneasioi tasi uuteen uskoon.

Opastusta

Muista kodin-koneoppaat!Kodinkoneoppaat osoitteessa

www.helen.fi/energia/

kodinkoneoppaat.html

Kun tarvitset luotettavaa sähkömiestä, tee sähkötreffit ammattilaisen kanssa. Sähkötreffit.fi-palvelusta löydät omalla asuinalueellasi toimivien sähköammattilaisten yh-teystiedot. Sivustolla on myös tietoa kodin energiatehok-kuudesta, käyttömukavuudesta ja sähköturvallisuudesta. Sivustoa ylläpitää Sähkö- ja telesähköurakoitsijaliitto.www.sahkotreffit.fi

Vinkki! Treffit sähkömiehen kanssa

7

1. Kodissani on melko suurikokoinen jääkaappi-pakastin, jossa on 3 isoa vedettävää laatikkoa. Näistä yksi on turhan panttina. Kuluttaako pakastin enemmän virtaa, jos laatikko on tyhjänä, vai kannattaako se täyttää pakasteilla?

Pakastimen sähkönkulutus koostuu monista tekijöistä, muun muassa siitä, kuinka paljon säilytettäviä pakasteita on. Mitä enemmän säilytettävää on, eli mitä suurempi massa täytyy pakastaa –18 asteen lämpötilaan, sitä enemmän sähköä kuluu. Siksi pakastimeen ei kannata laittaa mitään ylimääräistä säily- tettävää.

2. Olen saanut ristiriitaista tietoa uunin sijoittamisesta pakastimen viereen. Toiset sanovat ehdottomasti ei, toiset sanovat sen olevan mahdollista. Jos on mahdollista, mitä pitäisi huomioida, jotta pakastimen energiankulutus ei lisääntyisi?

Kylmälaitetta ja lämpenevää laitetta ei kannata sijoittaa vierek-käin, vaan laitteiden välissä on hyvä olla pöytä- tai komero-kaappi. Lisäksi pakastimelle on varattava ilmankiertotilaa käyttö- ja asennusohjeen mukaisesti. Pakastimen viereen sijoitettu uuni lisää viidenneksen pakastimen sähkönkulutusta. Uunin kuumuus voi myös vaurioittaa pakastimen eristeitä ja tiivisteitä sekä lyhentää sen käyttöikää.

3. Onko markkinoilla enää ollenkaan pyykinpesukoneita, jotka eivät säästä vettä ja jonka pesuohjelmat eivät olisi niin pitkäkestoisia?

Energiamerkinnän myötä pesukoneiden pesuohjelmat ovat kieltämättä pidentyneet ja veden käyttö on vähentynyt.

On olemassa pyykinpesukonemalleja, joissa käyttäjä pystyy säätämään pesuohjelmia, kuten esimerkiksi ohjelman kestoa. Usean valmistajan malleissa on pesuaikaa lyhentävä valitsin ja mahdollisuus lisähuuhteluun. Joissakin malleissa on mahdollista lisätä pesuohjelmaan vettä. Pesuohjelmissa käytetyn veden määrä voi vaihdella malleittain.

Nettisivuillamme (www.helen.fi/energiansaasto/ kodinkoneoppaat.html) olevissa kodinkoneoppaissa on tietoa markkinoilla olevista pyykinpesukoneista. Oppaissa mainitaan esimerkiksi rummun tilavuus (l) ja veden käyttö (l), ja näitä arvoja toisiinsa suhteuttamalla voi löytää pyykinpesu-koneen, joka käyttää hieman enemmän vettä.

Kodinkoneoppaita ja erilaista tutkimus- tietoa on myös tarjolla Sähkötalon Energia-keskuksessa. Kodinkonenäyttelyssämme voi myös tutustua erityyppisiin pyykinpesu- koneisiin. Opastamme myös henkilö- kohtaisesti pyykinpesukoneen valinnassa.

Kysy MarjaltaTällä palstalla vastaamme lukijoiden kysymyksiin kotitalouksien energiankäytöstä.

JUKKA IMMONEN, HELSINKIKuivatamme pyykit kuivausrum-mussa, vaikka se mielestäni kulut-taakin vaatteita. Vaihtoehtona olisi ripustaa pyykit narulle taloyhtiön ullakolle, mutta erityisesti kesä- aikaan pyykkiin tarttuu tällöin kaikki katu- ja siitepöly.

MAIJA KAJANTO, HELSINKIKuivatan pyykit telineellä olohuo-neessa. Ymmärtääkseni kuivausrumpu tarvitsee korvausilmaa, enkä usko, että vanhan kerrostaloasuntomme ikkunat-toman kylpyhuoneen ilmanvaihto on riittävä. Jos muutamme uudempaan taloon, kuivausrumpu on ehdotto-masti hankintalistallamme.

MIKAEL AHLAVUO, KIRKKONUMMISekä että. Arat vaatteet kuivatamme narulla, muut vaatteet yleensä kuivurissa. Erityisen kätevä kuivuri on froteepyyhkeiden kuivaamisessa. Kesällä kuivatamme lakanat ja pyyheliinat ulkona narulla.

Suositko kuivausrumpua vai ripustatko pyykit narulle kuivumaan?

ii

uuttä ää tt--

Molempi parempi©

San

ni S

arim

o©

Ann

e A

la-S

eppä

lä©

Atte

Lak

inno

ro

Lähetä mieltäsi askarruttava kysymys osoitteeseen energiakeskus@helen.fi. Voit myös lähettää kysymyksesi Helsingin Energian verkkosivujen kautta osoitteesta www.helen.fi.

8

UUTTA KOTIAKATSOMASSA

9

Susanna Haanpää Kuvat Pekka Hannila

Asunnon hankintahuu-massa on hyvä pitää myös jäitä hatussa: pelkkä avara ruokailutila tai valoisa olo-huone ei vielä takaa, että

kohde on omaan arkeen se kaikista paras valinta.

Eniten kodin hankintaan vaikuttaa

luonnollisesti hinta. Summaa nostaa

tai laskee sijainti, kunto ja varustetaso.

Tärkeätä on varmistua, ettei uudesta

kodista ole maksamassa ylihintaa.

– Hintapyyntöä kannattaa verrata alueen

muiden samanlaisten asuntojen hintoihin esi-

merkiksi ARAn, eli Asumisen rahoitus- ja

kehittämiskeskuksen sivustolta, neuvoo Jari

Virta Kiinteistöliitosta. Hänen mukaansa tällä

hetkellä moni uudesta kodista haaveileva on

jäänyt odottelemaan, josko hinnat vielä laski-

sivat. Markkinatilannetta kannattaakin seurata,

eikä suin päin sännätä asunto-ostoksille. Aiko-

jen saatossa oman kodin arvo saattaa nousta

reippaastikin.

– Esimerkiksi 1990-luvun alussa ostettu

asunto on nyt kaksi kertaa niin arvokas kuin

hankintahetkellä.

Omaa maksukykyä on hyvä tarkastella

kriittisesti, eikä antaa ostohuuman sumen-

taa arkijärkeä.

