0

1

Hyvä opettaja,

Tästä lehtisestä löydät tuntisuunnitelmarungon Pelastakaa Lapset ry:n Lapsuudelle arvo

oppitunneille. Kyseessä on globaalikasvatusprojekti, jossa pohditaan lapsen oikeuksia ja lapsiin

investoimista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Tunneilla on tarkoitus käydä yhdessä pohtien ja erilaisten toiminnallisten harjoitusten avulla läpi

teemoja, jotka liittyvät lapsen oikeuksiin. Tuntisuunnitelmat koostuvat viidestä eri osa-alueesta:

lapsen oikeudet, osallisuus, eriarvoisuus, kuvan tulkinta ja valokuvaus. Voitte joko toteuttaa

suunnitelman kokonaisuudessaan ja tuottaa omat valokuvausprojektit tai tehdä valikoivasti

aikatauluun sopivia harjoitteita.

Suuri osa tehtävistä toteutetaan pienryhmissä. Jos kokonaisuus toteutetaan sellaisenaan, olisi

hyvä, jos samat ryhmät tekisivät töitä yhdessä koko projektin ajan.

Opettajat voivat käyttää tuntisuunnitelmaa omalle ryhmälleen ja omaan ainekokonaisuuteensa

soveltaen. Neljästä ensimmäisestä osa-alueesta löytyy useampia teemaan liittyviä harjoituksia,

joita voi vapaasti hyödyntää oman mielenkiinnon ja aikataulun mukaan. Oppitunneille tarjotaan

myös vaihtoehtoja eri-ikäisille.

Viidennessä osa-alueessa suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden omia valokuvausprojekteja,

jotka käsittelevät lasten oikeuksia ja eriarvoisuutta lasten ja nuorten näkökulmasta. Valmiista

valokuvista voi tehdä näyttelyn koululle tai vaikka kirjastoon. Kuvat voi myös lähettää yhdessä

mielipidekirjoituksen tai kuvatekstin kanssa vaikka paikallisille päättäjille tai paikallislehteen.

Tärkeintä on, että nuorten oma ääni tulisi kuuluviin ja he pääsevät kuvien avulla vaikuttamaan.

Kouluprojekteja toteutettiin keväällä 2015 ympäri Suomea sekä Keniassa ja valmiisiin tuotoksiin

voit tutustua osoitteessa www.lapsuudellearvo.fi.

Lisätietoja ja -materiaalia voi kysyä Pelastakaa Lapsilta. Autamme mielellämme myös oppituntien

toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoa:

Eveliina Viitanen Max Holm

Vaikuttamistyön koordinaattori Pelastakaa Lasten tiedottaja

eveliina.viitanen@pelastakaalapset.fi max.holm@pelastakaalapset.fi

p. 050 911 9295 p. 050 433 1438

2

Tuntisuunnitelmat ja sisältö

1. Mitä ovat lapsen oikeudet? (s. 3-4)

Tällä oppitunnilla pohditaan lapsen oikeuksia. Mitä lapsi tarvitsee –harjoitus sopii eri-ikäisille oppilaille,

kun taas Autiosaari-tehtävän avulla lapsen tarpeet hahmottuvat etenkin nuoremmille. Tämän jälkeen

perehdytään Lapsen oikeuksien sopimukseen videon avulla. Karttatehtävän avulla lapsen oikeuksien

merkitys omalle elämälle hahmottuu. Vanhempien oppilaiden kanssa tuntivinkkejä voi käyttää osana

laajempaa keskustelua ihmisoikeuksista.

tuntivinkki: yhteiskuntaoppi, historia, uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia, kielet, kuvaamataito

2. Lapsen oikeus mielipiteeseen ja osallistumiseen (s. 5-6)

Tällä oppitunnilla opettaja käy luokan kanssa läpi lapsen oikeutta mielipiteeseen ja osallistumiseen.

Tunnin aluksi tehdään ajatuskartta lapsen osallistumismahdollisuuksista. Vanhempien oppilaiden

kanssa tunnilla voi keskittyä oman kunnan päätöksentekoon ja oppilaiden omiin mahdollisuuksiin

vaikuttaa siihen. Mielipidejanan avulla harjoitellaan oman mielipiteen ilmaisua ja perustelua. Lopuksi

vielä järjestetään väittely, jossa oppilaat pääsevät harjoittelemaan mielipiteensä perustelua.

tuntivinkki: yhteiskuntaoppi, äidinkieli, kielet

3. Lapsen oikeudet ja eriarvoisuus (s. 7-8)

Tällä oppitunnilla pohditaan eriarvoisuutta mielipidekirjoituksen tai tiedonhaun avulla. Aluksi

virittäydytään teemaan astu askel eteenpäin – harjoituksen avulla. Harjoitusta voi hyvin soveltaa eri-

ikäisille. Tämän jälkeen ryhmät listaavat eriarvoisuuksia ja valitsevat niistä opettajan avulla yhden, jota

he lähtevät työstämään eteenpäin mielipidekirjoituksen tai tiedonhaun avulla.

tuntivinkki: äidinkieli, tietotekniikka, kielet

4. Kuvan voima (s. 9-15)

Tällä oppitunnilla opettaja kertoo oppilaille kuvan käyttämisestä tarinan kertomisessa ja

vaikuttamisvälineenä. Oppilaat tekevät kuva-analyysitehtävän. Jos koko projekti toteutetaan, ryhmät

alkavat suunnitella valitsemaansa eriarvoisuuteen liittyvää valokuvaparia.

tuntivinkki: äidinkieli, kuvaamataito

5. Projektin päätös: Valokuvaus (s.16)

Tällä oppitunnilla oppilaat suunnittelevat ja ottavat kuvia valitsemastaan eriarvoisuudesta ja omasta

ehdotuksestaan sen ratkaisemiseksi. Tehtävään voi käyttää aikaa yhden tai useamman oppitunnin

verran, oppilaiden ja opettajan toiveiden mukaisesti. Oppilaat myös kirjoittavat valokuviin liittyvät

kuvatekstit. Valmiit valokuvat voi laittaa esille koulussa tai vaikka lähikirjastossa. Ne voi myös

esimerkiksi lähettää paikallisille päättäjille, jolloin oppilaat saavat äänensä kuuluviin.

tuntivinkki: äidinkieli, kuvaamataito, yhteiskuntaoppi, elämänkatsomustieto, historia

3

1. Mitä ovat lapsen oikeudet?

• Mitä lapsi tarvitsee? –harjoitus (20min) TAI Autiosaari-harjoitus (20min)

• Sonata Arctican ”I have a right” tai video Pelastakaa Lasten toiminnasta Nepalissa (10min)

• Oikeudet kartalle – harjoitus (30 min)

1. Mitä lapsi tarvitsee? -harjoitus

Tavoite: laajentaa oppilaiden käsitystä lapsen elinympäristöstä, pohtia mitä hyvään tulevaisuuteen

tarvitaan, sekä miettiä ympäristön ja lapsen oikeuksien toteutumisen suhdetta.

