Haapaveden koulutusyksikköHaapaveden koulutusyksikköHaapaveden koulutusyksikköHaapaveden koulutusyksikköHaapaveden koulutusyksikköPl 6286601 Haapavesis-posti: haapavesi@humak.edu

Joensuun koulutusyksikköJoensuun koulutusyksikköJoensuun koulutusyksikköJoensuun koulutusyksikköJoensuun koulutusyksikköNiittylahdentie82220 Niittylahtis-posti: joensuu@humak.edu

Lohjan koulutusyksikköLohjan koulutusyksikköLohjan koulutusyksikköLohjan koulutusyksikköLohjan koulutusyksikköKarstuntie 53708450 Lohjas-posti: lohja@humak.edu

Nurmijärven koulutusyksikköNurmijärven koulutusyksikköNurmijärven koulutusyksikköNurmijärven koulutusyksikköNurmijärven koulutusyksikköKotorannantie 4905250 Kiljavas-posti: nurmijarvi@humak.edu

Suolahden koulutusyksikköSuolahden koulutusyksikköSuolahden koulutusyksikköSuolahden koulutusyksikköSuolahden koulutusyksikköSavontie 1044200 Suolahtis-posti: suolahti@humak.edu

Tornion koulutusyksikköTornion koulutusyksikköTornion koulutusyksikköTornion koulutusyksikköTornion koulutusyksikköKivirannantie 13-1595410 Tornios-posti: tornio@humak.edu

Joutsenon koulutusyksikköJoutsenon koulutusyksikköJoutsenon koulutusyksikköJoutsenon koulutusyksikköJoutsenon koulutusyksikköPöyhiänniementie 254100 Joutsenos-posti: joutseno@humak.edu

Kauniaisten koulutusyksikköKauniaisten koulutusyksikköKauniaisten koulutusyksikköKauniaisten koulutusyksikköKauniaisten koulutusyksikköVanha Turuntie 1402700 Kauniainens-posti: kauniainen@humak.edu

Korpilahden koulutusyksikköKorpilahden koulutusyksikköKorpilahden koulutusyksikköKorpilahden koulutusyksikköKorpilahden koulutusyksikköTähtiniementie 2641800 Korpilahtis-posti: korpilahti@humak.edu

Turun koulutusyksikköTurun koulutusyksikköTurun koulutusyksikköTurun koulutusyksikköTurun koulutusyksikköHarjattulantie 8020960 Turkus-posti: turku@humak.edu

Helsingin koulutusyksikköHelsingin koulutusyksikköHelsingin koulutusyksikköHelsingin koulutusyksikköHelsingin koulutusyksikköIlkantie 400400 Helsinkis-posti: helsinki@humak.edu

Kuopion koulutusyksikköKuopion koulutusyksikköKuopion koulutusyksikköKuopion koulutusyksikköKuopion koulutusyksikköKansanopistotie 3270800 Kuopios-posti: kuopio@humak.edu

Kansalais to iminnanKansalais to iminnanKansalais to iminnanKansalais to iminnanKansalais to iminnanja nuorisotyönja nuorisotyönja nuorisotyönja nuorisotyönja nuorisotyönkoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelma

Viit tomakielentulkinVi i t tomakielentulkinVi i t tomakielentulkinVi i t tomakielentulkinVi i t tomakielentulkinkoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelma

Kulttuur ipalvelujenKult tuur ipalvelujenKult tuur ipalvelujenKult tuur ipalvelujenKult tuur ipalvelujenkoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelma

OPINTO-OPAS 2004 - 2005wwwwwwwwwwwwwww.humak.humak.humak.humak.humak.edu.edu.edu.edu.edu

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULUAnnankatu 12 A 17, 00120 HELSINKI

Puh. (09) 6818 240, Fax. (09) 6818 2424, Sähköposti: humak@humak.edu

TORNIO

HAAPAVESI

KUOPIO

JOENSUU

SUOLAHTI

KORPILAHTI

TURKU

LOHJA NURMIJÄRVI

JOUTSENO

KAUNIAINENHELSINKI

Julkaisija Humanistinen ammattikorkeakouluToimitus Marika StamTaitto Leena KrekulaPaino Painotalo Auranen OyIlmestynyt 6/2004

1

Arvoisa opiskelija

Olet aloittamassa opintojasi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Opiskelupaikkakuntiammeovat Haapavesi, Helsinki, Joensuu, Joutseno, Kauniainen, Kuopio, Korpilahti, Lohja, Nurmijärvi,Suolahti, Tornio ja Turku. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Humak, on valtakunnallinenverkostomaisesti toimiva ammattikorkeakoulu, joka antaa sinulle mahdollisuuden opiskella valintasimukaan useammassa yksikössä. Opinnoissasi sinulla on paljon valinnan mahdollisuuksia. Tervetuloaammattikorkeakouluumme!

Ammattikorkeakoulumme kouluttaa korkeatasoisia työelämän osaajia ja asiantuntijoita. Opetuksenlähtökohtana on työelämä ja sen muutosten hallinta. Ammattikorkeakoulun tähtäyspisteet eroavattiedekorkeakoulujen painopisteistä. Tiedekorkeakoulujen tutkinnot ovat tiedelähtöisiä, kun taasammattikorkeakoulun haasteena on vastata nykyisen ja tulevan työelämän kehittymiseen käytännönnäkökulmasta. Pyrimme kouluttamaan uudenlaisia osaajia, jotka kykenevät teorian soveltamisenlisäksi myös käytännössä kehittämään omaa alaansa.

Humakissa voit opiskella kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kulttuuripalvelujen taiviittomakielentulkin koulutusohjelmassa. Näillä aloilla tarjoamme viimeisimpään tietoonpohjautuvaa opetusta. Tämän lisäksi edistämme koulutuksessa monialaista osaamista, kehitämmesijaintipaikkakuntia ja niiden työelämää sekä mahdollistamme kansainvälisyyden osaksi opintojasi.Humak tarjoaa inhimillisiä yhteyksiä yli rajojen.

Työelämä ja sen kontaktit on Humakissa tuotu mahdollisimman lähelle opiskelijaa. Humak edistääsinun ammatillista kasvuasi työelämän asiantuntijaksi. Pääset jo työoppimisessa tekemään oikeitaja merkityksellisiä töitä, mikä lisää osaamistasi ja on oppimisen kannalta erittäin palkitsevaa. Voitvalita omaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaasi 20–60 opintoviikkoa työoppimista.

Ammattikorkeakoulun opinnot edellyttävät enemmän itsenäistä työskentelyä kuin, mihin oletsaattanut tottua aiemmissa opinnoissasi. Opintojesi aikana teet henkilökohtaisenopiskelusuunnitelman, joka mahdollistaa valmistumisesi 3,5 vuoden aikana. Viittomakielentulkinkoulutusohjelmassa opintojen laajuus on 4 vuotta. Ammatillisen kasvusi ja opintojesi suunnittelunja edistymisen kannalta keskeinen apuväline on nyt tämä käsissäsi oleva opinto-opas.

Hyvää opintomenestystä ja viihtymistä toivottaen

Raimo Jalkanenrehtori

2

Tervehdys Humanist isen ammattikorkeakoulunTervehdys Humanist isen ammattikorkeakoulunTervehdys Humanist isen ammattikorkeakoulunTervehdys Humanist isen ammattikorkeakoulunTervehdys Humanist isen ammattikorkeakoulunopiskel i jayhdistyksel täopiskel i jayhdistyksel täopiskel i jayhdistyksel täopiskel i jayhdistyksel täopiskel i jayhdistyksel tä

Opiskelijayhdistystämme kutsutaan lyhyesti HUMAKOksi. HUMAKO on opiskelijoidenedunvalvontajärjestö ja edunvalvonnan lisäksi sen toinen päätehtävistä on yhdistää eri puolillaSuomea sijaitsevia yksiköitä ja luoda valtakunnallista opiskelijakulttuuria. Verkosto-ammattikorkeakoulussamme on kaksitoista yksikköä ja HUMAKO vaikuttaa jokaisessa yksikössä.

Yhtenä HUMAKOn tavoitteena on auttaa sinua opiskelujesi alkuun ja vauhtiin päästyäsi tukeasinua opiskelijaelämään liittyvissä asioissa. Olkoon asiasi pieni tai suuri, hops tai proo, kastajaisettai verkkokurssi, on jokaisessa yksikössä koulutettuja HUMAKOn tutoreita valmiina auttamaansinua. Tutorit tietävät paljon käytännön opiskelijaelämästä ja oman koulutusyksikkösierityispiirteistä. Lisäksi yksikössäsi vaikuttavat HUMAKOn hallituksen ja edustajiston jäsenet,joiden puoleen voit myös kääntyä. Älä pelkää ottaa heihin yhteyttä, jokainen meistä on joskusollut hukassa tässä valtavassa Humanistisessa maailmassa.

Opiskelu on opiskelijan työtä. Älä kuitenkaan unohda, että myös kouluajan ulkopuoliset riennotkuuluvat opiskelijaelämään. HUMAKO järjestää opiskelijoille yhteisiä tapahtumia, joissa voittutustua muihin opiskelijoihin niin yksikössäsi kuin valtakunnallisesti. Me HUMAKOssa haluammesinun muistavan loppuelämäsi omat Humak-vuotesi.

Tervetuloa opiskelemaan ja mukavaa syksyä!

Minna OrsmaapuheenjohtajaHUMAKO ry.

HUMANISTISEN AMMAHUMANISTISEN AMMAHUMANISTISEN AMMAHUMANISTISEN AMMAHUMANISTISEN AMMATTIKTTIKTTIKTTIKTTIKORKEAKORKEAKORKEAKORKEAKORKEAKOULOULOULOULOULUNUNUNUNUNALUMNITOIMINTA KÄYNNISTYY!ALUMNITOIMINTA KÄYNNISTYY!ALUMNITOIMINTA KÄYNNISTYY!ALUMNITOIMINTA KÄYNNISTYY!ALUMNITOIMINTA KÄYNNISTYY!

Alumni on latinaa ja tarkoittaa kasvattia ja suojattia, tässä tapauksessa oppilaitoksesta valmistu-nutta henkilöä. Alumnitoiminnan tarkoituksena on työelämäyhteyksien parantaminen sekä alumnienyhteydenpidon ylläpitäminen valmistumisen jälkeen.

Alumnitoimintaa on Suomessa niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin. Toiminnanmuodot ja laajuus riippuvat hyvin paljon siitä kuinka suuresta oppilaitoksesta on kyse. Myösammatteihin liittyvät erilaiset kulttuurit, ammatti-identiteetti ja jo opiskeluaikana opittuyhteisöllisyys vaikuttavat siihen, millaista toimintaa alumnit loppujen lopuksi järjestävät. Yleisintoimintamalli lienee alumniyhdistys, johon halukkaat liittyvät heti valmistumisensa jälkeen japysyvät näin katkeamattomassa yhteydessä edelliseen opinahjoonsa.

Kuluvan vuoden aikana (2004) HUMAKO ry:n tarkoituksena on aktivoida Humakin alumneja sekäperustaa Humakin ja sen alumnien tarpeita vastaava alumniyhdistys. Toiveena on, ettäalumniverkostosta muodostuu kontaktipinta, joka täydentää olemassa olevia työelämäverkostoja.Alumnit voivat toimia linkkinä etsittäessä nykyisille opiskelijoille harjoittelupaikkoja, opinnäyte-työn aiheita ja työpaikkoja. He voivat myös välittää työelämää koskevia tietoja ja tarpeitaentiseen opinahjoonsa. Toisaalta tiiviimpi yhteys tarjoaa alumneille mahdollisuuden pysyä paremminajan tasalla koulutuksen ja tutkimuksen kehityksessä.

Lisätietoja alumnitoiminnasta: alumni@humak.edu

3

Sisällys

Tervehdykset 1-2

Humak verkostoammattikorkeakouluna 4

Humak –pedagogiikka ja oppimisympäristöt 5

Arviointi ja suoritukset 9

Teema-arviointi 10

Työoppimisen arviointi 10

Opinnäytetyön arviointi 11

Portfolion arviointi 12

Tutkintolautakunta 14

Hyväksi lukeminen ja korvaavuus 14

Virtuaalikampus Hunet 15

Opiskelu Humakissa 17

Kansainväliset yhteydet ja opiskelu ulkomailla 21

Education in english at Humanities Polytechnic 22

Opetussuunnitelmat 2004–2005 27

Humakin yhteiset opinnot 28

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön

koulutusohjelma 31

Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma 61

Viittomakielentulkin koulutusohjelma 79

Koulutusyksiköt ja rehtorin toimisto 100

4

HUMAK VERKOSTOAMMATTIKORKEAKOULUNA

Humak koostuu kahdestatoista eri puolilla Suomea olevasta koulutusyksiköstä. Koulutusohjelmiaon kolme. Opiskelijoita on yli tuhat ja työntekijöitä on noin sata. Muihin ammattikorkeakouluihinverraten olemme pieni sekä myös toimintatavaltamme poikkeava. Tämä poikkeavuus liittyyverkostorakenteeseen ja koulutusyksiköiden itseohjautuvaan toimintaan.

Koulutusyksiköissämme opetuksen suunnittelu ja toteutus tapahtuvat ammattitaitoisten lehtoreidenyhteistoiminnallisen vastuun periaatteella, mitä kutsumme tiimityöksi. Tiimiohjautuvassa yksikössäei ole välitöntä esimiestä, joka johtaisi päivittäistä toimintaa. Tiimityö tarkoittaa jäsentenosaamiseen perustuvaa toiminnallisen vastuun kautta tapahtuvaa opetustyön kokonaisvaltaistatoteuttamista. Tällaisen toiminnanohjauksen käytänteet yksikkömme lehtorit hallitsevat hyvin.

Verkosto-organisaatio edellyttää edellä mainitun itseohjautuvaan toimintaan kykenevän henkilöstönlisäksi myös hyvän fyysisen tietoverkon. Verkottunut toiminta on sekä fyysisen tietoverkon ettäsosiaalisen toiminnan yhdistelmä. Kyse on siten verkosta ja verkostosta. Usein kuitenkin välineja toimija sekoitetaan, kun puhutaan verkosto-organisaatiosta. Myös väline saa helposti hallitsevanaseman.

Verkottunutta toimintaa on ollut kautta historian, mutta tällä vuosituhannella modernitietoteknologia ja itseohjautuvat toimintatavat mahdollistivat organisaation toiminnanhajauttamisen. Verkoston hajautettujen resurssien kohdennetulla käytöllä mahdollistetaan toiminnanhyvä ja tasainen laatu verkon kaikissa yksiköissä. Tässä on kysymys siitä, miten tieto, tekniikkaja organisaatio siirtyvät ihmisten kautta toiminnaksi ja vaikutuksiksi.

Verkosto-organisaatiossa hierarkian tulee olla mahdollisimman matala ja vastuut selkeästimääritettyjä. Humakissa meillä on opetustoiminnan kannalta kaksi hierarkiatasoa: koulutusjohtajatja rehtori. Pääasiallinen ammattikorkeakoulun toiminta tapahtuu koulutusyksiköiden autonomisissaHumak-tiimeissä. Kun rakenteissa pyritään mataluuteen, on se samalla pyrkimysluottamuksellisuuteen, jota pidän itseohjautuvan organisaation keskeisenä ihmiskuvana.

Verkosto-organisaation teknologia mahdollistaa kaikille toimijoille riittävän laajan yhteisen jaetuntilannekuvan, jonka perusteella voidaan tehdä opetuksen kannalta lähes reaaliaikaisia päätöksiähajautetun resurssin kohdennetusta käytöstä, horisontaalisesta yhteistyöstä. Resursseja voivatammattikorkeakoulussa olla koko henkilöstö, opiskelijat sekä verkossa oleva tietoaines.

Humakin verkko, virtuaalikampus, koostuu kaikille avoimista Internet-palveluista,sähköpostipalveluista ja HumakPro-nimisestä oppilaitosjärjestelmästä. HumakPron kautta opiskelijasaa tietoa koko Humakista, keskustelupalstoista omaan opintokorttiin. Järjestelmän avulla voitutustua opetustarjontaan, ilmoittautua opintoihin, suorittaa opintoja, seurata niiden etenemistäsekä etsiä työpaikkoja. Kaikki tämä tarjonta on saatavissa lähimmästä Internet-yhteydestä.

Raimo Jalkanen

5

HUMAK -PEDAGOGIIKKA JA OPPIMISYMPÄRISTÖT

Humanistisen ammattikorkeakoulun toiminta perustuu pedagogisen yhteisön ajatukseen. Opiskelijaja häntä lähinnä olevat ohjaajat ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa oppimisympäristön ytimessä.Sen ympärillä on koulutusyksikköjen muu sosiaalinen maailma, monimuotoinen oppimisen sekäasiantuntijuuden ja toimimisen kenttä. Opiskelijalla on valittavanaan erilaisia oppimisympäristöjäteematarjonnan mukaan. Hän voi opiskella kontaktiopetuksessa, työskennellä itsenäisesti, mennätyöoppimaan kotimaassa tai ulkomailla, hankkia itselleen oppimisprojektin tai opiskellatietoverkoissa. Opetustarjonnassa oleva viiden opintoviikon teema voi olla mahdollista suorittaausealla eri tavalla.

Vaikka opiskelija ilmoittautuu kotikoulutusyksikkönsä opiskelijaksi, kaikkien Humakin koulutusyksi-köiden opetustarjonta ja työelämäyhteydet ovat jokaisen opiskelijan käytössä. Humakissa opiskelijavoi valita opintoja useasta koulutusyksiköstä ja sovittaa opintonsa hänelle sopiviin ajankohtiinsekä hakea tarjonnasta hänelle sopiva opiskelutapa ja oppimisympäristö. Opiskelijalle nimettyHOPS-ohjaaja auttaa opiskelijaa tekemään valintoja.

Humakin pedagogisen yhteisön oppimisympäristöä voidaan kuvata yllä olevan kuvion avulla.

Seuraavaksi kuvataan lyhyesti eri oppimisympäristöt. Suluissa oleva koodi viittaa oppimisympä-ristön lyhenteeseen, jota käytetään HumakPro-oppilaitosjärjestelmässä.

KKKKKONTONTONTONTONTAKTIOPETUS (K)AKTIOPETUS (K)AKTIOPETUS (K)AKTIOPETUS (K)AKTIOPETUS (K)

Kontaktiopetuksessa opettaja ja opiskelijat ovat yhdessä läsnä oppimistilanteissa. Kontaktiopetustoteutetaan luento-opetuksena tai muita lähiopetuksen menetelmiä käyttäen, esimerkiksipienryhmäopetuksena (ohjatut ryhmätyöt, seminaarit, demonstraatiot jne.). Kontaktiopetus (K)sisältää vähintään 60-100 tuntia lähiopetusta teemasta riippuen. Kontaktiopetustarjonta sisältääaina myös itsenäistä työskentelyä. Teema voidaan toteuttaa myös kontaktiopetuksen ja muidenoppimisympäristöjen yhdistelmällä esim. K/I, K/P, K/V, K/M

���������������� ����

���

��

�

�

��

��

���������� � ��� ��������

��

���

��

�����

����

���������

����

���������������

������������������� �

�������!����

��������"� ����

����!����!��#����

$�#��������!����

�#�%�����

��������!����

����"���!��#�����

6

ITSENÄINEN TYÖSKENTELITSENÄINEN TYÖSKENTELITSENÄINEN TYÖSKENTELITSENÄINEN TYÖSKENTELITSENÄINEN TYÖSKENTELY (I)Y (I)Y (I)Y (I)Y (I)

Itsenäinen työskentely mahdollistaa opiskelijalle itsenäisen tiedon hankkimisen, analysoinnin jauuden tiedon tuottamisen hänelle sopivana ajankohtana. Itsenäisellä työskentelyllä hankittuosaaminen osoitetaan usein tentillä, etätehtävällä, suunnittelu- tai arviointiraportilla jne. Vaikkatyöskentely onkin itsenäistä, opiskelijalla on oikeus saada opintoihinsa ohjausta teemasta vastaavaltalehtorilta. Samassa teemassa itsenäinen työskentely jaksottuu useimmiten kontaktiopetuksen kanssa.

TYÖOPPIMINEN (T)TYÖOPPIMINEN (T)TYÖOPPIMINEN (T)TYÖOPPIMINEN (T)TYÖOPPIMINEN (T)

Työoppimisella tarkoitetaan alan työpaikoissa tapahtuvaa työn tekemistä ja samalla työn tutkimistaja kehittämistä. Työoppimisessa opiskelija tutkivalla työotteella yhdistää tieteellistä tietoa jakäytännön kokemusta kulloinkin opiskeltavassa teemassa. Työvalmentajan hiljainen tieto työelämänkäytännöistä välittyy opiskelijalle työoppimiseen kuuluvissa ohjaustilanteissa. Opiskelijavalmistautuu työoppimisjaksoihinsa asettamalla oppimiselleen tavoitteet ja perehtymällä ennakkoontyöpaikkaansa. Varsinaisella työoppimisjaksolla hän suorittaa sovitut työ- ja oppimistehtävät.Työoppimisjakson jälkeen hän raportoi oppimansa asiat arviointia ja ammatillisen kasvun seuraamistavarten.

Työoppimispaikkoja voivat olla omaan alaan ja tavoiteltuun ammatilliseen päämäärään liittyvättyöpaikat. Humak ja sen koulutusyksiköt ovat sopineet työoppimisesta yli 300 työpaikan kanssa.Useissa sopimuspaikoissa on Humakin kouluttama työvalmentaja, joka hallitsee Humakin oppimis-ja arviointijärjestelmän.

Jokaisen opiskelijan tulee suorittaa opinnoistaan työoppimisena vähintään 20 ov ja enintään 60ov. Opiskelija voi tehdä työoppimisjaksoja henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa perusteellaympäri vuoden, myös kesäisin. Työoppimiseen liittyviä asioita on kuvattu tarkemmin Humakinkäsikirjoissa (ks. Laatukäsikirja, Työoppimisen käsikirja opiskelijalle ja Työoppimisen käsikirjatyöpaikalle). Opiskelijan käytössä on Humakin työoppimispaikoista koottu hakemisto, jokalöytyy HumakPron työtorilta.

KANSAINVÄLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ (KV)KANSAINVÄLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ (KV)KANSAINVÄLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ (KV)KANSAINVÄLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ (KV)KANSAINVÄLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ (KV)

Humak tarjoaa opiskelijoilleen erilaisia kansainvälisen oppimisympäristön hyödyntämis-mahdollisuuksia, joita ovat ohjelmoitu kv-vaihto, opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa,työoppiminen sovituissa ulkomaisissa työoppimispaikoissa ja opiskelu vieraalla kielellä omassaammattikorkeakoulussa eri maiden asiantuntijoiden johdolla.

Euroopan Unionin Sokrates -vaihto-ohjelma tarjoaa tällä hetkellä suhteellisen laajat mahdollisuudetopiskelijoille ja kouluttajille kansainvälistymiseen. Opiskelijoille on vaihtopaikkoja noin 60 jakouluttajille 25. Yhteistyöoppilaitoksia on 24. Mukana ovat lähes kaikki Euroopan Unionin maatsekä lisäksi Baltian maat, Norja, Puola, Tšekki ja Venäjä. Vaihto on mahdollista myös EU:nLeonardo- ja pohjoismaisen Nord Plus -ohjelman kautta.

Oppisisältöjä rakennetaan ja kehitetään yhteistyöpartnereiden kanssa siten, että ne sopivatmahdollisimman hyvin kaikkien osapuolten opetusohjelmiin. Humanistisen ammattikorkeakoulunkoulutusyksiköissä on tarjolla ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille englanninkielisiä opintojaksoja.Osa niistä on rakennettu siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoja erikoulutusyksikössä ja siten tutustua useampaan Humakin koulutusyksikköön eri puolilla Suomea.

7

Tarkempia tietoja saa Humakin www-sivuilta http://www.humak.edu. Katso myös opinto-oppaanluku Education in English.

VERKKVERKKVERKKVERKKVERKKO-OPPIMINEN (V)O-OPPIMINEN (V)O-OPPIMINEN (V)O-OPPIMINEN (V)O-OPPIMINEN (V)

Humakissa opiskelija voi käyttää tietoverkkojen viestintä- ja informaatiopalveluja oppi-misympäristönä muiden opiskelutapojen rinnalla. Yleensä tietoverkkojen käyttöä hyödyntäväopetus yhdistyy muihin oppimisympäristöihin. Varsinaisessa verkko-oppimisessa oppimateriaalion Humakin verkossa ja opiskelijat ja opettajat ovat yhteydessä toisiinsa verkon välityksellä.Verkkokursseihin on monesti liitetty kontaktiopetuksena annettava orientaatio. Opiskelijattuottavat runsaasti oppimistehtäviä Humakin verkkoympäristössä. Verkko-oppimiseen javerkkokursseihin johtavat linkit löytyvät Opintotorilta ja HumakProsta.

PROJEKTIT (P)PROJEKTIT (P)PROJEKTIT (P)PROJEKTIT (P)PROJEKTIT (P)

Oppimisprojekteilla tarkoitetaan opiskelijoiden osaamisen kartuttamiseen ja sovittuun tuotokseentähtääviä, ajallisesti rajattuja hankkeita. Projektit voivat olla tutkimus- tai selvitystehtäviä, muttayhtä hyvin palvelun tai tapahtuman toteuttamista. Oppimisprojekteja voidaan toteuttaa myösosana kontaktiopetusta.

Oppimisprojekteja voidaan toteuttaa yksin tai ryhmässä. Projekteihinkin voi käytännön toteutuksenlisäksi liittyä teemakirjallisuutta. Oppimisprojektien raportoinnista ja arvioinnista sovitaan ohjaavienopettajien kanssa. Arvioitava tuotos voi olla esimerkiksi kirjallinen raportti, tapahtuma, näyttely,esitys, videokooste.

Humanistinen ammattikorkeakoulu ja sen koulutusyksiköt kehittävät, kokeilevat ja arvioivatmonimuotoisin hankkein yhdessä alan työnantajien kanssa työkäytäntöjä. Opiskelijat voivatosallistua koulutusyksiköiden organisoimiin hankkeisiin, mutta myös ehdottaa omia, esimerkiksiomaan työhönsä liittyviä hankkeita oppimisprojekteiksi ja opinnollistaa nämä. Kehittämis- japrojektiopintojen lähtökohtana on aina työelämän aito tarve ja tilaus.

MUUT OPPIMISTA TUKEVAT YMPÄRISTÖT (M)MUUT OPPIMISTA TUKEVAT YMPÄRISTÖT (M)MUUT OPPIMISTA TUKEVAT YMPÄRISTÖT (M)MUUT OPPIMISTA TUKEVAT YMPÄRISTÖT (M)MUUT OPPIMISTA TUKEVAT YMPÄRISTÖT (M)

Media oppimisympäristönäMedia oppimisympäristönäMedia oppimisympäristönäMedia oppimisympäristönäMedia oppimisympäristönä

Medialla on suuri merkitys sekä tiedon välittäjänä että mielipiteiden muokkaajana ja asenteidenluojana. Mediaa voidaan hyödyntää tarkasteltaessa erilaisia ilmiöitä ja etsittäessä uutta tietoa.Opiskelijat voivat löytää mediasta mm. informaation uusimmista tutkimustuloksista ja päästä tätäkautta varsinaisen tutkimustiedon lähteille. Mediaa seuraamalla on ajankohtaisimpien ilmiöidenäärellä. Opiskelijat voivat kartoittaa jotakin ilmiötä median luoman kuvan ja tiedon avulla.Oppimiseen voidaan luontevasti liittää kriittinen ja analyyttinen ote tarkastelemalla erilaistenmedioiden luomaa kuvaa jostakin asiasta tai ilmiöstä. Media toimii opiskelijalle tiedonlähteenä,mutta mediaa voi käyttää apuna myös erilaisten tuotosten tekemisessä, mikäli välineen käyttö onperusteltua.

TTTTTutustumiskäynnitutustumiskäynnitutustumiskäynnitutustumiskäynnitutustumiskäynnit, opintomatk, opintomatk, opintomatk, opintomatk, opintomatkat ja ekskursiotat ja ekskursiotat ja ekskursiotat ja ekskursiotat ja ekskursiot

Tutustumiskäynnit, opintomatkat, alan traditioon kuuluvat seminaarit ja ekskursiot voivat kuuluakiinteänä osana monia oppimisympäristöjä, mutta niitä voidaan käyttää myös itsenäisinä

8

oppimisympäristöinä, jos näin teemasta vastaavan opettajan kanssa sovitaan. Opintokäyntiintms. voidaan liittää kirjallisuutta, joka antaa teoreettisen pohjan ko. asian tavoitteiden mukaiselleoppimiselle. Teoriatiedon avulla reflektoidaan nähtyä ja kuultua sekä raportoidaan prosessikirjallisesti. Näin suoritettujen opintojen laajuus ja opintokokonaisuuteen liittyvä kirjallisuus sovitaanerikseen asianomaisen opettajan kanssa.

OrganisaatiotOrganisaatiotOrganisaatiotOrganisaatiotOrganisaatiot, instituutiot ja muut asiantunti jatahot, instituutiot ja muut asiantunti jatahot, instituutiot ja muut asiantunti jatahot, instituutiot ja muut asiantunti jatahot, instituutiot ja muut asiantunti jatahot

Organisaatioiden ja instituutioiden asiantuntijat voivat toimia sopimusten mukaan tietopankkinaopiskelijoille sekä yksilö- että ryhmätasolla. Opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää alanorganisaatioiden ja yhteisöjen asiantuntemusta opintojen eri vaiheissa erilaisiin oppimistarpeisiin.Koulutusyksiköt käyttävät työelämän asiantuntijoita luennoitsijoina ja vierailijoina. Opiskelijatvoivat vierailla sovittaessa työpaikoilla heidän luonaan. Yhteyksiä voidaan ottaa ja ylläpitää myöstietoverkkojen ja videoneuvotteluyhteyksien avulla. Asiantuntijayhteyksillä voidaan luoda myösuusia työelämäyhteyksiä sekä oppimisprojekteja ja kehittämishankkeita.

ARVIOINTI JA SUORITUKSET

KEHITYSSUUNTAUTUNUT ARVIOINTIKEHITYSSUUNTAUTUNUT ARVIOINTIKEHITYSSUUNTAUTUNUT ARVIOINTIKEHITYSSUUNTAUTUNUT ARVIOINTIKEHITYSSUUNTAUTUNUT ARVIOINTI

Humanistisen ammattikorkeakoulun arviointikäytäntöjen taustalla on kehityssuuntautunutarviointimalli. Mallissa huomion kohteena ovat suunnitteluun, kommunikaatioon, teknisiin taitoihinja arviointiin liittyvät valmiudet.

Ammatillista kasvua arvioitaessa suunnittelukyvyllä tarkoitetaan opiskelijan kykyä kerätä tietoa,tutkia mahdollisesti ristiriitaistakin todellisuutta, tehdä perusteltuja valintoja ja hahmottaatuntematonta lähitulevaisuutta. Sosiaalisilla taidoilla puolestaan tarkoitetaan opiskelijan kykyätoimia vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa, olla yhteisön merkittävä jäsen, vaikuttaa tehtäviinpäätöksiin ja valintoihin sekä auttaa muita yhteisön jäseniä saamaan osaamisensa yhteisön käyttöön.Tekniset taidot liittyvät opiskelijan kykyyn suoriutua tehtävistä sujuvasti ja laadullisesti korkeallatasolla. Arviointikyky on taitoa kerätä palautetta toiminnasta monista lähteistä, arvottaa erilaistapalautetta, tehdä johtopäätöksiä palautteesta sekä arvioida toiminnan lähtökohtia ja tarvittaessamuuttaa niitä.

Nämä neljä eri kykyaluetta muodostavat yhteen nivoutuvan kokonaisuuden. Arvioinnin tavoitteenaon yhdistää nämä kykyalueet siten, että niistä kehittyy monipuolinen ammatillinen ymmärrys jatoimintataito. Kehityssuuntautuneessa arvioinnissa edellä kuvattuja kykyjä suhteutetaan toiminnantasoon tai näkökulmaan:

1. Aloitteli ja1. Aloitteli ja1. Aloitteli ja1. Aloitteli ja1. Aloitteli jaAloittelijan, vasta-alkajan tai tutustujan toiminta on yleisosaamista. Hän suoriutuu satunnaisistatehtävistä ja on erittäin riippuvainen ohjauksesta. Tehtävien hoitamista ohjaavat yhtäkkiset,spontaanit havainnot, eikä ammatillista käsitehallintaa ja tehtävien tarkoituksen ymmärtämistäole tai se on kovin matala. Yksittäiset tehtävät eivät liity toisiinsa eikä niistä muodostu kokonaisuutta.Tyypillisesti vasta-alkajan roolissa toimiva on avustavissa tehtävissä ja seurailee kokeneempaatekijää. Kaikki ovat uusien tehtävien eteen joutuessaan aloittelijoita, ja kaikille pitäisi salliatarvittaessa aloittelijan rooli.

9

2. Kehittynyt aloitteli ja2. Kehittynyt aloitteli ja2. Kehittynyt aloitteli ja2. Kehittynyt aloitteli ja2. Kehittynyt aloitteli jaKehittyneen aloittelijan toiminta on ammatillista perusosaamista. Kehittynyt aloittelija kykeneesuoriutumaan itsenäisesti yksittäisistä tehtävistä, mutta tehtävät eivät muodosta kokonaisuuksia.Tehtävien tekemistä ohjaavat usein hetkelliset vaatimukset ja tilannesidonnainen ohjaus. Tehtäviinohjaudutaan usein ilman etukäteissuunnittelua ja tehtäviin liittyvien käsitteiden hallintaa. Tehtävientarkoituksen ymmärtäminen on vähäistä. Tehtävistä suoriutumista arvioidaan jälkikäteen.

3. Pätevä suoriutuja3. Pätevä suoriutuja3. Pätevä suoriutuja3. Pätevä suoriutuja3. Pätevä suoriutujaPätevän suoriutujan toiminta edustaa oman alansa erityisosaamista. Pätevälle suoriutujalle ontyypillistä useista tapahtumista koostuvien kokonaisuuksien hallinta. Kokonaisuudet hahmottuvatajallisesti pitkinäkin ketjuina. Tehtävien hoitamista ohjaavat usein tehtäväkuvat. Toimintaanliittyvät käsitteet hallitaan ja tehtävät ymmärretään hyvin.

4. Etevä tekijä4. Etevä tekijä4. Etevä tekijä4. Etevä tekijä4. Etevä tekijäEtevän tekijän toiminta on ns. ammatillista tiedeosaamista. Etevä tekijä pystyy toiminnassaanintegroimaan toisiinsa useita eri kokonaisuuksia ja pystyy suhteuttamaan tekemisensä kokotyöyhteisön toimintaan. Kokonaisuudet hahmottuvat ajallisesti pitkinä ja monitasoisina ketjuina.Tekijä osaa itsenäisesti analysoida tehtäviin liittyviä tilanteita ja valita vaihtoehtoisia menetelmiätehtävistä suoriutumiseen. Tekemistä ohjaavat toimenkuvat, ja tekijällä on vähäinen riippuvuusohjauksesta. Käsitteiden hallinta ja tehtävien tarkoituksen ymmärtäminen on korkea, jariippuvuussuhde ohjaajasta ja valvonnasta on vähäinen. Etevälle tekijälle tyypillistä on myössyvällinen oman itsensä ja oman toimintansa tuntemus.

5. Asiantunti ja5. Asiantunti ja5. Asiantunti ja5. Asiantunti ja5. Asiantunti jaAsiantuntijan toiminta on kokonaisvaltaista kulttuuriosaamista eli tekijä orientoituu tehtäviinsäyhteisön perustehtävän kautta. Tehtävillä on työyhteisöä laajempi yhteiskunnallinen merkitys.Asioita ei tarkastella työyhteisön sisäisinä vaan suhteessa ulkopuoliseen maailmaan. Asiantuntijasuoriutuu tehtävistään kokonaistoimintona eikä tarvitse ohjausta. Hän hallitsee tehtäviin liittyvätkäsitteet ja ymmärtää tehtävien tarkoituksen erittäin hyvin. Hän toimii vapaasti. Tulosten arviointikohdistuu enemmän kokonaistulokseen ja toimintaan kuin yksittäisten tavoitteiden saavuttamiseen.Asiantuntijan toiminnalle on ominaista erittäin syvällinen oman itsensä ja toimintansa ymmärrys.

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa arviointi ja opiskelijan saama palaute ovat pääsääntöisestilaadullista. Arviointikäytäntöjen taustalla on kehityssuuntautuneen arvioinnin malli, jonka keskeisenäajatuksena on siirtää huomio tulevaan ja ammatillisen kehityksen kannalta keskeisten asioidentunnistamiseen. Kehityssuuntautuneessa arvioinnissa huomio kohdistuu opiskelijan kykyynsuunnitella työtä toimia vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa, suoriutua itse työstä sekä arvioidatyötä kokonaisuutena.

Arvioinnin tarkoituksena on antaa opiskelijalle palautetta oppimisesta ja ammatillisesta kehityksestä,antaa opettajalle tietoa oppimisen tuloksellisuudesta ja ohjata opintojen suunnittelua sekä antaatyönantajille tietoa opiskelijan ammatillisesta kehittymisestä. Tutkintotodistuksen näkökulmastaopinnäytetyö ja yleisen ammattitaidon osoittajana toimiva portfolio ovat tärkeimpiä arvioitaviaasioita. Opiskelijalle niistä kirjoitetut kirjalliset lausunnot liitetään osaksi tutkintotodistusta.

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opiskelijalla on oikeus saada palautetta edistymisestään.Palautetta annetaan kirjallisesti ainakin seuraavista asioista:

• teemoista• työoppimisesta• opinnäytetyöstä• portfoliosta

10

TEEMA-ARVIOINTITEEMA-ARVIOINTITEEMA-ARVIOINTITEEMA-ARVIOINTITEEMA-ARVIOINTI

Teema-arviointi perustuu opintosuunnitelmassa mainittuihin tavoitteisiin. Opiskelijan tulee osoittaahallitsevansa 2/3 asetetuista tavoitteista, jotta opintosuoritus voidaan katsoa suoritetuksi. Teemaarvioidaan asteikolla suoritettu / korvattu / hyväksiluettu. Ennen teeman lopullista suoritettu –merkintää sitä voidaan pyytää täydennettäväksi. Mikäli opintosuoritusta pitää täydentää, teemastavastaavan opettajan tulee kertoa, miltä osin täydentämistä tarvitaan. Myös hyväksytysti suoritetustateemasta annetaan lyhyt sanallinen arviointi, jossa tulevat esille sekä opiskelijan vahvuudet ettäopiskelijan kehittymisen haasteet suhteessa teeman tavoitteisiin. Suoritusmerkintä ja arviointikirjataan HumakProssa olevaan opiskelijan opintokorttiin.

Yksittäisen kurssin tai pienen (alle 5 ov) opintokokonaisuuden arvioinnissa opiskelija ja opettajavoivat sopia keskenään käytettävästä arviointitavasta. Arviointi voi olla suullinen, kirjallinen tms.Yksittäisen kurssin arviointia ei tarvitse kirjata HumakProssa olevaan opintokorttiin.

Mikäli teeman arviointi perustuu kirjalliseen työhön kuten esseeseen, raporttiin tai tenttiin, tuleekirjallisen työn olla riittävän tasokas. Kirjallisia töitä arvioitaessa kiinnitetään huomiota seuraaviinasioihin:

• asiatietojen kattavuus sekä käsitteiden käyttö ja oikeellisuus suhteessa aihepiiriin• käytäntöön soveltaminen ja omakohtaisuus• aiheen kriittinen arviointi ja kokonaisnäkemys• kieliasun johdonmukaisuus ja selkeys.

Kirjallisia tehtäviä arvioidaan kolmella tasovaatimusalueella seuraavasti:• I Kuvaileva taso: Opiskelija kiinnittää huomionsa olennaisiin asioihin.• II Kartoittava taso: Opiskelija osaa suhteuttaa käsittelemänsä asiat laajempaan

kokonaisuuteen.• III Arvioiva (systematisoiva, kriittinen) taso: Opiskelija osaa arvioida sekä omaa

lähestymistapaansa aiheeseen että vaihtoehtoisia näkökulmia (ihannetapauksessa kykeneesoveltavaan ja uutta luovaan ajatteluun).

Opiskelijan tulee suorittaa teemassa vaadittavat tehtävät jakson aikana tai viimeistään kahdenviikon kuluessa jakson päättymisestä. Mahdolliset täydennykset on tehtävä viimeistään lukuvuodenloppuun mennessä (31.7.) Jos opiskelijalla on tuolloin palauttamattomia suorituksia, hän suorittaaopintokokonaisuudet uusien vaatimusten mukaan tulevina lukuvuosina.Opettajan tulee antaa arviointi opintosuorituksesta seuraavan aikataulun mukaisesti:

• Mikäli tuotos on palautettu teeman aikana - kolmen viikon kuluessa.• Mikäli tuotos on palautettu kahden viikon kuluessa teeman päättymisestä - seuraavan

teeman aikana. • Mikäli tuotos on palautettu myöhemmin lukukauden aikana - kolmen viikon kuluessa.

TYÖOPPIMINENTYÖOPPIMINENTYÖOPPIMINENTYÖOPPIMINENTYÖOPPIMINEN

Työoppimisjaksoilta opiskelija saa palautetta työpaikan työvalmentajalta. Tämän lisäksi opiskelijantulee laatia teemasta vastaavalle opettajalle raportti työoppimisesta. Raportin tarkoituksena onmahdollistaa työoppimisjaksoon liittyvien tapahtumien tutkiminen jälkikäteen ja omanammattitaidon kehittäminen reflektion kautta. Opintojen aikana työoppimisraportteja laaditaanvähintään neljä. Raportti voi olla muodoltaan kirjallinen, portfolio, video tai muu ohjaajan kanssasovittu arvioitavissa oleva tuotos. Parhaimmillaan raportti on näiden tapojen luova yhdistelmä.Raportista annetaan palaute opiskelijalle. Palautteen tarkoituksena on tukea opiskelijan ammatillista

11

kehittymistä. Raportit arvioidaan seuraavien tasojen mukaan:

I Kuvailevan tason raporttiI Kuvailevan tason raporttiI Kuvailevan tason raporttiI Kuvailevan tason raporttiI Kuvailevan tason raporttiOpiskelija

• kiinnittää huomionsa raportin kannalta olennaisiin asioihin• kuvaa jäsennellysti ja johdonmukaisesti, mitä työpaikalla on tehty (työpaikan

toiminnot ja omat työtehtävät) ja mitä on opittu (itsearviointi).

I I Kartoittavan tason raporttiI I Kartoittavan tason raporttiI I Kartoittavan tason raporttiI I Kartoittavan tason raporttiI I Kartoittavan tason raporttiOpiskelija

• osaa nähdä oman työnsä osana kokonaisuutta• osoittaa ymmärtävänsä minkälaisiin taustakäsityksiin työpaikan toiminnot perustuvat

(esim. miksi työpaikalla järjestetään juuri sellaisia kulttuuritapahtumia kuin järjestetään)• osoittaa olevansa tietoinen vaihtoehtoisten toimintamallien olemassaolosta ja niiden

taustalla olevista käsityksistä (tietää että asiat voitaisiin tehdä eri tavalla ja eri oletuksistalähtien).

I I I Arvioivan tason raporttiI I I Arvioivan tason raporttiI I I Arvioivan tason raporttiI I I Arvioivan tason raporttiI I I Arvioivan tason raporttiOpiskelija

• osaa rajata täsmällisesti käsiteltävän aihepiirin ja siihen liittyvät kysymyksenasettelut• pystyy perustelemaan omia toimiaan ja valintojaan ja analysoimaan niitä jäsennellysti

ja täsmällisesti (kehittynyt kyky itsearviointiin)• pystyy arvioimaan työyhteisön menetelmiä ja toimintatapoja taustateorioita apuna

käyttäen (sekä työyhteisön että sen kohderyhmän näkökulmasta)• pystyy arvioimaan ja arvottamaan vaihtoehtoisia toimintatapoja• perustelee esittämänsä arviot nojaten olennaisiin taustateorioihin• ihannetapauksessa pystyy hahmottelemaan uusia toimintatapoja ja ajattelumalleja

työyhteisöön.

I -tason raportteja saa olla korkeintaan yksi, II- ja III -tason raportteja tulee olla vähintään yksi.

OPINNÄYTETYÖTOPINNÄYTETYÖTOPINNÄYTETYÖTOPINNÄYTETYÖTOPINNÄYTETYÖT

Humanistisen ammattikorkeakoulun opintoihin kuuluu opinnäytetyö ja kypsyysnäyte, joista yleisetmääräykset on annettu valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2002) 4 , 7 ja10 §:ssä.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan jataitojaan ammattialaansa liittyvissä asiantuntija- tai kehittämistehtävissä. Tavoitteena on ohjataopiskelijaa tutustumaan itsenäisesti ja laajasti hänen ammatillisiin suuntautumis-opintoihinsaliittyvään aihe- tai ammattialueeseen. Opinnäytetyön tekeminen kehittää opiskelijan ammatillisiaongelmanratkaisutaitoja ja johdattaa hänet ongelmanratkaisussa tarvittavien menetelmien käyttöön.Opinnäytetyö opettaa lisäksi itsenäiseen, reflektoivaan ja luovaan ratkaisukeskeiseen ajatteluun jatoimintaan. Opinnäytetyön aiheen hyväksyy koulutusyksikön Humak-tiimi tai sen nimeämä lehtori.Opinnäytetyökokonaisuus Humanistisessa ammattikorkeakoulussa on laajuudeltaan 20opintoviikkoa. Tutkimus- ja menetelmäopinnot (10 ov) ja varsinainen opinnäytetyö (10 ov) oneri koulutusohjelmissa teemoitettu eri tavoin. Opinnäytetyön tuloksena syntyy aina kirjallinenraportti, jossa paneudutaan analyyttisesti ja kriittisesti valittuun asiakokonaisuuteen ja perustellustivastataan asetettuihin kysymyksiin tai esitellään ongelmien ratkaisuja. Opinnäytetyön kirjallisen

12

raportin on oltava ymmärrettävä, selkeä ja jäsentynyt kokonaisuus. Ennen lopullisen opinnäytetyönluovuttamista opiskelija huolehtii, että opinnäytetyö on kirjalliselta ilmaisultaan moitteetonta.Opinnäytetyöhön liittyen opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen.

