Helsingin henki 6/2013

HelsinginhenkiSIVU X

062013

H E L S I N G I N K A U P U N G I N H E N K I LÖSTÖ L E H T I H E L . F I / H E L S I N G I N H E N K I

SIVU 16 SIVU 22 SIVU 6

repp

ari

teem

a

kaf

fell

a

NuorilletöitäTuire Sojakka työllistyi Respan kautta.

Keskus-hallintoyhdistyy

Ura meniuusiksi

Etätyönmonetmuodot

SIVU 24

Helsingin henki | joulukuu 2013

Tehdään parempi kaupunki pääkirjoitus

Maissi KasurinenJuttuehdotukset ja palaute [email protected]

02

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla [email protected].

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Ilmestymisaikataulu Nro 1 12.2. Nro 2 9.4. Nro 3 4.6. Nro 4 3.9. Nro 5 22.10. Nro 6 10.12. Aineisto 24.1. 21.3. 14.5. 15.8. 3.10 21.11.

,,Kun toimintaympäristö muuttuu, tehtäviensisältökin voi muuttua.”

// vinkkiValoa pimeyteenKAUPUNKITAPAHTUMA LUX HELSINKI tarjoaa elämyksiä lauantaista kes-kiviikkoon jokaiselle aistille vuoden pimeimpänä aikana.

Huikean visuaaliset valoteokset houkuttelevat ulos talviseen Hel-sinkiin. Teoksia nähdään kaikkiaan 12 eri tapahtumapaikassa. Valote-osten reitti johdattelee katsojan Töölönlahden rannan puolta pitkin Kansallisoopperan amfiteatterin, Hesperian puiston, Kansallismuse-on, Hakasalmen huvilan, Musiikkitalon, VR:n makasiinin ja Kansalais-torin kautta Uudelle ylioppilastalolle. Lisäksi tapahtuman keskeisenä näyttämönä on Senaatintori.

Vuoden 2013 tapahtumasta tuttu Lux Ratikka palaa raiteille. Kaa-pelitehtaan Merikaapelihallissa nähdään valotaiteen näyttely. Valo-teoksia toteuttavat suomalaisten taiteilijoiden lisäksi ulkomaiset tai-teilijat ja taiteilijaryhmät Ranskasta, Saksasta ja Espanjasta.

Teokset ovat nähtävillä pääsääntöisesti päivittäin klo 17–22. Osaan teoksista voi tutustua koko vuorokauden pimeänä aikana. Tapahtu-ma kutsuu löytämään kaupungin uudesta vinkkelistä: Lux Helsingin teoksista voi nauttia pieninä annoksina matkalla töistä kotiin tai ko-kea kokonaisvaltaisen elämyksen koko reitillä.

Tapahtuman oheisohjelmassa on muun muassa opastettuja käve-lykierroksia eri kielillä, Lux Helsinki -menuja helsinkiläisissä ravinto-loissa sekä erilaisia valoon liittyviä tapahtumia ja tiloja.

luxhelsinki.fi

4.–8.1.

HAN

NU

ISO

-OJA

Yhdessä uuteen

Kaupungin ensi vuoden 4,7 miljardin euron talousarvio suuntaa talouden ta-sapainottamiseen. Tasapainottamista tavoitellaan ensi vuotta pidemmälläkin tähtäimellä.

Vaikka asukkaiden määrä lisääntyy, verotulot kasvavat hitaasti. Palveluja tarvitaan kuitenkin lisää, ja menot kasvavat. Ennakointia vaikeuttaa se, että hallituksen kuntapalvelujen rakenneuudistusohjelman vaikutuksista ei ole vielä selkeää tietoa. Jat-kossa Helsingin Energiasta tuloutettava summa pienenee, kun sen investointeja edellyt-tävää Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta -kehitysohjelmaa aletaan toteuttaa ja kun liike-laitos lähitulevaisuudessa yhtiöitetään.

Investointeja jatketaan, mutta niille asetettiin vuotuinen 435 miljoonan euron katto kymmeneksi vuodeksi. Vuoden suurimmat investoinnit suunnataan Pasilan, Kruunun-vuorenrannan, Jätkäsaaren ja Kalasataman rakentamiseen. Henkilöstöllä on tärkeä teh-tävä ja iso rooli toiminnan käynnistämisessä, kun uusille alueille rakennetaan palvelut, kuten päiväkodit ja koulut, joihin tarvitaan työntekijöitä.

Kaupunki on edelleen turvallinen työnantaja. Jo pitkään noudatettu periaate siitä, että vakituisesta henkilöstöstä pidetään kiinni, eikä työntekijöitä irtisanota, pätee edel-leen. Tarvittaessa meiltä kuitenkin edellytetään valmiutta siirtyä toiseen tehtävään. Kun toimintaympäristö muuttuu, tämä voi tar-koittaa myös tehtävien sisällön muuttu-mista. Se ei välttämättä ole huono asia vaan mahdollisuus niin ihmisille kuin yh-teisöllekin.

Kaupungilta odotetaan entistä enem-män hallinnon läpinäkyvyyttä ja vuorovai-kutteisuutta. Helsinki on jo edistänyt avoi-muutta avaamalla lautakuntien, kaupun-ginhallituksen ja -valtuuston päätökset nopeasti verkossa. Avoimen datan Ahjo-sovel-luksessa päätökset voi järjestää esimerkiksi kaupunginosien mukaisesti. Tämä on hyvä askel asukkaiden kanssa kehitettävän yhteistyön ja keskustelun suuntaan.

Keskushallinto uudistuu vuoden alusta, kun hallintokeskus, henkilöstökeskus ja ta-lous- ja suunnittelukeskus yhdistyvät kaupunginkansliaksi. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa ja sujuvoittaa konserniohjausta ja suunnittelua, joiden ohjaus kolmesta viras-tosta on ollut osittain eriaikaista ja päällekkäistä. Kanslia on kaupunginhallituksen alai-nen virasto, joka toimii kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja johtajiston suun-nittelu-, valmistelu- ja toimeenpanoelimenä. Yhtenäinen keskushallinto an-taa näille vankemman tuen. Uudistus parantaa mahdollisuuksia toteuttaa niinikään strategian ja talouden tavoitteita.

Kansliassa toimintoja on yhdistetty toisiaan tukeviksi kokonaisuuksik-si. Aiempien yhteensä kahdentoista osaston sijaan osastoja on kuusi. Ta-voitteena on pitkäjänteinen työskentely yli osastorajojen. Osallisuuden, vuorovaikutuksen ja demokratian kehittämiseen saadaan lisäksi selke-ämpi johtamisrakenne, kun sitä alkaa edistää oma yksikkönsä. Muutos merkitsee henkilöstön osaamiselle monipuolisempaa kehittämisympä-ristöä, jossa asiantuntijuus voidaan saadaan entistä kattavammin käyttöön. Tiivis kanslian rakentamisen valmistelu etenee nyt vai-heeseen, jossa toiminta käynnistyy ja tavoitteita aletaan toteuttaa.

Juttu talousarviosta s. 12 ja kaupunginkansliasta s. 6 alkaen.


sisältö

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, [email protected] TOIMIT TAJA

Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, [email protected] TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, [email protected],

Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, [email protected] TOIMITUSNEUVOSTO 2012–2013 Terttu Sopanen pj, Johanna Joutsiniemi, Tapio Kari, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO),

Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1,

00015 Otavamedia, puh. 09 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, [email protected] PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2013 PAINOS 40 000 kpl

25. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

palstat04 Uutiset04 Työelämän ABC05 Stadi 36527 Työterveyspsykologi30 Ilmoitustaulu31 Ristikko32 Menovinkit

03

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla [email protected].

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Ilmestymisaikataulu Nro 1 12.2. Nro 2 9.4. Nro 3 4.6. Nro 4 3.9. Nro 5 22.10. Nro 6 10.12. Aineisto 24.1. 21.3. 14.5. 15.8. 3.10 21.11.

12

06 teemaKeskushallinto yhdistyy kaupunginkansliaksi. Henkilöstön osaamista hyödynnetään aiempaa monipuolisemmin.

15 ympäristöPalmian ruokapalvelujen päästöt on tutkittu. Suunnitelmallinen ympäristötyö jatkuu.

22 kaffellaEtätyö sopii itsenäisesti tehtävään työhön. Se parantaa jaksamista ja työkykyä. Myös työteho voi kasvaa.

24 asukasRespa on työllistämispalvelu, missä uravalmentajat auttavat nuoria laatimaan urasuunnitelman ja toteuttamaan sen.

26 hyvinvointiTyössä viihtyminen ja hyvä terveys ovat syitä jatkaa työuraa yli oman eläkeiän.

28 liikkeelläEläkkeelle jäävä henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo kuvailee pitkää työuraansa sanalla muutos.

32 uusi duuniMuseonjohtaja Maija Tanninen-Mattila.

ammattiElli Uusikoski tutkii, miten asiakkaan muisti toimii ja mitä apua tarvitaan.

duunissaOppisopimustiimiläiset etsivät uusia työmahdollisuuksia työmarkkinoilta.

talousHelsinki pyrkii tasapainoittamaan talouttaan.

reppariSari Jääskeläinen vaihtoi matkailualan valkoisiin vaatteisiin.

työkalutSähköinen asiointi kasvattaa suosiotaan. Palvelu on auki aina.

16

14

20

10

uutisia


Työelämän

Heräsikö kysymys?Käsittelemme tällä

palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen

[email protected]

04

Mikä on sivutoimi?Sivutoimella tarkoitetaan virka- tai työ-suhdetta tai pysyväisluonteista tehtävää, joista henkilöllä on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoitta-mista, jota henkilö tekee päätyönsä lisäksi.

Miten sivutoimilupaa haetaan?Sivutoimilupaa haetaan ja sivutoimesta ilmoitetaan kaupungin yhteisellä lomak-keella Lv 421, joka löytyy Helmen lomake-valikosta. Lomake toimitetaan omalle esi-miehelle, joka antaa asiassa oman lausun-tonsa ja toimittaa sen edelleen päättävälle taholle. Sivutoimilupaan liittyvistä asioista päättää viraston tai liikelaitoksen päällik-kö tai hänen määräämänsä henkilö. Läh-tökohtana on, että työaika käytetään pää-tehtävän hoitamiseen. Jos sivutoimi edel-lyttää päätoimen työajan käyttämistä, lupa on haettava. Lupa voidaan myöntää esi-

merkiksi silloin, kun sivutoimi on hyödyl-linen myös työnantajan kannalta tai jos se lisää henkilön ammattitaitoa.

Voiko sivutoimeen käyttää työaikaa?Työaikaa on mahdollista käyttää sivutoi-meen enintään 12 tuntia viikossa, ja se tu-lee tulee korvata työskentelemällä vastaa-va aika sovitulla tavalla.

Mikä on sivutoimi-ilmoitus?Työajan ulkopuolella hoidettavasta sivu-toimesta tehdään ilmoitus työantajalle. Tällä varmistetaan, että työnantaja on tie-toinen henkilöstönsä sidonnaisuuksista.

Milloin työnantaja voi kieltää sivutoimen pitämisen?Jos sen hoitamiseen olisi käytettävä työ-aikaa. Työnantaja voi lisäksi kieltäytyä myöntämästä lupaa tai peruuttaa sen, jos

viranhaltija tai työntekijä tulee sivutoimen vuoksi esteelliseksi tehtävässään, sivutoi-mi vaarantaa luottamusta tasapuolisuu-teen viran tai tehtävän hoidossa, sivutoi-mi vaarantaa viran tai tehtävän asianmu-kaista hoitamista tai sivutoimi kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnan-tajaa. Työnantaja ei voi kieltää työntekijää pitämästä tai vastaanottamasta työajan ul-kopuolista sivutointa, mutta viranhaltijan osalta näin voidaan edellä mainituin edel-lytyksin tehdä.

Vastaajana työmarkkinalakimies Pauliina Pottonen henkilöstökeskuksesta.

> Helmi > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Palvelus-suhteen alkaminen > Työsopimus.

Vuoden saavutus on pysäköinnintoiminnanohjausjärjestelmä PYSÄKÖINNIN TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ PASI voitti tämänvuotisen Kaupun-ginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun. Rakennusviraston kehittämä järjestelmä on tuonut kaiken pysäköinninvalvontaan liittyvän tiedon sähköiseen muotoon.

Käsinkirjoitettujen sakkolappujen sijaan tarkastajat valokuvaavat kämmentietoko-neellaan virheellisesti pysäköidyn ajoneuvon ja syöttävät rekisteritiedot laitteeseen, josta virhemaksu tulostuu saman tien. Järjestelmään on myös luotu useita rajapinto-ja ulkoisiin järjestelmiin ja toimijoihin. Tarkastajien käsitietokone muun muassa hakee ajoneuvon tiedot Trafin tietokannasta, jonka jälkeen tiedot kulkevat asiakaspalveluun ja tarvittaessa myös ulosottoon ja poliisille.

Hankkeen toteuttamisesta palkittiin prosessijohtaja Kari Vuorinen, projektipäällik-kö Oskari Rantanen, kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila, asiakaspalvelu-päällikkö Tarja Posti ja osastopäällikkö Pekka Henttonen.

Kilpailun tuomaristo toteaa järjestelmän olevan kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja parantaneen kuntalaisten palveluja. Hankkeen tuloksena myös henkilöstön toimin-ta on yhdenmukaistunut ja tehostunut kenttätyössä, asiakaspalvelussa ja työnjohdossa. Sähköinen käsittely on nopeuttanut tiedonkulkua, vähentänyt asiakaspalvelun ruuhkaa sekä lähtevien paperikirjeiden määrää merkittävästi.

Työsuhdematkalippuetu haettavissa KAUPUNKI ON JO USEAN VUODEN AJAN TARJONNUT henkilöstölle työsuhdematka-lippuedun. Etu annetaan työmatkaseteleinä, ja niitä voi käyttää kodin ja työpaikan väli-seen matkaan missä tahansa julkisessa liikennevälineessä.

Ensi vuoden työmatkasetelit ovat nyt haettavissa. Ne haetaan kerralla koko kalenterivuo-deksi, yksi 10 euron arvoinen seteli työssäolokuukautta kohden. Seteleitä voidaan myöntää enintään 12 kappaletta kalenterivuotta kohden, palvelussuhteen kestosta riippuen. > Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Työsuhdematkalippuetu tai Helmi > Oikopolut: Työsuhdematkalippuetu.

MAR

JA V

ALJU

S

Laakson sairaala palkittiin viestinnästä LAAKSON SAIRAALASSA toteutettu työn positiivisia puolia esiintuova kampanja pal-kittiin Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL Awards -kilpailussa sisäisen vies-tinnän kategoriassa. Tulosten mukaan Työssäni voin hyvin -kampanja ohjasi henkilöstöä havainnoimaan omaa ja toistensa toimintaa, pohtimaan positiivista työkaveruutta sekä tuomaan fiiliksen ja positiivisuuden näkyväksi. Kampanjan toteutti viestintätoimisto Hill & Knowlton yhteistyössä henkilöstökeskuksen ja Laakson sairaalan henkilöstön kanssa.

HR-neuvonta käynnistyi vilkkaasti LOKAKUUN ALUSTA ESIMIEHET ovat voineet ottaa yhteyttä HR-neuvontaan ja saada päivittäistä palvelussuhdeneuvontaa HR-asiois-sa. Valtaosa esimiesten tähän mennessä esittämistä kysymyksistä on liittynyt työaikaan, palvelussuhteen alkamiseen tai päättymiseen, lo-miin ja erilaisiin vapaisiin sekä sairastamiseen. Ensimmäisen kuukau-den aikana HR-neuvontaan tuli runsaat 550 yhteydenottoa. HR-neuvonnan ajankohtai-set asiat ja vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin Helmestä > Helmi > Henkilöstö > HR-neuvonta.

Työpaikka turvalliseksi -kampanjan palkitut KUUSI TYÖSUOJELUPAKKIIN TEHTYÄ ILMOITUSTA on saanut Työpaikka turvalliseksi -kampanjan syys- ja lokakuun palkinnot. Erilaisia töissä sattuneita vaaratilanteita yhdis-tää se, että tapahtuneesta on tehty ilmoitus Työsuojelupakkiin ja tilanne on käsitelty työ-yhteisössä. Näin on myös keksitty ratkaisu vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi. Palki-tut ovat Roihuvuoren harjoitusalue (Pel), Nilsiänkadun toimipaikka (Opev), Hanasaaren työnjohto ja suunnittelu (Helen), Auroran osasto 8–1 (Sote), Malminkartanon kirjasto (Kir) ja Catering Pakkala (Palmia).

Kampanjassa palkitaan joka kuukausi kolme sellaista Työsuojelupakkiin tehtyä ilmoi-tusta, joihin on myös keksitty ratkaisu työyhteisön yhteisessä käsittelyssä. Palkintona on kapselikahvikeitin ja diplomi työpaikan seinälle. Kampanja jatkuu toukokuun loppuun.> Työsuojelupakki löytyy Helmen sovelluksista.

Helsingin Henki palkittiin HELSINGIN HENKI TULI TOISELLE SIJALLE ProCom - Viestinnän ammattilaisten lehtikat-sauksessa, jossa valittiin vuoden parhaat asiakas- ja henkilöstölehdet. Tuomaristo piti Hel-singin Henkeä korkeatasoisena lehtenä, jossa tehdään hyvää työtä vuodesta toiseen. Pe-rusteluissa todetaan: ”Lehden rakenne aaltoilee sopivan vaihtelevana. Helsingin Hengessä on hyviä juttuja palstaideoita, mainioita aiheita ja monipuolinen sisältö. Tuomaristo kiittää myös lehden hyvää rytmikästä taittoa, visuaalisia kontrasteja ja erinomaista luettavuutta. Hyvän taiton ja typografian ansiosta lehteä on vaivatonta sujahtaa lukemaan.”

Ykkössijan nappasi Wärtsilä Oyj:n WATTSUP. Kolmas palkinto tuli myös kaupungille, kun sen sai Helsingin Energian uudistunut henkilöstölehti Impulssi. Helsingin Henki on ol-lut useana vuonna palkintosijoilla, ja vuonna 2010 se valittiin parhaaksi henkilöstölehdeksi.

stadi

365stadi

lyhyesti

Helsingin henki | joulukuu 2013 05

Erityissuunnittelija Hanna Maidell kertoo kaupungin tasa-arvotyön edistämisestä.

Tasa-arvon edistäminenei ole vanhentunut ideaMEIDÄT ON KASVATETTU USKOMAAN, että Suomi on tasa-arvon mallimaa. Työyhteisöjenkin arkipuheissa toistellaan hanakasti sitä, ettei tasa-arvo-asioista tarvitse välittää.