Materiaalit: Tarvitset Post-it lappuja, kyniä ja taulu.

Jaa oppilaat pienryhmiin. Piirrä tai pyydä oppilaita piirtämään taululle iso ihmishahmo (lapsi). Lapsen

oikeuksien sopimus määrittelee jokaisen alle 18-vuotiaan lapseksi. Jaa oppilaille post-it lappuja, joihin he

kirjoittavat harjoituksen vastaukset.

a) Pyydä oppilaita miettimään ja kirjoittamaan post-it lapuille asioita, joita ilman ihminen ei voi elää. Laput

kiinnitetään lapsen jalkojen juureen perustaksi. Pyydä oppilaita miettimään, miten elämä muuttuisi, jos

kyseisiä asioita ei olisi mahdollista saada.

b) Seuraavalle lapulle kirjoitetaan asioita, joiden avulla lapsi saa hyvän tulevaisuuden. Laput kiinnitetään

lapsen jalkoihin kuljettamaan häntä eteenpäin.

c) Seuraavalle lapulle kirjoitetaan asioita, jotka tekevät lapsen elämästä mukavampaa, mutta eivät ole

välttämättömiä. Mistä asioista nautit? Nämä laput kiinnitetään ylävartaloon. Minkälaista elämä olisi ilman

näitä asioita?

d) Viimeiselle lapulle kirjoitetaan ajatuksia ja haaveita tulevaisuudesta, asioita, jotka tekevät lapsesta joskus

onnellisen aikuisen. Pystyykö haaveilemaan, jos esimerkiksi kohdan a) asiat eivät ole kunnossa? Laput

kiinnitetään lapsen pään yläpuolelle.

Kun kaikki laput ovat paikoillaan, kirjoita hahmon ympärille otsikot elinympäristö, sosiaalinen ympäristö,

taloudellinen ympäristö, kulttuuriympäristö. Liimatuista post-it lapuista vedetään viiva siihen osa-alueeseen

johon kyseinen asia kuuluu. Näin oppilaat hahmottavat, mistä kaikista tarpeista ympäristö koostuu ja mitä

kaikkea lapsi tarvitsee hyvään elämään.

TAI

Autiosaari –harjoitus

Tavoite: hahmottaa, mitä lapsi tarvitsee elääkseen. Harjoitus sopii hyvin etenkin nuoremmille oppilaille

ja johdattelee lapsen oikeuksien teemaan.

4

Jaa oppilaat ryhmiin. Pyydä oppilaita piirtämään vihkoihinsa vene. Veneeseen kirjoitetaan viisi asiaa, joita

oppilas ajattelee tarvitsevansa mukaan nautiolle saarelle. Tämän jälkeen oppilaiden tulee yliviivata asioista

kaksi. Jäljelle jää siis kolme asiaa, joita ilman oppilas ei autiolla saarella selviäisi.

Tämän jälkeen asiat kootaan yhdessä taululle. Pyydä jokaista ryhmää kertomaan, mitkä kolme asiaa

veneeseen jäivät. Kaikki asiat kirjoitetaan taululle. Näistä voidaan yhdessä vielä äänestää koko luokan

kaikkein tärkeimpänä pitämät kolme asiaa.

Taululle jääneet asiat liittyvät yleensä tiiviisti lapsen oikeuksiin (vesi ja ruoka, suoja, ystävä/perhe) ja

harjoituksen avulla on helppo aloittaa keskustelu lapsen oikeuksista ja tarpeista.

2. Kuunnelkaa Pelastakaa Lasten sivuilta Sonata Arctica -yhtyeen kappale I have a right.

Pohtikaa yhdessä, miten koulunkäynti edistää kappaleessa mainittuja lapsen oikeuksia. Mitä oikeuksia

kappaleessa mainitaan? Lyhennetyn lapsen oikeuksien sopimuksen avulla voitte käydä oikeudet läpi kohta

kohdalta. Mitkä oikeudet jäävät lapsityöläisten kohdalla toteutumatta? Pohtikaa myös, mitä oikeuksia voi

jäädä toteutumatta suomalaisilla lapsilla. Harjoitus toimii myös aineen aiheena.

linkki videoon: http://www.pelastakaalapset.fi/media/lataa-soittoaani/

TAI

Vanhempien oppilaiden kanssa voidaan katsoa Pelastakaa lapset ry:n video järjestön työstä Nepalissa.

Video on englanniksi. Mihin lapsen oikeuksiin järjestön työ Nepalissa liittyy? Oppilaille voi jakaa

lyhennelmät lapsen oikeuksien sopimuksista tai asiasta voidaan keskustella vapaasti.

linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=vA5oQBw-G2w

3. Oikeudet kartalle -harjoitus:

Tavoitteet: Pohtia lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä omassa ympäristössä

Materiaalit: Kartonki +taidetarvikkeita, lyhennetty lapsen oikeuksien sopimus

Oppilaat jaetaan noin kahdeksaan ryhmään. Pyydä oppilaita piirtämään oman lähiympäristön kartta ja

merkitsemään sinne tärkeitä paikkoja. Karttaan voidaan merkitä esimerkiksi kodit, koulu, julkiset

rakennukset ja tilat (puistot, postitoimisto, kunnan- tai kaupungintalo, kirkot), julkiset palvelut (sairaalat,

terveyskeskukset, paloasema, poliisiasema, sosiaalitoimisto) ja muita paikkoja, kuten ruokakaupat,

hautausmaa, elokuvateatteri, nuorisotalo, apteekit, leikkipuistot, ulkoilualueet, puutarhat, nuorten vapaa-

ajan viettopaikat yms.

