1

Helsingin yleiskaavan lähtökohdat ja

työohjelma13.11.2012

HELSINGIN YLEISKAAVA

Helsingin kaupunkiKaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:2

© Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012

Taitto: Sari Yli-Tolppa

ISSN 1458-9664

Työryhmä

Yleiskaavatoimisto:

Marja Piimies, yleiskaava-arkkitehti, toimistopäällikkö

Anne Karlsson, johtava yleiskaavasuunnittelija

Salla Ahokas, yleiskaavasuunnittelija

Douglas Gordon, arkkitehti

Pirjo Heinonen, suunnitteluavustaja

Sakari Jäppinen, yleiskaavasuunnittelija

Jaakko Kaarala, arkkitehti

Hannele Koivuniemi, tutkimussihteeri

Terhi Kuusisto, arkkitehti

Esko Lauronen, insinööri

Essi Leino, arkkitehti

Virpi Mamia, arkkitehti

Jussi Mäkinen, yleiskaavasuunnittelija

Tapani Rauramo, arkkitehti

Heikki Salmikivi, yleiskaavasuunnittelija

Alpo Tani, yleiskaavasuunnittelija

Crista Toivola, arkkitehti

Anniina Tolonen, yleiskaavasihteeri

Susa Tulikoura, yleiskaavasuunnittelija

Sari Yli-Tolppa, suunnitteluavustaja

Liikennejärjestelmätoimisto:

Matti Kivelä, toimistopäällikkö

Teknistaloudellinen toimisto:

Jukka Tarkkala, diplomi-insinööri 31.7.2012 saakka

Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri

Ympäristötoimisto:

Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti

Kansainvälinen logistiikka:

Ulla Tapaninen, asiantuntija

Johdanto.............................................................................................................................................. . 4

Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä.................................................................................... . 5

Miksi uusi yleiskaava on tarpeen tehdä.................................................................................. . 6

Yleiskaavan keskeiset lähtökohdat ........................................................................................... . 7

Verkostokaupunki............................................................................................................................... . 7Helsinki.osana.eurooppalaisten.suurkaupunkien.verkostoa.............................................................. . 8Hyvä.elämä.–.lasten.ja.nuorten.kaupunki......................................................................................... . 8Arjen.kaupunki.-.kauppa,.elinkeinot.ja.työ........................................................................................ . 9Energia............................................................................................................................................... .10Tulevien.sukupolvien.Helsinki.-.kaupunkitalous................................................................................ .11

Yleiskaavatyötä varten laadittavat suunnitelmat ja selvitykset...................................... .12

VALMISTUNEET..PERUSSELVITYKSET............................................................................................... .12Väestöennuste.............................................................................................................................. .12Kaavavarantoselvitys.................................................................................................................... .12Saavutettavuustarkastelut........................................................................................................... .14Kaupunkitaloudelliset.tarkastelut................................................................................................ .14Kansainväliset.esimerkit............................................................................................................... .15

KÄYNNISSÄ.OLEVAT.JA.KÄYNNISTETTÄVÄT.SUUNNITELMAT.JA.SELVITYKSET............................ .16Yleiskaavan.maankäyttötarkastelut............................................................................................. .16Yleiskaavan.palveluita.ja.elinkeinotoimintaa.koskevat.selvitykset.............................................. .18Yleiskaavan.viheralueselvitykset.................................................................................................. .19Yleiskaavan.kulttuuriperintöä.ja.rakennettua.ympäristöä.koskevat.selvitykset.......................... .19Yleiskaavan.liikenneselvitykset.ja.–suunnitelmat........................................................................ .20Yleiskaavan.tekniset.selvitykset................................................................................................... .21Ilmastonmuutoksen.hillintään.ja.siihen.sopeutumiseen.liittyvät.selvitykset.............................. .21

MUUT.SELVITYKSET.JA.SUUNNITELMAT......................................................................................... .22SUUNNITTELUA.TUKEVAT.UUDET.TYÖKALUT................................................................................... .22

Vaikutusten arviointi........................................................................................................................ .23

Viestintä ja vuorovaikutus............................................................................................................. .24

Kaavan rakenne................................................................................................................................. .25

Visio.2050........................................................................................................................................... .25Yleiskaavakartta................................................................................................................................. .25

Toteutusohjelma........................................................................................................................... .25

Kaavan aikataulu............................................................................................................................... .26

Sisältö

4

Johdanto

Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen on käynnistynyt. Kaavan laatiminen tulee vireille alla olevien lähtökohtien pohjalta.

Suunnittelualueena on koko kaupun-ki poisluettuna Östersundomin alue, jon-ne laaditaan parhaillaan kuntien yhteistä yleiskaavaa.

Yleiskaavan tärkeimpänä tavoittee-na on mahdollistaa kaupunkilaisille jat-kossakin hyvän kaupunkielämän puit-teet ja yrittämiselle vahva perusta tiivis-tyvän, kestävän, joukkoliikenteeseen tu-keutuvan kaupunkirakentamisen keinoin ja Helsingin erityispiirteet säilyttäen.

5

Yleiskaava on laadittu noin 2–3 valtuus-tokauden välein. Maankäyttö- ja raken-nuslaki edellyttää, että yleiskaava on ajan tasalla. Toimintaympäristön muut-tuminen luo tarpeen tarkistaa valtuuston kanta maankäyttöön ja liikenneverkkoon määräajoin.

Voimassa oleva yleiskaava, Helsingin yleiskaava 2002, on Helsingin ensimmäi-nen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Se on tullut voimaan 19.1.2007 lukuun otta-matta Malmin lentokentän aluetta .

Paitsi, että yleiskaava määrittelee maankäytön ja liikenteen pääsuuntavii-vat, on sillä Helsingissä ollut aina jokin keskeinen strateginen tavoite. Yleiskaa-va 2002 mahdollisti satamalta vapautuvi-en alueiden muuttamisen asuinkäyttöön, kun Yleiskaava 1992 loi tälle pohjan siir-tämällä sataman Vuosaareen. Yleiskaa-vaa 1992 edelsi Esikaupunkialueiden yleiskaava ja Kantakaupungin yleiskaava. Kantakaupungin yleiskaavan tavoitteena

oli estää ns. ”piilokonttoristuminen”, eli asuntojen muuttaminen kiihtyvällä vauh-dilla toimistokäyttöön. Näitä niin sanottu-ja vaihekaavoja puolestaan edelsi Yleis-kaava 1970, jonka keskeisenä tavoitteena oli saavuttaa 600 000 asukkaan väkilu-ku tehostamalla maankäyttöä nauhamai-sesti erityisesti raideliikenneväylien var-teen. Yleiskaavan 1960 merkittävä tee-ma oli löytää asuntorakentamisen paik-koja maassamuuton synnyttämän asun-topulan vaivaamaan pääkaupunkiin. Täs-tä seurasi sen aikaisten ihanteiden mu-kaisten laajojen metsäkaupunkien syn-tyminen. Teemallisesti merkittäviä olivat myös Kamppi-Töölönlahti-osayleiskaava, missä saatiin ratkaistua kaupungin kes-keisimmän alueen tulevaisuus, ja Helsin-gin saariston ja merialueiden osayleis-kaava.

Uusi yleiskaavatyö lähtee tarpees-ta sovittaa liikenne ja maankäyttö entis-tä tiiviimmin toisiinsa. Tässä seudullisel-

kiinteistöt HelsingissäHelsingin kaupungin omistamat

(ei huomioi hallintayksiköitä)

Helsinki omistaa 61,9 % maa-alastaan, mikä on merkittävä perusta kaupungin kehittämiselle.

Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma jolla ohjataan

kaupungin yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä

la liikennejärjestelmällä, erityisesti raide-liikenneverkostolla tulee olemaan suu-ri rooli. Ilmastonmuutos ja kaupunkien kyky sopeutua siihen sekä energiakysy-mykset ovat niin ikään keskeisessä ase-massa. Teknisen infrastruktuurin osal-ta on kysymys erityisesti yhdyskunnan huoltovarmuuden turvaamisesta. Sopeu-tuminen nopeasti muuttuviin taloudelli-siin olosuhteisiin ja paineisiin on työoh-jelman laadintahetkellä korostunut.

Hyvään kaupunkielämään liittyy pal-velujen saatavuus, palvelujen ja työpaik-kojen saavutettavuus sekä viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö. Tulevai-suuden Helsinki voidaan myös nähdä hy-vin toimivana ja resurssien käytön kan-nalta tehokkaasti johdettuna kaupunkina, jossa vaikutukset ovat ympäristön sieto-kykyyn nähden kohtuulliset ja hyväksyt-tävät.

