HTM · 2018. 11. 2. · HTM Yhtiöt Oy, HT-teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet 3 ver. 3/2017 HTM 1. HT-teräspaalut 1.1 Paalutuotteiden vaatimustenmu-kaisuus HTM Yhtiöt

HT-teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet

Paalutusoh je RIL254 PO -2016 mukaisest i ver 3 /2017

ver. 1/2017 HTM

HTM HT-TERÄSPAALUT

www.htmyhtiot.fi

HTM Yhtiöt Oy, HT-teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet

2

ver. 3/2017 HTM

Sisällys

1. HT-teräspaalut .......................................................................................................................................................... 3

1.1 Paalutuotteiden vaatimustenmukaisuus .................................................................................................................................................................. 3

1.2 Pieniläpimittaiset teräspaalut (HT90 – HT320) ..................................................................................................................................................... 3

1.2.1 Rakenne ja teräslaji ...................................................................................................................................................................................... 3

1.2.2 Paalukärjet ja -hatut ..................................................................................................................................................................................... 4

1.3 Suuriläpimittaiset teräspaalut (HT400 – HT1200) ................................................................................................................................................... 5

1.3.1 Teräslaji ja rakenne ...................................................................................................................................................................................... 5

1.3.2 Paalukärjet ................................................................................................................................................................................................... 5

1.4 HT-paalujen mitat ja geometriset poikkileikkaussuureet ......................................................................................................................................... 5

2. Paalutyypin valinta ................................................................................................................................................... 7

2.1 Lyömällä asennettava vs. poraamalla asennettava HT-paalu ................................................................................................................................ 7

2.2 Paalutustyöluokka.................................................................................................................................................................................................... 7

3. Paalujen suunnittelu ................................................................................................................................................ 8

3.1 Suunnitteluprosessi ................................................................................................................................................................................................. 8

3.2 Kuormat ja mitoitustilanteet ..................................................................................................................................................................................... 8

3.3 Pohjatutkimukset ..................................................................................................................................................................................................... 9

3.4 Geotekninen kestävyys ........................................................................................................................................................................................... 9

3.4.1 Mitoitusmenetelmät ...................................................................................................................................................................................... 9

3.5 Rakenteen kestävyys .............................................................................................................................................................................................. 9

3.5.1 Asennuksen aikainen kestävyys .................................................................................................................................................................. 9

3.5.2 Käytönaikainen kestävyys ............................................................................................................................................................................ 9

3.5.3 Korroosio .................................................................................................................................................................................................... 10

3.6 Muuta huomioitavaa .............................................................................................................................................................................................. 11

3.7 HT90-HT320 mitoitustaulukot ................................................................................................................................................................................ 12

4. Paaluperustuksen suunnittelu .............................................................................................................................. 17

4.1 Paalujen kiinnittyminen yläpuoliseen rakenteeseen ............................................................................................................................................. 17

4.2 HT-paalujen keskiö- ja reunaetäisyydet ................................................................................................................................................................ 17

4.3 Kaltevuudet ............................................................................................................................................................................................................ 17

4.4 Paalutustyön vaikutus jo asennettuihin paaluihin, muihin pohjarakenteisiin ja lähiympäristöön .......................................................................... 17

5. Paalutustyö ............................................................................................................................................................. 18

5.1 Tarkastus ja varastointi .......................................................................................................................................................................................... 18

5.2 HT-paalujen asentaminen lyömällä ....................................................................................................................................................................... 18

5.2.1 Paalutuskalusto .......................................................................................................................................................................................... 18

5.2.2 Paalutustyön aloittaminen .......................................................................................................................................................................... 19

5.2.3 Upotuslyönnit .............................................................................................................................................................................................. 19

5.2.4 Paalun jatkaminen ...................................................................................................................................................................................... 19

5.2.5 Tukipaalun lyönnin päättäminen ................................................................................................................................................................ 20

5.2.6 Kitkapaalujen lopetuslyönnit ...................................................................................................................................................................... 20

5.2.7 Paalun katkaisu .......................................................................................................................................................................................... 20

5.2.8 Paaluhatun asennus .................................................................................................................................................................................. 20

5.3 Paalutustyön johtaminen, laadunvalvonta ja mittaukset ....................................................................................................................................... 21

5.4 Paalutustyön dokumentointi .................................................................................................................................................................................. 21

6. Työturvallisuus ja ympäristönsuojelu .................................................................................................................. 21


3

ver. 3/2017 HTM

1. HT-teräspaalut

1.1 Paalutuotteiden vaatimustenmu-

kaisuus

HTM Yhtiöt Oy:n teräsputkipaalut ovat Paalutusoh-

jeessa PO-2016 RIL 254-2016 paalumateriaaleille

ja paaluvarusteille esitettyjen vaatimusten mukai-

sia.

HT-paaluissa käytettävät rakenneputket ovat stan-

dardin EN10219 mukaisia CE-merkittyjä tai

RIL254-2-2016 kohdan 3.2.1 vaatimukset täyttäviä

rakenneputkia.

Pieniläpimittaisille HT-paaluille on myönnetty ra-

kennustuoteasetuksen mukainen Varmennustodis-

tus VTT-VA-00003-17.

Suuriläpimittaisten HT-paalujen kalliokärjille on

myönnetty Liikenneviraston käyttölupa

565/090/2010.

Kaikkien paalutuotteiden valmistus tehdään stan-

dardin EN1090-1 kohdan 6.3 ja EN1090-2 mukai-

sesti. Valmistuksen laadunvarmentajana toimii In-

specta, sertifikaatti nro 7731-01.

HT-paaluissa käytettävien paaluputkien teknisissä

toimitusehdoissa ja valmistuksessa noudatetaan

standardia EN10219-1/2.

Paalumateriaalista toimitetaan tarvittaessa stan-

dardin SFS-EN 10204 tyypin 3.1 mukainen aines-

todistus.

1.2 Pieniläpimittaiset teräspaalut

(HT90 – HT320)

1.2.1 Rakenne ja teräslaji

HT-paalun rakenne siihen kiinteästi sekä erikseen

liittyvin varusteluosin on esitetty kuvassa 1.

Perusteräslajina HT-paaluissa on EN12019-1 mu-

kainen S460MH. HT-paaluja voidaan toimittaa

myös teräslajilla S550J2H. Teräslajien mekaaniset

ominaisuudet on esitetty taulukossa 1.

HT-paaluihin saatavissa oleva lyöntipaalun mekaa-

ninen ulkopuolinen holkkijatkos kattaa paalukoot

HT90-HT220. Käytettävissä oleva valikoima on esi-

tetty taulukossa 8.

Jatkokset täyttävät PO-2016 RIL 254-2016 ja Eu-

rokoodi EN 1993-5 Teräsrakenteiden suunnittelu,

Teräspaalut, kansallisen liitteen jäykkäliitoksille

asetetut vaatimukset.

HT-paalut voidaan jatkaa myös hitsaamalla (lähin-

nä poraamalla asennettavat).

Paaluniput toimitetaan merkinnöin, joissa on mai-

nittuina valmistaja, mittatiedot ja paaluputken teräs-

laji.