Kun kartat ovat valmiit, kerrataan yhdessä lapsen oikeuksia. Pyydä oppilaita tarkastelemaan karttojaan

lapsen oikeuksien näkökulmasta. Pelastakaa lasten sivuilta löytyy lyhennettynä lapsen oikeuksien sopimus.

http://www.pelastakaalapset.fi/jarjesto/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-yleissopimus/lapsen-

oikeuksien-yleissopimukse/

5

Kysymyksiä:

Mitä ihmisoikeuksia lapset liittävät kartan eri paikkoihin? Esimerkiksi koulu: ”Lapsella on oikeus

koulutukseen”; koti: ”Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja

turvallista olla heidän kanssaan…”; kirjasto, koulu, harrastuspaikat: ”oikeus ilmaista itseään ja oikeus saada

tietoa; terveyskeskus, neuvola, sairaala: ”oikeus terveydenhuoltoon”; puisto, nuorisotalo, ulkoilualueet,

elokuvateatteri: ”oikeus vapaa-aikaan”. Samaan kohteeseen voi tulla useita eri oikeuksia.

Voidaan myös kysyä, mihin paikkoihin liittyvät:

- oikeudet, jotka koskevat mahdollisuuksia koulutukseen

- oikeudet, jotka mahdollistavat turvallisen elämän

- oikeudet, jotka suojaavat väkivallalta ja syrjinnältä

- oikeudet, jotka mahdollistavat hyvän tulevaisuuden

- oikeudet, jotka auttavat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia lapsia

- oikeudet, jotka parantavat lasten mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen.

Lopuksi tarkastellaan karttoja yhdessä: Miten lapsen oikeudet liittyvät ympäristöön? Minkälaiset paikat

parantaisivat lapsen oikeuksien toteutumista omassa ympäristössänne?

6

2. Lapsen oikeus mielipiteeseen ja osallisuuteen

Mielipidejana – harjoitus (20min)

Saako lapsi päättää? (15min)

Väittely (45min)

1. Mielipidejana -harjoitus:

Tavoitteet: Pohtia lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä, herättää keskustelua, antaa kaikille

mahdollisuus ilmaista mielipiteensä

Materiaalit: Tyhjä tila, väittämät

Tila jaetaan kuvitteellisella janalla, jossa on kaksi ääripäätä. Sovitaan, että toisessa päässä ollaan ”eri

mieltä” ja toisessa päässä ”samaa mieltä” väittämän kanssa. Väittämät luetaan yksi kerrallaan. Oppilaat

liikkuvat janalla siihen kohtaan, mitä mieltä he ovat väitteestä. Koko janaa voi käyttää. Kun kaikki ovat

asettuneet janalle valitsemalleen paikalle, halukkaat saavat perustella mielipiteensä.

Mielipiteitä ei tarvitse kertoa, mutta oppilaita kannattaa kehottaa siihen. On hyvä jälleen muistuttaa

oppilaita siitä, että vääriä mielipiteitä ei ole! Jotkut kysymyksistä voidaan myös ymmärtää eri tavoin.

1. Minä voin ja saan olla eri mieltä äidin ja isän kanssa. ( 12. artikla: Lapsilla on oikeus omiin mielipiteisiin)

2. Ikäisteni lasten ei pitäisi tehdä töitä. (32. artikla: Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen

opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.)

3. Minun on pakko käydä koulua (28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua.)

4. Meidän koulussa ei kiusata. (19. artikla: Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä

kohtelulta ja hyväksikäytöltä.)

5. Minulla on tarpeeksi vapaa-aikaa. (31. artikla: Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.)

6. Kaikilla lapsilla maailmassa tulisi olla oikeus koulunkäyntiin. ( 28. artikla: Lapsella on oikeus

koulunkäyntiin.

7. 17-vuotias on lapsi. (1. artikla: Jokainen alle 18-vuotias on lapsi)

8. Kaikki lapset ovat yhdenvertaisia. ( 2. artikla: Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle)

Kysymyksiä voi keksiä lisää ja soveltaa eri-ikäisille. Nuoremmilta oppilailta voi kysyä esimerkiksi

seuraavanlaisia kysymyksiä:

1. Tyttöjen ja poikien pitäisi tehdä yhtä paljon kotitöitä.

2. Meidän koulussa kaikki ovat samanlaisia.

3. Lapsen pitäisi saada itse päättää nukkumaanmenoaikansa.

4. Koulussa on kivaa olla.

5. Lapsen pitäisi käydä töissä.

7

2. Saako lapsi päättää? -ajatuskartta

Tavoite: Ymmärtää, missä lapsia koskevia päätöksiä tehdään

Taustaksi: Lapsen oikeus osallisuuteen on kirjattu lapsen oikeuksien sopimuksessa useaan kohtaan;

( Artiklat 2. / 3. /12./ 13. 14./15. /17.) Lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä asioista, jotka koskevat häntä

itseään ja hänen elämäänsä. Monilla poliittisilla ja taloudellisillakin päätöksillä on vaikutus lapsiin.

Esimerkiksi Unicefin videossa kerrottiin, että alkoholiveron alentaminen vaikutti lasten huostaanottojen

määrän kasvuun. Luokattomaan lukioon siirtyminen vaikutti lasten sosiaalisten suhteiden rakentumiseen.

Suurimmalla osalla poliittisista päätöksistä on joko suoria tai välillisiä vaikutuksia lasten elämään.

