hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun

Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1– hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun

Hyvät käytännöt1/2009

ISBN 978-952-5292-74-9ISSN 1796-5608

Kansi: Irene Manninen-MäkeläKansikuva: Ossi GustafssonPaino: Gummerus Kirjapaino Oy

• Elina Karvinen • Pirjo Kalmari

• Minna Säpyskä-Nordberg • Heli Starck

• Tuula Vainikainen• Johanna Tarpila

Tämäopasontarkoitettutoimijoillejapäättäjille,jotkasuunnittelevatjatoteuttavatvoima-jatasapainosisältöistäliikuntatoimintaaiäkkäille.Kohderyhmänäovaterityisestiiäkkäät,joidenliikkumiskykyonjojossainmäärinheikentynyt.

OppaassakuvataankäytännönläheisestiVoimaavanhuuteen-ohjelmanensimmäisenhankeryhmänkehittämiätoimintamallejajaerilaisiaoivalluksiakohderyhmänlöytämisestä,harjoitteluntoteuttamisestajatukipalveluidenjärjestämisestä.Opaskertoo,mitenhankkeidenkehittämistyötäontuettuIkäinstituutinantamallahankeohjauksella.Myösiäkkäänäänituodaanesille.

Elävätesimerkitjainnostavatideatovatsovellettavissaerilaisiintoimintaympäristöihinjakannustavatjulkista,yksityistäjakolmattasektoriayhteistyöhöniäkkäidenliikuntatoiminnanjärjestämisessä.Tehdääniäkkäidenliikuntamahdolliseksi!

Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1– hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun

IKÄ

INSTITU

UTTI • LIIK

UN

TATEKO

JA IÄ

KK

ÄÄ

N H

YVÄK

SI 1 – HYVIÄ

TOIM

INTATA

POJA

VOIM

A- JA

TASA

PAIN

OH

ARJO

ITTELUU

N

Julkaisutoimikunta SirkkaliisaHeimonen,vanhempitutkija ElinaKarvinen,toimialapäällikkö PerttiPohjolainen,vanhempitutkija AnneliSarvimäki,tutkimusjohtaja IlkkaSyrén,tutkimussihteeri

ISBN 978-952-5292-74-9ISSN 1796-5608

Toimituskunta ElinaKarvinen,PirjoKalmari,MinnaSäpyskä-Nordberg, HeliStarck,TuulaVainikainenjaJohannaTarpila

Ulkoasu IreneManninen-Mäkelä

Valokuvat HannuAlaluusua,JuhaAuvinen,OssiGustafsson, KaisaKoivuniemi,HennaLiehu-Lehtola,UllaSalminen, HeliStarck,BoStranden,ArtoTiihonen

Paino GummerusKirjapainoOy

Copyright Ikäinstituutti

Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1

–hyviätoimintatapojavoima-jatasapainoharjoitteluun

Hyvätkäytännöt1/2009

� Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1

Julkaisutoimikunta SirkkaliisaHeimonen,vanhempitutkija ElinaKarvinen,toimialapäällikkö PerttiPohjolainen,vanhempitutkija AnneliSarvimäki,tutkimusjohtaja IlkkaSyrén,tutkimussihteeri

ISBN 978-95�-5�9�-74-9ISSN �796-5608

Toimituskunta ElinaKarvinen,PirjoKalmari,MinnaSäpyskä-Nordberg, HeliStarck,TuulaVainikainenjaJohannaTarpila

Ulkoasu IreneManninen-Mäkelä

Valokuvat HannuAlaluusua,JuhaAuvinen,OssiGustafsson, KaisaKoivuniemi,HennaLiehu-Lehtola,UllaSalminen, HeliStarck,BoStranden,ArtoTiihonen

Paino GummerusKirjapainoOy

Copyright Ikäinstituutti

Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1

–hyviätoimintatapojavoima-jatasapainoharjoitteluun

Hyvätkäytännöt�/�009

�Hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun

Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1– hyviä toimintatapoja

voima- ja tasapainoharjoitteluun

Hyvätkäytännöt�/�009

4 Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1

ESIPUHE

Suomen väestö vanhenee tulevina vuosikym-meninä rajusti. Tällä hetkellä 75 vuotta täyt-täneitä on runsas 400 000 ja heidän osuuten-

sa kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa iäkkäistä haluaa asua vanhuutensa mahdollisim-man omatoimisena kotona. Kotona asumisen mah-dollisuus on paitsi inhimillisesti tärkeä myös yhteis-kunnallisesti kestävä ratkaisu.

Riittävän hyvä lihasvoima ja tasapaino ovat kes-keisiä liikkumiskyvyn ja kotona asumisen edelly-tyksiä. Tutkimustiedon mukaan lihasvoimaa ja ta-sapainoa voidaan parantaa iäkkäänä säännöllisellä harjoittelulla ja arkiliikunnalla. Tehokkaimman tu-loksen harjoittelusta saavat iäkkäät, joilla on alkavia ongelmia liikkumisessaan, kuten vaikeuksia nous-ta tuolista ylös tai kulkea rappusissa. Liikkumison-gelmien havaitseminen ja iäkkäiden kannustaminen harjoittelun piiriin on tärkeää, koska liikkumiskyvyn heikentyminen lisää tutkitusti avuntarvetta ja pit-käaikaisen laitoshoidon riskiä. Tutkimustiedosta ja suosituksista huolimatta toimintakyvyltään heiken-tyneillä ikäihmisillä ei ole vielä tasa-arvoisia mah-dollisuuksia ohjattuun liikuntaan. Nämä syyt ovat perusta Voimaa vanhuuteen − iäkkäiden terveyslii-kuntaohjelmalle.

Ohjelma pääsi vauhtiin Valtioneuvoston peri-aatepäätöksellä vuonna 2004. Sen aloitti sosiaali- ja terveysministeriö ja päärahoittajaksi ryhtyi Raha-automaattiyhdistys (RAY). Ohjelman koordinaatto-riksi valittiin Ikäinstituutti. Ohjausryhmään tulivat lisäksi opetusministeriö, joukko asiantuntijaorga-nisaatioita sekä kunnallisen, kolmannen sektorin ja iäkkäiden edustajia.

Voimaa vanhuuteen -ohjelman tehtävänä on li-sätä yli 75-vuotiaiden, kotona asuvien ja toiminta-kyvyltään heikentyneiden ikäihmisten ohjattua voi-ma- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa. Työtä tekevät käytännössä 35 kolmevuotista paikallishan-ketta eri puolilla Suomea. Hankkeet ovat sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, joita RAY rahoittaa erikseen. Taloudellisen tuen lisäksi paikallishankkeet saa-vat hankeohjausta Ikäinstituutista. Hankkeiden ke-hitystyö on tärkeää, koska iäkkäiden ihmisten ta-voitteellinen harjoittelu ei ole yleisesti tunnettua ja

se edellyttää asiantuntevaa liikunnanohjausta. En-simmäinen, vuonna 2005 aloittanut, hankeryhmä oli ohjelmassa pilottiroolissa, sillä RAY kutsui ohjel-maan aihepiiriltään sopivat hankkeet ilman, että nii-den suunnittelu olisi perustunut Voimaa vanhuuteen -ohjelman tavoitteisiin. Tavoitteiden tarkennus oh-jelmaryhmän kanssa aloitti 11 pilottihankkeen kehi-tystyön.

Kohderyhmänä ovat erityisesti iäkkäät, jotka ei-vät harrasta liikuntaa. Heitä varten tarvitaan uu-denlaista toimintaa ja tavoittamisen tapoja. Lii-kuntatekoja iäkkään hyväksi 1 -oppaassa kuvataan käytännön läheisesti 11 ensimmäisen hankkeen ke-hittämiä toimintamalleja. Tarjolla on tietoa oikean kohderyhmä löytymisestä ja motivoitumisesta, har-joittelun toteuttamisesta ja tukipalveluiden järjes-tämisestä. Oppaassa kuuluu myös iäkkään ihmisen ääni. Valmiita malleja ei anneta, vaan keskeistä on kehitystyön näkyväksi tekeminen ja erilaisten oival-lusten kuvaaminen. Vaikeuksistakaan ei pelätä ker-toa, jotta myös niistä voi oppia omaa työtään varten.

Kiitämme lämpimästi hanketoimijoita, kunta-päättäjiä, yhteistyökumppaneita ja toimintaan osal-listuneita iäkkäitä ihmisiä. Koulutusyhteistyö Jy-väskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen, UKK-instituutin, Kuntaliiton ja T:mi Paavo Viirkor-ven kanssa on edistänyt ohjelman hankkeiden ke-hitystyötä. Ohjelman linjauksissa hyvää yhteistyö-tä on tehty johto- ja ohjausryhmän sekä taloudelliset resurssit tarjonneen Raha-automaattiyhdistyksen kanssa. Emeritusprofessori Ilkka Vuoren asiantunte-mus on ollut arvokas apu ohjelmalle.

Toivomme, että oppaasta on hyötyä toimijoille ja päättäjille, jotka suunnittelevat ja toteuttavat iäk-käiden terveysliikuntaa. Ideoita kannattaa käyttää hyväksi luotaessa sisältöä kuntien hyvinvointistra-tegioihin. Mahdollisuus liikkua ja edistää hyvinvoin-tiaan kuuluu kaikille kuntalaisille iästä riippumatta. Liikkuva vanhuus on yhteinen asiamme!

Ohjelmajohtaja Elina Karvinen ja ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmari

4

5Hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun

Sisältö

1 HANKETOIMINNASTA HYVIIN TOIMINTATAPOIHIN.............................7

2 LIIKKEELLE MONIN TAVOIN.................................................................��

�.�Tehokkaallavoima-jatasapainoharjoittelullatuloksiin.....................�� .�Liikuntaneuvonnallajaluotsauksellaliikunnanäärelle.......................�7 �.�Tutustumisenarvoisiatekoja.............................................................��

3 LIIKUNTATOIMINNAN TUEKSI..............................................................�6

�.�Kukaaneiriitäyksin–osaajiakoulutettavaennakkoluulottomasti...�6 �.�Hyväkellokauaskuuluu–tiedotuksellatukeatoiminnalle...............40

4 KOOTUT KOMPASTUKSET....................................................................44

5 PILOTOINNIN OPEILLA ETEENPÄIN....................................................48

6 OHJELMATYÖSTÄ PONTTA TOIMINTAAN...........................................55

6.�Vauhtiahankkeenkäynnistymiseen...................................................55 6.�Toimintatavatkehittyvät....................................................................56 6.�Kokeilustakantavaksitoiminnaksi.....................................................6�

7 LOPUKSI..................................................................................................6�

Lähteet........................................................................................................................... 64

Muukirjallisuus............................................................................................................... 65

Liitteet............................................................................................................................ 68

Liite 1 Voimaa vanhuuteen -ohjelma pähkinänkuoressa

Liite 2 Hankeryhmä 2005-2007

Liite 3 Loppuraporttiohjeistus

Liite 4 Voitas -koulutusohjelma

Liite 5 Valssi -koulutusohjelma

Liite 6 ulkoiluystäväksi iäkkäälle -koulutusohjelma

Liite 7 tilastotietoja hankekunnista

5



Iäkkäiden terveysliikunnalla ja erityisesti voiman ja tasapainon lisäämisellä on iso tilaus sekä yk-silön hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta. Liikkumiskyvyn ongelmat ovat vanhusväestös-sä yleisiä, vaikka yksilölliset erot ovat suuria. Liikkumiskykyä heikentävät vanhenemisprosessi, vanhuuteen liittyvät sairaudet sekä usein myös fyysisen aktiivisuuden vähäisyys. Vähenevä lii-kunta voi vauhdittaa myös muistitoimintojen, vireyden ja mielialan heikkenemistä. Toiminta-

kyvyn ja terveyden heikkenemistä on mahdollista hidastaa voima- ja tasapainoharjoittelulla. Liikun-taharjoittelu on tärkeä keino ehkäistä iäkkäiden kaatumisia.

Hanketoimintaan osallistunut tyrnäväläinen Martta puki iäkkäiden terveysliikuntapalvelujen merkityk-sen sanoiksi näin:

”Tuntus,ettäsenpitäsjärkisanoakunnanpäättäjil-

le,ettäjosyhelläkinvuojellameidänitekenenkinvan-

hainkotiinjoutuminentailaitokseenjoutuminensiir-

tyyniintämäontaatustimaksettu.Seonihanvarma

etteivanhattähänlopu,mitäpitempäänmeidätpie-

tääntoimintakykyisinäsitähalavempiameollaanyh-

teiskunnalle.Minäkylläluulen,ettämitäterveempänä

pääsiskuolemaansitäparempi.”

Voimaa vanhuuteen -ohjelman taustalla on tuo-re tutkimustieto liikuntaharjoittelusta. Paikallis-hankkeissa voima- ja tasapainoharjoittelua on tuotu ikäihmisten arkeen monin tavoin sekä kuntosaleilla, kodeissa että erilaisissa toimintaryhmissä sisällä ja ulkona. Iäkkäiden ulkona liikkumiseen on kannus-tettu myös valtakunnallisella Iäkkäiden ulkoilupäi-vällä monine paikallisine sovellutuksineen ja tapah-tumineen.

Käsissäsi oleva opas kertoo Voimaa vanhuu-teen -ohjelman vuonna 2005 aloittaneiden hankkei-den (liite 2) kokemuksista ja työn tekemisen tavois-ta. Opassarjan osat 2–3 kootaan tulevina vuosina, kun vuonna 2006 ja 2007 aloittaneet paikallishank-keet päättävät hanketoimintansa. Hankkeissa tehty uraauurtava työ jatkuu parhaimmillaan hankeorga-nisaatioiden, kuntien ja muiden yhteistyökumppa-

1 Hanketoiminnasta hyviin toimintatapoihin

Duodecimin Käypä hoito -suositus (2008) esittelee liikunnan kokonaisvaltaista merkitystä iäkkään ih-misen hyvinvoinnille seuraavasti:

”Liikunnallaonpaljonterveyshyötyjämyösiäkkäillä,

silläsehidastaalihaskatoasekälihasvoiman,-tehonja

-kestävyydenpienenemistäjanotkeudenvähenemis-

tä.Liikuntaylläpitäätasapainoajaestääkävelykyvyn

huononemista.Liikuntaharjoitteluvaikuttaaedullisesti

älyllisiintoimintoihinjapitäämielenvirkeänä.”

Voimaa vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikuntaoh-jelma (liite 1) toteuttaa ajankohtaisia iäkkäitä kos-kevia sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksia, jotka korostavat liikunnan ja erityisesti voima- ja tasapai-noharjoittelun merkitystä. Esimerkiksi Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008) kannustaa käyttä-mään voima- ja tasapainoharjoittelua kotona asu-misen tukena. Harjoittelun käyttöönotto edellyttää suosituksen mukaan uusien toimintatapojen kehittä-mistä tutkimustietoon perustuen. Iäkkään itsemää-räämisoikeuden ja osallisuuden turvaaminen sekä toiminnan huolellinen arviointi kuuluvat laaduk-kaan palvelun kehitystyöhön.

Voimaa vanhuuteen -ohjelma työskentelee eri-tyisesti kotona asuvien, toimintakyvyltään heikenty-neiden, yli 75-vuotiaiden iäkkäiden hyväksi. Jalko-jen riittävän hyvä lihasvoima ja tasapaino säilyttävät iäkkään toiminta- ja liikkumiskykyä mahdollistaen kotona asumisen ja ulkona liikkumisen pidempään.


neiden toimintana. Seuraavassa kuviossa esitetään ohjelman pilot-

tihankkeen, Voima- ja tasapainoharjoittelu iäkkään ihmisen kotona asumisen tukena (VoiTas -projekti 2003–2006) sekä kolmen Voimaa vanhuuteen -oh-jelman hankeryhmän sijoittuminen ohjelmakaudel-le. Kuvio 1 kertoo myös hankkeiden ja koko ohjel-man kehitystehtävistä sekä havainnollistaa, kuinka toinen ja kolmas hankeryhmä ovat voineet oppia edeltäjän työstä.

Opassarja perustuu Voimaa vanhuuteen -oh-jelman paikallishankkeiden kehittämiin toiminta-malleihin ja hanketyöntekijöiden koostamiin lop-puraportteihin sekä hankeohjauksen sisältämään

vuoropuheluun. Hankkeille annettu loppuraport-tiohjeistus on liitteessä kolme. Mukaan on otettu myös pohdintaa siitä, mikä edisti uusia työn tekemi-sen tapoja ja mikä mahdollisesti esti toimintatapojen muuttumisen ja vakiinnuttamisen. Iäkkäiden liikun-nan juurruttaminen eri toimijoiden arkeen on kehi-tystyötä, jossa on etsittävä, löydettävä ja koulutettava asioiden merkityksen ymmärtäviä yhteistyökump-paneita. Paljon yhteistyötä estäviä asenteita on vie-lä voitettavana. Yhteistyön tuloksena herätään toi-vottavasti ymmärtämään, että ikäihmisen liikuntaan sijoitettu euro tuottaa paljon hyvinvointia tulevai-suudessa ja maksaa itsensä takaisin muissa kustan-nuksissa.

Kuvio 1.Ohjelmantavoitteetsuhteessatoimintavuosiin

Ikäihmisen liikuntaan sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin muissa kustannuksissa.

�00� �004 �005 �006 �007 �008 �009 �0�0

VoiTas-pilotti �. �. �.

Ohjelma �. �. �. 4. 5.

1. hankeryhmä �. �. �.



Tavoitteet Edellytystenluominen

etenemis- Toiminnankehittyminenjärjestyksessä

Iäkkäidenosallistuminen


K Mitä hyvä toimintatapa tarkoittaa Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa

sä riittää haasteita ja näitä asioita kannattaa miettiä suunniteltaessa iäkkäiden liikuntatoimintaa.

Lukuun 5 on koottu lyhyesti ensimmäisen han-keryhmän opit. Kyseessä on suuria ja pieniä käytän-nöllisiä asioita, joilla on ollut merkitystä toiminnan onnistumisessa. Hiljaisen tiedon esiin nostaminen on tärkeää eikä mikään asia ole vähäpätöinen.

Luvussa 6 kuvataan hanketyötä ohjelman ja hankeohjauksen näkökulmasta. Hankkeiden ja han-kepaikkakuntien erilaisuus on rikkaus ja haaste hy-välle hankeohjaukselle. Yhdessä oppiminen on ollut Voimaa vanhuuteen -ohjelman hankeohjauksen joh-toajatus. Luvun avulla avataan hankeohjauksen ke-hittymistä ja välineitä.

Lisätietoja hankkeista saa Ikäinstituutista ja han-keorganisaatioiden edustajilta.

Hyvällätoimintatavallatarkoitetaaneettisestihyväksyttävääliikuntatoimintaa,jokatuottaahyväätoiminta-

kyvyltäänheikentyneelle,iäkkäälleihmiselle.Voimaavanhuuteen-ohjelmassahyvättoimintatavatkehittyvät

prosessissayhdessäjaerikseenoppien.

Hyvä toimintatapa

•onvanhuskeskeinenjaosallistava

•ontoimivajatuloksellinenperustuenseurantaanjamonipuoliseenarviointiin

•koetaantoimintaympäristössääntoimivaksi

•rakentaasiltojaeritoimijoidenjaorganisaatioidentaipalvelujenvälille

•kehittyyjaleviäävuorovaikutuksessa,jossavoidaanoppiajamuodostaauuttatietoayhdessä

•antaatyöntekijällemahdollisuudentarkastellatyötäänuudesta,kehittävästänäkökulmasta

Hyvä käytäntö tai hyvä toimintatapa voidaan määri-tellä monella tavalla. Tämän oppaan määrittelyn tu-kena on mm. Hyvä käytäntö -verkkosivusto (www.sosiaaliportti.fi). Hyvän toimintatavan määrittelyssä on otettu huomioon ohjelman kohderyhmä ja oppi-misnäkökulma.

K Miten parhaiten hyödynnät opasta

Oppaan luvuissa 2–3 esitellään ohjelman hankkei-den kehittämiä hyviä toimintatapoja teemoittain eikä perinteisesti hanke hankkeelta. Samankin hank-keen työtä voidaan esitellä useissa kohdissa. Hank-keen toiminnasta kerrottaessa sulkuihin on merkit-ty hankkeen numero (liite 2). Luvuista löydät eläviä esimerkkejä toiminnan järjestämisestä sekä kuvauk-sia siitä, miten toimintakyvyltään heikentyneet iäk-käät ovat kokeneet liikuntatoimintaan osallistumi-sen.

Teemoina ovat: voima- ja tasapainosisältöinen liikuntaharjoittelu, liikuntaneuvonta, virikkeitä lii-kuntatoiminnan kehittämiseksi sekä tukitoimet ku-ten koulutus ja tiedotus.

Luvussa 4 kuvataan ongelmia, joita hankkeet kokivat työssään. Esille on nostettu useita hankkeita yhdistäviä pulmia. Uuden toiminnan kehittämises-

�0 Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1

Hanketyön kiteytys

K Kenelle

Laatusuosituksen* mukaan iäkkäät tulee jakaa liikunnassa toimintakyvyn perusteella kolmeen ryhmään:

Toiminta-jaliikkumiskykyisetToiminta-jaliikkumiskyvyltäänheikentyneetToiminnanvajauksiaomaavat

Voimaavanhuuteen-ohjelmantyökohdistuukeskimmäiseen,toiminta-jaliikkumiskyvyltäänheikentyneisiin,kotonaasuviin,pääsääntöisesti75vuottatäyttäneisiin,passiivisiinikäihmisiin.

Kohderyhmään kuuluvalle iäkkäälle ihmiselle on tyypillistä mm.

•ulkonaliikkumisenväheneminen•tuolistanousunvaikeutuminen•kävelynhidastuminen•rappukävelynvaikeutuminen•kauppakärryynnojaaminen•väsyvyys

K Mitä

Voimaavanhuuteen-ohjelmanhankkeidentavoitteenaonjärjestääkohderyhmäniäkkäillenousujohteistavoima-jatasapainoharjoitteluakaksikertaaviikossa.Tavoiteperustuututkimustietoonjakäytännönkokemukseenharjoittelunhyödyistäiäkkäälle.

K Miten

Ohjelmanhankkeidentyötälinjaalaatusuositus*jasitätuetaanhankeohjauksella.Hanketyössätuotetaanhyviätoimintatapojaiäkkäänliikuntapalvelunjärjestämiseksi.

Laadukkaan liikuntatoiminnan tunnusmerkit ovat

•käyttäjälähtöisyys•saavutettavuus•yksilöllisyys•joustavuusjasaumattomuus•turvallisuus•eettisyys•arviointi

* Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositus (2004)

��Hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun

Liikkeelle monin tavoin >

�� Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1

�.� Tehokkaalla voima- ja tasapainoharjoittelulla tuloksiin

2 Liikkeelle monin tavoin

Jalkojen lihasvoiman ja tasapainon har-joittaminen on tärkeää, sillä iäkkäi-den liikkumiskyvyn ongelmien takana on usein juuri näiden ominaisuuksi-en heikkous. Hyvä jalkojen voima lisää

liikkumisvarmuutta sekä helpottaa arjessa sel-viytymistä. Tasapainon ja ketteryyden harjoittaminen taas ehkäisee kaatu-mistapaturmia ja rohkaisee lähte-mään liikkeelle. Liikunnalla ja eri-tyisesti lihasvoiman ja tasapainon harjoittamisella on suuri merki-tys iäkkään elämään, itsetuntoon ja itsenäisyyteen. Tehokkaan, kahdesti viikossa tapah-tuneen voimaharjoittelun on tutkittu li-säävän hyvinkin iäkkäiden lihasvoimatasoa (ks. iäkkään voimaharjoittelun tavoitemalli, s. 15). Tasapaino on ominaisuus, joka iän myötä heiken-tyy, mutta jota voidaan myös parantaa harjoittele-malla. Parantunut voimataso ja liikkumisvarmuus johtavat yleensä arkiliikunnan lisääntymiseen. Suurimman hyödyn harjoittelusta saavat iäkkäät,

joiden kunto on lähtötilanteessa heikohko. Kos-kaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.

Voimaa vanhuuteen -ohjelman hankkeet järjestivät monimuotoisesti voima- ja tasapainoharjoittelua

tukevaa toimintaa iäkkäille. Hanketyöntekijät mittasivat osallistujien fyysisen toimin-

takyvyn erilaisia testejä käyttäen. Tes-tien lähdeviittaukset esitetään seu-

raavassa tietolaatikossa, niihin ei viitata tekstissä myöhemmin. Lähdeluettelosta löytyy myös verkkolinkkejä testeihin.

Hankkeiden järjestämä voima- ja tasapainoharjoittelu oli seurannan

mukaan tuloksellista. Pääosalla iäkkäis-tä toimintakykytestien tulos parani tai pysyi

ennallaan harjoittelun seurauksena (kuvio 2).

Seuraavien sivujen hanke-esimerkeistä näkyy, että tulokseen päästiin monin eri tavoin ja Ikääntynei-den ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuosi-tuksia (2004) paikallisesti soveltaen.

Toimintakyvyn testauksessa yleisimmin käytetyt testit olivat

•Toimiva-testi(Hamilas ym. 2000)

•Bergintasapainotesti(Berg ym. 1992)

•Guralnikintesti(Guralnik ym. 1994)

•UKK-instituutinterveyskuntotestiikääntyville

(www.ukkinstituutti.fi)

•Yhdentoistonmaksimi(�RM)(Ahtiainen &

Häkkinen 2004)


Hankeorganisaatio:Orimattilan Vanhustentaloyhdistys ry Hanke:Jelppis (10)

Kohderyhmä. Orimattilan hankkeessa tarjottiin kuntosalitoimintaa jatkokuntoutuksen tarpeessa ole-ville iäkkäille.