– Ihmiset ovat usein ylioptimistisia. Saate-

taan päätellä, että jos ruokaan jää kuukausittain

200 euroa, sillä pärjää. Entäs, jos sattuu jotain

ennalta arvaamatonta, toteaa energia-asiantun-

tija Markku Mannila Helsingin Energialta.

10

Pääkaupunkiseudulla asunnon sijain-tia ja vaikka työmatkoihin kuluvaa aikaa voi tarkastella Helsingin seudun liikenteen nettisivuilta kohdasta hsl.fi -> aikataulut ja reitit -> matka-aikakartta.

Samoilta sivuilta voi tutkia myös kevyen liikenteen reittiopasta, josta näkyvät muun muassa bussilinjat sekä pyörätiet.

Reitit haltuunKodin paikkaJos hinta tuntuu oikealta ja on sopivassa suh-

teessa omaan maksukykyyn, on aika pohtia

asunnon sijaintia.

– Yksinkertaisimmillaan kyseessä on oman

elämäntilanteen arviointi. Sen mukaan mää-

rittyy paras paikka kodille, Jari Virta toteaa.

Lapsiperheet arvostavat koulujen ja päi-

väkotien sijaintia kodin lähellä. Muutoinkin

tavallisen arjen tutkailu kannattaa, ennen kuin

lyö asuntokaupat lukkoon. Esimerkiksi ruoka-

kauppaan pitäisi päästä melko vaivattomasti,

olipa asukas sitten perheellinen tai yksineläjä.

Myös liikenneyhteyksiin on järkevä tutustua.

– Kannattaa tarkistaa, onko kohteesta

hyvät joukkoliikenneyhteydet ja kevyen lii-

kenteen väylät, muistuttaa energia-asiantun-

tija Antti Tilamaa Ilmastoinfosta.

Hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella

olevasta asunnosta pääsee nopeasti ja ilmasto-

ystävällisesti esimerkiksi työpaikalle tai kult-

tuuririentoihin. Syrjäisemmillä seuduilla saa-

tetaan tarvita autoa. Hankintahinnan lisäksi

muutkin ajoneuvokulut kannattaa pitää mie-

lessä. Näitä ovat esimerkiksi polttoaine, vakuu-

tukset, renkaat ja huolto.

– Auton pito saattaa olla kalliimpaa kuin

äkkiseltään ajattelisi, Tilamaa sanoo.

Vaikka unelmissa olisi idylli punaisesta

tuvasta ja perunamaasta, kerrostaloasumi-

sessa on omat erinomaiset puolensa.

– Jos kerrostalokoti sijaitsee hyvien jouk-

koliikenneyhteyksien äärellä, omaa autoa

ei välttämättä tarvitse ollenkaan, Jari Virta

huomauttaa.

Omaa etsimässäKodin koolla on väliä: pienempi on järke-

vämpi valinta. Iso omakotitalo saattaa tuntua

ihanalta luksukselta, mutta tarpeettomista

neliöistä ei kannata maksaa.

– Jokaisen kuution lämmittäminen ja

ylläpitäminen vievät aikaa, energiaa sekä

rahaa, Markku Mannila Helsingin Energi-

alta toteaa. Siksi huoneiden lukumäärän on

syytä perustua asukkaiden todellisiin tarpei-

siin. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jokai-

selle asukkaalle varataan oma huone yhteisen

keittiön ja olohuoneen lisäksi.

Isossa talossa kuluu myös enemmän

energiaa. Talokauppoja tehdessä kannattaa

Laillistettu kiinteistövälittäjä Leena Varila (alla) on työskennellyt alalla

25 vuotta ja nähnyt asuntokaupan nousut ja laskut. Hänen mukaansa asuntokaupan

vilkkauteen vaikuttavat myös vuodeajat. Esimerkiksi keväällä kauppa aina vilkastuu.

Leena Varilan mukaan kuntotarkastukset

ovat tätä päivää. Hän pyrkii teettämään myytävän asunnon kuntotarkastuksen aina etukäteen, mikä vaikuttaa myös asunnosta

saatavaan hintaan.

perehtyä lämmitysmuotoon ja siihen, minkä-

lainen on talon energiatehokkuus. Myös eris-

tyksestä on hyvä varmistua etukäteen.

– Vanhoissa taloissa eristeenä on voitu

käyttää sahanpurua tai sanomalehtipape-

ria, joka on vuosien saatossa saattanut valua

pois paikoiltaan ja seinät ovatkin aivan ontot.

Omakotitalon myyjältä olisi hyvä kysyä myös

huoltokirjaa, josta näkyy, mitä mahdollisia

korjauksia on tehty. Kirja osoittaa, että taloa

on pidetty tai ainakin yritetty pitää säännön-

mukaisesti kunnossa, Jari Virta sanoo. Eten-

kin vähänkään vanhemmissa taloissa on syytä

nähdä raportti kuntotarkastuksesta tai teet-

tää sellainen.

Virran mukaan oleellista on tarkistaa, että

tarkastus on tehty Rakennustietosäätiön KH-,

eli kiinteistönhoitokortiston, mukaisesti.

– Niin sanotut kevennetyt kuntotarkas-

tukset ovat vain tekijöiden omaa keksintöä ja

markkinointipuhetta. Kevyen tarkastuksen

tekee yleensä yksi henkilö, ja lasku on huo-

mattavasti pienempi kuin aidosta kuntotar-

kastuksesta, johon osallistuu yleensä kolme

ammattilaista, Virta opastaa.

11

JOS ASUNTOON ON TEHTY REMONTTI,

TEKIJÄT ON HYVÄ TIETÄÄ.

12

– Ennen ostopäätöstä olisi hyvä nähdä

myös erilaisia mittaus- tai korjausraport-

teja, Antti Tilamaa neuvoo. Esimerkiksi

energiankulutustiedot olisi hyvä tarkistaa.

Energiatodistus kertoo asunnon energia-

tehokkuuden ja antaa osviittaa siitä, mil-

laisia energiakustannuksia uudessa kodissa

on luvassa.

Omakotiasumisesta haaveilevan on

hyvä muistaa, että talon ja piha-alueiden

ylläpito vaatii työtä ja aikaa sekä vaivaa.

– Melko monet yllättyvät siitä, miten

työlästä esimerkiksi nurmikon leikkuu tai

lumen luonti on, Virta muistuttaa. Isosta

talosta maksetaan myös suurempaa kiin-

teistöveroa.

Uusimisen tarvetta– Vanhoissa, 1970- ja 1980-luvun oma-

kotitalojen lämmitysjärjestelmissä on jo

tarvetta uusimiseen, sillä vanhat laitteet

eivät vastaa nykyajan vaatimuksia, Man-

nila toteaa.

– Lämmitysratkaisua kannattaa ajatella

pitkän aikavälin asiana. Usein hankintahin-

naltaan kalliimpi lämmitysmuoto maksaa

itsensä takaisin vuosien kuluessa, Tilamaa

muistuttaa.

Hyviä vaihtoehtoja lämmitykseen ovat

muun muassa kaukolämpö tai maalämpö,

ja pienemmissä kohteissa myös sähköpat-

terit käytettynä yhdessä ilmalämpöpum-

pun kanssa.