HT-paaluelementtien sekä ilman jatkosholkkia toi-

mitettavien paaluputkien varastopituudet ovat paa-

luilla HT90-HT140 6 metriä ja paaluilla HT140-

HT320 12 metriä. Paaluputkia ja –elementtejä voi-

daan toimittaa tarvittaessa myös määrämittaisina

asiakkaan toiveiden mukaisesti.

Taulukko 1.

HT-paalujen teräslajien mekaaniset ominaisuudet

Teräslaji CEV max fy

min [MPa]

fu [MPa]

A5 min [%]

Iskusitkeys

T [°C]

KV min [J]

S355J2H 0,45 355 470-630 20 -20 27

S460MH 0,46 460 530-720 17 -20 40

S550J2H 0,47 550 605-760 14 -20 27


4

ver. 3/2017 HTM

1.2.2 Paalukärjet ja -hatut

Lyömällä asennettaviin HT90-HT320-paaluihin me-

kaanisesti kiinnitettävät maa- ja kalliokärjet ovat

PO-2016 vaatimusten mukaisia. Karkearakeisissa,

kiviä sisältävissä maakerroksissa sekä vinoon kal-

liopintaan tukeutuvissa paaluissa määritetään kär-

jeksi pääsääntöisesti kalliokärki, jonka karkaistu

kärkitappi läpäisee kiviset maakerrokset tehok-

kaammin ja estää paremmin paalun luiskahtamisen

sivusuuntaan kaltevalla kalliopinnalla.

Poraamalla asennettaviin HT-paaluihin voidaan jo

tehtaalla kiinnihitsata asiakkaan toimittama maa-

kenkä / avarrinkruunu.

Ylärakenteiden kuormat siirretään paaluille yleensä

paaluhatulla. Paaluhatuissa oleva keskitysholkki

ohjaa paaluhatun keskeisesti paikalleen. Paaluha-

tun levyssä käytettävä teräslaji on S355J2. Paalu-

hatun mitoituskestävyysarvot Rd on esitetty taulu-

kossa 2.

Kuva 1. Teräspaalun rakenne.

Taulukko 2.

Paaluhatun teräsosan kestävyys tasaisena pintakuormana Rd [kN]

Paalutyyppi Levyn koko [mm] Kestävyys [kN]

HT90 150x150x15 490

HT115 200x200x20 890

HT125 200x200x20 890

HT140 250x250x25 1400

HT170 300x300x30 1950

HT220 300x300x30 2750

HT270 350x350x35 4100

HT320 450x450x40 4900

Kärkikappale

Paalujatkos

Paaluhattu


5

ver. 3/2017 HTM

1.3 Suuriläpimittaiset teräspaalut

(HT400 – HT1200)

1.3.1 Teräslaji ja rakenne

Hitsaamalla jatkettavien suuriläpimittaisten HT-

paalujen yleisimmin käytetty teräslaji on S355J2H,

mutta muitakin teräslajeja on tarvittaessa saatavil-

la.

Suuriläpimittaiset HT-paalut toimitetaan 12 metrin

pituisina, mutta tarvittaessa myös määrämittaisina.

Paalut toimitetaan merkinnöin, joissa on mainittu

valmistaja, mittatiedot ja teräslaji.

1.3.2 Paalukärjet

Lyömällä asennettavat suuriläpimittaiset HT-paalut

ovat yleensä varustettu kalliokärjillä, joiden käytölle

Liikennevirasto on myöntänyt käyttöluvan

565/090/2010. Kalliokärjen tehtävä on suojata paa-

lun alapäätä asennuksen aikaisilta rasituksilta ja

estää paalun sivusuuntainen liike. Kalliokärjet toi-

mitetaan rakenneteräksisellä tai karkaistulla kärki-

tapilla.

HT-paalujen kalliokärkien mitoituskestävyysarvot

rakenneteräksisellä ja karkaistulla kärkitapilla on

esitetty taulukossa 3.

Poraamalla asennettaviin HT-paaluihin voidaan jo

tehtaalla kiinnihitsata asiakkaan toimittamat maa-

kengät.

1.4 HT-paalujen mitat ja geometriset

poikkileikkaussuureet

HT-paalujen mitat ja geometriset poikkileikkaus-

suureet on esitetty taulukossa 4.

Taulukko 3.

Kalliokärkien mitoituskestävyys Rd,L [kN]

Paalutyyppi Karkaistulla

kärkitapilla [kN] Rakenneteräksisellä

kärkitapilla [kN]

HT270 4 150 -

HT320 5 000 -

HT400 5 400 5 400

HT500 7 600 7 600

HT600 9 800 9 800

HT700 12 000 12 000

HT800 13 800 13 800

HT900 16 000 16 000

HT1000 17 900 18 500

HT1200 20 000 20 000


6

ver. 3/2017 HTM

Taulukko 4.

HT-paalujen mitat ja poikkileikkaussuureet

Paalutyyppi Halkaisija Seinämä Teräspoikki-leikkauksen

pinta-ala Metripaino

Taivutus-vastus

Jäyhyys-momentti

Taivutus-jäykkyys

D [mm] t [mm] A [mm2] M [kg/m] Wei [cm

3] I [cm

4] EI [kNm

2]

HT90/6,3 88,9 6,3 1634,8 12,8 31,5 140,2 294

HT115/6,3 114,3 6,3 2137,5 16,8 54,7 312,7 657

HT115/8 114,3 8,0 2671,6 21,0 66,4 379,5 797

HT125/6,3 127,0 6,3 2388,9 18,8 68,7 436,2 916

HT140/8 139,7 8,0 3310,0 26,0 103,1 720,3 1513

HT140/10 139,7 10,0 4074,6 32,0 123,4 861,9 1810

HT170/10 168,3 10,0 4973,1 39,0 185,9 1564,0 3284

HT170/12,5 168,3 12,5 6118,3 48,0 222,0 1868,4 3924

HT220/10 219,1 10,0 6569,1 51,6 328,5 3598,4 7557

HT220/12,5 219,1 12,5 8113,2 63,7 396,6 4344,6 9124

HT270/10 273,0 10,0 8262,4 64,9 524,1 7154,1 15024

HT270/12,5 273,0 12,5 10229,8 80,3 637,2 8697,4 18265

HT320/10 323,9 10,0 9861,5 77,4 750,7 12158,3 25533

HT320/12,5 323,9 12,5 12228,6 96,0 916,7 14846,5 31178

HT400/12,5 406,0 12,5 15452,7 121,3 1474,8 29939,3 62873

HT500/12,5 508,0 12,5 19458,2 152,7 2352,6 59755,4 125486

HT600/12,5 610,0 12,5 23463,8 184,2 3434,6 104754,7 219985

HT700/12,5 711,0 12,5 27430,0 215,3 4707,3 167343,2 351421

HT800/12,5 813,0 12,5 31435,6 246,8 6195,8 251860,3 528907

HT900/12,5 914,0 12,5 35401,8 277,9 7871,1 359708,4 755388

HT1000/12,5 1016,0 12,5 39407,4 309,3 9766,2 496123,1 1041858

HT1200/12,5 1219,0 12,5 47379,1 371,9 14145,7 862181,1 1810580


7

ver. 3/2017 HTM

2. Paalutyypin valinta

Kohteeseen parhaiten soveltuva paalutyyppi ja

paalukoko valitaan mm. pohjasuhteiden, kuormitus-

ten sekä ympäröivien rakenteiden perusteella.