Tiedotus ja iäkkäiden tavoittaminen. Toi-mintaa käynnistettäessä terveyskeskuksen kuntou-tusosasto antoi tietoa jatkokuntoutusryhmää vail-la olevista iäkkäistä. Ryhmäliikuntaa tarvitsivat mm. Kelan kuntoutuskurssilla olleet iäkkäät. Saatujen tie-tojen pohjalta projektityöntekijä soitti kaikille kun-toutuskursseilla olleille 22 henkilölle, joista 16 halusi lähteä toimintaan mukaan. Lisäksi mukaan otettiin viisi työntekijään itse yhteyttä ottanutta ikäihmistä. Osallistujien ikä vaihteli 69–91 ikävuoden välillä.

Toiminnan järjestelyt. Näistä 21 henkilöstä muo-dostettiin kolme kuntosaliryhmää. Toiminnan aika-na osa iäkkäistä jäi terveydellisistä syistä pois ja ryh-mät tiivistyivät kahdeksi.

Kuntosalitoiminta pystyttiin järjestämään veloi-tuksetta kunnan omistaman toimintakeskuksen ti-loissa, jonka kuntosalilaitteistoa saatiin hankkeen aikana monipuolistettua. Laitteiden hankinnassa

K Jelppis jelppasi tavoitteellisella kuntosaliharjoittelulla

otettiin huomioon erityisesti ikääntyneiden tarpeet.

Kuntosaliharjoittelun sisältö ja kulku. Yksi harjoituskerta kuntosalilla kesti puolitoista tuntia. Joka harjoituskerralla ennen laiteharjoittelua tehtiin lihasten lämmittely- ja tasapainoharjoituksia, noin puolen tunnin ajan. Välineinä käytettiin mm. kep-pejä, vastuskuminauhaa, tarrapainoja, palloja ja ta-sapainolautaa. Sen jälkeen tehtiin kuntosalilaitteilla 20–30 minuutin lihaskuntoharjoitus kuntopiirinä.

Liikkeet tehtiin 70–75 prosentin teholla maksi-misuorituksesta, 6–12 toistoa laitteessa ja 1–2 sarjaa kullakin kuudella kuntosalilaitteella (jalkaprässi, rin-taprässi, polven ojennuslaite, lonkan loitonnus, selän ojennuslaite ja ylätalja). Laitteiden kuormat määri-tettiin suositusten mukaisin testein yhdessä kunkin henkilön kanssa. Vastusmäärän käyttö myös perus-teltiin osallistujalle. Jos osallistuja ei halunnut käyt-tää yhden toiston maksimin avulla määritettyä kuor-maa (1 RM), hän sai tehdä liikkeet pienemmällä kuormalla.

Sarjojen välillä pidettiin puolesta kahteen mi-nuuttia taukoa. Laitteissa kierrettiin niin, ettei kahta jalkalaitetta tullut peräkkäin. Lopuksi harjoitusker-ta päätettiin ilman välineitä toteutettuihin rentout-taviin jumppaliikkeisiin. Harjoitus sisälsi muutaman minuutin palauttavan mehutauon eli nestetankkauk-

Kuvio 2.Harjoitteluntuloksellisuusvuonna�007(n=4�6)

Hanke: Jelppis

Hankeryhmä�005Testattuja4�6henkilöä

M Tulosparantunut

M Tulospysynytennallaan

M Tulosheikentynyt

M Erisuuntaisettulokset


sen harjoituksen keskivaiheilla.Harjoittelua elävöitettiin pari-

työskentelyllä, jolla saatiin osallis-tujat tutustumaan toisiinsa. Myös pelit, kuten sähly, ilmapallolla lentopalloilu, minikoripallo sekä keilailu kuuluivat sisältöön. Välil-lä osallistujat kehittivät itse jump-paliikkeitä ja ohjasivat liikkeitä toisilleen. Ilmapiiri pyrittiin pitä-mään leppoisana ja tilaa keskuste-lulle annettiin liikkeiden lomassa. Joka harjoituskerran päätyttyä oli mahdollisuus 5–15 minuutin ”ta-rinatuokioon” osallistujien tarpei-den mukaan.

Pääroolissa harjoituksessa oli kuitenkin kunto-salilaitteilla tapahtuva voimaharjoittelu. Jokaiselle oli laadittu oma harjoitteluohjelma, jota hän toteutti it-senäisesti ja tarvittaessa ohjaajan opastuksella. Osal-listujat saivat kuntoutuksen aikana myös useamman kotiharjoitteluohjelman, jotka käytiin ensin harjoi-tuksissa yhdessä lävitse. Ohjelmat kerrattiin tämän jälkeen useasti.

Hankkeen toimintamuotojen arviointi ja va-kiintuminen. Osallistujat kävivät ryhmässä sään-nöllisesti ja raportoivat sen tuomista eduista arkielä-mälleen. Iäkkäät kertoivat särkyjen vähenemisestä, nivelten paremmasta liikkuvuudesta, yleiskunnon noususta ja ryhmän tuomista uusista tuttavuuksista. Lisäksi mittaustulokset todistivat voiman ja tasapai-non parantuneen.

Säännölliset ryhmätapaamiset harjoittelun mer-keissä lisäsivät osallistujien välistä ystävystymistä. Ryhmässä syntyi me-henki ja poissa olevalle ryhmä-läiselle soiteltiin ja kyseltiin vointia. Kävijöille tarjot-tiin mahdollisuus osallistua toimintaan kaksi kertaa viikossa. Tästä huolimatta kaikki osallistujat eivät ol-leet kulkemisongelmien tai -kustannusten vuoksi halukkaita osallistumaan ryhmään kuin kerran vii-kossa.

Mahdollisuus kokoontua kaupungin tiloissa ta-kasi toiminnalle hyvät puitteet. Projektin ja kau-pungin välinen yhteistyö edisti osaltaan iäkkäiden ryhmäläisten toimintakyvyn säilymistä. Projektin järjestämään liikuntatoimintaan osallistui yli 100 henkilöä vuodessa. Tavoitteellinen kuntosaliharjoit-telu ei näillä näkymin jatku hankerahoituksen pää-tyttyä.

Orimattilassa opittiin

E löytämään jatkokuntoutusta vailla oleva iäkkäiden ryhmä

E ymmärtämään henkilökohtaisten yhteydenottojen merkitys

E näkemään, että yksilöllinen ja tavoitteellinen harjoitusohjelma lisää iäkkäiden lihasvoimaa ja parantaa heidän

selviytymistään arjessa

E huomaamaan, että yhteistyö kunnan kanssa kannattaa; osa projektin hankkimista laitteista sijoitettiin kunnan

toimintakeskukseen ja siellä olevia laitteita saatiin projektin käyttöön

�5Hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun

Iäkkään voimaharjoittelun tavoitemalli

K Voimaharjoittelujakso (2–3 kk)

Ennen harjoittelun alkua

•tehdäänkirjallinenesitietokysely•toteutetaanfyysisentoimintakyvynmittauksetjaannetaanniistäpalaute•valitaanharjoitteetjaohjataanne

Harjoitteluvaihe

•aloitetaanpienilläpainoilla�–�viikontotuttelujakso,jonkaaikanaohjataanmyöskotonatehtävätvenyttelyliikkeet

•määritellääntoistotestien(�RMeliyhdentoistonmaksimi)avullaharjoituspainot(60–80%maksimista)jasuoritetaansovitutharjoitteetyksilöllisestisäädetyillälaitteil-laannettujentoistomäärienmukaisesti(�–�x8–�0)

•kirjataantoteutettuharjoittelusekäsiinäkäytetytvastuksetjatoistomäärätjokaisellakerrallaharjoituskorttiin

•lisätäänkuormitustasäännöllisinväliajoinlihasvoimankarttuessa•pyritäänsäilyttämäänharjoittelutiheys�krt/vk•koostetaanyksittäinenharjoituskertaalkuverryttelystä,harjoitusosastajajäähdytte-

lyosasta,joistaharjoitusosaonpisin.Kokonaisuudessaanharjoituskerranpituuson60–90minuuttia

•keskitytäänjalkojenjalantionlihasvoimaan

Harjoittelun loputtua

•tehdäänloppumittauksetnoinviikonpäästäharjoitusjaksonpäätyttyä,annetaanpa-lautejaharjoitteluohjeet

K Ylläpitovaihe (6–9 kk)

•jatketaanohjattuaharjoitteluaesim.�krt/vklisänäomatoimiharjoitteetjaarkiliikunta•tavoitteellaanomanliikuntalajinlöytämistäjavaikutustensiirtymistäarkeen•seurataanedistymistäesim.kontrolli-jakannustussoitoillaiäkkäille•toteutetaantarvittaessauusitehoharjoittelujakso

Lähde: mukaillen Timonen & Rantanen (2003)


Hankeorganisaatio:Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ryHanke:Vaivoista vireyteen, Kuntoillen kivaksi (5)

Palvelutalosta kullekin sopiva liikuntaryhmä

Itä-Helsingin hanketoimijalla on kaksi palveluta-loa, Kontulan ja Myllypuron Helykodit, joissa on sekä palveluasuntoja että ryhmäkodit. Lisäksi yhdis-tys vastaa Herttoniemessä sijaitsevan Kettutien pal-velutalon palveluista. Näissä paikoissa toimivat myös hankkeen ryhmät.

Hankkeen toiminta painottui erilaisten liikunta-ryhmien järjestämiseen palvelutaloissa. Ryhmiä oli yhteensä lähes 20. Ryhmissä suuri osa toiminnas-ta oli voima- ja tasapainoharjoittelua, mutta mukana oli myös ulkoliikuntaa ja pelejä osallistujilta kysyt-tyjen toiveiden mukaisesti. Hankkeen aikana luo-tiin toimintamalli, jossa palvelutalojen asukkaat oh-jataan kullekin sopivaan liikuntaryhmään vuosittain tehtävien toimintakykytestien avulla.

K Iäkkäät ja omaiset vaivoista vireyteen

Kohderyhmä. Hankkeessa kehitettiin kolmen pal-velutalon asukkaiden liikuntatoimintaa sekä kun-touttavaa hoitoa. Tavoitteena oli löytää myös lähellä asuvia, passiivisia ja toimintakyvyltään heikentynei-tä iäkkäitä opastaen heitä hankkeessa kehittyvien terveysliikuntamuotojen pariin.

Tiedotus ja iäkkäiden tavoittaminen. Palvelu-talon asukkaita houkuteltiin mukaan toimintaan toi-mintakykytestien avulla. Asukkaille jaettiin ensin kirjallinen tiedote, jossa kerrottiin toimintakykytes-teistä sekä projektin toiminnasta. Myöhemmin taloi-hin muuttaneet uudet asukkaat saivat tiedon testeis-tä henkilökunnalta suullisesti.

Testaus ja ohjaus sopivaan ryhmään. Vapaaeh-toisiin testeihin osallistuivat lähes kaikki asukkaat. Testeissä mitattiin lihasvoimaa, kävelynopeutta sekä tasapainoa. Osiot otettiin Toimiva-testistä (puris-tusvoiman mittaus, tuolilta ylösnousu 5 kertaa ja 10 metrin kävely) sekä Bergin tasapainotestistä (eteen-päin kurotus, kääntyminen 360 astetta, silmät kiin-

Hanke: Vaivoista vireyteen,Kuntoillen kivaksi


ni seisominen). Lisäksi arvioitiin olkapäiden liikku-vuutta. Yksi yhdistetty testaus- ja haastattelutuokio vei keskimäärin puoli tuntia. Testauksen suoritti hankkeen fysioterapeutti. Testien ja haastattelun pe-rusteella asukas ohjattiin hänelle sopivaan liikunta-ryhmään.

Yhteistyö. Yhteistyöhön saatiin mukaan palveluta-lon henkilökuntaa, joka lupautui avustamaan liikun-taharjoituksissa. Henkilökunta sai myös koulutusta liikunnan avustustehtäviin.

Toiminnan sisältö. Tarjolla oli vaikeustasoltaan ja sisällöltään vaihtelevia ryhmiä: tasapainoryhmiä, tuolijumppaa, kuntojumppaa, kuntosaliharjoittelua sekä ulkoilua. Näin pystyttiin takaamaan se, että kai-killa ryhmän jäsenillä oli riittävästi, mutta ei liikaa haasteita. Kaikkia vielä kävelemään pystyviä kan-nustettiin harjoittelemaan pystyasennossa. Uskal-lus kokeilemiseen ja rajojen rikkomiseen löytyi, kun liikkeitä pystyi harjoittelemaan turvallisesti avusta-jan kanssa. Toimintamallin paras oivallus olikin, että asukkaille on ollut tarjolla eritasoisia liikuntaryh-miä. Sivulla 20 on esimerkki voima- ja tasapainohar-joittelun toteuttamisesta, kun kuntosalilaitteita ei ole käytettävissä.

Liikkumaan ohoi – omaiset ja iäkkäät yhdessä liikkeelle

Toinen hankkeen toimintamalli oli Itä-Helsingissä asuville iäkkäille omaishoitajille ja -hoidettaville tar-jottu liikuntaryhmä. Se toteutettiin yhdessä Helyn, Omaishoidon toimintakeskus Ohoin ja kaupungin liikuntatoimen kanssa. Palvelutalo, sosiaaliviraston alainen omaishoitoyksikkö ja kunnan liikuntavirasto saivat aikaan toimivan työnjaon tärkeän kohderyh-män liikunnan järjestämiseksi.

Kohderyhmä. Toimintamallissa järjestettiin liikun-taa omaishoitajille ja heidän iäkkäille hoidettavilleen uudenlaisen yhteistyön avulla. Myös omaishoitajat olivat iäkkäitä, useimmiten puolisoita.

Yhteistyö. Hankkeessa kuultiin omaishoidon toi-mintakeskuksen suunnittelevan iäkkäiden liikunta-ryhmän perustamista Helsingin kaupungin liikun-tahalliin, ”Liikuntamyllyyn¨. Hankkeella oli ollut

samankaltaisia suunnitelmia, ja hanketoimija otti yhteyttä toimintakeskukseen yhteistyön käynnistä-miseksi. Liikuntamyllyn monipuoliset mahdollisuu-det tuntuivat houkuttelevilta iäkkäiden liikunnan näkökulmasta. Yhteistyöryhmä koottiin pyytämäl-lä mukaan myös liikuntaviraston lähiöliikuttaja sekä sosiaaliviraston sosiaalityöntekijä. Yhteisessä palave-rissa tavoitteet ja kohderyhmä selkiytyivät ja toimin-ta käynnistyi osana liikuntaviraston lähiöliikuntaa, vain muutamaa kuukautta myöhemmin kuin idea yhteistyöstä oli syntynyt.

Ensimmäisellä puolivuotiskaudella kaikki, sekä omaishoitajat että -hoidettavat, olivat yhdessä ryh-mässä. Erot toimintakyvyssä olivat suuret, jolloin ryhmän sisältöä oli vaikea suunnitella kaikille sopi-vaksi. Ryhmää ohjasi Helyn fysioterapeutti ja avus-tajia oli sekä hankeorganisaatiosta että sosiaaliviras-tosta.

Ensimmäisen lukukauden jälkeen liikuntaviras-toa kaivattiin mukaan suuremmalla panostuksel-la, sillä salivarauksissa ja välineiden kuljetuksessa oli ollut vaikeuksia. Toimintakauden lopussa pidettiin palaveri, jossa kävi ilmi, että liikuntavirasto oli erit-täin kiinnostunut tästä kohderyhmästä ja oli halukas ottamaan lisävastuuta ryhmän toteuttamisesta.

Työnjako toimijoiden välillä tehtiin iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn ja ryhmän tarpeiden näkö-kulmasta. Osalle ikäihmisiä tehtiin toimintakyvyn arviointi, jonka perusteella heidät jaettiin kahteen ryhmään. Liikuntavirasto vastasi omaishoitajien ja muiden itsenäisesti liikkuvien ohjauksesta ja Hely omaishoidettavien ja muiden apua tarvitsevien oh-jauksesta. Apua tarvitsevien ryhmässä avusti myös Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnan (Vati) avulla saatuja vapaaehtoisia. He olivat käyneet va-paaehtoiskoulutuksen ja ennen ryhmään tuloa hei-dät oli perehdytetty liikuntaryhmässä avustamiseen. Tukea tarvittiin erityisesti tasapaino- ja kuntosali-harjoittelussa. Liikuntamyllyn laitteet eivät olleet se-niorilaitteita, joten vastusten ja asentojen säätö oli iäkkäille vaikeaa. Vähitellen yhteistyöryhmän toi-minta ja roolit selkiytyivät ja saivat lopullisen muo-tonsa.

Iäkkäiden tavoittaminen. Ryhmää ei mainostettu yleisesti vaan osallistujat tulivat ryhmään hanketoi-mijan ja omaishoidon yksikön kautta. Omaishoita-jien- ja hoidettavien ryhmässä oli lähes 20 henkilöä, naisia ja miehiä, aviopareja sekä muita omaishoito-


suhteessa olevia. Hoidettavilla oli yleensä muistisai-raus tai jokin muu pitkäaikaissairaus, esim. Parkin-sonin tauti. Kaikkien omaishoitajien mukana ei ollut hoidettavaa. Tavoitteena oli saada sellaiset henkilöt liikkumaan, joilla ei aikaisemmin ollut siihen mah-dollisuutta tai voimavaroja. Tärkeää oli myös tuot-taa iäkkäille uusia elämyksiä liikunnan ja sosiaalis-ten kontaktien avulla.

Toiminnan sisältö ja järjestelyt. Ryhmän sisäl-tö pyrittiin pitämään monipuolisena ja mahdollis-tamaan erikuntoisten iäkkäiden osallistuminen. Ai-kataulu suunniteltiin niin, että osaryhmät pystyivät harjoittelemaan koko ajan eri tiloissa – toiset aloit-tivat liikuntasalissa ja toiset kävelyradalla ja kun-tosalilla. Puolessa välissä tiloja vaihdettiin. Täl-lä haluttiin taata se, että omaishoitajat saivat hetken keskittyä vain omasta kunnosta huolehtimiseen tar-vitsematta hoitaa muita. Ryhmä kokoontui ker-ran viikossa puolentoista tunnin ajan eli 14 kertaa 10–12 euron hintaan lukukaudessa. Osalle ryhmä-läisistä järjestettiin ja maksettiin projektin puoles-ta taksikuljetus, koska mukaan tulo ei muutoin olisi onnistunut. Yhteiskuljetuksena järjestetyssä kyydis-sä kulki 4–12 henkilöä lukukauden aikana.

Paras oivallus toimintamallissa oli, että ryhmäs-sä otettiin alusta asti huomioon myös psykososiaa-liset elementit. Jokainen ryhmäläinen huomioitiin yksilöllisesti ja hän sai kertoa vaikkapa omista toi-veistaan, kokemuksistaan tai muistoistaan. Lisäk-si liikuntaan liitettiin muistia aktivoivia harjoitteita, paritehtäviä ja tanssia. Liikunnan ohella ryhmä tar-josi vertaistukea ja yhdessäoloa. Se sai monet passii-visemmatkin iäkkäät innostumaan ja sitoutumaan ryhmässä käyntiin sekä liikuntaan.

Hankkeen toimintamuotojen arviointi ja va-kiintuminen. Hanke tavoitti fyysisesti passiiviset ja toimintakyvyltään heikentyneet ikääntyneet ja on-nistui kannustamaan heidät liikkeelle. Liikuntaryh-missä säännöllisesti liikkuvien lukumäärä kasvoi hankkeen edetessä. Vuonna 2007 heitä oli 140 hen-kilöä. Iäkkäiden palautteiden mukaan mieli virkistyi ryhmissä ja niissä syntyi uusia ihmissuhteita.

Hankkeen palvelutalokokeilussa iäkkäiden liik-kumisolosuhteet paranivat mukana olleissa kolmes-sa yksikössä. Hankkeen ansiosta niihin hankittiin voima- ja tasapainoharjoittelussa tarvittavia väli-neitä ja laitteita. Iäkkäät huomioitiin paremmin lii-kuntatilojen käyttäjinä. Talon johto sai tietoa voi-maharjoittelun merkityksestä, jonka jälkeen syntyi päätöksiä hankkia kuntosalivälineitä sekä mm. asen-taa tukikaiteita liikuntasaleihin.

Omaishoidon, liikuntaviraston ja hankkeen toi-mintakokeilun paras tulos oli hyvän yhteistyön ra-kentuminen haasteellisen ja tärkeän iäkkäiden ryh-män liikunnan järjestämiseksi. Alueellinen yhteistyö käynnistyi Helyn toimesta mutta mahdollistui myös siksi, että liikuntaviraston uusi strategia tuki iäkkäi-den liikuntaa. Yhteinen kiinnostus ja halu tekivät mahdolliseksi iäkkäiden liikuntatoiminnan kehittä-misen. Hankkeen päätyttyä ryhmä jatkuu omaishoi-don toimintakeskuksen ja liikuntaviraston toteutta-mana.

Yleisten tavoitteiden saavuttamisen lisäksi asiak-kailta saatu palaute osoittaa, että harjoittelun vaiku-tukset näkyvät myös arjessa. ”Kävely sujuu paremmin”. ”Kyykkyyn meno onnistuu kodin hommissa”. ”Huomaa, ettei ole yksin vaivoineen”.

Itä-Helsingissä opittiin

E yhteistyön tekeminen eri toimijoiden kesken vaatii aktiivisuutta ja hyvää koordinointia

E jokaisella toimijalla tulee olla oma roolinsa selvillä

E oikean kohderyhmän motivoiminen vie aikaa

E asiakkaiden kuljetuksien järjestäminen on tärkeä asia

E uutta toimintaa käynnistettäessä tarvitaan kärsivällisyyttä ja uskoa omaan asiaan


CaseIrman askel keveni

N85-vuotiasIrmatulihankkeentapahtumapäiväänmukaanlehti-ilmoi-tuksenperusteella.KunIrmantoimintakykyäjaelämäntilannettaarvioi-tiin,käviilmi,ettähänviettisuurimmanosanajastayksinkotona.

FysioterapeuttisuositteliIrmalleliikuntaryhmäänmukaantuloa,sillähä-nentoimintakykynsäjaetenkinkäsivoimansaolivatjoheikentyneet.Pai-kallisessaliikuntahallissakokoontuvaVirtaajavoimaa-ryhmäolisijuurisopivajataksikyytikinolisijärjestyksessä.

RyhmäänlähtemineneiIrmallekuitenkaanolluthelppoa.Fysiotera-peutinpitisoittaauseammankerranjahoukutellahäntäosallistumaan.EnsimmäisilläkerroillafysioterapeuttijopahakiIrmanryhmäänjalopul-taIrmarohkenimyöskokeilemaantaksikuljetusta.Vähitellenkulkeminenkuitenkinalkoisujuajasenjälkeenryhmästäontullutviikonkohokohta.

Ryhmässäliikutaanmonipuolisestiliikuntasalissa,kuntosalillajajuoksura-dallakävellen.Mukavintaonkuitenkinollutse,ettäryhmässäIrmaontu-tustunutuusiinihmisiinjapäässytjuttelemaanerilaisistaasioista.Missäänmuuallahäneitapaaihmisiäsäännöllisesti.

RyhmäonmyösrytmittänytIrmanviikkoa–ainaonollutjotain,mitäodottaa.

– Kyllä minä ajattelen, että minäkin olen jotakin, kun sinne kuntosalille-kin pääsin.

HankkeenjälkeenkinIrmajatkaaryhmässäkäyntiä,silläryhmäjatkuulii-kuntavirastonjaomaishoidontoimintakeskuksentoteuttamana.Ainoaongelmatuleeolemaanryhmäänkulkeminen,sillätaksikuljetustaeienääjärjestetä.Yksiratkaisuongelmaanolisisellaisenliikuntakaverinlöytymi-nen,jokasaattaisiIrmanliikuntahalliintaivähintäänmetrolle.

Vaivoista vireyteen,Kuntoillen kivaksi


Esimerkki voima- ja tasapainoharjoittelusta ilman kuntosalilaitteita

K OsallistujatPalvelutalonasukkaat,jotkaovattoimintakyvyltäänheikentyneitä,muttaliikkuvatitsenäisesti.Käyttävättarvittaessaliikkumisenapuvälineitä,muttaeivätoleniistäriippuvaisiaryhmätilanteessa.

K Olosuhteet•liikuntasali,jossaontukikaiteetseinillä,mutteikuntosalilaitteita• käytössäonerilaisiatasapainovälineitäsekäjumppakuminauhojajairtopainoja• ohjaajanatoimiifysioterapeutti,apuohjaajanahoitajataimuuhenkilökuntaankuuluva

K Tunnin rakenne

Alkulämmittely• alkulämmittelyjaharjoitteluunvirittäytyminenalkaaistuenesim.istumatanssin,pallopelientaituolijumpanmerkeissä• lämmittelyjatkuuseistentuolintakana,jolloinsiitävoiottaatarvittaessatukea:tehdäänseistenaskelluksia,

painonsiirtoja,kiertoja,kyykistyksiäjakäydäänkokokeholäpi

Kiertoharjoittelu• liikkeitä��–�4,tasapainoharjoitteetjalihaskuntoliikkeetvuorottelevat• alkulämmittelynjälkeenohjaajanäyttääliikkeetjakertooniidenydinkohdat•harjoituspisteetsijaitsevateripuolillasalia.Kunkinliikkeenkohdallaonhavainnollistavakuvaliikkeensuorittamisesta.• tasapainoliikkeetovatmonipuolisiasiten,ettäneharjoittavataistijärjestelmiä,motoriikkaasekäkehontuntemusta.

