Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK...5.5 Virtuaaliammattikorkeakoulu 40 6 KANSAINVÄLISYYS HUMAKISSA 43 6.1 Vaihto-ohjelmat 44 6.2 HUMAKin kansainväliset vaihtokohteet 44 6. Kielitaito

Opinto-opas 2007–2008

Humanistinenammattikorkeakoulu

HUMAK

Opinto-opas 2007–2008Humanistinen ammattikorkeakoulu

Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakouluToimitus: Johanna LaitinenTaitto: Johanna LaukkanenPaino: Gummerus Kirjapaino OyIlmestynyt: 8/2007

�

Sisällysluettelo

1 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU LUKUVUONNA 2007–2008 7

1.1 HUMAK lyhyesti 7

1.2 Koulutusohjelmat 8

1.� Jatko- ja täydennyskoulutus 8

1.4 Lukuvuosi 2007–2008 9

1.5 Opintojen ohjaus 10

1.6 Tutkimus- ja kehitystyö 11

1.7 Tutkintosääntö 11

2 OPISKELU HUMAKISSA 13

2.1 Opiskeluoikeus ja ilmoittautuminen 1�

2.2 Opintojen keskeytys tai lopettaminen 14

2.� Opiskelu muilla kampuksilla 14

2.4 Joustava opinto-oikeus – JOO-opinnot 14

2.5 Opintosuoritusote 15

2.6 Opintososiaaliset edut 15

2.7 Opiskelijatodistus 15

2.8 Opintotuki 15

2.9 Opiskelijakunta HUMAKO 20

2.10 Alumniyhdistys 21

4 Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK – Opinto-opas 2007–2008

3 HUMAK-PEDAGOGIIKKA JA OPPIMISYMPÄRISTÖT 23

�.1 Kontaktiopetus (K) 24

�.2 Itsenäinen työskentely (I) 24

�.� Muita oppimista tukevia oppimisympäristöjä (M) 25

�.4 Työoppiminen (T) 25

�.5 Kansainvälinen oppimisympäristö (KV) 26

�.6 Verkko-oppiminen (V) 26

�.7 Projektit (P) 27

�.8 Opiskelijatiimi (O) 28

4 ARVIOINTI JA SUORITUKSET 31

4.1 Kehityssuuntautunut arviointi �1

4.2 Teema-arviointi �2

4.� Työoppiminen ��

4.4 Opinnäytetyö �4

4.5 Portfolio �6

4.6 Opintojen hyväksilukeminen ja korvaavuus �7

5 VIRTUAALIKAMPUS HUNET 39

5.1 HumakPro �9

5.2 HUMAKin www-sivut 40

5.� Sähköpostipalvelut 40

5.4 Videoteknologiset palvelut 40

5.5 Virtuaaliammattikorkeakoulu 40

6 KANSAINVÄLISYYS HUMAKISSA 43

6.1 Vaihto-ohjelmat 44

6.2 HUMAKin kansainväliset vaihtokohteet 44

6.� Kielitaito 46

6.4 Rahoitus 46

7 OPETUSTARJONTA 2007–2008 49

7.1 HUMAKin yhteiset opinnot 51

7.2 Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma 55

7.� Kulttuurituotannon koulutusohjelma 91

7.4 Viittomakielentulkin koulutusohjelma 11�

7.5 Courses in English 1�5

7.6 Muita valinnaisia opintojaksoja 14�

8 YHTEYSTIEDOT 147

5

Hyvä opiskelijaTervetuloa Humanistiseen ammattikorkeakouluun!

Olet aloittamassa opintojasi HUMAKissa, joka on valtakunnallinen verkostomaisesti toimiva ammattikorkeakoulu ja humanistisen ja kasva-tusalan sekä kulttuurituotannon asiantuntija ja johtava kouluttaja. HUMAK vastaa kansalais- ja järjestötoiminnan, kulttuurituottajuuden, nuori-sotyön, ohjaus- ja vuorovaikutustaitojen sekä viittomakielialan kehittämisestä kaikissa viidessä läänissä ja myös kansainvälisten yhteistyökump-paneittemme toiminta-alueilla. Erikoistuminen kahdelle koulutusalalle tekee HUMAKista vahvan suunnannäyttäjän ja osaajan humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon työelämän kehittäjänä.

Koulutusta toteutetaan kolmessa tulosyk-sikössä. Järjestö- ja nuorisotyön kampuksilla Haapavedellä, Joensuussa, Lohjalla, Nurmijär-vellä, Torniossa ja Äänekoskella (ent. Suolahti) opiskellaan kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa. Kulttuurituotannon kam-puksilla Joutsenossa, Kauniaisissa, Korpilahdella ja Turussa opiskellaan kulttuurituotannon kou-lutusohjelmassa. Viittomakielialan kampuksilla Helsingissä ja Kuopiossa opiskellaan viittoma-kielentulkin koulutusohjelmassa.

HUMAK tarjoaa ainoana Suomessa yhtei-söpedagogi (ylempi AMK) -opintoja järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelmassa ammattikorkea-koulututkinnon suorittaneille maisteritasoisista opinnoista kiinnostuneille ja työelämäkokemusta omaaville opiskelijoille. Kulttuurituottajan (ylempi AMK) koulutus käynnistyy alkuvuodesta 2009 yhteistoteutuksena Metropolia-ammattikorkea-koulun kanssa.

Ihmisten välinen vuorovaikutus, ”Human connections”, on perusarvo, jota HUMAK pyrkii toteuttamaan toiminnallaan. Tavoite näkyy ammattikorkeakoulun organisaatiossa, koulutus-ohjelmien sisällöissä ja koulutuksen toteutta-mistavassa. HUMAKissa korostetaan ihmisten

välisten verkostojen merkitystä, avoimuutta ja luottamusta, yhdessä oppimista ja tekemistä sekä yhteisöllisyyden vahvistumista niin Suo-messa kuin kansainvälisestikin. Valmistuttuasi toimit työtehtävissä, joissa inhimillinen vuorovai-kutus, suvaitsevaisuus ja toisen kunnioittaminen ovat keskeisiä periaatteita.

Verkostomme antaa sinulle mahdollisuuden opiskella valintasi mukaan useammalla kam-puksella ja voit valita opintoja myös muista kuin omasta koulutusohjelmastasi. Opintojesi aikana voit lisäksi työskennellä useissa oppimisympä-ristöissä, joita ovat esimerkiksi työoppiminen, projektit ja verkko-oppiminen sekä HUMAKin kansainväliset yhteistyökorkeakoulut.

HUMAK edistää kasvuasi työelämän asian-tuntijaksi tuomalla työelämän ja sen yhteistyö-verkostot mahdollisimman lähelle opiskelijaa. Työoppimisjaksoilla pääset työskentelemään useissa työpaikoissa, jolloin teoreettisen tiedon yhdistyminen työkokemukseen tuottaa sinulle osaamista ja vähitellen kehittyvää alan asiantun-tijuutta. HUMAKin tavoitteena onkin kouluttaa teoriatietoa soveltavia oman alansa kehittäjiä.

Opintojen arviointijärjestelmää on täyden-netty opiskelijapalautteen perusteella. Alkavalla lukuvuodella otetaan käyttöön arviointi, jossa sa-nallisen arvioinnin rinnalle tulee numeroarviointi. Tämä uudistus parantaa arvioinnin vertailtavuut-ta suhteessa muiden korkeakoulujen arviointiin.

Ammattikorkeakouluopiskelu edellyttää pal-jon itsenäistä työskentelyä ja jokainen opiskelija on itse vastuussa opinnoistaan. Opintojesi aika-na teet henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, joka mahdollistaa valmistumisesi määräajassa. HUMAKin pedagoginen yhteisö tukee sinua monin tavoin opintojesi aikana, joten voit aloittaa opintosi ammattikorkeakoulussamme luottavai-sin mielin.

Hyvää opintomenestystä ja viihtymistä toivottaen

Eeva-Liisa Antikainen rehtori

1 Humanistinen ammattikorkeakoulu lukuvuonna 2007-2008

1.1 HUMAK lyhyestiHUMAK on valtakunnallinen, verkostomai-sesti toimiva humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan ammattikorkeakoulu. HUMAKissa voi opiskella AMK-tutkinnon kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kulttuuri-tuotannon sekä viittomakielentulkin koulu-tusohjelmissa. Ylempi AMK-tutkinto on ollut mahdollista suorittaa järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelmassa keväästä 2007 lähtien. HUMAKille on myös myönnetty yhdessä Met-ropolia-ammattikorkeakoulun kanssa kult-tuurituotannon koulutusohjelmaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aloitusoikeus.

HUMAK tarjoaa nuorisokoulutuksen ja ylempien AMK-tutkintojen lisäksi jatko- ja täydennyskoulutusta tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen ja muuntokoulutuksen,

erikoistumisopintojen, avoimen ammattiko-keakoulun opetuksen ja muun täydennyskou-lutuksen muodoissa.

HUMAK aloitti toimintansa vuonna 1998 vakinaistuen 1.8.2000. HUMAKia ylläpitää Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy. HUMAKin sisäistä hallintoa hoitavat am-mattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Rehtori johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja on hallituksen puheenjohtaja. Rehtorin apuna toi-mii johtoryhmä. Jokaisella koulutusohjelmalla on koulutusjohtaja, joka johtaa koulutusoh-jelman toimintaa, vastaa koulutusohjelman kehittämisestä ja laatii koulutusohjelman vuosittaisen toimintasuunnitelman yhdessä lehtoreiden kanssa. Hallinnollisia tehtäviä hoidetaan rehtorin toimistossa, joka sijaitsee Helsingissä.

7

8

1.2 Koulutusohjelmat HUMAKissa voi opiskella humanistisella ja kasvatusalalla; kansalaistoiminnan ja nuoriso-työn (210 op/�,5 vuotta) sekä viittomakielen-tulkin (240 op/4 vuotta) koulutusohjelmissa ja kulttuurialalla kulttuurituotannon koulu-tusohjelmassa (240 op/4 vuotta). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelmassa (90 op/2–2,5 vuotta) ja tulevaisuudessa myös kulttuurialalla.

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus-ohjelmaan kuuluvia opintoja on tarjolla

• Haapavedellä• Joensuussa• Lohjalla• Nurmijärvellä• Torniossa• Äänekoskella (ent. Suolahti)

Viittomankielentulkiksi voi opiskella• Helsingissä• Kuopiossa

Kulttuurintuotannon koulutusohjelmaan kuu-luvia opintoja voi opiskella

• Joutsenossa• Kauniaisissa• Korpilahdella• Turussa

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon jär-jestö- ja nuorisotyön koulutusohjelmassa voi suorittaa työn ohessa. Koulutukseen kuuluvat kontaktijaksot järjestetään Helsingissä.

1.3 Jatko- ja täydennyskoulutusHUMAK tarjoaa normaalin tutkintokoulu-tuksen lisäksi jatko- ja täydennyskoulutusta aikuiskoulutuksena. Aikuiskoulutuksen muo-

9

toja HUMAKissa ovat ammatilliset erikoistu-misopinnot, tutkintoon johtava aikuiskoulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus ja täyden-nyskoulutus. Lisäksi HUMAKissa on ollut mahdollista suorittaa jatko-opintoina ylempi ammattikorkeakoulututkinto yhteisöpedagogi (ylempi AMK) järjestö- ja nuorisotyön kou-lutusohjelmassa helmikuusta 2007 alkaen. Tulevaisuudessa ylemmän AMK-tutkinnon voi suorittaa myös kulttuurialalla.

1.3.1 Ylempi ammattikorkeakoulututkintoJärjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelman (ylempi AMK) tavoitteena on työyhteisöjen kehittämiseen tähtäävän osaamisen syventä-minen. Pääsyvaatimuksena on soveltuva am-mattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus toimialaan liittyvistä teh-tävistä. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä ja ne toteutetaan monimuotokoulutuksena.

1.3.2 Tutkintoon johtava aikuiskoulutusAMK-tutkinnon voi suorittaa myös tutkintoon johtavana aikuiskoulutuksena, jolloin koulutus on laajuudeltaan 60–150 opintopistettä riippuen opiskelijan aikaisemmista opinnoista ja työkokemuksesta sekä suoritettavan tut-kinnon laajuudesta. Koulutus sopii erityisesti niille, jotka haluavat muuntaa soveltuvan opistotason tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon AMK-tutkinnoksi.

1.3.3 Ammatilliset erikoistumis-opinnotAmmatilliset erikoistumisopinnot ovat työelä-män tarpeista lähteviä täydennyskoulutus-ohjelmia, joiden tavoitteena on laajentaa ja syventää opiskelijoiden ammatillista osaamis-

ta. Opintojen laajuus on �0 opintopistettä.

1.3.4 Avoin ammattikorkeakouluAvoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella tarjolla olevia opetussuunnitelman mukaisia opintoja iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Koko tutkintoa ei kuitenkaan voi suorittaa avoimen AMKn opintoina. Opinnot ovat maksullisia ja ne ovat hyväksi luettavissa ammattikorkeakoulututkintoon.

Avoimen AMKn opinnot mahdollistavat opintopolun tutkintoon johtaviin opintoihin kulttuurituotannon koulutusohjelmassa. Suo-rittamalla 90 op opintopolkukriteerien mu-kaisia opintoja, opiskelija saa opiskelupaikan tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa.

1.3.5 Muu täydennyskoulutusMuuta täydennyskoulutusta järjestetään maksullisena työelämän tarpeiden mukaan. Tämän koulutuksen pituus voi vaihdella muutamasta opintopisteestä suurempiin opintokokonaisuuksiin. .

1.4 Lukuvuosi 2007–2008HUMAKin opetuksellinen lukuvuosi 2007–2008 alkaa 27.8.2007 ja päättyy 19.6.2008. Kesälukukausi on 2�.6.2008–24.8.2008. Lukuvuosi on jaettu kuuteen kymmenen opintopisteen jaksoon:

Jakso 1: 27.08.2007–10.10.2007Jakso 2: 11.10.2007–28.11.2007Jakso �: 29.11.2007–27.01.2008Jakso 4: 28.01.2008–16.0�.2008Jakso 5: 17.0�.2008–04.05.2008Jakso 6: 05.05.2008–19.06.2008


Jaksojako vaikuttaa myös opintotukeen. Opintotukea maksetaan hakemuksesta ajalle syyskuu – kesäkuu. Lisäksi opiskelija voi hakea kesäopintotukea heinä- ja elokuul-le. Opiskelijan on huomioitava, että myös kesäkuulta tulee kertyä vaadittava määrä opintopisteitä. Lue lisää kohdasta Opintotuki.

1.4.1 Tentti- ja kielikoepäivätTentti- ja kielikoepäivät ovat koulutusohjelma-kohtaisia ja löytyvät HUMAKin oppilaitosjär-jestelmästä HumakProsta.

1.4.2 OpintopisteetHumanistinen ammattikorkeakoulu on muka-na eurooppalaisessa ECTS-opintosuoritusjär-jestelmässä. Yhden lukuvuoden kokopäiväi-nen opiskelu mitoitetaan 1600 tunniksi, ja se vastaa ECTS-järjestelmässä 60 opintopistettä.

1.5 Opintojen ohjausOpintojen ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden ammatillisen orientaation kehittymistä ja auttaa opintojen suunnittelus-sa. Tavoitteena on, että opiskelija kartuttaa opintojensa edetessä ammatilliselle identi-teetillensä olennaista osaamista, jonka hän pystyy osoittamaan portfoliossa opintojensa päättyessä.

HUMAKin opiskelijat saavat sekä yksilö että ryhmäohjausta säännöllisesti koko opin-tojensa ajan. Jokaiselle HUMAKin opiskelijalle nimetään opintojen alussa henkilökohtainen HOPS-ohjaaja, jonka kanssa opiskelija voi keskustella opinnoistaan ja rakentaa opinto-suunnitelmaansa. Muina ohjaajina toimivat teemavastaavat, jotka ohjaavat opiskeli-joita omaan asiantuntijuuteensa liittyvissä

opinnoissa. Lisäksi opinnäytetöitä ohjaavat erikseen nimetyt ohjaajat. Koulutetut opiskeli-jatutorit toimivat opiskelijan vertaisohjaajina ja tutustuttavat uudet opiskelijat opiskelijayhtei-sön jäseniksi.

HOPS-ohjaus vaiheistetaan kulkemaan koko opiskeluajan siten, että ohjausprosessin vaiheet muodostavat opiskelijan opintopolun tarkistuspisteet, jotka sisällytetään opetus-suunnitelmaan ja sopivalla kohdalla opintoja olevien teemojen sisälle. Teeman suoritus edellyttää myös HOPS-ohjaajan kanssa käytyjä keskusteluja ja ko. opintovaiheeseen kuuluvan HOPS-prosessin vaiheen suoritta-mista.

Opintopolun ohjauksen vaiheet ovat seuraa-vat:

1) Orientoituminen ja opintoihin kiinnittymi-nen – 1. vuosi

2) Opiskeluun ja oppimiseen liittyvien valintojen ohjaaminen ja tukeminen –

1. vuosi �) Valintojen vahvistaminen ja urasuunnit-

telun tarkentaminen – 2. vuosi 4) Ammatillisen kasvun ohjaaminen –

�. vuosi 5) Valmistumisen ja työelämään siirtymisen

ohjaaminen – 4. vuosi

Opiskelijoiden käytössä on sähköinen työnvälitys- ja tietopalvelu Jobstep.net. Se on kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille tarkoitettu palvelu, jonka kautta voi etsiä mm. harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja, kesätöitä ja vakituisia työpaikkoja. Sieltä löytää myös tietoa urasuunnittelusta ja työnhausta. Voit tutustua sivustoihin osoitteessa www.jobstep.net.

11

1.6 Tutkimus- ja kehitystyöTutkimus- ja kehitystyö on yksi HUMAKin pe-rustehtävistä. Sen tarkoituksena on kehittää ammattikorkeakoulun opetusta ja palvella työelämän tarpeita. Työelämälähtöinen ja ammatillisesti suuntautunut kansalais- ja jär-jestötoiminnan, nuorisotyön, kulttuurituotan-non ja viittomakielialan tutkimus- ja kehitystyö mahdollistaa joustavan reagoinnin toimialojen osaamistarpeiden muutoksiin.

Tutkimus- ja kehitystyö HUMAKissa on:soveltavaa tutkimusta, joka rakentuu perustutkimusten tuloksille ja on uusien käytännön sovellutusten, menetelmien tai ongelmanratkaisukeinojen kehittä-mistäinnovatiivista käytännön kehittämistyötä, jonka tavoitteena on uusien sosiaalisten innovaatioiden aikaansaaminen ja van-hojen toimintamallien uusintaminen.

HUMAK kehittää kansalais- ja järjestötoi-minnan, nuorisotyön, kulttuurituotannon ja viittomakielialan osaamista alojensa johtavana kouluttajana. Se toimii tiiviissä vuorovaikutuk-sessa alojensa työelämätoimijoiden kanssa. Valtakunnalliset työelämän neuvottelukunnat ovat tärkeitä koulutuksen ja työelämän koh-taamisen foorumeita.

Tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa tehdään HUMAKin pedagogisen innovaa-tion työoppimisen toteuttamisessa ja sen jatkuvassa kehittämisessä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Työoppimisen kautta opiskelijoilla on mahdollisuus verkottua työ-elämään ja tehdä sinne hankkeistettuja opin-näytetöitä sekä projektiopintoja. Työelämän, etujärjestöjen ja tutkimuksen edustajat ovat vahvasti läsnä tutkimus- ja kehittämishank-keissa sekä opetuksen asiantuntijoina.

Opiskelijat suorittavat osan opinnois-

•

•

taan HUMAKin hallinnoimissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä hankkeissa, joissa HUMAK on kumppanin roolissa. Opinnollistettu tutkimus- ja kehitystyö voi olla opinnäytetyöopintoja ja työoppimisena suoritettuja kehittämisopintoja hankkeissa tai projektiopintoja. HUMAKin HCC-toimintamalli mahdollistaa monialaisten projektien toteut-tamisen ja opiskelijoiden valmentautumisen moniammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Tutustu hankkeissa suoritettaviin opintomahdollisuuk-siin HumakPron tärkeissä dokumenteissa.

1.7 TutkintosääntöHumanistisen ammattikorkeakoulun tutkinto-sääntö on luettavissa HumakProsta tärkeistä dokumenteista. ■

2 Opiskelu HUMAKissa

2.1 Opiskeluoikeus ja ilmoittautuminenOpiskeluoikeus HUMAKiin on jokaisella HUMAKin opiskelijaksi hyväksytyllä, opiske-lupaikan vastaanottaneella ja määräajassa läsnä olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla. Opiskelijan on ilmoittauduttava lukuvuosittain läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksi ammat-tikorkeakoulun määräämällä tavalla ja aikana. Mikäli opiskelijan opinto-oikeusaika on päät-tymässä, tulee hänen hakea opinto-oikeuden jatkoa rehtorilta. Hakemus tulee jättää hyvissä ajoin ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Opinto-oikeusaika on rajallinen.

HUMAKissa jo opiskelevien opiskelijoiden tulee ilmoittautua lukuvuodelle 2007–2008 HumakPron sähköisellä ilmoittautumislo-makkeella 2.5.–1�.8.2007 välisenä aikana.

Keväälle 2008 läsnäolotietoaan voi muut-taa ajalla �.12.2007–14.1.2008. Sähköi-nen ilmoittautumislomake on HumakPron opiskelijavalikossa. Uusien opiskelijoiden ilmoittautumisajankohdasta ilmoitetaan kutsukirjeessä. Opintotukea voidaan maksaa vain läsnä oleviksi opiskelijoiksi ilmoittautu-neille, päätoimisille opiskelijoille opintotukilain ehtojen mukaisesti. Opiskelijalla on velvolli-suus ilmoittaa viipymättä HOPS-ohjaajalleen opintojensa lopettamisesta HumakProsta löytyvällä lomakkeella.

Yksittäisiin opintojaksoihin ilmoittaudutaan HumakPron kautta. Ilmoittautuminen tehdään annettuun päivämäärään mennessä.

1�


2.2 Opintojen keskey-tys tai lopettaminenOpiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi opiskelijaksi enintään kahden lukuvuoden ajaksi. Ilmoittautuminen on tehtävä luku-vuosittain. Tätä ilmoitettua poissaoloaikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. (Am-mattikorkeakoululaki 9.5.200�/�51, 24 §) Poissaolevalle opiskelijalle ammattikorkea-koulun ei tarvitse tarjota palveluita tai merkitä suoritusmerkintöjä.

Kokopäiväopiskelijan on suoritettava am-mattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pitem-mässä ajassa. Opiskelija, joka ei ole suorit-tanut opintojaan edellä säädetyssä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa, jollei ammatti-korkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänel-le lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. (Ammattikorkeakoululaki 9.5.200�/�51,24–25 §) Opiskeluoikeusajan jatkamista haetaan kirjallisesti HUMAKin rehtorilta HumakProssa olevalla lomakkeella.

Opintojen lopettaminen tarkoittaa, että opiskelija eroaa ammattikorkeakoulusta ennen tutkintotodistuksen myöntämistä eikä ole enää eroamisensa jälkeen siellä kirjoilla. Ennen eroamistaan opiskelijan tulee keskustella asiasta HOPS-ohjaajansa kanssa, jolloin opiskelija täyttää opintojen lopetta-misilmoituksen. Lomakkeen allekirjoittavat opiskelija ja HOPS-ohjaaja. Opiskelija saa lopettaessaan ammattikorkeakoulun leimalla varustetun otteen opintosuoritusrekisteristä. Opiskelupaikka ilmoittaa opintojen lopettami-sesta Kelan opintotukikeskukseen sähköisellä tiedonsiirrolla.

2.3 Opiskelu muilla kampuksillaOpiskelija kirjautuu sen kampuksen opiskeli-jaksi, jossa hän aloittaa opiskelunsa. Opiske-lija voi kuitenkin tietyin rajoittein valita opintoja myös muilta HUMAKin kampuksilta. Tällöin opiskelija keskustelee valinnoistaan ensin HOPS-ohjaajansa kanssa ja valinnat kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan, HOPSiin. Kaikkiin opintoihin ilmoittaudutaan HumakPron kautta.

Monissa teemoissa opiskelijoiden osallis-tujamäärää on rajoitettu. Jos ilmoittautumisia tulee määräaikaan mennessä enemmän kuin niitä voidaan ottaa, valinnat tehdään seuraa-vassa järjestyksessä:• oman kampuksen opiskelijat,• oman koulutusohjelman muiden kampusten opiskelijat,• toisen koulutusohjelman opiskelijat.

2.4 Joustava opinto- oikeus – JOO-opinnotJOO-sopimus, eli joustava opinto-oikeus, mahdollistaa HUMAKin tutkinto- tai vaihto-opiskelijoille tutkintoonsa sisältyvien opintojen suorittamista myös Turun ammattikorkea-koulussa, Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Yrkeshögskolan Sydvästin koulutusyksi-köissä. Vastaavasti Turun ammattikorkea-koulun, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Sydvästin opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoja HUMAKin kampuksilla.

Joustavalla opinto-oikeudella pyritään tarkoituksenmukaisesti laajentamaan ammat-tikorkeakoulun opintotarjontaa, lisäämään valinnanmahdollisuuksia ja tukemaan opinto-jen etenemistä. JOO-sopimuksella haettavat opinnot ovat sellaisia tutkintoon liitettäviä

15

opintoja, joita ei voi opiskella opiskelijan omassa ammattikorkeakoulussa.

Sopimus ei koske opinnäytetöiden ohja-usta, oppimateriaalin vaihtoa tai ostamista, virtuaaliopintoja, eikä opiskelua avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Oh-jeet HUMAKin opiskelijoille hakeutumisesta JOO-opintoihin löytyvät HumakPron tärkeistä dokumenteista.

2.5 OpintosuoritusoteOpintosuoritusrekisteriote on asiakirja, johon kirjataan tiedot opintojen etenemisestä. Teemasta annettu arviointi kirjataan opinto-suoritusrekisteriin. Opiskelija voi tarvittaessa pyytää kampuksensa opintosihteeriltä leimalla varustetun tulosteen opintosuoritusrekisteris-tään. Lehtorit huolehtivat opintosuoritusten kirjaamisesta. Opiskelija voi seurata omaa opintosuoritusrekisteriään HumakProsta.

2.6 Opintososiaaliset edutOpintososiaalisiin etuihin kuuluu maksuton opetus, joka sisältää varsinaisen opetuksen, ohjauksen sekä opintojen arvioinnin. Kirjat ja muut materiaalit on jokaisen kustannet-tava itse. Kampusten yhteydessä olevassa asuntolassa opiskelijalla on yleensä mah-dollisuus asua rahallista korvausta vastaan. Asumiskustannukset, majoitustarjonta ja asumisen taso vaihtelevat paikkakunnittain. Matkakustannukset kampuksille ja niiden välillä opiskelija maksaa itse, samoin kuin matkakustannukset työoppimis- ja tutustu-mispaikkoihin.

Kampuksilla toimii opiskelijaravintola, jos-

sa on tarjolla aterioita ateriatuettuun hintaan. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea voivat saada opiskelijat, jotka suorittavat alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai ammat-tikorkeakoulututkintoa. Korkeakouluopiske-lijat ovat oikeutettuja saamaan alennuksen aterian hinnasta ateriatuen piirissä olevista opiskelijaravintoloista. Tuki maksetaan ravintolan pitäjälle. Alennushintaisen aterian saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä. Oppilaitos vastaa ateriatukikortin myöntämisestä niille ateriatukeen oikeutetuille, joilla ei ole opiske-lijakorttia. Kortin voi pyytää opintosihteeriltä lukuvuoden alkaessa.

2.7 OpiskelijatodistusOpiskelija voi pyytää opiskelijatodistuksen kampuksensa opintosihteeriltä.

2.8 Opintotuki

2.8.1 YleistäOpintotuki koostuu opintorahasta, asumis-lisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintoraha on veronalaista tuloa, jota voi-daan maksaa vain läsnä olevaksi ilmoittautu-neelle opiskelijalle.

Tuettavien opintojen on oltava päätoi-misia ja niiden on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikkoa. Vain avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettaviin opin-toihin ei saa opintotukea. Tukea haetaan ko-konaisina kuukausina. Tuki voidaan myöntää vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja enintään opintojen säännönmukaiselle ajalle tai kor-keakouluopinnoissa tukikuukausien mukai-


selle enimmäisajalle. Tarvittaessa opiskelija voi hakea opintotukea normiajan ylittävälle ajalle uudella hakemuksella enimmäistukiajan puitteissa. Vain opintorahakuukaudet kulut-tavat korkeakouluopiskelijan tukikuukausia. Tukikuukausi katsotaan käytetyksi, kun tuki on maksettu. Maksetun tuen vapaaehtoinen takaisinmaksu oikeuttaa tukikuukauden palautukseen, jos tuki on palautettu Kelalle viimeistään tukivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Asumislisää maksetaan vain opiskelukuu-kausilta opiskeluasunnon asumismenoihin. Asumislisän saaminen ei vähennä tukikuu-kausia. Asumislisäkuukausi on tukikuukausi Kelan opintomenestys- ja tulovalvonnassa.

Opintotuki myönnetään yleensä täysi-en opiskelukuukausien mukaan opintojen alkamispäivästä. Opiskelukuukausi oikeuttaa opintotukeen, jos siinä on lukuvuoteen sisäl-tyviä päiviä vähintään 18, Opintotukilaki 7 c § (7.5.2004/�45). Opintotuki voidaan myön-tää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien. Opintotukihakemuksen jättämisessä ratkaisevaa on saapumispäivämäärä, ei postituspäivä.

Tuen saajan on ilmoitettava Kelalle kai-kista niistä olosuhteiden muutoksista, jotka vaikuttavat joko hänen oikeuteensa saada tukea tai tuen määrään Kelan olosuhdemuu-tosilmoituksella (OTm).

Opintotukietuutta koskevaan päätök-seen tyytymätön saa hakea siihen muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnalta ja muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Vakuutusoi-keuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kelan asiointipalvelut -sivuilla, osoitteessa www.kela.fi, opiskelija voi muun muassa tarkistaa hakemuksensa käsittely-vaiheen, peruuttaa nostettavia tukikuukau-sia, palauttaa opintotukea, tehdä laskelmia

tuloistaan ja lukea ajankohtaisia uutisia opintotuesta.

2.8.2 EnimmäistukiajatOpintonsa lukuvuonna 2005–2006 tai sen jälkeen aloittaneella opiskelijalla enimmäis-tukiaika määräytyy suoritettavan tutkinnon tavoitteellisen suoritusajan perusteella. Opin-totuki myönnetään ensimmäisellä päätöksellä enintään tutkinnon tavoiteajalle, joka 210 opintopisteen tutkinnossa on �,5 vuotta ja 240 opintopisteen tutkinnossa 4 vuotta. Jos opiskelija ei ole suorittanut tutkintoa tässä ajassa, hän voi sen jälkeen saada opintotu-kea päätoimisiin opintoihin, jos tukikuukausi-na laskettavaa enimmäistukiaikaa on jäljellä. Enimmäistukiaika 210 opintopisteen tutkin-nossa on 42 kuukautta ja 240 opintopisteen tutkinnossa 46 kuukautta.

Opintoihinsa lukuvuonna 2004–2005 tai aiemmin läsnä olleeksi ilmoittautuneen opiskelijan enimmäistukiaika on 210 opinto-pisteen tutkinnossa 45 tukikuukautta ja 240 opintopisteen opiskelijalla 50 tukikuukautta. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut tutkintoa Kelan ensimmäisen päätöksen mukaisessa tukiajassa, hän voi sen jälkeen saada opinto-tukea päätoimisiin opintoihin, mikäli tukikuu-kausia on jäljellä.

2.8.3 Opintotuen hakeminen Nuorisokoulutus (kesto 3,5/4 vuotta):Opintotukea haetaan Kelan opintotukikes-kuksen lomakkeella OT2. Lomakkeita saa Kelasta, Kelan www-sivuilta tai kampuksilta. Hakemuksen mukaan liitetään kopio hyväk-symiskirjeestä. Hakemus liitteineen palaute-taan Kelaan.

17

Tutkintoon johtava aikuiskoulutus ja eri-koistumisopinnot:Opintotukea haetaan Kelan opintotukikes-kuksen lomakkeella OT2. Lomake sekä henkilökohtainen opintosuunnitelma haetulla tukiajalla suoritettavista opinnoista palautet-taan HUMAKin opintotukilautakunnalle, joka arvioi henkilökohtaisen opintosuunnitelman perusteella opintojen riittävän edistymisen. Vaihtoehtona Kelan myöntämälle opintotuelle on hakea Koulutusrahastosta aikuiskoulu-tustukea. Tuki on tarkoitettu työelämästä opiskelemaan lähteville opiskelijoille, joilla on vähintään 10 vuoden työhistoria. Lisätietoja osoitteesta www.koulutusrahasto.fi.

Erillishakemista vaativat tuet: KesäopintotukiTuki haetaan OTm-lomakkeella ja HUMAKin omalla ”Kesätukiliite” -lomakkeella, jossa tulee olla lehtorin vahvistus. Kesätukiaika lukuvuonna 2007–2008 on 1.7.–�1.8.2008. Kesätuen hakemisesta tiedotetaan keväisin HumakPro|Opintotukiasiat -viestifoorumilla.

Tuki ulkomailla suoritettaviin opintoihinTuki haetaan OTm-lomakkeella, johon liitetään lehtorin vahvistama HUMAKin oma ”Todistus tutkintoon kuuluvasta ulkomaan suoritusjaksosta” -lomake. Hakemus liitteineen lähetetään Kelan opintotukikes-kukseen, ellei kyseessä ole kesätukiaikaan (heinä–elokuu) kohdistuvat opinnot tai muu kuin virallinen vaihto-ohjelma (esim. Erasmus), jolloin hakemus lähetetään HUMAKin opinto-tukilautakunnalle.

Norminmukaisen suoritusajan ylittävälle ajalle haettava tukiTuki haetaan OTm-lomakkeella, johon liitetään kampuksen vahvistama opiskelijato-

distus, josta ilmenee opiskelun aloituspäivä, opiskeluoikeuden päättymispäivä sekä läsnä- ja poissaolokaudet. Hakemus toimitetaan liitteineen Kelan opintotukikeskukseen.

Tuen lakkauttamisen jälkeen uudelleen haet-tava opintotukiTuki haetaan OTm-lomakkeella, johon liite-tään HOPS-ohjaajan vahvistama opintosuun-nitelma haetun tukiajan opinnoista. Hakemus toimitetaan HUMAKin opintotukilautakunnalle.

Hakemuslomakepohjat ja liitepohjat ovat tulostettavissa HumakProsta (Opiskelijoiden lomakkeet| Opintotukeen liittyvät lomakkeet).

2.8.4 Opinnoissa edistyminenOpintotuen myöntäminen ja maksaminen edellyttävät menestymistä opinnoissa. Opis-kelun päätoimisuutta seurataan opintojen edistymisellä. Syksyisin suoritettavassa edistymisen valvonnassa huomioidaan �1.7. ajanjaksoon asti kohdistuneeksi merkityt suoritukset. Opintotukiasetuksen 4 § (19.5.2004/424) edellyttää, että opinto-suorituksia tulee riittävään edistymiseen olla keskimäärin 4,8 opintopistettä kuukaudessa.

Opintojen edistymistä pidetään riittävä-nä, jos opiskelijan päätoiminen opiskeluaika ei tule olennaisesti ylittämään asianomaisia opintoja varten määriteltyä tukiaikaa. Vaikka opinnot eivät ole edistyneet riittävästi, opinto-tuen maksamista voidaan jatkaa, jos opiske-lija esittää erityisiä syitä opintojen tilapäiseen hidastumiseen. Opintotuki voidaan periä takaisin, jos opintosuorituksia ei ole lukukau-den aikana lainkaan tai jos opintoja ei ole ollut tarkoituskaan harjoittaa. Jos opintosuorituk-sia ei ole riittävästi, opiskelijalle lähetetään sel-vityspyyntö. Jos opiskelijalla ei ole edellisenä lukuvuotena ollut opintosuorituksia lainkaan tai niitä on suhteessa käytettyihin tukikuukau-

18

siin erityisen vähän, opintojen edistyminen ei ole riittävää ja opintotuki voidaan lakkauttaa, vaikka koko opiskeluajan opintopistemäärä olisi riittävä. Suorituksia tulee siis olla kaikilta lukuvuosilta, joina opintotukea on nostettu.

Kesätukiajan riittävän edistymisen opintotukilautakunta määrittelee vuosittain, Opintotuki 9 a § (7.5.2004/�45), ja ilmoittaa siitä opiskelijoille keväällä HumakPron Opinto-tuki-foorumilla.

Muiden kuin tutkintoon tähtäävien korkea-kouluopintojen katsotaan olevan päätoimisia, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähin-tään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohden.

2.8.5 OpintolainavähennysOpintonsa aloittava korkeakouluopiskelija voi saada opintolainavähennyksen verotuk-sessa, jos hän suorittaa korkeakoulututkin-non määräajassa ja on opiskelijavalinnassa ottanut vastaan kyseisen opiskelupaikan korkeakoulussa lukuvuonna 2005–2006 tai sen jälkeen tai on ilmoittautunut kyseisissä opinnoissa läsnä olevaksi ensimmäisen ker-ran lukuvuonna 2005–2006 tai sen jälkeen. Lainavähennyksen voi saada vain ensimmäi-seksi suoritetun vähennykseen oikeuttavan tutkinnon perusteella.