YK:n Suomea koskevassa määräaikaisraportissa todetaan, että Suomella on korjattavaa erityisesti pienten

lasten mielipiteen huomioimisessa lapsia itseään koskevissa asioissa. Osallisuus, elintaso ja suojelu olivat

lapsiasiavaltuutetun mukaan lapsen oikeuksia, joissa Suomella on parantamisen varaa. Lapsen osallisuus on

keskeinen lapsen oikeuksien toteutumiseen ja lasten hyvinvointiin vaikuttava tekijä, jolla varmistetaan

lapsen aseman ja mielipiteen huomioiminen. Lasten osallisuus tekee lapset ja lasten asiat näkyväksi

yhteiskunnassa. Tällä varmistetaan, että lapsinäkökulma huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. (Lähde:

Lapsen ääni – sinulle, joka päätät lapsen asioista. Osallisuuden ohjeistus. Pelastakaa Lapset 2013.)

Pyydä oppilaita tekemään pienryhmissä ajatuskartta, jonka keskelle he piirtävät itsensä. Missä kaikkialla

oppilaan ympäristössä tehdään oppilasta koskevia päätöksiä? Eri paikat kirjoitetaan oppilaan ympärille,

esimerkiksi koti, koulu, kunta ja valtio.

Tämän jälkeen ryhmissä pohditaan, miten lapsi voi vaikuttaa eri paikoissa. Nuorempien oppilaiden kanssa

voi keskittyä kotiin ja kouluun, vanhempien oppilaiden kanssa taas käydä tarkemmin läpi esimerkiksi oman

kunnan päätöksentekoa tai nuorten mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin politiikassa.

Tietoa oman kunnan vaikuttamismahdollisuuksista voidaan syventää seuraavan sivuston avulla:

http://www.virtuaalikunta.net/fi/Sivut/default.aspx Sivulta löytyy mm. aiheeseen liittyviä pelejä.

Käykää tämän jälkeen yhdessä läpi seuraavia kysymyksiä eri paikkoihin liittyen:

Missä lapsen asioista päätetään?

Kuka päättää?

Voivatko lapset/nuoret osallistua?

Miten lapset voivat osallistua?

Miksi lapsen etu pitää huomioida päätöksenteossa?

Onko tietoa osallistumismahdollisuuksista tarpeeksi tarjolla

Minä

Koti: saan päättää mitä harrastan,

viikkoraha, yhteiset päätökset..

Valtio: kuntien ja koulujen

kautta, lapsiasiavaltuutettu,

kyselyt..

Kunta: lasten parlamentti,

aloitteet, nuorisovaltuusto,

nuorisotoiminta, lautakunnat..

Koulu: oppilaskunnan hallitus,

luokan edustajat, opetapaamiset..

8

3. Väittely

Lapsen oikeuksien sopimuksen nojalla lapsella on oikeus mielipiteeseen. Lapsella on myös muun muassa

oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Järjestäkää tämän kunniaksi luokassa

väittelytilaisuus. Johdattele oppilaat väittelyyn kertaamalla väittelyn perusasiat yhteisesti. Jaa oppilaat

ryhmiin niin, että syntyy kuusi joukkuetta ja myöhemmin kolme väittelyä.

Jokainen ryhmä saa väittämän, jota heidän tulee puolustaa. Ryhmät saavat 15 minuuttia aikaa valmistella

väitteelleen perusteluja, jotka ryhmän joukostaan valitsema sihteeri kirjoittaa vihkoonsa. Perustelut

kannattaa suunnitella ja jakaa niin, että jokaisella ryhmän jäsenellä on oma perustelunsa väittelyssä.

Perusteluiden lisäksi ryhmien tulee miettiä lyhyt alkupuheenvuoro, jolla he avaavat väittelyn. Ennen

väittelyä ryhmien kannatta pohtia myös, miksi heidän väittämänsä on tosi tai miksi sen tulisi toteutua.

Ohjeista oppilaita miettimään etukäteen myös vastaväittäjien perusteluja ja vastauksia niihin.

Esimerkkejä väittelyaiheista:

• Vanhempien tulee rajoittaa lasten tietokoneiden käyttöä. / Vanhempien ei pitäisi rajoittaa lasten tietokoneiden käyttöä. • Välitunnilla pitäisi saada olla sisällä. / Välitunnilla pitäisi mennä ulos. • Kesäloman tulisi olla pidempi. / Kesäloman tulisi olla lyhyempi. • Lapsilla pitää olla karkkipäivä. / Lasten tulisi saada syödä karkkia halutessaan. • Koululiikunnan tulisi olla valinnaista. / Koululiikunnan on syytä olla pakollista. • Tietokoneen käyttö vapaa-ajalla on hyödyllistä. / Tietokoneen käyttö vapaa-ajalla ei ole hyödyllistä. • Koulussa on hyvä olla kokeita. / Koulussa ei tulisi olla kokeita. •11-vuotiaana pitää saada olla Facebookissa. / 11-vuotiaan ei vielä kuulu olla Facebookissa. Väittelytilaisuudessa kaksi ryhmää vuorollaan asettuu luokan eteen. Ryhmät asettuvat toisiaan vastakkain

ja muut ryhmät toimivat yleisönä. Puheenjohtaja antaa toiselle väittelevistä ryhmistä aloitusvuoron, jolloin

he saavat esittää lyhyen alkupuheenvuoron. Tämän jälkeen vuoro siirtyy toiselle ryhmälle.

Alkupuheenvuorojen jälkeen ryhmät perustelevat kantaansa vuorotellen. Puheenjohtajana toimivan

opettajan tehtävänä on säännöstellä keskustelua siten, ettei ryhmien argumentointi venähdä vaan

perustelut pysyvät lyhyinä ja molemmat ryhmät saavat suunvuoron. Väittely voi päättyä itsestään, kun

molempien argumentit on käytetty ja vahvempi argumentointi on voittanut. Vaihtoehtoisesti

puheenjohtaja lopettaa väittelyn. Jokainen väittely kestää maksimissaan 10 minuuttia, jolloin

väittelytilaisuus itsessään kestää noin 30 minuuttia.

Kun kaikki väittelyt on pidetty, voitte vielä äänestää luokassa siitä, mikä väittelyistä oli paras. Lisäksi voitte

toteuttaa luokassa ”loppuverryttelyn”, jossa oppilaat äänestävät asettumalla mielipiteensä perusteella eri

asentoon. Väittelyjä oli kolme, joten mielipiteet voidaan ilmaista esimerkiksi seuraavalla tavalla: oppilaat,

joiden mielestä ensimmäinen väittely oli paras, menevät kyykkyyn; oppilaat, joiden mielestä toinen väittely

oli paras, kumartuvat; oppilaat, joiden mielestä kolmas väittely oli paras, seisovat suorassa kädet kohti

kattoa. Puheenjohtaja laskee äänestyksen tuloksen ja julkistaa yleisön mielipiteen.