Liikkeetmuuttuvatjavaikeutuvatharjoittelunedetessä.• lihaskuntoliikkeissäkäytetäänapunamahdollisimmanraskaitakuminauhojajairtopainoja.Vastustalisätäänharjoitte-

lunedetessä.Kutakinliikettätehdään�-�x�0toistoa.• ohjaajatovatapunatasapainoliikkeissäjavarmistavatturvallisensuorittamisen• osallistujattekevätlihaskuntoliikkeetitsenäisesti

Esimerkkiharjoitteet�. polvenojennuksetistuen(reidenetuosa)�. polvenkoukistuksettuolintakanaseisten(reidentakaosa)�. esterata:keppienylityksiäjaalituksia,portaallenousuja,harppauksia4. tasapainolaudallapainonsiirtojasivuttainjaeteen-taakse5. jalanvientitaaksesuoranatuolintakanaseisten(isopakaralihas)6. esineennostolattialtajakurotusylöstasapainotyynylläseisten7. reisienloitonnushaaraanjayhteenistuenjalkapohjatmaassakuminauhanilkkojenympärillä(loitontajat)8. painonsiirtoharjoitus,askeleteen-viereen,sivulle-viereen,taakse-viereen9. pallonheittelyäseinään,kiinniottopompunkauttataiilman�0.tuoliltaylösnousu(reisi-japakaralihakset)��.trampoliinillapainonsiirtojajaaskelluksia��.soutuliikekuminauhavastuksena(kädenjahartiaseudunlihakset)

Jäähdyttely ja venyttely• pallonheittelyäpiirissä.Heittovuorossaollessaankukinsanooyhdelläsanalla,mitätuleemieleensanastakevätja

heittääpallonseuraavalle• kukinosallistujanäyttäävuorollaanyhdenliikkeenjamuuttekevätsamanperässä,esimerkiksitakareidenvenytys

tuolillaistuenojentamallatoinenjalkasuoraksieteen

�0


K Kuntosalitoiminta tukee muistisairasta ihmistä

Hankeorganisaatio:Helsingin Alzheimer-yhdistys ryHanke:Dementoituneiden ja omaishoitajien liikuntaryhmätoiminta (3)

Kohderyhmä. Helsingin Alzheimer -yhdistyksen hankkeessa lievästi muistisairaat ja heidän omaisen-sa harjoittelivat voimaa ja tasapainoa kuntosalissa. Liikuntaryhmän perustamisen taustalla oli tieto asi-an tarpeellisuudesta. Muistisairas ihminen tarvitsee toimintaa pysyäkseen henkisesti ja fyysisesti vireänä. Myös omaishoitajien raskas työ edellyttää kunnon ylläpitoa, jotta sairastunut saa viettää antoisia vuosia kotihoidossa. Alzheimer -yhdistyksen hankkeen toi-mintaan osallistuneet olivat pääsääntöisesti iältään alle 65-vuotiaita.

Tiedotus ja iäkkäiden tavoittaminen. Hank-keen alkaessa otettiin puhelimitse yhteyttä toi-minnasta kiinnostuneiden omaisiin. Näin saatiin muodostettua yksi kuntosaliryhmä, joka koostui seitsemästä muistisairaasta ja kolmesta heidän omai-sestaan.

Toiminnan sisältö ja järjestelyt. Hanketta var-ten vuokrattiin ikäihmisten tarpeisiin sopivat kun-tosalitilat Kuntokeidas Sandelsista Töölöstä. Tunnin salivuokra kaksi kertaa viikossa sisälsi ikäihmis-ten parissa työskennelleen fysioterapeutin kuntosa-liohjauksen. Sama fysioterapeutti vastasi ohjaukses-ta jokaisella harjoituskerralla. Avustajina ryhmässä toimivat projektin työntekijät, jotka tunsivat ryhmä-läiset ja heidän erityistarpeensa.

Ennen varsinaisen harjoittelujakson alkamista ryhmäläisille järjestettiin tutustumiskerta kuntosalil-le. Tämän jälkeen osallistujat testattiin ja tulosten pohjalta tehtiin kullekin yksilöllinen kuntosaliohjel-ma.

Projektin alussa kuntosaliharjoitteluun yhdistet-tiin kävely. Asiakkaat ja omaiset tulivat omilla kyy-deillä yhdistyksen tiloihin, mistä lähdettiin saatta-jan kanssa yhdessä kävellen noin puolen kilometrin päässä olevalle kuntosalille. Sieltä asiakkaat palasi-vat koteihinsa omilla kyydeillä. Näin saatiin päivään liitettyä luontevasti ulkoilu ja samalla se toimi alku-lämmittelynä. Järjestelystä jouduttiin sittemmin luo-

pumaan aikataulusyistä.Ensimmäisen vuoden aikana kuntosaliharjoitte-

lua oli tiistaisin ja perjantaisin tunti kerrallaan. Toi-sen ja kolmannen toimintavuoden aikana joka tiistai ja joka toinen perjantai oli kuntosaliharjoittelua ja joka toinen perjantai puoli tuntia kestävä allasjump-pa. Viimeisen vuoden aikana oli kerran viikossa kuntosaliharjoittelua ja kerran allasjumppaa. Kun-tosalitoimintaa toteutettiin tavoitteellisen ja nousu-johteisen harjoittelun periaattein perustuen yksilöl-liseen testaukseen.

Ryhmäläiset testattiin aina 9-10 kuukauden vä-lein. Tasapainoa arvioitiin Toimiva -testistöllä, käsi-en liikkuvuutta UKK -ikääntyneiden terveyskunto-testillä sekä vatsalihasten, yläraajojen ja alaraajojen toimintakykyä lihaskuntotesteillä.


Erityisryhmä tarvitsee erityisasioita. Hank-keessa huomattiin, että muistisairas ihminen voi ko-kea monenlaisia ongelmia liikunnan parissa. En-nen tutut laitteet saattavat näyttää tuntemattomilta, harjoitusohjelman tekstit sekoittua silmissä, teh-dyt liikkeet unohtua ja ohjaajan näyttämän liikkeen hahmottaminen voi olla vaikeaa. Alzheimer -yhdis-tyksen ryhmän ohjaaminen asettikin ohjaajalle haas-teita. Jokaisella kerralla käytiin läpi miten laitteeseen mennään, mitä tehdään ja kuinka paljon. Ryhmäs-sä pohdittiin myös usein, mitkä vaatteet pitää olla ja olinko jo tässä laitteessa.

Hankkeen kuntosalitoiminnan vahvuutena oli ryhmänsä tunteva ohjaaja ja hänen apunaan yhdis-tyksen työntekijä, jolloin pystyttiin huomioimaan jokaisen osallistujan yksilölliset tarpeet. Myös toi-mintaan soveltuvat kuntosalitilat ja helposti käytet-

Hanke: Dementoituneiden ja omaishoitajien liikuntaryhmätoiminta

Tärkeä huomioida dementoituvan ihmisen liikuntaryhmätoiminnassa

•turvallinenjavälitönilmapiiri

•ohjaajanvastuu,tilannetaju,havainnointi-jaoivalluskyky,luovuus

•ryhmällevetovoimainennimi

•mahdollisimmanhäiriötönryhmätila

•varmistettava,ettäosallistujallaontarvittavathenkilökohtaisetapuvälineet(silmälasit,kuulokoje)

asianmukaisessakäytössä

•josisompiryhmä,sovitaanpää-jaapuohjaajanroolit

•ryhmätoiminnanselkeämuotojarytmi:

- aloitus,jolloinluodaantunnelmajahaetaanvuorovaikutuksenkeinoja,tutustutaantilaanjaotetaan

yksilöllinenkontaktijokaiseenryhmäläiseen.Ohjaajahahmottaakunkinosallistujansenhetkisenmotorisen

javerbaalisensuoriutumistasonsekämielialan.

- varsinainen toiminta,toteutetaansuunniteltutoiminta

- lopetus,johonedetäänesim.rentoutuksenavullajatuntojakyselemällä.Ryhmäläisethyvästellään

ystävällisestijaohjataanseuraavaantoimintaan.Ryhmänohjaajapoistuuviimeisenätilasta.

Lähde: Käyhty ja Valvanne (2006)

tävät laitteet sekä jokaiselle ryhmäläiselle laaditut selkeät kuvalliset kuntosaliohjelmat helpottivat har-joittelun toteuttamista. Ohjattu kuntosalitoiminta on muistisairaalle hyvä liikkumismuoto, sillä siinä liik-keet onnistuvat yleensä oikein ja turvallisesti.

Yhteinen kuntosaliharjoittelu tuotti onnistumi-sen elämyksiä, tekemisen iloa ja yhteisiä kokemuk-sia. Alzheimer -yhdistyksen ryhmä kertoi onnistu-misista.”Vertaistuki on tehnyt ryhmäläiset sukulaisten veroi-siksi: sisariksi ja veljiksi.””Viikossa on selkeä rytmi, eikä aina vain epämääräis-tä olemista.””Unikin paranee kuntoharjoittelulla.”” Hyvässä ilmapiirissä haastavammatkin asiat sujuvat.”


Hankeorganisaatio:Eläkeliiton Sallan yhdistys Hanke:Enemmän elämältä, ikäihmiset arvoonsa (2)

Liikuntatoimintaa kirkolta kylille

Sallan laajassa kunnassa, jossa on paljon haja-asu-tusta ja syrjäkyliä, ei hankkeen alkaessa ollut liikun-tatoimintaa kotona asuville, jo huonommin liikku-ville iäkkäille.

Kohderyhmä. Sallan hankkeen tavoitteena oli avoimien ja maksuttomien liikuntaryhmien perus-taminen kaikille ikäihmisille eri puolille laajaa Sal-lan kuntaa.

Tiedotus, iäkkäiden tavoittaminen ja yhteis-työ. Sallan toiminnassa näkyi erityisen vahvas-ti henkilökohtainen vaikuttaminen. Paikallinen iäk-käiden hyvinvoinnista huolehtiva eläkeläinen toimi projektin puolestapuhujana ja tunnetuksi tekijänä. Projekti myös käynnistettiin näyttävästi; 300 iäkästä kuntalaista sai henkilökohtaisen kutsun tilaisuuteen, jossa oli mahdollista kartoittaa omaa toimintakykyä.Vaikuttamisella, aktiivisella viestimisellä ja verkos-toitumisella saatiinkin paljon aikaiseksi. Sallassa syntyi yhdeksän Tasapainoillen -ryhmää, joista kuu-si aloitti Sallan kirkonkylällä ja Etelä-, Pohjois- ja

K Tasapainoa ja eri-ikäisten yhteistä toimintaa

Länsi-Sallan kylien koulujen tiloissa kolme ryhmää. Ryhmiin kuljettiin kimppakyydeillä pitkienkin vä-limatkojen takaa. Ikähaarukka ryhmissä oli 58–91 vuotta.

Toiminnan sisältö ja järjestelyt. Tasapainoillen -ryhmät ohjasi hankkeen palveluksessa ollut fysio-terapeutti. Ryhmiin tultiin omin voimin jalan, pot-kurilla, pyörällä, rollaattorilla, autolla, naapurin kyy-dillä ja yleensä jo hyvissä ajoin tapaamaan ystäviä. Kuulumiset ja muistelot kaikuivat saleissa kuin myös ohjaajalle suunnatut terveyteen liittyvät kysymyk-set. Liikuntaosuus alkoi yleensä tuolijumppalämmit-telyllä, joka sisälsi päivän harjoittelun tavoitteen sel-vittämisen. Sitä seurasivat seisten tehtävät jalkojen lihasvoimaa vahvistavat askel- ja kyykistymissarjat yhdistettyinä käsien liikkeisiin.

Tasapainoharjoitteluun lähdettiin perusasennon hallinnasta, ensin kahdella jalalla ja sitten yhdellä ja-lalla seisten. Pikku hiljaa harjoitteluun lisättiin kä-sien liikkeitä, huivin heilutusta, vastusnauhan ve-toa, pallon käsittelyä sekä keppiliikkeitä. Venyttelyjä ja aivojumppaa sekä pelejä ja leikkejä tehtiin loppu-osan piristykseksi. Ohjaaja kertoi jokaisen harjoit-teen vaikutuksista ja tavoitteista niitä tehtäessä. Ta-sapainoharjoituksen kesto oli useimmiten noin puoli tuntia. Sivulla 25 on kuvattu iäkkään tasapainon hal-linnan harjoittamista. Taulukossa on esimerkkejä,

Hanke:Enemmän elämältä, ikäihmiset arvoonsa


kuinka harjoittaa tasapainoa aistien avulla sekä mo-torisilla ja kehontuntemusharjoitteilla.

Harjoittelun vaihtelevuus edisti osallistujien kes-kittymistä ja tarkkaavaisuutta. Viikoittainen tapaa-minen lisäsi yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Tieto ryhmän toiminnan jatkuvuudes-ta motivoi pitämään kiinni säännöllisestä harjoitte-lusta.

Kohtaamisia koulussa

Kohderyhmä ja yhteistyö. Sallassa syntyi innok-kaan opettajan aloitteesta yhteistyö lasten ja ikäih-misten liikuntahetken yhdistämiseksi. Opettaja ehdotti yhteistä liikuntatuntia iäkkäille ja peruskou-lulaisille. Tasapainon ja koordinaation suhteen mel-ko samassa taitotasossa olevat erilaiset ikäryhmät kohtasivat syyslukukauden alussa 2006.

Toiminnan sisältö ja järjestelyt. Liikuntatun-nit pidettiin koulun lukujärjestyksen mukaisesti ja iäkkäät tulivat paikalle omilla kyydeillään lähialu-eelta. Kohtaaminen osoittautui erittäin hedelmälli-

seksi; lapset olivat innoissaan uusista tavoista teh-dä harjoitteita. Ikäihmiset antautuivat keskittyneesti olemaan malleina, opastajina ja oppijoina, sillä toi-sinaan lapset saivat opastaa omatoimisesti parinaan olevaa ikäihmistä. Kaikilla tasapaino, koordinaatio ja jalkavoimat kehittyivät hauskojen harjoitteiden ja yhdessäolon myötä.

Hankkeen toimintamuotojen arviointi ja va-kiintuminen. Sallassa järjestettiin toimintaa uudel-le kohderyhmälle uudella tavalla. Yhteistyökump-panit kiittivät hanketoimijoiden luovuutta ja eri tahojen mukaan ottamista. Resurssit saatiin tehok-kaaseen käyttöön kokoamalla laaja toimijakaarti.

Pienellä paikkakunnalla toiminta usein henki-löityy ja siksi hanketoimijoiden rooli on merkittä-vä. Liikuntaryhmiin tottuneet ja tyytyväiset iäkkäät kyselivät hankkeen päättymisvaiheessa aktiivisesti oman ryhmänsä jatkosta. Ja jatkoa ryhmille saatiin. Hankkeen päätyttyä kaikki ryhmät siirtyivät suoraan kansalaisopiston alaisuuteen, jossa osallistujat mak-savat lukukausimaksun ja saavat myös saman ohjaa-jan. Yhteistyö peruskoulun kanssa vakiintui.

Sallassa opittiin, että

E iäkkäät innostuvat uusista liikkumisen tavoista

E eri sukupolvet voivat liikkua yhdessä

E pitkien välimatkojen kunnassa palveluja pitää viedä iäkkäiden lähelle, syrjäkylille

E yhteistyö ja liikuntatoiminnan vakiinnuttaminen on aloitettava heti hankkeen alussa

Enemmän elämältä, ikäihmiset arvoonsa

Tasapainoharjoittelu on tavoitteellista toimintaa

Monipuolisenharjoittelunavullaehkäistääntasapaino-ongelmiajaopitaanselviytymääntasapainoavaativis-

taarjenaskareista.Tasapainoharjoitustentekeminenperustuuaistiharjoitteluunsekämotoriikkaajakehon-

tuntemustaparantaviinharjoitteisiin.Harjoitteluavoitoteuttaatasapainoradallatai-piirissä,sisällätaiulkona

jayksilö-taipariharjoitteina.Tärkeintäontehdäpaljontoistojamahdollisimmanvaativallatasolla.


Näköpalautettavahvistetaantuntoaistiahäiritsemällä

Pehmeätmatot,tasapainolaudatja-tyynytestävätselkeänkontaktinalustaanjahäi-ritsevättuntopalautteensaamistajalkojenkautta.Näönavullasaatupalautekorostuujavahvistuu.

Esimerkkiharjoite:Tasapainolaudallaseis-tensiirretäänpainoapuoleltatoiselle.Py-ritäänsuorittamaanliikeottamattatukeakäsillä,muttatuenonhyväollasaatavilla.Kiintopisteenottaminenkatseellahelpot-taaliikkeensuorittamista.Vaikeammanhar-joitteensaa,kunkäyttääkaikkiinsuuntiinkallistuvaatasapainolautaa.

Tuntopalautettavahvistetaannäköaistiahäiritsemällä

Harjoittelusilmätsuljettuinataipimeässäestäänäköpalautteensaannin.Näköpalau-tettavoihäiritämyösvälineen(esim.pallo)avulla,jolloinkatseseuraavälinettä.Liikku-miseenjaasennonhallintaantarvitaansil-loinenemmäntuntopalautetta.

Esimerkkiharjoite:Seistäänparinkanssaselätvastakkainhiemantoisistaanerillään.Toisellahenkilöistäonkädessäänpallo.Hänkiertääylävartaloajaantaapallonka-verilleen.Tämäottaapallonvastaanjaan-taapallontoiseltapuoleltatakaisinylävar-taloakiertäen.

Tasapainoelimentoimintaavahvistetaansekätunto-ettänäkö-aistiahäiritsemällä

Silmätsuljettuinamattojenpäälläkävelles-sähäiritääntuntopalautettajaestetäännä-köpalautteensaaminen.Tällöintasapai-noelimenavullasaatupalautekorostuujaharjaantuu.

Esimerkkiharjoite:Tasapainotyynynpääl-läseistenheitetäänpalloaylösjaotetaankoppi.Katseseuraapalloakokoajan.Mitäkorkeammallepallonheittää,senvaikeam-piliikeon.Taaksepäinkaatumisenehkäise-miksiliikeonhyväsuorittaaniin,ettäselkäonlähelläseinää.

Motoriset harjoitteet Nilkkojenliikkuvuus-javoimaharjoitteet,jalkojenjalantionlihasvoimaharjoitteet,askelluksetsekäreaktioharjoitteet.

Esimerkkiharjoite:Seistäänryhdikkää-näjaotetaantarvittaessatukeavasemmal-ta.Otetaanoikeallajalallaaskeleteenjasiirretäänsillepaino.Tuodaanjalkatakai-sinviereen.Samoinaskelsivullejatakaisinviereensekätaaksejatakaisinviereen.Lii-kesarjasuoritetaanripeästi.

Kehontuntemus- harjoitteet

Kehontuntemusharjoitteidentavoittee-naonsaadamahdollisimmanpaljontunte-muksiaomastakehostajatunnistaaomantasapainokyvynmahdollisuudetjarajoituk-set.Tuntemuksiahaetaansiirtämälläpai-nopistettäjatekemälläliikkeitäerinope-uksilla.

Esimerkkiharjoite:Seistäännormaalissaasennossa.Siirretäänpainopistettäeteen,taaksejasivusuunnissa.Pudotetaanpaino-pistettäalasnotkistamallapolvia.Pienen-netääntukipintaatuomallajalatyhteentaiperäkkäin.

Taulukko 1. Iäkkääntasapainoharjoittelunperiaatteita


Lähde: mukaillen Sihvonen (2008)


tahtinen musiikki ja altaan reunalla liikkeitä näyt-ti ohjaaja. Sama kuntopiiriohjelma toistui 3–4 viikon ajan, jolloin liikkeet tulivat tutuiksi ja näin harjoitte-lusta saatiin suurempi hyöty. Vesiliikuntaan saattoi kuulua myös keveitä pallopelejä. Tanssi sekä viesti-kisat antoivat vaihtelua alkulämmittelyyn.

Jotta harjoittelun perusperiaate ”kaksi kertaa viikossa” olisi toteutunut, ryhmä-

läisiä ohjattiin ja kannustettiin teke-mään kotiharjoittelua Ikäinstituutin Kävely kevyemmäksi -kotivoimis-teluohjelman mukaan.

Projektin kuluessa järjestettiin myös kuuden kuukauden ajan lii-

kuntaryhmätoimintaa syrjäkylällä, mutta siitä jouduttiin voimavarojen

vähyyden vuoksi luopumaan. Onnek-si muutamat ryhmäläiset innostuivat siirty-

mään keskustaan kuntosalille. Osa ryhmäläisistä testattiin fyysisen kunnon

mittauksilla syksyllä ja keväällä. Lisäksi kävijät täyt-tivät kyselylomakkeen ja antoivat kirjallista asiakas-palautetta ja arvioivat järjestetyn toiminnan laatua. Toiminnan aikana tullut palaute oli myönteistä ja muutostoiveita toimintatapaan ei juuri tullut. Hank-keen päätyttyä vesiliikuntaryhmät siirtyivät kunnan liikuntatoimelle.

K Kuntoutusaltaasta voimaa ja tasapainoa

Hankeorganisaatio:Puolangan vanhustenkotiyhdistys ryHanke:Hyvä elämä (11)

Kohderyhmä. Puolangan hanke keskittyi tarjoa-maan toimintaa yhdistyksen palvelutalon asukkail-le ja lähiympäristön iäkkäille. Erityisen merkittävää hankkeen toiminnassa oli vesiliikunta, jonka mah-dollisti palvelutalon uudehko kuntoutusallas. Kun-nassa ei aiemmin ollut vesiliikuntamahdollisuuksia iäkkäille.

Tiedotus ja iäkkäiden tavoittaminen. Hank-keen käynnistyessä toiminnasta kerrottiin tiedotus-tilaisuudessa, mutta erityisen hyvin kohderyhmää tavoitettiin terveyskeskuksen kuntoutusyksikön ja kotihoidon kautta. Puskaradio kaikui kunnoltaan heikentyneiden yli 65 -vuotiaiden parissa melko hy-vin. Kohderyhmän löytymisessä auttoi projektityön-tekijän ”saarnamatkat” mm. seurakunnan kerhoihin. Diakoniatyöntekijä tiedotti liikuntaryhmistä ja näin tavoitettiin joukko, joka ei harrasta liikuntaa aktii-visesti. Nyt he rohkaistuivat lähtemään mukaan toi-mintaan.

Toiminnan sisältö. Hanke tarjosi kohderyhmälle vesiliikuntaa kerran viikossa, noin tunnin kerrallaan. Liikuntatuntiin kuului hyvä alku-lämmittely. Sen jälkeen aloitettiin varsinainen kuntopiiri, joka kes-kittyi alaraajoihin ja keskivartalon alueelle. Jumpassa käytettiin erilaisia vesivastuksia kuten vesipötköä, palloja, tarralla kiinnitettäviä vastuksia ja vesijuok-suvyötä. Nopeusharjoitteet sisältyivät ohjelmaan jo-kaisella vesijumppakerralla. Matala allas mahdollisti pohjasta alkavan nopean jalkaponnistuksen, jolloin jalkojen nopeusvoimaa voitiin ”herätellä”. Tasahypyt, loikat suuntaa vaihtaen sekä yhden jalan hypyt kuu-luivat harjoitteisiin. Veden keventävän ominaisuu-den ansiosta nivelet eivät kärsineet harjoitteista.

Kuntopiiriin kuului kaksi kierrosta ja 10–13 lii-kettä. Taustalla ja tukena oli selvärytminen, hidas-

Hanke: Hyvä elämä


Iäkäs tarvitsee tietoa, yksilöllistä ohjausta ja neu-vontaa liikkumisen aloittamiseen. Tietoa tarvitaan erityisesti monipuolisen tasapainoa ja lihasvoimaa lisäävän liikunnan merkityksestä. Liikuntaneuvon-nassa on tärkeää ymmärtää iäkkään elämäntilanne ja aiemmat liikkumiskokemukset. Neuvonnan tulisi sisältyä kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa esimerkiksi liikuntatoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen ammattilainen kohtaa iäkkään ihmisen. Lääkäri, ter-veydenhoitaja, kotisairaanhoitaja tai kotipalvelu-työntekijä on luonteva ja luotettu tiedonjakaja. Ja kun tarvitaan tarkempaa tietoa ja tukea liikunnan aloittamiseen, olisi hyvä tietää, mihin iäkäs voidaan omassa kunnassa ohjata saamaan lisää tietoa.

�.� Liikuntaneuvonnalla ja luotsauksella liikunnan äärelle

Meidän mummo jumppasalilla, ei kai nyt sentään!

Onko vielä vanhanakin pakko äheltää

kuntosalilla, eikö mikään riitä? Eikö

vanhana jo saa huilata, kun on ikänsä

tehnyt raskasta työtä eikä oikein enää

jaksaisi? Eikö sellainen huhkiminen ole

vaarallistakin?


Hankeorganisaatio: Kivipuro ry, Seinäjoki, Nurmo, Ylistaro ja LapuaHanke:Luotsi (7)

Seinäjoen seudulla kehitettiin ennaltaehkäisevä kuntoneuvola ikäihmisille. Ennaltaehkäisevän kun-toneuvolan asiakkaat saivat ohjausta ja neuvontaa toimintakyvyn ylläpitämisestä, terveydestä, liikun-nasta, sosiaalietuuksista ja itsehoidosta. Kuntoneu-volassa asiakkailla oli mahdollisuus kokeilla ja vuok-rata sieltä kotiin erilaisia liikuntavälineitä. Iäkästä kannustettiin aktiiviseen elämään kertomalla heille erilaisista harrastusmahdollisuuksista kotikunnassa ja luotsaamalla heitä kädestä pitäen näihin toimin-toihin.