Opinnäytetyöstä kirjoitetaan kahden opinnäytetyön arvioitsijoiksi nimetyn henkilön allekirjoittamayhteinen sanallinen arviointi, joka annetaan tutkintotodistuksen liitteenä. Arvosanaksi annetaanjoko suoritettu tyydyttävästi, hyvin tai kiitettävästi. Laatujärjestelmään kuuluvanopinnäytetyöoppaan arviointikehyksessä esitetään opinnäytetyön arvioinnin kohteet sekä eritasoille asetetut vaatimukset. Opinnäytetyön arvioinnista vastaavat koulutusyksikön Humak-tiiminnimeämät arvioitsijat, joista vähintään yksi on Humakin lehtori. Myös opinnäytetyön tilaaja taityöelämän edustaja voi sopimuksen mukaan osallistua arviointiin. Opinnäytetyö otetaan arvioitavaksivain, jos se on sisällöltään ja muodoltaan arvioitavissa oleva kokonaisuus. Arvioitavaksi ottamisestapäättää ohjaava lehtori. Opinnäytetyön palauttaminen korjauksia ja täydennyksiä varten on tehtäväperustellusti.

OPINNÄYTETYÖHÖN LIITTYVÄT LAATUKRITEERITOPINNÄYTETYÖHÖN LIITTYVÄT LAATUKRITEERITOPINNÄYTETYÖHÖN LIITTYVÄT LAATUKRITEERITOPINNÄYTETYÖHÖN LIITTYVÄT LAATUKRITEERITOPINNÄYTETYÖHÖN LIITTYVÄT LAATUKRITEERIT

Opinnäyttetöiden työelämälähtöisyysOpinnäyttetöiden työelämälähtöisyysOpinnäyttetöiden työelämälähtöisyysOpinnäyttetöiden työelämälähtöisyysOpinnäyttetöiden työelämälähtöisyys• Opinnäytetöistä suurimman osan (75%) on oltava työelämälähtöisiä. Opinnäytetyö on

työelämälähtöinen kun 1) työelämä maksaa joko Humakille tai opiskelijalle työntekemisestä ja tästä on sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista, 2) opinnäytetyölleon nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja ja tästä on sovittu kirjallisesti ennenopinnäytetyön aloittamista tai 3) työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntääopinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan ja tästä on sovittu kirjallisesti ennenopinnäytetyön aloittamista.

Opinnäytetyön puitteiden toimivuusOpinnäytetyön puitteiden toimivuusOpinnäytetyön puitteiden toimivuusOpinnäytetyön puitteiden toimivuusOpinnäytetyön puitteiden toimivuus• Opiskelijalla on mahdollisuus saada riittävästi ohjausta opinnäytetyön toteuttamiseksi.• Menetelmäopinnot sekä ammatilliset suuntautumisopinnot tukevat opinnäytetyön

tekemistä.• Opinnäytetyön tekemistä varten on riittävästi atk- ja muita laitteistoja sekä ohjelmistoja

ja opiskelija osaa käyttää niitä.

Opinnäytetyötä tukevan ohjauksen toimivuusOpinnäytetyötä tukevan ohjauksen toimivuusOpinnäytetyötä tukevan ohjauksen toimivuusOpinnäytetyötä tukevan ohjauksen toimivuusOpinnäytetyötä tukevan ohjauksen toimivuus• Jokaiselle opiskelijalle nimetään opinnäytetyön ohjaaja.• Koulutusyksikössä on riittävät resurssit opinnäytetöiden ohjaamiseen.• Opinnäytetöiden arvioinnista vastaavilla lehtoreilla on yhteinen käsitys opinnäytetöiden

tarkoituksesta ja tavoitteista.

Opinnäytetyön arvioinnin pätevyysOpinnäytetyön arvioinnin pätevyysOpinnäytetyön arvioinnin pätevyysOpinnäytetyön arvioinnin pätevyysOpinnäytetyön arvioinnin pätevyys• Opiskelijat ovat selvillä opinnäytetyön arvioinnin perusteista.• Opinnäytetöiden arviointikriteerejä sovelletaan johdonmukaisesti ja arviointi on

perusteltua ja todennettavissa olevaa.• Eri yksiköiden opinnäytetyöt ja niiden arvioinnit ovat Humakin sisällä vertailukelpoisia.• Opiskelijalla on oikeus saada opinnäytetyön arviointi viipymättä tietoonsa kun

arvioitsijoiden yhteinen arviointilausuma on kirjoitettu.

PORTFOLIOPORTFOLIOPORTFOLIOPORTFOLIOPORTFOLIO

Opintojensa aikana opiskelija kokoaa omaan osaamiseensa liittyvää todistusaineistoa. Tämätodistusaineisto esitellään Humak-tiimin nimeämille arvioijille. Arviointiin osallistuu vähintään

13

kaksi opettajaa sekä tarvittaessa työelämän edustaja. Portfolio arvioidaan päättötodistuksessasanallisesti arvosanalla suoritettu tyydyttävästi, hyvin tai kiitettävästi. Suoritettu kiitettävästitarkoittaa erityisellä kiitosmaininnalla arvioitua portfoliota. Portfoliossa osoitetusta ammatti-taidosta annetaan kirjallinen lausunto, joka liitetään tutkintotodistukseen.

Portfolio koostuu• prologista (itsensä ja tavoitteittensa esittely)• ammatillisen osaamisen perusalueista (3-5 koulutusohjelmasta riippuen)• epilogista (oman oppimisensa arviointi ja tulevan kehityksen tavoitteet)

Ammatillisen osaamisen perusalueita on määritelty eri koulutusohjelmissa seuraavasti:

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmaKansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmaKansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmaKansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmaKansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma(2003-04 ja aikaisemmat opetussuunnitelmat)(2003-04 ja aikaisemmat opetussuunnitelmat)(2003-04 ja aikaisemmat opetussuunnitelmat)(2003-04 ja aikaisemmat opetussuunnitelmat)(2003-04 ja aikaisemmat opetussuunnitelmat)

• yksilön ja pienryhmän kohtaaja• yhteisöohjaaja• yhteiskunnallinen toimija• kansainvälinen ja monikulttuurinen osaaja

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma 2004-2008Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma 2004-2008Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma 2004-2008Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma 2004-2008Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma 2004-2008• ohjauksen, kasvatuksen ja koulutuksen käytännöllinen, menetelmällinen ja teoreettinen

osaaminen• kansalaistoiminnan ja nuorisotyön sisältöjen, toimintaympäristöjen ja toimialan hallinta• yhteistyö ja vuorovaikutusosaaminen

Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmaKulttuuripalvelujen koulutusohjelmaKulttuuripalvelujen koulutusohjelmaKulttuuripalvelujen koulutusohjelmaKulttuuripalvelujen koulutusohjelma• kulttuurin ja taiteen sisällöt• kulttuurin toimintaympäristöt• kulttuuritoiminnan merkitykset

Viittomakielentulkin koulutusohjelmaViittomakielentulkin koulutusohjelmaViittomakielentulkin koulutusohjelmaViittomakielentulkin koulutusohjelmaViittomakielentulkin koulutusohjelma• ammattikielet: suomen kieli, viittomakieli, muu puhuttu tai viitottu kieli• toimintaympäristöt: kääntäminen, tulkkaus, opettaminen

Portfolion todistusaineistona voi olla esimerkiksi työelämässä tehtyjen hankkeiden tuotoksia(esitteet, raportit, valokuvat, videot), ammatilliseen osaamiseen liittyvää palautetta (esimiesten jatyötovereiden arviot, tapahtumiin liittyvät palautteet, ulkopuolisten arviot jne.) tai opiskeluunliittyviä tuotoksia, kuten erilaisia kirjallisia tuotoksia.

Opiskelijan tulee päättöportfoliossaan osoittaa ammattitaitonsa kaikilla osaamisen perusalueilla,painotus on luonnollisesti eri osa-alueilla erilainen ja oman ammatillisen suuntautumisen mukainen.Päättöportfolion sisällön dokumentointitapa on vapaa, mutta dokumentin tulee olla todennettavissa.Arvioinnissa pääpaino on ammatillisen osaamisen perusalueiden sekä epilogiosuuden tarkastelussa.

Arvioinnilla varmistetaan, että kullakin perusalueella opiskelijan osaaminen yltää vähintään pätevänsuoriutujan tasolle. Asiantuntijataso saavutetaan yleensä vasta työelämässä monipuolisentyökokemuksen kautta.

Yhteiset arviointikriteerit kaikilla ammatillisen osaamisen alueilla ovat kyky suunnitella ja soveltaa,kyky asettaa tavoitteita, kyky tehdä ja ymmärtää (arvo)valintoja, kyky käsitteellistää ja teoretisoidasekä kyky vuorovaikutukseen.

14

Opintojen puolivälissä (esim. 3. opintovuoden alkupuolella) järjestetään senhetkisten portfolioidenväliarviointi. Väliarvioinnissa opiskelija saa palautetta ja ohjausta päättöportfolion kokoamistavarten.

TUTKINTOLAUTAKUNTATUTKINTOLAUTAKUNTATUTKINTOLAUTAKUNTATUTKINTOLAUTAKUNTATUTKINTOLAUTAKUNTA

Ammattikorkeakoulussa tulee olla yksi tai useampi tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevienoikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidänhenkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus (Valtioneuvoston asetusammattikorkeakouluista 352/2003, 20 §).

Ammattikorkeakoulun hallitus on 27.5.2004 valinnut tutkintolautakunnan, jonka jäseniä 31.7.2006saakka ovat koulutusjohtaja Sirpa Teräväinen (puheenjohtaja), lehtori Molla Walamies ja opiskelijaJenni Pitkänen. Tutkintolautakunnan varajäseniksi valittiin yliopettaja Katri Kaalikoski, lehtoriPirkko Selin-Grönlund ja opiskelija Minna Orsmaa.

OPINTOPINTOPINTOPINTOPINTOJEN HYVÄKSILOJEN HYVÄKSILOJEN HYVÄKSILOJEN HYVÄKSILOJEN HYVÄKSILUKEMINEN JA KUKEMINEN JA KUKEMINEN JA KUKEMINEN JA KUKEMINEN JA KORVORVORVORVORVAAAAAAAAAAVUUSVUUSVUUSVUUSVUUS

Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että opiskelija saa tutkintosäännössä määrätyin perusteinlukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussataikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluviaopintoja ja harjoittelua muilla samantasoisilla opinnoilla taikka vastaavalla harjoittelulla taityökokemuksella (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 14 §).

Ammattikorkeakoulussa voidaan hyväksi lukea aiempia ammatillisia opintoja henkilökohtaisenopiskelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Lisäksi voidaan ottaa huomioon muut opiskelijanaiemmat opinnot. Opiskelijan pitää osoittaa aikaisemmin suoritettujen opintojen osalta sisällöllinen,tavoitteellinen ja arvioinnin vastaavuus Humakin opintojen kanssa. Pelkkä todistus suoritetuistaopinnoista ei välttämättä riitä, vaan opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan niin vaatiessaopiskelijan tulee osoittaa näytöllä saavuttaneensa opinnoille asetetut tavoitteet. Näyttö voi ollaesim. raportointi, näyttökoetyyppinen tilanne tai muu aiheeseen sopiva opettajan esittämä tapa.Aiemman koulutuksen ja työkokemuksen pohjalta harkinnanvaraisesti tehtävä hyväksi lukeminensaattaa lyhentää opiskeluaikaa.

Korvaavuutta anotaan lomakkeella, joka löytyy HumakProsta.

15

VIRTUAALIKAMPUS HUNET

Hunet on kokoelma tietoverkkopalveluita, joiden avulla Humakin opiskelijat, opettajat jahenkilökunta voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään ja sidosryhmiinsä. Hunet mahdollistaatietoverkkopohjaisen suunnittelun, kehittämisen, ohjauksen ja opiskelun sekä työelämän jakoulutusyksiköiden väliset yhteydet ajasta ja paikasta riippumatta.

Virtuaalikampus koostuu seuraavista osista:• HumakPro

• Humakin www-sivut

• Sähköpostipalvelut

• Video-oppiminen ja videoneuvottelut

HUMAKPROHUMAKPROHUMAKPROHUMAKPROHUMAKPRO

HumakPro on Humakin kehittämä web-pohjainen oppilaitosjärjestelmä, joka tarjoaa opiskelijoille,henkilökunnalle ja yhteistyötahoille ympäristön mm. kurssivalintoja, arviointien antamista,viestintää sekä suunnittelu- ja kehittämistyötä varten. HumakProsta löytyvät lisäksi sisäiseenkäyttöön tarkoitetut henkilökunta- ja opiskelijatiedot. Järjestelmästä saadaan myös erilaisia tilastojaja raportteja hallinnollisiin tarkoituksiin sekä tietoa Humakin työoppimispaikoista. Humakinverkkokurssit toteutetaan HumakProssa. HumakPron käyttö edellyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa.Opiskelija voi HumakProssa mm.:

• Tarkastella kaikkien yksiköiden opetustarjontaa ja ilmoittautua kursseille

• Rakentaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa

• Seurata opintojensa etenemistä ja kursseista saatuja arviointeja omasta

opintokortista

• Lähettää sisäisiä viestejä ja osallistua suunnittelu- ja kehittämistyöhön

tai seurata ja osallistua kurssifoorumeilla käytyihin keskusteluihin.

• Tallentaa ja muokata dokumentteja tai tekstitiedostoja

• Etsiä viestejä, dokumentteja ja kalenteritapahtumia hakusanojen avulla

• Käyttää lomake-editoria

• Käyttää kalenteria

• Osallistua verkko-opintojaksoille

• Päivittää omat yhteystietonsa

• Jättää tentti-ilmoittautumisia

• Tulostaa yhteystietoraportteja

• Tehdä majoitusvarauspyyntöjä

• Etsiä tietoja muista käyttäjistä

Opiskelijat voivat hakeutua opiskelemaan Virtuaaliammattikorkeakoulun (http://www.amk.fi) kauttatarjottaville opintojaksoille.

16

HUMAKIN WWWHUMAKIN WWWHUMAKIN WWWHUMAKIN WWWHUMAKIN WWW-----SIVUTSIVUTSIVUTSIVUTSIVUT

Humakin kaikille avoimet www-sivut sisältävät yleistä informaatiota Humakista. Sieltä löytyvätesimerkiksi koulutusyksiköiden ja päätoimisen henkilökunnan yhteystiedot ja tietoa Humakinkoulutustarjonnasta. Yksi keskeinen osa www-sivuja on Opintotori. Opintotori on kokoelmaopiskeluun liittyviä tietoja ja dokumentteja. Opintotorilta löytyvät erilaiset oppaat (kuten opinto-opas ja opinnäyteopas), linkit verkkokursseihin ja –materiaaleihin sekä kirjasto- ja tietopalveluihin.Kirjastopalveluverkko tarjoaa mahdollisuuden etsiä ja lainata kirjoja virtuaalisesti kaikista Humakinkoulutusyksiköistä. Suomenkieliset sivut ovat osoitteessa http://www.humak.edu/. Sivuilta on linkkienglanninkielisille www-sivuille.

SÄHKÖPOSTIPSÄHKÖPOSTIPSÄHKÖPOSTIPSÄHKÖPOSTIPSÄHKÖPOSTIPALALALALALVELVELVELVELVELUTUTUTUTUT

Sähköpostipalvelu, IMP, täydentää Hunetin viestipalveluita. Sähköpostijärjestelmä toimii Internetinkautta. Opiskelija ohjataan opintojen alussa käyttämään Humakin internet-sähköpostiosoitetta,jota opiskelija voi käyttää koko opinto-oikeutensa ajan. Sähköposti mahdollistaa sähköisenviestinnän oppilaitoksen ja Humakin ulkopuolisten tahojen välillä.

VIDEO-OPPIMINEN JA VIDEONEUVOTTELUTVIDEO-OPPIMINEN JA VIDEONEUVOTTELUTVIDEO-OPPIMINEN JA VIDEONEUVOTTELUTVIDEO-OPPIMINEN JA VIDEONEUVOTTELUTVIDEO-OPPIMINEN JA VIDEONEUVOTTELUT

Videoneuvottelutilanteissa muodostetaan reaaliaikainen yhteys tietoverkon välityksellä kahden taiuseamman osapuolen välille. Videoneuvottelua käytetään Humakissa sekä pedagogisena oppimistaedistävänä instrumenttina (video-oppiminen) että Humakin kehittämis- ja suunnittelutyössä.

Yksittäisiin opintojaksoihin (esim. kuhunkin viiden viikon teemaan) ilmoittaudutaan HumakPronkautta. Ilmoittautuminen tehdään annettuun päivämäärään mennessä. Ilmoittautuminen päättyyyleensä neljä viikkoa ennen jakson alkamista.

VIRTUAALIAMMAVIRTUAALIAMMAVIRTUAALIAMMAVIRTUAALIAMMAVIRTUAALIAMMATTIKTTIKTTIKTTIKTTIKORKEAKORKEAKORKEAKORKEAKORKEAKOULOULOULOULOULUUUUU

Virtuaaliammattikorkeakoulu (VirtuaaliAMK) on Suomen ammattikorkeakoulujen valtakunnallinenyhteistyöverkosto. Yhteistyössä ovat mukana kaikki ammattikorkeakoulut tarjoten erilaisia verkko-opintoja omien osaamisalueidensa ja profiiliensa mukaisesti. VirtuaaliAMK-opinnoilla opiskelijatvoivat profiloida omia tutkintojaan tai valita opintoja, joita ei tarjota omassa ammattikorkea-koulussa.

Läsnäolevaksi ilmoittautuneella Humakin tutkinto-opiskelijalla on mahdollisuus hakea opinto-oikeutta VirtuaaliAMK:n portaalin kautta tarjottaville opintojaksoille. Suoritusoikeuden haku jaopintoihin ilmoittautuminen tapahtuvat sähköisesti Virtuaaliammattikorkeakoulun portaalissa ns.eAsioinnin avulla. Tätä ennen opiskelijan tulee päivittää hops-ohjaajan kanssa omaopintosuunnitelmansa ja sopia VirtAMK-opintojen hyväksi lukemisesta omaan tutkintoonsa.

Virtuaaliammattikorkeakoulun portaali on osoitteessa http://www.amk.fi. Opinto-oikeudenhakeminen edellyttää rekisteröitymistä. Opiskelu on tutkinto-opiskelijalle maksutonta.

17

OPISKELU HUMAKISSA

LUKUVUOSILUKUVUOSILUKUVUOSILUKUVUOSILUKUVUOSI

Humakin lukuvuosi 2004–2005 alkaa 1.8.2004 ja päättyy 31.7.2005. Humakin lukuvuosi on jaettuyhdeksään viiden viikon pituiseen jaksoon (poikkeuksena jaksot 5 ja 9). Jaksolla 9 kesä-heinäkuussaei pääsääntöisesti tarjota kontaktiopetusta.

Lv 2004- 2005:

Jakso 1: 02.08.2004 – 05.09.2004Jakso 2: 06.09.2004 – 10.10.2004Jakso 3: 11.10.2004 – 14.11.2004Jakso 4: 15.11.2004 – 19.12.2004

Jakso 5: 20.12.2004 – 20.02.2005Jakso 6: 21.02.2005 – 27.03.2005Jakso 7: 28.03.2005 – 01.05.2005Jakso 8: 02.05.2005 - 31.05.2005Jakso 9: 01.06.2005 – 31.07.2005

TENTTIPÄIVÄTTENTTIPÄIVÄTTENTTIPÄIVÄTTENTTIPÄIVÄTTENTTIPÄIVÄTTenttipäivät ovat koulutusohjelmakohtaisia ja löytyvät HumakProsta.

OPISKELUOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINENOPISKELUOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINENOPISKELUOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINENOPISKELUOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINENOPISKELUOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINEN

Humakin opiskeluoikeus johonkin Humakin koulutusyksikköön on jokaisella Humakin opiskelijaksihyväksytyllä, opiskelupaikan vastaanottaneella ja määräajassa ilmoittautuneella opiskelijalla.Opiskelijan on ilmoittauduttava lukuvuosittain läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksiammattikorkeakoulun määräämällä tavalla.

Jo Humakissa opiskelevien opiskelijoiden tulee ilmoittautua lukuvuodelle 2004-2005 HumakPronsähköisellä ilmoittautumislomakkeella 3.5.-13.8.2004 välisenä aikana. Keväälle 2005läsnäolotietoaan muuttavien ilmoittautumisaika on 1.12.2004 - 14.1.2005. Uusien opiskelijoidenilmoittautumisajankohdasta ilmoitetaan kutsukirjeessä. Ilmoittautumislomake sijaitsee HumakPronopiskelijavalikossa (HumakPro > Menu> Opiskelija > Ilmoittautumislomake). Lomakkeeseen löytyylinkki myös HumakPro:n etusivulta.

Opintotukea voidaan maksaa vain läsnäoleviksi opiskelijoiksi ilmoittautuneille päätoimisilleopiskelijoille opintotukilain ehtojen mukaan. Opiskelijalla on velvollisuus ilmoittaa viipymättähops-ohjaajalleen opintojensa keskeyttämisestä tai lopettamisesta HumakProsta löytyvällälomakkeella.

Yksittäisiin opintojaksoihin (esim. kuhunkin viiden viikon teemaan) ilmoittaudutaan HumakPronkautta. Ilmoittautuminen tehdään annettuun päivämäärään mennessä.

18

OPISKELUN KESKEYTYS TAI LOPETTAMINENOPISKELUN KESKEYTYS TAI LOPETTAMINENOPISKELUN KESKEYTYS TAI LOPETTAMINENOPISKELUN KESKEYTYS TAI LOPETTAMINENOPISKELUN KESKEYTYS TAI LOPETTAMINEN

Opiskelija voi keskeyttää opiskelunsa määräajaksi. Ennen keskeytystä opiskelijan tulee keskustellakeskeyttämisestä ja opintojen jatkamisesta oman hops-ohjaajansa kanssa. Opiskelija täyttääkeskeyttämisen yhteydessä erillisen keskeyttämisilmoituksen, jonka allekirjoittavat opiskelija jahops-ohjaaja. Opiskelija on keskeytyksen ajan kirjoilla ammattikorkeakoulussa poissaolevanaopiskelijana. Opiskelijan käyttöoikeus HumakPro –tietokantaan säilyy keskeytyksen ajan.Koulutusyksiköstä ilmoitetaan opintojen keskeyttämisestä Kelan opintotukikeskukseen.

Opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi opiskelijaksi enintään kahden lukuvuoden ajan;ilmoittautuminen on kuitenkin tehtävä lukuvuosittain. Tätä ilmoitettua poissaoloaikaa ei lasketaopintojen enimmäisaikaan. (Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351, 24§)

Opintojen lopettaminen tarkoittaa, että opiskelija eroaa ammattikorkeakoulusta ennentutkintotodistuksen myöntämistä eikä ole enää eroamisensa jälkeen kirjoilla siellä. Ennen eroamistaopiskelijan tulee keskustella asiasta oman hops-ohjaajansa kanssa. Opiskelija täyttää eroamisenyhteydessä opintojen lopettamisilmoituksen, jonka allekirjoittavat opiskelija ja hops-ohjaaja.Opiskelija saa lopettaessaan ammattikorkeakoulun leimalla varustetun kopion opintokortistaan.Koulutusyksiköstä ilmoitetaan opintojen lopettamisesta Kelan opinto-tukikeskukseen.

Kokopäiväopiskelijan on suoritettava opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidemmässäajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuunsaattamiseen (Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351, 24§).

KKKKKOULOULOULOULOULUTUSYKSIKÖIDEN KESKINÄINEN VUTUSYKSIKÖIDEN KESKINÄINEN VUTUSYKSIKÖIDEN KESKINÄINEN VUTUSYKSIKÖIDEN KESKINÄINEN VUTUSYKSIKÖIDEN KESKINÄINEN VAIHTAIHTAIHTAIHTAIHTOOOOO

Opiskelija kirjautuu sen koulutusyksikön opiskelijaksi, jossa hän aloittaa opiskelunsa. Opiskelijavoi kuitenkin tietyin rajoittein valita opintoja mistä tahansa Humakin koulutusyksiköstä. Kunopiskelija valitsee opintoja muista koulutusyksiköistä, hän keskustelee asiasta ensin oman hops-ohjaajansa kanssa ja valinnat kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Kaikkienkoulutusyksikköjen opintoihin ilmoittaudutaan normaaliin tapaan HumakPron kautta.

Jos opiskelijaryhmän koko on etukäteen rajoitettu, teeman opiskelijavalinta tapahtuu seuraavinvalintaperiaattein:1. etusijalla ovat oman koulutusohjelman pakollisia opintoja suorittavat opiskelijat ja2. seuraavilla sijoilla ovat ilmoittautumisjärjestyksessä toisten koulutusohjelmien ja oman koulu-tusohjelman valinnaisia opintoja suorittavat opiskelijat.

.

OPINTOPINTOPINTOPINTOPINTOKOKOKOKOKORTTIORTTIORTTIORTTIORTTI

Opintokortti on asiakirja, johon kirjataan tiedot opintojen etenemisestä. Myös teemasta annettulaadullinen arviointi kirjataan opintokorttiin. Opiskelija voi tarvittaessa pyytää omastakoulutusyksiköstään Humanistisen ammattikorkeakoulun leimalla varustetun tulosteenopintokortistaan. Opettajat huolehtivat opintosuoritusten kirjaamisesta. Opiskelijat voivat seurataomaa opintokorttiaan HumakProsta.

19

OPINTOSOSIAALISET EDUTOPINTOSOSIAALISET EDUTOPINTOSOSIAALISET EDUTOPINTOSOSIAALISET EDUTOPINTOSOSIAALISET EDUT

Opintososiaalisiin etuihin kuuluu maksuton opetus, joka sisältää varsinaisen opetuksen, ohjauksensekä opintojen arvioinnin. Kirjat ja muut materiaalit on jokaisen kustannettava itse.

Opiskelija voi rahallista korvausta vastaan yleensä asua koulutusyksiköiden yhteydessä olevissaopiskelija-asuntoloissa. Asumiskustannukset vaihtelevat koulutusyksiköittäin ja niihin vaikuttaaasumisen taso.

Matkakustannukset koulutusyksiköihin ja niiden välillä opiskelija maksaa itse, samoin kuinmatkakustannukset työoppimis- ja tutustumispaikkoihin.

Jokaisessa koulutusyksikössä toimii opiskelijaravintola, jossa on tarjolla erilaisia aterioitaateriatuettuun hintaan. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea voivat saada opiskelijat, jotkasuorittavat alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa. Ateriatukeavoivat saada myös opintotukeen oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskoulutusohjelmiinosallistuvat opiskelijat. Korkeakouluopiskelijat ovat oikeutettuja saamaan alennuksen aterian hinnastaopiskelijaravintoloissa, jotka ovat ateriatuen piirissä. Kyseisissä ravintoloissa noudatetaan Kelanvahvistamia ateriakokonaisuuksien enimmäishintoja, joista ravintolan pitäjä on vähentänytateriatuen. Tuki maksetaan ravintolan pitäjälle. Alennushintaisen aterian saa voimassa olevaaopiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä. Oppilaitos vastaa ateriatukikortinmyöntämisestä niille ateriatukeen oikeutetuille, joilla ei ole opiskelijakorttia.

OPINTOTUKIOPINTOTUKIOPINTOTUKIOPINTOTUKIOPINTOTUKI

YLEISTÄYLEISTÄYLEISTÄYLEISTÄYLEISTÄ

Opintotukea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi. Opintojen on kestettävä yhtäjaksoisestivähintään kahdeksan viikkoa. Tuki voidaan myöntää vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja enintäänopintojen säännönmukaiselle ajalle tai korkeakouluopinnoissa tukikuukausien mukaiselleenimmäisajalle. Vain opintorahakuukaudet kuluttavat korkeakouluopiskelijan tukikuukausia. Myösasumislisän saamiseksi on opiskeltava päätoimisesti.

Humakin tutkintotavoitteinen päätoiminen opiskelu oikeuttaa opintotukeen. Opintotuki koostuuopintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintotukea haetaan kokoopiskeluajalle. Tuki myönnetään aluksi säännönmukaiselle suoritusajalle, joka on 140 opintoviikontutkinnossa 3,5 vuotta ja 160 opintoviikon tutkinnossa 4 vuotta. Tarvittaessa opiskelija voi hakeaopintotukilautakunnan kautta opintotukea ylimenevälle ajalle uudella hakemuksella enimmäistukiajanpuitteissa. Enimmäistukiaika on 140 opintoviikon tutkinnossa 45 tukikuukautta ja 160 opintoviikontutkinnossa 50 tukikuukautta. Kaikki 1.8.1997 jälkeen käytetyt opintotukikuukaudet kuluttavatopiskelijan kaikkiin korkeakouluopintoihin käytettävissä olevaa 70 kuukauden enimmäistukiaikaa.

Uusi opintotukilaki astui voimaan 1.8.2004. Laissa määritellään mm. edistymisen seurannasta jaopintojen riittävästä edistymisestä. Lisätietoja saa HumakPro:n opintotukifoorumilta jawww.finlex.fi.

20

OPINTOTUEN HAKEMINENOPINTOTUEN HAKEMINENOPINTOTUEN HAKEMINENOPINTOTUEN HAKEMINENOPINTOTUEN HAKEMINEN

Nuorisokoulutus:Nuor isokoulutus:Nuor isokoulutus:Nuor isokoulutus:Nuor isokoulutus:Opintotukea haetaan Kelan opintotukikeskuksen lomakkeella OT2. Lomakkeita saa Kelasta taikoulutusyksiköistä ja se palautetaan suoraan Kelaan. Hakemuksen mukaan liitetään kopiohyväksymiskirjeestä.

Muuntokoulutus:Muuntokoulutus:Muuntokoulutus:Muuntokoulutus:Muuntokoulutus:Opintotukea haetaan Kelan opintotukikeskuksen lomakkeella OT2. Lomakkeita saa Kelasta taikoulutusyksiköistä. Lomake sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma palautettaan Humakinopintotukilautakunnalle, joka arvioi HOPSin perusteella opintojen päätoimisuuden.Aikuiskoulutustukea voi hakea Koulutusrahastolta, lisätietoja: http://www.koulutusrahasto.fi/.

Eri l l ishakemista vaativat tuet:Eri l l ishakemista vaativat tuet:Eri l l ishakemista vaativat tuet:Eri l l ishakemista vaativat tuet:Eri l l ishakemista vaativat tuet:Lautakunnan kautta haettavia tukia ovat mm. kesäopintotuki, tuki ulkomaiseen opiskeluun jaopiskeluajan ylitys. Nämä tuet haetaan täyttämällä Kelan opintotukikeskuksen olosuh-teenmuutoslomake (OTm) ja Humakin oma liitelomake kesäajan tuesta tai liite tutkintoon kuuluvastaulkomaansuoritusjaksosta. Liitelomakkeet ovat tulostettavissa HumakPron Opintotukiasiat-foorumin dokumenteista. Molemmat lomakkeet lähetetään opintotukilautakunnan sihteerillelausuntoa varten. Opintotukilautakunta lähettää hakemukset lausuntoineen edelleen Kelaan.

Vaihtoehtona Kelan myöntämälle opintotuelle on mahdollista saada Koulutusrahastostaaikuiskoulutustukea, joka on tarkoitettu työelämästä opiskelemaan lähteville opiskelijoille, joillaon vähintään 10 vuoden työhistoria. Tarkempia tietoja opintotuesta saa Kelan opintotukiesitteestäja Internetistä: http://www.kela.fi ja http://www.koulutusrahasto.fi.

OPINTOTUKILAUTAKUNTAOPINTOTUKILAUTAKUNTAOPINTOTUKILAUTAKUNTAOPINTOTUKILAUTAKUNTAOPINTOTUKILAUTAKUNTA

Humakin opintotukilautakunta on ammattikorkeakoulun sisäinen opintotukiasioita hoitava ryhmä,jonka tehtävät määrätään laissa. Opintotukilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä, joista kaksi onopiskelijoita. Opiskelijajäsenet valitaan yhteistyössä HUMAKOn kanssa. Opintotukilautakuntatiedottaa ja neuvoo opintotukiasioista, kokousajoistaan ja suoritustenvalvonnan aikataulustaHumakProssa Opintotukiasiat-foorumilla.

Opintotukilautakunta antaa opintotukiajan kestoon, opintotuen päätoimisuuteen, kesätukeen,ulkomaantukeen ja aikuisopiskelijatukeen liittyviä lausuntoja. Lautakunta toimii yhteistyössä Kelanopintotukikeskuksen kanssa valvoen mm. opintojen päätoimisuuden täyttymistä ja tiedottaaopintotuesta sekä tarvittaessa kouluttaa opintotukeen liittyvissä asioissa.

Opintotukilautakunta suorittaa syksyisin edistymisen seurannan, jossa arvioidaan edellisen lukuvuodenopiskelun päätoimisuutta ja edistymisestä opintokorttien avulla. Valvonnassa huomioidaan 31.7.ajanjaksoon kohdistuneet suoritukset. Valvonnasta tiedotetaan HumakPro:n opintotukifoorumilla.

Lisätietoja opintotuesta saa HumakPron viesteistä (Opintotukiasiat) ja opintotukilautakunnaltasekä www.kela.fi -sivuilta. Opintotukilautakuntaan voi ottaa yhteyttä esimerkiksi HumakPronviestifoorumilla (Opintotukiasiat), olemalla yhteydessä opintotukilautakunnan sihteeriinsähköpostilla: opintotuki@humak.edu, puh. (09) 6818 240 tai postitse: Humanistinen amk,Opintotukilautakunta, Annankatu 12 A 17, 00120 Helsinki.

21

KANSAINVÄLISET YHTEYDET JA OPISKELU ULKOMAILLA

Pääsääntöisesti jokaisen vaihtoon lähtevän opiskelijan tulee osallistua valmentavalle jaksolle jokoTornion koulutusyksikössä (5 ov) tai omassa koulutusyksikössään. Jaksolla perehdytään suomalaisenkulttuurin lisäksi mm. vieraisiin kulttuureihin, kohdemaihin, partnerioppilaitoksiin sekä vaihtoonliittyviin monenlaisiin käytännön asioihin.

KielitaitoKielitaitoKielitaitoKielitaitoKielitaito

Vaihto-ohjelmassa käytettävä kieli on useimmiten englanti. Myös saksa, ranska tai jokin muu kielion mahdollinen. Opiskelijan kielitaidon tulee olla vähintään keskitasoa. Tämä taito tulee osoittaaoman koulutusyksikön kielten opettajan laatimassa kielikokeessa.

RahoitusRahoitusRahoitusRahoitusRahoitus

Vaihtoon lähtevän opiskelijan talouden tukimuotoja ovat Sokrates -apuraha, opintotuki, asumislisäja opiskelijan mahdollisesti itse hankkimat avustukset esimerkiksi erilaisilta järjestöiltä jayhdistyksiltä.

Vaihtopaikkoja opiskelijoille on noin 70 ja kouluttajille 30. Vaihto-ohjelmiin on mahdollista osallistuaaikaisintaan toisena opiskeluvuotena. Lähempiä tietoja saa oman koulutusyksikön kv-koordinaattorilta. Tarkemmat tiedot vaihtokohteista löytyvät Humakin kotisivuilta osoitteesta:http://www.humak.edu/kansainvälisyys

Opinnot ulkomaisille vaihto-opiskelijoilleOpinnot ulkomaisille vaihto-opiskelijoilleOpinnot ulkomaisille vaihto-opiskelijoilleOpinnot ulkomaisille vaihto-opiskelijoilleOpinnot ulkomaisille vaihto-opiskelijoille

Ulkomaisille vaihto-opiskelijoille tarkoitetut englanninkieliset opinnot löytyvät sivulta 22-26.Näihin opintoihin voivat osallistua myös Humakin opiskelijat.

Humakin lehtipajaHumakin lehtipajaHumakin lehtipajaHumakin lehtipajaHumakin lehtipaja

Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Humanistisen ammattikorkeakoulun tiedotuslehtiHumaus tehdään opiskelijavoimin. Humakin lehtipaja (5 ov) on tarkoitettu kaikkienkoulutusohjelmien opiskelijoille ja se on mahdollista suorittaa muiden opintojen ohjella.

Lehtipajaan ilmoittaudutaan HumakProssa Korpilahden teematarjonnassa viimeistäänsyyskuun 5. päivään mennessä (syksyn -04 lehti) ja 10. tammikuuta mennessä (kevään-05 lehti).

22

CIVIC ACTIVITIES AND YOUTHWORK

The Suolahti unitThe Suolahti unitThe Suolahti unitThe Suolahti unitThe Suolahti unit

An Introduction to theAn Introduction to theAn Introduction to theAn Introduction to theAn Introduction to thecommunication between variouscommunication between variouscommunication between variouscommunication between variouscommunication between variousculturesculturesculturesculturescultures

The student learns the concept of a culture,gets acquainted with the various ways in whichcultures are expressed, familiarizes himselfwith the Finnish minority cultures and thegoals and the practices connected withmulticultural work. He understands themeaning of a culture in his own and otherpeople’s behaviour. After studying the themethe student has better knowledge than beforeto understand diversity and meet theindividuals and groups who have their originin different cultures. The theme gives theaspect of a cultural research and socialpedagogy in the field. The main areas of thecontents are as follows:A society with multiforms and –values,global ethics and racism, a language,nationality and identity, immigrants andother minorities, multicultural work and theconfrontation of diversity, multicultural workand the confrontation of diversity.

Methods of study: Lectures,workshops, texts, films, working inthe net, projectPrerequisites:NoneEntry qualifications: Enrolmentwithin the Socrates networkStudy Period: From February-March 2005

The Lohja UnitThe Lohja UnitThe Lohja UnitThe Lohja UnitThe Lohja Unit

Mult icultural ism andMulticultural ism andMulticultural ism andMulticultural ism andMulticultural ism andmulti-faceted civil societymulti-faceted civil societymulti-faceted civil societymulti-faceted civil societymulti-faceted civil society

During this module students will gain anunderstanding of the basis of multiculturalwork and will be capable of practising theirprofession within a multicultural workingenvironment. The students will develop acultural sensitive approach towards thetheoretical definitions and researchorientations of civil society and civic activity.The students will look closely at the differentmeanings ofmulticulturalism and multi-ethnicphenomenon within Finnish society andworking life. They willdeepen theirknowledge of migrants and other minoritiesand will become acquainted with multi-ethnicwork as well as the civic activities ofmigrants. The students will also becomefamiliar with the different forms of peace-education in youth work and will be able toreflect on their own cultural sensitive ways ofacting in their future profession

Methods of Study:Contact lessons,independent or group exercises,visitsPrerequisites: NoneEntry qualifications: Enrolmentwithin the Socrates networkStudy period:Fees: NoneApplication deadline: January 2005Credits: 7.5 ECTS

EDUCATION IN ENGLISHAT HUMANITIESPOLYTECHNIC

In addition to the Modular Topics listed hereHumak offers a wide variety of lectures andseminars in English during the Academic Year.Further information on these activities maybe obtained by contacting the internationalco-ordinators of each unit. The contactdetails are mentioned below.

Fees: NoneApplication deadline: 30thNovember 2004Credits: 7,5 ECTS

Further information and applications:

Humanities PolytechnicMrs Anja Laukkarinen-MäenpääThe Suolahti UnitSavontie 1044200 SuolahtiFinlandtel: +358 14 5745 545fax: +358 14 5745 505e-mail anja.laukkarinen-maenpaa@humak.edu

23

Further information and applications:

Humanities PolytechnicThe Lohja UnitMrs Anja Tarhala or Mr MikkoVatkaKarstuntie 53708450 LohjaTel: +358 19 357 8160Fax: +358 19 357 8159e-mail: Anja.Tarhala@humak.eduMikko.Vatka@humak.edu

The Lohja UnitThe Lohja UnitThe Lohja UnitThe Lohja UnitThe Lohja Unit

Orientation to Adventure Educa-Orientation to Adventure Educa-Orientation to Adventure Educa-Orientation to Adventure Educa-Orientation to Adventure Educa-t iont iont iont iont ion

By choosing this module the student will gainexperience in adventure education and willunderstand the theoretical background of bothadventure education and experiential learningmethods in outdoor education. In addition thestudent will adopt the basic skills andknowledge required in adventure education.After completing the module the student willunderstand the meaning of adventureeducation and its possibilities in supportingthe personal growth of the individual as wellas strengthening the community. The moduleconsists of adventure exercises, anintroduction to different sports and campingactivities and also use of the equipment. Theprocess of activity and its ending is alsoemphasized here as are the safety regulations.

Methods of Study: Contact learningPrerequisites: NoneEntry qualifications: Enrolmentwithin the Socrates networkStudy Period:Fees: NoneApplication deadline: January 2005Credits: 7,5 ECTS

Further information and applications:

Humanities PolytechnicThe Lohja UnitMrs Hannele PulkamoKarstuntie 53708450 LohjaTel: +358 19 357 8160Fax: +358 19 357 8159e-mail:Hannele.Pulkamo@humak.edu

The TThe TThe TThe TThe Tornio Unitornio Unitornio Unitornio Unitornio Unit

Adventure EducationAdventure EducationAdventure EducationAdventure EducationAdventure Education

Students will learn theories of experientiallearning and skills and knowledge to organiseadventure education based activities. Both,the techniques and philosophy of experientialeducation are important. Students will learn todifferentiate between aspects concerningdifferent target groups. Perspectives to bestudied will include sociology, group dynamics,cultural action, leadership andcommunication, environmental sciences andnatural history, risk management andeducational science.An important part of the objectives will alsobe to give students their own experientiallearning experience. Most of the studying willbe practical and task-oriented. Students willhave their own real experience of working ina group setting, being part of a group,participating in various activities in order tolater on lead and organise such events. Theywill work towards gaining an appropriate skill,knowledge and experience level which willenable them to safely lead various groups andin addition will also gain from their ownadventure education experiences andreflections which will help them to brief anddebrief similar sessions later on. Also studentswill work towards gaining skills and knowledgeof events and activities that are often used inadventure education.

Methods of Study:Lectures,workshops, project work,experiential learning,expeditions, cultural activities,participative action-centredresearch, e-learningPrerequisites: None BUT GOODHEALTH AND REASONABLEPHYSICAL FITNESS ARERECOMMENDED IN ORDER TOPARTICIPATE IN OUTDOOR ACTIVITIES, SUCH ASHIKING TRIPS OF A FEW DAYS.Entry qualifications: Enrolmentwithin the Socrates networkStudy Period: From 30th August to26th NovemberFees: NoneApplication deadline: 17th May 04Credits: 19,5 ECTS

24

Mrs Maria KontinenThe Tornio UnitKivirannantie 13-1595410 Kiviranta, TornioFinlandTel: +358 16 2119 211Fax: +358 16 2119 222e-mail maria.kontinen@humak.edu

The Nurmijärvi UnitThe Nurmijärvi UnitThe Nurmijärvi UnitThe Nurmijärvi UnitThe Nurmijärvi Unit

PPPPParticipatory project workarticipatory project workarticipatory project workarticipatory project workarticipatory project work

During the module the students will deepentheir understanding of project work anddevelop their skills in improving projectquality. They will learn to work in ways whichpromote the participation of individuals andgroups in planning, implementing andevaluating projects. Target group andstakeholder analyses will be made and specialfocus will be put on involving vulnerablegroups and those who are normally leftoutside project work. After the module thestudents will also understand the meaning ofinteractive communication skills as a part ofsuccessful project implementation.

Methods of Study:Contact lessons,independent or group exercises.Prerequisites: Basic knowledge ofproject work is recommendedEntry qualifications: Enrolmentwithin the Socrates networkStudy period: 7/2004-2005Fees: None, accommodation andmeals according to separate listApplication deadline: January 2005Credits: 7,5 ECTS

Further information and applications:

Humanities PolytechnicThe Nurmijärvi UnitMrs Hanna LaitinenKotorannantie 4905250 KiljavaTel. + 358 + 9 + 276 2728e-mail: hanna.laitinen@humak.edu

Further information and applications:

Humanities PolytechnicMrs Maria KontinenThe Tornio UnitKivirannantie 13-1595410 Kiviranta, TornioFinland tel: +358 16 2119 211fax: +358 16 2119 222e-mail maria.kontinen@humak.edu

The TThe TThe TThe TThe Tornio Unitornio Unitornio Unitornio Unitornio Unit

An Introduction toAn Introduction toAn Introduction toAn Introduction toAn Introduction tocommunication between variouscommunication between variouscommunication between variouscommunication between variouscommunication between variousculturesculturesculturesculturescultures

Students will learn the concept of a culture;becomes acquainted with the various ways inwhich cultures are expressed; familiarizesthem self with Finnish minority cultures andthe goals and practices connected withmulticultural work. The students willunderstand the meaning of a culture fromtheir own and other people’s behaviour. Afterstudying the theme the student will have abetter knowledge than before of how tounderstand diversity and interact withindividuals and groups who have their originin different cultures. The theme is aspects ofcultural research and social pedagogy in thefield. The main content areas are as follows:A society with multi-forms and -values,global ethics and racism, a language,nationality and identity, immigrants andother minorities, multicultural work and theconfrontation of diversity.