9

3. Lapsen oikeudet ja eriarvoisuus

Astu askel eteenpäin –harjoitus (30min)

Eriarvoinen maailma (20min)

Mielipidekirjoitus tai tiedonhaku (45min)

Astu askel eteenpäin -harjoitus

Tavoite: Tarkoituksena on samaistua erilaisissa elämäntilanteissa elävien lasten rooliin ja huomata, miten

eriarvoisuus vaikuttaa ihmisten elämässä.

Materiaalit: Roolikortit + kysymykset; iso tila kuten luokka, josta pulpetit on työnnetty sivuun.

ROOLIKORTIT LÖYTYVÄT PDF-TIEDOSTONA OSOITTEESTA:

http://www.pelastakaalapset.fi/paivatyokerays/oppituntivinkkeja/tunti-3/

Oppilaille jaetaan roolikortit. Rooleja ei saa näyttää vielä muille. Oppilaille esitetään lämmittelykysymyksiä

ja kerrotaan, että he voivat rakentaa hahmoaan mielikuvituksellisesti, kun vastausta ei löydy roolikortista.

Lämmittelykysymykset: Missä ja miten asut? Keitä kuuluu perheeseesi? Käytkö koulua? Minkälainen on

koulusi? Minkälaisessa huoneessa asut? Harrastatko jotakin? Mitä pelkäät? Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Tämän jälkeen oppilaat asettuvat riviin niin, että kaikki ovat samalla viivalla. Opettaja lukee väittämän

kerrallaan. Jokaisen väittämän kohdalla oppilas ottaa pienen askelen eteenpäin, jos väittämä pitää hänen

roolihahmonsa kohdalla paikkansa. Jos väittämä ei koske roolihahmoa, oppilas odottaa paikallaan

seuraavaa väittämää.

1. Sinulla ei koskaan ole puutetta ruoasta.

2. Sinulla on kunnollinen koti.

3. Kodissasi on puhelin tai tietokone.

4. Asut perheesi kanssa.

5. Mielipiteitäsi kuunnellaan ja saat vaikuttaa itse asioihisi.

6. Käyt koulua.

7. Et ole koskaan kokenut tulleesi syrjityksi.

8. Sinulla on mahdollisuus terveydenhuoltoon.

9. Pääset lomamatkalle vähintään kerran vuodessa.

10. Saat opiskella omalla kielelläsi.

11. Uskot, että saat opiskella haluamaasi ammattiin.

12. Syöt ulkona tai käyt kahvilassa vähintään kerran viikossa.

13. Sinun ei tarvitse pelätä liikkuessasi naapurustossa, jossa elät.

14. Saat uusia vaatteita aina kun tarvitset niitä.

15. Sinulla on oma kännykkä.

16. Vanhempasi käyvät töissä.

17. Sinulla ei ole suurta riskiä joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi.

18. Voit viettää vapaa-aikaa haluamallasi tavalla.

10

Tämän jälkeen puretaan tehtävä. Kysymyksiä tehtävän purkuun: Kuka olit? Miltä tuntui kun sait astua

askelia/kun et saanut astua askelia? Oliko helppoa/vaikeaa asettua rooliin? Kertooko harjoitus jotain

maailmasta? Olivatko roolihahmot yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia? Pystyykö roolihahmosi vaikuttamaan

omaan tilanteeseensa? Voisiko joku muu taho parantaa roolihahmosi tilannetta? Voisiko roolihahmosi

vaikuttaa muiden roolihahmojen tilanteeseen?

2. Eriarvoinen maailma

Oppilaat tekevät pienryhmissä listan, johon he keräävät lapsia ja nuoria koskevia eriarvoisuuksia.

Minkälaista eriarvoisuutta/epäreiluutta voi esiintyä kouluissa/kodeissa/harrastuksissa/terveydenhuollossa/

koulumatkoissa/ kaveripiireissä jne.? Opettaja auttaa oppilaita hahmottelemaan listaa, esim. mikä on

oikein/väärin tai reilua/epäreilua. Seuraavaksi oppilaat pohtivat listaamiaan asioita. Miettikää, mistä

listaamanne asiat johtuvat? Millä eri tavoilla asioihin voitaisiin vaikuttaa? Onko niihin yritetty vaikuttaa? Jos

on, niin miten?

Lopulta jokainen ryhmä valitsee itselleen yhden eriarvoisuusteeman, jota käsitellään syvemmin. Jos

tarkoituksena on toteuttaa koko projekti, valittu teema on se, josta myöhemmin otetaan valokuvia.

Vastatkaa ryhmänne kanssa seuraaviin kysymyksiin:

o Mikä aiheenne on?

o Miten ja missä eriarvoisuus tai epäkohta ilmenee?

o Minkälaisia seurauksia asiasta koituu?

o Mitä asialle voidaan tehdä?

3a. Tiedonkeruu valitusta teemasta

Kun aiheet on valittu, ryhmät keräävät tietoa valitsemastaan aiheesta ja tekevät muistiinpanoja.

Materiaalin lopusta ja nettisivuilta löytyy suuntaa antava linkkilista nettimateriaaleista/kirjoista ja videoista,

joita ryhmät voivat käyttää kerätessään tietoa aiheistaan. On kuitenkin tärkeää, että linkkilistaa ei jaeta

ryhmille ennen kuin he ovat keksineet omat aiheensa, jotta aiheen valinnassa näkyisi mahdollisimman

paljon nuorten omat ajatukset. Pelastakaa Lapset ry:n toimistolta voi kysyä lisää materiaaleja ja

linkkisuosituksia.

3b. Mielipidekirjoitus

Aiheesta voi myös kirjoittaa mielipidekirjoituksen. Sopii toteutettavaksi etenkin vanhempien oppilaiden

kanssa ja myös kielten tunneilla.

