Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Henkinen valmennus
Motivaatio ja tavoitteiden asettaminen
Jukka Pyhäjoki
p.0405251773
Taustaa
• Ihmisten valmentamista ja ohjaamista kädet savessa vuodesta 1987. Nuorten, vammaisten, perheiden, päihdeongelmaisten, joukkueiden, valmentajien, työyhteisöjen ja organisaatioiden kanssa.
• Nuoriso-ohjaaja (liikuntapainotus), kasvatustieteilijä, filosofinen praktikko, perheterapeutti, työnohjaaja, NLP-trainer, rentoutus- ja suggestio-ohjaaja, Mental Manager.
• Oma urheilu-ura yleisurheilua ja lentopalloa. Lentistä juniorina Sm-tasolla ja aikuisena kakkosdivarissa ja Fudista nelosdivarissa.
• Salibandya vuodesta 1991 HAUssa. Divaritasolla 3 vuotta pelaajavalmentaja + kapteeni Haun kulta-aikana. Ikäukoissa Sm-kultaa & Em-kultaa.
• Steelersissä päävalmentajan ja pelaajien apuna 2013-2016.
• 10 v. kilpaurheilijan tytön isä. ”Neljän K:n sääntö: kannusta, kuljeta, kustanna ja kontrolloi”
14.11.2016 Jukka Pyhäjoki
Taustaa • Ohjaavia periaatteita / uskomuksia ihmisten valmentamisesta:
– ”Kuinka saattaa toinen ihminen siihen tilaan, että hän haluaa muuttua tai hän saa potentiaalinsa käyttöön?”
V: ”I don`t know, but let`s find out it” – ”Millainen tuki-kontrolli yhdistelmä toimii ko. tilanteessa?” – ”Kaikki toiminta on kokeilevaa” –> ”Jos tuhat kananmunaa on mätiä, onko
1001 mätä?” – Tietoinen ennakointi (ota kiintopiste), tekeminen ja tekemisen reflektointi
(tapahtuiko niin kuin ennakoin) -> Lopputulema (mitä opin ja miten jatkan tästä)
– ”Kuinka puhua niin, että toisessa syntyy halu kuunnella ja kuinka kuunnella niin, että toisessa syntyy halu puhua?”
– ”Jos et voi `raitistaa´ toista ihmistä, niin voit aina `raitistaa´ teidän välistä suhdetta”
– Jatkuva kehittyminen ja oppiminen -> valmiiksi ei kannata tulla! – ”Oikea toimenpide väärään aikaan, on väärä toimenpide” – Toiminnan vastavuoroisuus ja holistisuus -> ”Ensin oli suhde” – ”Vain voimavaroja voi tukea”
14.11.2016 Jukka Pyhäjoki
Mitä on henkinen valmennus? • Pyritään vaikuttamaan asenteisiimme, ajatteluumme ja tunteisiimme ja niiden
kautta suoritukseemme.
• Tähtää siihen, että ihminen voi hyödyntää taitoja ja kykyjä maksimaalisesti, harjoitella tavoitteellisemmin ja keskittyneemmin sekä onnistua kilpailussa oman potentiaalin mukaisesti.
• Osa kokonaisuutta (vain mielikuvitus rajana) – kytkeytyy taitoon (venyttely, mielikuvat) ja fysiikkaan (hyvä tuntuma ja kunto on yhteydessä
osaamiseen, itseluottamukseen ja flow-tilaan pääsemiseen).
– Vastavuoroisuus ja systeemisyys
– Roope Vainio: ”Uloshengityksellä varmista, että vatsalihas tekee työtä”
• Luontaista ja harjoiteltavissa • Ville: ”Mietin etukäteen tilanteita”,
• Gretzky: ”Näen kiekon etukäteen maalissa”,
• Tia 7 v.: ” Mietin positiivisia asioita/osaamista (sisäinen puhe), näen vain tyhjän jään ja olkapäällä mulla on turvana lempipehmo”
• 40-60% menestyksestä psyykkisiä tekijöitä. Lahjakkuus ei ratkaise - valinnat ratkaisevat. Tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta kuinka tehdä se. Menestys vaatii poistumista mukavuusalueelta, jonne tunteet pyrkivät viemään. Tunne voittaa järjen.
• Larssen: ”Pystyt parempaan kuin luuletkaan! Osaat jos haluat. Kun vain ensin päätät, mitä haluat.”