Methods of study:Lectures,workshops, texts, films, working inthe net, projectPrerequisites:NoneEntry qualifications: Enrolmentwithin the Socrates networkStudy Period: From January toFebruary 2005Fees: NoneApplication deadline: 30thNovember 2004Credits: 7,5 ECTS

Further information and applications:

Humanities Polytechnic

25

The KThe KThe KThe KThe Korpilahti Unitorpilahti Unitorpilahti Unitorpilahti Unitorpilahti Unit,,,,,The KThe KThe KThe KThe Kauniainen Unitauniainen Unitauniainen Unitauniainen Unitauniainen Unit,,,,,The Turku UnitThe Turku UnitThe Turku UnitThe Turku UnitThe Turku Unit

Cultural Management andCultural Management andCultural Management andCultural Management andCultural Management andProduction in FinlandProduction in FinlandProduction in FinlandProduction in FinlandProduction in Finland

During this course the students learn the roleof cultural management and production inFinnish society. Students will receive a wideperspective on different aspects concerningthe necessary tools needed for organizing acultural event in Finland. They will learn tounderstand the economic foundation ofculture as part of the state structure. Inaddition they will also look at theScandinavian model of culturaladministration. The students will also studythe role and significance of the differentorganisations present in the cultural sector.The course will also provide an insight intothe Finnish education system and how itencourages cultural activities. Furthermorethe participants will look at cultural educationand the cultural life-cycle from a Finnishperspective. The course will concentrate onmusic, literature, communication skills and

CULTURAL MANAGEMENT ANDPRODUCTION DEGREE

PROGRAMME

2.8.–5.9.2004 Production andManagement of theUgrian Festival, TheJoutseno Unit

7.2.- 20.2. 2005 Cultural Managementand Production inFinland(Communication),The Korpilahti Unit

21-02.2005– Cultural Management27.03.2005 and Production in

Finland(Community Art),The Kauniainen Unit

28.3.2005– Cultural Management01.05.2005 and Production in

Finland, The Turku Unit

modern media as part of Finnish cultural life.Students will study cultural production from atheoretical and practical perspective togetherwith Finnish students and other internationalstudents and have a possibility to evaluate themeaning of local and national production andrelated processes.The course takes place inKorpilahti, Kauniainen and Turku

Methods of study:Contact lessons,visits to art events and institutions,group work, project work and alearning diary.Prerequisites: Can be negotiatedwith the Kauniainen, Korpilahti orTurku Units of HumanitiesPolytechnicEntry qualifications: Enrolmentwithin the Socrates networkStudy period: 7.2.-1.5.2005Fees: NoneApplication deadline:December 1, 2004Credits: 18 ECTS

Humanities PolytechnicThe Kauniainen UnitMr. Risto RuottunenVanha Turuntie 1402700 Kauniainen, FinlandTel: +358 9 54 04 24 13;Fax: +358 9 54 04 24 44e-mail: risto.ruottunen@humak.edu

Mrs Kaisa Hannikainen-VainioHumanities PolytechnicThe Korpilahti UnitTähtiniementie 2641800 Korpilahti, FinlandTel: +358 14 820 101;Fax: +358 14 820 12 18e-mail: kaisa.hannikainen-vainio@humak.edu

Humanities PolytechnicMr. Pekka VartiainenThe Turku UnitHarjattulantie 6020690 Turku, FinlandTel: +358 2 2762 000;Fax: +358 2 2762 001e-mail:pekka.vartiainen@humak.edu

26

The Joutseno UnitThe Joutseno UnitThe Joutseno UnitThe Joutseno UnitThe Joutseno Unit

Production and Management ofProduction and Management ofProduction and Management ofProduction and Management ofProduction and Management ofthe Ugrian Festivalthe Ugrian Festivalthe Ugrian Festivalthe Ugrian Festivalthe Ugrian Festival

Students will participate in the production andmanagement of the Ugrian festival held inImatra. The festival contains numerousperformances, mainly music and dance,produced by different Finno-Ugrian peoples.The main event of the festival will be a newFinno-Ugrian production, where theatre,music and dance are combined. Theproduction will be rehearsed and performed bylocal performers together with foreign guestartists. The aim of the festival is to promotean awareness of Finno-Ugrian cultures inFinland and bring them closer to the public.The students will become acquainted with theFinno-Ugrian culture in daily life and learn tosee how the past and present are intertwined.They will also reflect upon how to renderfolk-culture into a viable modern entity. Eachyear a different emphasis is placed on the artforms produced during the festival. The courseis completed as work placement and English isused as the working language.

Prerequisites: None.Entry qualifications: enrolmentwithin the Socrates network.Study period: August 1–31, 2004.Application deadline:June 27, 2004.Credits: 10 ECTS credits.

Further information and applications:

Humanities PolytechnicMr. Juha Iso-AhoJoutseno UnitPöyhiänniementie 2FIN-54100 JoutsenoTel. +358 5 6100 114Fax +358 5 6100 125http://www.humak.edujuha.iso-aho@humak.edu

27

OPETUSSUUNNITELMAT 2004 - 2005

HUMAKIN YHTEISET OPINNOT

KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA

KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA

VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA

28

Humakin yhteiset opinnot orientoivatopiskelijaa humanistiseen opetusalaan jaomaan koulutusohjelmaansa ja auttavatammatti-identiteetin kehittymisessä. Samallaopiskelija saa valmiudet opiskella ammatti-korkeakoulussa ja käyttää Humakin tarjoamiamahdollisuuksia ja oppimisympäristöjähyväkseen. Lisäksi yhteiset opinnotkehittävät opiskelijan viestintätaitojaammattikorkeakoulussa toimimiseen jatarvittaessa auttavat hakeutumaan viestintä-taitoja kartuttaviin opintoihin.

1. Orientoituminen ammattiin ja ammatti-alaan

Orientoivissa opinnoissa opiskelija tutustuuHumanistiseen ammattikorkeakouluun ja sentaustalla oleviin ammatteihin ja työelämänhaasteisiin. Opinnoissa käydään läpi Humakinominaispiirteitä, oppimisympäristöjä,opetussuunnitelmia sekä koulutusohjelmia.Jakso tarjoaa mahdollisuudet opiskelijayh-teisöön liittymiseen ja sen rakentamiseen.

2. Yhteistoiminta

Opintokokonaisuudessa opiskelija kehittääomaa ilmaisuaan ja esiintymistaitojaan. Häntutustuu tiimityöhön ja sen vaatimiinyhteistoimintataitoihin sekä projektiinoppimisen ja työn menetelmänä.

3. Opiskelutaidot ja hops

Opintokokonaisuudessa perehdytäänHumakissa toimimisen kannalta keskeisiinopiskelutaitoihin. Tällaisia ovat mm. kykykäyttää hyväksi Humakin opetussuunnitelmantarjoamia valinnanmahdollisuuksia ja erilaisiaoppimisympäristöjä, taito suunnitella jaarvioida omaa oppimista sekä kehittymisentarpeita. Samalla jatketaan oman ammatil-lisen tavoitteen selkeyttämistä ja laaditaanhenkilökohtainen opiskelusuunnitelma –hops. Opinnoissa tutustutaan portfolioonosana kokonaisarviointia. Jakso ajoittuuuseamman kuukauden ajalle, ja se sisältää

HUMAKIN YHTEISETOPINNOT 10 ov

useita oppimistehtäviä. Keskeisiä teemojaovat mm. omat oppimisen taidot, ammatti-identiteetti ja henkilökohtaisen opiskelu-suunnitelman (hops) laatiminen.

4. Johdatus digitaaliseen lukutaitoon I

Kahteen osaan jaetun Johdatus digitaaliseenlukutaitoon -opintokokonaisuuden tarkoituk-sena on varmentaa opiskelijalle riittävättietotekniset perustaidot (tietotekniikanperusteet, laitteen käyttö ja tiedonhallinta,tekstinkäsittely, esim. Word, ja taulukko-laskenta, esim. Excel) ja tutustuttaa opiskelijaHumakin tietoverkkojen kautta toimivaanvirtuaalikampus Hunetiin. Opiskelija saavalmiudet toimia Humakin omassa verkossa,HumakProssa, ja Internetissä. Hän hahmottaaverkon antamat mahdollisuudet opintojensatueksi, harjaantuu tietoverkkojen käyttööntiedon hankinnassa ja tarkastelemaantietoverkkojen lähteitä kriittisesti sekä oppiikäyttämään keskeisiä verkkotyötapoja.

5. Orientoituminen toisen kotimaisen kielenopintoihin

Toisen kotimaisen kielen lähtötasokokeenavulla opiskelija voi arvioida omia valmiuk-siaan osallistua ruotsinkieliseen opetukseen jakykyään toimia pohjoismaisissa oppimis-ympäristöissä. Opiskelijan tulee hankkiasellainen kielitaito, että hän pystyy opis-kelemaan, ilmaisemaan itseään ja ammatil-lisesti toimimaan myös toisella kotimaisellakielellä. Tarvittaessa opiskelija ohjataansyventämään kielitaitoaan lisäopetuksella,joka voidaan sijoittaa vapaasti valittaviinopintoihin.

Tutkintoon kuuluu lisäksi toisen kotimaisenkielen kielikoe, jossa opiskelijan tuleeosoittaa saavuttaneensa ”sellainen suomen jaruotsin kielen taito, joka valtion virka-mieheltä vaadittavasta kielitaidosta annetunlain (149/1922) mukaan vaaditaan korkea-koulututkintoa edellyttävään virkaankaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatinharjoittamisen ja ammatillisen kehityksenkannalta on tarpeellinen” (352/2003 § 8).Kielitaidon osaamisen taso merkitääntutkintotodistukseen asteikolla tyydyttävä taihyvä.

29

Humanismi ja viestintä 5 ovHumanismi ja viestintä 5 ovHumanismi ja viestintä 5 ovHumanismi ja viestintä 5 ovHumanismi ja viestintä 5 ov

1. Humanismi

Humanismi-verkkokurssilla tutustutaanHumanistisen ammattikorkeakoulunarvopohjaan: humanismiin elämänkatso-muksena, humanismin historiaan ja humanis-tisen elämänkatsomuksen vaihtoehtoihin.Kurssi toteutetaan ryhmätyönä. Kurssinrunkona toimii valmis kurssimateriaali.Oppimisympäristön viestilistoilla keskus-tellaan kurssimateriaalin pohjalta humanis-miin liittyvistä aiheista. Kurssin päätteeksilaaditaan loppuraportti.

2. Kirjallinen viestintä

Opiskelija tunnistaa erilaisia kirjallisenviestinnän muotoja. Hän tuntee tieteellisenkirjoittamisen perusteet. Opiskelija perehtyytiedon hankintaan ja esittämiseen liittyväänkirjalliseen viestintään, kuten esseiden jaraporttien kirjoittamiseen. Kurssilla paneu-dutaan erilaisiin tiedon lähteisiin, niidenkäyttöön ja niihin liittyviin virhemah-dollisuuksiin sekä tutustutaan erilaisiintapoihin viitata lähteisiin.

3. Johdatus digitaaliseen lukutaitoon II

Jatketaan Johdatus digitaaliseen lukutaitoon I-opintoja.

4. Orientoituminen vieraan kielenopintoihin

Vieraan kielen lähtötasokokeen avullaopiskelija voi arvioida omia valmiuksiaanosallistua vieraskieliseen opetukseen jakykyään toimia kansainvälisissä oppimis-ympäristöissä. Orientoivien opintojen aikanaopiskelija aloittaa ammatillisen kielenhal-linnan opiskelunsa. Opintojensa aikanaopiskelijan tulee hankkia sellainen kielitaito,että hän pystyy opiskelemaan, ilmaisemaanitseään ja ammatillisesti toimimaan myösvieraalla kielellä. Tarvittaessa opiskelijaohjataan syventämään kielitaitoaan lisä-opetuksella, joka voidaan sijoittaa vapaastivalittaviin opintoihin.

Tutkintoon kuuluu lisäksi ensimmäisenvieraan kielen kielikoe, jossa opiskelija

osoittaa hallitsevansa ammattikorkea-koulututkinnossa edellytetyn suullisen jakirjallisen kielitaidon, joka ammatinharjoittamisen ja ammatillisen kehityksenkannalta on tarpeellinen ammattikorkea-kouluasetuksen (Asetus 352/2003 § 8)mukaisesti.

5. Kohti portfoliota

Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkinto-todistukseen liitetään arvio opiskelijanosoittamasta persoonallisesta ammattitai-dosta. Arvio perustuu opiskelijan opintojensaloppuvaiheessa esittelemään portfolioon.Opiskelija perehtyy portfolioon itse-arvioinnin ja oman ammattitaidon arvioinninvälineenä. Opintokokonaisuus koostuu omanportfolion suunnitelman laatimisesta,erilaisten näyteportfolioiden kokoamisesta,ohjauskeskusteluista sekä osallistumisestaainakin yhteen portfolion arviointi-seminaariin (järjestetään toisen opintovuodenlopulla tai kolmannen alussa).

Toteutus: Humakin yhteiset opinnottoteutetaan kaikissa koulutusyksiköissäalkavilla opiskelijaryhmillä.

30

31

KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA

Tutkinto: Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkintoTutkintonimike: Yhteisöpedagogi (AMK)Tutkinnon laajuus: 140 opintoviikkoa, 3.5 vuotta

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

32

HUMAKIN YHTEISET OPINNOT 10 ov

AMMATILLINEN SUUNTAUTUMINEN JA OPINNÄYTETYÖ 45 ov

JÄRJESTÖ- JA VAPAAEHTOIS-TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

20 ov

KANSAINVÄLISEN JAMONIKULTTUURISEN

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN20 ov

SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN KÄYTÄNNÖTJA NIIDEN KEHITTÄMINEN

20 ov

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 ov

Tuottaminen ja organisointi 5 ov Kehittäminen ja kouluttaminen 5 ov

TYÖELÄMÄTAITOJEN OPINNOT 10 ov

OHJAUS- JA VUOROVAIKUTUSOPINNOT 20 ov

ERITYISKASVATUS10�20 ov

LIIKUNTA- JATERVEYSKASVATUS

10�20 ov

OSALLISTAMINENJA YHTEISTOIMINTA

10�20 ov

SEIKKAILUKASVATUS10�20 ov

TAIDE- JA KULTTUURI-KASVATUS10�20 ov

YHTEISÖVIESTINTÄ JAMEDIAKASVATUS

10�20 ov

Humanismi ja viestintä5 ov

Orientoituminen humanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun

5 ov

YHTEISÖPEDAGOGIN YHTEISET OPINNOT 50 ov

Elämänkaari,kasvatus ja kulttuuri

5 ov

Johdatus tutkivaantyöotteeseen

5 ov

Kansalaistoiminnan januorisotyön toimijat ja

talous5 ov

Kielitaitokansainvälisten

suhteiden erustana5 ov

Kulttuurien välisenvuorovaikutuksenperusteet 5 ov

Muuttuva yhteiskunta

ja kansalaisuus 5 ov

Ohjaamisen perusteet5 ov

Sosiaalinen vahvista-minen ja osallisuus

5 ov

Viestinnän jamarkkinoinnin

perusteet5 ov

Kansalaistoiminnan januorisotyön perusteet

5 ov

TUTKIMUSMENETELMÄT JA OPINNÄYTETYÖ 15 ov

KKKKKOULOULOULOULOULUTUSOHJELMAN OPINTUTUSOHJELMAN OPINTUTUSOHJELMAN OPINTUTUSOHJELMAN OPINTUTUSOHJELMAN OPINTOJEN RAKENNEOJEN RAKENNEOJEN RAKENNEOJEN RAKENNEOJEN RAKENNE

33

Haapaveden koulutusyksikkö profiloituu sosiaaliseen vahvistamiseen painottaenyhteisökasvatusta ja ehkäisevää päihdetyötä sekä erityiskasvatuksen ohjausmenetelmiä.Koulutusyksikössä on järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan osaamista. Koulutusyksikön opiskelija voivalita sosiaalisen vahvistamisen ammatillisen tai järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisensuuntautumisopinnot. Koulutusyksikössä järjestetään erikoistumisopintoja.

Joensuun koulutusyksikkö profiloituu ennaltaehkäisevään ja sosiaalisesti vahvistavaan työhönmonialaisissa kansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimintaympäristöissä. Yksikön vahvuuksia ovatosallistavat työtavat, sosiaalipedagogiikka ja kehittävä työote. Koulutusyksikön opiskelija voivalita sosiaalisen vahvistamisen ammatilliset suuntautumisopinnot. Lisäksi koulutusyksikössäjärjestetään aikuisten tutkintoon johtavaa koulutusta sekä erityiskasvatukseen painottuviaerikoistumisopintoja.

Lohjan koulutusyksikkö profiloituu nuorten parissa tehtävään yhteisökasvatukselliseen jamoniammatilliseen työhön. Menetelmällisinä painopisteinä ovat seikkailukasvatus, liikunta- jaterveyskasvatus sekä yhteisöviestintä ja mediakasvatus. Koulutusyksikön opiskelija voi valita jokososiaalisen vahvistamisen käytäntöjen kehittämisen tai kansainvälisen ja monikulttuurisen työnammatillisen suuntautumisen. Lisäksi koulutusyksikössä järjestetään aikuisten tutkintoon johtavaakoulutusta sekä johtamiseen painottuvia erikoistumisopintoja.

Nurmijärven koulutusyksikkö profiloituu kansalais- ja järjestötoimintaan. Se tarjoaayhteisöviestintään ja mediakasvatukseen, osallistamiseen ja yhteistoimintaan sekä työelämänkehittämiseen liittyviä menetelmäopintoja. Koulutusyksikön opiskelija voi suuntautua joko järjestö-ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen tai kansainväliseen ja monikulttuuriseen toimintaan. Lisäksikoulutusyksikössä järjestetään aikuisten tutkintoon johtavaa koulutusta.

Suolahden koulutusyksikkö profiloituu yhteisöpedagogiseen työhön kouluissa ja muissakasvuyhteisöissä. Menetelmällisinä painopisteinä ovat osallistaminen, yhteisöviestintä jamediakasvatus sekä seikkailukasvatus. Koulutusyksikön opiskelija voi valita sosiaalisen vahvistamisenammatillisen suuntautumisopinnot. Lisäksi koulutusyksikössä järjestetään aikuisten tutkintoonjohtavaa koulutusta.

Tornion koulutusyksikkö profiloituu nuorten osallisuuden tukemiseen, kansainväliseen työhönja seikkailukasvatuksen menetelmien hallintaan. Koulutusyksikön opiskelija voi valita jokososiaalisen vahvistamisen käytäntöjen kehittämisen, kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnankehittämisen tai järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisen ammatilliset suuntautumisopinnot.Lisäksi koulutusyksikössä järjestetään aikuisten tutkintoon johtavaa koulutusta sekäseikkailukasvatuksen erikoistumisopintoja.

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia,vuorovaikutustaitoisia ja yhteistyökykyisiä osaajia kansalaistoiminnan ja nuorten parissa tehtäväntyön sekä koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden tehtäviin. Tehtävät voivat olla esimerkiksivaativia asiantuntija-, ohjaus-, kasvatus-, koulutus-, aktivointi-, kehittämis-, organisointi taiesimiestehtäviä. Koulutus antaa monipuolisia valmiuksia moniammatiselle työlle sekä yhteiskunnaneri sektorien välisen yhteistyön kehittämiselle.

Koulutusohjelmasta valmistuu uudistumiskykyisiä ja monipuolisia osaajia, jotka kykenevättoimimaan moninaistuvassa ja alati muuttuvassa työelämässä. Toiminnan kokonaisvaltainenkehittäminen, yhteisöllisyyden rakentaminen sekä sosiaalisesti kestävän kehityksen tukeminenovat koulutusohjelmasta valmistuneiden ammattilaisia vahvuuksia. Yhteisöllistä maailmaa rakentavaja kehittävä yhteiskuntakriittinen toimija kykenee aktiiviseen ja itsenäiseen päätöksentekoon sekäratkaisemaan eteen tulevia ongelmia humanistiseen arvopohjaan nojaten. Yksilöiden ja ryhmien

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

34

vastuullisena ohjaajana hän osaa tukea ja innostaa erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä jarakentaa luottamusta erilaisten ryhmien välille.

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman opinnot rytmittyvät seuraavien pedagogistenaskelmien mukaisesti:

1) Oppija: tiedollisen ja pedagogisen perustan muodostaminen(yhteisöpedagogin yhteiset opinnot)2) Taitaja ja soveltaja: ammattialalle vaadittavan taidollisen perustan hankkiminen(ohjaus- ja vuorovaikutusopinnot)3) Kehittäjä: omaksutun tietotaidon syventäminen ja kehittävä soveltaminen(ammatillinen suuntautuminen ja opinnäytetyö)

Opintojen ensimmäinen vuosi kiinnittää opiskelijan Humanistisen ammattikorkeakoulunaktiiviseksi opiskelijaksi ja toimijaksi. Ensimmäisenä vuonna opiskelija ottaa haltuunsakansalaistoiminnan ja nuorisotyön tiedollista perustaa sekä oppii aktiiviseksi oppijaksi ja tiedonetsijäksi.

Toisena opiskeluvuotena opiskelija jatkaa alan tiedollisen kartan rakentamista ja keskittyyohjaus- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä suorittaa vapaasti valittavien opintoja jokoomassa tai muissa Humakin koulutusohjelmissa tai muissa korkeakouluissa. Opiskelija hankkiikäytännön kokemusta työoppimisten avulla. Opiskelijaryhmä kokoontuu ryhmäohjaukseenjakamaan ja reflektoimaan ammatillisia kokemuksiaan. Mahdollisuuksien mukaan opiskelija osallistuujohonkin merkittävään ammattialansa valtakunnalliseen tapahtumaan tai seminaariin.

Kolmantena opiskeluvuotena opiskelija keskittyy ammatillisiin suuntautumisopintoihinsa jasyventää ammattialaansa liittyvää teoreettista ymmärrystään. Ammatillisissa suuntautumis-opinnoissa teoreettinen asioiden hallinta ja käytännön osaaminen yhdistyvät ja jalostuvatkehittämisen näkökulmiksi. Oppimisprojektit, opinnäytetyön suunnitteluseminaarit ja portfolionvälinäyttö toimivat oppimista reflektoivina ja edistävinä käytännön kohtaamispaikkoina.

Viimeisen puoli vuotta opiskelija syventää ammatillisia suuntautumistaan ja vahvistaavalitsemaansa ammatillista osaamisaluetta sekä tekee opinnäytetyötä. Jos suuntautumisopintojenprojekti on ollut tarkoituksenmukaista jättää viimeiselle lukukaudelle, kannattaa opinnäytetyöhönpanostaa jo kolmantena vuotena. Omaa ammatillista kasvua reflektoidaan niin opinnäytetyönesittely- ja palauteseminaarissa kuin portfolionäytössäkin.

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

35

1. HUMAKIN YHTEISET OPINNOT10 ov

1.1. Orientoituminen humanistisi in1.1. Orientoituminen humanistisi in1.1. Orientoituminen humanistisi in1.1. Orientoituminen humanistisi in1.1. Orientoituminen humanistisi inammatteihin ja ammattikorkea-ammatteihin ja ammattikorkea-ammatteihin ja ammattikorkea-ammatteihin ja ammattikorkea-ammatteihin ja ammattikorkea-kouluun 5 ovkouluun 5 ovkouluun 5 ovkouluun 5 ovkouluun 5 ov

Teeman tavoitteet ja sisällöt ovat lukuvuoden2003–2004 opetussuunnitelman mukaiset.Lisäksi teemaan sisältyy johdatusyhteisöpedagogiikkaan, joka on osa myösHumanismi ja viestintä -teemaa.

1.2. Humanismi ja viestintä 5 ov1.2. Humanismi ja viestintä 5 ov1.2. Humanismi ja viestintä 5 ov1.2. Humanismi ja viestintä 5 ov1.2. Humanismi ja viestintä 5 ov

Ks. kuvaukset tarkemmin sivulta 28-29

2. YHTEISÖPEDAGOGINYHTEISET OPINNOT 50 ov

Perusopinnot muodostuvat kymmenestä eriteemasta. Jokaisessa teemassa tarkastellaankansalaistoimintaa ja nuorisotyötä tietyntieteenalan tai tutkimusalueen näkökulmastaluomalla vuoropuhelua alan teoreettisenperustan ja käytäntöjen välille. Seuraavassa onkuvattu lyhyesti tarjolla olevat teemat, niidentavoitteet ja sisällöt. Perusopintojen aikanaopiskelija pääsee tutustumaan ohjaus- javuorovaikutusopintoina tarjottaviinteemoihin, jotta hän kykenee tekemäänvalintaa kyseisten opintojen suhteen.

2.1. Kansalaistoiminnan ja2.1. Kansalaistoiminnan ja2.1. Kansalaistoiminnan ja2.1. Kansalaistoiminnan ja2.1. Kansalaistoiminnan januorisotyön perusteet 5 ovnuorisotyön perusteet 5 ovnuorisotyön perusteet 5 ovnuorisotyön perusteet 5 ovnuorisotyön perusteet 5 ov

Tavoite:Opiskelija saa perustiedot kansalaistoiminnanja nuorten parissa tehtävän työn kehityksestäja nykytilasta. Teeman suoritettuaan hänymmärtää toimialan yhteiskunnallisenmerkityksen ja hahmottaa sekä kansallisenettä kansainvälisen toimintaympäristönluonteen. Teema avaa historiallis-käytännöllisen näkökulman ammattialaanopintojen aluksi.Sisältö:• kansalaistoiminnan ja nuorisotyön

historia

• kansalaistoiminnan ja järjestötyönlähtökohdat ja käytänteet

• nuorisotyön lähtökohdat ja käytänteet• ammattialan lainsäädäntö• kansalaistoiminnan ja nuorisotyön

ammattilaisuusOppimisympäristöt: kontaktiopetus

2.2. Elämänkaari, kasvatus ja2.2. Elämänkaari, kasvatus ja2.2. Elämänkaari, kasvatus ja2.2. Elämänkaari, kasvatus ja2.2. Elämänkaari, kasvatus jakulttuuri 5 ovkulttuuri 5 ovkulttuuri 5 ovkulttuuri 5 ovkulttuuri 5 ov

Tavoite:Opiskelija oppii tarkastelemaan kasvatustaosana yksilöiden elämänkulkua ja ymmärtääkulttuurin ja yhteisöjen merkityksenyksilöiden kasvussa ja identiteetinmuotoutumisessa elämänkaaren eri vaiheissa.Teema perustuu kasvatustieteelliseen jasosiologiseen näkökulmaan ammattialalta.Sisältö:• kasvatuksen päämäärät ja arvot• kasvatus ja sosialisaatio• kasvatus formaalina ja informaalina

toimintana• elämänkaariajattelu ja yksilön

kehityksen lainalaisuudet• kulttuuriset yhteisöt kasvattajina

elämänkaaren eri vaiheissa (perhe,koulu, vertaisryhmät jne.)

• kasvatus monikulttuurisessayhteiskunnassa

Oppimisympäristöt: kontaktiopetus,itsenäinen työskentely, verkko-oppinen

2.3. Muuttuva yhteiskunta ja2.3. Muuttuva yhteiskunta ja2.3. Muuttuva yhteiskunta ja2.3. Muuttuva yhteiskunta ja2.3. Muuttuva yhteiskunta jakansalaisuus 5 ovkansalaisuus 5 ovkansalaisuus 5 ovkansalaisuus 5 ovkansalaisuus 5 ov

Tavoite:Opiskelija päivittää tietojaan yhteiskunnasta,sen rakenteista ja toimijoista. Teemansuoritettuaan hän ymmärtää globalisoituvanyhteiskunnan, kansalaisuuden javaikuttamisen merkityksen ja tuntee aiempaaparemmin yhteiskunnallisen toiminnanpelisäännöt. Teema antaa yhteiskuntapoliit-tisen ja sosiologisen näkökulman ammattialantoimintaympäristöihin.Sisältö:• suomalainen yhteiskunta ennen ja nyt• yhteiskunnan toimintarakenteet,

hallinto ja palvelujärjestelmät• Euroopan unioni ja globaali maailma

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

36

• kansalaisuuden merkitykset, oikeudet javelvollisuudet

• osallisuus ja vaikuttaminen erimuodoissaan

Oppimisympäristöt: kontaktiopetus,itsenäinen työskentely, verkko-oppinen

2.4. Ohjaamisen perusteet 5 ov2.4. Ohjaamisen perusteet 5 ov2.4. Ohjaamisen perusteet 5 ov2.4. Ohjaamisen perusteet 5 ov2.4. Ohjaamisen perusteet 5 ov

Tavoite:Opiskelija perehtyy ohjaamiseenyhteisöpedagogisena ja kasvatuksellisenatoimintana, sekä sen lähtökohtiin jaluonteeseen. Jakson suoritettuaan hänellä onomakohtaisia kokemuksia osallistavastaohjauksesta ja ohjaajana toimimisesta sekäkokonaiskuva niin yksilön kuin ryhmienkinohjaamisesta. Teema avaa yhteisöpedagogisennäkökulman ohjaamiseen.Sisältö:• vuorovaikutus, kohtaaminen ja

yhteistoiminnallisuus• osallistavan ohjauksen didaktiset

perusteet ja käytännöt• yhteisöpedagogi ohjaajana• osallistavan ohjauksen etiikka• erilaisuuden kohtaaminen ja

yksilöllisyyden huomioonottaminenohjaustilanteissa

• sukupuolisidonnaistenkäyttäytymismallien tunnistaminenohjaustilanteissa

Oppimisympäristöt: kontaktiopetus jaharjoitukset, työoppiminen, projekti

2.5. Sosiaalinen vahvistaminen ja2.5. Sosiaalinen vahvistaminen ja2.5. Sosiaalinen vahvistaminen ja2.5. Sosiaalinen vahvistaminen ja2.5. Sosiaalinen vahvistaminen jaosall isuus 5 ovosall isuus 5 ovosall isuus 5 ovosall isuus 5 ovosall isuus 5 ov

Tavoite:Opiskelija tutustuu sosiaalipedagogiikkaansekä sen lähtökohtiin ja käytänteisiin.Teeman suoritettuaan hän ymmärtää, mistäsosiaalisessa vahvistamisessa on kysymys jamiten voimme parhaalla mahdollisella tavallatukea yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia.Teema perustuu sosiaalipedagogiseennäkökulmaan ammattialalta.Sisältö:• sosiaalipedagogiikka ja sosiaalinen

vahvistaminen – mitä ja miksi?• osallisuus ja osattomuus• kokonaisvaltainen hyvinvointi ja

elämänhallinta

• päihde- ja mielenterveystyönlähtökohdat ja käytänteet

• nuorisohuollon perusteetOppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen

2.6. Viestinnän ja markkinoinnin2.6. Viestinnän ja markkinoinnin2.6. Viestinnän ja markkinoinnin2.6. Viestinnän ja markkinoinnin2.6. Viestinnän ja markkinoinninperusteet 5 ovperusteet 5 ovperusteet 5 ovperusteet 5 ovperusteet 5 ov

Tavoite:Opiskelija perehtyy viestinnän, erityisestiorganisaatioviestinnän ja markkinoinninperusperiaatteisiin ja käytäntöihin. Teemansuoritettuaan hän hallitsee viestinnänperustaidot ja ymmärtää tiedottamisen jamarkkinoinnin merkityksen kansalaisto-iminnassa ja nuorisotyössä sekä omaa erimedioiden hyödyntämisen perustaidot. Hänosaa ottaa huomioon kohderyhmän ja käyttäätarkoituksenmukaisia välineitä ja tyylejäkohderyhmän odotusten mukaisesti. Teemaavaa viestinnän ja markkinoinnin näkökulmiaammattialalla toimimiselle.Sisältö:• organisaatio- ja yhteisöviestintä• kirjallinen ja suullinen viestintä• kokous- ja neuvottelutaidot• tiedottaminen ja markkinointi

käytännössä – miksi ja miten?• viestintä- ja markkinointisuunnitelman

laatiminenOppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen, projekti, verkko-oppinen

2.7. Kansalaistoiminnan ja2.7. Kansalaistoiminnan ja2.7. Kansalaistoiminnan ja2.7. Kansalaistoiminnan ja2.7. Kansalaistoiminnan januorisotyön toimijat ja talous 5 ovnuorisotyön toimijat ja talous 5 ovnuorisotyön toimijat ja talous 5 ovnuorisotyön toimijat ja talous 5 ovnuorisotyön toimijat ja talous 5 ov

Tavoite:Opiskelija tutustuu julkisen ja kolmannensektorin hallinnolliseen ja taloudelliseenperustaan sekä yhdistys- ja yritystoiminnanperiaatteisiin ja käytänteisiin. Teemansuoritettuaan hän tuntee alan toiminnanluonteen ja rahoitusrakenteet, osaa tehdäkustannuslaskelmia, ymmärtää kirjanpidonmerkityksen sekä yhdistystoiminnanperusperiaatteet. Teema johdattaa talouden-hoidon ja hallinnon näkökulmiin.Sisältö:• yhdistystoiminnan perusteet• yritystoiminnan pääperiaatteet• kustannuslaskelmien laatiminen ja

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

37

varainhankinta• talousseuranta ja tärkeimmät talouden

hoidon asiakirjat• kirjanpitoOppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen, projekti, verkko-oppinen

2.8. Kulttuurien välisen2.8. Kulttuurien välisen2.8. Kulttuurien välisen2.8. Kulttuurien välisen2.8. Kulttuurien välisenvuorovaikutuksen perusteet 5 ovvuorovaikutuksen perusteet 5 ovvuorovaikutuksen perusteet 5 ovvuorovaikutuksen perusteet 5 ovvuorovaikutuksen perusteet 5 ov

Tavoite:Opiskelija tutustuu kulttuurin käsitteeseen,kulttuurien monimuotoisiin ilmenemis-muotoihin, suomalaisiin vähemmistö-kulttuureihin sekä monikulttuurisen työnlähtökohtiin ja käytäntöihin. Hän ymmärtääkulttuurin merkityksen omassa ja muidenkäyttäytymisessä. Teeman suoritettuaanopiskelijalla on aiempaa paremmat valmiudetymmärtää erilaisuutta ja kohdata eri kulttuu-reista tulevia yksilöitä ja ryhmiä. Teematarjoaa kulttuuritutkimuksen ja sosiaalipeda-gogiikan näkökulman ammattialaan.Sisältö:• monimuotoinen ja moniarvoinen

maailma ja yhteiskunta• globaali etiikka ja rasismi• kieli, kansalaisuus ja identiteetti• maahanmuuttajat ja muut vähemmistöt• monikulttuurinen työ ja erilaisuuden

kohtaaminen• henkilökohtainen valmistautuminen

kulttuurien kohtaamiseenOppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen, projekti

2.9. Johdatus tutkivaan2.9. Johdatus tutkivaan2.9. Johdatus tutkivaan2.9. Johdatus tutkivaan2.9. Johdatus tutkivaantyöotteeseen 5 ovtyöotteeseen 5 ovtyöotteeseen 5 ovtyöotteeseen 5 ovtyöotteeseen 5 ov

Tavoite:Opiskelija orientoituu tutkivaan työotteeseenja sen käyttöön osana omaaopiskeluprosessiaan. Teeman suoritettuaanhänellä on valmiuksia tiedon hankkimiseen jaarviointiin ja hän ymmärtää tutkivantyöotteen idean ja merkityksen osana sekäomaa kehittymistään että yhteisöjenkehittämistä. Teema tarjoaa tutkivanoppimisen näkökulman ammattikäytäntöjenkehittämiselle.Sisältö:• tutkiva työote – mitä ja miksi?• tieteellisen tutkimuksen perusteet ja

kriittinen lukutaito• opinnäytetyön lähtökohdat ja

käytänteet• minä tutkivan työotteen käyttäjänä ja

aineiston hankkijana• projektit osana tutkivaa työotettaOppimisympäristö: kontaktiopetus,itsenäinen työskentely

2.10. Kiel itaito kansainvälisten2.10. Kiel itaito kansainvälisten2.10. Kiel itaito kansainvälisten2.10. Kiel itaito kansainvälisten2.10. Kiel itaito kansainvälistensuhteiden perustana 5 ovsuhteiden perustana 5 ovsuhteiden perustana 5 ovsuhteiden perustana 5 ovsuhteiden perustana 5 ov

Tavoite:Opiskelija kehittää kielitaitoaan ja lisäävalmiuksiaan kommunikoida vieraalla kielelläsekä suullisesti että kirjallisesti. Tavoitteenaon saavuttaa sellainen kielitaito, jotaammattikorkeakouluasetuksessa kielitaidostasäädetään.Sisältö:• teeman 5 opintoviikkoa opiskelija voi

yhdistellä omien tarpeidensa mukaan(esim. 3 ov ruotsia + 2 ov englantia).

• teemaan voi poimia kieliopintojamuistakin kielistä kuin englannista jaruotsista toisista oppilaitoksista esim.opintopassilla.

• lähtötasotestin ja yhteisten opintojen (1ov ruotsia + 1 ov englantia) perusteellaopiskelijalle tehdään henkilökohtainenkielenopiskelusuunnitelma (kops).

Oppimisympäristöt:Kontaktiopetus. Teemaan sisältyviä kieltenopintojen kursseja on tarjolla kokolukuvuoden ja koko opintojen ajan. Opinnotjärjestetään siten, että osallistuminenkyseisille kursseille on mahdollista.Opinnoissa hyödynnetään Amkkia -hankkeissa tuotettua ammattikorkeakoulujenkieltenopetukseen soveltuvaa materiaalia.Kieltenopiskelussa käytetään numeeristaarviointia: tyydyttävä – hyvä – kiitettävä.

3. OHJAUS- JAVUOROVAIKUTUSOPINNOT

20 ov

Ohjaus- ja vuorovaikutusopintojen tarkoi-tuksena on perehdyttää opiskelijat teoreet-tisesti ja valmentaa käytännöllisesti

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

38

kansalaistoiminnan ja nuorisotyönammateissa yleisesti käytettyihin toiminnanohjauksen menetelmiin. Opintojen aikanaopiskelija saa mahdollisuuden vahvistaatietotaitoaan kohdata erilaisia yksilöitä,ryhmiä ja yhteisöjä. Lisäksi hän oppiisuunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaantavoitteellista ja osallisuuden periaatteellerakentuvaa toimintaa eri ympäristöissä.

Ohjaus- ja vuorovaikutusopintojen keskeisenälähtökohtana ovat kokemukselliseen oppim-iseen perustuvat yhteisölliset ja vuorovaiku-tukselliset kasvatus-, kehitys- ja oppimis-tilanteet sekä niiden reflektointi. Opintojentoteutuksessa pyritään käyttämään hyväksiammattialan todellisia toimintaympäristöjä,joita tarkastellaan ja arvioidaan myöskriittisesti ja uusia mahdollisuuksia etsien.

Opiskelija valitsee ohjaus- ja vuorovaikutu-sopinnoista joko yhden teemakokonaisuuden20 ov tai kahdesta teemakokonaisuudesta 10ov.

3.1. Erityiskasvatus 10 � 20 ov3.1. Erityiskasvatus 10 � 20 ov3.1. Erityiskasvatus 10 � 20 ov3.1. Erityiskasvatus 10 � 20 ov3.1. Erityiskasvatus 10 � 20 ov

Teemakokonaisuutta tarjoavat Haapaveden,Joensuun ja Tornion koultusyksiköt.

3.1.1. Er ityiskasvatuksen3.1.1. Er ityiskasvatuksen3.1.1. Er ityiskasvatuksen3.1.1. Er ityiskasvatuksen3.1.1. Er ityiskasvatuksenorientaatio 5 ovorientaatio 5 ovorientaatio 5 ovorientaatio 5 ovorientaatio 5 ov

Tavoite:Opiskelija saa perustiedot sosiaalisen,psyykkisen ja fyysisen toimintakyvynmuutosten aiheuttamista haitoista ja riskeistä.Hän ymmärtää erityiskasvatuksen jaerityisohjauksen arvopohjan, merkityksen jalähtökohdat. Opiskelija orientoituu ja saakokemuksen tavoitteellisesta jasuunnitelmallisesta työskentelystä erityistätukea ja kasvatusta tarvitsevien lasten,nuorten, yhteisöjen sekä perheiden kanssa.Sisältö:• erityispedagogiikan perusteet ja

lähtökohdat• lasten ja nuorten psyykkiset ja fyysiset

kehityshäiriöt ja niiden taustatekijä• tutustuminen erityisryhmien

ohjausmenetelmiin ja interventioihinOppimisympäristöt: kontaktiopetus

3.1.2. Er ityiskasvatuksen käytän-3.1.2. Er ityiskasvatuksen käytän-3.1.2. Er ityiskasvatuksen käytän-3.1.2. Er ityiskasvatuksen käytän-3.1.2. Er ityiskasvatuksen käytän-töjä ja toimintamalleja 5 ovtöjä ja toimintamalleja 5 ovtöjä ja toimintamalleja 5 ovtöjä ja toimintamalleja 5 ovtöjä ja toimintamalleja 5 ov

Tavoite:Opiskelija osaa käyttää ja soveltaaerityiskasvatuksen osallistavia menetelmiä jatoimintamalleja yksilöllisissä ja yhteisöllisissäohjaustilanteissa erityisryhmien ohjauksessa.Opiskelija perehtyy psykososiaalisen tuenantamiseen ja tasavertaisten osallistumismah-dollisuuksien turvaamiseen yhteisötasolla.Sisältö:• kohdennettu työ erityisnuorisotyössä• erityispalvelut ja palveluohjaus• keskeisiä erityiskasvatuksen osallistavia

menetelmiä ja toimintamallejaOppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen

3.1.3. Er ityiskasvatus3.1.3. Er ityiskasvatus3.1.3. Er ityiskasvatus3.1.3. Er ityiskasvatus3.1.3. Er ityiskasvatuslastensuojelussa sekä laitos- jalastensuojelussa sekä laitos- jalastensuojelussa sekä laitos- jalastensuojelussa sekä laitos- jalastensuojelussa sekä laitos- japerhehoitotyössä 5 ovperhehoitotyössä 5 ovperhehoitotyössä 5 ovperhehoitotyössä 5 ovperhehoitotyössä 5 ov

Tavoite:Opiskelija syventää ymmärrystäänerityisryhmien ohjaamisessa ja osaahyödyntää oppimiaan menetelmiäelämänhallintaa tukevissa moniammatillisissakasvuyhteisöissä. Hän ymmärtääerityiskasvatuksen toimintaympäristöjenluonteen ja niiden yhteiskunnallisenmerkityksen.Sisältö:• elämänhallinnan yhteiskunnalliset

ulottuvuudet• moniammatillinen yhteistyö• yhteisöllisyys ja osallisuusmenetelmien

soveltaminen laitosyhteisössä• tukihenkilötoiminta• perhetyö nuoren kasvun tukenaOppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen, projekti

3.1.4. Er ityiskasvatus kansalais-3.1.4. Er ityiskasvatus kansalais-3.1.4. Er ityiskasvatus kansalais-3.1.4. Er ityiskasvatus kansalais-3.1.4. Er ityiskasvatus kansalais-toiminnassa ja nuorisotyössä 5 ovtoiminnassa ja nuorisotyössä 5 ovtoiminnassa ja nuorisotyössä 5 ovtoiminnassa ja nuorisotyössä 5 ovtoiminnassa ja nuorisotyössä 5 ov

Tavoite:Opiskelija tutustuu erityistä kasvatusta jatukea tarvitsevien kohderyhmiin ja toiminta-ympäristöihin kansalaistoiminnassa januorisotyössä. Hän perehtyy tarkemminyhteen erityiskasvatuksen toimintaympäris-

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

39

töön menetelmineen ja oppii hahmottamaansen suhteessa omaan ammattialaansa.Opiskelija rakentaa teeman aikana omaaohjaajuuttaan ja saa valmiudet omantoiminnan kriittiseen arviointiin jakehittämiseen.Sisältö:• erityiskasvatuksen kohderyhmät ja

toimintaympäristötkansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä

• erityiskasvatuksen toimintaympäristöjensuhde omaan ammattialaan

• toimintamallien ja menetelmiensoveltaminen käytäntöön

• erityisyyden kohtaaminen ja omanohjaajuuden rakentaminen, arviointi jakehittäminen

Oppimisympäristöt: työoppiminen,projekti

3.2. Li ikunta- ja terveyskasvatus3.2. Li ikunta- ja terveyskasvatus3.2. Li ikunta- ja terveyskasvatus3.2. Li ikunta- ja terveyskasvatus3.2. Li ikunta- ja terveyskasvatus10 � 20 ov10 � 20 ov10 � 20 ov10 � 20 ov10 � 20 ov

Teemakokonaisuutta tarjoaa Lohjan koulu-tusyksikkö.