Kiinteistövälittäjä Leena Varilan (kesk.) mukaan ihmiset harkitsevat tänä päivänä asunnonvaihtoa entistä tarkemmin. He ovat tarkkoja budjetistaan ja ottavat vähemmän riskejä.

Muista tehdä sähkösopimus

ennen muuttoa!

Lisätietoa www.helen.fi

13

Suomessa toteutuneiden asuntokauppojen hinta- ja laatutiedot on saatavilla internetissä osoitteessa www.asuntojen.hintatiedot.fi.

– Talon rakenteista kannattaa tarkistaa

ikkunoiden ja ovien tiivisteet. Ajan saatossa

väsähtäneistä tiivisteistä lämpö karkaa hara-

koille, Tilamaa sanoo.

Joihinkin remontteihin saa energia-avus-

tusta ja työn osalta kotitalousvähennystä. Täl-

lainen on esimerkiksi lämmitysmuodon vaih-

taminen öljylämmityksestä kauko- tai maa-

lämpöön.

Myyjältä tai asunnonvälittäjältä kannat-

taa kysyä, mitä remontteja edelliset omista-

jat ovat tehneet ja mitä dokumentteja niistä

on saatavilla.

– Jos asuntoon on tehty mittavia kunnos-

tustöitä, kuten remonttia keittiöön tai kostei-

siin tiloihin, tekijät on hyvä tietää, Mannila

sanoo. Etenkin, jos sähköjä on pitänyt vetää

uusiksi tai kosteisiin tiloihin on lisätty kos-

teuseristeet, pitää olla tieto siitä, miten työ on

hoidettu ja onko asialla ollut ammattimies.

– Parasta on, jos remontin eri vaiheista

on esimerkiksi valokuvia. Näin voi varmis-

tua, ettei remontilla ole vain haluttu peittää

jotakin epäkohtaa.

Jos kosteissa tiloissa on huono tai tunk-

kainen ilma, kannattaa pyytää asiantuntijan

arviota mahdollisesta homeesta tai kosteus-

vauriosta.

Asunto-osakeyhtiössä isännöitsijätodis-

tuksesta puolestaan ilmenee, mitä taloyhtiö

on suunnitellut remontoivansa ja minkälai-

sella aikataululla.

– Myyjältä voi pyytää raporttia kuntotar-

kastuksesta, joita tehdään myös kerrostalo-

asuntoihin. Se ei saisi olla puolta vuotta van-

hempi, Jari Virta muistuttaa.

Mikäli asunnossa on kulunut sähköä run-

saasti, kustannukset eivät todennäköisesti pie-

nene vuosien mittaan. Tämä on hyvä muistaa

esimerkiksi asuntolainan määrää mietittäessä.

– Eri vuosikymmeninä rakennettujen

talojen sähkönkulutuksesta on olemassa tie-

Ilmastoinfo on tekemässä portaalia, johon kootaan kaikenlaista muuttami-seen liittyvää tietoa sekä aikaa, rahaa ja ympäristöä säästäviä vinkkejä. Por-taali palvelee niin muuttajia, muuttoa suunnittelevia kuin jo uuteen kotiin asettuneita kaupunkilaisia.

Muutosta.fi-palvelua testataan kesällä ja asukkaiden käyttöön se tulee syksyn aikana.

Portaali muuttajille

toja, joihin voi perehtyä etukäteen. Esimer-

kiksi sähkönkäyttöraportissa on taulukko

takasivulla, josta tietoja saa tarkistetuksi, Man-

nila muistuttaa.

– Ennen kauppoja on hyvä selvittää,

miten taloyhtiössä on ajateltu alentaa asu-

miskustannuksia tai onko kenties tehty joita-

kin toimenpiteitä, jotka nostavat vastikkeen

määrää, Jari Virta sanoo. Tiedetään, että 1960-

ja 1970-luvuilla rakennettuihin taloyhtiöihin

on jo pakko tehdä jotakin, olipa remontin

hinta oikeastaan mikä hyvänsä. Siksi remon-

teista ja niiden aikatauluista on hyvä ottaa

selvää ennen ostopäätöstä.

Kun kauppoja ollaan lopulta hieromassa,

kannattaa ennen allekirjoitusta merkitä kaikki

asiat tarkasti sopimukseen.

– Siihen on järkevä merkitä kaikki vähän-

kään erityisemmät seikat. Mahdollisia riitati-

lanteita on hankala ratkaista, jollei kauppa-

kirjassa ole jostakin epäkohdasta merkintää,

Jari Virta toteaa.

Asumiskulut kuriinJoillekin asukkaille tulee yllätyksenä, kuinka

paljon enemmän energiaa kuluu aiempaa

isommassa asunnossa. Moniin asumisesta

syntyviin kuluihin voi kuitenkin vaikuttaa

omilla arkisilla valinnoilla ja ratkaisuilla. Esi-

merkiksi patterien säätäminen ja käyttö ovat

tällaisia seikkoja.

– Tuuletettaessa patteri pitää pistää kiinni,

ja verhot on aina pidettävä poissa termostaa-

tin edestä, Antti Tilamaa muistuttaa. Jos huo-

neiston kylpyhuoneessa on sähköinen lattia-

lämmitys, kylpyhuoneen ovi on pidettävä

kiinni, ettei sillä tule lämmittäneeksi koko

asuntoa. Lämmityskaudella auringonpais-

teella kannattaa pitää verhot auki, jotta saa-

daan lämpö sisään.

Pienistäkin asioista voi syntyä yllättävän

paljon kustannuksia.

– Kiinteä valaistus, eli esimerkiksi nykyai-

kana suositut, kattoon upotetut halogeeniva-

lot, saattavat yllättää sähkönkulutuksen mää-

rällään verrattuna yksittäiseen kattovalaisi-

meen, Markku Mannila toteaa.

Jos kerrostaloasunnossa on huoneistokoh-

tainen ilmanvaihtolaite, sen kuluttama sähkön

määrä voi olla yllättävän suuri.

– Siinä sähköä vie sekä puhallustoiminto

että lämmitysvastus, joka lämmittää sisään

tulevaa ilmaa, Mannila tarkentaa. Lisäksi jois-

sakin parveketiloissa on lämmittimet, joilla on

tarkoitus pidentää parvekekautta esimerkiksi

syksyllä. Tällaiset ratkaisut luonnollisesti lisää-

vät energiankulutusta.

– Mitään ongelmaa ei ole, mikäli uuden

kodin energiankulutukseen vaikuttavista

tekijöistä on hyvin perillä. Silloin kulutus ei

tule yllätyksenä, Mannila summaa. Helsingin

Energialta voi tilata kodin energia-asiantunti-

jan kotikäynnin 43 euron hintaan. Siinä käy-

dään pääpiirteittäin läpi, millaisilla toimilla

energiatehokkuutta voi parantaa.

Energiankulutus painottuu talvikuukausille Sähkölämmitteisen talon koko vuoden säh-

könkulutuksesta kuluu tammikuussa noin 14

prosenttia, kun taas heinäkuussa vain 4. Säh-

kölasku voi siis olla jopa 3,5-kertainen verrat-

tuna kesäkauteen.

Myös kaukolämmön kulutus painottuu

talvikuukausille. Kaukolämpötalossa tammi-

kuun sähkönkulutuksen osuus on noin 10

prosenttia, ja heinäkuussa 6.