14.11.2016 Jukka Pyhäjoki
Miksi? Mitä hyötyä?
• Fysiologiset hyödyt
esim. Suggestiorentoutus parantaa unen laatua, veran maitohappopitoisuus laskee, lihasjännitys vähenee, aineenvaihdunta tasapainottuu, hapenkulutus pienenee, sydämen syke pienenee, stressihormonien määrä vähenee, vastustuskyky paranee.
• Psykologiset hyödyt (Itsetunto, identiteetti, motivaatio, tunnetaidot ym.)
• Arkiset hyödyt (esim. tunteiden hallinta muissa suhteissa, tavoitteellinen toiminta, keskittyminen koulussa töissä, saada paras esiin)
• Tulokselliset/pelilliset hyödyt (”kilpailemista opitaan kilpailemalla” ”voittamista voittamalla” ”harjoittelua harjoittelemalla”)
14.11.2016 Jukka Pyhäjoki
Osa elämää, harjoittelua ja valmistautumista kilpailemiseen – kuinka löytää Flow?
Ravinto, lepo,
vapaa-aika
Harjoittelu • Fyysinen
• Tekninen/taktinen
• Psyykkinen
Läheiset, kaverit,
opiskelu, työ
14.11.2016 Jukka Pyhäjoki
Optimaalinen suoritus: •60min. – 60s. – hetki • Pallollinen – palloton • Hyökkääminen – puolustaminen • Minä - joukkue
Keho & käyttäytyminen
Tunteet Ajatukset
14.11.2016 Jukka Pyhäjoki
Optimaalinen suoritus (Flow)
• Hengitys, jännitykset • Asennot, ryhti, ilmeet • Liike, rytmi
• Sanallinen ja sanaton viestintä • Päätöksenteko • Suoritus, toiminta
• Fokus • Sisäinen puhe • Mielikuvat
• + / - / 0 • Energiataso • Nimi, väri, kohta kehossa
Mistä koostuu urheilijan (joukkueen) psyykkiset valmiudet ja taidot?
• Tavoitteet • Arkielämä ja läheiset ihmiset • Hyvä joukkue- ja ryhmähenki • Panostaminen harjoittelun laatuun • Mielikuvien käyttö • Keskittyminen • Jännityksen ym. tunteiden ”hallinta” • Relax and enjoy • Rutiinit & rituaalit • Arviointi ja seuranta
14.11.2016 Jukka Pyhäjoki
Miten valmentaa psyykkisiä taitoja?
• Fokus urheilijassa (ainutkertainen ja yksilöllinen persoona)
• Vuorovaikutuksellisuus (isot korvat, ehdoitta kuuntelu) – otollinen aika!
• Tavoite- ja ratkaisukeskeisyys
• Menneisyys – nykyisyys – tulevaisuus
• Motivaatio (urheilemisen ilo ja nautinto) = päämäärä x toimintauskomukset (kyky ja konteksti) x emootiot (Ford 1992).
Harjoittelumotivaatio on suhdeominaisuus.
• Rentoutumisen taidot
14.11.2016 Jukka Pyhäjoki
”Sen minkä ilotta oppii, surutta unohtaa”
• Oppimisen ilo: – Mistä sinä löydät oppimisen ilon?
1)
2)
3)
– Miten käytät tätä oppimisen iloa urheilussa?
– Miten hyödynnät urheilun tuomaa iloa muussa elämässä?
– Miten käytät tätä, kun valmennat / ohjaat / kasvatat muita?
Motivaatio ja motivoiminen
• Motivaatio (urheilemisen ilo ja nautinto) = päämäärä x toimintauskomukset (kyky ja konteksti) x emootiot (Ford 1992).
• Motivaatio on suhdeominaisuus.
• Urheilijan valmentaminen tuen ja kontrollin yhdistämisenä.