2.8.6 OpintotukilautakuntaOpintotukilautakunta on korkeakoulun kaksivuotistoimikaudeksi asettama ammat-tikorkeakoulun sisäinen opintotukiasioita hoitava ryhmä. Puolet jäsenistä, mukaan lukien puheenjohtaja, ja heidän varajäsenensä nimetään korkeakoulun opettajista tai muista virkamiehistä sekä puolet jäsenistä ja heidän varajäsenensä korkeakoulun opiskelijoista. Korkeakoulu määrää yhden jäsenistä vara-puheenjohtajaksi. Esittelijänä lautakunnassa ja lautakunnan sihteerinä toimii korkeakoulun

määräämä virkamies. HUMAKin opintotuki-lautakuntaan kuuluu neljä jäsentä, joista kaksi on opiskelijoita. Opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jonka korkeakoulu vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat mää-räykset asioiden käsittelemisestä ja ratkaise-misesta.

Opintotukilautakunnan tehtävänä on, Opinto-tukilaki, 9 a §: (10.6.2005/408):

1) seurata opintojen edistymistä ja antaa oma-aloitteisesti taikka Kansanelä-kelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä lausunto opintojen edistymisestä;

2) määritellä kesäaikana harjoitettavien opintojen riittävä laajuus ja antaa yksit-täistapauksissa lausunto Kansaneläke-laitokselle;

�) määritellä muiden kuin opiskelijavaih-to-ohjelmien mukaisten ulkomailla harjoitettavien opintojen riittävä laajuus ja antaa yksittäistapauksissa lausunto Kansaneläkelaitokselle;

4) antaa Kansaneläkelaitoksen tai opis-kelijan pyynnöstä lausunto siitä, onko opintolainan valtiontakauksen saanut, joka on suorittanut tutkinnon, oikeutettu opintolainavähennykseen;

5) antaa oma-aloitteisesti taikka Kansan-eläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä lausunto siitä, voidaanko enimmäisajan opintotukea saaneen opiskelijan opinto-tukeen oikeuttavaa aikaa pidentää 7 a §:ssä säädetyllä tavalla. Opintotukilau-takunnan lausunto sitoo Kansan eläke-laitosta. Opintotukilautakunta tiedottaa ja neuvoo opintotukiasioista, kokous-ajoistaan ja edistymisen valvonnan aikataulusta Opintotukiasiat-foorumilla HumakProssa.

19

Lisätiedot:Humanistinen ammattikorkeakouluOpintotukilautakuntaAnnankatu 12 A 1700120 HELSINKIp. 020 7621 �48, f. 020 7621 �[email protected]

• Kelan opintotukiesite, Opintotuki-laki, Opintotukiasetus, www.koulutusrahasto.fi, www.kela.fi, www.finlex.fi ja HumakPro|Opintotukiasiat.

•

••••


2.9 Opiskelijakunta HUMAKOOpiskelijakunta HUMAKO toivottaa Sinut lämpimästi tervetulleeksi ammattikorkeakou-luumme!

HUMAKO on Humanistisen ammatti-korkeakoulun lakisääteinen osa, joka valvoo etujasi ja edustaa juuri Sinua niin opiskeluun liittyvissä asioissa kuin vapaa-ajallakin.

Opiskelijakuntamme päätöksenteosta ja toiminnasta vastaavat opiskelijat. Organisaati-omme muodostuu edustajistosta ja hallituk-sesta. Edustajisto on HUMAKOn jäsenten vuosittain valitsema toimielin, joka valitsee hallituksen. Edustajiston tehtävänä on käyttää päätösvaltaa ja valvoa HUMAKOn toimintaa, hallitus puolestaan vastaa käytännön toimin-nasta ja edustajiston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta.

Liittymällä HUMAKOon tuet toimintaam-me ja vahvistat mahdollisuuksiamme toimia entistä suuremmalla äänenpainolla juuri Sinun puolestapuhujanasi. Opiskelijakunta mahdol-listaa opiskelijoiden edunvalvonnan kaikilla tasoilla HUMAKin organisaatiossa. Käytän-nössä tämä tarkoittaa kannanottojen ja lau-suntojen antamista, suhteiden ja kontaktien luomista sekä opiskelijajäsenten valintaa eri toimielimiin, joissa päätetään ja valmistellaan opiskeluun liittyviä asioita.

HUMAKOssa pureudumme ajankohtaisiin asioihin niin koulumme sisällä kuin valtakun-nallisellakin tasolla. HUMAKO kuuluu Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liittoon, eli SAMOKiin, joten sitä kautta ovet ovat avoinna myös laajempaan vaikuttami-seen ja opiskelijatoimintaan. Opiskelijakunnan jäsenyys oikeuttaa lisäksi SAMOKin opiskeli-jakorttiin, jolla saat kaikki kansalliset opiskeli-ja-alennukset.

Näkyvä osa HUMAKOn toimintaa on myös tutoreiden koulutus ja tutor-toiminnan ylläpitäminen. Kouluttamamme tutorit ovat

opiskelijoita, jotka haluavat osaltaan edistää opintojesi sujuvuutta ja viihtyvyyttäsi koulus-samme. Verkostoammattikorkeakoulussa opiskeleminen tuo vahvan ominaispiirteensä meidän kaikkien opiskeluelämään, joten pyrimme myös luomaan HUMAKin sisäistä kulttuuria ja yhteenkuuluvaisuutta esimerkiksi syksyllä järjestettävien HUMAKO-päivien kautta. HUMAKO-päiville osallistumalla pääset tutustumaan toisten kampusten opiskelijoihin ja viettämään ikimuistettavia yhdessäolon hetkiä.

Muistathan, että HUMAKO on olemassa juuri Sinua varten ja olemme valmiita autta-maan kaikissa opiskeluelämään liittyvissä on-gelmissa ja kysymyksissä. Tyhmiä kysymyksiä ovat vain ne kysymykset, joita ei esitetä.

Odotamme yhteydenottoasi!Riemukasta lukuvuotta 2007–2008 kaikille toivottaa,

Miia Lusa Hallituksen puheenjohtaja Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – HUMAKO


21

2.10 AlumniyhdistysHUMAKin alumniyhdistys perustet-tiin syksyllä 2004 HUMAKO-päivien yhteydessä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää työelämän, ammattikorkeakoulun ja alumnien yhteistyötä. Tärkein tehtävä on koota valmistuneita alumneiksi ja tehdä mahdolliseksi yhteysverkoston rakentaminen mm. tukemaan opiskeli-joiden työtä ja markkinoimaan HUMAKia oppilaitoksena.

Alumnit voivat toimia linkkinä etsittä-essä nykyisille opiskelijoille harjoittelupaik-koja, opinnäytetyön aiheita ja työpaik-koja. He voivat myös välittää työelämää koskevia tietoja ja tarpeita entiseen opinahjoonsa.

Toivomme, että mahdollisimman moni lukuvuoden 2007–2008 aikana valmistu-vista opiskelijoista liittyisi yhdistykseemme ja lähtisi mukaan kehittämään HUMAKin alumnitoimintaa. Lisätietoja toiminnas-tamme, jäseneduistamme ja liittymis-ohjeet saa HUMAKin www-sivuilta. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostin kautta [email protected].

Hyvää opiskeluvuotta kaikille,

Alumniyhdistyksen puheenjohtajaAri Myllyviita, FM, yhteisöpedagogi (AMK)p. 050 5949 [email protected]

3 HUMAK –pedagogiikka ja oppimisympäristöt

Humanistisen ammattikorkeakoulun toiminta perustuu pedagogisen yhteisön ajatukseen (ks. kuva 1). Opiskelija ja häntä lähinnä olevat ohjaajat ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa oppimisympäristön ytimessä. Sen ympärillä on kampusten muu sosiaalinen maailma, monimuotoinen oppimisen sekä asiantunti-juuden ja toimimisen kenttä. Opiskelijalla on valittavanaan erilaisia oppimisympäristöjä teematarjonnan mukaan. Hän voi opiskella kontaktiopetuksessa, työskennellä itsenäi-sesti, mennä työoppimaan kotimaassa tai ulkomailla, hankkia itselleen oppimisprojektin tai opiskella tietoverkoissa. Alan kirjallisuus kuuluu olennaisena osana opiskeluun kaikis-sa oppimisympäristöissä. Opetustarjonnassa oleva kymmenen tai viiden opintopisteen teema voidaan toteuttaa joko yhdessä oppi-misympäristössä tai eri oppimisympäristöjen

yhdistelmällä. Monet teemat voi suorittaa vaihtoehtoisissa oppimisympäristöissä. Opis-kelija voi valita teemoja eri koulutusohjelmista ja eri kampusten tarjonnasta. Näin hän voi hyödyntää koko verkostoammattikorkea-koulun opetustarjontaa. Opiskelijalle nimetty HOPS-ohjaaja auttaa opiskelijaa tekemään valintoja.

Seuraavaksi kuvataan lyhyesti eri oppi-misympäristöt. Suluissa oleva koodi viittaa oppimisympäristön lyhenteeseen, jota käyte-tään HumakPro-oppilaitosjärjestelmässä.

2�


3.1 Kontaktiopetus (K)Kontaktiopetuksessa opettaja ja opiskelijat ovat yhteisissä oppimistilanteissa. Opetus toteutetaan esittävänä luento-opetuksena tai muita lähiopetuksen menetelmiä hyödyn-tävänä toiminnallisena opetuksena. Toimin-nalliseen opetukseen kuuluvat esimerkiksi pienryhmäopetus (aktivoivat luennot, ohjatut ryhmätyöt, seminaarit, demonstraatiot jne.). Kontaktiopetukseen liittyvä lähiopetuksen tuntimäärä vaihtelee teemoittain (60–1�0 tuntia). Kontaktiopetuksena tarjottu teema sisältää aina myös itsenäistä työskentelyä, jolloin lähiopetus ja itsenäinen työskentely lomittuvat. Teema voidaan toteuttaa myös kontaktiopetuksen ja muiden oppimisympä-ristöjen yhdistelminä, esim. K+I, K+V tai K+P.

3.2 Itsenäinen työskentely (I)Täysin itsenäisesti toteutettava teema ei sisällä lainkaan kontaktiopetusta. Itsenäi-nen työskentely mahdollistaa opiskelijalle itsenäisen tiedon hankkimisen, analysoinnin ja uuden tiedon tuottamisen hänelle sopiva-na ajankohtana. Itsenäisellä työskentelyllä hankittu osaaminen osoitetaan usein tentillä, etätehtävällä, suunnittelu- tai arviointiraportilla jne. Opiskelijalla on oikeus saada opintoihin-sa ohjausta teemasta vastaavalta lehtorilta, vaikka työskentely onkin itsenäistä.

Itsenäisessä työskentelyssä voidaan käyttää hyväksi muita oppimista tukevia ympäristöjä (M), joita ovat muun muassa media, erityyppiset tutustumiskäynnit ja organisaatiot.

Kuva 1. HUMAKin pedagogisen yhteisön ajatus ja oppimis-ympäristöt

25

3.3 Muita oppimista tukevia oppimis-ympäristöjä (M)

3.3.1 Media oppimisympäristönäMedialla on suuri merkitys sekä tiedon välittäjänä että mielipiteiden muokkaajana ja asenteiden luojana. Sitä seuraamalla on ajankohtaisimpien ilmiöiden äärellä. Mediaa voidaan hyödyntää tarkasteltaessa erilaisia ilmiöitä ja etsittäessä uutta tietoa. Opiskelijat voivat löytää mediasta mm. informaation uusimmista tutkimustuloksista ja päästä tätä kautta varsinaisen tutkimustiedon lähteille. Opiskelijat voivat kartoittaa jotakin ilmiötä median luoman kuvan ja tiedon avulla. Op-pimiseen voidaan luontevasti liittää kriittinen ja analyyttinen ote tarkastelemalla erilaisten medioiden luomaa kuvaa jostakin asiasta tai ilmiöstä. Media toimii opiskelijalle tiedonläh-teenä, mutta sitä voi käyttää apuna myös eri-laisten tuotosten tekemisessä, mikäli välineen käyttö on perusteltua.

3.3.2 Tutustumiskäynnit, opintomatkat ja ekskursiotTutustumiskäynnit, opintomatkat, alan traditioon kuuluvat seminaarit ja ekskursiot voivat kuulua kiinteänä osana monia oppi-misympäristöjä, mutta niitä voidaan käyttää myös itsenäisinä oppimisympäristöinä, jos näin teemasta vastaavan opettajan kanssa sovitaan. Opintokäyntiin tms. voidaan liittää kirjallisuutta, joka antaa teoreettisen pohjan ko. asian tavoitteiden mukaiselle oppimiselle. Teoriatiedon avulla reflektoidaan nähtyä ja kuultua sekä raportoidaan prosessi kirjallises-ti. Näin suoritettujen opintojen laajuus ja opin-tokokonaisuuteen liittyvä kirjallisuus sovitaan erikseen asianomaisen opettajan kanssa.

3.3.3 Organisaatiot, instituutiot ja muut asiantuntijatahotOrganisaatioiden ja instituutioiden asian-tuntijat voivat toimia sopimusten mukaan tietopankkina opiskelijoille sekä yksilö- että ryhmätasolla. Opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää alan organisaatioiden ja yhteisöjen asiantuntemusta opintojen eri vaiheissa erilai-siin oppimistarpeisiin. Kampukset käyttävät työelämän asiantuntijoita luennoitsijoina ja vierailijoina. Opiskelijat voivat vierailla sovitta-essa työpaikoilla heidän luonaan. Yhteyksiä voidaan ottaa ja ylläpitää myös tietoverkkojen ja videoneuvotteluyhteyksien avulla. Asian-tuntijayhteyksillä voidaan luoda myös uusia työelämäyhteyksiä sekä oppimisprojekteja ja kehittämishankkeita.

3.4 Työoppiminen (T)Työoppimisella tarkoitetaan alan työpaikoissa tapahtuvaa työn tekemistä ja samalla työn tutkimista ja kehittämistä. Työoppiminen sisältää myös lakisääteisen, �0 opintopisteen laajuisen ammattitaitoa edistävän harjoitte-lun, jonka tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käy-tännön asiantuntijatehtävässä. Työoppiminen ei ole vanhan taitotiedon harjoittelua vaan uuden taitotiedon omaksumista. Työoppimi-sessa opiskelija yhdistää tutkivalla työotteella tutkimuksellista tietoa ja käytännön koke-musta kulloinkin opiskeltavassa teemassa. Tavoitteena on, että työoppimisjaksojen aikana teoreettinen tieto yhdistyneenä työko-kemukseen tuottaa oppimista, osaamista ja vähitellen kehittyvää alan asiantuntijuutta.

Opiskelija valmistautuu työoppimisjak-soihinsa perehtymällä ennakkoon työ-paikkaansa ja asettamalla oppimiselleen tavoitteet, jotka liittyvät työoppimisena


suoritettavaan teemaan ja sen sisältöön. Tavoitteet määritellään neljän kykyalueen avulla: suunnittelu-, sosiaaliset, teknistaidolli-set ja arviointikyvyt. Opintojen alkuvaiheessa työoppimisen pääpaino on työelämään ja ammattialaan tutustumisessa. Opintojen loppuvaiheessa painottuvat työn tarkastelu, vaativammat ja itsenäisetkin työtehtävät sekä käytännön vertaaminen alan kirjallisuudesta löytyvään teoreettiseen tietoon ja tarvittaessa uusien käytäntöjen pohtimiseen. Varsinaisella työoppimisjaksolla opiskelija suorittaa sovitut työ- ja oppimistehtävät. Työoppimisjakson jäl-keen hän raportoi oppimansa asiat arviointia ja ammatillisen kasvun seuraamista varten.

Työoppimispaikkoja voivat olla omaan alaan ja tavoiteltuun ammatilliseen pää-määrään liittyvät työpaikat. HUMAK ja sen kampukset ovat sopineet työoppimisesta useiden satojen työpaikkojen kanssa. Useis-sa sopimuspaikoissa on HUMAKin koulut-tama työvalmentaja, joka hallitsee HUMAKin oppimis- ja arviointijärjestelmän. Työvalmen-tajan hiljainen tieto työelämän käytännöistä välittyy opiskelijalle työoppimiseen kuuluvissa ohjaustilanteissa.

Jokaisen opiskelijan tulee suorittaa opinnoistaan työoppimisena – ammattitaitoa edistävänä harjoitteluna – vähintään �0 opin-topistettä. Opiskelija voi tehdä työoppimisjak-soja henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa perusteella ympäri vuoden, myös kesäisin. Työoppimiseen liittyviä asioita on kuvattu tarkemmin HUMAKin käsikirjoissa (mm. Työ-oppimisen käsikirja opiskelijalle ja Työoppimi-sen käsikirja työpaikalle). Opiskelijan käytössä on HUMAKin työoppimispaikoista koottu hakemisto, joka löytyy HumakPron Työtorilta.

3.5 Kansainvälinen oppimisympäristö (KV)HUMAK tarjoaa opiskelijoilleen erilaisia kansainvälisen oppimisympäristön hyödyntä-mismahdollisuuksia, joita ovat kansainvälinen vaihto, opiskelu ulkomaisissa korkeakouluis-sa, työoppiminen sovituissa ulkomaisissa työoppimispaikoissa, opintoja tutustumis-matkat ulkomaille, erilaisten tapahtumien järjestäminen ulkomaisten yhteistyökumppa-neiden kanssa ja osallistuminen kansainväli-siin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin.

Kansainvälisen oppimisympäristön hyö-dyntäminen on mahdollista myös kotimaas-sa. Opiskelija voi osallistua monikulttuuriseen toimintaan esimerkiksi työskentelemällä ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden kanssa, osallistumalla ulkomaisten vierailevien opet-tajien antamaan opetukseen, toimimalla mo-nikulttuuristen ryhmien toiminnan ohjaajina, valitsemalla kansainvälisyysopintoja tai osal-listumalla eri kampusten tai muiden ammat-tikorkeakoulujen tarjoamaan vieraskieliseen opetukseen. Humanistisen ammattikorkea-koulun kampuksilla on tarjolla ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille englanninkielisiä opinto-jaksoja. Osa niistä on rakennettu siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opinto-ja eri kampuksilla ja siten tutustua HUMAKin toimintaan eri puolilla Suomea. KV-ympäris-tössä toteutettavia oppisisältöjä rakennetaan ja kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa siten, että ne sopivat mahdollisimman hyvin kaikkien osapuolten opetusohjelmiin.

3.6 Verkko-oppiminen (V)HUMAKissa opiskelija voi käyttää tietoverkko-jen viestintä- ja informaatiopalveluja oppimis-ympäristönä muiden opiskelutapojen rinnalla. Yleensä tietoverkkojen käyttöä hyödyntävä

27

opetus yhdistyy muihin oppimisympäristöihin. Varsinaisessa verkko-oppimisessa eli virtu-aaliopetuksessa oppimateriaali on verkossa ja opiskelijat ja opettajat ovat yhteydessä toisiinsa verkon välityksellä.

Verkkokursseilla opiskelija suorittaa oppimistehtäviä HUMAKin verkkoympäris-tössä. Kurssin aikana hän kommunikoi ennen kaikkea kirjoittamalla. Verkkokursseihin on monesti liitetty kontaktiopetuksena annettava orientaatio.

3.7 Projektit (P)Oppimisprojekteilla tarkoitetaan opiskelijoi-den osaamisen kartuttamiseen ja sovittuun tuotokseen tähtääviä, ajallisesti rajattuja hankkeita. Projektit voivat olla tutkimus- tai selvitystehtäviä, mutta yhtä hyvin palvelun tai tapahtuman toteuttamista. Projektien kautta opiskelijalla on mahdollisuus esim. oppia ryhmä- ja tiimityöskentelytaitoja, solmia tule-vaisuuden kannalta tärkeitä työelämäsuhteita,


saada tuoretta tietoa työelämästä ja sen vaa-timuksista, harjoitella sekä moniammatillista toimintaa että tavoitteen asettelua, toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia.

Oppimisprojekteja voidaan toteuttaa yksin tai ryhmässä. Projekteihin liittyy käytännön toteutuksen lisäksi teemakirjallisuutta. Oppi-misprojektien raportoinnista ja arvioinnista so-vitaan ohjaavien opettajien kanssa. Arvioitava tuotos voi olla esimerkiksi kirjallinen raportti, tapahtuma, näyttely, esitys tai videokooste. Opiskelijat voivat joko osallistua kampuksien organisoimiin työelämäläheisiin hankkeisiin tai ehdottaa omia, esimerkiksi omaan työhön-sä liittyviä, hankkeita oppimisprojekteiksi ja opinnollistaa nämä. Kehittämis- ja projek-tiopintojen lähtökohtana on työelämän aito tarve ja tilaus.

3.8 Opiskelijatiimi (O)Opiskelijatiimi on HUMAKin uusin oppimisym-päristö. Siinä hyödynnetään HUMAKin työ- ja projektioppimisympäristöjä ja niiden lisäksi tiimioppimista. Opiskelijatiimissä opiskellaan koko lukuvuoden ajan ja siihen voivat hakea mukaan HUMAKin kaikkien koulutusohjelmi-en opiskelijat.

Opiskelijatiimivuoden aikana opiskelijat muodostavat oman työyhteisön, laativat sille pelisäännöt ja sopivat yhteisten tehtävien työnjaosta keskenään. Opiskelijatiimillä on valmentaja, jonka tehtävänä on auttaa ja tukea tiimiä ja yksittäistä opiskelijaa kaikissa oppimiseen, tiiminä ja työyhteisönä toimimi-seen sekä työ- ja projektiopintoihin liittyvissä kysymyksissä.

Opiskelijatiimivuoteen liittyy myös yrittä-jyyden oppiminen. Toiminnassa sovelletaan Nuori Yrittäjyys ry:n Oma Yritys opinto-oh-jelmaa. Opinto-ohjelma kestää lukuvuoden ajan, minkä aikana opiskelijat perustavat

määräaikaiset yritykset, suunnittelevat yrityk-silleen tuotteen ja huolehtivat markkinoinnista ja myynnistä, hoitavat yrityksensä kirjanpidon ja lukuvuoden päätteeksi lopettavat yrityksen-sä toiminnan, laativat vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen.

Tiimivuoden aikana opiskelija suorittaa 60 opintopisteen laajuudelta opintoja seuraa-vasti:

tiimitoiminta ja työelämän pelisäännöt, eli teema Työelämätaidot 10 op,yritystoiminta NY Oma Yritys ohjelman kautta, eli teema Toiminta yksityisellä sektorilla 10 op,oman OPSin ja HOPSin mukaisia teemoja T/O- ja P/O-ympäristöjen tarjonnasta.

Opiskelijatiimivuoden tavoitteena on yrittäjyy-den ja tiimitoiminnan oppimisen lisäksi tukea opiskelijan oman toiminnan organisoinnin ja ajanhallinnan oppimista, auttaa opiskelijoita verkottumaan työelämän toimijoiden kanssa ja opettaa yleisiä työelämän taitoja. Toiminnan avulla pyritään mallintamaan työelämässä toimimisen lainalaisuuksia ja näin antamaan opiskelijalle paremmat edellytykset toimia työelämässä valmistumisen jälkeen joko itsenäisenä yrittäjänä tai yrittäjäasenteella työskentelevänä palkansaajana.

Lisätietoja:Omalta HOPS-ohjaajalta tai valmentaja-lehtoriNiina Leinoseltap. 020 7621 �6�[email protected]. ■

•

•

•

29

kuva

4 Arviointi ja suoritukset

4.1 Kehityssuuntautu-nut arviointiHumanistisessa ammattikorkeakoulussa arviointi ja opiskelijan saama palaute on pää-sääntöisesti laadullista. Arviointikäytäntöjen taustalla on kehityssuuntautuneen arvioinnin malli, jonka keskeisenä ajatuksena on siirtää huomio tulevaan ja ammatillisen kehityksen kannalta keskeisten asioiden tunnistamiseen. Mallissa huomion kohteena ovat suunnitte-luun, kommunikaatioon, teknisiin taitoihin ja arviointiin liittyvät valmiudet (ks. kuva 2).

Ammatillista kasvua ja kehittymistä sekä pidemmällä että lyhyemmällä aikavälillä voidaan arvioida nelikenttäarvioinnin kautta. Sitä käytetään myös työoppimisen tavoittei-den laatimiseen ja työoppimisen arviointiin. Työvalmentaja peilaa arvioinnissaan opiskeli-

jan kirjaamiin tavoitteisiin. Nelikenttäarviointia käytetään portfolion epilogiosassa tehtävään ammatillisen kasvun kokoavaan itsearviointiin. Nelikenttäarvioinnin rinnalla voidaan käyttää numeerista arviointia.

Ammatillista kasvua arvioitaessa suun-nittelukyvyllä tarkoitetaan opiskelijan kykyä kerätä tietoa, tutkia mahdollisesti ristiriitaista-kin todellisuutta, tehdä perusteltuja valintoja ja hahmottaa tuntematonta lähitulevaisuutta. Sosiaalisilla taidoilla puolestaan tarkoitetaan opiskelijan kykyä toimia vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa, olla yhteisön merkittä-vä jäsen, vaikuttaa tehtäviin päätöksiin ja valintoihin sekä auttaa muita yhteisön jäseniä saamaan osaamisensa yhteisön käyttöön. Käytännölliset taidot liittyvät opiskelijan kykyyn suoriutua tehtävistä sujuvasti ja laa-dullisesti korkealla tasolla.

�1

�2 Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK – Opinto-opas 2007–2008

Arviointikyky on taitoa kerätä palautetta toi-minnasta monista lähteistä, arvottaa erilaista palautetta, tehdä johtopäätöksiä palautteesta sekä arvioida toiminnan lähtökohtia ja tarvitta-essa muuttaa niitä.

Nämä neljä eri kykyaluetta muodostavat yhteen nivoutuvan kokonaisuuden. Arvioinnin tavoitteena on yhdistää nämä kykyalueet siten, että niistä kehittyy monipuolinen am-matillinen ymmärrys ja toimintataito. Kehitys-suuntautuneessa arvioinnissa edellä kuvattuja kykyjä suhteutetaan seuraavassa kuvattuihin toiminnan tasoihin.

Arvioinnin tarkoituksena on antaa opiskeli-jalle palautetta oppimisesta ja ammatillisesta kehityksestä, antaa opettajalle tietoa oppi-

misen tuloksellisuudesta ja ohjata opintojen suunnittelua sekä antaa työnantajille tietoa opiskelijan ammatillisesta kehittymisestä. Opinnäytetyöstä ja yleisen ammattitaidon osoittajana toimivasta portfoliosta opiskelijalle annetaan erilliset kirjalliset lausunnot.

4.2 Teema-arviointiTeema-arviointi perustuu opetussuunnitel-massa mainittuihin tavoitteisiin. Opiskelijan tulee osoittaa hallitsevansa vähintään 40 % asetetuista tavoitteista, jotta opintosuoritus voidaan katsoa suoritetuksi.

Kuva 2. Kehityssuuntautuneen arvioinnin malli.

Suunnittelutaidot Sosiaaliset taidot

Arviointitaidot Käytännön taidot

��

Teemat arvioidaan kolmella tasolla ja numeroilla 1–5 seuraavasti:

kiitettävä (5)hyvä (�–4)tyydyttävä (1–2)

Teema-arvioinnissa tulevat esille sekä opiske-lijan vahvuudet että opiskelijan kehittymisen haasteet suhteessa teeman tavoitteisiin. Numeerisen arvioinnin lisäksi lehtorin on an-nettava mahdollisimman selkeästi ja lyhyesti sanallisia kommentteja opiskelijan osoitta-mista vahvuuksista ja kehitettävistä asioista. Mahdollisuuksien mukaan teemojen arvioin-nissa otetaan huomioon myös opiskelijoiden itsearviointia.

Teema-arvioinnin kaltaista arviointia käytetään myös opinnäytetyön ja portfolion arvioinnissa. Opinnäytetyöstä annetaan lisäksi kirjallinen arviointi. Portfolion arvioinnissa käytetään lisäksi ammatillisen kasvun ja kehi-tyksen kuvaamiseen nelikenttäarviointia.

Opiskelijan tulee suorittaa teemassa vaa-dittavat tehtävät jakson aikana tai viimeistään kahden viikon kuluessa jakson päättymisestä. Teemasta vastaavan lehtorin tulee antaa teemasta arviointi neljän viikon kuluessa tehtävien palauttamisesta. Suoritusmerkintä ja arviointi kirjataan opiskelijan HumakPros-sa olevaan opintosuoritusrekisteriin. Mikäli opintosuoritusta pitää täydentää, opiskelijalle tulee kertoa, miltä osin täydentämistä tarvi-taan. Teemasta vastaavan lehtorin osoittamat mahdolliset täydennykset on tehtävä kuluvan lukuvuoden loppuun (�1.7.) mennessä. Mikäli opiskelija ei ole täydentänyt teemaa määrä-aikaan mennessä, hänen tulee suorittaa se kokonaan uudestaan. Yksittäisten tehtävien arvioinnissa opiskelija ja opettaja voivat sopia keskenään käytettävästä arviointitavasta. Arviointi voi olla suullinen, kirjallinen tms.

Mikäli teeman arviointi perustuu kirjalli-seen työhön kuten esseeseen, raporttiin tai tenttiin, tulee sen olla riittävän tasokas. Kirjal-

•••

lisia töitä arvioitaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:

asiatietojen kattavuus ja käsitteiden käyttö sekä oikeellisuus suhteessa aihepiiriin,käytäntöön soveltaminen ja omakoh-taisuus,aiheen kriittinen arviointi ja kokonaisnä-kemys,kieliasun johdonmukaisuus ja selkeys.

Kirjallisia tehtäviä arvioidaan samoin kuin teematkin kolmella tasolla ja numeroilla 1–5 seuraavasti:

kiitettävä (5)hyvä (�–4) tyydyttävä (1–2)

Kiitettävä taso edellyttää, että opiskelija osaa arvioida sekä omaa lähestymistapaansa aiheeseen että vaihtoehtoisia näkökulmia. Ihannetapauksessa opiskelija kykenee soveltavaan ja uutta luovaan ajatteluun. Hyvällä tasolla opiskelija osaa suhteuttaa käsittelemänsä asiat laajempaan kokonaisuu-teen. Tyydyttävällä tasolla opiskelija kiinnittää huomionsa olennaisiin asioihin.

4.3 TyöoppiminenTyöoppimisjaksoilta opiskelija saa palautetta työpaikan työvalmentajalta. Tämän lisäksi opiskelijan tulee laatia teemasta vastaavalle lehtorille raportti työoppimisesta. Raportin tarkoituksena on mahdollistaa työoppimisjak-soon liittyvien tapahtumien tutkiminen jälki-käteen ja oman ammattitaidon kehittäminen reflektion kautta. Raportti voi olla muodoltaan kirjallinen, portfolio, video tai muu ohjaajan kanssa sovittu arvioitavissa oleva tuotos. Parhaimmillaan raportti on näiden tapo-jen luova yhdistelmä. Raportista annetaan

•

•

•

•

•••


palaute opiskelijalle. Palautteen tarkoituksena on tukea opiskelijan ammatillista kehittymis-tä. Raportit arvioidaan seuraavien tasojen mukaan:


Kiitettävän (5) tason raportti:Opiskelija

osaa rajata täsmällisesti käsiteltävän aihepiirin ja siihen liittyvät kysymyksen-asettelut,pystyy perustelemaan omia toimiaan ja valintojaan ja analysoimaan niitä jäsen-nellysti ja täsmällisesti (kehittynyt kyky itsearviointiin),pystyy arvioimaan työyhteisön mene-telmiä ja toimintatapoja taustateorioita apuna käyttäen sekä työyhteisön että sen kohderyhmän näkökulmasta,pystyy arvioimaan ja arvottamaan vaih-toehtoisia toimintatapoja,perustelee esittämänsä arviot nojaten olennaisiin taustateorioihin,ihannetapauksessa pystyy hahmottele-maan uusia toimintatapoja ja ajattelu-malleja työyhteisöön.

Hyvän (3–4) tason raportti:Opiskelija

osaa nähdä oman työnsä osana koko-naisuutta,osoittaa ymmärtävänsä minkälaisiin taustakäsityksiin työpaikan toiminnot perustuvat (esim. miksi työpaikalla järjestetään juuri sellaisia kulttuuritapah-tumia kuin järjestetään),osoittaa olevansa tietoinen vaihtoeh-toisten toimintamallien olemassaolosta ja niiden taustalla olevista käsityksistä (tietää, että asiat voitaisiin tehdä eri

•••

•

•

•

•

•

•

•

•

•

tavalla ja eri oletuksista lähtien).

Tyydyttävän (1–2) tason raportti:Opiskelija

kiinnittää huomionsa raportin kannalta olennaisiin asioihin,kuvaa jäsennellysti ja johdonmukaisesti, mitä työpaikalla on tehty (työpaikan toiminnot ja omat työtehtävät) ja mitä on opittu (itsearviointi).

4.4 OpinnäytetyöHumanistisen ammattikorkeakoulun tutkin-toon johtaviin opintoihin kuuluu opinnäytetyö ja kypsyysnäyte, joista yleiset määräykset on annettu valtioneuvoston asetuksessa ammat-tikorkeakouluista (�52/2002) 4, 7 ja 10 §:ssä.

Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa tutki-van työotteen periaatteiden ja menetelmien hallintaa sekä oman toimialansa tutkimustra-dition tuntemusta ja tiedon kartuttamista. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattialaansa liitty-vässä asiantuntija- tai kehittämistehtävässä. Tavoitteena on ohjata opiskelijaa tutustumaan itsenäisesti ja laajasti hänen ammatillisiin suuntautumisopintoihinsa liittyvään aihe- tai ammattialueeseen. Opinnäytetyön tekeminen kehittää opiskelijan ammatillisia ongelmanrat-kaisutaitoja ja johdattaa hänet ongelmanrat-kaisussa tarvittavien menetelmien käyttöön. Opinnäytetyö opettaa myös itsenäiseen, reflektoivaan ja luovaan, ratkaisukeskeiseen ajatteluun ja toimintaan. Opinnäytetyön tuloksena syntyy aina kirjallinen raportti, jossa paneudutaan analyyttisesti ja kriittisesti valittuun asiakokonaisuuteen ja perustellusti vastataan asetettuihin kysymyksiin tai esitel-lään ongelmien ratkaisuja.

•

•

�5

Opiskelijan on mahdollista laatia joko tut-kimuksellinen tai toiminnallinen opinnäytetyö. Tutkimuksellisella opinnäytetyöllä tarkoitetaan opinnäytetyötä, jossa tarkasteluun otettua ilmiötä lähestytään tieteellistä lähestymista-paa noudattaen. Ammattikorkeakoulussa tutkimuksellisuudella on vahva soveltava pyrkimys, jossa tutkimuksellisuuteen kytkey-tyy aina ammattialaa kehittävä näkökulma. Toiminnallisessa opinnäytetyössä tavoitellaan ammatillisessa kentässä käytännön toimin-nan ohjeistamista, opastamista tai erityisten toimintojen järjestämistä sekä niiden järkeis-tämistä. Tässäkin tapauksessa opinnäyte-työllä on siis vahva ammatillinen ja soveltava tavoite.

Opinnäytetyökokonaisuus on laajuudel-taan �0 opintopistettä. Tutkimus- ja mene-telmäopinnot (15 op) ja varsinainen opin-näytetyö (15 op) on eri koulutusohjelmissa teemoitettu eri tavoin.

Jokaiselle opinnäytetyölle nimetään opin-näytetyön ohjaaja. Opiskelijat voivat tehdä opinnäytetyön yksilö-, pari- tai ryhmätyönä. Se voidaan tehdä myös eri koulutusalojen, koulutusohjelmien tai toisten korkeakoulujen opiskelijoiden yhteistyönä. Pari- tai ryhmätyö-nä tehty opinnäytetyö arvioidaan kokonaisuu-tena, mutta kunkin opiskelijan työpanoksen on oltava opinnäytetyössä osoitettavissa. Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla:


Opinnäytetyöstä annetaan lisäksi erillinen kirjallinen arviointilausunto. Lausunnon kir-joittaa opinnäytetyön ohjaaja yhdessä toisen arvioijan kanssa (esim. työelämän edustaja, lehtori tms.). Opiskelija saa arvioinnin tietoon-sa heti sen jälkeen, kun arvioijien yhteinen arviointilausunto on kirjoitettu. Opinnäytetyö arvioidaan vain, jos se on sisällöltään ja muo-doltaan arvioitavissa oleva kokonaisuus. Arvi-

•••

oitavaksi ottamisesta päättää ohjaava lehtori. Opinnäytetyön palauttaminen korjauksia ja täydennyksiä varten on tehtävä perustellusti.

Opinnäytetyöhön liittyen opiskelija kir-joittaa kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita ammattikorkeakouluasetuksen (�52/200�) 8 §:n 1 momentissa tarkoitet-tua kielitaitoa. Laatujärjestelmään kuuluvan opinnäytetyöoppaan arviointikehyksessä esitetään opinnäytetyön arvioinnin kohteet sekä eri tasoille asetetut vaatimukset.