6

Väestönkasvu seudulla edellyttää kau-punkirakenteen tiivistämistä koko seu-dulla ja varsinkin sen ydinalueella Helsin-gissä – kuntarajoista riippumatta. Yleis-kaava 2002:n asumisen kaavavaranto al-kaa olla loppumassa. Asemakaavoitus-mahdollisuuksia satamalta vapautunei-den nykyisten projektialueiden kaavoit-tamisen jälkeen löytyy enää vähän, ja ne ovat vaikeammin kaavoitettavaa sekä osin hitaasti toteutuvaa täydennysraken-tamista. Östersundomin alueen kaavoit-taminen vastaa asuntotarpeeseen osin paikallisesti ja lyhyen ajan.

Väestörakenne on muuttunut ja muut-tumassa. Myös maahanmuutto lisääntyy. Tulevaisuudessa ilmastopakolaisuus voi olla uusi väestönkasvua lisäävä tekijä, jo-ta ei pystytä vielä tarkasti ennustamaan. Muutto kaupunkeihin näyttää jatkuvan kaikkialla. Väestönkasvu ja väestöraken-teen monipuolisuus edellyttävät riittä-vää ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Kaupungin tasapainoiselle kehittämisel-le tulee luoda edellytykset ja ehkäistä si-ten alueiden eriarvoistumista. Liikenteen kasvusta johtuva liikenteen haittavaiku-tusten lisääntyminen, kuten melulle altis-tumisen lisääntyminen tulee pysäyttää.

Myös muu toimintaympäristö on muuttunut. Ilmastonmuutoksen hillintä-toimet ja toisaalta samanaikainen ilmas-tonmuutokseen sopeutuminen ovat mer-kittäviä toimintaympäristöä muokkaavia tekijöitä uuden yleiskaavan aikajänteellä. Ne pakottavat kaupungit ja yhdyskunnat pohtimaan kestävää yhdyskuntaraken-netta kaikkialla maailmassa. Päätetty-jen päästövähennystavoitteiden mukaan Helsingin kaupungin päästöt on saatava selvästi laskevalle uralle vuoden 2020 jäl-keen.

Talouden kehitys ja elinkeinoelämän muutokset vaikuttavat pääkaupunkiseu-dun houkuttelevuuteen ja heijastuvat yritysten sijoittumiseen ja tilatarpeisiin. Useilla Helsingin yritysalueilla on paineita muuttua joko kokonaan tai osittain asu-miseen. Tämä ei kaupungin monipuoli-

sen kehityksen ja kaupungin talouden kannalta ole toivottavaa. Yleiskaavassa on mahdollista näyttää kaupungin vahva tahtotila yritysalueidensa kehittämiseen.

Kuntarakenneuudistuskeskustelu ja seudullinen kehitys on edennyt vaihee-seen, jossa Helsingillä seudun ydinkau-punkina on tarve ja velvollisuus ottaa kantaa omien hallinnollisten rajojensa maankäyttöön, mutta muuta pääkaupun-kiseutua huomioon ottaen ja yhteistyös-sä siten, että uusi yleiskaava tukee koko seudun kehitystä ja voi toimia myös kun-tarajoista riippumatta maankäyttöratkai-sujen tukena omaa hallinnollista aluetta laajempanakin.

Helsingin seudulla on tekeillä tai juu-ri tehty erilaisia suunnitelmia sekä kehi-tyskuvatöitä, kuten Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen kehityskuva, uusi Hel-singin seudun liikennejärjestelmätyö (HLJ) ja meneillään oleva maakuntakaa-vatyö. Maankäyttösuunnitelman laatimi-nen koko Helsingin seudulle on käynnis-tymässä. Helsingin on tarpeen laatia oma asiakirja, joka linjaa Helsingin maankäyt-töä ja liikennettä pitkällä tähtäimellä ja ot-taa samalla huomioon koko seudun ke-hityksen. Uusi yleiskaava laaditaan siten, että se mahdollistaa nykyisen ydinkau-pungin kehittämisen kuntarajoista riip-pumatta ja kaavaprosessi nivoutuu yh-teen koko Helsingin seudulla tekeillä ole-vien tai käynnistettävien suunnittelupro-sessien kanssa. Erityisesti pääkaupunki-seudun muiden kuntien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä koko kaavatyön ajan.

Miksi uusi yleiskaava on tarpeen tehdä

7

Yleiskaavan valmistelu edellyttää suun-nittelun lähtökohtien ja tavoitteiden mää-rittämiseksi perusselvityksiä ja suunnitel-mia eri teemoista sekä kaavan toteutta-misesta aiheutuvien vaikutusten arvioin-teja. Yleiskaavan valmistelun aikana koo-taan olemassa oleva tietopohja sekä ana-lysoidaan keskeiset muutostarpeet ja tu-levaisuuden haasteet.

Yleiskaavatyön tavoitteenasettelua varten on kevään 2012 aikana työsken-nelty kahdella eri tasolla. Kaupunkisuun-nitteluviraston toimintasuunnitelmas-sa on käynnistetty yleiskaavan selvitys- ja suunnitteluhankkeita. Lisäksi teema-

työryhmätyöskentelyn, teemaseminaa-rien sekä niihin liittyvien workshoppien avulla on haettu vastauksia kysymyksiin: millainen on Helsinki vuonna 2050, mi-tä uudessa yleiskaavoituksessa olisi ai-nakin huomioitava ja mihin uuden yleis-kaavan tulee vastata. Tähän työskente-lyyn on kutsuttu mukaan sparraajia myös kaikista keskeisistä hallintokunnista. Työ-hön on osallistunut lisäksi muita pääkau-punkiseudun maankäytön viranomaisia.

Teematyöryhmien aihealueina olivat: Verkostokaupunki, Helsinki osana eu-rooppalaisten suurkaupunkien verkos-toa, asumista ja vapaa-aikaa käsittele-

vä teema Hyvä elämä –lasten ja nuorten kaupunki, Arjen kaupunki – kauppa, elin-keinot ja työ, Tulevien sukupolvien kau-punki – kaupunkitalous sekä Energia, jo-ka sisälsi myös yhdyskuntatekniikkaan liittyviä kysymyksiä. Kaavatyön seuraa-vissa vaiheissa samoja kysymyksiä tullaan käsittelemään kaupunkilaisten kanssa.

VerkostokaupunkiKeskeiseksi teemaksi on noussut ajatus raideliikenteen verkostokaupungista ja laajenevasta vahvasta pääkeskuksesta - kantakaupungista. Kaupunkimalli mah-dollistaa palvelujen parhaan saavutet-tavuuden, tehokkaan joukkoliikenteen, laadukkaan pyöräily-, kävely- ja virkistys-alueverkoston sekä parhaat elinkeinoelä-män kehittämismahdollisuudet ja hyvän kaupunkielämän.

Palvelujen ja työpaikkojen saavutetta-vuus on keskeisellä sijalla kaupunkilais-ten arjessa ja tärkeimpiä asioita, mihin kaupunkirakenteella voidaan vaikuttaa. Lyhyet etäisyydet kävellen, pyöräillen tai julkisella liikenteellä parantavat kaupun-gin toimivuutta ja kilpailukykyä.

Verkostokaupunkiajatukseen sisältyy myös seudullinen tarkastelu. Lisäksi ver-kostomallissa on kansainvälinen ulottu-vuus. Paitsi seudun ydinkaupunki, Hel-sinki on osa eurooppalaisten suurkau-punkien verkostoa.

Keskeiset käynnistyneet suunnittelu- ja selvitystehtävät pohjautuvat verkos-tokaupunkimalliin. Raideliikenteen var-sia tiivistetään ja solmukohtia sekä kes-keisten pysäkkien ympäristöjä on siten mahdollista kehittää monipuolisina kau-punginosakeskuksina - ”pikkukaupun-keina”, joissa palvelut ovat hyvin saavu-tettavissa. Liikkuminen joukkoliikenteellä on sujuvaa sekä kotiin, työpaikalle, virkis-tymään ja vapaa-ajantoimintoihin.

Verkostokaupunki merkitsee myös tarvetta ulottaa kaupunkimaisen ja hyvä-laatuisen lähiympäristön suunnittelu ja toteuttaminen osakeskuksiin.

Yleiskaavan keskeiset lähtökohdat

Nykyinen sormimainen raideliikenne.

Saavutettavuuteen perustuva tulevaisuuden raideliikennekaupunki.

8

Helsinki osana eurooppalaisten suurkaupunkien verkostoaKeskeisessä osassa Helsingin kilpailuky-vyssä on paitsi kaupungin sisäinen myös kaupungin ulkoinen saavutettavuus. Vai-kuttajien, ihmisten ja tavaravirtojen tulee päästä kohtaamaan - ei ainoastaan met-ropolin sisällä vaan myös kansainvälises-ti. Tämä tarkoittaa Helsingin kansainväli-sen saavutettavuuden pitkäjänteistä ke-hittämistä. Saavutettavuus koostuu pit-kän matkan liikenneyhteyksistä, näiden solmukohtien liittymisestä kaupungin si-säiseen toimintaan ja kansainvälisen toi-minnan palveluista kaupungissa. Edellä mainittuja voidaan tarkastella erikseen sekä ihmisten että tavaroiden näkökul-masta.