3.2.1. Li ikunta- ja terveyskasva-3.2.1. Li ikunta- ja terveyskasva-3.2.1. Li ikunta- ja terveyskasva-3.2.1. Li ikunta- ja terveyskasva-3.2.1. Li ikunta- ja terveyskasva-tuksen orientaatio 5 ovtuksen orientaatio 5 ovtuksen orientaatio 5 ovtuksen orientaatio 5 ovtuksen orientaatio 5 ov

Tavoite:Opiskelija saa kokemuksia liikunta- jaterveyskasvatuksen toteuttamisesta ja osaaperustella käytännön toimintaa yksilönkehitykseen ja yhteisöjen hyvinvointiinliittyvän tiedon pohjalta. Teemansuoritettuaan opiskelija ymmärtää liikunta- jaterveyskasvatuksen merkityksen jamahdollisuudet kasvun tukemisessa jayhteisöllisyyden vahvistamisessa.Sisältö:• liikunta- ja terveyskasvatuksen

tavoitteet ja menetelmät• liikunnan merkitys yksilön kehityksen

eri osa-alueilla ja eri ikävaiheissa• terveystottumukset ja asenteet• liikuntapalvelut ja työkykyä ylläpitävä

toiminta• liikuntatapahtuman suunnittelu ja

toteutusOppimisympäristöt: kontakti, projekti

3.2.2. Li ikunta- ja terveyskasva-3.2.2. Li ikunta- ja terveyskasva-3.2.2. Li ikunta- ja terveyskasva-3.2.2. Li ikunta- ja terveyskasva-3.2.2. Li ikunta- ja terveyskasva-tuksen menetelmät 5 ovtuksen menetelmät 5 ovtuksen menetelmät 5 ovtuksen menetelmät 5 ovtuksen menetelmät 5 ov

Tavoite:Opiskelija syventää ymmärrystään eriliikuntamuotojen ja –lajien sekä terveys-kasvatuksen perusteista ja kehittää niihinliittyviä ohjausvalmiuksiaan. Teemansuoritettuaan opiskelija ymmärtää ja osaahuomioida kohderyhmän tarpeet ohjaus-toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.Sisältö:• liikunnan fyysiset, psyykkiset ja

sosiaaliset vaikutukset• yhteisöllisyys ja osallisuus liikunnan

ohjaamisen näkökulmasta• valmennus, ohjaus, tavoitteiden

määrittely ja arviointi• opiskelijan valinnan mukaisten

liikuntamuotojen ja lajitaitojen perusteetja ohjaus tai

• terveyskasvatuksen menetelmätOppimisympäristö: itsenäinen työskentely,työoppiminen, projekti

3.2.3. Li ikunta- ja terveyskasvatus3.2.3. Li ikunta- ja terveyskasvatus3.2.3. Li ikunta- ja terveyskasvatus3.2.3. Li ikunta- ja terveyskasvatus3.2.3. Li ikunta- ja terveyskasvatuskansalaistoiminnassa ja nuoriso-kansalaistoiminnassa ja nuoriso-kansalaistoiminnassa ja nuoriso-kansalaistoiminnassa ja nuoriso-kansalaistoiminnassa ja nuoriso-työssä 5 ovtyössä 5 ovtyössä 5 ovtyössä 5 ovtyössä 5 ov

Tavoite:Opiskelija osaa soveltaa liikunta- jaterveyskasvatuksen menetelmiäkansalaistoiminnan ja nuorisotyöntoimintaympäristöissä. Hän ymmärtäälajitaitojen merkityksen tavoitteellisessaohjaus- ja kasvatustoiminnassa.Sisältö:• liikunnan ja terveyttä edistävän

toiminnan suunnittelu, ohjaus jaarviointi

• liikunta- ja terveyskasvatus osanakansalaistoimintaa ja nuorisotyötä

• liikunta- ja terveyskasvatuksenorganisaatiot

Oppimisympäristöt: työoppiminen,projekti

3.2.4. Työ- ja toimintakykyä3.2.4. Työ- ja toimintakykyä3.2.4. Työ- ja toimintakykyä3.2.4. Työ- ja toimintakykyä3.2.4. Työ- ja toimintakykyäedistävä toiminta 5 ovedistävä toiminta 5 ovedistävä toiminta 5 ovedistävä toiminta 5 ovedistävä toiminta 5 ov

Tavoite:Opiskelija ymmärtää kokonaisvaltaisesti

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

40

fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toiminta-ja työkyvyn keskinäisiä yhteyksiä. Teemansuorittanut opiskelija osaa suunnitella,toteuttaa ja kehittää työ- ja toimintakykyäedistävää ja ylläpitävää toimintaa.Sisältö:• fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen työ-

ja toimintakyky• työ- ja toimintakykyä edistävää

toimintaa koskevat säädökset• työ- ja toimintakykyä edistävän

toiminnan ohjausOppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen, projekti

3.3. Osall istaminen ja3.3. Osall istaminen ja3.3. Osall istaminen ja3.3. Osall istaminen ja3.3. Osall istaminen jayhteistoiminta 10 � 20 ovyhteistoiminta 10 � 20 ovyhteistoiminta 10 � 20 ovyhteistoiminta 10 � 20 ovyhteistoiminta 10 � 20 ov

Teemakokonaisuutta tarjoavat Nurmijärvenja Suolahden koulutusyksiköt.

3.3.1. Osall istamisen ja yhteistoi-3.3.1. Osall istamisen ja yhteistoi-3.3.1. Osall istamisen ja yhteistoi-3.3.1. Osall istamisen ja yhteistoi-3.3.1. Osall istamisen ja yhteistoi-minnan orientaatio 5 ovminnan orientaatio 5 ovminnan orientaatio 5 ovminnan orientaatio 5 ovminnan orientaatio 5 ov

Tavoite:Opiskelija ymmärtää erilaisiamotivaatiotekijöitä, joiden vuoksi ihmisetosallistuvat tai jättävät osallistumatta. Hänsaa valmiudet analysoida omaa rooliaanosallistujana ja toisten osallistumisenedistäjänä sekä tuntee osallisuutta edistäviä,toiminnallisia menetelmiä. Opiskelijasyventää tietojaan ryhmän sisäisestäkäyttäytymisestä sekä ryhmien välillävaikuttavista tekijöistä.Sisältö:• sosiaalinen innostaminen• erilaiset osallistumisen muodot• erityisryhmien

osallistumismahdollisuudet• ryhmädynamiikka• osallistavat ja aktivoivat menetelmätOppimisympäristöt: kontaktiopetus,itsenäinen työskentely, työoppiminen

3.3.2. Yhteistoiminnall iset3.3.2. Yhteistoiminnall iset3.3.2. Yhteistoiminnall iset3.3.2. Yhteistoiminnall iset3.3.2. Yhteistoiminnall isetmenetelmät kansalaistoimin-menetelmät kansalaistoimin-menetelmät kansalaistoimin-menetelmät kansalaistoimin-menetelmät kansalaistoimin-nassa ja nuorisotyössä 5 ovnassa ja nuorisotyössä 5 ovnassa ja nuorisotyössä 5 ovnassa ja nuorisotyössä 5 ovnassa ja nuorisotyössä 5 ov

Tavoite:Opiskelija osaa soveltaa yhteistoiminnallisia

menetelmiä kansalaistoiminnan januorisotyön toimintaympäristössä. Teemansuoritettuaan hän ymmärtää menetelmienvälineellisen merkityksen tavoitteellisentoiminnan kannalta. Teeman aikanaopiskelija kehittää ohjausvalmiuksiaan jaarvioi toimintaansa ohjaajana ja osallisuuttavahvistavan toimintakulttuurin edistäjänä.Sisältö:• ohjaajan roolit, tehtävät ja etiikka• toimintakulttuurit ja toiminnan

tavoitteet• yhteistoiminnalliset menetelmät• tietoverkkojen yhteistoiminnallinen

käyttöOppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen

3.3.3. Osall istava projektitoiminta3.3.3. Osall istava projektitoiminta3.3.3. Osall istava projektitoiminta3.3.3. Osall istava projektitoiminta3.3.3. Osall istava projektitoiminta5 ov5 ov5 ov5 ov5 ov

Tavoite:Opiskelija saa valmiudet projektitoimintaan jasen kehittämiseen. Hän osaa toimintatapoja,joiden avulla yksilöt ja ryhmien jäsenetsaadaan yhdessä osallistumaan toiminnansuunnitteluun, järjestämiseen ja arviointiin.Erityistä huomiota kiinnitetäänprojektitoiminnassa usein syrjään jäävienryhmien osallistumiseen. Teemansuoritettuaan opiskelija ymmärtäävuorovaikutteisen viestinnän merkityksenosana projektin toteutusta.Sisältö:• vuorovaikutteinen viestintä• projektin osallistava suunnittelu,

toteutus ja arviointi• kohde- ja sidosryhmäanalyysitOppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen, projekti

3.3.4. Työyhteisöjen yhteistoimin-3.3.4. Työyhteisöjen yhteistoimin-3.3.4. Työyhteisöjen yhteistoimin-3.3.4. Työyhteisöjen yhteistoimin-3.3.4. Työyhteisöjen yhteistoimin-nallinen kehittäminen 5 ovnallinen kehittäminen 5 ovnallinen kehittäminen 5 ovnallinen kehittäminen 5 ovnallinen kehittäminen 5 ov

Tavoite:Opiskelija saa valmiudet tutkia työyhteisönsisäisiä rooleja ja ryhmiä, niiden välisiäsuhteita ja yhteistoiminnan työoikeudellisiaperusteita sekä etsiä välineitäyhteistoiminnan edistämiseksi. Opiskelijatuntee tärkeimpiä työelämän ja työnkehittämisen menetelmiä sekä kehittämis- jatutkimusohjelmia. Opiskelija voi erikoistua

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

41

jonkin toimialan kehittämishaasteisiinerityisesti henkilöstön osallistumisennäkökulmasta.Sisältö:• yhteistoiminnan työoikeudelliset

perusteet• toimintatutkimus ja työelämän tutkimus• työelämän ja työn kehittämisen

menetelmät• oppiminen työssäOppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen, projekti

3.4. Seikkailukasvatus 10 � 20 ov3.4. Seikkailukasvatus 10 � 20 ov3.4. Seikkailukasvatus 10 � 20 ov3.4. Seikkailukasvatus 10 � 20 ov3.4. Seikkailukasvatus 10 � 20 ov

Teemakokonaisuutta tarjoavat Tornion,Lohjan ja Suolahden koulutusyksiköt.

3.4.1. Seikkailukasvatuksen3.4.1. Seikkailukasvatuksen3.4.1. Seikkailukasvatuksen3.4.1. Seikkailukasvatuksen3.4.1. Seikkailukasvatuksenorientaatio 5 ovorientaatio 5 ovorientaatio 5 ovorientaatio 5 ovorientaatio 5 ov

Tavoite:Opiskelija saa kokemuksia seikkailukas-vatuksesta, ymmärtää seikkailukasvatuksen jaelämyspedagogiikan taustalla oleviateoreettisia lähtökohtia ja omaksuuseikkailukasvatuksessa tarvittavia perustietojaja -taitoja. Teeman suoritettuaan opiskelijaymmärtää seikkailukasvatuksen merkityksenja mahdollisuudet kasvun tukemisessa jayhteisöllisyyden vahvistamisessa.Sisältö:• seikkailuharjoitteet• seikkailukasvatuksessa käytettävien laji-

ja retkeilytaitojen perusteet• toiminnan purun ja prosessoinnin

perusteet• fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden

perusteetOppimisympäristö: kontaktiopetus

3.4.2. Seikkailukasvatuksen laj i- ja3.4.2. Seikkailukasvatuksen laj i- ja3.4.2. Seikkailukasvatuksen laj i- ja3.4.2. Seikkailukasvatuksen laj i- ja3.4.2. Seikkailukasvatuksen laj i- jaerityistaidot 5 overityistaidot 5 overityistaidot 5 overityistaidot 5 overityistaidot 5 ovTavoite:Opiskelija kehittää valitsemiaan seikkailu-kasvatuksen laji- ja muita erityistaitoja silletasolle, että hän voi käyttää niitä turvallisestiryhmien ohjaamisessa. Opiskelija ymmärtääteknisten taitojen merkityksen tavoitteel-lisessa kasvatus- ja ohjaustoiminnassa.

Sisältö:• opiskelijan valinnan mukainen lajiliiton

edellyttämä ohjaajan peruskoulutus taivastaava sisältö

• ohjausharjoitukset• retkeilytaidot• turvallisuussuunnitelmaOppimisympäristöt: kontaktiopetus,projekti

3.4.3. Seikkailukasvatus kansa-3.4.3. Seikkailukasvatus kansa-3.4.3. Seikkailukasvatus kansa-3.4.3. Seikkailukasvatus kansa-3.4.3. Seikkailukasvatus kansa-laistoiminnassa ja nuorisotyössälaistoiminnassa ja nuorisotyössälaistoiminnassa ja nuorisotyössälaistoiminnassa ja nuorisotyössälaistoiminnassa ja nuorisotyössä5 ov5 ov5 ov5 ov5 ov

Tavoite:Opiskelija osaa soveltaa seikkailukasvatuksenmenetelmiä kansalaistoiminnan januorisotyön toimintaympäristöissä. Hänkehittää omia ohjaustaitojaan ja kykeneehuomioimaan ohjaamisessaan osallisuuden jayhteisöllisyyden näkökulmat.Sisältö:• seikkailukasvatusta soveltavan

toiminnan suunnittelu, toteutus jaarviointi

• toiminnan purku ja prosessointi• seikkailukasvatus kansalaistoiminnassa ja

nuorisotyössäOppimisympäristöt: työoppiminen,projekti

3.4.4. Ryhmäprosessit3.4.4. Ryhmäprosessit3.4.4. Ryhmäprosessit3.4.4. Ryhmäprosessit3.4.4. Ryhmäprosessitseikkailukasvatuksessa 5 ovseikkailukasvatuksessa 5 ovseikkailukasvatuksessa 5 ovseikkailukasvatuksessa 5 ovseikkailukasvatuksessa 5 ov

Tavoite:Opiskelija osaa havainnoida toiminnallisessaryhmässä esiintyviä ilmiöitä ja vaikuttaaniihin kasvatustavoitteet huomioon ottaen.Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ryhmänjäsenenä ja ohjaajana sekä ymmärtää omiamahdollisuuksiaan vaikuttaa ryhmäntoimintaan seikkailukasvatuksen menetelmin.Sisältö:• ryhmäilmiöt ja niiden huomiointi

ohjauksessa• ryhmän turvallisuuden edistäminen• ryhmäprosessit

seikkailukasvastuksellisessa toiminnassaOppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen, projekti

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

42

3.5. Taide- ja kulttuurikasvatus3.5. Taide- ja kulttuurikasvatus3.5. Taide- ja kulttuurikasvatus3.5. Taide- ja kulttuurikasvatus3.5. Taide- ja kulttuurikasvatus10 � 20 ov10 � 20 ov10 � 20 ov10 � 20 ov10 � 20 ov

Teemakokonaisuutta tarjoavat Tornion jaJoensuun koulutusyksiköt.

3.5.1. Taide- ja kulttuurikasvatuk-3.5.1. Taide- ja kulttuurikasvatuk-3.5.1. Taide- ja kulttuurikasvatuk-3.5.1. Taide- ja kulttuurikasvatuk-3.5.1. Taide- ja kulttuurikasvatuk-sen orientaatio 5 ovsen orientaatio 5 ovsen orientaatio 5 ovsen orientaatio 5 ovsen orientaatio 5 ov

Tavoite:Opiskelija saa omakohtaisen kokemuksentaide- ja kulttuurikasvatuksesta sekäperustiedot siinä käytettävistä välineistä jayleisimmistä toimintaympäristöistä. Teemansuoritettuaan hän ymmärtää taiteen jakulttuurin merkityksen ja mahdollisuudetyksilön ja yhteisön kasvun vahvistajana.Sisältö:• taide- ja kulttuurikasvatuksen

pedagogiset, taiteelliset ja tieteellisetlähtökohdat

• yhteisöllinen taidekasvatus• johdatus taide- ja kulttuurikasvatuksen

osallistaviin menetelmiin jatoimintaympäristöihin

Oppimisympäristöt: kontaktiopetus

3.5.2. I lmaisutaidot taide- ja3.5.2. I lmaisutaidot taide- ja3.5.2. I lmaisutaidot taide- ja3.5.2. I lmaisutaidot taide- ja3.5.2. I lmaisutaidot taide- jakulttuurikasvatuksessa 5 ovkulttuurikasvatuksessa 5 ovkulttuurikasvatuksessa 5 ovkulttuurikasvatuksessa 5 ovkulttuurikasvatuksessa 5 ov

Tavoite:Opiskelija kehittää ilmaisukykyään jaluovuuttaan sekä syventää ymmärrystääntaiteen ja kulttuurin kasvatuksellisestamerkityksestä valitun taiteenalankasvatuksellisten menetelmien avulla.Teeman suoritettuaan opiskelija kykeneehyödyntämään taiteenalan kasvatuksellisiamenetelmiä tavoitteellisen ohjaustyönvälineenä.Sisältö:• taide ja kulttuuri itseilmaisun ja

luovuuden välineenä• luovuutta ja itseilmaisua edistävä

kasvatus• yhteisöllisyyttä edistävän

taidekasvatuksellisen prosessinohjaaminen

Oppimisympäristöt: kontaktiopetus

3.5.3. Taide- ja kulttuurikasvatuk-3.5.3. Taide- ja kulttuurikasvatuk-3.5.3. Taide- ja kulttuurikasvatuk-3.5.3. Taide- ja kulttuurikasvatuk-3.5.3. Taide- ja kulttuurikasvatuk-sen osallistavat menetelmät 5 ovsen osallistavat menetelmät 5 ovsen osallistavat menetelmät 5 ovsen osallistavat menetelmät 5 ovsen osallistavat menetelmät 5 ov

Tavoite:Opiskelija laajentaa ymmärrystään taide- jakulttuurikasvatuksesta, sen merkityksestä,toimintaympäristöistä sekä siinäkäytettävistä välineistä. Hän perehtyyerilaisiin osallistaviin menetelmiin ja saavalmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioidatavoitteellista, erityisesti yhteisöllisyyteen jaosallisuuteen tähtäävää kulttuurista toimintaa.Sisältö:• osallistava pedagogiikka ja sen

sovellukset taide- jakulttuurikasvatuksessa

• taide- ja kulttuurikasvatuksenosallistavat menetelmät jatoimintaympäristöt

• yhteisöllisyyttä edistäväntaidekasvatuksellisen prosessinsuunnittelu, toteutus ja arviointi

Oppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen, projekti

3.5.4. Taide- ja kulttuurikasvatus3.5.4. Taide- ja kulttuurikasvatus3.5.4. Taide- ja kulttuurikasvatus3.5.4. Taide- ja kulttuurikasvatus3.5.4. Taide- ja kulttuurikasvatuskansalaistoiminnassa ja nuoriso-kansalaistoiminnassa ja nuoriso-kansalaistoiminnassa ja nuoriso-kansalaistoiminnassa ja nuoriso-kansalaistoiminnassa ja nuoriso-työssä 5 ovtyössä 5 ovtyössä 5 ovtyössä 5 ovtyössä 5 ov

Tavoite:Opiskelija perehtyy johonkin taide- jakulttuurikasvatuksen kannalta olennaiseenkansalaistoiminnan tai nuorisotyöntoimintaympäristöön. Hän syventääymmärrystään ja osaamistaan yhteisöllisyyttäja osallisuutta tukevissa toiminnoissa jakykenee teeman suoritettuaan soveltamaanoppimaansa käytäntöön. Opiskelija rakentaateeman aikana omaa ohjaajuuttaan ja saavalmiudet oman toiminnan kriittiseenarviointiin ja kehittämiseen.Sisältö:• taide- ja kulttuurikasvatuksellisen

toiminnan suunnittelu, ohjaus ja toteutusvalituinta osallisuutta

• ja yhteisöllisyyttä tukevin menetelmin• taide- ja kulttuurikasvatuksellisen

prosessin arviointi• oman käyttöteorian muokkaaminen• oman ohjaajuuden rakentaminenOppimisympäristöt: työoppiminen,projekti

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

43

3.6. Yhteisöviestintä ja3.6. Yhteisöviestintä ja3.6. Yhteisöviestintä ja3.6. Yhteisöviestintä ja3.6. Yhteisöviestintä jamediakasvatus 10 � 20 ovmediakasvatus 10 � 20 ovmediakasvatus 10 � 20 ovmediakasvatus 10 � 20 ovmediakasvatus 10 � 20 ov

Teemakokonaisuutta tarjoavatNurmijärven, Lohjan, Suolahden jaHaapaveden koulutusyksiköt.

3.6.1. Yhteisöviestinnän ja me-3.6.1. Yhteisöviestinnän ja me-3.6.1. Yhteisöviestinnän ja me-3.6.1. Yhteisöviestinnän ja me-3.6.1. Yhteisöviestinnän ja me-diakasvatuksen orientaatio 5 ovdiakasvatuksen orientaatio 5 ovdiakasvatuksen orientaatio 5 ovdiakasvatuksen orientaatio 5 ovdiakasvatuksen orientaatio 5 ov

Tavoite:Opiskelija saa valmiudet ymmärtääviestintävälineiden ja median merkityksenyksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnanmaailmankuvaa ja itseymmärrystämuokkaavina tekijöinä. Teeman suoritettuaanhän osaa hyvän ja päämäärätietoisenviestinnän perusteet ja kykenee soveltamaanoppimiaan tietoja ja taitoja arkipäiväntilanteissa ja yhteisöissä toimittaessa.Sisältö:• viestintäteorian perusteet• erilaiset yhteisöviestinnän keinot ja

tarkoitukset• kriittinen medialukutaito• yhteisöviestinnän peruskäsitteitä• erilaisten viestintävälineiden ja median

käyttö• tiedonhankintataidot• valmius toimia verkkoympäristöissäOppimisympäristöt: kontaktiopetus

3.6.2. Viestinnän menetelmät3.6.2. Viestinnän menetelmät3.6.2. Viestinnän menetelmät3.6.2. Viestinnän menetelmät3.6.2. Viestinnän menetelmätkansalaistoiminnassa ja nuoriso-kansalaistoiminnassa ja nuoriso-kansalaistoiminnassa ja nuoriso-kansalaistoiminnassa ja nuoriso-kansalaistoiminnassa ja nuoriso-työssä 5 ovtyössä 5 ovtyössä 5 ovtyössä 5 ovtyössä 5 ov

Tavoite:Opiskelija saa valmiudet soveltaa viestin-nällisiä perustaitoja ja yhteisöviestinnänmenetelmiä yleisesti käytössä olevallavälineistöllä kansalaistoiminnan januorisotyön yleisimmissä toimintaympäris-töissä. Teeman suoritettuaan hän ymmärtäädialogisen viestinnän merkityksen yhtei-söllisyyttä vahvistavana tekijänä ja osaaedistää sitä yhteisöissä. Samoin hän ymmärtääjoukkoviestintävälineiden toimintatapaa jaosaa käyttää yhteisöjen vaikutusmahdolli-suuksia mediaviestinnässä.Sisältö:• sisäisen ja ulkoisen yhteisöviestinnän

menetelmät

• informointi, perustoimintojen tuki,markkinointi

• yhteisökuvan muodostuminen• tiedottajan taidot• median toimintatavat ja mediasuhteiden

hoito• viestinnän tuottaminen ja

vastaanottaminenOppimisympäristöt: kontaktiopetus,itsenäinen työskentely, työoppiminen,projekti, verkko-oppinen

3.6.3. Viestinnän i lmaisutaidot3.6.3. Viestinnän i lmaisutaidot3.6.3. Viestinnän i lmaisutaidot3.6.3. Viestinnän i lmaisutaidot3.6.3. Viestinnän i lmaisutaidot5 ov5 ov5 ov5 ov5 ov

Tavoite:Opiskelija saa valmiudet ottaa huomioonkokemuksellisuuden ja elämyksellisyydenviestinnän olennaisina osatekijöinä. Teemansuoritettuaan hän osaa arvioida esteettistenelämysten merkityksiä sekä suunnitella jatoteuttaa tavoitteellisia viestintäkokonai-suuksia yhteisöjen toimintaan liittyen.Sisältö:• itseilmaisu• elämyksellisyyden tuottaminen• luova toiminta yhteisöissä• erilaisten toimintaympäristöjen ja

välineiden käyttö ilmaisuun• ilmaisutaitojen yhteisöllisen

kehittämisen menetelmiäOppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen, projekti

3.6.4. Yhteisöviestintä- ja media-3.6.4. Yhteisöviestintä- ja media-3.6.4. Yhteisöviestintä- ja media-3.6.4. Yhteisöviestintä- ja media-3.6.4. Yhteisöviestintä- ja media-kasvatus kansalaistoiminnassa jakasvatus kansalaistoiminnassa jakasvatus kansalaistoiminnassa jakasvatus kansalaistoiminnassa jakasvatus kansalaistoiminnassa januorisotyössä 5 ovnuorisotyössä 5 ovnuorisotyössä 5 ovnuorisotyössä 5 ovnuorisotyössä 5 ov

Tavoite:Opiskelija saa valmiuksia toimia mediakas-vattajana kansalaistoiminnan ja nuorisotyöntehtävissä. Teeman suoritettuaan hän osaasuunnitella ja toteuttaa teemaan liittyviätoiminnallisia ppimiskokonaisuuksia.Opiskelija myös osaa järjestää median jatoimialan vuorovaikutusta ja yhteistyöhank-keita sekä ohjata ja kouluttaa yhteisöjenjäseniä tällaiseen toimintaan.Sisältö:• viestintä- ja mediakasvatuksen

peruskäsitteet• viestintä- ja mediakasvatuksen

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

44

pedagogiikkaa• mediakasvatuksen toiminnalliset

menetelmät• vuorovaikutuksellinen viestintäkulttuuri• verkkoviestinnän mahdollisuudet• verkkopedagogiikan perusteetOppimisympäristöt: kontaktiopetus,itsenäinen työskentely, työoppiminen,projekti

4. AMMATILLINENSUUNTAUTUMINEN JAOPINNÄYTETYÖ 45 ov

Ammatillisissa suuntautumisopinnoissa jaopinnäytetyössä (45 ov) opiskelija saamahdollisuuden syventää omaa osaamistaan jakehittää valmiuksiaan toimia kehittäjänä,innostajana, osallistajana, vaikuttajana jamahdollistajana erilaisissa kansalaistoiminnanja nuorisotyön toimintaympäristöissä niinkotimaassa kuin kansainvälisestikin.Suuntautumisopintojen tarkoituksena onvahvistaa sekä opiskelijan tietoja että taitoja.Ammattikorkeakoulusta valmistuvallaopiskelijalla tulee olla taito tehdä käytännöntyötä omalla alallaan, mutta hänellä tulee ollamyös taito käsitteellistää ja jäsentää asioitasekä kehittää näiden pohjalta uutta toimintaaja uusia toimintamalleja.

Ammatillisten suuntautumisopintojenkokonaisuus (30 ov) muodostuu kahdesta osa-alueesta:1) Kaikille yhteinen työelämätaitojenopinnot (10 ov)2) Opiskelijan valitsema suuntautumisensisältöalue (10 ov) ja tähän liittyväkehittämishanke työssäoppimisena taikehittämisprojektina (10 ov).

Edellisten lisäksi opiskelija opiskeleetutkimusmenetelmiä (5 ov) ja tekeeopinnäytetyönsä (10 ov) ammatillisensuuntautumisen alalta ja vahvistaa sekäteoriassa että käytännössä alalla vaadittavaatutkimusosaamista.

4.1. Työelämätaitojen opinnot4.1. Työelämätaitojen opinnot4.1. Työelämätaitojen opinnot4.1. Työelämätaitojen opinnot4.1. Työelämätaitojen opinnot10 ov10 ov10 ov10 ov10 ov

Opintojen tarkoituksena on syventää

opiskelija työelämän tuntemusta ja vahvistaaopiskelijan valmiuksia toimia työntekijänätoimialan työyhteisöissä. Opinnoissa korostuutyöelämässä tarvittavien taitojen vahvis-taminen. Työelämätaitojen opintoihinliittyvät teematehtävät suunnataan ammatil-listen suuntautumisopintojen projekti-opintojen ja opinnäytetyön alueelle.

4.1.1. Tuottaminen ja organisointi4.1.1. Tuottaminen ja organisointi4.1.1. Tuottaminen ja organisointi4.1.1. Tuottaminen ja organisointi4.1.1. Tuottaminen ja organisointi5 ov5 ov5 ov5 ov5 ov

Tavoite:Opiskelija vahvistaa työelämätaitojaan jaoppii soveltamaan osaamistaan työelämän eritoimintaympäristöissä. Opiskelija tunteetuottamisen ja työelämän kehittämisentyömenetelmiä ja työelämän muutos-prosesseja.Sisältö:• työkulttuurien kehitys ja tutkiva työn

kehittäminen• työelämän säätelyjärjestelmät• työn organisointi ja

henkilöstöjohtaminen• yhteisöjen sisäinen ja ulkoinen viestintä• projektityö ja sen edellyttämät taidotOppimisympäristöt: kontaktiopetus,verkko-oppiminen

4.1.2. Kehittäminen ja koulutta-4.1.2. Kehittäminen ja koulutta-4.1.2. Kehittäminen ja koulutta-4.1.2. Kehittäminen ja koulutta-4.1.2. Kehittäminen ja koulutta-minen 5 ovminen 5 ovminen 5 ovminen 5 ovminen 5 ov

Tavoite:Opiskelija osaa tulkita eritoimintaympäristöjen viestintäkulttuureja jahallitsee yhteisöviestinnän keskeiset taidot.Opiskelija osaa kartoittaa omantoimintaympäristönsä koulutus- jakehittämistarpeita ja pystyy työryhmänjäsenenä suunnittelemaan ja toteuttamaanoman työyhteisönsä koulutus- jakehittämishankkeita.Sisältö• yhteisökuva ja profilointi• yhteisöjen strategia- ja visiotyö sekä

laatujärjestelmät• koulutusjärjestelmät ja niiden rahoitus• koulutuskokonaisuuksien suunnittelu,

toteutus ja arviointi• perehdyttäminen ja mentorointi

työyhteisöissä• työyhteisöjen kehittämistyö

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

45

Oppimisympäristöt: kontaktiopetus,työoppiminen, projekti

4.2. V4.2. V4.2. V4.2. V4.2. Vaihtoehtoiset ammatil l isetaihtoehtoiset ammatil l isetaihtoehtoiset ammatil l isetaihtoehtoiset ammatil l isetaihtoehtoiset ammatil l isetsuuntautumisopinnot (20 ov)suuntautumisopinnot (20 ov)suuntautumisopinnot (20 ov)suuntautumisopinnot (20 ov)suuntautumisopinnot (20 ov)

Vaihtoehtoisten, ammatillisten suuntautumis-opintojen tavoitteena syventää opiskelijanteoreettisia ja tiedollisia valmiuksia hänenvalitsemallaan sisältöalueella. Teoreettisiin jatiedollisiin valmiuksiin kuuluu myös tiedonammatillinen soveltaminen.

4.2.1. Järjestö- ja vapaaehtois-4.2.1. Järjestö- ja vapaaehtois-4.2.1. Järjestö- ja vapaaehtois-4.2.1. Järjestö- ja vapaaehtois-4.2.1. Järjestö- ja vapaaehtois-toiminnan kehittäminen 20 ovtoiminnan kehittäminen 20 ovtoiminnan kehittäminen 20 ovtoiminnan kehittäminen 20 ovtoiminnan kehittäminen 20 ov

Suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena onsyventää opiskelijan osaamista järjestö- javapaaehtoistoiminnassa ja kehittää valmiuk-sia toimia kansalaisjärjestöjen suunnittelu-,asiantuntija- ja johtotehtävissä. Suuntautumis-vaihtoehto antaa valmiudet ymmärtää vapaankansalaistoiminnan merkitystä suomalaisenelämänmuodon ja kansalaisyhteiskunnankehittymisen kannalta.

Suuntautumisvaihtoehtoa tarjoavatNurmijärven, Haapaveden ja Tornionkoulutusyksiköt.

4.2.1.1. Järjestö- ja vapaaehtois-4.2.1.1. Järjestö- ja vapaaehtois-4.2.1.1. Järjestö- ja vapaaehtois-4.2.1.1. Järjestö- ja vapaaehtois-4.2.1.1. Järjestö- ja vapaaehtois-toiminnan muutosprosessit 5 ovtoiminnan muutosprosessit 5 ovtoiminnan muutosprosessit 5 ovtoiminnan muutosprosessit 5 ovtoiminnan muutosprosessit 5 ov

Tavoite:Opintojakson tavoitteena on, että opiskelijasaa valmiudet ymmärtää järjestöjen toiminta-ajatuksia, tehtäväkenttiä, yhteiskunnallisia jatoiminnallisia muutosprosesseja sekävaadittavaa ammatillista osaamista. Hänorientoituu toimimaan järjestöjen ammatil-lisena työntekijänä, toiminnan organisoijana,tuottajana ja vetäjänä, tarvittaessa myöskehittäjänä ja johtotehtävissä. Opiskelijaperehtyy myös järjestö- ja vapaaehtoistoi-minnan nykytilaan ja hahmottaa toiminnanhaasteita tulevaisuudessa. Teema perustuuyhteiskuntatieteelliseen ja hallintotieteelli-seen tutkimukseen.Sisältö:• järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan

tehtäväkentät, toiminta-ajatukset jaerilaiset toimintamuodot

• järjestöt ja vapaaehtoistoiminta

suomalaisen yhteiskunnanmuutosprosesseissa

• kansalais- ja järjestötoiminnanrakenteelliset, alueelliset jakansainväliset piirteet

• järjestöt globaaleina toimijoina• sosiaalisten verkostojen ja sidosryhmien

merkitys järjestötoiminnassa• järjestöt organisaatioina,

vapaaehtoistoiminnan ja palkkatyönsuhteet järjestöissä

• yhteiskunnallisen vaikuttamisentoimintamallit

Oppimisympäristöt: kontaktiopetus

4.2.1.2. Järjestötoiminnan4.2.1.2. Järjestötoiminnan4.2.1.2. Järjestötoiminnan4.2.1.2. Järjestötoiminnan4.2.1.2. Järjestötoiminnanvoimavaratvoimavaratvoimavaratvoimavaratvoimavarat, k, k, k, k, kehittäminen jaehittäminen jaehittäminen jaehittäminen jaehittäminen jajohtaminen 5 ovjohtaminen 5 ovjohtaminen 5 ovjohtaminen 5 ovjohtaminen 5 ov

Tavoite:Opintojakson aikana opiskelija syventyyjärjestö- ja vapaaehtoistoiminnanjärjestämisen, suunnittelun, johtamisen jakehittämisen keskeisiin työskentelymuo-toihin ja niiden teoreettisiin perusteisiin.Aiheita tarkastellaan järjestöjen kehittämisenja johtamisen näkökulmasta. Teema perustuuhallintotieteelliseen, viestintätieteelliseen,yhteiskuntatieteelliseen ja toiminnanohjauk-selliseen tutkimukseen.Sisältö• inhimillisten, sosiaalisten ja

taloudellisten voimavarojen kerääminen,hallinnointi ja käyttäminen

• järjestö- ja vapaaehtoistoiminnanohjaaminen

• motivointi, innostaminen,järjestöjäsenten osallistumisenedistäminen ja toimintakulttuurinkehittäminen

• projektit järjestöjen kehittämisenmenetelminä

• järjestöviestinnän erityispiirteet jakehittäminen

• kansalaisjärjestöjen päätöksenteko- jaohjausjärjestelmät

• strateginen kehittäminen järjestötyössä• kansainvälisen kansalaistoiminnan

toimintatavatOppimisympäristöt: kontaktiopetus,verkko-oppinen

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

46

4.2.1.3. Järjestö- ja vapaaehtois-4.2.1.3. Järjestö- ja vapaaehtois-4.2.1.3. Järjestö- ja vapaaehtois-4.2.1.3. Järjestö- ja vapaaehtois-4.2.1.3. Järjestö- ja vapaaehtois-toiminnan kehittämisprojektitoiminnan kehittämisprojektitoiminnan kehittämisprojektitoiminnan kehittämisprojektitoiminnan kehittämisprojekti10 ov10 ov10 ov10 ov10 ov

Tavoite:Teeman tavoitteena on opiskelijantyöelämätaitojen ja teoreettisesti syventävienopintojen soveltaminen työelämän eritoimintaympäristöissä.Sisältö:• Kehittämisprojekti suoritetaan

oppimisprojektina tai työssäoppimisenajossakin suuntautumisopintojentavoitteeseen ja teoreettisiin perusteisiinsoveltuvassa yhteisössä taiorganisaatiossa.

• Kehittämisprojektiopinnoissa opiskelijatsuunnittelevat hankemuotoisentoimintaprosessin laatimallataustaselvityksen, hankesuunnitelman jahankeraportin. Lisäksi he osallistuvatjoko työssäoppimisena tai projektinahanketoiminnan toteuttamiseen.

Oppimisympäristöt: työoppiminen,projekti

4.2.2. Sosiaalisen vahvistamisen4.2.2. Sosiaalisen vahvistamisen4.2.2. Sosiaalisen vahvistamisen4.2.2. Sosiaalisen vahvistamisen4.2.2. Sosiaalisen vahvistamisenkäytännöt ja niiden kehittäminenkäytännöt ja niiden kehittäminenkäytännöt ja niiden kehittäminenkäytännöt ja niiden kehittäminenkäytännöt ja niiden kehittäminen

20 ov20 ov20 ov20 ov20 ov

Opintokokonaisuuden tavoitteena on, ettäopiskelija oppii ymmärtämään yhteiskunnanhyvinvoinnin, yhteisöihin kuulumisen jayksilön arjen hallinnan välisiä yhteyksiä japystyy soveltamaan tietoa omassa työssäänyksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseentukemiseen toimintakyvyn kehittämiseen.Opiskelija oppii havaitsemaan yksilöiden jaryhmien elämänhallinnan pullonkauloja jatoimimaan yhteiskunnallisena vaikuttajananiiden vähentämiseksi. Suuntaumisvaihto-ehtoa toteuttavien koulutusyksikköjen profiilinäkyy teeman yksikkökohtaisissasuoritusohjeissa.

Suuntautumisvaihtoehtoa tarjoavatHaapaveden, Joensuun, Lohjan,Suolahden ja Tornion koulutusyksiköt.

4.2.2.1. Yhteisöt ja yhteisötyö4.2.2.1. Yhteisöt ja yhteisötyö4.2.2.1. Yhteisöt ja yhteisötyö4.2.2.1. Yhteisöt ja yhteisötyö4.2.2.1. Yhteisöt ja yhteisötyö5 ov5 ov5 ov5 ov5 ov

Tavoite:Opiskelija oppii käyttämään hankkimiaantietoja ja taitoja yhteisöjen tavoitetietoiseenkehittämiseen ja pystyy perustelemaantekemänsä valinnat myös teoreettisesti.Teema perustuu yhteiskuntatieteelliseen jakasvatustieteelliseen tutkimukseen.Sisältö:• yhteisökäsitteen erilaiset merkitykset ja

käsitteen erilaiset käyttötavataikalaiskeskustelussa(yhteiskuntapolitiikka, sosiologia)

• yhteisö osana yksilön identiteettityötä• yhteisöihin kuulumisen yksilöllisten

merkitysten tunnistaminen, arviointi jakehittäminen

• yksilön elämänkaari erilaisissayhteisöissä (kehityspsykologia,sosiologia)

• yhteisötyön periaatteiden jasosiaalipedagogisen tiedon soveltaminenhyvinvoinnin, elämänhallinnan jayhteisöllisyyden tukemiseksi

• johtaminen ja johtajuus yhteisöissäOppimisympäristöt: kontaktiopetus,verkko-oppinen

4.2.2.2. Sosiaalinen vahvistami-4.2.2.2. Sosiaalinen vahvistami-4.2.2.2. Sosiaalinen vahvistami-4.2.2.2. Sosiaalinen vahvistami-4.2.2.2. Sosiaalinen vahvistami-nen 5 ovnen 5 ovnen 5 ovnen 5 ovnen 5 ov

Tavoite:Opiskelija oppii kehittämään erilaisiasosiaalisen vahvistamisen menetelmiä japerustelemaan tekemänsä valinnat myösteoreettisesti. Teema perustuu yhteiskunta-tieteelliseen ja kasvatustieteelliseentutkimukseen.Sisältö:• yksilöiden ja ryhmien hyvinvointia ja

elämänhallintaa kuvaavat teoriat janiiden soveltamista

• sosiaalisen vahvistamisen tarpeennimeämiseen ja väliintulojenkehittäminen (yhteiskuntapolitiikka,sosiaalipolitiikka)

• sosiaalisen vahvistamisen yksilö-,yhteisö- ja yhteiskuntatasonmenetelmien perusteet ja menetelmienvaikuttavuuden arviointi (psykologia,kasvatustiede, sosiaalipolitiikka,

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

47

sosiaalipedagogiikka)• moniammatillisten palvelujen ja

verkostojen rakentamisen perusteet• teeman sisältöjen soveltamine

sosiaalisen vahvistamisen käytäntöjenkehittämiseen

Oppimisympäristöt: kontaktiopetus

4.2.2.3. Sosiaalisen vahvistami-4.2.2.3. Sosiaalisen vahvistami-4.2.2.3. Sosiaalisen vahvistami-4.2.2.3. Sosiaalisen vahvistami-4.2.2.3. Sosiaalisen vahvistami-sen käytäntöjä kehittävä projektisen käytäntöjä kehittävä projektisen käytäntöjä kehittävä projektisen käytäntöjä kehittävä projektisen käytäntöjä kehittävä projekti10 ov10 ov10 ov10 ov10 ov

Tavoite:Teeman tavoitteena on opiskelijantyöelämätaitojen ja teoreettisesti syventävienopintojen soveltaminen työelämän eritoimintaympäristöissä.Sisältö:• Kehittämisprojekti suoritetaan

oppimisprojektina tai työssäoppimisenajossakin suuntautumisopintojentavoitteeseen ja teoreettisiin perusteisiinsoveltuvassa yhteisössä taiorganisaatiossa.

• Kehittämisprojektiopinnoissa opiskelijatsuunnittelevat hankemuotoisentoimintaprosessin laatimallataustaselvityksen, hankesuunnitelman jahankeraportin. Lisäksi he osallistuvatjoko työssäoppimisena tai projektinahanketoiminnan toteuttamiseen.

Oppimisympäristöt: työoppiminen,projekti

4.2.3. Kansainvälisen ja monikult-4.2.3. Kansainvälisen ja monikult-4.2.3. Kansainvälisen ja monikult-4.2.3. Kansainvälisen ja monikult-4.2.3. Kansainvälisen ja monikult-tuurisen toiminnan kehittäminentuurisen toiminnan kehittäminentuurisen toiminnan kehittäminentuurisen toiminnan kehittäminentuurisen toiminnan kehittäminen

20 ov20 ov20 ov20 ov20 ov

Opintojen tavoitteena on syventääopiskelijan osaamista kansainvälisessä jamonikulttuurisessa toiminnassa. Opinnoissaopiskelija kehittää valmiuksiaan toimia alansuunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä.Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnankehittämisen opintoja voidaan suorittaa myöskansainvälisessä oppimisympäristössäesimerkiksi Erasmus-vaihdossa. Tällöinteemavastaava selvittää vaihdossasuoritettujen opintojen vastaavuudenteemojen oppimistavoitteiden kanssa.

Suuntautumisvaihtoehtoa tarjoavat Tornion,

Lohjan ja Nurmijärven koulutusyksiköt.

4.2.3.1. Kansainväliset suhteet ja4.2.3.1. Kansainväliset suhteet ja4.2.3.1. Kansainväliset suhteet ja4.2.3.1. Kansainväliset suhteet ja4.2.3.1. Kansainväliset suhteet jatoiminta 5 ovtoiminta 5 ovtoiminta 5 ovtoiminta 5 ovtoiminta 5 ov

Tavoite:Opiskelija ymmärtää kansainvälistensuhteiden lähtökohdat ja hahmottaaglobalisaation vaikutuksia ammattialaan. Häntuntee kansainvälisen toiminnan keskeisetperiaatteet, sopimukset, toimijat jatoimintatavat. Teema perustuuyhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen.Sisältö:• kansainvälisten suhteiden perusteet

(kansainvälinen politiikka)• globalisaatio ja sen kritiikki• kansainvälisyys eri näkökulmista

(poliittinen näkökulma, tasa-arvo,kulttuurinen näkökulma jne.)

• toimialan kannalta keskeisetkansainväliset sopimukset jalainsäädäntö

• kansainväliset järjestöt jakansalaisjärjestöjen kansainvälinentoiminta

• kansainvälinen projektityöOppimisympäristöt: kontaktiopetus,verkko-oppinen

4.2.3.2. Monikulttuurisuus ja4.2.3.2. Monikulttuurisuus ja4.2.3.2. Monikulttuurisuus ja4.2.3.2. Monikulttuurisuus ja4.2.3.2. Monikulttuurisuus jamonimuotoinen kansalais-monimuotoinen kansalais-monimuotoinen kansalais-monimuotoinen kansalais-monimuotoinen kansalais-yhteiskunta 5ovyhteiskunta 5ovyhteiskunta 5ovyhteiskunta 5ovyhteiskunta 5ov

Tavoite:Opiskelija ymmärtää monikulttuurisen työnlähtökohdat ja toimintatavat ja pystyytoimimaan monikulttuurisessatoimintaympäristössä. Hän tutustuukansalaisyhteiskunnan ja kansalasitoiminnanteoreettisiin määritelmiin jatutkimusorientaatioihin. Opiskelija osaatoimia kulttuurisensitiivisesti.Sisältö:• suvaitsevaisuuskasvatus• suvaitsevaisuutta edistävät hankkeet ja

projektit• monimuotoistuva työelämä ja

kansalaisyhteiskuntaOppimisympäristöt: kontaktiopetus

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

48

4.2.3.3. Kansainvälisen ja4.2.3.3. Kansainvälisen ja4.2.3.3. Kansainvälisen ja4.2.3.3. Kansainvälisen ja4.2.3.3. Kansainvälisen jamonikulttuurisen toiminnanmonikulttuurisen toiminnanmonikulttuurisen toiminnanmonikulttuurisen toiminnanmonikulttuurisen toiminnankehittämisprojekti 10 ovkehittämisprojekti 10 ovkehittämisprojekti 10 ovkehittämisprojekti 10 ovkehittämisprojekti 10 ov

Tavoite:Teeman tavoitteena on opiskelijantyöelämätaitojen ja teoreettisesti syventävienopintojen soveltaminen työelämän eritoimintaympäristöissä.Sisältö:• Kehittämisprojekti suoritetaan

oppimisprojektina tai työssäoppimisenajossakin suuntautumisopintojentavoitteeseen ja teoreettisiin perusteisiinsoveltuvassa yhteisössä taiorganisaatiossa.

• Kehittämisprojektiopinnoissa opiskelijatsuunnittelevat hankemuotoisentoimintaprosessin laatimallataustaselvityksen, hankesuunnitelman jahankeraportin. Lisäksi he osallistuvatjoko työssäoppimisena tai projektinahanketoiminnan toteuttamiseen.