4.4.1 Opinnäytetyöhön liittyvät laatukriteerit

Opinnäytetöiden työelämälähtöisyysOpinnäytetöistä suurimman osan (75 %) on oltava työelämälähtöisiä. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen kun

työelämä maksaa joko HUMAKille tai opiskelijalle työn tekemisestä ja tästä on sovittu ennen opinnäytetyön aloitta-mista,opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja ja tästä on sovittu kirjallisesti ennen opinnäytetyön aloitta-mista taityöyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tulok-sia omassa toiminnassaan ja tästä on sovittu kirjallisesti ennen opinnäytetyön aloittamista.

Opinnäytetyön puitteiden toimivuusOpiskelijalla on mahdollisuus saada riittävästi ohjausta opinnäytetyön toteut-tamiseksi.Menetelmäopinnot ja ammatilliset suun-

1.

2.

�.

•

•


tautumisopinnot tukevat opinnäytetyön tekemistä.Opinnäytetyön tekemistä varten on riittävästi ATK- ja muita laitteistoja sekä ohjelmistoja ja opiskelija osaa käyttää niitä.

Opinnäytetyötä tukevan ohjauksen toimi-vuus

Jokaiselle opiskelijalle nimetään opin-näytetyön ohjaaja.Kampuksilla on riittävät resurssit opin-näytetöiden ohjaamiseen.Opinnäytetöiden arvioinnista vastaavilla lehtoreilla on yhteinen käsitys opinnäy-tetöiden tarkoituksesta ja tavoitteista.

Opinnäytetyön arvioinnin pätevyysOpiskelijat ovat selvillä opinnäytetyön arvioinnin perusteista.Opinnäytetöiden arviointikriteerejä sovelletaan johdonmukaisesti ja arvi-ointi on perusteltua ja todennettavissa olevaa.Eri kampuksien opinnäytetyöt ja niiden arvioinnit ovat HUMAKin sisällä vertailu-kelpoisia.Opiskelijalla on oikeus saada opinnäyte-työn arviointi viipymättä tietoonsa, kun arvioitsijoiden yhteinen arviointilausunto on kirjoitettu.

4.5 PortfolioOpintojensa aikana opiskelija kokoaa omaan osaamiseensa liittyvää todistusaineistoa opiskeluportfolioon, josta hän voi koostaa tarpeen mukaan näyttöjä esim. työharjoittelua tai kesätyöpaikan hakua varten. Opintojen lopussa aineisto kootaan päättöportfolioksi

•

•

•

•

•

•

•

•

ja esitellään paitsi kampuksien nimeämille arvioijille myös opiskelijatovereille nuoremmilta vuosikursseilta. Päättöportfolion arviointiin osallistuu vähintään kaksi lehtoria ja tarvitta-essa työelämän edustaja.

Portfolio arvioidaan asteikolla: kiitettävä (5)hyvä (�–4)tyydyttävä (1–2)

Portfoliosta annetaan lisäksi erillinen kirjallinen arviointilausunto.

Portfolio koostuuprologista (itsensä ja tavoitteittensa esittely),ammatillisen osaamisen perusalueista (koulutusohjelmasta riippuen) jaepilogista (oman oppimisensa arviointi ja tulevan kehityksen tavoitteet).

Ammatillisen osaamisen perusalueita on määritelty eri koulutusohjelmissa seuraavasti:

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulu-tusohjelma

ohjauksen, kasvun tukemisen ja koulut-tamisen käytännötkansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimintaympäristötkansalaistoiminnan ja nuorisotyön kehittäminen

Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmakulttuurin toimintaympäristön tuntemuskulttuurituotannon taloudellinen ja tekni-nen osaaminentuottamisprosessien hallinta

•••

•

•

•

•

•

•

••

•

�7

Viittomakielentulkin koulutusohjelmatulkin ammattikielet: suomen kieli, viitto-makieli, muu puhuttu tai viitottu kielitulkin toimintaympäristöt: kääntäminen, tulkkaus, opettaminen

Portfolion todistusaineistona voi olla esi-merkiksi työelämässä tehtyjen hankkeiden tuotoksia (esitteet, raportit, valokuvat, videot), ammatilliseen osaamiseen liittyvää palautetta (esimiesten ja työtovereiden arviot, tapahtu-miin liittyvät palautteet, ulkopuolisten arviot jne.) tai opiskeluun liittyviä tuotoksia, kuten erilaisia kirjallisia tehtäviä.

Opiskelijan tulee päättöportfoliossaan osoittaa ammattitaitonsa kaikilla osaamisen perusalueilla, mutta painotus eri osa-alueilla on oman ammatillisen suuntautumisen mu-kainen. Päättöportfolion sisällön dokumen-tointitapa on vapaa, mutta dokumentin tulee olla todennettavissa. Arvioinnissa pääpaino on ammatillisen osaamisen perusalueiden sekä epilogiosuuden tarkastelussa.

Yhteiset arviointikriteerit kaikilla ammatil-lisen osaamisen alueilla ovat kyky suunnitella ja soveltaa, kyky asettaa tavoitteita, kyky tehdä ja ymmärtää (arvo)valintoja, kyky käsit-teellistää ja teoretisoida sekä kyky vuorovai-kutukseen.

Opintojen puolivälissä (esim. �. opinto-vuoden alkupuolella) järjestetään portfolioiden väliarviointi. Väliarvioinnissa opiskelija saa palautetta ja ohjausta päättöportfolion koko-amista varten.

•

•

4.6 Opintojen hyväksilukeminen ja korvaavuusOpintojen hyväksilukemisessa ja korvaavuuk-sissa toimitaan voimassa olevan tutkinto-säännön periaatteiden mukaan. ■

5 Virtuaalikampus HUNET

HUNET on kokoelma tietoverkkopalveluita, joiden avulla HUMAKin opiskelijat, opettajat ja henkilökunta voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään ja sidosryhmiinsä. HUNET mah-dollistaa tietoverkkopohjaisen suunnittelun, kehittämisen, ohjauksen ja opiskelun sekä työelämän ja ammattikorkeakoulun väliset yhteydet ajasta ja paikasta riippumatta.

Virtuaalikampus koostuu seuraavista osista:

HumakProHUMAKin www-sivutSähköpostipalvelutVideoteknologiset palvelut

••••

5.1 HumakProHumakPro on HUMAKin kehittämä web-poh-jainen oppilaitosjärjestelmä, joka tarjoaa opis-kelijoille, henkilökunnalle ja yhteistyötahoille ympäristön mm. kurssivalintoja, arviointien antamista, viestintää sekä suunnitteluja kehittämistyötä varten. HumakProsta löytyvät lisäksi sisäiseen käyttöön tarkoitetut henki-lökunta- ja opiskelijatiedot. Järjestelmästä saadaan myös erilaisia tilastoja ja raportteja hallinnollisiin tarkoituksiin sekä tietoa HU-MAKin työoppimispaikoista. HUMAKinverkko-opinnot toteutetaan HumakProssa, jonka käyttö edellyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa.

�9


HumakProssa opiskelija voi mm.tarkastella opetustarjontaa ja ilmoittau-tua kursseille,rakentaa henkilökohtaista opiskelusuun-nitelmaa,seurata opintojensa etenemistä ja kurs-seista saatuja arviointeja,lähettää sisäisiä viestejä ja osallistua suunnitteluja kehittämistyöhön tai seurata ja osallistua kurssifoorumeilla käytyihin keskusteluihin,tallentaa ja muokata dokumentteja,käyttää sähköistä lomake-editoria ja kalenteria,osallistua verkko-opintojaksoille,päivittää omat yhteystietonsa,jättää tentti-ilmoittautumisia,tulostaa yhteystietoraportteja,tehdä majoitusvarauspyyntöjä,etsiä tietoja muista käyttäjistä,ylläpitää omia kotisivuja,etsiä työoppimispaikkoja Työtorilta jatehdä vaadittavat lukukausi-ilmoittautu-miset (läsnä/poissa).

5.2 HUMAKin www-sivutHUMAKin kaikille avoimet www-sivut sisältä-vät yleistä informaatiota HUMAKista. Sivuilta löytyvät esimerkiksi tarvittavat yhteystiedot ja tietoa HUMAKin koulutustarjonnasta sekä koulutukseen hakeutumisesta. Www-si-vuilla on myös tietoa työelämäyhteistyöstä, tutkimus- ja aluekehitystyöstä, kirjasto- ja julkaisutoiminnasta sekä opiskelusta yleensä. Suomenkieliset sivut ovat osoitteessa www.humak.edu. Sivuilta on linkki myös englanninkielisille www-sivuille.

•

•

•

•

••

•••••••••

5.3 SähköpostipalvelutSähköpostipalvelu, IMP, täydentää HUNETin viestipalveluita. Opiskelija ohjataan opintojen alussa käyttämään HUMAKin internet-sähkö-postiosoitetta, jota opiskelija voi käyttää koko opinto-oikeutensa ajan. Sähköposti mahdol-listaa sähköisen viestinnän oppilaitoksen ja HUMAKin ulkopuolisten tahojen välillä.

5.4 Videoteknologiset palvelutVideoneuvottelutilanteissa muodostetaan reaaliaikainen yhteys tietoverkon välityksellä kahden tai useamman osapuolen välille. Videoneuvottelua käytetään HUMAKissa sekä pedagogisena oppimista edistävänä välineenä (opetuskäyttö) että HUMAKin kehit-tämis- ja suunnittelutyössä.

Videoneuvottelujen lisäksi voidaan tarvittaessa hyödyntää videostreaming-tek-nologiaa (yksisuuntainen videoteknologiaan perustuva mediavirta, suoratoisto).

5.5 Virtuaaliammatti-korkeakouluVirtuaaliammattikorkeakoulu (VirtuaaliAMK) on Suomen ammattikorkeakoulujen valtakun-nallinen yhteistyöverkosto. Yhteistyössä ovat mukana kaikki ammattikorkeakoulut tarjoten erilaisia verkko-opintoja omien osaamisaluei-densa ja profiiliensa mukaisesti. VirtuaaliAMK-opinnoilla opiskelijat voivat profiloida omia tutkintojaan tai valita opintoja, joita ei tarjota omassa ammattikorkeakoulussa.

Läsnä olevaksi ilmoittautuneella HUMAKin tutkinto-opiskelijalla on mahdollisuus hakea opinto-oikeutta VirtuaaliAMKn portaalin

41

kautta tarjottaville opintojaksoille. Suoritusoi-keuden haku ja opintoihin ilmoittautuminen tapahtuvat sähköisesti Virtuaaliammattikor-keakoulun portaalissa. Tätä ennen opiskelijan tulee päivittää HOPS-ohjaajan kanssa oma opintosuunnitelmansa ja sopia Virtuaali-AMK-opintojen hyväksi lukemisesta omaan tutkintoonsa.

Virtuaaliammattikorkeakoulun portaali on osoitteessa www.amk.fi. Opinto-oikeu-den hakeminen edellyttää rekisteröitymistä portaalissa. Opiskelu on tutkinto-opiskelijalle maksutonta. Lisätietoja Virtuaaliammattikor-keakoulusta on myös HUMAKin www-sivuilla. ■

6 Kansainvälisyys HUMAKissa

Humanistisen ammattikorkeakoulun tavoit-teena on edistää koulutuksen kansainvä-listymistä, joka nähdään sekä itsenäisenä tavoitteena että keinona muiden tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijoilla onkin hyvät mahdollisuudet kansainvälistyä esimerkiksi lähtemällä opiskelijavaihtoon, suorittamalla työoppimista ulkomailla, tekemällä opintoja tutustumismatkoja, osallistumalla globaaleihin projekteihin, organisoimalla taide- ja kulttuuri-tapahtumia ulkomaisten yhteistyökumppanei-den kanssa tai olemalla mukana kansainväli-sissä kehittämis- ja tutkimushankkeissa.

HUMAKin tavoitteena on, että joka kolmas opiskelija osallistuu ulkomaiseen vaihtoon. Yhteisiä vaihtoon soveltuvia opetus- ohjelmia kehitetään yhteistyössä kansainvä-listen partnereiden kanssa. Tavoitteena on

humanistisen, kasvatus- ja kulttuurialan opin-tojen monipuolistaminen ja syventäminen.

Jokaisen vaihtoon lähtevän opiskelijan tu-lee suorittaa valmentava virtuaaliopintojakso ”Valtteri”. Jaksolla perehdytään suomalaisen kulttuurin lisäksi mm. vieraisiin kulttuureihin, kohdemaihin, partnerioppilaitoksiin sekä vaih-toon liittyviin monenlaisiin käytännön asioihin. Lisätietoja kurssista saa oman koulutusoh-jelman kansainvälisistä asioista vastaavalta lehtorilta.

4�


6.1 Vaihto-ohjelmat

6.1.1 Elinikäisen oppimisen ohjelma 2007–2013Euroopan unionin nykyisten Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien kausi päättyi vuoden 2006 lopussa. Uusi Elinikäisen oppi-misen ohjelma (Lifelong Learning Program-me, LLP) korvaa entiset ohjelmat.

Elinikäisen oppimisen ohjelman muodostavat neljä alaohjelmaa:

ComeniusErasmusLeonardo da VinciGrundtvig

Erasmus on LLP-ohjelman korkeakouluja koskeva alaohjelma, jonka tavoitteena on nostaa koulutuksen tasoa, lisätä korkea-koulujen kansainvälistä yhteistyötä ja edistää sekä opiskelijoiden että opetushenkilökunnan liikkuvuutta. Lisäksi ohjelman avulla pyritään edistämään opintosuoritusten ja arvosanojen vastavuoroista akateemista tunnustamista Euroopassa.

Erasmus-yhteistyö perustuu korkeakoulu-jen tai niiden yksiköiden solmimiin kahdenvä-lisiin sopimuksiin. Erasmus-hankkeita voidaan toteuttaa kaikkien LLP-ohjelmaan osallistuvi-en maiden korkeakoulujen kanssa.

6.1.2 Nordplus-ohjelmaHUMAK on mukana Nordplus-ohjelman kult-tuurin tuottajuus -verkostossa, johon kuuluu yliopistoja ja ammattikorkeakouluja Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Verkoston kautta voi anoa apurahoja pohjoismaisiin opettaja- ja opiskelijavaihtoihin.

••••

6.2 HUMAKin kansain-väliset vaihtokohteet

AlankomaatHogeschool van Arnhem en Nijmegen, yhteyshenkilö Maria KontinenHogeschool van Utrecht, yhteyshenkilö Maria KontinenHogeschool Rotterdam, yhteyshenkilö Annika Mäkelä

BelgiaKatholieke Hogeschool Leuven, yhteys-henkilö Anja Laukkarinen-MäenpääKatholieke Hogeschool Limburg, yhte-yshenkilö Maria Kontinen

BulgariaSouth-West University ‘Neofit Rilski’, yhteyshenkilö Pekka Vartiainen

EspanjaEscola Superior D’hostaleria i Turisme Sant Ignasi Barcelona, yhteyshenkilö Maria KontinenEscola Superior de Hotelaria e Turismo do Estoril, yhteyshenkilö Maria KontinenUniversidad Rey Juan Carlos, yhteys-henkilö Antti Pelttari

IrlantiUniversity of Dublin, yhteyshenkilö Marjukka NisulaInstitute of Technology Tralee, yhteys-henkilö Maria Kontinen

Iso-BritanniaBirmingham College of Food, Tourism and Creative Studies, yhteyshenkilö Maria KontinenBradford College, yhteyshenkilö Maria KontinenMoray College of Further Education,

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

45

yhteyshenkilö Ilkka TamminenUniversity of Birmingham, yhteyshenkilö Annika MäkeläUniversity of Central Lancashire, yhteys-henkilö Marjukka NisulaUniversity of Bedfordshire, yhteyshenki-lö Ruut KaukinenUniversity of Sunderland, yhteyshenkilö Ruut KaukinenOxford Brookes University, yhteyshenki-lö Pekka Vartiainen

ItaliaUniversitá degli studi di Trento, yhteys-henkilö Petri Katajarinne

LiettuaVilnus Pedagogical University, yhteys-henkilö Ilkka TamminenVytautas Magnus University, yhteyshen-kilö Maria Kontinen

NorjaUniversity of Oslo, yhteyshenkilö Maria Kontinen Stavanger University, yhteyshenkilö Jyrki Simovaara

PuolaUniversity School of Physical Education Poznan, yhteyshenkilö Maria KontinenThe Academy of Humanities and Economics in Lodz, yhteyshenkilö Annamari MaukonenUniwersytet Jagiellonski w Krakowie, yhteyshenkilö Miia Leinonen

RanskaUniversité D’Avignon et des Pay de Vaucluse, yhteyshenkilö Jyrki SimovaaraUniversité de Nice Sophia Antipolis, yhteyshenkilö Maria KontinenUniversité de Picardie Jules Verne, yhteyshenkilö Jyrki Simovaara

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

RomaniaUniversitatea Alexandru Ioan Cuza Iasi, yhteyshenkilö Maria KontinenUniversity of Oradea, yhteyshenkilö Maria KontinenUniversitatea de Vest din Timisoara, yhteyshenkilö Maria Kontinen

SaksaHochschule Bremen, yhteyshenkilö Maria KontinenHochschule Magdeburg-Stendal, yhteyshenkilö Marjukka NisulaInstitut für Kulturpolitik Universität Hildesheim, yhteyshenkilö Pekka VartiainenUniversität Bielefeld, yhteyshenkilö Maria KontinenFachhochschule Köln, yhteyshenkilö Pekka VartiainenPädagogische Hochschule Ludwigs-burg, yhteyshenkilö Annamari Mauko-nenUniversität Bremen, yhteyshenkilö Maria KontinenUniversität zu Köln, yhteyshenkilö Pekka VartiainenUniversität Marburg, yhteyshenkilö Ruut KaukinenHumaboldt-Universität zu Berlin, yhteyshenkilö Marjukka NisulaFachhochschule Osnabrück, yhteys-henkilö Maria Kontinen

TanskaRoskilde Paedagogseminarium, yhteys-henkilö Maria Kontinen

TsekkiUniverzita Karlova v Praze, yhteyshenki-lö Kaisa Hannikainen-VainioVysoka Skola Financni / Institute of Finance and Administration, yhteyshen-kilö Pekka Vartiainen

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•


ViroViljandi Kultuuriakadeemia, yhteyshenki-lö Kaisa Hannikainen-VainioTartu Ülikool, yhteyshenkilö Maria Kontinen

6.3 KielitaitoVaihto-ohjelmassa käytettävä kieli on useim-miten englanti. Myös saksa, ranska tai jokin muu kieli on mahdollinen. Opiskelijan kieli-taidon tulee olla vähintään keskitasoa. Tämä taito tulee osoittaa oman kampuksen kielten opettajan laatimassa kielikokeessa.

6.4 RahoitusVaihtoon lähtevän opiskelijan talouden tukimuotoja ovat koulutusohjelmien apurahat, opintotuki, asumislisä ja opiskelijan mahdol-lisesti itse hankkimat avustukset esimerkiksi erilaisilta järjestöiltä ja yhdistyksiltä. Vaihto-paikkoja opiskelijoille on noin 70 ja kouluttajil-le �0. Yleensä opintoja suoritetaan ulkomailla koko lukukausi (vähintään kuitenkin � kk).

Vaihto-ohjelmiin on mahdollista osallistua aikaisintaan toisena opiskeluvuotena. Lisä-tietoja saa oman kampuksen kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöltä. Tarkempia tietoja vaihtokohteissa tarjottavista opinnoista saa kullekin oppilaitokselle nimetyltä yhteyshenki-löltä. Lista vaihto-oppilaitoksista löytyy myös HUMAKin www-sivuilta.

Lisätiedot:Kansainvälisten asioiden koordinaattori Timo Sorvojap. 020 7621 �[email protected]. ■

•

•

47

7 Opetustarjonta 2007–2008

Humanistisen ammattikorkeakoulun ope-tustarjonta lukuvuonna 2007–2008 koostuu sekä kaikille yhteisistä opinnoista että kansa-laistoiminnan ja nuorisotyön, kulttuurituotan-non ja viittomakielen koulutusohjelmakohtai-sista opinnoista. Koulutusohjelmakohtaiset opinnot ovat kaikkien HUMAKin opiskelijoiden valittavissa, samoin kuin englannin kielellä tarjottavat kurssit. Muita kaikille opiskelijoille tarkoitettuja valinnaisia opintoja on koottu opetustarjonnan loppuun.

Koulutusohjelmakohtaisissa opetussuunnitel-missa on kuvattu jokaisen teeman tavoitteet ja sisällöt sekä lukuvuoden 2007–2008 tee-makartta. Tarjottavista teemoista eri oppimis-ympäristöissä saa tarkempaa tietoa HU-MAKin oppilaitosjärjestelmästä, HumakPros-ta, jossa on nähtävillä teemakuvaukset ja nii-hin orientoiva kirjallisuus koulutusohjelmittain.

49


51Kansalaistoiminta ja nuorisotyö

Kulttuuri- tuotanto

Viittomakielen- tulkkaus

Courses in English

Muut valinnaiset opintojaksot

Yhteiset opinnot

HUMAKin yhteisten opintojen tarkoituksena on luoda valmiudet korkeakouluopiskeluun ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja ylläpitämiseen sekä oman oppimisen arvioimiseen. Opinto-jen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää HUMAKin arvopohjan ja että hän rakentaa henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa persoonallisen ammattitaidon luomiseksi. Tavoitteena on, että opiskelija oppii hyödyn-tämään korkeakoulun koulutusteknologisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia oman opiske-lunsa edistämisessä.

Seuraavassa on kuvattu, mistä osakoko-naisuuksista yhteiset opinnot koostuvat.

7.1.1 Ammattialaan tutustuminenOpiskelija tutustuu oman alan ammatteihin, toimijoihin, toimintatapoihin ja kehitysnäky-miin. Humanistisen ammattikorkeakoulun koulutusalojen asema koulutusjärjestelmässä ja työelämässä tulee myös tutuksi.

7.1.2 Digitaalinen lukutaitoOpiskelija tutustuu virtuaalikampus HUNETiin ja saa valmiudet toimia virtuaalikampuksella. Hän hahmottaa verkon antamat mahdollisuu-det opintojen tukena, harjaantuu tietoverkko-jen käyttöön tiedon hankinnassa ja käyttä-mään keskeisiä verkkotyötapoja.

Opiskelija saa opiskelun kannalta riittävät tietotekniset perustaidot (esim. tietotekniikan perusteet, laitteen käyttö ja tiedonhallinta,

7.1 HUMAKin yhteiset opinnot


Word-tekstinkäsittely, Excel-taulukkolaskenta ja PowerPoint-esitysgrafiikka).

7.1.3 HumanismiHumanismi-verkkokurssilla opiskelija opiske-lee vuorovaikutustaitoja verkkoympäristössä ja tutustuu HUMAKin arvopohjaan: humanis-miin elämänkatsomuksena, humanismin his-toriaan ja humanistisen elämänkatsomuksen vaihtoehtoihin. Kurssi toteutetaan ryhmätyö-nä. Kurssin runkona toimii kurssimateriaali, jonka pohjalta verkkoympäristössä käydään keskustelua humanismiin liittyvistä aiheista ja laaditaan loppuraportti.

7.1.4 Kirjallinen viestintäOpiskelija oppii tunnistamaan erilaisia kirjallisen viestinnän muotoja. Hän perehtyy HUMAKin ohjeistusten mukaisten kirjallisten töiden tekemiseen, kuten esseiden ja raport-tien kirjoittamiseen sekä tieteellisen kirjoitta-misen periaatteisiin.

7.1.5 OpiskelutaidotOpiskelija hankkii perustietoa oppimisesta sekä erilaisista oppimisen menetelmistä ja oppimisympäristöistä. Erityisesti koroste-taan itseohjautuvan oppimisen ja tutkivan oppimisen sekä tiedon hankinnan taitojen kartuttamista. Opiskelija tutustuu HUMAKin ominaispiirteisiin: oppimisympäristöihin, opetussuunnitelmaan ja koulutusohjelmiin sekä oppii käyttämään hyväkseen HUMAKin opetussuunnitelman tarjoamia valinnanmah-dollisuuksia ja erilaisia oppimisympäristöjä, jotka edesauttavat yksilöllisen oppimispolun rakentamisessa. Opiskelija oppii myös suun-nittelemaan ja arvioimaan omaa oppimistaan ja kehittymistarpeitaan.

7.1.6 YhteistoimintaOpiskelija kehittää omaa ilmaisuaan, esiinty-mistaitojaan ja vuorovaikutustaitojaan. Hän tutustuu tiimityöhön ja sen vaatimiin yhteis-toimintamuotoihin sekä projektiin oppimisen että työn menetelmänä. HUMAKin yhteisistä opinnoista muodostuu kaksi 5 opintopisteen teemaa:

Orientoituminen ammattikorkeakoulu-opintoihin

Digitaalinen lukutaitoKirjallinen viestintä (kulttuurituotannon ja viittomakielentulkin koulutusohjelmat)Opiskelutaidot

Orientoituminen ammattiin ja ammatti-alaan

Ammattialaan tutustuminenHumanismiKirjallinen viestintä (kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma)Yhteistoiminta

Teemojen kurssikuvaukset eri kampuksilla löytyvät HumakProsta. ■

••

•

•••

•

5�Kansalaistoiminta ja nuorisotyö

Kulttuuri- tuotanto


Courses in English


Yhteiset opinnot


Ammatillinensuuntautuminenjaopinnäytetyö70op

Työelämätaitojen opinnot 10 op

Vaihtoehtoiset ammatilliset suuntautumisopinnot 40 op

Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 40 op

Sosiaalisen vahvistamisen käytännöt

ja niiden kehittäminen 40 opKansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittäminen 40 op

Tutkimusmenetelmät ja opinnäytetyö 20 op

Vapaastivalittavatopinnot20op

Ohjaus-javuorovaikutusopinnot30op

Erityiskasvatus �0 op

Liikunta- ja terveyskasvatus �0 op

Osallistaminen ja yhteistoiminta �0 op

Seikkailukasvatus �0 op

Taide- ja kulttuuri-kasvatus �0 op

Yhteisöviestintä ja mediakasvatus �0 op

Yhteisöpedagoginyhteisetopinnot80op

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön perusteet 10 op

Elämänkaari, kasvatus ja kulttuuri 10 op

Muuttuva yhteiskunta ja kansalaisuus 5 op

Ohjaamisen perusteet 5 op

Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus 5 op

Viestinnän ja markkinoinnin perusteet 10 op

Kansalaistoimin- nan ja nuorisotyön toimijat ja talous 10 op

Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen perusteet 5 op

Johdatus tutkivaan työotteeseen 10 op

Kielitaito kansain-välisten suhteiden

perustana 10 op

HUMAKinyhteisetopinnot10op

Orientoituminen ammattikorkeakouluopintoihin 5 op Orientoituminen ammattiin ja ammattialaan 5 op

Kansalaistoiminnanjanuorisotyönkoulutusohjelma 210op


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus-ohjelman tavoitteena on kouluttaa laaja-alai-sia, vuorovaikutustaitoisia ja yhteistyökykyisiä osaajia kansalaistoiminnan ja nuorten parissa tehtävän työn sekä koulutus- ja kehittämisor-ganisaatioiden tehtäviin. Tehtävät voivat olla esimerkiksi asiantuntija-, ohjaus-, kasvatus-, koulutus-, aktivointi-, kehittämis-, organisoin-ti- tai esimiestehtäviä. Koulutus antaa moni-puolisia valmiuksia moniammatilliselle työlle ja yhteiskunnan eri sektorien välisen yhteistyön kehittämiselle.

Koulutusohjelmasta valmistuu uudis-tumiskykyisiä ja monipuolisia osaajia, jotka kykenevät toimimaan moninaistuvassa ja alati muuttuvassa työelämässä. Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen, yhteisöllisyy-den rakentaminen ja sosiaalisesti kestävän kehityksen tukeminen ovat koulutusohjelmas-

ta valmistuneiden ammattilaisten vahvuuksia. Yhteisöllistä maailmaa rakentava ja kehittävä yhteiskuntakriittinen toimija kykenee aktiivi-seen ja itsenäiseen päätöksentekoon sekä ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia huma-nistiseen arvopohjaan nojaten. Yksilöiden ja ryhmien vastuullisena ohjaajana hän osaa tukea ja innostaa erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä sekä rakentaa luottamusta erilaisten ryhmien välille.

7.2 Kansalaistoimin-nan ja nuorisotyön koulutusohjelmaTutkinto: Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkintoTutkintonimike: Yhteisöpedagogi (AMK)Tutkinnon laajuus: 210 opintopistettä, 3,5 vuotta


Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulu-tusohjelman opinnot rytmittyvät seuraavien pedagogisten askelmien mukaisesti:

Oppija: tiedollisen ja pedagogisen perustan muodostaminen (yhteisöpeda-gogin yhteiset opinnot)Taitaja ja soveltaja: ammattialalle vaadit-tavan taidollisen perustan hankkiminen (ohjaus- ja vuorovaikutusopinnot)Kehittäjä: tietotaidon syventäminen ja kehittävä soveltaminen (ammatillinen suuntautuminen ja opinnäytetyö)

Opintojen ensimmäinen vuosi kiinnittää opis-kelijan Humanistisen ammattikorkeakoulun aktiiviseksi opiskelijaksi ja toimijaksi. Ensim-mäisenä vuonna opiskelija ottaa haltuunsa kansalaistoiminnan ja nuorisotyön tiedollista perustaa sekä oppii aktiiviseksi oppijaksi ja tiedon etsijäksi.

Toisena opiskeluvuotena opiskelija jatkaa alan tiedollisen kartan rakentamista ja keskit-tyy ohjaus- ja vuorovaikutustaitojen kehit-tämiseen sekä suorittaa vapaasti valittavia opintoja joko omassa tai muissa HUMAKin koulutusohjelmissa tai muissa korkeakouluis-sa. Opiskelija hankkii käytännön kokemusta

1.

2.

�.

työoppimisten (ammattitaitoa edistävän har-joittelun) avulla. Opiskelijaryhmä kokoontuu ryhmäohjaukseen jakamaan ja reflektoimaan ammatillisia kokemuksiaan. Mahdollisuuk-sien mukaan opiskelija osallistuu johonkin merkittävään ammattialansa valtakunnalliseen tapahtumaan tai seminaariin.

Kolmantena opiskeluvuotena opiskelija keskittyy ammatillisiin suuntautumisopintoi-hinsa ja syventää ammattialaansa liittyvää teoreettista ymmärrystään. Ammatillisissa suuntautumisopinnoissa teoreettinen asioiden hallinta ja käytännön osaaminen yhdistyvät ja jalostuvat kehittämisen näkökulmiksi. Oppimisprojektit, opinnäytetyön suunnitte-luseminaarit ja portfolion välinäyttö toimivat oppimista reflektoivina ja edistävinä käytän-nön kohtaamispaikkoina.

Viimeisen puoli vuotta opiskelija syventää ammatillista suuntautumistaan ja vahvistaa valitsemaansa ammatillista osaamisaluetta sekä tekee opinnäytetyötä. Jos suuntautu-misopintojen projekti on ollut tarkoituksenmu-kaista jättää viimeiselle lukukaudelle, kannat-taa opinnäytetyöhön panostaa jo kolmantena vuotena. Omaa ammatillista kasvua reflektoi-daan niin opinnäytetyön esittely- ja palautese-minaarissa kuin portfolionäytössäkin.


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


7.2.1 HUMAKin yhtei-set opinnot 10 opYhteisten opintojen kuvaus on opinto-oppaan sivulla 51.

7.2.2 Yhteisöpedago-gin yhteiset opinnot 80 opPerusopinnot muodostuvat kuudesta 10 opintopisteen ja neljästä 5 opintopisteen teemasta. Jokaisessa teemassa tarkastel-laan kansalaistoimintaa ja nuorisotyötä tietyn tieteenalan tai tutkimusalueen näkökulmasta luomalla vuoropuhelua alan teoreettisen

perustan ja käytäntöjen välille. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti tarjolla olevat teemat, niiden tavoitteet ja sisällöt. Perusopintojen aikana opiskelija pääsee tutustumaan myös ohjaus- ja vuorovaikutusopintoina tarjottaviin teemoihin, jotta hän kykenee tekemään valin-taa kyseisten opintojen suhteen

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön perusteet 10 opTavoite: Opiskelija saa perustiedot kansa-laistoiminnan ja nuorten parissa tehtävän työn kehityksestä ja nykytilasta. Hän päivittää tietojaan yhteiskunnasta, sen rakenteista, toimijoista ja palvelujärjestelmistä ennen ja nyt. Teeman suoritettuaan opiskelija ymmär-tää toimialan yhteiskunnallisen merkityksen, osaa suhteuttaa kansalaistoiminnan ja nuo-

Opintojen kuvaukset


risotyön kehitystä ja nykytilaa suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen ja hahmottaa sekä kansallisen että kansainvälisen toimintaympä-ristön luonteen. Teema avaa historiallis-käy-tännöllisen ja yhteiskunnallisen näkökulman ammattialaan opintojen aluksi.Sisältö:

kansalaistoiminnan ja nuorisotyön historiakansalaistoiminnan ja järjestötyön sekä nuorisotyön lähtökohdat ja käytänteetsuomalainen yhteiskunta ennen ja nytyhteiskunnan toimintarakenteet, hallin-toja palvelujärjestelmätammattialan lainsäädäntökansalaistoiminnan ja nuorisotyön ammattilaisuus

Toteutus: Haapavesi, Joensuu, Lohja, Nur-mijärvi, Tornio, Äänekoski

Elämänkaari, kasvatus ja kulttuuri 10 opTavoite: Opiskelija oppii tarkastelemaan kasvatusta osana yksilöiden elämänkulkua ja ymmärtää kulttuurin ja yhteisöjen merkityksen yksilöiden kasvussa ja identiteetin muotoutu-misessa elämänkaaren eri vaiheissa. Teema perustuu kasvatustieteelliseen ja sosiologi-seen näkökulmaan ammattialalta.Sisältö:

kasvatuksen päämäärät ja arvotkasvatus ja sosialisaatio (sis. sukupuoli-sidonnaisuuden tarkastelun)kasvatus formaalina ja informaalina toimintanaelämänkaariajattelu ja yksilön kehityksen lainalaisuudetkulttuuriset yhteisöt kasvattajina elä-mänkaaren eri vaiheissa (perhe, koulu, vertaisryhmät jne.)kasvatus monikulttuurisessa yhteiskun-nassa

•

•

••

••

••

•

•

•

•

yhteisöpedagogi kasvattajanaToteutus: Haapavesi, Joensuu, Lohja, Nur-mijärvi, Tornio, Äänekoski

Muuttuva yhteiskunta ja kansalaisuus 5 opTavoite: Opiskelija keskittyy teemassa erityisesti kansainvälisyyteen ja siihen liittyviin ajankohtaisiin teemoihin. Teeman suoritettu-aan hän ymmärtää globalisoituvan yhteis-kunnan, kansalaisuuden ja vaikuttamisen merkityksen ja tuntee aiempaa paremmin yhteiskunnallisen toiminnan pelisäännöt ko. näkökulmasta. Teema antaa yhteiskuntapoliit-tisen ja sosiologisen näkökulman ammattialan toimintaympäristöihin.Sisältö:

monimuotoinen ja moniarvoinen maail-ma ja yhteiskuntaEuroopan unioni ja globaali maailmakansalaisuus, kansalaisuuden merkityk-set, oikeudet ja velvollisuudetosallisuus ja vaikuttaminen eri muodois-saan


Ohjaamisen perusteet 5 opTavoite: Opiskelija perehtyy ohjaamiseen yhteisöpedagogisena ja kasvatuksellise-na toimintana, sekä sen lähtökohtiin että luonteeseen. Jakson suoritettuaan hänellä on omakohtaisia kokemuksia osallistavasta ohjauksesta ja ohjaajana toimimisesta sekä kokonaiskuva niin yksilön kuin ryhmienkin oh-jaamisesta. Teema avaa yhteisöpedagogisen näkökulman ohjaamiseen.Sisältö:

vuorovaikutus, kohtaaminen ja yhteistoi-minnallisuusosallistavan ohjauksen didaktiset perus-

•

•

••

•

•

•


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


teet ja käytännötyhteisöpedagogi ohjaajanaosallistavan ohjauksen etiikkaerilaisuuden kohtaaminen ja yksilöllisyy-den huomioonottaminen ohjaustilan-teissa


Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus 5 opTavoite: Opiskelija tutustuu sosiaalipedago-giikkaan ja sen lähtökohtiin sekä käytänteisiin. Teeman suoritettuaan hän ymmärtää, mistä sosiaalisessa vahvistamisessa on kysymys ja miten voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia. Teema perustuu sosiaalipedagogiseen näkö-kulmaan ammattialalta.Sisältö:

sosiaalipedagogiikka ja sosiaalinen vahvistaminenosallisuus ja osattomuuskokonaisvaltainen hyvinvointi ja elämän-hallintaennaltaehkäisevän päihde- ja mielenter-veystyön sekä nuorisohuollon lähtö-kohdat


Viestinnän ja markkinoinnin perusteet 10 opTavoite: Opiskelija perehtyy viestinnän, erityisesti yhteisöviestinnän ja markkinoinnin perusperiaatteisiin ja käytäntöihin. Teeman suoritettuaan hän hallitsee viestinnän perus-taidot ja ymmärtää tiedottamisen ja markki-noinnin merkityksen kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä sekä omaa erilaisten tiedotus-välineiden hyödyntämisen perustaidot. Hän

•••

•

••

•

osaa ottaa huomioon kohderyhmän ja käyt-tää tarkoituksenmukaisia välineitä ja tyylejä kohderyhmän odotusten mukaisesti. Teema avaa viestinnän ja markkinoinnin näkökulmia ammattialalla toimimiselle.Sisältö:

organisaatio- ja yhteisöviestintäkirjallinen ja suullinen viestintäkokous- ja neuvottelutaidotnuorisotiedotus ja nuorten mediakult-tuuritiedottaminen ja markkinointi käytän-nössä – miksi ja mitenviestintä- ja markkinointisuunnitelman laatiminen


Kansalaistoiminnan ja nuoriso-työn toimijat ja talous 10 opTavoite: Opiskelija tutustuu yhdistysten, kunnan ja yritysten toiminnan hallinnolliseen ja taloudelliseen perustaan sekä vakiintuneisiin käytänteisiin. Lisäksi hän tutustuu projektitoi-mintaan ja projektien rahoitukseen. Teeman suoritettuaan hän tuntee yhdistystoiminnan perusperiaatteet, alan toiminnan luonteen ja rahoitusrakenteet, osaa tehdä kustannus-laskelmia ja talousarvioita sekä ymmärtää kirjanpidon merkityksen. Teema johdattaa taloudenhoidon ja hallinnon näkökulmiin.Sisältö:

yhdistystoiminnan perusteettaloudenhoidon perusteetkuntatalouden perusteetprojektit ja projektien rahoitusyritystoiminnan pääperiaatteet


••••

•

•

•••••


Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen perusteet 5 opTavoite: Opiskelija tutustuu kulttuurin käsit-teeseen, kulttuurien monimuotoisiin ilmene-mismuotoihin, suomalaisiin vähemmistökult-tuureihin ja monikulttuurisen työn lähtökohtiin sekä käytäntöihin. Hän ymmärtää kulttuurin merkityksen omassa ja muiden käyttäyty-misessä. Teeman suoritettuaan opiskelijalla on aiempaa paremmat valmiudet ymmärtää erilaisuutta ja kohdata eri kulttuureista tulevia yksilöitä ja ryhmiä. Teema tarjoaa kulttuuritut-kimuksen ja sosiaalipedagogiikan näkökul-man ammattialaan.Sisältö:

globaali etiikka ja rasismikieli, kansalaisuus ja identiteettimaahanmuuttajat ja muut vähemmistötmonikulttuurinen työ ja erilaisuuden kohtaaminen


Johdatus tutkivaan työotteeseen 10 opTavoite: Opiskelija orientoituu tutkivaan työotteeseen ja sen käyttöön osana omaa ammatillista kasvuaan. Teeman suoritettuaan opiskelijalla on valmiuksia analyyttisen tiedon tuottamiseen ja sen arviointiin. Hän ymmärtää tutkivan työotteen idean ja merkityksen osana sekä omaa ammatillista kasvuaan että yh-teisöjen kehittämistä. Teema tarjoaa tutkivan oppimisen näkökulman ammattikäytäntöjen kehittämiselle.Sisältö:

tutkiva työote – mitä ja miksi?tieteellisen tutkimuksen perusteet ja kriittinen lukutaitoopinnäytetyön lähtökohdat ja käytänteet (erilaiset tekemisen tavat)projektit osana tutkivaa työotetta

••••

••

•

•

kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimus-menetelmän käyttö, aineiston hankinta ja analysoinnin perusperiaatteet


Kielitaito kansainvälisten suhtei-den perustana 10 opTavoite: Opiskelija kehittää kielitaitoaan ja lisää valmiuksiaan kommunikoida vieraalla kielellä sekä suullisesti että kirjallisesti. Tavoit-teena on saavuttaa sellainen kieli- ja viestin-tätaito, jota kansainvälistyvässä elinkeino- ja työelämässä vaaditaan ja ammattikorkeakou-luasetuksessa kielitaidosta säädetään (vrt. jul-kisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava kielitaito vaatimus ja Eurooppalainen viitekehys).Sisältö:

lähtötasotestin perusteella opiskelijalle tehdään henkilökohtainen kielenopiske-lusuunnitelma (KOPS)teeman 10 op opiskelija voi yhdistellä omien kielitaitotarpeidensa mukaan KOPSin pohjaltateemaan voi poimia kieliopintoja muista-kin kielistä kuin englannista ja ruotsista mm. toisista oppilaitoksista

Teemaan sisältyviä kielten opintojen kursseja on tarjolla koko lukuvuoden ja koko opintojen ajan. Opinnot järjestetään siten, että osallistuminen kielten kursseille (2 op) on mahdollista.Toteutus: Haapavesi, Joensuu, Lohja, Nur-mijärvi, Tornio, Äänekoski

•

•

•

•


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


7.2.3 Ohjaus- ja vuoro-vaikutusopinnot 30 opOhjaus- ja vuorovaikutusopintojen tarkoituk-sena on perehdyttää opiskelijat teoreettisesti ja valmentaa käytännöllisesti kansalaistoimin-nan ja nuorisotyön ammateissa yleisesti käy-tettyihin toiminnan ohjauksen menetelmiin. Opintojen aikana opiskelija saa mahdollisuu-den vahvistaa tietotaitoaan kohdata erilaisia yksilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä. Lisäksi hän oppii suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan tavoitteellista ja osallisuuden periaatteelle rakentuvaa toimintaa eri ympäristöissä.