Mielipidekirjoituksessa on hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin:

Valitse kantasi ja perustele mielipiteesi hyvin.

Kiinnitä huomiota valitsemiisi väitteisiin, käytä perustelussa faktoja.

Kirjoita napakasti, mielipidekirjoituksilla on yleensä tarkat pituusvaatimukset.

Muista, että mielipidekirjoituksen tarkoitus on vakuuttaa lukija kannastasi.

11

3. Kuvallinen kerronta

Kuva-analyysi tehtävä (20min) Kuvalle tarina (15min)

Tehtävien purku (15min)

1. Kuva-analyysi

KUVAT JA KUVATEKSTIT LÖYTYVÄT PDF-TIEDOSTONA OSOITTEESTA:

pelastakaalapset.fi/paivatyökerays/oppituntivinkkeja/tunti-4

Ryhmät tekevät kuva-analyysitehtävän nettisivuilta löytyviin kuviin liittyen. Kuvat voidaan esittää kaikille

samanaikaisesti esimerkiksi dokumenttikameran kautta tai ne voidaan tulostaa ryhmille värillisinä.

Muista että moniin kysymyksistä ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Kuvia voidaan analysoida yhdessä

tai jokaiselle ryhmälle voidaan antaa oma kuva analysoitavaksi, jonka jälkeen ryhmä esittelee oman

kuvansa. Tässä vaiheessa ei vielä kerrota oppilaille kuvien kuvatekstejä.

Mitä kuvassa on? Mitä kuvassa tapahtuu?

Keitä kuvassa on? Mitä he tekevät? (ovatko paikallaan, liikkeessä, katsovatko kameraan)

Mikä paikka kuvassa voisi olla?

Minkälaisia yksityiskohtia kuvassa on?

Minkälainen tunnelma kuvassa on?

Mitä kuvalla halutaan sanoa/kertoa?

Onko kuva yleiskuva, maisemakuva, lähikuva, kasvokuva?

Minkälainen valo kuvassa on? Vaikuttaako valo kuvan tunnelmaan?

Minkälaisesta näkökulmasta kuva on otettu? Tietääkö kuvattava, että hänestä otetaan kuvaa?

Miten kuvat liittyvät lapsen oikeuksiin?

Miten kuvat liittyvät eriarvoisuuteen?

12

2. Kuvalle tarina

Kuvien analysoinnin jälkeen oppilaat keksivät ryhmissä kuville tarinan. Samalla, kun oppilaat pohtivat

kuvien tarinaa, on tarkoitus miettiä, mikä saa heidät ajattelemaan kuvasta niin. Kuvaako kuva iloista vai

surullista tapahtumaa ja miksi? Missä tai minkälaisessa maassa kuva on otettu? Mikä saa heidät

päättelemään näin?

Kuvan tarinan voi kirjoittaa ryhmässä ylös kuvatekstin muotoon. Samalla oppilaat voivat pohtia, miten

kuvateksti voi muuttaa kuvan sanomaa. Onko sanoilla vai kuvalla suurempi merkitys?

3. Kuvien tarinat käydään yhdessä läpi kuva-analyysin jälkeen. Jokainen ryhmä voi esitellä oman kuvansa ja

kertoa, minkälaisen tarinan ajattelivat siihen liittyvät. Jokaisen esittelyn jälkeen opettaja paljastaa oikean

kuvatekstin. Tämän jälkeen keskustellaan siitä, olivatko veikkaukset oikeassa. Miten kuvateksti muuttaa

kuvan tarinaa?

13

4. Projektin päätös: Valokuvaus

2. Kuvien suunnittelu (30min)

3. Kuvien ottaminen (60min)

4. Kuvien käyttö (erillinen tapahtuma)

• Infoa kuvaprojektista opettajalle

Valokuvaus ilmaisun välineenä

Pelastakaa Lapset ry:n lukuvuoden 2015-2016 päivätyökeräys pyrkii tuomaan lapsen oikeudet lähelle

oppilaiden omaan elämää. Lapsuudelle arvo –teeman avulla on tarkoitus tutkia omaa ympäristöä

valokuvauksen keinoin eriarvoisuuksien ja lapsen oikeuksien näkökulmasta. Projektissa sovelletaan

osallistavan valokuvan periaatteita. Osallistujat ilmaisevat valokuvan avulla näkemyksiään ja

tuntemuksiaan omasta yhteisöstään ja elinympäristöstään. Samalla valokuvaajista tulee oman

yhteisönsä äänitorvia ja asiantuntijoita, jotka tuovat tunnetuksi alueensa vahvuuksia sekä huolenaiheita.

Osallistavan valokuvan periaate pohjautuu ajatukseen jokaisen ihmisen oikeuksista saada oma äänensä

kuuluviin. Valokuvan avulla tuodaan sekä käsiteltävät asiat että yksilön ääni esiin. Ajatuksena on

valokuvan voima pysäyttää ja kommunikoida. Valokuva ei kuvaa totuutta vaan heijastelee

todellisuutta. Valokuvassa näkyy rajattu, ikuistettu hetki, jonka yksilö valitsee kuvaamaan todellisuutta.

Tavoitteena positiivinen muutos

Valokuvan keinoin yksilö voi tuoda ainutlaatuisella tavalla esiin elinympäristöstään asioita, joita muut

eivät näe. Valokuva voi herättää keskustelua tärkeistä paikallisista ja globaaleista kysymyksistä.

Valokuvauksen iloa ja taikaa unohtamatta päämääränä on muuttaa asioita, joihin kaivataan muutosta.

On tärkeää, että valokuvaajat itse määrittelevät kuvauskohteensa ja aiheensa ja kuvaavat niitä

haluamallaan tavalla. Valokuvauksen jälkeen käydään keskustelu, jossa kuvaajat kertovat kuviensa

viestin ja merkityksen.

Ohjeistus kuville

• Kuvat voivat olla minkälaisia vain: symbolisia, tositilanteita tai lavastettuja. Kuvaajat päättävät

itse, miten he haluavat ilmaista käsiteltävää asiaa. Kuviin lisätään kuvateksti, joka avaa kuvan

merkitystä ja tarkoitusta.