Oppimisympäristöt: työoppiminen,projekti

4.3. Tutkimusmenetelmät ja4.3. Tutkimusmenetelmät ja4.3. Tutkimusmenetelmät ja4.3. Tutkimusmenetelmät ja4.3. Tutkimusmenetelmät jaopinnäytetyö 15 ovopinnäytetyö 15 ovopinnäytetyö 15 ovopinnäytetyö 15 ovopinnäytetyö 15 ov

Opinnäytetyöllä opiskelija osoittaakykenevänsä tiedonhankintaan, tiedonkriittiseen arviointiin ja oman toimialantiedon kartuttamiseen ja uusintamiseen.Opiskelija hallitsee tieteellisen tutkimuksenperusteita ja menetelmiä sekä tuntee omanalansa tutkimustraditioita. Työelämälähtöi-sessä opinnäytetyössään opiskelija tutkii,kehittää ja arvioi ammattikäytäntöjä jaosoittaa asiantuntijuutensa valitsemallaanammatillisen suuntautumisen alueella.Opinnäytetyön tulokset ovat parhaimmillaansiirrettävissä kansalaistoiminnan januorisotyön ammattikäytänteisiin.

Opinnäytetyöopinnot koostuvattutkimusmenetelmäopinnoista (5 ov) jaitsenäisesti työstetystä kirjallisesta raportista(10 ov). Opinnäytetyö syntyy monivaihei-sessa ja ohjatussa oppimisprosessissa:1) opinnäytetyön aiheen valinta jahyväksyminen,2) suunnitteluseminaari,3) itsenäinen työskentely vuoropuhelussa

ohjaavan lehtorin ja työelämän ohjaajankanssa,4) opinnäytetyöseminaari,5) arvioitavaksi jättäminen,5) kypsyysnäyte ja6) palaute ja arviointi.

5. VAPAASTI VALITTAVATOPINNOT 15 ov

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkoulutusohjelman opetussuunnitelmanvalinnaisuus toteutuu ohjaus- javuorovaikutusopinnoissa ja vapaastivalittavissa opinnoissa. Valinnaisuutta lisääkoulutusyksiköiden ja koulutusohjelmienvälisten valintojen hyödyntäminen,kansainvälinen opiskelijavaihto sekämahdollisuus valita opintoja muistakorkeakouluista. Kohtuullisessa määrin myösopiskelun aikaista työkokemusta jatyöharjoittelua voidaan hyväksilukea jakorvata vapaasti valittavissa opinnoissa.

Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija voihankkia uusia näkökulmia aikaisemminvierailta alueilta osaamisalueilta tai vahvistaaammatillista osaamistaan, syventää tailaajentaa kielitaitoaan tai vahvistaayhteisöpedagogista osaamistaanpersoonallisen ammattitaidon hankkimiseksi.

Vapaasti valittavat opinnot voivat koostua 1– 15 opintoviikon kokonaisuuksista.

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

49

KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMANTEEMATARJONTA LUKUVUONNA 2004 - 2005

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

IYH

TEIS

ÖPE

DA

GO

GI

YHTE

ISÖ

PED

AG

OG

I

50

Jakso 1

2.8.-5.9.04

HAAPAVESI JOENSUU LOHJA

Lv aloitus 24.8.2004 Lv aloitus 30.8.2004 Lv aloitus 24.8.2004

Orientoituminen humanistisiinammatteihin ja ammattikor-keakouluun (K, 1ov)

Erityiskasvatuksen orientaatio(I)

Opinnäytetyö (I)

Orientoituminen humanistisiinammatteihin ja ammattikor-keakouluun (K, 2 ov)

Erityiskasvatuksen orientaatio(I)

Viestinnän menetelmätkansalaistoiminnassa januorisotyössä (I, T, jaksoihinsitomaton)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov englanti)

Orientoituminen humanistisiinammatteihin ja ammattikor-keakouluun (K, 2 ov)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov ruotsi tai espanja)

Seikkailukasvatuksen laji- jaerityistaidot(K I, jaksoihin sitomaton)

Syrjäytymisen ehkäisyn suun-tautumisopintojen projekti(P, jaksoihin sitomaton)

Palvelujen tuottamiseenliittyvä projekti(P, jaksoihin sitomaton)

Opinnäytetyö(I, jaksoihin sitomaton)

JAKSO

KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA 2004-2005

51

NURMIJÄRVI SUOLAHTI TORNIO

Lv aloitus 24.8.2004 Lv. aloitus 30.8.2004 Lv. aloitus 30.8.2004

Jakso 1

2.8.-

5.9.04

Orientoituminenhumanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun(K, 2 ov)

Viestinnän menetelmätkansalaistoiminnassa januorisotyössä(I, T, jaksoihin sitomaton)

Opinnäytetyö(I, jaksoihin sitomaton)

Järjestötoiminnan perusteet(T, jaksoihin sitomaton)

Tieto- ja viestintätekniikkakansalaistoiminnassa januorisotyössä(T, jaksoihin sitomaton)

Henkiset voimavarat työssä(T, I, jaksoihin sitomaton)

Seikkailukasvatuskansalaistoiminnassa januorisotyössä(T, jaksoihin sitomaton)

Vapaasti valittavat

Pedagogogiset opinnot 5ov(PED)

Kansainvälinen humaanitoimija(KV, jaksoihin sitomaton)

Nuorten osallisuus(T, I, jaksoihin sitomaton)

Syrjäytymisen ehkäisynsuuntautumisopintojn projekti(P, jaksoihin sitomaton)

Palvelujen tuottamiseenliittyvä projekti(P, jaksoihin sitomaton)

Leirikoulu- ja leiritoiminta(T, jaksoihin sitomaton)

Henkiset voimavarat työssä( I, jaksoihin sitomaton)

Projektinhallinnan perusteet(P, jaksoihin sitomaton)

Erityisryhmien ohjaaminen(T, jaksoihin sitomaton)

Nuorisotyö koulussa(T, jaksoihin sitomaton)

Nuorten osallisuus(I, jaksoihin sitomaton)

Seurakunnan lapsi- januorisotyö(T, jaksoihin sitomaton)

Kansainvälinen humaanitoimija (kontakti 30.8. –17.9) (K+KV)

Tutkimusmenetelmäkurssi1(K+I)

Opinnäytetyö (I)

Orientoituminenhumanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun(K, 1 ov)

Seikkailukasvatuksenorientaatio (K)

Nuorisotiedotus(V, jaksoihin sitomaton)

JAKSO

52

Jakso 26.9. �10.10.04

Orientoituminenhumanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun(K, 1 ov)

Humanismi ja viestintä(K, 1 ov)

Kansalaistoiminnan januorisotyön perusteet(K 3 ov)

Johdatus tutkivaan työ-otteeseen (K)

Tutkimusmenetelmät 2 (K+I)

Orientoituminenhumanistisiin ammatteihinja ammattikorkeakouluun(K, 4ov)

Johdatus tutkivaantyöotteeseen (K)

Tuottaminen ja organisointi(K+I)

Suuntautumisopintojenprojekti (P)

Orientoituminenhumanistisiin ammatteihinja ammattikorkeakouluun(K, 2 ov)

Kansalaistoiminnan januorisotyön perusteet(K, 3 ov)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov ruotsi)

Johdatus tutkivaantyöotteeseen (K)

Tuottaminen ja organisointi(K+I)

Jakso 311.10. �14.11.04

Orientoituminenhumanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun(K, 2 ov)

Kansalaistoiminnan januorisotyön perusteet(K, 2 ov)

Humanismi ja viestintä(K+V, 1 ov )

Kansalaistoiminnan januorisotyön toimijat jatalous (K)

Mielenterveys jasyrjäytyminen (K+I)

Järjestöjohtaminen jajärjestötoiminnankehittäminen (K+I,T)

Humanismi ja viestintä(K+V, 3ov)

Kansalaistoiminnan januorisotyön perusteet(K, 2ov)

Muuttuva yhteiskunta jakansalaisuus (KI)

Sosiaalinen vahvistaminen(K+ I)

Moniammatillinennuorisotyö (T)

Orientoituminenhumanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun(K, 1 ov)

Elämänkaari, kasvatus jakulttuuri (K)

Yhteisöviestinnän jamediakasvatuksenorientaatio (K)(Yhteisopetus Lohjalla jaNurmijärvellä)

Yhteisöt ja yhteistyö (K+I)

KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA 2004-2005

HAAPAVESI JOENSUU LOHJAJAKSO

53

Orientoituminenhumanistisiin ammatteihinja ammattikorkeakouluun(K, 3 ov)

Kansalaistoiminnan januorisotyön perusteet(K, 3 ov)

Johdatus tutkivaantyöotteeseen (K)

Tuottaminen ja organisointi(K+I)

Toiminnallistenmenetelmien ohjaaminen(K, T)

Ohjauksen perusteet (PED)

Orientoituminenhumanistisiin ammatteihinja ammattikorkeakouluun(K)

Kansainvälisten tapahtumienjärjestäminen (K, I, KV)

Elämän hallinta ja kolmassektori (K+I)

Ohjauksen ja prosessoinnintaidot (K)

Adventure Education (K)

Orientoituminenhumanistisiin ammatteihin jaammattikorkeaouluun(K, ruotsi 1 ov)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(1 ov ruotsi 1)

Johdatus tutkivaantyöotteeseen (K)

Elämänkaari, kasvatus jakulttuuri (K)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov englanti 2)

Humanismi ja viestintä(K+V, 3 ov)

Kansalaistoiminnan januorisotyön perusteet(K, 2 ov)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov ruotsi)

Yhteisöviestinnän ja media-kasvatuksen orientaatio (K)(Yhteisopetus Lohjalla jaNurmijärvellä)

Yhteistoiminnallisetmenetelmät kansalaistoimin-nassa ja nuorisotyössä(K+I, T, P)

Kansainväliset suhteet jatoiminta (K+V) (Lohja jaNurmijärvi)

Kansalaistoiminnan januorisotyön muutosprosessit(K+I+V) (Lohja jaNurmijärvi)

Humanismi ja viestintä(K+V)

Kansalaistoiminnan januorisotyön perusteet (K)

Johtajuus ja esimiestaidot(I,T)

Koulu ja syrjäytymisenehkäisy (I+K, I,T)

Viestinnän ja markkinoinninperusteet (K,T,P)

Kansainvälisten yhteyksiensuuntautumisopintojenprojekti (P+KV)

Syrjäytymisen ehkäisynsuuntautumisopintojenprojekti (P)

Seikkailukasvatuksensuuntautumisopintojenprojekti (P)

Adventure Education (K)

Kansalaistoiminnan januorisotyön perusteet (K)

Muuttuva yhteiskunta jakansalaisuus (K)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov ruotsi 1)

Viestinnän ja markkinoinninperusteet (K, T)

Jakso 26.9. �10.10.04

Jakso 311.10. �14.11.04

NURMIJÄRVI SUOLAHTI TORNIOJAKSO

54

Jakso 415.11. �19.12.04

Ohjaamisen perusteet (K, T)Humanismi ja viestintä(K+V, 1 ov)

Erityiskasvatuksen käytän-töjä ja toimintamalleja(K+I, T)

Syrjäytymisen ehkäisynsuuntautumisopintojenprojekti (K+P)

Kansalais- ja järjestötoimin-nan suuntautumisopintojenprojekti (K+P)

Humanismi ja viestintä(K+V, 2ov)

Kansalaistoiminnan januorisotyön perusteet(K, 3ov)

Erityiskasvatuslastensuojelutyössä sekälaitos- ja perhetyössä (K,T)

Taide- ja kulttuurikasvatuk-sen osallistavat menetelmät(K,T)

Opinnäytetyö (I)

Humanismi ja viestintä(K, 2 ov)

Kansalaistoiminnan januorisotyön perusteet(K, 2 ov)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov ruotsi)

Liikunta jaterveyskasvatuksenorientaatio (K+V)

Ryhmäprosessit seikkailu-kasvatuksessa (K+T, K+P)

Viestinnän menetelmät kansa-laistoiminnassa januorisotyössä (K+I, T)(Yhteisopetus Lohjalla jaNurmijärvellä)

Jakso 5

20.12.04�20.2.05

(7.1. �20.2.05)

Elämänkaari, kasvatus jakulttuuri(K,I, jaksoihin sitomaton)

Humanismi ja viestintä(K+I, 1 ov)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov ruotsi)

Opinnäytetyö (I)

Elämänkaari, kasvatus jakulttuuri (K,I,T)

Viestinnän ja markkinoinninperusteet (K,T)

Opinnäytetyö (K+I)

Humanismi ja viestintä(K, 3 ov)

Ohjaamisen perusteet (KI)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov englanti) (Lohja jaNurmijärvi yhteistyössä)Kulttuurien välisen vuoro-vaikutuksen perusteet (K)

Liikunta- jaterveyskasvatuksenmenetelmät (K+P)(Laurea AMK ja Humakyhteistyössä)

Tutkimusmenetelmät (K+I)

KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA 2004-2005

LOHJAHAAPAVESI JOENSUUJAKSO

55

Humanismi ja viestintä(K, 1 ov)

Elämänkaari, kasvatus jakulttuuri (K)

Osallistamisen ja yhteistoi-minnan orientaatio (K, I,T)

Viestinnän menetelmätkansalaistoiminnassa januorisotyössä (K+I, I, T, P)(Yhteisopetus Lohjalla jaNurmijärvellä)

Opinnäytetyö (I)

Asiakaspalvelu jamarkkinointi (I, T, P)

Mielenterveys. ja syrjäyty-minen (I, T, P)

Osallistamisen ja yhteistoi-minnan orientaatio (K )

Ryhmäprosessit seikkailu-kasvatuksessa (T, P+K)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov ruotsi 1)

Mielenterveys jasyrjäytyminen (I, T)

Kulttuurien kohtaaminen(K, KV)

Opinnäytetyö (I)

Adventure Education (K)

Humanismi ja viestintä(K+V, 1 ov englanti)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(1 ov englanti 1)

Ryhmäprosessit seikkailu-kasvatuksessa (K)

Erityiskasvatuksenorientaatio (K)

Taide- ja kulttuurikasvatuksenkasvatuksen orientaatio (K)

Humanismi ja viestintä(K, 1 ov)

Ohjaamisen perusteet (K)

Kulttuurien välisen vuoro-vaikutuksen perusteet(K, T)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov englanti) (Lohja jaNurmijärvi yhteistyössä)

Tutkimusmenetelmät 2(K+I)

Tutkimusmenetelmät 2 (K)

Kansalaistoiminnan januorisotyön toimijat jatalous (K, I, T)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana (K, 1 ovenglanti 1)

Elämänkaari, kasvatus jakulttuuri (K, I, V)

Global Youth Work (KV+I)

Tutkimusmenetelmät 2 K+I)

Orientoituminenhumanistisiin ammatteihinja ammattikorkeakouluun(K, 1 ov ruotsi)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov ruotsi 1)

Elämänkaari, kasvatus jakulttuuri (K)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(1 ov englanti 2)

Muuttuva yhteiskunta jakansalaisuus (K)

Kulttuurien välisenvuorovaikutuksen perusteet(K, T, P)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov ruotsi 2)

Jakso 5

20.12.04� 20.2.05

(7.1. �20.2.05)

Jakso 415.11. �19.12.04

NURMIJÄRVI SUOLAHTI TORNIOJAKSO

56

Jakso 621.2. �27.3.05

Sosiaalinen vahvistaminen jaosallisuus (K, T)

Humanismi ja viestintä(K+I, 1 ov)

Ohjaamisen perusteet (K, T)

Kansalaistoiminnan januoriso-työn toimijat jatalous (K, T)

Yhteisöt ja yhteisötyö (K+I)

Sosiaalinen vahvistaminen jaosallisuus (T)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana (K, 1 ovruotsi tai englanti)

Kansalaistoiminnan januorisotyön toimijat jatalous (K)

Sosiaalinen vahvistaminen(K)

Monikulttuurisuus jamonimuotoinen kansalais-yhteiskunta (K+I) (Lohja jaNurmijärvi)

Järjestötoiminnan resurssit,kehittäminen ja johtaminen(K+I) (Lohja ja Nurmijärvi)

Jakso 728.3. �1.5.05(ti 29.3. �1.5.05)

Viestinnän ja markkinoinninperusteet (K, P)

Sosiaalinen vahvistaminenja osallisuus (K+I, /T)

Kulttuurien välisen vuoro-vaikutuksen perusteet(K, T)

Kehittäminen jakouluttaminen (K+I, T)

Viestinnän ja markkinoinninperusteet (K, T)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov ruotsi tai englanti)

Muuttuva yhteiskunta jakansalaisuus (I)

Liikuntakasvatus kansalais-toiminnassa ja uorisotyössä(T, P)

Viestinnän ilmaisutaidot (T)

Kehittäminen jakouluttaminen (K+I)

KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA 2004-2005

LOHJAHAAPAVESI JOENSUUJAKSO

57

Sosiaalinen vahvistaminen jaosallisuus (K, T)

Talous johtamisen välineenä(T)

Nuorisohuolto ja korjaavanuorisotyö (I+K, I,T)

Kulttuurien välisen vuoro-vaikutuksen perusteet(K, KV)

Viestinnän ja markkinoinninperusteet (K,T,P)

Nuoruus ja nuortenkulttuuriset kasvuyhteisöt(K, I, T)

Lajitaidot 3seikkailukasvatuksessa (K)

Opinnäytetyö (I)

Kansalaistoiminnan januorisotyön perusteet (K)

Sosiaalinen vahvistaminen jaosallisuus (K,T)

Ohjaamisen perusteet (K, T)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov ruotsi 2)

Viestinnän jamarkkinoinnin perusteet(K, T, P)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov englanti)

Osallistavaprojektitoiminta (Partici-patory project work)(K+P, T, P)

Viestinnän ilmaisutaidot(K+I, T, P) (Lohja jaNurmijärvi)

Kehittäminen jakouluttaminen (K+I, T)

Sosiaalinen vahvistaminen jaosallisuus (K, T)

Ohjaamisen perusteet (K, T)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov ruotsi 2)

Kolmas sektori kansalais-toiminnassa ja nuorisotyössä(I, T)

Kansainväliset vaihto-ohjelmat ja niidenmahdollisuudet (K, I, KV)

Opinnäytetyö (I)

Humanismi ja viestintä(K+V, 1 ov englanti)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov englanti 1)

Kansalaistoiminnan januorisotyön toimijat jatalous (K, I, T)

Johdatus tutkivaan työ-otteeseen (K)

Kielitaito kansainvälistensuhteiden perustana(K, 1 ov englanti 3)

Jakso 621.2. �27.3.05

NURMIJÄRVI SUOLAHTI TORNIOJAKSO

58

Jakso 82.5. �31.5.05(jaksonpituusneljäviikkoa jakaksipäivää)

Erityiskasvatuksenorientaatio (K)

Yhteisöviestinnän ja media-kasvatuksen orientaatio (K)

Erityiskasvatuksenorientaatio (K)

Taide- jakulttuurikasvatuksenorientaatio (K)

Erityiskasvatuksenkäytäntöjä jatoimintamalleja (T, P)

Seikkailukasvatuksenorientaatio (K)

Yhteisöviestinnän ja media-kasvatuksen orientaatio (K)(Yhteisopetus Lohjalla jaNurmijärvellä)

Jakso 91.6.-31.7.05

LOHJAHAAPAVESI JOENSUUJAKSO

KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA 2004-2005

59

Yhteisöviestinnän ja media-kasvatuksen orientaatio (K)(Yhteisopetus Lohjalla jaNurmijärvellä)

Osallistamisen ja yhteistoi-minnan orientaatio (K)

Seikkailukasvatuksenorientaatio (K)

Yhteisöviestinnän ja media-kasvatuksen orientaatio (K)

Työyhteisöjen yhteistoimin-nan kehittäminen ( T, P)

Seikkailukasvatuksen laji- jaerityistaidot (T, P/K)

Ohjauksen ja toiminnanoh-jauksen teemoja(vrt. jakso 1/04-05)

Lajitaidot 4seikkailukasvatuksessa (K)

Opinnäytetyö (I)

Seikkailukasvatuksenorientaatio (K)

Erityiskasvatuksenkäytäntöjä ja toiminta-malleja (K, T)

Ilmaisutaidot taide- jakulttuurikasvatuksessa (K)

Jakso 82.5. �31.5.05(jaksonpituusneljäviikkoa jakaksipäivää)

NURMIJÄRVI SUOLAHTI TORNIOJAKSO

Jakso 91.6.-31.7.05

60

61

KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA

Tutkinto: Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkintoTutkintonimike: Kulttuurituottaja (AMK)Tutkinnon laajuus: 140 opintoviikkoa, 3.5 vuotta

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

62

KKKKKOULOULOULOULOULUTUSOHJELMAN OPINTUTUSOHJELMAN OPINTUTUSOHJELMAN OPINTUTUSOHJELMAN OPINTUTUSOHJELMAN OPINTOJEN RAKENNEOJEN RAKENNEOJEN RAKENNEOJEN RAKENNEOJEN RAKENNE

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 20

HUMAKIN YHTEISET OPINNOT 10 ov

KULTTUURIPALVELUJEN TUOTTAMINEN 30 ov

OPINNÄYTETYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 20 ov

AMMATILLINEN SUUNTAUTUMINENvalinnaisesti eri aihepiireistä yhteensä 30 ov

KULTTUURITOIMINNAN PERUSTA 30 ov

Taiteen jakulttuurintuntemus

30 ov

Tapahtuma-osaaminen

35 ov

Kulttuurihallintoja kolmas sektori

25 ov

Kulttuuriviestintä45 ov

Kansain-välisyys ja

monikulttuu-risuus 25 ov

Työelämä-valmiudet

20 ov

Kulttuurikasvatus35 ov

Humanismi ja viestintä5 ov

Orientoituminen humanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun

5 ov

Johdatuskulttuurin

talouteen 5 ov

Kulttuuritietous 5 ov Kulttuurintoimintaympä-

ristöt 5 ov

Taide ja kulttuuriyhteiskunnassa 5 ov

Taiteentuntemus 5 ov

Tiedottaminen5 ov

Kulttuurihallinnonperusta 5 ov

Kulttuuri-markkinointi 5 ov

Kulttuurin talous5ov

Kulttuurinenelämänkaari 5 ov

Tuottajantyövälineet 5 ov

Viestintä 5 ov

Metodiseminaari 5 ov Opinnäytetyöseminaari 5 ov Opinnäytetyö 10 ov

Valinnaisesti ammatillisen suuntautumisen opinnoista sekä muista korkeakouluopinnoista

63

KULKULKULKULKULTTUURIPTTUURIPTTUURIPTTUURIPTTUURIPALALALALALVELVELVELVELVELUJEN KUJEN KUJEN KUJEN KUJEN KOULOULOULOULOULUTUSOHJELMAUTUSOHJELMAUTUSOHJELMAUTUSOHJELMAUTUSOHJELMA

Opintojensa aikana opiskelija rakentaa itselleen persoonallisen ammattitaidon. Hän kehittääitsestään asiantuntijan kulttuurin ja taiteen ymmärtämisessä, välittämisessä sekä edellytystenluomisessa kulttuuri- ja taidetoiminnalle. Hän oppii toimimaan kulttuurialan kotimaisissa jakansainvälisissä ympäristöissä sekä käyttämään uutta viestintä- ja tietoteknologiaa

Kulttuurialan ammattilaisia tarvitaan kulttuuritapahtumissa, järjestöissä, kulttuuri- ja taideprojektiensuunnittelijoina ja vetäjinä sekä kuntien ja valtion kulttuurihallinnossa. Kulttuurialan yrittäjyys onyleistymässä. Työn sisältö ja vastuualueet vaihtelevat suuresti, mutta keskeisiä ammattitaidon osiaovat tuotantosuunnittelun, rahoituksen, projektijohtamisen, tiedottamisen ja markkinoinnin hallinta.Ammattitaidon perustan luovat laaja kulttuurintuntemus ja viestintätaidot.

Persoonallisen ammattitaitonsa tueksi opiskelija voi valita koulutusohjelman ammatillisenerityisosaamisen ja vapaasti valittavien opintojen pohjalta suuntautumistaan tukevia opintoja.Tällaisia suuntautumispolkuja voivat olla esimerkiksi tuottajuuteen, hallintoon, kulttuuri-kasvatukseen ja kulttuuriviestintään liittyvät opinnot.

Suuntautumisvaihtojen sisältöjen toteuttamisessa hyödynnetään kulttuuripalvelujenkoulutusyksiköiden vahvuuksia. Koulutusyksiköt ja niiden vahvuusalueet ovat:- Joutsenon koulutusyksikkö: kuvataiteen tuottaminen ja festivaali- ja tapahtumaosaaminen- Kauniaisten koulutusyksikkö: kirjallisuuden ja teatterin tuottaminen ja hallinto- Korpilahden koulutusyksikkö: elokuvatapahtuman tuottaminen ja paikalliskulttuuri- Turun koulutusyksikkö: kulttuuriviestintä ja kulttuurikasvatus

Kulttuuripalvelujen koulutusohjelman teemakuvaukset ovat tavoitekuvauksia. Niistä käy ilmi, mitätaitoja ja tietoja opiskelija oppii teeman aikana sekä mitä hän pystyy hankkimallaan taidollatekemään. Teeman tavoitteet saavutetaan suorittamalla teemaa vastaava kurssi. Siten samastateemasta voi olla tarjolla erilaisia kursseja. Teeman sisältöjä painotetaan eri tavoilla eri kursseissa.Työoppimiskurssina ja itsenäisenä projektina teema voidaan suorittaa millä jaksolla tahansa, elleitoisin mainita. Itsenäisenä työskentelynä tehtävät kurssit suoritetaan ja arvioidaan kontaktijaksonyhteydessä. Lukuvuonna 2004-2005 tarjottavista teemoista saa tarkemmin tietoa HumakProsta.Koulutusohjelman teematarjonta kokonaisuudessaan, kurssikuvaukset ja teemoihin orientoivakirjallisuus on nähtävillä HumakProssa.

Koulutusohjelman teema- ja kurssiarvioinnin perustana käytetään Humakissa käytössä olevaaarviointiasteikkoa (ks. tarkemmin opinto-opas 2003-2004, s.10-11). Kurssin arvioinnin kohdealueetilmoitetaan kunkin kurssin alussa.

Teemanimen alla suluissa oleva otsikko on lukuvuonna 2002-2003 käytössä ollut teemanimi.Pedagogiset opinnot on integroitu tähdillä merkittyihin (*) teemoihin.

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

64

HUMAKIN YHTEISET OPINNOT10 ov

Orientoituminen humanist is i inOrientoituminen humanist is i inOrientoituminen humanist is i inOrientoituminen humanist is i inOrientoituminen humanist is i inammatteihin ja ammattikorkea-ammatteihin ja ammattikorkea-ammatteihin ja ammattikorkea-ammatteihin ja ammattikorkea-ammatteihin ja ammattikorkea-kou luunkouluunkouluunkouluunkouluun

Humanismi ja viestintäHumanismi ja viestintäHumanismi ja viestintäHumanismi ja viestintäHumanismi ja viestintä

Opintojen kuvaukset sivuilla 28 ja 29.

KULTTUURITOIMINNAN PERUSTA30 ov

Opiskelija rakentaa ammatillisen perusosaa-misen ja teoreettisen tietopohjan. Hänmuodostaa käsityksen kulttuurin ja taiteensisällöistä, kehittymisestä ja merkityksestäsekä oppii hahmottamaan kulttuurityönerilaisia toimintaympäristöjä. Opiskelijan onsuoritettava kaikki Kulttuuritoiminnanperusta -kokonaisuuteen kuuluvat teemat.

Johdatus kulttuurin talouteenJohdatus kulttuurin talouteenJohdatus kulttuurin talouteenJohdatus kulttuurin talouteenJohdatus kulttuurin talouteen

Opiskelija tutustuu yhteiskunnan toimintaanja rakenteisiin talouden näkökulmasta japerehtyy kulttuurin ja talouden väliseensuhteeseen. Kurssin käytyään opiskelijahallitsee kansantaloustieteen peruskäsitteet jataloudellisen viitekehyksen. Teemansuorittaminen on edellytys Kulttuurin talous -teemaan osallistumiselle.

Teemavastaavat: Joutseno Jari Klemola,Kauniainen Jari Valtari, Korpilahti KariPirinen, Turku Petri Katajarinne

Kulttuur i t ietousKulttuur i t ietousKulttuur i t ietousKulttuur i t ietousKulttuur i t ietous

Opiskelija oppii kulttuuri- ja taideteorioidenkäsitteistöä. Hän tunnistaa ja ymmärtää eritutkimussuuntauksia sekä eri taiteenlajientutkimusnäkökulmia. Hän näkee tutkimuksenmerkityksen kulttuuritoiminnalle. Teemaansisältyy 1 ov kontaktiopetusta sekä 4 ovitsenäistä työskentelyä: kirjatenttejä, esseitätai lukupiirityöskentelyä. Teeman kirjallisuus

jakautuu kahteen pääosioon, jotka ovat 1)kulttuuri- ja taideteoriat ja 2) erillisettaiteenalat, niiden teoria ja historia.Kummastakin osiosta suoritetaan 2 ov.Kulttuuri- ja taideteorioiden aihealueita ovatkulttuurintutkimus, populaarikulttuuri,modernismi ja postmodernismi, gender-tutkimus, taiteensosiologia ja -psykologia jataidefilosofia. Taiteenaloja ovat kuvataiteet jaarkkitehtuuri, audiovisuaalinen kulttuuri,kirjallisuus, teatteri, musiikki, tanssi,taideteollisuus sekä kotiseutu- ja perinnetyö.Opiskelija valitsee suoritettavat teoksetkirjalistasta, joka löytyy HumakProsta(Dokumentit/Opiskelija/Tentit, esseet,lukupiirit) Samasta paikasta löytyvät myösohjeet teeman suorittamiseen: tiedotilmoittautumisajoista ja tenttipäivistä sekäohjeet esseen kirjoittamista ja lukupiiri-työskentelyä varten. Opiskelijat lähettävätilmoittautumisen tentti-, essee- ja lukupiiri-suorituksia varten suoraan valitsemansateoksen tentaattorille. Tentaattorien nimetlöytyvät kirjalistasta. Ilmoittautuminentapahtuu HumakProssa (Opiskelija/Tentti-ilmoittautumislomake)

Kursseihin sisältyvä kontaktiopetuksen osuussuoritetaan tietyn jakson aikana. Itsenäisentyöskentelyn osuuteen kuuluvia kirjatenttejävoidaan tenttiä kaikkina teemantenttipäivinä, joita on yleensä jaksonvaihtuessa. Myös essee- ja lukupiirisuorituksetpalautetaan tenttipäivinä.

Teemavastaavat: Teeman koulutusohjelma-vastaava Timo Parkkola, Joutseno PäiviRuutiainen, Kauniainen Risto Ruottunen,Korpilahti Hannu Sirkkilä, Turku TimoParkkola

Kulttuurin toimintaympäristötKulttuurin toimintaympäristötKulttuurin toimintaympäristötKulttuurin toimintaympäristötKulttuurin toimintaympäristöt

Opiskelija tutustuu käytännön kulttuuri-työhön jossain taiteen ja kulttuurin toiminta-ympäristössä. Hän ymmärtää ammattialantoimintaympäristöä ja työoppimispaikkansaasemaa siinä.Teema toteutetaan työoppimisena.

Teemavastaavat: Joutseno Päivi Ruutiainen,Kauniainen Tuula Johansson, Korpilahti KariPirinen, Turku Petri Katajarinne

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

65

Taide ja kulttuuri yhteiskunnassaTaide ja kulttuuri yhteiskunnassaTaide ja kulttuuri yhteiskunnassaTaide ja kulttuuri yhteiskunnassaTaide ja kulttuuri yhteiskunnassa

Opiskelija tutustuu kulttuuripolitiikkaan ja eritaidelajien asemaan nyky-Suomessa sekä oppiijäsentämään taide- ja kulttuuritoiminnanmerkitystä yhteiskunnassa. Hän hahmottaaerilaisia arvomaailmoja sekä filosofisia jaeettisiä periaatteita. Opintojen alkuvaiheessasuoritettava teema tukee opiskelijaa hänenkehittäessään ammatillista identiteettiäänkulttuurituottajana.

Teemavastaavat: Joutseno Leena Krekula,Kauniainen Risto Ruottunen, KorpilahtiAnnamari Maukonen, Turku Miia Leinonen

Taiteen tuntemusTaiteen tuntemusTaiteen tuntemusTaiteen tuntemusTaiteen tuntemus

Opiskelija lisää taiteiden tuntemustaan jaoppii hahmottamaan taiteen kenttää. Häntutustuu musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteenja teatterin eri muotoihin, historiaan, teoriaanja peruskäsitteisiin sekä hankkii valmiuksiapohtia ja analysoida omaa suhdettaantaiteeseen. Eri taiteenlajien tunteminen luosisällöllisen perustan kulttuurituottajanammatilliselle osaamiselle.

Teemavastaavat: Joutseno Päivi Ruutiainen,Korpilahti Kaisa Hannikainen-Vainio, TurkuPilvi Kalhama

T iedottaminenTiedottaminenTiedottaminenTiedottaminenTiedottaminen

Opiskelija perehtyy käytännön kulttuuri-työssä vaadittaviin viestintä- ja neuvottelu-taitoihin. Hän ymmärtää sisäisen ja ulkoisentiedottamisen pääpiirteet sekä hallitseeammattialan kirjallisen ja suullisen tiedottami-sen käytäntöjä. Teemaan kuuluvissa vieraankielen opinnoissa pääpaino on suullisessaosaamisessa: opiskelija kehittää taitojaanneuvotella ja tiedottaa kulttuuri-produktiois-taan sekä kykenee osallistumaan ammatt-ialansa keskusteluun vieraalla kielellä.

Teemavastaavat: Joutseno Leena-MarjaVirtanen, Kauniainen Risto Ruottunen,Korpilahti Annamari Maukonen, Turku TimoParkkola,

KULTTUURIPALVELUJENTUOTTAMINEN 30 ov

Näiden opintojen avulla opiskelija laajentaakulttuurin ja taiteen sisällöllistä tuntemustaanammatilliseen suuntaan. Hän tutustuutuottamisen osa-alueisiin ja hankkii ammatil-lisia taitoja kulttuuripalvelujen tuottajana,markkinoijana ja hallinnoijana. Opiskelijanon suoritettava kaikki Kulttuuripalvelujentuottaminen -kokonaisuuteen kuuluvatteemat.

Kulttuurihall innon perustaKulttuurihall innon perustaKulttuurihall innon perustaKulttuurihall innon perustaKulttuurihall innon perusta

Opiskelija hankkii perustiedot kunnan javaltion hallinnon rakenteesta ja toiminnastaerityisesti kulttuurin näkökulmasta. Teemaankuuluvien ruotsin kielen opintojen avullaopiskelija oppii toimimaan ammattialallaanmyös toisella kotimaisella kielellä.

Teemavastaavat: Joutseno Jari Klemola,Korpilahti Kari Pirinen, Turku Miia Leinonen

Kulttuur imarkkinoint iKulttuur imarkkinoint iKulttuur imarkkinoint iKulttuur imarkkinoint iKulttuur imarkkinoint i

Opinnoissa perehdytään markkinoinninerityispiirteisiin ja kilpailukeinojen monimuo-toisuuteen kulttuurialan näkökulmista.Opiskelija ymmärtää markkinoinninmerkityksen kulttuuripalvelujen tuottamises-sa. Teeman sisältöjä voidaan syventääMarkkinointiviestintä –teemalla.

Teemavastaavat: Joutseno Jari Klemola,Kauniainen Tuula Johansson, Korpilahti KaisaHannikainen-Vainio, Turku Petri Katajarinne

Kulttuurin talousKulttuurin talousKulttuurin talousKulttuurin talousKulttuurin talous

Opiskelija syventää tuntemustaankulttuurialan taloushallintoon. Hän osaatulkita talouden tunnuslukuja ja hallitseetaloussuunnittelun, budjetoinnin jatalousseurannan perusteet sekä tunteekulttuurialan kirjanpito – javerolainsäädännön keskeiset säädökset.Teema edellyttää Johdatus kulttuurintalouteen –teeman suorittamisen.

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

66

Teemavastaavat: Joutseno Jari Klemola,Kauniainen Jari Valtari, Korpilahti KaisaHannikainen-Vainio, Turku Petri Katajarinne

Kulttuurinen elämänkaari *Kulttuurinen elämänkaari *Kulttuurinen elämänkaari *Kulttuurinen elämänkaari *Kulttuurinen elämänkaari *

Teeman tavoitteena on auttaa opiskelijaahahmottamaan, millaisia yhteyksiä kulttuuril-la on ihmisen elämänkaaren muotoutu-miseen, ja miten erilaiset kokemukset eriikävaiheissa vaikuttavat ihmisen kulttuuri-tietoisuuden rakentumiseen. Opiskelijaymmärtää ikävaiheiden merkityksenkulttuuripalveluiden tuottamisessa javastaanotossa. Opiskelija oppii arvioimaanomaa rooliaan osana kulttuuripalveluntuottamisen prosessia.

Teemavastaavat: Joutseno Jari Klemola,Kauniainen Titta Tiihonen, Korpilahti MollaWalamies, Turku Maarit Härkönen

Tuottajan työvälineetTuottajan työvälineetTuottajan työvälineetTuottajan työvälineetTuottajan työvälineet

Teeman tavoitteena on projektinhallinnan,talouden ja markkinoinnin sekä tekijän-oikeuksien peruskysymysten hahmottaminenosana tuotantokokonaisuutta. Opiskelijatutustuu tuottajan toimenkuvaan ja kykeneesaamansa tietoaineksen avulla osallistumaankulttuurialan tuotantojen suunnitteluun jatoteutukseen. Opiskelija oppii toimimaanammattialallaan myös ruotsin kielellä.

Teemavastaavat: Joutseno Juha Iso-Aho,Kauniainen Tuula Johansson, Korpilahti KaisaHannikainen-Vainio, Turku Petri Katajarinne

Viest intäViest intäViest intäViest intäViest intä

Opiskelija hahmottaa viestinnän merkityksenja keskeisen roolin kulttuurityössä. Hänymmärtää viestintävälineiden eroja ja osaahyödyntää niiden mahdollisuuksia. Hän tunteeverkkoviestinnän perusteet sekä osaa tuottaaja päivittää verkkomateriaalia. Teemaankuuluvissa vieraan kielen opinnoissa pääpainoon kirjallisessa osaamisessa: opiskelijakehittää taitojaan tekstin tuottamisessa,sanaston ja rakenteiden hallinnassa sekäluetun ymmärtämisessä. Kieliopintojenyhteydessä opiskelija tutustuu eri kulttuurienviestintätapoihin.

Teemavastaavat: Joutseno Leena-MarjaVirtanen, Kauniainen Risto Ruottunen,Korpilahti Annamari Maukonen, Turku TimoParkkola

AMMATILLINENSUUNTAUTUMINEN

30 ovAmmatillisen suuntautumisen opinnoilla javapaasti valittavilla opinnoilla opiskelijakehittää ammatillista erityisosaamistaan. Hänvalitsee vähintään kuusi teemaa ammatillisensuuntautumisen opinnoista ja 20 muutavapaasti valittua opintoviikkoa. Vapaastivalittavina opintoina voidaan suorittaa lisääammatillisen suuntautumisen opintoja taiopintoja Humakin muusta tarjonnasta. Niihinvoi soveltuvin osin liittää opintoja myösmuiden vastaavan tasoisten oppilaitostentarjonnasta.

TAITEEN JA KULTTUURIN TUNTEMUKSEENLIITTYVIÄ TEEMOJA

Näiden teemojen avulla opiskelija syventäävalitsemansa taiteen ja kulttuurin osa-alueentuntemusta sekä siihen liittyvää tutkimusta jayhteiskunnallista keskustelua. Taiteen jakulttuurin sekä yhteiskunnallisen arvo-keskustelun tunteminen luovat edellytyksetammatillisen osaamisen syvenemiselle.

Kulttuurin tuntemusKulttuurin tuntemusKulttuurin tuntemusKulttuurin tuntemusKulttuurin tuntemus

Opiskelija syventää kulttuuri- ja taide-teorioiden ja eri taiteenlajien teoreettistatuntemustaan. Teema suoritetaan itsenäisenätyöskentelynä. Teemaan kuuluvasta kirjalli-suudesta valitaan 5 ov kokonaisuus, jokasuoritetaan kirjatentteinä, esseinä tailukupiirityöskentelynä. Kokonaisuuteen onsisällytettävä vähintään yksi vieraskielinenteos. Teeman kirjallisuus jakautuu kahteenpääosioon, jotka ovat 1) kulttuuri- jataideteoriat ja 2) erilliset taiteenalat, niidenteoria ja historia. Kulttuuri- ja taideteorioidenaihealueita ovat kulttuurintutkimus, populaa-rikulttuuri, modernismi ja postmodernismi,gender-tutkimus, taiteensosiologia ja -psykologia ja taidefilosofia. Taiteenaloja ovatkuvataiteet ja arkkitehtuuri, audiovisuaalinen

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

67

kulttuuri, kirjallisuus, teatteri, musiikki, tanssi,taideteollisuus sekä kotiseutu- ja perinnetyö.Opiskelija valitsee suoritettavat teoksetkirjalistasta, joka löytyy HumakProsta(Dokumentit/Opiskelija/Tentit, esseet,lukupiirit) Samasta paikasta löytyvät myösohjeet teeman suorittamiseen: tiedotilmoittautumisajoista ja tenttipäivistä sekäohjeet esseen kirjoittamista ja lukupiirityös-kentelyä varten. Opiskelijat lähettävätilmoittautumisen tentti-, essee- ja lukupiiri-suorituksia varten suoraan valitsemansateoksen tentaattorille. Tentaattorien nimetlöytyvät kirjalistasta. Ilmoittautuminentapahtuu HumakProssa (Valikko/Opiskelija/Tentti-ilmoittautumislomake).

Teemavastaavat: Joutseno Päivi Ruutiainen,Kauniainen Risto Ruottunen, KorpilahtiHannu Sirkkilä, Turku Timo Parkkola

Kulttuuritoiminnan arvot ja eti ikkaKulttuuritoiminnan arvot ja eti ikkaKulttuuritoiminnan arvot ja eti ikkaKulttuuritoiminnan arvot ja eti ikkaKulttuuritoiminnan arvot ja eti ikka

Opiskelija perehtyy kulttuuritoimintaanvaikuttaviin arvoihin ja arvojärjestelmiin sekäkeskeisiin moraali- ja yhteiskuntafilosofisiinnäkemyksiin ymmärtääkseen ja rakentaak-seen kulttuurituottajana oman toimintansaeettistä perustaa.

Teemavastaavat: Kauniainen KatriKaalikoski, Korpilahti Hannu Sirkkilä

Syventävä perehtyminen johonkinSyventävä perehtyminen johonkinSyventävä perehtyminen johonkinSyventävä perehtyminen johonkinSyventävä perehtyminen johonkintaiteenlaji in tai kulttuurin osa-taiteenlaji in tai kulttuurin osa-taiteenlaji in tai kulttuurin osa-taiteenlaji in tai kulttuurin osa-taiteenlaji in tai kulttuurin osa-alueeseenalueeseenalueeseenalueeseenalueeseen

Opiskelija perehtyy valitsemaansa taiteen-lajiin tai kulttuurin osa-alueeseen omakoh-taisen työskentelyn tai teoreettistenopintojen avulla. Hän hankkii taiteen taikulttuurin sisällöllistä osaamista ja lisää näinvalmiuksiaan toimia tuottajana valitsemallaanosa-alueella.

Teemavastaavat: Joutseno Päivi Ruutiainen,Kauniainen Risto Ruottunen, KorpilahtiHannu Sirkkilä, Turku Pilvi Kalhama

Kulttuur ipol i t i ikkaKulttuur ipol i t i ikkaKulttuur ipol i t i ikkaKulttuur ipol i t i ikkaKulttuur ipol i t i ikka

Opiskelija tuntee ja tunnistaa erilaisistaarvolähtökohdista syntyvää kulttuuri-

politiikkaa. Hän ymmärtää kulttuuripolitiikanaseman osana yhteiskuntapolitiikkaa jahankkii valmiuksia osallistua kulttuuri-poliittiseen keskusteluun sekä kykeneearvioimaan kulttuuritoiminnan ja kulttuuri-poliittisten toimien vaikuttavuutta.

Teemavastaavat: Korpilahti Kari Pirinen,Turku Miia Leinonen

YhteisötaideYhteisötaideYhteisötaideYhteisötaideYhteisötaide

Opiskelija perehtyy yhteisötaiteen keskeisiinteoreettisiin lähtökohtiin: sosiokulttuuriseeninnostamiseen, valtauttamiseen ja osallis-tamiseen. Hän oppii näkemään omakohtaisenkokemuksen kautta yhteisötaiteen tuotta-miseen liittyvät erityispiirteet. Opiskelijalaajentaa ammattikuvaansa ja oppii ymmär-tämään taiteen sosiokulttuurisia mahdol-lisuuksia. Opiskelija osallistuu yhteisö-taideprojektiin, jossa pyritään kehittämäänyksilön ja yhteisön toimintamahdollisuuksia,yhteisöllisyyttä sekä löytämään ratkaisujayhteisössä esiintyviin ongelmiin.

Teemavastaavat: Joutseno Leena Krekula,Kauniainen Risto Ruottunen, KorpilahtiSanna Pekkinen

Lastenkul t tuur iLastenkul t tuur iLastenkul t tuur iLastenkul t tuur iLastenkul t tuur i

Teemassa perehdytään kulttuurin kenttäänlapsinäkökulmasta. Opiskelija perehtyylastenkulttuurin käsitteeseen sekä lasten-kulttuurin asemaan suomalaisessa yhteis-kunnassa. Tavoitteena on, että opiskelija osaahuomioida lapsille ja varhaisnuorille suunnat-tujen kulttuuripalvelujen tuottamiseenliittyviä erityiskysymyksiä. Teeman sisältöjävoidaan syventää sekä tapahtumaosaamiseenettä muihin kulttuurin ja taiteen sisältöihinliittyvillä teemoilla.

Teemavastaavat: Joutseno Leena-MarjaVirtanen, Korpilahti Molla Walamies, TurkuPetri Katajarinne

TAPAHTUMAOSAAMISEEN LIITTYVIÄTEEMOJA

Opiskelija perehtyy kulttuuritapahtumientuottamiseen ja tapahtumissa tarvittavaan

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

68

erityisosaamiseen. Työoppimiskursseilla japrojekteissa hän rakentaa ammatillisiaverkostojaan.