Määrittämällä kohteeseen useampaa paalukokoa

sekä -tyyppiä voidaan hankkeen perustusratkaisut

monesti optimoida mahdollisimman kustannuste-

hokkaalla tavalla.

2.1 Lyömällä asennettava vs. poraa-

malla asennettava HT-paalu

Paalun asentaminen lyömällä on yleensä kustan-

nustehokkain asennustapa. Niissä olosuhteissa

joissa HT-paaluja ei ole kuitenkaan mahdollista

asentaa lyömällä voidaan paalu asentaa poraamal-

la. Poraamalla paalut voidaan asentaa lähes kai-

kissa maaperäolosuhteissa.

Haastavat olosuhteet, kuten isolohkareiset paksut

täytemaakerrokset, saattavat vaatia riskittömän

asentamisen (paalun käyristymisen välttäminen)

varmistamiseksi hieman suurempaa paalukokoa.

Kitkamaakerroksien puuttuessa kalliopinnan päältä,

kalliopinnan ollessa lähellä maanpintaa (


8

ver. 3/2017 HTM

3. Paalujen suunnittelu

Eurokoodijärjestelmää noudatetaan talonrakenta-

misen kohteissa Ympäristöministeriön asetusten

mukaisesti. Infratöissä noudatetaan myös Liiken-

neviraston ohjeistuksia.

Hankkeen pohjarakennesuunnittelija määrittää koh-

teen geoteknisen luokan (GL1, GL2 tai GL3), jonka

valinta tehdään PO-2016 ja RIL 207 (Eurokoodi 7)

mukaan. Paalutustyöluokka (PTL1,PTL2 tai PTL3)

määräytyy geoteknisen luokan ja seuraamusluokan

(CC1…CC3) mukaisesti.

3.1 Suunnitteluprosessi

Tavanomaisissa kohteissa, missä paaluihin kohdis-

tuva kuormitus on pääasiassa aksiaalista, suunnit-

teluun kuuluu:

1. Paalutyypin valinta, huomioiden:

pohjasuhteet,

kuormitukset ja

ympäristö.

2. Paalutustyöluokan valinta.

3. Paalun geoteknisen kestävyyden määrittämi-

nen, Rc;d PO-2106 osa 1 kohta 4.5.2.

Normaalitapauksissa HT90 – HT320

tukipaaluilla taulukko 8 ja asennus-

vaiheessa loppulyöntiohjeet.

Poraamalla asennettavilla HT-

paaluilla geotekninen kestävyys ei

yleensä ole mitoittava.

Suuriläpimittaisilla HT-paaluilla dy-

naamiset koekuormitukset.

4. Paalun rakenteen kestävyyden määrittäminen,

Rd;rak PO-2106 osa 1 kohta 4.7.

Korroosiovaran määrittäminen.

Kriittisen nurjahdusmurtokestävyyden

määrittäminen, pienempi arvoista Fd;s

tai Fd;p. Normaalitapauksissa taulukot

9-12.

Paaluilla HT270 – HT1200 kalliokär-

jen rakenteellisen kestävyyden huo-

mioiminen taulukon 3 mukaisesti.

5. Paalun kestävyyden mitoitusarvo Rd on;

pienempi arvoista Rc;d tai Rd;rak.

6. Mahdollisten paalujen siirtymien huomioiminen

asennusvaiheessa.

7. Ympäristövaikutusten arviointi huomioiden

mm:

tärinä, melu, maan syrjäytyminen,

huokosvesipaine ja pohjamaan tiivis-

tyminen.

8. Ympäristövaikutuksiin varautuminen ja niiden

vähentäminen mm:

valitsemalla oikea paalutyyppi,

suunnittelemalla paalujen asennus

huolellisesti ja

suorittamalla seurantamittauksia

(esim. tärinä, melu, siirtymät).

9. Paaluperustuksen rakennesuunnittelu sisältä-

en:

liitokset,

toleranssit (sijainti ja kaltevuus),

korkeusasemat,

keskiöetäisyydet,

etäisyys olemassa olevista rakenteis-

ta,

paaluanturan reunan etäisyys paalus-

ta.

10. Pohjarakennussuunnitelman tulosteet:

rakennusselostus,

paaluperustuspiirustukset,

mitoituslaskelmat,

toteumapiirustus (”tarkkeet”).

3.2 Kuormat ja mitoitustilanteet

RIL 201-1-2011 julkaisu sisältää soveltamisohjei-

neen standardin SFS-EN 1990 ja SFS-EN 1991

mukaiset kuormien mitoitusarvot. Kuormitukset jot-

ka aiheutuvat maapohjan siirtymisestä, esim. nega-

tiivinen vaippahankaus, mitoitetaan tarvittaessa

paaluun kohdistuvana pysyvänä kuormana.


9

ver. 3/2017 HTM

3.3 Pohjatutkimukset

Talonrakentamisen pohjatutkimusten yleiset vaati-

mukset on esitetty paalutusohjeessa PO-2016 ja

infrahankkeiden osalta Liikenneviraston voimassa-

olevissa ohjeissa. Lähirakenteet (putket, kaapelit,

rakennukset yms.), niiden sijainti, kunto, perusta-

mistapa sekä tärinäherkkyys tulee olla selvitettynä

riittävässä laajuudessa ennen paalutustyön aloit-

tamista.

Pohjatutkimusraportissa tulee ilmetä seuraavat

suunnittelun ja mitoituksen kannalta olennaiset asi-

at:

maan suljettu leikkauslujuus,

korroosiovara,

arvioitu paalupituus (arvion perus-

te),

asennukseen vaikuttavat pohja-

maan ominaisuudet (kivisyys, täy-

töt, kallionpinnan kaltevuus yms.),

kärkityyppi,

mahdollinen negatiivinen vaippa-

hankaus.

3.4 Geotekninen kestävyys

3.4.1 Mitoitusmenetelmät

PO-2016 mahdollistaa teräspaalujen geoteknisen

puristuskestävyyden arvioimisen ja varmistamisen

usealla eri tavalla.

Iskuaaltoanalyysi

Lyömällä asennettaville HT90-HT320 paaluille paa-

lutustyöluokissa PTL 1 ja PTL 2 geoteknisen puris-

tuskestävyyden varmistamisen ensisijainen mene-

telmä on iskuaaltoanalyysillä määritetyt loppulyön-

nit. Loppulyönnit HT-paaluille on esitetty ohjeessa;

HT-teräspaalujen loppulyöntiohjeet.

Dynaaminen koekuormitus

Dynaaminen koekuormitus soveltuu kaikissa paalu-

tustyöluokissa kitka- ja tukipaaluille paalukooilla

HT90-HT1200. PTL 3:ssa tulee aina käyttää dy-

naamisia koekuormituksia ja HT-suurpaaluilla

(HT400-HT1200) on suositeltavaa tehdä koekuor-

mituksia myös PTL 2:ssa.

Paalutuskaavoilla määritetty kestävyys

Paalutuskaavaa voidaan käyttää arvioitaessa geo-

teknistä puristuskestävyyttä PO-2016 mukaisesti

paalutustyöluokissa PTL 1 ja PTL 2, kun paalutus-

työhön käytetty lyöntilaite ei kykene mobilisoimaan

riittävää murtokuormaa.