• Kuvaaminen toteutetaan ryhmätyönä. Ryhmästä voidaan valita jokaisen henkilökohtaisen

kiinnostuksen mukaan esim. kuvaajan, suunnittelijan, lavastajan, kirjurin ja projektin ohjaajan

rooli. Tarkoituksena on, että jokaisella ryhmän jäsenellä on oma osuutensa projektissa. Jos

kaikki haluavat kuvata, sekin on mahdollista.

• Jos kuvissa esiintyy ihmisiä, on tärkeää muistaa pyytää heiltä lupa kuvaamiseen. Kunnioita

muitakin valokuvaamisen eettisiä periaatteita, kuten: kunnioita kuvauskohteitasi, älä aseta

vaaraan muita tai itseäsi, älä julkaise valokuvia henkilöistä ilman asianosaisten suostumusta,

julkisia tiloja saa kuvata. Ihmisiä voi kuvata julkisissa paikoissa. Jos valokuva aiotaan julkaista,

tarvitaan kuvassa olijoiden lupa tai kuvattavien pitää olla tunnistamattomia.

14

1. Kuvien suunnittelu

Ryhmät suunnittelevat kolme valokuvaa. Suunnittelussa kannattaa käyttää kolmannella tunnilla listattuja

eriarvoisuusteemoja, joihin oppilaat ovat tutustuneet tarkemmin mielipidekirjoituksen tai tiedonhaun

avulla. Valokuvausprojekti voidaan myös toteuttaa itsenäisenä tuntina, jolloin kuvien suunnitteluvaiheessa

pohditaan epäoikeudenmukaisuuksia kolmannen tunnin listaustehtävän avulla.

1. Ongelma, epäoikeudenmukaisuus, epäreiluus:

Ryhmien valitsemasta eriarvoisuuden teemasta otetaan valokuva.

2. Mahdollinen ratkaisu:

Yhdessä mietitystä ratkaisusta otetaan toinen valokuva. On hyvä miettiä, minkälainen vuoropuhelu

kuvien välille syntyy. Kuvien on hyvä liittyä toisiinsa, jotta ne näyttävät valmiilta kokonaisuudelta.

3. Ryhmäselfie:

Ryhmä ottaa itsestään kuvan, jossa ryhmän jäsenet esittäytyvät yhdessä haluamallaan tavalla. Tätä

kuvaa voidaan käyttää esittelemään kuvan ottajat kuvien esittelyn yhteydessä.

2. Ryhmät ottavat kolme suunnittelemaansa valokuvaa

Ongelma, ratkaisu ja ryhmä-selfie kuvat otetaan suunnitelman mukaan. Valokuvia voidaan ottaa

koulutuntien aikana, mutta työskentelyä voidaan jatkaa myös kotitehtävänä tai koulun ulkopuolella.

Oppilaat myös suunnittelevat kuviin kuvatekstit, joista käy ilmi kuvien tarkoitus.

Mikäli haluatte käyttää kuvia näyttelyssä tai muuten painaa ne suurikokoisena, kannattaa kiinnittää

huomiota kuvien laatuun. Koska kännykkäkuvien laatu ei yleensä ole riittävän hyvä kuvan painattamiseen

suurikokoisena, kannattaa kännyköiden käyttöä kuvaamisessa tässä tapauksessa välttää. Parempia kuvia

saa jos käytössä on digitaalinen järjestelmäkamera tai järjestelmäpokkarikamera. Kuva kannattaa ottaa

raakatiedostomuodossa (RAW-asetus) tai suurimmassa mahdollisessa kameran asetusten tarjoamassa

koossa, jotta kuvan suurentaminen näyttelykuvaksi on mahdollista.

Lisäksi kuvan laadun varmistamiseksi kuvia olisi hyvä ottaa päivänvalossa tai mahdollisimman hyvässä

valaistuksessa, jotta kuvista ei tule rakeisia tai tärähtäneitä.

Kuvat voivat olla minkälaisia vain: symbolisia, tositilanteita tai lavastettuja. Kuvaajat päättävät itse, miten

he haluavat ilmaista käsiteltävää asiaa.

3. Kuvien käyttö lapsen oikeuksien edistämiseksi

Kun kuvat on otettu, niitä on tarkoitus käyttää lapsen oikeuksien esittelemiseksi. Pohtikaa käyttötapaa

yhdessä! Esimerkkejä kuvien käytöstä:

1. Kuvia ja lasten tai nuorten näkemyksiä voidaan käydä läpi oman luokan kesken esitelmän

muodossa. Mitä kuvan keinoja oppilaat ovat valinneet? Mihin ongelmaan kuvat pureutuvat? Onko

ongelmille olemassa ratkaisu?

2. Kuvista voidaan tehdä näyttely koululle tai vaikka lähikirjastoon. Teettäkää kuvat ongelmasta ja

ratkaisusta vierekkäin, lisätkää kuvatekstit alle ja esitelkää vielä kunkin kuvan tekijä ryhmä-selfien

avulla. Näyttelyn voi toteuttaa myös tekemällä kuvista julisteet.

15

3. Ottakaa yhteyttä paikalliseen lehteen, radioon tai päättäjään ja tarjotkaa kuvia ja nuorten

mielipiteitä käyttöön. Monet lehdet julkaisevat nuorten mielipidekirjoituksia, ja kuva voidaan

liittää tähän kuvitukseksi. Oman kunnan päättäjälle kirjoitettu kirje tai sähköposti toimii myös

esimerkkinä siitä, kuinka oman äänen voi saada kuuluviin.

4. Julkaiskaa kuvat koulun nettisivuilla ja lähettäkää linkki Pelastakaa Lapsille. Huom. Muistakaa

tällöin pyytää kirjallinen lupa kaikilta kuvatuilta!

Iloa ja mielikuvitusta valokuvaukseen ja kiitos kaikille osallistujille!