Kansainvälinen verkostoituminen ta-pahtuu sekä sujuvien, nopeiden raideyh-teyksien ja logistiikkareittien avulla että Suomenlahden talousalueen yhteistyön vahvistamisella. Helsingin sataman ja Helsinki-Vantaan lentokentän taloudelli-nen vaikutusalue ylittää jopa seudun ja maan rajat. Tämä vaikutusalue tulee pys-tyä jatkossakin säilyttämään riittävän laa-jana ja kilpailukykyisenä.

Erityisesti yhteistyössä Tallinnan ja Pietarin kanssa korostuvat nopea rai-deyhteys Pietariin ja mahdollinen rau-tatietunneli Helsingin ja Tallinnan välil-lä. Rail Baltica luo tulevaisuudessa no-pean raideyhteyden Eurooppaan. Logis-tiikkakäytäviä (E18 Turku-Helsinki-Vaali-maa) kehitetään myös mantereella. Su-juvat yhteydet edellä kuvattuihin suuntiin tukevat Helsingin ja sen seudun taloudel-lista kehitystä. Näiden kaikkien tavara- ja ihmisvirtojen yhdistäminen vaatii fyysis-ten liikenneväylien, matkustajien ja tava-ravirtojen ottamista huomioon.

Matkailu erityisesti Virosta, Venäjältä ja Aasiasta Suomeen on kasvussa. Kes-keistä on, miten yleiskaavatasolla huo-mioidaan matkailun erityistarpeet: mat-kustajapalvelut ja matkustajaliikenteen sujuvuus. Helsingin merellisyys on yk-si suurimmista kansainvälisistä kilpailu-valteistamme. Merellisyyden korosta-minen kaupunkikuvassamme, sen hyö-dyntäminen sekä asumisen että matkai-lun kannalta ja varjeleminen ympäristö-uhilta ovat yleiskaavan tärkeitä lähtökoh-tia. Tärkeitä ovat myös hyvät palvelut se-kä asumisen ja ympäristön laatu, mikä-li Helsinki haluaa houkutella ulkomaisia osaajia Helsinkiin.

Hyvä elämä – lasten ja nuorten kaupunkiTyöpaikkojen ja palvelujen saavutetta-vuus nousee hyvän elämän näkökul-masta keskeiselle sijalle. Yleiskaavassa on tärkeää saada aikaan rakenne, joka mahdollistaa palvelutarjonnan monipuo-lisen kehittämisen. Esimerkiksi kirjastot, kulttuuritalot, uimahallit ja asukaspuistot koetaan tärkeiksi kaupunginosien koh-tauspaikoiksi. Kaupungissa tarvitaan ti-laa erilaisten yhteisöjen muodostumisel-le, kokemiselle, tekemiselle, osallistumi-selle.

Liikkumisen tulee perustua laaduk-kaan joukkoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn varaan. Tämä mahdollistuu vain tiiviissä kaupunkirakenteessa, jos-sa voi muodostua myös kokemuksellista kaupunkitilaa: katutiloja ja kohtauspaik-koja. Toisaalta myös henkilöautoilu tu-lee huomioida kaupungin kilpailukyvyn säilymiseksi. Pysäköintijärjestelyitä tulee kuitenkin kehittää ja monipuolistaa siten, etteivät ne esimerkiksi estä tiivistä asuin-rakentamista.

Kaupungin tulee olla kaikkien ikäryh-mien kaupunki ja siksi nuoret tulisi nyt huomioida kaupunkirakenteessa aiem-paa paremmin. Nuorille on tärkeää sal-lia osallisuus kaupunkitilasta. Erityisesti lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia tulee olla helposti saavutettavissa turval-listen yhteyksien äärellä. Uusi yleiskaa-va ohjaa ajanjaksolla jolloin tämän päi-

vän lapset ja nuoret ovat työikäisiä ja kes-ki-ikäisiä.

Vapaa-ajan aktiviteettien monipuoli-nen tarjonta hyvien julkisten liikenneyh-teyksien varrella ja viheralueiden saavu-tettavuus ovat tärkeä osa vireää verkos-tokaupunkia. Merellisyys, rannat, meri ja saaristo ovat olennainen osa Helsin-kiä. Merellisten virkistysalueiden saavu-tettavuutta tulee parantaa uudessa yleis-kaavassa.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla so-siaalinen eheys ja alueiden eriarvoistu-misen ehkäiseminen vaativat määrätie-toisia toimenpiteitä. Asunto- ja väestö-rakenteen monipuolisuuteen tulee edel-leen kiinnittää huomiota. Alueiden pro-fiileja on mahdollista tasapainottaa täy-dennysrakentamisen yhteydessä. Väes-tönkasvu voidaan tässä yhteydessä näh-dä mahdollisuutena. Rakentamisen on-nistuneella sijoittamisella on parhaim-millaan mahdollisuus korjata esimerkiksi alueiden vinoutunutta väestörakennetta, yksipuolista asuntokantaa, puuttuvia tai huonoja palveluita sekä parantaa ympä-ristöä ja kaupunkitilaa. Toisaalta haastee-na on riittävien viher- ja virkistysalueiden säilyminen ja liikenteen haittavaikutusten minimoiminen väestömäärän kasvaessa.

Kaupungin toimivuuden ohella arjen estetiikalla ja kaupunkitilan koetulla laa-dulla on suuri merkitys kaupungissa ja kaupunkilaisten hyvinvoinnille.

Kaupungissa tarvitaan tilaa erilaisten yhteisöjen muodostumiselle, kokemiselle, tekemiselle, osallis-tumiselle. Kuva: Simo Karisalo

9

Arjen kaupunki - kauppa, elinkeinot ja työHelsinki on koko maan suurin työpaik-ka-alue. Kaikista Suomen työpaikoista 17 % ja Helsingin seudun työpaikoista 55 % on Helsingissä. Työpaikkaomavaraisuus Helsingissä on 132 %. Helsingin ydinkes-kusta ja kantakaupunki muodostavat ko-ko seudun elinkeinotoiminnan vahvim-man alueen.

Monipuolinen elinkeinorakenne edel-lyttää erilaisia elinkeinoalueita sekä sijain-niltaan että tilatarjonnaltaan. Suurin ky-syntä tulevaisuudessa kohdistuu Helsin-gissä ja pääkaupunkiseudulla toimisto- ja liiketilaan. Yleiskaavassa on huomioita-va riittävä toimitilatarjonta houkuttelevilla ja hyvin saavutettavissa olevilla paikoilla. Toimiva kaupunkiseutu ja yritysverkostot tarvitsevat kuitenkin myös halvemman toimitilan alueita, jotta mahdollistetaan pienteollisuuden, valmistuksen, tukku-

kaupan, työpajojen ja pienten toimitilo-jen sijoittuminen kaupunkirakenteeseen. Yrityskannasta suurin osa on pienyrityk-siä. Teollisuuden toimitilavarannot on ar-vioitava riittävälle tasolle.

Toimistotilan nykyinen ylitarjonta tu-lee sopeuttaa pitkän aikavälin kysyn-tään, myös tilatarpeet tiivistyvät. Toimi-alojen muutos ohjaa yhä enemmän toi-mistomaisen tilan kysyntään, mutta hal-van ja varastomaisen tilan kysyntää on jossain määrin myös muilla kuin teolli-suuden toiminnoilla, esimerkiksi erilai-set luovat alat, korjaustoiminta ja aloitta-vat yritykset tarvitsevat useimmiten hal-paa ja joustavaa tilaa. Tulee pohtia, missä määrin yleiskaavan on turvattava yritys-alueita kiinteistökehittämisen sekä asun-torakentamisen paineilta, jotta varmiste-taan riittävä sekä erilaisten elinkeinoalu-eiden säilyminen ja sitä kautta elinkeino-rakenteen monipuolisuus.

Kaupan tilatarpeisiin vaikuttavat os-tovoiman ja kulutuksen muutokset. Tila-tarpeet ja kaupan sijoittuminen on arvioi-tava väestöennuste, ostovoiman kasvu, kulutuksen muutos sekä olemassa ole-va tilatarjonta, toimiva kaupunkirakenne ja monipuolinen saavutettavuus huomi-oiden.