Jos kylminä talvina on aina huomatta-

vasti suuremmat kulut kuin lämpimämpinä,

tilanne voi kertoa asunnon puutteellisesta eris-

tyksestä. Asiaa voi tarkastella kulutusrapor-

teista, joita helsinkiläiset ovat saaneet Helsin-

gin Energialta jo 1990-luvun alusta alkaen.

Energiankäyttöä voi tutkia myös internetissä

Sävel Plus -palvelussa, jossa kulutuksen voi

nähdä jopa tunnin tarkkuudella. Kerrostalo-

huoneistoa hankittaessa kannattaa kiinnittää

huomiota myös energiatodistukseen. Siinä

kerrotaan kohteen energiatehokkuudesta.

© V

äinö

Tei

ttine

n

Helsinki on varsinainen ruoka-aitta. Kaupunki on täynnä

hedelmäpuita ja marjapensaita, joita kukaan ei varsinaisesti

omista. Kun Rosenberg huomasi tämän muutama vuosi sitten,

idea alkoi muhia hänen päässään. Jokaisen kaupunkilaisen pitää

voida nauttia luonnon antimista, jotka kasvavat julkisilla tiloilla

ja joutomailla. Idea poiki sadonkorjuukartan.

Marjaan satokartan opastamanaKaikki alkoi siitä, kun Rosenberg järjesti Helsingissä urbaani

sadonkorjuupyöräily -nimisen retken. Ryhmä kaupunkilaisia

Rosenbergin vanavedessä polki halki Helsingin ja löysi julki-

silta paikoilta mitä erilaisimpia syötäviä, kuten tyrnimarjoja,

viinimarjoja, karviaisia, pähkinäpensaita, marja-aronioita sekä

omena-, luumu- ja päärynäpuita. Myös eksoottisia kasveja

löytyi: mustaseljaa, japaninruusukvitteniä ja siperiansembra-

mäntyjä, joiden siemenet muistuttavat pinjansiemeniä.

– Päähäni alkoi muodostua kartta, ja merkitsin kohteet ensin

paperille. Mietin, että olisi hauska jakaa kartta muiden kanssa.

Viime syksynä Rosenberg julkaisi satokarttansa koko kansan

nähtäville internetissä. Kartta sisältää marjapensaita ja hedelmä-

puita Helsingissä vanhojen huvilajäänteiden tonteilla, kaupun-

gin puistoissa ja rakentamattomilla joutomailla.

– Yhteisen kaupunkitilan voi hyödyntää. Sen sijaan, että

omenat mädäntyvät maassa ja houkuttelevat jyrsijöitä, ne pää-

tyvät kaupunkilaisten suihin ja piiraisiin. Sadon korjaaminen

auttaa myös kaupungin puistotyöntekijöitä, Rosenberg toteaa.

Kaupunkilaisilla on myös vastuu marjapensaista ja hedelmä-

puista. Näiden oksia ei saa katkoa eikä satoa tyhjentää kokonaan.

Satokartta-sivusto päivittyy jatkuvasti, sillä Rosenberg saa

uusia vinkkejä kaupunkilaisilta. Myös sadonkorjuupyöräilyistä

on tullut jokasyksyinen tapahtuma.

Vielä on tilaa istuttaaLuonto ja ympäristö ovat Joel Rosenbergille tärkeitä. Hän on

opiskellut valokuvausta Turussa ja ympäristötaidetta Taideteol-

lisessa korkeakoulussa. Työ ja harrastukset nivoutuvat toisiinsa,

ja esimerkiksi satokartta on osa opintojen lopputyötä. Aikaan-

saava luontoaktiivi opiskelee tällä hetkellä töiden ohessa luonto-

ja eräoppaaksi.

Rosenbergin mielestä kaupunki on osallistumista varten.

Ihmisten on hyvä elää koskemalla, maistamalla ja haistamalla,

ei vain katsomalla. Mutta on kaupungissa kasvavan sadon hyö-

dyntämisessä kysymys muustakin. Ihmiset ovat entistä kiinnos-

tuneempia lähiruoasta ja ruoan alkuperästä. Joel Rosenberg toi-

vookin, että paikallinen ruoantuotanto lisääntyisi. Kaupungissa

on vielä paljon hukkatilaa, ja hänellä on paljon ideoita, miten

sitä voi hyödyntää yhteiseksi hyväksi. Puistoihin voidaan istut-

taa koristekasvien sijaan syötäviä kasveja. Kerrostalojen pihoilla

voi kasvaa muutakin kuin nurmikkoa. Kasvimaa tai laariviljelmä

kerrostalopihassa lisää asukkaiden yhteisöllisyyttä, ja sen sato on

lähiruokaa parhaimmillaan.

– Olisi myös hienoa, jos ruokamarkettien tasaisilla katoilla

kasvaisi puutarha. Suomessahan kattoja ei ole vielä hyödyn-

netty ruoantuotannossa.

Ympäristöjärjestö Dodo on kaupunkiviljelyn edelläkävijä

ja tienraivaaja. Järjestö sai viime vuonna Helsingin kaupungin

ympäristöpalkinnon. Dodon muutama vuosi sitten perustama

sissiviljelmä Pasilan ratapihalle on herättänyt paljon kiinnos-

tusta, ja järjestön aktiivit ovat auttaneet monia kaupunginosia

ja taloyhtiöitä perustamaan omia kasvimaitaan. Viime vuonna

dodolaiset istuttivat Annalaan omena- ja luumupuita yhdessä

Helsingin kaupungin rakennusviraston, paikallisen asukasyhdis-

tyksen sekä Hyötykasviyhdistyksen kanssa. Jokaisella puulla on

oma kummi, joka vastaa puun hoidosta ja sadosta.

Sosiaalista, taloudellista ja ekologistaMonia kaupunkilaisia huolettaa, voiko kaupungissa kasvaneita

marjoja, hedelmiä ja vihanneksia huoletta syödä. Ympäristökes-

kuksen mukaan voi, kunhan sadon pesee eikä syö aivan teiden

vieressä kasvaneita marjoja ja hedelmiä. Rosenberg kummas-

telee sitä, miten huolissaan ihmiset ovat kaupungin saasteista.

– Emme tiedä, missä ja millaisessa maaperässä kaupassa

myytävät vihannekset ovat kasvaneet ja mitä niihin on ruisku-

tettu. Silti syömme niitä huoletta.

Rosenbergillä oli oma kasvimaa jo viisivuotiaana, ja hän on

edelleen innokas puutarhuri. Kotikerrostalon pihalla on viljely-

laari ja mökillä kasvimaa.

– Puutarhanhoito on terapeuttista. On upeaa, että voi käyt-

tää tietämystään ja synnyttää mullasta ravitsevaa ruokaa.

Rosenberg on huolissaan maailman tilasta ja uskoo, että pai-

kallinen ruoantuotanto on terveellistä niin sosiaalisesti, talou-

dellisesti kuin ekologisestikin. Esimerkiksi öljy on uusiutuma-

ton luonnonvara, ja sen kallistuminen vaikuttaa suoraan

ruoan hintaan.