KAUPUNGIN STRATEGIAOHJELMAN 2013–2016 eettisissä periaatteissa todetaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon olevan ihmisten perusoikeus ja yhteis-kunnallinen perusarvo. Kaupunki on myös tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Kaupungin tasa-arvosuunnitelma uusitaan tänä vuonna siten, että palveluja ja henkilöstöä koskeva tasa-arvon edistämisen suunnitelmat tehdään erillisi-nä. Virastot ja liikelaitokset suunnittelevat tasa-arvon edistämistä niiden poh-jalta. Strategiaohjelmassa mainittu tasa-arvon toimenpideohjelma ja tasa-arvolain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma koostuvat näistä koko kaupunkia koskevista tasa-arvosuunnitelmista sekä virastojen ja liikelaitosten tasa-ar-vosuunnittelusta.

TASA-ARVOA EDISTÄVIÄ tekoja tarvitaan. Paljon puhuttu ”naisten euro on 80 senttiä” johtuu työelämän eriytymisestä hyväpalkkaisiin miesten ja ma-talammin palkattuihin naisten aloihin sekä naisten lyhyemmistä työurista perhevapaiden johdosta. Huolimat-ta henkilöstökeskuksenkin toimenpi-teistä samapalkkaisuuden edistämi-seksi, hyvästä kehityksestä asiantun-tijatehtävissä työskentelevien naisten määrässä tai isien kannustamisesta perhevapaiden pitämiseen palkka-ero pysyy. Nämä muutokset eivät riitä kumoamaan sitä vaikutusta, mikä sukupuolelle perinteisillä nuorten kou-lutus- ja uravalinnoilla on. Naisten alojen työvoimavaltaisuus pitää huolen erojen pysymisestä ennallaan, sillä hoiva-, huolenpito- ja kasvatustehtävissä Helsingissä on 20 000 naista ja 2 000 miestä.

JOHTAJIEN IHAILUA HERÄTTÄVÄT OMINAISUUDET kuten vakuuttuneisuus omista kyvyistä ja itsevarma esiintyminen eivät pelkästään tuota tuloksel-lista johtamista. Naisjohtajille tyypillisempi joustavuus, kyky vastata yksi-löiden erilaisiin tarpeisiin ja halu ratkaista työn sujumiseen liittyvät ongel-mat työyhteisöissä ovat hyviä johtajaominaisuuksia.

KAUPUNKI EDISTÄÄ SUKUPUOLTEN tasa-arvoa aktiivisesti. Kaupunginhal-lituksen asettama tasa-arvotoimikunta keskittyy tasa-arvon edistämiseen kaupungin palveluissa. Strategiaohjelmassa on tavoite naisjohtajien mää-rän lisäämisestä nykyisestä noin kolmasosasta. Henkilöstöjärjestöt ovat si-toutuneet tasa-arvon edistämiseen. Kaupungin virastojen ja liikelaitosten nimeämät tasa-arvoyhdyshenkilöt varmistavat tasa-arvon pysymisen työ-listalla ja johtajien mielessä.

LIIKUNTAVIRASTON STADIN KUNDIT KONDIKSEEN -hanke miesten ter-veysliikunnan edistämiseksi on saanut valtakunnallisen palkinnon. Nuori-soasiainkeskus on omassa tasa-arvosuunnitelmassaan huomioinut suku-puolivähemmistöt, vaikka lainsäädännön muuttuminen siltä osin on vas-ta tulossa. Nuoria tasa-arvo kiinnostaa uudella tavalla ja tulevaisuudessa työnantajien on varauduttava kertomaan työnhakijoille, miten sukupuol-ten tasa-arvon edistämisen haasteeseen vastataan.

Kaupunki edistääsukupuolten tasa-arvoa aktiivisesti.

STADIN AMMATTIOPISTON REHTORIKSI valittu Leena Mäkelä aloittaa tehtävässä vuo-den alussa. Mäkelä siirtyy tehtävään Tampe-reen seudun ammattiopisto Tredusta, jossa hän on toiminut rakennetun ympäristön kou-lutusalan johtajana. Stadin ammattiopiston oppilaitoksissa on yhteensä 17 000 opiskeli-jaa, ja niissä työskentelee noin tuhat henkilöä.

RIITTA AARNIOKOSKI aloittaa Stoan joh-tajana 15.1. Aarniokoski on toiminut tuot-tajana Kiasmassa 2003–2012 ja Zodiakissa 2000–2002 sekä toiminnanjohtajana Teat-terikeskuksessa 1996–1999. Stoan johtajan tehtävä tuli hakuun Paiju Tyrväisen siirryt-tyä kulttuurikeskuksen osastopäälliköksi ke-säkuun alusta lukien.

TOMI PUROVAARA aloittaa Caisan määrä-aikaisena johtajana tammikuussa. Purovaara

Vinkit turvalliseen työympäristöön HelmestäVIIHTYISÄN JA TERVEELLISEN työympäris-tön luomisesta on julkaistu sivut Helmeen. Sieltä voi hakea tietoa työpisteiden tilojen suunnittelusta ja tilojen parantamisesta. Si-vuilla kerrotaan, miten työympäristöä voi ke-hittää akustiikan, ilmastoinnin, osallistavan suunnittelun, tauko- ja toimistotilojen sekä oikeanlaisen valaistuksen keinoin. >Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Työympäristö kuntoon.

siirtyy tehtävään Lukukeskuksen toimin-nanjohtajan tehtävästä, jota hän on hoitanut maaliskuusta lukien. Purovaara on toiminut muun muassa Cirkon toiminnanjohtajana 2002–2012.

HELSINGILLE ON MYÖNNETTY Reilun kau-pan kaupungin arvonimi. Helsinki on viime vuosina kiinnittänyt paljon huomiota kes-tävään kehitykseen ja eettisiin periaatteisiin hankinnoissaan sekä hyväksynyt globaalin vastuun strategian. Arvonimi myönnetään kaupungille, joka sitoutuu edistämään reilua kauppaa ja tekemään eettisiä valintoja.

OIKAISUToisin kuin numerossa 5/13 kerrottiin Helsin-gin Matkailu Oy:öön siirtyy vuodenvaihtees-sa 23 henkeä, jolloin yhtiön vakituisen henki-löstön määrä on noin 40. Yhtiö toimii tiiviis-sä yhteistyössä tulevan kaupunginkanslian elinkeino-osaston kanssa, mutta se ei sijaitse osastossa, kuten jutussa sanottiin. Elinkeino-osastossa henkilöstöä on noin 109.

Avoimesta datasta infoaVIRASTOISSA JA LIIKELAITOKSISSA kerä-tään päivittäin suuri määrä tietoa, jota tarvi-taan muun muassa palvelujen tuottamisessa ja niiden ylläpitämisessä. Avaamalla julkisia tietovarantoja niitä voidaan hyödyntää aikai-sempaa paremmin toiminnan kehittämisessä.

Avoimesta datasta järjestetään 14.1. klo 14–16 infotilaisuus, jossa keskustellaan sen hyödyistä ja esitellään muun muassa Hel-sinki Region Infoshare -palvelua. Tilaisuus on avoin kaikille kaupungin työntekijöille, ja siihen ilmoittaudutaan Helmen Koulutuska-lenterissa, joka löytyy Helmen Sovelluksista.

Uusia alennusliikkeitäKAUPUNGIN HENKILÖSTÖKORTILLA saa alennusta useilta yrityksiltä palveluista ja tuotteiden hinnoista. Joidenkin yritysten alennukset koskevat myös perheenjäseniä ja eläkeläisiä. Alennusliikkeiden listaa on jäl-leen päivitetty. >Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Alennusliikkeet.

RuutiExpokeräsi 4 500 nuorta NUORTEN VAIKUTTAMISPÄIVÄ RUUTIEXPO kokosi marraskuussa kaupungintalolle run-saat 4 500 nuorta keskustelemaan päättäji-en ja virkamiesten kanssa nuorten ideoista ja toiveista kaupungin kehittämiseksi. Nuoret esittivät kysymyksiä kaupunginjohtajan kyse-lytunnilla ja osallistuivat moniin työpajoihin. Virastot ja kansalaisjärjestöt esittelivät toi-mintaansa. RuutiExpossa järjestettiin myös ensimmäinen nuorisolautakunnan avoin kokous. RuutiExpo on osa nuorten Ruuti-vaikuttamisjärjestelmää. Ruudista vastaavat nuorisoasiainkeskus ja opetusvirasto.


Hallinnon tehtävänä on valmis-tella päätöksentekoa, turvata hallinnon prosessien jatkuvuus, häiriöttömyys ja hyvä laatu sekä

tuottaa palveluja. Keskeiset prosessit ovat talouden ohjaus, henkilöstöhallinto, asian-hallinta sekä valmistelu kaupunginvaltuus-tolle, kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtajistolle, sanoo talous- ja suunnittelu-keskuksen virastopäällikkö, rahoitusjohta-ja Tapio Korhonen. Hän aloittaa yhdisty-neen keskushallinnon, uuden kaupungin-kanslian kansliapäällikkönä.

Keskushallinnon toiminnot on organi-soitu uudelleen. Uudistuksen taustalla on niin sisäisiä kuin ulkoisiakin tekijöitä. Vuo-sien kuluessa toimintaympäristöt muut-tuvat, ja kaupunginkin pitää kaiken aikaa vastata uusiin haasteisiin.

Sisäisiä muutospaineita on tuottanut esimerkiksi prosessien johtamisen suju-voittaminen. Yhä useammin prosessit kos-kevat useita hallintokuntia. Jotta niitä voi-daan tavoitteellisesti johtaa, keskushallin-non ohjauksen tulee olla yhtenäistä.

– Tähän saakka emokaupungin ja kau-punkikonsernin prosessit ovat ohjautu-neet kolmesta keskushallinnon virastosta. Tämä on aiheuttanut ohjauksen eriaikai-suutta ja osittaista päällekkäisyyttä viras-tojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden suun-taan. Osittain muutostarve on siten sisä-syntyinen ja lähtöisin tarpeesta tehostaa toimintaa, Korhonen sanoo.

Keskushallinnon yhteenorganisointi mahdollistaa nyt ohjauksen ja suunnittelun tehostamisen. Yksi toimija antaa vankem-man tuen myös kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle ja kaupungin joh-tajistolle.

– Uskomme, että yhdensuuntainen oh-jaus auttaa lisäksi kaupungin strategiaoh-jelman toteuttamisessa ja taloustavoittei-den saavuttamisessa, Korhonen sanoo.

Osallisuuteen ja vuorovaikutukseen panostetaan Kaupunki pyrkii vastaamaan asukkaiden-sa tarpeisiin. Demokraattiselta kaupungil-ta odotetaan nykyään muun muassa hal-linnon läpinäkyvyyttä ja vuorovaikuttei-suutta yhteisten asioiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

– Ansaitaksemme kaupunkilaisten luot-tamuksen meidän pitää panostaa entistä enemmän asukkaiden ja asiakkaiden mo-nimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden ymmärtämiseen, tiedon avoimeen jakami-seen, viestinnän ja vuorovaikutuksen osaa-miseen sekä verkkopalvelujen ja sosiaali-sen median hallintaan, Korhonen sanoo.

Asukkaiden osallisuuden, vuorovai-kutuksen ja demokratian kehittämisessä kaupungilla ei ole ollut aiemmin selkeää johtamismallia eikä rakennetta. Nyt osal-lisuutta ja vuorovaikutusta alkaa edistää oma yksikkönsä tietotekniikka- ja viestin-täosastossa. Pyrkimyksenä on edistää kan-salaisyhteiskunnan toteuttamista ja asuk-kaiden saamista entistä enemmän mukaan niin kaupungin asioiden valmisteluun kuin toteutukseenkin.

Kohti organisaatiorajat ylittävää palvelukulttuuriaKeskushallinnon uudistamisen valmis-telu alkoi vuosi sitten. Huhtikuussa kau-punginvaltuusto teki päätöksen yhdistää kolme keskushallinnon virastoa ja hyväk-syi kaupunginkanslialle johtosäännön. Kanslia tulee olemaan kaupunginhalli-tuksen alainen virasto, joka toimii kau-punginvaltuuston, -hallituksen ja -joh-tajiston suunnittelu-, valmistelu- ja toi-meenpanoelimenä.

Uudessa virastossa toimintoja on yh-distetty kokonaisuuksiksi, jotka tukevat toisiaan. Aiempien yhteensä kahdentois-ta sijaan osastoja on kuusi: elinkeino-

YHDISTYNYTKESKUSHALLINTO

tehostaa ohjausta Keskushallinto jämäköityy,

kun hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous-

ja suunnittelukeskus yhdistyvät vuodenvaihteessa

kaupunginkansliaksi. Yhdistämisen tavoitteena on tehostaa ja sujuvoittaa

kaupungin konserniohjausta ja suunnittelua. Henkilöstön

osaamista hyödynnetään aiempaa monipuolisemmin.

teksti MARJATTA PIETILÄ ja MAISSI KASURINEN kuvat JUHO KUVA


teksti MARJATTA PIETILÄ ja MAISSI KASURINEN kuvat JUHO KUVA

osasto, hallinto-osasto, henkilöstöosasto, oi-keuspalvelut, talous- ja suunnitteluosasto sekä tietotekniikka- ja viestintäosasto. Osastot ja-kautuvat tehtävän mukaisiin yksiköihin ja edelleen tiimeihin.

Tavoitteena on osastojen kesken edistää orga-nisaatiorajat ylittävää palvelukulttuuria ja johta-mistapaa, millä tavoitellaan edelleen myös asu-kaslähtöisyyden ja tuottavuuden paranemista.

Yhdistyvään virastoon tulee noin 570 työn-tekijää.

Osaaminen täysimääräiseen käyttöönTiivis organisaatiorakenteen, toimintojen ja henkilöstösuunnittelun työstäminen valmis-tuu hetken päästä vaiheeseen, jossa toiminta voi käynnistyä.

Henkilöstö siirtyy kaupunginkansliaan niin sa-nottuna suorasiirtona. Monella esimies, yksikkö ja tiimi muuttuvat. Muutos ei lopulta kuitenkaan ole kovin suuri, sillä yhteistyöhön on totuttu kes-kushallinnon virastojen kesken jo aiemmin.

Uudistuksen valmistelu tehtiin yhteistoimin-taja viestintäsuunnitelmien mukaisesti. Sään-

nölliset info- ja keskustelutilaisuudet, tiedotteet sekä verkkosivut ovat pitäneet ihmiset perillä työn kustakin vaiheesta. Syksyllä järjestettiin henkilöstön kuulemiset työyhteisöissä.

Henkilöstölle muutos merkitsee myös amma-tilliselle osaamiselle parempaa ja monipuolisem-paa kehittämisympäristöä. Asiantuntijuus saa-daan kattavammin käyttöön.

– Käytännössä organisaatiorajat ylittävä palvelukulttuuri tarkoittaa, että kutakin asia-kokonaisuutta työstämään kootaan parhaan asiantuntemuksen omaavat osaajat. Esimer-kiksi valmistelutyössä johtajistolle, kaupun-ginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyö-dynnetään koko kanslian osaamista, Korhonen sanoo.

Mitkä ovat kansliapäällikön omat tavoitteet? Korhonen pysähtyy hetkeksi miettimään.

– Haluan lisätä kaupunginkansliassa talou-dellisuusajattelua ja edistää kaupungin talouden tasapainoa kaikissa tehtävissä. Pyrin myös sii-hen, että kaupunginkanslian koko henkilöstön osaamista hyödynnetään täysimääräisesti.

Nyt kaupunginkanslia aloittaa toimintansa ja pääsee toteuttamaan tavoitteitaan. >>

”Demokraattiseltakaupungilta odotetaannykyään muun muassa

hallinnon läpinäkyvyyttäja vuorovaikutteisuutta.”

Tapio Korhonen

ICT, viestintä, osallisuus ja neuvonta fokukseenTIETOTEKNIIKKA- JA VIESTINTÄOSASTO huolehtii tie-to- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisen oh-jauksesta ja tietohallinnon yhteentoimivuuden ke-hittämisestä kaupunginhallinnossa sekä keskushal-linnon tietotekniikasta. Osaston tehtäviin kuuluvat keskushallinnon viestintä ja kaupungin viestintätoi-mintojen koordinointi. Se huolehtii myös kaupungin yleis- ja maahanmuuttoneuvonnasta sekä kaupun-gin vuorovaikutuksen ja osallisuuden kehittämises-tä ja niiden koordinoinnista. Osastoon kuuluu kol-me yksikköä: osallisuus ja neuvonta, tietotekniikka sekä viestintä.

Osallisuus ja neuvonta -yksikköön kuuluvat vuo-rovaikutuksen ja sähköisten osallistumispalvelujen sekä alueellisen osallistumisen mallien kehittämi-nen ja kaupunkitasoinen koordinointi, kaupungin yleisneuvonta ja maahanmuuttoasioiden erityisneu-vonta sekä kaupungintalon näyttelytoiminta.

Tietotekniikkaan sisältyvät kaupungin tietotekniik-katoiminnon kehittämisen ohjaus, kaupungin tieto-tekniikkaohjelman valmistelu ja toimeenpanon johta-minen, kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ohjaus, kaupungin yhteisestä tietoteknisestä infrastruktuuris-ta vastaaminen sekä kaupungin strategisten tietojär-jestelmien ja verkkopalvelujen kehittäminen.

Viestintään kuuluvat kaupunkia koskeva kotimai-nen ja kansainvälinen yleisviestintä, kaupungin kes-kushallinnon, talous- ja elinkeinoasioiden ja henki-löstöasioiden viestintä, kaupungin keskitetty ulkoinen verkkoviestintä sekä kaupungin hallintokuntien vies-tinnän ohjeistus ja koordinointi.

Tietotekniikka- ja viestintäjohtajana aloittaa vuo-den alussa Jaakko Salavuo, joka tulee tehtävään Nokian strategisen viestinnän esimiestehtävistä.

”Kutakin asiakokonaisuutta työstämään kootaan parhaan asiantuntemuksen omaavat osaajat.”


Valmisteluprosessit nopeammiksi HALLINTOJOHTAJA JUHA SUMMANEN

”Hallinto-osasto huolehtii kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupungin johtajis-

ton päätöksenteon valmistelusta, täytäntöönpanosta ja toiminnan käytännön järjestelyistä sekä kau-punginkanslian yleisistä hallinto-palveluista ja keskitetyistä tukipal-veluista. Lisäksi vastaamme kau-pungin yleisestä turvallisuuden koordinoimisesta ja edistämisestä, turvallisuusstrategisesta suunnit-telusta ja lainsäädännön mukaises-ta kokonaisvalmiuden ja varautu-misen ohjaamisesta.