Oppimateriaalien lähteet:

Compasito – Unicefin ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja

http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=5535297&name=DLFE-20221.pdf

Lapsen oikeuksien kymppi – Globaalikasvatuksen opetuskokonaisuus 5.-6. luokan opetukseen, Plan

http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/attachments/vinkki/lapsen-oikeuksien-kymppi-web.pdf

Oikeesti! Menetelmäopas lapsen oikeuksien käsittelyyn kouluissa

http://www.taksvarkki.fi/oikeesti/taksvarkki-lastenopas-www.pdf

Karttatehtävän kuva: Save the children-Story central, Tina Salsbury 2014, Myanmar.

16

Linkkilista oppilaille ja opettajille

http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/

Lapsen oikeudet:

http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/luettavaa-nuorille/lasten-oikeudet-mita-ne-on/

http://www.pelastakaalapset.fi/jarjesto/lapsen-oikeudet/

Eriarvoisuus:

http://www.ykliitto.fi/yk70v/taloudellinen/eriarvoisuus

http://www.ykliitto.fi/yk70v/sosiaalinen

Köyhyys koskee "niitä", eriarvoisuus meitä kaikkia

Yhdenvertaisuus:

http://www.yhdenvertaisuus.fi/yhdenvertaisuus/

Köyhyys:

http://www.global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15802&contentlan=1&culture=fi-FI ( köyhyys

kehitysmaissa)

http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=koeyhyys (köyhyys käsite)

http://yle.fi/uutiset/melkein_160_000_suomalaislasta_vaarassa_luisua_koyhyyteen_ja_syrjaytya/7191075

(lapsiköyhyys)

http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/stop-koyhyys/nakokulmia-

teemaan/lapsikoyhyys-on-suomessa-kasvussa (lapsiköyhyys)

http://yle.fi/uutiset/oxfam_rikkain_prosentti_omistaa_pian_puolet_kaikesta_omaisuudesta/7744816

(tulonjako)

http://www.kepa.fi/uutiset/11147 (maailman ongelmat)

17

http://www.hs.fi/tiede/a1379382081489 Jani Kaaro (lukioikäsisille)

http://www.hs.fi/tiede/a1419912434653 Jani Kaaro (lukioikäsisille)

Turvallisuus:

alkoholi:

http://maailma.net/artikkelit/nakokulma_huolenpitoa_ja_turvaa

netti ja turvallisuus:

http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/luettavaa-nuorille/turvallinen-netin-kaytto/vinkkeja-

fiksuun-verkon-kayttoon/

http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/luettavaa-nuorille/turvallinen-netin-kaytto/neuvoja-

ongelmatilanteisiin/

seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö:

http://www.mll.fi/nuortennetti/ihmissuhteet/seksuaalinen-hyvaksikaytto/

kiusaaminen:

http://www.mll.fi/nuortennetti/kiusaaminen/

http://www.sovittelu.com/vertaissovittelu/index.php?id=33

rasismi:

http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/luettavaa-nuorille/rasismia-vastaan/tietoa-nuorille/kuusi-

vaikuttamisen-vinkkia/

http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/luettavaa-nuorille/rasismia-vastaan/tietoa-nuorille/mita-

sina-voit-tehda/

koulumatkat, pimeät paikat:

http://www.edu.fi/turvallisuus_ja_liikenne/turvanetti/turvallinen_koulu/turvallisuus_koulumatkalla

http://yle.fi/uutiset/lasten_turvallisuus_ja_rikollisuus_pelottavat_tienkulkijoita__yli_500_karttamerkintaa_

pimeista_paikoista/7548629

Terveys:

http://www.mll.fi/nuortennetti/mielenterveys/

http://www.mll.fi/nuortennetti/terve_elama/

http://www.mll.fi/nuortennetti/paihteet/

18

alueellisista terveyseroista:

https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukio/terveystieto/n%C3%A4ytel/Vita-yksi/sairaudet-ja-nden-

ehkaisy/ts

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/61346-vaeston-terveyserot-alkavat-jo-

kohdusta

Koulutus ja oppiminen:

http://www.global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15804

https://plan.fi/koska-olen-tytto (video)

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1392440801718 Malala Yousafzai

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194932531675/artikkeli/nobelpalkittu+malala+yousafzai+tallainen+ha

n+on+yksi+kyna+voi+muuttaa+koko+maailman.html Malala Yousafzai

Perhe, vapaa-aika ja osallisuus:

www.pelastakaalapset.fi/osallisuus standardit sekä materiaalia osallisuudesta ja osallisuuden edistämisestä

http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/teemat/osallisuus_ja_oppilaskuntatoiminta

http://www.turpaauki.fi/

Valtion ja kuntien tarjoama tuki ja suojelu:

https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/suojelu/rekisteroimattomat-lapset/

http://www.vamosnuoret.fi/ajankohtaista/115-vamos-palvelumalli-kaynnistyy-kuopiossa Vamos-projekti

https://www.hdl.fi/en/konsernin-artikkelit/1549-miksi-nuoret-syrjaytyvat-kaikkien-palvelujen-ja-

mahdollisuuksien-aarella Vamos-projekti

Videomatskuja:

https://www.youtube.com/watch?v=T4qLWdPBoL8 Lapset median tuottajina. Pelastakaa Lapset ry.

https://www.youtube.com/watch?v=cXClTjC1p4E Samalla viivallahan tässä ollaan. Rasismi /Plan

https://www.youtube.com/watch?v=9--IkbJVhS4 Meidän oikeutemme /Unicef

https://www.youtube.com/watch?v=CycVOp8782g Rakkaat vanhemmat, Unicef

19

https://plan.fi/koska-olen-tytto Tyttöjen koulutus /Plan

http://www.mll.fi/nuortennetti/paihteet/ Tanssiunelmia/koulutus Plan

https://www.youtube.com/watch?v=nypdxRFwCzI Köyhyys, Pelastakaa Lapset ry

http://www.eimeidankoulussa.fi/ Ei meidän koulussa nettikiusaaminen/ seksuaalinen häirintä/koulu

In english:

https://www.youtube.com/watch?v=yZrBQUCKbFk (20min.) Child participation in Odisha, India. Save the

Children /Lasten osallistuminen ja vaikuttaminen.

https://www.youtube.com/watch?v=66s7EPnaE7o Youth opportunities initiative, mahdollisuuksia

eurooppalaisille nuorille