Husari 1.09 1A - HUS - Etusivu · tesi eräs pienyrittäjä radiossa yhtenä aa-muna. Laittamattomasti sanottu, ja sama pätee siihen työhön, jota meillä HUS:ssa ... on 2014. Suunnitelmassa

1 ● 2009HUS:n yhteisölehti

Uudet liikelaitokset s. 16Uudet liikelaitokset s. 16

Leikkaus palauttaa hymyn s. 12Leikkaus palauttaa hymyn s. 12

HUS rekrytoi aktiivisesti HUS rekrytoi aktiivisesti ja kekseliäästi s. 22ja kekseliäästi s. 22

UUTTA TERVEYSPORTISSA!

DUODECIMIN LÄÄKETIETOKANNAT

Duodecimin Lääketietokannat kokoaa yhteen Terveysportin lääketiedon: Pharmaca Fennican selosteet, Apteekkariliiton päivittyvät hinnat, medbase oy:n SFINX-lääkeinteraktio- tietokannan, Multirec Oy:n laboratorio-tietokannan sekä uusina tietokantoina kontraindikaatiotietokannan ja hoito- suositusten mukaiset indikaatiot.

Uutta on myös medbase oy:n tuottama Raskaus- ja imetys- tietokannat, jotka antavat käytännön toiminta- ohjeet lääkkeiden käytölle raskauden ja imetyksen aikana.

[email protected]

vsk 10, helmikuu 2009 ● 1

s. 1s. 122

s. 24s. 24

s. 26s. 26

Pääkirjoitus

Obama ja me .......................................................................................................................... 5Ajan syke

Jorvin yleissuunnitelma valmistui ..................................................................................... 6Meilahden tornin remontin suunnittelu alkaa kesällä ................................................... 6Robotti on väsymätön kirurgin käsien jatke .................................................................... 7Markku S. Niemisestä muotokuva ..................................................................................... 8Työpaikkailmoitukset niittävät mainetta ........................................................................ 8Eliisa Valovirta on vuoden uusmaalainen sairaanhoitaja .............................................. 10Tiedekunnan uutisia

Herpesviruksella yhteys MS-tautiin? ................................................................................. 11Probioottilisä ei suojaa lapsia allergialta .......................................................................... 11Ennätysmäärä tohtoreita ..................................................................................................... 11Unitutkimuksesta EU:n menestystarina ........................................................................... 11Artikkelit

Leikkaus palauttaa hymyn .................................................................................................. 12Leikkaus korjasi kasvojen tasapainoa ............................................................................... 14Lisää tukipalveluja liikelaitoksiksi ..................................................................................... 16Töölössä kartoitettiin hoidon laatua ................................................................................. 20Leikkaussalin tapahtumat jäävät potilaan mieleen ....................................................... 20HUS:n rekrytoi aktiivisesti ja kekseliäästi ......................................................................... 22Eettisten ongelmien jakamisesta tukea lääkärin arkeen .............................................. 26Viihtyisyyttä potilaiden ja henkilökunnan parhaaksi .................................................... 30Ajankohtaista henkilöstöhallinnossa

HUS on haluttu työnantaja ................................................................................................. 15Lääkäripäivät 2009

Kaularangan kiertomanipulaatiota vältettävä ................................................................ 24Psorin hoito voi vahingoittaa sikiötä ................................................................................. 24Nukkumalla laihtuu .............................................................................................................. 24Lääkkeet eivät paranna lihavuusepidemiaa .................................................................... 24Norovirus leviää sairaaloissa ............................................................................................... 25Yksi meistä

Lääkäri kirjoitti tarinan, joka koskettaa lukijan sielua .................................................. 29Huslainen harrastaa

Olli-Pekka taitaa kuviot parketilla ja leikkurissa ............................................................. 31Ur innehållet

Operationen ger leendet tillbaka ....................................................................................... 32Stödtjänsterna blir aff ärsverk ............................................................................................. 33Työsuojelu

Pitkää ikää työelämässä ....................................................................................................... 34Pääluottamusmies

Parempia esimies- ja alaistaitoja ........................................................................................ 35

4 HUSARI 1/helmikuu 2009

Le d a re

R I I T TA L E H T O N E N

[email protected]

2 2 . 1 . 2 0 0 9Toimituksen osoite HUS-yhtymä, Viestintäryhmä Stenbäckinkatu 9, PL 100, 00029 HUS Redaktionens adress HNS-koncernen, Informationsgruppen Stenbäcksgatan 9, PB 100, 00029 HNSwww.hus.fi /verkkohusari

Päätoimittaja, viestintäpäällikkö Chefredaktör, kommunikationschef RIITTA LEHTONEN puh. tel. (09) 471 72006 e-mail:[email protected] Toimitussihteeri Redaktionssekreterare JOHANNA NIKUNEN puh. tel. (09) 471 72025 e-mail:[email protected]

HUS:n viestintäryhmän muut jäsenet:HNS Informationsgruppens andra medlemmar:

Www-toimittaja Www-redaktör TIINA SYVÄLAHTI puh. tel. (09) 471 71237 e-mail:[email protected]

Tiedottaja Informatör LEENA RÄISÄNEN puh. tel. (09) 471 73932 e-mail:[email protected]

Tiedottaja Informatör TARJA NORDMAN puh. tel. (09) 471 72245 e-mail:[email protected]

Projektisuunnittelija JUHANI LASSANDER puh. tel. (09) 471 61341 e-mail:[email protected]

Viestintäsihteeri Kommunikationssekreterare ANU RANTANEN puh. tel. (09) 471 72007 e-mail:[email protected]

Toimitusneuvosto Redaktionsråd REIJO HAAPIAINEN,Puheenjohtaja Ordförande HANNA ASCHÁN JUKKA HONKANEN RIITTA LEHTONEN HANNELE LUUKKAINEN ATTE MERETOJA EERO MÄMMELÄ MARJAANA SAULAMA ULLA-MARJA URHO PÄIVI VAHTERI HARRY YLTÄVÄ

Julkaisija Utgivare Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Samkommunen Helsingfors och Nylands Sjukvårdsdistrikt Ilmoitusmarkkinointi Annonsförsäljning Infoteam Oy Mannerheimintie 40 A 30, 00100 Helsinki Puh. Tel. (09) 4411 33 Fax: (09) 447 427 e-mail: [email protected] Lehden vastuu mahdollisista virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan. Seuraavan numeronilmoitusaineiston viimeinen varauspäivä on 10.2. 2009HUSARI 2/2009 postitetaan 20.3. Siihen lähetetyn toimituksellisen aineiston tulee olla toimituksessa viimeistään 10.2.2009 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Viestintäsihteeri Anu Rantanen, [email protected] ,(09) 471 72007HUS:n työntekijät tekevät osoitteenmuutoksenpalkkakonttoriin.

Paino Tryckeri : Forssan kirjapaino Oy Taitto Layout : ASSER JAARO

Kannen kuva Omslagsbild : TIMO LÖFGREN

ISSN 1457-3261 (painettu)ISSN 1458-8013 (verkkolehti)

Påverkar presidentskiftet i USA på nå-got sätt oss vid HNS? När jag följde de högtidliga ceremonierna kring

installationen av Barack Obama och den massiva nyhetsrapporteringen efter maktbytet kom jag att fundera på saken. Om den nya presidenten lyckas generera hopp och energi som lyfter landet ur den ekonomiska svackan, får det konsekvenser också för det fjärran Finland – den aktu-ella nedgångsstämningen fi ck ju sin bör-jan i USA:s bolånekaos.

De sämre utsikterna för den fi nska eko-nomin och kommunekonomin som spe-ciellt för oss alla innebär en dyster fram-tidsbild visar hur liten och sårbar vår värld har blivit. Den ena ekonomiska experten efter den andra ger utlåtanden om att vi befi nner oss i en exceptionell situation. För första gången i världshistorien når den ekonomiska nedgången till varje hörn av jordklotet. Världens ekonomiguruer är konfunderade; situationen liknar ingen annan och kanske inte går att lösa med gamla metoder. I det här stämningsläget är en ny president i världens mest medie-bevakade land en stor möjlighet.

Den fi nska ekonomin antas vara bätt-re utrustad än de fl esta andra europeiska ländernas ekonomier. Medierapportering-en talar dock ett annat språk, eftersom vi dagligen får läsa och höra om nya medbe-stämmandeförhandlingar, permitteringar och uppsägningar. När det plötsligt blir stopp på efterfrågan, behövs inte heller arbetande händer.

Ett glädjande undantag i nyhetsfl ödet kommer från Birkaland i form av kampan-jen Ingen sägs upp. Små och medelstora företagare har beslutat att inte ge efter för hopplösheten. Inte planerar alla företag att sätta lapp på luckan. ”Den dagen då snö-röjningsarbetena fl yttas till Fjärran östern

Obama och vi

är fjärran”, konstaterade en småföretagare i radion en morgon. Förträffl igt sagt och detsamma gäller det arbete som vi inom HNS gör. Antalet människor som behöver god vård försvinner ingenstans den eko-nomiska nedgången till trots.

En sämre ekonomi ökar trycket mot sjukhusorganisationen att utveckla sin verksamhet så att mer kan göras med min-dre. Under arbetet med HNS strategier har man velat tackla världen i förändring med ”framförhållning”, få till stånd strukturella förändringar i god tid. När arbetet inled-des drevs förändringarna framför allt av den minskande personalstyrkan till följd av åldersstrukturen och ett ökat behov av vård. Nu är behoven desamma, men trycket har ökat.

I takt med att världen krymper – glo-baliseras – får vi också många olika nya element i vår vardag. En manifestation av förändringen är att man hoppas på en kursändring när det gäller vårdpersona-lens intresse att söka jobb utomlands. De fi nländska skötarna har aldrig varit rädda för att åka ut i världen och de har väl-komnats överallt. Nu startas det i Finland projekt för att locka vårdpersonal hit från andra länder. Målet i de här gemensamma funderingarna mellan ett fl ertal aktörer är att ta hand om rekryteringen från utlan-det på ett bra och balanserat sätt. I det här numret berättar vi också om projekt som förbereder HNS för det kommande också på det här området, steg för steg.

5helmikuu 2009/1 HUSARI

R I I T TA L E H T O N E N

Viestintäpäällikkö[email protected]

2 2 . 1 . 2 0 0 9

Pä ä k i r j o i t u s

Vaikuttaako Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen jotenkin meihin hus-laisiin? Barack Obaman juhlavia

virkaanastujaisia ja vallanvaihdon jälkeis-tä laajaa uutisointia seuratessa asiaa tuli pohdituksi. Jos uusi presidentti saa herä-tetyksi maassaan toivon ja toimeliaisuu-den, joka nostaa maan laman syövereistä, sillä on vaikutusta kaukaiseen Suomeen asti – saihan tämänhetkinen lamatunnel-makin alkunsa saman maan asuntorahoi-tuksen sotkuista.

Suomen talouden ja erityisesti meidän kaikkien näköaloja synkentävä kuntata-louden kiristyminen osoittaa, miten pie-neksi ja haavoittuvaksi maailma on muut-tunut. Talousasiantuntija toisensa perään antaa lausuntoja siitä, että tilanne on poik-keuksellinen. Ensimmäisen kerran maa-ilman historiassa taloudellinen taantuma ulottuu maapallon jokaiseen kolkkaan. Maailman talousgurut ovat hämmennyk-sissään; tilanne on outo eikä ehkä ratkea ennen koetuin keinoin. Näissä tunnelmis-sa maailman seuratuimman valtion uusi presidentti on suuri mahdollisuus.

Suomen talouden arvioidaan olevan paremmassa kunnossa kuin useimpien Euroopan maiden. Oman maan mediaa seuratessa ei siltä tunnu, koska päivittäi-set uutiset kertovat yhä uusista yt-neuvot-

Obama ja me

teluista, lomautuksista ja irtisanomisista. Kun tavaraa ei maailmalla ykskaks oste-takaan, ei tarvita sen tekijöitäkään.

Ilahduttava poikkeus uutisvirrassa on ollut Pirkanmaalla noussut Ketään ei ir-tisanota -kampanja. Pienet ja keskisuuret yrittäjät ovat päättäneet, että toivottomuu-teen ei alistuta. Ei kaikkien yritysten työ ole loppumassa. ”Kaukana on se päivä, kun lumityöt siirretään Kaukoitään”, to-tesi eräs pienyrittäjä radiossa yhtenä aa-muna. Laittamattomasti sanottu, ja sama pätee siihen työhön, jota meillä HUS:ssa tehdään. Hyvää hoitoa tarvitsevien sairai-den ihmisten määrää ei talouden taantu-ma pyyhkäise mihinkään.

Talouden kiristyminen vahvistaa sairaa-laorganisaatioon kohdistuvaa painetta ke-hittää toimintaansa niin, että vähemmällä saadaan aikaan enemmän. HUS:n strate-gioita valmisteltaessa muuttuvaan maail-maan on haluttu valmistautua ”etunojas-sa”, saada aikaan rakenteellisia muutoksia hyvissä ajoin. Työtä aloitettaessa muutos-ten ajurina oli ennen muuta ikärakenteen tuoma työntekijöiden väheneminen ja hoi-don tarpeen kasvu. Nyt tarpeet ovat samat, mutta paineita on vielä enemmän.

Maailman pieneneminen – globalisaa-tio – tuo arkeemme myös monenlaisia

uusia hankkeita. Yksi muutoksen ilmen-tymä on se, että terveydenhuollon am-mattilaisten hakeutumisen töihin toiseen maahan toivotaan muuttavan suuntaa. Suomalaiset hoitajat ovat aina rohjenneet lähteä maailmalle ja ovat olleet tervetul-leita kaikkialle. Nyt Suomessa käynnistel-lään hankkeita hoitotyön ammattilaisten houkuttelemiseksi muista maista tänne. Tavoitteena useiden toimijoiden yhteisis-sä pohdinnoissa on hoitaa rekrytointi ul-komailta hyvin ja hallitusti. Toisaalla tässä lehdessä kerromme hankkeista, joilla HUS valmistautuu tulevaan myös tällä alueella, askel askeleelta.


Aj a n s y ke

Jorvin sairaalan rakennus-hankkeiden pitkän aikavälin yleis-suunnitelma on valmistunut. In-vestointiohjelma kattaa sairaalan kehittämisen kymmenen vuoden ajanjaksolla. Hankesuunnitelma käsitellään ensin HYKS-lautakun-nassa ja sen jälkeen päätöksen ohjelman toteuttamisesta tekee HUS:n hallitus.

Jorvin päivystyksen tilat ovat nykyisellään ahtaat, joten suun-nitelmassa ehdotetaan rakennet-tavaksi sairaalaan kokonaan uusi päivystysrakennus sairaalatontin Turuntien puolelle. Tämä hanke mahdollistaa yhteispäivystysmallin kehittämisen siten, että sillä voidaan vastata Jorvin alueen ennustettuun potilasmäärän kasvuun.

Saman katon alle, uudisra-kennuksen toiseen kerrokseen ehdotetaan rakennettavaksi tilat valtakunnalliselle palovammakes-kukselle, joka tällä hetkellä toimii Töölön sairaalassa. Myös sairaa-lan teho-osasto sijoittuu suunni-telman mukaan uudisrakennuk-seen, samoin kuin välinehuolto. Uudisrakennuksen tavoitevuosi on 2013 ja sen kustannusarvio on 37 miljoonaa euroa.

Jorvin yleissuunnitelma valmistui – Päivystykselle ja palovammakeskukselle uudisrakennus

Uudisrakennus vapauttaa sai-raalan pohjakerroksen nykyiset päivystystilat, teho-osaston ja lasten päivystyksen tilat. Suunni-telmassa ehdotetaan, että näihin tiloihin peruskorjataan uudet tilat päiväkirurgialle. Nämä uudet tilat mahdollistavat osaltaan raskaan leikkaussalikirurgian vaihtumista päivä- ja lyhytjälkihoitoisen kirur-giaan. Korjauksen tavoitevuosi on 2014.

Suunnitelmassa esitetään myös, että Jorvin sairaalan kolme potilas-tornia peruskorjataan vuorotellen yksi kerrallaan päivystyksen uu-distilojen käyttöönoton jälkeen. Korjaukset aloitetaan N-tornista, jossa on kaksi synnyttäjien osas-toa ja kolme Espoon kaupungin terveyskeskusosastoa. Tavoitteena on vuodeosastotilojen nykyaikais-taminen ja mm. eristyshuoneiden rakentaminen.

Päiväkirurgialta aikanaan va-pautuviin tiloihin on suunniteltu remontoitavaksi ajanvarauspo-liklinikkatiloja vuonna 2015. Vä-linehuollolta vapautuviin tiloihin suunnitellaan synnytysosaston laajennusta tai vaihtoehtoisesti kliinisen kemian laboratorion toi-

mintoja joko pysyvästi tai remon-tin aikaiseksi väistötilaksi.

Koko HUS:ia palveleva moni-ongelmaisten, pitkäaikaissairaiden lasten osasto ehdotetaan suunni-telmassa peruskorjattavaksi joko vuonna 2009 käyttöönotettaviin lastenpäivystyksen tiloihin tai vä-linehuoltokeskukselta vapautu-valle alueelle.

Jorvin päivystyksen tilat ovat ahtaat. Yleissuunnitelmassa ehdote-taan päivystyksen tarpeisiin kokonaan uutta rakennusta.

Yleissuunnitelman hankeoh-jelmaan sisältyy myös röntgenin tilojen vaiheistettava peruskorjaus, joka alkaisi vuonna 2014, kliinisen kemian laboratorion peruskorjaus vuonna 2015 ja sairaalan keittiön ja ruokasalin peruskorjaus vuodesta 2016 alkaen.

JN

Meilahden sairaalan vuode-osastojen peruskorjauksen hanke-suunnittelu aloitetaan ensi kesänä. Potilastornin peruskorjaus alkaa rakennussuunnitelman valmis-tuttua keväällä 2011 ja se kestää kolme vuotta. Koko potilastorni remontoidaan yhtä aikaa.

Vaikka sairaalan julkisivu on korjattu 1980–1990, useissa ker-roksissa on kosteusvaurioita. Myös talotekniset järjestelmät ovat van-hentuneet eikä niissä ole tarvitta-vaa kapasiteettia ilmanvaihtoon eikä sähkö- ja lääkintätekniikkaan. Potilastornin pohjoispuoliset poti-lashissit on myös korjattava.

Suurta osaa sairaalan vuode-, teho- ja valvontaosastoista ei voida siirtää remontin ajaksi pois Meilah-den alueelta, koska niiden toiminta on sidoksissa mm. päivystykseen ja toimenpideyksiköihin. Perus-

Meilahden tornin remontin suunnittelu alkaa kesällä

Meilahden potilastornin peruskorjaus alkaa nyt rakenteilla ole-van Kolmiosairaalan valmistuttua.

korjauksen aikainen väistötilojen tarvearviointi onkin iso osa hanke-suunnittelua. Ensiarvion mukaan alueelle tarvitaan väliaikainen ma-tala rakennus eli parakkisairaala vuodeosastoja varten. Väliaikais-rakennus toiminee myöhemmin myös muiden rakennusten perus-korjausten aikaisena väistötilana. Työt sairaalan toimenpide- ja labo-ratoriosiivissä jatkuvat normaalisti peruskorjauksen aikana.

Korjauksen valmistuttua Mei-lahden sairaalan toiminta painot-tuu päivystykseen ja kiireelliseen erikoissairaanhoitoon ja niistä aiheutuviin tarpeisiin. Potilastor-niin tulee noin peruskorjauksen jälkeen 370 sairaansijaa. Vuode-osastokerrokseen tulee 32–34 sairaansijaa.

TN

Kuva

: Juk

ka L

ehto

Kuva

: Jar

mo

Num

men

pää


Aj a n s y ke

Meilahden sairaalan leikkaus-osastolla on otettu käyttöön leik-kausrobotti. Robottiavusteisesti on tarkoitus tehdä urologisia, sy-dänkirurgisia ja vatsaelinkirurgisia leikkauksia. Robotti otetaan myö-hemmin käyttöön myös gynekolo-gisissa ja tietyissä lastenkirurgisissa leikkauksissa.

Operatiivisen tulosyksikön asi-antuntijat ovat perehtyneet robot-tiavusteiseen hoitomenetelmään, laitteistoon ja leikkaustuloksiin muutaman viime vuoden aikana. Syksyllä 2008 kaksi urologia vie-raili Floridassa. Tärkein oppi tältä robottiavusteiseen kirurgiaan eri-koistuneelta klinikalta oli se, että leikkausten keskittämisen ansiosta hoitotulokset paranevat, toiminta-prosessit kehittyvät ja leikkaus- ja hoitoajat lyhenevät.

Tietokoneavusteisen robottiki-rurgian etuja ovat kolmiulotteinen kuva, 10 –15-kertainen suurennus, instrumenttikärkien parempi liikku-vuus, kirurgin sydämenlyönneistä aiheutuvan fysiologisen vapinan poistuminen ja robottikäsien väsy-mättömyys. Robotti mahdollistaa täsmäkirurgian, jossa kudosrajojen erottelu helpottuu ja leikkauksen-aikainen verenvuoto vähenee, sa-moin leikkausalueen kudostrauma jää vähäiseksi. Leikkauksen kesto-aika lyhenee ja potilaat joutuvat viipymään sairaalassa entistä ly-hemmän ajan.

– Robotti on eräänlainen kirur-gin käsien jatke ja väsymätön as-sistentti. Leikkausrobotti ei leikkaa

Robotti on väsymätön kirurgin käsien jatke

ketään itsenäisesti, vaan leikkauk-sen tekee edelleen kokenut kirurgi, kertoo ylilääkäri Kimmo Taari.

Ensimmäinen leikkaus helmikuussa Robottilaitteisto saatiin Meilahteen vuodenvaihteessa. Koulutus robot-tiavusteiseen laparoskooppiseen

kirurgiaan on alkanut ja vastaava ylilääkäri Caj Haglund kertoo, että uusi leikkaussali varustetaan tam-mikuun aikana kuntoon. Samaan aikaan leikkaustiimin koulutus jat-kuu ja huipentuu ensimmäiseen robottiavusteiseen leikkaukseen helmikuun toisella viikolla.

Erikoisaloista ensimmäisenä ro-bottiavusteiset leikkaukset aloittaa

urologia eturauhasen poistoleik-kauksilla. Hyks-alueella leikattiin vuoden 2007 aikana yhteensä 143 radikaalia prostatektomiaa, mutta keskittämällä eturauhasen poisto-leikkaukset HUS-alueella päästään robotin avulla vuodessa noin 200 leikkaukseen. Leikkausrobotin käyttö yleistyy myös muissa uro-logisissa leikkauksissa. MK

Ensimmäiset robottiavusteiset leikkaukset päästään tekemään helmikuussa.