Ohjaus- ja vuorovaikutusopintojen kes-keisenä lähtökohtana ovat kokemukselliseen oppimiseen perustuvat yhteisölliset ja vuoro-vaikutukselliset kasvatustilanteet sekä niiden reflektointi. Opintojen toteutuksessa pyritään käyttämään hyväksi ammattialan todellisia toimintaympäristöjä, joita tarkastellaan ja arvioidaan myös kriittisesti ja uusia mahdolli-suuksia etsien.

Erityiskasvatus 30 op

Erityiskasvatuksen orientaatio 10 opTavoite: Opiskelija saa perustiedot sosiaa-lisen, psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn muutosten aiheuttamista haitoista ja riskeistä. Hän ymmärtää erityiskasvatuksen ja erityisoh-jauksen arvopohjan, merkityksen ja lähtökoh-dat. Opiskelija orientoituu ja saa kohtaamisen avulla omakohtaisen kokemuksen erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten, nuorten, yhteisöjen tai perheiden kanssa. Opiskelija tutustuu erilaisiin vammaisryhmiin, kehityshäiriöihin ja erityispedagogiikan mah-dollisuuksiin vastata näihin haasteisiin. Teema on suoritettava ennen muita erityiskasvatuk-sen teemoja.

Sisältö:erityispedagogiikan perusteet ja lähtö-kohdatlasten ja nuorten psyykkiset ja fyysiset kehityshäiriöt ja niiden taustatekijättutustuminen erityisryhmien ohjausme-netelmiin ja interventioihintutustuminen johonkin erityisryhmään ja/tai osallistuminen jonkin erityisryhmän toiminnallisen osion suunnitteluun ja tuottamiseenyhteisöpedagogi ohjaajana ja erityskas-vatuksen toteuttajanaeri vammaisryhmät ja pitkäaikaissai-raudeterityiskasvatuksen seminaariin osallis-tuminen

Toteutus: Haapavesi, Joensuu, Lohja, Tornio

Erityiskasvatuksen käytäntöjä ja toiminta-malleja 10 opTavoite: Opiskelija tutustuu erilaisiin inter-ventio (opetus- ja kasvatuskäytänteiden) projekteihin ja hankkeisiin. Hän osaa käyttää ja soveltaa erityiskasvatuksen osallistavia menetelmiä ja toimintamalleja yksilöllisissä ja yhteisöllisissä ohjaustilanteissa erityis-ryhmien ohjauksessa. Opiskelija perehtyy myös psykososiaalisen tuen antamiseen ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen yhteisötasolla.Sisältö:

erilaiset erityiskasvatukseen ja -ohjauk-seen liittyvät projektit ja hankkeetkohdennettu työ erityisnuorisotyössäerityispalvelut ja palveluohjauskeskeisiä erityiskasvatuksen osallistavia menetelmiä ja toimintamalleja

Toteutus: Haapavesi, Joensuu, Lohja, Tornio

•

•

•

•

•

•

•

•

•••


Erityiskasvatus lastensuojelussa sekä laitos- ja perhetyössä 10 opTavoite: Opiskelija syventää ymmärrystään erityisryhmien ohjaamisessa ja osaa hyödyn-tää oppimiaan menetelmiä elämänhallintaa tukevissa moniammatillisissa kasvuyhtei-söissä. Hän ymmärtää erityiskasvatuksen toimintaympäristöjen luonteen ja niiden yhteiskunnallisen merkityksen.Sisältö:

elämänhallinnan yhteiskunnalliset ulot-tuvuudetmoniammatillinen yhteistyöerityiskasvatuksen toimintamallien ja käytänteiden soveltaminen lastensuo-jelutyössätukihenkilötoimintaperhetyö nuoren kasvun tukena

Toteutus: Haapavesi, Joensuu, Tornio

Erityiskasvatus kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 opTavoite: Opiskelija tutustuu erityistä kas-vatusta, tukea ja ohjausta tarvitsevien kohderyhmiin ja toimintaympäristöihin kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä. Hän perehtyy tarkemmin yhteen erityiskasvatusta ja -ohjausta vaativaan toimintaympäristöön menetelmineen ja oppii hahmottamaan sen suhteessa omaan ammattialaansa. Opiskelija rakentaa teeman aikana omaa ohjaajuuttaan ja saa valmiudet oman toiminnan kriittiseen arviointiin ja kehittämiseen.Sisältö:

erityiskasvatuksen kohderyhmät ja toi-mintaympäristöt kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössäerityiskasvatuksen toimintaympäristöjen suhde omaan ammattialaantoimintamallien ja menetelmien sovelta-minen käytäntöönerityisyyden kohtaaminen ja oman

•

••

••

•

•

•

•

ohjaajuuden rakentaminen, arviointi ja kehittäminen

Toteutus: Haapavesi, Lohja

Liikunta- ja terveyskasvatus 30 op

Liikunta- terveyskasvatuksen orientaatio 10 opTavoite: Opiskelija saa kokemuksia liikun-takasvatuksen ja terveyden edistämiseen tähtäävän toiminnan suunnittelusta, toteutta-misesta ja siihen osallistumisesta. Opiskelija oppii perustelemaan ohjauskäytäntöjään yksilön kehitykseen ja yhteisöjen hyvinvointiin liittyvän tiedon avulla. Teeman suoritettuaan opiskelija on lisännyt ymmärrystään liikun-takasvatuksen ja terveyden edistämisen merkityksestä ja mahdollisuuksista kasvun tukemisessa ja yhteisöllisyyden vahvistami-sessa.Sisältö:

liikuntakasvatuksen ja terveyden edistä-misen tavoitteet ja menetelmätliikunnan merkitys yksilön kehityksen eri osa-alueilla ja eri ikävaiheissaterveystottumukset ja asenteetliikuntapalvelut ja työkykyä ylläpitävä toimintaliikuntatapahtuman suunnitteluja toteutusyhteisöpedagogi ohjaajana ja liikunta-kasvatuksen toteuttajana

Toteutus: Tornio

Liikunta- ja terveyskasvatuksen menetel-mät 10 opTavoite: Opiskelija syventää ymmärrystään eri liikuntamuotojen ja -lajien sekä terveyden edistämisen perusteista ja kehittää niihin liitty-viä ohjausvalmiuksiaan erityisesti osallisuuden

•

•

••

•

•


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


tukemisen näkökulmasta. Teeman suoritet-tuaan opiskelija ymmärtää ja osaa huomioi-da kohderyhmän tarpeet ohjaustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.Sisältö:

liikunnan fyysiset, psyykkiset ja sosiaali-set vaikutuksetyhteisöllisyys ja osallisuus liikunnan ohjaamisen ja terveyden edistämisen näkökulmistaohjaamisen suunnittelu, toteutus ja arviointi liikuntakasvatuksellisen ja/tai terveyttä edistävän toiminnan käytännön orga-nisointi

Toteutus: Tornio

Liikunta- ja terveyskasvatus kansalaistoi-minnassa ja nuorisotyössä 10 opTavoite: Teeman suoritettuaan opiskelija ymmärtää kokonaisvaltaisesti liikuntakasva-tukseen ja terveyden edistämiseen liittyvien tietojen, taitojen ja asenteiden merkityksen tavoitteellisessa ohjaustoiminnassa sekä osaa soveltaa niitä kansalaistoiminnan ja nuoriso-työn erilaisissa toimintaympäristöissä.Sisältö:

liikunnan ja terveyttä edistävän toimin-nan suunnittelu, ohjaus ja arviointiliikunta ja terveyden edistäminen osana kansalaistoimintaa ja nuorisotyötäliikuntakasvatuksen ja terveyttä edistä-vän toiminnan organisaatiot

Toteutus: Tornio

Työ- ja toimintakykyä edistävä toiminta 10 opTavoite: Teeman aikana opiskelija lisää ymmärrystään fyysisen, psyykkisen ja so-siaalisen toiminta- ja työkyvyn keskinäisistä yhteyksistä. Teeman suoritettuaan opiske-

•

•

•

•

•

•

•

lija osaa suunnitella, toteuttaa ja kehittää työ- ja toimintakykyä edistävää ja ylläpitävää toimintaa. Sisältö:

fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen työ- ja toimintakykytyö- ja toimintakykyä edistävää toimin-taa koskevat säädöksettyö- ja toimintakykyä edistävän toimin-nan ohjaus

Toteutus: Tornio

Osallistaminen ja yhteistoiminta 30 op

Osallistamisen ja yhteistoiminnan orien-taatio 10 opTavoite: Opiskelija ymmärtää erilaisia moti-vaatiotekijöitä, joiden vuoksi ihmiset osal-listuvat tai jättävät osallistumatta. Hän saa valmiudet analysoida omaa rooliaan osallis-tujana ja toisten osallistumisen edistäjänä, tuntee osallisuutta edistäviä, toiminnallisia menetelmiä ja on harjoitellut niiden käyttöä jossakin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimintaympäristössä. Opiskelija syventää tietojaan ryhmän sisäisestä käyttäytymisestä ja ryhmien välillä vaikuttavista tekijöistä.Sisältö:

sosiaalinen innostaminenerilaiset osallistumisen muodoterityisryhmien osallistumismahdollisuu-detryhmädynamiikkaosallistavat, aktivoivat ja yhteistoiminnal-liset menetelmätohjaajan roolit, tehtävät ja etiikkayhteisöpedagogi ohjaajana ja osallista-van otteen toteuttajana

Toteutus: Nurmijärvi

•

•

•

•••

••

••


Yhteistoiminnalliset menetelmät kansa-laistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 opTavoite: Opiskelija syventää osaamistaan osallistavien ja yhteistoiminnallisten mene-telmien käyttäjänä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimintaympäristöissä. Teeman suoritettuaan hän ymmärtää menetelmien vä-lineellisen merkityksen tavoitteellisen toimin-nan kannalta ja osaa käyttää vähintään yhtä menetelmätyyppiä luovasti tilanteen mukaan. Teeman aikana opiskelija kehittää ohjausval-miuksiaan ja arvioi toimintaansa ohjaajana ja osallisuutta vahvistavan toimintakulttuurinedistäjänä.Sisältö:

toimintakulttuurit ja toiminnan tavoitteetyhteistoiminnalliset menetelmät yleisesti ja paneutuminen johonkin menetelmään erityisestimenetelmien luova soveltaminen ja arviointi

Toteutus: Nurmijärvi, Äänekoski (opiskelija-tiimi)

Osallistava projektitoiminta 10 opTavoite: Opiskelija saa valmiudet projekti-toimintaan ja sen kehittämiseen. Hän osaa toimintatapoja, joiden avulla yksilöt ja ryhmien jäsenet saadaan yhdessä osallistumaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Erityistä huomiota kiinnitetään pro-jektitoiminnassa usein syrjään jäävien ryhmien osallistumiseen. Teeman suoritettuaan opis-kelija ymmärtää vuorovaikutteisen viestinnän merkityksen osana projektin toteutusta.Sisältö:

toiminnan osallistava suunnittelu, toteu-tus ja arviointivuorovaikutteinen viestintäkohde- ja sidosryhmäanalyysitprojektityöskentelyn osallistava kehittä-minen

••

•

•

•••

Toteutus: Nurmijärvi, Äänekoski (opiskelija-tiimi)

Työ- tai vapaaehtoisyhteisöjen yhteistoi-minnallinen kehittäminen 10 opTavoite: Opiskelija saa valmiudet tutkia työ- tai vapaaehtoisyhteisön sisäisiä rooleja ja ryh-miä, niiden välisiä suhteita ja yhteistoiminnan oikeudellisia perusteita sekä etsiä välineitä yhteistoiminnan edistämiseksi. Opiskelija erikoistuu valintansa mukaan jonkun yhteisön esimerkiksi työyhteisön, opiskelijayhteisön tai paikallisyhdistyksen hallituksen kehittämis-haasteisiin.Sisältö:

yhteisöjen toimintayhteistoiminnan oikeudelliset perusteettoimintatutkimustyöelämän ja työn kehittämisen mene-telmätoppiminen työssä ja vapaaehtoistoimin-nassa


Seikkailukasvatus 30 op

Seikkailukasvatuksen orientaatio 10 opTavoite: Opiskelija saa kokemuksia seik-kailukasvatuksesta, ymmärtää seikkailukas-vatuksen ja elämyspedagogiikan taustalla olevia teoreettisia lähtökohtia ja omaksuu seikkailukasvatuksessa tarvittavia perustietoja ja -taitoja. Teeman suoritettuaan opiskelija ymmärtää seikkailukasvatuksen merkityksen ja mahdollisuudet kasvun tukemisessa ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa.Sisältö:

seikkailuharjoitteetseikkailukasvatuksessa käytettävien laji- ja retkeilytaitojen perusteettoiminnan purun ja prosessoinnin

••••

•

••

•


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


perusteetfyysisen ja psyykkisen turvallisuuden perusteetyhteisöpedagogi ohjaajana ja seikkailu-kasvatuksen toteuttajana

Toteutus: Tornio, Äänekoski

Seikkailukasvatuksen laji- ja erityistaidot 10 opTavoite: Opiskelija kehittää valitsemiaan seikkailukasvatuksen laji- ja muita erityistaitoja sille tasolle, että hän voi käyttää niitä turvalli-sesti ryhmien ohjaamisessa. Hän ymmärtää teknisten taitojen merkityksen tavoitteellises-sa kasvatus- ja ohjaustoiminnassa.Sisältö:

opiskelijan valinnan mukainen lajiliiton edellyttämä ohjaajan peruskoulutus tai vastaava sisältöohjausharjoituksetretkeilytaidotturvallisuussuunnitelma

Toteutus: Tornio

Seikkailukasvatus kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 opTavoite: Opiskelija osaa soveltaa seikkailu-kasvatuksen menetelmiä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimintaympäristöissä. Hän kehittää omia ohjaustaitojaan ja kykenee huomioimaan ohjaamisessaan osallisuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmat.Sisältö:

seikkailukasvatusta soveltavan toimin-nan suunnittelu, toteutus ja arviointiohjaustaitojen kehittäminenohjausvalmiuksien arvioinnin kehittä-minenturvallisuusajattelun kehittäminen


•

•

•

•••

•

••

•

Ryhmäprosessit seikkailukasvatuksessa 10 opTavoite: Opiskelija osaa havainnoida toi-minnallisessa ryhmässä esiintyviä ilmiöitä ja vaikuttaa niihin kasvatustavoitteet huomioon ottaen. Hän osaa arvioida omaa toimintaansa ryhmän jäsenenä ja ohjaajana sekä ymmärtää omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa ryhmän toimintaan seikkailukasvatuksen menetelmin. Sisältö:

ryhmäilmiöt ja niiden huomiointi ohjauk-sessaryhmäprosessit seikkailukasvastuksellises-sa toiminnassatoiminnan purku ja prosessointiryhmän turvallisuuden edistäminen


Taide- ja kulttuurikasvatus 30 op

Taide- ja kulttuurikasvatuksen orientaatio 10 opTavoite: Opiskelija saa omakohtaisen koke-muksen taide- ja kulttuurikasvatuksesta sekä perustiedot siinä käytettävistä välineistä ja yleisimmistä toimintaympäristöistä. Teeman suoritettuaan hän ymmärtää luovan ilmaisun merkitystä inhimilliselle kasvulle sekä taiteen ja kulttuurin merkityksen ja mahdollisuudet yksilön ja yhteisön kasvun vahvistajana.Sisältö:

taide- ja kulttuurikasvatuksen pedago-giset, taiteelliset, tieteelliset ja filosofiset lähtökohdat yhteisöllinen taidekasvatusjohdatus taide- ja kulttuurikasvatuksen osallistaviin menetelmiin ja toimintaym-päristöihinyhteisöpedagogi ohjaajana ja taide- sekä kulttuurikasvatuksen toteuttajana

Toteutus: Joensuu

•

•

••

•

••

•


Ilmaisutaidot taide- ja kulttuurikasvatuk-sessa 10 opTavoite: Opiskelija kehittää ilmaisukykyään ja luovuuttaan sekä syventää ymmärrystään taiteen ja kulttuurin kasvatuksellisesta merki-tyksestä valitun taiteenalan kasvatuksellisten menetelmien avulla. Teeman suoritettuaan opiskelija kykenee hyödyntämään taiteenalan kasvatuksellisia menetelmiä tavoitteellisen ohjaustyön välineenä.Sisältö:

taide ja kulttuuri itseilmaisun ja luovuu-den välineenäluovuutta ja itseilmaisua edistävä kasvatusyhteisöllisyyttä edistävän taidekasvatuk-sellisen prosessin ohjaaminen

Toteutus: Ei tarjolla lv. 2007–2008

Taide- ja kulttuurikasvatuksen osallistavat menetelmät 10 opTavoite: Opiskelija laajentaa ymmärrys-tään taide- ja kulttuurikasvatuksesta, sen merkityksestä, toimintaympäristöistä ja siinä käytettävistä välineistä. Hän perehtyy erilaisiin osallistaviin menetelmiin ja saa valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida tavoitteellista, eri-tyisesti yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen tähtäävää kulttuurista toimintaa.Sisältö:

osallistava pedagogiikka ja sen sovel-lukset taide- ja kulttuurikasvatuksessataide- ja kulttuurikasvatuksen osallista-vat menetelmät ja toimintaympäristötyhteisöllisyyttä edistävän taidekasvatuk-sellisen prosessin suunnittelu, toteutus ja arviointi

Toteutus: Joensuu

•

•

•

•

•

•

Taide- ja kulttuurikasvatus kansalaistoi-minnassa ja nuorisotyössä 10 opTavoite: Opiskelija perehtyy johonkin taide- ja kulttuurikasvatuksen kannalta olennaiseen kansalaistoiminnan tai nuorisotyön toimintaym-päristöön. Hän syventää ymmärrystään ja osaa-mistaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukevissa toiminnoissa ja kykenee teeman suoritettu-aan soveltamaan oppimaansa käytäntöön. Opiskelija rakentaa teeman aikana omaa oh-jaajuuttaan ja saa valmiudet oman toiminnan kriittiseen arviointiin ja kehittämiseen.Sisältö:

taide- ja kulttuurikasvatuksellisen toi-minnan suunnittelu, ohjaus ja toteutus valituin osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevin menetelmintaide- ja kulttuurikasvatuksellisen pro-sessin arviointioman käyttöteorian muokkaaminenoman ohjaajuuden rakentaminen

Toteutus: Joensuu

Yhteisöviestintä ja mediakasva-tus 30 op

Yhteisöviestinnän ja mediakasvatuksen orientaatio 10 opTavoite: Opiskelija saa valmiuksia viestintävä-lineiden ja median merkityksen ymmärtämi-seen ja käyttämiseen yksilöön, yhteisöihin ja yhteiskuntaan vaikuttavina tekijöinä. Teeman suoritettuaan hän tuntee päämäärätietoisen yhteisöviestinnän perusteet ja osaa sovel-taa oppimiaan tietoja ja taitoja yhteisöissä toimittaessa.Sisältö:

viestinnän merkitys kansalaistoiminnas-sa ja nuorisotyössäyhteisöviestinnän peruskäsitteet, tarkoi-tukset ja keinoterilaisten viestintämuotojen ja -välinei-

•

•

••

•

•

•


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


den käyttöharjoituksiamedialukutaito ja mediakasvatuksen perusteitatiedonhankintataidotvalmius toimia verkkoympäristöissäyhteisöpedagogi ohjaajana ja yhtei-söviestinnän ja mediakasvatuksen toteuttajana

Toteutus: Nurmijärvi, Äänekoski

Viestinnän menetelmät kansalaistoimin-nassa ja nuorisotyössä 10 opTavoite: Opiskelija syventää viestinnällisiä perustaitoja ja yhteisöviestinnän menetelmiä yleisesti käytössä olevalla välineistöllä kan-salaistoiminnan ja nuorisotyön yleisimmissä toimintaympäristöissä. Teeman suoritettuaan hän ymmärtää vuorovaikutuksen merkityk-sen yhteisöllisyyttä vahvistavana tekijänä ja osaa toteuttaa ja edistää sitä yhteisöissä. Teemassa perehdytään erityisesti median toimintatapoihin ja tiedottamiseen. Opiskelija osaa soveltaa tietojaan yhteisöviestinnästä toteuttaessaan yhteisön tiedottamista käy-tännössä.Sisältö:

sisäisen ja ulkoisen yhteisöviestinnän menetelmätinformointi, perustoimintojen tuki, markkinointiyhteisökuvan merkitys ja profilointitiedottajan taidot, median toimintatavat ja mediasuhteiden hoitotiedotusvälineen, kuten lehden tai radion käytännön toimintaviestinnän suunnittelu, tuottaminen ja vastaanottaminenyhteiskunnallinen vaikuttaminen

Toteutus: Haapavesi, Nurmijärvi, Äänekoski

•

•••

•

•

••

•

•

•

Viestinnän ilmaisutaidot 10 opTavoite: Opiskelija saa valmiuksia kehittää omia ilmaisuja viestintätaitojaan suullisen viestinnän eri tasoilla. Hän harjaantuu toimi-maan yhteisöjen erilaisissa viestintätilanteissa, kuten palavereissa, tiedotustilaisuuksissa ja sidosryhmien kohtaamisissa. Teeman jälkeen opiskelija osaa ilmaista itseään sähköisis-sä viestintävälineissä. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää elämyksiä herättävää pu-heilmaisua ja osaa valita tilanteeseen sopivan tavan viestiä.Sisältö:

erilaisten viestintätilanteiden suunnittelu ja toteutushenkilökohtaisten ilmaisuja viestintätai-tojen kehittäminenyhteisön vuorovaikutuksellisuuden kehittäminenviestinnän ilmaisutaidot sähköisessä mediassaluova toiminta ja elämyksellisyys yhtei-sön työskentelytavoissamediakasvatuksen menetelmiä

Toteutus: Äänekoski

Yhteisöviestintä- ja mediakasvatus kan-salaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 opTavoite: Opiskelija saa valmiuksia toimia mediakasvattajana kansalaistoiminnan ja nuorisotyön tehtävissä. Teeman suoritettuaan hän osaa suunnitella ja toteuttaa teemaan liittyviä toiminnallisia oppimiskokonaisuuksia. Opiskelija osaa myös järjestää median ja toimialan vuorovaikutusta ja yhteistyöhankkei-ta sekä ohjata ja kouluttaa yhteisöjen jäseniä tällaiseen toimintaan.Sisältö:

viestintä- ja mediakasvatuksen perus-käsitteetviestintä- ja mediakasvatuksen peda-gogiikkaa

•

•

•

•

•

•

•

•


mediakasvatuksen toiminnalliset mene-telmätvuorovaikutuksellinen viestintäkulttuuriverkkoviestinnän mahdollisuudetverkkopedagogiikan perusteet

Toteutus: Haapavesi, Nurmijärvi, Äänekoski

7.2.4 Ammatillinen suuntautuminen ja opinnäytetyö 70 opAmmatillisissa suuntautumisopinnoissa ja opinnäytetyössä (70 op) opiskelija saa mahdollisuuden syventää omaa osaamistaan ja kehittää valmiuksiaan toimia kehittäjänä, innostajana, osallistajana, vaikuttajana ja mahdollistajana erilaisissa kansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimintaympäristöissä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Suun-tautumisopintojen tarkoituksena on vahvistaa sekä opiskelijan tietoja että taitoja. Ammat-tikorkeakoulusta valmistuvalla opiskelijalla tulee olla taito tehdä käytännön työtä omalla alallaan, mutta hänellä tulee olla myös taito käsitteellistää ja jäsentää asioita sekä kehittää näiden pohjalta uutta toimintaa ja uusia toimintamalleja.

Ammatillisten suuntautumisopintojen kokonaisuus muodostuu kahdesta osa-alueesta: kaikille yhteiset työelämätaitojen opinnot (10 op) ja opiskelijan valitsema suuntautumisen sisältöalue (20 op) ja tähän liittyvä kehittämishanke työoppimisena ja kehittämisprojektina (20 op). Edellisten lisäksi opiskelija opiskelee tutkimusmenetelmiä (5 op) ja tekee opinnäytetyönsä (15 op) amma-tillisen suuntautumisen alalta vahvistaen sekä teoriassa että käytännössä alalla vaadittavaa tutkimusosaamista.

•

•••

Työelämätaitojen opinnot 10 opOpintojen tarkoituksena on syventää opis-kelija työelämän tuntemusta ja vahvistaa opiskelijan valmiuksia toimia työntekijänä toimialan työyhteisöissä. Opinnoissa korostuu työelämässä tarvittavien taitojen vahvistami-nen. Sisällöllisinä teemoina ovat tuottaminen ja organisointi sekä kehittäminen ja koulut-taminen. Työelämätaitojen opintoihin liittyvät teematehtävät suunnataan ammatillisten suuntautumisopintojen projektiopintojen ja opinnäytetyön alueelle.Tavoite: Opiskelija vahvistaa työelämätai-tojaan ja oppii soveltamaan osaamistaan työelämän eri toimintaympäristöissä. Hän tutkii erilaisia organisaatio-, viestintä- ja johtamiskulttuureja, tuottamisen ja työelämän kehittämisen työmenetelmiä sekä työelämän muutosprosesseja.Sisältö:

erilaiset organisaatiokulttuurit ja -mallittutkiva työn kehittäminentyöelämän säätelyjärjestelmättyön organisointi ja johtaminentyöelämän kehittämistyöosaamisen arviointi ja henkilöstön kehittäminen


Vaihtoehtoiset ammatilliset suuntautumisopinnot 40 opVaihtoehtoisten ammatillisten suuntautumis-opintojen tavoitteena on syventää opiskelijan teoreettisia ja tiedollisia valmiuksia hänen valitsemallaan sisältöalueella. Teoreettisiin ja tiedollisiin valmiuksiin kuuluu myös tiedon ammatillinen soveltaminen.

••••••


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehit-täminen 40 opSuuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on syventää opiskelijan osaamista järjestö- ja va-paaehtoistoiminnassa ja kehittää valmiuksia toimia kansalaisjärjestöjen suunnittelu-, asian-tuntija- ja johtotehtävissä. Suuntautumisvaih-toehto antaa valmiudet ymmärtää vapaan kansalaistoiminnan merkitystä suomalaisen elämänmuodon ja kansalaisyhteiskunnankehittymisen kannalta.

a) Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan muutos-prosessit 10 opTavoite: Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet ymmärtää järjestöjen toiminta-ajatuksia, tehtäväkenttiä, yhteiskun-nallisia ja toiminnallisia muutosprosesseja sekä vaadittavaa ammatillista osaamista. Hän orientoituu toimimaan järjestöjen ammatilli-sena työntekijänä, toiminnan organisoijana, tuottajana ja vetäjänä, tarvittaessa myös kehittäjänä ja johtotehtävissä. Opiskelija perehtyy myös järjestö- ja vapaaehtoistoi-minnan nykytilaan ja hahmottaa toiminnan haasteita tulevaisuudessa. Teema perustuu yhteiskuntatieteelliseen ja hallintotieteelliseen tutkimukseen.Sisältö:

järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan teh-täväkentät, toiminta-ajatukset ja erilaiset toimintamuodotjärjestöt ja vapaaehtoistoiminta suo-malaisen yhteiskunnan muutosproses-seissakansalais- ja järjestötoiminnan raken-teelliset, alueelliset ja kansainväliset piirteetjärjestöt globaaleina toimijoinasosiaalisten verkostojen ja sidosryhmien merkitys järjestötoiminnassajärjestöt organisaatioina, vapaaeh-toistoiminnan ja palkkatyön suhteet

•

•

•

••

•

järjestöissäyhteiskunnallisen vaikuttamisen toimin-tamallit


b) Järjestötoiminnan voimavarat, kehittämi-nen ja johtaminen 10 opTavoite: Opintojakson aikana opiskelija syventyy järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan järjestämisen, suunnittelun, johtamisen ja kehittämisen keskeisiin työskentelymuotoihin ja niiden teoreettisiin perusteisiin. Aiheita tarkastellaan järjestöjen kehittämisen ja johtamisen näkökulmasta. Teema perustuu hallintotieteelliseen, viestintätieteelliseen, yhteiskuntatieteelliseen ja toiminnanohjauk-selliseen tutkimukseen.Sisältö:

inhimillisten, sosiaalisten ja taloudellisten voimavarojen kerääminen, hallinnointi ja käyttäminenjärjestö- ja vapaaehtoistoiminnan ohjaaminenmotivointi, innostaminen, järjestöjä-senten osallistumisen edistäminen ja toimintakulttuurin kehittäminenprojektit järjestöjen kehittämisen mene-telminäjärjestöviestinnän erityispiirteet ja kehit-täminenkansalaisjärjestöjen päätöksentekoja ohjausjärjestelmätstrateginen kehittäminen järjestötyössäkansainvälisen kansalaistoiminnan toimintatavat


c) Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittä-misprojekti 20 opTavoite: Teeman tavoitteena on opiskelijan työelämätaitojen ja teoreettisesti syventävien

•

•

•

•

•

•

•

••


opintojen soveltaminen työelämän eri toimin-taympäristöissä.Sisältö:

Kehittämisprojekti suoritetaan oppimis-projektina ja työoppimisena jossakin suuntautumisopintojen tavoitteeseen ja teoreettisiin perusteisiin soveltuvassa yhteisössä tai organisaatiossa.Kehittämisprojektiopinnoissa opiskelijat suunnittelevat hankemuotoisen toimin-taprosessin laatimalla taustaselvityksen, hankesuunnitelman ja hankeraportin. Lisäksi he osallistuvat joko työoppi-misena tai projektina hanketoiminnan toteuttamiseen.

Toteutus: Haapavesi, Nurmijärvi

Sosiaalisen vahvistamisen käytännöt ja niiden kehittäminen 40 opOpintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään yhteiskun-nan hyvinvoinnin, yhteisöihin kuulumisen ja yksilön arjen hallinnan välisiä yhteyksiä ja pystyy soveltamaan tietoa omassa työssään sekä yksilöiden että yhteisöjen sosiaaliseen tukemiseen ja toimintakyvyn kehittämiseen. Opiskelija oppii havaitsemaan yksilöiden ja ryhmien elämänhallinnan pullonkauloja ja toimimaan yhteiskunnallisena vaikuttajana niiden vähentämiseksi. Suuntautumisvaihto-ehtoa toteuttavien kampuksien profiili näkyy teeman kampuskohtaisissa suoritusohjeissa.

a) Yhteisöt ja yhteisötyö 10 opTavoite: Opiskelija oppii käyttämään hankki-miaan tietoja ja taitoja yhteisöjen tavoitetietoi-seen kehittämiseen ja pystyy perustelemaan tekemänsä valinnat myös teoreettisesti. Teema perustuu yhteiskuntatieteelliseen ja kasvatustieteelliseen tutkimukseen.

•

•

Sisältö:yhteisökäsitteen erilaiset merkitykset ja käsitteen erilaiset käyttötavat aikalais-keskustelussa (yhteiskuntapolitiikka, sosiologia)yhteisö osana yksilön identiteettityötäyhteisöihin kuulumisen yksilöllisten merkitysten tunnistaminen, arviointi ja kehittäminenyksilön elämänkaari erilaisissa yhteisöis-sä (kehityspsykologia, sosiologia)yhteisötyön periaatteiden ja sosiaalipe-dagogisen tiedon soveltaminen hyvin-voinnin, elämänhallinnan ja yhteisöllisyy-den tukemiseksijohtaminen ja johtajuus yhteisöissä

Toteutus: Haapavesi, Joensuu, Lohja, Tornio, Äänekoski

b) Sosiaalinen vahvistaminen 10 opTavoite: Opiskelija oppii kehittämään erilaisia sosiaalisen vahvistamisen menetelmiä ja perustelemaan tekemänsä valinnat myös teo-reettisesti. Teema perustuu yhteiskuntatieteel-liseen ja kasvatustieteelliseen tutkimukseen.Sisältö:

yksilöiden ja ryhmien hyvinvointia ja elä-mänhallintaa kuvaavat teoriat ja niiden soveltamistasosiaalisen vahvistamisen tarpeen ni-meämiseen ja väliintulojen kehittäminen, erityisesti nuorisohuolto (yhteiskuntapo-litiikka, sosiaalipolitiikka)sosiaalisen vahvistamisen yksilö-, yh-teisö- ja yhteiskuntatason menetelmien perusteet ja menetelmien vaikuttavuu-den arviointi (psykologia, kasvatustiede, sosiaalipolitiikka, sosiaalipedagogiikka)moniammatillisten palvelujen ja verkos-tojen rakentamisen perusteetteeman sisältöjen soveltaminen sosiaalisen vahvistamisen käytäntöjen

•

••

•

•

•

•

•

•

•

•


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


kehittämiseenToteutus: Haapavesi, Joensuu, Lohja, Tornio, Äänekoski

c) Sosiaalisen vahvistamisen käytäntöjä kehittävä projekti 20 opTavoite: Teeman tavoitteena on opiskelijan työelämätaitojen ja teoreettisesti syventävien opintojen soveltaminen työelämän eri toimin-taympäristöissä.Sisältö:


Toteutus: Haapavesi, Joensuu, Lohja, Tornio, Äänekoski

Kansainvälisen ja monikulttuurisen toi-minnan kehittäminen 40 opOpintojen tavoitteena on syventää opiskelijan osaamista kansainvälisessä ja monikulttuu-risessa toiminnassa. Opinnoissa opiskelija kehittää valmiuksiaan toimia alan suunnitte-lu- ja asiantuntijatehtävissä. Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittämisen opintoja voidaan suorittaa myös kansain-välisessä oppimisympäristössä esimerkiksi Erasmus-vaihdossa. Tällöin teemavastaava selvittää vaihdossa suoritettujen opintojen vastaavuuden teemojen oppimistavoitteiden kanssa.