Satokarttoja on maa-

ilman metropoleilla pal-

jon, ja Rosenberg toivoo,

että idea leviää muihin-

kin kaupunkeihin. Tällä

hetkellä ainakin Tampe-

reen kaupunkiviljelijät

ovat kaavailemassa omaa

satokarttaansa.

www.satokartta.net, www.kaupunkiviljely.fi

Joel Rosenbergille luonto on elämän tärkeimpiä asioita. Ympäristöjärjestö Dodon kaupunkiviljelykoordinaattorina hän tekee työtä, jolla on tarkoitus.

Jaan

a K

allio

kosk

i Kuv

a Jo

rma

Mar

stio

Omenapuita (Malus domestica)Updated Oct 8, 2011

Pari puuta kävely/pyörätien vieressä.

Sadonkorjuun kartturi

1414

15

© M

asko

t/SK

OY

16

Jaana Kalliokoski Kuvat SKOY, iStockPhoto ja Veer

Asiantuntijana artikkelissa on kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitosta. Lue lisää marttojen vinkkejä osoitteesta www.martat.fi

Kevätaurinko paljastaa pölyiset ikkunat ja lämmittää jo sen verran, ettei lämmitystä enää tarvita. Elämä siirtyy sisätiloista ulos, ja on aika toivottaa kesä tervetulleeksi. Helen kokosi marttojen vinkit keväisiin askareisiin.

Perusteellinen suursiivous tuntuu vanhanaikaiselta ja

jo ajatuksenakin raskaalta. Martatkin neuvovat siivoa-

maan tasaisesti läpi vuoden, joten mittavat siivousura-

kat voi unohtaa. On kuitenkin askareita, jotka on hyvä

tehdä vähintään puolivuosittain, ja ne kannattaa mer-

kitä kalenteriin.

Ota kevätaskareisiin mukaan perheen lapset, tai

pyydä kaverit talkoisiin. Varaa riittävästi aikaa ja jak-

sota tarvittaessa työt eri päiville. Laita mielimusiikki

soimaan ja keskity siihen, mitä teet.

Kevätaskareet kotona ja mökillä

17

Ilma poistuu huoneesta poistoventtiilin kautta. Poistoventtiileitä on yleensä wc:ssä, keittiössä, kylpyhuoneessa, saunassa ja vaatehuoneessa. Venttiilin pintaan ja rakoi-hin kertyy nukkaa ja rasvaa, eikä venttiili poista kunnolla ilmaa huoneistosta.

Irrota venttiili kiertämällä sitä vasta-päivään. Puhdista se lämpimällä vedellä ja astianpesuaineella. Varo pyörittämästä venttiilin keskellä olevaa lautasta, koska tällöin säädöt muuttuvat.

Liesituulettimen suodattimet keräävät rasvaa. Jos suodattimien pesusta on jo tovi, nyt on hyvä pestä ne. Useimmat suodat-timet voi laittaa astianpesukoneeseen tai pestä ne käsin vedellä, harjalla ja pesuai-neella. Tarkista aina laitetoimittajan ohjeet.

Jääkaapin perusteellinen puhdistus on aika ajoin paikallaan. Tyhjennä kaappi ruoka- tarvikkeista ja pyyhi pinnat mietoon pesu-aineliuokseen kostutetulla liinalla. Puhdista myös oven tiiviste. Likainen tiiviste vuotaa lämmintä ilmaa ja lisää sähkönkulutusta.

Myös pölyinen lauhdutusritilä lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta, joten vedä jääkaappi irti seinästä ja imuroi kylmälaitteen takaosassa oleva lauhdutusritilä sekä päällinen pölystä.

Myös astianpesu- ja pyykinpesukoneet tarvitsevat puhdistusta. Niihin kertyy kalkkia ja pesuainejäämiä, jotka saat pois esimerkiksi apteekissa myytävällä sitruu-nahapolla. Annostele astianpesukoneen pesuainelokeroon 2–3 ruokalusikallista sitruunahappoa ja pese tyhjä kone kuumimmalla pesuohjelmalla. Annostele pyykinpesukoneen pesuainelokeroon 100 gramman pussillinen sitruunahappoa ja pese tyhjä kone 90 asteen pesuohjelmalla.

Puhdista poistoventtiilit ja liesituuletin

Jääkaappi ja koneet puhtaiksi

Ikkunat kannattaa pestä, jahka hiekat on talven jäljiltä lakaistu kaduilta pois. Varaa pesemiseen puolipoutainen, sateeton päivä. Ikkunat voi pestä kerralla tai sitten rauhallisemmassa tahdissa vähissä erissä.

Lue tarkemmat ikkunanpesuohjeet sivulta 6.

Moni vaihtaa kesäksi ikkunoihin kesä-verhot. Verhoja ja koristetyynyjä vaihta-malla saat nopeasti ja helposti uudistettua kodin sisustusta. Vältä tarpeetonta ikkuna- verhojen pesua, sillä kangas voi kutistua tai muuttua. Monesti verhojen ravistelu ja tuuletus riittää.

Koti raikastuu puhtaista ikkunoista

PUUVILLAMATOT ON KIVA PESTÄ LÄMPIMÄNÄ

KESÄPÄIVÄNÄ NIILLE VARATULLA MATON-

PESUPAIKALLA.

MARS MATTOPYYKILLE

2

3

1©

Mas

kot/

SKO

Y

18

• astianpesuainetta• yleispuhdistusainetta• hapanta puhdistusainetta kosteisiin

tiloihin (ei käytetä joka viikko)• mikrokuituliinoja (unohda vanhat rätit)• imurin• lattiamopin• ikkunanpesimen ja -kuivaimen

Kotisiivoukseen tarvitset ainakin:

Vanhat konstit ovat ympäristöystäväl-lisempiä kuin voimakkaat pesuaineet. Kokeile siivouksessa ja tahranpoistossa etikkaa, ruokasoodaa, suolaa, sitruunaa ja mäntysuopaa.

Kun lisäät ruokalusikallisen etikkaa ja muutaman tipan astianpesuainetta pesu-veteen, saat kirkkaat ikkunat. Etikkaa voit käyttää myös kahvinkeittimen kalkinpois-toon. Keraamisen liesitason kalkkitahrat lähtevät hankaamalla niihin etikkaa ja sitruunaa. Pinttyneet kattilat puhdistuvat etikasta ja suolasta tehdyllä tahnalla.

Ruokasoodalla saat kahvikuppien ja termoskannujen pinttymät pois. Ruoka-soodalla hankaamalla kirkastat hanat ja lavuaarit.

Tukkeutuneeseen viemäriin voit kokeilla ympäristöystävällistä konstia: kaada viemäriin 60 millilitraa ruokasoo-daa ja 125 millilitraa etikkaa. Kun sihinä loppuu, kaada viemäriin kiehuvaa vettä.

Kokeile uuninpuhdistusta mänty-suovalla: Levitä suopa uunin pintaan, ja lämmitä uuni 50-asteiseksi. Kun suopa alkaa kuplia, sammuta uuni. Harjaa jääh-tyneet pinnat astianpesuharjalla ja pyyhi kostealla liinalla.

HYÖDYNNÄ MYÖS ISOÄIDIN NIKSIT!