Vireä naiskuoro Sairaanhoitajalaulajat

hakee joukkoonsa uusia hyvä-äänisiä ja innokkaita laulajia. Harjoittelemme maanantai-iltaisin

Lastenlinnassa klo.18.00-20.30.

Kiinnostuitko? Ota rohkeasti yhteyttä ja tule mukaan.

Lisätietoja: Nina Melasalmi 050-363 2171 tai Liisa Pulkkinen 040-549 8057

Pääkaupunkiseudulla syntyi viime vuonna 505 lasta enem-män kuin edellisenä vuonna. Ko-ko maassa syntyneitä oli noin 800 enemmän kuin vuonna 2007, joten pääkaupunkiseudun sairaaloiden osuus viime vuonna syntyneiden määrän kasvusta on suuri. Pääkau-punkiseudun synnytyssairaalois-sa synnytysten määrä oli suurin 20 vuoteen.

Porvoon sairaalan synnytys-osasto oli suljettuna kesällä neljä viikkoa. Kesäsulun aikana 71 Por-voon alueen äitiä synnytti Hyksis-sä eli tosiasiallinen pääkaupunki-

Vauvabuumi pääkaupunkiseudulla

seudun synnytysten lisäys oli siis 437. Naistenklinikalla synnytyk-siä hoidettiin 401 enemmän kuin edellisenä vuonna, Kätilöopistolla 76 ja Jorvissa 31.

Kuva

: Tim

o Lö

fgre

n


Aj a n s y ke

Suomen ensimmäisen kar-diologian professori Markku S. Nieminen ikuistettiin muotoku-vaan, jonka maalasi taitelija Ser-guei Zlenko. Nieminen kiinnostui jo opiskeluaikanaan 1970-luvulla sydänsairauksista, niiden tutki-muksista ja hoidosta. Hänen en-simmäisiä tehtäviään oli toimia Sydänliiton punaisen sydämen tutkijalääkärinä ja siten vaikuttaa kansallisen verenpaineohjelman luomiseen.

Nieminen on Suomen ensim-mäisiä sydämen ultraäänitutki-muksen kehittäjiä ja väitellyt ai-hepiiristä vuonna 1977. Hän on tutkinut sepelvaltimosairauksiin ja sen vaurioihin, kuten sydäninfark-teihin, liittyvää sydänlihasvaurion merkitystä ja vaikutusta sydämen toimintaan.

Vuonna 1984 Nieminen käyn-nisti sydänbiopsiatoiminnan, joka mahdollisti sydämensiirtotoimen-piteet, ja joista hän vastasi vuoteen 2002 saakka. Hän on hoitanut kah-ta kolmasosaa kaikista Suomen sy-dänsiirtopotilaista.

Viime vuosina Nieminen on keskittynyt erityisesti sydämen vajaatoiminnan tutkimukseen ja on vastannut vajaatoimintapoti-laiden kansainvälisten käypä hoi-

Markku S. Niemisestä muotokuva

Muotokuvan paljastustilaisuuteen osallistui suuri joukko sydänlääkärin ystäviä ja kollegoita.

to -suositusten kirjoittamisesta ja potilaiden luokittelusta.

– Niemisen toiminnalle on tyy-pillistä korkea ammattitaito, selkeät linjaukset, valmius muutoksiin sekä yhteistyökykyisyys. Hänet tunnetaan taitavana ”sydän”lääkärinä ja hän on sekä potilaiden että kollegojen suuresti arvostama, kertoi profes-sori Marja-Riitta Taskinen muoto-kuvan paljastuspuheessaan.

Markku S. Nieminen kertoi muotokuvansa edustavan iloa toi-mia yhteistyössä ahkeran ja alaan-sa sitoutuneen hoitoja avustavan henkilöstön kanssa kardiologian poliklinikalla, osastoilla ja sydäntut-kimusosastolla. Lisäksi hän toivoi, että muotokuvaan piirtyy kuva laa-ja-alaisesta ja kokonaisvaltaisesta terveydenhuollon toiminnan hah-mottamisesta.

– Olen panostanut asiantun-tijana toimintatapojen kehittä-miseen. On yhdessä haettava ne keinot, millä julkinen terveyden-huolto hoitaa tyylikkäästi diag-nostiikan ja hoidon. Meidän tulee hakea mallia niistä akateemisista keskuksista, joissa on myös vah-vaa taloudellisuusajattelua, kuten Harvard Medical Schoolista tai Hol-lannista, totesi Nieminen omassa puheenvuorossaan. AMH

Markku S. Niemisen muotokuva kuvastaa yhteistyön iloa.

HUS:n uudistunut ilme rekrytointi-ilmoit-telussa on palkittu. Mainostoimisto Zeeland sai HUS:lle suunnittelemistaan ilmoituksista kul-taisen palkinnon mainosalan kansainvälisessä Creativity Annual Awards -kilpailussa. HUS:n il-moitukset osallistuivat kisaan sen julkisten pal-velujen sanomalehtimainosten sarjassa.

Helsingin Sanomien tutkimuksessa ilmoi-tuksemme sai koko tietopankin korkeimman arvion ominaisuuksissa ”Antaa positiivisen ku-van työantajasta” ja ”tekee työnantajasta kiin-nostavan”.

Syksyn ajan ilmoittelussa käytettiin kuvituk-sena Jorvissa kuvatun Sairaala syke -sarjan upeita ammattilaisia. Televisiosta tuttuina, luotettavina osaajina he vahvistivat myös ilmoituksissa kuvaa sairaaloistamme hyvinä hoitopaikkoina.

HUS:n rekrytointi-ilmoitukset sanomalehtiin ja alan ammattilehtiin suunnittelee mainostoi-misto Zeeland. Zeelandilla ja HUS:lla on viime vuonna tehty puitesopimus, joka kattaa myös tänä vuonna teetettävät mainostoimistotyöt.

Työpaikkailmoitukset niittävät mainetta

Kuva

t: Ti

mo

Löfg

ren

Päivi Laurila HUS-rekrystä ja Zeelandin Teija Himberg ja Pia Gran iloitsevat HUS:n työpaikkailmoitusten saamasta palkinnosta.

Kuva

: Riit

ta L

ehto

nen


Aj a n s y ke

Jo neljännesvuosisadan ajan on sairaalan väellä, potilailla ja omaisilla ollut mahdollisuus aloit-taa joulunvietto Tuomiokirkon joulukonsertilla. Kirkko oli jälleen kerran täynnä ja parhaita istuma-paikkoja tultiin varaamaan jo puoli tuntia ennen konsertin alkua. Uni-oninkadun neljännen sisätautikli-nikan konserttina alkanut traditio on nykyään avoin kaikille. Joulu-konserttien 25. juhlavuosi antaa aihetta muisteluun.

– Ihmiset odottavat tätä ja ar-vostavat elämystä. Monelle joulu alkaa siitä kun konsertin lopussa valot himmennetään, kynttilät sy-tytetään ja Cantores Minores laulaa Jouluyö juhlayö, apulaisylilääkäri Per-Henrik Groop kertoo.

Konsertin muoto on vakiintunut alusta lähtien samaksi: tunti tiistai-na ennen joulua työpäivän jälkeen. Cantores Minores on esiintynyt kai-kissa konserteissa ja Tapio Tiitu on toiminut urkurina ensimmäistä kertaa lukuunottamatta.

Idea joulukonsertista syntyi neljännen sisätautiklinikan työto-vereiden Groopin ja Svante Sten-manin kesken. Groopille konsertti merkitsee niin tradition kuin hy-vän edesmenneen ystävän ja nel-jännen sisätautiklinikan muiston vaalimista.

– Unioninkadun klinikka mer-kitsi meille paljon. Nykyään iloit-sen siitä, että yhä useampi pääsee osalliseksi hienosta perinteestä. Intiimistä yhden klinikan konser-

Tuomiokirkon joulukonserttiperinne elää vahvana

tista on tullut koko Hyksiä yhdis-tävä traditio.

Kiitos Groopin Monica-vai-mon kontaktien, konserttiin on saatu toinen toistaan loistavam-pia solisteja.

– Kaikki isot nimet ovat olleet mukana: Matti Salminen, Jorma Hynninen, Peter Lindroos, Walton Grönroos ja tietysti Monica Groop. Solistit ovat tulleet mielellään, moni tähti palaa sopivasti jouluksi Suo-meen, Groop kertoo.

Edellä mainittujen lisäksi solis-teina ovat olleet ainakin Petteri Sa-lomaa, Jaakko Ryhänen, Cynthia Makris, Raimo Sirkiä, Sauli Tiili-kainen ja Lilli Paasikivi.

Ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska kertoo, että fokus on alusta alkaen ollut musiikissa. Suuret täh-det ovat laulaneet ylhäällä urkujen vieressä yleisön takana.

– Aluksi kukaan ei edes taputta-nut. Nykyään kyllä, mutta yhä tun-nelma on hillitty ja harras.

Grönhagen-Riska kertoo, että Tuomiokirkko oli aikanaan neljännen sisätautiklinikan ”kotikirkko”, vain kadunylityksen päässä sairaalasta. Huonosti liikkuvien potilaidenkin oli helppo päästä konserttiin.

– Haluamme tarjota yhteisen hetken – joululahjan – potilaille, omaisille ja sairaalan väelle. Nyky-äänkin Tuomiokirkossa on rauhoit-tava tunnelma, kirkko on täynnä, mutta kaikki kuitenkin mahtuvat sinne hyvin.

Tiina Sandberg

Kuva

: Ter

o H

ansk

i

LÄÄKETIETOKESKUS OY, PL 109, 00131 Helsinkipuh. (09) 6150 4900 • www.laaketietokeskus.fi

Päivitä tietosi!Suomessa käytettävien lääkkeiden valikoima muuttuu ja uudistuuvuosittain. Pharmaca Fennica® sisältää tiedot useimmista Suo-messa markkinoilla olevista lääkkeistä sekä tavallisimmista perus-voiteista, kliinisistä ravintovalmisteista ja CE-merkityistä tervey-denhuollon laitteista ja tarvikkeista.

Pharmaca Fennica® 2009 -kirjan hinta on 76 € + toimituskulut14 € (sis. alv). Tilauksen voi tehdä postitse tai faksaamalla tämäilmoitus Lääketietokeskukseen (09) 6150 4941 tai sähkö[email protected].

Tilaan Pharmaca Fennica® 2009 -kirjan

Nimi

Ammatti

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Pharmaca Fennica2009


Aj a n s y ke

Töölön neurokirurgian leikka-us- ja anestesiaosastolla työsken-televä Eliisa Valovirta on valittu vuoden 2008 uusmaalaiseksi sai-raanhoitajaksi. Eliisalle on kertynyt kokemusta jo kahdeksan vuoden ajalta Töölöstä: vuosi vuodeosastol-la, viisi teholla ja nyt toista vuotta leikkurissa. Sairaanhoitajaksi val-

Eliisa Valovirta on vuoden uusmaalainen sairaanhoitajaEliisa Valovirta kukitettiin 15.12. Järvenpäässä, kun va-linta julkistettiin sairaanhoi-tajaliiton puurojuhlassa.

Meluherkkyys on yksilölli-nen ominaisuus, ja sillä on yhteys muun muassa kohonneeseen ve-renpaineeseen ja stressiin, osoit-taa työterveyshuollon erikoislää-käri Marja Heinonen-Guzejevin väitöstutkimus.

Heinonen-Guzejev selvitti suo-malaisen kaksosaineiston avulla, mihin somaattisiin ja psykologisiin ominaisuuksiin meluherkkyys liit-tyy, selittävätkö perintötekijät sen eroja, ja liittyykö meluherkkyys kuolleisuuteen erityisesti sydän- ja verisuonitautien osalta.

Tutkimukseen osallistuneista 38 prosenttia oli meluherkkiä, ja geneettiset erot selittivät 36 pro-senttia yksilöiden välisistä eroista meluherkkyydessä.

Meluherkkyydellä havaittiin yhteys muun muassa kohonnee-seen verenpaineeseen, uni- ja rau-hoittavien lääkkeiden sekä särky-lääkkeiden käyttöön, tupakointiin ja stressiin.

Meluherkkien naisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli ti-lastollisesti merkitsevästi suurempi kuin ei-meluherkkien naisten. Me-luherkkyyden ja elinaikaisen melu-altistuksen välinen yhteisvaikutus oli naisilla tilastollisesti merkitsevä sepelvaltimotautikuolleisuudessa. Miehillä vastaavaa ei todettu.

Yhtenäinen ohjeistus lasten lääketutkimuksiinAsiantuntijaryhmä on saanut valmiiksi yhtenäiset asiakirjamallit ja ohjeistukset käytettäväksi lapsille tarkoitettuja lääkkeitä koskevissa tutkimuksissa Suomessa. Työ tehtiin yliopistosairaaloiden lapsia hoitavien lääkäreiden yhteisen lastenlääkkeiden tutkimusverkoston FINPEDMEDin aloitteesta.

Euroopan Unionin jäsenvalti-oissa on vuodesta 2007 asti ollut voimassa asetus, jonka mukaan lapsille tarkoitetut lääkkeet on

tutkittava myös lapsilla, ja tämä merkitsee lastenlääketutkimusten lisääntymistä EU:n alueella.

Asiantuntijoiden laatima oh-jeisto sisältää sekä lapsia että hei-dän huoltajiaan koskevat asiakir-jamallit käytettäväksi kliinisissä lääketutkimuksissa. Malleissa on huomioitu tutkittavan lapsen ke-hitys- ja ymmärrystaso, huoltajien tiedonsaamisen tarve sekä tutkimus-ta säätelevien lakien vaatimukset.— Mallit on tarkoitettu kliinistä tutkimustyötä tekevien lääkärei-den ja tutkivan lääketeollisuuden käyttöön, ja ne tullaan julkaise-maan myös ruotsiksi ja englan-niksi, kertoo FINPEDMEDin toi-minnanjohtaja Pirkko Lepola.Kansainvälisten eettisten periaat-teiden ja Suomessa lääketieteellistä tutkimusta säätelevän lain mukaan sekä lapselle että hänen huoltajil-leen on annettava riittävästi tietoa tutkimuksesta siinä vaiheessa, kun lasta pyydetään siihen mu-

kaan. Tutkimukseen osallistumi-sen edellytyksenä on harkittuun ja ymmärrettyyn tietoon perus-tuva vapaaehtoinen suostumus. Alaikäisen osalta suostumuksen antaa huoltaja, mutta sen tulee perustua lapsen omaan oletettuun tahtoon ja myönteiseen mielipitee-seen. Viisitoista vuotta täyttänyt nuori voi erityistapauksissa antaa itsenäisen suostumuksen, mutta osallistumisesta on kuitenkin il-moitettava huoltajalle.

Luku- ja kirjoitustaitoisilta alle 15-vuotiailta lapsilta edellytetään huoltajan suostumuksen lisäksi omaa kirjallista suostumusta, mikäli lapsi on riittävän kypsä ymmärtämään asian.Ohjeisto ja lomakemallit ovat saatavilla muun muassa FINPED-MEDin internet-sivuilta www.fi n-pedmed.fi .

mistumisensa jälkeen Eliisa aloitti työskentelyn Töölön sairaalan neu-rokirurgian osastolla 6, josta siirtyi tehovalvontaosastolle. Neurokirur-gian klinikkaan hän osasi hakeutua äitinsä, perushoitaja Marja-Liisa Valovirran esimerkin mukaisesti. Paikka oli tullut tutuksi jo opiske-luaikojen keikkahommissa.

– Lähdin lukion jälkeen suo-raan sairaanhoitajakouluun, josta valmistuin jouluksi 2000. Suvussa-ni on paljon sairaanhoitajia, joten kai ammatinvalinta on sukurasite, Eliisa nauraa.

– Työ on tosi mielenkiintoista! Olen edelleenkin valmis ja halukas oppimaan uutta. Voisin harkita jat-ko-opiskelujakin.

Eliisa on toiminut neurokirurgi an klinikassa monessa eri työpisteessä, joista on karttunut vahva kliininen osaaminen neurokirurgisen poti-laan eri hoidon vaiheissa niin vuo-

deosastolla, tehovalvontaosastolla kuin leikkaussalissakin.

Vuoden uusmaalaisen sairaan-hoitajan valintaperusteissa tode-taan, että ”Eliisa on sairaanhoitajana luotettava, joustava ja vastuuntun-toinen. Hän hoitaa potilaita huo-lellisesti ja ottaa aktiivisesti selvää potilaiden hoitoon liittyvistä asi-oista. Hän on kantanut vastuuta myös osaston yleisistä asioista ja tuonut hyviä kehitysideoita osas-tolle. Eliisan aktiivisen työotteen ja hyväntuulisen persoonan ansi-osta hän on luonut työyhteisöön hyvää ilmapiiriä oikeudenmukai-suudellaan ja yhteistyöhengel-lään ja edistänyt toimeliaisuutta asioiden hoidossa.”

– Haluaisin painottaa kaikille, kuinka tärkeää työyhteisön hyvin-vointi on. Kiireenkin keskellä voi ol-la positiivinen. Se pitää yllä hyvää fi ilistä, Eliisa muistuttaa.

Työskenneltyään tehovalvon-taosastolla viisi vuotta Eliisa toivoi työnkiertoa neurokirurgian leikka-us- ja anestesiaosastolle lähinnä anestesiahoitajan tehtäviin. Työn-

kierto järjestyi, sillä klinikassa on tarkoitus tukea neurokirurgisen potilaan hoitoprosessin kokonai-suuden hallintaa.

– Kannustan kaikkia työnkier-toon! Se avartaa näkemyksiä ja ko-kemuksia.

Eliisan nykyinen tehtävä kä-sittää anestesiasairaanhoitotyön neurokirurgisella leikkaus- ja anes-tesiaosastolla sekä neuroradiolo-gisten tutkimusten ja toimenpitei-den yhteydessä.

Valintaperusteluissa todetaan edelleen, että ”Eliisa on esimerkilli-nen sairaanhoitaja. Hän omaa vah-van ammatti-identiteetin, on valmis kehittämään itseään ja ohjaamaan aloittelijoita ja opiskelijoita, pyrkii kehittämään osastoa ja perehtyy isoihin kokonaisuuksiin, mutta samalla suhtautuu jokaiseen po-tilaaseen yksilönä lämpimästi ja rohkaisevasti.”

– Vaikka aluksi olin hämilläni valinnasta, olen kuitenkin tyytyväi-nen. On hienoa saada arvostusta työlleen, iloitsee Eliisa. MK

Meluherkkyys rasittaa sydäntä


Teksti : Päivi Lehtinen, Meilahden kampuksen tiedottaja,

Helsingin yliopisto/viestintä

Ti e d e k u n n a n u u t i s i a

Raskauden loppuvaiheessa ja ensimmäisen puolen vuoden aika-na annettu probioottilisä ei anna lapselle kestävää suojaa allergiaa vastaan, mutta keisarileikkauksella syntyneet lapset hyötyvät probioot-tilisästä muita enemmän.

Näin osoittaa Hyksissä ja Hel-singin yliopistossa tehty tutkimus, johon osallistui yli 1 200 äitiä lap-sineen.

Tutkimukseen otettiin mukaan äitejä, joiden lapsilla oli lisääntynyt riski kehittää allerginen sairaus. Äidit käyttivät neljää maitohappobaktee-rikantaa sisältävää probioottiyhdis-telmää tai lumevalmistetta päivit-täin viimeisen raskauskuukauden ajan, ja samaa valmistetta annettiin vauvoille kuuden kuukauden ikään asti. Vauvoille annettiin lisäksi myös hiilihydraattiravintolisää.

Lasten ollessa kahden vuoden ikäisiä, probioottien allergiaa ehkäi-sevä vaikutus oli nähtävissä, mutta viiden vuoden iässä allergiset sai-raudet ja allerginen herkistymisen

FM Oskari Virtasen väitöstut-kimuksen tulokset viittaavat siihen, että ihmisen herpesvirus HHV-6 saattaa olla yhteydessä MS-taudin kehittymiseen.

HHV-6 esiintyy kahtena alatyyp-pinä, joista tyypin HHV-6B on todettu aiheuttavan vauvarokkoa. HHV-6A-alatyypin taas ei ole kiistattomasti osoitettu aiheuttavan mitään tautia. On kuitenkin pidetty mahdollisena, että sillä on yhteys joihinkin kes-kushermoston sairauksiin, kuten aivotulehdukseen ja MS-tautiin. Virtanen tutki HHV-6-proteiinien esiintymistä MS-tautia sairastanei-den potilaiden aivokudosnäytteistä ja vertasi tuloksia verrokkipotilai-den aivokudoslöydöksiin. Lisäksi Hyksin neurologian poliklinikalla kerättiin vuosina 2003–2004 see-rumi- ja selkäydinnestenäytteitä MS-tautia sairastavilta potilailta ja verrokeilta sekä 53 lapsipotilaalta, joilla epäiltiin aivotulehdusta.

HHV-6-vasta-aineita todettiin 70 prosentilla MS-potilaiden aivo-kudosnäytteistä, kun verrokeilla

Herpesviruksella yhteys MS-tautiin?luku oli 30 prosenttia. Seerumi-näytteissä ei HHV-6B-tyypin vasta-aineiden esiintymisessä ollut eroja eri ryhmien välillä; sen sijaan HHV-6A-tyypin vasta-aineita löytyi use-ammin ja suurempina pitoisuuksina MS-tautia sairastavien potilaiden seerumista kuin verrokeilla.

Aivo-selkäydinnesteestä löy-tyi HHV6-vasta-aineita kolmelta diagnosoidulta ja neljältä mah-dolliselta MS-potilaalta, kun taas verrokkiryhmässä keneltäkään ei löytynyt näitä vasta-aineita aivo-selkäydinnesteestä.

– Tulokset viittaavat siihen, että MS-potilailla saattaa olla aktiivinen tai krooninen HHV-6-infektio, joka vaikuttaa MS-taudin syntyy ja ke-hitykseen, Virtanen sanoo, mutta korostaa, että lisätutkimukset ovat vielä tarpeen.

– HHV-6 on kuitenkin syytä ot-taa huomioon laajemminkin, kun tutkitaan keskushermoston saira-uksia, joiden aiheuttajaa ei tunneta.Virtasen väitöskirja tarkastettiin 23.1.2009.