Työpaikkojen ja palvelujen sijainnit suhteessa asumiseen määrittävät pitkälti arjen liikkumistarpeita ja arjen sujuvuut-ta. Tavoitteena tulee tulevaisuudessakin olla vetovoimainen työpaikkojen ja pal-veluiden kaupunki, jossa elinkeinoaluei-den monipuolisuus ja toimitilatarjonnan riittävyys sekä hyvin saavutettavissa ole-vat lähipalvelut, erikoispalvelut ja julkiset palvelut turvataan.

Helsingissä tarvitaan monipuolista toimitilaa. Kuva: Simo Karisalo

10

EnergiaHelsingin kaupunki on sitoutunut huo-mattaviin kasvihuonekaasupäästöjen vä-hennystavoitteisiin. Vuoteen 2020 men-nessä vuoden 1990 päästötasosta on vä-hennettävä 20 % ja vuoteen 2050 men-nessä tavoitellaan kokonaan ilmasto-päästötöntä yhdyskuntaa. Näistä jälkim-mäinen tavoite on yleiskaavan kannalta hyvin merkittävä, sillä nollahiiliseen kau-punkiin tähtäävät toimet tullaan suurelta osin toteuttamaan nyt tehtävän yleiskaa-

van ollessa lainvoimainen. Lähivuosina osin yleiskaavatyön yhteydessä on kau-pungin sisällä päätettävä keinoista, joilla päästövähennyksiin päästään.

Kaupunkisuunnittelun keinot ilmas-tonmuutoksen hillinnässä voidaan jakaa suoraan ja välillisesti vaikuttaviin keinoi-hin. Todennäköisesti merkittävimpänä keinona voidaan pitää yhdyskuntaraken-teen tiivistämistä, jolla on suora vaiku-tus liikkumistarpeeseen ja sen kautta yh-dyskunnan aiheuttamiin liikenteen kas-vihuonekaasupäästöihin. Kaavoitukses-

Erilaisia uusiutuvia energiamuotoja

← Viikin ympäristötalo. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki, Rhinoceros Oy

↑ Hake uusiutuva sähkön- ja lämmönlähde. Kuva Helsingin Energia

↓ Kuvasovite Inkoo-Raaseporin merituulipuistosta, Suomen Merituuli Oy, Helsingin Energia

sa voidaan niin haluttaessa myös ohjata suoraan alueellista energiatehokkuutta ja mahdollisesti jopa asukkaan laskennallis-ta hiilijalanjälkeä. Välillisesti kaavoitus jo-ko mahdollistaa, vaikeuttaa tai estää tiet-tyjen ilmastonmuutoksen hillintätoimien toteutumisen. Tällaiset asiat liittyvät tyy-pillisesti esimerkiksi energiahuoltojärjes-telmän muutokseen vähähiilisemmäksi (tuulivoima, aurinkovoima, biovoima) ja vanhan rakennuskannan energiasanee-raukseen.

11

Tämän periaatteellisen jaon lisäk-si kaupunkisuunnittelun keinot voidaan luontevasti jakaa myös sen mukaan, mi-tä kautta ilmastopäästöihin vaikutetaan. Karkea jako on tällöin liikenteen päästö-jen kautta toteutuviin ja energian tuotan-non tai energian kulutuksen kautta toteu-tuviin vaikutuksiin. Tämä tarkoittaa esi-merkiksi, että asuntoalueiden täytyy ol-la riittävän tehokkaita, kaupalliset palve-lut tulee rakentaa liikenteellisesti kestä-viin paikkoihin, pyöräilyn ja kävelyn edel-lytyksiä tulee parantaa ja uudet asuinalu-eet tulee tukea joukkoliikenteeseen si-ten, että yhteydet ovat toiminnassa uusi-en asukkaiden muuttaessa alueelle.

Tulevien sukupolvien Helsinki - kaupunkitalousKaupungistuminen tuottaa ns. agglome-raatioedun (kasautumisedun), joka nos-taa yritystoiminnan tuottavuutta merkit-tävästi. Siksi yleiskaavassa tulee ratkais-ta se, miten agglomeraatioetua voidaan määrätietoisesti hyödyntää, esimerkiksi tarjoamalla runsaasti lisätilaa toimitiloil-le tuottavimmilta ja keskeisiltä alueilta si-ten, että pääkeskuksen työpaikkamäärä voi merkittävästi kasvaa ja että sen työ-paikkatehokkuus, tiheys ja yritysintensi-teetti voivat nousta lähemmäs kansain-välistä tasoa.

Kun agglomeraatioetu nostaa talou-den tuottavuutta, palkkatasoa ja työpaik-kamääriä seudun keskeisillä alueilla, se lisää myös muuttoliikettä. Samalla kun työpaikat ja kysyntä keskittyvät, alueille on vaikeaa saada riittävästi uutta asunto-tarjontaa. Asukkaat joutuvat siirtymään yhä kauemmas asumaan. Liikennevirrat ja sukkulointi Helsinkiin ja pääkaupun-kiseudulle kasvavat. Jos sukkulointilii-kenne on hidasta ja saavutettavuus työ-paikkoihin ja keskeisiin palveluihin on al-hainen, keskeisesti sijaitsevien alueiden asuntojen hinnat kasvavat sukkulointie-täisyyksien ja matka-aikojen suhteessa. Siksi Helsingin hinnat ovat jo 2–3 -ker-taiset, suhteessa asuntomarkkina-alu-een reunaan, noin 50–90 km päähän, sa-moin kuin verrattuna muun Suomen hin-tatasoon.

Korkeilla hinnoilla on kaksi päävaiku-tusta, ne aiheuttavat suuria asuntoso-siaalisia ongelmia ja ne heikentävät ta-louden toimintaedellytyksiä. Kallis asu-minen vaikeuttaa oleellisesti työmark-kinoiden toimintaa, mm. tekemällä työ-voimasta merkittävästi kalliimpaa, luo-den työvoimapulaa ja heikentäen talou-den kehitystä.

Yleiskaavaa varten tarvitaan arvio asuntotuotannon määrästä 2010–2050, olipa kysynnän syy sitten asumisväljyys, asuntojen hintakehitys, työvoiman hin-ta, väestön kasvu tai taloudellisen huol-tosuhteen parantamistarve, kaupunkita-louden kasvu ja siitä tulevat verotulot, os-tovoima, työllisyys, ulkomainen kilpailu-kyky, segregaation kasvun ehkäisy tms. Tämä mitoittaa sitä, minkä verran kysyn-tä edellyttää asuntotontti- ja asemakaa-vatarjontaa ja minkä verran nämä vas-taavasti edellyttävät uutta yleiskaavatar-jontaa.

Helsingin asuntomarkkina-alueen rajalla 50–90 km päässä keskustasta asuntojen neliöhinta oli vuonna 2009 noin 1500 euroa, samoin kuin muualla Suo-messa. Helsingin neliöhintataso oli 3200 euroa ja keskustassa yli 4500 euroa.

Hki 1

Hki 2

Hki

Hki 3

Esp+K 1

Hki 4

Esp+K 2 Esp+Kaun

Kaun

Esp+K 3Vant 1

PKS

VantVant 2

KerKirkk

Sip

Kehysk.

JärvNurm

Viht

Porv

SiuntPorn

HyvinkLohj

Ink

Mänts

Karkk

Ask

RiihimNummi-P

Lopp

Pern

Lov

Kärk

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

Hki 1Hki 1Hki 2HkiHki 3Esp+K 1Hki 4Esp+K 2Esp+KaunKaunEsp+K 3Vant 1PKSVantVant 2 Ker KirkkSipKehysk.JärvNurm VihtPorvSiuntPornHyvinkLohjInkMäntsKarkkAskRiihimNummi-PLoppPern LovKärk

Asun

non

hint

a; e

uroa

/hm

2

Asuntojen hinnat (vap.rah.) ja etäisyys Helsingin seudulla 2009; €/m2

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85

Etäisyys Helsingin keskustasta, km

Asuntojen hinnat(vap.rah.) ja etäisyysHelsingin seudulla 2009;€/m2

12

Yleiskaavaa varten laadittavat selvityk-set ja suunnitelmat koskevat osin koko pääkaupunkiseutua tai Helsingin seutua selvityksestä riippuen. Useissa niistä on myös kansainvälinen näkökulma.

VALMISTUNEET PERUSSELVITYKSET

Väestöennuste

Yleiskaavatyön pohjaksi on vuoden 2012 aikana kaupunkisuunnitteluviraston ja Tietokeskuksen yhteistyönä laadittu uu-si väestöennuste (Kaupunkitutkimus TA). Väestöennuste pohjaa neljään skenaari-oon: voimakkaasti hidastuva, hidastuva ja loivasti hidastuva sekä nopea kasvu. Nopean kasvun käyrän mukaan Helsin-gin seudun väestö kasvaa 600 000 henki-löllä vuoteen 2050 mennessä, josta Hel-singin hallinnollisten rajojen sisällä kas-vua on 265 000 henkilöä. Tämä tarkoit-taa, että väestöennusteen toteuttami-seksi vuoteen 2050 mennessä Helsingin alueelta tulee löytää asuntorakentamisen mahdollisuuksia noin 18 milj. k-m2 ver-ran, joka vastaa noin 190 000 uutta asun-toa. Edellisellä 40 vuoden jaksolla Helsin-kiin rakennettiin lähes 14 milj.k-m2, vas-taten noin 160 000 asuntoa.