Festivaali- ja tapahtumaosaa-Festivaali- ja tapahtumaosaa-Festivaali- ja tapahtumaosaa-Festivaali- ja tapahtumaosaa-Festivaali- ja tapahtumaosaa-minenminenminenminenminen

Opiskelija perehtyy festivaaliin kulttuurisenailmiönä sekä tuottajan rooliin ja käytännöntehtäviin festivaaliorganisaatioissa. Hän oppiisuunnittelemaan ja toteuttamaan festivaaleja.

Teemavastaavat: Joutseno Juha Iso-Aho,Korpilahti Kari Pirinen, Turku PetriKatajarinne

Kulttuuripalvelun tuottaminenKulttuuripalvelun tuottaminenKulttuuripalvelun tuottaminenKulttuuripalvelun tuottaminenKulttuuripalvelun tuottaminen

Opiskelija syventää erilaisten taide- jakulttuuritapahtumien ja palvelujentuottamisen käytännön tuntemusta jahallintaa. Opiskelija saa valmiudet tuottaakulttuuripalveluja itsenäisesti. Teemansuorittaminen edellyttää Tuottajantyövälineet -teeman sisältöjen hallintaa.

Teemavastaavat: Joutseno Juha Iso-Aho,Kauniainen Tuula Johansson, Korpilahti KaisaHannikainen-Vainio, Turku Pilvi Kalhama

Kulttuurityön jur idiset kysymyksetKulttuurityön jur idiset kysymyksetKulttuurityön jur idiset kysymyksetKulttuurityön jur idiset kysymyksetKulttuurityön jur idiset kysymykset

Opiskelija syventää osaamistaan kulttuurintuottamiseen liittyvillä juridiikan alueilla,kuten tekijänoikeudet, sopimukset,työnlainsäädäntö tai vakuutukset. Opiskelijaperehtyy kulttuurituottajan oikeudelliseenasemaan työnantajana oikeuksien javelvollisuuksien näkökulmasta.

Teemavastaavat: Joutseno Juha Iso-Aho

Markkinoint iv iest intäMarkkinoint iv iest intäMarkkinoint iv iest intäMarkkinoint iv iest intäMarkkinoint iv iest intä

Opiskelija perehtyy jonkin markkinointi-viestinnän osa-alueen toteuttamiseenkäytännössä. Hän pystyy toimimaanmarkkinointiviestinnän tehtävissäkulttuurialalla toimivissa organisaatioissa jatoimintaympäristöissä. Teeman suoritta-

misen edellytyksenä on Kulttuurimark-kinointi -teeman suorittaminen.

Teemavastaavat: Joutseno Jari Klemola,Kauniainen Tuula Johansson, Korpilahti KaisaHannikainen-Vainio, Turku Timo Parkkola

MuseopalvelutMuseopalvelutMuseopalvelutMuseopalvelutMuseopalvelut

Teeman tavoitteena on, että opiskelijaperehtyy museotoimen perustehtäviin, kutentutkimukseen, tallennukseen,dokumentointiin, näyttelytoimintaan jamuseopedagogiseen palvelutoimintaan.Opiskelija ymmärtää museonyhteiskunnallisen merkityksen japalvelutehtävän museokävijän kohtaamisennäkökulmasta. Opiskelija syventäätuottajuusosaamistaan jollakinmuseotoiminnan alueella.

Teemavastaavat: Joutseno Päivi Ruutiainen,Korpilahti Sanna Pekkinen, Turku PilviKalhama

KULTTUURIHALLINTOON JA KOLMANTEENSEKTORIIN LIITTYVIÄ TEEMOJA

Opinnot antavat opiskelijalle perustiedotsuomalaisesta julkisesta kulttuurihallinnostasekä kolmannen sektorin merkityksestäkulttuuripalvelujen tuottamisessa.Kulttuurihallinnon ja kolmannen sektorintuntemus kehittää ammatillisia valmiuksiatoimittaessa julkisella sektorilla taiyhteistyössä julkisen sektorin kanssa.

Käytännön toimintaKäytännön toimintaKäytännön toimintaKäytännön toimintaKäytännön toimintakul t tuur ihal l innossakul t tuur ihal l innossakul t tuur ihal l innossakul t tuur ihal l innossakul t tuur ihal l innossa

Opiskelija perehtyy kunnallisen, maakun-nallisen tai valtiollisen kulttuurihallinnontoimialaan ja tehtäviin. Teeman avullaopiskelija syventää kulttuurihallinnonperustassa saavutettuja teoreettisia taitojakäytännön työssä. Kulttuurihallinnon perusta– teeman suorittaminen on edellytysosallistumiselle tähän teemaan.

Teemavastaavat: Kauniainen EeroKärkkäinen, Korpilahti Kari Pirinen, TurkuMiia Leinonen

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

69

Johtaminen ja hall innon teoriatJohtaminen ja hall innon teoriatJohtaminen ja hall innon teoriatJohtaminen ja hall innon teoriatJohtaminen ja hall innon teoriat

Opiskelija perehtyy julkisen hallinnon,yksityisen ja kolmannen sektorinpalvelutuotannon johtamiseen sekä tutustuuprojektijohtamisen kysymyksiin. Hänperehtyy hallinnon teorioihin ja niidenkäytännön sovellutuksiin. Oppimansa tiedonavulla opiskelija pystyy arvioimaan omanammattialansa johtamisen erityispiirteitä.

Teemavastaava: Kauniainen EeroKärkkäinen

Kunnall inen kulttuurihall intoKunnall inen kulttuurihall intoKunnall inen kulttuurihall intoKunnall inen kulttuurihall intoKunnall inen kulttuurihall into

Opiskelija perehtyy kunnallistalouteen,kunnan suunnittelujärjestelmään jakunnallisen päätöksenteon normitaustoihinvoidakseen toimia valmistelijana jaesittelijänä kunnallisessa toimielimessä sekävastata itsenäisesti päätösten toimeen-panosta.

Teemavastaava: Turku Miia Leinonen

Kulttuuritoiminta kolmannellaKulttuuritoiminta kolmannellaKulttuuritoiminta kolmannellaKulttuuritoiminta kolmannellaKulttuuritoiminta kolmannellasektor i l lasektor i l lasektor i l lasektor i l lasektor i l la

Opiskelija tutustuu kolmannen sektorinerityispiirteisiin tuottajuuden näkö-kulmasta.Hän pystyy toimimaan kolmannella sektorillakulttuuripalveluiden tuottajana jaosallistumaan toiminnan kehittämiseen.

Teemavastaavat: Joutseno Jari Klemola,Kauniainen Eero Kärkkäinen, Korpilahti KariPirinen, Turku Petri Katajarinne

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänäKulttuuri hyvinvoinnin edistäjänäKulttuuri hyvinvoinnin edistäjänäKulttuuri hyvinvoinnin edistäjänäKulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä

Opiskelija perehtyy hyvinvointiin, huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen sekä erilaistenyhteiskunnallisten ja sosiaalisten ongelmientunnistamiseen. Hän saa sellaisia valmiuksia,joiden avulla voidaan edistää yksilöiden jaryhmien hyvinvointia sekä ehkäistäsosiaalisten ongelmien syntyä ja syvenemistä.

Teemavastaavat: Joutseno Leena-MarjaVirtanen, Korpilahti Hannu Sirkkilä

KULTTUURIVIESTINTÄÄN LIITTYVIÄ TEEMOJA

Kulttuuriviestintäpalvelut -kokonaisuus antaaopiskelijalle perusvalmiudet kulttuu-riviestinnän toteuttamiseen mediassa.Tavoitteena on tiimityöskentelyvalmiuksienkehittäminen sekä vastuullisten toiminta-valmiuksien kehittäminen erilaisissaprojekteissa. Kulttuuriviestintäpalveluidenteemakokonaisuudesta voi suorittaa jokoyksittäisiä teemoja tai niistä voi luodasyvällisemmin johonkin kulttuuriviestinnänalueeseen keskittyvän kokonaisuuden esim.painoviestinnän tai audiovisuaalisenviestinnän kokonaisuuden.

KustannustoimintaKustannustoimintaKustannustoimintaKustannustoimintaKustannustoiminta

Opiskelija perehtyy kustantamisen jajulkaisemisen perusteisiin. Hän oppiikustantamon toiminnan periaatteet, teoksentoimitusprosessin ja markkinoinnintoimintatavat sekä tekstin ja teoskokonai-suuksien toimittamisen työmenetelmät.

Teemavastaava: Turku Timo Parkkola

Leht i työLeht i työLeht i työLeht i työLeht i työ

Opiskelija perehtyy lehtityön keskeisiintyömuotoihin: journalismiin ja toimitustyönperusteisiin, lehtijutun kirjoittamiseen,haastattelutekniikoihin, valokuvaukseen jataiton perusteisiin.

Teemavastaava: Turku Timo Parkkola

Humakin lehtipajaHumakin lehtipajaHumakin lehtipajaHumakin lehtipajaHumakin lehtipaja

Opiskelijat toimittavat Humakin tiedotuslehtiHumauksen. Opiskelija osallistuu toimitus-työhön sekä kirjoittaa, kuvaa ja taittaa.Teema toteutetaan kaksi kertaa vuodessa.Teeman yhtenä tavoitteena on edistääyhteistyötä eri koulutusohjelmien opiskeli-joiden kesken ja kehittää yhteishenkeäammattikorkeakoulussa.

Teemavastaavat: Joutseno Leena Krekula,Korpilahti Annamari Maukonen

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

70

Mediakul t tuur iMediakul t tuur iMediakul t tuur iMediakul t tuur iMediakul t tuur i

Opiskelija perehtyy mediakulttuuriin ilmiönä,sen alueeseen ja tutkimukseen sekä kehittääkriittistä medialukutaitoa. Hän ymmärtäämedian yhteiskunnallisen merkityksen jatoimintatavat.

Teemavastaava: Joutseno Leena-MarjaVirtanen, Turku Timo Parkkola

Graafinen suunnitteluGraafinen suunnitteluGraafinen suunnitteluGraafinen suunnitteluGraafinen suunnittelu

Opiskelija perehtyy visuaalisen viestinnänmerkitykseen tuottajan työssä ja kehittäävalmiuksiaan kulttuuritapahtumaan ja/taituotteeseen liittyvien painotuotteidenvisuaaliseen suunnitteluun (lehdistötiedot,esite, juliste, käsiohjelma jne).

Teemavastaava: Joutseno Leena Krekula

KANSAINVÄLISYYTEEN JAMONIKULTTUURISUUTEEN LIITTYVIÄ

TEEMOJA

Opinnot auttavat opiskelijaa toimimaanmonikulttuurisissa työyhteisöissä ja kansain-välisissä projekteissa. Hän oppii tunnistamaankulttuurisia erityispiirteitä ja soveltamaantietojaan ammatillisesti.

Kansainvälinen kulttuuriyhteistyöKansainvälinen kulttuuriyhteistyöKansainvälinen kulttuuriyhteistyöKansainvälinen kulttuuriyhteistyöKansainvälinen kulttuuriyhteistyö

Teeman tavoite: Opiskelija perehtyykansainvälisen kulttuuriyhteistyön erimuotoihin ja toteutusmahdollisuuksiin. Hänoppii toiminnassaan ottamaan huomioon erikulttuureihin liittyviä erityispiirteitä.

Teemavastaavat: Joutseno Juha Iso-aho,Korpilahti Kaisa Hannikainen–Vainio, TurkuPekka Vartiainen

EU � rahoitteinen kulttuurihankeEU � rahoitteinen kulttuurihankeEU � rahoitteinen kulttuurihankeEU � rahoitteinen kulttuurihankeEU � rahoitteinen kulttuurihanke

Opiskelija perehtyy projektien suunnitteluun,organisointiin, toteutukseen, tiedotukseen jaevaluointiin. Hän tutustuu EuroopanUnioniin ja sen rahoitusmahdollisuuksiin

erilaisissa kulttuurihankkeissa. Opiskelija saavalmiudet projektityöskentelyyn ja perehtyyEU–rahoituksen käytäntöihin.

Teemavastaavat: Joutseno Jari Klemola,Kauniainen Jari Valtari, Korpilahti KariPirinen

LähialueyhteistyöLähialueyhteistyöLähialueyhteistyöLähialueyhteistyöLähialueyhteistyö

Opiskelija perehtyy lähialueiden (Baltia jaVenäjä) kulttuuriin, kulttuuritoimintaan jaSuomen kanssa tehtävään kulttuuriyhteis-työhön. Opiskelija pystyy toimimaan rajatylittävissä kulttuuriproduktioissa.

Teemavastaava: Joutseno Päivi Ruutiainen

PPPPPohjoismainen kulttuuriyhteistyöohjoismainen kulttuuriyhteistyöohjoismainen kulttuuriyhteistyöohjoismainen kulttuuriyhteistyöohjoismainen kulttuuriyhteistyö

Opiskelija perehtyy pohjoismaisen kult-tuuriyhteistyön erityispiirteisiin, toiminta-muotoihin ja sen keskeisiin rahoitusmahdolli-suuksiin. Hän pystyy rakentamaan pohjois-maisia yhteistyöverkostoja, edistämäänkulttuurialan yhteistyötä ja toimimaan alaanliittyvissä hankkeissa.

Teemavastaava: Kauniainen TuulaJohansson

Etniset ja paikall iset kulttuuritEtniset ja paikall iset kulttuuritEtniset ja paikall iset kulttuuritEtniset ja paikall iset kulttuuritEtniset ja paikall iset kulttuurit

Opiskelija perehtyy etnisiin ja paikallisiinkulttuureihin sekä niiden erityispiirteisiin jaoppii ymmärtämään kulttuurista monimuo-toisuutta sekä sen merkitystä. Opiskelija osaaanalysoida etnisiä ja paikallisia kulttuurejasuhteessa valtakulttuuriin sekä kykeneetuottamaan monikulttuurisuutta tukevia jaedistäviä kulttuuripalveluja.

Teemavastaavat: Joutseno Juha Iso-Aho,Korpilahti Sanna Pekkinen

TYÖELÄMÄVALMIUKSIIN LIITTYVIÄ TEEMOJA

Opinnot antavat opiskelijalle valmiuksiatoimia työelämässä, markkinoida omaaosaamistaan sekä työllistää itsensä.

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

71

TyöelämävalmiudetTyöelämävalmiudetTyöelämävalmiudetTyöelämävalmiudetTyöelämävalmiudet

Opiskelija saa valmiuksia siirtyä työelämäänperehtymällä keskeiseen työlainsäädäntöön,työelämän edunvalvontaan ja järjestäyty-miseen. Hän rakentaa oman urasuunnitelmansaja perehtyy alan työmarkkinatilanteeseen jarekrytointiin.

Teemavastaavat: Korpilahti Hannu Sirkkilä

Kulttuuripalvelun tuotteistaminenKulttuuripalvelun tuotteistaminenKulttuuripalvelun tuotteistaminenKulttuuripalvelun tuotteistaminenKulttuuripalvelun tuotteistaminen

Kokonaisuus perehdyttää opiskelijan tuotteis-tamisen prosessin eri vaiheisiin ideastavalmiiksi tuotteeksi tai palveluksi. Lisäksiopiskelija oppii tunnistamaan kulttuuri-tuotteen arvoketjun ja tuotteistamisen roolinsiinä. Hankkimansa tiedon avulla opiskelija saavälineitä omien tai muiden tuoteideoidentuotteistamiseen.

Teemavastaava: Turku Miia Leinonen

Kult tuur iyr i t täjyysKult tuur iyr i t täjyysKult tuur iyr i t täjyysKult tuur iyr i t täjyysKult tuur iyr i t täjyys

Kokonaisuuden avulla opiskelija tunnistaayrittäjyyden olemuksen ja kykenee arvioi-maan edellytyksiään toimia kulttuuri-yrittäjänä. Hän tuntee eri yritysmuodot,kykenee arvioimaan niitä ja laatimaanliiketoimintasuunnitelman.

Teemavastaavat: Joutseno Jari Klemola,Korpilahti Kari Pirinen, Turku PetriKatajarinne

OsuustoimintaOsuustoimintaOsuustoimintaOsuustoimintaOsuustoiminta

Opiskelija perehtyy ammatillisen osaamisentuotteistamiseen ja myymiseen yhteis-yrittäjyyden keinoin. Opiskelija tutustuuuusosuustoimintaan työllistämisen välineenä.Hän hankkii valmiuksia (liike)toiminta-suunnitteluun ja oppii markkinoilla toimi-misen ja tiimityöskentelyn perusteet.

Teemavastaavat: Joutseno Jari Klemola,Kauniainen Jari Valtari, Korpilahti KariPirinen, Turku Petri Katajarinne

KULTTUURIKASVATUKSEEN LIITTYVIÄTEEMOJA

Kulttuurikasvatuksen opinnot antavatopiskelijalle kulttuuripalvelujen suunnitte-lemisessa ja tuottamisessa tarvittaviakasvatuksellisia valmiuksia. Seuraavistakulttuurikasvatukseen liittyvistä teemoistakolme ensimmäistä painottaa pedagogisiavalmiuksia. Neljä jälkimmäistä teemaamuodostaa Humakin kulttuurikasvatuksensuuntautumisopinnot. Koulutusohjelmien rajatylittävässä koulutuksessa opiskelijat verkos-toituvat moniammatillisesti. Opiskelija voisuorittaa kulttuurikasvatuksen kokonaisuu-desta joko yksittäisiä teemoja tai niistä voiluoda muita opintoja tukevan kokonaisuuden.

Kulttuurikasvatuksen teoreettinenKulttuurikasvatuksen teoreettinenKulttuurikasvatuksen teoreettinenKulttuurikasvatuksen teoreettinenKulttuurikasvatuksen teoreettinenperusta *perusta *perusta *perusta *perusta *

Teeman tavoitteena on pohtia kulttuuri-kasvatuksen olemusta ja sen yhteiskunnallisiaulottuvuuksia. Opiskelija perehtyy kasvatus-tieteen perusteisiin, jotta hän kykeneehuomioimaan kohderyhmien tarpeitakulttuuritoiminnan eri sektoreilla.

Teemavastaavat: Joutseno Jari Klemola,Korpilahti Molla Walamies.

Ohjaajana ja kouluttajanaOhjaajana ja kouluttajanaOhjaajana ja kouluttajanaOhjaajana ja kouluttajanaOhjaajana ja kouluttajanatoimiminen *toimiminen *toimiminen *toimiminen *toimiminen *

Teeman tavoitteena on, että opiskelijatunnistaa oppimisen, ohjaamisen ja koulut-tamisen taustalla olevia ihmis-, tiedon- jaoppimiskäsityksiä sekä osaa määrittää omaatoimintaansa niiden valossa. Opiskelija oppiihyödyntämään kouluttajan ja ohjaajan taitojaoman osaamisensa tuotteistamisessa.Teemassa perehdytään erilaisiin kohtaamisenja vuorovaikutuksen toimintamalleihin.

Teemavastaavat: Joutseno Jari Klemola,Korpilahti Molla Walamies, Turku MaaritHärkönen

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

72

Kulttuurikasvatus monikulttuu-Kulttuurikasvatus monikulttuu-Kulttuurikasvatus monikulttuu-Kulttuurikasvatus monikulttuu-Kulttuurikasvatus monikulttuu-r isessa yhteiskunnassa *risessa yhteiskunnassa *risessa yhteiskunnassa *risessa yhteiskunnassa *risessa yhteiskunnassa *

Teeman tavoitteena on, että opiskelijaperehtyy monikulttuurisuuden asettamiinvaatimuksiin kyetäkseen ottamaan nehuomioon kulttuuripalveluiden tuottamisessaerilaisissa toimintaympäristöissä.

Teemavastaavat: Joutseno Jari Klemola

Kulttuurisen identiteetinKulttuurisen identiteetinKulttuurisen identiteetinKulttuurisen identiteetinKulttuurisen identiteetinrakentuminenrakentuminenrakentuminenrakentuminenrakentuminen

Tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmotta-maan, mikä on yksilön kulttuurinenidentiteetti ja miten se muotoutuu. Teemassatarkastellaan kulttuuripalveluja tuottavientoimijoiden, erityisesti instituutioiden,vaikutusta yksittäisen ihmisen kulttuurisenidentiteetin muotoutumiseen.

Teemavastaavat: Korpilahti MollaWalamies, Turku Maarit Härkönen

VähemmistörVähemmistörVähemmistörVähemmistörVähemmistör yhmienyhmienyhmienyhmienyhmienkulttuur i toimintakulttuur i toimintakulttuur i toimintakulttuur i toimintakulttuur i toiminta

Tavoitteena on ymmärtää etnisten tai muidenvähemmistöryhmien kulttuuritoiminnankäytännön toimintamahdollisuuksia javaikuttavuutta. Opiskelija tutustuuvalitsemansa vähemmistöryhmän kulttuuriinsekä toiminta- ja ilmaisutapoihinosallistumalla ryhmän kulttuuriseentoimintaan. Opiskelija kartoittaa ryhmäntoimintaedellytyksiä ja tavoitteita. Hän tutkiiryhmän kulttuuritoiminnan vaikuttavuuttasekä vähemmistöryhmän sisällä että suhteessavaltaväestöön.

Teemavastaava: Helsingin koulutusyksikkö,Hanna Putkonen-Kankaanpää

Osall istava ja yhteisöl l inenOsall istava ja yhteisöl l inenOsall istava ja yhteisöl l inenOsall istava ja yhteisöl l inenOsall istava ja yhteisöl l inenkulttuur i toimintakulttuur i toimintakulttuur i toimintakulttuur i toimintakulttuur i toiminta

Teeman aikana opiskelija paneutuukasvatuksellisesta näkökulmastakulttuuritoiminnan sisältöihin ja tavoitteisiin.Hän tutustuu erilaisiin osallistaviin

menetelmiin ja ymmärtää niiden merkityksenja vaikutuksen kasvatuksellistenkulttuuripalvelujen tuottamisessa. Hän osaasuunnitella tavoitteellisia, erityisestiyhteisöllisyyteen ja osallisuuteen tähtääviä,kulttuuritapahtumia. Sisältö: Opiskelijaperehtyy osallistamisen menetelmiin jakäytäntöihin, tuntee niiden periaatteita jamerkityksiä. Hän tutustuu erilaisiinkulttuurisiin osallisuusprojekteihin jahahmottaa niiden vaikutusta sekä yksilön ettäyhteisön näkökulmasta. Opiskelijat tekevätalustavan projektisuunnitelmankasvatuksellisesta kulttuuritapahtumasta tai –palvelusta.

Teemavastaava: Joensuun koulutusyksikköJukka Määttä

Kasvatuksel l i senKasvatuksel l i senKasvatuksel l i senKasvatuksel l i senKasvatuksel l i senkulttuuritapahtuman tuottaminenkulttuuritapahtuman tuottaminenkulttuuritapahtuman tuottaminenkulttuuritapahtuman tuottaminenkulttuuritapahtuman tuottaminen

Teeman tavoitteena on tutustuakasvatuksellisten kulttuuritapahtumien ja –palveluiden tuottamisen eri vaiheisiin ideastavalmiiksi tapahtumaksi tai palveluksi. Sisältö:Opiskelijat toteuttavat suunnittelemansakulttuuritapahtuman tai –palvelun, jonkasisällössä pääpaino on kulttuurin tai taiteenkasvatuksellisessa tehtävässä identiteetin,osallisuuden tai yhteisöllisyyden vahvistajana.Teeman suorittaminen edellyttääkasvatuksellista perustietämystä.

Teemavastaavat: Kauniainen TittaTiihonen, Korpilahti Molla Walamies, TurkuMaarit Härkönen

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT20 ov

Vapaasti valittavat opinnot on mahdollistavalita oman koulutusohjelman tarjonnasta,koko Humakin tarjonnasta ja muidenvastaavantasoisten oppilaitosten tarjonnasta.Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelijavahvistaa ammatillista suuntautumistaan taihankkii uusia näkökulmia ammatilliseenosaamiseensa.

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

73

OPINNÄYTETYÖ JA SIIHENLIITTYVÄT OPINNOT 20 ov

Opinnäytetyöllä opiskelija osoittaa kykene-vänsä tiedonhankintaan, tiedon kriittiseenarviointiin ja oman toimialan tiedonkartuttamiseen ja uusintamiseen. Hän hallitseetieteellisen tutkimuksen periaatteita jamenetelmiä sekä tuntee oman kulttuurialansatutkimustraditioita. Opiskelija laatii työelä-mälähtöisen ja käsittelytavaltaan tieteellis-pohjaisen tutkielman, joka täydentää hänenaikaisempien valintojensa määrittelemääasiantuntijuutta.

Opintoihin kuuluvat seuraavat yhteiset(pakolliset) teemat:

Metodiseminaari (5 ov),Opinnäytetyöseminaari (5 ov) jaOpinnäytetyö (10 ov).

Teemat tukevat toisiaan siten, ettäMetodiseminaari ja Opinnäytetyöseminaariantavat käytännöllis- ja teoreettispohjaisetvalmiudet opinnäytetyön suorittamiselle.

Opinnot suoritetaan 1,5 vuoden ajanjaksolla.Kontaktiopetuksena suoritettavatMetodiseminaari ja Opinnäytetyö-seminaariajoittuvat syys- ja kevätlukukaudelle jaitsenäisenä työskentelynä suoritettavaOpinnäytetyö syyslukukaudelle.Opinnäytetyöseminaarin suorittamisenedellytyksenä on hyväksytty merkintäMetodiseminaarin suorittamisesta.

Metodiseminaar iMetodiseminaar iMetodiseminaar iMetodiseminaar iMetodiseminaar i

Teema antaa valmiudet käytännön kulttuurin-tutkimuksen käynnistämiseen ja toteutta-miseen sekä tieteellisten periaatteidenmukaisten raporttien, selvitysten ja pieni-muotoisten tutkimusten laatimiseen. Teemanyhteydessä opiskelija tutustuu kvantitatiivisenja kvalitatiivisen tutkimuksen perusteisiin japystyy käyttämään niitä omassa opinnäyte-työssään. Opiskelija saa valmiuksia hyödyntääkulttuurintutkimuksen menetelmiä omantoimialansa kehittämiseen.

Teemavastaavat: Joutseno Päivi Ruutiainen,Kauniainen Titta Tiihonen, Turku PekkaVartiainen

Opinnäytetyöseminaar iOpinnäytetyöseminaar iOpinnäytetyöseminaar iOpinnäytetyöseminaar iOpinnäytetyöseminaar i

Opiskelija pystyy arvioimaan kulttuurialantutkimustarpeita oman opinnäytetyönsänäkökulmasta ja tekemään tutkielman.Seminaarityöskentelyssä opiskelija pystyyperustelemaan valitsemansa tutkimuksellisennäkökulman, lähteistön, tutkimusongelman,rajauksen ja tutkimuksen muut ratkaisut.Opiskelija osaa myös arvioida muiden tekemiätutkimuksia.

Teemavastaavat: Joutseno Päivi Ruutiainen,Kauniainen Titta Tiihonen, Korpilahti HannuSirkkilä, Turku Pekka Vartiainen

Opinnäytetyö 10 ovOpinnäytetyö 10 ovOpinnäytetyö 10 ovOpinnäytetyö 10 ovOpinnäytetyö 10 ov

Opiskelija laatii Humakin opinnäytetyölleasetettujen tavoitteiden mukaisen opinnäyte-työn. Opinnäytetyö laaditaan ohjaavienlehtoreiden opastuksella ja työn tekemistätuetaan järjestettävillä seminaareilla.Seminaareissa opiskelija esittelee omaaopinnäytetyötään ja saa siitä vertaisrviointia.Teema toteutetaan itsenäisenä työskentelynä,mutta siihen sisältyy myös yksiköissätoteutettavaa kontaktiopetusta. Opinnäyte-työn tarkemmasta ohjeistuksesta s. 11-12.

Teemavastaavat: Joutseno Päivi Ruutiainen,Kauniainen Titta Tiihonen, Korpilahti HannuSirkkilä, Turku Pekka Vartiainen

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

74

Kulttuuritietous (I/K)Etniset ja paikalliset kulttuurit(Production and Management of theUgrian Festival) (KV/P, KV/T)

Orientoituminen humanistisiin ammat-teihin ja ammattikorkeakouluun (K)Humanismi ja viestintä (K/V)Kulttuuritietous (I/K)Kulttuurihallinnon perusta (K/I)Humakin lehtipaja (K/P)Opinnäytetyöseminaari (K/I)

Orientoituminen humanistisiin ammat-teihin ja ammattikorkeakouluun (K)Humanismi ja viestintä (K/V)Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa (K)Kulttuurimarkkinointi (K/I)Graafinen suunnittelu (K/I)

Taiteen tuntemus (K/I/M)Tiedottaminen (K)Kulttuuritoiminta kolmannella sektorilla(K/I, T)

Tuottajan työvälineet (K)Kulttuuripalvelun tuottaminen /Näyttelyn tuottaminen (K/I)Markkinointiviestintä (T,P)

Tiedottaminen (P)Kulttuurin talous (I/K)Kulttuurin tuntemus (I)Kulttuuritoiminta kolmannellasektorilla (K/I)Opinnäytetyö (I)

Orientoituminen humanistisiin ammat-teihin ja ammattikorkeakouluun (K)Humanismi ja viestintä (K/V)Kulttuuritietous (I/K)Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa(K/I/P)Osuustoiminta (K/I)Metodiseminaari (K/I)

Orientoituminen humanistisiin ammat-teihin ja ammattikorkeakouluun (K)Humanismi ja viestintä (K/V)Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa (K)Viestintä (K/I, I)Opinnäytetyö (I)

Kulttuurin toimintaympäristöt (T/K)Johtaminen ja hallinnon teoriat (I)

Kulttuurimarkkinointi (K/I)Kulttuurinen elämänkaari (K/V)

JOUTSENON KOLUTUSYKSIKKÖ KAUNIAISTEN KOULUTUSYKSIKKÖjakso

44444

33333

22222

11111

55555

KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA 2004 - 2005

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

75

Orientoituminen humanistisiin ammat-teihin ja ammattikorkeakouluun (K)Humanismi ja viestintä (K/V)Kulttuuritietous (/I/K)Yhteisötaide (K)Humakin lehtipaja (K/P)Opinnäytetyöseminaari (K)

Orientoituminen humanistisiin ammat-teihin ja ammattikorkeakouluun (K)Humanismi ja viestintä (K/V)Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa (K)Tuottajan työvälineet(musiikkitapahtuma) (K)Syventyvä perehtyminen johonkintaiteen lajiin tai kulttuurin osa-alueeseen(Gender-tutkimus) (K,I)Kulttuuripalvelun tuottaminen(musiikkitapahtuma) (P)

Taiteen tuntemus (K)Kulttuurinen elämänkaari (K/V)

Johdatus kulttuurin talouteen (K)Viestintä (Cultural Management andProduction in Finland)Työelämävalmiudet (K,I)

Lastenkulttuuri (K/P)Markkinointiviestintä (K)

Orientoituminen humanistisiin ammat-teihin ja ammattikorkeakouluun (K)Kulttuuritietous (I/ K/)Tuottajan työvälineet (K)Kulttuuripolitiikka (I/K)Metodiseminaari (K)Opinnäytetyö (I)

Humanismi ja viestintä (K/V)Kulttuurin talous (K)Mediakulttuuri (K)Kulttuuripalvelun tuotteistaminen(P/K)Opinnäytetyö (I)

Kulttuurinen elämänkaari (K)Viestintä (K)Kulttuuriyrittäjyys (K)

Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa (K)Syventävä perehtyminen johonkintaiteenlajiin tai kulttuurin osa-alueeseen (kirjallisuus) (K)

KORPILAHDEN KOULUTUSYKSIKKÖ TURUN KOULUTUSYKSIKKÖjakso

11111

2 2 2 2 2

33333

44444

55555

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

76

Johdatus kulttuurin talouteen (K)Kulttuurityön juridiset kysymykset(K/I)Humakin lehtipaja (K/P)Opinnäytetyö(I)

Viestintä (K)Kulttuuripalvelun tuottaminen(lastentapahtuma) (K/P)Opinnäytetyö (I)

Kulttuurin toimintaympäristöt (T)Kulttuurinen elämänkaari (I)Mediakulttuuri (I)

Yhteisötaide (P,T,)Festivaali- ja tapahtumaosaaminen(T,P)Kulttuuripalvelun tuottaminen (T,P)Osuustoiminta (P,T)Lähialuekulttuuriyhteistyö (P, T)Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö(P,T)Museopalvelut (P,T)Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö(P,T)Yrittäjyys (P,T)Lastenkulttuuri (P,T)EU-rahoitteinen kulttuurihanke (P,T)Kulttuurikasvatuksen teoreettinenperusta (T, P, I)Ohjaajana ja kouluttajana toimimien(T, P, I)Kulttuurikasvatus monikulttuurisessayhteiskunnassa (T, P, I)

Johdatus kulttuurin talouteen (K, I)Yhteisötaide (Cultural Management andProduction in Finland) (KV/P/K)Kulttuuripalvelun tuottaminen (P)Opinnäytetyöseminaari (K/I)

Tuottajan työvälineet (K/I)Syventävä perehtyminen johonkintaiteenlajiin tai kulttuurin osa-alueeseen(teatteri)(P)Markkinointiviestintä (P)

Syventävä perehtyminen johonkintaiteenlajiin tai kulttuurin osaalueeseen(teatteri)(P)Syventävä perehtyminen johonkintaiteenlajiin tai kulttuurin osa-alueeseen(teatteri)(I)Kulttuuritoiminnan arvot ja etiikka (K/I)

Syventävä perehtyminen johonkintaiteenlajiin tai kulttuurin osa-alueeseen(teatteri)(T,P)Tiedottaminen (T,P)Käytännön toiminta kulttuurihallinnossa(T)Kulttuuritoiminta kolmannella sektorilla(T,P)Festivaali- ja tapahtumaosaaminen (T,P)Kulttuuripalvelujen tuottaminen (T,P)Tapahtumajärjestämisen erityiskysy-mykset (T,P)Markkinointiviestintä (T,P)Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö (T,P)Etniset ja paikalliskulttuurit (T,P)Osuustoiminta (T,P)Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (T,P)EU-rahoitteinen kulttuurihanke (T,P)Kasvatuksellisen kulttuuritapahtumantuottaminen (T,P)Kulttuurikasvatus monikulttuurisessayhteiskunnassa (T,P)

KAUNIAISTEN KOULUTUSYKSIKKÖJOUTSENON KOULUTUSYKSIKKÖ

6

7

8

jaksoihinsitomattomat

jakso

KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMAN 2004 - 2005

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

77

Kulttuurihallinnon perusta (K)Tiedottaminen (K)Kulttuurin tuntemus (I)Humakin lehtipaja (K/P)

Kulttuurimarkkinointi (K)Opinnäytetyö (I)

Kulttuurin toimintaympäristöt (T)Opinnäytetyö (I)

Museopalvelut (T,P,I)Kulttuurituottajuus kolmannellasektorilla (T,P )Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä (T,P)Festivaali- ja tapahtumaosaaminen (T,P)EU-rahoitteinen kulttuurihanke (T,P)Markkinointiviestintä (T,P)Kulttuuripolitiikka (I)Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (T,P)Lastenkulttuuri (T,P,I)Käytännön toiminta kulttuurihallinnossa(T)Osuustoiminta (I,P)Ohjaajana ja kouluttajana toimiminen(T,P,I)Kulttuurikasvatuksen teoreettinenperusta (I)Kulttuurikasvatus monikulttuurisessayhteiskunnassa (I,T,P)Kulttuurisen identiteetin rakentuminen(I)Kasvatuksellisen kulttuuritapahtumantuottaminen (T,P)

Tiedottaminen (K)Kulttuurihallinnon perusta (I/K)Kulttuurisen identiteetin rakentuminen(K)Opinnäytetyöseminaari (K)

Taiteen tuntemus (V)Kulttuurimarkkinointi (K)Kasvatuksellisen kulttuuritapahtumantuottaminen (K)Lehtityö (K)Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö(Cultural Management and Productionin Finland) (K)

Kulttuurin toimintaympäristöt (K)Kunnallinen kulttuurihallinto (K)Johdatus kulttuurin talouteen (I)

Tiedottaminen (T)Viestintä (T)Kustannustoiminta (T)Lehtityö (T)Festivaali- ja tapahtumaosaaminen (T)Käytännön toimintakulttuurihallinnossa (T)Kulttuurituottajuus kolmannellasektorilla (T)Osuustoiminta (P)Lastenkulttuuri (P/K/I/T)Ohjaajana ja kouluttajan toimiminen(T)Kulttuuripalvelujen tuottaminen (T/P)Museopalvelut (P/T)

KORPILAHDEN KOULUTUSYKSIKKÖ TURUN KOULUTUSYKSIKKÖ

6

7

8

jaksoihinsitomattomat

jakso

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

KU

LTTU

UR

ITU

OTT

AJA

78

79

VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA

Tutkinto: Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkintoTutkintonimike: Viittomakielentulkki (AMK)Tutkinnon laajuus: 160 opintoviikkoa, 4 v

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

80

KKKKKOULOULOULOULOULUTUSOHJELMAN OPINTUTUSOHJELMAN OPINTUTUSOHJELMAN OPINTUTUSOHJELMAN OPINTUTUSOHJELMAN OPINTOJEN RAKENNEOJEN RAKENNEOJEN RAKENNEOJEN RAKENNEOJEN RAKENNE

HUMAKIN YHTEISET OPINNOT 10 ov

SUOMEN KIELEN JA VIITTOMAKIELEN OPINNOT 30 ov

VIITTOMAKIELEN AMMATILLISET OPINNOT 70 ov

AMMATILLINEN SUUNTAUTUMINEN 20 ov

Johdatus kääntämiseen5 ov

Johdatus tulkkaukseen

5 ov

Tulkkausyleisötilanteissa 1

5 ov

Yhteiskunta ja tulkkaus*5 ov

Vähemmistöryhmienkulttuuritoiminta *

5 ov

Kääntämisen perusteet5 ov

AsioimistulkkausSuomessa

5 ov

Etiikka ja tulkkaus5 ov

Tulkkausyleisötilanteissa 2 *

5 ov

Kuurosokeat jakuuroutuneet*

5 ov

Käännöskieltenlingvistiset erot

5 ov

Viittomakielentulkinammattikuva

5 ov

Opiskelutulkin työelämä5 ov

Opetuksen suunnittelu *5 ov

Kääntäminen ja media*5 ov

Viittomakielentulkki-palvelujen toteut-

taminen 5 ov

Tulkin professionaalisuus5 ov

Opettajuus* 5 ov

Viittomakielinenyhteisö5 ov

Orientoituminenviittomakielen-tulkin työkieliin

5 ov

Viittomakielentulkintyökielet 1

5 ov

Viittomakielialaantutustuminen

5 ov

Viittomakielityökieleksi 5 ov

Viittomakielentulkintyökielet 2

5 ov

Humanismi ja viestintä5 ov

Orientoituminen humanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun

5 ov

Viittomakielensuuntautumis-opinnot 20 ov

Kuurosokeidenja /tai kuuroutuneidentulkkauksen suuntau-tumisopinnot 20 ov

Pedagogiset suun-tautumisopinnot 20ov

Kääntämisenja /tai tulkkauksen

suuntautumisopinnot

20 ov

OPINNÄYTETYÖ 20 ov

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 ov

81

HUMAKIN YHTEISET OPINNOT10 ov

Humakin yhteisten opintojen tehtävänä onauttaa opiskelijaa orientoitumaanHumanistiseen opetusalaan ja omaankoulutusohjelmaan sekä käynnistää ammatti-identiteetin kehittyminen. Opiskelijalleannetaan valmiudet opiskella ammattikorkea-koulussa ja käyttää Humakin tarjoamia mah-dollisuuksia ja oppimisympäristöjä hyväkseen.Yhteiset opinnot tarjoavat opiskelijallemahdollisuuden kehittää riittävät viestintä-taidot ammattikorkeakoulussa toimimiseen jatarvittaessa opinnot auttavat opiskelijaahakeutumaan viestintätaitoja kartuttaviinopintoihin.

Orientoituminen humanist is i inOrientoituminen humanist is i inOrientoituminen humanist is i inOrientoituminen humanist is i inOrientoituminen humanist is i inammatteihin ja ammattikorkea-ammatteihin ja ammattikorkea-ammatteihin ja ammattikorkea-ammatteihin ja ammattikorkea-ammatteihin ja ammattikorkea-kouluun kouluun kouluun kouluun kouluun (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tutustuu humanistiseen

ammattikorkeakouluun ja sentaustalla oleviin ammatteihin

2. tuntee kokoustekniikan säännöt jakäytänteet sekä neuvottelunlopputuloksen

3. perehtyy Humanistisessaammattikorkeakoulussa toimimisenkannalta keskeisiinopiskelutaitoihin

4. tutustuu Humanistisen ammattikor-keakoulun tietoverkkojen kauttatoimivaan virtuaalikampusHunetiin ja saa valmiudet toimiaHumakProssa ja Internetissä

5. kertaa englannin kielen taitoaanpystyäkseen opiskelemaan,ilmaisemaan itseään ja toimimaanammatillisesti myös englanninkielellä

Sisältö:• Humanistisen

ammattikorkeakoulunominaispiirteet, oppimisympäristötja opetussuunnitelmat

• kokoustekniikka ja neuvottelutaito• englannin kielen harjoituksia ja

lähtötasokoeTehtävät:

a) orientoituminen

korkeakouluopiskeluun,humanistisiin ammatteihin javiittomakielialaan

b) vuorovaikutus ja yhteistoimintac) englanti 2 ov

Toteutustapa: Kontaktiopetus

Humanismi ja viestintä Humanismi ja viestintä Humanismi ja viestintä Humanismi ja viestintä Humanismi ja viestintä (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tutustuu Humanistisen

ammattikorkeakoulun arvopohjaan2. tutustuu tiedon esittämiseen

liittyvään kirjalliseen viestintään3. osaa käyttää tietoverkkoja tiedon

hankinnassa4. kertaa ruotsin kielen taitoaan

pystyäkseen opiskelemaan,ilmaisemaan itseään ja toimimaanammatillisesti myös ruotsin kielellä

5. saa riittävät tietoteknisetperustaidot

Sisältö:• humanismi elämänkatsomuksena• eettisiä näkökulmia tulkin ammatin

kautta• erilaiset tiedonlähteet ja niiden

käyttö• erilaiset tavat viitata lähteisiin• ruotsin kielen harjoitukset ja pieni

kielitutkinto• atk:n käyttötaito

Tehtävät:a) humanismib) kirjallinen viestintäc) digitaalinen lukutaitod) ruotsi 2 ov

Toteutustapa: Humanismin osuus toteutetaanryhmätyönä; tehtävän runkona toimii valmisverkkokurssimateriaali. Kirjallinen viestintä,ruotsin kieli sekä digitaalinen lukutaitototeutetaan kontaktiopetuksena.

SUOMEN KIELEN JAVIITTOMAKIELEN OPINNOT

30 ov

Suomen kielen ja viittomakielen opinnotantavat perustan kääntämisen ja tulkkauksen

ov

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

82

opinnoille. Opintojen aikana opiskelija oppiituntemaan kielen olemuksen: mitä kieli, senuniversaalit piirteet ja rakenteen tasot ovat.Kielen ja kulttuurin välisen suhteen ja senmerkityksen tunteminen vuorovaikutus-suhteessa sekä kieli- ja kulttuuriyhteisöntuntemus mahdollistavat kommunikatiivistenja kielellisten taitojen kehittymisen. Opiske-lija osaa soveltaa kielen teoreettisia element-tejä käytäntöön. Opiskelija ymmärtää jatuottaa kieltä joustavasti eri tilanteissa,hänellä on elävä kielitaito sekä suomenkielessä että viittomakielessä. Opiskelija osaaarvioida ja analysoida kieltä eri näkökulmistaja osaa soveltaa omaa kielenkäyttöääntilanteen mukaan. Opiskelija osaa antaapalautetta ja ottaa sitä vastaan.

Suomen kielen opintojen (7 ov tässä ja 3 ov:aammatillisissa opinnoissa, yhteensä 10 ov)tavoitteena on, että opiskelija hallitseeperusteellisesti ja syvällisesti omanäidinkielensä, osaa käyttää sitä joustavasti jakorrektisti erilaisissa kommunikaatio-tilanteissa sekä osaa analysoida kieliä ja niidentoimintaa. Äidinkieleltään viittomakielisettutustuvat lisäksi syvällisemminsuomenkieliseen kulttuuriin.

Viittomakielen opintojen (23 ov tässä ja 12 ovammatillisten opintojen teemoissa, yhteensä35 ov) aikana opiskelija oppii tuntemaanviittomakielisen kielivähemmistön jakulttuurin sekä kehittää kielitaitoaan edetentaitotasolta toiselle. Äidinkielenäänviittomakieltä käyttävien tavoitteena onviittomakielen perusteellinen ja syvällinenhallinta sekä taito käyttää joustavasti jakorrektisti kielen eri rekistereitä.