Dosentti Tarja Stenbergin koor-dinoima, vuonna 2005 käynnistynyt Sleep restriction -tutkimushanke on otettu mukaan äsken julkaistuun EU-tutkimusta esittelevään ”Research for Europe – A selection of EU suc-cess stories” -kirjaan. Kirjaan valittiin neljäkymmentä EU:n kuudennesta puiteohjelmasta rahoitettua hyvin edennyttä tutkimushanketta.

Sleep restriction -hankkeessa on tutkittu unen laatuun ja määrään vaikuttavia biologisia ja sosiologi-sia tekijöitä sekä selvitetty, millaisia terveydellisiä vaikutuksia unihäiri-öillä ja riittämättömällä nukkumi-sella voi olla. Helsingin yliopiston lisäksi hankkeessa on mukana neljä yliopistoa Englannista, Belgiasta, Saksasta ja Sveitsistä. EU rahoitti

Lääketieteellisessä tiedekun-nassa suoritettujen tohtorintutkin-tojen määrä on pitkän aikaa ollut vuosittain 90 –100. Viime vuonna määrässä tapahtui melkoinen loik-kaus ylöspäin, sillä tiedekunnassa suoritettiin viime vuoden aikana 126 tohtorin tutkintoa.

Lisäys tapahtui lähinnä fi loso-fi an tohtoreiden tutkinnoissa, kun taas lääketieteen ja hammaslää-ketieteen tohtoreiden tutkinto-jen määrä on pysynyt suunnilleen viime vuosien tasolla. Filosofi an

HLL Kim Lembergin farmakologian alan väitöskirja tarkastettiin lää-ketieteellisessä tiedekunnassa joulukuussa 2008. Vastaväittäjänä oli professori Mika Scheinin Turun yliopistosta (vas.) ja kustoksena toimi professori Esa Korpi.

Ennätysmäärä tohtoreitatohtoreita tiedekunnasta valmis-tui viime vuonna 46, lääketieteen tohtoreita 75 ja hammaslääketie-teen tohtoreita viisi.

Filosofi an tohtorin tutkinto-jen lisääntyminen lääketieteelli-sessä tiedekunnassa kertoo, että myös lääketieteellinen tutkimus on muuttunut yhä monitieteisem-mäksi. Viime vuonna tiedekunnassa väitteli muun muassa diplomi-in-sinööri, maa- ja metsätaloustie-teen maisteri sekä valtiotieteen maistereita.

Probioottilisä ei suojaa lapsia allergialtayhtä yleisiä sekä probioottia että lumevalmistetta saaneilla lapsilla. Keisarileikkauksella syntyneillä pro-bioottia saaneilla lapsilla kuitenkin todettiin viiden vuoden iässä vä-hemmän IgE-välitteistä allergista sairautta kuin lumevalmistetta saa-neilla. Eroavuutta saattaa selittää se, että keisarileikkauksella synty-neiden lasten suoliston normaaliin bakteerikantaan bifi dobakteerit ja laktobasillit ”kotiutuvat” myö-hemmin kuin alateitse syntynei-den lasten.

– On mahdollista, että voimak-kaampi, pidempi ja mahdollisesti vaihtelevilla bakteerikannoilla tehty lapsen immuunijärjestelmän ärsy-tys saisi aikaan paremman suoja-vaikutuksen, arvioi erikoislääkäri, LT Mikael Kuitunen Iho- ja allergi-asairaalasta.

Professori Erkki Savilahden johdolla tehty tutkimus on julkais-tu Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä.

Unitutkimuksesta EU:n menestystarinatänä vuonna päättyvää hanketta 4,4 miljoonalla eurolla.

Stenberg toteaa, että uni on hyvin kiinnostava tutkimuskohde sekä tutkijoille että suurelle ylei-sölle, koska aihe koskettaa jokais-ta. Univaje on yleinen ongelma, ja sillä on merkittäviä yhteiskunnal-lisia vaikutuksia.

Monitieteisessä Sleep restric-tion -hankkeessa koottiin yhteen eri puolilla Eurooppaa meneillään olevaa unitutkimusta ja saatiin kokonaiskuva eurooppalaisten nukkumiseen ja lepoon liittyvistä ongelmista.

– Kokonaiskuvan hahmotta-minen auttaa etsimään ratkaisuja, Stenberg sanoo.

Kuva

: Wilm

a H

ursk

aine

n

12

Kaksivaiheinen kirurginen hoito isoine leik-kauksineen soveltuu nuorehkolle tai keski-ikäiselle kasvohermohalvauspotilaalle.

Teksti : Irma Heiskanen-Haarala | Kuvat: Timo Löfgren

Leikkaus palauttaa hymyn

12

Ar t i k ke l i t

HUSARI 1/helmikuu 2009

helmikuu 2009/1 HUSARI 13

Kasvohermopotilaiden hoidossa plastiikkakirurgit tekevät tiivistä yhteistyötä korvaklinikan ja neurokirurgian kanssa.

Kasvojen ilmeillä on val-tava sosiaalinen merki-tys, ja varsinkin nuorelle

naiselle kasvohermohalvaus on kova kolaus itsetunnolle. Kasvohermohalvaus haittaa syömistä ja puhumista, ja sil-mä ärtyy herkästi, kun alaluo-mi löystyy.

Kasvohermohalvausleikka-uksia on tehty jo vuosikymme-niä. Koska kirurginen hoito on haastavaa ja vuosien varrella tarvitaan useita eri tyyppisiä leikkauksia, lieviä kasvoher-mo-oireita hoidetaan nykyisin botuliini-injektioilla, lamaamal-la terveen, yliaktiivisen puolen kasvolihaksia.

Lievät kasvohermohalvauk-set eivät ole harvinaisia, ja 90 prosenttia niistä paranee omia aikojaan. Näiden Bellin paree-siksi luokiteltavien halvausten arvellaan johtuvan infektiosta, mutta varmuutta aiheuttajas-ta ei ole.

Jos neurokirurgisessa leik-kauksessa on tullut kasvoher-mohalvaus, odotetaan ensin, parantaako luonto sen. Aina ei tiedetä, mikä on hermon toipu-miskyky. Tuoretta vammaa tai jo neurokirurgisessa leikkauk-sessa ilmenevää hermovauriota voidaan yrittää korjata saman tien ompelemalla.

Neurokirurgian kehitys vähentää halvauksia– Pääosa Töölön sairaalan plas-tiikkakirurgiassa hoidettavista kasvohermohalvauksista on

tullut kuulohermokasvaimen leikkauksen, aivoleikkauksen, sylkirauhasleikkauksen tai vam-man jälkeen. Koska neuroki-rurgia on kehittynyt, näemme entistä vähemmän leikkauksen jälkeisiä kasvohermohalvauksia. Tyypillisimmin kasvohermo-halvaus tulee hyvänlaatuisen kuulohermokasvaimen vuoksi; kasvohermo on vaurioitunut jo kasvaimen takia tai sitten leik-kauksessa, kertoo plastiikkaki-rurgi Sinikka Suominen. Hän tekee valtaosan kasvohermo-halvauksen korjausleikkauksis-ta Suomessa ja kertoi aiheesta Lääkäripäivillä otsikolla Hymyä veitsen avulla.

Alun perin hymy-leikkausta kehitti Hyksissä jo edesmennyt Börje Sundell, sitten Sirpa Asko-Seljavaara, joka opet-ti leikkaustekniikkaa Sinikka Suomiselle. Viime toukokuussa kasvohermohalvauksen leikka-ushoidosta väitteli Töölön sai-raalassa työskentelevä plastiik-kakirurgi Tuija Ylä-Kotola. Hän päätteli väitöskirjassaan, että tulevaisuudessa kasvuteki-jähoidot saattavat parantaa her-mo- ja lihassiirteen toimintaa.

Suomessa tehdään vuosittain 10–12 isoa, kaksivaiheista kas-vohermoleikkaushoitoa, jossa ensin tunneloidaan hermosiir-re kasvojen terveeltä puolelta halvaantuneeseen poskeen ja puolen vuoden päästä hermoon yhdistetään lihassiirre muual-ta kehosta.

– Lopulta terve kasvohermo käskyttää myös lihassiirrettä ja hymy syntyy luonnollisen im-pulssin mukaan oikeaan aikaan, Suominen kuvaa.

Leikkauksella ei koskaan saa-da aivan luonnollista, kolmi-ulotteista hymyä, ja iän myötä kudosten veltostuessa leikkaus-tulos voi heikentyä.

Jokaiselle potilaalle yksilöllinen ratkaisuYlä-Kotolan väitöstutkimuksessa 60 prosentilla hermotetun lihas-siirteen saaneista potilaista siir-


Luontaisterapeutti An-neli Rusaselle teh-tiin viisi vuotta sitten kasvohermoleikkaus. Silloin hän oli juu-ri jäänyt eläkkeelle opettajan työstään. Kasvohermohalvaus oli haitannut elämää 30 vuotta.

– Olin vuonna 1972 laskettelemassa Luos-tolla ja kaaduin. Kor-va alkoi tikittää enkä pysynyt pystyssä.

Muutama vuosi myöhemmin Rusa-selle tuli tunne, että silmä jäätyy pakkasella. Seuraavaksi hän huo-masi, että f-kirjaimen lausuminen oli vaikeaa. Kasvojen toinen puoli roikkui, ilmeet olivat vinot ja silmä kuivui.

Rusanen asui Espoossa, sitten Ruotsissa ja välillä Saksassakin, missä hän opiskeli luontaislääketiedettä. Eri puolilla tehtiin erilaisia tutkimuksia. Lopulta löytyi verisuonikasvain hemangiooma, jota ei voitu poistaa. Silmätippojen ansiosta elämänlaatu hiukan parani.

Jo 50-vuotiaana Rusasella oli mahdollisuus pääs-tä kasvohermoleikkaukseen, mutta hän halusi ensin nähdä siitä videon. Hän perui leikkauksen, kun selvi-si, miten isosta operaatiosta on kyse.

Ennen eläkkeelle jääntiään Rusanen meni vielä työ-paikkalääkärille, ja käynnin jälkeen tuli kutsu Töölöön. Nyt syntyi luottamus hoitavaan lääkäriin, ja kaksivai-heinen leikkaushoito toteutettiin.

– Olen erittäin tyytyväinen leikkaukseen. Se kannatti, vaikka leikkauskokemukset olivat rankat. Leikkausar-pi jouduttiin avaamaan kaksi kertaa. Oli kuin jyrä olisi ajanut ylitseni. Toipuminen vei 2–3 kuukautta.

– Kasvot ovat nyt esteettisesti paremmat ja puhu-misessa kasvohalvaus ei kuulu. Silmään en ole saanut kunnon apua, vaikka sitä on korjattu erilaisilla kulta-painoilla. Ilman painoa luomi ei mene kiinni.

Nykyisin Anneli Rusanen asuu Lappeenrannassa ja käy joka toinen viikko töissä Helsingissä antamassa hypnoosi- ja luontaisterapiaa.

– Sairaus on muuttanut kokonaan elämäni. Jos en olisi käynyt läpi tätä, ei minulla olisi ollut aikaa ja kiin-nostusta uuteen ammattiin.

Täytän seuraavaksi 66, ja elämänintoa on vaikka toisille jakaa.

Leikkaus korjasi kasvojen tasapainoa

Anneli Rusasen elämänlaatu parani kasvohermoleikkauk-sen ansiosta.

Sinikka Suominen erikoistui plastiikkakirurgiksi, koska tällä alalla lääkäri oppii pitkälle kehitellyt leikkausmenetelmät ja saa mahdollisuuden käyttää omaa luovuuttaan.

re toimi hyvin ja 78 prosenttia potilaista koki elämänlaatunsa parantuneen. Potilailla, joilla li-hassiirteen toiminta ajan myö-tä heikkeni, magneettikuvaus osoitti lihassiirteen selvästi ku-tistuneen. Koepaloista selvisi, että lihassiirteen säikeet ja her-mosiirteen toimivien hermojen määrä vähenivät vuosien mit-taan merkittävästi niilläkin, joilla lihassiirre toimi hyvin.

– Isoon kasvohermoleikkauk-seen tuleva tyypillinen potilas on nuorehko tai keski-ikäinen aikuinen. Hermon toipuminen on parempaa nuoremmalla. Monisairaille vanhuksille teh-dään mekaanisia ripustuksia, esimerkiksi omilla lihaskal-vosiirteillä kiristetään poskea, Suominen kertoo.

Synnynnäiset kasvohermo-halvaukset ovat hyvin harvinai-sia, ja ne pyritään leikkaamaan kouluiässä.

Sinikka Suominen oli 1999–2000 vuoden opettelemassa suusyövän korjausleikkauksia ja hymy-leikkauksia Taiwanis-sa Taipeissa.

– Kasvohermoleikkauksessa jokaiselle potilaalle tulee erilai-nen ratkaisu. Ihmisen anatomia on yksilöllinen, ja jokaisella on kehossaan erilaisia varaosia. Luonnollisessa hymyssä toista-kymmentä lihasta tekee työtä. Haaste on, millä saataisiin lii-kettä moneen suuntaan yhtä aikaa, alaleuka vetämään alas ja poski ylös.

Jos kasvohermoleikkauksessa käytetään paikallisia lihassiir-teitä, joudutaan uhraamaan purentalihasta. Jos käytetään etäsiirrettä reidestä, ensimmäi-sessä leikkauksessa otetaan vain hermosiirre terveestä poskes-ta. Tämä on 3 – 4 tuntia kestä-vä keskisuuri leikkaus, ja siitä toipuu parissa viikossa. Toisen vaiheen leikkaus kestää ko-ko päivän, 6 – 8 tuntia. Siinä on mukana 2 – 3 plastiikkaki-rurgia ja toipumiseen menee kuukausi. Tulos näkyy vasta puolen vuoden päästä toisesta leikkauksesta. ■


Aj a n ko ht a i s t a h e n k i l ö s t ö h a l l i n n o s s a

Henkilöstösuunnittelu on osa sairaanhoitopiirin vuo-tuista toiminnan suun-

nittelua ja budjetointia. Hen-kilöstösuunnittelun ydin on pitkällä aikavälillä tarvittavassa osaamisessa, henkilöstömääräs-sä ja rakenteessa. Hyvin tehty henkilöstösuunnitelma on esi-miehen työkalu.

HUS:n 22 sairaalassa eri puo-lilla Uuttamaata työskentelee noin 21 000 ammattilaista, jotka hoitavat vuosittain noin puolta miljoonaa potilasta. Työtehtävien kirjo on laaja ja erilaisia tehtä-vänimikkeitä on käytössä noin 350. Kelpoisuusehdoista, yli-opistoyhteistyöstä ja toimialasta johtuen henkilöstön koulutus-taso on korkea ja henkilökun-nan mahdollisuudet kehittyä ja kouluttautua ovat hyvät. Kun-tayhtymässä tehty tutkimustyö on maailmanlaajuisesti arvos-tettua. Toimintaympäristössä ja hoitomenetelmissä tapahtu-vat muutokset ja teknologian nopea kehitys vaativat henki-löstöltä vankkaa osaamista ja kykyä omaksua uusia toimin-tatapoja.

Joistakin työvoimakapeikoista ja lyhytaikaisten sijaisten rekry-tointiongelmista huolimatta HUS on edelleen haluttu työnantaja, joka myös kouluttaa lukuisia terveydenhuollon ammattilaisia opiskelijoista ja harjoittelijoista erikoistuviin lääkäreihin. Hen-kilöstökustannukset muodosta-vat kuntayhtymän toimintaku-luista 65 prosenttia.

HUS on haluttu työnantajaVuoden 2009 henkilöstösuun-

nitelma koostuu pääasiassa toi-minnallisten muutosten aiheut-tamista vakanssimuutoksista ja jo olemassa olevien tehtävien vakinaistamisesta. Olemassa ole-vista tukipalveluista ja Tieto- ja lääkintätekniikan keskuksesta muodostettiin 1.1.2009 kolme uutta koko HUS-kuntayhtymän kattavaa liikelaitosta. HUS-Tie-totekniikan, HUS-Lääkintätek-niikan ja HUS-Servis- liikelai-toksiin siirtyi vuoden vaihteessa 1 136 henkilöä.

Palveluksessamme on 20 956 henkilöä, joista vakinaisia 80 prosenttia.Vakinaisen henki-löstön prosentuaalinen lähtö-vaihtuvuus on jo useamman vuoden pysytellyt HUS:ssa noin 6 prosentin tasossa. Vanhuus-eläkkeelle eläke-ennusteen pe-rusteella vuonna 2009 jää 395 henkilöä. Keskimääräinen eläk-keelle jäämisikä kohoaa HUS:ssa vuosi vuodelta. Vuodelle 2009 arvioitu keskimääräinen henki-löstömäärä on 20 866 henkilöä, johon sisältyy myös erityisval-tionosuudella palkattava hen-kilöstö (noin 200). Pitkän aika-välin henkilöstösuunnitelmissa arvioidaan HUS:n palvelukses-sa vuonna 2010 olevan 21 099 henkilöä ja vuonna 2015 yh-teensä 20 747 henkilöä. Henki-lötyövuosia arvioidaan vuonna 2009 tehtäväksi 16 574. ■

Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet

HUS yhteensä 20 866 16 574

Hoitohenkilökunta 11 739 9 136

Lääkärit 2 628 2 140

Muu henkilökunta 5 580 4 635

Erityistyöntekijät 919 663

Henkilöstömäärä 2009 talousarviossa

Alle 18-vuotiaat 5

18 – 25-vuotiaat 1 163

26 – 30-vuotiaat 2 243

31 – 35-vuotiaat 2 673

36 – 40-vuotiaat 2 678

41 – 45-vuotiaat 2 820

46 – 50-vuotiaat 3 043

51 – 55-vuotiaat 2 933

56 – 60-vuotiaat 2 415

61 – 65-vuotiaat 957

YLI 65-vuotiaat 42

Henkilöstö ikäryhmittäin

Palveluksessaoloaika HUS:ssa

alle 1 vuosi 3 014

1– 5 vuotta 4 525

5 – 10 vuotta 4 657

yli 10 vuotta 8 776


Kaikkien uusien liikelai-tosten toimitusjohtajat lupaavat yhdessä hen-

kilökuntansa kanssa hoitaa omat vastuunsa siten, että sairaanhoitopiirin perusteh-tävää eli sairaanhoitotyö-tä tekevät olisivat vapaita keskittymään täysillä omiin tehtäviinsä.

Liikelaitoksia on HUS:ssa nyt yhteensä yhdeksän. Ra-violi, Huslab ja HUS-Rönt-gen ovat toimineet jo yli viisi vuotta. HUS-Logistiik-ka, HUS-Apteekki ja HUS-Desiko aloittavat nyt toisen toimintavuotensa.

Miksi liikelaitos?Liikelaitos voi toimia samal-la tavalla kuin yritys, mutta silti se säilyy kiinteänä osana kuntayhtymää. Liikelaitok-sella on oma tuloslaskelma, tase ja johtokunta. Omis-ta asioistaan liikelaitoksen johdolla on päätöksenteko-valta, mutta samalla myös vastuu.

Servisläisten mottona on hoi-taa omia tehtäviään niin, että se vapauttaa asiakkaan eli muut huslaiset keskittymään omiin perustehtäviinsä.

Servisläiset ovat tätä kirjoit-taessa jo hyvässä työvauhdis-sa. Strategia ja liiketoiminta-suunnitelma ovat jo valmiina ja niiden toteutusvaihe alkaa täydellä teholla. Johtoryh-mätyöskentely käynnistyy ja delegointipäätökset on teh-ty. Parhaillaan viimeistellään palvelukuvauksia palvelujen tilaajien kanssa läpikäytäviksi samalla kun muitakin tulos-kortin tavoitteita toteutetaan jo täyttä vauhtia.

Ei valmiita vastauksiaSuunnitelmat alkavat nyt to-teutua pala palalta. Leena Ko-ponen kertoo, että liikelaitosta luotaessa on ollut monia tiuk-koja paikkoja, kun kenelläkään ei ole ollut valmista tietoa eikä vastauksiakaan avoinna ollei-siin suunnitelmiin.

– Valmistelutyössä on ollut paljon innostunutta porukkaa mukana, mutta epäileviäkin ääniä on kuulunut. Niitäkin on tarvittu haastamaan ja kyseen-alaistamaan tehtyjä ratkaisuja. Myös korjaavia liikkeitä on tar-vittaessa osattava tehdä ja niitä olemme myös tehneet.

Palvelujen uudelleenjärjes-telyistä aiheutuneet muutokset

Lisää tukipalveluja liikelaitoksiksi

Tukipalveluiden järjestäytyminen liikelaitoksiksi jatkuu ja kolme uutta liikelaitosta aloitti vuoden vaihteessa. HUS-Tietotekniikassa, HUS-Lääkintätekniikassa ja HUS-Servisissä ollaan jo täydessä työvauhdissa. Lisäksi omana tulosalueenaan osana konsernihallintoa aloitti HUS-Tilakeskus.

koskettavat eri tavalla ihmisiä HUS:n eri puolilla. Joillakin muuttui tiimi tai esimies, joil-lakin koko työpaikka muutti kaupungista toiseen. Joillekin muutos tapahtui pelkästään paperilla ja työkaverit ja ym-päristö pysyivät entisinä.

Puolet servisläisistä, yli 400 työntekijää, työskentelee asia-kirjapalveluissa, jota vetää Leif Holmlund. Tähän ryhmään kuuluvat mm. potilasarkiston ja hallintoasiakirjojen parissa työskentelevät. Suurin työnte-kijäryhmä ovat tekstinkäsitteli-jät, joiden työn organisointiin digisanelun tulo on tuomassa muutoksia.

– Kun digisaneluun jollakin aikavälillä siirrytään, tekstin-käsittelytyö ei ole enää riippu-vainen paikasta, kun nauhojen kuljettelusta voidaan luopua. Kaikkien ei tarvitse olla enää samassa paikassa eikä edes sairaalan seinien sisällä. Myös työvoiman kapasiteetti saadaan digin myötä paremmin hyödyn-

nettyä ja kohdennettua tarjou-tuvaan työhön.

– Varsinainen työ, dokumen-toitava teksti ei kuitenkaan mi-hinkään katoa, vaikka sitä liiku-tetaan digitaalisessa muodossa. HUS:ssa kehitetään myös pu-heentunnistukseen perustuvaa dokumentointia. On tärkeää, että asiantuntijoiden osaamista ja työaikaa käytetään järkevästi, siksi kaikkien osaajien ei ole eri-koissairaanhoidossa mielekästä tehdä kaikkia tehtäviä.