Väestönkasvun määrällä on vaikutus huoltosuhteeseen pitkällä aikavälillä. No-peamman kasvun toteutuessa suurempi osa väestöstä on työssäkäyviä.

Kaavavarantoselvitys

Nykyinen asumisen asema- ja yleiskaa-vavaranto riittänee alustavan tarkaste-lun perusteella laskennallisesti vuoteen 2030. Vajaat puolet tästä noin 8,2 milj. k-m²:n kaavavarannosta on tulevassa Ös-tersundomin yleiskaavassa ja suurin osa lopusta muilla nykyisillä projektialueilla.

On mahdollista, että vanhan Helsingin alueen yleiskaavavarannon loppuessa Ös-tersundomin pääosin pientaloista koostu-va tarjonta jakaantuu niin pitkälle jaksolle, että sen vuosituotanto ei riitä korvaamaan

Yleiskaavatyötä varten laadittavat suunnitelmat ja selvitykset

Asemakaavavaranto

Yleiskaavavaranto

Asemakaava

Rakentaminen

YleiskaavaYleiskaava

Osayleiskaava

Helsingin väestö 1980–2012 ja projektiovaihtoehdot 2012–2050

Helsingin väestökehityksen vaihtoehdot vuoteen 2050 mennessä. (Lähde: Kaupunkitutkimus TA).

Kaavavarannon siirtyminen rakentamiseksi.

Väestöprojektiovaihtoehdot Helsingille

Helsingin väestö 1980-2012 japrojektiovaihtoehdot 2012-2050

800

900

1000

Hen

keä

600

700

400

500

Väestö toteutunut Voimakkaasti hidastuvaHidastuva Loivasti hidastuvaNopea

1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

p

13

vähentynyttä tarjontaa muualla kaupun-gissa. Tällöin uuden yleiskaavan tulee kyetä synnyttämään merkittävää asema-kaavatarjontaa tavoitearvioista riippuen jo ennen vuotta 2020. Myös kaupungin ta-sapainoisen kehityksen varmistamisek-si riittävä kaavavaranto tulee varmistaa muuallakin kuin Östersundomissa.

Vuoteen 2050 mennessä tulisi väes-töennusteen näkökulmasta asemakaa-

Yleiskaavavaranto osa-alueittain eli yleiskaava 2002:n ja osayleiskaavojen osoittama rakennus-oikeus, joka ei vielä ole siirtynyt asemakaavoihin. Mukana myös valmisteilla olevia osayleiskaavoja kuten Östersundom.

voittaa nykyisen ja Östersundomin kaa-vavarannon lisäksi yhteensä noin 9 milj. k-m², mikäli asuntokysynnän oletetaan pysyvän suhteellisen vakaana. Jos lisäk-si halutaan rauhoittaa hintakehitystä ja pysyä mukana muun Suomen asumista-son kehityksessä, voidaan uutta kerros-alaa tarvita useita miljoonia neliömetre-jä enemmän.

14

Peruspalveluiden, vapaa-ajan ja kaupallisten palveluiden saavutettavuus joukkoliikenteellä 25 minuutissa

Erittäin heikko

Heikko

Kohtalainen

Hyvä

Erinomainen

Saavutettavuustarkastelut

Paikan hyvä saavutettavuus parantaa vuorovaikutuksen edellytyksiä. Hyvin saavutettavat alueet ovat vetovoimai-sia ja kilpailukykyisiä tarjoten alueen toi-mijoille merkittäviä etuja paikallistasolta globaaliin mittakaavaan. Kun arvioidaan paikan saavutettavuutta, kulkuyhteydet ovat avainasemassa. Ne mahdollistavat liikkumisen haluttuun kohteeseen jouk-koliikenteellä, autolla, pyöräillen tai kävel-len. Saavutettavuustarkastelut ovat olen-naista yleiskaavan maankäyttöratkaisu-jen lähtötietoa.

Jo laaditussa koko pääkaupunkiseu-tua koskevassa pohjaselvityksessä saa-vutettavuutta on tarkasteltu tämän het-kisessä tilanteessa. Selvityksessä on tun-nistettu saavutettavuuden huippualueet sekä heikomman saavutettavuuden alu-eet eri kulkumuodoilla. Nykyisellään saa-vutettavuus vaihtelee suuresti eri kulku-muotojen kesken. Mahdollisuus saavut-taa tavoiteltuja toimintoja on oleellisesti heikompi joukkoliikenteellä kuin henkilö-autolla, mikä ei tue joukkoliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkirakennetta. Jatkos-sa saavutettavuustarkasteluja laaditaan laajentaen näkökulmaa paikallistasolle sekä ajallista ulottuvuutta tuleville vuo-sikymmenille.

Kaupunkitaloudelliset tarkastelut

Yleiskaavatyön yhteydessä monenlaiset taloustarkastelut ovat tarpeellisia. Työ-ohjelmaa varten on jo laadittu kaupunki-taloustarkastelua (=urbaanitalous), jossa on selvitetty mm. kasautumisedun (agg-lomeraatioedun) roolia Helsingissä ja seudulla, ja tehty vertailua myös muihin maihin ja kaupunkeihin. Siinä on myös tuotettu monenlaista aineistoa asunto-markkinoiden kehityksestä ja asuntojen kysynnästä, tarjonnasta sekä hinnoista, samoin kuin kaava- ja tonttitarjonnan ke-hityksestä, ongelmista ja tonttien hinta-kehityksestä, ja suhteutettu niitä väestö-ennusteisiin.

Kaavatarjonnan riittävyyspohdinta edellyttää myös ulkomaisten kaupunki-en vertailua, mm. asukas- ja rakentamis-

tiheyksien osalta, jotta hahmottuu se, mi-ten suurkaupungistuminen muuttaa kau-punkia ja miten eri kaupungit esimerkik-si asukastiheyskehityksellään ratkovat asuntotarjontaa.

Kun agglomeraatioetu nostaa talou-den tuottavuutta ja keskittää yritystoi-mintaa, se synnyttää samalla vahvan keskustan. Kansainvälisesti keskustojen hyvin korkeilla toimitilojen vuokratasoil-la, suurilla työpaikkamäärillä ja rakenta-mistehokkuuksilla sekä nopeilla raideyh-teyksillä on merkittävä vaikutus kaupun-kitalouden toimivuuteen ja tuottavuu-teen. Siksi myös pääkeskuksen kaupun-kituottavuuden tarkastelua jatketaan, jot-ta voidaan arvioida keskustan kehittämi-sen tärkeyttä.

← Saavutettavat peruspalvelut, kaupal-liset ja vapaa-ajan palvelut joukkoliiken-teellä 25 minuutissa.

↑ Yleiskaavavarannot näyttävät aina uu-den yleiskaavan hyväksymisen jälkeen suurilta, mutta hyvin nopeasti asemakaa-voitus ja asuntorakentaminen alkavat ku-luttaa sitä.Jos asuntotuotannossa tavoitellaan kau-punginvaltuuston hyväksymää 5000 asunnon vuosituotantoa, nykyvaranto loppuu vuonna 2020.

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020

Yk:n

asu

ntok

erro

sala

, milj

.k-m

2

Vuosi

Helsingin yleiskaavojen asuntovaranto v. 1970-2011ja arvio v. 2020 (milj.k-m2)

15

Kansainväliset esimerkit

Yleiskaavatyön pohjaksi on vertailtu kan-sainvälisiä esimerkkejä meitä lähellä ole-vista eurooppalaisista suurkaupungeista. Selvitystyössä on tutkittu yhdeksän kau-pungin: Tukholman, Oslon, Kööpenha-minan, Berliinin, Lontoon, Wienin, Parii-sin, Amsterdamin ja Glasgown yleiskaa-

vatason suunnittelumenetelmiä ja pyritty avaamaan kaupunkien laajempia suun-nittelustrategioita- ja tavoitteita. Raportti tarkastelee samalla, voidaanko esimerk-kikaupunkien keskeisiä suunnitteluky-symyksiä soveltaa Helsingin yleiskaava-työssä.

Selvitystyössä nousi useiden kaupun-

Yhdeksän eurooppalaisen kaupungin strategioita ja yleiskaavakarttoja

kien osalta esiin hyvin samankaltaisia teemoja, kuten monikeskuksisuus, esi-kaupunkialueiden tiivistäminen, tehok-kaan joukkoliikenteen mahdollistaminen, energiaviisas kaupunkirakenne kokonai-suutena, kaupunginosien eriarvoistumis-kehityksen katkaiseminen jne.