Luotsi -projektin kotipesä, Kivipuron kuntoutus-koti tarjoaa kuntoutus- ja asumispalveluja veteraani-väestölle ja muille ikäihmisille. Ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, liikunnasta ja neuvontapalvelus-ta Kivipurossa oli jo aiempaakin kokemusta.

Kuntoneuvolan toiminnan käynnisti ja sitä veti Luotsi-projektin fysioterapeutti. Hän ohjasi asiak-kaan tarvittaessa ongelmasta riippuen oikean am-mattihenkilön pakeille. Kivipuron kuntoutuskodil-la hyödynnettiin muun henkilökunnan eli lääkärin, sairaanhoitajan, toimintaterapeutin, sosiaalityön-tekijän, jalkojenhoitajan, ravitsemuspäällikön, pe-rushoitajan ja vapaa-ajanohjaajan moniammatillista osaamista. Muissa kohdekunnissa asiakas ohjattiin oman kotikunnan palvelujen piiriin.

Kohderyhmä. Kohderyhmänä olivat yli 70-vuoti-aat, jotka eivät vielä ole säännöllisesti sosiaali- ja ter-veyspalvelujen käyttäjiä. Hanke toimi Seinäjoella, Nurmossa, Ylistarossa ja Lapualla.

Tiedotus ja iäkkäiden tavoittaminen. Kunto-neuvolan asiakkaiden tavoittamiseksi tehtiin määrä-tietoista markkinointi- ja tiedotustyötä sekä otettiin yhteyttä mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. Asi-akkaita etsittiin mm. Seinäjoen seudun terveysyh-tymän fysioterapiaosaston, lääkärien ja hoitohenki-löstön välityksellä. Myös ikäihmisten palveluohjaaja tiedotti toiminnasta Seinäjoen kaupungin palvelu-pisteen, Ikäkeskuksen asiakkaille. Toiminnan teke-minen tutuksi iäkkäiden omaisille ja lähipiirille ko-

K Ehkäisevä kuntoneuvola ikäihmisille – luotsaamalla liikkumaan

ettiin tärkeäksi.Kuntoneuvolasta laadittiin asiakkaille ja yhteis-

työkumppaneille omat esitteet, joita jaettiin kohde-paikkakunnilla tiedotustilaisuuksissa, tapahtumissa ja sähköpostilla yli 1300 kappaletta. Esitteessä kuvat-tiin tiiviisti toiminnan tavoitteet ja hyödyt, kuka voi osallistua ja miten toimintaan pääsee mukaan.

Järjestelyt. Toiminta aloitettiin vuonna 2005 Ki-vipuron kuntoutuskodilla yhtenä päivänä kuukau-dessa. Kysynnän lisäännyttyä kuntoneuvola oli auki Kivipuron kuntoutuskodilla joka päivä. Projektin ai-kana toiminta laajeni muille paikkakunnille: Perä-seinäjoella toimittiin terveysasemalla, Nurmossa Kuusenlahden ja Ylistarossa Västinkartanon palve-lukeskuksessa ja Lapualla Saarenpään palveluko-din tiloissa. Toimipisteet valittiin niin, että asiakkaat pääsivät mahdollisimman helposti vastaanotolle. Lupa tilojen käyttöön saatiin suullisesti neuvottele-malla kohdekuntien ja -kaupunkien vanhustyön joh-tajien sekä yksityisen palvelukodin johtajan kanssa. Peräseinäjoen terveysaseman tilojen käytöstä tehtiin kirjallinen anomus, jonka Seinäjoen seudun terveys-yhtymä hyväksyi.

Yhteistyö. Kuntoneuvolatoiminnan yhteistyö-kumppaneita olivat asiakkaiden omaiset, kotihoi-to, kotisairaanhoito, kotipalvelu ja terveyskeskus, seurakunta, kolmannen sektorin toimijat sekä use-at muut alueella toimineet hankkeet. Yhteistyö Sei-näjoen Ikäkeskuksen kanssa oli ensisijaisen tärke-ää asiakkaiden tavoittamisen kannalta. Ikäkeskus on Seinäjoen kaupungin palvelupiste iäkkäille. Sen

Hanke: Luotsi


toimintaan kuuluvat sosiaalityöntekijän palvelut, omaishoitajien tukeminen, ohjaus- ja neuvontapal-velu, muistihoitajan palvelut sekä ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75 vuotta täyttäneille. Kuntoneuvolan verkostoituminen eri toimijoiden kanssa oli tärkeää kehitettäessä ikäihmisille laadukasta ja saumatonta palveluverkostoa. Seinäjoella asiakkaan luotsaami-sessa voitiinkin käyttää kaikkia tarjolla olevia pal-veluja. Keskustelut hankkeen ohjausryhmän kanssa suuntasivat hankkeen kehitystyötä ja välittivät tieto-ja yhteistyökumppaneille.

Neuvonnan sisältö ja kulku. Kuntoneuvolas-sa kehitettyjen palvelujen tarkoituksena on tukea ja rohkaista iäkkäitä jatkamaan fyysistä aktiivisuut-ta. Näin ikäihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaali-nen toimintakyky säilyy ja kotona selviytyminen on mahdollista entistä pidempään.

Ensitapaamisella kartoitettiin kyselylomakkeen avulla iäkkäiden ennenaikaisia liikkumiskyvyn on-gelmia ja suoriutumista arjessa. Fyysistä toimintaky-kyä mitattiin sopivilla toimintakykymittareilla. Käy-tössä olivat Bergin tasapainotesti, Toimiva -testi ja Guralnikin testi. Kuntosaliharjoittelun vastuksen määrittelyssä käytettiin 1 RM:n testiä.

Kuntoneuvola oli joko asiakkaan vastaanotto-käynti neuvolassa, henkilökunnan kotikäynti tai pu-helinneuvontaa. Erityisesti kotikäynti iäkkään luona tarjosi mahdollisuuden tunnistaa kotona asumista uhkaavia tekijöitä ja toisaalta löytää mahdollisuuk-sia lisätä voimaa ja tasapainoa edistävää liikkumis-ta iäkkään arkeen. Kotikäynneillä oli tärkeä merki-tys, sillä iäkkään liikkumisen esteiden lisäksi voitiin havaita myös kodin tarjoamat liikkumismahdolli-suudet.

Yhden neuvontatuokion kesto vaihteli 15 mi-nuutista puoleentoista tuntiin. Asiakas sai kunto-neuvontaa keskimäärin 2,5 kertaa. Kuntoneuvolan asiakaskäyntejä kertyi kolmen vuoden aikana yh-teensä 255.

Kuntoneuvola ryhmässä. Seinäjoella kokeil-tiin myös ryhmämuotoista kuntoneuvolaa 4-6 hen-gelle. Seitsemän ryhmää kokoontui noin 2,5 tuntia kestävään neuvolaistuntoon. Tulijoiden liikkumis-ongelmia kartoitettiin kyselylomakkeella ja jokaisel-ta tulijalta kerättiin henkilökohtaisesti taustatiedot. Haastattelun yhteydessä asiakkaat saivat tarvittaessa yksilöllistä neuvontaa fyysisen toimintakyvyn ylläpi-tämiseksi tai parantamiseksi. Haastatteluun ja ohja-ukseen käytettiin aikaa reilut 15 minuuttia asiakasta kohti. Ryhmätoiminnan etuna oli se, että pystyt-tiin tavoittamaan suuri asiakasmäärä pienessä ajassa. Ryhmässä asiakkaat saivat vaihtaa ajatuksia ja koke-muksia vertaisten kanssa, mikä vahvisti uskoa omiin kykyihin.

Liikuntaan luotsaus. Aktiivinen eri liikuntamuo-tojen kokeilu ja iäkkäiden ohjaaminen niihin, tarvit-taessa yhdessä iäkkään kanssa, oli tärkeä innovaatio Seinäjoella. Kuntoneuvolaan hankittiin erilaisia lii-kuntavälineitä, kuten jumppakeppejä, kuminauhoja, tasapainotyynyjä sekä käsi- ja nilkkapainoja asiak-kaiden kokeiltavaksi. Niitä sai myös vuokrata kotiin ennen varsinaista hankintaa.

Kunnat, eläkeläis- ja muut järjestöt, kansalais-opistot sekä yksityiset palveluntuottajat tarjoavat monia harrastusmahdollisuuksia ikäihmisille, mut-ta näitä toimintoja ei tunneta riittävästi. Iäkäs ihmi-nen ei aina uskalla hakeutua näihin toimintoihin, varsinkaan jos hän asuu yksin, jolloin jo kotoa läh-teminen saattaa olla iso ponnistus. Kuntoneuvolas-sa iäkkäitä kannustettiin luotsaamalla harrastuksiin eli käytiin tarvittaessa iäkkään ihmisen kanssa yh-

Eri liikuntamuotojen esittelemiseksi kehitel-

tiin liikuntaneuvontakortteja, joita katselemal-

la ja niistä keskustelemalla asiakas saattoi löy-

tää häntä kiinnostavan liikuntalajin. Kortit oli

tehty lehdistä leikatuista kuvista, joissa oli esi-

merkkejä liikuntatavoista ja -muodoista. Kortit

osoittautuivat toimivaksi keskustelunavaajaksi.

Kuntoneuvolassaasiakasta kannustettiin neuvomalla ja ohjaamalla • toimintakyvyn ylläpitämisestä• terveydestä• liikunnasta• sosiaalietuuksista ja itsehoidostatoiminta oli asiakaslähtöistä eli• liikkeelle lähdettiin iäkkään omista kokemuksista ja

voimavaroista• huomioitiin iäkkään koti- ja lähiympäristö


CaseAuvo luotsattiin liikkeelle

NAuvolöytyiIkäkeskuksen75-vuotisseulonnassa,jolloinhänellähuomattiinliikkumisongelmia.Liikuntaaneimyöskäänriittänytmotivaatiota.Auvotoivoi,ettähänenkotonaankäytäisiinkartoit-tamassafyysistätoimintakykyä.Ensimmäiselläasiakaskäynnilläkäviilmi,ettäAuvollaonpuhevai-keuksia,tasapaino-ongelmiajamuitamotorisiaongelmia.Oireetviittasivataivoverenkierronon-gelmiin,jotenAuvoohjattiinennenliikuntaneuvonnanaloittamistaterveyskeskuslääkärinvastaan-otolle.

ToisellakotikäynnilläAuvokertoikäyneensälääkärilläjasaaneensauudenlääkityksen.Asiakkaankanssasovittiin,ettäseuraavallakotikäynnillätehdäänreisilihastennopeus-jakestävyysvoimantestit.

Kolmannellakotikäynnilläkäytiinläpianomuskaupunginkuljetuspalveluistajaneuvottiinpalvelunkäytössä.Auvonkanssakeskusteltiinhäntäkiinnostavastaharrastustoiminnastaliikuntaneuvonta-korttienavulla.KuviakatsellessaAuvokiinnostuiallasvoimistelusta,kävelystäjakuntosaliharjoit-telusta.Lisäksikäytiinläpikotivoimisteluohjelma,jokapainottuialaraajojenlihasvoimienvahvis-tamiseenjavenyttelyynsekäselänliikkuvuudenparantamiseen.Samallakäynnillätestattiinselänliikkuvuuttajatakareisienlihaskireyttä.

Neljännellätapaamiskerrallakäytiintutustumassakuntosaliharjoitteluunjakokeiltiinpaikallisenkuljetuspalvelunkäyttöä.Auvonkanssasovittiin,ettäsiirrytäänjatkossakotikuntoutuksestakodinulkopuolisiinharrastuksiin.

ViidennellätapaamiskerrallaAuvotuliomatoimisestikuljetuspalvelunkyydilläkuntosalilleohja-ukseen.Häntäavustettiinvieläkuljetuspalvelunhakemuksenlähettämisessäsosiaalitoimistoon.NeurologintutkimuksistatulleidentulostenvuoksiAuvosailääkäriltäjatkoharjoittelulähetteenfy-sioterapiaan.

Kuudennellatapaamiskerrallaopastettiinkuntosaliharjoitteluyksilöllisesti.Auvojatkoikotivoimis-teluharjoituksiajaaloittikäynnitmiestenkuntojumpassakerranviikossa.

KuljetuspalvelunkäytönopastusjayhdessäkokeilurohkaisiselvästiAuvoaosallistumaankodinulkopuolisiinharrastuksiin.Mittauksetkertoivatreisilihastenvoimanjaselänliikkuvuudenpysy-neenennallaan.Auvokokikuitenkinitse,ettäkaatumispelkoolipienentynyt,tasapainoparantu-nutjaliikkumisenvarmuuskasvanut.Tasapainonparaneminenjakävelynvarmentuminennäkyivätmyösaskelleveydenkaventumisena.Auvoolierityisentyytyväinensiitä,ettähänetohjattiinlää-kärintutkimuksiinjaaloitettiintarvittavalääkitys.KotivoimisteluohjeetjaharrastuksiinohjaamisenAuvokokihyödylliseksifyysisenkunnonylläpitämiseksijaparantamiseksi.Auvonmotivaatioitses-täänhuolehtimiseenkuitenkinlaskisiinävaiheessa,kunhänsiirtyikuntoneuvolanedullisistapal-veluistatavalliseenfysioterapiaanjakäyntikustannuksetkolminkertaistuivat.


dessä tutustumassa toimintaan. Näin poistettiin uu-teen ryhmään yksin lähtemisen pelkoa, madallettiin lähtemisen kynnystä ja saatiin monia ihmisiä konk-reettisesti liikkeelle. Yhdessä turvallisesti kokeillen iäkäs sai onnistumisen elämyksiä. Alkuun saattami-nen vahvisti iäkkään omatoimisuutta jatkossa ja ava-si mahdollisuuden sosiaaliseen toimintaan.

Tukipalvelut. Asiakkaan harrastuksiin luotsaami-sessa oli tärkeää selvittää, kuinka hän pääsee mah-dollisimman helposti kulkemaan kodistaan har-rastuksiin. Tämän eteen tehtiin töitä esimerkiksi etsimällä asiakkaan kanssa linja-autojen aikataulu-ja, kokeilemalla tarvittaessa julkisen kulkuvälineen käyttöä yhdessä tai avustamalla iäkästä kuljetuspal-velujen hankkimisessa. Lisäksi ratkottiin muita pie-neltä tuntuvia käytännön asioita, jotka voivat estää hakeutumisen mukaan toimintaan.

Toimintamuotojen arviointi ja vakiintuminen. Asiakkaisiin oltiin tapaamiskertojen jälkeen yhtey-dessä Kivipuron kuntoutuskodilta tai he ottivat itse yhteyttä puhelimitse kuntoneuvolaan. Kuntoneu-volatapaamisten loputtua osa asiakkaista siirtyi Ki-vipuron kuntoutuskodin liikuntaryhmiin ja heidän osaltaan seurantaa voitiin tehdä lähes viikoittain. Ryhmäkuntoneuvolaan osallistuneille tarjottiin vas-taanottoaikaa kahden kuukauden päästä tapaami-sesta. Suurin osa toimintaan osallistuneista käyttikin kuntoneuvolan palveluja myöhemmin. Osa koki saa-neensa jo ryhmätapaamisesta tarvittavan ohjauksen ja neuvonnan.

Iäkkäiden kokemuksia kuntoneuvolan toimin-nasta kysyttiin sekä suullisesti että kirjallisesti tapaa-misten päätyttyä. Kirjalliseen kyselyyn vastasi lähes puolet kävijöistä. Asiakkaat arvostivat sitä, että hei-dän ongelmiinsa paneuduttiin moniammatillisesti, ja että niihin pyrittiin myös löytämään ratkaisu. Saa-tuihin ohjeisiin ja tapaamisiin oltiin pääasiassa joko erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä. Palvelun sisällön monipuolisuus miellytti ja iäkkäät olivat myönteises-ti yllättyneitä siitä, että palvelua sai tarvittaessa eri asiantuntijoilta hyvinkin nopeasti.

Asiakaspalautteen pohjalta on kehitelty mm. eri-laisia liikuntaryhmiä fyysisen aktiivisuuden paran-tamiseksi tai ylläpitämiseksi. Esimerkiksi Seinäjo-en liikuntatoimen kanssa kehiteltiin tasapainoryhmä heikompikuntoisille. Projektin aikana käynnistettiin Kivipuron kuntoutuskodilla yhteensä viisi uutta lii-

kuntaryhmää kuntoneuvolan asiakkaille ja muulle senioriväestölle.

Hankkeen vetäjät arvioivat, että projektilla pys-tyttiin tavoittamaan niitä ikäihmisiä, joilla oli en-nakoivia liikkumiskyvyn ongelmia ja jotka tarvitsi-vat ennaltaehkäisevää ohjausta ja neuvontaa fyysisen toimintakyvyn parantamiseksi. Verkostoituminen kohdepaikkakuntien eri toimijoiden kanssa osoit-tautui tarpeelliseksi asiakkaiden saavuttamiseksi, mutta myös paransi ja vahvisti organisaatioiden yh-teistyötä. Hanke edisti kotona asuvien, toimintaky-vyltään heikentyneiden ihmisten itsenäistä selviyty-mistä ja elämänlaatua. Erityisesti harrastetoimintaan luotsaaminen aktivoi ikäihmisiä osallistumaan, lisä-si sosiaalisia verkostoja ja tuki aktiivista otetta elä-mään. Usko luotsaamisen merkitykseen toimivana ”lääkkeenä” fyysisen toimintakyvyn heikentymisen ehkäisemiseksi vahvistui.

Yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä ennalta-ehkäisevän kuntoneuvolan toimintaan ja hanketyön-tekijöiden osaamiseen. Voimaa vanhuuteen -oh-jelmasta saatu koulutus tasapainon ja lihasvoiman mittaamisesta ja harjoittamisesta tuki toimijoiden käytännön työtä Seinäjoen seudulla.

Kuntoutuskoti oli luonteva kotipesä kuntoneu-volan toiminnalle ja Kivipuron kuntoutuskoti haluaa jatkossakin kehittää toimintaansa mm. tasapainon asiantuntijana. Kuntoneuvola jatkaa toimintaa Kivi-puron kuntoutuskodilla kaikille ikäihmisille Luot-si-projektin päätyttyäkin. Toiminta rahoitetaan asia-kasmaksuin.

Haasteita ja kehitettävää. Haasteena oli löytää ikäihmisten kuntoneuvolan palvelujen piiriin myös niitä iäkkäitä, joilla jo on vaikeuksia arjesta suoriu-tumisessa, mutta ei vielä niin paljon, että he olisivat säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. Toiminnan maksullisuus saattaa nousta kynnykseksi iäkkäiden hakeutumiselle liikuntapalveluihin ja har-rastuksiin. Kotikunta voisikin taloudellisesti tukea ikäihmisen harrastustoimintaa omavastuuosuuden jälkeen, jolloin kaikilla iäkkäillä olisivat samat mah-dollisuudet liikkumiseen sekä toimintakykyä säilyt-tävään ja parantavaan toimintaan.

Hanke: Luotsi


K Liikuntaneuvonnan haarukkapaloja

Liikuntaneuvontaa toteutettiin eri tavoin muissakin ensimmäisen ryhmän hankkeissa.

Hankeorganisaatio:Ainala ry, VirratHanke:Kipinä (1)

Virroilla kuntokoulun naiset saivat liikuntaneuvon-taa harjoittelun lomassa. Päivän aikana opiskeltuja asioita täydensi kotiläksy. Se saattoi olla esim. kym-menen kerran tuolista ylösnousuharjoitus.

Hankeorganisaatio:Kantti ry, HelsinkiHanke:Kunnon ilo (6)

Helsingissä liikuntaneuvontaa annettiin Kantti ry:n tasapainoryhmissä, joissa käytiin ryhmäkeskustelu-ja tasapainoon liittyvistä tekijöistä ja käsiteltiin mm. osanottajien kaatumispelkoja. Kaatumisen pelko voi osaltaan vaikuttaa siihen, että liikkumiskykyinen iä-käs välttää ulkona liikkumista esim. talviaikaan. Kä-velyn apuvälineistä ja liukuesteistä kertominen ja opastus niiden käyttöön rohkaisi iäkkäitä liikku-maan.

Kantin liikuntaryhmissä ohjauksen ja neuvon-nan yksilöllisyys voitiin taata siksi, että käytettävissä oli apu- tai lisäohjaajana fysioterapeuttiopiskelijoita. Liikuntaneuvontaa ja henkilökohtaista ohjausta an-nettiin myös kotikäynneillä.

Kantissa kehitettiin myös paikallinen liikunta-palveluopas verkkoon. Opas on tarkoitettu lähin-nä ammattilaisille, jotka tarvitsevat työssään tietoa

Liikuntaneuvonnassa on tärkeää

•asiakkaankuunteleminen

•keskusteluaiemmistaliikuntaharrastuksistajaliikkumistavoista

•mahdollisuuskokeilla,saadakokemuksiaerilaisistaliikuntamuodoista

•pystyvyydentunteentukeminen

•opastaminenjavaihtoehtojenesittely

•iäkkäänomavalintajapäätösosallistua

Lähde: Nupponen (2006)

ikäihmisten liikuntamahdollisuuksista. Tarjontaan on liitetty iäkkäiden toimintakykyluokitus ohjaa-maan oikean tasoisiin ryhmiin.

Hankeorganisaatio:Laukaan AsumispalvelusäätiöHanke:Kotikannustaja (9)

Laukaassa oli matalan kynnyksen neuvontapis-te Senkki. Se sijaitsi keskeisellä paikalla kunnan kes-kustassa. Senkkiin iäkkäät saattoivat tulla saamaan neuvoja ja opastusta liikkumiseen, mittauttamaan verenpainettaan tai vain tapaamaan ihmisiä. Sen-kissä ja Kotikannustajan kotikäynneillä asiakkail-le etsittiin tietoa ja heitä kannustettiin erilaisiin liik-kumisryhmiin ja muuhun harrastustoimintaan. Mukaan lähdettiin alussa tueksi ja turvaksi, jotta asi-akas uskaltautui ulos esim. leikkauksesta toipues-saan. Yksilöllinen tuki ja iäkkään henkilökohtaiseen tilanteeseen paneutuminen rohkaisee iäkästä var-memmin liikkeelle.

Puolangalla (11) hankevetäjä järjesti projektin lop-puvaiheessa avoimen tutustumistilaisuuden kun-tosalille. Tilaisuudesta ilmoitettiin paikallislehdes-sä ja kymmenen uutta kävijää innostuikin tulemaan paikalle. Mahdollisuus tutustua ohjatusti kuntosali-toimintaan ja ehkä outoina pidettyihin vempaimiin omalla varttuneiden ryhmällä innosti mukaan iäk-käitä, jotka eivät olleet aiemmin siihen osallistuneet. Kuntosalin opastustilaisuudet jatkuvat edelleen.


�.� Tutustumisen arvoisia tekoja

K Vauhtiin liikuntatapahtumilla ja -tempauksilla

Iäkkäiden ulkoilupäivää, jota vietettiin ensimmäi-sen kerran vuonna 2007, hyödynnettiin lähes kaikis-sa paikallishankkeissa mahdollisuutena konkreetti-seen yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Ulkoilupäivä käynnistettiin Voimaa vanhuuteen ja Kunnossa kai-ken ikää -ohjelmien yhteistyönä.

Ulkoilupäivän tyyppisellä tapahtumalla oli monia hyötyjä:• yhteistyöverkostojen luominen oli helppoa konkreet-

tisen ja suhteellisen rajatun tapahtuman merkeissä• tapahtumat houkuttelivat paikalle myös sellaisia

iäkkäitä, jotka eivät vielä olleet mukana liikuntaryh-missä: tapahtumissa jaettu tieto ja esitteet kannusti-vat heitä liikkumaan joko itsenäisesti tai ryhmissä

• tapahtumilla tavoitettiin myös omaisia sekä vapaa-ehtois- tai vertaistoiminnasta kiinnostuneita

• media saatiin tapahtuman avulla kiinnostumaan iäkkäiden liikkumisesta

• tapahtumat olivat iloisia, virkistäviä ja yhteisöllisiä


K Täsmäkutsuja, kuntoutus- ja liikuntapäiväkirjoja

Mölkkyä. Näistä tapahtumista oli helppo ohjata asia-kas tarvittaessa palvelutalon seniorikuntosalille.

Työntekijät tekivät myös kotikäyntejä, joiden aika-na tutkittiin mahdollisuuksia poistaa esteitä iäkkään liikkumiselle. Ulkoliikuntaa järjestettiin sekä henki-lökohtaisen avustajan turvin asiakkaiden lähiympä-ristössä että yhdessä ryhmän kanssa.

Hankeorganisaatio:Honkalakoti ry, RuovesiHanke: Pois pyjamasta (4)

Ruovedellä toiminnan tavoite oli vahvasti kuntou-tuksellinen. Hankkeessa tehtiin alusta alkaen läheis-tä yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kotihoitohenkilöstön kanssa ja asiakkaat ohjautui-vat toimintoihin heidän kauttaan. Mahdollisiin asi-akkaisiin otettiin yhteyttä henkilökohtaisella kirjeel-lä, jossa kerrottiin projektin tavoitteista ja kysyttiin halukkuutta osallistua. Myöhemmin heille soitet-

tiin, kerrottiin toiminnasta ja varmistettiin osallistu-minen.

Alkutestien jälkeen jokaiselle osallistujalle laa-dittiin henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma. Ta-voitteita täsmennettiin harjoittelun edetessä. Ta-voitteiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet kirjattiin kuntoutuspäiväkirjaan. Asiakkaille järjes-tettiin kerran viikossa toimintaa kotona ja heitä in-nostettiin osallistumaan kerran viikossa ohjattuun ryhmäliikuntaan ja muihin aktiviteetteihin. Asiakas piti itse liikuntapäiväkirjaa.