Merkittävä uusi alue tehtävä-kentässämme tulee olemaan kau-pungin vieraanvaraisuudesta ja edustamisesta vastaaminen, sil-lä protokolla-asiat keskitetään nyt aiemmasta poiketen yhteen paik-kaan. Lisäksi hallinto-osaston alai-suuteen kuuluu kaupungin kirjaa-mo. Näiden tehtävien mukaises-ti osastomme tulee jakautumaan viiteen yksikköön, joita ovat pää-

töksenteon tuki ja vieraanvarai-suus, tietopalvelut, turvallisuus- ja valmiusyksikkö, virastopalvelut ja kaupunginsihteerit.

Osastopäällikkönä aion kannus-taa henkilöstöä osasto-, yksikkö-, virasto- ja tiimirajat ylittävään yh-teistyöhön. Mielestäni yhteistyö on tämän päivän sana. Siitä hyöty-vät kaikki osapuolet, ja se mahdol-listaa paremman tiedonvaihdon ja osaamisresurssien maksimaalisen käytön.

Tavoitteemme on tukea entistä selkeämmin hallintoa, sen toimi-vuutta ja hyvää hallintotapaa, tar-jota tukipalveluja sekä yhdenmu-kaistaa toimintoja kaupunginkans-liassa ja kaupunkitasolla. Keskeistä on valmisteluprosessien nopeutta-minen ja yksinkertaistaminen. Sii-hen pyritään osastorajat ylittäväl-lä asiantuntijayhteistyöllä, Ahjo-asianhallintajärjestelmällä ja yh-denmukaisilla prosesseilla, joiden etenemistä kaupunkilaiset voivat seurata.”

”Oikeuspalvelut on kaupunginkanslian ja koko kaupunkikonsernin oikeudellinen asiantuntijapalvelu, jonka tehtäviin kuu-luu kaupungin ja kaupunkikonsernin oi-

keudellinen edunvalvonta ja edustaminen tuomiois-tuimissa sekä oikeudellinen neuvonta ja lausuntojen antaminen kaupungin omassa hallinnossa.

Siirryttäessä uuteen kaupunginkansliaan perus-tehtävämme ja palvelumme eivät olennaisesti muu-tu. Suurin osa neljänkymmenen hengen henkilöstös-tämme tulee tekemään samoja tehtäviä kuin aiem-minkin. Vain yksittäisten henkilöiden toimenkuviin saattaa tulla muutoksia yksikköjaon muuttuessa.

Osastopäällikkönä keskeinen tehtäväni on tur-vata henkilöstölle parhaat mahdolliset edellytyk-set hyvään yhteistyöhön virastojen ja liikelaitosten sekä koko kaupungin kanssa.

Kaupunginkanslian tavoitteena on hälventää nykyis-ten osastojen välisiä rajoja ja valmistella ja käsitel-lä asioita kokonaisuuksina. Tarkoituksena on, että kaikki tarvittavat tahot tekevät yhteistyötä jo asioi-den valmisteluvaiheessa. Uskon, että osaamistamme voidaan hyödyntää silloin laajemmin ja tehokkaam-min. Tähtäämme siis tulipalojen sammuttamisesta palontorjuntaan.

Toivomme, että kaupunginkansliassa tieto kul-kee paremmin kuin kolmen eri viraston välillä ja että kaupunginkansliasta tulee virastoille ja liike-laitoksille entistä avoimempi ja läheisempi yhteis-työkumppani. Vaikka oikeuspalveluilla ei ole suoria kontakteja kaupungin asukkaisiin, uskon, että oike-uspalvelujen osallistuminen asioiden valmisteluun omalta osaltaan tehostaa kaupungin asukkaiden saamia palveluja.”

Henkilöstöjohtaminen lähelle muuta johtamistaHENKILÖSTÖJOHTAJA MARJU POHJANIEMI

”Henkilöstöosaston keskei-nen tehtävä on koko kau-pungin henkilöstöpolitii-kan johtaminen ja kehittä-

minen. Sen osa-alueita ovat työnanta-jatoiminta, osaaminen ja resursointi, työhyvinvointi sekä henkilöstöä kos-kevan tiedon tuottaminen ja hyödyn-täminen.

Näemme osaston tehtävät koko-naisina, toisiaan tukevina prosessei-na. Esimerkiksi henkilöstöä koske-va tiedon tuottaminen ja tietojärjes-telmät sijoittuvat samaan yksikköön, kuten vastaavasti strateginen suun-nittelu, osaamisen hallinta ja rekry-toinnin ohjaus.

Haluamme tuoda henkilöstöjoh-tamisen lähemmäksi kaupungin toi-minnan johtamista, niin että strate-ginen henkilöstösuunnittelu ja joh-taminen olisivat nykyistä selvemmin osa talouden ja toiminnan johtamis-ta ja suunnittelua. Olemme myös hy-vin sitoutuneet kaupungin strategian

tuottavuuden parantamista koskevin tavoitteisiin.

Tavoitteenamme on toiminta pro-sessien ja asiakokonaisuuksien poh-jalta. Se tarkoittaa, että esimerkiksi strategiaa toteuttavissa hankkeissa on mukana riittävän monipuolinen joukko asiantuntijoita riippumatta siitä, missä yksikössä he työskente-levät. Toivomme, että tämä työtapa näkyy ulospäin tehokkuutena, josta hyötyvät myös muut virastot ja liike-laitokset.

Haluan korostaa henkilöstöjohta-misen merkitystä kaupungissa. Henki-löstömme on osaavaa, motivoitunut-ta ja sitoutunutta. Hyvällä henkilöstö-johtamisella pystymme kehittämään työhyvinvointia, hyviä ja vahvoja työ-yhteisöjä, jotka pystyvät käyttämään osaamistaan ja uudistumaan, toimi-maan tuottavasti ja houkuttelemaan uuttakin henkilökuntaa. Näihin sa-moihin tavoitteisiin pyrin myös osas-topäällikkönä.”

Avoimempi yhteistyökumppaniKAUPUNGINLAKIMIES SAMI SARVILINNA

”Kaikki tarvittavat tahot tekevät yhteistyötä jo asioiden valmisteluvaiheessa.”

”Hyvällä henkilöjohtamisella pystymme kehittämään työhyvin

vointia sekä hyviä ja vahvoja työyhteisöjä.”

”Tavoitteemme on tukea hallintoa, sen toimivuutta ja hyvää hallintotapaa.”


Palveluhenkisyyttä ja yrittäjämielisyyttä ELINKEINOJOHTAJA MARJA-LEENA RINKINEVA

Hyvä taloudenhoito hyödyksi asukkailleRAHOITUSJOHTAJA TUULA SAXHOLM

”Osastomme tehtäviin kuuluvat aluera-kentaminen, sisäinen tarkastus, stra-tegiat ja kehitys, talous- ja konser-niohjaus, varainhallinta mukaan luki-

en henkilöstökassatoiminnot sekä kanslian omi-en taloustoimintojen hoitaminen.

Strategian, talouden, rahoituksen ja konser-niohjauksen ohella meille kuuluvat myös niihin olennaisesti liittyvät pitkän tähtäimen asumi-sen strateginen suunnittelu ja aluerakentamis-projektien ohjaus. Tarkoituksena on parantaa kaupungin investointien suunnittelua, nyt kun valtuuston strategiaohjelmassa on päätetty siir-tymisestä 10 vuoden investointisuunnitteluun. Pyrimme parantamaan myös täydennysrakenta-misen ohjausta, koska valtuuston hyväksymistä asuntotuotantotavoitteista merkittävä osa sijoit-tuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen.

Lisäksi osastomme vastuulla on kaupungin johtoa palveleva sisäinen tarkastus. Tehtäväm-me on myös tukea muita osastoja niiden perus-tehtävän suorittamisessa. Esimerkiksi jatkossa voimme entistä paremmin sovittaa yhteen ta-louden, toiminnan ja henkilöstön suunnittelun.

Kaupungin yhteisten keskeisten tietojärjes-telmien yhtenäistämisessä on toivottavasti myös löydettävissä synergiaa. Sujuvalla ja te-hokkaalla taloushallinnolla toivomme vapaut-tavamme osastojen voimavaroja ydintehtävien hoitamiseen.

Osaston yksikköjen, tiimien ja henkilöstön pe-rustehtävät säilyvät ennallaan. Sisäistä tarkastus-ta lukuun ottamatta kuitenkin yksiköiden tehtä-väalueissa ja keskinäisessä työnjaossa tulee jon-kin verran muutoksia, joiden toivomme sujuvoit-tavan prosesseja ja lisäävän työhyvinvointia.

Yhteistyössä kaupunkikonsernin kanssa ydinprosessimme, esimiehemme ja yhteyshen-kilömme säilyvät ennallaan. Kaupunkilaisille hyvän strategisen suunnittelun ja taloudenhoi-don hyödyt näkyvät pitkällä aikavälillä.

Tuottavuuden parantaminen vaatii henki-löstön osaamisen tunnistamista ja hyödyntä-mistä, sähköisten työkalujen aktiivista käyttöä, toimintatapojen yhtenäistämistä, yhdessä te-kemistä, avoimuutta ja uskallusta tehdä asioita uudella tavalla. Osastopäällikkönä pyrin edistä-mään kaikkia näitä asioita.”

”Uusi elinkeino-osasto edistää työllisyyttä, yrit-täjyyttä ja kaupungin kilpailukykyä, huoleh-tii kaupungin maahanmuuttopolitiikasta ja markkinoi Helsinkiä. Keskeisenä tehtävänä

on lisätä kaupungin yritysmyönteisyyttä, jotta yrityksil-lä olisi Helsingissä hyvä kasvaa ja kehittyä.

Haluamme vaikuttaa siihen, että Helsinki on Euroo-pan elinvoimaisimpia kaupunkeja. Tämä tarkoittaa työ-paikkoja, verotuloja, investointeja ja menestyvää liike-toimintaa, mutta myös hauskoja tapahtumia ja toimivaa kaupunkia.

Muutos on meille suuri mahdollisuus, kun voimme tehdä yhdessä töitä isojen tavoitteiden eteen. Esimer-kiksi yrityspalveluiden ja työllisyyden hoidon rajapin-nassa on valtavasti mahdollisuuksia. Nuorisotyöttö-myyttä voidaan hoitaa yhdessä entistä paremmin, sa-moin maahanmuuttoa, joka taas liittyy kaikkeen teke-miseemme ja jolla on yhteys sekä yritystoimintaan että työllisyyden hoitoon. Tarvitsemme Helsinkiin lisää yk-

sityisen sektorin työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja, jotta voimme tuottaa hyvinvointipalveluita jatkossakin.

Kaupungin sisällä tarvitaan entistä tehokkaampaa yhteispeliä. Uudistus tehostaa keskushallinnon toimin-taa ja antaa kaupungille mahdollisuudet toimia entistä vahvemmin konsernina. Kaupunginkansliassa korostuu varmasti hyvä yhteispeli eri osastojen välillä. Virastoille ja liikelaitoksille haluamme olla arvokas kumppani.

Tärkeitä toiminnan periaatteita ovat kette-ryys, palveluhenkisyys, yrittäjämielisyys ja avoi-muus. Aion osastopäällikkönä edistää nuor-ten työllistymistä, kaupungin yritysmyönteisyyt-tä ja Helsingin houkuttelevuuden lisäämistä. Omalta väeltäni toivon intohimoa ja uskallusta etsiä uusia ta-poja ratkoa kaupunkiin liittyviä haasteita. Panostamme yhteistyöhön ja kumppanuuksiin kaupungin sisällä ja ulkopuolella. Asukkaille ja yrityksille se merkitsee teho-kasta työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa sekä entistä elin-voimaisempaa ja kilpailukykyisempää kaupunkia.”

”Haluamme vaikuttaa siihen, että Helsinki on Euroopan elinvoimaisimpia kaupunkeja.”

”Tuottavuuden parantaminen vaatii henkilöstön osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä.”


duunissa

10

Oppisopimus-yksikkö

> Neuvoo oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneita ja auttaa heitä oman polun rakentamisessa.

> Tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kanssa.

> Levittää tietoa oppisopimus- mahdollisuuksista.

> Kartoittaa opiskelijan mahdollisuudet.

> oppisopimus.hel.fi

n Anna Mari Leinonen, Tuija Peussa, Sari Viitakangas ja Arja Koli (takana) auttavat oppi-sopimuksesta kiinnostuneita oman polun valinnassa.

Oppisopimustiimiläiset auttavat nuoria ammattioppiin ja neuvovat uraa vaihtaville polun uuteen ammattiin. Syksy on ollut tiivis.

teksti KIRSI RIIPINEN kuvat ARI HEINONEN

Opetusviraston oppisopimusyksiköllä on positiivinen ongelma: nuorille tarkoitet-tuja työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin mitä niihin on hakijoita.

– Telkkarissa on pyörinyt Nuorille töitä nyt -kam-panja. Me voisimme kääntää sen muotoon nuoret töi-hin nyt, sanoo koulutustarkastaja Arja Koli.

Helsingin Sanomissa on syksyn aikana pyörinyt näyttävä kampanja, jossa yritykset ovat etsineet nuoria oppisopimuskoulutukseen. Kampanjan ta-kana on oppisopimustiimi, joka on aktiivisesti etsi-nyt uusia työmahdollisuuksia nuorille. Kampanjan taustalla on valtakunnallinen nuorisotakuu, jonka tarkoituksena on parantaa nuorten mahdollisuuk-sia työmarkkinoilla.

Koli ja oppisopimusjohtaja Anna Mari Leino-nen ovat hyvillään julkisuudesta sekä siitä, miten moni yritys on ottanut haasteen vastaan ja alkanut tarjota nuorille töitä. Oppisopimuskoulutukseen pääsee vasta, kun on työpaikka tiedossa.

– Meidän ihmiset ovat tehneet erittäin hyvää työ-tä ideoidessaan nuorille uusia mahdollisuuksia, Leino-nen sanoo.

Oppisopimuksen mahdollisuuksia ei ole tunnettu riittävästi, eivätkä koulujen opinto-ohjaajat ole välttä-mättä osanneet ottaa asiaa puheeksi.

– Usein ajatellaan, että oppisopimuskoulutukseen on mahdotonta päästä. Se ei pidä paikkaansa. Meidän pitääkin jakaa entistä enemmän tietoa koulutukseen pääsyn mahdollisuuksista, Koli kertoo.

Nuorisotakuu toi työtäOppisopimusyksikköön kuuluvat oppisopimusjohta-ja, johdon sihteeri, 11 koulutustarkastajaa, kuusi op-pisopimusneuvojaa, kaksi projektityöntekijää sekä kolme sihteeriä.

Yksikkö on jaettu kahteen tiimin, joissa työt pyri-tään järjestämään niin, että mikään asia ei olisi vain yhden ihmisen tiedosta ja osaamisesta kiinni. Hy-

vään palveluun kuuluu se, että yhden ollessa varattu kollega pystyy vastaamaan vaikkapa nuoren akuut-tiin kysymykseen.

Toinen tiimeistä on ristitty Kateksi, ja se hoitaa kaupan ja hallinnon sekä tekniikan alan tutkintoja. Tepalle taas on keskitetty terveys- ja sosiaaliala sekä muut palvelut. Tiimissä on vahvistuksena kaksi pro-jektityöntekijää.

– Toimintakulttuurin muutos oli valtavan nopea, kun nuorisotakuun tehtävät alkoivat vyöryä oppisopi-mustoimijoille. Olemme joutuneet priorisoimaan työ-tämme, Leinonen sanoo.

Heterogeeninen joukkoVielä viime vuonna asiakkaista vain kaksi prosenttia oli nuoria, kun nyt heidän osuutensa on moninkertai-nen. Nuorten joukko on hyvin heterogeeninen: jou-kossa on jo koulutuksen saaneita, selvästi eteenpäin pyrkiviä sekä syrjäytymisvaarassa olevia.

– Meillä on ollut nuorten kanssa paljon hyviä on-nistumisia mutta myös tilanteita, joista olemme otta-neet opiksemme, Koli kuvailee.

Kehitettävien asioiden listalle kuuluu muun muas-sa erityistukea tarvitsevien nuorten asioiden perus-teellinen selvittäminen yhdessä muiden hallinnon alojen kanssa. Tavoitteena on, että yhä useampi syr-jäytymisvaarassa oleva nuori saadaan siirtymään uu-sille poluille.

Vaikka nuorten asiat työllistävät tiimiä, aikuiset ovat yhä oppisopimusyksikön suurin asiakasryhmä. Heillä on hyvin erilaisia elämäntilanteita, ja ikähaa-rukkakin on leveä, sillä iäkkäimmät ovat kuusikymp-pisiä. Yksi kasvava ryhmä ovat yrittäjät, ja joukossa on myös paljon uranvaihtajia.

Koli oli juuri opastanut yli viisikymmentävuotias-ta maahanmuuttajataustasta naista, joka oli tehnyt aina töitä mutta halusi nyt ammattitutkinnon.

– Koulutustarkastajat kohtaavat vuodessa satoja opiskelijoita. Heterogeeninen joukko pakottaa mietti-

Oppisopimustiimi ohjaa ammattiin


”Parasta on, kun asiakassoittaa ja kertoosaaneensa töitä.”

mään, mitä hyvä, asiakaslähtöinen palvelu ke-nenkin kohdalla tarkoittaa, Leinonen toteaa.

Yritysyhteistyö tiivistynytTiimissä on hallittava myös hankintaosaami-nen, sillä tietopuolisesta koulutuksesta oma oppilaitos Stadin ammattiopisto hoitaa va-jaan kolmanneksen, loput ostetaan muilta op-pilaitoksilta.

Oppisopimusopiskelijat eivät kuitenkaan istu pitkään koulun penkillä, sillä noin 80 prosenttia opista tulee työpaikalla työtä te-kemällä.

Tiimissä on oltu hyvillään yritysten en-nakkoluulottomuudesta – yksi tärkeistä teh-

tävistä onkin yhteistyö yritysmaailman kanssa. Se on korostunut, kun Sta-

din ammattiopisto on alkanut tar-jota oppisopimuskoulutukseen pyrkiville treenijaksoja, joi-den aikana lisätään valmiuk-sia päästä nopeasti kiinni op-pimiseen ja työharjoitteluun. Tarkastajat suunnittelevat treenijaksot yrityskohtai-sesti yhdessä firman ihmis-ten kanssa.

Ilo nuorten työllistymisestäMillaista teidän tiimissä on tehdä töitä? Op-pisopimusneuvoja Sari Viitakangas kehuu työtään palkitsevaksi.