•

•

a) Kansainväliset suhteet ja toiminta 10 opTavoite: Opiskelija ymmärtää kansainvä-listen suhteiden lähtökohdat ja hahmottaa globalisaation vaikutuksia ammattialaan. Hän tuntee kansainvälisen toiminnan keskeiset periaatteet, sopimukset, toimijat ja toimintata-vat. Teema perustuu yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen.Sisältö:

kansainvälisten suhteiden perusteet (kansainvälinen politiikka)globalisaatio ja sen kritiikkikansainvälisyys eri näkökulmista (esim. poliittinen, kulttuurinen ja tasa-arvonä-kökulma)toimialan kannalta keskeiset kansainvä-liset sopimukset ja lainsäädäntökansainväliset järjestöt ja kansalaisjär-jestöjen kansainvälinen toimintakansainvälinen projektityö

Toteutus: Nurmijärvi, Tornio

b) Monikulttuurisuus ja monimuotoinen kan-salaisyhteiskunta 10 opTavoite: Opiskelija ymmärtää monikulttuu-risen työn lähtökohdat ja toimintatavat sekä pystyy toimimaan monikulttuurisessa toimin-taympäristössä. Hän tutustuu kansalaisyh-teiskunnan ja kansalaistoiminnan teoreettisiin määritelmiin ja tutkimusorientaatioihin. Opis-kelija osaa toimia kulttuurisensitiivisesti.Sisältö:

kansainvälisyyskasvatusmaahanmuuttajien parissa tehtävä työsuvaitsevaisuutta edistävät hankkeet ja projektitmonimuotoistuva työelämä ja kansa-laisyhteiskunta

Toteutus: Lohja, Tornio

•

••

•

•

•

•••

•


c) Kansainvälisen ja monikulttuurisen toimin-nan kehittämisprojekti 20 opTavoite: Teeman tavoitteena on opiskelijan työelämätaitojen ja teoreettisesti syventävien opintojen soveltaminen työelämän eri toimin-taympäristöissä.Sisältö:


Toteutus: Nurmijärvi ja Lohja yhteistyössä, Tornio

Tutkimusmenetelmät ja opinnäy-tetyö 20 opOpinnäytetyöopinnot koostuvat tutkimus-menetelmäopinnoista 5 op ja kirjallisesta raportista 15 op.

Tutkimusmenetelmät 5 opTavoite: Opiskelija syventää tietämystään tutkimusmenetelmistä ja perehtyy erityisesti oman opinnäytetyönsä problematiikkaan. Opiskelija oppii soveltamaan ja perustele-maan erilaisia menetelmiä työelämälähtöisten ongelmien ja tehtävien ratkaisuissa.Sisältö:

opinnäytetyön tutkimus- tai työsuun-nitelman tekeminen sekä tutkimus- ja työsuunnitelmaseminaari kvantitatiivisen tutkimuksen prosessin ja analysoinnin syventäminen Excelin

•

•

•

•

ja SPSS:n avulla, erityisesti opiskelijan opinnäytetyöhön liittyen kvalitatiivisen tutkimuksen prosessin ja analysointitapojen syventäminen, erityi-sesti opiskelijan opinnäytetyöhön liittyen toiminnallisten kehittämisprosessien dokumentointiin ja arviointiin liittyvät menetelmät

Toteutus: Haapavesi, Joensuu, Lohja, Nur-mijärvi, Äänekoski, Tornio

Opinnäytetyö 15 opOpinnäytetyöllä opiskelija osoittaa kykene-vänsä tiedonhankintaan, tiedon kriittiseen arviointiin ja oman toimialan tiedon kartutta-miseen ja uusintamiseen. Opiskelija hallitsee tieteellisen tutkimuksen perusteita ja menetel-miä sekä tuntee oman alansa tutkimustraditi-oita. Työelämälähtöisessä opinnäytetyössään opiskelija tutkii, kehittää ja arvioi ammat-tikäytäntöjä ja osoittaa asiantuntijuutensa valitsemallaan ammatillisen suuntautumisen alueella. Opinnäytetyön tulokset ovat par-haimmillaan siirrettävissä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ammattikäytänteisiin.

Opinnäytetyö syntyy monivaiheisessa ja ohjatussa oppimisprosessissa:

opinnäytetyön aiheen valinta ja hyväk-syminen,suunnitteluseminaari,itsenäinen työskentely vuoropuhelussa ohjaavan lehtorin ja työelämän ohjaajan kanssa,opinnäytetyöseminaari,arvioitavaksi jättäminen,kypsyysnäyte japalaute ja arviointi.


•

•

1.

2.�.

4.5.6.7.


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


7.2.5 Vapaasti valitta-vat opinnot 20 opKansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus-ohjelman opetussuunnitelman valinnaisuus toteutuu ohjaus- ja vuorovaikutusopinnoissa ja vapaasti valittavissa opinnoissa. Valin-naisuutta lisää oman koulutusohjelman eri kampusten ja HUMAKin muiden koulutus-ohjelmien teematarjonnan hyödyntäminen, kansainvälinen opiskelijavaihto sekä mah-dollisuus valita opintoja muista korkeakou-luista. Kohtuullisessa määrin myös opiskelun aikaista työkokemusta ja harjoittelua voidaan hyväksi lukea vapaasti valittavissa opinnoissa.

Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija voi hankkia uusia näkökulmia aikaisemmin vierail-ta alueilta osaamisalueilta tai vahvistaa am-matillista osaamistaan, syventää tai laajentaa kielitaitoaan tai vahvistaa yhteisöpedagogista osaamistaan persoonallisen ammattitaidon hankkimiseksi. Vapaasti valittavat opinnot voivat koostua 5–20 opintopisteen kokonai-suuksista.


27.8.–10.10.07

Haapavesi Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Valmentavat opinnot, englanti 2 op (K)

HUMAKin yhteiset opinnot 10 op (K+V)

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön peusteet 10 op (K)

Johdatus tutkivaan työotteeseen 10 op (K)

Työelämätaitojen opinnot 10 op (K)

Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen: - Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojekti 20 op (T+P)

JoensuuKielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Ruotsi 2 2 op (K)


Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön perusteet 10 op (K)

Johdatus tutkivaan työotteeseen 10 op (P+K)

Työelämätaitojen opinnot 10 op (K+V)

Sosiaalisen vahvistamisen käytännöt ja niiden kehittäminen: - Sosiaalisen vahvistamisen käytäntöjä kehittävä projekti 20 op (T+P)

Vapaasti valittavat opinnot: - Lehtipaja 8 op (I+K)

LohjaKielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Valmentavat opinnot, ruotsi 2 op (K)

- Ruotsi 2 2 op (K)

- Englanti � 2 op (K)



Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimijat ja talous 10 op (K, T+K)

Työelämätaitojen opinnot 10 op (K)

Opinnäytetyö 15 op (I)

JAKSO


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Nurmijärvi

Äänekoski

Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Valmentavat opinnot, ruotsi 2 op (K)

- Englanti 2 2 op (K)

- Ruotsi � 2 op (K)




Työelämätaitojen opinnot 10 op (K+I)


Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Valmentavat opinnot, ruotsi 2 op (K)

- Ruotsi 2 2 op (K)

- Saksa 2 op (K)




Työelämätaitojen opinnot 10 op (K, K/O)*

*K/O = Kontakti tehdään opiskelijatiimissä.

TornioKielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Englanti � 2 op (K)

- Ruotsi 1 2 op (K)




Työelämätaitojen opinnot 10 op (K+I)


Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittäminen: - Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittämisprojekti 20 op (T+P)


Teemat lukuvuonna 2007–2008


11.10.–28.11.07

HaapavesiKielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Valmentavat opinnot, ruotsi 2 op (K)

Sosiaalisen vahvistamisen käytännöt ja niiden kehittäminen: - Sosiaalinen vahvistaminen 10 op (K+I)

JoensuuKielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Valmentavat opinnot, englanti 2 op (K)

Erityiskasvatus: - Erityiskasvatus lastensuojelu- ja perhetyössä 10 op (K+I)

Sosiaalisen vahvistamisen käytännöt ja niiden kehittäminen: - Sosiaalinen vahvistaminen 10 op (K+I+V)

LohjaKielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Ruotsi 1 2 op (K)

Sosiaalisen vahvistamisen käytännöt ja niiden kehittäminen: - Yhteisöt ja yhteisötyö 10 op (K)

JAKSO


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


NurmijärviJärjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen: - Järjestötoiminnan voimavarat, kehittäminen ja johtaminen 10 op (K+I+V)

Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittäminen: - Kansainväliset suhteet ja toiminta 10 op (K+V)

ÄänekoskiKielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Ruotsi 1 2 op (K)


Seikkailukasvatus: - Ryhmäprosessit seikkailukasvatuksessa 10 op (K+P)

Yhteisöviestintä- ja mediakasvatus: - Viestinnän ilmaisutaidot 10 op (K+I)


TornioKielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Valmentavat opinnot, englanti 2 op (K)


Erityiskasvatus: - Erityiskasvatuksen orientaatio 10 op (K+I)

Liikunta- ja terveyskasvatus: - Liikuntakasvatuksen ja terveyden edistämisen menetelmät 10 op (K+T)

Seikkailukasvatus: - Seikkailukasvatus kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (K+T)

Sosiaalisen vahvistamisen käytännöt ja niiden kehittäminen: - Sosiaalinen vahvistaminen 10 op (K)

Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittäminen: - Monikulttuurisuus ja monimuotoinen kansalaisyhteiskunta 10 op (K+I)



29.11.07–27.1.08

Haapavesi Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Englanti 2 2 op (K)

Elämänkaari, kasvatus ja kulttuuri 10 op (K, I)

Muuttuva yhteiskunta ja kansalaisuus 5 op (K+I)

Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen perusteet 5 op (K+V)

Tutkimusmenetelmät 5 op (K)

Joensuu Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Valmentavat opinnot, ruotsi 2 op (K)

- Venäjä 2 op (K)

Elämänkaari, kasvatus ja kulttuuri 10 op (K+T)

Ohjaamisen perusteet 5 op (K)

Muuttuva yhteiskunta ja kansalaisuus 5 op (I)


Lohja Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Englanti 1 2 op (K)

- Englanti 2 (K)

Elämänkaari, kasvatus ja kulttuuri 10 op (K)

Muuttuva yhteiskunta ja kansalaisuus 5 op (K, I)



3JAKSO


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Nurmijärvi Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Ruotsi 1 2 op (K)

- Englanti � 2 op (K)


Viestinnän ja markkinoinnin perusteet 10 op (K+T)

Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen perusteet 5 op (K+V, I+V, T)



Äänekoski Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Englanti 1 2 op (K)


Tutkimusmenetelmät 5 op (K, K/O)*

*K/O = Kontakti tehdään opiskelijatiimissä.

Tornio Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Englanti 2 2 op (K)

- Ruotsi � 2 op (K)

Elämäkaari, kasvatus ja kulttuuri 10 op (K+I, I)


Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen perusteet 5 op (K+V, I+V, T)


Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittäminen: - Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittämisprojekti 20 op (T+P)



Haapavesi Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Ruotsi 1 2 op (K)


Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus 5 op (K)

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimijat ja talous 10 op (K)

Joensuu Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Englanti 2 2 op (K)

Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus 5 op (T)

Sosiaalisen vahvistamisen käytännöt ja niiden kehittäminen: - Yhteisöt ja yhteisötyö 10 op (K+I) Tutkimusmenetelmät 5 op (K)

Lohja Ohjaamisen perusteet 5 op (K)



Sosiaalisen vahvistamisen käytännöt ja niiden kehittäminen: - Sosiaalisen vahvistamisen käytäntöjä kehittävä projekti 20 op (P+T)

28.1.–16.3.08

4JAKSO


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Nurmijärvi Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Ruotsi 2 2 op (K)


Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimijat ja talous 10 op (K, T+K)

Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittäminen: - Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittämisprojekti 20 op (P+T)

Tornio Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Valmentavat opinnot, ruotsi 2 op (K)

- Ruotsi 2 2 op (K)

Ohjaamisen perusteet 5 op (K+I, T)

Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus 5 op (K, T)

Tutkimusmenetelmät 5 op (K+I)



Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Englanti � 2 op (K)



Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus 5 op (K) Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen perusteet 5 op (K+V)

Äänekoski


17.3.–4.5.08

Haapavesi Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Englanti 1 2 op (K)

- Ruotsi 2 2 op (K)

Viestinnän ja markkinoinnin perusteet 10 op (K, T)

Sosiaalisen vahvistamisen käytännöt ja niiden kehittäminen: - Yhteisöt ja yhteisötyö 10 op (K+I)

- Sosiaalisen vahvistamisen käytäntöjä kehittävä projekti 20 op (T+P)

Joensuu Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Ruotsi 1 2 op (K)

Viestinnän ja markkinoinnin perusteet 10 op (K+I+V)

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimijat ja talous 10 op (K+I)

Lohja Viestinnän ja markkinoinnin perusteet 10 op (T+K)


Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittäminen: - Monikulttuurisuus ja monimuotoinen kansalaisyhteiskunta 10 op (K+I)

5JAKSO


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


NurmijärviKielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Englanti 1 2 op (K)


Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen: - Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan muutosprosessit 10 op (K+I)

- Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojekti 20 op (T+P)

Tornio Viestinnän ja markkinoinnin perusteet 10 op (V+I, T)

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimijat ja talous 10 op (K+I, T) Seikkailukasvatus: - Ryhmäprosessit seikkailukasvatuksessa 10 op (K, K+T)


Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan kehittäminen: - Kansainväliset suhteet ja toiminta 10 op (K+V)


Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Ruotsi � 2 op (K)

Viestinnän ja markkinoinnin perusteet 10 op (K)


Äänekoski


5.5.–19.6.08

JAKSO

Haapavesi Erityiskasvatus: - Erityiskasvatuksen orientaatio 10 op (K+I)

Joensuu Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Englanti 1 2 op (K)

Erityiskasvatus: - Erityiskasvatuksen orientaatio 10 op (K+I)

Taide- ja kulttuurikasvatus: - Taide- ja kulttuurikasvatuksen orientaatio 10 op (K+I)

Lohja Erityiskasvatus: - Erityiskasvatuksen orientaatio 10 op (K+I)

6


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Nurmijärvi Osallistamisen ja yhteistoiminnan orientaatio: - Osallistamisen ja yhteistoiminnan orientaatio 10 op (K)

Yhteisöviestintä- ja mediakasvatus: - Yhteisöviestinnän ja mediakasvatuksen orientaatio 10 op (K+I)

Tornio Liikunta- ja terveyskasvatus: - Liikuntakasvatuksen ja terveyden edistämisen orientaatio 10 op (K)

Seikkailukasvatus: - Seikkailukasvatuksen orientaatio 10 op (K)

Kesäopinnot 1.7.–31.8.08

Seikkailukasvatus: - Seikkailukasvatuksen laji- ja erityistaidot osa A (elokuu) 5 op (K)

- Seikkailukasvatuksen laji- ja erityistaidot osa B (elokuu) 5 op (K)


Elämänkaari, kasvatus ja kulttuuri 10 op (V)

Seikkailukasvatus: - Seikkailukasvatuksen orientaatio 10 op (K)

Yhteisöviestintä- ja mediakasvatus: - Yhteisöviestinnän ja mediakasvatuksen orientaatio 10 op (K+I)

Äänekoski


Haapavesi Erityiskasvatus: - Erityskasvatuksen käytäntöjä ja toimintamalleja 10 op (T)

- Erityiskasvatus lastensuojelussa sekä laitos- ja -perhetyössä 10 op (T)

- Erityiskasvatus kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T)

Yhteisöviestintä- ja mediakasvatus: - Viestinnän menetelmät kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T)

- Yhteisöviestintä- ja mediakasvatus kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T)

Sosiaalisen vahvistamisen käytännöt ja niiden kehittäminen: - Sosiaalisen vahvistamisen käytäntöjä kehittävä projekti 20 op (T+P) Opinnäytetyö 15 op (I) Vapaasti valittavat opinnot: - Valtteri-verkkokurssi 2 op (V)

Joensuu Erityiskasvatus: - Erityiskasvatuksen käytäntöjä ja toimintamalleja 10 op (T)

Taide- ja kulttuurikasvatus: - Taide- ja kulttuurikasvatuksen osallistavat menetelmät 10 op (T)

- Taide- ja kulttuurikasvatus kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T)

Opinnäytetyö 15 op (I) Vapaasti valittavat opinnot: - Sukupuoli ja media � op (V)

Jaksoihin sitomat- tomat teemat


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Lohja Erityiskasvatus: - Erityiskasvatuksen käytäntöjä ja toimintamalleja 10 op (T) - Erityiskasvatus kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T)

Nurmijärvi Osallistamisen ja yhteistoiminnan orientaatio: - Osallistava projektitoiminta 10 op (T, P)

- Työ- ja vapaaehtoisyhteisöjen yhteistoiminnallinen kehittäminen 10 op (T, P)

- Yhteistoiminnalliset menetelmät kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T, P)

Yhteisöviestintä- ja mediakasvatus: - Yhteisöviestintä- ja mediakasvatus kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op T, P)

- Viestinnän menetelmät kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T, P)

Vapaasti valittavat opinnot: - Valtteri-verkkokurssi � op (V)



Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Englanninkielinen kirjallisuus 2 op (I)

- Ruotsinkielinen kirjallisuus 2 op (I)

Muuttuva yhteiskunta ja kansalaisuus 10 op (I)

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimijat ja talous 10 op (T, T/O)*

Viestinnän ja markkinoinnin perusteet 10 op (T/O, P/O, T)*

Osallistamisen ja yhteistoiminnan orientaatio: - Yhteistoiminnalliset menetelmät kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T/O, P/O)*

- Osallistava projektitoiminta 10 op (T/O, P/O)*

Seikkailukasvatus: - Seikkailukasvatus kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T, T/O)*

- Ryhmäprosessit seikkailukasvatuksessa 10 op (T, T/O)*

Sosiaalisen vahvistamisen käytännöt ja niiden kehittäminen: - Sosiaalinen vahvistaminen 10 op (T/O)*

- Sosiaalisen vahvistamisen käytäntöjä kehittävä projekti 20 op (T+P, T/O+P/O)*

- Yhteisöt ja yhteistyö 10 op (T/O)*

Yhteisöviestintä- ja mediakasvatus: - Yhteisöviestintä- ja mediakasvatus kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T, T/O)*

- Viestinnän ilmaisutaidot 10 op (T/O, T)*

- Viestinnän menetelmät kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T, T/O)*

Taide- ja kulttuurikasvatus: - Taide- ja kulttuurikasvatuksen osallistavat menetelmät 10 op (T/O)*

- Taide- ja kulttuurikasvatus kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T/O)*


* T/O = Työoppiminen tehdään opiskelijatiimissä.

P/O = Projekti tehdään opiskelijatiimissä.

ÄänekoskiJaksoihin sitomat- tomat teemat


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot



Tornio Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana: - Englanninkielinen kirjallisuus 2 op (I)

- Ruotsinkielinen kirjallisuus 2 op (I)

Viestinnän ja markkinoinnin perusteet 10 op (V+I, T)

Erityiskasvatus: - Erityiskasvatuksen käytäntöjä ja toimintamalleja 10 op (T)

- Erityiskasvatus lastensuojelussa sekä laitos- ja perhetyössä 10 op (T)

Liikunta- ja terveyskasvatus: - Liikuntakasvatus ja terveyden edistäminen kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T)

- Työ- ja toimintakykyä edistävä toiminta 10 op (T)

Seikkailukasvatus: - Seikkailukasvatus kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä 10 op (T)

Vapaasti valittavat opinnot: - Valtteri-verkkokurssi � op (V)


valinnaisesti eri teemoista

Opinnäytetyö ja siihen liittyvät opinnot 30 op

Metodiopinnot 10 op Opinnäytetyöseminaari ja opinnäytetyö 20 op

Vapaasti valittavat opinnot 30 op

Ammatillinen suuntautuminen 60 op

Taidelajit ja kulttuurin tutkimus

Tuottamisen taidot

Kulttuuri- viestintä

Kansain-välisyys

Kulttuuri- kasvatus

Kulttuuripalvelujen tuottaminen 50 op

Kulttuurin toiminta- ympäristöt 10 op

Tuottajan työvälineet 10 op

Kulttuurin talous 10 op

Markkinointi ja tiedottaminen 10 op

Viestintä 10 op

Kulttuuritoiminnan perusta 50 op

Taiteen tuntemus 10 op

Kulttuuritietous 10 op Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa 10 op

Kulttuurin hallinnon ja talouden perusta 10 op

Kielitaito kansainvälisten suhteiden

perustana10 op

HUMAKin yhteiset opinnot 10 opOrientoituminen ammattikorkeakouluopintoihin 5 op Orientoituminen ammattiin ja

ammattialaan 5 op

HO

PS

ja p

ort

folio

10

op

Kulttuurituotannonkoulutusohjelma 240op

Kulttuuri-halllinto ja kolmas sektori

Yritys-toiminta kulttuuri-alalla

valinnaisesti eri teemoista


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Kulttuurialan ammattilaisia tarvitaan kult-tuuritapahtumissa, järjestöissä, kulttuuri- ja taideprojektien suunnittelijoina ja vetäjinä sekä kuntien ja valtion kulttuurihallinnossa. Myös kulttuurialan yrittäjyys on yleistymässä. Työn sisältö ja vastuualueet vaihtelevat suuresti, mutta keskeisiä ammattitaidon osia ovat tuotantosuunnittelun, rahoituksen, projekti-johtamisen, tiedottamisen ja markkinoinnin hallinta. Ammattitaidon perustan luovat laaja kulttuurintuntemus ja viestintätaidot.

Opintojensa aikana opiskelija rakentaa itselleen persoonallisen ammattitaidon. Opis-kelija kehittää asiantuntijuuttaan kulttuurin toimintaympäristön tuntemuksen, kulttuu-rituotannon liiketaloudellisen osaamisen ja tuottamisprosessien hallinnan osaamisalueil-la. Hän oppii toimimaan kulttuurituotantoalan kotimaisissa ja kansainvälisissä ympäristöissä

sekä käyttämään uutta viestintä- ja tieto-teknologiaa. Persoonallista ammattitaitoaan kehittääkseen opiskelija voi valita koulutus-ohjelman ammatillisen erityisosaamisen ja vapaasti valittavien opintojen pohjalta suun-tautumistaan tukevia opintoja.

Kulttuurituotannon koulutusohjelman teemakuvaukset ovat tavoitekuvauksia. Niistä käy ilmi, mitä taitoja ja tietoja opiskelija oppii teeman aikana ja mitä hän pystyy hankkimal-laan taidolla tekemään. Teeman tavoitteet saavutetaan suorittamalla teemaa vastaava kurssi. Teemat ja niiden kurssitoteutukset ovat joitakin erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta 10 opintopisteen laajuisia. Samasta teemasta voi olla tarjolla useita kursseja. Työoppimiskurssina ja itsenäisenä projektina teema voidaan suorittaa millä jaksolla tahansa, ellei toisin mainita.

7.3 Kulttuuri- tuotannon koulutusohjelmaTutkinto: Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkintoTutkintonimike: Kulttuurituottaja (AMK)Tutkinnon laajuus: 240 opintopistettä, 4 vuotta


Tarjottavista teemoista ja niiden kurssi-toteutuksista eri oppimisympäristöissä saa tarkempaa tietoa HumakProsta, jossa on nähtävillä koulutusohjelman teematarjonta, kurssikuvaukset ja kursseihin orientoiva kirjallisuus. Koulutusohjelman teema- ja kurs-siarvioinnin perustana käytetään HUMAKissa käytössä olevaa arviointiasteikkoa. Kurssin arvioinnin kohdealueet ilmoitetaan kunkin kurssin alussa.


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot



7.3.2 HOPS ja portfolio 10 opTavoite ja sisältö: Opiskelija oppii käyttä-mään hyväkseen HUMAKin opetussuunni-telman tarjoamia valinnanmahdollisuuksia ja erilaisia oppimisympäristöjä, jotka auttavat häntä yksilöllisen oppimispolkunsa raken-tamisessa. Hän oppii suunnittelemaan ja arvioimaan omaa oppimistaan sekä kehitty-

mistarpeitaan. Opiskelija rakentaa oppimis-portfoliotaan koko opintojensa ajan ja saa siihen tukea sekä ohjausta HOPS-ohjauk-sessa. HOPS- ja portfolio-opintojen lopuksi opiskelija saa valmiuksia urasuunnitteluun ja työelämään siirtymiseen sekä tuottaa arvioitavan päättöportfolion. Päättöportfolion lisäksi opiskelija laatii ja esittää väliportfolion. HOPS- ja portfolio-opintoja suoritetaan koko opintojen ajan.

Opinnot koostuvat kahdesta viiden opin-topisteen laajuisesta teemasta:

Henkilökohtainen opinto- suunnittelu 5 opPortfolio ja työelämävalmiudet 5 op

Toteutus: Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku

•

•

Opintojen kuvaukset


7.3.3 Kulttuuritoimin-nan perusta 50 opOpiskelija muodostaa käsityksen kulttuurin ja taiteen sisällöistä ja kehittymisestä sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä. Hän oppii hahmottamaan kulttuuritoiminnan hallin-nollisia ja taloudellisia ehtoja sekä kehittää kykyjään toimia kansainvälisessä ympäristös-sä. Opiskelija saavuttaa ammattikorkeakou-luasetuksessa säädetyn kielitaidon. Kulttuu-ritoiminnan perustaan kuuluvista teemoista suoritetaan kaikki.

Taiteen tuntemus 10 opTavoite ja sisältö: Opiskelija perehtyy taiteen eri muotoihin, historiaan, teoriaan ja perus-käsitteisiin. Hän osallistuu ajankohtaisiin taidetilaisuuksiin ja perehtyy jonkin taiteen osa-alueen tutkimuskirjallisuuteen. Hank-kimillaan taidoilla opiskelija osaa arvioida taiteen käsitettä, merkitystä, lajeja, ilmiöitä ja sisältöjä sekä omaa suhdettaan taiteeseen. Eri taiteenlajien tunteminen luo sisällöllisen perustan kulttuurituottajan ammatilliselle osaamiselle.

Teeman kurssitoteutuksiin sisältyy aina kolme opintopistettä itsenäistä työskentelyä; kirjatentteinä, esseinä tai lukupiirityöskente-lynä. Kirjallisuutta on digitaalisen kulttuurin, draamakasvatuksen, elokuva- ja TV-tutki-muksen, kirjallisuuden, kotiseutu- ja perinne-työn, kuvataiteiden, lastenkulttuurin, musiikin, taideteollisuuden ja muotoilun, tanssin, teatterin ja valokuvan alalta. Opiskelija valitsee suoritettavat teokset kirjalistasta, joka löytyy HumakProsta (Dokumentit/Avoimet foorumit/ Opiskelija/Tentit, esseet, lukupiirit). Sieltä löytyvät myös ohjeet teeman kirjallisuuden suorittamiseen: tiedot ilmoittautumisajoista ja tenttipäivistä sekä ohjeet esseen kirjoittamista ja lukupiirityöskentelyä varten. Opiskelijat

lähettävät ilmoittautumisen tentti-, essee- tai lukupiirisuoritukseen suoraan valitsemansa teoksen tentaattorille. Tentaattorien nimet löy-tyvät kirjalistasta. Ilmoittautuminen tapahtuu HumakProssa (Opiskelija/Tentti-ilmoittautu-mislomake)Toteutus: Joutseno, Kauniainen, Turku

Kulttuuritietous 10 opTavoite ja sisältö: Opiskelija oppii kult-tuuriteorioiden käsitteistöä, tunnistaa eri tutkimussuuntauksia ja ymmärtää taiteen- ja kulttuurintutkimuksen välistä näkökulmaeroa. Teemassa perehdytään kulttuurihistoriaan, kulttuurin eri osa-alueisiin ja taiteen sisältöihin kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Opis-kelija hankkii valmiuksia ymmärtää kulttuurin eri ilmiöitä.

Teeman kurssitoteutukset sisältävät kaksi opintopistettä kontaktiopetusta, jossa tavoit-teena on perehtyä kulttuurin käsitteistöön ja sen jaotteluihin, kulttuuriteorioihin, kulttuu-rintutkimuksen traditioon ja nykykulttuurin tutkimukseen.

Kursseihin sisältyy kahdeksan opintopis-tettä itsenäistä työskentelyä; kirjatentteinä, esseinä tai lukupiirityöskentelynä. Kirjallisuutta on kulttuurintutkimuksen, populaarikulttuurin, modernismin ja postmodernismin, gendertut-kimuksen, taiteensosiologian ja -psykologian sekä taidefilosofian alalta. Opiskelija valitsee suoritettavat teokset kirjalistasta, joka löytyy HumakProsta (Dokumentit/ Avoimet fooru-mit/Opiskelija/Tentit, esseet, lukupiirit). Sieltä löytyvät myös ohjeet teeman suorittamiseen: tiedot ilmoittautumisajoista ja tenttipäivistä sekä ohjeet esseen kirjoittamistaja lukupiirityöskentelyä varten. Opiskelijat lähettävät ilmoittautumisen tentti-, essee- tai lukupiirisuoritukseen suoraan valitsemansa teoksen tentaattorille. Tentaattorien nimet löy-tyvät kirjalistasta. Ilmoittautuminen tapahtuu


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


HumakProssa (Opiskelija/Tentti-ilmoittautu-mislomake).Toteutus: Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku

Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa 10 opTavoite ja sisältö: Opiskelija oppii jäsentä-mään taide- ja kulttuuritoiminnan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Hän oppii tuntemaan kentän toimijoita ja tutus-tuu kulttuuripolitiikkaan sekä eri taidelajien asemaan nyky-Suomessa. Hän hahmottaa erilaisia arvomaailmoja ja eettisiä periaatteita. Teemassa tarkastellaan kulttuuri- ja taideinsti-tuutioiden sekä kulttuuripolitiikanvaikutuksia yhteiskunnassa.Toteutus: Joutseno, Korpilahti, Turku

Kulttuurin hallinnon ja talouden perusta 10 opTavoite ja sisältö: Teeman avulla opiskeli-ja saa kulttuurituottajan ammatin kannalta välttämättömän perustietämyksen hallinnon ja talouden rakenteesta. Teeman suoritettu-aan opiskelija hallitsee kansantaloustieteen peruskäsitteet, teoriat ja taloudellisen viiteke-hyksen. Hän ymmärtää julkisen talouden ja Euroopan Unionin peruskäsitteet sekä pää-töksentekoprosessit ja on perehtynyt oman alansa keskeiseen lainsäädäntöön.Toteutus: Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku

Kielitaito kansainvälisten suhtei-den perustana 10 opTavoite ja sisältö: Opiskelija kehittää kyky-jään toimia kansainvälisessä ympäristössä ja lisää valmiuksiaan kommunikoida toisella kotimaisella ja vieraalla kielellä sekä suullisesti

että kirjallisesti. Tavoitteena on saavuttaa sellainen kielitaito, joka ammattikorkeakoulu-asetuksessa kielitaidosta säädetään.

Teemaan sisältyy toisen kotimaisen kielen opetus, vieraan kielen opetus, kielikokeet ja kansainvälistä toimintaa kotimaassa tai ulkomailla. Teemaan sisältyvää kansainvälistä toimintaa voivat olla opintoja tutustumismat-kat ulkomaille, erilaisten tapahtumien järjes-täminen ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja osallistuminen kansainvälisiin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin. Kansain-välisen oppimisympäristön hyödyntäminen on mahdollista myös kotimaassa. Opiskelija voi osallistua monikulttuuriseen toimintaan esi-merkiksi työskentelemällä ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden kanssa, osallistumalla vaihto-opettajien antamaan opetukseen, toimimalla monikulttuuristen ryhmien toiminnan ohjaajina tai osallistumalla kielten opetukseen.

Teeman osana voi suorittaa myös Valtteri-verkkokurssin (1–� op) tai Kulttuurienvälinen viestintä -verkkokurssin (� op), joita suosi-tellaan erityisesti opiskelijavaihtoon lähteville opiskelijoille.Toteutus: Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku

7.3.4 Kulttuuripalvelu-jen tuottaminen 50 opOpiskelija hankkii tiedollisia ja toiminnallisia valmiuksia kulttuurituottajan tehtävissä toimi-miseen. Hän perehtyy tuottajan toimenkuvan eri osa-alueisiin: tapahtumaosaamiseen, talousosaamiseen, markkinointiin ja tiedotta-miseen sekä viestintään. Opiskelijan on suori-tettava kaikki Kulttuuripalvelujen tuottamiseen kuuluvat teemat.


Kulttuurin toimintaympäristöt 10 opTavoite ja sisältö: Teema toteutetaan työ-oppimisena. Opiskelija tutustuu käytännön kulttuurityöhön jossain taiteen ja kulttuurin toimintaympäristössä. Hän hahmottaa ammattialansa erilaisia työtehtäviä, toimin-taympäristöä ja työoppimispaikkansa asemaa siinä. Opiskelija hankkii työkokemusta ja perustaitoja ammattialansa tehtävistä, mikä luo pohjaa ammatillisen identiteetin kehitty-miselle.Toteutus: Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku

Tuottajan työvälineet 10 opTavoite ja sisältö: Teeman tavoitteena on kohdistaa talouden lukutaitoa projektinhallin-nan ja -johtamisen, sopimusoikeuden sekä tekijänoikeuksien kysymyksiin osana tuotan-tokokonaisuutta. Opiskelija perehtyy tuottajan toimenkuvaan ja kykenee saamansa tieto-aineksen avulla osallistumaan kulttuurialan tuotantojen suunnitteluun ja toteutukseen. Hän alkaa koota itselleen tuottajan käsikirjaa.Toteutus: Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku

Kulttuurin talous 10 opTavoite ja sisältö: Opiskelija perehtyy kult-tuurin talouteen. Hän osaa tulkita talouden tunnuslukuja ja hallitsee taloussuunnittelun, budjetoinnin ja talousseurannan perus-teet sekä tuntee kulttuurialan kirjanpito- ja verolainsäädännön keskeiset säädökset. Hankkimillaan taidoilla opiskelija syventää talouden lukutaitoaan ja kykenee toimimaan kulttuurialan taloustehtävissä.Toteutus: Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku

Markkinointi ja tiedottaminen 10 opTavoite ja sisältö: Opiskelija tuntee mark-kinoinnin ja tiedotustoiminnan perusteet ja merkityksen kulttuurityössä. Hän hallitsee tiedottamisen ja markkinoinnin erot ja yhtä-läisyydet sekä tärkeimmät työtavat ja niiden merkityksen kilpailukeinoina. Opiskelija tun-nistaa markkinoinnin ja tiedottamisen eettiset lähtökohdat ja kohderyhmät sekä osaa laatia markkinointi- ja tiedotussuunnitelman.Toteutus: Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku

Viestintä 10 opTavoite ja sisältö: Opiskelija tuntee vies-tinnän perusteet ja hahmottaa viestinnän merkityksen yhteiskunnassa. Hän ymmärtää viestintävälineiden eroja ja osaa hyödyntää niiden mahdollisuuksia. Lisäksi opiskelija tuntee mediakasvatuksen ja kulttuurienvälisen viestinnän perusteita sekä hallitsee tärkeim-mät kokouskäytännöt. Teeman aikana opis-kelija oppii verkkoviestinnän perusteet, osaa tuottaa ja päivittää verkkomateriaalia sekä tuntee visuaalisen viestinnän lähtökohdat.Toteutus: Joutseno, Korpilahti, Turku

7.3.5 Ammatillinen suuntautuminen 60 opAmmatillisen suuntautumisen opinnoilla opis-kelija kehittää ammatillista erityisosaamistaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa (HOPS) mukaisesti. Hän valitsee suoritetta-vakseen kuusi ammatillisen suuntautumisen teemoihin liittyvää kymmenen opintopisteen laajuista kurssia. Kurssitoteutukset eri op-pimisympäristöissä on kuvattu HumakProssa.


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Taidelajit ja kulttuurin tutkimusTeeman kursseilla opiskelija syventää taiteen-lajien ja kulttuurin osa-alueiden tuntemustaan sekä perehtyy yhteiskunnalliseen keskuste-luun kulttuurista. Hankkimillaan teoreettisilla ja käytännön taidoilla opiskelija laajentaa am-mattikuvaansa sisällöllisenä osaajana ja lisää valmiuksiaan toimia tuottajana valitsemallaan kulttuurin osa-alueella.