Asiointipalveluita johtaa Ja-ri Räty. Hänen alaisuudessaan on 175 työntekijää, joita ovat mm. aula- ja puhelinpalvelui-den parissa työskentelevät hen-kilöt, samoin kuin lähetit ja po-tilaskuljetuksesta huolehtivat. Heistä suurin osa jää entisiin työpisteisiin. Asiointipalvelut ovat HUS-konsernin käynti-kortti, näissä kohtaamisissa au-tetaan potilasta, perheenjäseniä ja muita henkilöitä asioimaan sairaalassa, jolloin muodostuu korvaamattoman tärkeä ensi-vaikutelma koko laajasta orga-nisaatiostamme.

Henkilöstöpalveluita johtaa Juhani McBreen. Henkilöstön siirtyminen liikelaitoksen hen-kilöstöpalvelujen palvelukseen on ollut vaikeampi määrittää. Muutos on vaikeinta siellä, missä aikaisempi toimintamalli palvelussuhdeasioiden hoidos-sa on ollut hajautettu.

– Yksi sihteeri on hoitanut monenlaisia tehtäviä ja siksi jakoa Servisiin siirtyvien, hen-kilöstöasioihin keskittyvien ja tulosalueille, muihin sihtee-ritehtäviin jäävien välille oli vaikeampi tehdä. Joillain sai-raanhoitoalueilla toimenku-vat olivat ehkä ennestään pi-demmälle keskitettyjä saman henkilön hoitaessa esimerkiksi

Leena Koposen vetämään HUS-Servis -liikelaitokseen on kes-kitetty koko HUS:n asiakirja-, asiointi-, henkilöstö- ja talouspal-velut. Liikelaitokseen palveluk-seen siirtyi vuoden vaihteessa yhteensä 850 henkilöä eri puolilta HUS:ia.

Leena Koponen on Servisin toimitusjohtaja.

Te

ks

t:

Jo

ha

nn

a N

iku

ne

n |

Ku

va

t:

Mik

ko

Hin

kk

an

en

, T

imo

Lö

fgr

en

, J

ar

mo

Nu

mm

en

pä

ä

palveluksessanne!


Pertti Mäkelä on päässyt tätä kirjoitettaessa muutaman vii-kon mittaisen työrupeaman-sa aikana hyvään työvauhtiin vaikka liikelaitostamisesta ja organisaatiomuutoksesta johtu-via tehtäväkuvien ja toiminta-mallien muutoksia ei ole vielä kaikilta osin saatu käytäntöön. Johtokuntakin nimetään vasta maaliskuun tienoilla. Jo viime vuoden puolella valmistunut tietohallinnon strategiaan pe-rustuva liikelaitossuunnitelma on se lähtökohta, jota aletaan nyt toteuttaa.

Liikelaitokseen runkona on jo aiemmin omana tulosaluee-naan pääkaupunkiseudun alu-eella toiminut tietotekniikan tulosalue. Näille työntekijöille liikelaitosmalliin siirtyminen ei juuri tuonut muutoksia työhön, mutta muiden alueiden tieto-

henkilöstöasioita. Työnjaon sel-kiyttäminen tapahtuu kuluvan vuoden aikana yhteistyössä Ser-visin asiakkaiden kanssa.

Muutamien työntekijöiden kohdalla siirtymisen mahdol-lisuutta mietitään vielä tämän vuoden aikana, mutta pääosin Servisiin siirtyjät ovat jo orga-nisoituneet. Monen kohdalla käytännön muutos ei ole ollut iso. Ihmiset, jotka ovat hoita-neet tehtäviä ennenkin, hoita-vat niitä edelleen samoissa työ-pisteissä. Muutoksia on tehty hyvässä hengessä.

– Vaatiihan se kaikilta hus-laisilta tsemppihenkeä, kun totutut toimintamallit mene-vät uusiksi, Leena Koponen ymmärtää.

Talouspalvelujen 120 hen-gen ammattilaisia vetää Ritva Mastosalo. Talouspalveluihin kuuluu koko HUS:n osto- ja myyntireskontra sekä kirjanpi-topalvelut ja potilaskassat. Po-tilaskassoja lukuun ottamatta talouspalvelut tehdään nyt kes-kitetysti Helsingistä käsin.

He, ja palkka- ja koulutus-palvelutehtävissä olevat, sa-moin kuin liikelaitoksen joh-to, työskentelee pian Pasilassa, jossa HUS:lla on jo ennenkin ollut talouspuolen ihmisiä töis-sä. Nyt pasilalaisten huslaisten määrä nousee noin sataanvii-teenkymmeneen.

Talouspalveluiden ihmisis-tä muutaman kymmenen työ-pöytä siirtyi uuteen paikkaan. Joillekin muutos merkitsi jopa kaupungin vaihtoa.

– Onhan se iso muutos elä-mässä, jos pienen kaupungin lyhyestä työmatkasta joutuu luopumaan ja koko elämän logistiikka on mietittävä uu-delleen. Me pääkaupunkiseu-tulaiset olemme jo vanhastaan tottuneet pitkiin työmatka-ai-koihin. Kaikkien huslaisten osaamista kuitenkin tarvitaan, vaikka toimintoja nyt keski-tettiinkin.

– Kokonaisuudessaan siir-tymiset liikelaitokseen sujuivat oikein hyvin, hyvässä yhteis-ymmärryksessä.

Plussan käyttötuki Servisiin Servis tarjoaa myös uuden henkilöstöjärjestelmä Plussan käyttötuen.

– Plussan tarkoitus on hel-pottaa hallintotyötä kun satojen tuhansien lippujen ja lappujen lähettelystä siirrytään sähköiseen asiointiin. Uusi toimintamalli sisältää kuitenkin lukuisia yk-sityiskohtia, joiden hiomisessa on syytä huolella kuunnella eri toimijoiden, henkilöstön, esi-miesten ja myös servisläisten tukipalveluja tuottavien, näke-myksiä ja huolenaiheita.

Servis tarjoaa Plussan käyt-töön apua, joka ei rajoitu pel-kän ohjelman käyttöön, vaan myös sisältöneuvontaa on tarjol-la. Helpdeskin puheluihin vas-taavista monet jo ovat ja heistä edelleen koulutetaan henkilös-töasioiden ammattilaisia.

– Yhdenkään esimiehen ei siis aikanaan tapahtuvan Plus-saan siirtymisen takia tarvitse opetella entistä enempää esi-merkiksi työsopimusasioita kun tähänkään asti on tarvinnut. Apua näihin kysymyksiin on

kyllä saatavissa, lupaa Leena Koponen.

Parhaillaan tehdään ratkai-suja Plussan käyttöönottosuun-nitelman tarkennuksista.

– Servisin tehtävä on tukea HUS:n henkilöstöä ja esimiehiä tämän tärkeän muutoksen lä-piviemisessä, muistuttaa Leena Koponen. Käyttöönotto vaatii kaikilta osapuolilta ponnisteluja ja kärsivällisyyttä. Onnistumme kun tahdomme ja teemme ai-dosti yhteistyötä.

sai uuden toimitusjohtajan

HUS-Tietotekniikka jatkaa noin 150 henki-lön voimin konsernin tietohallintostrategian toteuttamista nyt lii-kelaitoksena ja uuden toimitusjohtajan vetä-mänä. – Päälinjaukset on teh-ty, ja nyt ryhdytään niitä toteuttamaan, toimitusjohtaja Pertti Mäkelä sanoo.

tekniikkaväelle muutokset ovat isompia. Ennen sairaanhoitoalu-eiden johdon alaisuudessa työs-kennelleet ovat saaneet uuden, oman alan esimiehen.

– Tästä on saattanut aiheutua huolta ja pelkoakin, kun esimies on nyt Helsingissä. Sairaanhoito-alueet puolestaan ehkä kokevat menettävänsä itsenäisyyttään. Hinnoittelusta on tarkoitus kui-tenkin tehdä niin läpinäkyvää, että liikelaitoksen hyödyt ovat pian näkyvissä, Pertti Mäkelä vakuuttaa.

– Nyt kehitetään tilaaja-tuot-tajamallin mukaisesti palvelui-den tuotteistusta ja hinnoittelua sekä asiakkaiden että meidän omankin kustannustietoisuu-temme lisäämiseksi. Liikelaitok-

– Liikelaitoksen hyödyt näky-vät pian, Pertti Mäkelä lupaa.

Jenni Kääriäinen ja Miika Nevalainen kuten muukin aula-palveluhenkilökunta saivat uudet virkapuvut syksyllä.


sen on myös ansaittava oman toimintansa pyörittämiseen tarvittavat rahat.

Huomio asiakkaaseenLyhyellä aikavälillä asiakkaille eli meille muille huslaisille tie-totekniikan käyttäjille ei ehkä näy juuri muutoksia eikä pidä-kään näkyä.

– Me liikelaitoksen väki kiin-nitämme entistä enemmän huo-miota asiakaslähtöisyyteen. Lii-kelaitos tuo asiakaspalveluun mukanaan myös yritysmaail-masta tuttua vastuuhenkilö-ajattelua.

Jatkossa Pertti Mäkelä halu-aisi suunnata enemmän omi-en työntekijöidensä resursseja asiantuntija- ja kehittämistyö-hön olemassa olevien ylläpito-tehtävien sijasta.

– Nyt innovointiin ja kehi-tystyöhön tarvitaan enemmän resursseja kuin rutiinitöihin. Monilla liikelaitoksen työn-tekijöillä on pitkä ura HUS:n tietotekniikassa pohjanaan ja sitä kautta myös tietoa ja tai-toa kehitystyöhön. Olen ollut hieman yllättynyt siitä, kuinka paljon täällä ostetaan asian-tuntijapalveluja ulkopuolelta, Pertti Mäkelä miettii samalla kun kertoo vihaavansa tietotek-niikkatoimittajien rakentamia maksuautomaatteja.

– Sellaisia ovat esimerkiksi jotkin huoltosopimukset, joilla varaudutaan vaikkapa jonkin laitteen rikkoutumiseen. Välil-lä voisi ehkä tulla halvemmak-si hankkia kyseisten laitteiden varakappaleet itselle.

Sisäiset palvelutasosopimuk-set on tehtävä kaikkien tulos-yksiköiden kanssa. Sopimuksis-sa huomioidaan järjestelmien kriittisyys toiminnalle, minkä perusteella määritellään käy-tettävyystavoitteet, varajärjes-telmät sekä huolto- ja ylläpito-sopimukset.

– Entisten kokemusteni myö-tä tiedän, että sopimukset pi-tää tehdä selkeiksi ja niissä on määriteltävä tarkasti vastuut ja velvollisuudet, kertoo Pertti Mäkelä, joka tulee HUS-kon-serniin Helsingin Energian ICT-palveluyksikön päällikön paikalta.

Isoja odotuksia

HUS-Tietotekniikalla on myös tärkeä rooli hankkeiden määrit-telyssä. Tietotekniikkaa kohtaan kohdistuu suuria odotuksia ja hankesalkku on iso.

– Tarvitaan selkeä päätöksen-tekoprosessi siitä, miten han-kesalkkua hoidetaan. Meidän pitää voida keskittyä aina vain muutamaan hankkeeseen ker-rallaan ja panostaa niihin riittä-västi resursseja. Jos kaikki tulos-yksiköiden ideoimat hankkeet käynnistettäisiin kerralla, ne eivät ikinä valmistuisi. Uranus-potilastietojärjestelmän kehittä-minen ja käyttöönotto on ollut mammuttihanke, joka on sitonut enimmillään samanaikaisesti yli 50 tietotekniikan osaajaa.

Pertti Mäkelän mukaan on pa-rempi pilkkoa suuritöinen hanke useampaan osaprojektiin.

– Jos hankkeen kokonaiskes-toksi arvioidaan neljä vuotta, on se parempi pilkkoa vaikka kahdeksaan osaan, jotta hanke saadaan osakokonaisuus kerral-laan valmiiksi. Projektihallin-ta ja -osaaminen ovat tärkeitä kustannushallinnan ja aikatau-lussa pysymisen kannalta. Eräs tämän hetken ajankohtaisista hankkeista on leikkaussalien Opera-hanke, jossa tarvitaan juuri projektiosaamista.

Myönteisesti Pertti Mäkelä kertoo yllättyneensä siitä, kuinka monella huslaisella tietoteknii-kan ammattilaisella on pohjalla hoitoalan koulutus.

– Se on ehdoton vahvuus tääl-lä, jossa järjestelmän lisäksi pitää tuntea asiakkaan tarpeet ja toi-minta. Se helpottaa keskustelua hyvin paljon. Myös lääkäreissä on paljon tietotekniikan osaa-ja, ja he puolestaan toimivat monissa kehittämisprojekteissa mukana, kuten nyt esimerkiksi Opera-hankkeessa.

– Henkilökunnan osaaminen, sitoutuminen, pitkät työsuhteet ja halu oppia uutta ovat yllät-täneet minut positiivisesti. Jo-kaisen ammattitaidolle riittää haasteita myös tulevina aikoi-na, olemmehan alan veturi ja iso alan toimija myös valtakun-nan tasolla.

Lääkintätekniikka vastaa lääkin-tälaitteiden toimintavarmuudes-ta, turvallisuudesta ja laiteteknii-kan korkeasta tasosta HUS:ssa. Nyt Lääkintätekniikan toiminta on organisoitunut liikelaitokseksi.

Lääkintätekniikka toimii lähellä potilasta

– Meillä on hyvä porukka työssä, mikäs tällaista poruk-kaa on vetäessä, Pertti Häk-kinen antaa tunnustusta lää-kintätekniikan väelle.

Suunnitelmia Lääkintätekniikan liikelaitostumiselle on tehty jo aiemminkin, vuonna 2007. Vii-me vuoden kuluessa ne päivi-tettiin ja viimeisteltiin normaa-litoiminnan ohessa, mikä oli iso haaste. Valmius liikelaitokseen siirtymisestä oli kuitenkin jo valmiiksi olemassa.

– Koko henkilökunta ja lää-kintätekniikan johtoryhmä on ollut täysillä valmistelutyössä mukana, josta henkilökunnalle iso kiitos, liikelaitoksen toimi-tusjohtaja Pertti Häkkinen painottaa. – Henkilöstöllä on ollut hyvä tahto ja fi ilis tehdä asioita yhdessä. Tästä tulee hy-vä juttu, hän jatkaa.

Uudelle liikelaitokselle on hyvä pohja olemassa muuten-kin. Lääkintätekniikkaa on ke-hitetty pitkäjänteisesti HUS:ssa. Käy tössä on mm. ISO 9001 -laatujärjestelmä. Säännöllinen benchmarkkaus muiden Poh-joismaisten yliopistosairaaloiden kanssa kuuluu arkeen. Talou-den seuranta ja avoin web-in-formaatio asiakkaille tehdyistä palveluista on käytössä. Perus-elementit liikelaitoksen synnylle ovat siis olleet kunnossa.

Lääkintätekniikka-liikelaitok-sessa työskentelee 85 ammatti-laista eli kaikki, jotka aiemminkin työskentelivät lääkintälaitteiden parissa. Heillä on vastuu koko HUS:n lääkintäteknisten laittei-den hankinnasta, korjauksesta ja huollosta, toiminnasta ja tur-vallisuudesta. HUS:ssa on noin 46 000 erilaista lääkintälaitetta, joita huolletaan 73 000 kertaa vuodessa.

Monet lääkintälaitteet ovat elämää ylläpitäviä ja niiden on toimittava aina, pienikin toi-mintahäiriö saattaa olla poti-

laalle kohtalokas. Koko henki-lökunta on erikoiskoulutettua ja koulun penkiltä hankitun osaamisen lisäksi täällä tarvitaan runsaasti kokemusta. Perehty-miseen menee noin pari vuot-ta. Erikoistuminen vaativimpiin laitteisiin edellyttää kurssitusta laitteiden valmistajien luona, usein ulkomailla aina Yhdys-valloissa saakka.

– Lääkintätekniikan kanssa työskentelevillä pitää olla hyvä alan tekniikan ja siihen liitty-vien kliinisten asioiden tunte-mus. Olemme vastuussa po-tilaiden ja henkilökunnankin turvallisuudesta.

Pertti Häkkinen kehuu hen-kilökuntaansa, joka mieltää työnsä hyvin tärkeäksi.

– Toimimme hyvin lähel-lä potilastyötä ja osana tiime-jä. Monilla klinikoilla meidän henkilökuntaamme pitää olla koko ajan paikalla. Esimerkiksi Syöpäklinikan lineaarikiihdyt-timen ajat ovat tarkkaan aika-taulutettuja, eikä aikataulussa ole varaa katkoksille.

Kun HUS:in hankitaan uu-sia laitteita, ei niiden käyttöön useinkaan ole mahdollista kou-luttautua Suomessa. Oppia läh-detään hakemaan ulkomailta jo siinä vaiheessa, kun uutta järjestelmää ollaan ottamassa käyttöön. Nyt tärkeänä haastee-na on ollut Meilahden uuden


Nyt tilakeskuksen hallintaan siirtyy koko sairaanhoitopii-rin kiinteistöomaisuus, joka on arvoltaan 1–1,5 miljardia euroa. Tilakeskus toimii myös kaikkien rakennushankkeiden toteuttaminen tilaajapuolel-la eli edustaa niissä omistajaa. Alkuvaiheessa tilakeskukses-sa on 26 työntekijää. Suurin osa sairaanhoitoalueiden tila- ja kiinteistöpalvelujen parissa työskentelevistä työntekijöistä siirtyi vuodenvaihteessa tehtä-viensä mukaan joko HUS-Kiin-teistöjen tai HUS-Logistiikan palvelukseen.

Tilakeskusta vetää Ossi Hei-nonen, ja vastuullisina kiinteis-töpäällikköinä toimivat Han-nu Lähteenmäki (Helsingin alue), Timo Peltoniemi (Jor-vi ja Peijas), Teuvo Koivisto (Lohja ja Tammisaari) ja Inge-

Uusien liikelaitosten lisäksi vuo-denvaihteessa HUS-konserniin perustettiin myös uusi tulosalue, joka toimii konsernihallinnon osa-na. HUS-Tilakeskus on perustettu yhdistämällä entisen Hyksin Tila-keskuksen ja muiden sairaanhoi-toalueiden vastaavat toiminnat.

Tilakeskus omistaa, vuokraa ja suunnittelee tiloja

leikkausrobotin käytön harjoit-telu. Leikkausrobotti otetaan käyttöön helmikuussa.

Työ on tarkkaa ja säännel-tyä. Monia lääkintäteknisiä laitteita huolletaan kuten len-tokoneita: tiettyjen käyttötun-timäärien jälkeen osia on vaih-dettava ja laitteelle on tehtävä perushuolto.

Kun toiminta eri sairaalois-sa muuttuu, vaaditaan myös tekniikkaa muuttumaan. Mi-tä vaativampia toimenpiteitä sairaaloissa tehdään, sitä vaa-tivammiksi käyvät myös tar-vittavat laitteet. Nykyisin lähes kaikissa HUS:n sairaaloissa on yhtä vaativia laitteita. Siten joka sairaalassa on oltava myös lää-kintäteknistä osaamista.

– Tarkoitus on, että sairaa-lat olisivat omavaraisia. Nyt

Meilahdesta tuetaan jonkun verran muita sairaaloita. Olisi kuitenkin mahdotonta toimia ilman lähitukea, joka pääsee hetkessä paikalle, jos ongelmia ilmenee ja tarkoitus on saada sairaalat omavaraisiksi laitetu-en suhteen.

Toistaiseksi Lääkintäteknii-kan väki säilyttää kuitenkin työpisteensä entisissä tiloissa, mutta tarvetta olisi hieman en-tistä enemmän hajauttaa ihmi-siä eri sairaaloihin.

Liikelaitoksella on HUS:n omien yksiköiden lisäksi myös ulkoisia sopimusasiakkaita, tär-keimpänä niistä Helsingin ter-veyskeskukset. Myös muutamia yksityisiä lääkäriasemia ja sairaa-loita on asiakkaina, samoin kuin Vantaan kaupunki ja joitakin Uudenmaan alueen kuntia.

– Kun Läntinen yhteispäivys-tyssairaala valmistuu, tulee sin-ne varsin korkeatasoista sai-raanhoitoa eli siellä tarvitaan

mar Borgman (Hyvinkää ja Porvoo). Hankesuunnittelun vastuualueen johtajana toimii Salla Itäaho ja ympäristö- ja energian Mirja Virta.

Nyt, kun kaikkia HUS:n kiin-teistöjä hallinnoidaan samalla lailla, pyritään siihen, että kiin-teistöjen arvo säilyy hyvällä hoi-dolla. Toimintoja on tarkoitus tehostaa niin, että niin hallin-to-, hoitoja kunnossapitokulut vähenevät ja ulkopuolisilta ta-hoilta vuokrattujen tilojen tar-ve vähenisi, kun koordinointi on parempaa.

Tarkoituksenmukaiset tilat kaikille– Tilakeskuksen tavoitteena on, että kaikilla huslaisilla olisi hy-vät, viihtyisät ja toimivat tilat työskennellä. Tilakeskuksen rooli alkaa siitä, kun kiinteis-töihin liittyvä hanke on hyväk-sytty HUS:n budjettiin.

Yksi tärkeimpiä toimia on si-säisten vuokratoimintojen ke-hittäminen. Koordinointi ei ole yksinkertaista, koska HUS:ssa on taloja, joissa on 15 eri huslaista toimijaa, kuten eri tulosyksik-köjä ja liikelaitoksia.

Avoimuus on sana, jota Ossi

Heinonen käyttää usein. – Avoimuus tarkoittaa läpi-

näkyvyyttä hinnoissa. Kaikki-en tilojen käyttäjien on voita-va olla tarkkaan tietoisia siitä, mitä vuokrissansa maksavat. Meidän tehtävänämme on osattava perustella asiat tilojen käyttäjille. Tiloista aiheutuvien kustannusten on kohdistutta-va oikeudenmukaisella tavalla niiden käyttäjälle.

Vuoden alusta organisoituneen tilakeskuksen väen ensimmäi-siä tehtäviä on myös kartoittaa, mitä kiinteistöomaisuutta voisi realisoida. Sairaalat eivät kui-tenkaan ole myytävänä.

– HUS omistaa sairaaloiden lisäksi myös metsää ja tontteja, Ossi Heinonen huomauttaa.