Miten motivaatio ja empoverment rakentuu? (Ford & Siitonen)
PÄÄMÄÄRÄT
KYKYUSKOMUKSET
KONTEKSTI- USKOMUKSET
EMOOTIOT
¤ Toivotut tulevaisuuden tilat - henkilökohtaisten päämäärien asettaminen - halu ymmärtämiseen -halu menestyä -osallistuminen yhteisten päämäärien asettamiseen
¤ Vapaus - valinnanvapaus - vapaaehtoisuus - itsemäärääminen - autonomisuus
¤ Arvot - vrt. Agassi
¤ Minäkäsitys - minäkuva - itsetunto - identiteetti
¤ Itseluottamus ¤ Itsearvostus ¤Tehokkuususkomus ¤ Vastuu
¤ Hyväksyntä - tervetulleeksi kokeminen
¤ Arvostus, luottamus & kunnioitus ¤ Ilmapiiri - turvallisuus - avoimuus - ennakkoluulottomuus - rohkaiseminen - tukeminen
¤ Toimintavapaus - oma kontrolli ¤ Autenttisuus ¤ Yhteistoiminta, kollegiaalisuus & tasa-arvoisuus
¤ Säätelevä ja energisoiva toiminta ¤ Positiivinen lataus -innostuneisuus
¤ Toiveikkuus ¤ Onnistuminen ja epäonnistuminen ¤ Eettisyys - ihmisen äänen kuunteleminen
Motivaatio on suhdeominaisuus
• ”Motivaatio on sellainen suhde, jossa urheilija kokee tuen ja kontrollin yhdistelmän olevan riittävästi hänen omien pyrkimystensä ja tarkoitustensa suunnassa” (Arnkil & Erikson 1995)
• Kaikissa suhteissa on valtaa. Suhteet ei ole symmetrisiä. Vallankäyttöä ei pidä pelätä, vaan tutkia. Milloin vallankäyttöni on voimaannuttavaa ja milloin tuhoavaa?
TUKI ------ KONTROLLI
VOIMAANTUMINEN
ALISTAMINEN
Omien arvojen/normien puskeminen
Riippuvuus
Oman hallinnan lisääntyminen
Toimintakyvyn kasvu
Ihmisten valmentaminen on tuen ja kontrollin yhdistämistä
• Ei vastakkaisia, vaan samansuuntaisia. Selittyvät muutospyrkimysten kautta
”Tuki on meneillään olevien prosessien ylläpitämistä ja voimistamista toivotun muutoksen aikaansaamiseksi tai epätoivotun muutoksen ehkäisemiseksi. Kontrolli on meneillään olevien prosessien rajoittamista epätoivotun tilanteen muuttamiseksi ja toivotun muutoksen aikaansaamiseksi.”
• Millainen tuki-kontrolli yhdistelmä auttaisi tässä ainutkertaisessa tilanteessa?
•Muuntelen toimintaani ja pohdin seurauksia
• Mitä tapahtuu jos teen X?
• Toiminnan aiotut ja aikomattomat seuraukset
Sopivasti toisin vuorovaikutuksessa?
14.11.2016 15
Mukaan meneminen
"Lisää samaa": valmentajan ja urheilijan toimintakuviot samanlaisia; tuki toistaa aiempia ratkaisuyrityksiä; kontakti säilyy- ei muutosta
Toisin toimiminen
“Liian erilaista” ja puskemista: Osapuolet eivät ymmärrä toisiaan; ehdotetut toimintatavat ovat uhkaavasti toisin; tarjottu tuki liian toisin, ristiriitoja
Sopivasti toisin
Dialogin aloittaminen: huolen puheeksiotto; tavoitekeskustelut; vaihtoehtoisten tapojen etsintä ja kokeilu
Tavoitteet
”Neuvoisitko mihin minun pitää mennä tästä?” (Liisa)
”No, se riippuu siitä, mihin haluat päästä?”, sanoi kissa
”Minä en kyllä oikein tiedä…”, sanoi Liisa
”Sitten ei ole väliä minnepäin menet”, sanoi kissa
”Kunhan pääsen jonnekin”, Liisa selitti
”Jonnekin sinä kyllä pääset, jos vain jatkat kävelemistä tarpeeksi kauan” vastasi kissa
Millainen on hyvä tavoite?
-
-
-
-
Hyvä tavoite:
• Itse asetettu (urheilijan hyvä arki keskiössä)
• Mitattavissa, arvioitavissa ja seurattavissa
• Selkeä, ymmärrettävä ja tuottaa mielihyvää
• Tarpeeksi haastava
• Kirjoitettu (preesens ja tavoitekieli)
• Numeerinen tai tunne.