Teemaan liittyvät kurssit:Kulttuurin tuntemus 10 opKulttuuritoiminnan arvot ja etiikka 10 opLastenkulttuuri 10 opSyventävä perehtyminen taiteenlajiin tai kulttuurin osa-alueeseen 10 opYhteisötaide 10 op

Tuottamisen taidotOpiskelija perehtyy kulttuuritapahtumien ja -palveluiden tuottamiseen ja niissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Työoppimisessa ja projek-teissa hän rakentaa ammatillisia verkostojaan.

Teemaan liittyvät kurssit:Festivaali- ja tapahtumaosaaminen 10 opKulttuuripalvelun tuottaminen 10 opKulttuurituotannon oikeudelliset kysy-mykset 10 opKulttuuripalvelun tuotteistaminen 10 opMarkkinointiviestintä 10 op

Kulttuurihallinto ja kolmas sektoriTeeman kurssit lisäävät opiskelijan perustieto-ja kulttuurihallinnosta ja -politiikasta suoma-laisessa yhteiskunnassa. Opiskelija perehtyy julkisen ja kolmannen sektorin kulttuurihallin-non toimialaan ja tehtäviin kulttuurituotannon näkökulmasta. Hän tutustuu kuntalakiin, syventää hallintolain tuntemustaan ja osallis-

••••

•

•••

••

tuu hankkeiden sekä projektien hallinnointiin. Teeman sisältämien osa-alueiden tuntemus kehittää opiskelijan ammatillisia yhteistyöval-miuksia kunnallisen kulttuuritoimen kans-sa. Lisäksi opiskelija saa valmiudet toimia kolmannella sektorilla kulttuurituottajana ja toiminnan kehittäjänä.

Teemaan liittyvät kurssit:Hankkeiden ja projektien hallinnointi 10 opKulttuuripolitiikka 10 opToiminta julkisella sektorilla 10 opToiminta kolmannella sektorilla 10 op

KulttuuriviestintäOpiskelija perehtyy tuottajan työn kannalta tärkeisiin viestinnän osa-alueisiin ja media-kulttuurin tutkimukseen. Tavoitteena on, että hän oppii ymmärtämään median toiminta-tapoja ja sen yhteiskunnallista merkitystä. Teeman painotus on kursseista riippuen joko viestinnän työprosesseissa tai mediakulttuurin tuntemuksessa.

Teemaan liittyvät kurssit:Mediakulttuuri 10 opMediatyö 10 op

KansainvälisyysOpiskelija tutustuu kansainvälisen kulttuu-riyhteistyön eri muotoihin ja toteutusmahdol-lisuuksiin. Hän oppii toiminnassaan ottamaan huomioon eri kulttuureihin liittyviä erityispiir-teitä.

Teemaan liittyvät kurssit:Etniset ja paikalliset kulttuurit 10 opKansainvälinen kulttuuriyhteistyö 10 op

••••

••

••


Yritystoiminta kulttuurialallaTeeman kurssit antavat opiskelijalle valmiuk-sia toimia työelämässä, markkinoida omaa osaamistaan ja työllistää itsensä. Opiskelija perehtyy keskeisen työlainsäädännön ja alan työmarkkinatilanteen lisäksi ammatillisen osaamisen tuotteistamiseen ja myymiseen sekä kykenee arvioimaan edellytyksiään toimia yrittäjänä kulttuurialalla. Hän syventää myös taloushallinnon osaamistaan. Teeman suoritettuaan opiskelija tuntee eri yritysmuo-dot ja kykenee arvioimaan niitä.

Teemaan liittyvät kurssit:Kulttuuriyrittäjyys 10 opSyventävä perehtyminen taloussuunnit-teluun ja -hallintoon 10 opToiminta yksityisellä sektorilla 10 op

KulttuurikasvatusKulttuurikasvatuksen teeman kurssit antavat opiskelijalle kulttuuripalvelujen suunnittele-misessa ja tuottamisessa tarvittavia kasva-tuksellisia valmiuksia. Opiskelija voi suorittaa kulttuurikasvatuksen teemasta joko yksittäi-sen kurssin tai koota kurssitarjonnasta muita opintoja tukevan laajemman kokonaisuuden.

Teemaan liittyvät kurssit:Kasvatuksellisen kulttuuritapahtuman tuottaminen 10 opKulttuurisen identiteetin rakentuminen 10 opMediakasvatus 10 opOhjaajana ja kouluttajana toimiminen 10 op

••

•

•

•

••

7.3.6 Vapaasti valitta-vat opinnot 30 opVapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija vahvistaa ammatillista suuntautumistaan tai hankkii uusia näkökulmia ammatilliseen osaamiseensa. Vapaasti valittavina opintoina voidaan suorittaa lisää ammatillisen suun-tautumisen opintoja tai opintoja HUMAKin muusta tarjonnasta. Niihin voi soveltuvin osin liittää opintoja myös muiden korkeakoulujen tarjonnasta, virtuaaliammattikorkeakoulun tar-jonnasta tai ulkomailla suoritettavia opintoja. Vapaasti valittavat opinnot voivat koostua alle 10 opintopisteen kokonaisuuksista.

7.3.7 Opinnäytetyö ja siihen liittyvät opinnot 30 opOpinnäytetyöllä opiskelija osoittaa kykene-vänsä tiedonhankintaan, tiedon kriittiseen arviointiin ja oman toimialan tiedon kartut-tamiseen ja uusintamiseen. Hän hallitsee tieteellisen tutkimuksen periaatteita ja menetelmiä sekä tuntee oman kulttuurialansa tutkimustraditioita. Opiskelija laatii työelämä-lähtöisen opinnäytetyön, joka syventää hänen ammatillista asiantuntijuuttaan.

Opintoihin kuuluvat teemat – metodiopin-not, opinnäytetyöseminaari ja opinnäytetyö – tukevat toisiaan. Metodiopinnot antavat käytännöllisiä ja teoreettisia valmiuksia opin-näytetyön laatimiseen. Opinnäytetyöseminaari edistää opinnäytetyön valmistumista. Opinnot alkavat kolmannen opintovuoden syksyllä ja ajoittuvat 1,5 vuoden ajanjaksolle. Kontak-tiopetuksena suoritettavat metodiopinnot ja opinnäytetyöseminaari ajoittuvat kolmannen vuoden syys- ja kevätlukukaudelle ja itsenäi-


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


senä työskentelynä suoritettava osa opin-näytetyöstä viimeisen opintovuoden syksylle. Opinnäytetyöopinnot suoritetaan aina sillä kampuksella, jossa opiskelija on kirjoilla.

Metodiopinnot 10 opTavoite ja sisältö: Opiskelija saa valmiudet käytännön kulttuurintutkimuksen käynnistä-miseen ja toteuttamiseen sekä tieteellisten periaatteiden mukaisten raporttien, selvitys-ten ja pienimuotoisten tutkimusten laa-timiseen. Hän tutustuu kvantitatiivisen ja kvali-tatiivisen tutkimuksen perusteisiin ja pystyy käyttämään niitä omassa opinnäytetyössään. Opiskelija saa valmiuksia hyödyntää kulttuu-rintutkimuksen menetelmiä oman toimialansa kehittämiseen.Toteutus: Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku

Opinnäytetyöseminaari ja opin-näytetyö 20 opTavoite ja sisältö: Opiskelija laatii itsenäisen tutkimuksen ja kykenee arvioimaan kulttuu-rialan tutkimustarpeita. Hän pystyy perus-telemaan opinnäytetyönsä tutkimuksellisen näkökulman, lähteistön, tutkimusongelman, rajauksen ja tutkimuksen muut ratkaisut. Opiskelija osaa myös arvioida muiden teke-miä tutkimuksia.

Teemassa suoritetaan kaksi pakollista toisiin-sa liittyvää kurssia:

Opinnäytetyöseminaari 10 opOpinnäytetyö 10 op

Opiskelija laatii HUMAKin opinnäytetyökri-teerien mukaisen opinnäytetyön (15 op). Opinnäytetyön 15 opintopisteen laajuudesta 5 opintopistettä suoritetaan opinnäytetyöse-minaarin yhteydessä.Toteutus: Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku

••


27.8.–10.10.07

JAKSO

KorpilahtiHUMAKin yhteiset opinnot 10 op (K+V)HOPS ja portfolio 10 op (I+K+V)

Kulttuuritietous 10 op (K+I)

Tuottajan työvälineet 10 op (K)Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana 10 op (K+I)Yritystoiminta kulttuurialalla: - Kulttuuriyrittäjyys 10 op (K+ V)

Opinnäytetyöseminaari ja opinnäytetyö: - Opinnäytetyö 10 op (I)


HOPS ja portfolio 10 op (I+K+V) Kulttuuritietous 10 op (I+K)

Viestintä 10 op (K)


1 Joutseno


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Turku HUMAKin yhteiset opinnot 10 op (K+V)

Kulttuuritietous 10 op (I+K)

Tuottajan työvälineet 10 op (K)

Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana 10 op (K+I)

Kulttuurin talous 10 op (K)

Kulttuurihallinto ja kolmas sektori: - Hankkeiden ja projektien hallinnointi 10 op (K+P)

Yritystoiminta kulttuurialalla: - Kulttuuriyrittäjyys 10 op (O) Metodiopinnot 10 op (K+I)

Tuottamisen taidot: - Kulttuuripalvelun tuotteistaminen 10 op (O)



HOPS ja portfolio 10 op (I+K+V)

Kulttuuritietous 10 op (I+K)

Kulttuurin hallinnon ja talouden perusta 10 op (K+I+V, I+V)


Metodiopinnot 10 op (K, K+I) Kulttuurikasvatus: - Kasvatuksellisen kulttuuritapahtuman tuottaminen: Kulttuuripalvelujen saavutettavuus -hanke 10 op (P)



Kauniainen


11.10.–28.11.07

JAKSO KorpilahtiTuottamisen taidot: - Kulttuurin tuottaminen ja kolmas sektori 10 op (P+K) Metodiopinnot 10 op (K+I)

Tuottajan työvälineet 10 op (K)

Kulttuuriviestintä: - Mediatyö: Painotuotteiden suunnittelu 10 op (K+V+I)2

Korpilahti Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa 10 op (K)

Kulttuurin talous 10 op (K)

Joutseno Taiteen tuntemus 10 op (K+I)

Markkinointi ja tiedottaminen 10 op (K)

Taidelajit ja kulttuurin tutkimus: - Yhteisötaide 10 op (I)

Taidelajit ja kulttuurin tutkimus: - Lastenkulttuuri 10 op (I)

29.11.07–27.1.08

JAKSO3

Joutseno


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Turku Viestintä 10 op (K+P+I)

HOPS ja portfolio 10 op (I+K+V)

Tuottajan työvälineet 10 op (K+I)

Kansainvälisyys: - Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö 10 op (K+I+P)

Taidelajit ja kulttuurin tutkimus: - Syventyvä perehtyminen kirjallisuuteen 10 op (K+I) Yritystoiminta kulttuurialalla: - Kulttuuriyrittäjyys 10 op (K+I+P)

TurkuTaide- ja kulttuuri yhteiskunnassa 10 op (K)

Kulttuurin hallinnon ja talouden perusta 10 op (K+I+V)

Kauniainen Tuottamisen taidot: - Kulttuurituotannon oikeudelliset kysymykset 10 op (K)

Kulttuuriviestintä: - Mediatyö 10 op (K+I+P)

Taiteen tuntemus 10 op (K+I)


Kauniainen


28.1.–16.3.08

JAKSO

Korpilahti Markkinointi ja tiedottaminen 10 op (K)

Kulttuurin hallinnon ja talouden perusta 10 op (K+V, I+V aik.)

Opinnäytetyöseminaari ja opinnäytetyö: - Opinnäytetyöseminaari 10 op (I+K)

Kulttuurin hallinnon ja talouden perusta 10 op (K)

Tuottamisen taidot: - Kulttuuripalvelun tuottaminen: Näyttelyn tuottaminen 10 op (K)

Tuottamisen taidot: - Festivaali- ja tapahtumaosaaminen 10 op (K)

4 Joutseno


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Turku Kulttuuriviestintä: - Mediakulttuuri 10 op (K+I)

Markkinointi ja tiedottaminen 10 op (K+V)

Tuottamisen taidot: - Kulttuuripalvelun tuottaminen: Rock-tuottaminen 10 op (K+I)

Kulttuurin talous 10 op (K+I, I+K)

Kansainvälisyys: - Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö: Cultural exports 10 op (K+I, KV)


Kauniainen


17.3.–4.5.08

JAKSO KorpilahtiTuottamisen taidot: - Festivaali- ja tapahtumaosaaminen 10 op (P)

Taidelajit ja kulttuurin tuntemus: - Syventyvä perehtyminen elokuvakulttuuriin 10 op (K+I, I)

Viestintä 10 op (K+I)

Metodiopinnot 10 op (K+I)

Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa 10 op (K+P)

Kulttuurin talous 10 op (K)5

KorpilahtiKulttuurin toimintaympäristöt 10 op (T)

Joutseno Kulttuurin toimintaympäristöt 10 op (T)


Taidelajit ja kulttuurin tutkimus: - Syventyvä perehtyminen taiteenlajiin tai kulttuurin osa-alueeseen: Nykytaiteen arvot ja ilmiöt 10 op (V)

5.5.–19.6.08

JAKSO6

Joutseno


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


TurkuTaiteen tuntemus 10 op (K+I)


Kulttuurikasvatus: - Kasvatuksellisen kulttuuritapahtuman tuottaminen 10 op (K+P)

Markkinointi ja tiedottaminen 10 op (K+I, I+K)

Tuottamisen taidot: - Kulttuuripalvelun tuottaminen: Ääni ja vimma -hanke 10 op (P)


Turku Kulttuurin toimintaympäristöt 10 op (T) Kulttuuriviestintä: - Mediatyö: Videotyö 10 op (K+P)

Kauniainen Kulttuurin toimintaympäristöt 10 op (T) Taidelajit ja kulttuurin tutkimus: - Lastenkulttuuri 10 op (K+I)


Kauniainen


Kansainvälisyys: - Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö 10 op (T, P)

Kulttuurihallinto ja kolmas sektori: - Kulttuuripolitiikka 10 op (I)

- Toiminta julkisella sektorilla 10 op (T, P)

- Toiminta kolmannella sektorilla 10 op (T, P)

Kulttuuriviestintä: - Mediakulttuuri 10 op (I)

Taidelajit ja kulttuurin tutkimus: - Kulttuurin tuntemus 10 op (I)

- Lastenkulttuuri 10 op (T, P)

- Yhteisötaide 10 op (T, P)

Tuottamisen taidot: - Festivaali- ja tapahtumaosaaminen 10 op (T, P)

- Kulttuuripalvelun tuottaminen 10 op (T, P)

- Kulttuuripalvelun tuottaminen: Museopalvelut 10 op (I, T, P)

- Kulttuuripalvelun tuottaminen: Näyttelyn tuottaminen 10 op (T, P)

- Markkinointiviestintä 10 op (T, P)

Yritystoiminta kulttuurialalla: - Toiminta yksityisellä sektorilla 10 op (T, P)


Joutseno


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot



Kansainvälisyys: - Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö 10 op (T, P)

- Etniset ja paikalliset kulttuurit 10 op (T, P)

Kulttuurikasvatus: - Mediakasvatus 10 op (I, T, P) - Kasvatuksellisen kulttuuritapahtuman tuottaminen 10 op (T, P)

Kulttuurihallinto ja kolmas sektori: - Toiminta julkisella sektorilla 10 op (T, P)

- Toiminta kolmannella sektorilla 10 op (T, P)

Kulttuuriviestintä: - Mediatyö: Sähköiset viestintävälineet 10 op (T, P) - Kulttuuriviestintä: Mediatyö: Kustannustoiminta 10 op (T, P)


Tuottamisen taidot: - Markkinointiviestintä 10 op (T, P)

- Festivaali- ja tapahtumaosaaminen 10 op (T, P)

- Kulttuuripalvelun tuottaminen 10 op (T, P)

- Kulttuuripalvelun tuotteistaminen 10 op (T, P)

Yritystoiminta kulttuurialalla: - Kulttuuriyrittäjyys 10 op (P)

Kauniainen


KorpilahtiKansainvälisyys: - Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö 10 op (T, P, I, T/O,P/O)*

- Etniset ja paikalliset kulttuurit 10 op (T, P, T/O, P/O)*

Kulttuurihallinto ja kolmas sektori: - Toiminta kolmannella sektorilla 10 op (T, P, T/O, P/O)*

- Toiminta julkisella sektorilla 10 op (T, P, T/O, P/O)*

Kulttuurikasvatus: - Kulttuurisen identiteetin rakentuminen 10 op (I)

- Kasvatuksellisen kulttuuritapahtuman tuottaminen, jaksoilla 4–6 10 op (T, P, T/O, P/O)*

Kulttuuriviestintä: - Mediatyö: Lehtityö 10 op (T, P, T/O, P/O)*

- Tiedottaminen 10 op (T, P, T/O, P/O)*


- Lastenkulttuuri 10 op (I, T, P, T/O, P/O)*

- Yhteisötaide 10 op (T, P, T/O, P/O)*

Tuottamisen taidot: - Markkinointiviestintä 10 op (T, P, T/O, P/O)*

- Festivaali- ja tapahtumaosaaminen 10 op (T, P, T/O, P/O)*

- Kulttuuripalvelun tuottaminen: - Museopalvelut 10 op (T, P, I, T/O, P/O)*

- Kulttuuripalvelun tuottaminen 10 op (T, P, T/O, P/O)*

Yritystoiminta kulttuurialalla: - Kulttuuriyrittäjyys 10 op (I+V, T, P)

- Yrittäjyys ja yritystoiminta 10 op (K+P/O, T/O)*

- Toiminta yksityisellä sektorilla 10 op (P, T, T/O, P/O)*

* T/O = Työoppiminen tehdään opiskelijatiimissä.

P/O = Projekti tehdään opiskelijatiimissä.



Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot



Turku Kansainvälisyys: - Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö: Opintomatka ja osallistuminen ENCATC-seminaariin 10 op (P+KV)

Kulttuurihallinto ja kolmas sektori: - Toiminta kolmannella sektorilla 10 op (P, T)

Kulttuurikasvatus: - Kasvatuksellisen kulttuuritapahtuman tuottaminen 10 op (P, T)

Kulttuuriviestintä: - Videotyö 10 op (T, P)


- Syventävä perehtyminen taiteenlajiin tai kulttuurin osa-alueeseen: Musiikki 10 op (I)

Tuottamisen taidot: - Festivaali- ja tapahtuma osaaminen 10 op (P, T)

- Kulttuuripalvelun tuottaminen: Musiikin tuottaminen 10 op (T, P)


Opinnäytetyö ja siihen liittyvät opinnot 30 op

Vapaasti valittavat opinnot 10 op

Ammatillinen suuntautuminen 30 op

Tulkkaus �0 op Pedagogiikka �0 op Kansainvälinen toimintaympäristö �0 op

Viittomakielialan ammatilliset opinnot 80 op (* vaihtoehtoisia opintoja)

Johdatus kääntämiseen 5 op

Samuuden haasteet kääntämisessä5 op

Sanastotyön perusteet 5 op

Johdatus tulkkaukseen 5 op

Johdatus asioimistulkkaukseen 10 op

Etiikka ja ammattikuva 5 op

Käännökset osana tulkkausta 5 op

Tulkkaustaito 5 op Yrittäjyys ja työelämän haasteet 5 op

Johdatus opiskelutulkkaukseen 5 op

Opiskelutulkkaus 10 op

Työelämätietous 5 op

Viittomakielisten tulkkipalvelujen tuottaminen 10 op

Johdatus pedagogiikkaan 5 op*

Viittomakommuni- kaatio ja asiakas- ryhmät 5 op*

Tulkkaus ja tiedon-välittäminen 5 op*

Ammattiprojekti 5 op*

Ammattikielten opinnot 80 op

Viittomakielen alkeet 5 op

Viittomakielen peruskurssi 5 op

Polysynteettiset viittomat 5 op

Viittomakieliset ja koulu 5 op

Viittomakielinen yhteisö 5 op

Viittomakielisten oikeudellinen asema 5 op

Viittomakieliseen yhteisöön tutustuminen 5 op

Viittomakieli työkielenä 5 op

Viittomakielinen diskurssi 5 op

Viittomakielinen esittävä taide 5 op

Yleinen kielitiede 5 op

Monikielisyys ja -kulttuurisuus 5 op

Kirjoitusviestintä5 op

Puheviestintä 5 op Puhe tulkin työvälineenä 5 op

Vieraat kielet 5 op

HUMAKin yhteiset opinnot 10 op

Orientoituminen ammattikorkeakouluopintoihin 5 op Orientoituminen ammattiin ja ammattialaan 5 op

Viittomakielentulkinkoulutusohjelma 240op


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Viittomakielentulkki on ennen kaikkea tulk-kauksen ja kääntämisen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation ammat-tilainen. Häneltä edellytetään hyviä vuorovai-kutus- ja kielitaitoja. Ammattitaidon perus-tan luovat ammattikielten sujuva hallinta, laaja yleissivistys, sekä viittomakielisen että suomenkielisen kulttuurin erityispiirteiden tun-temus, ammattietiikka ja tulkkausprosessin hallinta. Viittomakielentulkin työtehtäviä voivat olla mm. tulkkaus ja kääntäminen kahden kielen (viittomakielen ja suomen kielen) välillä, kielensisäinen kääntäminen, yksikielinen tiedon siirtäminen erilaisilla kommunikaatio-menetelmillä sekä viittomakommunikaation tai viittomakieli vieraana kielenä opettaminen.

Tulkit tarjoavatkin tulkkipalveluita kaikissa niissä elämäntilanteissa, joihin ihmiset työssä, koulutuksessa tai vapaa-aikanaan osal-

listuvat. Viittomakielen kääntäjiä tarvitaan suomenkielisen materiaalin – elokuvat, tv-ohjelmat, dokumentit, raportit, kirjat, erilaiset ohjeet – kääntämiseen viittomakielelle sekä viittomakielisen materiaalin esim. videoiden kääntämiseen suomen kielelle. Tulkkipalvelui-den kautta viittomakieliset voivat tasavertai-sesti osallistua yhteiskunnan toimintaan.

Viittomakielentulkit toimivat laaja-alaisesti viittomakielialan asiantuntijoina työpaikoillaan. He voivat työskennellä viittomakielen tulkki-keskuksissa tai opiskelutulkkeina eriasteisissa oppilaitoksissa esikoulusta yliopistoon. Tulkki voi työskennellä myös freelancerina, yrittäjänä tai esim. osuuskunnan, järjestön tai muun työnantajan palveluksessa.

Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa asioimis- ja opiskelutulkkeja sekä kääntäjiä. Perusvalmiuksien ohella opiskelija

7.4 Viittoma- kielentulkin koulutusohjelmaTutkinto: Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkintoTutkintonimike: Viittomakielentulkki (AMK)Tutkinnon laajuus: 240 opintopistettä, 4 vuotta


voi opintojensa aikana rakentaa itselleen yksilöllisempää ammattitaitoa. Hän voi suuntautua valintansa mukaan jollekin asioi-mis- tai opiskelutulkkauksen tai kääntämisen erityisalueelle esim. oikeustulkkaukseen, esit-tävän taiteen tulkkaukseen, kuurosokeille ja kuuroutuneille tulkkaukseen tai pedagogisiin opintoihin, jotka valmentavat viittomakielen ja viittomakommunikaation opettamiseen. Viittomakieltä opetetaan vieraana kielenä mm. kansalais- ja työväenopistoissa sekä ammatillisessa koulutuksessa. Viittomakom-munikaatiota opetetaan pääasiassa perheille, joiden lapsella on kielellisistä vaikeuksia esim.

dysfasia tai kehitysvamma, tai heidän kans-saan työtä tekeville.

Tätä persoonallista ammatillista oppimis-polkua suuntaavat jo opiskelijan valitsemat koulutusohjelman ammatilliseen erityisosaa-miseen tähtäävät valinnaiset ammatilliset teemat ja muut vapaasti valittavat opinnot. Viimeisen vuoden suuntautumisopintojen ja opinnäytetyön yhteen kietoutuvan koko-naisuuden avulla opiskelija vahvistaa omaa erityisosaamistaan valitsemallaan viittomakie-lentulkin tehtäväalueella.

Koulutusohjelmassa tarjottavien teemojen tarkemmat tiedot löytyvät HumakProsta.


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot



7.4.2 Ammattikielten opinnot 80 opAmmattikielten opinnot sisältävät viittoma-kielentulkin työssä käytettävät työkielet, viittomakielen ja suomen kielen, sekä vieraan kielen opinnot. Ammattikielten opinnot an-tavat perustan viittomakielialan ammatillisille opinnoille. Opintojen aikana opiskelija oppii tuntemaan kielen olemuksen: mitä kieli on, sen universaalit piirteet ja rakenteen tasot.

Kielen ja kulttuurin välisen suhteen ja sen merkityksen tunteminen vuorovaikutustilan-teissa sekä kieli- ja kulttuuriyhteisön tuntemus mahdollistavat kommunikatiivisten ja kielellis-ten taitojen kehittymisen.

Opiskelija osaa soveltaa kielen teoreetti-sia elementtejä käytäntöön. Hän ymmärtää ja tuottaa kieltä joustavasti eri tilanteissa. Tavoitteena on elävä kielitaito sekä suomen kielessä että viittomakielessä. Opiskelija osaa arvioida ja analysoida kieltä eri näkökulmista ja soveltaa omaa kielenkäyttöään tilanteen mukaan. Lisäksi opiskelija osaa antaa palau-tetta ja ottaa sitä vastaan.

Viittomakielen opintojen aikana opiskelija oppii tuntemaan viittomakielisen kielivähem-mistön ja kulttuurin sekä kehittää kielitaitoaan edeten taitotasolta toiselle. Äidinkielenään viittomakieltä käyttävien tavoitteena on viitto-

Opintojen kuvaukset


makielen perusteellinen ja syvällinen hallinta sekä taito käyttää joustavasti ja korrektisti kielen eri rekistereitä.

Suomen kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee perusteellisesti ja syvällisesti oman äidinkielensä, osaa käyttää sitä joustavasti ja korrektisti erilaisissa kom-munikaatiotilanteissa sekä osaa analysoida kieliä ja niiden toimintaa. Äidinkieleltään viit-tomakieliset tutustuvat lisäksi syvällisemmin suomenkieliseen kulttuuriin.

Opinnoissa suoritetaan kuusitoista viiden opintopisteen teemaa.

Viittomakieli

Viittomakielen alkeet 5 opTavoite: Opiskelija tiedostaa puhuttujen ja viitottujen kielten rakenteellisia eroja ja yhtäläisyyksiä sekä tuntee viittoman perus-piirteet. Hän ymmärtää kuurojen kulttuuriin liittyvät huomion kiinnittämisen ja keskus-telutavat. Opiskelija kykenee selviämään yksinkertaisista kommunikaatiotilanteista ja tuntee perusviittomistoa siinä määrin, että pystyy ilmaisemaan itseään lyhyesti, vaikka viittominen on vielä hidasta ja epätarkkaa. Hän myös pystyy löytämään tietoa lyhyistä ja yksinkertaisista viitotuista teksteistä. Teemaan sisältyy taitotentti.Sisältö:

perusviittomistoa seuraavilta aihealueil-ta: tervehtiminen, esittäytyminen, perhe, suku, aakkoset, numeraalit, asuminen, ruoka, vaatteet, värit, tavalliset verbit ja tunteetsormittaminenviittomakielen lingvistiikka: lauseet (pe-ruslause, kieltolause, vakuuttelulause, kysymyslause), viittoman fonologiset piirteet, osoitus, tilankäyttö, osa inkor-poroituneista numeraaleista (kappaleet,

•

••

luokat, kerrokset, järjestysluvut)tutustumiskäynti Kuurojen yhdistykses-sä

Toteutus: Helsinki, Kuopio

Viittomakielen peruskurssi 5 opKurssi jakautuu jaksoille 2 ja 6.

Jakso 2: Tavoite: Opiskelija tietää tilankäytön keskei-sen merkityksen viittomakielessä. Hän selviää tavallisimmista arkipäivän viittomistilanteista ja pystyy tuottamaan ymmärrettävän asiako-konaisuuden, vaikka tuotoksessa saattaakin olla kieliopillisia ja sanastollisia puutteita. Opiskelija ymmärtää keskeisen ajatuksen pidemmästäkin rauhallisesti tuotetusta viitto-misesta ja osaa tuottaa ja ymmärtää väite- ja kysymyslauseita, vertailun rakenteita sekä pyrkii käyttämään viittomatilaa kieliopillisesti. Hän ymmärtää ja osaa tuottaa inkorporoituja numeraaleja.Sisältö:

viittomistoa seuraavista aihealueista: vapaa-aika ja harrastukset, terveys ja sairaus, erilaiset ajanilmaisut, sää, luonto, kuvailunumeraalittutustumiskäynti Kuurojen yhdistyksessä

Jakso 6:Tavoite: Opiskelija tietää ja ymmärtää viittomakielisen yksilön identiteetin muotoutu-miseen liittyvät ominaispiirteet. Hän syven-tää taitojaan polysynteettisten ilmaisujen ja viittomatilan käytössä ja kykenee tuottamaan ja ymmärtämään sujuvaa sormittamista.Sisältö:

viittomakielisen identiteettiviittomakieli, jossa viittomistoa seu-raavista aihealueista: ilmasto, luonto, eläimet, luonnontieteelliset ilmiöt, maan-

•

•

•

••


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


osat, valtiot, suurkaupungit, matkailusormittaminen


Polysynteettiset viittomat 5 op Tavoite: Opiskelija tiedostaa kiinteiden ja polysynteettisten viittomien eron sekä niiden kieliopilliset ominaispiirteet suomalaisessa viit-tomakielessä. Hän tunnistaa ja osaa käyttää klassifikaattoreita, muodostaa ja ymmärtää monikollisia ilmaisuja sekä erottaa kiinteän ja polysynteettisen viittoman viitotusta tekstistä. Opiskelija tuntee ja osaa käyttää vertailukei-noja, ymmärtää ja osaa tuottaa perspektiiviä sekä syventää tilankäytön tuntemustaan. Tee-maan sisältyy viittomakielen taitotentti.Sisältö:

viittomistoa seuraavista aihealueista: kaupunki, maaseutu, kulkuvälineet, ympäristö, luonto, eläimet, tärkeimmät Suomen kaupungit, sääviittomakielen lingvistiikka: klassifikaatto-rit, kiinteät ja polysynteettiset viittomat, vertailukeinot, perspektiivi


Viittomakieliset ja koulu 5 opTavoite: Opiskelija tiedostaa ja ymmärtää kouluopetuksen historiallisen ja nykyisen merkityksen viittomakielisen yksilön kehitys-kaaressa. Hän syventää edelleen polysyn-teettisten viittomien ja tilankäytön hallintaa. Teemaan sisältyy viittomakielen taitotentti.Sisältö:

viittomakielisten opetuksen historiavierailu kuulovammaisten koulussa tai päiväkodissaviittomistoa seuraavista aihealueista: ammatit, koulu, oppiaineet, koulumaail-ma, ihmisen elämänkaaren merkittävät tapahtumat ja juhlat

•

•

•

••

•

viittomakielen lingvistiikka: verbaalin taipuminen monikossa, polysynteettiset viittomat, tilankäyttö, konditionaali


Viittomakielinen yhteisö 5 opTavoite: Opiskelija ymmärtää viittomakielen yhteiskunnallisen aseman vähemmistön ja yksilön näkökulmasta. Hän tietää viittomakie-lisen yhteisön historialliset vaiheet Suomessa ja muissa maissa. Hän selviää tavallisimmista käytännön viittomistilanteista ja pystyy tuot-tamaan ymmärrettävän asiakokonaisuuden, vaikka tuotoksessa saattaa olla vielä kieliopil-lisia ja sanastollisia puutteita. Opiskelija ym-märtää keskeisen ajatuksen pidemmästäkin viittomisesta ja lisää tietämystään eri lausetyy-peistä ehtolauseen sekä topiikki-kommentti rakenteen kautta. Hän myös tuntee ja osaa verbaalien aspektitaivutukseen. Teemaan sisältyy viittomakielen taitotentti.Sisältö:

viittomakielisten järjestöjen historiaKuurojen Liiton organisaatio ja Valkean talon toimintaviittomistoa seuraavista aihealueista: yhteiskunnan rakenne, yhteiskunnan palvelut ja virastot, viittomakieliset palvelukeskukset, uskonnolliset ryhmät, politiikka, puolueetperehdytään viittomanimiinviittomakielen lingvistiikka: ehtolauseet, topiikki-kommenttirakenne, viittoma-järjestys, käskymuodot, verbaalien aspektitaivutus


Viittomakielisten oikeudellinen asema 5 opTavoite: Opiskelija tietää ja ymmärtää viit-tomakielen yhteiskunnallisen aseman sekä

•

••

•

••


kuurojen oikeudellisen aseman Suomessa ja muualla maailmassa. Hän tietää myös viittomakielialalla toimivat järjestöt. Opiske-lija ymmärtää viittomakielen fonologisia ja morfologisia prosesseja sekä osaa tunnistaa ja nimetä niitä viitotusta tekstistä. Lisäksi hän kykenee käyttämään viittoman fonologisen rakenteen kuvaamiseen XHM-mallia.Sisältö:

viittomakielen oikeudellinen asemaviittomistoa seuraavista aihealueista: yhteiskunta, politiikka, oikeus, poliisi, turvallisuusviittomakielen lingvistiikka: fonologiset ja morfologiset prosessit


Viittomakieliseen yhteisöön tutustuminen 5 opTavoite: Opiskelija tuntee kuulovammaisa-lan järjestökentän, organisaatiot ja toimijat pääpiirteissään. Hän soveltaa viittomakielen elementtejä alan asiakaskunnan kanssa kommunikoidessaan. Opiskelija perehtyy yhden järjestön tai toimijan toimintaperiaattei-siin muita syvällisemmin suorittamalla teeman työoppimisena jossakin/joissakin seuraavista paikoista: Kuurojen Liiton eri toimipisteet, kuurojen yhdistykset ja kerhot; Suomen Kuu-rosokeat ry:n eri toimipisteet, kurssi- ja virkis-tystoiminta; Kuulonhuoltoliiton eri toimipisteet, kurssi- ja virkistystoiminta; Kuulovammaisten Lasten Vanhempainliiton kurssit ja leirit; kirkon ja seurakuntien toiminta; terveydenhuollon kuntoutustoiminta aistivammaisille; Kuurojen palvelusäätiön eri toimipisteet; Kuurojen Maa-ilmanliiton toiminta; Kuurojen internaattikou-lut, Malmin koulu, Albertin koulu tai jokin muu lehtorin kanssa erikseen sovittava paikka.Sisältö:

kuulovammaisalan järjestöt työoppiminen

••

•

••

raportointityöoppimisseminaari


Viittomakieli työkielenä 5 opTavoite: Opiskelija selviää vaivatta tavallisim-mista käytännön viittomistilanteista ja pystyy tuottamaan ymmärrettävän asiakokonaisuu-den. Hän ymmärtää keskeisen ajatuksen pidemmästä ja nopeatempoisemmasta viittomisesta. Opiskelija syventää syntaksin ja semantiikan tuntemustaan viittomakielen lingvistiikassa ja osaa muodostaa viittoma-kielellä toteavia, myöntö-, kielto-, kysymys-, käsky- ja ehtolauseita. Hän kertaa ja syventää viittomakielen kommunikatiivisia taitojaan sekä tutustuu erityisalojen viittomistoihin. Opiskelija harjaantuu vaativampaan kielen-käyttöön, kuten viittomakielisen esitelmän pitämiseen luokassa. Teemassa suoritetaan viittomakielen taitotasotentti. Teeman aikana käydään HOPS-keskustelu, jonka aiheena on valintojen vahvistaminen ja urasuunnittelun rakentaminen.Sisältö:

viittomistoa seuraavista aihealueista:edellisenä lukuvuonna opittujen asioiden kertaus, fysiologia ja anatomia, tekniikan ja matemaattisen alan viittomistoaviittomakielen lingvistiikka: syntaksi – toteavat-, myöntö-, kielto-, kysymys-, käsky-, ja ehtolauseetesitelmät


Viittomakielinen diskurssi 5 opTavoite: Opiskelija tuntee viittomakielen eri tekstilajit ja variaatiot erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Hän tiedostaa iän, sukupuolen, asuinalueen ja sosiaalisen aseman vaikutuk-sen kielenkäyttöön. Opiskelija perehtyy tar-

••

•

•

•


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


kemmin diskurssin rakenteeseen ja tiedostaa vaihtoehtojen kirjon suomalaisessa viittoma-kielessä sekä leksikon että diskurssin tasolla. Hän osaa lasten, nuorten ja vanhusten joka-päiväiseen elämään liittyvää viittomistoa.Sisältö:

viittomakielen variaatiot ja rekisteritviittomakielisen diskurssin rakenne ja erilaiset käyttötilanteettutustuminen suomenruotsalaiseen viittomakieleentutustuminen kansainväliseen viittomi-seen


Viittomakielinen esittävä taide 5 opTavoite: Opiskelija tietää viittomakielisten esittävän taiteen tyypilliset taidelajit ja tutustuu viittomakielisen runouden, näytelmien, vitsien sekä laulujen rakenteeseen.Sisältö:

viittomakielistä kerrontaa, runoja, näytel-miä, vitsejä ja laulujaviittomakielen lingvistiikka taiteellisissa ilmaisuissaviittomakieliset taiteelliset esitykset


Suomen kieli

Yleinen kielitiede 5 opTavoite: Opiskelija tuntee kielen teoreetti-sessa kuvauksessa tarvittavan käsitteistön ja osaa soveltaa sitä kieltä analysoides-saan. Hän tuntee tuntee luonnollisen kielen erityispiirteet ja tietää, miten kielet ryhmittyvät kielikunniksi.Sisältö:

luonnollisen kielen erityispiirteetfonologia, morfologia, syntaksi ja leksikko

••

•

•

•

•

•

••

semantiikan peruskäsitteistöpragmatiikkamaailman kieletkielten muuttuminen


Monikielisyys ja -kulttuurisuus 5 opTavoite: Opiskelija tutustuu viittomakielisiin sekä kielellisenä että kulttuurisena vähem-mistönä. Hän ymmärtää audiologisen ja sosiokulttuurisen lähestymistavan erot viittomakielisten näkökulmasta ja tutustuu viittomakieliseen yhteisöön ihmisoikeusnä-kökulmasta. Opiskelija tiedostaa kulttuurien välisen viestinnän samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia sekä kykenee reflektoimaan omaa kulttuuriaan suhteessa muihin kulttuu-reihin sekä niiden väliseen viestintään. Hän perehtyy kaksi- ja monikielisyyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä kaksikieliseen koulutukseen. Lisäksi opiskelija tuntee kuuron lapsen kielenkehityksen.Sisältö:

viittomakielinen vähemmistö kulttuurien välisen viestinnän perusky-symyksetkulttuurien välinen viestintä kotimaisissa ja kansainvälisissä konteksteissakaksikielisyyslapsen kielen kehitys


Kirjoitusviestintä 5 opTavoite: Opiskelija tuntee tekstityypit. Hän osaa tuottaa, arvioida ja analysoida erilaisia tekstejä. Opiskelija tuntee myös kielenhuollon periaatteet ja osaa korjata tekstejä. Sisältö:

erilaisten tekstien kirjoittaminen ja analysointikielenhuolto

••••

••

•

••

•

•


tekstilingvistiikan peruskäsitteetToteutus: Helsinki, Kuopio

Puheviestintä 5 opTavoite: Opiskelija tutustuu puhetekniikkaan. Hän tuntee äänenkäytön perustekijät, kielen alueellisen, rekisterikohtaisen ja ajallisen variaation sekä osaa käyttää tilanteeseen sopivaa rekisteriä omassa puheessaan ja kirjoituksessaan. Opiskelija tietää kokoustek-niikan säännöt ja käytänteet sekä neuvottelun lopputulokseen vaikuttavat tekijät. Sisältö:

puhetekniikkasuomen kielen rekisteritkokoustekniikka ja neuvottelutaito


Puhe tulkin työvälineenä 5 opTavoite: Opiskelija paneutuu esiintymis-taitoon ja -varmuuteen liittyviin tekijöihin. Hän tutustuu puhujan ja kuulijan väliseen vuorovaikutukseen ja tunnistaa puhumalla vaikuttamisen tilanteita. Lisäksi opiskelija oppii käyttämään kieltä erilaisissa tilanteissa ja harjaantuu havainnoimaan sekä analysoi-maan erilaisia puhetilanteita. Hän liittää saa-mansa tiedot suomen kielelle tulkkaukseen ja soveltaa esiintymistaitoaan myös englannin puhetaitoon.Sisältö:

tulkkauksen suomen kieli puhetilanteiden analysointi ja esiintymis-harjoitukset englantienglannin keskusteluharjoitukset


•

•••

••

••

Vieraat kielet

Vieraat kielet 5 opTavoite: Opiskelija kehittää kielitaitoaan ja lisää valmiuksiaan kommunikoida ammat-tiin liittyvissä tilanteissa sekä ruotsin että englannin kielellä suullisesti ja kirjallisesti. Hän osoittaa saavuttaneensa sellaisen valtion virkamiehiltä vaadittavan ruotsin kielen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen, sekä sel-laisen englannin kielen kirjallisen ja suullisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja amma-tillisen kehityksen kannalta on tarpeen.Sisältö:

englannin kieliruotsin kieli puhetekniikkaalähtötasotestit


7.4.3 Viittomakielialan ammatilliset opinnot 80 opViittomakielialan ammatillisiin opintoihin sisäl-tyy tulkkaus- ja käännösteoriat, tulkkaus- ja käännösprosessit, tulkkauksen lajit, tulkinnok-sen ja käännöksen analysointi ja arviointi sekä kulttuurien välinen tulkkaaminen ja semantiik-ka. Ammatillisissa opinnoissa suomen kieltä ja viittomakieltä tarkastellaan käännös- ja tulkkausprosessien näkökulmista. Opiskelija soveltaa hankkimaansa teoreettista tietoa käännös- ja tulkkaustehtävissä.