– Tuntuu hyvältä, kun puhelun päätteeksi asiakas ilmoittaa ymmärtävänsä, mistä oppi-sopimuksissa on kyse. Ehkä parasta kuitenkin on, kun joku aiemmin soittaneista pirauttaa uudestaan ja kertoo, että nyt löysin työpaikan.

Viitakangas pohtii, että hänen työhönsä kuuluu varsinaisen neuvonnan lisäksi myös tsemppaaminen: jos muutkin onnistuvat, mikset myös sinä.

Myös projektikoordinaattori Tuija Peus-sa on innostunut työstään tiimissä, jossa kol-legoilta saa apua ja pääsee kehittämään uusia asioita innovatiivisten ihmisten kanssa. Hä-nen tehtävänään on kehittää oppisopimusta yhä toimivammaksi malliksi myös nuorille.

– Yksi työn hienoimpia hetkiä oli, kun tree-nijakson päätteeksi seitsemän nuorta sai työ-paikan, Peussa kiteyttää.

Metropolialueella oppisopimustoimijoiden yhteistyötä on tiivistetty.

– Kaikkien oppisopimuksien kanssa töitä tekevien ei kannata keksiä pyörää uudelleen. Yhteistyössä on voimaa, Peussa kertoo.

Myös henkilöstölleOppisopimuksella voi suorittaa kaikki toisen asteen ammatilliset tutkinnot. Pääseekö myös kaupungin palkkalistoilla oleva oppisopimus-koulutukseen?

– Kyllä, se on mahdollista. Esimerkiksi vir-kamiehelle voidaan tehdä virkamiehen oppi-sopimus ammattitaidon kehittämiseksi, Lei-nonen vahvistaa.

Tutkintoja voi täydentää, ja suorittaa vaikka merkonomitutkinnon tai päätyä vaihtamaan uraa vaikkapa datanomista lähihoitajaksi.


Ensi vuoden talousarvio turvaa kaupunkilaisten palvelut ja henkilöstön aseman, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta marraskuussa.

teksti PEKKA VIROLAINEN kuvitus SHUTTERSTOCK

TalonrakennusinvestoinnitKorjaushankkeet 123,5 milj. euroa. Uudis- ja lisärakennushankkeet 52,7 milj. euroa.

TALOUS TASAPAINOON

12

Helsingin 4,7 miljardin euron budjetin pääteemana on talouden tasapainottaminen. Investointeja jatketaan, mutta niille asetetaan

vuotuinen 435 miljoonan euron katto kymmeneksi vuodeksi. Velanottoa pyritään hillitsemään, kun investointeja rahoitetaan entistä enemmän omaisuutta myymällä. Säästöjä haetaan tuottavuutta kehittämällä.

Kaupunki pitää kunnallisveroprosentin ennallaan 18,5 prosentissa. Vaikka väestö kasvaa, verotulot kasvavat väestönkasvuun ja kustannustason nousuun nähden hitaasti. Lisäksi Helsingin Energian mittavat investointitarpeet tarkoittavat, että energiayhtiön tulot paikkaavat kaupungin taloutta jatkossa entistä vähemmän. Niukkuuden vallitessa on tuottavuutta parannettava, ja Jussi Pajusen mukaan niukkuudesta voi etsiä myös myönteisiä näkökulmia.

– Joku viisas on sanonut, että kun ajattelee maailman suurimpia innovaatioita, niin käytännössä aina taustalla on ollut taloudellinen niukkuus. Se on hyvä syy keksiä uudenlaisia tapoja tehdä asioita, Pajunen pohtii. Helsingin taloutta pyritään tasapainottamaan nostamalla tuottavuutta lähivuosina prosentilla vuodessa. Pajusen mukaan tavoite on kohtuullinen, eikä mitään dramaattisia suunnanmuutoksia ole tulossa.

– Toisaalta kun onnistumme tässä tuottavuustavoitteessa, meillä on entistä parempi mahdollisuus taata kaupunkilaisille hyvät palvelut ja kaupungin palveluksessa työskenteleville hyvä työyhteisö.

Työn tekemisen on siis jatkossa sujuttava tehokkaammin, mutta tehokkuustavoite on vain sadasosa vuodessa.

Kasvavalle väestölle palvelujaKun väestö kasvaa, palveluja tarvitaan lisää. Verotulojen määrä ei kuitenkaan kasva samassa suhteessa, koska pääosa väestömäärän kasvusta koostuu maahanmuuttajista, joiden työllisyystilanne on valitettavasti kantaväestöä heikompi.

– Väestönkasvu on kuitenkin myönteistä. Sitä kautta lisääntyy talouden ja elinkeinoelämän dynamiikka. Se myös kertoo, että Helsinki on haluttu paikka. – Vastaavasti maahanmuuttajataustaisen väes tön työllistyminen on tällä hetkellä suuri haaste, Pajunen lisää.

Esimerkiksi toimeentulotukeen on varattu ensi vuodeksi 14,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa.

Lasten määrä on kääntynyt pitkästä aikaan kasvuun, mikä näkyy budjetissakin. Nuorten ammatilliseen koulutukseen on hankittu lisäpaikkoja, ja oppilaitoksiin investoidaan lisää. Kaupunki tukee nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista muun muassa Respahankkeella. Siinä nuori saa henkilökohtaisen urasuunnitelman, ja nuorille tarjotaan työkokeilu ja työmahdollisuuksia yritysten ja yhdistysten tuella.

Menojen kasvu kuriinPajunen pitää talousarviota henkilöstön kannalta turvallisena aikana, jolloin moni muu kunta on joutunut turvautumaan rajuihin kulujen leikkauksiin, lomautuksiin ja verojen korotuksiin. Mitään radikaalia muutosta ei ole tiedossa edes vuodenvaihteessa, kun henkilöstöasiat siirtyvät kaupunginjohtajan toimialalle uudessa kaupunginkansliassa.– Peruspalvelujen osalta se ei juuri muuta mitään: kaupungin peruslinjaukset ovat edelleen voimassa. Niin kaupunkilainen kuin henkilöstökin voi olla hyvällä mielellä, Pajunen sanoo.

Eri asia on, mitä valtioneuvoston kuntapalvelujen rakenneuudistusohjelma aikanaan tuo tullessaan.

Helsingin henki |

Budj

etin

toim

inta

men

ojen

lopp

usum

ma

4 66

9 m

iljoo

naa

euro

a

Talousarvio vuodelle 2014

”Henkilöstöltäedellytetäänvalmiutta siirtyätarvittaessatehtäväyksiköstä,virastosta tailiikelaitoksestatoiseen.”

Lainaa

TalonrakennusinvestoinnitKorjaushankkeet 123,5 milj. euroa. Uudis- ja lisärakennushankkeet 52,7 milj. euroa.

Kadut, liikenneväylät ja radat

Uusien alueiden esirakentamisen investoinnit

Investoinnit

260 miljoonaa euroa

435 miljoonaa euroa

77,3 miljoonaa euroa

176,2 miljoonaa euroa

104 miljoonaa euroa

TALOUS TASAPAINOON

46 %Sosiaali- ja terveysvirasto 2163 milj. euroa

Tuet hallintokunnille15 milj. euroa

14 %

14 %

8 %

7 %6 %

5 %Muu sivistystoimi 268 milj. euroa

Kaupunginjohtajan toimiala223 milj. euroa

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi318 milj. euroa

Varhais-kasvatusvirasto371 milj. euroa

Opetusvirasto 657 milj. euroa

Rakennus- ja ympäristötoimi 655 milj. euroa

13

Helsingin menot kasvavat ensi vuonna 2,5 prosentilla, ja vuosina 2015 ja 2016 menojen osalta on varauduttu strategiaohjelman taloustavoitteiden mukaisiin 2,3 ja 2,2 prosentin kasvulukuihin. Sen pidemmälle ei edes kannata arvioida, ennen kuin koko maan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vaikutukset ovat tiedossa.

– Etenemme vuoden kerrallaan ja yritämme arvioida tulevaisuutta niin hyvin kuin mahdollista. Siihen perustuu tuo investoinneille asetettu kymmenen vuoden kattotaso, Pajunen sanoo.

Henkilöstöllä valmius uuteenKun muissa kunnissa kohistaan kuntaliitosten tuomasta irtisanomissuojasta, Helsingille se ei ole este kuntarakenteen kehittämiseksi jatkossakaan.

– Helsingin kaupungilla on 1990luvun alusta lähtien ollut periaate, ettemme käytä irtisanomisia tai lomautuksia. Tämä on lähtökohta myös tulevalle taloussuunnittelukaudelle.

Henkilöstöltä kuitenkin edellytetään valmiutta siirtyä tarvittaessa tehtäväyksiköstä, virastosta tai liikelaitoksesta toiseen.

– On luonnollista, ettemme voi jokaisessa tapauksessa turvata sitä, että juuri se työ jatkuisi, mitä henkilö on tähän asti tehnyt. Maailma muuttuu voimakasta tahtia, ja meidän on oltava valmiita erilaisiin toimintatapoihin ja uudistuksiin.

– Lähtökohtana on, että me kaikki yritämme kehittää itseämme. Sitten työyhteisössä ja kaupunkikokonaisuudessa mietitään, miten me palvelemme kaupunkilaisia. Se saattaa joskus tarkoittaa sitä, että tekemisen sisältö muuttuu. Työpaikka on kuitenkin turvattu, eikä kaupunki irtisano tuotannollisista ja taloudellisista syistä, Pajunen täsmentää.

Henkilöstöhallinnon suurimpia hankkeita on HRtietojärjestelmän kokonaisuudistus. Se on yksi uusista työvälineistä, joilla toivotaan hillittävän henkilöstömenojen kasvua.

Investoinneilla työpaikkojaEnsi vuonna Helsinki ottaa velkaa 260 miljoonaa euroa. Merkittävään velanottoon joudutaan, koska tulorahoituksella ja omaisuuden myynneillä voidaan kattaa vain osa investoinneista.

Ensi vuoden suurimmat investoinnit kohdistuvat Pasilan, Kruununvuorenrannan, Jätkäsaaren, Kalasataman ja muiden alueiden rakentamiseen. Rakennuksiin liittyvät lähivuosien suurimmat investointikohteet ovat Stadin ammattiopiston tilat Roihuvuoressa ja Teollisuuskadulla. Keskustakirjaston rakentamiseen Helsinki varautuu 50 prosentin osuudella. Henkilöstön kannalta investoinnista merkittävintä on uusien asuntoalueiden rakentaminen, sillä rakennustöiden jälkeen alueille nousee kouluja ja päiväkoteja, ja siten myös uusia työpaikkoja.

– Uusilla asuinalueilla pitäisi olla peruspalvelut saatavilla silloin, kun asukkaita sinne muuttaa.

> hel.fi/talousarvio


työkalut

14

”Palvelu on aina auki, joten semahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin.”

? Mikä on asiointi.hel.fi?Se on palvelu, jonka kautta voi asioida

sähköisesti kaupungin eri palveluissa. Asia-kas voi esimerkiksi täyttää ja lähettää sähköi-siä hakemuksia ja lomakkeita, varata aikoja ja ilmoittautua kursseille.

? Mitä sieltä löytyy?Palvelusta löytyy ja sinne tuodaan lisää

kaupungin sähköisiä palveluita sitä mukaa kun niistä tehdään sähköisiä versioita. Tällä hetkellä voi asioida esimerkiksi terveyspal-veluissa, asunto- ja toimitila-asioissa, hakea avustuksia ja ilmoittautua kaupungin järjes-tämille liikuntakursseille.

? Kenelle palvelu on tarkoitettu?Se on tarkoitettu asukkaille ja yritys- ja

yhteisöasiakkaille. Se on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

? Mitkä ovat sähköisen asioinnin hyödyt kuntalaisille?

Palvelu on aina auki, mikä mahdollistaa ajas-ta ja paikasta riippumattoman asioinnin. Sähköisesti tieto myös etenee nopeammin, kun sen siirtämiseen ei tarvita postinkanta-jaa.

? Miten palvelun saa käyttöön?Asiakas saa palvelun käyttöönsä rekis-

teröitymällä henkilökohtaisella mobiilivar-menteella tai pankkitunnuksin.

? Onko käyttö turvallista?Palvelun käyttö on turvallista. Sen kehit-

tämisessä tietoturva on keskeinen asia, ja sii-hen panostetaan.

? Mikä on asiointikansio? Henkilökohtaiseen tai yrityksen asiointi-

kansioon tallennetaan tiedot asiakkaan lähet-tämistä hakemuksista ja ilmoituksista sekä niiden käsittelyn tiloista. Tallennetut tiedot vaihtelevat palveluittain. Joissakin palveluis-sa myös hakemusten päivitys ja lisätietojen lä-hettäminen onnistuu asiointikansion kautta. Asiointikansioon asiakas voi myös tallentaa luonnoksen hakemuksesta ja jatkaa sen täyt-tämistä myöhemmin sekä kopioida vanhan hakemuksen uuden pohjaksi.

? Miten asiointikansio toimii?Sähköisen hakemuksen lähettämisen yh-

teydessä tieto hakemuksesta tallennetaan asiakkaan asiointikansioon. Tämän jälkeen tieto välitetään palvelun tarjoavan viraston käsittelyjärjestelmään. Käsittelyn edetessä järjestelmä välittää tietoa käsittelyn etene-misestä takaisin asiointikansioon. Asiakas voi hoitaa ja seurata kaupungilla käsittelyssä olevia asioitaan yhdestä luukusta.

? Mitä hyötyä sähköisestä asioinnista on henkilöstölle?

Sähköisesti lähetetyt hakemukset vähentä-vät liikuteltavan paperin määrää. Sähköisesti saapuvia tietoja on mahdollista siirtää auto-maattisesti käsittelyjärjestelmiin, eikä tieto-ja tarvitse syöttää turhaan tai useita kerto-ja. Sähköiset lomakkeet tarkistavat, että pa-kolliset kentät on täytetty ja käsittelyyn saa-puva tieto on laadukkaampaa. Sähköisesti saapuvaa tietoa voidaan käsitellä automaat-tisesti ja nopeuttaa käsittelyä sekä poistaa toistuvia rutiinitarkistuksia, kuten kuntalai-suuden, iän tai hakemustyypin tarkistusta.

Sähköä palveluihinSähköinen asiointi kasvattaa suosiotaan, ja palveluja tulee koko ajan lisää.

teksti LAURA HEIKKINEN kuva SHUTTERSTOCK

ASIOINTI

ASIOINTI

ympäristö


Ruokaketjun ilmastovaikutusarvio teh-tiin Palmian catering-palvelujen jär-jestämistä ruokapalveluista kouluis-sa, päiväkodeissa, työpaikkaruokalois-

sa ja hoitoalan ruokapalveluissa. Palmia tuottaa vuosittain noin 22 miljoonaa ateriaa eri asiakas-ryhmille.

– Laskentaan sisällytettiin ruuan pääraaka-ai-neet, jotka muodostavat suurimman osan ruoka-aineiden ilmastovaikutuksista. Päästöjen lasken-ta pohjautui suomalaisen ruuan keskimääräisiin päästötietoihin, kertoo Palmian ympäristöasian-tuntija Maija Sarpo.

Laskennassa oli mukana myös Catering Pak-kalan tuotantolaitoksen sekä keittiöiden arvioi-tu energiankulutus. Laskenta tehtiin hankkees-sa konsulttina toimineen Natural Interest Oy:n Footprinter-laskurilla.

– Tulokset osoittivat, että ruokapalveluiden päästöt ovat tämän laskennan mukaan kuusi prosenttia koko kaupunkiorganisaation pääs-töistä, ympäristösuunnittelija Petteri Huuska ympäristökeskuksesta kertoo.

Tulosten mukaan Palmian ruokapalveluiden päästöt olivat noin 24 000 tonnia hiilidioksidi-ek-vivalenttia. Päästöistä 58 prosenttia syntyi ruuan alkutuotannossa, 41 prosenttia Catering Pakka-lan tuotantolaitoksen ja keittiöiden energian käy-töstä ja prosentti sisäisistä ruokakuljetuksista.

Lihatuotteiden osuus ruuan päästöistä oli noin puolet, ja maidon osuus noin kolmannes. Laskennan avulla toteutettiin ruokaketjun il-mastovaikutusarvion ensimmäinen vaihe. Ruo-kaketjun ilmastovaikutuksia arvioidaan osana kaupungin ruokakulttuurin kehittämisvalinnat -ohjelmaa.

Lisää tietoisuutta Palmia on tehnyt jo pitkään suunnitelmallis-ta työtä ruokapalvelujen ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Ympäristötyö on koottu osak-si laajempaa Vastuullinen ateria -ohjelmaa. Oh-jelman ympäristötoimenpiteillä pyritään vaikut-tamaan muun muassa raaka-aineiden valintaan suosimalla luomua, lähiruokaa ja sesongin mu-kaisia raaka-aineita. Samalla pyritään energian-säästöön, henkilöstön osaamisen parantamiseen ja jätemäärien vähentämiseen.

– Hiilijalanjälkihankkeen tulosten avulla py-ritään lisäämään ruokaketjun toimijoiden tietoi-suutta ruokaketjun ilmastovaikutuksista, ja niitä hyödynnetään Palmian ympäristötyön jatkami-sessa, Sarpo vahvistaa.

Lisätietoa ympäristöasiantuntija Maija Sarpo,Palmia, [email protected] ja ympäristösuunnittelija Petteri Huuska, ympäristökeskus, [email protected].

teksti LAURA HEIKKINEN kuva SHUTTERSTOCK

Ympäristökeskus, Palmia ja hankintakeskus ovat selvittäneet Palmian ruokapalveluiden hiilijalanjäljen. Päästöjen

suurimmat lähteet ovat raaka-aineet ja energiankulutus.

Ruokapalvelujen päästöt tutkittu

15

Rutiinitehtävistä vapautuva aika voidaan käyttää palve-luiden tuottamiseen ja sinne, missä ihmisten soveltavaa ajattelua tarvitaan.

? Kuka palvelusta vastaa ja kuka sitä hoitaa? Siitä vastaa talous- ja suunnittelukeskuksen tietotek-

niikkaosasto. Yksittäisistä asiointipalveluista, kuten päivähoitohakemuksesta, vastaa pal-velun tarjoava virasto. Päivittäisestä pyö-rittämisestä vastaa Mika Kuivamäki tie-totekniikkaosaston palveluyksiköstä, mut-ta palvelun takana on useita tietotekniik-

kaosaston asiantuntijoita.

? Miten asiointipalvelut on teknisesti hoidettu? Suuri osa asiointipalveluista käyttää sähköisen asioin-

nin alustaa, joka tarjoaa ajoalustan ja tukipalvelut sovel-lusten pyörittämiselle.