K Liikkeelle laululla, sauvoin ja ulkopelein

Laukaan hankkeessa (9) houkuteltiin paikka-kunnan ikäihmisiä ohjatuille sauvakävelylenkeille. Moni laukaalainen ikäihminen innostui Laululla liikkeelle -ryhmistä. Tarkoituksena oli kannustaa ulos niitä, jotka eivät innostu varsinaisesta liikunta-harjoittelusta. Kävely lauluryhmään oli jo iso askel liikunnallisempaan elämään.

Laukaalla oltiin tiiviissä yhteistyössä kunnan teknisen toimen ja puutarhurin kanssa. Iäkkäille tehtiin reittikysely, jossa selvitettiin kuntalaisten tar-peita ja toiveita liikkumiselle. Kyselyn perusteella li-sättiin mm. penkkejä kävelyreittien ja asiointipaik-kojen varrelle. Palvelutalon välittömään läheisyyteen rakennettiin Kaaripuisto, ns. kolmen sukupolven liikuntapuisto, joka oli tarkoitettu kaikenikäisille. Puistossa järjestettiin mm. kuntotunteja ja pelattiin

K Ruumiin ja sielun ravintoa samalla kertaa

Puolangalla (11) liikunta-asiaa yhdistettiin ennak-koluulottomasti seurakunnan ikäihmisille järjestä-mään kerhotoimintaan. Toimintojen yhdistäminen oli tärkeää etenkin syrjäseuduilla, jossa kulkeminen aiheuttaa usein ongelmia. Ruumiin ja sielun ravin-non yhdistäminen onnistuikin pääsääntöisesti hy-vin. Esimerkiksi kotahartaus ja sen päälle sauvakä-velylenkki innostivat varmasti myös niitä ikäihmisiä, jotka eivät asiakseen olisi lähteneet liikuntaharras-

tuksiin. Kipinä säännölliseen liikuntaan saattoikin tulla diakonissan kannustamana.

• OtA YHtEYS tEKNISEEN tOImEEN

KuLKuREIttIEN PARANtAmISEKSI.

• YHDIStä LIIKuNtA

muIHIN HARRAStuKSIIN.


Liikuntatoiminnan tueksi >


K Koulutettu henkilökunta edistää iäkkään liikkuvaa arkea

Hankeorganisaatio:Lakeuden Palveluyhdistys ry, tyrnävä ja muhos Hanke:Liikkeelle (8)

Lakeudella rakennettiin Tyrnävän ja Muhoksen kunnissa ikääntyneille kotona asuville ennakoivan kuntoutuksen toimintamallia. Kohderyhmänä oli-vat Tyrnävän ja Muhoksen kunnissa, kotona ja pal-velutaloissa asuvat, toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset. Projektin tavoitteena oli ehkäistä ikäih-misten raihnaistumista ja parantaa heidän fyysistä kuntoaan sekä antaa ikäihmisille erilaisia liikkumis-kokemuksia yksin ja ryhmässä. Heitä kannustettiin omaehtoiseen liikkumiseen vähintään puoli tuntia päivässä.

Liikuntatoiminnan järjestäminen toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille edellyttää varsinaisen liikuntatoiminnan lisäksi useita muita järjestelyjä ja toimenpiteitä. Tarvitaan osaavia ohjaajia ja avustajia, kohdennettua viestintää sekä toiminnan viemistä ihmisen lähelle. Tässä luvussa kuva-taan hankkeiden toteuttamaa koulutustoimintaa ja viestintäponnisteluja.

�.� Kukaan ei yksin riitä – osaajia koulutettava ennakkoluulottomasti

3 Liikuntatoiminnan tueksi

Toimintakyvyn tukeminen on osa hyvää hoitoa, ja kuntoutumista edistävällä työotteella on tär-keä merkitys. Kouluttamalla projektityöntekijöiden ja liikunnan ammattilaisten lisäksi sosiaali- ja ter-veydenhuollon henkilökuntaa, vertaisohjaajia ja va-paaehtoisia iäkkäiden liikunnan tukijoiksi, saadaan moninkertaistettua hyvää: perustettua ja pidettyä toiminnassa useampia sisä- ja ulkoliikuntaryhmiä sekä levitettyä liikuntaosaamista eri ammattiryhmi-en työhön.

Vertaisohjaajat ovat parhaimmillaan vahva voi-mavara, jolla voidaan lisätä iäkkäiden liikuntamah-dollisuuksia. He tuntevat oman joukkonsa ja voivat olla mainio samaistumisen kohde. Joku voi kokea osallistumiskynnyksen matalammaksi vertaisen oh-jaamassa toiminnassa. Vertaisohjaajat ovat osaavia ja asiaan paneutuneita ikäihmisiä, jotka haluavat oh-jata muita ryhmäläisiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vertaisohjaajat tarvitsevat koulutusta, rohkaisua ja tukea toimintaansa.

Tyrnävällä poljettiin vieripyörällä pitkin lähialueen pyöräteitä.

Kimppakyyti oli sosiaalista, sopivasti rasittavaa ja mukavaa.


Päiväkeskuksen työntekijät oppivat tekemällä

Koulutettavien kohderyhmä. Hankkeen yhte-nä oivalluksena oli kouluttaa eri tehtävissä toimivaa henkilöstöä ohjaamaan toimintakykyä edistäviä lii-kuntaryhmiä ja pohtimaan omia mahdollisuuksi-aan iäkkään liikkumiskyvyn tukijana. Muhoksella koulutettiin päiväkeskuksen ja kahden palvelutalon henkilökuntaa toiminnallisten ryhmien vetämiseen. Projektityöntekijä ja vanhustyön ohjaaja tiedottivat yhdessä henkilökunnalle koulutusmahdollisuudesta.

Tekemällä oppii. Henkilökunta osallistui aluksi iäkkäiden liikuntaryhmiin, joissa projektityönteki-jällä oli päävetovastuu. Vähitellen ryhmien vetovas-tuu siirtyi kokonaan hoitohenkilökunnalle, jolloin he suunnittelivat liikuntatuokion sisällön ja projekti-työntekijä siirtyi apuohjaajan ja tarkkailijan rooliin. Ennen ryhmän ohjaamista projektityöntekijä kävi henkilökunnan kanssa läpi tehdyt suunnitelmat. Ryhmien ohjaamisen jälkeen projektityöntekijä jär-jesti hoitohenkilökunnan kanssa palautekeskustelut ryhmien vetämisestä ja lisäkoulutustarpeesta. Hen-kilökunta täytti seurantalomakkeen ohjaamistaan ryhmistä, mikä osaltaan motivoi toiminnan järjestä-miseen ja auttoi ryhmätoiminnan arvioinnissa.

Projektityöntekijä kokosi henkilökunnalle ma-

teriaalikansion, jossa oli ideoita ja keinoja ryhmien vetämiseen sekä neuvoja ja ohjeita ikäihmisten lii-kunnasta. Kansiossa oli myös valmiita malleja ryh-män vetämiseen.

Hoitajat mukaan palvelutalon kuntosalille

VoiTas -kouluttajakoulutus. Projektityöntekijä kävi projektin alussa Ikäinstituutin VoiTas -koulut-tajakoulutuksen (liite 4), jonka pohjalta hän järjes-ti Tyrnävän palvelutalon henkilökunnalle paikallisen Kunnon Hoitaja -koulutuksen. Koulutuksen tavoit-teena oli antaa henkilökunnalle valmiuksia tukea asiakkaiden fyysistä toimintakykyä voima- ja tasa-painoharjoittelun avulla.

Paikallisen Kunnon Hoitaja -koulutuksen jär-jestäminen. Projektityöntekijä ja palvelutalon vas-taava hoitaja tiedottivat henkilökunnalle koulu-tuksesta, jossa saadaan valmiuksia ohjata ja tukea iäkkäiden voimaa ja tasapainoharjoittelua osana hoi-totyötä.

Koulutus järjestettiin palvelutalossa. Tila ei ollut koulutukselle otollisin, sillä muutamat asiakkaat kul-kivat tilan läpi huoneisiinsa. Koulutuksen ajoitus il-tapäiviin ei myöskään ollut paras mahdollinen, sillä

Hanke: Liikkeelle


aamuvuoron tehneiden työntekijöiden vireystila ei välttämättä ollut paras mahdollinen. Vastuuvuoros-sa oleva hoitaja oli myös ”hälytysvalmiudessa”, eikä pystynyt täysipainoisesti keskittymään vain koulu-tukseen.

Koulutuksen kesto oli 16 tuntia ja se järjestet-tiin 2,5 tunnin jaksoissa. Koulutukseen sisältyi toi-mintakyvyn testausta, ryhmän ohjaamista sekä tie-toa voima- ja tasapainoharjoittelun merkityksestä ja ohjaamisesta. Välitehtävinä (4 tuntia) henkilökunta testasi vanhusten toimintakykyä ja veti jumppahet-ken palautetuokioineen parityöskentelynä työtove-rinsa kanssa.

Kokemuksia koulutuksen soveltamisesta. Koulutukseen osallistuneilta kerättiin palaute, joka oli pääsääntöisesti myönteistä. Henkilöstö ymmärsi iäkkäiden fyysisen toimintakyvyn testauksen ja tu-kemisen tärkeyden, mutta kokemus ajan puuttees-ta esti toiminnan aloittamisen. Hoitajat osallistuivat koulutuksen jälkeen mahdollisuuksiensa mukaan projektityöntekijän vetämiin kuntosaliharjoituksiin, jotta he saisivat käytännön kokemusta harjoitusten vetämiseen. Henkilökunta ei kuitenkaan uskaltau-tunut ohjaamaan kuntosaliharjoituksia itsenäises-ti, mutta avusti projektityöntekijää toiminnan toteu-tuksessa, mikä oli hieno saavutus!

Erityisen tärkeää henkilöstön motivoitumisessa asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn tukemiseen on johdon tuella. Mikään uusi ei tapahdu itsestään: toi-minnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämi-seen tulee varata riittävästi resursseja. Toimivat tilat ja riittävä välineistö helpottavat toiminnan aloitta-mista.

VALSSI -koulutusohjelmalla lisää osaajia

Orimattilassa (10) aloitettiin toimintakykyä edis-tävän hoitotyön ja yhteistyön vahvistamiseksi hoi-tohenkilökunnalle suunnattu Ikäinstituutin VALSSI -koulutus (vanhusten liikunta sosiaali- ja terveyden-huollossa, liite 5). Vetäjinä olivat ohjelman koulutta-jiksi koulutetut hanketyöntekijä ja terveyskeskuksen kuntoutusosaston osastonhoitaja.

Henkilökunnalle annettiin mahdollisuus olla mukana oman asiakkaansa kanssa toimintakeskuk-sen kuntosaliharjoittelussa. Tarkoituksena oli, että hoitajat saattaisivat asiakkaan ryhmään ja jäisivät sa-malla mukaan ryhmään seuraamaan harjoittelua ja oppimaan liikuntaharjoittelun periaatteita ja opas-tamaan omaa asiakastaan. Järjestely oli kuitenkin haasteellinen hoitajien työkiireiden vuoksi, ja hoita-jia oli mukana vain satunnaisesti.

HYVÄ TIETÄÄ

•tiedustele,onkopaikkakunnallasivapaaehtoistoimintaaorganisoivia

yhdistyksiätaivapaa-ehtoisiavälittäviätietopankkeja

•vertaisohjaajattarvitsevatkoulutusta

•vertaisohjaajienjaksamistatuleetukeasäännöllisesti

•Ulkoiluystäväksiiäkkäälle-koulutuksellavapaaehtoisetjavertaisetsaavat

valmiuksiatoimiaulkoiluystävinä(liite6)

•Vertaisveturi-jaKunnonHoitaja-koulutuksetovatosaIkäinstituutinVoiTas

-kouluttajakoulutusta(liite4)

• ryhmien ohjaaminen parityöskentelynä antaa

varmuutta vetäjille ja lisää turvallisuutta

• omakohtainen kuntosaliharjoittelu voi lisätä

henkilökunnan tietoa ja kokemusta harjoittelun

vaikutuksista ja edistää sitoutumista

• VANHuStYÖN JOHtAJAt

muKAAN LIIKuNNAN

EDIStämISEEN


K Virtaa ja voimaa vertaisista ja vapaaehtoisista

Sallan hanke (2), joka liikutti joukoittain ikäihmi-siä, oli alusta alkaen hyvin vertaisvetoinen. Projektin puhalsi henkiin paikallinen voimahahmo, entinen pankinjohtaja, joka osallistui koko projektin ajan toimintaan vapaaehtoisena. Projekti löysi mukaansa myös toisen paikallisen hankkeen. Molemmat pro-jektit kouluttivat yhdessä vapaaehtoisia.

Sallan kunnan alueen vanhustyöntekijöille ja va-paaehtoistyöhön halukkaille iäkkäille järjestettiin kaksiosainen ”Vanhusten liikunnan vertaisohjaajak-si” -kurssi vanhainkodin kerhotilassa. Myös vanhus-ten omaisille ja ystäville haluttiin antaa valmiuksia tehdä yhdessä turvallisesti kehoa ja mieltä virkis-täviä ja vahvistavia harjoituksia. Koulutuskokonai-suuden suunnitteli hankkeen vetäjänä toiminut fy-sioterapeutti. Koulutuksesta tiedotettiin kunnan henkilöstön sähköisessä tiedotteessa, vanhainkodin ilmoitustaululla, palvelukeskuksissa sekä suullises-ti hoitohenkilökunnalle. Asiasta kerrottiin hankkeen Tasapainoillen -ryhmissä (ks. luku 2.1) ja kiinnostu-neille ikäihmisille jaettiin kurssiohjelma käteen.

Kahteen viiden tunnin koulutukseen saatiin mahtumaan asiaa liikunnan teoriasta, ryhmädyna-miikasta ja ryhmän ohjaamisesta sekä kokemuksia ja ohjeita vertaisohjaajan tehtäviin. Opetusmuotoina

olivat alustukset, omakohtaiset harjoitteet, ohjausti-lanteiden kokeilu sekä keskustelut. Harjoittelemassa käytiin Tasapainoillen -ryhmässä. Kaksiosaisen kou-lutuksen suoritti 13 henkilöä, ensimmäiseen päivään osallistui 18 ja toiseen 16 ikäihmisten liikunnas-ta kiinnostunutta. Lähiopetuspäiviin osallistuneet ja kymmenen harjoituskertaa vetäneet saivat kurssis-ta todistuksen.

Koulutuksesta saatiin hyvää palautetta. Osa kou-lutettavista keksi uusia käytäntöjä liikkumisen li-säämiseksi hoitotyössä sekä löysi uusia harjoitteita tasapainon ja lihasvoiman säilyttämiseen ja paran-tamiseen. Jatkokurssia toivottiin, sillä osa koki ole-vansa vielä liikkeellä liian vähin valmiuksin ryhty-äkseen vertaisohjaajaksi. Kaikki osanottajat kokivat saaneensa uutta ja tarpeellista tietoa liikunnan mer-kityksestä ikäihmisten hyvinvoinnille.

Vapaaehtoiset jatkoivat hankkeen liikuntaryh-missä apuohjaajina ja sijaisina sekä olivat mukana tempauksissa ja ulkoliikuntatapahtumissa. Vapaaeh-toisiksi voitaneen ainakin osittain laskea myös salla-laiset koululaiset, jotka lukuisissa yhteisissä tapahtu-missa ja niistä virinneissä jatkotapaamisissa kulkivat ikäihmisten vierellä.


�.� Hyvä kello kauas kuuluu – tiedotuksella tukea toiminnalle

K Suoraa puhetta ja sukkulointia, lehtijuttuja sekä ”puskaradiota”

Monien ihmisten mielessä iäkkäiden liikkumiseen liittyy edelleen yllättäviä ja yllättävän sitkeitä ennak-koluuloja. Niiden hälventäminen sekä iäkkään että hänen läheistensä parissa on tärkeää. Tätä työtä Voi-maa vanhuuteen -ohjelmaryhmä tekee valtakun-nallisesti, mutta iäkkäiden liikkumisen monipuolis-ten hyötyjen tuominen uudelleen myös paikalliseen keskusteluun esimerkiksi paikallisten tiedotusvä-lineiden kautta on tärkeää. Myönteisen asenteen pohjustusta tarvitaan usein välttämättä ennen kuin iäkkäiden omia liikuntaryhmiä tai muuta liikunta-toimintaa saadaan käyntiin.

Virroilla (1) järjestettiin kuntokoulu yli 70-vuotiail-le kotona asuville naisille, jotka eivät olleet tottunei-ta harrastamaan terveysliikuntaa eivätkä kuuluneet minkään kuntoutuksen piiriin. Monien elämäntilan-ne oli haastava – joukossa oli omaishoitajia, leskiä ja omien terveysongelmiensa kanssa kamppailevia. Yksinäisyys oli yleistä ja masennus ja syrjäytyminen uhkasivat.

Kuntokoulun aloittaminen tälle kohderyhmälle oli haaste myös tiedotuksellisessa mielessä. Kuinka innostaa liikuntaan mukaan naisia, joille ohjattu lii-kunta ei ollut vielä tuttua?

Tarvetta oli sekä suoralle että välilliselle infor-maatiolle. Projektin fysioterapeutti kävi kertomas-

sa kuntokoulun tavoitteista kotipalveluhenkilöstölle ja eläkeläisjärjestöille. Asiasta tiedotettiin myös suo-raan toisen Virroilla toimineen Sykettä syrjäkylille -projektin osallistujille ja päiväkuntoutuksen piiriin kuuluville. Kuntokoulusta laadittiin oma esite. Pai-kallislehtiin laitettiin maksullisia ilmoituksia ja tar-jottiin lehtiartikkeleita sekä yksin että yhdessä toisen projektin kanssa.

Toiminta lähti käyntiin hitaasti. Aluksi kunto-kouluun uskaltautuivat rohkeimmat ja muutenkin aktiivisimmat henkilöt. Kun he saivat toiminnasta hyviä kokemuksia eli todistivat käytännössä toimin-nasta saatavan hyödyn, sana levisi ja mukaan ilmoit-tautuneiden määrä kasvoi. Lopulta ryhmät pursuivat väkeä. Sinetin toiminnan hyväksyttävyydelle tarjosi iäkkäiden puskaradio, joka välitti hyväksyviä koke-muksia: ”Tämä on hyvä juttu!”

Kohderyhmään kuuluvilla naisilla sekä hei-dän läheisillään oli tiedontarvetta voima- ja tasa-painoharjoittelun merkityksestä. Ohjaajan mukaan ennakkoluuloja oli erityisesti läheisillä, jotka ih-mettelivät ja kauhistelivatkin ”mummojen kunto-saliharjoituksia”. Joku perinteistä voimistelua har-rastanut osallistujakin saattoi sanoa, että ”on tämä naisvoimistelu mennyt kummalliseksi…” mutta oli kuitenkin iloisella mielellä mukana. Ilmapallohar-joituksia tehdessä eräs ryhmäläinen totesi, että ”enpä

Virroilla opittiin, että

E mukaan saatiin paljon liikunnan ensikertalaisia

E pitkä projekti antoi mahdollisuuden ”hitaasti syttyville”

E pienet ryhmät olivat turvallisia ja mahdollistivat henkilökohtaisen ohjauksen

E kotiläksyt otettiin vastaan innolla ja ne pitivät harjoitusta yllä kotonakin

E pienissä ryhmissä tultiin tutuiksi, ystävystyttiin ja huolehdittiin toisista

E yhteisyydestä oli paljon iloa ja myös mieli sai huoltoa

E viestinnässä kannattaa yhdistää voimavaroja

4�Hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun

N ”Hei,mikästämäon”,mietti78-vuotiasKerttuhuomattuaanSuo-menselänSanomistatarjouksiasil-mäillessäänjutunyli70-vuotiaillenai-sillesuunnatustakuntokouluryhmästä.”Eisellainenkuntosaliharjoitteluvar-maanminullesopisikunenolekos-kaansellaisiinosallistunutjaolenhanminävarmaanjoliianvanhakin”.

IltapäivänkävelylenkilläKerttutapa-siVienon,jokakertoiilmoittautuneen-saAinalankuntokouluun.”Lähdepäsinäkin,voitaismennäyhtämatkaa”,innostiVienoKerttua.Kerttuepäröiensin,muttalupasilähteämukaan,jos8�-vuotiasVienokinlähtisi.Ainalan”kouluun”saavuttaessaedessäolikauhistuksenpaikka–tiedossaolijo-tainkuntotestejäkin,niistähäneivar-maanselviäisi.Muttaolivarmaanjoliianmyöhäistäperuakaan.Kuntotes-tipäivänäKerttuselittivuolaastites-tejätehneellefysioterapeutille,kuin-kaeivarmaankykenisisiiheneikätuo-hon,kunolipolvivaivaajahuimaus-tajaylipainoaja…Yllätysolisuurikuntestiteivätolleetkaanvaikeita,pitivainnoustatuolista,kävelläjaihanta-vallista.Yhdelläjalallaseisomineneikylläonnistunut,senhänarvasikin.

Kyselivätmyöstavoitteitakuntokou-lulle.”Vaiettätavoitteita.Nojoskun-topysyishyvänäjaettäjalkoihinsai-

sivoimaa”.Kerttuhyväksyttiinkoulu-laiseksi.Kysyttiinpävielämilloinoli-simieluisintaosallistua.Kerttuvalitsiaamupäiväryhmänjatoivoipääsevän-säsamaanryhmäänVienonkanssa.SeonnistuijayhdessäVienonkanssakouluunsittenkäveltiin.EnsimmäinenkertavähänjännittiKerttua.”Ketähänmuitasinnetuleejaminkälaisillavaat-teillameinaatjumpata”,kyseliKert-tuVienolta.Pukuhuoneeniloinenpu-heensorinarauhoitti,samannäköisiämummojasiellätuntuiolevan.

Koulussaistuttiinliikuntasaliinympy-rässäolevilletuoleille.Taustallaolevatkuntosalilaitteetnäyttivätvähintään-kinepäilyttäviltä.Ohjaajanpuheis-tamenisuuriosaensinohi,kunedel-leenjännittiniinkovasti.Sittenalkoijumppakäsienheiluttelulla.Onneksieiollutmitäänvaikeaa,vaikkahikialkoi-kinnoustaotsalle.Vähitellenpäästiinmyöskuntolaitteidenkimppuun.Ker-tullejäivapaaksilaite,jostaeioikeintiennytmihinpäinpitäisiistua.Muttaohjaajatulineuvomaanjavähitellenoikealiikekinlöytyikunneuvottiin.

Tästäkinkoulustaannettiinkotiläksy-jäkin!Kotonapitinoustaseisomaankymmenenkertaaperäkkäinjokapäi-vä.Jokukysyi,ettäkuulustellaan-koläksytseuraavallakerralla.Koti-matkallaVienonkanssaKerttuolisa-

laailoinen,ettäolisittenkinpystynyttekemäänmelkeinkaikkiohjatutliik-keet,jakaikkiamuitakinolineuvot-tulaitteidenkäytössä.Eihänollutyh-täänhuonompikuinmuutkaan.”Kii-tosvaanVienokuninnostit!Mennäänseuraavallakinkerrallajoshuomen-navainpäästäänsängystäylös”.Ko-tonaKerttupäättiollahyväoppilasjaahkeroivielänousemallatuolistakym-menenkertaa,vaikkeisamanapäivä-näolisikaanvielätarvinnutaloittaa.

KerttujaVienokävivätkuntokouluaahkerasti.Lapsenlapsetvähännau-reskelivat,että”meidänmummusekäykuntosalilla…”KotitehtäviäKert-tutekiinnollaja”lukukauden”loppu-puolellatuntui,ettähyötyäkinolijohavaittavissa.Kauppareissullaviimei-nenylämäkieienääpakottanutpoh-keitajarappukäytävässäeienäätar-vinnutkaahiakättäkaiteeseenkiinni.”Olisikohansetasapainovähänpa-rantunut”,Kerttupohdiskeli.Viimei-nenkoulupäiväjättihaikeuden,mu-kavaltatuntunuttaharrastustaeioli-sihalunnutlopettaa,jotenKerttujaVienopäättivätilmoittautuajatkoryh-mään.

Case Kerttu Kuntoilija koulutiellä

4� Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1

olisi voinut kuvitella aikanaan omaa mummoani te-kemässä tällaisia hassutteluja”. Monenlaisia ennak-koluuloja ja ajatuksellisia esteitä on siis raivattava-na: liikunta sopii kaikenikäisille ja se saa olla myös hauskaa! Liikuntakipinän sytyttämiseen tarvitaan monenlaista toimintaa. Kipinä-projektissa sytyttiin ilolla yhdessä, kun alkuun päästiin.

Virrat on pitkien etäisyyksien kunta, missä kau-

K Tue työtä tiedottamalla

Yhteistyökumppanien – sekä jo tiedossa olevien että uusien, vielä keksimättömien – löytämiseksi liikun-taprojektin tai -toiminnan käynnistäjältä vaaditaan paljon julkisuustyötä. Projektityöntekijän on hyvä kiertää toiminta-aluetta reippaalla matkalaukkusaar-naajan otteella ja valmistautua kertomaan hankkees-ta ja sen toiminnan tavoitteista kaikissa mahdolli-sissa tilaisuuksissa ja tilanteissa. Usein on puhuttava silloinkin, kun tilaisuutta ei erikseen tarjota.