Viittomakielinen yhteisö Viittomakielinen yhteisö Viittomakielinen yhteisö Viittomakielinen yhteisö Viittomakielinen yhteisö (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tutustuu viittomakielisten

vähemmistöryhmienerityispiirteisiin ja erityisestiviittomakielisiin sekä kielellisenäettä etnisenä vähemmistönä

2. ymmärtää audiologisen jasosiokulttuurisen lähestymistavanerot viittomakielistennäkökulmasta

3. ymmärtää viittomakielenyhteiskunnallisen asemanvähemmistön ja yksilönnäkökulmasta

4. tiedostaa kulttuurien välisenviestinnän samankaltaisuuksia jaeroavaisuuksia

5. kykenee reflektoimaan omaakulttuuriaan suhteessa muihinkulttuureihin sekä niiden väliseenviestintään

6. selviää yksinkertaisistakommunikaatiotilanteista ja tunteeperusviittomistoa siinä määrin, ettäpystyy ilmaisemaan itseäänlyhyesti, vaikka viittominen onvielä hidasta ja epätarkkaa

7. pystyy löytämään tietoa lyhyistä jayksinkertaisista viitotuistateksteistä

Sisältö:• kuurojen historia, yhteisö ja

kulttuuri• viittomakieliset kielellisenä ja

etnisenä vähemmistönä• audiologinen ja sosiokulttuurinen

lähestymistapa• viittomakielen yhteiskunnallinen

asema• kuurojen oikeudellinen asema

Suomessa ja muualla maailmassa• kuurojen identiteetin

muodostaminen• ”minä ja lähiympäristöni”, itsensä

esittely, perhe, koti, asuminen,vaatetus, tavallisimmat ruoat,toivotukset ja tervehdykset. vapaa-aika, luonne, koulut, ammatit,ympäristö, luonto, maaseutu jakaupunki sekä tunteidenilmaiseminen

• ajan ilmaisuja: vuosi ja vuodenajat,kuukaudet, viikonpäivät jakellonajat

• kysymykset mikä, millainen,milloin

• monikollistaminen, paikantaminen,roolinvaihto ja samanaikaisuudenperiaatteet

• kulttuurien välisen viestinnänperuskysymykset

• kulttuurien välinen viestintäkotimaisissa ja kansainvälisissäkonteksteissa

Tehtävät:a) kuurojen historia ja kuurojen

opetuksen historiaVII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

83

b) kuurouteen kasvaminenc) viittomakielen perusilmaisutd) kulttuurien välinen viestintä

Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinentyöskentely

OrientoituminenOrientoituminenOrientoituminenOrientoituminenOrientoituminenviittomakielentulkin työkieli invi ittomakielentulkin työkieli invi ittomakielentulkin työkieli invi ittomakielentulkin työkieli invi ittomakielentulkin työkieli in(5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tuntee kielen teoreettisessa

kuvauksessa tarvittavankäsitteistön ja osaa soveltaa sitäkieltä analysoidessaan

2. hallitsee perussanaston japeruskieliopin

3. selviää tavallisimmista käytännönviittomistilanteista ja pystyytuottamaan ymmärrettävänasiakokonaisuuden, vaikkakieliopillisia ja sanastollisiapuutteita saattaakin ilmetä

4. ymmärtää keskeisen ajatuksenpidemmästäkin viittomisesta

5. on tietoinen puhuttujen javiitottujen kielten lingvistisistäeroista

6. tunnistaa ja osaa määritelläviittoman fonologisetperusrakenteet

7. ymmärtää ikonisuuden merkityksensuomalaisessa viittomakielessä sekäprosodiset elementit

8. tiedostaa kiinteiden japolysynteettisten viittomien eronsekä niiden kieliopillisetominaispiirteet

Sisältö:• fonologian, morfologian, syntaksin

ja leksikon rakenne• semantiikan peruskäsitteistö• vuotuiset kalenteriin ja

kristinuskoon liittyvät juhlat• verbikongruenssi• erilaiset lausetyypit• topiikki- ja kommenttirakenne• numeraalien inkorporaatio• leksikaalistunut ja produktiivinen

viittominenTehtävät:

a) kielen teoreettisessa kuvauksessatarvittava käsitteistö

b) viittomakielen lingvistiikkac) kommunikatiivinen viittomakieli

Toteutustapa: kontaktiopetus

Viittomakielentulkin työkielet 1Viittomakielentulkin työkielet 1Viittomakielentulkin työkielet 1Viittomakielentulkin työkielet 1Viittomakielentulkin työkielet 1( 5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. saavuttaa valmiudet viittomakielen

perustason kielitutkintoon2. perehtyy kaksikielisyyteen ja

siihen vaikuttaviin tekijöihin sekäkaksikieliseen koulutukseen

3. tuntee kuuron lapsenkielenkehityksen

Sisältö:• ihmisen fysiologiaan, terveyteen ja

sairauteen liittyvät viittomistot• ihmisen elämänkaareen liittyvät

merkkipäivät• yksilön elämänkaaren eri ajanjak-

soihin sisältyviä yhteiskunnantarjoamia palveluja

• viittomakielen visuaalinen luovuus• kaksikielisyys• kuuron lapsen kielen kehity

Tehtävät:a) viittomakielib) kaksikielisyysc) kuuron lapsen kielen kehitys

Toteutustapa: kontaktiopetus

Viittomakielentulkin työkielet 2Viittomakielentulkin työkielet 2Viittomakielentulkin työkielet 2Viittomakielentulkin työkielet 2Viittomakielentulkin työkielet 2(5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tuntee tekstityypit2. osaa tuottaa, arvioida ja analysoida

erilaisia tekstejä3. tuntee kielenhuollon periaatteet ja

osaa korjata tekstejä4. tuntee kielen alueellisen,

rekisterikohtaisen ja ajallisenvariaation

5. osaa käyttää tilanteeseen sopivaarekisteriä omassa puheessaan jakirjoituksessaan

6. selviää tavallisimmissa käytännönviittomatilanteissa ja pystyyviittomaan yhtenäistä tekstiä

7. ymmärtää keskeisen ajatuksen

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

84

pidemmästäkin viittomisesta, josaihepiiri on tuttu

Sisältö:

• erilaisten tekstien kirjoittaminen ja

analysointi• maailman kielikunnat• kielten muuttuminen ja vaihtelu• yksilön elämänkaaren eri

ajanjaksoihin sisältyvätyhteiskunnan palvelut

• työelämän ja politiikan eri alueisiinliittyvä viittomisto ja kielenkäyttö

• tutustuminen kuurojenyhdistyksellä ja erilaisissaviittomakielisen yhteisöntapahtumissa

Tehtävät:a) kirjoitusviestintäb) suomen kielen variaatiotc) viittomakieli

Toteutustapa: kontaktiopetus,työoppiminen ja verkkokurssi

Viittomakiel ialaan tutustuminenViittomakiel ialaan tutustuminenViittomakiel ialaan tutustuminenViittomakiel ialaan tutustuminenViittomakiel ialaan tutustuminen(5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tuntee kuulovammaisalan

järjestökentän, organisaatiot jatoimijat pääpiirteissään

2. pystyy kommunikoimaan alanasiakaskunnan kanssa erilaisillaviittomakommu-nikaatiomenetelmillä (viitottupuhe, sormiaakkosviestintä,kapeassa näkökentässä viittominenja taktiiliviittominen).

3. perehtyy yhden järjestön taitoimijan toimintaperiaatteisiinsyvällisemmin.

Sisältö:

• kuulovammaisalan järjestöt ja

organisaatiot, niiden verkostotyhteiskuntaan ja alalla työskentelevät henkilöt

• työoppiminen mm. jossakin /joissakin

seuraavista paikoista:Kuurojen Liiton eri toimipisteet, kuurojenyhdistykset ja kerhot; Suomen Kuurosokeatry:n eri toimipisteet, kurssi ja virkistystoi-minta; Kuulonhuoltoliiton eri toimipisteet,

kurssi ja virkistystoiminta;Kuulovammaisten Lasten Vanhempain Liitonkurssit ja leirit; kirkon ja seurakuntientoiminta; terveydenhuollon kuntoutustoi-minta aistivammaisille; Kuurojen palvelusää-tiön eri toimipisteet; Kuurojen Maailman-liiton toiminta tai joku muu.Tehtävät:

a) kommunikaatiomenetelmätb) työoppiminenc) raportointi

Toteutustapa: työoppiminen

Viittomakieli työkieleksi Viittomakieli työkieleksi Viittomakieli työkieleksi Viittomakieli työkieleksi Viittomakieli työkieleksi (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. kertaa ja syventää viittomakielen

kommunikatiivisia taitojaan2. syventyy erityisalojen

viittomistoihin ja harjaantuuvaativampaan kielenkäyttöön

3. syventää viittomakielenlingvistiikan tuntemustaan

4. harjaantuu viittomakielisenesitelmän pitämiseen

5. tutustuu kansainväliseenviittomiseen

Sisältö:• edellisenä lukuvuonna opittujen

asioiden kertausta• eri alojen viittomistot• viittomakielen lingvistiikan

tuntemuksen syventäminen• viittomakielen kerrontatavat• viittomakielen variaatiot• viittomakielen eri tyylit• kommunikaatioharjoitukset• kansainvälinen viittominen

Tehtävät:a) eri alojen viittomistotb) viittomakielen lingvistiikkac) esitelmätd) viittomakielen taitotasotentti

Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinentyöskentely

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

85

VIITTOMAKIELIALANAMMATILLISET OPINNOT 70 ov

Ammatillisten perusopintojen sisältöalueitaovat tulkkaus- ja käännösteoriat, tulkkaus- jakäännösprosessit, tulkkauksen lajit, tulkin-noksen ja käännöksen analysointi ja arviointisekä kulttuurien välinen tulkkaaminen jasemantiikka. Suomen kieltä ja viittomakieltätarkastellaan käännös- ja tulkkausprosessiennäkökulmista. Ammatillisissa teemoissa on3 ov suomen kieltä ja 12 ov viittomakieltä.Opiskelija soveltaa hankkimaansa teoreettistatietoa käännös- ja tulkkaustehtävissä.

Opiskelija tuntee tulkin roolin merkityksenmuuttuvassa työelämässä kansallisella jakansainvälisellä tasolla sekä kykeneekehittämään ammattitaitoaan jatkuvasti.Opiskelija kehittää valmiuksiaan toimiatulkkina yksin tai tulkkiparin kanssa kaikissamahdollisissa työtilanteissa, joihin asiakas erielämänvaiheissaan joutuu. Opiskelijalla onmonipuoliset yhteistyö- ja vuorovaikutus-taidot. Hän hankkii koko ajan aktiivisestitietoa ajankohtaisista ja yhteiskunnallisistaasioista sekä kehittää jatkuvasti kielitaitoaan.Opiskelija osaa arvioida ja analysoida kääntä-mistä ja tulkkausta eri näkökulmasta sekäkykenee arvioimaan jatkuvasti omaa oppi-mistaan.

Ammatillisten opintojen aikana opiskelija voiorientoitua oppimisen ohjaajana toimimiseenja opettajaidentiteetin rakentamiseen.Opiskelija kehittää oppimisen ohjauksentaitoja ja tutustuu erilaisiin vieraan kielen jauuden kommunikaatiotavan oppimistapoihinsekä erilaisiin oppijoihin. Opiskelija suunnit-telee koulutus- ja ohjaustapahtumia (esim.oppitunteja, luentoja, tiedotustilaisuuksia) erikohderyhmille.

Johdatus kääntämiseen Johdatus kääntämiseen Johdatus kääntämiseen Johdatus kääntämiseen Johdatus kääntämiseen (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. ymmärtää jo normaalitempoista

kasvokkain viittomista ja kykeneekeskusteluun yleisistä aihepiireistä

2. ymmärtää eron virallisen jaepävirallisen kielimuodon välillä

3. hallitsee perustiedot kääntämisestä,teksti- ja käännösstrategioista sekäkäännösprosessista

Sisältö:• ihmisen elämänkaaren kautta

uskonnon, historian jaluonnontieteiden perusviittomistoa

• työelämän, politiikan jayhteiskunnallisten palveluidenviittomakieli

• eri-ikäisten käyttämä kieli• kääntäminen eri aikakausina• kääntämisen eri teoriat• sidosteisuus, ydinlauseet sekä

teeman, reeman ja topiikki-kommentti rakenteidenhuomioiminen käännösprosessissa

• viittomakielen tekstityypitTehtävät:

a) viittomakielenkommunikatiivinentaito

b) tekstilingvistiikkaToteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinentyöskentely

Kääntämisen perusteet Kääntämisen perusteet Kääntämisen perusteet Kääntämisen perusteet Kääntämisen perusteet (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. hallitsee perustiedot eri tekstilajeista

ja niiden normeista2. ymmärtää ajan ja paikan sekä

tekstilajin asettamat vaatimukset3. lähdekielestä kohdekieleen

siirryttäessä4. osaa tuottaa eri tekstityypeistä

käännöksiä omalla äidinkielelläänSisältö:

• perehtymistä eri tekstilajeihin(mm. kaunokirjallisuus, eräätinstitutionaaliset tekstit)

• käännösten vertailu muista kielistäsuomeen tai suomesta muille kielille

• eri aikakausina tehtyjenkäännösten vertailu ja analyysi

Tehtävä:a) johdantoluennot

tekstilingvistiikasta ja erikäännösstrategioista

b) itsenäinen käännösprosessiToteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinentyöskentely

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

86

Johdatus tulkkaukseen Johdatus tulkkaukseen Johdatus tulkkaukseen Johdatus tulkkaukseen Johdatus tulkkaukseen (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. on tietoinen tulkkausprosessin

vaiheista ja ymmärtää tulkkeenmerkityksen sekä muistinrakenteen ja toiminnan

2. muodostaa kuvaa tulkkipalvelusta,tulkkipalvelun käyttäjistä sekäviittomakielentulkinammattikuvasta

3. omaksuu viittomakieltä arkipäivänasioimistilanteissa

4. harjaantuu vastaanottamaan javälittämään tietoa yksikielisesti

5. on tietoinen tulkkauksen lajeista,tulkkausmenetelmistä jatulkkaustekniikoista

6. ymmärtää alan terminologiaa jaymmärtää sanastustyön perusteet

7. ymmärtää tiedonhankinnanmerkityksen osanatulkkausprosessia sekä oppiikäyttämään käsiteanalyysiatyökalunaan

Sisältö:• tulkkipalvelu• tulkkausprosessin pääpiirteet• tulkkauksen lajit, menetelmät ja

tekniikat• konsekutiivitulkkauksen perusteet

teoriassa ja käytännössä• yksikieliset tulkkausharjoitukset• äänenkäytön/viittomisen tekniset

kysymykset ja ongelmatTehtävät:

a) tulkkauksen perusteetb) kirjoitustulkkausc) yksikielinen tiedon välittäminend) viittomakieli asioimistilanteissae) puhetekniikka

Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinentyöskentely

AsioimistulkkausAsioimistulkkausAsioimistulkkausAsioimistulkkausAsioimistulkkaus (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tiedostaa erilaiset

tulkkaustilanteiden rakenteet jaymmärtää tulkin osallisuuden javastuun vuorovaikutuksenonnistumisessa

2. tutustuu simultaanitulkkauksenperusteisiin ja harjaantuutoimimaan tulkkina arkipäivänasioimistilanteissa sekä lyhyissävaativan tason tilanteissa.

3. ymmärtää asioimistulkkauksiinvalmistautumisen merkityksenteematasolla sekä tilannetasolla

4. tuntee asioimistulkin asiakasryhmätja ymmärtää tulkin ammattikuvaasekä käyttäjien että tilanteidennäkökulmasta

5. on tietoinen kielitaidon jatulkkaustaidon eroista, lähdekielenvaikutuksesta kohdekieleen sekäkeinoista, joilla saavutetaanmahdollisimman oikeakielistäviittomakieltä/suomen kieltä senollessa kohdekielenä.

Sisältö:• asioimistulkkaus• asiakaspalvelu• erilaiset tulkkaustilanteet, kuten

dialogit, yleisötilaisuudet,puhelintulkkaus ja etätulkkaus

• yksisuuntaisetsimultaanitulkkaukset, lähdekielenäsekä viittomakieli että suomen kieli

• paritulkkaus ja tiimitulkkausTehtävät:

a) arkipäivän asioimistilanteetb) viittomakieli tulkkauksessac) suomen kieli tulkkauksessa

Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinentyöskentely tai työoppiminen

Etiikka ja tulkkaus Etiikka ja tulkkaus Etiikka ja tulkkaus Etiikka ja tulkkaus Etiikka ja tulkkaus (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. pohtii moraalin ja etiikan

peruskysymyksiä2. selkeyttää henkilökohtaista

arvomaailmaa3. ymmärtää viittomakielentulkin

ammattisäännöstön merkityksen jatiedostaa sen noudattamiseenliittyvät vaatimukset

4. kykenee ongelmanratkaisuuntulkkaustilanteissa

5. ymmärtää ihmisten erilaisettarkoitukset ja tavoitteet, ja osaakunnioittaa asiakkaan itsenäisyyttäV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

I

87

6. ymmärtää ammattitaitovaati-mukset tilanteissa, joissa lapsi(kuuro/kuuleva) on viittomakielen-tulkin asiakkaana on eri asiakas-ryhmiä

Sisältö:• moraalin ja etiikan

peruskysymykset• ammattisäännöstöt yleensä• tulkin etiikka ja ammattieettinen

säännöstö: tietoisuus sennoudattamiseen liittyvistävaatimuksista, henkilökohtaisenarvomaailman hahmottaminenammattietiikan valossa,ongelmanratkaisutaitotulkkaustilanteissa.

• tulkkauksen etiikka: etukäteenvalmistautumisen merkitys,tulkkaustilanteen hallitseminen,asiakkaiden kohtaamien, oikeanviestin välittyminen, asiasisällön jakielen rakenteiden vastaavuus,itsearviointi / vertaisarviointi,

• lapselle tulkkaus: lapsen kieli,vastuun ja tulkkaustilanteenhallinta, lapsen maailma

• eettinen reflektointiTehtävät: a) Yleinen etiikka b) Tulkin etiikka c) Tulkkauksen etiikka d) Lapselle tulkkausToteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinentyöskentely

Käännöskielten l ingvistiset erotKäännöskielten l ingvistiset erotKäännöskielten l ingvistiset erotKäännöskielten l ingvistiset erotKäännöskielten l ingvistiset erot(5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. perehtyy typologisesti toisistaan

poikkeavien kielten analyysiinkielen eri tasoilla

2. on tietoinen kielellisten ja ei-kielellisten merkitysten siirtämisenproblematiikasta kielestä jamoodista toiseen

3. tuntee käsitteiden välisten suhte-iden ja käsitejärjestelmien erot erikielten välillä

4. perehtyy lukuvuoden erityis-teemaan kääntämisen kannalta

puhutuissa ja/tai viitotuissa kielissäSisältö:

• Kolmen eri puhutun kielen äänne-,muoto- ja lauseopin kontrastiivistavertailua suomeen ja viittoma-kieleen (esim. arabia, vietnam,inuit)

• kieli kulttuurissa ja moodissa:tekstin rakentumisen ja tekstilajientarkastelua kahdessa puhutussakielessä ja viittomakielessä (esim.suomi-italia; suomalainen viittoma-kieli)

• monikielinen sanasto- ja termityö(esimerkkinä Valtioneuvosto-sanasto tai muu vastaava sanasto)

• Lukuvuoden teemaan liittyvätjohdantoluennot

• Sanastotyönäyte suomalaiselleviittomakielelle lukuvuoden teemantai yksi- tai monikielisistä sanas-toista (esim. sosiaali- ja terveyden-huollon sanastot, hallinnon jakoulutusalojen sanastot jne.)

Tehtävät:a) lähde- ja kohdekielten äänne-,

muoto- ja lauseopilliset erotkäännösprosessissa

b) sanastolliset, semanttiset jakulttuuriset erot käännöskieltenvälillä

c) perehtyy monikielisen sanastotyönperusteisiin

d) lukuvuoden eritysteemaToteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinentyöskentely ja projektioppiminen

Viittomakielentulkin ammattikuvaViittomakielentulkin ammattikuvaViittomakielentulkin ammattikuvaViittomakielentulkin ammattikuvaViittomakielentulkin ammattikuva(5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. saa teoreettista tietoa asioimis-

tulkkauksesta ja osaa soveltaateoriatietoa erilaisissa tulkkausti-lanteissa

2. syventää tietoaan asioimistulkintyöelämästä ja tulkinkäyttäjä-ryhmistä

3. hahmottaa ihmisen elämänkaareneri vaiheet

4. on tietoinen viittomakielisten jakuulo- ja kuulonäkövammaisten V

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

I

88

asiakkaiden elämänkaareenkuuluvista asiantuntijaverkostoista

5. muodostaa henkilökohtaistaammatti-identiteettiään elämän-kaariteorioiden pohjalta ja hänellemuodostuu kokonaiskäsitysasioimistulkin ammattikuvasta jaammattiverkostosta

6. ymmärtää asioimistulkkauksenmerkityksen eri elämänkaari-vaiheissa sekä yksilötasolla,tilannetasolla että yhteiskunnal-lisella tasolla

Sisältö:• asioimistulkkauksen teoreettinen

tieto• teorian soveltaminen erilaisissa

tulkkaustilanteissa• asioimistulkin työelämäverkosto• tulkin ammatillinen asema

Suomessa• eri tulkinkäyttäjäryhmät• viittomakielentulkin

ammattiverkosto javiittomakielialanasiantuntijaverkosto kuuron,kuuroutuneen tai kuurosokeanihmisen elämänkaaren pohjalta

• asiakkaan elämänkaari P OKL 111Tehtävät:

a) asioimistulkkauksen teoriaab) ammatti-identiteetin kehittyminenc) viittomakielentulkin

ammattiverkostoToteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinenoppiminen, projektioppiminen

Asioimistulkkaus Suomessa Asioimistulkkaus Suomessa Asioimistulkkaus Suomessa Asioimistulkkaus Suomessa Asioimistulkkaus Suomessa (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tuntee viittomakielentulkin

ammatissa toimimisenammatillisuuden perusteet

2. tietää suomalaisen yhteiskunnanrakenteet, sosiaalipolitiikan,työvoimapolitiikan,työlainsäädännön jaammattiyhdistystoiminnanpääpiirteissään

3. tuntee työelämäntoimintaperiaatteet ja työelämänlainsäädännön

4. tunnistaa viittomakielialan tärkeätverkostot yhteiskunnassa, kutenSTM ja Stakesin jaosaamiskeskukset sekä niidenmerkityksen tulkkipalvelunkehittämisfoorumeina

5. tuntee viittomakielen ja puhuttujenkielten tulkkipalveluun liittyvänlainsäädännön

6. tietää puhuttujen kieltentulkkipalvelujen toimintaperi-aatteet ja toteutustavat

7. tietää puhevammaistentulkkipalvelun toimintaperiaatteetja toteutustavat

8. on tietoinen asioimistulkkauksentulevaisuuden kehityssuuntauksistaeri foorumeilla

Sisältö:• poliisi ja oikeus• asioimistulkkauksen muodot

Suomessa• asioimistulkkaus ja lainsäädäntö• asioimistulkkien työnkuva

Tehtävät:a) työoppiminenb) raporttic) työoppimisseminaari

Toteutustapa: työoppiminen

Vi i t tomakielentulkkipalvelujenVi i t tomakielentulkkipalvelujenVi i t tomakielentulkkipalvelujenVi i t tomakielentulkkipalvelujenVi i t tomakielentulkkipalvelujentoteuttaminentoteuttaminentoteuttaminentoteuttaminentoteuttaminen (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tekee havaintoja työelämässä ja luo

samalla henkilökohtaistaarvokäsitystä tulkinammattiosaamisesta

2. tuntee viittomakielen ammatissatoimimisen ja ammatillisuudenperusteet työelämässä

3. tietää tulkkipalvelujen taustallaolevat lainsäädännöt

4. tuntee tulkkipalveluprosessintulkkipalvelun hakemisestatulkkauksen toimeksiantoon

5. rakentaa kuvaa organisaatiossatoimivan tulkin työstä

6. tietää, miten tulkkipalvelutjärjestetään, tuotetaan jatoteutetaan

7. ymmärtää tulkkipalvelujenVII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

89

toteuttamistapojen taustalla olevattekijät alueellisista näkökohdistakäsin

8. on tietoinen tulkkipalvelunvaltakunnallisista ja alueellisistatoimijoista, joiden tehtävänä onkehittää tulkkipalvelua ja tulkkientyöelämää.

9. kykenee esiintymäänasiantuntijaroolissatulkkipalveluihin liittyen

Sisältö:• tulkkipalvelua toteuttavien tahojen

toiminta• organisaatio ja työyhteisö

toimistotyössä ja asiakastyössä• tulkin monipuolinen työ

Tehtävät:a) työoppiminena) raporttib) työoppimisseminaari

Toteutustapa: työoppiminen, opiskelijalähettää taitonäytteen ja raportin myöstyövalmentajalleen.

Tulkkaus yleisötilanteissa 1 Tulkkaus yleisötilanteissa 1 Tulkkaus yleisötilanteissa 1 Tulkkaus yleisötilanteissa 1 Tulkkaus yleisötilanteissa 1 (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tunnistaa erilaisten suurien

yleisötilanteiden toiminnallisetrakenteet

2. ymmärtää tulkkauksenmerkityksen osanapalvelukokonaisuutta

3. tuntee pari- ja tiimityöskentelynperiaatteet sekäviittomakielentulkkauksen ettäpuhuttujen kielten tulkkauksenosalta

4. osaa soveltaa pari- jatiimityöskentelyn periaatteitajoustavasti

5. tuntee useita tiedonhankinnanmenetelmiä ja osaa soveltaa niitäitsenäisesti

6. osoittaa ammatillisenkehittymisensä tulkkauksen osa-alueella

Sisältö:• tulkkaustilanteen rakenne• tulkkaustilanteen toimintatavat• ennakkovalmistautuminen

• parityö• tiimityö• yhteistyö puhuttujen kielten

tulkkien kanssaTehtävät:

a) tulkkaustilanteetb) tulkkaustekniikatc) väliportfolio

Toteutustapa: kontaktiopetus,projektioppiminen, itsenäinen työskentely

Opiskelutulkkaus Opiskelutulkkaus Opiskelutulkkaus Opiskelutulkkaus Opiskelutulkkaus (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. on tietoinen oppilaitoksesta

työyhteisönä sekä tulkin roolistasiellä

2. tiedostaa tulkkauksen vaatimuksetryhmätilanteissa eri koulutusaloilla

3. tuntee luentotulkkauksen tekniikat,kuten paritulkkauksen

4. hallitsee ennakkoonvalmistautumisen taidot

5. ymmärtää käsitteiden jamerkitysten välittämisenkäännösprosessin kannalta

6. osaa hyödyntää tekstinsyvärakenteen analyysiakäännösprosessissaan

7. perehtyy opiskelutulkkaukseenteoreettisesti sekätulkkaustekniikoiden ettätyöyhteisön näkökulmista

8. ymmärtää tiedottamisenmerkityksen

9. on tietoinen integraation jainkluusion filosofioista

10. hahmottaa opettajan työtä koulunarjessa

11. ymmärtää erilaisten oppijoidentarpeet ja valmiudet oppia

Sisältö:• toimintamallit: peruskoulu, toinen

aste, korkeakoulut• opiskelutulkkaus työsuhteena,

oppilaitos työyhteisönä,• opiskelutulkkauksen organisointi• paritulkkaustekniikka oppitunneilla• eri koulutusalojen terminologiaa• opetus/opiskelu tulkin välityksellä• integroitu opetus, P OKL 125• opettajan työ, P OKL 194 OH 1a V

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

I

90

Tehtävät:a) Opiskelutulkkausb) Integroitu opetusc) Oppilaitos tulkin työympäristönä

Toteutustapa: kontaktiopetus ja essee, jonkavoi sitoa myös työoppimisjaksoon

Opiskelutulkin työelämä Opiskelutulkin työelämä Opiskelutulkin työelämä Opiskelutulkin työelämä Opiskelutulkin työelämä (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. harjaantuu tarkastelemaan koulun

toimintakulttuuria ja senkehittämistarpeita

2. ymmärtää opettajuutta jakasvattajuutta

3. perehtyy opiskelutulkin työhön jatyöyhteisöön sekä opiskelutulkintyösuhteen ehtoihin

4. harjoittelee tulkkausta5. sisäistää opiskelutulkin eri

työskentelytapoja ja tekniikoita6. perehtyy viittomakielisen

opiskelijan integroitumiseennormaaliopetuksessa erikoulutustasoilla

7. saa palautetta oppilaitoksentyövalmentajalta

8. reflektoi tapahtumia jälkikäteen jarakentaa omaa ammattitaitoaanopiskelutulkkauksen näkökulmasta

Sisältö:• teoreettinen orientoituminen• työpaikan työtehtäviin

osallistuminen• opetusharjoittelu – tiedottaminen

tulkin työnä P OKL 194 OH 1b (1ov)

• työyhteisön näkökulma P OKL115

Tehtävät:a) työoppiminenb) verkkokeskusteluc) työoppimisseminaarid) raportointi

Toteutustapa: työoppiminen

Tulkkaus yleisötilanteissa 2Tulkkaus yleisötilanteissa 2Tulkkaus yleisötilanteissa 2Tulkkaus yleisötilanteissa 2Tulkkaus yleisötilanteissa 2* (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tiedostaa esittävän taiteen

tulkkauksen,

jumalanpalvelustulkkauksen jakongressi-tulkkauksentaitovaatimukset

2. soveltaa teoreettista tietoaanhavaintoihinsa

Sisältö:• lukupuhunta tulkkauksessa• kiinteät käännökset osana

tulkkausta• tulkin rooli osana isompaa

tapahtumaa• tulkkauksen tuottaminen

yleisötilanteessa• kääntämisen validiteetin arviointi

Tehtäväta) hengelliset tilaisuudetb) esittävä taidec) yleisluennotd) englanti 0,5 ov

Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinentyöskentely

VähemmistörVähemmistörVähemmistörVähemmistörVähemmistör yhmienyhmienyhmienyhmienyhmienkulttuuritoiminta * kulttuuritoiminta * kulttuuritoiminta * kulttuuritoiminta * kulttuuritoiminta * (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. ymmärtää etnisten tai muiden

vähemmistöryhmienkulttuuritoiminnan käytännöntoimintamahdollisuuksia javaikuttavuutta.

2. tutustuu valitsemansavähemmistöryhmän kulttuurin sekätoiminta- ja ilmaisutapoihinosallistumalla ryhmän kulttuuriseentoimintaan.

3. kartoittaa ryhmäntoimintaedellytyksiä ja tavoitteita.

4. tutkii ryhmän kulttuuritoiminnanvaikuttavuutta sekävähemmistöryhmän sisällä ettäsuhteessa valtaväestöön.

Sisältö:• opiskelijoiden valitsemat

vähemmistöryhmät• ryhmän toiminta- ja

ilmaisutapoihin osallistuminenTehtävät:

a) vähemmistöryhmätb) projektioppiminenc) raporttiV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

I

91

Toteutustapa: kontaktiopetus japrojektioppimienn

Tulkkaus yleisötilanteissa 3* Tulkkaus yleisötilanteissa 3* Tulkkaus yleisötilanteissa 3* Tulkkaus yleisötilanteissa 3* Tulkkaus yleisötilanteissa 3* (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tiedostaa esittävän taiteen

tulkkauksen,jumalanpalvelustulkkauksen jakongressitulkkauksentaitovaatimukset

2. soveltaa teoreettista tietoaanhavaintoihinsa käytännöntilanteessa

3. harjoittelee tulkkausta autenttisissatilanteissa

Sisältö:• lukupuhunta tulkkauksessa• kiinteät käännökset osana tulkkausta• tulkin rooli osana isompaa

tapahtumaa• tulkkauksen tuottaminen

yleisötilanteessa· kääntämisen validiteetin arviointi

Tehtävät: a) työoppiminen b) raportti c) seminaariToteutustapa: työoppiminen

Yhteiskunta ja tulkkaus*Yhteiskunta ja tulkkaus*Yhteiskunta ja tulkkaus*Yhteiskunta ja tulkkaus*Yhteiskunta ja tulkkaus* (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tutustuu eri yhteiskunnan

instituutioihin2. perehtyy organisaatioiden

palveluihin viittomakielisenasiakkaan näkökulmasta

3. hahmottaa, tutkii ja nostaa esiintulkkipalveluun sisältyvännäkymättömän yhteiskunnallisenpalvelun

Sisältö:• organisaatioon perehtyminen• tiedottamista tulkkipalveluista

organisaation sisällä• tiedottamista organisaatiosta

viittomakielisille• kuuron asiakkaan kohtaamisen

opastusta• teemapäivien järjestämistä

• tulkkipalveluhakemus ennentulkkipalvelun myöntämistä

• sosiaalitoimistonvammaispalveluyksiköntyötehtävät

• työvoimatoimistonkuntoutusyksikön työntekijä

• erityisryhmien työllistäminen• seurakunnan ja vammaisten diakoni

/ kuurojen työntekijän työkuva jarooli viittomakielisen ihmisenelämässä

Tehtävät:a) työoppiminenb) raporttic) seminaari

Toteutustapa: työoppiminen

Kuurosokeat ja kuuroutuneet*Kuurosokeat ja kuuroutuneet*Kuurosokeat ja kuuroutuneet*Kuurosokeat ja kuuroutuneet*Kuurosokeat ja kuuroutuneet*(5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. saa perustietämyksen kuulosta ja

näöstä ja niiden vaikutuksistayksilön toimintakykyyn

2. tunnistaa kuurosokeiden,kuuroutuneiden ja huonokuuloistenyksilölliset tarpeet jatoimintamahdollisuudetyhteiskunnassa

3. tietää kuurosokeiden sekäkuuroutuneiden ja huonokuuloistenkommunikaatiomenetelmät jakykenee kommunikoimaanarkipäivän tilanteissa kyseisillämenetelmillä

4. tuntee kuurosokeiden jakuuroutuneiden apuvälineet japalvelut

5. osaa opastamisen perustekniikat jatietää ympäristön kuvailuntekniikoista

6. omaa kokonaiskuvankuurosokeiden sekä kuuroutuneidenja huonokuuloisten yhteisöstä jajärjestötoiminnasta

Sisältö:• kuulo ja näkö lääketieteellisestä

näkökulmasta• kuurosokeat ja kuuroutuneet

erityisryhmänä

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

92

• kuurosokeiden ja kuuroutuneidenapuvälineet ja palvelut

• kuurosokeidenkommunikaatiomenetelmät

• kuuroutuneiden ja huonokuuloistenkommunikaatiomenetelmät

Tehtävät:a) kuulo ja näköb) kuurosokeiden kommunikaatioc) opastus ja kuvailud) kuuroutuneiden ja huonokuuloisten kommunikaatioe) kuuroutunut ja sisäkorvaistute

Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinentyöskentely

Opetuksen suunnittelu * Opetuksen suunnittelu * Opetuksen suunnittelu * Opetuksen suunnittelu * Opetuksen suunnittelu * (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. tietää miten opetussuunnitelma

ohjaa toimintaa2. ymmärtää erilaisia oppijoita ja

oppimisstrategioita.3. kykenee tuottamaan opetus- ja

tuntisuunnitelmia koulutus- jaohjaustapahtumiin erilaiset oppijathuomioon ottaen.

4. osaa käyttää ja soveltaa erilaisiaopetusmenetelmiä.

Sisältö:• oppiminen ja oppimiskäsitykset P

OKL 124• erilaiset oppijat ja

oppimisstrategiat• aikuiskoulutuksen suunnittelu ja

toteutus AIKY 03Tehtävät:

a) opetus-oppimisprosessib) erilaiset oppijatc) aktivoivat opetusmenetelmätd) oppimispäiväkirja

Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinentyöskentely ja työoppiminen

Kuurosokeiden ja kuuroutuneidenKuurosokeiden ja kuuroutuneidenKuurosokeiden ja kuuroutuneidenKuurosokeiden ja kuuroutuneidenKuurosokeiden ja kuuroutuneidenkommunikaatio*kommunikaatio*kommunikaatio*kommunikaatio*kommunikaatio* (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. on taidoiltaan ja tiedoiltaan kypsä

kommunikoimaan kuurosokeiden,kuuroutuneiden ja huonokuuloisten

kanssa erilaisillatulkkausmenetelmillä erilaisissatoimintaympäristöissä

2. ymmärtää tulkkipalvelunmerkityksen kuurosokean,kuuroutuneen ja huonokuuloisenhenkilön elämässä toiminnallisellatasolla sekä yhteiskunnallisellatasolla

3. ymmärtää kuurosokeiden jakuuroutuneiden ryhmät kielellisestija kulttuurisesti erilaisina ryhminä

4. ymmärtää kuurosokean/kuuroutuneen yksilönkiinnittymisen lähtökohdatkuurosokeiden/kuuroutuneidenyhteisöön ja tiedostaa yhteisön jasen jäsenten väliset suhteet.

Sisältö:• työskentely erilaisten

kuurosokeiden, kuuroutuneiden jahuonokuuloisten asiakkaiden kanssa

• osallistuminen työpaikan /työyhteisön työtehtäviin tiiviissävuorovaikutuksessa asiakkaidenkanssa

Tehtävät:a) työoppiminenb) raporttic) seminaari

Toteutustapa: työoppiminen

Opettajuus*Opettajuus*Opettajuus*Opettajuus*Opettajuus* (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. saa valmiuksia opettajan

identiteetin rakentamiseen jaoppimisen ohjaamisen erilaisiinnäkökulmiin

2. orientoituu oppimisen ohjaajanatoimimiseen koulutuksensuunnitteluun, toteutukseen jaarviointiin

3. perehtyy lapsilähtöiseenoppimiskäsitykseen

4. osaa realistisesti itsearvioidaopettajaksi kasvuaan jatulevaisuuttaan opettajana

Sisältö:• viittomakielialan yhdistys- ja

kuntoutustoiminta• opettajan identiteetinV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

I

93

rakentaminen P OKL 117• opetusharjoittelu P OKL 194 (1

ov) ja harjoittelun purkuseminaari• opetusmateriaalit ja niiden

soveltava käyttö• opettajuuden lähtökohdat varhais-

ja alkukasvatuksessa P OKL 122Tehtävät:

a) opettajuuteen kasvaminenb) käytännön harjoittelut leireillä

yms.c) artikkelid) oppimispäiväkirjae) opettajan portfolio

Toteutustapa: Työoppiminen, itsenäinentyöskentely

Tulkin professionaalisuus Tulkin professionaalisuus Tulkin professionaalisuus Tulkin professionaalisuus Tulkin professionaalisuus (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. arvioi tulkkaustaitoaan suhteessa

ammattitulkkiin ja työelämänhaasteisiin

2. tutustuu yhteiskunnanmuutosrakenteisiin ja soveltavaantietoa viittomakielentulkinammattitaitovaatimuksiin

3. luo kehittämisideoitaviittomakielentulkin toimenkuvaan

4. peilaa ja uudelleen muokkaa toisenalan tietoa viittomakielentulkinammattiosaamiseen

5. hahmottaa eron tulkkityöntekijänä ja tulkkiasiantuntijana ammattiroolienvälillä

6. sisäistää viittomakielialanasiantuntijuuden osanayhteiskunnan kokonaisuutta

7. hahmottaa sekä kehittämis- ettävaikuttamismahdollisuudet osanaviittomakielentulkin työtä

Sisältö:• asiantuntijuus• asiantuntijan ammatti• monitieteellisyys osana

viittomakielentulkin ammattia• asiantuntijaseminaari• tulkkaustaidon arviointi

Tehtävät:a) tulkkaustaitob) asiantuntijuus

c) puheenvuoro loppuseminaarissad) asiantuntija-artikkelin

kirjoittaminenToteuttamistapa: kontaktiopetus jaitsenäinen työskentely

OPINNÄYTETYÖ JA SIIHENLIITTYVÄT OPINNOT 20 ov

Opinnäytetyössä opiskelija osoittaatieteellisen tutkimuksen periaatteiden jamenetelmien hallintaa sekä oman toimialantutkimustradition tuntemusta ja pystyyosoittamaan asiantuntijuutensa valitsemallaansuuntautumisalueella. Hän osaa arvioida sekäomaa tutkimuksellista lähestymistapaansaaiheeseen että vaihtoehtoisia näkökulmia.Parhaimmillaan opinnäytetyössä luodaanuusia teoreettisia ratkaisuja ja käsitteitä ja sentulokset ovat siirrettävissä suoraanviittomakielentulkin ammattikäytäntöön.Kokonaisuus jakaantuu tutkimusmenetelmienopiskeluun ja opinnäytetyön tekemiseen.

Tutkimusmenetelmät 1 Tutkimusmenetelmät 1 Tutkimusmenetelmät 1 Tutkimusmenetelmät 1 Tutkimusmenetelmät 1 (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. orientoituu opinnäytetyöhön osana

ammatillista kehittymistään2. tietää tutkimuksen teon

perusperiaatteet3. perehtyy opinnäytetyön

tarkoitukseen ja sille asetettuihinvaatimuksiin

4. tutustuu kielitieteen teorioihin jakielen tutkimukseen

5. orientoituu opinnäytetyönsätekemiseen

6. vahvistaa valmiuksia tieteellistenperiaatteiden mukaisten raporttien,selvitysten ja tutkielmienlaatimiseen

Sisältö:• tutkimuksen aiheen valinta ja

tutkimuksen eteneminen• tutkimuksen etiikka• tieteellinen viestintä• kielitieteen teoriat ja tutkimuksen

perusteet

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

94

Tehtävät:a) yleisen tutkimuksen perusteetb) tutkimusmenetelmätc) opinnäytetyön ideapaperid) tieteellisen viestinnän perusteete) kielitieteellinen tutkimus

Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinentyöskentely

Tutkimusmenetelmät 2Tutkimusmenetelmät 2Tutkimusmenetelmät 2Tutkimusmenetelmät 2Tutkimusmenetelmät 2 (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. syventää tutkimuksen tekemisen

taitoja viittomakielialaansuuntautuen

2. saa aineksia kvantitatiivisentutkimuksen toteuttamiseen

3. näkee eron perustutkimuksen jasoveltavan tutkimuksen välillä

4. perehtyy opinnäytetyönsälähtökohtiin niin, että pystyyperustelemaan opinnäytetyönsävalintoja ja arvioimaan muidentekemiä suunnitelmia

Sisältö:• tutkimuksen etenemisen

konkretisointi• excel -taulukkolaskentaohjelma• tilastomatemaattiset käsitteet ja

niiden käyttö tutkimuksessa• soveltava kielen tutkimus,

tulkkauksen ja kääntämisentutkimus

• eri tieteenalojen viittomakieleenliittyvä tutkimus

Tehtävät:a) tutkimussuunnitelmab) tilastomatematiikan perusteetc) excel –taulukkolaskentad) soveltava kielen tutkimuse) muu viittomakielialan tutkimus,

ruotsiksi 1 ovToteutustapa: kontaktiopetus, seminaari-työskentely ja itsenäinen työskentely

Opinnäytetyö 1 Opinnäytetyö 1 Opinnäytetyö 1 Opinnäytetyö 1 Opinnäytetyö 1 (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. osoittaa kykenevänsä itsenäiseen

tiedonhankintaan, tiedonkriittiseen arviointiin ja oman

toimialansa tiedon kartuttamiseen2. harjoittelee selkeää viestintää ja

analyyttistä keskusteluaammattialansa aihealueista

Sisältö:• opinnäytetyön aihealueen

aiempaan materiaaliin ja tietoontutustuminen

• opinnäytetyön teoreettisenosuuden tai projektin taustojen tms.työstäminen

Tehtävät:a) tutkimuksen teoreettinen osuusb) tutkimusseminaari

Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinentyöskentely ohjausta hyväksikäyttäen;seminaarityöskentely on osa ohjaustyös-kentelyä

Opinnäytetyö 2Opinnäytetyö 2Opinnäytetyö 2Opinnäytetyö 2Opinnäytetyö 2 (5 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. osoittaa ammatillisen

asiantuntijuutensa kehittymisen2. vahvistaa ammatillisiin asioihin

liittyviä viestintätaitojaanSisältö:

• opinnäytetyö• posteriesitelmä ja posterin teko

Tehtävät:a) opinnäytetyöb) posteritilaisuusc) tutkimusseminaarid) kypsyysnäytee) englanti 0,5 ov

Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinentyöskentely ohjausta hyväksikäyttäen;seminaarityöskentely on osa ohjaustyösken-telyä

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT10 ov

Vapaasti valittavia opintoja on mahdollistavalita oman oppilaitoksen tarjonnasta, omankoulutusohjelman tarjonnasta, kokoHUMAKin tarjonnasta ja muiden korkeakou-lujen tarjonnasta. Vapaasti valittavilla opinn-oilla opiskelija voi vahvistaa osaamistaanV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

IV

IITT

OM

AK

IELE

NTU

LKK

I

95

valitsemassaan ammatillisessa suuntautumises-sa tai hankkia uusia näkökulmia itselleenaikaisemmin vierailta alueilta.

Viittomakielentulkkikoulutuksen koulutus-yksiköissä tarjolla olevia vapaasti valittaviaopintoja:

Johdatus opettajuuteen Johdatus opettajuuteen Johdatus opettajuuteen Johdatus opettajuuteen Johdatus opettajuuteen (3 ov)

sisältää: P OKL 116Kasvatustieteen kirjallisuusopinnot

P OKL 121Johdatus opettajan pedagogisiin opintoihin

P OKL 123Kulttuurien välinen kasvatus

Kul t tuur ikasvatusKul t tuur ikasvatusKul t tuur ikasvatusKul t tuur ikasvatusKul t tuur ikasvatusHumakin koulutusohjelmien rajat ylittäväkulttuurikasvatuksen suuntautumisopinnot

Kulttuurisen identiteetin rakentu-Kulttuurisen identiteetin rakentu-Kulttuurisen identiteetin rakentu-Kulttuurisen identiteetin rakentu-Kulttuurisen identiteetin rakentu-minen minen minen minen minen (5 ov )

Opetuspaikka: Kauniainen ja KorpilahtiToteutusajankohta: jakso 5

Osall isuus ja yhteisöl l isyys kulttuu-Osall isuus ja yhteisöl l isyys kulttuu-Osall isuus ja yhteisöl l isyys kulttuu-Osall isuus ja yhteisöl l isyys kulttuu-Osall isuus ja yhteisöl l isyys kulttuu-risissa konteksteissa risissa konteksteissa risissa konteksteissa risissa konteksteissa risissa konteksteissa (5 ov)

Opetuspaikka: JoensuuToteutusajankohta: jakso 7Toteutusajankohta: jakso 7Toteutusajankohta: jakso 7Toteutusajankohta: jakso 7Toteutusajankohta: jakso 7

Kasvatuksell isen kulttuuritapahtu-Kasvatuksell isen kulttuuritapahtu-Kasvatuksell isen kulttuuritapahtu-Kasvatuksell isen kulttuuritapahtu-Kasvatuksell isen kulttuuritapahtu-man tuottaminen man tuottaminen man tuottaminen man tuottaminen man tuottaminen (5 ov)(5 ov)(5 ov)(5 ov)(5 ov)

Opetuspaikka: Kauniainen ja KorpilahtiToteutusajankohta: jakso 8

AMMATILLINENSUUNTAUTUMINEN

20 ov

Opiskelija valitsee yhden suuntautumisalueenseuraavista neljästä vaihtoehdosta:viittomakieli, kääntäminen ja/tai tulkkaus,

kuurosokeiden ja/tai kuuroutuneiden tulkkaus,pedagogiset suuntautumisopinnotjokaiseen sisältyy neljä teemaa:

1) suuntautumisen teoria2) suuntautuminen työelämässä3) suuntautumiseen liittyvä projekti

tai hanke4) suuntautumisen käyttöteoria

suhteessa viittomakielentulkinammattikuvaan

SUUNTAUTUMISIA EDELTÄVÄT OPINNOT(100 ov):

60 ov ammatillisia opintoja + 30 ov ammatti-kieltenopintoja + 10 ov muita opintoja.