Opiskelija tuntee tulkin roolin merkityksen muuttuvassa työelämässä kansallisella ja kan-sainvälisellä tasolla sekä kykenee jatkuvasti kehittämään kieli- ja ammattitaitoaan. Hän kehittää valmiuksiaan toimia tulkkina yksin tai

••••


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


tulkkiparin kanssa kaikissa mahdollisissa työ-tilanteissa, joihin tulkki eri elämänvaiheessa olevien asiakkaiden asioidessa ja opiskel-lessa joutuu. Opiskelijalla on monipuoliset yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Hän hankkii koko ajan aktiivisesti tietoa ajankohtaisista ja yhteiskunnallisista asioista. Opiskelija osaa myös arvioida ja analysoida sekä kääntämistä että tulkkausta eri näkökulmista ja kykenee jatkuvaan oman oppimisensa arviointiin.

Opinnoissa suoritetaan kymmenen viiden opintopisteen teemaa ja kolme kymmenen opintopisteen teemaa pakollisina. Lisäksi tarjolla on vaihtoehtoisia teemoja, jotka voivat olla suuntautumisopintojen perustana.

Kääntäminen

Johdatus kääntämiseen 5 opTavoite: Opiskelija tuntee kääntämisen historian ja hallitsee perustiedot kääntämises-tä sekä teksti- ja käännösstrategioista. Hän tiedostaa lähdekulttuurin, identiteetin ja etni-syyden vaikutuksen lähdetekstiin kirjoittajan, kääntäjän ja kohdeyleisön näkökulmasta ja tarkkailee käännösteorioita tässä viitekehyk-sessä. Opiskelija tiedostaa myös käännös-tekstien paljouden ja moninaisuuden nykypäi-vän arjessa. Hän osaa käyttää juonikarttaa, tekstin pelkistämistä, merkitysanalyysiä ja rinnakkaistekstien vertailua käännöstyön apuna sekä analysoida eri aikakausina tehtyjä käännöksiä ja pohtia käännösten elämän-kaarta. Opiskelija osaa antaa ja vastaanottaa palautetta käännöksistä.Sisältö:

kääntäminen eri aikakausina kääntämisen eri teoriat kielensisäiset käännökset suomen kielelläautenttiset tai simuloidut käännökset

•••

•

viittomakielestä suomen kieleenToteutus: Helsinki, Kuopio

Samuuden haasteet kääntämisessä 5 opTavoite: Opiskelija hallitsee perustiedot eri tekstilajeista ja niiden normeista. Hän ymmärtää sosiokulttuurisen ja semioottisen kontekstin asettamat vaatimukset lähdekie-lestä kohdekieleen siirryttäessä ja osaa tuot-taa käännöksiä eri tekstityypeistä ja -lajeista. Opiskelija tiedostaa käännösprosessiin kuulu-vat eri vaiheet ja tuntee erilaisia kääntämisen teorioita sekä osaa vertailla niiden soveltu-vuutta tekstilajeja käännettäessä.Sisältö:

perehtymistä eri tekstilajeihinkäännökset suomen kielestä viittoma-kieleen ja viittomakielestä suomeenkäännöksen toteuttaminen ja raportointi


Sanastotyön perusteet 5 opTavoite: Opiskelija perehtyy typologisesti toisistaan poikkeavien kielten sanaston rakenteeseen ja tuntee käsitteiden välisten suhteiden sekä käsitejärjestelmien erot eri kielten (suomen ja suomalaisen viittomakie-len) välillä. Hän tutustuu sanasto- ja termi-työhön puhutuissa kielissä sekä perehtyy valitun ammattialan suomen-/ruotsinkieliseen perustermistöön ja viittomistoon. Opiskelija hallitsee viittomiston keruussa ja tallentami-sessa tarvittavat tekniset taidot. Sisältö:

sanasto- ja termityön teoreettiset perusteetsanastotyön keruun ja tallentamisen tekniset taidotkäännösnäyte viittomakielisestä am-mattialan tai muun erikoisalan tekstistä suomeksi

••

•

•

•

•


ryhmätyönä sanastotyönäytteen laatimi-nen suomeksi ja suom. viittomakielellä


Tulkkaus

Johdatus tulkkaukseen 5 opTavoite: Opiskelija tietää tulkin työn perus-teet. Hän ymmärtää tulkkauksen historiaa, tulkkaukseen liittyviä määritelmiä ja eri tieteenalojen näkemyksiä tulkkaukseen. Opis-kelija ymmärtää myös tulkkausalan termino-logiaa ja sisäistää sekä tiedonhankinnan että valmistautumisen merkityksen. Hän kykenee tulkkaamaan lyhyitä esitelmiä konsekutiivisesti ja löytää erilaisia tietolähteitä valmistautumis-prosessin tueksi. Teemaan sisältyy konseku-tiivitulkkauksen taitotentti ja kirjallisuustentti.Sisältö:

tulkkauksen historiatulkkausalan keskeiset säädöksettulkkausprosessi ja tulkkauksen lajit, tulkkausmenetelmät ja -tekniikatmuistiharjoituksetyksikieliset ja kaksikieliset konsekutiivi-set tulkkaustilanteet tukitulkkaus


Johdatus asioimistulkkaukseen 10 opTavoite: Opiskelija tietää kielitaidon ja tulk-kaustaidon eron sekä perusteita lähdekielen vaikutuksesta kohdekieleen. Hän hahmot-taa paritulkkauksen periaatteet teoriassa ja ymmärtää tulkkaustilanteen vuorovaikutus-tilanteena sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija sisäistää palautteen vastaanottami-sen ja antamisen tärkeyden sekä osaa antaa ja vastaanottaa palautetta. Hän osaa tulkata simultaanisti erilaisissa arkipäivän tilanteissa

•

•••

••

•

kyeten kyseisten tulkkaustilanteiden hallin-taan: opiskelija pystyy ennakoimaan tulkkaus-tilannetta, kartoittamaan viestintätilanteen tekijät, perehtymään asiatietoon, kuuntele-maan asiatekstejä analysoivasti ja painamaan mieleensä tarvittavan kieliaineksen. Teeman aikana opiskelija laatii itselleen taitojen kehit-tämissuunnitelman, jonka pohjustamiseksi hän etsii itselleen kummitulkin. Kummitulkin matkassa opiskelija tutustuu tulkin työhön. Havainnoista pidetään oppimispäiväkirjaa.Sisältö:

viittomakielentulkin eri asiakasryhmät (kuurot, kuulevat, ks, krt, implantoidut; eri-ikäiset asiakkaat)simultaanitulkkausmuistiharjoituksettulkkaustilanne vuorovaikutustilanteena paritulkkaustulkkauksen arviointi ja kehittäminenitsearviointipalaute antaminen ja vastaanottaminenErilaiset tulkkaustilanteet ja asiakasryh-mät -projekti projektiraportti ja -seminaari tulkkausharjoituksia


Etiikka ja ammattikuva 5 opTavoite: Opiskelija tuntee yleisen etiikan ja filosofian perusolemusta vallankäytön dilemmoineen ja osaa suhteuttaa sitä omaan arvomaailmaansa. Hän ymmärtää omien arvojensa vaikutusta asiakaslähtöisessä työssä ja sanattoman viestinnän merkitystä sekä tunteiden vaikutusta tulkkaustilanteessa. Opiskelija kykenee tunnistamaan ja erotta-maan tulkkaustilanteessa ilmenevät tunteet omista tunteistaan ja toimimaan puolueet-tomasti tulkin roolissa. Hän myös pystyy analysoimaan erilaisia tunteita ja niiden merki-tyksiä tulkkaustilanteessa sekä erottelemaan

•

••••••••

••


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


ja käsittelemään omia tunteitaan. Opiskelija sisäistää vastuun, vaitiolovelvollisuuden ja salassapidon merkityksen tulkin työssä. Hän kykenee toimimaan tulkin työn eettisten periaatteiden mukaisesti ja soveltamaan ammattisäännöstöä erilaissa työtilanteissa. Opiskelija kunnioittaa asiakkaan itsenäisyyttä ja tietää, millaisia ammattitaitovaatimuksia työ eri asiakasryhmien kanssa edellyttää.

Teemaan sisältyy simultaanitulkkauksen taitotentti. Teeman aikana käydään HOPS-keskustelu, jonka aiheena on ammatillinen kasvu.Sisältö:

yleinen etiikka: etiikan, moraalin ja filosofian perusolemustulkin ja tulkkauksen etiikka: tunteet, arvot ja tulkkauseri-ikäisten asiakkaiden kohtaaminentulkin ammattikuva ja kuurot, kuuroutu-neet, huonokuuloiset, kuurosokeat sekä implantoidut asiakkaattulkin ammattisäännöstötulkkausharjoituksia eettisesti vaativista tulkkaustilanteista (luokkatilassa)simultaanitulkkauksen taitotentti


Käännökset osana tulkkausta 5 opTavoite: Opiskelija tutustuu viittomakieli-siin käännösjulkaisuihin. Hän tarkastelee kääntämistä ja tulkkausta monikielisen ja -kulttuurisen kommunikaation alalajeina. Opiskelija kykenee hyödyntämään ja sovelta-maan valmiita käännöksiä osana tulkkausta ja uskaltaa tarvittaessa irrottautua valmiista käännöksistä. Hän osaa viralliset viittomakie-liset ja suomenkieliset käännökset tutustuu uusiin käännösehdotuksiin. Lisäksi opiskelija kykenee kääntämään eri tekstilajeja edustavia tekstejä toimeksiannon osana.

•

•

••

••

•

Sisältö:käännöstyö osana tulkkauksen toimek-siantoa: erilaiset näkökulmat käännös-ten tulkkaamiseen (toimeksiantajan, kääntäjän ja kohdeyleisön intentiot ja niiden soveltaminen käytännössä)vakiintuneet ja viralliset viittomakieliset käännökset sekä valmistautumispro-sessilukupuhunta tulkkauksessakirkollisten tekstien kiinteiden käännös-ten tentti


Tulkkaustaito 5 opTavoite: Opiskelija osaa tulkata lyhyehköis-sä vaativan tason tulkkaustilanteissa yksin ja parin kanssa. Hän kykenee esittämään tulkkaustilanteessa tarkentavia kysymyksiä kohdennetusti ja selkeästi viestinnän kulkua häiritsemättä. Opiskelija sietää stressiä ja pystyy keskittymään tulkkaustehtävään häiriötilanteista huolimatta. Hän osaa käyttää valmistautuessaan erilaisia tietolähteitä nope-asti, varmasti ja luovasti sekä tietää keinoja, joilla voi kehittää mahdollisimman oikeakie-listä työkieltä. Opiskelija varmistaa asialliset ja ergonomiset työolosuhteet sekä kykenee oman työn ja toiminnan realistiseen arviointiin.Sisältö:

tulkkaustilanne tilauksesta itsearviointiintulkkausprosessipari- ja tiimityö, yhteistyöparitulkkausharjoituksiatulkkausharjoituksiaväliportfolio ja seminaari


Yrittäjyys ja työelämän haasteet 5 opTavoite: Opiskelija ymmärtää yrittämisen käsitteen ja tietää sisäisen sekä ulkoisen

•

•

••

••••••


yrittäjyyden erot. Hän tietää yrittäjyyden eri muodot ja yrittämisen perustamiseen liittyvät seikat. Opiskelija tuntee viittomakielialan yritystoiminnan ja etätulkkauksen muodot ja tekniikkaa. Hän tunnistaa yhteiskunnan muu-tosten vaikutuksen tulkkipalvelujärjestelmään.Sisältö:

yrittäjyys etätulkkauksen erimuodot ja asiakas-ryhmättyöelämän muutos


Johdatus opiskelutulkkaukseen 5 opTavoite: Opiskelija tietää perusasioita oppi-laitoksesta työyhteisönä ja työympäristönä. Hän erottaa yleisopetuksen erityisopetuksen eri muodoista ja tiedostaa, että erilaisilla op-pijoilla on erilaiset tarpeet ja valmiudet oppia. Opiskelija tietää integraation ja inkluusion periaatteita ja käytäntöjä. Hän ymmärtää tulkkauksen vaatimukset ryhmätilanteissa eri koulutusaloilla ja tuntee opiskelutulkkaukses-sa käytettävät tulkkaustekniikat ja hallitsee opiskelutulkkaukseen liittyvän valmistautumi-sen. Opiskelija tietää, miten opiskelutulkin työ voidaan organisoida ja millaisia työsuhteita opiskelutulkeilla on sekä hahmottaa tulkin roolin osana oppilaitoksen työyhteisöä. Tee-ma sisältää kenttäharjoittelua.Sisältö:

koulu työyhteisönä ja työympäristönäopiskelutulkkauksen organisointi opiskelutulkin työsuhteet oppituntien tulkkaus eri menetelmin ja tulkkausmuodoin integroitu opetuseri-ikäiset oppijat (mm. CI)


••

•

••••

••

Opiskelutulkkaus 10 opTavoite: Opiskelija perehtyy opiskelutulkin työhön ja työyhteisöön. Hän tuntee luento-tulkkauksen tekniikat ja pystyy valmistau-tumaan sekä hankkimaan tietoa eri aloilta. Opiskelija osaa tiedottaa viittomakielen tulkin työstä ja koulutuksesta. Hän hallitsee opiskelutilanteessa käytettävän tuntija luentotulkkauksen. Opiskelija osaa myös reflektoida tapahtumia jälkikäteen ja rakentaa omaa ammattitaitoaan opiskelutulkkauksen näkökulmasta.Sisältö:

opiskelutulkin työ: tulkkaus ja tiedotta-minentyöoppiminen raportointi työoppimisseminaari


Työelämätietous 5 op Tavoite: Opiskelija tietää yhteiskunnan, työ-elämän ja järjestöjen palvelumuodoista sekä kuurosokeiden ja kuuroutuneiden tulkkauk-sen periaatteet. Hän ymmärtää työn, järjestö-toiminnan ja julkisten palvelujen merkityksen yksilöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla sekä asioimistulkkaustilanteiden erilaiset vaati-mukset. Opiskelija ymmärtää tulkkipalvelun merkityksen tasavertaisuuden edistäjänä. Hän osaa toimia tulkkina kokoustilanteissa erilaisille asiakkaille. Opiskelija tietää työso-pimus- ja työehtosopimuskäytännöt sekä tuntee viittomakielen tulkin työelämäkäytän-teet. Teemaan sisältyy taitotentti. Sisältö:

järjestöjen ja työelämän asioimistulk-kaustilanteet kokoustulkkauksetpoliisi- ja oikeustulkkausyhteiskunta- ja työelämätietoustyönhaku ja urasuunnittelu

•

•••

•

••••


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


tulkkipalvelun laskutus ja verotuskäytän-teet, eläketietoustulkkirekisterikoe


Viittomakielisten tulkkipalvelujen tuotta-minen 10 op Tavoitteet: Opiskelija tietää viittomakielisten tulkkipalvelujen tuottamisen lainsäädännölli-set perustat ja tulkkipalvelujen järjestämisen, tuottamisen, toteutuksen ja kehittämisen historian, toimintaperiaatteet ja toimijatahot Suomessa. Hän ymmärtää tulkkipalvelujen merkityksen sekä yksilö- että yhteiskunnalli-sella tasolla. Lisäksi opiskelija ymmärtää osal-lisuutensa tulkkaustilanteissa ja tulkkipalvelun kehittämisessä sekä kykenee toimimaan työyhteisössä, tulkkiyhteisössä ja viittoma-kielisessä yhteisössä työkollegana ja tulkkina ammatillisuuteen pyrkien ja asiantuntijuuttaan kehittäen. Hän osaa toimia tulkkina yksilö- ja pienryhmätilanteissa suunnitelmallisesti, sosiaalisesti ja teknis-taidollisesti sekä osaa arvioida kehittymistään tulkkina.Sisältö:

tulkkipalvelun lähtökohdat tulkin erilaiset työnkuvat ja työelämä-taidottyöoppiminen viittomakielisiä tulkkipal-veluja tuottavassa organisaatiossa sekä freelancerina toimivan viittomakielentul-kin työympäristössä verkkopäiväkirjatyöoppimisraportti ja -seminaari

Toteutus: Ei järjestetä lukuvuonna 2007–2008.

Vaihtoehtoiset opinnot

Johdatus pedagogiikkaan 5 opTavoite: Opiskelija omaa valmiudet opettajan identiteetin rakentamiseen ja oppimiseen

•

•

••

•

••

sekä tuntee lapsilähtöiseen oppimiskäsi-tykseen. Teema on vaihtoehtoinen, joka on kuitenkin pakollinen pedagogisen suuntautu-misen valinneille.Sisältö:

yleinen oppiminen ja oppimiskäsityksetopettajuuden lähtökohdat varhais- ja alkukasvatuksessaerityisopettajuus, erilaiset oppijat ja oppimisstrategiat

Toteutus: Helsinki

Viittomakommunikaatio ja asiakas- ryhmät 5 opTavoite: Opiskelija tietää kielen ja kommuni-kaatiomenetelmän eron. Hän osaa viitto-makommunikaation periaatteet ja kykenee käyttämään viittomakommunikaatiota arki-päivän keskusteluissa. Opiskelija ymmärtää viittomakommunikaatiota käyttävien asiakas-ryhmien erilaisuutta. Teema on vaihtoehtoi-nen, joka soveltuu erityisesti kuurosokeiden ja kuuroutuneiden tulkkauksesta sekä viitto-makielentulkin pedogogiikalle pohjautuvista työtehtävistä kiinnostuneille.Sisältö:

viitottu puhetukiviittomatviittomakommunikaatiota käyttävät vammaisryhmätmoniammatillinen tiimiviittomakommunikaation taitotentti

Toteutus: Kuopio

Tulkkaus ja tiedonvälittäminen 5 opTavoite: Opiskelija tiedostaa tulkkauksen ja yksikielisen tiedon välittämisen eron. Hän tietää erilaisista tulkkaus- ja kommu-nikaatiomenetelmistä ja niiden käytöstä eri asiakasryhmillä. Opiskelija perehtyy erilaisiin tulkkaus- ja kommunikaatiotapoihin teoriassa

••

•

•••

••



Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


ja käytännössä. Hän osaa kommunikoida kuurosokeiden ja kuuroutuneiden kanssa oppimillaan menetelmillä ja käyttää oppimi-aan menetelmiä erilaisissa asiakastilanteissa. Teema on vaihtoehtoinen, joka on kuitenkin pakollinen niille opiskelijoille, jotka halua-vat suuntautua tulkkaukseen ja sen sisällä erityisesti kuurosokeiden tai kuuroutuneiden tulkkaukseen. Sisältö:

kuurosokeiden ja kuuroutuneiden hen-kilöiden kommunikaatiotavat: viittoma-kieli vapaaseen tilaan, rajoittuneeseen näkökenttään ja taktiilisti; viitottu puhe vapaaseen tilaan, rajoittuneeseen näkö-kenttään ja taktiilistikirjoitustulkkaus käsin ja koneellasormiaakkosviestintä, tikutus ja antikvakuuroutuneiden ja kuurosokeiden tulkin käyttöhuonokuuloiset asiakkaatimplantoidut asiakkaatopastaminen ja kuvailu tulkkauksessasosiaaliset pikaviestitkommunikointi- ja tulkkausharjoituksia eri menetelmillätulkkauksen ja yksikielisen tiedonvälittä-misen erot


Ammattiprojekti 5 opTavoite: Opiskelija ymmärtää tulkkausta-pahtumaa kokonaisuutena ja pyrkii tietoisesti tarkastelemaan sitä asiakkaan näkökulmasta. Hän kehittää vaihtoehtoisia toimintatapoja tulkkausprosessin suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheeseen sekä ottaa vastuuta toiminnastaan käännösviestinnän ammattilai-sena. Teema on vaihtoehtoinen, joka soveltuu ennen kaikkea tulkkaukseen suuntautuville.Sisältö:

tulkkaustapahtuman suunnittelu

•

•••

•••••

•

•

tulkkauksen toteutus / koordinointiToteutus: Helsinki, Kuopio

7.4.4 Ammatillinen suuntautuminen 30 opAmmatillisilla suuntautumisen opinnoilla opiskelija kehittää ammatillista erityisosaa-mistaan. Opiskelijalla on tarjolla kolme suuntautumisvaihtoehtoa: tulkkaus, pedago-giikka ja kansainvälinen toimintaympäristö. Tulkkauksen teemassa voi suuntautua myös kääntämiseen. Opiskelija valitsee yhden suuntautumisvaihtoehdon, jonka tarkemman sisällön hän suunnittelee ammatillisen kehit-tymistavoitteensa mukaisesti. Ammatillisten suuntautumisopintojen päätteeksi opiskelija esittää koko opiskeluaikaisen ammatillinen kasvunsa ja kehityksensä portfoliossaan.

Suuntautumisen ammattikieletSuuntautumisen ammattikielet sisältyvät am-matillisen suuntautumisen opintoihin. Teema Tulkki viittomakielisessä yhteisössä 5 op kuuluu kaikkiin suuntautumisvaihtoehtoihin. Teemois-ta Viittomakommunikaatio 5 op ja Viittoma-kieli ja semantiikka 5 op opiskelija valitsee jommankumman.

Tulkki viittomakielisessä yhteisössä 5 opTavoite: Opiskelija selviää vaivatta erilaisissa sosiaalisissa viittomistilanteista ja pystyy tuot-tamaan ymmärrettäviä ja sujuvia asiakoko-naisuuksia. Hän ymmärtää nopeatempoista viittomista ja osallisuutensa yksilönä viitto-makielisessä yhteisössä. Opiskelija kertaa tietojaan ja syventää viittomakielen taitojaan. Hän syventyy erityisalojen viittomistoihin ja harjaantuu vaativampaan kielenkäyttöön,

•


kuten viittomakielisen esitelmän pitämiseen viittomakielisille. Opiskelija osaa käyttää monipuolisesti yleissanastoaan ja hallitsee peruskieliopin sekä osaa arvioida kielellistä kehittymistään jatkuvan prosessin näkökul-masta. Teeman aikana pyritään suorittamaan viittomakielen yleinen kielitutkinto, mutta vähintään normaali taitotentti.Sisältö:

suomalainen viittomakieli suomalaisen viittomakielen lingvistiikka esitelmäthaastattelut


Viittomakommunikaatio 5 opTavoite: Opiskelija kertaa tietojaan ja sy-ventää viittomakommunikaatioon perustuvia vuorovaikutustaitojaan. Hän harjaannuttaa viittomakommunikaatiotaitojaan autenttisissa tilanteissa. Teema on tarkoitettu erityisesti pedagogiikkaan tai tulkkauksessa kuuro-sokeiden ja/tai kuuroutuneiden tulkkaukseen suuntautuneille. Sisältö:

viitottu puhe ja siihen liittyvä K-tason tenttitukiviittomatviittomakommunikaation käyttötilanteetpuhetta tukevat ja korvaavat menetel-mät

Toteutus: Kuopio

Viittomakieli ja semantiikka 5 opTavoite: Opiskelija syventää tietämystään viittomakielen semantiikan osa-alueesta. Hän perehtyy idiomin ja metaforan käsitteisiin sekä tutustuu ylä- ja alatyyliseen viittomi-seen. Opiskelija kertaa tietojaan ja syventää viittomakielen vuorovaikutustaitojaan. Hän syventyy myös erityisalojen viittomistoihin

••••

•

•••

ja harjaantuu vaativampaan kielenkäyttöön, kuten tieteellisen kielen käyttötilanteet, kan-sainväliset tapaamiset ja syrjäytyneet kuurot. Teema on tarkoitettu erityisesti työkieliin, kääntämiseen ja tulkkaukseen suuntautu-neille.Sisältö:

viittomakieli viittomakielen lingvistiikka itsenäiset tehtävätviittomakielen semantiikan analyysiteh-tävä


Tulkkaus 30 op Opiskelija saa työvälineitä vaativiin tulk-kaustilanteisiin ja tiedonvälittämistilanteisiin valmistautumiseen. Hän syventää tietouttaan vuorovaikutuksellisuudesta tulkin työssä. Opiskelija harjoittelee purkamaan hankalia tulkkaustilanteita, antamaan ja vastaanotta-maan palautetta vuorovaikutuksellisuuteen liittyvien perusilmiöiden pohjalta. Hän luo henkilökohtaiseen ammatilliseen profiiliinsa sopivaa käyttöteoriaa ja osoittaa asiantun-tijuutensa viittomakielentulkin ammatissa päättöportfoliossaan.

Suuntautumisvaihtoehto sisältää seuraavat teemat:

Tulkkauksen teoria 5 opSuuntautumisen ammattikielet 10 opSuunta työelämään 1 5 opSuunta työelämään 2 10 op

Pedagogiikka 30 opOpiskelija perehtyy erilaisiin kielen ja kommu-nikaation opetusmenetelmiin ja materiaaleihin sekä erilaisiin oppimistilanteisiin. Hän saa perustiedot viittomakielen opettamisesta vieraana kielenä ja tutustuu viittomakommu-

••••

••••


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


nikaation ohjaustyöhön. Opiskelija soveltaa tietojaan käytäntöön. Hän ymmärtää kielen ja kommunikaatiotavan opettamisen sekä perheopetuksen taustalla olevat erot. Opis-kelija luo henkilökohtaiseen ammatilliseen profiiliinsa sopivaa käyttöteoriaa ja osoittaa asiantuntijuutensa viittomakielentulkin amma-tissa päättöportfoliossaan. Pedagogiikkaan suuntautuminen edellyttää edeltävinä opintoi-na Viittomakommunikaatio ja asiakasryhmät sekä Johdatus pedagogiikkaan -teemojen suoritusta tai vastaavia tietoja.


Pedagogiikan teoria 5 opSuuntautumisen ammattikielet 10 opSuunta työelämään 1 5 opSuunta työelämään 2 10 op

Kansainvälinen toiminta- ympäristö 30 opOpiskelija perehtyy viittomakielialan toimin-taympäristöön jossakin valitsemassaan maassa. Hän osaa hyödyntää suomalaisen viittomakielen ja vieraiden kielten opintoja hankkiessaan tietoja ja taitoja valitsemassaan oppilaitoksessa tai työoppimispaikassa. Opis-kelija kykenee analysoimaan valitsemansa maan ja Suomen viittomakielialanerilaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Hän luo henkilökohtaiseen ammatilliseen profiiliinsa sopivaa käyttöteori-aa ja osoittaa asiantuntijuutensaviittomakielentulkin ammatissa päättöportfo-liossaan


Kansainvälisen toimintaympäristön teoria 5 opSuuntautumisen ammattikielet 10 opTyöelämän kansainvälinen toimintaym-

••••

•

••

päristö 1 5 opTyöelämän kansainvälinen toimintaym-päristö 2 10 op

7.4.5 Vapaasti valitta-vat opinnot 10 op Opiskelija voi valita vapaasti valittavat opinnot oman koulutusohjelman tarjonnasta, koko HUMAKin tarjonnasta tai muiden korkeakou-lutasoisten oppilaitosten tarjonnasta. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija vahvistaa am-matillista suuntautumistaan tai hankkii uusia näkökulmia ammatilliseen osaamiseensa.

7.4.6 Opinnäytetyö ja siihen liittyvät opinnot 30 opOpiskelija laatii HUMAKin opinnäytetyölle ase-tettujen tavoitteiden mukaisen opinnäytetyön. Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa tutkivan työotteen periaatteiden ja menetelmien hal-lintaa sekä viittomakielialan tutkimustradition tuntemusta ja tiedon kartuttamista. Opinnäy-tetyössään opiskelija soveltaa tietojaan ja tai-tojaan viittomakielialaan liittyvässä asiantun-tija- ja kehittämistehtävässä. Tavoitteena on itsenäinen tutustuminen suuntautumisopin-toihin liittyvään aihe- ja ammattialueeseen. Opinnäytetyön tekeminen kehittää opiskelijan ammatillisia ongelmanratkaisutaitoja ja reflek-toivaa ja luovaa, ratkaisukeskeistä ajattelua ja toimintaa.

Opinnäytetyö ja siihen liittyvät opinnot si-sältävät menetelmäopintoja ja opinnäytetyön itsenäistä tekemistä.

•

1�0 Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK – Opinto-opas 2007–2008

Johdatus tutkivaan työotteeseen 5 opTavoite: Opiskelija saa valmiuksia tutki-vaan työ- ja opiskeluotteeseen tutustumalla tutkivan työotteen periaatteisiin. Hän tutustuu viittomakielialan tutkimuksen kohteisiin, lähestymistapoihin ja menetelmiin sekä viit-tomakielialan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Lisäksi opiskelija opettelee kriittistä lukutaitoa ja tutkimuksellisen lähestymistavan peruspe-riaatteita.Sisältö:

tutkiva työote ja tutkiva oppiminen – mitä ja miksiviittomakielialan tutkimus- ja kehitystoi-mintakriittinen lukutaitotutkimuksen teon perusperiaatteet: tutkimuksellinen ja toiminnallinen opin-näytetyöeri tieteenalojen viittomakielialaan liittyvä tutkimusItsenäiset tehtävätreferaatti suomalaisesta viittomakielialan väitöskirjasta


Tutkimusmenetelmät 5 opTavoite: Opiskelija saa yleiskuvan tär-keimmistä kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmistä sekä perehtyy aineiston hankinnan, erittelyn ja tulkinnan pe-rusteisiin. Hän perehtyy myös opinnäytetyön tarkoitukseen ja sille asetettuihin vaatimuk-siin. Opiskelija valitsee ja perustelee oman opinnäytetyön aiheensa opinnäytetyöhön liittyvässä suunnitelmassa.Sisältö:

kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tutki-musmenetelmien perusteet ja niiden käyttö tutkimuksellisessa ja toiminnalli-sessa opinnäytetyössä tutkimusviestintä

•

•

••

•

••

•

•


Opinnäytetyö 1, 10 opTavoite: Opiskelija perehtyy opinnäytetyönsä aihepiiriin ja harjoittaa valmiuttaan tietojen esittämiseen omalla aihe-alueellaan.Sisältö:

opinnäytetyön valmisteluaosallistuminen alan keskusteluun välise-minaarissavertaisarviointi


Opinnäytetyö 2, 10 opTavoite: Opiskelija tekee opinnäytetyön valitsemastaan ja perustelemastaan viitto-makielialan aiheesta. Hän osoittaa kykyä itsenäiseen tiedonhankintaan ja tiedon arvi-ointiin sekä tarvittavien menetelmien hallintaa ja hyvää perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin.Sisältö:

opinnäytetyön tekeminenkypsyysnäytepäättöseminaariosallistuminen viittomakielialan tutki-mukselliseen keskusteluunvertaisarviointitutkimuksen popularisointi


••

•

••••

••

1�1Kansalaistoiminta ja nuorisotyö

Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot



1-6JAKSOT Jakso 1 27.8.–10.10.07

Jakso � 29.11.07–27.1.08

Jakso 2 11.10–28.11.07

Orientoituminen ammattikorkeakouluopintoihin 5 opViittomakielen alkeet 5 opViittomakielisten oikeudellinen asema 5 opSamuuden haasteet kääntämisessä 5 opViittomakielinen diskurssi 5 opEtiikka ja ammattikuva 5 opYhteiskunta ja tulkkaus 5–10 op*Kuurosokeiden tai kuuroutuneiden kommunikaatio 10 op* Opettajuus 10 op* Kirjoitustulkkaus 20 op

Orientoituminen ammattiin ja ammattialaan 5 opViittomakielen peruskurssi �/5 opVieraat kielet 2/5 opViittomakieliseen yhteisöön tutustuminen 5 opPuheviestintä 5 opTulkkaustaito 5 opKäännökset osana tulkkausta 5 opSuuntautumisen teoria 5 op Opinnäytetyö 1 5 op

Yleinen kielitiede 5 opPolysynteettiset viittomat 5 opJohdatus tulkkaukseen 5 opViittomakieli työkielenä 5 opViittomakielinen esittävä taide 5 opYrittäjyys ja työelämän haasteet 5 opViittomakieli ja semantiikka 5 op*Viittomakommunikaatio 5 op*Opinnäytetyö 2 5 op

Helsinki ja Kuopio

* Vaihtoehtoisia opintoja

1��Kansalaistoiminta ja nuorisotyö

Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Helsinki ja KuopioTeem

at lukuvuonna 2007–2008

Jakso 4 28.1.–16.3.08

Jakso 6 5.5.–19.6.08

Jakso 5 17.3.–4.5.08

Monikielisyys ja kulttuurisuus 5 opViittomakieliset ja koulu 5 opPuhe tulkin työvälineenä 5 op Viittomakommunikaatio ja asiakasryhmät 5 op*Tulkkaus ja tiedonvälittäminen 5 op*Ammattiprojekti 5 op*Johdatus pedagogiikkaan 5 op*Johdatus opiskelutulkkaukseen 5 opSuunta työelämään 1 5 op Tulkki viittomakielisessä yhteisössä 5 op

Kirjoitusviestintä 5 opViittomakielinen yhteisö 5 opSanastotyön perusteet 5 opJohdatus tutkivaan työotteeseen 5 opOpiskelutulkkaus 10 opTulkin professionaalisuus 5 opOpinnäytetyö � 5 op

Viittomakielen peruskurssi 2/5 opVieraat kielet �/5 opJohdatus kääntämiseen 5 opJohdatus asioimistulkkaukseen 10 opTyöelämätietous 5 opTutkimusmenetelmät 5 opSuunta työelämään 2 10 op

* Vaihtoehtoisia opintoja



Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


HUMAKin tutkinto-opiskelijat voivat ilmoittau-tua myös englanninkielisille kursseille. Etusijal-la ovat kuitenkin ulkomaiset vaihto-opiskelijat, joten paikkoja on rajoitetusti. Huom. Kursseja voi suorittaa myös pienempinä opintoko-konaisuuksina ja ilmoittautua voi hakuajan päättymisenkin jälkeen, jos kurssilla on tilaa.