16

KÄYNNISSÄ OLEVAT JA KÄYNNISTETTÄVÄT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET

Yleiskaavan maankäyttötarkastelut

Jokerivarsien maankäyttötarkastelut ovat yleiskaavatyön keskeisiä lähtökoh-tasuunnitelmia, samoin suunnitteilla ole-van Tiederatikan ympäristö sekä nykyi-set asemanseudut. Jokeri I on muuttu-massa raidejokeriksi alustavasti vuonna 2020. Jokeri II alkaa liikennöidä vuonna 2015. Uuden yleiskaavan tavoitteena on lisätä näihin keskeisiin poikittaisiin runko-linjoihin tukeutuvaa maankäyttöä niin, et-tä niiden muuttaminen raiteille mahdol-listuu tulevaisuudessa.

Väylät vievät valtavan määrän tilaa, arpeuttavat kaupunkirakennetta, toimivat fyysisinä esteinä jo-pa saman kaupunginosan sisällä ja haittaavat siten palvelujen saavutettavuutta. Ilmakuva: Kaupunkimittaus

Eräs visio Lahdenväylän maankäytöstä 2050.Kuva: Jaakko Kaarala

Olennaista joukkoliikenteen solmu-kohtien ja merkittävien raideliikenteen pysäkkien ympäristössä on kehittää niis-tä osakeskuksia, joissa lähipalvelut ovat kävely- tai pyöräilyetäisyydellä. Palvelut tarvitsevat tuekseen tiivistä asunto- ja työpaikkarakentamista. Yleiskaavan yk-si keskeisimpiä lähtökohtia hyvän kau-punkielämän ja ekotehokkaan kaupun-kirakenteen näkökulmasta on varmis-taa kaupunginosien lähipalvelut ja mah-dollistaa liikkuminen sujuvalla joukkolii-kenteellä niihin palveluihin ja työpaikoil-le, jotka eivät löydy kotikaupunginosasta.

Yleiskaavatyössä selvitetään toise-na pääteemana, millaisia maankäytön mahdollisuuksia avautuu, jos ulosme-

17

sia kokonaisvaltaisia ratkaisuja.Täydennysrakentaminen on edelleen

vahvassa roolissa uudessa yleiskaava-työssä. Alueita, joissa väestö ennusteen mukaan on vähenemässä, on tarkastelta-va erityisesti. Vaarana on palvelujen vä-heneminen ja sitä kautta alueiden eriar-voistuminen. Lisärakentaminen tonteilla nousee yhä tärkeämmäksi 1960-1970-lu-vun alueilla, missä on suuri rakennusten korjausvelka. Lisärakentaminen on keino rahoittaa korjauksia taloyhtiöissä. Lisära-kentamisen problematiikka pysäköin-tiratkaisuineen sekä maankäyttökorva-uskysymykset ja uudet asumisen mallit nousevat keskeisiksi kysymyksiksi. Pysä-köinti määrittää pitkälle lisärakentamisen taloudelliset edellytykset. Ainoastaan pysäköinnin kokonaisvaltainen ja talou-dellisesti järkevä ratkaisumalli voi suures-sa mittakaavassa ratkaista lisärakentami-seen liittyvät nykyiset esteet. Täydennys-rakentamisen edistämisestä on käynnis-tynyt selvitystöitä.

Ilmakuva Myllypuron keskuksen täydennysrakenta-misvaiheesta 2010. Rakenteilla 2012 valmistuneet uusi kauppakeskus asuntoineen ja keskusterveys-asema. Etualalla 2008 valmistuneet asuinkorttelit. Ilmakuva: Kaupunkimittaus

noväyliä asteittain tai osittain tunneloi-daan, katetaan tai muutetaan mootto-riteistä tai moottoritiemäisistä kaduista kaupunkibulevardeiksi tai tehdään muita toteutusratkaisuja, joilla moottoritiemäis-tä ympäristöä voidaan kehittää kaupun-kimaisemmaksi ja löytää uusia rakenta-misalueita. Työssä kartoitetaan myös täl-laisten muutosten teknisiä, taloudellisia ja muita reunaehtoja. Moottoritiemäis-ten alueiden ympäristöjen ottamisella tehokkaammin rakentamiskäyttöön, on kantakaupungin tiivistä korttelirakennet-ta mahdollisuus laajentaa ja haluttaessa kasvattaa kiinni esikaupunkivyöhykkee-seen. Se on myös luonnollinen ja eko-tehokas kehityskulku kasvavassa kau-pungissa, joka ei vähennä kantakaupun-gin vetovoimaa vaan laajentaa houkutte-levaa tiivistä ydinaluetta. Samalla suur-ten väylien estevaikutusta on mahdolli-suus poistaa tai vähentää myös esikau-pungeissa. Myös väylien meluhaittojen vähentämiseen on mahdollista etsiä uu-

18

Yleiskaavan palveluita ja elinkeinotoimintaa koskevat selvitykset

Yritykset, kauppa ja palvelut ovat yksi laaja kokonaisuus yleiskaavatyön selvi-tyksissä. Vuoden 2012 on käynnistetty ja valmistumassa Yritysalueselvitys Hel-singin nykyisistä työpaikka-alueista, Yri-tysalueiden markkinalähtöiset skenaari-ot sekä selvitys alueellisista yrityskluste-reista.

Helsingin yritysalueselvityksessä on tarkasteltu voimassa olevan yleiskaava 2002:n työpaikka-alueiden sekä muiden työpaikkatihentymien kehitystä. Yritys-alueiden markkinalähtöisissä skenaari-oissa puolestaan selvitetään Helsingin ja pääkaupunkiseudun yritysalueita kysyn-tälähtöisesti yritysten sekä elinkeinora-kenteen näkökohdista. Alueellisia yritys-

klustereita koskevassa selvityksessä sy-vennytään tiettyjen alojen sekä alueiden yritysryppäisiin ja verkostoihin. Näiden selvitysten pohjalta pyritään muodosta-maan lähtökohtia ja periaatteita yritysalu-eiden suunnitteluun yleiskaavassa.

Vuoden 2013 aikana käynnistyy kau-pan ja julkisten palvelujen palveluverkko-selvitys. Palveluverkkoselvityksessä tar-kastellaan erikoiskaupan ja päivittäista-varakaupan myymäläverkon nykytilan-netta sekä arvioidaan tulevia tilatarpeita ennakoidun väestön kasvun, ostovoiman muutosten sekä saavutettavuustarkaste-lujen perusteella. Selvitys laaditaan yleis-kaavan kaupan palveluverkkoa koskevien ratkaisujen tueksi ja siinä pyritään muo-dostamaan näkemys tavoitteellisesta kaupan palveluverkosta tulevaisuudessa.

Pääkaupunkiseudun työpaikkatihentymät 2009.

19

Yleiskaavan viheralueselvitykset

Viheralueet ovat osa kestävää kaupunki-rakennetta. Kaupunkirakenteen tiivistä-minen edellyttää viheralueiden tavoitteel-lista kehittämistä. Yleiskaavatyön pohjak-si laadittavassa Viheralueiden strategi-sessa kehityskuvassa (VISTRA) muodos-tetaan näkemys Helsingin viheraluera-kenteesta tulevaisuudessa. Työn aikana tehdään tarkasteluja ja suunnitelmia vir-kistykseen, kulttuuriympäristöön, maise-maan ja luontoon liittyvistä kysymyksis-tä. Teemoina ovat erityisesti viher- ja vir-kistysalueiden toiminnallinen kehittämi-nen, viherverkostokaupunki, maiseman kulttuuriarvojen vaaliminen ja arvotta-minen, ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen viheralueilla, luonnon mo-nimuotoisuuden turvaaminen, hulevesi-en hallinta, pienvedet sekä rannat.

Helsingin maantieteellinen sijainti, suurten vaihtelujen ilmasto, vaihteleva kallioperä, laaja merialue saaristoineen, jokilaaksot ja erilaiset pienvedet ovat pe-rustana maisemalle ja luonnon moni-muotoisuudelle. Virkistysverkosto muo-dostuu lähipuistoista, liikunta- ja virkis-tyspalveluista, kaupunginosapuistoista, laajoista viheralueista metsineen, ran-noista, saaristosta ja monimuotoises-ta kaupunkiluonnosta. Kulttuurihistorial-

lisesti, maisemallisesti ja luonnonsuoje-lun kannalta arvokkaita alueita kehitetään niiden arvot säilyttäen. Tärkeää on säilyt-tää ja kehittää myös Helsingille tyypillisiä metsiä, rantoja, pienvesien ympäristöjä ja kulttuuriympäristöjä. Näitten tavoittei-den huomioon ottaminen on osa yleis-kaavatyötä.