? Miten hallintokunnat hoitavat omat palvelunsa tarjolle?

Palvelua kehitetään talous- ja suunnittelukeskuksen tie-totekniikkaosaston ja virastojen kanssa yhteistyössä. Var-sinaisen sovelluskehityksen tekevät ulkopuoliset toimit-tajat. Helpoiten alkuun pääsee ottamalla yhteyttä ja so-pimalla tapaamisen tietotekniikkaosaston sähköisen asi-oinnin asiantuntijoiden kanssa. Projektit toteutetaan käyttäen kaupungin tietotekniikkahankkeiden kehittä-mismenetelmiä. Projekteissa on tärkeää kartoittaa ensin palvelun nykytila ja suunnitella palvelun tavoitetilan toi-minta hyödyntämään sähköisen palvelun tuomat mah-dollisuudet. Olemassa olevat toimintaprosessit on muu-tettava tukemaan monikanavaista palveluntarjontaa. Toi-minnan muutosten lisäksi määritellään ja suunnitellaan sähköisen palvelun sisältö ja käyttöliittymät. Sovelluksen toteutuksen jälkeen tehdään testaus ja käyttöönotto sekä käyttöönoton jälkeinen seuranta ja jatkokehitys.

? Miten palvelua on tarkoitus kehittää ja laajentaa?

Asiointi.hel.fi:hin tuodaan jatkuvasti uusia palveluita, ja virastojen aktiivisuus omien palveluiden sähköistämises-sä ja palveluprosessien virtaviivaistamisessa on erityisen tärkeää. Tulevaisuudessa ei ole väliä milloin, mistä, miten ja millä laitteella asiansa kaupungin kanssa hoitaa – palve-luita kehitetään kokonaisuuksina. Asioita voi hoitaa sau-mattomasti missä palvelun vaiheessa tahansa, käyttäen kulloinkin parhaaksi katsomaansa kanavaa. Palvelun voi aloittaa sähköisesti, jatkaa puhelimitse, tavata asiantunti-jaa paikan päällä, tarkistaa etenemisen sähköisesti ja saa-da päätöksen tiedoksi sähköisenä.

Vastaajana it-asiantuntija Mika Kuivamäki talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston palveluyksiköstä.

> asiointi.hel.fi


Uranvaihtajat

16

Muotoilija kiskoilla

Moni on tullut kaupungille töihin vaihdettuaan ammattia. Raitiovaununkuljettaja, terveydenhoitaja ja pysäköinnintarkastaja kertovat uranvaihdoksestaan ja kokemuksistaan Stadin duunissa.

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat ARI HEINONEN

Kun Harri Helorinteeltä ky-syy, mitä mieltä hän on uusi-en raitiovaunujen muotoilusta ja ulkonäöstä saa hyvin diplo-

maattisen vastauksen. – En ole nähnyt niitä kuin kuvista, jo-

ten muodostan mielipiteeni sen perus-teella. Jokainen raitiovaunutyyppi on oman aikansa kuva, niin tämä uusikin. Niiden käyttöikä on kymmeniä vuosia, joten niiden on kestettävä aikaa. Vihreä-keltaiset raitiovaunut kuuluvat Helsin-kiin ja ovat tunnistettava jatkumo kau-pungin historiassa, Helorinne pohtii.

Sen sijaan ajettavuudesta hänellä on HKL:n raitiovaununkuljettajana suuret odotukset.

– Työkaverit ovat kehuneet ajetta-vuutta, joten odotan, että pääsen puik-koihin. Ajettavuuteen on kuulemma kiinnitetty paljon huomiota, ja sitä on kehitetty kuljettajienkin palautteen pe-rusteella.

Miksi reilun vuoden raitiovaunua kuljettaneella Helorinteellä pitäisi olla näkemys paitsi raitiovaunun ajettavuu-desta myös muotoilusta? Vastaus löytyy hänen taustastaan. Helorinne on taide-teollisen korkeakoulun kasvatti ja pitkän linjan muotoiluyrittäjä, joka uransa al-kuaikoina työskenteli autoteollisuudelle ja julkiselle liikenteelle suunnitellen niil-le konsepteja, materiaaleja ja värityksiä. Sittemmin hän on työskennellyt suoma-

laisille huippubrändeille, kuten Iittalalle, Arabialle ja Pukkilalle. Vuonna 2006 hän perusti Jarkko Kallion kanssa muotoi-lutoimisto Helorinne & Kallion, jossa he suunnittelivat sisustustuotteita ja teki-vät konseptitöitä yrityksille.

– Parasta muotoilutyössä on sen koko kaari: voi tutkia ja miettiä trendejä sekä kuluttajakäyttäytymistä ja jalostaa nii-den pohjalta kestävän kehityksen tuot-teita, hän toteaa.

Melko pian yrityksen perustamisen jälkeen maailmanlaajuinen finanssikrii-si vei Suomenkin taantumaan, mikä vä-hitellen vaikutti yritysten liiketoimin-taan, ulkopuolisten yhteistyökumppa-neiden käyttöön ja siten myös heidän melko tuoreeseen muotoiluyritykseen Suomen pienillä markkinoilla. Muotoi-lulle nostetta toi Helsingin designvuosi 2012, mutta Helorinne oli jo tehnyt pää-töksensä ottaa etäisyyttä muotoiluun.

– Se on minulle merkittävä vuosi: sil-loin möin osuuteni yrityksestämme kol-legalleni, joka jatkaa sen toimintaa.

Mieltymys liikenteeseen Helorinne halusi täydellisen elämän-muutoksen. Hän myöntää poteneensa neljänkympin kriisiä ja olleensa lopulta turhautunut jo 14 vuotta jatkuneeseen yrittäjyyteen, jonka aikana hän oli saa-nut nähdä paljon. Mutta miksi raitio-vaunun puikkoihin?

– Minulla on aina ollut voimakas mielty-mys liikenteeseen, ja se on kulkenut te-kemisissäni mukana. Tietyllä tavalla ym-pyrä siis sulkeutuu.

Hän kävi kahdeksan viikon kuljetta-jakoulutuksen ja työharjoittelun. Sen jälkeen hän on ajanut sijaistusajosarjaa eli kaikkia linjoja sekä kouluttautunut SpåraKOFF-pubivaunun kuljettajaksi, missä saa ylläpitää kielitaitoa kansainvä-listen asiakkaiden kanssa.

– En osannut odottaa, että asiakas-kontakteilla on näinkin suuri merkitys työssämme. Asiakkaat ovat pääosin mu-kavia – ehkä kohteliaimmat löytyvät lin-jalta 4, hän kertoo.

Yrittäjän vapauteen tottuneelle uut-ta olivat myös tarkat työajat ja vuorotyö sekä 400 hengen työyhteisö, joka on hä-nestä mahtava.

Työ vaatii keskittymistä, pitkää pin-naa ja hyvää kuntoa. Sosiaalisuuden vas-tapainoksi hän viihtyy kotona, jota hän juuri remontoi. Luksusta hänelle on, että töitä ei tarvitse viedä kotiin vaan vapaa-ajalla voi rentoutua vaikkapa ui-malla.

Kiskot ja urat kuljettavat Helorinne kertoo ajamisen olevan hänel-le balsamia. Kun kiskot vievät, ajovuoro-jen aikana ehtii tarkkailla kaupunkia ja nähdä eri kaupunginosien ominaispiir-teet. Joka päivä oppii jotain uutta.

– Raitiovaunun kuljettajan istuin on täy-dellinen alttari seurata maailmanmenoa ja kaupungin kehitystä, joka on hyvässä myötätuulessa.

Muotoilu on jäänyt mutta Helorinne toimii kuitenkin kansainvälisessä väri-asiantuntijoiden Intercolor-värikomite-assa, joka tutkii väritrendejä ja suunnit-telee työkaluja teollisuuden ja yritysten käyttöön.

Yhä Helorinne menee tyytyväisenä töihin mutta luonnollisesti työhön on tullut omat rutiininsa. Jossain takarai-vossa kytee halu kehittyä ja edetä alal-la. Hän miettii, voisiko tulevaisuudes-sa yhdistää monipuolisen osaamisensa kaupungin käyttöön vaikkapa konsep-tisuunnittelussa, palvelumuotoilussa tai julkisen liikenteen kehittämisessä.

Ehkä joku päivä me istumme raitio-vaunussa, jossa näkyy Helorinteen kä-denjälki ja muotoiluosaaminen. >>

Helsingin henki |

Uranvaihtajat

17

”Jokainen raitiovaunu on oman aikansa kuva. Ne ovat jatkumokaupungin historiaa.”

n Harri Helorinne esittelee Arabian 24h Tuokio-sarjaa, jonka Design Helorinne ja Kallio on suunnitellut.


Pysäköinnin-tarkastajan aakkoset

Heikki Järvisen ura on vienyt mainosmaailmasta var-tijan työhön ja edelleen kaupungin pysäköinnintarkas-tajaksi. Millainen tarina uran takaa löytyy?

– Toimin 15 vuotta graafisena suunnittelijana sekä työntekijänä että yrittäjänä. Kun tuttu työparini lähti uusiin haas-teisiin, tuli tunne, että minäkin voisin vaihtaa alaa. Mainosalan jat-kuva suuntaus kohti verkkosisältöjä vauhditti päätöstäni, sillä olen saanut oppini perinteisestä graafisesta suunnittelusta.

Mietittyään hetken hän päätyi suorittamaan vartijan ammat-titutkinnon ja turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon. Val-mistuttuaan hän pääsi Lahden poliisilaitokselle vartijaksi.

Lyhyet määräaikaisuudet ja toimipisteiden lakkautukset johti-vat vaihtamaan maisemaa. Hän palasi hetkeksi mainosalalle, mutta pian eteen tuli uusia mahdollisuuksia. Kun kaupungille haettiin py-säköinnintarkastajia, Järvinen päätti hakea ja sai paikan.

– Olen työskennellyt tässä tehtävässä nyt kolme ja puoli vuotta.

Itsenäisyys viehättääPysäköinnintarkastajan koulutus kesti pari viikkoa, minkä jälkeen lähdettiin kentälle kiertämään kokeneempien kollegojen kanssa.

Mutta miksi graafikko halusi pysäköinnintarkastajaksi ?

– Kokemukseni vartijana taus-toitti kiinnostustani tähän työ-hön. Molemmissa työtä ohjaavat selkeät säännöt. Pidän siitä, että pysäköinnintarkastajana voin tehdä työni kerralla valmiiksi.

Kaupunki on jaettu auto- ja kävelypuolen valvontapiireihin. Järvinen työskentelee kävelypuolella, jossa piirit sijoittuvat kanta-kaupungin alueelle. Etäisimmät alueet ovat Hermannissa ja Laak-sossa. Kohteisiin liikutaan julkisilla kulkuvälineillä.

– Työssä parasta on itsenäisyys. Saan päättää itse, miten kier-rän vastuualueeni. Jokainen päivä on erilainen.

Huonoina puolina hän mainitsee lumisen talven aiheuttamat hankaluudet sekä harmin siitä, kun joutuu sakottamaan huolimat-tomista pysäköintivirheistä.

Vanhat taidot eivät unohduKaupungilla on noin 80 pysäköinnintarkastajaa, jotka työs-kentelevät pienemmissä ryhmissä. Tarkastajat kiertävät turvallisuuden ja oikeusturva-asioiden vuoksi pa-reittain.

– Uhkaavia tilanteita sattuu onneksi ää-rimmäisen harvoin, Järvinen kertoo.

Pysäköinnintarkastajan päivään kuuluu paljon ulkonaoloa ja kävelyä paikasta toiseen. Is-tumatyön aiemmin aiheuttamat selkäkivut ovat hä-nelle historiaa.

Järvinen on jatkanut graafista suunnittelua vapaa-ajalla ja hyödyntänyt aiempaa osaamistaan esimerkiksi suunnittelemalla tunnuksia pysäköinninvalvontaosas-tolle. Haaveissa on tehdä omaa kuvallista tuotantoa esi-merkiksi pientä näyttelyä varten.

– Viihdyn pysäköinnintarkastajan työssä mainiosti. Luulen, että jatkan tässä hommassa pitkään.

teksti EEVA TÄHTINEN

”Jatkan tässähommassapitkään.”


”Kannustan kaikkia tavoittelemaanrohkeastihaaveitaan. Uusi koulutus antaa valtavasti.”

Nuoruudenhaaveista totta

Vastavalmistunut terveydenhoitaja Sari Jääskeläinen on työskennel-lyt Vuosaaren terveysasemalla vuo-den päivät. Hän päätyi nykyiseen

työhönsä monien vaiheiden kautta. Jääskeläinen opiskeli lukion jälkeen las-

tenhoitajaksi, mutta siirtyi matkailualalle. Työskenneltyään 15 vuotta matkatoimistos-sa hän vaihtoi kokonaan alaa.

– Terveysala oli pitkäaikainen haaveeni, ja ajatus opinnoista säilyi mielessäni koko matka-toimistouran ajan. Lopulta päätin kokeilla, oli-siko minusta terveydenhoitajaksi.

Ovet Diakonia-ammattikorkeakoulun ter-veydenhoitajan opintolinjalle avautuivat en-simmäisellä yrittämällä, ja hänestä tuli koko-päiväinen opiskelija neljäksi vuodeksi.

Opiskelemaan lähtö vaati kypsyttelyä. Vaki-tuisesta työstä ja tuloista luopuminen ei käy-nyt noin vain, mutta lopulta ajatus unelma-ammatista vei voiton. Opiskelijaelämä tuntui

työelämän jälkeen vapaut-tavalta, mutta se ei ollut pel-kästään herkkua.

– Opiskelu vei aikaa ja vaati sitoutumista. Viikon-loput kuluivat koulutöiden parissa ja loma-ajat töis-sä. Ylimääräisistä menoista piti luopua, hän sanoo.

Jääskeläinen ei ole sil-ti katunut päätöstä kertaa-

kaan, sillä terveydenhoitajan työ on vastannut odotuksia.

Ihmisten kohtaaminen parastaJääskeläinen näkee työssään paljon hyvää.

– Pääsen edistämään asiakkaiden terveyt-tä ja hyvinvointia, mikä on erityisen lähellä sy-däntäni. Pidän ihmisten kohtaamisesta ja kan-nustamisesta, hän sanoo.

Päivät ovat vaihtelevia. Työ avopuolella sopii vastavalmistuneelle, sillä siinä pääsee tutustu-maan hyvin erilaisiin potilaisiin.

– Tämä on hyvä paikka aloittaa, sillä en ole vielä varma, haluanko jatkossa erikoistua neu-vola-, koulu- vai työterveyspuolelle. Täällä voi tehdä myös akuuttihoitoa, josta minulla oli ai-emmin vähän kokemusta.

Lisänä tulee mitä mahtavin työporukka. Alussa uutta opeteltavaa oli valtavasti, ja eten-kin ensimmäiset kuukaudet olivat raskaita. Kannustavista työkavereista oli silloin valta-vasti apua.

Vaikka työtä tehdään pääasiassa itsenäisesti parina lääkärin rinnalla, hän arvostaa myös hy-vää yhteistyötä muun työyhteisön kanssa. Toi-silta voi aina kysyä apua, ja itsevarmuus työssä on kasvanut pikku hiljaa.

– Nautin työstäni todella paljon. Työpäivän jälkeen minulla on hyvä ja tyytyväinen olo.

Kipinä koulutukseen jatkuuJääskeläinen sai alanvaihdosta pysyvän innos-tuksen itsensä kehittämiseen. Hän kiittää eri-tyisesti työpaikan tarjoamia koulutusmahdol-lisuuksia: kursseja ja koulutuksia on saatavilla jatkuvasti.

– Kokemukseni toiselta alalta on etu. Sen myötä minulla on paljon laajempaa näkökul-maa kuin nuorena.

Hän ei sulje pois jatkokouluttautumisen vaihtoehtoa.

– Voi olla, että tulevaisuudessa kouluttau-dun vielä lisää. Voisin opiskella terveyshuollon maisteriksi tai syventyä johonkin erityisalaan, hän suunnittelee.

– Kannustan kaikkia tavoittelemaan roh-keasti haaveitaan. Uusi koulutus on antanut minulle valtavasti. Olisin luultavasti katunut loppuelämäni, jos en olisi toteuttanut unel-maani.


{ am

mat

ti }

20

Elli Uusikoski on koulutukseltaan terveydenhoitaja. Pari vuot-ta sitten hän innostui erikoisopinnoista ja kouluttautui muisti-koordinaattoriksi.

– Työskentelin lähes kolme vuotta kotihoidon tiimissä, mut-ta kaipasin jotain uutta. Yksi syy erikoistumiseeni oli, että oma mummu-ni sairastaa alzheimerin tautia, Uusikoski kertoo.

Muistikoordinaattori on perehtynyt etenevien muistisairauksien hoi-toon. Hän vastaa geriatrin antaman diagnoosin jälkeen hoidon suunnit-telusta ja seurannasta sekä ratkaisee kodin ongelmia yhdessä omaisten ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Työparina on lääkäri. Kotihoidossa muistikoordinaattori osallistuu myös muistihäiriödiag-nostiikkaan.

Sata lähetettä vuodessa– Asiakaskuntaani kuuluu diagnostiikan osalta kotihoidon lääkärin seu-rannassa olevat potilaat. Jonkin verran on terveyskeskuslääkärin poti-laita, jotka ovat kieltäytyneet menemästä geriatrian poliklinikalle muis-titutkimuksia varten.

te

ksti

HE

NN

A T

AN

SKA

NE

N

kuva

t T

OM

MI T

UO

MI

Kun muisti alkaa pettää, muistikoordinaattori miettii keinot, miten

sairastunut pärjää kotona mahdollisimman pitkään.

Muistin kartoittaja


gallup

21

Suurin osa Uusikosken asiakkaista on yk-sineläviä kotihoidon piirissä olevia ikäih-misiä. Muita ovat jo diagnoosin saaneet, omaishoidossa olevat asiakkaat, joilla ei vielä ole kotihoidon tarvetta. Lähetteitä tulee noin sata vuodessa, ja määrät ovat pysyneet melko samana.

Ala on melko uusi, mutta muistikoor-dinaattorille riittää töitä, kun väestö ikääntyy.

– Ikääntymisen myötä muisti ei nor-maalisti huonone, mutta muistisairaal-ta se niin sanotusti häviää. Hän ei esi-merkiksi muista, mitä on tehnyt aamul-la. Vuosittain tuleekin 13 000 uutta diag-noosia Suomessa.