Pohjatutkimuksen perusteella määritetty kestä-

vyys

Pohjatutkimuksen perusteella tehtävä geoteknisen

kestävyyden määrittäminen tehdään PO-2016 mu-

kaisesti. Menetelmä soveltuu kitkapaalujen kanta-

vuuden määrittämiseen. Menetelmällä arvioitu kan-

tavuus on suositeltavaa varmistaa staattisilla tai

dynaamisilla koekuormituksilla. Kevytrakenteisissa

kohteissa joissa aksiaaliset kuormat ovat pieniä,

esim. meluesteet, on menetelmä hyvin käyttökel-

poinen.

Staattinen koekuormitus

Staattista koekuormitusta käytetään pääasiassa

puristus- ja vetopaalujen geoteknisessä mitoituk-

sessa PO-2016 osan 1 kohdan 4.5.2.2 mukaisesti.

3.5 Rakenteen kestävyys

3.5.1 Asennuksen aikainen kestävyys

Lyömällä tai iskumaisella rasituksella asennetun

paalun asennuksen aikaiset rasitukset eivät saa

ylittää PO-2016 osa 1:n kohdan 4.7.2.3 mukaisia

puristuskestävyyden maksimiarvoja. Vaikka teräs-

paalun asennuksen aikainen kestävyys ei yleensä

ole ongelma, voidaan asennuksen aikaiseen kes-

tävyyteen vaikuttaa huomattavasti huolehtimalla

asennus- ja loppulyöntien keskeisyydestä. Myös

kalliokärjen käyttäminen kivisissä ja lohkareisissa

olosuhteissa parantaa paalun asennuksen aikaista

kestävyyttä.

3.5.2 Käytönaikainen kestävyys

Paalun käytönaikainen kestävyys tulee tarkastaa

Paalutusohjeen PO-2016 mukaisesti paalun raken-

teen Fd;p ja maan murtumisen Fd;s suhteen.

Aksiaalisesti kuormitetun paalun nurjahduskestä-

vyys lasketaan PO-2016 kohdan 4.7.5 mukaisesti.

Mikäli paalua kuormittaa normaalivoiman lisäksi ul-

koinen momentti ja/tai leikkausvoima, on paalu tai

sen osa mitoitettava yhdistetyille rasituksille.

Tämän ohjeen kohdassa 3.7 on valmiiksi laskettuja

rakenteen kestävyyden Rd;rak mitoitusarvoja 1,2 mm

ja 2,0 mm korroosiovaroille.


10

ver. 3/2017 HTM

3.5.3 Korroosio

Korroosioksi tavanomaisissa olosuhteissa suojaa-

mattomalle teräspaalulle maan sisällä arvioidaan

olevan minimissään 1,2 mm paalun ulkopuolista

syöpyvää pintaa kohden sadassa vuodessa. Sisä-

puolinen korroosio voidaan jättää huomioimatta

paalun alapään ollessa suljettuna tai paalun ollessa

täytettynä betonilla. Suunnittelussa käytettävät

suositellut korroosiovarat, taulukot 5-7, on esitetty

myös paalutusohjeen PO-2016 osan 1 kohdassa

4.7.6.1 tai standardissa SFS-EN 1993-5.

Tavanomaisista poikkeavissa olosuhteissa on syy-

tä käyttää seinämäpaksuuden ylimitoitusta tai ulko-

puolisia pinnoitteita.

Taulukko 5.

Korroosion aiheuttama keskimääräinen pinnan syöpymä [mm] maassa oleville suojaamattomille teräs-paaluille pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella.

Tavoite käyttöikä 5 vuotta 25 vuotta 50 vuotta 75 vuotta 100 vuotta

Tavanomaiset olosuhteet Häiriintymättömät luonnonmaat (hiekka, siltti, savi, …) Tiivistämättömät, ei-aggressiiviset kivennäismaatäytöt (savi, hiekka, siltti, …)

0,00 0,18

0,30 0,70

0,60 1,20

0,90 1,70

1,20 2,20

Tavanomaisesta poikkeavat tai aggressiiviset olo-suhteet Saastuneet luonnonmaat ja teollisuusalueiden maa-alueet Aggressiiviset luonnonmaat (suo, räme, turve, …) Tiivistämättömät, aggressiiviset täytöt (tuhka, kuo-na, …)

0,15 0,20 0,50

0,75 1,00 2,00

1,50 1,75 3,25

2,25 2,50 4,5

3,00 3,25 5,75

Huom. Korroosionopeudet tiivistetyissä täytöissä ovat pienempiä kuin tiivistämättömissä. Tiivistetyissä täytöissä tiivistämättömän täytön luvut voidaan jakaa kahdella. Annetut arvot ovat ohjeellisia. Paikalliset olosuhteet täytyy ottaa huomioon 5 ja 25 vuoden käyttöikää vastaavat arvot perustuvat mittauksiin; muut arvot on ekstrapoloitu. Korroosio ilmassa sadassa vuodessa: 1 mm nor-maali-ilmastossa ja 2 mm lähellä merta.

Taulukko 6.

Betonoimattomien pienpaalujen mitoittava korroosio 100 vuodessa eri olosuhteissa.*

Olosuhteet Korroosio 100 vuodessa [mm]

Homogeeniset luonnonmaaolosuhteet pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella 1,2

Tiivistetyt kivennäismaatäytöt pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella 1,5

Tiivistämättömät kivennäismaatäytöt pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella 2,0

* Jouko Törnqvist: ”Teräsputkipaalujen korroosio – Mitoitus empiiriseen aineistoon pohjautuen”, VTT 2004.


11

ver. 3/2017 HTM

3.6 Muuta huomioitavaa

Pystysuuntaiset siirtymät

Edellyttäen, että murtorajatarkastelut on tehty, ei

tiiviiseen moreeniin tai kallioon tukeutuville teräs-

paaluille yleensä tarvitse tehdä painumien tarkaste-

lua. Tarvittaessa paaluperustusten pystysuuntaiset

siirtymät tarkastellaan PO-2016 osan 1 kohdan

4.5.4 mukaan.

Negatiivinen vaippahankaus

Negatiivinen vaippahankaus (vaippakitka) tulee ot-

taa huomioon PO-2016 osan 1 kohdan 4.2.2.2 mu-

kaisesti.

Poikittaiskuormitetut paalut

Poikittaiskuormitettujen paalujen suunnittelun tulee

noudattaa PO-2016 suunnittelusääntöjä.

Lyhyet paalut

Lyhin lyömällä asennetun HT-paalun pituus maas-

sa on PO-2016 osan 1 kohdan 4.6.3 mukaisesti:

HT90-HT220 1,5 m

HT270-HT320 2,0 m

HT400-HT600 2,5 m

HT700-HT1200 3,0 m

Paalun maassa olevan pituuden ollessa alle 5 met-

riä, tulee arvioida maan paalulle antavan sivuttai-

sen tuen riittävyys. Kalliokärkiä käyttämällä saa-

daan usein parannettua sivutuentaa, koska paalut

kiinnittyvät paremmin kallioon. Poraamalla asen-

nettavilla HT-paaluille ei ole vähimmäispituutta.