Hankkeen käynnistyessä on hyvä järjestää ylei-nen tiedotustilaisuus, jonne kutsutaan kaikki mah-dolliset yhteistyökumppaneiksi haluttavat tahot. Kutsuttavien joukkoa ei kannata karsia liian tiukas-ti. Tiedotusvälineiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ja liikuntatoimen toimijoiden sekä palvelutalojen li-säksi kannattaa lähestyä seurakuntia, eläkeläisjärjes-töjä, asukasyhdistyksiä ja muita kolmannen sektorin toimijoita.

Esimerkiksi Itä-Helsingin (5) hankkeen projek-tityöntekijä kertoi vierailuillaan eri toimijoiden ti-laisuuksissa iäkkäiden liikunnan vaikutuksista ja hyödyistä, projektin toiminnasta ja tarjolla olevis-

TIEDOTUKSEN MUISTILISTA

• äläpelkääpäällekkäisiäviestejä,toistotovatonnistuneentiedonvälityksenedellytys

• kerrosuullisesti,lähetäkirje-jasähköpostia

• henkilökohtaisetkutsukirjeetovatjoskuskätevintiedonjakovälineasiakkaitaetsittäessä

• hyödynnäkuntientiedotuskanavatsekäfyysisetjasähköisetilmoitustaulut

• puskaradioontehokasväline:avainhenkilöidenvakuuttamisenjälkeenviestikiiriiusein

tehokkaasti

• jokainenprojektissamukanaolijaonviestinviejä:suullinenviestinkuljetussujuuvaikka

kassajonossa

kaisimmasta kylästä on matkaa keskustaan 25 km. Kuljetusten puute haittasi syrjäkyläläisten osallistu-mista, vaikka joitakin kimppakyytejä järjestyikin ja osa pääsi mukaan linja-autokyydillä. Virroilla suun-niteltiinkin Kipinä-projektin ja Sykettä syrjäkylille -projektin jatkoksi kiertokoulua ja Vertaisveturi -toi-mintaa sivukylille.

ta liikuntaryhmistä sekä ohjasi kotivoimistelun. Vie-railuilla sekä tiedotettiin että annettiin liikuntaneu-vontaa. Puolangalla (11) etsiydyttiin yhteistyöhön seurakunnan kanssa ja Sallassa (2) huolehdittiin kaikkien eläkeläisjärjestöjen informoimisesta henki-lökohtaisesti.

Kaikenlaista viestintää tarvitaan. Vierailumah-dollisuuden löytämiseksi voi olla tarpeen ottaa ensin yhteyttä kirjallisesti ja usein vielä varmistaa asioi-ta puhelimella sekä ennen että jälkeen informointi-käynnin. Helsingin Töölön (6) hanke kokeili laajaa postitusta, mutta se ei tuottanut runsasta yhteyden-ottojen virtaa. Asiakkaat ohjautuivat ryhmiin talon tiedotustilaisuuksilla ja kotikäyntiasiakkaita tuli toi-senkin palvelutalon tiedotuksen kautta. Laukaal-la (9) projekti järjesti seminaareja, joissa kerrottiin hankkeesta ja iäkkäiden liikunnasta yleensä. Ulkoi-lupäivä innosti mukaan monilla paikkakunnilla uu-sia ja vanhoja kumppaneita vielä toiminnan käyn-nistyttyäkin. Myös erilaiset markkinat, messut ja toritapahtumat hyödynnettiin useissa hankkeissa.


Kootut kompastukset >


Kehittämistyön raportoinnissa halutaan yleensä tuoda esiin onnistumiset ja kehitetyt uudet tuotteet tai toimintamallit. Harvemmin uskalletaan puhua kokeiluista, jotka eivät päässeet alkua pidemmälle tai osoittautuivat harhapoluiksi. On hyvä muistaa, että hapuiluista ja virheistäkin voi oppia. Kehittämismaailman arkitodellisuutta ovat erilaiset ideat, kokeilut ja epäonnistumisetkin. Niitä kannattaa arvioida huolella ja pohtia, miten toimintaa täytyisi kehittää. Toimintaympäristössä eivät ehkä kyseisenä ajankohtana vallinneet suotuisat tuulet. Ideaa ei kannata haudata kokonaan, vaan ja-

lostaa sitä edelleen. Aiheen kypsyttely ja kehittely tuo uusia näkökulmia tai tapoja toteuttaa idea.

Tässä luvussa kerromme hankkeiden toiminnasta, jossa kaikki palaset eivät loksahtaneetkaan kohdalleen toivotulla tavalla. Haastetta riitti projektityön eri vaiheissa, kun pyrittiin kehittämään ja järjestämään Voi-maa vanhuuteen -ohjelman tavoitteiden mukaista toimintaa. Usein vastassa oli tietämättömyyttä ja epä-röintiä uusien toimintatapojen edessä. Resursointiin ja puuttuviin tukipalveluihin liittyvät kysymykset olivat monen hankkeen vaikeasti ratkaistavia ongelmia. Yhteistä näille kaikille kompasteluille on se, että kehittämistyö ei etene, ellei mukana ole monia innokkaita, kokeilijoita, kannustajia ja päätöksentekijöitä.

4 Kootut kompastukset


K Löytyykö oikeat ihmiset ja kullekin sopiva liikkumismuoto

Iäkkäiden liikunnanharrastajien kohdalla pätevät sa-mat lainalaisuudet kuin muulla väestöllä. Helpos-ti syttyvät ja innokkaat lähtevät mukaan ja eniten ta-voitteellisesta harjoittelusta hyötyvät jäävät kotiin.

Liikuntatoimintaan saadaan varmimmin mu-kaan ne, jotka jo kuuluvat jonkin palvelujärjestel-män piiriin. Terveydenhoitajat, fysioterapeutit tai kodinhoitajat ovat avainasemassa tukiessaan iäk-kään liikkumiskykyä ja ohjatessaan iäkkään sopivaan ryhmään. Haasteena on tavoittaa ne kotona asuvat iäkkäät, joilla jo on vaikeuksia arkipäivän askareissa, ja jotka hiljalleen sopeutuvat toimintakyvyn heikke-nemiseen. Osa hankekuntien iäkkäistä lähti naapurin tai muun parempikuntoisen matkassa kokeilemaan liikuntaa. Jos ryhmän taso tuntui liian vaikealta tai ryhmässä toimiminen vieraalta, oli vaarana, että alun jälkeen jättäydyttiin pois. Yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden huomioiminen tai harjoittelun eriyttä-minen on ryhmän ohjaajalle haasteellista.

Kaikki eivät kiinnostu ryhmäliikunnasta tai ha-lua osallistua muuhun ohjattuun toimintaan. Mis-tä löytyy tukea arkiliikkumiseen, kotivoimisteluun ja ulkoiluun niille, jotka voisivat vielä käydä asioilla ja ulkoilla, mutta eivät uskalla yksin lähteä ulos?

K Sitoutumisen vaikeus

Kehittämistyö edellyttää paitsi ideoita ja intoa myös pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea yhteistyötä monen eri toimijan kanssa. Voimaa van-huuteen -hankkeissa kehittämistyö kangerteli, mikä-li projekti koettiin vain yhden ihmisen hankkeeksi ja tehtäväksi. Jos organisaation johtoa tai talon muu-ta henkilökuntaa ei saatu aidosti mukaan, kehittä-minen jäi vain yhden tai kahden henkilön sydämen asiaksi. Johto ei välttämättä osannut tukea työnte-kijää projektin käynnistysvaiheessa, jotta tärkeitä avainhenkilöitä talon sisältä ja ulkoa olisi saatu mu-kaan. Tiedottaminen talon tai organisaation sisällä ei kantanut hedelmää, vaan toiminta eriytyi omak-si saarekkeekseen. Tärkeää synergiaetua ei saatu or-ganisaation muusta toiminnasta. Henkilökunnan tai yhteistyökumppanien sitoutumisen aste jäi monen kohdalla köykäiseksi. Tähän voi vaikuttaa myös mo-nien eri hankkeiden aiheuttama ”projektiähky”.

Projektin ohjausryhmän tärkeä tehtävä on olla työntekijöiden tukena ja ohjaajana. Aina ei ohjaus-ryhmän sitoutuneisuus kyseiseen asiaan ole riittävä, vaan jäsenet on valittu ryhmään asemansa tai vir-katehtävänsä perusteella. Ohjausryhmän jäsenten mahdollisuudet ja kiinnostus viedä asiaa eteenpäin ja edistää yhteistyötä omalla toimialallaan vaihteli-vat suuresti.

Liikuntatoiminnan kehittämisessä tarvitaan myös tietämystä tavoitteellisen, laadukkaan liikun-taharjoittelun toteutuksesta ja siihen tarvittavista re-sursseista. Kohderyhmänä Voimaa vanhuuteen -oh-jelmassa ovat toimintakyvyltään heikentyneet, joten määrä ei korvaa laatua. Ryhmien koko on pidettävä riittävän pienenä, yksilöllistä ohjausta ja tukea tar-vitaan eri tavoin kuin parempikuntoisten ryhmien kohdalla. Mikäli organisaation johto tai ohjausryh-mä ei ole riittävän perillä kyseisestä toiminnasta, voi toiminnan toteuttajaan tai projektityöntekijään koh-distua vääriä odotuksia ja paineita. Kehittämistyö on oppimista, jota tapahtuu eri toimijoiden ja asiantun-tijoiden vuorovaikutuksessa.

Hankkeissa työ saattoi rajoittua vain yhden or-ganisaation asiaksi, mikäli potentiaalisia yhteistyö-kumppaneita ei saatu mukaan. On haastava tehtä-vä saada eri sektoreiden toimijat kiinnostumaan ja vieläpä innostumaan asiasta. Yhteydenotot ja kut-sut erilaisiin yhteistyöpalavereihin tai seminaareihin eivät houkutelleet mukaan tärkeitä toimijoita. Jos ei päästä edes yhteisen neuvottelupöydän ääreen poh-timaan uusia toimintamalleja, on vaikea lähteä ke-hittämään yhteisiä liikuntapalveluja tai sopia työnja-kokysymyksistä. Kullakin toimijalla näyttäisi olevan vahvasti oman toimialan tehtävät, toimenkuvat ja toimintatavat selvillä. Vielä on matkaa siihen, että voitaisiin kokoontua yhteisen tehtävän tai haasteen ääreen ja pohtia, miten kukin voisi omalta osaltaan olla kehittämässä toimintaa ja palveluja.

Epäileviä tuomaita on myös iäkkäiden omaisten joukossa. Yleisesti iäkkäiden uuteen liikuntaharras-tukseen suhtauduttiin myönteisesti. Niitäkin omai-sia ja läheisiä oli, jotka ihmettelivät äidin tai isän kuntosaliharrastusta. Omaisten tietämys tavoitteelli-sen harjoittelun merkityksestä on edelleen puutteel-lista. Toimintakyvyn heikkeneminen nähdään usein luonnollisena osana vanhuutta, vaikka sitä voitaisiin helposti hidastaa oikealla harjoittelulla. Iäkäs tarvit-see myös omaisten tuen voidakseen harjoitella ta-voitteellisesti, tehokkaasti, uutta oppien ja onnistuen.


K Koulutuksen kommervenkit

Monet hanketyöntekijät saivat ohjelmassa hy-vät kouluttajavalmiudet ja laadukkaan koulutus-materiaalin, jonka avulla osaamista voima- ja tasa-painoharjoittelusta oli tarkoitus viedä myös muille ammattiryhmille ja vertaisille. Onnistunut koulutus-tilaisuus vaatii kuitenkin vielä paljon työtä paikalli-sesti.

Hankkeissa huomattiin, että hoitohenkilökun-nan koulutusjärjestelyt tarvitsevat aikaa ja resursse-ja, niin järjestäjiltä kuin koulutukseen osallistujilta. Koulutuksen ajankohta on syytä miettiä tarkoin työ-vuorojärjestelyjen osalta. Osallistujien vireystila ei ole varmaankaan paras mahdollinen kiireisen työ-päivän jälkeen. Mikäli osallistujat eivät voi olla mu-kana koko koulutuksen ajan, vaan joutuvat välillä poistumaan päivystystehtäviin tai olemaan varalla, jää oppimisprosessi varmasti kesken. Myös koulu-tuspaikan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Oppiminen vaatii keskittymistä ja rauhoittumista-kin. Jos koulutustila on rauhaton tai muulla tavoin epäsopiva ei hyväkään asia jaksa kiinnostaa.

Koulutuksessa innostuksen ja kipinän saaneet hoitajat tarvitsevat jatkossakin tukea ja kannustus-ta, jotta he jaksavat viedä työssään eteenpäin uusia työtapoja ja toimintoja. Uudet liikuntatoiminnan ve-täjät päiväkeskuksissa tai osastoilla voivat olla aluk-si epävarmoja harjoitusohjelmien toteutuksessa. He tarvitsevat ohjausta ja mahdollisuuden vaihtaa ko-kemuksiaan muiden samaa työtä tekevien ja koulut-tajan kanssa, myös koulutuksen jälkeen. Tähän olisi saatava riittävästi tukea ja resursseja omalta esimie-heltä.

Toisaalta hyvinkin alkuun päässyt liikuntatoi-minta saattaa loppua, kun koulutettu hoitaja lähtee muihin tehtäviin, eikä tilalle löydy toista. Liikunta-ryhmien tai -toiminnan vetämistä ei tulisi antaa vain yhden tehtäväksi.

Hankkeissa koulutettiin jonkin verran vertais-ohjaajia ja vapaaehtoisia iäkkäiden liikuntaryhmiin avustajiksi. Pelkkä vapaaehtoisten löytyminen ja kouluttaminen eivät riitä, ellei vapaehtoiselle löydy selkeää tehtävää tai paikkaa, missä toimia. Jos kou-

lutus on liian yleisellä tasolla, vapaaehtoisen on vai-kea ryhtyä tai hakeutua sopivan ryhmän apuohjaa-jaksi tai vetäjäksi. Vertaisohjaajat ja vapaaehtoiset, samoin kuin hoitohenkilökuntakin, tarvitsevat roh-kaisua alkuun pääsyyn ja tukea liikunnan ammatti-laiselta vielä jatkossa.

K Haasteena saavutettavuus

Iäkkäiden osallistuminen ryhmäliikuntaan on mo-nella paikkakunnalla vaikeaa pitkien välimatkojen ja huonojen, ellei peräti olemattomien, julkisten lii-kenneyhteyksien vuoksi. Monella paikkakunnalla ei ollut minkäänlaista kuljetusta. Joissakin kunnissa oli palvelubussi, mutta edestakainen matka oli elä-keläiselle melko kallis. Lisäksi linja-auton aikatau-luja ja liikuntaryhmien aikatauluja ei saatu sovitet-tua yhteen. Saattoi myös olla, että iäkäs ei ehtinyt tai jaksanut käydä kauppa-asioilla ja liikuntaryhmäs-sä samalla matkalla. Valitettavasti liikunta sai väistyä kauppa- ja apteekkiasioiden tieltä. Hankkeista vain yhdessä oli projektirahoituksella järjestetty kulje-tus ryhmiin. Muissa projekteissa sitä ei ollut, yleensä kustannuksiin vedoten. Kuljetusten puute ja vaikeu-det kulkemisessa olivat monen iäkkään kohdalla syy myös siihen, että tulokselliseksi tiedetty kaksi kertaa viikossa tapahtuva harjoittelu ei toteutunut.

Lähempänäkin asuvat heikompikuntoiset saat-toivat tarvita avustajan tai saattajan. Jos ei kukaan ole auttamassa kotoa lähtemisessä tai liikuntaryh-mään siirtymisessä, voi iäkäs kokea koko osallistu-misen liian rasittavaksi. Kannustusta tarvittaisiin jo lähtötilanteessa. Liikuntaryhmästä palatessa olisi tarvetta turvalliselle käsipuolelle tai autokyydille.

Iäkkäiden liikunta-asiaa viedään parhaiten eteenpäin tarttumalla rohkeasti esteisiin ja epäkoh-tiin, joita matkan varrella on tullut eteen. Tässä lu-vussa esitettyjä kompastuksia ei tule ottaa annettui-na, vaan niihin voi löytyä ratkaisu - ehkä lähempää kuin luuletkaan. Seuraavassa luvussa kerrotaan kootusti, miten hankkeet onnistuivat työssään, vai-keuksista lannistumatta.


Pilotoinnin opeilla eteenpäin >


Tässä luvussa esitetään yhteenvetona ensimmäisen hankeryhmän oppeja siitä, • miten tiedotus onnistui ja asiakas tavoitettiin• kuinka neuvonta järjestettiin, miten itse liikuntatoiminta toteutettiin eri ympäristöissä• miten iäkkäiltä saatiin palautetta toiminnasta• millaisella yhteistyöllä toiminta onnistui Lisäksi luvussa kerrotaan liikuntatoiminnan keskeisistä tukitoimista, kuten koulutus ja kuljetus.

K Tiedota luovasti – tavoita oikea kohderyhmä

5 Pilotoinnin opeilla eteenpäin

Liikuntatoiminnasta tiedottamisen tavat saatta-vat olla yleiset ja rutiininomaiset. Ilmoitus lehdessä tai kurssiesitteessä, jossa kerrotaan liikuntaryhmän paikka ja aika, ei vielä riitä herättämään kiinnostus-ta. Aktiiviset ja innokkaat lähtevät mukaan pelkällä lehti-ilmoituksella. Toimintakyvyltään heikentynyt iäkäs ei saa pelkästä ilmoituksesta tarvitsemaan-sa tietoa ryhmän tarkemmasta sisällöstä; kenelle se on tarkoitettu, miten harjoitellaan, onko riittäväs-ti tukea saatavilla ja pääseekö ryhmään esteettömästi vaikka rollaattorilla.

Hanketoimijat huomasivat, että kohderyhmän tavoittaminen onnistuu paremmin, kun otetaan use-ampia kanavia käyttöön. Henkilökohtainen tiedotus ja opastus osoittautui hyväksi keinoksi saada viesti perille. Hanketoimijat ottivat yhteyttä iäkkäisiin asi-akkaisiin henkilökohtaisella kirjeellä tai puhelimel-la ja kertoivat tarkemmin toiminnasta. Kirjeeseen ja sen sisältöön saattoi tutusta rauhassa ja keskus-tella siitä tarvittaessa omaisten kanssa. Puhelimes-sa tai henkilökohtaisessa tapaamisessa iäkkään oli mahdollisuus kysyä heti asioista, jotka askarruttivat mieltä.

Kotihoidon kanssa tehtiin paljon yhteistyötä pal-velutaloissa ja kunnissa. Kodinhoitajat ovat avain-asemassa, kun halutaan tavoittaa liikkumiskyvyltään heikentyneitä asiakkaita. He tuntevat asiakkaansa tarpeet ja voimavarat. Ensin oli tarjottava kodinhoi-tajille riittävästi tietoa liikuntatoiminnan tavoitteis-ta, sisällöstä ja liikkumisen merkityksestä, jolloin he osasivat paremmin tukea iäkästä uuden toiminnan pariin. Kodinhoitajille ja palvelutalon hoitohenkilö-

kunnalle tarjottiin tilaisuuksia osallistua liikuntahar-joitteluun iäkkään kanssa ja kokeilla myös itse kun-tosaliharjoittelua. Oman kokemuksen myötä heidän oli helpompi kannustaa ja ohjata iäkkäitä, joskus ihan konkreettisesti, voima- ja tasapainoryhmiin.

Kodinhoitajien joukosta osa koki, ettei liikun-tatoiminta kuulu heille, eikä siihen ole edes ai-kaa muiden tehtävien ohella. Aina löytyi kuitenkin joku innokas, joka lähti mukaan ja vei liikunta-asiaa eteenpäin. Kun kodinhoitaja näki iäkkään pärjäävän paremmin päivittäisissä askareissa tai jaksavan läh-teä ulos kävelylle tai kauppaan, se motivoi molempia jatkamaan harjoittelua. Kannustava esimerkki saat-toi jopa tarttua muihinkin iäkkäisiin ja kodinhoita-jiin. Pienistä puroista saadaan vielä isompikin virta.

Seurakunta osoittautui mainioksi yhteistyö-kumppaniksi, kun etsittiin iäkkäitä, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita liikuntaharrastuksesta. Seu-rakunnissa toimi useita kerhoja, ryhmiä ja erilai-sia ikäihmisten piirejä. Kerhotapaamisissa esiteltiin rohkeasti liikuntatoimintaa, jolloin iäkkäät saivat tietoa ja mahdollisuuden kokeilla tutussa ja turval-lisessa ryhmässä vaikkapa kotivoimisteluohjelmaa. Diakoniatyöntekijät ovat olleet erittäin innokkaita viestin viejiä, myös liikunta-asiassa. Kirkolta moni on lähtenyt kuntosalillekin.

Terveydenhoitajien kautta asiakkaita ohjattiin liikuntaryhmiin. He tapasivat iäkkäitä, jotka tuli-vat jonkin muun asian takia vastaanotolle. Kun ter-veydenhoitajille oli annettu riittävästi tietoa tarjolla olevasta palvelusta, heidän oli helpompi puhua lii-kuntaharjoittelun puolesta ja ohjata iäkäs saamaan


lisätietoa. Tutun terveydenhoitajan kannustus auttoi eteenpäin.

Terveyskeskusten fysioterapeutit ohjasivat asi-akkaitaan hankkeiden liikuntaryhmiin esimerkiksi kuntoutusjakson päätyttyä tai leikkausten jälkeisen jatkokuntoutumisen tueksi. Paikkakunnan liikun-tatoimi tarjosi useissa hankkeissa tiedotuskana-van omissa esitteissään. Liikunnanohjaaja, jos sellai-nen oli, tiedotti toiminnasta asiakkailleen. Joissakin hankkeissa yhteistyö toimi hyvin kunnan fysiotera-pian kanssa ja vähemmän liikunnanohjaajien kans-

sa, toisissa hankkeissa taas tilanne oli päinvastainen. Yhteistyötä tehdään aina ihmisten välillä ja henki-lösuhteilla on merkitystä.

Tiedotusta voima- ja tasapainoharjoittelun hyö-dyistä suunnattiin yhteistyökumppaneille ennak-koluulottomasti, myös muille kuin liikunta-alan ihmisille ja iäkkäille. Toiminnasta kerrottiin hanke-paikkakunnilla eläkeläisjärjestöille, muille projek-teille, yhdistyksille ja seuroille. Viesti meni perille varmimmin useita kanavia pitkin.

Tietoa kannattaa jakaa myös muissa yleisissä tie-

Muista media

Lähestytiedotusvälineitämielelläänkirjallisellatiedotteellataikutsulla

• tarjoaennenkaikkeajuttuideaa,varsinkinpienetilmaisjakelulehdetottavatvastaanvalmiitajuttuja

• varauduottamaanyhteyttätoimitukseentoisenkinkerran:hyväkäänjuttueiainasynnyheti,julkai-

sukynnyksenylittäminenvaatiitoistuviayhteydenottojaja”tuttuutta”,vaikkamyös”ensimmäistä

kertaameillä”-näkökulmakiinnostaausein

• kerroprojektistaihmisläheiselläyleiskielellä,vältäsuunnitteluslangia

• kutsutoimittajaseuraamaantoimintaa,josryhmäläisetsensallivat

• liitätiedotteisiisijakutsuihisiyhteystietosi

Paikallinenmediaonyleensähyvinkinhalukaskertomaanihmisiälähelläolevistapaikallisistaasiois-

tauutisissaanjamuissajutuissaan,jossiihenpäinollaanaktiivisestiyhteydessäjakerrotaanasian

merkityksestä.


dotustilaisuuksissa ja tapahtumissa, turuilla ja to-reilla, siellä missä ihmiset liikkuvat. Vähän liikkuvia tavoiteltaessa oli mentävä muihin kuin liikuntata-pahtumiin mukaan.

Hankejärjestöissä oli tehty jo aiempien projek-tien yhteydessä erilaisia kartoituksia ja kyselyitä alu-een tai palvelutalon lähipiirin asukkaille tai järjes-tön jäsenille. Kyselyjen perusteella voitiin toimintaa kohdentaa oikealle kohderyhmälle ja asiakkaat oh-jautuivat uuteen ryhmään.

Hankkeet tekivät myös omia palvelutarvekyselyjä koskien kyseisen hankkeen toimintaa ja ikäihmisten liikuntatoiveita. Tärkeää oli huomata, että iäkkäät ei-vät ehkä osanneet esittää konkreettisia toiveita lii-kuntamuodoista, jos kysyttiin vain, minkälaista liikuntaa toivotaan. Kun vaihtoehtoina oli konkreet-tisia esimerkkejä: tasapainoharjoittelu, vesivoimis-telu tai kuntovoimistelu, iäkkäät osasivat kertoa tar-kemmin kiinnostuksen kohteen ja liikuntaryhmiä perustettiin vastausten perusteella eri puolille kun-taa.

Useassa hankkeessa uusi toiminta käynnistyi en-sin oman palvelutalon asukkaille. Sana levisi hy-vin alkaneesta toiminnasta muillekin ja ryhmiin tuli myös talon ulkopuolelta. Omaisten ja lähipiirin kan-nustuksella moni iäkäs uskaltautui kokeilemaan kuntosalia tai liikuntaryhmää kun naapurin rou-va tai oma miniä houkutteli mukaan. Puskaradio on tiedottamisessa oiva väline.

Monet hankkeet käyttivät tiedonvälityksessä myös maksullisia ilmoituksia paikallislehdissä ja il-maisjakelulehdissä. Lehtiin tarjottiin jutun aiheita paikallisista tapahtumista ja oman kunnan kuntoili-joista. Oman kylän asiat kiinnostavat lukijoita, var-sinkin kun mukana on tarina iäkkään kokemuksista ja tarkempi kuvaus toiminnasta.