Pitkiä asiakaskäyntejäTavallisimmin Uusikoskella on 1–2 asia-kaskäyntiä päivässä, jopa kolme tuntia kerrallaan. Hän kartoittaa, miten hen-kilö pärjää päivittäisissä askareissaan ja pystyy hoitamaan asiansa, kuten kauppa-reissut. Myös henkilön elämänkaari syn-tymästä nykypäivään asti käydään läpi. Muistihäiriödiagnostiikkaan kuuluu li-säksi tiedollista toimintakykyä mittaavia tehtäväsarjoja, joiden avulla saadaan lisä-tietoa tilanteesta.

– Käynneilläni saan vihjeitä siitä, mi-ten sairastuneen kertomus käy yksiin ko-tona tekemisten kanssa.

– Kotioloissa selviytyy yleensä niin kauan kuin kotona asuminen on turval-lista ja tarpeelliseksi arvioitu hoito pysty-tään kotioloissa toteuttamaan. Turvallis-ta ei esimerkiksi ole, jos sairastunut läh-tee ulos yöaikaan tai talvella vähissä vaat-teissa.

Muistikoordinaattorin työhön kuuluu luonnollisesti potilasraporttien tekemi-nen. Hän tapaa myös omaisia ja tekee tar-vittaessa seurantakäyntejä. Kun muisti-koordinaattori on saanut diagnosointinsa tehtyä, päävastuu hoidon toteuttamisesta siirtyy hoitotiimille.

Verkostosta voimaa– Työssäni minua haastaa se, että on vai-kea hyväksyä oma rajallisuus ja asioiden

keskeneräisyys. Täydellistä suoritusta ei ole, kun työskennellään ihmisten kanssa. Siksi muistuttelen, että olisin itselleni ar-mollinen, Uusikoski sanoo.

Antoisinta Uusikosken työssä ovat juuri asiakkaat. Käynneillään hän saa ta-vata hienoja ihmisiä ja kuunnella mielen-kiintoisia elämäntarinoita. Välillä on met-sästetty banaanikärpäsiä astiakaapista tai käyty pyykillä, vaikka ne eivät ihan perus-työhön kuuluisivatkaan.

Mukavaa vastapainoa työhön tuo-vat koulutukset. Uusikoski opettaa talon muulle väelle muistitestien ja muistitoi-mintojen arviointien tekemistä. Esiinty-misvalmiutta kysyttiinkin aikoinaan työ-haastattelussa.

Lisäkoulutuksiin työnantaja suhtau-tuu myönteisesti: niistä saa uusia työka-luja kentälle.

– Kehitämme työtämme seitsemän hengen tiimissä ja etsimme sopivia kou-lutuksia.

Muut muistikoordinaattorit ovatkin Uusikoskelle tärkeä tuki. Kerran viikossa he keskustelevat yhteisistä, askarrutta-vista asioista. Työverkostoon kuuluvat li-säksi muun muassa geriatrit, terveyskes-kus, lääkärit, omaishoito, sosiaalityö ja fy-sioterapeutit.

Vapaalla Uusikoski viilettää Nasu-koi-ransa kanssa. Rentoutumiskeinoina ovat kirjat, musiikin kuuntelu sekä ystävien tapaaminen.

– Niillä pyrin karistamaan työasiat mielestäni, vaikka joskus kiperät asiakas-tilanteet saattavat pyöriä illalla päässä. Silloin on pakko kirjata asiat post-it-la-pulle, jotta muistan ne varmasti seuraava-na aamuna.

> Nimi: Elli Uusikoski

> Ammatti: muistikoordinaattori

> Virasto: sosiaali- ja

terveysvirasto

> Ikä: 30

> Perhe: Nasu-koira

> Harrastukset: koiran kanssa

touhuaminen, lukeminen

”Muisti-koordinaattorille riittää töitä, kun väestö ikääntyy.”

KIRSTI BABITZINsairaanhoitaja, sosiaali- ja terveysvirasto Työskentelin aiemmin sisustussuunnittelijana ja -neuvo-jana. Kolmekymppisenä innostuin vaihtamaan alaa täy-sin ja pääsin opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Olen ollut

valintaan tyytyväinen. Ala tuntuu omalta, ja luulen viihty-väni tässä työssä eläkeikään asti. Koulutukset työn ohessa

tuovat hyvää vaihtelua, sillä niissä pääsee syventymään kiinnos-taviin erikoisaloihin.

Kiinnostaakoammatinvaihto?OLETKO SIIRTYNYT AMMATISTA TOISEEN? JOS VAIHTAISIT ALAA, MITÄ HALUAISIT TEHDÄ?

teksti EEVA TÄHTINEN kuvat SAMPO KORHONEN

HENRI KÄHÖNENelinkeinosuunnittelija, talous- ja suunnittelukeskusOlin aikaisemmin töissä valtiolla, josta vaihdoin pari vuotta sitten kaupungille vastaaviin hommiin elinkeino-suunnittelijaksi. Työskentelen kaupungin elinkeinopoli-tiikan ja kilpailukyvyn parissa, mihin kuuluu paljon stra-tegia- ja paperityötä. Tehtävien vaihtaminen ja kouluttau-tuminen kiinnostavat. Tulevaisuudessa voisin tehdä konk-reettisempaa työtä, johon sisältyy asiakkaiden kohtaamista. Helsingin Sataman organisaatio kiinnostaa minua erityisesti.

VEIJO TASKINENatk-suunnittelija, sosiaali- ja terveysvirastoErikoisalaani ovat atk-järjestelmien käyttöönotot ja ke-hittäminen. Olen vaihtanut työpaikkaa, mutta tehtäväni ovat pysyneet samantyyppisinä. Kaupungilla aloitin vesi-

laitoksella, ja 15 viime vuotta ovat vierähtäneet nykyises-sä sosiaali- ja terveysvirastossa. Tällä hetkellä vastaan viras-

tossa laajassa käytössä olevasta järjestelmästä. Uudet haasteet houkuttelevat, sillä olen työskennellyt saman järjestelmän pa-rissa pitkään. Voisin tehdä viraston muiden atk-järjestelmien selvitys- ja kehitystyötä.

PÄIVI MUNTHERtuottaja, talous- ja suunnittelukeskusOlen vaihtanut ammattia useasti: ensin kaupungin nuori-sotyöntekijästä henkilöstöyrittäjäksi ja sitten tapahtuma-tuottajaksi kymmenisen vuotta sitten. Tuottajan työ tun-tuu näistä omimmalta. Ensi vuoden alussa siirryn saman yksikön sisällä tapahtumien suunnittelun erityisasiantunti-jaksi. Voisin hyvin kääntää urani suuntaa tulevaisuudessakin. Haavelistallani ovat vielä ainakin ensiapuhoitajan ja luomukana-farmarin ammatit.


kaffella

Tehokkuuttaetätöistä

Etätyö on jaksamista ja työkykyä parantava mahdollisuus. Kun keskeytykset

poistuvat, myös työteho kasvaa. Etätyö sopii satunnaisesti tai säännöllisesti

tehtävänä itsenäiseen asiantuntija- ja suunnittelutyöhön.

teksti STIINA HONKAMAA kuvat ARTO WIIKARI

Etätöistä keskustelevat henkilöstö-keskuksen palvelussuhdepäällik-kö Asta Enroos, varhaiskasvatus-viraston verkkotiedottaja Tuomo

Holi ja kaupunkisuunnitteluviraston it-suunnittelija Teija Soini.

Miten kaupunki suhtautuu etätöiden te-kemiseen?

– Kaupunki suhtautuu niihin myönteises-ti. Viime vuosina on kehitetty työaikajousto-ja ja -kokeiluja, jotka poikkeavat perinteisistä työnteon malleista, Enroos kertoo.

– Kun aloitin kaupungin palveluksessa kuusi vuotta sitten, ajatus etätyöstä oli vielä uusi. Vaatii ajatustavan muutosta, että voi-daan tehdä töitä ilman, että valvotaan työ-hön kulutettua aikaa, Holi toteaa.

– Kun työtä johdetaan tavoitteiden kaut-ta, näkemys muuttuu, Enroos sanoo.

Etätyömahdollisuus kasvattaa osaltaan työelämän joustavuutta, tuo uudenlaisia työtapoja ja voi vähentää myös ympäristö-päästöjä.

Se sopii asiantuntija-, suunnittelu-, ja ke-hittämistyöhön, jota tehdään suhteellisen

itsenäisesti ja jossa joutuu lukemaan, hake-maan tietoa ja kirjoittamaan. Vaativia lait-teita tai järjestelyitä ei liiemmälti tarvita.

– Tietokone, nettiyhteys ja mahdollises-ti etäyhteys kaupungin verkkoon riittävät. Tietenkin tarvitaan myös rauhallinen työ-tila esimerkiksi kotona tai kahvilassa, Soi-ni valottaa.

Kaikkiin tehtäviin etätyötä ei luonnolli-sesti voida soveltaa. Moni työ tehdään ni-menomaan toimipisteissä, kuten sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalvelutehtävät, joissa asiakkaat kohdataan kasvokkain, sekä muut fyysistä läsnäoloa vaativat tehtävät.

Miten etätöitä valvotaan?– Ohjeistus on samanlaista seurantaa kuin muutenkin asiantuntijatöissä ja perustuu luottamukseen. Työtä tehdään sovitulla ta-valla, sovittujen pelisääntöjen mukaisesti, Enroos sanoo.

– Minulla on käytössä Excel-taulukko, jo-hon listaan tavoitteet, tehdyt työt ja myös kerään asioita, mitä en ehdi työpaikalla teke-mään, Soini kertoo.

> KESKUSTELEMASSA:

palvelussuhdepäällikkö

Asta Enroos henkilöstökeskuksesta

verkkotiedottaja

Tuomo Holi varhaiskasvatusvirastosta

it-suunnittelija

Teija Soini kaupunkisuunnitteluvirastosta

> AIHE: Etätyöt> PAIKKA: Cafe Piritta


Mitä onetätyö?Etätyö on työtä, joka tehdään toimiston ulkopuolella, esimerkiksi kotona.

Kaupungilla on etätöiden tekemisestä ohjeet Helmessä > Työaika > Etätyö

”Itsensä johtamisentaidot korostuvatetätöissä.”

teksti STIINA HONKAMAA kuvat ARTO WIIKARI

n Asta Enroos, Teija Soini ja Tuomo Holi kannustavat kokeilemaan etätöitä.

Holi toivoisi, että etätyö perustuisi luot-tamuksen lisäksi myös selkeään suorit-tamiseen.

– Olisi helppo laittaa plussat ja mii-nukset vastakkain ja näyttää, että etä-työ on tehokkaampaa. Mielestäni vie-lä nykyään työaikakontrolli on ainakin alitajuisesti mukana kuitenkin. On pa-rempi, jos työntekijä pystyy suorittei-den avulla todistettavasti näyttämään esimiehelleen, mitä on saanut aikaan. Tämä johtaa myönteisempään suhtau-tumiseen etätyöhön, hän toteaa.

– Työaikakontrolli on vanhaa ajat-telua. Jos seurataan vain aikaa, jolloin työntekijä on paikalla, niin ei välttämät-tä saavuteta kuitenkaan yhtään tavoi-tetta. Esimiehen pitää tietää, mitä työn-tekijä saa oikeasti aikaan, Soini jatkaa.

Enroos ei kannata suoritusjärjestel-mää etätyön tehokkuuden mittarina. – Tämän päivän johtamiskulttuuriin ei kuulu kontrolli. Vuositavoitteet ja ai-kaansaannokset ovat tärkein mitta-ri, vaikka työaikaseurantaakin tarvi-

taan. Sen tehtävänä on tuottaa tietoa työn kuormittavuudesta ja siitä, miten työaika riittää tehtävien hoitamiseen. Joustava työaika antaa lisäksi mahdol-lisuuksia joustoihin työn ja yksityiselä-män yhteensovittamiseksi, hän muis-tuttaa.

– Asenne etätyötä kohtaan muuttuu par haiten, kun on selkeää näyttöä, Holi sanoo.

– Koko vuoden tavoitteet ovat kui-tenkin tärkein asia, Soini muistuttaa.

Mitä hyötyä etätöistä on?– Etätyön suurin hyöty tulee siitä, että keskeytykset poistuvat, Enroos sanoo.Myös ympäristöhyödyt kasvavat, kun kaukana asuvat eivät käytä liikenne-välineitä. Etätöillä on myös merkitys-tä työntekijän kokonaisvaltaiseen jak-samiseen.

– Jos työntekijä asuu kaukana, me-nee työmatkoihin aikaa. Se vaikuttaa jaksamiseen varsinkin perheellisillä. Etätyön ansiosta elämänhallinta on pa-

rempaa. Työntekijä on myös töissä vir-keämpi, Enroos listaa.

– Etätyöaamuna tuntuu melkein kuin olisi vapaa-ajalla, vaikka tekee töi-tä, Holi kuvailee.

– Aamulla ei tarvitse laittautua, voi keittää kahvia ja istua suoraan koneen ääreen, Soini jatkaa.

– Sitä paitsi tulee tehtyä hieman enemmän tunteja kuin virallisesti tarvitsisi. Työpaikalla ei ole aina ai-kaa tehdä monimutkaisempia juttuja, mutta etätöissä voi paremmassa rau-hassa ja keskittyneemmin kehittää asioita, Holi sanoo.

Entä onko etätöissä miinuspuolia?– Itsensä johtamisen taidot korostuvat etätöissä. Työ jää helposti päälle vapaa-aikanakin. Monilla on kuitenkin selkeä tarve pitää työ erillään muusta elämäs-tä, Enroos miettii.

Jos työpaikalla on harvemmin pai-kalla, haasteeksi tulee myös pysyminen kärryillä yhteisöstä ja asioista.

– On tärkeää miettiä, miten jaetaan tietoa ja miten toimitaan yhteisönä, kun porukkaa on pois toimistolta, sanoo En-roos.

– Kommunikoin etätyöpäivinä säh-köpostitse ja Lync-pikaviestintäväli-neellä normaaliin tapaan. Käyn toimis-tolla säännöllisesti, ja toimistopäivinä on yksikkökokoukset, mistä saa yleistä tietoa, Holi jatkaa.– Myös sosiaalinen yhteisöön kuulumi-nen on tärkeää: se on ihmisen perus-tarve, Soini muistuttaa.

Myös sellaisten asioiden kehittämi-nen, jotka edellyttävät yhteistä ideoin-tia, onnistuu usein parhaiten, kun ihmi-set kokoontuvat fyysisesti yhteen vaih-tamaan näkemyksiään ja keskustele-maan yhdessä kasvokkain.

Lisääntyykö etätöiden tekeminen tulevaisuudessa? – Luulen että etätyöt lisääntyvät, vaik-ka kehitys onkin ollut hidasta. Eniten etätyö herättää kiinnostusta niissä, jot-ka asuvat aika kaukana kehyskuntien ul-kopuolella. Työmatka-asia ei ole kuiten-kaan ainoa motiivi, Enroos arvelee.

– Jos vähennetään ja pienennetään työtiloja, kannuste etätyöhön voi tulla työnantajaltakin, Soini sanoo.

– Olen puhunut etätöistä saman-tyyppistä työtä tekevien kanssa. He ovat kiinnostuneita etätyömahdollisuudes-ta. Toistaiseksi myönteistä vastakaikua työnantajan puolelta on kuitenkin tullut aika vähän, Holi sanoo.

Etätyö haastaa esimiehen. Miten yli-päätään valvoa työn tuloksia riippumat-ta siitä, missä työ tapahtuu?

– Työelämä on ylipäätään suuressa muutoksessa ja uskon, että johtaminen tulee kehittymään niin, että tulevaisuu-dessa osataan johtaa ajanhallinnan si-jaan tavoitteiden ja työsuoritusten avul-la, Soini arvelee.

Alkuvaiheessa etätyötä on hyvä kat-soa tapauskohtaisesti kokonaisuutena jokaisessa yksikössä.

– Pitäisi katsoa avoimin silmin, miten etätyöt lähtevät käyntiin ja mitä hyötyä niistä on, ei niin, että heti mietitään, mi-ten tämä voi mennä väärin, Holi pohtii.

– Työyhteisö, jossa ei ole aiemmin etätyötä tehty, voisi ottaa sen käyttöön kokeilumielessä. Sitten käytäisiin avoin-ta keskustelua, miltä se tuntuu ja min-kälaisia pelisääntöjä tarvitaan, Enroos rohkaisee.


palvelu

Tuire Sojakka ilmoittau-tui työttömäksi työnhaki-jaksi TE-toimistoon. Työ-tä tai koulutusta ei löyty-

nyt, joten hänet ohjattiin Respaan, jonka uravalmentaja Mari Salolta hän sai urasuunnittelu- ja työllisty-misapua.

– Oli helppoa pysyä aktiivise-na urapohdiskeluissa ja työnhaus-sa, kun uravalmentaja piti tiiviisti yhteyttä. Tapasimme viikoittain ja viestittelimme muutenkin paljon, miten asiat etenevät, Sojakka sa-noo. Hän teki myös yhdessä sovittu-ja kotiläksyjä, kuten lähetti työhake-muksia.

Lokakuussa hän aloitti etuuskä-sittelijänä sosiaali- ja terveysviras-tossa. Työ sisältää asiakastietojen tallentamista hakutietokantaan ja jatkossa myös asiakkaiden toimeen-tulotukipäätösten valmistelua.

Kahdeksan kuukauden palkka-tukityö on välietappi, josta hän saa arvokasta työkokemusta matkalla kohti suurempaa tavoitetta. Tuire ai-koo pyrkiä ruotsinkieliseen kauppa-korkeakoulu Hankeniin ensi kesänä. Soljakka valmistui aiemmin muusi-koksi ruotsinkielisestä ammattikor-keakoulu Noviasta.

– Pohdin uravalmentajan kanssa, mitä haluan tehdä ja millaista osaa-mista minulla on. Alkoi tuntua, et-tei musiikki sittenkään ole se oikea ala. Olen hyvin ulospäin suuntautu-nut ja toimelias. Taloustieteet, kuten markkinointi, henkilöstöhallinto ja konsultin työt, ovat alkaneet kiin-nostaa.

Ammattikorkeakoulun sosiaalialan opinnot innostavat puolestaan Vil-leä. Yhteishakuun on kuitenkin ai-kaa, joten Villekin löysi tiensä Res-paan ja on yhä siellä. Hän vastaa Respan asiakkaiden ajanvarauspu-heluihin ja tekee asiakastilastointia.

Myös hän on tyytyväinen Respas-ta saamaansa uravalmennukseen.

‒ Motivaationi hakea koulutuk-seen kasvoi, kun tapaamisia oli use-ammin kuin TE-toimistossa.