Yleiskaavan kulttuuriperintöä ja rakennettua ympäristöä koskevat selvitykset

Rakennetun ympäristön historialliset ker-rostumat ja sitä kautta muotoutuneet eri-laiset rakennetun ympäristön tyypit ovat keskeinen Helsingin identiteettitekijä. Ra-kennetun ympäristön ylläpito ja sen arvo-jen vaaliminen on osa kulttuurisesti kes-tävää kehitystä. Helsingin erityispiirtei-tä eurooppalaisena pääkaupunkina ovat empiren ruutukaava ja 1900-luvun arkki-tehtuuriperintö eli rakennusperinnön eu-rooppalaisittain nuori ikä. Helsingin his-toriassa ja rakennusperinnön kehitykses-sä keskeistä on ollut merellisyys ja kau-pungille luonteenomainen silhuetti. Hel-singissä on vahva puutarhataiteen perin-tö, johon sisältyy kartano- ja huvilakult-tuuri ja hienot historialliset puistot. Hel-singissä on yksi maailmanperintökohde Suomenlinna. Olemassa olevia kulttuuri-perintöä ja rakennettua ympäristöä kos-kevia selvityksiä tarkennetaan kaavatyön kuluessa. Syksyllä 2012 on käynnistynyt Helsingin I maailmansodan linnoitusvyö-hykettä koskeva selvitys kaupunkisuun-nitteluviraston, museoviraston ja kau-punginmuseon yhteistyönä.

Siltamäkeä. Kuva: Simo Karisalo

Vesalan Aarrepuisto. Kuva: Pirjo Ruotsalainen

20

Yleiskaavan liikenneselvitykset ja –suunnitelmat

Helsingin seudun 14 kunnan alueelle Helsingin Seudun Liikenne kuntayhty-män (HSL) johdolla vuonna 2011 valmis-tunut Helsingin seudun liikennejärjestel-mäsuunnitelma HLJ 2011 on merkittä-vin Helsingin uuden yleiskaavan laatimis-ta palveleva liikennesuunnitelma. HLJ 2011:n yhteydessä tehtiin seudun maan-käyttö- ja raideliikenneselvitys 2050 MA-RA sekä rinnan sen kanssa Helsingin rai-deliikenteen verkkoselvitys RAVELI kau-punkisuunnitteluviraston vetämänä yh-teistyössä HSL:n kanssa. Viime mainit-tua selvitystä kehitetään ja päivitetään edelleen uuden yleiskaavatyön edetessä.

RAVELI:n tavoitteellinen raideliikenne-verkko perustuu kolmeen uuteen rauta-tiehen: Pisara-rataan, Lentorataan ja rau-tatieyhteyteen Helsingistä itään (Helsin-

ki Pietari-rata eli HEPI-rata), joka uudes-sa maakuntakaavassa on linjattu Lento-radalta Keravalla erkanevasti pohjoisen Sipoon kautta Porvoon suuntaan.

Helsingin seudun liikennejärjestelmä-suunnitelman HLJ 2015 eli uuden HLJ:n tekeminen on alkanut HSL:n johdolla seudun kuntien, Liikenneviraston, ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton yhteis-työnä. Helsingin uutta yleiskaavaa teh-dään rinnan ja vuorovaikutteisesti HLJ 2015:n kanssa sekä samassa aikataulus-sa laadittavan Helsingin seudun maan-käyttösuunnitelman kanssa.

Tärkeitä käynnissä olevia liikennetut-kimuksia - joiden avulla saadaan ajanta-sainen kuva liikkumisesta seudulla sekä voidaan päivittää liikenne-ennustejärjes-telmä - ovat mm. henkilöhaastattelutut-kimus, jossa selvitetään Helsingin seu-dun asukkaiden liikkumistottumuksia ja

satamatutkimus, jolla tutkitaan Helsin-gin autolauttasatamien tavaraliikenteen suuntautumista. Satamatutkimus aloit-taa vuosina 2012–14 toteutettavan ta-varaliikenteen tutkimuskokonaisuuden, jonka avulla selvitetään seudun tavaralii-kenteen nykytilaa ja päivitetään liikenne-ennustejärjestelmään tavaraliikenteen ai-heuttama kuormitus.

Pääliikenneverkon uudet toteuttamis-hankkeet ideoidaan ja määritellään lyhy-en ja pitkän aikavälin toteuttamiskohteik-si sekä varauksiksi. Lisäksi selvitetään terminaalien sijoitusalueet sekä joukko-liikenteen että tavaraliikenteen osalta.

Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittelytyön tulokset tarkistetaan ja tarkennetaan Helsingin kaupungin alueen osalta. Lisäksi määri-tellään Helsingin pääpyöräverkon tavoi-tetila vuodeksi 2050.

Yleiskaavassa luodaan maankäytöllä edellytyksiä erilaisille tulevaisuuksille.

21

Yleiskaavan tekniset selvitykset

Helsingissä on paljon yhdyskunnan huol-toa palvelevaa teknistä infrastruktuuria paikoilla, jonne esimerkiksi täydennys-rakentaminen muista syystä olisi hyvin-kin mahdollista tai toivottavaa kaupun-ginosien kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta. Toisaalta tulisi löytää uu-sia yhdyskuntatekniseen huoltoon tarvit-tavia ja soveltuvia alueita. Kaupungin tek-ninen huolto on jo nykyisin ja jatkossa yhä enemmän seudullisesti ratkaistava asia. Yleiskaavan tarkastelutarkkuudella ja aikajänteellä teknisen infrastruktuurin osalta on kysymys erityisesti yhdyskun-nan huoltovarmuuden turvaamisesta.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät selvitykset

Tällä hetkellä erityisesti yleiskaavatyö-tä varten on tekeillä Ecocity Evaluator –menetelmällä tehtävä tarkastelu Helsin-gin seudun vaihtoehtoisten alueellisten väestönkasvuskenaarioiden ilmastovai-kutuksista. Lähtökohtana työssä on, et-tä seudun väestömäärä tulee yleiskaavan aikatähtäimessä kasvamaan merkittäväs-ti, jolloin etenkin liikenteestä aiheutuvat ilmastopäästöt tulevat määräytymään pitkälti sen mukaan, miten väestönkas-vu tulee Helsingin seudulla sijoittumaan.

Voimalinjojen sijoittuminen on tärkeä kysymys tii-vistyvässä kaupunkirakenteessa.

Kuva: Marja Piimies

Merisatamaranta 2011. Kuva: Marja Piimies

22

MUUT SELVITYKSET JA SUUNNITELMATTeemakohtaisesti on edellä kuvattu val-mistuneita sekä tekeillä olevia suunnitel-mia ja selvityksiä.

Lisäksi yleiskaavatyössä käytetään lu-kuisia aiemmin laadittuja strategioita, oh-jelmia ja selvityksiä, jotka liittyvät raken-nettuun kulttuuriympäristöön, asumi-seen, liikenteeseen, luontoon, viheraluei-siin ja maisemaan, asuntokaavavarantoi-hin, työpaikka-alueisiin ja kauppaan, yh-dyskuntatekniseen huoltoon, maanalai-seen rakentamiseen, ilmastonmuutok-seen ja ympäristöterveyteen. Näitten sel-vitysten ajantasaisuus ja merkitys yleis-kaavan tavoitteiden ja ratkaisujen kan-nalta arvioidaan. Mahdollisin osin mui-ta selvityksiä käytetään hyväksi yleiskaa-vatyössä.

SUUNNITTELUA TUKEVAT UUDET TYÖKALUTKaupunkisuunnitteluvirastossa kehitet-tyä kaavoituksen arviointi- ja seuranta-työkalua (KARVI) ollaan laajentamassa yhteistyössä pääkaupunkiseudun kun-tien kanssa palvelemaan myös suunnit-telua. Tällä hetkellä Espoon ja Vantaan maankäytön painepistealueet on yhdis-tetty yhteiselle karttapohjalle yhteneväi-sin arviointikriteerein. Kartalla on näh-tävissä kuinka hyvin kaupunkirakenteen muutokset edesauttavat julkisen liiken-teen saavutettavuutta ja samalla epäjat-kuvuuskohdat rakenteessa tulevat esiin.

Helsinki on samanaikaisesti yleiskaa-vaprosessin kanssa kehittämässä kaavoi-tuksen ekotehokkuuden arviointityöka-lua yhdessä 13:n muun kaupungin sekä alan keskeisten tutkimuslaitosten kans-

sa (VTT, SYKE, Aalto-yliopisto). Helsin-ki on jo aiemmin kehittänyt ja käyttänyt tämän tyyppistä työkalua VTT:n kanssa yhteistyössä (HEKO). Arviointityökalus-ta on käyttökokemuksia osayleiskaava-tasoisten suunnitelmien arvioinnissa ja jatkossa tullaan Helsingin osalta keskit-tymään yleiskaavantasoisen arviointimal-lin kehittämiseen.