Ehdon täytettyään opiskelija voi aloittaaviittomakielen tai tulkkauksen ja/tai kääntä-misen suuntautumisopintonsa.Kuurosokeiden ja kuuroutuneiden tulkkauksensekä pedagogisten suuntautumisopintojenmuut edeltävät opinnot määritellään ko.suuntautumisopintojen kohdalla.

VIITTOMAKIELEN SUUNTAUTUMISOPINNOT(20 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. syventää kielen lingvististä

tietämystään2. laajentaa viittomakielisen yhteisön

ja kulttuurin tuntemustaan.3. harjoittaa aktiivisesti

viittomakielen taitoaanosallistumalla viittomakielisenyhteisön toimintaan yhtäjaksoisellapidemmällä aikavälillä.

4. laajentaa ja soveltaa lingvististätietouttaan viittomakielestä.

5. osoittaa asiantuntijuutensaviittomakielentulkin –ammatissapäättöportfoliossaan

Sisältö ja toteutustapa:Opiskelija toteuttaa viittomakielensuuntautumisopinnot haluamallaan, hops-ohjaajansa kanssa sopimalla tavalla.Tiedonhankinta voi tapahtua osallistumallaalan seminaareihin, asiantuntijoidenluentoihin sekä perehtymällä kansainvälisiintutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Opiskelija voisyventää tietojaan myös pienimuotoistentutkimusten kautta.

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

96

KÄÄNTÄMISEN JA/TAI TULKKAUKSENSUUNTAUTUMISOPINNOT (20 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. syventää tulkkauksen /

kääntämisen teoreettista tietoa2. syventää osaamistaan

työoppimisessa soveltamallateoriaa alan työtehtävissä

3. syventää ymmärrystääntulkkauksen / kääntämisenasemasta yhteiskunnassa

4. hankkii valmiuksia työelämänkehittämiseen

5. luo henkilökohtaiseenammatilliseen profiiliinsa sopivaakäyttöteoriaa

6. osoittaa asiantuntijuutensaviittomakielentulkin –ammatissapäättöportfoliossaan

Sisältö ja toteutustapa:Opiskelija toteuttaa kääntämisen ja tulk-kauksen suuntautumisopinnot haluamallaan,hops-ohjaajansa kanssa sopimalla tavalla.Esimerkkejä vaihtoehdoista: kaunokirjalli-suuden tai asiatekstien kääntäminen,kulttuuri-, kongressi- tai oikeustulkkaus.Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinentyöskentely

KUUROSOKEIDEN JA/TAI KUUROUTUNEIDENTULKKAUKSEN SUUNTAUTUMISOPINNOT

(20 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. syventää kuurosokeille/

kuuroutuneille tulkkauksenteoreettista tietoa hankkimallatietoa uusimmista tutkimuksista jakäytänteistä

2. syventää osaamistaantyöoppimisessa soveltamallateoriaa alan monipuolisissatyötehtävissä

3. syventää ymmärrystäänkuurosokeille/kuuroutuneilletulkkauksen merkityksestäyksilötasolla, yhteisötasolla jayhteiskunnallisella tasolla

4. on tietoinen ajankohtaisistakuurosokeiden/kuuroutuneidentulkkipalveluun liittyvistähankkeista ja projekteista sekä

hankkii itselleen valmiuksia jataitoja kehittää alan tulkkipalveluaja tulkkausta

5. luo henkilökohtaiseenammatilliseen profiilinsa sopivaakäyttöteoriaa

6. osoittaa asiantuntijuutensaviittomakielentulkin –ammatissapäättöportfoliossaan

Sisältö ja toteutustapa:Opiskelija toteuttaa kuurosokeille/kuuroutu-neille tulkkauksen suuntautumisopintonsahaluamallaan, hops-ohjaajansa kanssasopimalla tavalla.

PEDAGOGISET SUUNTAUTUMISOPINNOT(20 ov)

Tavoitteet: Opiskelija1. perehtyy oppimisen

peruskäsitteisiin, erilaisiinkielenopetusmenetelmiin jamateriaaleihin sekä erilaisiinoppimistilanteisiin.

2. soveltaa tietojaan käytäntöönerilaisissa opetustilanteissa.

3. osaa opettaa viittomakieltävieraana kielenä

4. saa perustiedotviittomakommunikaatioonohjaamisesta

5. osoittaa asiantuntijuutensaviittomakielentulkin –ammatissapäättöportfoliossaan

Sisältö ja toteutustapa: Opiskelijatoteuttaa pedagogiset suuntautumisopinnothops-ohjaajansa kanssa sopimalla tavalla.Sovittu tapa voi täysin erota valmiiksisuunnitelluista suuntautumisteemoista.

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

97

VIITTOM

AKIELEN

TULKIN KO

ULUTUSOH

JELMA

N TEEM

AKA

RTTALUKUVUO

DELLE 2004 - 2005

V I I T TOMAKIELENTULKKIV I I TTOMAKIELENTULKKIV I I TTOMAKIELENTULKKIV I I TTOMAKIELENTULKKIV I I TTOMAKIELENTULKKI

98

JAKSOT

Jakso 1

Jakso 2

Jakso 3

Jakso 4

1) Orientoituminen amk opintoihin2) Viittomakielialaan tutustuminen3) Vapaasti valittavia opintoja4) Yhteiskunta ja tulkkaus / Kuurosokeiden ja kuuroutuneiden kommunikaatio / Opettajuus / Suuntautumiseen liittyvä projekti / Suuntautuminen työelämässä

1) Viittomakielinen yhteisö2) Viittomakieli työkieleksi3) Viittomakielen tulkkipalvelujen toteuttaminen4) Suuntautumisen teoria / Opinnäytetyö 2

1) Orientoituminen viittomakielen- tulkin työkieliin2) Johdatus tulkkaukseen3) Tutkimusmenetelmät 24) Suuntautumiseen liittyvä projekti / Suuntautuminen työelämässä / Opinnäytetyö 2

1) Viittomakielentulkin työkielet 12) Asioimistulkkaus3) Tulkkaus yleisötilanteissa 1 / Erityisalojen tulkkaus / Opettajuus4) Tulkkaus yleisötilanteissa 1 / Suuntautumisen käyttöteoria

1) Orientoituminen amk opintoihin2) Viittomakielialaan tutustuminen3) Vapaasti valittavia opintoja4) Yhteiskunta ja tulkkaus / Kuurosokeiden ja kuuroutuneiden kommunikaatio / Opettajuus / Suuntautumiseen liittyvä projekti / Suuntautuminen työelämässä

1) Viittomakielinen yhteisö2) Viittomakieli työkieleksi3) Viittomakielen tulkkipalvelujen toteuttaminen / Tutkimusmenetelmät 24) Suuntautumisen teoria / Opinnäytetyö 2

1) Orientoituminen viittomakielen- tulkin työkieliin2) Johdatus tulkkaukseen3) Tulkkaus yleisötilanteissa 1 / Viittomakielen tulkkipalvelujen toteuttaminen /4) Tulkkaus yleisötilanteissa 1 / Suuntautumiseen liittyvä projekti / Suuntautuminen työelämässä

1) Viittomakielentulkin työkielet 12) Asioimistulkkaus3) Opiskelutulkkaus4) Suuntautumiseen liittyvä projekti / Suuntautuminen työelämässä / Opinnäytetyö 2 / Suuntautumisen käyttöteoria

HELSINGIN KOULUTUSYKSIKKÖ KUOPION KOULUTUSYKSIKKÖ

VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA 2004 - 2005

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

99

1) Viittomakielentulkin työkielet 22) Etiikka ja tulkkaus3) Opiskelutulkkaus4) Suuntautumiseen liittyvä projekti / Suuntautuminen työelämässä / Opinnäytetyö 2 /

1) Johdatus kääntämiseen2) Käännöskielten lingvistiset erot3) Opiskelutulkin työelämä / Opetuksen suunnittelu / Kulttuurikasvatus4) Suuntautumiseen liittyvä projekti / Suuntautuminen työelämässä / Opinnäytetyö 2

1) Kääntämisen perusteet2) Viittomakielentulkin ammattikuva3) Tulkkaus yleisötilanteissa 2 / Opinnäytetyö 14) Tulkin professionaalisuus

1) Viittomakielialaan tutustuminen2) Asioimistulkkaus Suomessa3) Tulkkaus yleisötilanteissa 3 / Kuurosokeat ja kuuroutuneet / Opetuksen suunnittelu / Suuntautumisen teoria4) Suuntautumisen käyttöteoria

1 Viittomakielentulkin työkielet 22) Etiikka ja tulkkaus3) Opiskelutulkin työelämä / Opetuksen suunnittelu4) Suuntautumiseen liittyvä projekti / Suuntautuminen työelämässä / Opinnäytetyö 2 /

1) Johdatus kääntämiseen2) Käännöskielten lingvistiset erot3) Tulkkaus yleisötilanteissa 2 / Erityisalojen tulkkaus / Opettajuus4) Suuntautumiseen liittyvä projekti/ Suuntautuminen työelämässä / Opinnäytetyö 2

1) Kääntämisen perusteet2) Viittomakielentulkin ammattikuva3) Tutkimusmenetelmät 2 / Opinnäytetyö 14) Tulkin professionaalisuus

1) Viittomakielialaan tutustuminen2) Asioimistulkkaus Suomessa3) Tulkkaus yleisötilanteissa 3 / Kuurosokeat ja kuuroutuneet / Opetuksen suunnittelu / Suuntautumisen teoria4) Suuntautumisen käyttöteoria

JAKSOT HELSINGIN KOULUTUSYKSIKKÖ KUOPION KOULUTUSYKSIKKÖ

Jakso 5

Jakso 6

Jakso 7

Jakso 8

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

VII

TTO

MA

KIE

LEN

TULK

KI

100

KOULUTUSYKSIKÖT

HAAPHAAPHAAPHAAPHAAPAAAAAVEDEN KVEDEN KVEDEN KVEDEN KVEDEN KOULOULOULOULOULUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖ

PL 62, 86601 HAAPAVESIp. (08) 454 9500, f. (08) 450 445Yksikön sähköposti: haapavesi@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.edu

Vastaava lehtori:Pekka Kaunismaa, p. (08) 454 9543

Lehtorit:Jani Goman, p. (08) 454 9529Merja Junnila, p. (08) 454 9537Sanna-Leena Keränen, p. (08) 454 9540Annikki Kluukeri-Jokinen, p. (08) 454 9530

Opintosihteeri:Aino-Inkeri Vahe, p. (08) 454 9539

Kirjasto:Kirjastonhoitaja Päivi Holsti,p. (08) 454 9538.Kirjasto on avoinna klo 7.00–18.00.Lukupaikkoja on kahdeksan ja työasemiaseitsemän. Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokone onMikkosentalossa atk-luokan lähellä.Opiskeluun liittyvä kopiointi on maksutonta.

Ruokailu:Opiskelijaravintola on Lönninkartanonalakerrassa. Opiskelijaravintola on avoinnaklo 7.00–8.00 (aamupala), klo 10.30–11.30(lounas) ja klo 16.00–17.00 (päivällinen).Opiskelijat maksavat ruokansa joko käteisellätai ruokalipulla. Alennushintaisen aterian(lounas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttiatai Kelan korttia näyttämällä. Tietotekniikkapalvelut:Atk-tilat ovat Mikkosentalossa ja Väinölässä.Työasemia on yhteensä 40. Tilat ovatavoinna rajoituksetta. HumakPro-vastaavanatoimii opintosihteeri. Ilmoitustaulu:Humakin ilmoitustaulut ovat Lönninkartanonalakerrassa (mm. HUMAKOn ja talon sisäisetilmoitukset) sekä Väinölässä luokkien 4 ja 5välittömässä läheisyydessä (mm. lukujärjes-

tykset, kursseihin ja opintoihin liittyvätilmoitukset). Tiedotettavista asioistailmoitetaan HumakProssa Haapavedenyksikön ilmoitustaulu -foorumilla.

HELSINGIN KHELSINGIN KHELSINGIN KHELSINGIN KHELSINGIN KOULOULOULOULOULUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖ

Ilkantie 4, 00400 HELSINKIp. (09) 5803 560, f. (09) 5803 556Yksikön s-posti: helsinki@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.edu

Vastaava lehtori:Pirkko Selin-Grönlund,p. (09) 5803 566, 050-411 9592

Lehtorit:Marja Koistinen, p. (09) 5803 554,050-411 9595Hanna Putkonen-Kankaanpää,p. (09) 5803 554, 050-411 9594Päivi Rainó, p. (09)5803 542, 050-411 9593(toimivapaalla)

Opintosihteeri:Päivi Halme, p. (09) 5803 560,050-411 9572

Kirjasto:Kirjastonhoitaja Raili Ojala-Signell,p. (09) 5803 522.Kirjasto on yhteinen Valkean talon kirjastonkanssa. Kirjasto on varmimmin avoinna ma–ke kello 9.00–15.00. Kirjastonsähköpostiosoite on kirjasto@kl-deaf.fi.

Kopiointi:Oppilaitoksessa on opiskelijoilla omakopiokone. Kopiomaksut ladataan kunkinhenkilökohtaiselle kortille suoritetun maksunmukaan.

Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee Valkeassa talossatyöpaikkaravintolan yhteydessä. Opiskelija-ravintola on avoinna klo 7.45–8.30(aamiainen), klo 11.30–12.30 (lounas) ja klo14.00–14.20 (kahvi). Päivällinen onmahdollista saada etukäteen tilattuna. Ruokamaksetaan opiskelijaravintolan kassaan.Helsingin koulutusyksikön opiskelijat saavatalennushintaisen aterian (lounas) voimassaolevaa opiskelijakorttia tai Kelanateriatukikorttia näyttämällä.

101

Tietotekniikkapalvelut:Atk-luokassa on 20 työasemaa.Oppilaitoksessa on lisäksi yksi kahden työase-man työtila. Tilat ovat avoinna klo 8.00–20.00. Oppitunnit ovat etusijalla yksityis-käyttöön nähden. Tulostaa voi kaikilta atk-luokan työasemilta. HumakPro-vastaavanatoimii opintosihteeri, ja käyttötuesta vastaakansanopiston mikrotukihenkilö.

Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulu sijaitsee 2. kerroksessa luokkienvieressä.

JOENSUUN KJOENSUUN KJOENSUUN KJOENSUUN KJOENSUUN KOULOULOULOULOULUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖ

Niittylahdentie, 82220 NIITTYLAHTIp. (013) 244 2155, f. (013) 244 2156Yksikön s-posti: joensuu@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.edu

Vastaava lehtori:Jukka Määttä, päärakennus, 2. kerros,p. (013) 244 2127

Lehtorit:Jatta Herranen, päärakennus, 2 kerros,p. (013) 2442 134Heli Kurkko, päärakennus, 2. kerros,p. (013) 2442 152Tuija Mehtonen, päärakennus, 2 kerros,p. (013) 2442 153Tiina Pajuri, päärakennus, 2. kerros,p. (013) 2442 154

Opintosihteeri:Pirjo Parviainen, päärakennus, 2. kerros,p. (013) 244 2155

Kirjastovastaava:Minna Halonen, päärakennus, 1. kerros,p. (013) 244 2136

Kirjasto:Kirjasto sijaitsee päärakennuksenpohjakerroksessa. Kirjasto on avoinna ma–pe klo 8.00–16.00. Lukupaikkoja on 6 jatyöasemia 12.

Kopiointi:Kopiokone on päärakennuksenpohjakerroksen aulassa. Kopiokorttejamyydään opiston toimistossa.

Ruokailu:Opiskelijaravintola on päärakennuksenpohjakerroksessa. Opiskelijaravintolanaukioloajat ilmoitetaan syyslukukaudenalkaessa. Opiskelijaravintolassa on kassa,johon ruokailu maksetaan. Alennushintaisenaterian (lounas) saa voimassa olevaaopiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttianäyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:Päärakennuksessa on kaksi suurempaa atk-tilaa, toinen 1. kerroksessa ja toinen kirjastonyhteydessä. Lisäksi on kaksi nettiselailu-pistettä 2. kerroksen aulassa. Työasemialuokissa on yhteensä 28. Tilat ovat avoinnama–to klo 8–16. Levykkeitä myydäänkioskissa. Tulostaa voi kaikilta työasemilta.

Ilmoitustaulu:Humakin tiedotus hoidetaan HumakPronkautta.

JOUTSENON KJOUTSENON KJOUTSENON KJOUTSENON KJOUTSENON KOULOULOULOULOULUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖ

Pöyhiänniementie 2, 54100 JOUTSENOp. (05) 6100 145, f. (05) 6100 125Yksikön s-posti: joutseno@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.edu

Vastaava lehtori:Päivi Ruutiainen, p. (05) 6100 127

Lehtorit:Juha Iso-Aho, p. (05) 6100 114Jari Klemola, p. (05) 6100 151Leena Krekula, p. (05) 6100 151Leena-Marja Virtanen, p. (05) 6100 123

Opintosihteeri:Maarit Ruokonen, p. (05) 6100 145

Kirjastonhoitaja:Päivi Pakarinen, p. (05) 6100 119.Kirjastonhoitaja on tavattavissa ma–to klo9.00–14.00. Avaimen lunastettuaan kirjastoavoi käyttää ympäri vuorokauden. Työasemiaon kolme ja lukupaikkoja 20.

Kopiointi:Kopiointi tapahtuu toimiston kautta. Kopiotmaksetaan käteisellä opiston toimistoon.

Ruokailu:Opiskelijaravintola on ruokalarakennuksessa.

102

Aukioloajat: klo 7.30–8.00 (aamiainen), klo11.30–12.15 (lounas), klo 14.45–15.10(kahvi) ja klo 17.00–17.30 (päivällinen).Ruokailun voi maksaa joko käteisellä tairuokalipuilla. Alennushintaisen aterian(lounas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttiatai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:Atk-luokat sijaitsevat asuntola- jatoimistorakennuksessa. Työasemia atk-luokissa on yhteensä 36. Kirjastossa onnäiden lisäksi kolme työasemaa. Asuntolanatk-luokan tilat ovat käytettävissä avaimenlunastamisen jälkeen. Kaikissa tiloissa ontulostusmahdollisuus. Levykkeitä voi ostaakanttiinista.HumakPro-vastaavana toimii Jari Klemola, jakäyttötuesta vastaa Mikko Kokko.

Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulu on auditoriorakennuksessa.

KAUNIAISTEN KKAUNIAISTEN KKAUNIAISTEN KKAUNIAISTEN KKAUNIAISTEN KOULOULOULOULOULUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖ

Vanha Turuntie 14, 02700 KAUNIAINENp. (09) 5404 2438, f. (09) 5404 2444Yksikön sähköposti: kauniainen@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.edu

Vastaava lehtori:Tuula Johansson, p. (09) 5404 2414

Lehtorit:Katri Kaalikoski, p. (09) 5404 2416Eero Kärkkäinen, p. (09) 5404 2433Risto Ruottunen, p. (09) 5404 2413Titta Tiihonen, p. (09) 5404 2429Jari Valtari, p. (09) 5404 2423

Opintosihteeri:Mervi Tuominen, p. (09) 5404 2438

Kirjasto:Kirjasto sijaitsee omassa rakennuksessaan.Kirjastosta voi lainata tenttikirjoja ja muutakirjallisuutta. Kirjastossa on lukupaikkoja jatyöasemia. Iltaisin ja viikonloppuisinkirjastoon pääsee majoitustilan avaimella.

Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokonesijaitsee atk-luokkia vastapäätä Aivoriihenkäytävällä. Kopiokortteja saa ostaa

ruokalasta tai taloustoimistosta.

Ruokailu:Ruokailu järjestetään opiskelijaravintolassa,joka sijaitsee päärakennuksen ensimmäisessäkerroksessa. Alennushintaisen aterian (lounas)saa voimassa olevaa opiskelijakorttia taiKelan ateriatukikorttia näyttämällä. Ruokamaksetaan opiskelijaravintolan kassaan.

Tietotekniikkapalvelut:Tietotekniikkapalvelut sijaitsevatAivoriihessä. Atk-luokat A6 ja A7 ovatopiskelijoiden käytössä oppituntienulkopuolella klo 21.00 asti. Luokissa A6 jaA7 on yhteensä 23 työasemaa, joiden lisäksiA8:ssa on 15-paikkainen atk-pohjainenkielistudio. Jokaisessa atk-luokassa ontulostusmahdollisuus. Levykkeitä voi ostaataloustoimistosta. Humakin käytössä olevissapäärakennuksen luokissa on verkkoyhteyksinvarustetut tietokoneet. HumakPro-vastaava-na toimii opintosihteeri, ja käyttötuestavastaa atk-tukihenkilö.

Ilmoitustaulut:Humakin tiedotus hoidetaan HumakPronkautta. Päärakennuksen aulassa on luokkatilatpäivittäin ilmoittava taulu ja kaikkia TyöväenAkatemian tiloissa opiskelevia koskevailmoitustaulu.

KKKKKORPILAHDEN KORPILAHDEN KORPILAHDEN KORPILAHDEN KORPILAHDEN KOULOULOULOULOULUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖ

Tähtiniementie 26, 41800 KORPILAHTI,p. (014) 820 101, f. (014) 8201 218Yksikön s-posti: korpilahti@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.edu

Vastaava lehtori:Sanna Pekkinen, p. (014) 8201 214

Lehtorit:Annamari Maukonen, p. (014) 8201 230Hannu Sirkkilä, p. (014) 8201 221Kari Pirinen, p. (014) 8201 243Molla Walamies, p. (014) 8201 219Kaisa Hannikainen-Vainio, p. (014) 8201 225

Korento-paikalliskulttuurihankkeenprojektipäällikkö:Kristiina Eskonen, p. (014) 8201 242

Opintosihteeri:Riitta Leppänen, p. (014) 8201 115

103

Kirjastonhoitaja-informaatikko:Hannu Markkanen, p. (014) 8201 107

Kirjasto:Kirjasto sijaitsee päärakennuksessa. Kirjastoon avoinna arkisin klo 8.00–21.00.Viikonloppuisin kirjasto on avoinna, josmuuta toimintaa on järjestetty. Lukupaikkojaon 32 ja työasemia 6.

Kopiointi:Kopiointi tapahtuu päärakennuksentoimistossa. Kopiot maksetaan käteiselläopiston toimistoon.

Ruokailu:Opiskelijaravintola on päärakennuksessa.Aukioloajat klo 8.00–9.00 (aamiainen), klo11.30–13.00 (lounas), klo 14.00–15.00(kahvi) ja klo 16.30–17.30 (päivällinen).Alennushintaisen aterian (lounas) saavoimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelanateriatukikorttia näyttämällä. Tietotekniikkapalvelut:Opiskelijoiden käytössä on 46 työasemaa eripuolilla opistoa. Kaksi atk-luokkaa ovatpäärakennuksen alakerrassa. Toisessa luokassaon 14 ja toisessa 12 työasemaa. Luokat ovatavoinna klo 7.00 - 22.00. Opistontietotekniikasta vastaa Vesa Lahtonen.

Ilmoitustaulu:Opiskelijailmoitustaulut ovat päärakennuksenaulassa ja Humak-toimistossa.

KUOPION KKUOPION KKUOPION KKUOPION KKUOPION KOULOULOULOULOULUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖ

Kansanopistotie 32, 70800 KUOPIOp. (017) 289 2500, f. (017) 289 2507Yksikön s-posti: kuopio@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.edu

Vastaava lehtori:Sirpa Lyytinen, p. (017) 2892 525

Lehtorit:Mirja Huttunen, p. (017) 2892 522Anne-Mari Jaamalainen, p. (017) 2892 527Mikko Karinen, p. (017) 2892 524Marjukka Nisula, p. (017) 2892 523,toimivapaalla 1.10.04-31.7.05Juha Manunen, p.050 411 9598 (tekstiviestit)Tuula Vatanen, p. (017) 2892 526

Opintosihteeri:Merja Puustinen, p. (017) 2892 521

Kirjaston hoitaja:Mirja Kejonen, p. (017) 2892 529

Kirjasto:Kirjastossa on työasemia. Kirjasto on avoinnama-to klo 7.00–17.30 ja pe 7.00-15.00.

Kopiointi:Kopiokone on aulassa. Kopiokorttejamyydään toimistossa. Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee pääoveavastapäätä. Opiskelijaravintola on avoinnaklo 7.45–8.30 (aamiainen), klo 11.30–12.30(lounas), klo 14.00–14.20 (kahvi) ja klo16.40–17.15 (päivällinen). Ruoka maksetaanopiskelijaravintolan kassaan.Alennushintaisen aterian (lounas) saavoimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelanateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:Atk-luokassa on 20 työasemaa. Tilat ovatavoinna ma–to klo 8.00–21.00 ja pe 8.00–15.00. Oppitunnit ovat etusijalla yksityis-käyttöön nähden. Lisäksi luokissa ontyöasemat. Levykkeitä myydään toimistossa.HumakPro -vastaavana toimii opintosihteeri,ja käyttötuesta vastaa Eero Pekkala.

Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulut sijaitsevat yläkerrankäytävällä.

LLLLLOHJAN KOHJAN KOHJAN KOHJAN KOHJAN KOULOULOULOULOULUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖ

Karstuntie 537, 08450 LOHJAp. (019) 357 811, f. (019) 357 8159Yksikön s-posti: lohja@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.edu

Vastaava lehtori:Mikko Vatka, p. (019) 357 8162

Lehtorit:Tarja Kuula, p. (019) 357 8169Pia Lundbom, p. (019) 357 8168Tuija Martikainen, (toimivapaalla)Petri Paju, (opintovapaalla)Antti Pelttari p. (019) 357 8164Hannele Pulkamo, p. (019) 357 8163

104

Erja Salo, p. (019) 357 8166 (hoitovapaalla)Anja Tarhala, p. (019) 357 8165Tarja Turhanen, p. (019) 357 8167Reijo Viitanen, p. (019) 357 8161

Opintosihteeri:Iris Mäki-Kojola, p. (019) 357 8160(opintovapaalla)

Toimistosihteeri:Tuija Juntunen, p. (019) 357 8130(opintovapaalla 1.4.2004 - 30.6.2005)

ts toimistosihteeri:Salla Kotila, p. (019) 357 8130

Kirjasto:Informaatikko Hannu Kylkisalo,p. (019) 357 8133.Kurssikirjasto sijaitsee päärakennuksenalakerran asuntolasiivessä. Kirjastossa onkäytössä työasemia tiedonhakua varten.

Kopiointi:Kopiointi tapahtuu päärakennuksentuloaulassa. Kopiokortteja myydääntoimistossa.

Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee päärakennuk-sessa. Opiskelijaravintola on avoinna klo7.45–8.15 (aamiainen), klo 11.15–12.30(lounas), klo 14.00–14.30 (kahvi) ja klo15.45–16.30 (päivällinen). Kassa onopiskelijaravintolan yhteydessä.Alennushintaisen aterian (lounas) saaesittämällä voimassa olevanopiskelijakortin tai Kelan ateriatukikortin.

Tietotekniikkapalvelut:Kaksi atk-tilaa ovat päärakennuksenhallintosiivessä. Työasemia on 31. Atk-luokka on avoinna ma-to oppituntienulkopuolella klo 7.00–21.00 ja pe 7-16, jatyötila ma-to klo 7.00–24.00, pe 7-17.Kirjastossa on 5 konetta kirjastonaukioloaikoina. Viikonloppukäytöstävastaavat opiskelijapäivystäjät. Asuntolassaon opiskelijoiden käytössä 12 työasemaa.Opiskelija voi halutessaan vuokrataasuntolasta huoneen, jossa on tietokone janettiyhteydet. Jokaisella opiskelijalla ontietty kiintiö tulostuksissa (500 kpl/v/opiskelija). Levykkeitä ja muita opetustar-vikkeita myydään opiston toimistossa.HumakPro- vastaavana toimii opintosihteeri(Iriksen töissäollessa).

Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulut ovat päärakennuksen ala-aulassa.

NURMIJÄRVEN KNURMIJÄRVEN KNURMIJÄRVEN KNURMIJÄRVEN KNURMIJÄRVEN KOULOULOULOULOULUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖ

Kotorannantie 49, 05250 KILJAVAp. (09) 276 251, f. (09) 276 2770Yksikön s-posti: nurmijarvi@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.edu

Vastaava lehtori:Hanna Laitinen, p. (09) 276 2728(1.8. - 31.12.2004)Pauli Kurikka, p. (09) 276 2725(1.1.2005 alkaen)

Lehtorit:Tanja Aholainen (toimivapaalla)Annikki Ahlqvist-Tenhunen,p. (09) 2762 733Esa Ylikoski, p. (09) 2762 754

Opintosihteeri:Seija Huttunen, p. (09) 276 2751

Koulutusyksikön gsm: 050-411 9580

Kirjasto:Kirjasto on erillisessä kirjastorakennuksessa.Kirjastonhoitaja Outi Mietala, p. (09) 2762709, on paikalla ma–pe klo 8.00–15.00.Kirjastoon pääsee arkisin klo 8.00–15.00suoraan ja klo 15.00–22.00 illallalukkokoodin avulla. Viikonloppuisinkirjastoon pääsee ovikoodilla klo 8.00–22.00.

Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä on postituksenkopiokone maksua vastaan.

Ruokailu:Opiston ruokasali on avoinna klo 7.30-9.00(aamiainen), klo 11.15–12.30 (lounas), klo14.00–15.00 (kahvi) ja 16.30–17.45(päivällinen). Viikonloppuisin ruokasalinpalveluajat voivat vaihdella. Alennushintaistaateriaa (lounas) varten saa opiston vastaan-otosta ostaa ruokailulippuja voimassa olevaaopiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttianäyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:D308-luokassa 16 työasemaa ovat erikseen

105

varattavissa Humak-opiskelijoiden käyttöönklo 8.00–22.00 välisenä aikana. Humak-kerroksen (4. krs) ryhmätyötilassa on neljätyöasemaa ja tulostin. Lisäksi kirjastossaopiskelijoiden käytössä on viisi työasemaa.HumakPro-vastaavana toimii HannuLönnroth, ja käyttötuesta vastaa Ari Heino.

Ilmoitustaulu:Humakia koskeva ilmoittelu tapahtuu pääosinHumakPron ja sähköpostin välityksellä.Ilmoitustaulut sijaitsevat luokissa, ryhmätyö-tilassa sekä ala-aulassa.

SUOLAHDEN KSUOLAHDEN KSUOLAHDEN KSUOLAHDEN KSUOLAHDEN KOULOULOULOULOULUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖ

Savontie 1044200 SUOLAHTIp. (014) 574 5500 f. (014) 574 5505Yksikön s-posti: suolahti@humak.eduSähköpostit muotoaetunimi.sukunimi@humak.edu

Vastaava lehtori:Tarja Jukkala, p. (014) 574 5545

Lehtorit:Marja-Liisa Sarha, p. (014) 574 5544Johanna Kuivakangas, p. (014) 574 5547Anja Laukkarinen-Mäenpää,p. (014) 574 5543Kimmo Lind, p. (014) 574 5541Juha Nikkilä, p. (014) 574 5546Niina Leinonen, p. (014) 574 5540Maarit Honkonen-Seppälä,p. (014) 574 5548

Opintosihteeri:Riitta Leppänen p. (014) 574 5593(Sirkka Peltola toimivapaalla 30.9.2004saakka)

Kirjasto:Kirjasto on T-talossa. Kirjastonhoitaja KaijaHukari, p. (014) 574 5561, on paikalla ma jake klo 14.00–18.00, ti klo 11.30–15.30, keklo 14.00–18.00, to klo 11.30–13.30 ja klo15.00–18.00, pe klo 11.30–14.00. Kirjastoaukeaa arkiaamuisin n. klo 7.00 ja sulkeutuukirjastonhoitajan lähtiessä.Lukupaikkoja on 12 ja työasemia 12.

Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokone onSuolahtisalin aulan yhteydessä. Kopiokorttejamyydään toimistossa. Suuret kopiointisarjat

voi tilata maksupalvelutyönä toimistosta.

Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee Puutalossa.Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.45–8.15(aamiainen), klo 11.30–12.30 (lounas), klo14.00–14.30 (kahvi) ja klo 16.00–16.30(päivällinen). Aamiaista ei tarjotamaanantaisin ja päivällistä ei perjantaisin.Ruoka maksetaan opiskelijaravintolankassaan. Alennushintaisen aterian (lounas) saavoimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelanateriatukikorttia näyttämällä. Tietotekniikkapalvelut:Työasemia on useissa tiloissa. Opetustapahtuu pääsääntöisesti K-talon 2. kerroksenatk-luokassa K214. Lisäksi itsenäiseentyöskentelyyn on varattu K-talon tila K113ja kirjastossa olevat työasemat. Muissaopetustiloissa olevia työasemia voi käyttääsilloin, kun luokat eivät ole opetuskäytössä.Itsenäisen työskentelyn tilat ovat avoinnajoka päivä klo 7.00–22.00. Levykkeitämyydään toimistossa. Tulostimet ovat atk-luokassa, K-talon tilassa K113 ja kirjastossa.Tulostaa saa vain opiskeluun liittyviämateriaaleja. HumakPro-vastaavana toimiiopintosihteeri, ja käyttötuesta vastaavatAntero Hukari (yleinen tuki) ja Pekka Harjula(HumakPro).

Ilmoitustaulu:Humakin opiskelijoiden ilmoitustaulu onPuutalon aulassa ja kv-asioiden ilmoitustauluPuutalon toisessa kerroksessa.

TTTTTORNION KORNION KORNION KORNION KORNION KOULOULOULOULOULUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖ

Kivirannantie 13-15, 95410 TORNIOp. (016) 2119 200, f. (016) 2119 222Yksikön s-posti: tornio@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.edu

Vastaava lehtori:Pirkko Salo, Niilontalo, p. (016) 2119 280

Lehtorit:Pirjo Hanhivaara, Niilontalo,p. (016) 2119 282Seija Kangas, Niilontalo, p. (016) 2119 208Maria Kontinen, Niilontalo,p. (016) 2119 211Eila Luoma, Niilontalo, p. (016) 2119 209Eeva Mäkelä, Niilontalo, p. (016) 2119 274

106

Tapani Risto, Niilontalo, p. (016) 2119 220Tuomo Paavola, Niilontalo,p. (016) 2119 221Maarit Vanhapiha, Niilontalo,p. (016) 2119 283Tuomo Ylipartanen, Niilontalo,p. (016) 2119 210

Opintosihteeri:Tuula Saarela, p. (016) 2119 290

Kirjasto:Kirjastonhoitaja p. (016) 2119 277.Kirjasto on Niilontalossa ja on avoinna ti jato klo 12.00 -16.00, ke klo 8-16 ja pe klo8.00-12.

Kopiointi:Kopiokone on Joentalossa. Maksu suoritetaantoimistoon. Ruokailu:Opiskelijaravintola on Joentalossa.Aukioloajat klo 7.30-8.00 (aamiainen), klo10.50-11.30 (lounas), klo 13.45-14.15(kahvi) ja klo 16.30-17.00 (päivällinen).Ruokailu maksetaan käteisellä tai toimistostaostettavilla lipuilla. Alennushintaisen aterian(lounas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttiatai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut:Työasemia on kolmessa paikassa. Joentalonatk-luokassa on 20, Niilontalon atk-luokassa17, opiskelija-asuntolan työtilassa 5 jaNiilontalon 6-luokassa 5 työasemaa verkossa.Lisäksi opiskelija-asuntolan luokissa 1, 2 ja 3on kussakin 1 kone. Luokat ovat avoinna ma-pe klo 8.00-16.00 ja Joentalon atk-luokkaklo 16.00-20.30 välisenä aikana, mikäliluokan valvonta on järjestetty opiskelijoidentoimesta. Viikonloppuisin tilat avoinnasopimuksen mukaan. Opiskelija-asuntolantyötila ovat käytössä ympäri vuorokauden.Levykkeitä myydään toimistossa. Tulostus-paperi hankitaan omiin tarkoituksiin itse,opetuksessa saa tulostaa tarpeen mukaan.HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri,ja käyttötuesta vastaavat Anne Harri (yleinentuki) ja Tuomo Ylipartanen (HumakPro).

Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulu on Joentalon käytävällä.

TURUN KTURUN KTURUN KTURUN KTURUN KOULOULOULOULOULUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖUTUSYKSIKKÖ

Harjattulantie 80, 20960 TURKUp. 020 7488 850, f. 020 7488 851Yksikön s-posti: turku@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.edu

Vastaava lehtori:Petri Katajarinne, p. 020 748 8855

Lehtorit:Pilvi Kalhama, p. 020 748 8854Miia Leinonen, p. 020 748 8856Timo Parkkola, p. 020 748 8857Pekka Vartiainen, p. 020 748 8853

Opintosihteeri:Leena Nurmi, p. 020 748 8852

Kirjasto:Kirjasto on päärakennuksen toisessakerroksessa. Lukutila, jossa on 15 luku-paikkaa, on avoinna päivittäin. Kaikistaopiston koneista on yhteys Humakin kirjasto-palveluihin. Kopiointi:Vastaanotossa voidaan maksua vastaan ottaakopioita opiskelijoille.

Ruokailu:Opiskelijaravintola on päärakennuksenensimmäisessä kerroksessa. Aukioloajat:ma–pe klo 8.00–19.30, la–su 8.00-14.00.Aamiainen ma-su klo 8.00-9.00, lounas ma-suklo 11.00-12.00, päivällinen ma-pe klo16.30-17.30, la-su sopimuksen mukaan.Alennushintaisen aterian (lounas) saavoimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelanateriatukikorttia näyttämällä. Tietotekniikkapalvelut:Opiskelijoiden käytössä on kolme atk-luokkaa, joissa on yhteensä 54 työasemaa.Jokaisessa luokassa on tulostusmahdollisuus.Verkkoyhteyksin varustetut tietokoneet ovatopiskelijoiden käytössä oppituntien ulkopuo-lella ympäri vuorokauden. Levykkeitä voiostaa vastaanotosta arkisin klo 8.00–16.00.HumakPro -vastaavana toimii opintosihteerija käyttötuesta vastaa Joni Viljanen.

Ilmoitustaulu:Humakia koskeva tiedotus tapahtuu pääasiassaHumakPron ja sähköpostin välityksellä.

107

Ilmoitustaulu, jolle henkilökunta laittaaopiskeluun liittyvää informaatiota, sijaitseepäärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.

REHTORIN TOIMISTO JASUOMEN HUMANISTINENAMMATTIKORKEAKOULU

OY

Annankatu 12 A 17, 00120 HELSINKIPuh. (09) 6818 240Fax. (09) 6818 2424Sähköposti: humak@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.edu

Toimitusjohtaja (oy):Heikki Sarso, p. (09) 6818 2468

Rehtori:Raimo Jalkanen, p. (09) 6818 2460

Hallintojohtaja:Irma Lönnroth, p. (09) 6818 2450

Talouspäällikkö:Suvi Airola, p. (09) 6818 2440

Taloussihteeri:Anneli Lonka, p. (09) 6818 2463

Palkkasihteeri:Ritva Kurtelius, p. (09) 6818 2462

Opintosihteeri (toimivapaalla):Maritta Severinkangas, p. (09) 6818 240

Koulutusjohtajat:

Viittomakielentulkin koulutusohjelmaPirkko Mikkonen, p. 050 411 9562

Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmaEija Timonen, p. (09) 6818 2452

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkoulutusohjelmaSirpa Teräväinen, p. (09) 6818 2451

Yliopettajat:

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkoulutusohjelmaJatta Herranen, p. (013) 2442 134Kimmo Lind, p. (014) 574 5541

Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmaKatri Kaalikoski, p. (09) 5404 2416Pekka Vartiainen, p. 050-411 9576

Viittomakielentulkin koulutusohjelmaTuula Vatanen, p. (017) 2892 526

Koordinaattorit:

JärjestelmäasiantuntijatScott AlexanderLeo Jääskeläinen, p. (09) 6818 240

KirjastokoordinaattoriKauko Maskulainen, p. (08) 4549 532

KansainvälisyyskoordinaattoriTimo Sorvoja, (09) 6818 2421

YhteishakukoordinaattoriMarika Stam, p. (09) 6818 2410

HAKUTOIMISTOHAKUTOIMISTOHAKUTOIMISTOHAKUTOIMISTOHAKUTOIMISTO

Annankatu 12 A 17, 00120 HELSINKIp. (09) 6818 2499, f. (09) 6818 2424sähköpostit: hakutoimisto@humak.edu

OPINTOTUKILAUTAKUNTAOPINTOTUKILAUTAKUNTAOPINTOTUKILAUTAKUNTAOPINTOTUKILAUTAKUNTAOPINTOTUKILAUTAKUNTA

Annankatu 12 A 17, 00120 HELSINKIp. (09) 6818 240, f. (09) 6818 2424

TUTKINTOLAUTAKUNTATUTKINTOLAUTAKUNTATUTKINTOLAUTAKUNTATUTKINTOLAUTAKUNTATUTKINTOLAUTAKUNTA

Annankatu 12 A 17, 00120 HELSINKIp. (09) 6818 240, f. (09) 6818 2424

108

Julkaisija Humanistinen ammattikorkeakouluToimitus Marika StamTaitto Leena KrekulaPaino Painotalo Auranen OyIlmestynyt 6/2004

Haapaveden koulutusyksikköHaapaveden koulutusyksikköHaapaveden koulutusyksikköHaapaveden koulutusyksikköHaapaveden koulutusyksikköPl 6286601 Haapavesis-posti: haapavesi@humak.edu

Joensuun koulutusyksikköJoensuun koulutusyksikköJoensuun koulutusyksikköJoensuun koulutusyksikköJoensuun koulutusyksikköNiittylahdentie82220 Niittylahtis-posti: joensuu@humak.edu

Lohjan koulutusyksikköLohjan koulutusyksikköLohjan koulutusyksikköLohjan koulutusyksikköLohjan koulutusyksikköKarstuntie 53708450 Lohjas-posti: lohja@humak.edu

Nurmijärven koulutusyksikköNurmijärven koulutusyksikköNurmijärven koulutusyksikköNurmijärven koulutusyksikköNurmijärven koulutusyksikköKotorannantie 4905250 Kiljavas-posti: nurmijarvi@humak.edu

Suolahden koulutusyksikköSuolahden koulutusyksikköSuolahden koulutusyksikköSuolahden koulutusyksikköSuolahden koulutusyksikköSavontie 1044200 Suolahtis-posti: suolahti@humak.edu

Tornion koulutusyksikköTornion koulutusyksikköTornion koulutusyksikköTornion koulutusyksikköTornion koulutusyksikköKivirannantie 13-1595410 Tornios-posti: tornio@humak.edu

Joutsenon koulutusyksikköJoutsenon koulutusyksikköJoutsenon koulutusyksikköJoutsenon koulutusyksikköJoutsenon koulutusyksikköPöyhiänniementie 254100 Joutsenos-posti: joutseno@humak.edu

Kauniaisten koulutusyksikköKauniaisten koulutusyksikköKauniaisten koulutusyksikköKauniaisten koulutusyksikköKauniaisten koulutusyksikköVanha Turuntie 1402700 Kauniainens-posti: kauniainen@humak.edu

Korpilahden koulutusyksikköKorpilahden koulutusyksikköKorpilahden koulutusyksikköKorpilahden koulutusyksikköKorpilahden koulutusyksikköTähtiniementie 2641800 Korpilahtis-posti: korpilahti@humak.edu

Turun koulutusyksikköTurun koulutusyksikköTurun koulutusyksikköTurun koulutusyksikköTurun koulutusyksikköHarjattulantie 8020960 Turkus-posti: turku@humak.edu

Helsingin koulutusyksikköHelsingin koulutusyksikköHelsingin koulutusyksikköHelsingin koulutusyksikköHelsingin koulutusyksikköIlkantie 400400 Helsinkis-posti: helsinki@humak.edu

Kuopion koulutusyksikköKuopion koulutusyksikköKuopion koulutusyksikköKuopion koulutusyksikköKuopion koulutusyksikköKansanopistotie 3270800 Kuopios-posti: kuopio@humak.edu

Kansalais to iminnanKansalais to iminnanKansalais to iminnanKansalais to iminnanKansalais to iminnanja nuorisotyönja nuorisotyönja nuorisotyönja nuorisotyönja nuorisotyönkoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelma

Viit tomakielentulkinVi i t tomakielentulkinVi i t tomakielentulkinVi i t tomakielentulkinVi i t tomakielentulkinkoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelma

Kulttuur ipalvelujenKult tuur ipalvelujenKult tuur ipalvelujenKult tuur ipalvelujenKult tuur ipalvelujenkoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelmakoulutusohjelma

OPINTO-OPAS 2004 - 2005wwwwwwwwwwwwwww.humak.humak.humak.humak.humak.edu.edu.edu.edu.edu

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULUAnnankatu 12 A 17, 00120 HELSINKI

Puh. (09) 6818 240, Fax. (09) 6818 2424, Sähköposti: humak@humak.edu

TORNIO

HAAPAVESI

KUOPIO

JOENSUU

SUOLAHTI

KORPILAHTI

TURKU

LOHJA NURMIJÄRVI

JOUTSENO

KAUNIAINENHELSINKI