HUS:n eri sairaanhoitoalueilla on myös yhteensä 1 500 työsuh-deasuntoa, joiden hallinnoin-ti on ollut eri laista eri puolilla HUS:ia niiden vuokraukselle on ollut erilaiset pelisäännöt eri alueilla. Nyt sääntöjä pyri-tään yhtenäistämään.

Tilojen käyttäjille – vuokraajille – suurin muutos tulee siitä, että pääomamenot on nyt sisällytet-ty vuokriin. Lisää kustannuksia tämä ei kuitenkaan ole aiheut-tanut, koska käytännössä se on

tapahtunut siirtämällä aikaisem-min poistoiksi merkityt menot vuokriin. Tavoitteena on siirtyä käyttämään ns. korjausvelkaa, mikä lasketaan rakennusten teknisistä nykyarvoista.

– Myös verkostoituminen on tärkeää, erityisesti tärkeimpien yhteistyökumppanien eli HUS-Kiinteistön porukan samoin kuin konsernihallinnon väen kanssa. Näiden kolmen on toimittava joustavasti yhdessä. ■

entistä enemmän palveluitam-me, joiden tuottamisesta on jo sopimus.

Lääkintätekniikan väki hankkii lisäoppia sitä mukaan, kun laitekanta uudistuu. Rosa Inkinen tuntee Meilahden leikkaus-salilaitteet.

– Tarkoituksenmukaiset tilat kaikelle, kiteyttää Ossi Hei-nonen Tilakeskuksen roolin.


Töölön ortopedian ja trau-matologian leikkausosas-tolla hoidetaan Helsingin

alueen vaikeat tapaturmat sekä koko Uudenmaan alueen eri-tyisosaamista vaativat tuki- ja liikuntaelinten vammat kuten lantionmurtumat, ylä- ja ala-raajavammat sekä selkämurtu-mat. Valtakunnallisesti Töölön sairaalaan on keskitetty luu-kasvainten hoito. Yhteistyötä tehdään paljon myös neuroki-rurgian, plastiikkakirurgian ja käsikirurgian kanssa. Leik-kaustoimintaa on vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päi-vänä. Jonossa on käytännössä aina potilaita, sillä leikattavista potilaista yli 80 prosenttia on päivystyksinä tulleita. Leikkaus-järjestys perustuu värikoodeilla määrättyyn kiireellisyysluoki-tukseen, jonka mukaan kaik-ki sairaalan päivystyspotilaat leikataan.

Me eli leikkausosaston hen-kilökunta on tottunut muutok-siin ja potilaiden leikkausjärjes-tyksen kiireellisiin vaihtumisiin. Tärkeintä on hoitaa potilaat vii-vyttelemättä kaikissa olosuh-teissa ja taata paras mahdolli-nen hoito jokaiselle potilaalle kaikkien ihmisarvoa kunnioit-taen. Jotta pystyisimme toimi-maan potilaidemme parhaak-si, on tärkeää saada palautetta antamamme hoidon laadusta myös potilailta itseltään. Siksi teimme potilaillemme kyselyn, jossa tarkoituksena oli selvittää hoidon laatua potilaiden koke-mana ja kuvailla, mikä hoidossa oli parasta ja mikä huonointa, sekä saada esiin mahdollisia

Töölön sairaalan ortopedian ja traumatologian leikkausosastolla kartoitettiin potilaiden kokemuksia perioperatiivisen hoidon laadusta. Potilaiden mielestä parasta oli hyvä kivunhoito, huolenpito, kunni-oittava kohtelu ja turvallinen ilmapiiri. Myös henkilökunnan ammattitaitoa, ystävällisyyttä ja tehokas-ta toimintaa arvostettiin.

kehittämiskohteita. Tulokset olivat mielenkiintoisia.

Onnistunutta kivunhoitoaToisin kuin uskoimme, potilaat muistivat leikkaussalikäynnis-tään paljon ja he kykenivät arvioimaan saamansa hoidon laatua sekä leikkaussalissa että heräämössä omasta näkökul-mastaan. Laadukkaaseen hoi-toon kuuluu moniulotteisesti erilaisia elementtejä. Potilaan mielestä laadukas hoito voi jopa tarkoittaa aivan erilaisia asioita kuin henkilökunnan näkökul-masta tarkasteltuna.

Kyselyyn vastaajat olivat iäl-tään 16 – 79 -vuotiaita, keski-iän ollessa 44 vuotta. Heistä 70 prosenttia leikattiin suunnitel-lusti ja loput joutuivat leikkauk-seen äkillisesti. Suunnitelluista leikkauspotilaista 15 prosenttia pääsi kotiin leikkauspäivänä. 62 prosenttia potilasta hoidet-tiin nukutuksessa ja loput eri-laisissa puudutuksissa.

Tutkimuksen tuloksista sel-visi, että tyytyväisimpiä potilaat olivat saamaansa fyysiseen hoi-toon. Erityisesti kivunhoidossa oli onnistuttu erittäin hyvin. Lämpimyydestä huolehtimi-nen on tärkeää ja siihen, et-tä ei palellut salissa, oltiinkin yleisesti tyytyväisiä. Henkilö-kuntaa pidettiin ammattitaitoi-sena, huolellisena ja tarkkana hoitotoimien yhteydessä. Myös välineiden ja laitteiden käyttö-taitoon luotettiin.

Ilahduttavaa oli, että henki-lökunta koettiin ystävälliseksi, kohteliaaksi ja miellyttäväksi.

Potilaiden mielestä osastomme vahvuuksia olivat kunnioittava ja huomaavainen kohtelu, joka ei tuntunut potilaasta persoonat-tomalta tai liukuhihnamaiselta. Myös hyvässä yhteistyössä tii-minä toimiminen sekä turval-linen ilmapiiri oli huomioitu. Heräämössä oli ollut rauhallis-ta toipua eikä meteliä tai kovaa ääntä pidetty niin, että se olisi häirinnyt.

Tieto lisää potilastyytyväisyyttäPotilaille annettavan informaa-tion tulisi olla yksilöllistä ja riit-tävää. Tieto siitä, mitä tehdään, miten ja miksi, on tärkeä po-tilastyytyväisyyttä lisäävä te-kijä. Tutkimuksessamme joka kymmenes potilas arveli tässä olevan vielä kehittämisen va-raa osastollamme. Lähes yhtä moni potilaista oli tyytymätön pitkään odotusaikaan ennen leikkaukseen pääsyä.

Tutkimuksen tärkein anti oli se, että saimme vahvistusta antamamme hoidon laadusta. Se palkitsee ja kannustaa jat-kamaan valitsemallamme lin-jalla. Samalla osastollamme on nyt tarkennettu ja tehty näky-väksi se, mitä meillä tarkoittaa paras mahdollinen potilaiden hoito ja millä eväillä me sitä annamme.

Potilaat antoivat meille myös konkreettisia kehittämisehdo-tuksia, esimerkiksi juomaa he-räämöön, musiikkia kuunnel-tavaksi, lukemista ja sairaalan nettisivuille esittelyjä ”perus-leikkauksista” tai lyhyttä kir-

jallista selostusta leikkauksesta. Potilaat toivoivat yleensä ottaen hyvin yksinkertaisia, helposti toteutettavia asioita.

Heräämöön on jo hankittu korvakuulokeradioita, joita voi kuunnella myös salissa ja näin välttyy kuulemasta poraamis-ta, sahaamista tai muita leikka-uksen ääniä. Myös aika kuluu rattoisammin. Tarjoamme myös vettä, mehua tai kahvia niille, jotka voivat juoda. Tätä varten hankittiin ns. ”nokkamukeja”, kertakäyttömukiautomaatti ja muutama vuodetarjotin.

Hyvässä työyhteisössä saa hyvää hoitoaTyöyhteisössä henkilökunta on tärkein voimavara potilai-den laadukkaassa hoitamisessa. Henkilökunnan osalta on tär-keintä, että jokaisella on mah-dollisuus hyvään työpäivään joka päivä. Kun työyhteisössä arvostetaan työtovereita ja po-tilaita, ei juoruilla eikä puhuta pahaa selän takana, on jokaisen helppo hengittää ja työskennel-lä tuntematta oloaan tukalaksi missään työtiimissä.

Toisaalta tarvitaan rohkeutta ja luottamusta siihen, että vai-keitakin asioita käsitellään, sil-lä mitään ei opita, jos ei voida nostaa hankaliakin asioita esiin. Avoimuus, kunnioitus ja tahto kantaa vastuuta mukavasta ja toimivasta työyhteisöstä varmis-taa, että potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa vuoden jo-kaisena päivänä. ■

Leikkaussalin tapahtumat jäävät potilaan mieleen

Teksti : Tarja Vesanen ja Satu R auta | Kuva: Turk ka Miettinen

Kommentteja ”parasta leikkausosastolla” -kysymykseen– Tehokkuus, ammattitaito ja henkilökunnan ystävällisyys.

Osastolla tulee tunne, että homma on hanskassa.

– Kiireettömyyden ja asiantuntemuksen ilmapiiri. Asiakas on kunkku – tunnelma.

– Ammattitaito paistoi läpi koko toiminnasta.

– Kokonaisuus; rento ilmapiiri ja iloiset ihmiset, ei enää jännittänyt.

– Potilaan kohtelu huomaavaista, ammattimaista, teitittely ja hyvä käytös. Turvallinen olo. Sujuva yhteistyö ja aistittavissa oleva työnilo.

– Sairaanhoitajien sosiaalisuus ja huomaavaisuus.

– Parasta A-luokkaa, sydämelliset kiitokset.

– Lähes viikon hoidon aikana en tavannut ainuttakaan huonosti käyttäytyvää työntekijää, loistava kohtelu.

(kommentteja tähän osioon saatiin kyselyssä yli 200 kpl).

Kommentteja ”huonointa leikkausosastolla” -kysymykseen– En keksi mitään huonoa!

– Hieman lisää tietoa siitä, mitä tapahtuu, tulee tapahtumaan, olisi ollut mukava saada.

– Odottelu. Tästä tosin oli varoitettu, sillä kiireiset tapaukset luonnollisesti menevät jonon ohi.

– Nälkä ja jano.

– Toimettomana olo, kyllästyneisyys.

– En tiedä tänä päivänäkään mitä on tehty!

– Heräämössä oli todella huono palvelu… jos halusi jotain, he vain ”murisivat” ja särkylääkettä en saanut, vaikka kipu oli suuri. Toivottavasti en joudu sinne enää ikinä kidutettavaksi.

(kommentteja tähän osioon oli alle 30).

helmikuu 2009/1 HUSARI 21


Henkilökunnan riittävyy-teen niin HUS:ssa kuin koko terveydenhuollossa

vaikuttaa hyvin moni asia. Yksi tärkeimmistä on jo palveluksessa olevan henkilöstön hyvinvointi, jota pyritään HUS:ssa turvaa-maan muun muassa työhyvin-vointihankkeilla sekä ylipäätään hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Opetussairaalan valttikortti on sairaaloissamme vuosittain harjoittelevien opiskelijoiden suuri määrä; se, mitä he työs-sään näkevät, kokevat ja oppi-vat, vaikuttaa vahvasti tulevan työpaikan valintaan.

Rekrytoinnin monet keinotRekrytointia tehdään kaikis-sa työyksiköissämme, onhan henkilön valinta vakituiseen palvelussuhteeseen aina viime kädessä esimiehen tehtävä, ja auttavien käsien löytäminen varsinkin lyhyisiin sijaisuuk-siin onnistuu vain hajautet-tuna. Rekrytoinnin yhteiset pelisäännöt ja ennen muuta yhteiset työvälineet ovat kui-tenkin HUS-Rekrytointiyksikön

HUS:n rekrytoi aktiivisesti ja

työtä. Pieni yksikkö on viime vuosina jatkuvasti laajentanut keinovalikoimaansa.

Reilun vuoden käytössä ollut sähköinen rekrytointijärjestelmä antoi mahdollisuudet uudistaa koko rekrytointiprosessia. Nyt kaikki avoimet työpaikat löyty-vät sekä omilta nettisivuiltam-me että valtakunnallisista mol.fi ja oikotie.fi -palveluista. Leh-ti-ilmoitukset, joiden ilme uu-distettiin vuosi sitten, tukevat sähköistä hakua: osa ilmoituk-sista kertoo suoraan avoimista työpaikoista, osa on tarkoitettu muistuttamaan HUS:sta ja oh-jaamaan nettihakuun.

– Kaikkia avoimia työpaik-koja on mahdotonta julkaista printtilehdissä, huomauttaa ylihoitaja Päivi Laurila, joka vastaa HUS-Rekrytoinnin toi-minnasta. Ennen ilmoitusuu-distusta jätti-ilmoituksemme sanomalehdissä paisuivat liian suuriksi ja kalliiksi.

Viestejä paluumuuttajilleHUS:iin työhön innostetaan myös mahdollisia paluumuut-

tajia maailmalla. Suomi-Seuran 22 maassa ilmestyvässä Suomen Silta -lehdessä oli ilmoitus joulu-kuussa ja uudelleen nyt keväällä, ja viikoittain ilmestyvässä Suo-men Sillan Uutisviikko -koos-teessa internetissä on linkki rek-rytointisivuillemme. Ruotsissa klikkaus www.jobbexpressen.se -sivun linkkiin Trött på Sverige tuo mahdollisen työnhakijan HUS:n rekrytointisivulle.

HUS-Rekrytointi on osallistu-nut useita kertoja pääkaupunki-seudun kaupunkien kanssa rek-rytointitapahtumiin ulkomailla, viimeksi Oslossa marraskuussa. Tarkoituksena oli tavoittaa suo-malaiset paluumuuttoa suun-nittelevat hoitoja hoiva-alan ammattilaiset ja saada työvoi-matarpeelle medianäkyvyyttä. HUS:sta mukana oli rekrytoija Peggy Karanen.

Keikkalaisten haku on jatkuvaaHUS:n työntekijäjoukossa tar-vitaan aina myös määräaikaisia työntekijöitä ja lyhyiden sijai-suuksien tekijöitä eli keikka-laisia. Lyhyiden sijaisuuksien

hakuun on nettisivuilla oma osionsa.

Tuttuja keikkalaisia on ole-massa jo iso joukko, josta tie-tysti haluttaisiin pitää kiinni. Jotta tiedot sähköisessä jär-jestelmässä pysyisivät ajan ta-salla, lähetettiin kaikille keik-kahakuun ilmoittautuneille loppukesällä postikortti, jossa kerrottiin, että arvomme kuu-kausittain elokuvalippuja ky-seisenä kuukautena tietojaan päivittäneiden kesken.

– Lisäksi olemme lähettä-neet oppilaitoksiin mainoksia keikkailusta. Keikkalaisille on syyskuusta lähtien arvottu elo-kuvalippuja. Syksyllä oli neljä arvontaa, ja kuukausiarvonta tietojensa päivittäneiden kes-ken jatkuu toistaiseksi.

– Keikkalaisuus olisi saata-va toimimaan myös esimies-ten puolelta, Päivi Laurila pai-nottaa. Keikkoja voi ilmoittaa nopeasti HUS:n sivuilla tai et-siä keikkapankista suoraan si-jaiset. Esimiehet voivat siirtää keikkahausta kaikki hyväksi tuntemansa keikkalaiset keik-kapankkiin. Tarkoitus on, että

Teksti : R i itta Lehtonen

Näkyvyyttä ja uusia

Pekingiläisen bussin perässä on ulkomaisen rekrytoijan värikäs mainos.

Suomen suurin sairaalaorga-nisaatio tarvitsee jatkuvasti uusia työntekijöitä sekä vaki-naisiin tehtäviin että sijaisuuk-siin. Rekrytoinnin keinoista tutuimpia ovat lehti-ilmoi-tukset, mediakampanjat ja oppilaitostyö. Uusinta on rekrytointi ulkomailta, mi-tä HUS on käynnistämäs-sä suunnitellusti Hyksin pilottihankkeen kautta sekä yhteistyössä mui-den kunnallisten työn-antajien kanssa.

Viime vuonna uudistetussa työpaikkailmoittelussa työstä HUS:ssa puhuvat oikeat ammattilaisemme. Ku

va: P

äivi

Lau

rila


Hyks on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on rekrytoida Operatiiviseen tulosyksikköön ensi syksynä joukko fi lippiini-läisiä hoitajia.

–Tulijoiden valinnan ja val-mentamisen lisäksi tärkeä osa hanketta on heitä vastaan ottavien työyhteisöjen valmentaminen, kertoo Hyksin henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää. Vastaanotta-van yksikön valmentamisesta toivotaan syntyvän malli, joka osaltaan parantaisi kehitettyjä perehdyttämiskäytäntöjä.

HYKS-sairaanhoitoalue on tehnyt aiesopimuksen sairaan-hoitajien rekrytoimisesta Filip-piineiltä Opteam Oy:n kanssa. Kolmantena osapuolena on Opteamin kanssa yhteistyötä tekevä Laurea-ammattikorkea-koulu. Lähtökohtana on, että Suomessa, myös HUS:ssa, tar-vitaan tulevina vuosina enem-män hoitohenkilökuntaa kuin mitä kotimaasta on saatavissa. Uusia vaihtoehtoja haetaan, ja yksi niistä on sairaanhoitajien palkkaaminen Filippiineiltä. Siel-lä terveydenhuollon henkilös-töä koulutetaan tarkoituksella yli oman tarpeen, koska ulko-mailla työskentelevät lähettävät köyhälle maalle tarpeellista va-luuttaa kotiin perheelleen.

– Hyksillä on tarkoitus rek-rytoida 10–20 hoitajaa, joiden kielikoulutus alkaisi jo tänä keväänä heidän kotimaassaan. Etsimme ensisijaisesti hoitajia, joilla on jo kokemusta ulko-mailla työskentelystä, kertoo Kirsi Sillanpää.

Hankkeeseen liittyvän uu-den toimintamallin kehittämistä varten on haettu rahoitusta si-säministeriöltä. Laurea osallis-tuu rekrytointiin Filippiineillä, arvioi lisäkoulutuksen tarpeen ja käynnistää tarvittavan lisä-

Hyksissä pilottihanke fi lippiiniläisten hoitajien palkkaamiseksi

keikkapankissa on henkilöt, joiden todistukset on katsottu, henkilöllisyys tarkistettu ja on pätevä keikkailemaan HUS:ssa. Esimiehen muistiinpanot ovat tärkeää tietoa kaikille työntek-jöitä tarvitseville.

Nyt haetaan kesätyöläisiäKesärekrytointi on jo täydessä käynnissä. Saman tien käyn-nistyi radiokanava NRJ:ssä kampanja, jossa kolme iloista huslaista muistuttaa ohjelman-virran keskellä tuon tuostakin mahdollisuudesta hakea töitä HUS:sta.

Painettuja mainoksia on lähe-tetty HUS:n yksiköihin, oppilai-toksiin ja työvoimatoimistoihin ympäri Suomea. Lehti-ilmoit-telu kattaa koko Suomen Hel-singistä pohjoiseen asti. Rekry-tointitapahtumissa on syksystä lähtien markkinoitu myös ke-sätyöpaikkoja. Lehtimainonta seuraa ajallisesti ja paikkakun-nittain tapahtumia, joissa HUS-Rekrytointi on mukana.

Lahti käynnistää Kiina-pilotin Lahden kaupungin ja koulutus-keskus Salpauksen yhteistyönä on käynnistetty kehityshanke, jonka tavoitteena on kehittää yhteistyössä kiinalaisten kanssa työperusteista maahanmuuttoa hyödyntävä rekrytointijärjestel-mä erityisesti julkisen tervey-denhuollon tarpeisiin.

Marraskuussa Päivi Laurila oli mukana Pekingiin suun-tautuneella yhteistyö- ja opin-tomatkalla, jonka tavoitteena oli perehtyä kiinalaisten hoito-työn ammattilaisten tarjoamiin mahdollisuuksiin. Matkalla oli mukana 13 oppilaitosten ja sai-raanhoitopiirien edustajaa Ky-menlaakson, Kotkan, Lahden ja Vantaan alueilta.

– Tutustuimme Kiinan ter-veydenhuoltojärjestelmään, alan ammatilliseen koulu-tukseen ja ulkomaista rekry-

koulutuksen jo lähtömaassa. Opteam hoitaa tarvittavat luvat ja viranomaisprosessit. Suunni-telman mukaan Laurea huoleh-tii siitä, että tulijoiden tiedot ja taidot vastaavat suomalaisten tutkintojen tasoa.

Tavoitteena on, että pilot-tiryhmä tulisi Suomeen ensi syksynä ja jatkaisi kouluttau-tumistaan täällä Laurean suo-jissa työn ohella.

Selvää on, että Suomeen tule-vien ammattilaisten osaamisen on oltava riittävä. He ovat täällä saman työlainsäädännön piiris-sä kuin muutkin työntekijät ja heille maksetaan työehtosopi-musten mukaista palkkaa.

Hyvinvointia koko tiimille– On mietittävä, mitä meidän tulisi omassa organisaatiossam-me tehdä, jotta meillä jo olevat ammattilaiset voivat hyvin ja viihtyvät työssä. Hyksissä on panostettava erityisesti hen-kilöstön pysyvyyteen liittyvi-en ratkaisujen kehittämiseen. Oikeudenmukaiseksi koettu esimiestyö, monipuoliset pal-kitsemiskäytännöt, palautteen saaminen, mahdollisuus vai-kuttaa omaan työhön ja työssä kehittymiseen, työn- ja vapaa-ajan yhteensovittamista hel-pottavat työaikajärjestelyt sekä työyhteisöissä vallitseva avoin ilmapiiri parantaa henkilöstön pysyvyyttä. Hyvinvoivaan työ-yhteisöön on helpompi tulla myös uutena jäsenenä, pohtii Kirsi Sillanpää.

Operatiivisessa tulosyksikössä valmistelutyötä on tehty johta-va ylihoitaja Arja Tuokon joh-dolla. Suunnitelman mukaan fi lippiiniläisiä sairaanhoitajia on tarkoitus rekrytoida lähinnä leikkaushoitajiksi. Vuodeosas-

toilla ensisijaisiksi sijoituspai-koiksi on ajateltu ortopedisia ja mahdollisesti verisuoniki-rurgisia osastoja.

Vastaanottavien osastojen henkilöstölle järjestetään koulu-tusta, jotta kulttuurien ominais-piirteet kyetään tunnistamaan ja siten helpottamaan sopeutu-mista. Jokaiselle fi lippiiniläisel-le sairaanhoitajalle nimetään myös oma mentori, jonka teh-tävänä on perehdyttää tulija työhön ja työtovereihin.