Harjaa parveke tai terassi irtoroskista. Painepesuri on hyvä apuväline puisen terassin pesuun. Imuroi parvekkeen lattia. Pese parvekelasit ja hyödynnä pesimiin sekä kuivaimiin kiinnitettävät irtonivelet. Hae varastosta pihakalus-teet ja pese ne esimerkiksi painepe-surilla tai juuriharjalla sekä miedolla yleispuhdistusaineella. Puukalusteet on syytä öljytä, sillä näin ne kestävät säätä paremmin. Jos haluat, hio puu-pinta kevyesti ennen öljyämistä. Muo-vikalusteiden pinttymiin voit kokeilla ihmesientä tai pyykinpesuaineesta ja vedestä tehtyä tahnaa.

Elämä siirtyy pihalle

© T

omm

i Tuo

mi/

SKO

Y

Hyvin järjestetystä vaatekaapista löytää helposti päälle pantavaa. Lisää tilaa saat, kun viikkaat talvivaatteet laatikoihin ja viet ne esimerkiksi varas-toon. Pese vaatteet ensin, näin ne on mukava ottaa taas syksyn tullen käyt-töön. Käy samalla vaatteet läpi ja laita tarpeettomat kierrätykseen. Puhdista ja huolla talvisaappaat ja siirrä nekin varastoon.

Vaatekaappi tai -huone ja hyllyt on nyt samalla helppo imuroida ja pyyhkiä pölystä.

Talvivaatteet säilöön

Kesällä tarkenee ohuemmillakin peitoilla. Pese talvitäkit 60 asteessa tai pesuohjeen mukaan ja pane ne säi-löön kesäksi. Samalla voit pestä tyynyt. Vaihda vuoteisiin kevyet kesätäkit. Imuroi vuode, sillä se kerää pölyä.

Vuodevaatteet vaihtoon

6

4

5

19

Jos kesämökki on ollut talven käyttämättä, mökki vaatii perusteellisen siivouksen keväällä. Kevätsiivouksen jälkeen kevyt ylläpitosiivous kesän aikana riittää.

Tuuleta mökki huolellisesti ja vie peti-vaatteet sekä matot ulos. Lakaise mahdolli-set hiirenpapanat ennen imurointia. Harjaa hirrenraot ja katto hämähäkinseiteistä. Kaupoissa myydään tähän tarkoitukseen soveltuvia harjoja. Moppaa lattiat ja pese ikkunat.

Odota, että mökki lämpenee ja kosteus häviää, ennen kuin kytket sähkölaitteet, kuten jääkaapin, päälle. Tarkista, että palo-varoitin toimii.

Viritä vesipumppu ja tarkista kaivon kunto. Tyhjennä puucee tarvittaessa. Tarkista vesikourut ja puhdista ne talven aikana kertyneestä moskasta.

Mökkikauden avajaiset

Saunan perusteellista puhdistusta tarvitaan kerran, pari vuodessa. Kun saunan pesee keväällä, mökkeilijät voivat saunoa huoletta koko kesän.

Harjaa irtoroskat ja imuroi lattia. Harjaa myös seinät ja katto. Kastele lauteet ja muut puupinnat lämpimällä vedellä, jotta puun huokoset aukeavat. Pese pinnat miedolla yleispuhdistusaineella ja pehmeällä harjalla. Harjaa puun syiden suuntaisesti. Saunaa varten on olemassa myös oma karkea pesimensä. Pese seinät alhaalta ylöspäin. Huuhtele lopuksi pinnat kylmällä vedellä, jotta puun huokoset sulkeutuvat. Pese myös lattiapinnat, saavit ja ämpärit sekä muut saunatarvikkeet. Tuuleta hyvin. Lopuksi lämmitä sauna, jotta pinnat kuivuvat.

Hyvät löylyt puhtaassa saunassa

7

8

Kun vuorokauden keskilämpötila ylittää 12 astetta, lämmityksen voi kytkeä pois päältä. Kiinteistöliiton lvi-neuvontainsinööri Jaakko Lak-solan mukaan sen voi sulkea aiem-minkin, jos ulkona on aurinkoista ja kuivaa.

Lämmitys on helppo ja vaivaton kytkeä tarvittaessa takaisin päälle. Esimerkiksi sateisina ja tuulisina kesinä lämmitys kannattaa välillä kytkeä päälle, muuten kosteus voi kerääntyä rakenteisiin, eikä kodin lämpötila muutenkaan tunnu miel-lyttävältä.

– Lämmityksen voi tällöin kytkeä päälle esimerkiksi aina iltaisin, jolloin se lämmittää rakenteita yön aikana.

Helsingin Energian kaukolämmön hinta puolittuu kesän aikana, joten kosteina kesinä tarpeen mukaan lämmittäminen ei ole hinnasta kiinni.

Kiinteistöissä lämmityksestä vastaa taloyhtiön hallitus, pien-taloissa omistaja.

– Kun kaukolämpö kytketään päältä pois, suljetaan vain kesä-luukku. Lämmityspumppua en kytkisi pois. Uusimmissa pumppu-malleissa on kesäkytkin, joka pyörii tunnin aikana noin minuutin.

Nykyaikaiset pumput vievät säh-köä kymmenen kertaa vähemmän kuin 20 vuotta vanhat. Laksolan mukaan vanhanaikainen pumppu on helppo uusia uudenaikaiseen.

Kesän aikana on hyvä valmistau-tua seuraavaan lämmityskauteen. Tällöin tarkistetaan, että itse läm-mitysverkosto on kunnossa, vent-tiilit toimivat, putkisto ei ole ruos-teessa ja ilmanvaihto toimii moit-teettomasti. Kun nämä ovat kun-nossa, pientaloissa ja taloyhtiöissä on kaikki edellytykset taloudelliseen lämmittämiseen.

Riittävän ilmanvaihdon asukas voi testata helposti itse esimerkiksi suihkun jälkeen kylpyhuoneessa. Mikäli peilissä oleva huuru ei poistu 10 minuutin kuluessa, pesuhuo-neen ilmanvaihto on huono. Asiasta tulee ilmoittaa isännöitsijälle.

Monia asukkaita huolettaa pattereiden ilmaus. Laksola kertoo, että nykyaikaisissa lämmitysjärjes-telmissä on erillinen automaattinen, pumppukiertoinen ilmanpoistin, joka poistaa tehokkaasti ilman. Näin asukkaan ei itse tarvitse ilmata pattereita.

Märkätilojen lattialämmitys toimii usein kaukolämpötaloissakin sähköllä. Sen käytössä kesän aikana kannattaa käyttää maalaisjärkeä. Mitä enemmän suihku on käytössä kesän aikana, sitä varmemmin lattia-lämmitystäkin tarvitaan. Jos suihku on kesän aikana harvoin käytössä, lattialämmityksenkin voi sulkea. Lämmitys on vaivaton kytkeä pois ja päälle tarpeen mukaan. Kun lattia-lämmitys on päällä, on tärkeä pitää pesutilan ikkuna ja ovi suljettuina.