7.5.1 Cultural Management Degree Programme

Cultural Management 70 ECTSThe Degree Programme in Cultural Manage-ment offers courses in English in the area of

7.5 Courses in English


cultural management. During the academic year 2007–2008, students can complete up to 70 ECTS of studies within the degree programme. The course offering for autumn 2007 (September–December, Periods 1–�a) includes �0 ECTS, while spring 2008 (Janu-ary–June, Periods �b–6) includes 40 ECTS. The courses are offered on the four campu-ses providing instruction in cultural manage-ment. Instruction is provided in Turku during Periods 1–�a, in Korpilahti during Period �b, in Kauniainen during Period 4 and in Jout-seno during Period 5. Students are free to choose the location of their work placement (Period 6). The course offering is subject to changes.

Admission criteria: Enrolment in Socrates and in the University of the Arctic Network. Fees: noneAccommodation: unit dormitories Application deadline: April 15th (for the Au-tumn Term), November 15th (for the Spring Term)Applications and further information: Annika Mäkelä HUMAK/Turku CampusHarjattulantie 80FI-20960 TURKUTel: +�58 20 7621 �56Fax: +�58 20 7621 241Email: [email protected]

Autumn Term 2007 30 ECTS

Introduction to University Studies 2 ECTSContent: Students are familiarised with the Finnish system of higher education. They learn the basics of Finnish culture, history and society. Students also learn to use HUMAK’s virtual campus.

Learning environments: Contact instruction, online instructionTime of instruction: Period 1 (Septem-ber–October)Place of instruction: Turku campus

Finnish 3 ECTSContent: Students learn the basics of Finn-ish.Learning environments: Contact instructionTime of instruction: Period 1 (Septem-ber–October)Place of instruction: Turku campus

Producer’s Professional Skills 3 ECTSContent: This course introduces students to the job of a producer and enables them to participate in the planning and implementa-tion of cultural productionsLearning environments: Contact instruction, excursionsTime of instruction: Period 1 (Septem-ber–October)Place of instruction: Turku campus

Communication 3 ECTSContent: Students learn the basic princi-ples and social significance of mass media.Students carry out a learning project related to the subject.Learning environments: Online instruction, contact instruction, independent workTime of instruction: Period 2 (October–No-vember)Place of instruction: Turku campus

Knowledge of Art and culture 4 ECTSContent: Students are introduced to the history, key concepts, theories and different


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


forms of art and culture. This course includes independently studied literature. Students complete written assignments related to subjects they concentrate on.Learning environments: Independent work, contact instructionTime of instruction: Period 1–2 (Septem-ber–November)Place of instruction: Turku campus

Cultural Entrepreneurship 5 ECTSContent: Students become familiar with the basics of cultural entrepreneurship. This course provides students with professional competence, and enables them to sell their skills to potential employers or to employ themselves.Learning environments: Contact instruction, project, excursionsTime of instruction: Period 2 (October–No-vember)Place of instruction: Turku campus

Project 5 ECTSContent: Students carry out a project dur-ing their stay at the Turku campus (period 1–�a). They work in one group or in couple of groups. Project is related to cultural pro-duction and it is enabled and strengthened through the other studies at the same time. The subject of the project is decided together among the students. Closing and realisation of the project is carried out during the period �a.Learning environments: Project, contact instructionTime of instruction: Period 1–�a (Septem-ber–December)Place of instruction: Turku campus

Exam 5 ECTSContent: Students independently complete written assignments related to courses of-fered during the period.Learning environments: Independent workTime of instruction: Period �a (December)Place of instruction: Turku campus

Spring Term 2008 40 ECTS

Introduction to University Studies 1 ECTSContent: Students are familiarised with the Finnish system of higher education. They learn the basics of Finnish culture, history and society. Students also learn to use HUMAK’s virtual campus. Learning environments: Contact instruction, online instructionTime of instruction: Period �b (January)Place of instruction: Korpilahti campus

Art and Culture in Finnish Society 4 ECTSContent: The aim of this course is to familiar-ize students with the Finnish cultural policy and the state of art and culture in the Finnish society. The students get to know some art and culture organizations in Central Finland. One part of the course is to study the Finnish folklore and Kalevala and to considere the meaning of the local culture and identity as part of EU. Course also includes Finnish lessons.Learning environments: Contact instruction, workshops, visitsTime of instruction: Period �b (January)Place of instruction: Korpilahti campus

Cultural Exports 10 ECTSContent: Students are introduced to Finnish cultural exports, especially from the perspec-


tive of music exports. Students learn about activities related to the principles, market-ing, distribution and production of cultural exports.Learning environments: Contact instruction, excursions, projectTime of instruction: Period 4 (Febru-ary–March)Place of instruction: Kauniainen campus

Festival and Event Expertise 8 ECTSContent:

Arts Festivals in Finland (2 ECTS): To familiarize the student with arts festivals in Finland (festival as a cultural phenom-enon, festival organizations, funding, programming, audiences)Finno-Ugrian Cultures (1 ECTS): To familiarize the student with Finno-Ugrian cultures (peoples, languages, arts and culture)Project work (4 ECTS): To participate and produce Kulttuurikorento-project, which improves children’s knowledge of artsFinnish Arts (1 ECTS): To familiarize the student with Finnish arts from the viewpoint of visual art

Learning environments: Contact instruction, project, individual working, excursionsTime of instruction: Period 5 (March–April)Place of instruction: Joutseno campus

Working in Multicultural Working Environ-ment 2 ECTSContent: To explore the role and influence of cultures on human communication and working behaviour, get familiar with basic intercultural communication theories, develop student’s intercultural awareness

•

•

•

•

Learning environments: Contact instruction, individual working, learning diaryTime of instruction: Period 5 (March–April)Place of instruction: Joutseno campus

Work Placement 10 ECTSContent: Students complete a work placement project in their chosen cultural organisation. The work placement can be completed in an organisation closely related to the activities of the Joutseno, Kauniainen, Korpilahti or Turku units.Learning environments: Work placementTime of instruction: Period 6 (May–June)Place of instruction: Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku

Exam 5 ECTSContent: Students independently complete written assignments related to courses of-fered during Periods �b–5.Learning environments: Independent workTime of instruction: Period 6 (May–June)

7.5.2 Civic Activities and Youth Work

Adventure Education 2007 course 19.5 ECTSObjectives: Students will gain experiences in adventure education and understanding of the theories in experiential learning and adventure education. Students will learn skills and knowledge that they can develop in adventure education. Student will gain under-standing of the importance of technical skills


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


and educational knowledge in order to lead and facilitate safe and purposeful adventure activities. After the course students will un-derstand the purpose of adventure education as a tool for improving personal growth and method for strengthening group dynamics.Contents: Students will participate actively in contact lessons where practical skills are learned, such as camping, hiking, climbing, kayaking and winter skills. Based on these skills students will also learn about leader-ship, instruction, risk management, decision making, and trip planning skills. Knowledge of environmental awareness, local culture and Finnish language are integrated to all topics. Students will also have an opportunity to cre-ate a project or an event by using adventure education methods. Individual experiences and group experiences will be used as de-briefing topics and practical activities will be connected to the theories. Cultural integra-tion will be part of the course as the activities and lessons are taught in times with Finnish students.Methods of study: Contact learning, group projects and independent studying.Evaluation: Evaluation is based on participa-tion and written assignments.Prerequisites: a good health and a reason-able physical condition are recommended since majority of the studying is based on outdoor activities, such as hiking, kayaking and climbing.Entry qualifications: Enrolment in Socrates and in the University of the Arctic Network.Study period: 0�.09.2006–�0.11.2007Place of instruction: TornioFees: None. But transportation to differ-ent learning environments will be student’s responsibility.Application deadline: �1.05.2007

Further information and applications:Maria KontinenHUMAK/Tornio CampusKivirannantie 1�–1595410 Tornio, FinlandTel: +�58 20 7621 288Fax: +�58 20 7621 291Email: [email protected]

Work and Theory Together Course 2007 22 ECTSObjectives: This course is intended for international exchange students who come to study at HUMAK in Lohja or Nurmijärvi via Erasmus bilateral exchange programs. The course combines theoretical studies with practical work experience in different types of work placement environments in the field of youth work and voluntary organisations. Dur-ing the course, an exchange student and a degree student from HUMAK work and study together as a pair in the same work place-ment organisation (peer support). The course includes theoretical contact studies (7 ECTS), a work placement period (12 ECTS) and independent study (� ECTS). The core idea of the course is to learn from and during the work placement by using an inquiry-based learning method. The contact instruction days are used for work supervision and for supporting the students’ learning.

Basic modules (12 ECTS):Introduction to University Studies, Work Placement, Finland, Greater Helsinki Region, and Introduction to Finnish (2 ECTS)Introduction to Inquiry-Based Learning (10 ECTS)

Objective: Students are introduced to an inquiry-based approach, and they learn to

•

•


use it during the work placement. Having completed the theme, students are able to produce and evaluate information analytically. They understand the idea and significance of the approach as part of their professional development and the development of com-munities. The theme offers the perspective of inquiry-based learning to developing profes-sional practices.

Optional modules (10 ECTS): In addition to completing the basic modules, students choose either one 10 ECTS module or two 5 ECTS modules to be completed during the work placement. The field and nature of the work placement have to be considered when choosing the module.

The following optional modules are available:

Introduction to Instruction 5 ECTSSocial Reinforcement and Participation 5 ECTSIntroduction to Intercultural Interaction 5 ECTSSpecial Education in Civic Activities and Youth Work 10 ECTSHealth and Physical Education in Civic Activities and Youth Work 10 ECTSCollaborative Development of Work and Voluntary Communities 10 ECTSAdventure Education in Civic Activities and Youth Work 10 ECTSParticipatory Methods in Art and Cul-tural Education 10 ECTSArt and Cultural Education in Civic Activities and Youth Work 10 ECTSOrganisational Communication and Media Education in Civic Activities and Youth Work 10 ECTSCommunication Methods in Civic Activi-ties and Youth Work 10 ECTS

••

•

•

•

•

•

•

•

•

•

Learning environments: Contact instructionEvaluation: Course evaluation is based on participation and written assignments.Prerequisites: None.Entry qualifications: Enrolment in Socrates and in the University of the Arctic Network.Study period: 27 Aug 2007–�0 Nov 2007Fees: None. However, students shall arrange and pay for transportation to different learn-ing environments.Application deadline: �1 May 2007

Further information and applications:Hannele PulkamoHUMAK/Lohja CampusKarstuntie 5�7FI-08450 Lohja, FinlandTel: +�58 20 7621 259Fax: +�58 20 7621 271E-mail: [email protected] ■


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot




Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Humaus-lehti 8 opHumanistisen ammattikorkeakoulun oma tie-dotuslehti Humaus tehdään opiskelijavoimin ja se ilmestyy vuodenvaihteessa. HUMAKin lehtipaja (8 op) on tarkoitettu kaikkien kou-lutusohjelmien opiskelijoille ja se on mah-dollista suorittaa muiden opintojen ohella. Syksyn 2007 lehtipajaan ilmoittaudutaan HumakProssa Joensuun teematarjonnassa (1/06–07).

Valtakunnalliset Aasian opinnot – Yliopistojen ja korkeakoulujen Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteis-työverkostotYliopistojen ja Korkeakoulujen Itä- ja Kaak-kois-Aasian yhteistyöverkostoissa on jäsene-nä 29 ammattikorkeakoulua ja 20 yliopistoa. Myös HUMAK on mukana verkostossa.

Yhteistyöverkostojen keskeisenä tavoitteena on edistää Itä- ja Kaakkois-Aasian opetusta, tutkimusta ja henkilövaihtoa suomalaisissa tiede-, taide- ja ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulusektoria koordinoi Jyväs-kylän ammattikorkeakoulu.

Ammattikorkeakoulujen virtuaaliset Aa-sia-opintojaksot Ammattikorkeakoulujen yhteistyönä on to-teutettu kolme Aasia-opintojaksoa, yhteensä 15 op:

Orientation to East and South East Asia, 5 ECTSHealth Care and Social Services in Chi-na, Japan and Thailand, 5 ECTSAsian Tourism and Service Culture, 5 ECTS

•

•

•

7.6 Muita valinnaisia opintojaksoja

144

Opintoihin ilmoittaudutaan Virtuaaliammat-tikorkeakoulun portaalin kautta osoitteesta www.amk.fi.

Yliopistojen virtuaalinen Aasian ohjelma 2008Itä- ja Kaakkois-Aasian yliopistoverkosto järjestää vuosittain 25 opintopisteen laajuisen Aasian ohjelman -opintokokonaisuuden, joka tarjoaa opiskelijoille vankat perustiedot Itä- ja Kaakkois-Aasiasta tarkastelemalla aluetta monen tieteenalan näkökulmasta. Osioiden toteutuksesta vastaavat Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistot sekä Helsingin kauppakor-keakoulu. Kokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista:

A. Itä- ja Kaakkois-Aasian kulttuurihistoria (valittavana 6 tai � op)

B. Society and Politics in East and Southe-ast Asia (valittavana 6 tai � op)

C. Business in East and Southeast Asia (valittavana 7, 5 tai 2 op)

D. Language and Communication in East and Southeast Asia (6 op)

Aasian ohjelma alkaa kevätlukukaudella 2008 osioilla A ja B ja jatkuu syyslukukaudella 2008 osioilla C ja D. Opintokokonaisuus suorite-taan internetin välityksellä.

Tarkemmat tiedot opetuksesta tulevat internet-sivuille www.asianet.fi.Hakuaika: Haku vuoden 2008 Aasian ohjelmaan alkaa lokakuussa 2007 ja päättyy 18.11.2007. Hakuaikana voi hakea joko koko 25 op:n ohjelmaan tai yksittäisiin osioihin. Hakuohjeet ja -lomake tulevat internet-si-vuille www.asianet.fi. Koko kokonaisuuden suorittajia suositellaan aloittamaan opintonsa kevätlukukaudella 2008.

Huom. Ammattikorkeakoulujen opiske-lijoiden pitää hankkia suostumus ohjelmaan osallistumisesta omalta HOPS-ohjaajaltaan ja koulutusohjelman KV-asioista vastaavalta lehtorilta. Kukin ammattikorkeakoulu joutuu

itse maksamaan opiskelijoidensa suoritukset ohjelmassa (�� €/suoritettu op ja 10 €/suorit-tamatta jäänyt op). ■


Kulttuuri- tuotanto


Courses in English

Yhteiset opinnot


Yhteystiedot


Ammattikorkeakoulun hallinto ja opiskelija-palvelut

Rehtorin toimistoAnnankatu 12 A 1700120 HELSINKIp. 020 7621 �90, f. 020 7621 �[email protected]

Rehtori: Eeva-Liisa Antikainen,p. 020 7621 ��7, 040 77�� 116Toimitusjohtaja: Heikki Sarso,p. 020 7621 �49, 0500 204 �95

HakutoimistoAnnankatu 12 A 1700120 HELSINKIp. 020 7621 �00, f. 020 7621 �[email protected]

OpintotoimistoAnnankatu 12 A 1700120 HELSINKIp. 020 7621 �90, f. 020 7621 �[email protected]

OpintotukilautakuntaAnnankatu 12 A 1700120 HELSINKIp. 020 7621 �48, f. 020 7621 �[email protected]

TutkintolautakuntaAnnankatu 12 A 1700120 HELSINKIp. 020 7621 �90, f. 020 7621 �91

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus-ohjelma Koulutusjohtaja: Sirpa Teräväinen, p. 020 7621 �54, 050 4119 56�

Yliopettajat:Jukka Määttä, p. 020 7621 249Kimmo Lind, p. 020 7621 275Annikki Kluukeri-Jokinen, p. 020 7621 242Merja Kylmäkoski, p. 020 7621 287

HaapavesiPL 62Vanhatie 4586601 HAAPAVESIp. 020 7621 250, f. 020 7621 [email protected]

Kirjasto: Informaatikko Sanna Näätänen p. 020 741 5924. Kirjasto on avoinna klo 7.00–18.00. Lukupaikkoja on kahdeksan ja työasemia seitsemän.

Ruokailu: Opiskelijaravintola on Lönnin-kartanon alakerrassa. Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.00–8.00 (aamupala), klo 10.�0–11.�0 (lounas) ja klo 16.00–17.00 (päivällinen). Ruokailu maksetaan käteisellä tai opiskelijaravintolan kassalta ostetuilla lounas-lipuilla. Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut: ATK-tilat ovat Mikkosentalossa ja Väinölässä. Työasemia on yhteensä 40. Mikkosentalon tilat ovat avoinna rajoituksetta. Tulostuspaperi hankitaan itse. HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri.

149

Ilmoitustaulu: HUMAKin ilmoitustaulut ovat Bunkkerissa (mm. HUMAKOn ja talon sisäiset ilmoitukset) sekä Väinölässä luokkien 4 ja 5 välittömässä läheisyydessä. Tiedotettavista asioista ilmoitetaan HumakProssa Haapave-den kampuksen ilmoitustaulu -foorumilla.

Joensuu Niittylahdentie 29782220 NIITTYLAHTI p. 020 7621 260, f. 020 7621 261 [email protected]

Kirjasto: Kirjasto sijaitsee päärakennuksen 2. kerroksessa, aulassa. Tämän lisäksi on hiljainen lukuhuone, jossa on myös muutama päätepaikka. Kirjasto on avoinna ma–to klo 8.�0–16.00 ja pe klo 8.�0–14.00.

Kopiointi: Kopiokone sijaitsee kirjastoaulas-sa. Kopiokortteja myydään opiston toimis-tossa.

Ruokailu: Opiskelijaravintola on päära-kennuksen pohjakerroksessa. Aukioloajat ilmoitetaan syyslukukauden alussa. Opis-kelijaravintolassa on kassa, johon ruokailu maksetaan. Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut: Päärakennuksessa on kaksi ATK-tilaa, molemmat sijaitsevat ra-kennuksen pohjakerroksessa. Lisäksi 1. ja 2. kerroksen aulassa on kaksi nettiselailupistet-tä. Työasemia luokissa on yhteensä 28. Tilat ovat avoinna ma–to klo 8–16. Tulostaa voi kaikilta työasemilta. Vanhempia koneita siirre-tään yksittäisiksi työpisteiksi eri rakennuksiin. HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri ja käyttötuesta vastaa Kimmo Neuvonen.

Ilmoitustaulu: HUMAKin tiedotus hoidetaan

HumakPron ja 1. kerroksessa sijaitsevan ilmoitustaulun kautta. Huom. Pohjois-Karjalan Opistolla syysluku-kaudella 2007 tehtävien päärakennuksen perusparannustöiden vuoksi opiskelijaruo-kala toimii poikkeuksellisesti liikuntahallissa (Taapeli) �1.12.2007 saakka, jonka jälkeen se siirtyy takaisin päärakennuksen alakertaan. ATK-tilat sijaitsevat väliaikaisesti pääraken-nuksen 1. kerroksessa. Muutoksista tiedote-taan tarkemmin syyslukukauden alussa.

LohjaKarstuntie 5�708450 LOHJAp. 020 7621 270, f. 020 7621 [email protected]

Kirjasto: Informaatikko Hannu Kylkisalo, p. (019) �57 81��. Kurssikirjasto sijaitsee päärakennuksen alakerran asuntolasiivessä. Kirjastossa on käytössä työasemia tiedonha-kua varten.

Kopiointi: Kopiointi tapahtuu pääraken-nuksen tuloaulassa. Kopiokortteja myydään toimistossa.

Ruokailu: Opiskelijaravintola sijaitsee päära-kennuksessa. Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.45–8.15 (aamiainen), klo 11.15–12.�0 (lounas), klo 14.00–14.�0 (kahvi) ja klo 15.45–16.�0 (päivällinen). Kassa on opis-kelijaravintolan yhteydessä. Alennushintaisen aterian (lounas) saa esittämällä voimassa ole-van opiskelijakortin tai Kelan ateriatukikortin.

Tietotekniikkapalvelut: Kaksi ATK-tilaa on päärakennuksen hallintosiivessä. Työase-mia on �1. ATK-luokka on avoinna ma–to oppituntien ulkopuolella klo 7.00–21.00 ja pe 7.00–16.00, ja työtila ma–to klo 7.00–24.00, pe 7.00–17.00. Kirjastossa on viisi konetta


kirjaston aukioloaikoina. Viikonloppukäytöstä vastaavat opiskelijapäivystäjät. Asuntolassa on opiskelijoiden käytössä 12 työasemaa. Opiskelija voi halutessaan vuokrata asun-tolasta huoneen, jossa on tietokone ja nettiyhteydet. Tulostaminen on maksullista. Tulostusoikeuksia voi ostaa Kanneljärven Opistolta. HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri.

Ilmoitustaulu: HUMAKia koskeva ilmoit-telu tapahtuu pääosin HumakPron kautta. Ilmoitustaulut sijaitsevat päärakennuksen ala-aulassa ja HUMAK-siiven porraskäytävässä.

NurmijärviKotorannantie 4905250 KILJAVAN OPISTOp. 020 7621 �10, f. 020 7621 �[email protected]

Kirjasto: Kirjasto on erillisessä kirjastoraken-nuksessa. Kirjastonhoitaja Outi Mietala, p. (09) 276 2709, on paikalla ma–pe klo 8.00–15.00. Kirjastoon pääsee arkisin klo 8.00–15.00 suoraan ja klo 15.00–22.00 illalla ovikoodin avulla. Viikonloppuisin kirjastoon pääsee ovikoodilla klo 8.00–22.00.

Kopiointi: Opiskelijoiden käytössä on posti-tuksen kopiokone maksua vastaan.

Ruokailu: Opiston ruokasali on avoinna klo 7.00–9.00 (aamiainen), klo 11.15–12.�0 (lounas), klo 14.00–15.00 (kahvi) ja klo 16.�0–17.45 (päivällinen, aika voi muuttua). Viikonloppuisin ruokasalin palveluajat voivat vaihdella. Alennushintaista ateriaa (lounas) varten saa opiston vastaanotosta ostaa ruo-kalippuja voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut: Luokassa D �08

sijaitsevat 16 työasemaa ovat erikseen varattavissa HUMAK-opiskelijoiden käyttöön klo 8.00–22.00 välisenä aikana. HUMAK-kerroksen (4. krs) ryhmätyötilassa on neljä työasemaa ja tulostin. Lisäksi kirjastossa on opiskelijoiden käytössä muutama työasema. HumakPro-vastaavana toimii Hannu Lönn-roth, käyttötuesta vastaa Ari Heino.

Ilmoitustaulu: HUMAKia koskeva ilmoittelu tapahtuu pääosin HumakPron ja sähköpostin välityksellä. Ilmoitustaulut sijaitsevat luokissa, ryhmätyötilassa sekä ala-aulassa.

TornioKivirannantie 1�–1595410 TORNIOp. 020 7621 290, f. 020 7621 [email protected]ökunnan työhuoneet sijaitsevat Niilon-talossa.

Kirjasto: Kirjastopalvelut saatavilla Kemi-Tor-nion ammattikorkeakoulun oppimiskeskuk-sessa, osoitteessa Kauppakatu 58, 95400 TORNIO, p. (016) 258 529.

Kopiointi: Kopiokone on Joentalossa. Maksu suoritetaan toimistoon.

Ruokailu: Opiskelijaravintola on Joentalos-sa. Aukioloajat klo 7.�0–8.00 (aamiainen); klo 10.50–11.�0 (lounas); klo 1�.45–14.15 (kahvi) ja klo 16.�0–17.00 (päivällinen). Ruokailu maksetaan käteisellä tai toimistosta ostettavilla lipuilla. Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut: Työasemia on nel-jässä paikassa. Joentalon ATK-luokassa on 20 ja Niilontalon ATK-luokassa 17 työasemaa

151

verkossa. Joentalon ATK-luokka on avoin-na klo 16.00–20.�0 välisenä aikana, mikäli luokan valvonta on järjestetty opiskelijoiden toimesta. Niilontalon ATK-luokka on auki arkisin klo 8.00–15.45. Viikonloppuisin tilat ovat avoinna sopimuksen mukaan. Levyk-keitä myydään toimistossa. Tulostuspaperi hankitaan omiin tarkoituksiin itse, oppitun-tien aikana saa tulostaa tarpeen mukaan. HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri, ja käyttötuesta vastaavat Anne Harri (yleinen tuki) ja Tuomo Ylipartanen (HumakPro).

Ilmoitustaulu: Virallinen viestintäkanava on HumakPron Tornion kampuksen foorumi “Humak-Haloo Tornio”. Ilmoitustaulu on Joentalon käytävällä.

Äänekoski (ent. Suolahti)Sirkanpolku 144200 ÄÄNEKOSKIp. 020 7621 280, f. 020 7621 [email protected]

Kirjasto: Kirjasto on T-talossa. Kirjastonhoita-ja Kaija Hukari, p. (014) 574 5561, on paikalla ma ja ke klo 14.00–18.00, ti klo 11.�0–15.�0, ke klo 14.00–18.00, to klo 11.�0–1�.�0 ja klo 15.00–18.00, pe klo 11.�0–14.00.

Kopiointi: Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokone on Suolahtisalin aulan yhteydessä. Kopiokortteja myydään opiston toimistossa. Suuret kopiointisarjat voi tilata maksupalvelu-työnä toimistosta.

Ruokailu: Opiskelijaravintola sijaitsee Puutalossa. Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.45–8.15 (aamiainen), klo 11.�0–12.�0 (lounas), klo 14.00–14.�0 (kahvi) ja klo 16.00–16.�0 (päivällinen). Aamiaista ei tarjota maanantaisin eikä päivällistä perjantaisin.

Ruoka maksetaan opiskelijaravintolan kas-saan. Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut: ATK-tilojen, tietoko-neiden ja tietoliikenneyhteyksien käyttöohjeet löytyvät netistä www.ksopisto.fi kohdasta Sisäiset palvelut|ATK-ohjeet. HumakPro-vas-taavana toimii opintosihteeri, yleisestä käyt-tötuesta vastaavat opiston ATK-tuki Tuukka Peltoniemi ja Pekka Harjula (HumakPro).

Ilmoitustaulu: Tiedottaminen tapahtuu pää-sääntöisesti HumakPron kautta. HUMAKin opiskelijoiden ilmoitustaulu on Puutalon aulassa.


Kulttuurituotannon koulutusohjelma

Koulutusjohtaja: Katri Kaalikoski,p. 020 7621 �42, 050 4119 606

Yliopettajat:Hannu Sirkkilä, p. 020 7621 22�Pekka Vartiainen, p. 020 7621 2�4Titta Pohjanmäki, p. 020 7621 21�

JoutsenoPöyhiänniementie 254100 JOUTSENOp. 020 7621 210, f. 020 7621 [email protected]

Kirjasto: Kirjastonhoitaja Päivi Pakarinen, p. (05) 610 0119. Kirjastonhoitaja on ta-vattavissa ma–to klo 9.00–14.00. Avaimen lunastettuaan kirjastoa voi käyttää ympäri vuorokauden. Työasemia on viisi ja lukupaik-koja 20.

Kopiointi: Kopiointi tapahtuu toimiston kautta. Kopiot maksetaan käteisellä opiston toimistoon.

Ruokailu: Opiskelijaravintola on ruokala-rakennuksessa. Aukioloajat: klo 7.�0–8.45 (aamiainen), klo 11.�0–12.15 (lounas), klo 14.45–15.10 (kahvi) ja klo 17.00–17.�0 (päi-vällinen). Ruokailun voi maksaa joko käteisellä tai ruokalipuilla. Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai kelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut: ATK-luokka sijaitsee asuntolarakennuksessa ja työasemia siellä on 2�. Lisäksi kirjastossa on viisi työase-maa. Sekä ATK-luokassa että kirjastossa on tulostusmahdollisuus. ATK-luokan tilat ovat

käytettävissä avaimen lunastamisen jälkeen. HumakPro-vastaavana toimii Jari Klemola ja käyttötuesta vastaa Mikko Kokko.

Ilmoitustaulu: Ilmoitustaulu on auditoriora-kennuksessa. KauniainenVanha Turuntie 1402700 KAUNIAINENp. 020 7621 220, f. 020 7621 [email protected]

Kirjasto: Kirjasto sijaitsee omassa rakennuk-sessaan. Kirjastosta voi lainata tenttikirjoja ja muuta kirjallisuutta. Kirjastossa on lukupaik-koja ja työasemia. Iltaisin ja viikonloppuisin kirjastoon pääsee majoitustilan avaimella.

Kopiointi: Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokone sijaitsee ATK-luokkia vastapäätä Aivoriihen käytävällä. Kopiokortteja saa ostaa ruokalasta tai taloustoimistosta.

Ruokailu: Ruokailu järjestetään opiskelija-ravintolassa, joka sijaitsee päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Alennushin-taisen aterian (lounas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä. Ruoka maksetaan opiskelijara-vintolan kassaan.

Tietotekniikkapalvelut: Tietotekniikkapalve-lut sijaitsevat Aivoriihessä. ATK-luokat A6 ja A7 ovat opiskelijoiden käytössä oppituntien ulkopuolella klo 21.00 asti. Luokissa A6 ja A7 on yhteensä 27 työasemaa, joiden lisäksi A8:ssa on kielistudio. Jokaisessa ATK-luokas-sa on tulostusmahdollisuus. Levykkeitä voi ostaa taloustoimistosta. HUMAKin käytössä olevissa päärakennuksen luokissa on verkko-yhteyksin varustetut tietokoneet. HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri ja käyttötues-ta vastaa ATK-tukihenkilö.

15�

Ilmoitustaulut: HUMAKin tiedotus hoidetaan HumakPron kautta. Päärakennuksen aulassa on luokkatilat päivittäin ilmoittava taulu ja kaikkia Työväen Akatemian tiloissa opiskele-via koskeva ilmoitustaulu.

KorpilahtiTähtiniementie 2641800 KORPILAHTIp. 020 7621 2�0, f. 020 7621 2�[email protected]

Kirjasto: Kirjasto sijaitsee päärakennukses-sa ja se on avoinna arkisin klo 8.00–21.00. Viikonloppuisin kirjasto on avoinna, jos muuta toimintaa on järjestetty. Lukupaikkoja on �2 ja työasemia kuusi.

Kopiointi: Kopiointi tapahtuu päärakennuk-sen toimistossa. Kopiot maksetaan käteisellä opiston toimistoon.

Ruokailu: Opiskelijaravintola on päära-kennuksessa. Aukioloajat klo 8.00–9.00 (aamiainen), klo 11.�0–1�.00 (lounas), klo 14.00–15.00 (kahvi) ja klo 16.�0–17.�0 (päivällinen). Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut: Opiskelijoiden käytös-sä on 46 työasemaa eri puolilla opistoa. Kaksi ATK-luokkaa on päärakennuksen alakerras-sa. Toisessa luokassa on 14 ja toisessa 12 työasemaa. Luokat ovat avoinna arkisin klo 8.00–21.00. Opiston tietotekniikasta vastaa Vesa Lahtonen.

Ilmoitustaulu: Opiskelijailmoitustaulut ovat päärakennuksen aulassa ja HUMAK-toimis-tossa. Tiedotus tapahtuu pääosin Hu-makPron kautta.

TurkuHarjattulantie 8020960 TURKUp. 020 7621 240, f. 020 7621 [email protected]

Kirjasto: Kirjasto sijaitsee päärakennuksen toisessa kerroksessa. Lukutila on avoinna päivittäin. Kaikista opiston koneista on yhteys HUMAKin kirjastopalveluihin.

Kopiointi: Vastaanotossa voidaan ottaa kopioita opiskelijoille maksua vastaan.

Ruokailu: Opiskelijaravintola on pääraken-nuksen ensimmäisessä kerroksessa. Alen-nushintaisen aterian (lounas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatuki-korttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut: ATK-luokkien tietokoneet ovat verkkoyhteyksin ja tulostus-mahdollisuuksin varustettuja ja ne ovat opis-kelijoiden käytössä oppituntien ulkopuolella ympäri vuorokauden. HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri ja teknisestä käyttötuesta vastaa Joni Viljanen.

Ilmoitustaulu: HUMAKia koskeva tiedotus tapahtuu pääasiassa HumakPron ja sähkö-postin välityksellä. HUMAKin opiskelijoiden oma ilmoitustaulu on päärakennuksen toises-sa kerroksessa.


Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Koulutusjohtaja: Pirkko Mikkonen,p. 020 7621 �28, 050 4119 562

Yliopettaja: Eeva Salmi, p. 020 7621 �16

HelsinkiIlkantie 400400 HELSINKIp. 020 7621 �20, f. 020 7621 �[email protected]

Kirjasto: Kirjastonhoitaja Taija Saarinen, p. (09) 580� 522. Kirjasto on yhteinen Valkean talon kirjaston kanssa. Kirjasto on varmimmin avoinna ma–ke kello 9.00–15.00. Kirjaston sähköpostiosoite on [email protected].

Kopiointi: Oppilaitoksessa on henkilökun-nan ja opiskelijoiden yhteisessä käytössä kopiokone (�. krs.). Kopiokortteja voi ostaa Kuurojen kansanopiston asuntolavastaava Erkki Välttilältä.

Ruokailu: Opiskelijaravintola sijaitsee Valkeassa talossa työpaikkaravintolan yhteydessä. Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.45–8.�0 (aamiainen), klo 11.�0–12.�0 (lounas) ja klo 14.00–14.20 (kahvi). Päivällinen on mahdollista saada etukäteen tilattuna. Ruokalippuja voi ostaa opiskelijaravintolan kassasta (lounasaikojen ulkopuolella) ja lounasaikoina Valkean talon infosta (1. krs). Helsingin kampuksen opiskelijat saavat alen-nushintaisen aterian (lounas) voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut: Sekä ATK-luokassa että videokielistudiossa (renet-luokka) on 20 työasemaa kummassakin. Oppilaitoksessa on lisäksi yksi kahden työaseman työtila. Tilat ovat avoinna arkisin klo 8.00–20.00. Oppi-tunnit ovat etusijalla yksityiskäyttöön nähden. Tulostus toimii verkon kautta kopiokoneeseen ATK-luokan työasemilta. CD- ja DVD-levyjä voi ostaa Valkean talon infosta. HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri.

Ilmoitustaulu: Ilmoitustaulu sijaitsee 2. kerroksessa luokkien vieressä. HUMAKin tiedotus hoidetaan pääasiassa HumakPron kautta.

KuopioKansanopistotie �270800 KUOPIOp. 020 7621 ��0, f. 020 7621 ��[email protected]

Kirjasto: Kirjasto on avoinna ma–pe klo 8.�0–15.00. Kirjastotyöntekijä Mirja Kejonen on paikalla kirjaston aukioloaikoina. Kirjasto on ma–to opiskelijoiden käytössä klo 21.00 saakka. Kirjastossa on muutamia opiskelijoi-den käyttöön tarkoitettuja työasemia.

Kopiointi: Kopiokone on kirjastossa ja siellä myydään myös kopiokortteja.

Ruokailu: Opiskelijaravintola sijaitsee pää-ovea vastapäätä. Se on avoinna klo 7.45–8.�0 (aamiainen), klo 11.�0–12.�0 (lounas), klo 14.00–14.20 (kahvi) ja klo 16.�0–17.00 (päivällinen). Ruoka maksetaan opiskelijara-vintolan kassaan. Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä.

Tietotekniikkapalvelut: ATK-luokassa on 20 työasemaa. Opiskelijoiden käytössä on

155

myös videokielistudio. CD- ja DVD-levyjä voi ostaa kirjastosta. Opiskelijat voivat käyttää tiloja itsenäiseen työskentelyyn ma–to klo 8.00–21.00 ja pe 8.00–15.00 silloin, kun ne ovat varsinaisesta opetuksesta vapaat. Oppitunnit ovat etusijalla yksityiskäyttöön nähden. Käyttötuesta vastaa ATK-opettaja Eero Pekkala.

Ilmoitustaulu: HUMAKin tiedotus hoidetaan HumakPron kautta. ■

Muistiinpanoja


Documents

Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK...5.5 Virtuaaliammattikorkeakoulu 40 6 KANSAINVÄLISYYS HUMAKISSA 43 6.1 Vaihto-ohjelmat 44 6.2 HUMAKin kansainväliset vaihtokohteet 44 6. Kielitaito