Ulkoilupäivän järjestäminen toimi erinomaisena tapana rakentaa yhteistyöverkostoja ja saada iäkkäitä mukaan liikuntaan. Kun oltiin yhdessä konkreetti-sen asian äärellä ja jokaiselle löytyi oma sopivan ko-koinen tehtävä, kukaan ei joutunut kantamaan yk-sin vastuuta.

K Tietoa ja tukea iäkkäälle

Ensimmäinen hankeryhmä antoi liikuntaneuvontaa yleensä muun liikuntatoiminnan yhteydessä. Vain yhdessä hankkeessa liikuntaneuvontapalvelua kehi-

tettiin omana tuotteena. Monet asiakkaat tarvitsisi-vat liikuntaneuvontaa ennen liikuntatoiminnan aloit-tamista ja myös sen aikana, jotta liikkuminen jäisi pysyväksi harrastukseksi ja luontevaksi osaksi arkea.

Liikuntaneuvontaa annettiin henkilökohtaisissa tapaamisissa ja liikuntatoiminnan ohessa. Neuvon-taan sisältyi toimintakyvyn arviointi ja oman har-joitusohjelman tai harjoitusmuodon valinta yhdessä asiakkaan kanssa. Liikuntaneuvonta on aina vuoro-vaikutusta asiakkaan ja liikuntaneuvojan välillä.

On tärkeää pohtia yhdessä iäkkään kanssa erilai-sia liikunnan toteuttamistapoja arkiliikuntana tai lii-kuntaharrastuksena. Iäkäs tarvitsee tukea ja ohjaus-ta usein ihan kädestä pitäen järjestääkseen päivä- tai viikko-ohjelmaansa tilaisuuksia liikkumiseen.

Yhdessä hankkeessa asiakkaan kanssa lähdettiin kokeilemaan eri liikuntamuotoja. Muissakin hank-keissa aloitettiin mm. ohjatut kuntosalikokeilut. Seu-rantakäynnit toteutuivat varsinaisen liikuntatoimin-nan päätyttyä eri tavoin. Osa jatkoi muissa ryhmissä, osaan otettiin yhteyttä puhelimitse tai kirjeellä.

K Kohti tuloksellista harjoittelua

Toimintakyvyn testaaminen antaa tärkeää tietoa iäk-kään liikkumiskyvystä. Se auttaa tavoitteiden asetta-misessa, oikean liikuntamuodon ja -ryhmän valin-nassa, seurannassa ja arvioinnissa. Liikuntaryhmiin osallistujille tehtiin yleisesti testaus harjoittelujakson alussa ja lopussa. Toimintakyvyn arviointi vakiintui kiinteäksi osaksi toimintaa. Testit valittiin sen mu-kaan, missä liikuntatoiminta toteutui. Osa testeistä on helppo toteuttaa vaikkapa kotioloissa tai pienis-säkin tiloissa, toiset testit vaativat isomman tilan tai kuntosalilaitteet. Hanketyöntekijät käyttivät yleisim-min Toimiva -testin tuolilta ylös nousuosiota sekä 10 metrin kävelyä. Myös 14 kohdasta koostuvas-ta Bergin tasapainotestistä valittiin esimerkiksi sil-mät kiinni seisominen, eteen kurotus ja kääntymi-nen 360°.

Testit koettiin hyväksi työvälineeksi, jolla saatiin luotettavaa tietoa liikkumiskyvystä ja harjoittelun oikeasta kohdentamisesta. Iäkkäät olivat innokkaita testattavia, testaus auttoi motivoitumisessa ja oman harjoittelun vaikutusten seuraamisessa. Tärkeää oli muistuttaa iäkkäitä siitä, ettei tuloksia pidä verra-ta naapurin tai toisen ryhmäläisen tuloksiin, vaan ne antoivat arvokasta tietoa kunkin omasta edisty-


misestä. Testeihin voi tutustua lähemmin oppaan lo-pussa olevien kirjallisuus- ja linkkiviitteiden kautta.

Osa hankkeista pystyi järjestämään harjoittelun siten, että yksittäinen iäkäs sai osallistua ohjattuun harjoitteluun kaksi kertaa viikossa, mikä on tutki-musten mukaan tehokkaan ja tuloksellisen harjoit-telun edellytys. Se ei onnistunut läheskään kaikissa hankkeissa. Syinä olivat mm. aikataulujen sopimat-tomuus iäkkäälle tai yhteistyökumppaneille sekä ti-lojen, ohjaajien, avustajien ja usein myös kuljetus-palvelujen puuttuminen. Tilanteen ratkaisemiseksi iäkkäille opetettiin tehokas kotivoimisteluohjelma ja annettiin siihen kirjalliset ohjeet. Kotiharjoittelu toi-mi toisena viikoittaisena harjoituskertana ja sen to-teutumista seurattiin jumppaohjeessa mukana ole-van harjoituskortin avulla.

Kaikkia liikuntatoiminnassa mukana olevia kan-nustettiin arkiliikunnan lisäämiseen, ja useat iäkkäät raportoivat oman kuntonsa kohenemisen näkyvän juuri arjessa liikkumisen ja jaksamisen lisääntymise-nä. Kuviossa kolme on esitetty tehokkaan harjoitte-lun mallit.

Tärkeää oli, että harjoittelu tarjosi riittäväs-ti haastetta, olipa kyseessä tasapaino- tai voimahar-

joittelu. Harjoitusvastetta ja vaikeustasoa nostettiin harjoittelun edetessä. Sillä varmistettiin iäkkäiden li-haskunnon ja tasapainon parantuminen sekä moti-vaation säilyminen.

Sopiva ryhmäkoko ohjatussa liikunnassa on iäk-käiden toimintakyvystä riippuen 8-14 henkilöä. En-simmäisissä hankkeissa ryhmän keskikoko oli 8, mikä takasi yksilöllisen ohjauksen ja turvallisuuden.

K Osaavia ohjaajia tarvitaan

Hankkeet lisäsivät paikallista osaamista koulutta-malla voima- ja tasapainoharjoittelun ohjaamiseen eri ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Uusien ohjaajien myötä saatiin lisää liikuntaryhmiä ja apuohjaajia jo olemassa oleviin ryhmiin. Koulutusta tarjottiin sekä oman talon henkilökunnalle että yhteistyökumppa-neille. Hanketyöntekijät kouluttivat myös kunnan kotihoidon henkilökuntaa ja vapaaehtoisia. Vapaa-ehtoisia rekrytoitiin hankkeissa eri tavoin. Toisil-la paikkakunnilla toimi vapaaehtoistyön keskus, yh-dellä paikkakunnalla olivat mukana toisen projektin vapaaehtoiset. Useissa hankkeissa vapaaehtoiset toi-

Kuvio 3.Harjoittelumallit

Malli 1

ToiminnanarviointijaksonalussajalopussaNousujohteinenohjatturyhmäliikunta�xvkKannustusarkiliikunnanlisäämiseen

Malli 2

ToimintakyvynarviointijaksonalussajalopussaNousujohteinenohjatturyhmäliikunta�xvk+kotiharjoitusesim.kotivoimistelu,rappustennousuKannustusarkiliikunnanlisäämiseen

Harjoittelumallit


mivat avustajina liikuntaryhmissä ja heille annettiin siihen tarvittava opastus ja ohjaus. Ulkoilupäivään saatiin vapaaehtoisia myös oppilaitoksista. Selkeä ja rajattu tehtävä helpotti vapaaehtoisen osallistumis-ta toimintaan.

Ensimmäisen hankeryhmän toimintakauden ai-kana valmistui Voima- ja tasapainoharjoittelun kou-luttajakoulutusohjelma (VoiTas) ja hanketoimijat saivat mahdollisuuden osallistua kouluttajakoulu-tukseen kustannuksitta. Ensimmäisestä hankeryh-mästä VoiTas -kouluttajiksi valmistui kuusi henki-löä. He kouluttivat laadukkaan koulutusmateriaalin avulla liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaisia, hoi-tohenkilökuntaa, vertaisia ja vapaaehtoisia. Yhdes-sä hankkeessa käynnistettiin projektin alkuvaihees-sa VALSSI -koulutus (vanhusten liikunta sosiaali- ja terveydenhuollossa). Hoitohenkilökunnalle suunna-tussa koulutuksessa käsiteltiin vanhusten liikunnan perusteita ja opittiin tukemaan kuntoutumista edis-tävää liikuntaa laitoksissa. Kouluttajana toimi han-ketyöntekijä, jolla oli VALSSI -kouluttajan pätevyys. Lisätietoja kouluttajakoulutuksista on liitteissä 4-6.

Moniammatillinen kouluttajapari (esim. fysio-terapeutti, hoitaja) osoittautui tehokkaaksi ja nä-kemystä laajentavaksi malliksi koulutuksien toteu-tuksessa. Kouluttajakumppaneiden rekrytointi eri sektoreilta, esimerkiksi liikunta- ja terveystoimes-ta, lisäsi toimijoiden muutakin yhteistyötä liikunnan järjestämisessä.

Eri ammattiryhmien koulutus on ensiarvoisen tärkeää jatkossakin. Tietämystä iäkkäiden terveys-liikunnasta on lisättävä, jotta iäkkäät saavat tarvitse-maansa tukea, ohjausta ja liikuntatoimintaa palvelu-järjestelmän eri tasoilla. Hankkeissa päästiin hyvään vauhtiin kouluttamisessa.

K Kulkeminen helpoksi ja hinta kohtuulliseksi

Osallistumisen helppouteen, mikäli motivaatio on kohdallaan, vaikuttivat useat tekijät. Liikunnan to-teutuminen lähellä iäkkään kotia on eräs tärkeimpiä. Palvelutalon järjestämä liikunta omille asukkailleen ja lähiympäristön iäkkäille täyttää riittävän lähellä olevan toiminnan ehdot. Mikäli matka harrastuksen piiriin tuntuu rasittavalta, on tärkeä järjestää kulje-tus ja tarvittaessa myös avustajat.

Kuljetus järjestyi eri tavoin• iäkkäiden itse järjestämät kimppakyydit• taksikyyti hankkeen kustantamana tai pienin asia-

kasmaksuin • bussilla tai palvelulinjalla: sovittamalla harjoittelu

bussiaikatauluihin • omaisen kyydillä• omahoitajien tai vapaaehtoisten saattamana• asiakkaan taksiseteleillä tai taksikorteilla

Järjestetty liikuntatoiminta oli hankkeen aikana pääosin maksutonta tai kustannuksiltaan edullis-ta, enimmillään muutaman euron. Maksuttomuutta ei pidetty välttämättömänä, mutta edullisuutta kyl-läkin. Toisaalta toiminnan maksullisuus lisää sitou-tumista ja hyväksi koetusta toiminnasta ollaan myös valmiita maksamaan.

Kuljetusten järjestäminen oli hankkeille vaativa tehtävä, ja niiden jatkuvuutta oli vaikea taata. Koh-deryhmän tavoittamisessa ja palvelun saavutetta-vuudessa kuljetus tai saattoapu on tärkeää. Syrjäseu-duilla toiminta vietiin lähelle iäkästä käynnistämällä liikuntaryhmä esimerkiksi kyläkoulussa tai nuoriso-seuran taloissa.

Koulutuksesta opittiin

•hankihyväksyntäkoulutuksellemahdollisimmankorkealtataholta

•järjestäkoulutuksellerauhallisetpuitteetjariittäväaika

•varmistasijaisjärjestelyilläkokohenkilökunnanmahdollisuusosallistuakoulutuksiinjaliikuntatoimintaan

•välitehtävätsyventävätoppimistajaliittävätteorianarjentoimintaan

•kokoamateriaalikansioontietoaliikuntaryhmänvetämisestäkäytännöntueksi

•järjestäkoulutukseenosallistuvillemahdollisuuskokeillakuntosalilaitteita


K Voimavaroja yhdistämällä parempiin tuloksiin

Ohjatun liikunnan järjestäminen toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille vaatii useiden asioiden yh-teensovittamista. Hankkeet tekivät yhteistyötä seu-raavissa asioissa: • kohderyhmän tavoittaminen• toiminnasta tiedottaminen• liikuntapalvelun tuottaminen• kuljetus• avustus liikuntaryhmiin ja -ryhmissä• ohjaajakoulutus• liikuntavälineiden lainaus• tilojen yhteiskäyttö

Yhteistyökumppaneina olivat mm. kunnan terveys, sosiaali- ja liikuntatoimi, tekninen toimi, seurakun-ta, oppilaitokset ja ohjelman muut hankkeet. Yhteis-työkumppanuus vaihteli eri hankekunnissa. Toisilla oli enemmän tukea terveyskeskusten fysioterapeu-teista, kun taas toiset tekivät tiivistä yhteistyötä tek-nisen toimen kanssa. Hanketyöntekijät, jotka olivat

Kuvio 4. Liikuntatoiminnankulmakivet

paikkakuntalaisia, tunsivat tärkeitä avainhenkilöi-tä jo entuudestaan. Toisaalta uusi projektityöntekijä paikkakunnalla tai kyseisessä tehtävässä saattoi löy-tää erilaisia kumppanuuksia ja uusia pelinavauksia.

Yhteistyö edellyttää yhteisen näkemyksen löy-tymistä. Liikuntapalvelujen tuottajien tulee olla tie-toisia toistensa toiminnasta ja asiakkaan tulee voida siirtyä joustavasti palvelusta toiseen. Saumattomassa palveluketjussa tarvitaan monia eri toimijoita. Ku-viossa 4 on esitelty liikuntatoiminnan järjestämisen kulmakivet.

Yhteistyöllä eri toimijat toivat liikuntatoimin-taan välttämättömiä ja erilaisia voimavaroja. Työn-jaolla pystyttiin perustamaan erilaisia tasoryhmiä esim. liikuntaviraston huolehtiessa parempikuntoi-sista ja hankkeen toimintakyvyltään heikentyneitä iäkkäistä. Oppilaitoksista saatiin ryhmiin apuohjaa-jia ja samalla opiskelijat saivat kokemusta käytännön työstä ja ryhmät lisäresursseja.

Terveysliikunnanpoikkihallinnollinen

yhteistyö!

Kohderyhmänlöytäminentarpeidentunnistaminen

Toimenpiteetlaadunparantamiseksi

Asiakassuhteenhoitaminenpalautteenkerääminen

Tarjonnankehittäminentyönjaostasopiminen

Asiakkaidenneuvontatiedotus

Saavutettavuudenvarmistaminen

Liikuntapalveluntoteutus



Voimaa vanhuuteen -ohjelman hankkeet ovat kolmannen sektorin toimijoita, isompia ja pie-nempiä järjestöjä, joiden tehtävänä on pilotoida ja mallintaa kotona asuvien, toimintakyvyl-tään heikentyneiden ikäihmisten voima- ja tasapainosisältöistä liikuntaa. Hankkeet tekevät kehitystyötä, joka parhaimmillaan tuottaa uusia toimintatapoja iäkkäiden ihmisten hyväksi ja antaa suuntaviittoja kunnan terveysliikunnan kehittämiseksi.

Hanketyön laadun ja toimintojen vakiintumisen varmistamiseksi ohjelmaan on sisällytetty vuorovaikut-teinen hankeohjaus, joka on kehittynyt työn edetessä ohjelman tavoitteiden ja hankkeiden esittämien tar-peiden suunnassa. Tässä oppaassa esitelty ensimmäinen hankeryhmä oli erityisasemassa hankeohjauk-sen linjauksia luotaessa, mutta toisaalta pilotin roolissa, koska ohjauksen välineet kehittyivät yhtäaikaisesti hanketyön kanssa. Tulevaisuudessa, toisen ja kolmannen hankeryhmän lopetettua projektitoimintansa ja ulkoisen arvioinnin annettua kehitysideansa ovat myös hankeohjauksen parhaat piirteet kuvattavissa.

Tässä luvussa kuvataan hankeohjauksen kehittymistä ja sitä, mitä mukanaolo valtakunnallisessa ohjelmas-sa on merkinnyt toiminnan vakiinnuttamiselle. Kuvattavana on 11 hanketta (liite 2), sillä yksi ohjelmaan valituista 12 hankkeesta aloitti varsinaisen hanketoimintansa vuonna 2006. Aloitamme tarkastelun hanke-toiminnan lähtötilanteesta eri paikkakunnilla ja etenemme kehitystyöstä vakiinnuttamismalleihin.

6.� Vauhtia hankkeen käynnistymiseen

6 Ohjelmatyöstä pontta hanketoimintaan

Noin puolella 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä ar-vioidaan olevan ennakoivia liikkumiskyvyn ongel-mia ja ohjelmassa heidät on valittu liikuntatoimin-nan kohderyhmäksi. Voimaa vanhuuteen -ohjelman hankekuntien koko, väestömäärä ja erityisesti 75 vuotta täyttäneiden kuntalaisten määrä vaihtele-vat (liite 7). Ensimmäisen hankeryhmän pienin kun-ta väestömäärältään on Puolanka, jossa asukkaita on tällä hetkellä vajaat 3500. Suurin hankepaikkakun-ta on puolestaan Helsinki, jossa hankeryhmää edus-taa kolme hanketta eri väestövastuualueilla. Näillä alueilla 75 vuotta täyttäneitä on yhteensä noin 5000. Hankkeiden alkaessa kolmessa kunnassa (Helsinki, Seinäjoki, Laukaa) oli erityisliikunnan ohjaaja.

Väestörakenteen ja kuntakoon lisäksi hank-keiden toimintaympäristöt vaihtelivat tuoden mu-

kanaan omat erityispiirteensä hanketyöhön. Esi-merkiksi haja-asutus ja pitkät välimatkat vaativat usein kuljetuspalveluita tai hanketyöntekijän mat-kustamista eri toimipisteiden välillä, ja vilkas kau-punkiympäristö puolestaan haastoi ikäihmisen liikkumaan muun liikenteen joukossa. Pääosa en-simmäisen hankeryhmän hankkeista toimi maaseu-tumaisessa kunnassa. Näistä esimerkiksi Laukaa, Tyrnävä ja Orimattila sijaitsevat isomman kaupun-gin läheisyydessä, kun taas Salla ja Puolanka sijoit-tuvat varsin kauaksi isommista keskuksista. Selkeästi kaupunkimaisessa ympäristössä toimi neljä hanket-ta, kolme Helsingissä ja yksi Seinäjoella.

Hankeorganisaatioista yhdeksän oli palvelutalo-ja, yksi oli eläkeläisjärjestö ja yksi muistisairauksien hoitoon erikoistunut paikallisyhdistys, jolla oli omat


tilat. Hankkeiden taustaorganisaatioilla oli vaihtele-vasti kokemusta iäkkäiden terveysliikunnan järjestä-misestä. Osalla järjestöistä iäkkäiden liikunta kuului palveluvalikkoon ja aihepiirin työ oli tuttua. Järjes-töllä saattoi olla jo vakiintunut asema ja hyvä mai-ne yhtenä vanhusten liikuntapalvelujen tuottajana omalla paikkakunnalla. Muutamat järjestöt toteutti-vat ensimmäistä liikuntahankettaan ja usealla ei ol-lut aikaisempaa kokemusta tavoitteellisesta iäkkäi-den voima- ja tasapainoharjoittelusta.

Erityistä ensimmäisissä mukaan tulleissa hank-keissa oli, että ne eivät tienneet Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta kirjoittaessaan suunnitelmaa. Ohjelman käynnistyttyä RAY tarjosi aihepiirin hankehakijoille mahdollisuutta liittyä ohjelman osahankkeeksi jou-lukuussa 2004. Hankkeiden tekemät suunnitelmat koskivat iäkkäiden liikuntaa, mutta eivät välttämät-tä voima- ja tasapainosisältöistä harjoittelua. Myös kohderyhmän määrittely oli useassa hakemuksessa laajempi, alkaen jo nuoremmista ikäryhmistä. Vain muutama hanke oli tehnyt suunnitelman yhteistyös-sä kunnan toimijoiden kanssa, mitä kahdelta seuraa-valta hankeryhmältä edellytettiin.

Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valitut 11 han-ketta käynnistivät ohjelman tavoitteiden mukaisen

toiminnan vaihtelevalla aikataululla. Pääosa hank-keista aloitti työnsä hakemalla projektille työnteki-jää. Muutamat hanke-esimiehet tiedustelivat ohjel-man suunnittelijoilta, mikä olisi hyvä koulutustausta valittavalle työntekijälle.

Hankeohjauksen ensimmäinen keino oli esitellä hankkeille ohjelman sisältö ja tavoitteet, joiden poh-jalta hankkeiden suunnitelmia tarkennettiin. Kirjal-liset hankekriteerit luotiin selkeyttämään käytännön toimintaa.

Voimaa vanhuuteen -ohjelma aloitti varsinaisen yhteistyön hankkeiden kanssa järjestämällä yhteis-työn aloitustilaisuuden hankeorganisaatioiden esi-miehille ja mahdollisesti jo valituille hanketyönte-kijöille. Tilaisuudessa kerrottiin asiasisällön lisäksi ohjelman toimintamallista, jossa Ikäinstituutti koor-dinoi ja ohjaa samanaiheisten hankkeiden verkos-toa. Samalla korostettiin myös ensimmäisen han-keryhmän pilottiroolia ja yhdessä kehittämisen merkitystä. Työntekijän valinnassa ehdotettiin fysio-terapeutin, liikunnanohjaajan tai kuntohoitajan pe-ruskoulutusta, kokemusta iäkkäiden liikunnan ohja-uksesta ja projektityöstä.

6.� Toimintatavat kehittyvät

K Resurssit Voimaa vanhuuteen -ohjelman hankkeet toimi-vat erilaisilla resursseilla. Hankeavustuksen suuruus vaihteli vaikuttaen osaltaan toimintamahdollisuuk-siin. RAY:n avustus paikallishankkeille oli pienem-millään n. 64 000 ja suurimmillaan 400 000 kolmi-vuotiskaudelle. Pääosa hankkeista palkkasi yhden henkilön projektityöntekijäksi. Hanketyöntekijän

rooli vaihteli. Osalla oli mahdollisuus toimia koordi-naattorina projektissa ja esimerkiksi ostaa liikunnan ohjauspalvelut. Toisaalla projektityöntekijän työnpa-noksesta suurin osa käytettiin liikuntaryhmän pe-rustamiseen ja liikunnan ohjaukseen. Muutamissa hankkeissa projektityöntekijän parina toimi tiiviis-ti esimies tai muu järjestön palveluksessa oleva hen-

Tärkeää hankkeen aloitusvaiheessa

•tavoitteenjakohderyhmänselventäminen

•hankesuunnitelmantarkentaminenyhdessä(esimies,hanketyöntekijä,hankeohjaaja)

•toimintaympäristönhuomioiminen

•monialaisenohjausryhmänkokoaminen(julkisenja�.sektorinyhteistyö,moniammatillisuus)

•projektityöntekijänpätevyysjakokemusiäkkäistä

•hankkeidenvälinenverkostoituminen,yhdessäoppiminenjavuorovaikutus


kilö. Useimmat hanketyöntekijät saivat myös tukea taustaorganisaationsa ”muusta työstä”. Hankkeiden ohjausryhmiin saatiin vaihtelevasti kunnan eri asi-antuntijoita.

Hankeorganisaatioiden tila- ja välineresurssit vaihtelivat. Kaikilla hankkeilla oli käytössään voi-man- ja tasapainon harjoittamisen välineistöä. Kun-tosalimahdollisuus oli yhdeksällä hankeorganisaati-olla. Uima-allas oli käytössä kolmella hankkeella, ja hyvät maastot ulkona liikkumiseen pääosalla hank-keista. Kaikilla hankkeilla oli tietotekniset valmiu-det.

Hankeohjauksessa korostettiin resurssien ja suunnitelman tasapainoa sekä hankkeen seurantaa. Tärkeintä ei ollut toimintaan osallistuvien määrä, vaan laadukkaiden ja elämään jäävien liikuntapal-

velujen tuottaminen oikealle kohderyhmälle. Lisäk-si painotettiin tukihenkilöiden, kuten työparin, esi-miehen ja oman ohjausryhmän jäsenten merkitystä usein yksin tehtävässä projektityössä. Hanketyönte-kijät saivat ohjelman hankeohjaajilta henkilökohtais-ta tukea. Se sisälsi vähintään yhden hankekäynnin, jatkuvan keskustelun ja yhteydenpidon puhelimitse ja sähköpostilla. Keskusteluissa käsiteltiin mm. han-ketyöntekijän roolia osana omaa organisaatiota ja ohjelmaa.

Ohjelman hanketyöntekijöitä kannustettiin ver-kostoitumaan keskenään. Siihen tarkoitukseen ke-hitettiin sisäinen verkkopalvelu, johon sisällytettiin mm. keskustelupalsta, linkkejä ja lomakkeita. Mikäli hankkeella ei ollut omaa kuntosalia tai liikuntatilo-ja, kannustettiin neuvottelemaan toisen järjestön tai kunnan tiloista.

Tärkeää resurssien näkökulmasta

•resurssienjatoiminnantasapainojarealistisuus,hanketyöntekijänrooli

•hanketyöntekijänlähituki;työparitaimuutukihenkilöomassaorganisaatiossa

•esimiehenjaohjausryhmäntukihanketyölle

•hankeohjaajanjahankeverkostonvuorovaikutussekäyhteinenkehittämistavoite

•liikuntatoiminnanjatkuvuuskehittämistyönlähtökohtana

•liikuntatilojenyhteiskäyttöniidenpuuttuessa

•tietotekniikantäysimittainenhyödyntäminen


K Osaaminen

Hanketyöntekijöiden peruskoulutus vaihteli lähihoi-tajasta fysioterapeuttiin ja terveystieteiden maiste-riin. Myös kokemus vanhuksista ja vanhustyöstä oli kirjavaa; joku oli tehnyt pitkän uran vanhusten pa-rissa ja toiselta se saattoi puuttua kokonaan. Usealla ei ollut kokemusta iäkkäiden tavoitteellisesta voima- ja tasapainoharjoittelusta.