Kielikoulutus on tärkeä osa hanketta, ja suomenkielen koulutusta jatketaan edelleen Suomessa. Kevään kuluessa on myös mietittävä, millä muilla keinoilla sopeutumista yhteis-kuntaamme voisi edistää.

– Hoitohenkilökuntaa edusta-vat järjestöt ovat suhtautuneet myönteisesti suunnitelmaan ja haluavat olla aktiivisesti mu-kana huolehtimassa prosessin onnistumisesta. Asia on ollut esillä myös Hyksin yhteistyö-toimikunnassa ja Operatiivisen tulosyksikön yhteistyöryhmäs-sä. Hanke on herättänyt paljon kysymyksiä, mutta vastustus-ta ei ole ilmennyt, Arja Tuok-ko kertoo.

– Ulkomaiseen rekrytointiin liittyy hyvin paljon sekä käy-tännön kysymyksiä että myös eettistä pohdintaa. Haluamme tämän pientä ryhmää koskevan pilotin kautta käydä läpi eteen tulevia asioita ja luoda mahdol-lisimman hyvät menettelytavat asiaan, jonka uskomme olevan tulevaisuudessa luonteva osa toimintaamme, pohtii Kirsi Sillanpää.

Hankkeen etenemisestä ker-rotaan kevään mittaan Hyksin intrasivuilla.

tointia hoitaviin organisaa-tioihin, kertoo Päivi Laurila. – Saimme seurata rekrytoin-tiyhteistyötä suunnittelevia ja valmistelevia toimintoja ja neu-votteluja, joita Lahden kaupun-ki kävi 30 hoitoalan työnteki-jän rekrytoimiseksi. Nyt ryhmä

seuraa Lahden kaupungin ko-kemuksia.

Päivi Laurila on piipahtanut myös Tallinnassa keskustele-massa sikäläisen terveyden-huolto-oppilaitoksen rehto-rin kanssa mahdollisuuksista työllistää heiltä valmistuvia.

– Virossa ei kouluteta tervey-denhuollon henkilöstöä yli oman tarpeen. Rekrytoinnin eettisyyden näkökulmasta Vi-ro ei sen vuoksi ole tärkeimpiä kohteitamme. ■

kekseliäästiavauksia


Selkärangan manipulaatio-hoitojen haittavaikutukset

ovat harvinaisia, mutta laaja-liikkeistä ja voimakasta kau-larangan kiertomanipulaatiota tulee välttää veritulppariskin takia.

Nikamavaltimon sisäseinä-män vaurion syynä voi olla jo-ko sairaus, mekaaninen syy tai nämä molemmat. Yksi mahdol-lisista mekaanisista syistä voi olla juuri kaularangan kierto-manipulaatio.

Riskejä sisältävä tilanne syn-tyy, kun äkillisessä, voimakkaas-sa ja laajaliikkeisessä kiertoma-nipulaatiossa yläkaularangan nikamavaltimo venyttyy kier-tosuunnan vastakkaiselta puo-lelta. Kaularangan manipulaa-tiolla voidaan tällöin aiheuttaa nikamavaltimon sisäseinämän vaurio, johon voi kehittyä ve-rihyytymä. Hyytymästä voi ir-rota veritulppa, joka kulkeutuu aivoverenkiertoon.

Vaurio ja veritulpan irtoami-nen eivät välttämättä tapahdu samalla kertaa. On mahdollis-ta, että aiemmin vaurioituneen nikamavaltimon uusi kuormit-taminen irrottaa veritulpan. Ni-

Psoriaasi on yleinen tauti Suomessa ja sitä sairastavia

on noin 100 000 – 150 000. Yli puolille potilaista tauti puhke-aa hedelmällisessä iässä ja siksi osa hoitoa on myös raskauden suunnittelu. Yli puolella po-tilaista taudin oireet onneksi helpottuvat raskauden aikana, mutta neljäsosalla ne kuitenkin pahenevat.

Psoriaasin hoitoon käytettävät uudet biologiset lääkkeet saat-tavat vaikuttaa sikiöön ja siksi niiden käyttö tulisikin lopettaa ennen raskauden suunnittelua. Monet näistä keskivaikean tai vaikean psoriaasin hoidossa käytettävistä lääkkeistä poistu-vat elimistöstä varsin hitaasti. Koska turvallisia varoaikoja ei tarkkaan tunneta, ne on ase-tettu hyvin pitkiksi. Lääkkeet vaikuttavat myös siittiöihin,

Suomalaiset aikuiset nukkuvat aiempaa lyhyempiä yöunia ja

se aiheuttaa univajetta. Samaan aikaan univajeen kanssa suoma-laisten lihavuus on lisääntynyt. Niukan yöunen jälkeen insulii-nin veren glukoosipitoisuutta pienentävä vaikutus heikkenee, veren leptiinipitoisuus laskee ja greliinipitoisuus nousee. Insu-liinia erittyy haimasta, leptiiniä rasvakudoksesta ja greliiniä ma-halaukusta. Nämä muutokset heikentävät sokerinsietoa, voi-mistavat näläntunnetta ja kas-vattavat ruokahalua. Etenkin hiilihydraattipitoisia, sokereita tai tärkkelystä sisältäviä ruokia tekee tällöin mieli enemmän kuin pidempään nukkunee-na tekisi.

Nukkumalla laihtuuAmerikassa on alkanut vuon-

na 2005 tutkimus, jossa yri-tetään selvittää, laihduttaako yöunien pidentäminen. Tutki-muksessa mukana olevien hen-kilöiden yöunta on pidennetty tunnilla 6,5 tunnista. Tutkimus on vielä kesken, mutta sisäisen kellon rytmihäiriöistä johtuvia kaamosoireita voi helpottaa tal-viaamuisin kirkasvalolampulla ja ympärivuotisella ja säännöl-lisellä kuntoliikunnalla. Nämä keinot voivat estää myös ai-neenvaihdunnan ja uni-val-verytmin häiriöitä ja ylipainon kertymistä.

Suomen markkinoilla on tällä hetkellä kaksi laihdutuslää-

kettä, orlistaatti ja sibutramiini. Näiden molempien laihdutus-vaikutus on 3 – 4 kiloa enem-män kuin lumelääkkeellä. Mo-lemmilla on haittavaikutuksia ja lääkkeen ottamisen loputtua ihminen lihoo takaisin menete-tyt kilot. Rimonabantin myynti lopetettiin viime syksynä mie-lenterveyshaittavaikutusten vuoksi.

– Mitään lopullista läpimur-toa ei ole luvassa seuraavien kymmenenkään vuoden aikana laihdutuslääkerintamalla, vaik-ka edistystä varmasti tapahtuu. Jatkossakin tasapainoillaan hyö-dyn ja haittavaikutusten välillä. En millään usko, että sellaista lääkettä, joka kääntäisi liha-vuusepidemian laskuun, olisi kuitenkaan odotettavissa, to-tesi Pertti Mustajoki.

Vanhat konstit ovat siis edel-leen parhaita painonhallinnassa: ravitsemusneuvonta ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen.

Lääkkeet eivät paranna lihavuusepidemiaa

Kaularangan kiertomanipulaatiota vältettäväkamavaltimoperäisen veritulpan taustalla on saattanut olla ma-nipulaatiohoitojen sarja.

Kirjallisuudessa raportoiduis-ta runsaasta paristasadasta va-kavasta manipulaatioiden hait-tavaikutuksesta 87 prosenttia on ollut kaularangan alueelta ja 60 prosenttia nikamavalti-moperäisiä.

Hyvinkään sairaalan fysiat-rian ja kuntoutuksen ylilääkäri Kari Hurskainen toivoo, että manipulaatiohoitoihin liittyisi järjestelmällinen kirjaaminen ja raportointi. Näin alan vie-lä puutteellista tutkimustakin saataisiin lisää. Monet haitta-vaikutuksia raportoineet ar-tikkelit perustuvat yksittäista-pausten jälkikäteen tehtyihin kuvauksiin ja muun muassa sairaalaosastojen seurantail-moituksiin.

Lääkäripäivillä manipulaa-tiohoitojen haittavaikutuksista ja varotoimista puhunut Hurskai-nen pitää tärkeänä, että mani-pulaatiohoitoja tekevät koulute-tut henkilöt, jotka ovat oppineet tuntemaan rajansa.

– Kaularangan kiertomani-pulaatioon ei juurikaan tarvi-

ta vasta-aiheita. Ensisijaisesti kaularangan alueella tulisi siis käyttää muita hoitoja kun-toutusmenetelmiä.

Manipulaatiohoitojen tutki-musta seurannut Hurskainen arvioi selkärangan manipulaa-tiohoidon olevan oikealle poti-laalle oikea-aikaisesti annettaessa monesti kelvollinen hoitomuo-to. Yleisesti manipulaation es-täviä vasta-aiheita ovat muun muassa nivelreuma, elimistön tulehdustila, kasvaimet, luuston sairaus, hyytymisenestolääki-tys tai aivoverenkiertohäiriöön liittyvä oireisto.

Dosentti Olavi Airaksi-nen KYS:stä arvioi, että sel-vin näyttö manipulaatiohoito-jen positiivisesta vaikutuksesta on äkillisessä selkäkivussa, kun vakavien selkäsairauksi-en syyt on poissuljettu ja ope-ratiivisen hoidon aiheita ei ole. Lisäksi kroonistuneen selkäki-vun manipulaatiohoidosta on myönteisiä tuloksia. Airaksisen mukaan niskan alueella myös pelkkä mobilisaatio saa aikaan suotuisia vaikutuksia, varsin-kin jos siihen liittyy aktiivinen harjoitteluohjelma.

Psorin hoito voi vahingoittaa sikiötäjoten myös miespotilaille on asetettu varoajat. Asitretiiniä käyttävien naisten tulisi lopet-taa lääkitys jopa kaksi vuotta ennen suunniteltua raskautta, miehille ei ole varoaikaa. Sekä miesten että naisten on lopetet-tava metotreksaatin käyttö kol-me kuukautta ennen suunni-teltua raskautta. Niveloireisiin käytettävässä lefl unomidissa varoaika on sekä miehillä että naisilla kaksi vuotta.

Myöskään imetyksen aika-na biologiset lääkkeet eivät ole sallittuja. Tulehduskipulääkkei-den käyttöäkään ei suositella raskauden aikana. Valohoito ja kortisonivoiteet sen sijaan ovat turvallisia eikä niiden käyttö aiheuta syytä huoleen.

L ä ä k ä r i p ä i v ät 2 0 0 9


Laparoskooppinen leikkaussimulaattori houkutteli kiinnos-tuneita kokeilijoita HUS:n osastolle välillä jonoksi asti. Kiin-nostuneimpia laitteesta olivat kandit. Opetushoitaja Minna-Maria Mattila opasti Helsingin yliopistossa kolmatta vuotta opiskelevia Pauli Vähämurtoa ja Vesa Launiaista sappileikka-uksessa.

Talvioksennustautina tunnet-tu norovirus leviää tehok-

kaasti sekä kosketustartuntana että veden ja elintarvikkeiden välityksellä. Jo pienikin määrä, yhdestä kymmeneen partikkelia virusta riittää sairastuttamaan ihmisen. Noroviruksen saanut henkilö sairastuu jo noin vuo-rokauden kuluttua saamastaan tartunnasta.

Tartunnan saanut potilas myös erittää runsaasti virusta ja onkin arvioitu, että yhden ih-misen virukset riittäisivät koko ihmiskunnan tartuttamiseen. Kun kerran sairastetun taudin aiheuttama immuniteetti on var-

sin lyhyt, noin puolen vuoden mittainen, leviää tauti ihmisestä toiseen hyvin helposti.

Sairaalaoloissa tauti leviää, koska virus säilyy huoneen-lämmössä hyvin, jopa viikkoja ja se kestää myös kuumennus-ta ja klooria. Sairaaloissa yleisin norovirustyyppi on GII.4, joka leviää kosketustartuntana.

Paras tapa torjua tautia on huolehtia käsienpesusta eri-tyisen hyvin.

– Kättely on paha tapa, to-tesi emeritusprofessori Carl-Henrik von Bondsdorff Lää-käripäivillä.

Norovirus leviää sairaaloissa

HUS:n osastolla vieraili neljän näyttelypäivän aikana tuhan-sia lääkäripäivien kävijöitä.

Täydennyskoulutusta

Työnohjaajille - nykyisille ja tuleville

Työnohjaajakoulutus yhteisenä oppimisprosessina, 80 op,27.3.2009 - 12.2.2011 Kouluttajat: Jan-Christer Wahlbeck ja Jussi Onnismaa. Kysy vapaita paikkoja, [email protected], p. 050 415 0518

Ratkaisukeskeinen työnohjaajakoulutus, 80 op, 19.3.2009 - 31.5.2011Tiedustelut: [email protected], p. 050 415 0515

Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus, 80 op, 24.9.2009 - syksy 2011Tiedustelut: [email protected], p. 050 415 0520

Työnohjaajien täydennyskoulutus: Kehittävä konsepti työnohjauksessa, 30 op,12.3. - 4.12.2009Tiedustelut: [email protected], p. 050 415 0518

Organisaation kehittäjille ja kehittyjille

Ammatillinen kehittyminen työssä ja työyhteisössä -valmennusohjelma, 3 op, 1.4., 20.4., 12.5., ja 9.6. tai 10.6.2009Tiedustelut: [email protected], p. 050 415 0520

Valmentajille ja kouluttajille

Ratkaisukeskeinen valmentaja, 40 op27.8.2009 - 30.9.2010Tiedustelut: [email protected], p. 050 4150514

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen / ADHD -valmentaja, 20 op, 30.3. - 3.11.2009Tiedustelut: [email protected]

Koulutussuunnittelu, 5 op, 28. - 29.4. ja 2. - 3.6.2009Tiedustelut: [email protected], p. 050 415 0520

Katso tarkempia tietoja ja ilmoittaudu www. helsinki.fi/palmenia

Helsingin yliopistoKoulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniawww.helsinki.fi/palmenia


Lääkärien eettinen fooru-mi on perustettu lääkäri-järjestöjen yhteistyönä, ja

se aloitti toimintansa vuonna 2004. Foorumi on ehtinyt tä-hän mennessä käsitellä 79 yksit-täisten lääkärien esille tuomaa eettistä tapausta. Jokainen ky-syjä saa muutaman viikon si-sällä yhteydenotostaan yhteen-vedon tapaukseensa liittyvästä pohdinnasta.

Jos eettinen ongelma on yleisesti kiinnostava ja kysyjä antaa luvan, tapauksesta voi-daan julkaista anonyymi se-lostus Lääkärilehdessä ja foo-rumin verkkosivuilla. Verkossa voi keskustella näistä vaikeista aiheista käyttäjätunnuksin suo-jatussa ympäristössä. Foorumi järjestää myös eettisiin ongel-miin liittyviä kursseja.

– Lääkärien eettinen foorumi ei palvele välittömänä konsul-taatioyksikkönä. Alkuperäinen tilanne voi olla jo ohi, kun foo-rumin pohdinta on valmis. Silti

Eettisten ongelmien jakamisesta tukea lääkärin arkeen

Teksti : Ti ina Sy välahti | Kuva: Turk ka M iettinen

Lääkäreiden kokemat eettiset ongelmat ovat usein henkisesti raskaita, ja niiden jakaminen kollegoiden kanssa voi olla hyödyksi. Terveydenhuollon eettiset ongelmat voivat myös tuoda esiin hiljaisia signaaleja yleisistä yhteiskunnan muutoksista. Lääkärien eettinen foorumi on ottanut yhdeksi tehtäväkseen näiden hyödyllisten signaalien tuomisen yleiseen keskusteluun.

pohdinnasta voi olla iloa ja hyö-tyä sekä kysymyksen esittäjäl-le että kollegoille, professori ja eettisen foorumin jäsen Amos Pasternack selvitti Lääkäripäi-villä foorumin roolia.

Tammikuisilla Lääkäripäivil-lä Lääkärien eettinen foorumi esitteli muutamia tyypillisiä vuoden 2008 eettisiä ongel-matapauksia, joita yksityiset lääkärit ovat tuoneet foorumin käsiteltäviksi.

Miten valita huonoista vaihtoehdoista parasLääkäripäivillä käsitellyissä konkreettisissä ongelmatilan-teissa kävi selväksi, että erilai-sia tärkeitä arvoja joudutaan asettamaan vastakkain hanka-lissa hoitotilanteissa. Eettisen foorumin verkkosivuilla to-detaankin, että joskus on vain huonoja vaihtoehtoja ja vähän miettimisaikaa. Tätä paineista tilannetta Lääkäripäivien ylei-

sö pääsi käytännössä harjoit-telemaan.

Jos kognitiivisesti kyvykkääksi arvioitu potilas kieltäytyy syö-mästä, on vastakkain toisaalta potilaan terveyden ylläpito ja toisaalta potilaan itsemäärää-misoikeuden kunnioittaminen. Kun taas potilaan saama diag-noosi on suuri osa hänen iden-titeettiään ja jopa parisuhteen dynamiikkaa, lääkäri saattaa miettiä sanavalintojaan taval-lista tarkemmin, jos alkuperäi-nen diagnoosi alkaa vaikuttaa väärältä tai epätarkalta. Asiaa ei välttämättä helpota, jos diag-noosin on aikanaan tehnyt ar-vostettu kollega.

Pohdintaa herätti myös ky-symys, miten lääkäri voi vaaraa ennakoivassa tilanteessa tehdä kansalaisvelvollisuutensa lä-himmäisiä kohtaan, jos se on toisaalta vastoin lääkärin vel-vollisuutta pitää salassa hoi-dossa saadut tiedot. Joskus taas joudutaan miettimään sitäkin,

loukkaavatko jotkut potilaan oi-keudet muiden lähellä olevien ihmisten oikeuksia. Miten puo-lison ja hoitajien jaksaminen taataan silloin, kun potilaalla on kohtuuttomalta tuntuvia vaatimuksia? Potilaan koti voi olla myös hoitajan työpaikka. Myös uupuneiden omaishoita-jien ongelma on yleinen.

Joskus lapsipotilaan altista-minen hankalalle kokeelle, joka todentaisi diagnoosin, voi olla vanhemmalle sydäntä raastava kokemus, ja lääkäri saattaa koh-data tuskaisen syytöksen.

Lääketiede tuottaa eettisiä ongelmia– Lääketiede on prototyyppi-nen eettisiä ongelmia tuottava ala, taustoitti aihetta erikoislää-käri Samuli Saarni, joka on Lääkärien eettisen foorumin asiamies.

Elämän ja kuoleman kysy-mysten äärellä toimivalle alalle


tuovat omat ongelmansa muun muassa uudet teknologiat, kus-tannustekijät ja potilaiden au-tonomia. Uudet teknologiat tuovat pohdittavia asioita eteen usein sekä elämän alku- että loppuvaiheisiin, ja kustannus-tekijät säännöstelevät käytettä-vissä olevia resursseja. Jokaisen kansalaisen itsemääräämisoike-us puolestaan korostuu nyky-yhteiskunnassa ja potilaiden kasvava tietomäärä tuo omat paineensa.

– Lääkäreiden kokemat eet-tiset ongelmat ovat usein hy-vin raskaita, ja voidaan puhua eettisestä stressistä. Kun arvo-konfl ikteja ei pystytä ratkaise-maan, ikävin ratkaisumalli on kyynistyminen.

Lääkäreiden eettiset ongel-mat tuovat esille myös alan objektiivisia kipukohtia eli jär-jestelmätason ongelmia, Saar-ni kuvaili.

– Lääkärien eettisen fooru-min ideana on muun muassa antaa välineitä yksityisille lää-käreille eettisten ongelmien käsittelyyn ja samalla käsitellä laajemmin niitä ongelmia, jot-ka alalla yleistyvät.

Eettisellä foorumilla kerään-tyneen kokemuksen mukaan sekä ylihoito että alihoito tuot-tavat pohdittavaa lääkäreille ja ovat yhtä yleisiä ongelmia. Yli-hoitamisen kokemuksen taus-talla ovat yleensä potilaiden ja omaisten asettamat vaatimukset. Samalla päätöksenteko hoidos-ta ei etene, jos potilas, lääkäri ja omaiset ovat hoitolinjoista eri mieltä. Ratkaisut edellyttä-vät kärsivällisiä neuvotteluja ja keskusteluja, joihin taas ei välttämättä ole vaivattomasti järjestettävissä aikaa arkisen aherruksen keskellä.

Lääkärin kokeman alihoita-misen taustalla on resurssipula – lääkärin kokemus siitä, että käytössä olevat resurssit eivät riitä hoitotilanteessa tarvitta-vaan hyvään hoitoon.

Eettisten ongelmien kohtaa-misen yleisyys vaihtelee paljon erikoisalojen mukaan. Psykiat-riassa koetaan eettisiä ongel-mia erityisen paljon. Psykiatri-an lääkärit kokevat resurssien riittämättömyyttä arvioides-

saan mahdollisuuksiaan antaa potilaille tarpeellisiä hoitoja moninkertaisesti enemmän kuin lääkärit joillakin muilla erikoisaloilla.

Kokemus vähentää eettistä stressiäYksittäisten lääkärien eettiselle foorumille lähettämät kysymykset eivät anna tarkkaa kuvaa siitä, kuinka paljon lääkärit yleensä kokevat työssään eettisiä on-gelmia. Tätä kuvaa paremmin Lääkäriliiton laaja kysely jäsen-kunnalleen vuonna 2004. Sen mukaan eettiset ongelmat ovat lääkärin työssä yleisiä. Niitä ra-portoi noin 13 000 vastanneesta lääkäristä noin 40 %, nuorim-mista jopa 60 %.

Vuoden 2004 kysely osoitti, että lääkärin kokemat eettiset ongelmat vähenevät iän myö-tä. Kokemus helpottaa lääkärin työtä, mutta kokemukset myös vaihtelevat eri ikäisillä lääkä-reillä: nuoria stressaa eniten ylihoitaminen, vanhempia re-surssien puute. Tutkimuksessa ei havaittu eroja sukupuolten välillä eettisten ongelmien ko-kemisessa.

Työssä koetut eettiset ongel-mat eivät ole pelkästään huono asia, vaan osoittanevat sen, et-tä kyynistyminen ei ole saanut kohtuutonta valtaa.

– Suurempi ongelma olisi, jos eettisiä ongelmia ei koet-taisi lainkaan, Saarni muistut-ti. Elämän ja kuoleman rajoilla toimiminen ja toisaalta esimer-kiksi yhä uudet hoitomahdolli-suudet takaavat sen, että eetti-set asiat ovat osa lääkärin työtä myös jatkossa.

– Eettisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, muu-tenhan ne olisi jo ratkaistu, Saarni kiteytti. ■


Uutta näkemystä!Syksyllä 2009 alkava amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus

• Apuvälineteknikko (AMK) 60 ja 90 opintopistettä (op)• Bioanalyytikko (AMK) 90 op • Ensihoitaja (AMK) 210 op• Fysioterapeutti (AMK) 60 ja 90 op • Kätilö (AMK) 120 op• Sairaanhoitaja (AMK), 60 ja 180 op • Sosionomi (AMK) 90 op • Toimintaterapeutti (AMK) 60, 90 ja 180 op

Erikoistumisopintoja työn ohessa

Sosiaalialan erikoistumisopinnot: • Leikki kohtaamispaikkanaTerveysalan erikoistumisopinnot:• Kliininen ultraäänihoitaja: raskausseulonta• Nefrologinen hoitotyö• Suun infektiosairauksien polarisaatio: haaste suun

terveydenhoitotyölle• Työterveyden edistäminen moniammatillisesti

Ylemmät amk-tutkinnot - työelämän johtamiseen ja kehittämiseen

• Kuntoutus • Sosiaaliala • Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen

Hakuaika aikuiskoulutukseen 14.4. - 30.4.2009 - lisätietoja hakemisesta www. metropolia.fi

Avoimessa ammattikorkeakoulussa voit opiskella tutkinnon osia

Liikunta lapsen ja nuoren kehityksen ja toiminnan edistäjänä ja tukena -psykomotorinen näkökulma 3 op

Kohderyhmä: Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kasvatusalan ammattihenkilöt sekä opiskelijat.Aika: 20.3. - 8.5.2009 perjantaisin klo 12.00 - 17.00Hinta: 105 euroaIlmoittautuminen: 9.3.2009 mennessä

Terapeuttinen leikki 3 opKohderyhmä: Varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstö sekä opiskelijatAika: 2.3. - 27.4.2009 maanantaisin klo 13.00-16.15Hinta: 105 euroaIlmoittautuminen: 20.2.2009 mennessä

Lisätietoja avoimen ammattikorkeakoulun opinnoista:koulutussihteeri, puh. 040 772 3457, [email protected]

Avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan voit tutustua ja ilmoittautua koulutuksiin osoitteessa www.metropolia.fi /avoin_amk

Tervetuloa sosiaali- ja terveysalan aikuiskoulutusinfoon tiistaina 27.1.2009 klo 17 - 19, Vanha viertotie 23, Helsinki.

Sosiaali- ja terveysalan opinnot Metropoliassa syksyllä 2009

Kun mietit uraa tai haluat kehittää nykyistä ammattitaitoasi, Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta löydät monipuolisia ja joustavia koulutusratkaisuja.

www.metropolia.fi

Kehitä kykyjäsi täydennyskoulutuksissa

Synnytystä pelkäävän asiakkaan kohtaaminen 2 opKohderyhmä: KätilötLähiopetusjaksot: 1.4., 29.4., 2.6. ja 27.5.2009Hinta: 590 euroa

Kliininen laboratoriotyö 3 opKohderyhmä: Pitkään työelämässä toimineet laborato-riohoitajatLähiopetusjaksot: 23.3. - 3.4.2009Hinta: 895 euroa

Perehdy itsesi johtamiseen ja voimaantumiseen 1 opKohderyhmä: Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevätLähiopetusjaksot: 4.3. - 1.4.2009Hinta: 295 euroa

Rakenteinen kirjaaminen sisätauteja sairastavan potilaan hoitotyössä 5 opKohderyhmä: SairaanhoitajatLähiopetusjaksot: 11.2. - 25.3.2009Hinta: 595 euroa

Näytöllä vaikuttavuutta hoitotyöhön 5 opKohderyhmä: Sairaanhoitajat, osastonhoitajat ja ylihoitajatLähiopetusjaksot: 24.3. - 16.4.2009Hinta: 395 euroa

Sonograferi-koulutuksen luentopäivätKohderyhmä: Röntgenhoitajat, kätilöt ja sairaanhoitajatLuentopäivät sisältävät tietoa vatsanalueen ultraäänitut-kimuksista mm. topografi sesta anatomiasta, fysiologias-ta, kliinisestä fysiologiasta ja laiteopista.Lähiopetusjaksot: 4. - 5.2., 4. - 5.3., 22. - 23.4., 19.5. ja 27. - 28.5.2009Sisällöt: www.metropolia.fi /taydennyskoulutusHinta: yksi päivä 250 euroa, kaksi tai useampi päivä 200 euroa/päivä

Ilmoittautuminen ja lisätietoja täydennyskoulutuksista:koulutussihteeri, puh. 040 334 5099, [email protected]

www.metropolia.fi /taydennyskoulutus

Seminaari ikääntyvien hyvinvoinnista 29.4.2009

Ikäihmisen hyvä elämä - ympäristön merkitys vanhenemisessaKohderyhmä: Kaikki ikäihmisten hyvinvoinnin ja arjessa selviytymisen tukemisesta kiinnostuneet.Paikka: Vanha viertotie 23, 00350 HelsinkiLisätietoja seminaarista myöhemmin Metropolian sivuilta Työelämäyhteistyön alta.

0901_Husari_Metropolia_aikuisk_210x282.indd 1 8.1.2009 11:15:04


Yk s i m e i s t ä

Työterveyshuoltoon erikois-tuva lääkäri Katri Lipson voitti viime syksynä esi-

koiskirjallaan Helsingin Sano-mien kirjallisuuspalkinnon ja oli Finlandia-ehdokkaana.

Lipson on juuri suorittanut HUS:ssa puolivuotisen psykiat-rian palvelun, ensin Tikkurilan psykiatrian poliklinikalla ja sit-ten Työkyvyntutkimusyksikös-sä, missä moniammatillinen tiimi tekee työkyvyn arvioita ja kuntoutus- ja hoitosuunni-telmia. Lipson on toiminut työ-terveyslääkärinä kymmenen vuotta Helsingin kaupungilla ja yksityissektorilla. Saman ajan hän kirjoitti esikoisromaaniaan Kosmonauttia, Murmanskiin 1980-luvulle sijoitettua ker-tomusta.

Kirjoittaminen tuntui välil-lä mahdottomalta tehtävältä, mutta luomisen vimma ajoi eteenpäin.

– Tarinan ja henkilöhahmo-jen vaatimus tulla kuulluksi oli niin voimakas, että kirjoit-tamisesta oli vaikea kieltäytyä. Olin itse lähinnä väline, tari-nan ja hahmojen löytäjä, Lip-son kertoo.

Tarinan idea tuli dokumen-teista, joita Neuvostoliitossa tehtiin, kun yhteiskunta alkoi avautua. Lipson halusi kertoa henkilöstä, jolla on haave, ja kuvata, mitä tapahtuu kuvi-tellun dokumenttiohjelman ulkopuolella.

Musiikki sysää kuvat liikkeelle– Musiikin avulla pääsen sellai-seen mielentilaan, jossa kuvat alkavat virrata – usein valitetta-vasti yöllä, kun pitäisi nukkua. Tämän tarinan taustalla ovat Ar-vo Pärtin tietyt kappaleet, vielä

Lääkäri kirjoitti tarinan, joka koskettaa lukijan sielua.

– Ihmisen elämä on ihmettelyä, Katri Lipson sanoo.

traagisempaa musiikkia kuin mitä kirjassa mainitaan.

Kosmonautissa kiusattu mu-siikinopettaja Svetlana Ko-valevna soittaa häiriköiville oppilailleen Tshaikovskia ja Shostakovitsia.

Nuorella, herkällä Sergei Fjodorovilla on unelma. Hän haluaa katsella Maata avaruu-desta käsin.

Kosmonautissa keskushenki-löt kokevat voimakkaita tunteita ja tavoittelevat kaukaisia unel-mia, mutta ihmiset eivät kohtaa eivätkä unelmat toteudu.

– Olen yrittänyt näyttää ne näkymättömät vankilat, joi-ta ihmiset itse tai olosuhteet luovat. Halusin kuvata asioita lintuperspektiivistä. Ehkä luki-jalle tulee ajatus: näin ei tarvit-sisi olla, kohtaaminen voi olla mahdollista.

Kirjassa hermoparantolan lääkäri ehdottaa psykoosista toipuvalle potilaalleen kissan hankkimista. ”Ja siinä kaik-ki?”, kysyy poikansa menet-tänyt nainen. ”Kissa on kissa. Torakkakin on torakka. Vain ihminen ei ole ihminen”, toh-tori vastaa.

– Koko elämän ajan meidän täytyy miettiä, keitä me olem-me. Miksi olemme niin omitui-sia itsellemme ja toisillemme? Kuin meidät olisi karkotettu jostain, emmekä edes tiedä mis-tä ja mihin. Ihmisen elämä on ihmettelyä ja ymmällään oloa, Lipson pohtii.

Kasvoja valokeilan ulkopuolellaKatri Lipson uskoi kirjoitta-maansa tarinaan ja sen henki-löhahmoihin, mutta ei pystynyt itse arvioimaan, miten hyvin oli onnistunut välittämään kerto-

muksen. Palkintoon ja julkiseen huomioon hän suhtautuu kak-sijakoisesti:

– Totta kai tuntui äärimmäisen hyvältä saada palautetta, jota ei voinut kuvitellakaan. Olin kir-joittanut kauan yksin ja umpi-ossa. Kun tekstiä pitkään hioo, sille sokeutuu. En viihdy hyvin valokeilassa, mutta olen sopeu-tuvainen luonne. Tärkeintä on säilyttää työrauha ja olla sinut itsensä kanssa.

– Samalla koen kaikkien niit-ten tuskaa, joihin valokeila ei koskaan suuntaudu. Soisi, että valoihin mahtuisi paljon enem-män kasvoja.

Lipson aikoo jatkaa lääkärin töitä ja kirjoittamista. Kirjalli-suuden ja lääketieteen välil-lä ei ole muuta ristiriitaa kuin ajankäyttö.

– Kirjallisuudessa ja lääkärin työssä ollaan aidosti kiinnos-tuneita ihmisestä ja yritetään

Teksti : Irma Heiskanen-Haarala | Kuva: Timo Löfgren

Ihmisiä näkymättömissä vankiloissa

ymmärtää muitakin ääniä kuin omaa ääntä.

Lipson opiskeli lääkäriksi Uppsalassa ja oli useita vuosia työssä Ruotsissa.

– Kielet ovat minulle intohi-mo. Havahduin, kun aloin kir-joittaa päiväkirjaakin ruotsiksi. Yksi syy Suomeen paluuseen oli, etten halunnut menettää äidinkieltäni. Meillä kotona puhutaan suomea ja englantia, Lipson kertoo. Hänen miehensä on amerikkalainen, ja perheessä on kuusivuotias poika.

Lipson on lukenut pitkään ja hartaasti venäläistä kirjalli-suutta. Venäjän kieli kiehtoo, mutta siitä ovat hallussa vasta alkeet. ■


Syöpätautien klinikalla teh-dään jatkuvasti lääketie-teellistä tutkimustyötä ja

kehitetään uusia hoitomene-telmiä, jotta yhä useampi syö-päpotilas voitaisiin parantaa. Hoitotulokset ovatkin kan-sainvälisesti vertailtuna huip-puluokkaa.

– Meillä on tällä hetkellä menossa noin 20 erilaista lää-ketutkimusta, joista kolmessa johdamme suurta kansainvälis-tä lääketutkimusta, johtava yli-lääkäri Heikki Joensuu kertoi Syöpätautien klinikan tuki ry:n osasto 6:den viihtyisyysprojektin julkistamistilaisuudessa.

– Vaikka jatkuvasti tulee yhä parempia lääkkeitä ja suuri osa syöpäpotilaista paranee, on sil-ti selvää, että sairaus pysäyttää. Jokainen syöpään sairastunut tarvitsee tukea – on helpompi taistella, jos ei ole yksin, to-tesi ylipormestari Eva-Riitta Siitonen.

Syöpätautien klinikan tuki ry on vuosien varrella tukenut sekä syöpään sairastuneita po-tilaita että heitä hoitavaa hen-kilökuntaa. On hankittu uu-sia hoitotuoleja, jaettu tietoa potilasoppaissa sekä muistettu henkilökuntaa stipendein. Viih-tyisyysprojekteilla on uusittu klinikan tilojen sisustusta.

Kurkistus merelliseen Helsinkiin Osasto 6:den viihtyisyysprojektin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat sisustussuunnitteli-

Viihtyisyyttä potilaiden ja henkilökunnan parhaaksiSyöpätautien klinikan tuki ry:n sponsorituella toteutettu viih-tyisyysprojekti Helsinki-Meri, Havs-Helsingfors toi heleät vä-rit potilaiden ja henkilökunnan iloksi Syöpätautien klinikan osasto 6:lle.

Teksti ja kuvat:

Anna-Mari Hursti

ja Anu Telivuo, Anja Kari, Pirkko Salonen, Hanna Hurs-kainen, Ulla Solasaari-Poh-janpalo, Pirkko Kaartinen, Kirsta Himanen ja taiteilijat Viviann Seege ja Anissa Ha-lim yhteistyössä henkilökun-nan kanssa.

Projektissa maalattiin osas-ton seinät, vaihdettiin verhot, verhoiltiin istuintuolit uudel-leen sekä kalustettiin henkilö-kunnan toimistotila.

Merihenkisyys ja Helsingin historia loivat toteutukselle oman uniikin ilmeen taidete-osten välityksellä.

– Haimme Suomen raken-nustaiteen museosta rakennus-ten arkkitehtipiirustuksia, joita sitten jonkin verran pelkistim-me ja yhdistimme leikkimällä mittasuhteilla, kuvailee Seege odotustilan pitkän friisin val-mistusprosessia.

Seinäreliefi stä katsoja voi-kin löytää tutut rakennukset yllättävästi järjestettyinä tois-tensa vierestä, mikä ehkä in-noittaa tutkimaan kuvaa tar-kemmin.

– Kolmen hengen potilashuo-neiden seinätauluihin valitsim-me valokuvia, joissa yhdistyvät Helsingin arkkitehtuuri, meri-maisemat ja luonto, kertovat Kari ja Salonen.

Yhden hengen huoneiden sei-niin maalattiin kuvia Helsingin eläinaiheisista patsaista.

Miellyttävä ympäristö vahvistaa positiivisuuttaUseissa erilaisissa tutkimuksissa on todettu, että sairaalaympäris-töllä ja potilaiden viihtymisellä on merkitystä paranemisproses-sille. On esimerkiksi havaittu,

että puhtailla ja selkeillä vä-reillä on positiivisia vaikutuk-sia potilaisiin.

– Toivoimme heleitä värejä ja saimme juuri mitä halusimme-kin, iloitsee osastonhoitaja Airi Halonen.

– Henkilökunta on ollut tyy-tyväinen lopputulokseen ja myös potilailta olemme saaneet posi-tiivista palautetta, kertoo sairaan-hoitaja Ulla Kotiluoto. ■

Potilashuoneet muuttuivat uudessa tasapainoisessa kokonai-suudessa piristäviksi ja samalla rauhoittaviksi.

Taiteilijat Viviann Seege ja Anissa Halim vastasivat Syöpätau-tien klinikan osaston 6 viihtyisyysprojektin seinämaalauksista.


H u s l a i n e n h a r ra s t a a

K irurgisen sairaalan EL-LA-leikkaussalissa luu-lisi pahimman hyörinän

jo hellittäneen perjantaisena iltapäivänä, mutta mitä vie-lä. Leikkausosastolla on täysi tohina päällä. Rauhallinen ti-lanne vaihtuu hyvin nopeasti kiireeksi ja niin on tänäänkin käynyt. Täällä tehdään leukaki-rurgisia toimenpiteitä ja kaikki Suomen munuais- ja maksan-siirrot. Tänään menossa on jo päivän toinen munuaisen siir-toleikkaus.

Leikkauksissa on ollut muka-na myös anestesiasairaanhoitaja ja kilpatanssija Olli-Pekka Vanhala, joka marraskuussa voitti – jo toistamiseen – 10-tanssin Suomen mestaruuden seniorisarjassa. Olli-Pekan arkipäivään mahtuu hektinen työ, samoin kuin kuviot musiikin tahdissa.

Olli-Pekan ja hänen parinsa Tiina Tarvosen lajina on 10-tanssi. Nimensä mukaisesti se tarkoittaa, että pari harjoittelee kymmenen eri kilpatanssilajin kuviot ja esittää ne kisoissa. 10-tanssi koostuu viidestä vakio- ja viidestä latinalaistanssista. Vakiotansseja ovat hidas vals-si, tango, wieninvalssi, foxtrot ja quickstep ja lattareita sam-

Olli-Pekka taitaa kuviot parketilla ja leikkurissa

ba, cha-cha, rumba, paso dob-le ja jive.

Miten tavoitteellinen kilpa-tanssiharrastus ja epäsäännöl-linen työ on mahdollista sovit-taa yhteen?

– Harjoittelemme kolme-nel-jä kertaa viikossa, ja sovimme harjoituskerrat vapaasti oman aikataulumme mukaan. Tans-siparini Tiina on onneksi sään-nöllisessä päivätyössä, joten voimme sopia harjoituskerrat helpommin etukäteen.

Vaikka etukäteen siltä näyt-täisikin, joskus suunnitelmiin tulee muutos ja Olli-Pekan tree-nivaatteet vaihtuvat vihreään leikkaussaliasuun. Epäsään-nöllisen vuorotyön lisäksi hän toimii vuorollaan munuais- ja maksapäivystäjänä. Päivystys-vuoroja on 1–3 kertaa viikossa. Munuaispäivystäjänä oleminen tarkoittaa, että puhelin voi soida milloin vain, ja puolen tunnin päästä puhelinsoitosta pitää eh-tiä sairaalaan. Maksapäivystä-jällä on enemmän aikaa, joten sairaalaan ehtii vaikka tanssi-salilta suoraan.

– Munuaispäivystyksen ai-kana ei voi oikein muuta kuin olla lähtövalmiina kotona ja päivystää puhelinta. Maksan-siirrossa aikaa on enemmän,

joten maksapäivystäjänä voin vaikka mennä tanssisalille tree-naamaan ja silti ehdin leikka-ukseen.

Joskus nopeat aikataulu-muutokset aiheuttavat häm-mennystä.

– Otamme joskus tunteja vaih-tuvilta valmentajalta ja kerran minun piti nopealla aikataululla peruuttaa tanssitunti, ja sanoin valmentajalle meneväni mak-sansiirtoon. Hän ei tiennyt mitä teen työkseni, ja oli hetken aika kauhuissaan ennen kuin selvisi, että menen töihin, enkä joudu itse leikkauspöydälle.

Treenit ja työ on siis sovitel-tavissa, mutta iän karttuminen tuntuu jo.

– Jos olen ollut yön työssä ja nukkunut päivän, en samana iltana jaksa enää harjoitella, tiedän sen jo kokemuksesta. Silloin on parempi peruuttaa treeni kuin lähteä tuhlaamaan omaa ja parin aikaa salille.

Kilpailujen ajaksi kalente-rista pitää kuitenkin raivata vapaata.

Anestesiasairaanhoitaja Olli-Pekka Vanhala on kaksinker-

tainen Suomen mestari kil-patanssissa. Tavoitteellinen

tanssiharrastus ja vuorotyö on mahdollista sovittaa

yhteen, mutta se vaatii nopeita ja joustavia

ratkaisuja.

– Pienessä työporukassam-me työvuorojen ja päivystysten sovittelu sujuu todella upeasti ja saan hyvin vapaata tarpeen mukaan kilpailuja ja valmen-nusleirejä varten. Kilpailemme vuodessa 10–12 kertaa eripuo-lella Suomea. Seuraava tärkeä kilpailu on helmikuussa pidet-tävä vakiotanssin-SM-kisa Ku-rikassa. Tavoitteena on mitali, ehdottomasti.

Vaativan harrastuksen ja työn lisäksi pitäisi ehtiä vielä muu-takin, ainakin hoitaa omia pa-risuhteita. Useat tanssijat ovat pariskuntia, mutta Olli-Pek-ka ja Tiina ovat löytäneet elä-mänkumppaninsa muualta. – Ehdin kyllä tehdä muutakin kuin tehdä töitä ja tanssia. Esi-merkiksi lomien aikana emme harjoittele.

Nytkin Olli-Pekkaa odot-taa lomamatka, jonka aikana suunnitelmissa on irrottautua niin työn kuin harrastuksenkin vaatimuksista. JN

Kuva

: Joh

anna

Nik

unen


U r i n n e h å l l e t

HNS-Servis till er tjänst!Till affärsverket HNS-Servis, som leds av Leena Koponen, koncen-treras hela HNS dokument-, kund-, personal- och ekonomitjänster. En personal på sammanlagt 850 per-soner överfördes till affärsverket från olika delar av HNSServismedarbetarnas strategi och plan för affärsverksamhe-ten är klara och det praktiska arbetet inleds med full effekt. För närvarande fi nslipar man tjänstebeskrivningarna för ge-nomgång tillsammans med be-ställarna. Planerna börjar nu förverkli-gas bit för bit. När affärsverket bildades uppstod många bryd-samma situationer, då ingen hade tidigare kunskap eller färdiga svar på ofullständiga planer.

– Många har ivrigt deltagit i förberedelserna, men också misstänksamma röster har höjts. Också de har behövts för att ut-mana och ifrågasätta besluten. Även korrigerande rörelser bör vid behov kunna göras och det har vi också gjort.

De förändringar som om-organiseringen av tjänsterna

De verkställande direktörer-na för alla nya affärsverk lovar att tillsammans med

sin personal sköta sina gebit så att de som arbetar med sjuk-vårdsdistriktets grundläggande uppgifter, dvs. inom sjukvården, helt och hållet kan koncentrera sig på sina egna uppgifter.

HNS har nu sammanlagt nio affärsverk. Ravioli, Huslab och HNS-Röntgen har funnits redan i fem år. HNS-Logistik, HNS-Apoteket och HNS-Desi-ko inleder nu sitt andra verk-samhetsår.

Stödtjänsterna blir affärsverkOmorganiseringen av stödtjäns-terna till ett aff ärsverk pågår vid HNS och tre nya aff ärsverk inledde sin verksamhet vid års-skiftet. Full rulle råder vid HNS IT-tjänster, HNS-Medicintek-nik och HNS-Servis. Dessutom inledde HNS-Lokalcentralen verksamheten som ett eget re-sultatområde inom koncernför-valtningen.