Omien toiveiden pohjaltaVaikka Respa on toiminut vasta rei-lut puoli vuotta, Makkaratalossa si-jaitsevaan palveluun on hakeutunut runsas tuhat asiakasta. Heistä yli 70 prosenttia on 18‒24-vuotiaita ja lo-put 25‒29-vuotiaita.

‒ Nuoret ovat todella kiitollisia saa-mastaan tuesta. Vain muutama pro-sentti asiakkaistamme on jättänyt uravalmennuksen kesken, projekti-päällikkö Marjukka Kolehmainen Respasta kertoo. Kolmisensataa asia-kasta on jo opiskelemassa tai töissä.

Toimiva palvelu on monen teki-jän summa. Uravalmentaja Han-ne Kontulaisen mielestä Respa on hyvä toimintatapa auttaa nuoria.

Respa on paikka, joka auttaa nuoria aikuisia laatimaan itselleen urasuunnitelman ja toteuttamaan sen. Puolessa vuodessa jo runsas tuhat työnhakijaa on hakeutunut palveluun.

teksti KATJA ALAJA kuvat PEKKA HOLMSTRÖM

”Palvelu perustuuihmisen omilletoiveille ja osaamiselle.”

n Tuire Sojakka saa kaupungilta arvokasta

työkokemusta ennen kuin hakee opiskelemaan

kauppakorkeakouluun.


TYÖLLISTYMISPALVELUT TÄYDENTYIVÄT TOUKOKUUSSA uudella palve-lulla, Respalla. Respan uravalmentajat auttavat 18‒29-vuotiaita työttömiä helsinkiläisiä suunnittelemaan uraansa pitkäjänteisesti. Olennaista on, että työnhakija pääsee kiinni hänelle sopivaan koulutus- ja työpolkuun.

– Jonkun ensimmäinen askel on ammattiin kouluttautuminen, kun joku toinen saa ensimmäisen työkokemuksen omalta alaltaan, osasto-päällikkö Eija Hanni henkilöstökeskuksesta kuvailee.

Respalla on joukko kumppaneita. Ammatti- ja aikuisoppilaitoksista sekä korkeakouluista löytyy opintopolkuja, ja työnantajat eli yritykset, yh-distykset ja kaupunki tarjoavat työtä, työkokeiluja ja palkkatuettua työtä.

Kohti nuorisotakuutaRespa on henkilöstökeskuksen ja valtion TE-toimiston yhteisen ke-hitystyön tulos. Nuorten yhteiskuntatakuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle pitäisi tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuu-kauden sisällä työttömäksi joutumisesta. Respa pyrkii osaltaan vastaa-maan tähän velvoitteeseen.

Respaan tulevien yli 25-vuotiaiden ei tarvitse olla ammattiin val-mistuneita, vaan TE-toimisto voi ohjata Respaan kaikki alle 30-vuoti-aat työttömät helsinkiläisnuoret, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Alle 30-vuotiaita työttömiä helsinkiläisiä on yli 6 000.

Respa on kokeilu, joka jatkuu kevääseen 2016 asti. Palvelun jatko riippuu tuloksista.

n Ali Khary ja Marjukka Kolehmainen kertovat, että nuorten palvelu vaatii eläytymiskykyä.

n Tuire Sojakka näyttää uravalmentaja Mari Salolle kuvia uusista työkavereista.

‒ Palvelussa keskitytään uravalmennuk-seen, mikä tekee siitä tehokkaan. Tapaa-misia on riittävästi, ja tiivistä yhteyttä pidetään myös siinä vaiheessa, kun työ tai opiskelu on käynnistynyt, Kontulai-nen toteaa.

Monelta tulijalta puuttuu sparrauska-veri, jonka kanssa voi peilata ja pohdiskel-la asioita ja joka keskittyy myös kuunte-lemaan.

Mari Salo korostaa, että uravalmenta-ja ei tuputa ideoita siitä, minne nuoren pi-täisi hakea.

‒ Palvelu perustuu ihmisen omille toi-veille ja osaamiselle. Autan asiakasta kar-toittamaan hänelle sopivat vaihtoehdot ja kerron eri alojen työllisyystilanteesta, Salo sanoo.

Kolehmainen kertoo, että jos nuori on pyrkinyt opiskelemaan monta kertaa, uravalmentaja voi miettiä hänen kans-saan vaihtoehtoisen väylän, joka voi löy-tyä esimerkiksi korkeakoulujen avoimista opinnoista tai aikuisoppilaitoksen opin-noista.

Joskus uravalmentaja joutuu kerto-maan, että joku ala ei ehkä ole se oikea tai ei onnistu: esimerkiksi rikostausta sulkee tien turvallisuusalalle. Terveydentilakin voi tulla esteeksi.

Kyky eläytyä tilanteisiinRespaan tulevat ovat hyvin erilaisia ‒ jot-kut ovat suorittaneet peruskoulun, toiset ovat opiskelleet korkeakoulussa. Palveluun hakeutuu myös muualta Suomesta ja ulko-mailta Suomeen muuttaneita ihmisiä.

‒ Heidän palvelemisensa vaatii kykyä eläytyä monenlaisiin tilanteisiin. Eri-ikäi-sillä uravalmentajillamme on kokemusta muun muassa nuorten valmentamises-ta, nuorten työnjohdollisista tehtävistä, koulutusalalta ja opintojen ohjaamisesta, Kolehmainen listaa.

Uravalmentajat päivittävät jatkuvasti tietojaan ammattiopinnoista, täydennys-koulutuksista, työkokeiluista ja eri alojen töistä, joita he voivat tarjota asiakkail-leen.

‒ Koulutus voi olla vuosia kestävää ammattiin valmistavaa tai lyhytkestoista kurssitusta. Asiakas voi esimerkiksi opis-kella suomen kieltä tai suorittaa hygienia-passin, mikä auttaa häntä saamaan töitä ravintolasta, Kolehmainen sanoo.

Jos raha-asiat ovat solmussa, nuori voi saada talous- ja velkaneuvontaa, ja työky-vyn ylläpitäminenkin kuntoilusuunnitel-malla voidaan ottaa ohjelmaan.

> hel.fi/respa

n Uravalmentajat istumassa Paula Jalo, Lotta Kortteinen ja Jaana Bergman, seisomassa Topias Suksi, Hanne Kontu-lainen ja Tiina Kivikanto. Takana Tuire Sojakka.


hyvinvointi

26

Miksi jatkaa työssä?TOP 10 1. Työn sopivuus ja merkityksellisyys 2. Taloudelliset tekijät 3. Terveys 4. Työyhteisö 5. Työ on keskeinen sisältö elämässä 6. Työ sopii elämäntilanteeseen 7. Halu saada keskeneräiset asiat loppuun 8. Johtaminen 9. Joustot ja/tai mahdollisuus muokata työtehtäviä10. Työ pitää vireänä

Kaupungin palkkalistoilla on yli 700 henkilöä, jotka ovat jatka-neet työntekoa yli oman eläke-ikänsä. Henkilöstökeskus sel-

vitti syksyn aikana, mikä saa ihmiset jat-kamaan töissä.

− Jatkajien omissa vastauksissa kävi ilmi, että tärkein syy oli työn sopivuus. Vastaajat pitivät työstään ja kokivat sen merkitykselliseksi, kertoo henkilöstökes-kuksessa tutkimusavustajana toiminut Aaro Heikkilä.

Tutkimuksen ideana oli tuottaa tie-toa monimuotoisuuden johtamiseen, jo-hon myös eri-ikäisten johtaminen kuu-luu. Kaupungin strategiaohjelman yksi tavoite on nostaa vanhuuseläkkeelle siirtyvien keski-ikää.

Kyselyyn vastanneet olivat keskimää-rin noin 65 vuoden ikäisiä. Vastaajista vanhin oli 73-vuotias ja nuorin 60-vuoti-as. Monilla on henkilökohtaisia ja virasto-kohtaisia eläkeikiä, jotka poikkeavat ylei-sestä 63 vuoden eläkeiästä.

Suurin osa jatkajista työskenteli nais-valtaisilla aloilla eli sosiaali- ja terveysvi-rastossa, mutta myös varhaiskasvatuk-sessa, opetusvirastossa ja Palmiassa jat-kettiin työntekoa yli eläkeiän. Vastaajista naisia oli noin 74 prosenttia.

Kannustimena talous ja hyvä terveysTutkimus osoitti, että hyvä kunto ja ter-veydentila ovat yhteydessä työhaluihin. Työssä jatkaneista suurin osa piti ter-veyttään erittäin hyvänä. Ammattiryh-mien välillä oli pieniä eroja: parhaimmak-si terveydentilansa arvioivat ylemmät toimihenkilöt, sitten alemmat toimihen-kilöt ja heikoimmaksi työntekijät.

Jatkajien joukossa oli kuitenkin pieni ryhmä, joka piti ter-veydentilaan-sa korkeintaan keskinkertaise-na. Kyselyn pe-rusteella voi pää-tellä, että heikon ter-veyden omaavat eivät juuri jatka työelämässä, vaan siirtyvät eläkkeelle, kun siihen on mahdollisuus.

Tutkimuksessa haluttiin myös saada käsitys siitä, kuinka moni vastaajis-ta jatkoi töissä taloudellisen pakon sane-lemana. Noin 15 prosenttia jatkajista kat-soi olevansa pakotettu jatkamaan töissä yli eläkeiän. Taloudellinen pakko koski useammin alempia ammattiryhmiä kuin ylempiä ja naisia enemmän kuin miehiä.

Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneet pitivät taloudellisia tekijöitä toiseksi tär-keimpänä syynä jatkaa työelämässä. Ta-lous toimi kannustimena myös keski- ja hyvätuloisilla.

Onnistunut johtaminen lisää haluja jatkaaSuurin osa vastaajista oli erittäin tyytyväi-siä esimiestyöhön, mutta 12 prosenttia il-moitti olevansa siihen tyytymättömiä.

− Tyytymättömyys näytti kasautu-van pienelle ryhmälle, joka poikkesi kes-kiarvoista kaikilla osa-alueilla, Heikkilä toteaa.

Tyytymättömyys johtamiseen oli yh-teydessä huonoon terveydentilaan, talo-udelliseen pakkoon ja työhön tyytymät-tömyyteen.

Merkityksellinen työ

Henkilöstökeskuksen tutkimus selvitti, että työssä viihtyminen ja hyvä terveydentila houkuttavat jatkamaan töissä yli oman eläkeiän. Tärkeä kannustin jatkamiselle ovat myös taloudelliset tekijät.

teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat CHRISTER NUUTINEN

auttaa jaksamaan


psykologi

27

Hyvä johtaminen sai kahdeksanneksi eniten mai-nintoja, kun vastaajat saivat listata syitä työssä jat-kamiseen. Moni kertoi avoimissa vastauksissa, että jatkamisen syynä oli esimiehen pyyntö tai hyvä työ-yhteisö ja esimies.

− On selvää, että hyvä johtaminen lisää työviih-tyvyyttä ja halua työssä jatkamiseen. Hyvä esimies-työ heijastuu koko työyhteisöön ja yksilön mah-dollisuuksiin vaikuttaa omaan työhönsä, Heikkilä muistuttaa.

Juuri mukava työyhteisö nousi neljännelle sijalle vastaajien Top10-listalla. Moni halusi jatkaa myös siksi, että työ toi keskeistä sisältöä elämään, piti vi-reänä ja sopi elämäntilanteeseen.

Osa jatkoi töissä, koska halusi saattaa päätök-seen keskeneräisiä projekteja. Tällaisia olivat muun muassa organisaatiomuutosten seuraaminen ja opettajilla halu jatkaa kesken olevan opetusjakson loppuun asti.

Joustot tukevat työkykyä Vaikka työelämän joustoja on pidetty tärkeänä teki-jänä työssä jaksamisessa, vastaajien omalla tärkeys-listalla ne olivat vasta yhdeksännellä sijalla. Tämä voi johtua siitä, että jatkajat olivat pääosin mainios-sa kunnossa, eivätkä tarvinneet joustoja.

Noin kolmannes oli hyödyntänyt liukuvaa työai-kaa ja vajaa kymmenen prosenttia osa-aikaeläket-tä. Noin 30 prosentilla työtä oli muotoiltu työky-kyä vastaavaksi. Vähiten joustoja olivat käyttäneet työntekijät.

Heikkilä arvioi, että hyvän terveydentilan omaavilla jatkohalut eivät nojaa joustoihin, mut-ta keskinkertaisessa tai heikossa työkyvyssä tuki-toimilla ja työn mukauttamisella voisi olla huo-

mattavasti suurempi merkitys työuran piden-tämisessä.

Kaupunki tarjoaa erilaisia työkyvyn yllä-pitämiseen tähtääviä palveluita. Eniten vas-taajat olivat käyttäneet työterveyshuollon

palveluita, kuntoremontteja, henkilöstö-liikunnan palveluita, kuntotreffejä ja yli 60-vuotiaille tarkoitettuja Hyvä ikä -kun-toremontteja.

Jätätkö työpaikalle jalanjälkiä?SANA JALANJÄLKI ON saanut uusia merkityksiä, kun on ryhdytty puhu-maan ekologisesta- ja hiilijalanjäljestä. Uudissanat ovat hyviä, sillä ne aut-tavat hahmottamaan erilaisten ostosten, tekojen ja elämäntapojen laa-jempia vaikutuksia. Maksaakin vaivan tutkia millaisia näköaloja sana työ-jalanjälki voisi avata. Erona hiili- ja ekologiaedeltäjiin on ainakin se, että työjalanjälki voi olla myös myönteinen. Ilmeisimmän jäljen jätämme työl-lämme työn kohteeseen ja asiakaskuntaan. Tietyissä, varsin harvalukui-sissa tehtävissä, aikaansaannokset näkyvät tai kuuluvat kauas ja säilyvät jälkipolville. Kestoltaan lyhyet ja määrältään lukuisat arkiset työtehtävät voivat puolestaan muodostua itsestäänselvyyksiksi, joiden kohdalla ikään kuin sokeudumme niiden merkitykselle. Työjalanjälki-sana asettaa tällai-set tehtävät laajempaan yhteyteen ja tekee niiden arvon näkyväksi.

PUHELINPALVELUSSA TYÖSKENTELEVÄ VOI vastata työvuoron aikana hy-vinkin neljäänsataan puheluun. Jos hän tekee tätä työtä kymmenen vuot-ta, lyhyiden puhelinkontaktien määrä lähentelee miljoonaa. Työntekijä jättää tällaisella määrällä valtavan jalanjäljen – tai ehkä pitäisi puhua ääni- tai vuorovaikutusjäljestä – asiakaskuntaansa: taitava ammattilainen on voinut tuottaa miljoonassa kontaktissa paljon hyvää mieltä tai ainakin vä-hentää pahaa mieltä, jota ikävä asia väistämättä aiheuttaa.

JÄTÄMME VÄISTÄMÄTTÄ JÄLKIÄ myös työyhteisöihin, joissa työskentelem-me, ja persoonallisimmista työntekijöistä kerrotaan juttuja eläkkeelle jää-misen jälkeenkin. Työssä kuin työssä on koomisia, surkuhupaisia ja traa-gisiakin hetkiä, ja näitä jakaessamme painumme ehkä voimakkaimmin toistemme mieliin. Pienillä ja suurilla teoilla vaikutamme koko ajan työ-paikkojemme ilmapiiriin, ja tulemme hivuttaneeksi muun muassa työ-yhteisön oikeudenmukaisuutta huonompaan tai parempaan suuntaan.

UUDEN, JÄRKEVÄMMÄN TYÖSKENTELYTAVAN ehdottaminen ja jalkautta-minen tuottaa omanlaisensa jäljen. Järkevämmällä työtavalla voi pitkällä aikajänteellä olla huomattava vaikutus asiakkaan saamaan palveluun tai työn mielekkyyteen, terveellisyyteen tai taloudellisuuteen.

TYÖJALANJÄLKI AVAA SIIS laajemman tarkastelukulman työhön, ja ava-ra katsanto on ainakin kahdella tavalla keskeinen asia. Ensinnäkin töiden suunnittelun ja priorisoinnin on tärkeä tapahtua ”ison kuvan” näkökul-masta. Tunteita herättävät sattumukset ja yksittäistapaukset ovat sinänsä merkittäviä, mutta niiden ei saa antaa liikaa ohjata työn järjestämistä. Toi-seksi kokonaisuuden hahmottaminen on työntekijän jaksamisen kannalta merkittävää. Työuupumuksen on nimittäin havaittu kehittyvän rinnan nä-kökentän kapeutumisen kanssa – uupunut on kadottanut pitkäjänteisen hahmotustavan ja pohtii työtään vain päivittäisen selviämisen pohjalta. Uupuneena emme näe tulevaisuuteen, mutta emme myöskään tule kään-tyneeksi katsomaan jättämiämme jalanjälkiä.

Työterveyspsykologi Vesa Talvitie pohtii, millaisia työjalanjälkiä jätämme.


liikkeelläteksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat SAMPO KORHONEN


MAR

I HO

HTA

RI

29

Hannu Tulensalo > henkilöstöasiainkeskuksen juristi

1976–80 ja tuntipalkkaisten työn- tekijöiden sopimusalan vastuu- henkilö ja esimies 1980–85

> kaupunginkanslian kaupungin- sihteeri 1985–90

> henkilöstöasiainkeskuksen osastopäällikkö 1990–94

> kaupunginkanslian palvelus- suhdejohtaja 1994–2003

> vt. henkilöstöjohtaja 2003–05 > henkilöstöjohtaja 2005–2013

Muutokset kirkastavat henkilöstöhallintoa

Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo on ollut vaikuttamassa kaupungin

henkilöstöasioihin viidellä vuosikymmenellä. Jos kaarta pitäisi kuvailla

yhdellä sanalla, se olisi muutos. Isoja uudistuksia

on jälleen tulossa, sillä henkilöstökeskus on

integroitumassa uuteen kaupunginkansliaan ja

hän jää eläkkeelle.

Kun lähes valmistunut oikeustie-teilijä Hannu Tulensalo tuli 1976 juristin tehtäviin kaupun-gin henkilöstöasiainkeskukseen,

työelämän tahti oli verkkaisempaa kuin nykyään. Oli aikaa pohtia, selvitellä ja val-mistella asioita kaikessa rauhassa.

– Henkilöstöhallinnon rooli oli tuol-loin vielä monella tapaa epäselvä, mut-ta se kirkastui seuraavilla vuosikymme-nillä. Olen saanut olla mukana luomassa henkilöstöpolitiikan linjaa, resursoimas-sa henkilöstöhallintoa ja kehittämässä sitä johtamisen tukitoiminnaksi, Tulen-salo kertoo.