Kun lämmitystä ei enää tarvita © Maskot/SKOY

© Im

ageS

ourc

e/SK

OY

Sähköposti ososSähköpososssstttti

© H

elsi

ngin

Ene

rgia

© H

elsi

ngin

Ene

rgia

Väriä vaihtava piippu

Helsingin Alppilan lämpökeskuksen piippu paljastaa kaupungin kaukolämmön kulutuksen. 35 metriä korkea piippu valaistaan eri värein lämpöenergian kulutuksen mukaan. Paukkupakkasilla piippu on punainen ja kertoo korkeasta kaukolämmön kulutuksesta. Leudolla säällä kulutus on vähäisempää ja piippu on vihreä.

Valaistus näkyy parhaiten Töölönlah-den suunnasta.

– Värivalaistus tekee näkyväksi koko kaupungin lämmitystarpeen ja muistut-

taa samalla energian järkevästä käytöstä, sanoo ympäristöjohtaja Martti Hyvönen Helsingin Energiasta.

Vähäpäästöinen varakeskusAlppilan lämpökeskus sijaitsee syvällä kallion sisässä Linnanmäen huvipuiston alapuolella. Lämpökeskus uudistettiin viime vuoden aikana perusteellisesti. Esimerkiksi sen öljysäiliöt uusittiin, ja keskuksen piippu peruskorjattiin.

Uudet öljysäiliöt mahdollistavat kevyen polttoöljyn käytön raskaan

polttoöljyn sijaan, ja tulevaisuudessa myös bioöljyn käytön. Kevyen poltto-öljyn ansiosta lämpökeskuksen päästöt alittavat teollisuuspäästödirektiivin mukaiset raja-arvot, jotka astuvat voimaan vuonna 2016.

Vuonna 1965 käyttöön otettu Alppi-lan lämpökeskus on Helsingin Energian vanhin lämpökeskus. Se toimii kauko-lämmön huippu- ja varalämpökeskuk-sena ja auttaa varmistamaan häiriöttö-män kaukolämmön jakelun kovillakin pakkasilla.an p

© Lentokuva Vallas Oy

Helsingin Energian Vuosaaren voima- laitoksella tehdyt uudistukset tehosti-vat laitoksen energiantuotantoa noin 150 000 megawattituntia. Määrä vastaa yli 70 000 kerrostalokaksion vuosittaista sähkönkulutusta.

Voimalaitoksen vuosihuoltojen yhtey-dessä modernisoitiin muun muassa kaa-suturbiineja. Uudistusten myötä sähkön-tuotannon hyötysuhde on nyt entistä parempi. Helsingin Energian Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla sähköä ja lämpöä tuotetaan tehokkaalla yhteis- tuotannolla, jolloin samalla polttoaine-määrällä saadaan enemmän energiaa.

Voimalaitoskin voi säästää energiaa

20

Helsingin Energia ja Kesko ovat tiivistäneet yhteistyötä ja kehittäneet asiakkailleen uuden Plussasähkö-tuotteen.

Plussasähkö on edullista vesivoimalla tuotettua sähköä. Osoitteessa www.plussasähkö.fi voit tarkistaa päivän tarjouksen ja solmia sähkösopimuksen. Sopimus solmitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja hinta pysyy samana koko sopimuskauden.

Helsingin Energian asiakkaana saat sähkön arvonlisäverollisesta myyntihinnasta K-Plussa-pisteitä. Sinun tarvitsee vain rekisteröidä K-Plussa-korttisi Helsingin Energian asiakaspalvelussa. Solmimalla Plussa- sähkösopimuksen saat lisäksi 1 000 Lisäplussa-pistettä.

Lisätietoja www.plussasähkö.fi

Plussa- sähköä koko Suomeen

• Sävel Plus on Helsingin Energian raportointipalvelu, jossa näet tietoa kotisi energiankulutuksesta. Tuntitasoista tietoa saavat taloudet, joissa on etäluettavat mittarit. Asiakkaat, joilla ei ole vielä etäluettavaa mittaria, saavat palvelussa kuukausitasoista kulutustietoa. Palvelu on tarjolla kaikille sähkön ja kaukolämmön käyttäjille.

• Saat Plussa-pisteitä arvonlisäverollisesta sähkön myyntihinnasta. Muista ilmoittaa Plussa-korttisi numero Helsingin Energialle!

• Helsingin Energian kotitalousasiakkaana perheesi on vakuutettu sähkötapaturmien varalta. Etu koskee kaikkia perheenjäseniä.

• Saat maksutonta neuvontapalvelua kaikissa kotitalouk-sien energiankäyttöön liittyvissä asioissa Energiakeskukses-sa osoitteessa Kampinkuja 2 tai puhelimitse numerosta 09 617 2726.

• Voit lainata Energiakeskuksesta veloituksetta kulutus-, pintalämpötila-, kosteus-, valaistusvoimakkuus, desibeli- ja radonmittaria sekä rakenneilmaisinta. Kulutusmittareita voi lainata myös useimmista Helsingin kirjastoista.

• Voit tilata energia-asiantuntijan käymään kotonasi. Kotikäynti-palvelussa selvitetään kodin energiakäyttöä ja energiansäästömahdollisuuksia. Kotikäynti kestää noin 1–1,5 tuntia. Palvelun hinta on 43 euroa, ja se on tarkoitet-tu Helsingissä ja rajoitetusti myös muualla pääkaupunki-seudulla asuville sähkönmyynnin asiakkaille.

• Saat kerran vuodessa seurantaraportin sähkön käytöstäsi sähkölaskun yhteydessä. Kiinteistön omistajat saavat rapor-tin kaukolämmön käytöstä.

• Käytössäsi on Helsingin Energian edullinen sähkölämmit-timien vaihtopalvelu. Palvelu sisältää vanhojen sähkö-pattereiden vaihdon uusiin sähkölämmittimiin. Asennuksen tekee Helsingin Energian yhteistyökumppani.

• Saat Helen-lehden neljä kertaa vuodessa.

Suomen parhaat asiakasedut

saat, kun olet Helsingin Energian

sähkönmyyntiasiakas!

Sävel Plus -palvelun avulla selvität oman taloutesi ener-giankäytön, olitpa sitten kau-kolämmön, sähkön siirron tai sähkön asiakas. Sävel Plus -palvelun sivuilla voit seurata energiankäyttöä jopa tunti-tasolla, mikäli kodissasi on etäluettava mittari.

Sävel Plus -palveluun kirjaudut osoitteessa www.helen.fi/raportointi.

Ota esille sähkö- tai kauko-lämpölaskusi. Jotta pääset taloutesi sähkötietoihin kä-siksi, tarvitset sähkön online- tunnukset. Ne saat, kun rekisteröidyt ensin sähkölas-kusta löytyvillä asiakasnume- rolla ja käyttöpaikkatunnuk-sella. Kaukolämmön tietoihin pääset mittarin ja kulutuspis-teen numeroilla. Ne löytyvät kaukolämpölaskustasi.

Muista Sävel Plus!ä.ö.fi

sen

i syy

21

Kaukojäähdytyksen idea on ensisijaisesti lämmön hyötykäyttö. Kaukojäähdytys-asiakkaiden kaikki ylimääräinen lämpö pyritään hyödyntämään kaukolämpönä vuoden ympäri.