Ansiktsuttryck har en enorm social betydelse och spe-ciellt för en ung kvinna

innebär en ansiktsförlamning en hård törn för självkänslan. Ansiktsförlamningen gör det svårare att äta och tala och ögat blir lätt irriterat när nedre ögonlocket är slappt.

Ansiktsförlamningsoperatio-ner har utförts redan i decen-nier. Eftersom den kirurgiska behandlingen är utmanande och patienten behöver fl era olika ope-rationer under åren, behandlas

Te

xt

: Ir

ma

He

isk

an

en

-Ha

ar

ala

Operationen ger leendet tillbaka En tvåfasig kirurgisk behan-dling med omfattande ope-rationer lämpar sig för en tämligen ung eller medelål-ders patient med ansiktsför-lamning.

lindriga symtom i dag med bo-tulininjektioner så att man för-lamar ansiktsmusklerna på den friska överaktiva sidan.

Lindriga ansiktsförlamningar är inte sällsynta och 90 procent av dem läker spontant. Man tror att de här förlamningarna som klassifi ceras som Bells pares är infektionsrelaterade, men sjuk-domsorsaken har inte kunnat fastställas med säkerhet.

Om patienten har fått en ansiktsförlamning i samband med en neurokirurgisk opera-tion, väntar man först om den läker av sig själv. Det är inte alltid klart om nerven åter-hämtar sig. Man kan försöka reparera en färsk skada eller en nervskada som uppstår redan i samband med en neurokirur-gisk operation på samma gång genom suturering.

Neurokirurgiska framsteg minskar förlamningar– Merparten av de ansiktsför-lamningar som behandlas vid Tölö sjukhus plastikkirurgi har uppstått efter en kirurgisk be-handling av en tumör i hör-selnerven, en hjärnoperation, spottkörteloperation eller en skada. Eftersom neurokirurgin har gått framåt ser vi idag färre operationsrelaterade ansikts-förlamningar. Oftast är det en godartad tumör i hörselnerven som ligger bakom en ansikts-förlamning; ansiktsnerven har skadats redan på grund av tu-mören eller i samband med ope-rationen, berättar plastikkirurg Sinikka Suominen. Hon utför de fl esta korrigerande operatio-nerna vid ansiktsförlamning i Finland och berättade om ämnet på Läkardagarna under rubriken

Hymyä veitsen avulla (Kniven tar fram leendet).

Det var den framlidne ki-rurgen Börje Sundell som ur-sprungligen utvecklade ope-rationstekniken vid HUCS och sedan Sirpa Asko-Seljävaara som lärde Sinikka Suominen tekniken. I maj i fjol dispute-rade Tuija Ylä-Kotola som ar-betat som plastikkirurg på Jorvs sjukhus om kirurgisk behand-ling av ansiktsförlamning. Nästa anhalt blir forskararbetet i Ka-nada. Ylä-Kotola kom fram till att tillväxtfaktorbehandlingen i framtiden kan erbjuda hjälp i situationer då ett innerverat muskeltransplantats funktion med tiden blir sämre.

I Finland utförs det årligen 10 –12 stora tvåfasiga ansiktsför-lamningsoperationer där man först tunnelerar ett nervtrans-

medför berör människorna på olika sätt i olika delar av HNS. En del fi ck ett nytt team eller en ny chef, andra fi ck en ny arbetsplats i en annan stad. För en del skedde förändring-en bara på papper och arbets-kamraterna och arbetsplatsen blev densamma.

Nu ser man över planen för att införa Plussystemet.

– Det är Servis uppgift att stöda de anställda och cheferna när den här viktiga förändringen genomförs, påminner Leena. Att få systemet i aktiv använd-ning kräver ansträngningar och tålamod av alla parter. Viljan och ett äkta samarbete hjälper oss att lyckas.

HNS IT-tjänster fi ck en ny verkställande direktör

Vid HNS IT-tjänster fortsätter ca 150 personer med att genomföra koncernens IT-strategi, nu som af-färsverk och under ledning av en ny verkställande direktör. – Huvudlinjerna är klara och nu börjar vi omsätta dem i prakti-ken, säger verkställande direk-tör Pertti Mäkelä.

Resultatområdet IT har redan inom huvudstadsregionens om-råde varit ett eget resultatom-råde och utgör nu stommen för affärsverket. För dessa medar-betare innebar överföringen till affärsverket ingen nämnvärd förändring av arbetet, men för datapersonalen i andra områden är förändringarna större. De ar-betade tidigare direkt under sjuk-vårdsområdets ledning, men har nu fått en ny chef som företrä-der den egna branschen.

– Nu utvecklar man enligt be-ställar-utförarkonceptet produk-tifi eringen och prissättningen av tjänsterna i syfte att öka både kundernas och vår egen kost-nadsmedvetenhet. Affärsverket måste få in de pengar som be-hövs för att driva verksamhe-ten, förklarar Mäkelä.

– Vi ägnar kundorienteringen allt större uppmärksamhet. Af-färsverket bidrar också med in-dividuellt ansvarstänkande som är bekant från affärsvärlden.

I fortsättningen ser Pertti Mä-kelä gärna att de egna medar-betarnas resurser mera riktas mot expert- och utvecklings-arbete i stället för underhålls-uppgifter.


U r i n n e h å l l e t

plantat från ansiktets friska sida till den förlamade kinden och efter ett halvår förenar mus-keltransplantatet från ett annat ställe i kroppen till nerven.

– Till slut tar den friska an-siktsnerven kommandot också över muskeltransplantatet och ett leende uppstår av en natur-lig impuls vid rätt tid, beskriver Suominen.

Med hjälp av operationen kan man aldrig ge ett naturligt, tre-dimensionellt leende och med stigande ålder när vävnaderna blir slappare kan operationsre-sultatet bli sämre.

Varje patient behandlas individuelltYlä-Kotolas avhandlingsforsk-ning visar att transplantatet fungerar bra hos 60 procent

av de patienter som fått ett in-nerverat muskeltransplant och att 78 procent av patienterna upplevde att livskvaliteten blev bättre. Hos patienter med grad-vis försämrad funktion i mus-keltransplantatet visade MRT att muskeltransplantatet klart krympt. Provbitarna visade att muskeltransplantatets fi brer och antalet fungerande nerver i nervtransplantatet minskade märkbart med åren också hos dem med ett välfungerande muskeltransplantat.

– En typisk patient som ska genomgå en stor ansiktsförlam-ningsoperation är en tämligen ung person eller en person i medelåldern. Nerven åter-hämtar sig snabbare hos unga. Multisjuka äldre får mekaniska upphängningar, t.ex. stramar man åt kinden med egna mus-

kelhinnetransplantat, berättar Suominen.

Medfödda ansiktsförlam-ningar är mycket sällsynta och ambitionen är att operera dem i skolåldern.

Sinikka Suominen arbeta-de under 1999–2000 i Taipei i Taiwan för att lära sig korrige-rande kirurgi vid muncancer och operationsteknik som ger tillbaka leendet.

– Vid en ansiktsförlamningso-peration behandlas varje patient individuellt. Människans ana-tomi är individuell och vi har alla olika mänskliga reservdelar i vår kropp. Ett naturligt leende uppstår med hjälp av ett tiotal muskler. Utmaningen är att få till en samtidig multidirektionell rörelse, att få underkäken att åka ner och kinden upp.

Om man vid en ansiktsförlam-

ningsoperation använder lokala muskeltransplantat, måste man offra en bit av tuggmuskeln. Om man använder ett trans-plantat från låret, tar man vid den första operationen bara ett nervtransplantat från den fris-ka kinden. Det är en mellan-stor operation på 3– 4 timmar och patienten återhämtar sig inom ett par veckor. Operatio-nens andra fas tar hela dagen, 6 – 8 timmar. I den medverkar två eller tre plastikkirurger och återhämtningen tar en månad. Resultatet syns först efter att ett halvår har gått efter den andra operationen. ■

Pertti Mäkelä berättar att han blev positivt överraskad av att så många av HNS IT-experter har en vårdutbildning i bak-grunden.

– Det är en styrka här, när man förutom systemet behö-ver känna till kundens behov och verksamhet. Också läkarna har kompetens inom IT och de är för sin del med i många ut-vecklingsprojekt.

– Kompetensen hos persona-len, engagemanget och att man varit arbetsplatsen trogen länge samt viljan att lära sig nytt har överraskat positivt. Också fram-tiden erbjuder utmaningar åt var och en, vi är ju lokomotivet i branschen och en stor aktör också på riksplanet.

Medicintekniken är nära patienten

Medicintekniken svarar för att den medicinska utrustningen fungerar och för utrustningens säkerhets-aspekter samt för en hög nivå på utrusningstekniken vid HNS. Verk-samheten har nu omorganiserats till ett affärsverk. – Hela personalen och medicin-

teknikens ledningsgrupp har helhjärtat deltagit i förberedel-serna, för vilket jag vill fram-föra ett stort tack till persona-len, poängterar affärsverkets verkställande direktör Pertti Häkkinen.

Affärsverket har 85 medarbe-tare, dvs. alla som också tidigare arbetade med den medicinska utrustningen. De bär ansvaret för upphandlingen, reparatio-nen, servicen, funktionen och driftssäkerheten för hela HNS medicintekniska utrustning. HNS har ca 46 000 olika medicinska apparater och antalet service-tillfällen per år är 37 000.

Den medicinska apparatu-ren upprätthåller liv och den måste alltid fungera, också en liten funktionsstörning kan vara ödesdiger. Hela personalen har specialutbildning och vid sidan av det kunnande som man får på skolbänken behövs det en gedigen erfarenhet.

Arbetet kräver noggrannhet och är noga reglerat. Många med-icintekniska apparater servas på samma sätt som fl ygmaskinsde-lar: efter ett antal användnings-timmar ska delarna bytas ut och apparaten ges service.

Tills vidare stannar Medicin-teknikens personal i sina nu-varande lokaler, men det fi nns behov av att i något större grad än tidigare placera anställda på olika sjukhus.

Lokalcentralen äger, hyr ut och planerar lokaler

Förutom de nya affärsverken grun-dades också vid årsskiftet ett nytt resultatområde inom HNS-koncer-nen som samtidigt också utgör en del av koncernförvaltningen. HNS-Lokalcentralen grundades genom att slå ihop gamla Hucs lokalcentral och motsvarande verksamheter på de övriga sjukvårdsområdena.Hela sjukvårdsdistriktets fast-ighetsegendom överfördes till Lokalcentralen. Egendomens värde är 1–1,5 miljarder euro. Lokalcentralen genomför också alla byggprojekt på beställarens vägnar, dvs. fungerar som äga-rens representant. I början har Lokalcentralen 26 anställda. Största delen av de anställda inom sjukvårdsområdets lokal- och fastighetstjänster överfördes beroende på arbetsuppgifterna antingen till HNS-Fastigheter

eller HNS-Logistik. Ossi Heinonen är chef för

Lokalcentralen. Nu när alla HNS fastigheter administreras lika stävar man efter att med god skötsel bevara fastigheternas värde. Avsikten är att effekti-vera verksamheten så att kost-naderna för förvaltning, skötsel och underhåll och behovet att hyra lokaler utifrån minskar när koordineringen blir bättre.

Lokalcentralens mål är att erbjuda alla HNS-anställda bra, trivsamma och välfungerande arbetslokaler och det är Lo-kalcentralen som fattar rodret när ett fastighetsprojekt har tagits upp och godkänts i HNS budget.

En av de viktigaste uppgifter-na är att utveckla den interna hyresverksamheten. Koordine-ringen är inte enkel då det inom HNS fi nns fastigheter med 15 olika HNS-aktörer som förval-tare, dvs. olika resultatenheter och affärsverk. ■


Työ s u o j e l u

Hyvä työelämä parhaimmil-laan vaikuttaa positiivises-

ti työntekijöihin. Ikääntyneillä työntekijöillä on paljon koke-musta ja ns. hiljaista tietoa, joka karttuu vuosien myötä.

Työkokemuksen mahdol-linen laajempi käyttö voi ol-la lisä arvo niin työntekijälle kuin työpaikallekin. Vuosien myötä kehittynyt ammattitai-to ja näkemykset työpaikan toimintamuodoista ovat vah-vuuksia työntekijälle. Myös si-toutuminen organisaatioon on

Pitkää ikää työelämässäusein nuoria vahvempi. Kuu-lumisella tiettyyn ikäryhmään ei kuitenkaan voida tehdä joh-topäätöksiä yksittäisen työnte-kijän ominaisuuksista.

Ikääntyminen muuttaa ih-misen työkykyä, mutta tuo usein esille uusia, myönteisiä-kin asioita, joilla on merkitystä työyhteisössä. Töiden suunnit-telu, jossa huomioidaan ikään-tymisen tuomat tarpeet, auttaa jaksamaan työelämässä pitem-päänkin.

Hyvään työelämään kuuluu

hyvä ja oikeudenmukainen joh-taminen. Epäoikeudenmukai-nen johtaminen on yhteydessä terveydentilan huononemiseen, kun taas oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen vähentää sairausriskiä ja auttaa sietä-mään paremmin epävarmuut-ta jatkuvasti muuttuvissa työ-oloissa ja jolla on vaikutusta työtyytyväisyyteen. Epäoikeu-denmukainen kohtelu viestittää työntekijälle, ettei häntä pidetä tärkeänä työyhteisössään. Vuo-rovaikutteisuutta pidetään tär-keänä, mutta sairaalamaailmassa johdetaan useassa tapauksessa hierarkkisen sairaalaperinteen mukaisesti.

Työpaikan sosiaaliset suhteet ovat meille tärkeitä. Sosiaalisel-la toiminnalla uskotaan olevan vaikutusta terveyden, toimin-takyvyn ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin säilyttämiseen. Työn merkityksellisyys ja työil-mapiiri ovat useiden tutkimus-tenkin mukaan merkittävämpiä asioita kuin palkka.

Työolosuhteet myös vaikut-tavat työntekijöiden työssä jak-samiseen. Fyysisillä työoloilla on merkittävä vaikutus toi-mintakyvyn heikkenemisessä ja tuki- ja liikuntaelinsairasta-vuudessa. Tämän vuoksi mm. riskien arvioinnin mukaan sel-vitettävillä työoloilla pystytään paremmin tarttumaan työpai-kan epäkohtiin.

Työssä jaksaminen yhä pi-dempään on tärkeää, koska henkilökunnasta on jatkuvasti yhä pahenevassa määrin pulaa. Hallitus- ja kansallisen ikäoh-jelmienkin mukaan eläkkeel-le jäämistä on tavoitteena saa-

da siirrettyä muutamia vuosia eteenpäin.

Työntekijän tärkein ominai-suus on hänen työkykynsä. On hyvä pitää päivittäin huol-ta omasta sekä fyysisestä että sosiaalisesta aktiivisuudesta ja toimintakyvystä. Terveelliset ruokatottumukset ja riittävä uni lisäävät hyvinvointia. Kannattaa myös tarkistaa omaa asennetta työtä ja muutakin elämää koh-taan ja miettiä mikä on huonoa ja mikä hyvää sekä sen mukaan miettiä korjauksia. Töiden te-kotapaa voi helpottaa pitämäl-lä 2–3 minuutin mikrotaukoja silloin tällöin.

Esimiesten kanssa on hyvä keskustella, jos tarvitsee yksi-löllisiä ratkaisuja töiden järjeste-lyissä. Ja kannatta muistaa, että ikäsyrjintä on kiellettyä!

HUS:ssa on hyviä ohjeita mm työkyvyn tukemiseen, varhai-seen puuttumiseen jne., joiden avulla tuetaan työntekijää jak-samaan.

Tavoitteena on, että kun hen-kilö jää eläkkeelle, hänelle jää sellainen mielikuva tehdystä työrupeamasta, että on tehnyt arvokasta työtä.

Hyvää alkaneen vuoden jatkoa

Irma Timonen työsuojeluvaltuutettu,Huslab, HUS-Röntgen


Kiitokset

Pä ä l u o t t a m u s m i e s

Viime syksynä HUS:ssa kuohui. 17.9. järjestettiin Biomedi-

cumissa kriisikokous. Vaadit-tiin jopa toimitusjohtajan eroa. Kokouksen jälkeen keskeytet-tiin palvelu- ja resurssijohtaji-en virkojen täyttö ja hallitus palautti strategian uudelleen valmisteltavaksi.

Kriisin laukaisevana syynä olivat palvelu- ja resurssijohta-jien epäselvät valta- ja vastuu-suhteet. Vastaavat ylilääkärit, joiden nimike olisi uudessa jär-jestelmässä ollut palvelujohtaja, kokivat, ettei heitä oltu kuul-tu uutta johtamisjärjestelmää luotaessa.

Syksyn aikana HUS:n ylin johto sai vaikeimman kautta oppia henkilöstön mielipiteen kuuntelemisen tärkeyden. Joh-to sai osakseen vahvaa – osin asiatontakin – kritiikkiä.

Lääkäreitä on joissain pai-koissa johdettu kuuntelemat-ta. Perustyötä tekevät lääkärit ovat usein kokeneet voimatto-muutta ja uupumusta kasvavien vaatimusten edessä: enemmän potilaita on hoidettavana, yli-määräisiä potilaita tungetaan vastaanottoaikojen väliin ja ATK toimii hitaasti. Usein ruo-katunti on jäänyt pitämättä ja päivä on venynyt.

Jos kiireestä on valitettu, on ylemmältä tasolta saattanut tulla vastaus, ettei lisäresursseja ole saatavilla. Toisaalla on saatet-tu sanoa, ettei työvuorolistoja tule täyttää, koska ylitunneista ei kuitenkaan makseta.

Tällaisten kokemusten vä-syttämät lääkärit vaativat muu-tosta talon johtoon syyskuussa. Vaatimus esitettiin korkeim-

Parempia esimies- ja alaistaitojapaan johtoon vaikka useimpien kokemus epäoikeudenmukai-suudesta ei ollutkaan lähtöisin huipulta.

EsimiestaidotSotilasvala sopii jokaisen esi-miehen ohjenuoraksi:

”Jos minut asetetaan esimies-asemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoin-nistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neu-vonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kan-nustavana esimerkkinä.”

Lääkärijohtajat on valittu yliopistosairaalassa tieteellisten meriittien perusteella. Dosenteil-la on kykyä luoda uutta tietoa ja asettaa entinen tieto kriitti-sen tarkastelun alle mutta, se ei vielä takaa hyvää johtajuutta. Johtajaksi ei synnytä. Alaisten kuuntelemisen ja heidän näke-mysten selvittämisen taitoa on harjoiteltava.

Meillä kaikilla on erilaiset vahvuutemme ja heikkoutem-me, jotka hyvä johtaja selvittää. Kehityskeskustelu on hyvä ti-laisuus selvittää esimiehen ja alaisen kesken kunkin mah-dollisuuksia ja odotuksia se-kä myös työntekoa häiritseviä asioita.

Uudet tai muutettavat asi-at on jo suunnitteluvaihees-sa syytä tuoda työyhteisöihin keskusteltaviksi, jotta niillä, joita muutokset koskevat, on mahdollisuus kertoa näkemyk-sensä. Käytännön työntekijällä on näkökohtia, jotka suunnit-

telijalta saattavat jäädä huo-maamatta.

Tiedonkulku alhaalta ylös tulee turvata, niin että kaikilla tasoilla tiedetään, mitä mieltä suorittajatasolla ollaan ja mitä uhkia siellä nähdään.

AlaistaidotMyös alaistaidoissa on usein toivomisen varaa. Selän takana purnaamisen sijaan usein oli-si parempi keskustella esimie-hen kanssa heti ongelmien il-maantuessa. Keskustelussa on pidettävä korvat auki. Perus-työtä tekevien on syytä nostaa epäkohdat esiin ja ehdotettava korjaustoimia. Kun kritiikkiä esitetään, sen on oltava asial-lista ja rakentavaa.

Vuoden 2009 toivon olevan johtamis- ja alaistaitojen kehit-tämisvuosi, niin että oppisim-me kaikilla tasoilla arvostamaan toinen toisiamme. Kaikkien on hyvä kysyä itseltään: Onko alais-ja esimieskäyttäytyminen hyvää ja mitä voisin parantaa.

Hyvää alkanutta vuotta 2009

Risto Avelaplm, JUKO

Sydämellinen kiitos 40 vuotta kestäneestä hyvästä yhteistyöstä ja viehättävästä eläkkeelle siirtymisjuhlasta.Marja Larkioosastonhoitaja

Suuri kiitos mukaville työ-tovereilleni Naistenklinikal-la saamastani yllätyslahjasta eläkkeelle jäädessäni.Hyvää jatkoa kaikille.KiittäenHilkka Koivunen

Lämpimät kiitoksetteille kaikille, jotka muistitte minua eläketaipaleeni alkaes-sa. Suuret kiitokset myös työ-tovereille ja yhteistyökump-paneille vuosien 1965 – 2008 varrelta.Mari LappalainenSikiötutkimusyksikkö

KUNTOUTUSTA KOKEMUKSELLA

JA MONIALAISELLA OSAAMISELLA

Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus tarjoaa kuntoutusta eri sairausryhmille ja eri elämäntilanteisiin.

Palveluvalikoimamme kattaa ihmisen koko elämänkaaren.

Erityisosaamistamme on vaikeasti vammaisten, perheiden ja harvinaisiin tuki- tai liikuntaelinvamma- ryhmiin kuuluvien henkilöiden kuntoutus.

Tutustu palveluvalikoimaamme osoitteessa:

www.invalidiliitto.fi/laku

Lisätietoja antaa kuntoutussihteeri,

puh.(03) 812 8207

INVALIDILIITON LAHDEN KUNTOUTUSKESKUS

Launeenkatu 10, 15100 LAHTIp. (03) 812 811, fax (03) 783 0250

[email protected] www.invalidiliitto.fi/laku

Nyt avattu

www.tamroshop.fi Rekisteröidy

terveydenhuollon ammattilaisten verkkokauppaan ja

tee edullisia ostoksia.TamroShop.fi

Sähköposti: [email protected] Puhelin: 020 445 3308 (klo 9 -16)

Documents

Husari 1.09 1A - HUS - Etusivu · tesi eräs pienyrittäjä radiossa yhtenä aa-muna. Laittamattomasti sanottu, ja sama pätee siihen työhön, jota meillä HUS:ssa ... on 2014. Suunnitelmassa