Taulukko 7.

Makeaan veteen tai meriveteen asennettujen paalujen ja ponttien korroosiosta aiheutuvan paksuuden ohe-nemisen suositeltavat arvot [mm].

Suunnitelmassa edellytetty käyttöikä 5 vuotta 25 vuotta 50 vuotta 75 vuotta 100 vuotta

Tavallinen makea vesi (joki, laivakulkuinen kanava, ...) suuren rasituksen alueella (vesiraja)

0,15 0,55 0,90 1,15 1,40

Erittäin saastunut makea vesi (viemäri, teollisuusjä-tevesi, ...) suuren rasituksen alueella (vesiraja)

0,30 1,30 2,30 3,30 4,30

Merivesi lauhkeassa ilmastossa suuren rasituksen alueella (matala vesi ja roiskealueet)

0,55 1,90 3,75 5,60 7,50

Merivesi lauhkeassa ilmastossa pysyvästi veden alla olevalla alueella tai vuorovesialueella

0,25 0,90 1,75 2,60 3,50

Huomautukset: 1) Korroosionopeus on yleensä suurin roiskealueella tai vuorovesialueella laskuveden tasolla. Useimmissa tapauksissa suurim-mat taivutusjännitykset kuitenkin esiintyvät pysyvästi veden alla olevalla alueella. 2) 5 ja 25 vuoden arvot perustuvat mittauksiin, kun taas muut arvot on ekstrapoloitu.


12

ver. 3/2017 HTM

3.7 HT90-HT320 mitoitustaulukot

Maan jousivakiota laskettaessa alustalukukertoi-

mena on käytetty 50 (ks = 50 x cu,k/deff) ja sivuvas-

tuksen ääriarvon laskennassa kerrointa 9 (pm = 9 x

cu,k).

Paalun nurjahdustarkastelu on tehty rakennemallil-

la, jossa maan kestävyyden osavarmuusluku koh-

distuu maata kuvaavien jousien kestävyyksien

ominaisarvoihin. Itse jouset on laskettu maan omi-

naisarvoja käyttäen. Maan kestävyyden osavar-

muuslukuna on käytetty oletusarvoa R = 1,5 (RIL

207-2009). Teräksen osavarmuuslukuna on käytet-

ty SFS-EN 1993-1-1 mukaisesti si = 1,0. Paalun

rakenteen mitoitus on tehty teräsrakennemitoituk-

sena.

Paalun kestävyyden mitoitusarvo Rd on pienempi

arvoista Rc;d (taulukko 8) tai Rd;rak (taulukot 9-

12).

Taulukko 8.

Geoteknisen kestävyyden mitoitusarvot Rc;d [kN]

Teräslaji S460MH

Paalutyyppi PTL1 PTL2 PTL3

HT90/6,3 230 307 384

HT115/6,3 301 401 502

HT115/8 376 502 627

HT125/6,3 336 449 561

HT140/8 466 621 777

HT140/10 574 765 956

HT170/10 700 934 1167

HT170/12,5 862 1149 1436

HT220/10 925 1233 1542

HT220/12,5 1142 1523 1904

HT270/10 1163 1551 1939

HT270/12,5 1441 1921 2401

HT320/10 1389 1852 2314

HT320/12,5 1722 2296 2870

Teräslaji S550J2H

Paalutyyppi PTL1 PTL2 PTL3

HT115/6,3 360 480 600

HT115/8 450 600 750

HT125/6,3 402 536 670

HT140/8 557 743 929

HT140/10 686 915 1143

HT170/10 837 1116 1396

HT170/12,5 1030 1373 1717

HT220/10 1106 1475 1843

HT220/12,5 1366 1821 2277

HT270/10 1391 1855 2319

HT270/12,5 1722 2296 2871

HT320/10 1660 2214 2767

HT320/12,5 2059 2745 3432

Voidaan varustaa lyöntipaalun mekaanisella jatkoksella.


13

ver. 3/2017 HTM

Taulukko 9.

Rakenteen puristuskestävyyden mitoitusarvot Rd;rak [kN]

Teräslaji S460MH

Korroosio 1,2 mm

Suljettu leikkauslujuus cuk [kPa]

Paalutyyppi Alkutaipuma 5 7 10 15 20 30 50

HT90/6,3

Lcr/400 274 336 396 429 449 472 495

Lcr/600 320 383 418 451 470 493 514

HT115/6,3

Lcr/400 421 511 551 589 611 638 664

Lcr/600 489 539 580 617 639 663 686

HT115/8

Lcr/400 464 568 677 734 768 810 850

Lcr/600 541 654 714 772 806 845 882

HT127/6,3

Lcr/400 504 587 629 670 694 721 749

Lcr/600 572 619 662 701 724 749 773

HT140/8

Lcr/400 653 799 882 946 985 1030 1075

Lcr/600 758 860 929 993 1030 1072 1112

HT140/10

Lcr/400 710 870 1056 1149 1205 1272 1338

Lcr/600 829 1007 1115 1209 1265 1329 1389

HT170/10

Lcr/400 975 1194 1353 1456 1519 1592 1665

Lcr/600 1134 1316 1426 1530 1590 1659 1724

HT170/12,5

Lcr/400 1057 1295 1604 1752 1842 1948 2054

Lcr/600 1234 1501 1695 1846 1935 2038 2135

HT220/10

Lcr/400 1519 1766 1892 2013 2084 2167 2249

Lcr/600 1720 1862 1990 2107 2174 2250 2322

HT220/12,5

Lcr/400 1654 2026 2280 2453 2556 2679 2799

Lcr/600 1922 2219 2403 2576 2676 2790 2898

HT270/10

Lcr/400 2175 2333 2477 2611 2690 2782 2874

Lcr/600 2294 2455 2598 2725 2798 2880 2960

HT270/12,5

Lcr/400 2391 2809 3014 3210 3326 3462 3595

Lcr/600 2733 2962 3171 3362 3471 3595 3712

HT320/10

Lcr/400 2704 2879 3036 3182 3267 3367 3467

Lcr/600 2848 3025 3177 3313 3390 3478 3564

HT320/12,5

Lcr/400 3177 3493 3720 3934 4059 4206 4352

Lcr/600 3424 3679 3906 4110 4226 4358 4485


14

ver. 3/2017 HTM

Taulukko 10.