Organisaatiota on myllätty eri aikojen näkemysten ja tarpeiden mukaan. Henki-löstöhallinto on saanut uusia tehtäviä, ja se on ollut tuomassa prosessimaista ajat-telua ja tulosten mittaamista virastojen ja liikelaitosten toimintaan. Samalla palkit-semisjärjestelmät, osaamisen kehittämi-nen, työhyvinvointi ja työkyky ovat nous-seet tärkeiksi osa-alueiksi.

– Olen pyrkinyt korostamaan, että on-nistumisen keskeinen avain on hyvä yh-teistoiminta kaikkiin suuntiin. Tämä on tarkoittanut paitsi tiivistä kumppanuut-ta johdon ja henkilöstöhallinnon ammat-tilaisten kesken myös rakentavaa ja suju-vaa kanssakäymistä työnantajan ja henki-löstöjärjestöjen välillä.

Integraatio rasvaakoneen huippukuntoonHenkilöstökeskus perustettiin 2005, jol-loin Tulensalo tuli sen johtajaksi. Maa-hanmuutto-osasto aloitti henkilöstökes-kuksessa 2007. Henkilöstön koulutus- ja kehittämistoiminnot siirtyivät henkilös-tökeskuksesta vuonna 2009 perustettuun Oiva Akatemiaan.

Vuodenvaihteessa henkilöstökeskus, hallintokeskus ja talous- ja suunnittelu-keskus yhdistetään kaupunginkansliaksi.

Suurin osa henkilöstökeskuksen väestä siirtyy henkilöstöosastoon, jonka päälli-köksi ja samalla kaupungin uudeksi henki-löstöjohtajaksi tulee nykyisen henkilöstö-keskuksen osastopäällikkö Marju Pohja-niemi. Fyysisenä työpaikkana ovat aina-kin toistaiseksi Ensi linjan ja Toisen linjan toimipisteet.

Tulensalo ei jää katsomaan peruutus-peiliin, vaan pitää organisaatiomuutosta hyvänä asiana.

– Olen ollut perustamassa ja nyt olen lakkauttamassa nykyistä henkilöstökes-kusta. Olen kannattanut muutosta, koska

uskon, että hallinto-, talous- ja henkilös-töasioiden integrointi saa kokonaisuuden toimimaan paremmin ja tekee kaupungis-ta entistä menestyvämmän palveluorga-nisaation ja työnantajan.

Kaupunginkansliassa tulee työskente-lemään noin 570 työntekijää, joista noin 60 henkilöstöosastolla. Kaupunginkanslia toimii kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja -johtajiston suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanoelimenä.

Kuusi eri työtehtävääTulensalolle itselleen tuleva integrointi jää viimeiseksi muutokseksi, sillä hän siirtyy eläkkeelle vuoden alusta. Vuosien varrel-la toteutettuihin organisaatio- ja muihin muutoksiin hän sanoo suhtautuneensa luottavaisin mielin.

– Olen luottanut siihen, että isosta or-ganisaatiosta löytyy aina vaihtoehtoja ja uusia työtehtäviä. Helsinki on ainutlaatui-nen mahdollisuuksien kaupunki, joka an-taa työntekijöilleen tarvittaessa runsaas-tikin liikkumatilaa.

Hän pitää kaupunkia myös turvallise-na työnantajana, joka on sitoutunut pi-tämään huolta työntekijöistään. Uuteen strategiaohjelmaan vuosiksi 2013–2016 on kirjattu lupaus, ettei kaupunki irtisano vakituista väkeä tuotannollisin ja taloudel-lisin perustein. Tällaista lupausta ei Suo-messa moni työnantaja pysty antamaan.

Tulensalo laskee, että hän on ollut kaupungin henkilöstöhallinnossa kuu-dessa eri tehtävässä, jotka ovat vieneet uraa eteenpäin ja antaneet sopivasti haastetta. Kun on saanut toteuttaa osaa-mistaan, ei ole tullut houkutusta hakeu-tua muualle.

– Työni on ollut intensiivistä. Kaupun-ki on tarjonnut työtä ja osaltaan edelly-tykset hyvään elämään. On ollut vaativia työtehtäviä ja hienoja työtovereita. Koen, että nyt on kuitenkin tullut sopiva hetki irtautua ja teen sen kiitollisin mielin.

Evääksi luottamusta ja osallistamistaHenkilöstöhallinnolla on edessään isoja haasteita, jotka vaativat vielä vastuiden ja prosessien johtamisen selkiyttämis-tä. Henkilöstöhallintoon on lisäksi tulos-sa uusi HR-tietojärjestelmäkokonaisuus, joka on määrä saada valmiiksi 2016.

– Kun prosessien johtaminen, työnja-ot ja tietojärjestelmä ovat kunnossa, hen-kilöstöhallinto siirtyy kokonaan uuteen maailmaan, Tulensalo visioi.

Hän haluaa rohkaista johtoa ja esimiehiä ottamaan paikkansa työyhteisönsä hen-kilöstöjohtajina. Taidokkaalla esimies-työllä voidaan edistää henkilöstön työhy-vinvointia.

– On tärkeää, että esimiehet luotta-vat työntekijöiden osaamiseen ja antavat heille mahdollisuuden osallistua, ideoida ja kehittää työtä. Johtaminen ei ole vah-timista, vaan osallistamista ja toimintava-pauden antamista. Tätä olen itsekin yrit-tänyt toteuttaa omassa työssäni.

Kun jokainen saa äänensä kuuluviin, myös palaute kaupunkilaisilta saadaan joh-don korviin. Juuri asiakaskohtaamisissa syn-tyvä palaute voi synnyttää hyvää palvelua.

– Riittävän itsenäinen toimivalta nos-taa esiin maan parasta asiantuntemusta ja tekee kaupungin virastoista ja liikelaitok-sista ylivertaisia toimijoita. Uudella kau-punginkanslialla on tässä työssä keskei-nen ohjaus- ja tukirooli.

Kaikella on aikansaKun takana on 37 työvuotta ja tehtäviä kaupungin näköalapaikalla, voisi kuvitel-la eläkkeelle siirtymisen merkitsevän isoa aukkoa elämässä. Tulensalolla on kuiten-kin paljon suunnitelmia tulevaisuuden va-ralle, joten aika ei varmasti käy pitkäksi.

Eläkkeellä on vihdoin aikaa harrastuk-sille, jotka ovat odottaneet sivuroolissa. Ohjelmassa tulee olemaan liikuntaharras-tuksia, musiikkia, kulttuuria sekä matkus-telua. Hän aikoo pelata entistä intensiivi-semmin tennistä ja harjoitella enemmän pianon ja kitaran soittoa.

– Olen myös kirjallisuuden harrastaja. Minulla on lukematon määrä lukematto-mia kirjoja, joihin haluan päästä käsiksi.

Vaikka tehtäväkenttä on ollut vaativa ja antoisa, töitä ei hänen mukaansa parane jäädä kaipaamaan, mutta työtovereita tu-lee varmasti ikävä. Onneksi heitä on mah-dollisuus tavata vapaa-ajallakin.

– Kun lopulta päätin eläkkeelle siirty-misestä, olen ollut sinut asian kanssa. Kai-kella on aikansa – nyt on uusi elämänvai-he edessä. Työelämässä jatkaville toivotan mitä parhainta menestystä!

MOTTO:Pelko pois ja rohkeasti eteenpäin.


tap

ahtu

mia

ilmoitustaulu

Elina Merenmies: Pekka Korpinen

3030

Tiedot palstalle [email protected] aineistopäivä on 24. tammikuuta.

Eläkkeelle jääville neuvontapäiviäENSI VUONNA KOKOAIKAISELLE ELÄKKEELLE jääville jär-jestetään kevään aikana neljä neuvontapäivää. Ne ovat kes-kenään samansisältöisiä ja järjestetään 16.1., 6.3., 10.4. ja 22.5. Päivän aikana kerrotaan eläkejärjestelmästä, eläkkeen hake-misesta, eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä ohjeista sekä kau-pungin tarjoamasta harrastus- ja virkistystoiminnasta. Tilai-suuksiin voi ilmoittautua Helmen Koulutuskalenterissa.

Helmen Henkilöstö-sivuille on kerätty tietoa muun mu-assa osa-aikaeläkkeestä ja siitä, mitä pitää tehdä kun har-kitsee eläkkeelle jäämistä. Henkilökohtaista apua ja tietoa saa henkilöstökeskuksen eläkeneuvojilta ja virastojen elä-keasiamiehiltä. > Helmi > Henkilöstö > Eläkkeet.

Kivikon hiihtohalliin alennuksella KIVIKON HIIHTOHALLIN TALVIMAAILMASSA voi kokea lumirie-haa kelistä huolimatta. Talvimaailmassa on igluja, pulkkamäki, potku-kelkkailua ja tandemhiihtoa. Hallissa järjestetään myös hiihtokouluja ja tyhytapahtumia. Ladut ovat käytössä joka päivä, ja tarjolla on myös suksien huoltopalvelu ja vuokrausta. Aulakahvila palvelee asiakkaita.

Henkilöstö saa alennusta hiihtolipuista. Alennus on kertalipus-ta 2 euroa, viiden kerran henkilökohtaisesta kortista 10 euroa ja 10 kerran kortista 20 euroa. Hiihtämään pääsee 12 euron kertamak-sulla, viiden kerran henkilökohtainen kortti maksaa 40 euroa ja 10 kerran kortti 70 euroa. Viiden ja 10 kerran korttia varten tulee ostaa henkilökohtainen älykortti, jonka hinta on 3 euroa. Älykortin hin-nasta ei anneta kaupungin alennusta.> Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstöliikunta.

Vallan kasvot VALLAN KASVOT – MUOTOKUVIA HELSINGIN KAUPUNGIN KOKOELMISTA -näyttelyssä kat-sotaan silmästä silmään vallan kasvoja. Virka Galleriassa esillä olevat muotokuvat kunnalli-sista päättäjistä ovat yleensä piilossa kaupungintalossa yleisöltä suljetuilla käytävillä.

Teoksissa esiintyvät merkittävimmät ja yleisesti tunnetut helsinkiläiset kunnallispoliiti-kot sitten 1900-luvun alun. Edustusmuotokuva on kuin silta kuvataiteen ja kunnallispolitii-kan välillä. Viralliset muotokuvat toimivat ikkunoina myös kaupungin historiaan.

Kokoelman tekijäkaartiin mahtuu niin Suomen taiteen historian suurmiehiä kuin tunte-mattomampiakin muotokuvamaalareita. Mukana näyttelyssä on teoksia muun muassa Al-bert Edelfeltiltä, Eero Järnefeltiltä, Kimmo Kaivannolta ja Elina Brotherukselta. Näyttelyssä on useita teemakokonaisuuksia, jotka antavat vaihtelevia näkökulmia sekä muotokuviin, tai-teilijoihin, politiikkaan että vallan käyttäjien tiloihin. Vapaa pääsy.

> Virka Galleria, Sofiankatu 1, 20.11.–12.2. > virka.fi

Vinkit henkilöstö-liikunnasta sähköpostiin HENKILÖSTÖLIIKUNNAN TULEVA TARJONTA on mah-dollista tilata omaan sähköpostiin liittymällä Liikunta-aktii-vit -sähköpostijakeluun. Lähetä yhteystietosi (nimi, viras-to sekä sähköpostiosoitteesi – ensisijaisesti työsähköposti) osoitteella [email protected]. Samaan osoitteeseen voi laittaa viestin, jos haluaa pois jakelusta. > Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta.

Joulukuusen hankintaanKAUPUNGILLE JOULUKUUSIA TOIMITTAVA Jalo Rauti-ainen tarjoaa tänäkin vuonna kaupungin henkilöstölle os-toedun joulukuusista (henkilöstökortti mukaan). Kuusien hinnat: 1,5 m 24 euroa / 2 m 29 euroa / 2,5 m 34 euroa / 3 m 39,00 euroa. Myyntipaikkana 17.12. alkaen Itäkeskuksen Citymarket tavaratalon aukioloaikoina.

HenkilöstöliikunnankevätkausiKEVÄTKAUSI KÄYNNISTYY 7.1. ja päättyy 28.4. Talvilomaviikolla 8 ei ole ohjattuja tunte-ja. Ilmoittautumiset Helmen Koulutuskalente-rista (Helmi > Sovellukset > Koulutuskalenteri)

> Jumppakorttiasiakkaat 11.12. klo 7 alkaen. Jos haluat jumppakortin kauden alkuun ilmoittaudu 16.12. mennessä.

> Vapaat paikat ja uudet liikuntakurssi- ilmoittautumiset 12.12. klo 9 alkaen. Myös puhelimitse voi ilmoittautua 12.12. klo 9–11 numeroon 310 87999.

Lisätiedot: Liikunnansuunnittelijat Pilvi Heinonen, [email protected], puh 310 87822 ja Eeva-Liisa Rautiainen, [email protected], puh 310 87821.

OppisopimuskoulutukseenHALUATKO KEHITTÄÄ AMMATTITAITOASI oppisopimus-koulutuksella tai vaihtaa alaa? Tutkintoja on lähes neljä-sataa, etsi ja löydä omasi. > [email protected] ja hel.fi/hki/ammatillinen/oppisopimuskoulutus


Pek

ka S

auri

Ristikko nro 6/2013

313131

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 24.1. mennessä osoitteella [email protected]

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.Ristikon oikea vastaus löytyy 24.1. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Katja Ikonen, Matti Liukkonen, Merja Araneva, Jaana Saarinen ja Sirkka-Liisa Antman.

Kiitos osallistumisesta!


Helsingin henki{ u

usi d

uuni

}062013

joulukuu–helmikuu 2014

3232

En levande tvåspråkig stad vai pakkoruotsia…

7.–22.12. TUOMAAN MARKKINAT

Perinteiset käsityömarkkinat täyttävät Senaatintorin. > visithelsinki.fi

11.12. ASUKASILTAJätkäsaaren rakentamisesta ja liikenteestä järjestetään Huutokonttorissa asukasilta klo 18. > facebook.com/jatkasaari

14.12. STUDIO RUNOUlkomaisten muusikkojen monikulttuurinen joulukonsertti. > caisa.fi

15.12. SEURASAAREN JOULUPOLKULapsiperheille Seurasaaressa klo 13 –17 ilmainen joulu-tapahtuma, missä kurkistetaan vanhan ajan jouluun ja satuihin. > joulupolku.net

31.12. UUDENVUODEN VASTAANOTTOVuoden vaihtumista juhlitaan Senaatintorilla, missä on musiikkiesityksiä, taikuutta ja ilotulitus. > visithelsinki.fi

13.1. OPPII SE AIKUINENKIN!Suomenkielisen työväenopiston luennolla klo 18.30–20 pohditaan oppimisen merkitystä eri elämänvaiheissa.> hel.fi/tyovaenopisto

12.2. HELSINGIN HENKI ILMESTYYAiheina ovat kaupungin kulttuuri ja vetovoima, kirjastojen luku- ja musiikkineuvonta, Helmen työtilojen hyödyntäminen, mielenterveystalo ja uusiutuvan energian pilottihanke.

Taidemaailman huipullaKUKA: Maija Tanninen-MattilaAMMATTI: museonjohtajaTÖIHIN: 1.11.TOIMIPAIKKA: Taidemuseo

Mitkä ovat museonjohtajan keskeiset tehtävät?Johdan taidemuseon toimintaa ja virastoani. Tai-demuseon näyttelyt ovat esillä kahdessa toimi-pisteessä: Tennispalatsissa ja Kluuvin galleriassa. Helsingillä on 9 000 teoksen taidekokoelma.Mitä teit aikaisemmin?Johdin Ateneumin taidemuseota, ja sitä ennen Helsingin Taidehallia. Taidemuseo on tuttu paik-ka, sillä työskentelin täällä eri tehtävissä 15 vuo-den ajan. On kuin olisin palanut kotiin.Millainen on työyhteisösi?Työyhteisöni koostuu hyvin erilaisista museoam-mattilaisista. Olemme pieni työyhteisö, ja projek-tikohtainen tiimityöskentely on arkeamme.Mitä tapahtuu Tennispalatsille ja Meilahden taidemuseolle?Tennispalatsi on ison muutoksen edessä. Museo suljetaan ensi vuoden kesällä, ja lähes vuoden kestävän remontin jälkeen se avataan uljaampa-na kuin koskaan. Meilahden taidemuseon näytte-lytoiminta on siirtynyt kokonaan Tennispalatsiin. Kulttuurien museon muutettua Kansallismuse-oon taidemuseo saa siltä vapautuvat tilat: näytte-lytilat kaksinkertaistuvat. Taidemuseo ottaa näky-vämmin haltuun Tennispalatsin aulatiloja ja tar-joaa yleisölle taidetta eri muodoissa.

Mikä on taidemuseon tulevaisuus?Se näyttää valoisalta, sillä Kampin alue on muo-toutumassa todelliseksi museokeskittymäksi. On innostavaa olla mukana tässä kehityksessä! Täs-sä hienossa seurassa Tennispalatsin taidemuseo antaa oman persoonallisen lisänsä, sen tulisi olla kaupunkilaisten katu-uskottava taidemuseo.Miten Tennispalatsi jatkossa sijoittuu kaupungin muuhun museotarjontaan?On tärkeää, että kaupungissa museot ovat kaikki erilaisia, oman erityisen persoonallisen äänen-sä omaavia. Me voimme esitellä myös design- ja arkkitehtuurinäyttelyitä tai populäärikulttuurin ja korkeakulttuurin rajapintaa. Nykytaide ja kan-sainvälisyys ovat näyttelyiden lähtökohtana.Mitä yhteistyötä teette muiden virastojen kanssa?Yhteistyö sivistystoimen virastojen kanssa on luonnollista: tarjoamme kulttuuritapahtumia ja haluamme tehdä monipuolista yhteistyötä mah-dollisimman monen viraston kanssa. Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä?Tulevien vuosien näyttelyohjelmisto pitää lyödä lukkoon pian. Taidemuseon brändi tarvitsee tuu-letusta, ja markkinointi ja viestintä vahvistamista. Porukalla ryhdymme rakentamaan uuden Ten-nispalatsin tarjoamaa museokokemusta.Mitä teet vapaa-aikanasi?Rönsyilen kaupungilla: lueskelen kahvilois-sa, käyn taidegallerioissa ja tutustun jatkuvasti muuttuvaan kotikaupunkiini jalan. Missä asut ja miten kuljet töihin?Asun Töölössä. Kulkuvälineeni on raitiovaunu.

kuv

a PA

ULA

KU

KKO

NEN

Documents

Helsingin henki 6/2013