Kaavoituksen arviointi- ja seurantatyökalua on mahdollista kehittää seudullisiin tarpeisiin.

23

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 § :n mu-kaan kaavan tulee perustua riittäviin tut-kimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laaditta-essa on tarpeellisessa määrin selvitettä-vä suunnitelman toteuttamisen ympäris-tövaikutukset, mukaan lukien yhdyskun-tataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen1§:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäes-sä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annet-tava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioi-

Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arvioinnissa on mahdollisuus käyttää myös uusia suunnittelua tukevia työkaluja. Kuva kaavan ekotehokkuuden arviointityökalusta (HEKO)

max (suurin ekojälki)

Kohdealue

normaali-taso

min (pieni ekojälki)

Alueen ekojälki kokonaisuudessaanMitä pienempi sininen alue sitä ekotehokkaampi

(teoreettinen vaihteluväli on koko värillinen vyöhyke)

da suunnitelman toteuttamisen merkit-tävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja il-mastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdys-kunta- ja energiatalouteen sekä liikentee-seen sekä kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympä-ristöön.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja muut asiantuntijat arvioivat kaavan toteutta-misen vaikutuksia koko kaavatyön ajan. Vaikutusarvioinnit pohjautuvat olemassa oleviin sekä kaavaprosessin kuluessa laa-dittaviin selvityksiin.

24

Viestintä ja vuorovaikutus

Yleiskaavahankkeen viestinnän ja vuo-rovaikutuksen keskeisenä tavoitteena on kaupungin tulevaisuudesta käytävän keskustelun herättäminen ja tukeminen. Onnistuneella viestinnällä voidaan lisä-tä kaavoitusprosessia koskevaa ymmär-rystä, havainnollistaa kaupungin kehityk-seen vaikuttavia muutosvoimia, aktivoida kaupunkilaisia ja eri sidosryhmiä osallis-tumaan prosessiin ja tuomaan sitä kautta myös sisällöllistä panosta kaavatyöhön.

Pelkkä perinteinen viranomaisviestin-tä ei riitä tämän kaltaisessa hankkeessa. Yleiskaavaprosessissa on tärkeää osallis-taa mahdollisimman iso määrä helsinki-läisiä ja pyrkiä synnyttämään moniäänis-tä ja jopa rönsyilevää keskustelua. Tä-mä tarvitsee toteutuakseen myös mark-kinoinnillisia panostuksia. Yleiskaavalle suunnitellaan oma ilme, jota käytetään hankkeen viestinnässä. Tämä ilme näkyy esimerkiksi verkkosivuilla, markkinoin-tiaineistoissa, julisteissa, mahdollisesti joissakin julkaisuissa ja kartoissa.

Viestinnässä käytetään monipuolista keinovalikoimaa. Olennaista on, että vies-tintä on avointa, ennakoivaa ja kiinnosta-vaa. Asioista pitää voida kertoa mahdol-lisimman aikaisessa vaiheessa sekä ym-märrettävällä tavalla. Viestinnässä pyri-tään siihen, että se on luonteeltaan mut-katonta sekä osallistumiseen innostavaa. Vaikka itse kaava on juridinen asiakirja ja siihen liittyvä päätöksenteko on vahvas-ti määrämuotoista, ei viestinnän tarvitse olla tylsää ja byrokraattista.

Verkkoviestinnällä on keskeinen roo-li. Yleiskaavan verkkosivusto julkistetaan samaan aikaan kun hanke käynnistyy vi-rallisesti. Sivusto toteutetaan blogityyp-pisenä ja siinä käytetään avoimen läh-dekoodin ohjelmistoa. Sivusto tulee ole-maan vahvasti toimitettu sekä vuorovai-kutteinen. Blogityyppinen käsittelytapa mahdollistaa yleiskaavaan liittyvien tee-mojen moniulotteisen ja taustoittavan käsittelyn. Lisäksi kaikki artikkelit ovat si-vuston käyttäjien vapaasti kommentoita-vissa. Keskustelua myös seurataan tiiviis-

ti ja siihen reagoidaan nopeasti. Lisäksi hankkeen kuluessa hyödynnetään sosi-aalista mediaa vaikkapa erilaisten yleis-kaavaan liittyvien tilaisuuksien markki-noinnissa.

Myös yleiskaavan mediaviestintä tu-lee olemaan aktiivista. Mediatiedotteita julkaistaan aina kun hankkeessa tapah-tuu jotakin kiinnostavaa, siis myös muul-loin kuin virallisen päätöksenteon yhte-ydessä. Prosessin kuluessa saatetaan järjestää lehdistötilaisuuksia, medialle suunnattuja taustatapaamisia ja lehdis-tölle räätälöityjä muita tapahtumia yleis-kaavaan liittyvistä teemoista.

Yleiskaavan valmistelun kuluessa py-ritään toteuttamaan myös aktiivista suo-raa asukasviestintää ja vuorovaikuttei-sia tapahtumia. Prosessin käynnistyessä aloitetaan yleisötilaisuuksien sarja. Kai-kille avoimissa kaupungin tulevaisuutta käsittelevissä seminaareissa käsitellään yleiskaavan teemoja. Samoja teemoja käsitellään myös pienemmille erityiskoh-deryhmille suunnatuissa tilaisuuksissa. Yleiskaava on vahvasti esillä myös huhti-kuussa 2013 Laiturilla järjestettävillä kau-punkisuunnittelumessuilla.

25

Uusi yleiskaava koostuu kolmesta osios-ta: visiosta 2050, yleiskaavakartasta se-lostuksineen ja selventävine materiaalei-neen sekä toteuttamisohjelmasta.

Visio 2050Maankäytön visio, eräänlainen kehitys-kuva on pitkän aikavälin tavoitetila 2050. Yleiskaava ei voi olla vain nykytilanteen toteava, vaan sen on otettava kantaa pitkän tähtäimen kehityskulkuun, vaik-ka se samalla perustelee ja antaa suun-taa myös lyhyellä aikavälillä tapahtuville muutoksille.

Tavoitevuosi on asetettu vuoteen 2050 saakka, koska aikajänne yleiskaa-vasta asemakaavoituksen kautta raken-nusten valmistumiseen isoilla projektiko-konaisuuksilla on helpostikin 30–40 vuot-ta. Yleiskaava kuitenkin ohjaa asemakaa-voitusta lyhyemmällä aikajänteellä, kun-nes on tarpeen laatia jälleen uusi yleis-kaava.

Visiotyön rungoksi on noussut ajatus raideliikenteen verkostokaupungista ja laajenevasta vahvasta pääkeskuksesta - kantakaupungista. Seudullinen tarkaste-lu ja seudullinen verkosto on osa visio-työskentelyä, lisäksi visiotyössä on kan-sainvälinen ulottuvuus. Visiotyössä huo-mioidaan ne erityispiirteet, joilla Helsin-ki pystyy kilpailemaan kansainvälisten suurkaupunkien joukossa.

Kevään 2012 virkamiestyöryhmien se-kä workhshoppien työskentely on käyn-nistänyt visiotyötä, jota jatketaan vuoro-vaikutuksessa kaupunkilaisten ja sidos-ryhmien kanssa siten, että visio tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsitte-lyyn syksyllä 2013.

YleiskaavakarttaKaavakartta kaavaselostuksineen ja täy-dentävine materiaaleineen on oikeusvai-kutteinen asiakirja, joka ohjaa asemakaa-voitusta lyhyemmällä aikavälillä, arviolta 2018–2030. Kaavan rakenne ja tarkkuus

määräytyy viime kädessä sen mukaan, mitä asioita on tarpeen määrätä tässä kaavassa ja mitkä asiat puolestaan vaa-tivat joustovaraa.

Toteutusohjelma

Yleiskaava tarvitsee myös toteutusohjel-man, jossa tarkemmin selostetaan aika-taulu ja miten tavoitteisiin päästään, mit-kä alueet ovat ensisijaisia asemakaavoi-tuskohteita (toteuttamisjärjestys). Aja-tuksena on, että strategisesti tärkeimmät kohteet asemakaavoitetaan ensin.

Paikkatietomenetelmien käyttäminen on osa yleiskaavatyötä. Toteuttamisohjel-ma voi olla myös paikkatietona kartassa.

Kaavan rakenne

26

Kaavan aikataulu

Yleiskaavatyö tulee vireille 13.11.2012 päivätyllä osallistumis- ja arviointisuun-nitelmalla. Kaavan visiotyö tehdään vuo-den 2013 aikana. Kaavaluonnos valmis-tellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn 2014 ja kaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua 2015.

1