Teräslaji S460MH

Korroosio 2,0 mm



HT90/6,3

Lcr/400 251 308 343 368 383 401 419

Lcr/600 292 334 361 386 401 418 434

HT115/6,3

Lcr/400 388 444 475 504 522 542 562

Lcr/600 433 468 499 528 544 562 580

HT115/8

Lcr/400 435 532 609 656 685 719 752

Lcr/600 506 591 642 690 717 749 779

HT127/6,3

Lcr/400 464 509 542 573 591 613 634

Lcr/600 499 536 569 599 616 635 653

HT140/8

Lcr/400 613 736 792 845 877 914 951

Lcr/600 711 776 833 886 916 950 983

HT140/10

Lcr/400 675 827 975 1055 1104 1162 1219

Lcr/600 787 943 1028 1110 1158 1212 1264

HT170/10

Lcr/400 929 1138 1247 1337 1391 1454 1516

Lcr/600 1079 1217 1313 1403 1455 1513 1569

HT170/12,5

Lcr/400 1016 1245 1510 1641 1722 1817 1911

Lcr/600 1185 1441 1593 1728 1808 1898 1984

HT220/10

Lcr/400 1451 1631 1741 1845 1907 1978 2049

Lcr/600 1595 1719 1829 1930 1987 2051 2113

HT220/12,5

Lcr/400 1594 1952 2141 2296 2389 2498 2605

Lcr/600 1850 2090 2255 2410 2498 2599 2695

HT270/10

Lcr/400 2014 2151 2276 2392 2460 2539 2618

Lcr/600 2123 2262 2384 2493 2555 2626 2694

HT270/12,5

Lcr/400 2308 2644 2828 3003 3106 3227 3346

Lcr/600 2579 2786 2972 3142 3239 3348 3453

HT320/10

Lcr/400 2499 2651 2787 2912 2986 3072 3159

Lcr/600 2631 2783 2913 3029 3095 3171 3244

HT320/12,5

Lcr/400 3061 3284 3487 3678 3790 3921 4050

Lcr/600 3227 3456 3658 3839 3942 4059 4171


15

ver. 3/2017 HTM

Taulukko 11.


Teräslaji S550J2H

Korroosio 1,2 mm



HT115/6,3

Lcr/400 421 516 623 677 709 747 784

Lcr/600 489 593 656 711 743 778 812

HT115/8

Lcr/400 464 568 703 834 883 942 999

Lcr/600 541 657 796 878 928 985 1039

HT127/6,3

Lcr/400 504 616 716 773 807 847 885

Lcr/600 582 692 753 811 844 881 915

HT140/8

Lcr/400 653 799 988 1085 1140 1205 1268

Lcr/600 758 921 1047 1140 1195 1256 1314

HT140/10

Lcr/400 710 870 1078 1303 1382 1478 1572

Lcr/600 829 1007 1237 1372 1453 1547 1635

HT170/10

Lcr/400 975 1194 1477 1666 1754 1859 1961

Lcr/600 1134 1377 1601 1751 1840 1941 2035

HT170/12,5

Lcr/400 1057 1295 1604 1982 2108 2260 2410

Lcr/600 1234 1501 1844 2087 2217 2367 2509

HT220/10

Lcr/400 1519 1858 2153 2324 2426 2545 2659

Lcr/600 1756 2082 2265 2437 2536 2646 2749

HT220/12,5

Lcr/400 1654 2026 2506 2807 2954 3129 3299

Lcr/600 1922 2336 2701 2951 3098 3266 3421


16

ver. 3/2017 HTM

Taulukko 12.


Teräslaji S550J2H

Korroosio 2,0 mm



HT115/6,3

Lcr/400 388 474 541 583 608 637 665

Lcr/600 448 525 569 611 635 662 687

HT115/8

Lcr/400 435 532 659 750 790 839 886

Lcr/600 506 614 720 788 829 876 919

HT127/6,3

Lcr/400 464 567 621 665 691 721 751

Lcr/600 535 605 652 696 721 749 775

HT140/8

Lcr/400 613 751 897 973 1019 1072 1123

Lcr/600 711 863 944 1021 1066 1116 1162

HT140/10

Lcr/400 675 827 1024 1201 1271 1353 1433

Lcr/600 787 956 1148 1264 1334 1414 1489

HT170/10

Lcr/400 929 1138 1407 1534 1611 1701 1789

Lcr/600 1079 1310 1482 1612 1688 1774 1854

HT170/12,5

Lcr/400 1016 1245 1542 1862 1975 2111 2245

Lcr/600 1185 1441 1770 1961 2076 2210 2335

HT220/12,5

Lcr/400 1451 1774 1989 2137 2225 2326 2425

Lcr/600 1675 1931 2091 2238 2323 2417 2504

HT220/12,5

Lcr/400 1594 1952 2414 2634 2767 2922 3073

Lcr/600 1850 2248 2544 2768 2899 3047 3184


17

ver. 3/2017 HTM

4. Paaluperustuksen suunnit-

telu

4.1 Paalujen kiinnittyminen yläpuoli-

seen rakenteeseen

Yläpuolisen rakenteen ja paalun välinen liitos on

mahdollista mitoittaa nivelenä. Ellei rakenteen

suunnittelu tai paalujen kiinnittäminen muuta edel-

lytä, tulee paalujen yläpään ulottua vähintään 50

mm yläpuoliseen betonirakenteeseen (useimmiten

paaluanturaan).

Paalupituuden jäädessä alle 3 metrin, pyritään paa-

lut aina kiinnittämään ylärakenteeseen jäykästi.

Tarvittaessa myös pidemmillä paaluilla voidaan

kiinnittäminen toteuttaa jäykästi.

Aksiaalisesti puristetuissa HT-paaluissa on suosi-

teltavaa käyttäää taulukon 1 mukaisia vakiopaalu-

hattuja. Paaluhattua ei normaalitapauksessa ole

tarvetta hitsata paaluputkeen. Momenttijäykkä liitos

betonirakenteeseen voidaan toteuttaa upottamalla

paaluputkea riittävästi betonirakenteen sisään.

4.2 HT-paalujen keskiö- ja reunaetäi-

syydet

Suunnitelmissa esitettävät paalujen väliset minimi-

keskiöetäisyydet ovat:

HT90-HT270 800 mm k/k

HT320 850 mm k/k

HT-suurpaaluilla (HT400-HT1200) etäisyydet ovat

1 000 mm - 2 400 mm PO-2016 mukaisesti.

Lähimmän paalun ulkopinnasta tai paaluhatun reu-

nasta tulee olla minimissään puolet paalun halkaisi-

jasta tai paaluhatun sivumitasta paaluanturan ulko-

reunaan. Suunnittelussa tulee huomioida mahdolli-

set asennuksen aiheuttamat sijaintipoikkeamat.

Minimietäisyydet muista rakenteista tulee aina

huomioida tapauskohtaisesti ottaen huomioon mm.

pohjasuhteet, paalutyyppi, paalutuskalusto ja mah-

dolliset lähirakenteiden rajoitukset.

4.3 Kaltevuudet

Paaluperustuksen vakavuutta saadaan lisättyä vi-

nopaaluilla, mutta vinopaaluja suunniteltaessa tu-

lee huomioida mahdolliset maakerrosten muodon-

muutosten paaluihin aiheuttamat rasitukset. Lisäksi

tulee selvittää asennuskaluston ominaisuudet ja

mahdollisuus asentaa paaluja poikkeuksellisiin kal-

tevuuksiin.

Teräspaaluille sallittavat sijainti- ja kaltevuuspoik-

keamat on esitetty PO-2016 osassa 2 kohdassa

4.4.

4.4 Paalutustyön vaikutus jo asennet-

tuihin paaluihin, muihin pohjara-

kenteisiin ja lähiympäristöön

Rakennuskohteen pohjarakennustyöt (kaivu-, täyt-

tö- ja paalutustyöt) tulee suunnitella ja suorittaa si-

ten etteivät ne vähennä aikaisemmin asennettujen

paalujen kestävyyttä eivätkä aiheuta vahinkoa tai

haittaa rakennuspaikan lähiympäristössä. Erityistä

huomiota tulee kiinnittää perustusten vahvistuskoh-

teissa, joissa vahvistettava rakennus on usein jo

valmiiksi vaurioitunut ja täten herkkä siirtymille ja

tärinöille. Tarvittaessa on syytä suorittaa katselmus

ennen paalutustyön aloittamista.