LÄMPÖKIERTOON

Helsingin Energian älykäs energiaverkko on saanut lukuisia merkittäviä kansainvälisiä palkintoja. Viimeisimmät niistä ovat Global Energy Reward (2011), Uptime Institute Green Enterprise IT Awards (2010), Certificate of Merit (2009) ja Energy Globe National Award (2012).

Kolmoistuotanto hyödyntää polttoaineesta lähes kaikenKaukojäähdytys on osa Helsingin Energian kolmoistuotantoa, jossa sähkö, lämpö ja jäähdytys tuotetaan mahdollisimman ekote-hokkaasti energiaa hukkaamatta.

Kaukojäähdytyksen koko tuotannosta 80 prosenttia perustuu paikalliseen energiaan, joka muuten jäisi käyttämättä.

Yhteistuotannossa käytettävä polttoaine hyödynnetään yli 90-prosenttisesti. Hyöty-suhde on yksi maailman korkeimmista.

KAUNIAINEN

KAUKOJÄÄHDYTYS KAUKOLÄMPÖ

SÄHKÖ

HUKKALÄMPÖ HYÖTYKÄYTTÖÖNYhteistuotannon avulla Helsingissä säästetään vuosittain energiamäärä, joka vastaa 270 000 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta.

2 TULEVAISUUDEN ENERGIARATKAISU JO TÄNÄÄNHelsingillä on Euroopan suurin ja nopeim-min kasvava kaukojäähdytysverkosto. Kaukojäähdytys sopii käytännössä kaikille kiinteistöille. Vuonna 2020 liittymistehon arvioidaan olevan jo yli 250 000 kilowattia (250 megawattia). Lisäys nykyiseen on vähintään Varkauden kaupungin kauko-lämpötehon verran.

3

90%

HELSINKIHELSINKI

Helsingissä sijaitsevan Katri Valan lämpöpumpun kokonaistuotanto riittäisi lämmittämään kaksi Kauniaisten kokoista kaupunkia.

1

Pertti Suvanto Kuvitus Matias Teittinen

22

Ekotehokkain tapa viilentääKaukojäähdytys on yli viisi kertaa energia-tehokkaampi kuin kiinteistöjen oma jäähdytys-laitteisto. Kaukojäähdytyksen avulla hiilidioksidi-päästöt vähenevät merkittävästi.

HYVÄÄ ENERGIAA HELSINKILÄISILLEViime heinäkuussa rakennusten ylijäämälämmöllä lämmitettiin 100 000 helsinkiläisen käyttövesi.

Kaukojäähdytystä tuotetaan kylmästä merivedestä aina, kun se on mahdollista. Kylmä merivesi on Helsingille ehtymätön jäähdytysenergian puhdas lähde.

Kesäkautena, kun merivesi on lämmintä, kaukojäähdytyksen tuotantoon käytetään Helsingin Energian yhteistuotantolaitoksilla syntynyttä ylimääräistä lämpöenergiaa, joka muuten jäisi hyödyntämättä.

Katri Valan puiston alla kaukojäähdytystä tehdään maailman suurimmalla lämpö-pumpulla. Kaukojäähdytystä ja -lämpöä tuottavassa prosessissa hyödynnetään puhdistettua jätevettä ja merivettä.

VAPAAJÄÄHDYTYS

ABSORPTIO

LÄMPÖ-PUMPPU

Ekotehokkaan kylmän lähteet

Helsingissä esimerkiksi jäähdytettyjen tietokone-salien lämmöllä voidaan lämmittää yli 9 000 uutta 80-neliöistä kerrostalo-huoneistoa.

Jäähdytystä tarvitaan paukkupakkasillakinJos vuosi jaetaan kahtia, jäähdytyksestä kaksi kolmas-osaa käytetään kesällä ja yksi kolmasosa talvella. Muun muassa ostoskeskuksissa ja toimistoissa jäähdytystä tarvitaan paukkupakkasillakin. Jos pankkien tietokonetiloja Helsingissä ei jäähdytettäisi talvella, maan rahaliikenne pysähtyisi. Jäähdytyksen keskeytys saa siellä olla korkeintaan 2 minuuttia.

Kylmää varastoidaan maanalaisiin säiliöihin. Esplanadin alle valmistuvaan varastoon mahtuu 23 500 000 litraa vettä. Jos se pakattaisiin litran maitopurkkei-hin, niiden jono (1 740 km) yltäisi Helsingistä Muonioon ja takaisin.

6

4

5

23

arvo 399 €

Käy vastaamassa kilpailuun 31.6. mennessä netissä osoitteessa www.helen.fi. Voit myös lähettää vastauksesi postikortilla osoitteella Helsingin Energia, Helen-lehti, 00090 HELEN. Muista laittaa korttiin myös yhteystietosi ja osoitteesi.

Helen 1/12 lukijakilpailupalkinto on arvottu. Airamin Solar-tuotteita voittivat Leena Koivisto, Eija Salonen, Anna-Riitta Kässi, Tyyne Malmivaara ja Tapio Nikulainen Helsingistä, Kerttu Haapalainen Nurmeksesta, Raimo Partinen Kirkko-nummelta sekä Matti Pukkila Aurasta. Onnea voittajille!

MIKÄ ENERGIANSÄÄSTÖVINKKI ON SINUN MIELEESI?

a) Suosin kannettavaa tietokonetta pöytätietokoneen sijaan.

b) Katkaisen valmiusvirrat elektroniikkalaitteista.c) Pesen vain täysiä koneellisia pyykkiä.

Seuraavassa Helen-lehdessä energianeuvojamme kertoo kunkin vaihtoehdon säästövaikutuksen.

Nilfisk Extreme Hygienic -pölynimuri on hiljainen ja tehokas. Metallinhohtoisen imurin teho on 2000 W ja imuteho 600/400 W. Pölynimurissa on ergonominen kahva, teleskooppiputki ja HEPA-suodatin. Imurilla on 5 vuoden takuu.Pölynimurin arvo on 399 euroa. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken kaksi palkintoa.

3VINKKIÄ ENERGIANSÄÄSTÖÖNVastaa kysymykseen ja voita Nilfisk-imuri!

Seuraava Helen ilmestyy elokuussa.

Lukijat äänestivätViime numerossa (Helen 1/2012) lukijat äänestivät energiavinkeistä näin:

a) 53 prosenttia vastanneista säästää energiaa vaihtamalla hehkulamput pienloiste- tai led-lamppuihin. Jos viisi 60 watin hehkulamppua vaihtaa samaan määrään 15 watin pienloistelamppuja, säästää vuodessa energiaa 45 kWh, eli noin 6 euroa. Lampun oletetaan olevan päällä 1 000 tuntia vuodessa.

b) 34 prosenttia vastanneista säästää energiaa laskemalla huonelämpötilaa. Jos huonelämpötilaa laskee yhdellä asteella, säästää vuosittain viisi prosenttia lämmityslaskussa.

c) 13 prosenttia oli sitä mieltä, että sauna kannattaa lämmittää vain 70 asteeseen. Saunan maltillinen lämmittäminen onkin järkevää energiankäyt-töä. Jos saunan lämmittää kerran viikossa 70 asteeseen 90 asteen asemesta, säästää vuositasolla noin 150 kWh, eli 19 euroa. ©

Jann

e Le

htin

en