• Vaikuttaa tunteisiin (pelkkä ajattelu lisää motivaatiota)
14.11.2016 Jukka Pyhäjoki
Malli dialogisille kehityskeskusteluille ja tavoitteiden rakentamiselle
1) Nykytilan arviointi / missä kehitytty? • Uskomukset, arvot, motivaatio • Taitotaso • Fyysiset ominaisuudet • Vahvuudet (persoona, henkiset ominaisuudet) • Esteet/haasteet/huolet (talous, ihmissuhteet, työ/opiskelu, uskomukset jne.) ja
niiden voittaminen
2) Unelma/visio + välitavoitteet 3) Kehittymistavoitteet
• Tekniikka • Fysiikka • Henkiset taidot • Pelikäsitys/taktiset taidot • Sosiaaliset taidot • Elämäntavat
4) Tilannetavoitteet • Harjoitustavoitteet • Kilpailu- tai ottelutavoitteet
14.11.2016 Jukka Pyhäjoki
Esimerkki tavoitteiden rakentamisesta urheilijan kanssa (Forsell 2012)
1.Unelma/visio: Pelata ammatikseen ulkomailla
2.Osatavoitteet: – Aluejoukkue ja nuorten maajoukkue
– Urheiluakatemia
– Nousta liigaan
– Pelata arvokisoissa Suomen paita päällä
3.Kehitystavoitteet: – Minulla on kovat ja tarkat syötöt sekä kämmen- että rystypuolelta -> 80 % omille ja
havaitsen(myös valmentaja) syöttökovuuden kehittymisen
– Juoksukunto -> xx juoksutestissä juoksen xx ajan.
– Rannelaukauksesta on tullut tavaramerkkini.
– Uskallan pitää palloa ahtaissa paikoissa
4. Harjoitustavoitteet – Pyrin harjoituksissa haastamaan joukkueeni parhaita pelaajia
– Maalintekoharjoituksissa kohdistan laukaukseni alakulmiin
– Kirjaan harjoituksien jälkeen 3 asiaa, jota tein hyvin
5. Ottelutavoitteet – Joka pelissä pisteille
– Voitan 90% kaksinkamppailuista
– Unohdan virheeni 10 sek. päästä vaihtopenkillä ja suuntaan ajatuksen seuraavaan vaihtoon
– Kannustan muita ja itseäni(sisäisesti)
14.11.2016 Jukka Pyhäjoki
21
Dialogisen valmentamisen lähtökohtia:
• Usko ihmiseen - "Dialogi vaatii syvän uskon ihmiseen, uskoa hänen kykyynsä kehittyä ja
uudistua, luoda ja uudelleen luoda, uskoa hänen haluunsa tulla täydemmäksi ihmiseksi. Usko ihmiseen on dialogin edellytys a priori; dialoginen ihminen uskoo toisiin ihmisiin jo ennen kuin hän kohtaa heidät kasvokkain” (Freire 2005)
• Luottamus ihmisiin ja heidän kykyynsä ajatella
- Rakkaudelle, nöyryydelle ja uskolle perustuva dialogi muodostuu tasavertaiseksi suhteeksi, jonka seuraus on osapuolten keskinäinen luottamus ja kumppanuus. Luottamus syntyy kohtaamisessa, jossa ihmiset tuovat aidosti esiin omat toiveensa, halunsa ja huolensa (Freire)
22
• Toivo siivittää yrittämään ja jatkamaan eteenpäin hankaluuksista huolimatta
• Ihmisten välistä kohtaamista ei voi käydä epätoivon ilmapiirissä. Jos osapuolet eivät usko saavuttavansa mitään, on heidän kohtaamisensa tyhjää ja merkityksetöntä, byrokraattista ja väsyttävää. Toiveikkuuden kokeminen ja positiivinen lataus luo innostuneisuutta, voimavaroja ja energiaa.
• Uteliaisuus -> Vaihtoehdot -> Toiveikkuus -> Halu, usko ja motivaatio -> Muutosprosessi
• Valmentajan uteliaisuus liittyy vaihtoehtojen olemassaoloon. Hyvä hypoteesi mahdollistaa tiedonhankinnan jatkumisen ja kiinnostuksen lisääntymisen (Ceccin)
• Rohkeus • ”Rohkeus on uskallusta kohdata itsensä (ennakkoluulot) ja toisen
ainutkertaisuus sekä asettua alttiiksi epävarmalle lopputulokselle” (Sokraattinen dialogi 2010)