18

ver. 3/2017 HTM

5. Paalutustyö

Paalutustyön toteuttajan tulee laatia ennen paalu-

tustyön aloitusta kohdekohtainen paalutuksen to-

teutussuunnitelma. Rakennukselle, jonka paalutus-

työluokka on PTL2 tai PTL3, on osana toteutus-

suunnitelmaa laadittava kirjallinen suunnitelma laa-

dunvarmistamisesta.

PO-2016 osan 2 kohdassa 5.1 on esitetty paalutus-

työhön tarvittavan toteutus- ja laatusuunnitelman

sisältö.

5.1 Tarkastus ja varastointi

Välittömästi paalujen sekä paaluvarusteiden saa-

puessa työmaalle tulee suorittaa silmämääräinen

vastaanottotarkastus. Samalla tulee todeta toimi-

tuksen vastaavan tilausta. Mikäli paaluja ja paalu-

varusteita on varastoitu työmaalla, tulee ennen

asennuksen aloittamista varmistaa etteivät tuotteet

ole vahingoittuneet käsittelyn tai varastoinnin yh-

teydessä. Virheellistä tai väärää tuotetta ei saa

asentaa.

5.2 HT-paalujen asentaminen lyömällä

5.2.1 Paalutuskalusto

Paalut, suojaputket ja työputket upotetaan sopivalla

kalustolla, joka saa aikaan tunkeutumisen ennak-

koon määrättyyn kaltevuuteen ja syvyyteen tai jolla

saavutetaan vaadittu lyöntivastus, mutta ei aiheute-

ta vaurioita ja ympäristöä häiritään mahdollisimman

vähän. Mekaanista paalujatkosta käytettäessä on

varmistuttava, että käytettävä kalusto pystyy asen-

tamaan kitkaan perustuvan jatkoksen kiinni.

HT-paalujen asentamiseen soveltuvat seuraavat

lyöntilaitteet:

pudotus- ja hydraulijärkäleet

hydrauli- ja paineilmavasarat

muut lyöntilaitteet

hydrauliset tunkit

Hydraulivasarat soveltuvat hyvin pieniläpimittais-

ten HT90…HT140-paalujen asentamiseen. Ne so-

veltuvat myös HT170…HT220-paalujen asentami-

seen, jos paaluilta ei edellytetä täyttä geoteknistä

puristuskestävyyttä tai jos geotekninen puristuskes-

tävyys todennetaan muilla keinoin.

Jos kohteen pohjaolosuhteet ovat selkeät ja paalun

voidaan todeta olevan luotettavasti kalliossa tai

erittäin tiiviissä moreenissa, voidaan usein riittäväl-

lä varmuudella käyttää vasara-paaluyhdistelmää,

jolla laskennallisesti mobilisoituva geotekninen

staattinen vastus ei täytä loppulyöntikriteerejä. Täl-

löin paalujen geotekninen kestävyys on varmistet-

tava esimerkiksi dynaamisilla koekuormituksilla

(PDA-mittauksilla).

Hydraulivasarakalusto sopii kokonsa puolesta ah-

taisiin paikkoihin ja tiloihin sekä paalutusalustoille,

joiden kantavuus on heikko. Suuren iskulukunsa

ansiosta hydraulivasarakalusto upottaa paalua vai-

keissakin maaperäolosuhteissa usein varsin tehok-

kaasti. Luonteenomaista hydraulivasara-

asennukselle on myös se, että paalut pysyvät suo-

rina ja siirtymät ovat pieniä.

Pudotus- ja hydraulijärkälekalusto soveltuu par-

haiten HT-paalujen asennukseen paalukoosta

HT140 alkaen. Suositeltavat järkäleen liikkuvan

osan painot voidaan jaotella karkeasti:

HT140 1000 - 3000 kg

HT170 2000 - 5000 kg

HT220 3000 - 6000 kg

HT270…HT320 3000 - 8000 kg

HT400… 4000 - … kg

Paalutuskoneiden määräaikaistarkastukset ja muut

vaatimukset on esitetty PO-2016 osan 2 kohdassa

5.4.2.


19

ver. 3/2017 HTM

Työmaahitsauksissa huomioitavaa

Työmaahitsaukset tehdään haastavissa olosuh-

teissa – tuuli, sade, kylmyys, ilmankosteus, teli-

neet, asennot, työturvallisuus.

Hitsausta pitää koordinoida nimetyn vastuuhenki-

lön toimesta (hitsauskoordinaattori).

Hitsausurakoitsijalla pitää olla ennalta tehdyt hit-

sausohjeet jotka huomioivat mm; hitsattavat te-

räslajit, hitsausprosessit ja -asennot, railomuodot

sekä olosuhteet.

Jokaista hitsausta varten tulee olla siihen soveltu-

va hitsaussuunnitelma ja tätä suunnitelmaa tulee

myös noudattaa.

Hitsaajilla pitää olla työn edellyttämä pätevyys.

Hitsauspuikkoja ja muita hitsauslisäaineita on kä-

siteltävä asianmukaisesti – suuri merkitys hitsin

laatuun ja lujuuteen.

Hitsit on tarkastettava luotettavasti, sekä silmä-

määräisesti että muilla NDT menetelmillä.

Hitsausvirheet, esimerkiksi huokoset, kuonasul-

keumat ja liitosvirheet, heikentävät oleellisesti hit-

sausliitoksen lujuutta ja vaarantavat koko raken-

teen toimivuuden.

5.2.2 Paalutustyön aloittaminen

HT90-HT220 lyöntipaalun asentaminen aloitetaan

asettamalla paalun alapäähän esim. lekalla lyömäl-

lä suunnitelmien mukainen kärkikappale (maa- tai

kalliokärki). Tämän jälkeen paalu asemoidaan tar-

kalleen suunnittelijan suunnitelmiin määrittämälle

paikalle ja aloitetaan asennus. Paalun pys-

tysuoruutta tai kaltevuutta seurataan esim. vatu-

passilla asennuksen aikana. HT270-HT1200 paalu-

jen kärkikappale on kiinnitetty paaluun tehtaalla.

Käytettäessä mitä tahansa lyöntilaitetta, tulee lyön-

nit aina ohjata keskeisesti paalun päähän ja tarvit-

taessa käyttää paalun yläpäätä suojaavaa lyönti-

kappaletta.

5.2.3 Upotuslyönnit

Sopiva upotuslyönneissä käytettävä iskuenergia

riippuu kohteen olosuhteista ja siten tehokkain is-

kuenergia / iskuluku löytyy kokeilemalla. Lyöntijän-

nitykset eivät saa ylittää 90 % paalun myötörajasta.

Riski pienpaalujen mekaanisten jatkosten avautu-

miseen vältetään käyttämällä pehmeissä maaker-

roksissa sellaista lyöntienergiaa, että painuma is-

kua kohti on kohtuullinen (noin 100 mm).

5.2.4 Paalun jatkaminen

Käytettäessä mekaanista holkkijatkosta voidaan

paalu asentaa joko jatkos ylöspäin tai alaspäin.

Lyötäessä paalua jatkosholkki ylöspäin on suositel-

tavaa käyttää sovitekappaletta, joka välittää lyönnin

jatkosholkin ohi suoraan paaluputkeen. Jatkosholk-

kiin ei saa lyönnin aikana muodostua vaurioita. Jat-

kosholkkia käytettäessä on myös varmistuttava, et-

tä holkkiin liitettävän putken pää on purseeton,

etenkin jos putki on katkaistu työmaalla tai putken

päähän on lyöty asennuslyöntejä. Holkin kiinni

lyöminen on aloitettava varoen ja varmistuttava, et-

tä jatkettavat paaluputket ovat samassa linjassa

toisiinsa nähden. Paalun asentamisen jälkeen on

varmistuttava, että jatkos/jatkokset ovat kiinni.

Erityisesti käytettäessä tärytintä, tunkkia tai muuta

asennuslaitteita jonka lyöntienergia on pieni, tulee

varmistua, että jatkos menee kiinni paalun upotuk-

sen aikana tai viimeistään loppulyöntien aikana.

Tarvittaessa jatkoksen kitkaa voidaan pienentää

käyttämällä jatkosholkissa voitelurasvaa.

HT-suurpaalut ja poraamalla asennettavat paalut

jatketaan hitsaamalla ja hitsauksen, tarkastuksen ja

testauksen sekä niihin liittyvien toimintojen tulee

täyttää PO-2016 mukaiset vaatimukset. Tarvittaes-

sa sovelletaan standardin EN1090-1/2 ohjeita.

Lisätietoja hitsaamalla jatkamiseen on esitetty oh-

jeessa: HT-teräspaalujen hitsausohjeet - Standar-

din SFS EN 1090-2 ja ohjeen RIL 254 PO-2011

mukaisesti (www.htmyhtiot.fi).


20

ver. 3/2017 HTM

5.2.5 Tukipaalun lyönnin päättäminen

Tukipaalun lyönti voidaan lopettaa, kun paalun kär-

ki on lähellä arvioitua tavoitetasoa ja kun ennalta

määritetyt loppulyöntiehdot täyttyvät. HT-paalujen

loppulyöntiehdot on esitetty ohjeessa: HT-

teräspaalujen loppulyöntiohjeet - Hydraulivasaroille

sekä pudotus- ja hydraulijärkäleille

(www.htmyhtiot.fi).

5.2.6 Kitkapaalujen lopetuslyönnit

Koepaalutuksessa kitkapaalut lyödään tavallisesti

pohjatutkimuksen ja staattisten kantavuuskaavojen

perusteella suunniteltuun tasoon ja/tai alustavasti

arvioituun tai iskuaaltoteorian perusteella analysoi-

tuun lyöntitiukkuuteen. Karkearakeisissa maaker-

roksissa vaippavastus kehittyy yleensä alle viikos-

sa, mutta silttipitoisessa maassa voi odotusaika ol-

la huomattavasti pidempi. Dynaamisen koekuormi-

tuksen perusteella (PDA-mittaus) määritetään paa-

luille määräsyvyystaso ja/tai loppulyöntitiukkuus.

5.2.7 Paalun katkaisu

Paalun katkaisu voidaan tehdä esimerkiksi kulma-

hiomakoneella tai plasmaleikkaamalla suunnitel-

man mukaiseen katkaisutasoon kohtisuoraan paa-

lun pituusakselia vastaan. Katkaistun pään suora-

kulmaisuusvaatimus on yleensä


21

ver. 3/2017 HTM

5.3 Paalutustyön johtaminen, laadun-

valvonta ja mittaukset

Teräspaalutustyön johtaminen ja valvonta toteute-

taan PO-2016 osan 2 kohdan 6 mukaisesti. Paalu-

tustyönjohtaja vastaa laadunvalvonnasta ja siihen

liittyvistä toimenpiteistä.

Asennetun HT-paalun suoruus tarkastetaan ja tar-

vittaessa dokumentoidaan esimerkiksi ns. tasku-

lamppumittauksella. Suoruusvaatimukset alittavat

paalut tulee ilmoittaa hankkeen vastaavalle pohja-

rakennesuunnittelijalle mahdollisia jatkotoimenpitei-

tä (esim. korvaavan paalun asentaminen) varten.

5.4 Paalutustyön dokumentointi

Kaikki paalutukseen liittyvät dokumentit kootaan ta-

lonrakentamisen hankkeissa rakennustyön tarkas-

tusasiakirjaan PO-2016 osan 2 kohdan 7 mukai-

sesti. Infrahankkeissa noudatetaan vastaavasti Lii-

kenneviraston voimassa olevia ohjeita tai hanke-

kohtaisia ohjeita.

Paalutustyön aikana ylläpidetään paalutuspöytäkir-

jaa ja paalutustyön dokumentoinnissa noudatetaan

EN 1997-1 ja PO-2016 osa 2 kohtaa 7.2.

Paalutustyön valmistuttua laaditaan toteumapiirus-

tus, jonka sisällön ja laatimisen osalta noudatetaan

PO-2016 osan 2 kohtaa 7.4.

6. Työturvallisuus ja ympäris-

tönsuojelu

Paaluja käsiteltäessä tulee aina noudattaa voimas-

sa olevia turvallisuusohjeita, PO-2016 ohjeita ja

työmaan erityisohjeita.

Paaluja ja paalutuotteita käsiteltäessä on käytettä-

vä kypärää, turvakenkiä, suojakäsineitä ja suoja-

vaatetusta huomioiden työmaan ohjeet.

Nostoissa on huomioitava aina mm. nostotöille

yleisesti asetetut turvallisuusmääräykset, lait ja

asetukset, työmaan ohjeet sekä nostolaitteiden ja

nostoapuvälineiden toimittajien ohjeet.

Nostoissa ja siirroissa tulee käyttää vain hyväksyt-

tyjä nostoapuvälineitä. Nostoissa on varmistuttava,

että välineitä käytetään ohjeiden mukaisesti. Roik-

kuvan taakan alle ei saa mennä.

Nostovanteita ei saa käyttää tuotteiden nostami-

sessa. Vanteet ovat jännitettyjä ja katkaistaessa

vannetta tulee noudattaa erityistä varovaisuutta.

Kylmään aikaan teräspaalut ja paaluniput voivat ol-

la lumesta ja jäästä johtuen erittäin liukkaita.

Lisäohjeita käsittelyyn annetaan ohjeessa: HT-

teräspaalujen käsittelyohjeet - Käsittelyohjeita ja

suosituksia työmaalle (www.htmyhtiot.fi).

Tämä ohjelehti on tarkistettu mahdollisimman huolellisesti. HTM

Yhtiöt Oy ei kuitenkaan vastaa mahdollisista virheistä tai tietojen

väärästä soveltamisesta aiheutuneista välittömistä tai välillisistä

vahingoista. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Documents

HTM · 2018. 11. 2. · HTM Yhtiöt Oy, HT-teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet 3 ver. 3/2017 HTM 1. HT-teräspaalut 1.1 Paalutuotteiden vaatimustenmu-kaisuus HTM Yhtiöt