Lähes kaikki hanketyöntekijät olivat tehneet projektityötä aikaisemmin. Aikaisempi projektiko-kemus helpotti projektin hallintaa. Kokemattomuus saattoi ilmetä esimerkiksi verkostotyötaitojen vähäi-syytenä. Myös seurantatiedon kokoaminen oli mo-nelle uutta. Tietotekniikan perustaidot olivat kaikilla työntekijöillä, mutta tottumus käyttää tietotekniik-kaa oli muutamilla hanketoimijoilla vähäistä. Myös valmiudet viestintään, oman asian julkiseen esit-telyyn ja taito tuottaa kirjallista tekstiä vaihtelivat. Tuotteistaminen ja markkinointi olivat edellisten li-säksi osaamisalueita, joihin hanketyöntekijät toivoi-vat vahvistusta.

Hankeohjaus. Ohjelman hanketoimijoiden osaa-mista ja ohjauksen laatua varmistettiin laajalla kou-lutuspaketilla, joista osa oli Ikäinstituutin aikaisem-min kehittämiä ohjelmia, osa ohjelmalle yhteistyössä muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa räätä-

löityjä ja osa ostopalveluna toteutettuja. Koulutuk-set vahvistivat hanketyöntekijöiden aihealueen sisäl-töosaamista, projektinhallintaa ja antoivat välineitä vakiinnuttaa toimintaa. Yhteiset koulutustilaisuudet edistivät myös hanketoimijoiden keskinäistä verkos-toitumista, muiden kokemuksista oppimista ja sitou-tumista ohjelmaan.

Ohjelman hankkeiden koulutuskokonaisuus muotoutui niin, että koulutusvalikkoon kuuluvat en-sisijaisesti iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoitte-lun ohjaus- ja koulutustaitoja edistävät koulutukset. Hanketyöntekijöiden toivomuksesta mukaan otettiin mm. projektinhallinnan koulutus ja verkostopäivät hankkeille vertaistuen ja ideoiden jakamista varten.

Hankkeille tarjottiin koulutuksia hankevai-heen mukaisesti (kuvio 5). Koulutusohjelmassa edet-tiin yksilöllisten koulutustarpeiden mukaisesti. Use-at hanketyöntekijät osallistuivat esimerkiksi VoiTas -kouluttajakoulutukseen jo hankekauden alussa, koska kouluttaminen oli keskeistä hankkeen etene-miseksi. Alueseminaareja paikallisen yhteistyön ja vakiintumisen vauhdittamiseksi järjestettiin tarpeen mukaan hankkeen eri etenemisvaiheissa.

Viestintätaitojen vahvistamiseksi valituille han-ketyöntekijöille tarjottiin tilaisuus esiintyä television Kuntotalkoot ja Kansalaistalkoot -ohjelmissa kerto-massa omasta kehitystyöstään. Osa hanketoimijois-ta pääsi esille läänintilaisuuksissa, ohjelman muis-

1. vuosi Hankeyhteistyönaloitustilaisuus

-> toiminnan käynnistyminen Projektinhallinnanjaarvioinninkoulutus

Voima-jatasapainoharjoittelu-ohjauskoulutus

2. vuosi Tiedotus-javiestintäkoulutus

-> palvelujen kehittyminen Liikuntaneuvontakoulutus

Ryhmäliikunnanohjauskoulutus

3. vuosi VoiTas-jaUlkoiluystäväksiiäkkäälle-kouluttajakoulutukset

-> toiminnan vakiintuminen Vertaisarviointijatuotteistamiskoulutus

Voimaavanhuuteen-alueseminaarit

Verkostopäivät

Hanketyönpäätöstilaisuus

Kuvio 5. Voimaavanhuuteen-ohjelmankoulutusohjelmaetenemisvaiheenmukaan


sa tilaisuuksissa tai paikallisissa seminaareissa. Myös kouluttajakoulutus harjaannutti esiintymistaitoja.

Hanketyöntekijöiden osaamisen vahvistamiseksi ja käytännön työn tueksi jaettiin aihepiirin oppi-, neu-vonta- ja viestintämateriaalia. Hanketoimijoita kan-nustettiin osallistumaan Ikäinstituutin kouluttaja-koulutuksiin ja liittymään kouluttajaverkostoon.Kouluttajavalmiuden saanut hanketyöntekijä pystyi kouluttamaan alueellaan valmiin materiaalin avul-la ohjaajia iäkkäiden liikkumisen tueksi. Kouluttajat saivat päivitettyä oppimateriaalia ja heille järjestet-tiin täydennyskoulutusta.

Hanketoimijat kirjoittivat kolmantena toimin-tavuonna loppuraportin. Kirjoitustyöhön annettiin suullinen ja kirjallinen ohjeistus (liite 3). Toimijat saivat myös halutessaan henkilökohtaista ohjausta kirjoittamiseen ohjelman mentoreilta. Hanketyön päätyttyä kaikki hankeorganisaatiot ja hanketoi-mijat saivat diplomin. Hanketyöntekijöiden diplo-missa lueteltiin ohjelmassa toteutuneet koulutuk-set ja esiintymiset. Kaikki hanketyöntekijät saivat myös pienen henkilökohtaisen muistolahjan kiitok-seksi kehitystyöhön osallistumisesta. Parhaat hank-keet palkittiin pronssisella kellolla (’Hyvä kello kau-as kuuluu’).

K Verkostot

Paikallinen verkostoituminen on toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden liikuntatoiminnan kehit-tämisen, järjestämisen ja vakiinnuttamisen edellytys. RAY:n mukaan kolmannen sektorin hanketoimijan kannattaisi ottaa kunta kumppaniksi jo hankkeen ideointi- ja suunnitteluvaiheessa (Leed 2006). On tärkeää, että hanketoiminta perustuu kunnan ja kol-mannen sektorin toimijan yhteiseen tavoitteeseen ja ajatukseen toiminnan juurruttamisesta. Tällöin mo-lempien osapuolten sitoutuminen ja hyötyjen tun-nistaminen edistävät hankkeen kehitystyötä.

”Pysyvistäjavakiintuneistapalvelujärjestelmistähuo-

lehtiminenonkuntienvastuulla.Projekteillavoidaan

kehittääkuntientoimintaa,muttaniilläeivoipoistaa

peruspalvelujenresurssivajeita.Kuntienjajärjestöjen

yhteistyöprojektittäytyysuunnitellahuolellisestijajat-

kostasopiajoetukäteen.Olisiluotavahanke-japro-

jektistrategiaaosanapaikallistahyvinvointipolitiikkaa.”

(möttönen & Niemelä 2005)

Tärkeää hanketyöntekijän asiantuntijuuden vahvistamiseksi

•aihepiirinosaamisenvarmistaminen

•hanketyöntekijöidenkoulutustarpeidenkuuleminen

jahavaitseminen

•mahdollisuuskouluttajaksikouluttautumiseen

•jatkuvapalautejakiittäminen


Hankekuntien yhteistyörakenteet ja -tavat vaihteli-vat. Pienissä kunnissa ja keskisuurissa kaupungeis-sa kontaktin saamista helpotti usein se, että kunta-laiset tuntevat toisensa hyvin. Helsingissä keskeisten avainhenkilöiden tavoittaminen saattoi olla pienen järjestön hanketoimijalle vaikeaa. Kunnan koos-ta riippumatta niissä oli yleisesti varsin vakiintuneet tavat ja väylät tehdä eri sektorien välistä yhteistyötä.

Voimaa vanhuuteen -ohjelman hanketyönteki-jöille tehdyn seurantakyselyn mukaan kunnan terve-ys-, liikunta- ja sosiaalitoimi olivat yleisesti hankkei-den yhteistyökumppaneita. Kunnan kanssa tehdyn yhteistyön muotoina olivat mm. asiakkaiden ohjaa-minen, yhteiset ryhmät ja tapahtumat, yhteiset kou-lutukset ja tilojen yhteiskäyttö. Lisäksi usean hank-keen ohjausryhmässä oli kunnan edustajia. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat myös seurakunta, op-pilaitokset, yksityinen sektori, eläkeläisjärjestöt ja muut ohjelman hankkeet. Muina yhteistyön tahoi-na mainittiin mm. muut iäkkäiden hyvinvointiin pa-neutuneet hankkeet ja SPR:n ystäväpalvelu.

Hankeohjaus. Alueellinen yh-teistyö ja työnjaosta sopiminen ovat keskeisiä elementtejä koto-na asuvien iäkkäiden toimivien liikuntapalvelujen toteutukses-sa. Ohjelma järjesti foorumeita paikallisen yhteistyön käynnis-tämiselle, sillä aina ei edes tie-detä mitä muut toimijat tekevät. Yhteistyön tekemisen paikkoja olivat mm. alueelliset seminaa-rit, yhteiset koulutustilaisuudet ja tapahtumat. Iäkkäiden ulkoi-lupäivä yhdisti erityisen hyvin

eri sektoreiden toimijoita, vapaa-ehtoisia ja vertaisohjaajia sekä iäkkäitä ja heidän lä-heisiään.

Lisäksi ohjelma järjesti ensimmäisen hankeryh-män esimiehille ja 1–2 kunnan avainhenkilölle ta-paamisen hankkeen loppuvaiheessa. Tapaamises-sa keskusteltiin mm. toiminnan vakiinnuttamisesta ja kuultiin miten asiat toteutuvat eri kunnissa. Pu-heenvuoroissa tulivat esille myös iäkkäiden liikunta-toiminnan perustelu taloudellisilla seikoilla. Näke-myksenä oli yleisesti se, että tarvetta tulee perustella toimintakyvyn ja elämänlaadun paranemisen lisäksi mahdollisilla säästöillä, joita esim. kaatumisten vä-heneminen ja kotona asumisen mahdollistuminen edustavat.

Hankkeet verkostoituvat keskenään mm. kou-lutustilaisuuksissa ja verkostopäivillä. Useat hanke-toimijat vaihtoivat keskenään kokemuksia ja saivat tukea toisiltaan. Hanketoimijat kertoivat myös omi-en taustaorganisaatioidensa henkilöstöille hanketoi-minnastaan ja siitä, miten oma talo voi tukea osal-taan iäkkäiden liikkumista.

Tärkeää yhteistyössä

•kuntakumppaniksijohankkeensuunnittelu-jahakuvaiheessa

•julkisenja�.sektorintoimijanyhteinentavoite,työnjaostasopiminenjaideajuurruttamisesta

•ennakkoluulotonverkostoituminen,mukaanuusiatoimijoita(kutenseurakunta)

•paikallistenyhteistyörakenteidentunnistaminen

•yhdessätekeminen,yhteistyönpaikkojenkartoittaminen

•päättäjienmukaankutsuminen

•iäkkäidenkuuleminen


6.� Kokeilusta kantavaksi toiminnaksi

Suomessa toteutetaan runsaasti iäkkäiden liikuntaan liittyviä hankkeita. Hanketoiminnan vakiintuminen pysyväksi on kuitenkin puutteellista. Toiminta lop-puu usein rahoituksen päätyttyä. Projektityölle on myös luonteenomaista ”hidastua” jo hankkeen lop-puvaiheessa, jos projektiin organisaation ulkopuo-lelta palkattu työntekijä tietää työnsä päättyvän ja suuntautuu näin ollen kohti uutta työtä. Tämä epä-kohta on yleinen ja sen ratkaisu vaatii sitoutumista laajalla rintamalla. Ratkaisun etsiminen on tärkeää, sillä on eettisesti väärin luoda palveluja, joiden läh-tökohtaisesti oletetaan loppuvan.

Hankeohjaus. Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa on paneuduttu vakiinnuttamisen haasteisiin yhdes-sä hanketyöntekijöiden, esimiesten ja mahdollisuuk-sien mukaan kuntapäättäjien kanssa. Toiminnan jatkuvuutta suunniteltiin ja siitä keskusteltiin jo hankkeen alusta, mutta käytännössä asia konkreti-soitui viimeisen hankevuoden aikana. Hankkeessa kehitetty toiminta vakiintui vaihtelevasti. Ne hanke-organisaatiot, joilla oli resursseja ja jotka olivat on-nistuneet tuotteistamaan laadukkaan toimintatavan, pystyivät yleensä jatkamaan sitä itse. Näin esimer-kiksi Seinäjoen hankkeessa.

Toiminnan jatkaminen yhteistyössä kunnan eri toimijatahojen kanssa tai sen siirtäminen yhteistyö-kumppanille oli yleistä. Sallan hankkeen aloittamat liikuntatoiminnat siirtyivät kokonaisuudessaan Kan-salaisopiston vastuulle. Itä-Helsingin, Puolangan ja Tyrnävän liikuntaryhmien vastuita jaettiin puoles-taan liikuntatoimelle ja myös Laukaan neuvontapiste siirtyi osaksi kunnan toimintoja.

Muutaman hankkeen aloittama työ jatkui pie-nimuotoisempana esimerkiksi vapaaehtoisten avul-la tai saman aihepiirin hankkeessa. Töölön hanke-toimintaa jatkettiin opiskelijoiden panostuksella ja Helsingin Alzheimer -yhdistyksen toimintaa oman talon toisessa hankkeessa. Muutama hanke on myös aikonut hakea jatkorahoitusta hankkeen aloittaman toiminnan kehittämiseen.

Toimintaa jatkettiin• osana oman organisaation palveluja• osana kunnan palveluja tai yhteistyöstä sovittiin

kunnan kanssa• osittain vapaaehtoisten toimesta• samansisältöisissä hankkeissa• haetaan jatkorahoitusta

Hanketyöntekijöille tehdyn kyselyn mukaan vakiin-nuttamista edisti yhteistyö kunnan kanssa, asiantun-tevat ja koulutetut ohjaajat, hankkeesta tiedottami-nen ja näkyvyys, oman organisaation sitoutuminen, iäkkäiden liikuntapalveluiden tarve paikkakunnalla, ennaltaehkäisevän toiminnan merkityksen ymmär-täminen, kuljetusten järjestäminen ja matalat osal-listujamaksut. Juurtumista vaikeutti puolestaan mm. rahoituksen päättyminen.

Vuonna 2005 aloittaneelta hankeryhmältä tie-dusteltiin myös sitä, miten hanketoimija voi olla jat-kossa mukana viemässä ohjelman asiaa eteenpäin omalla paikkakunnallaan. Vastausten mukaan han-ketoimijat aikovat edistää iäkkäiden liikunta-asiaa kouluttamalla, kertomalla omista hankekokemuk-sista, fysioterapeutin perustyössä, viemällä loppura-portti kuntiin ja tiedottamalla sekä välittämällä oh-jelman materiaalia kuntiin.

Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa seurataan hankkeiden aloittaman toiminnan jatkuvuutta, jota kuvataan liitteessä kaksi. Hanketoimijoihin pidetään hankekauden päätyttyä yhteyttä mm. kouluttajaver-koston välityksellä, kutsumalla hanketyöntekijöi-tä ohjelman järjestämiin tilaisuuksiin ja postittamal-la ajankohtaista tietoa. Hankkeilla on myös edelleen oikeus käyttää hankkeiden sisäistä verkkopalve-lua. Tämän lisäksi ohjelman ulkoinen arvioija kuu-lee ryhmän ajatuksia yhteisen asian eteenpäinviemi-seksi.



Toivomme, että Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1 – hyviä toimintatapo-ja voima- ja tasapainoharjoitteluun -opas on lisännyt keskustelua ja anta-nut ideoita iäkkäiden terveysliikunnan järjestämiseksi. Mielestämme toi-minnan avoin ja konkreettinen kuvaaminen mahdollistaa toimintatapojen käyttöönoton ja soveltamisen erilaisiin toimintaympäristöihin.

Seuraavan vuoden aikana kuvataan Voimaa vanhuuteen -ohjelman toisen ja kolmannen hankeryhmän kehitystyötä. Kaksi jälkimmäistä hankeryh-mää pystyi aloittamaan ohjelman tavoitteiden mukaisen työn ensimmäistä nopeammin, sillä he tiesivät Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta jo hankeha-kemusta jättäessään. Myös hankeohjauksen välineet olivat kehittyneet hei-dän työnsä tueksi.

Iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelu on myös seuraavien oppaiden keskiössä. Myös uusia painotuksia on luvassa, yhteiseen tavoitteeseen voi edetä monin tavoin ja omannäköisellä konseptilla.

7 Lopuksi

6�


LÄHTEET

AhtiainenJ&HäkkinenK(�004)Hermo-lihasjärjestelmäntoiminnanmittaaminen.TeoksessaKKeskinen,

KHäkkinen&MKallinen(toim.)Kuntotestauksenkäsikirja.LiikuntatieteellisenSeuranjulkaisu�56.

Tampere:Tammer-painoOy,��5-�89.

BergK,Wood-DauphineeS,WilliamsJI&MakiB(�99�)Measuringbalanceintheelderly:validationof

aninstrument.CanadianJournalofPublicHealth,�,7-��.

GuralnikJ,SimonsickE,FerrucciL,GlynnR,BerkmanL,BlazerD,ScherrP&WallaceR(�994)Ashort

physicalperformancebatteryassessinglowerextremityfunction:associationwithself-reporteddisability

andpredictionofmortalityandnursinghomeadmission.JGerontol.49,M85-94.

HamilasM,HämäläinenH,KoivunenM,LähteenmäkiL,PajalaS&PohjolaL(�000)TOIMIVA-tes-

tit.Iäkkäidentoimintakyvynmittausmenetelmä.Valtiokonttori.www.valtiokonttori.fi/public/default.

aspx?nodeid=�657�Luettu�6.�.�009.

Hyväkäytäntö-verkkosivusto.www.sosiaaliportti.fi/hyvakaytanto.Luettu�7.�.�009.

Ikäihmistenpalvelujenlaatusuositus(�008)STMjulkaisuja�008:�.Sosiaali-jaterveysministeriöjaKunta-

liitto.Helsinki:Yliopistopaino.

Ikääntyneidenihmistenohjatunterveysliikunnanlaatusuositukset(�004)Sosiaali-jaterveysministeriön

oppaita�004:6.Helsinki:EditaPrimaOy.

KäyhtyM&ValvanneP(�006)Fysioterapiadementoituvanihmisenkuntoutuksessa.TeoksessaS-L

Heimonen&PVoutilainen(toim.)Dementoituvanihmisenkuntoutuksenlupaus.�.painos.Vammala:

Vammalankirjapaino,48-6�.

Käypähoito-suositusliikunnasta(�008)SuomalainenLääkäriseuraDuodecim.www.kaypahoito.fi/.

Luettu�7.�.�009.

LeedM(�006)Palveluidenrahoittamisestapalveluidenkehittämiseen.Avustusinfo9,��-�4.

MöttönenS&NiemeläJ(�005)Kuntajakolmassektori.Yhteistyönuudetmuodot.Keuruu:Otavan

kirjapainoOy.

NupponenRitva(�006)Iäkkäidenliikuntaneuvonta-luennot4.-5.5.�006,UKK-instituutti.

SihvonenS(�008)Harjoitteluehkäiseeikääntyneidenkaatumisia.TeoksessaRLeinonen&EHavas(toim.)

Fyysinenaktiivisuusiäkkäidenhenkilöidenhyvinvoinninedistäjänä.Liikunnanyhteiskunnallinenperustelu

III.Liikunnanjakansanterveydenjulkaisuja��Jyväskylä:PunaMustaOy,��9-��5.

TimonenL&RantanenT(�00�)Voimaharjoitteluunperustuvavanhustenkuntoutusmalli.Kokemuksia

Joensuunterveyskeskuksesta.SuomenLääkärilehti�4/�00�,vk58,��0�-��06.


Muu kirjallisuus

Erityisryhmienliikunta�000-toimikunnanmietintö(�996)Komiteanmietintö�996:�5,Opetusministeriö.

Helsinki:OyEditaAB.

HirvensaloM,HeikkinenE,LintunenT&RantanenT(�00�)Theeffectofadvicebyhealthcare

professionalsonincreasingphysicalactivityofolderpeople.ScandinavianJournalofMedicineand

ScienceinSports�00�,��:��-��6.

HirvensaloM(�00�)Liikuntaharrastusiäkkäänä.Yhteyskuolleisuuteenjaavuntarpeeseensekäterveyden-

huoltoliikunnanedistäjänä.StudiesinSport,PhysicalEducationandHealth87.Jyväskylä:Universityof

Jyväskylä.

HolmaT,KarppiS-L,NoroA,PäivärintaE&RantanenT(�007)Vanhustentoimintakykyäjaomatoimisuut-

taedistävätRAY-avusteisethankkeet.Väliraporttihankesuunnittelulle,hankkeidentoteutuksellejaarvi-

oinnilleasetettavistalaatusuosituksista.www.ray.fi/avustustoiminta/aineistopankki/arvioinnit.php?l�=5.

Luettu�7.�.�009.

HäkkinenK(�990)Voimaharjoittelunperusteet.Jyväskylä:GummeruksenkirjapainoOy.

KalmariP,SimonenM,NiemiP&Karvinen(�006)Voimaavanhuuteen-ohjelmanseurantaraportti�005.

Helsinki:Ikäinstituutti.





KarvinenE(�008)Liikuntaosanaiäkkäidenkotihoitoa,palveluasumistajapitkäaikaishoitoa.TeoksessaR

Leinonen&EHavas(toim.)Fyysinenaktiivisuusiäkkäidenhenkilöidenhyvinvoinninedistäjänä.Liikunnan

yhteiskunnallinenperusteluIII.Liikunnanjakansanterveydenjulkaisuja��.Jyväskylä:PunaMustaOy,

68-78.

KarvinenE(�008)Liikkeessäloskassakin.TeoksessaRLeinonen&EHavas(toim.)Fyysinenaktiivisuusiäk-

käidenhenkilöidenhyvinvoinninedistäjänä.LiikunnanyhteiskunnallinenperusteluIII.Liikunnanjakansan-

terveydenjulkaisuja��.Jyväskylä:PunaMustaOy,�5�-�5�.

LiikkuvajahyvinvoivaSuomi�0�0-luvulla.Ehdotuskansalliseksiliikuntaohjelmaksijulkisenohjauksennä-

kökulmasta(�008)Opetusministeriöntyöryhmämuistioitajaselvityksiä�008:�4.Helsinki:Yliopistopaino.

Liikuntalaki(�998).www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/�998/�998�054.Luettu�7.�.�009.

MäntyM,SihvonenS,HulkkoT&LounamaaA(toim.)(�007)Iäkkäidenhenkilöidenkaatumistapaturmat.

Opaskaatumistenjamurtumienehkäisyyn.KansanterveyslaitoksenjulkaisujaB�9/�007.Helsinki:Edita

PrimaOy.


PonsiV,KarvinenE&SimonenM(�005)Ulkoilujaasiointiosaksiiäkkäänarkea.Liikkeessä-projekti�00�-

�005.Loppuraportti.Raportteja�/�005.Helsinki:Ikäinstituutti.

PonsiV&KarvinenE(�007)Ulosulkoilupulasta–hyviäkäytäntöjäikäihmistenulkoiluun.Hyvätkäytännöt

�/�007.Helsinki:Ikäinstituutti.

Sakari-RantalaR(�004)Ikääntyneidenkuntosaliharjoittelu.Perusteitajakäytännönohjeita.Liikunnanja

kansanterveydenjulkaisuja�6�.Jyväskylä:IS-PrintOy.

SalminenU&KarvinenE(�006)Voimaajavarmuuttaiäkkäänitsenäiseenelämään.Voima-jatasapaino-

harjoitteluiäkkäänihmisenkotonaasumisentukena.VoiTas-projekti�00�-�006.Loppuraportti.Raportte-

ja�/�006.Helsinki:Ikäinstituutti.

SalminenU&KarvinenE(toim.)(�006)Testaustavaksi–tapojatestaukseen.Iäkkäidenliikkumiskyvyn

arviointi.Helsinki:Ikäinstituutti.

SalminenU&KarvinenE(toim.)(�006)Voimaajavarmuuttaitsenäiseenelämään.Iäkkäidenvoima-ja

tasapainoharjoittelu.Helsinki:Ikäinstituutti.

SipiläS(�008)Liikuntajalihasvoima.TeoksessaRLeinonen&EHavas(toim.)Fyysinenaktiivisuusiäkkäi-

denhenkilöidenhyvinvoinninedistäjänä.LiikunnanyhteiskunnallinenperusteluIII.Liikunnanjakansanter-

veydenjulkaisuja��Jyväskylä:PunaMustaOy,90-95.

Terveydenedistäminen.Hallituksenpolitiikkaohjelma(�007).<URL:http://valtioneuvosto.fi/toiminta/

politiikkaohjelmat/terveys/fi.jsp>.Luettu�7.�.�009.

TimonenL(�007)Group-basedexercisetraininginmobilityimpairedolderwomen.Effectsofan

outpatientmulti-componenttrainingprogramonphysicalperformance,mood,functionalabilitiesand

socialwelfareandhealthcarecostsafteracutehospitalization.KuopionyliopistonjulkaisujaD.

Lääketiede406.

TimonenL,RantanenT,RyynänenO-P,TaimelaS,TimonenTE&SulkavaR(�00�)Arandomized

controlledtrialofrehabilitationafterhospitalizationinfrailolderwomen:effectsonstrength,balance

andmobility.ScandJMedSciSports.�00�Jun;��(�):�86-9�.

Valtioneuvostonperiaatepäätösterveyttäedistävänliikunnankehittämislinjoista.STM,esitteitä�00�:�.

Valtioneuvostonperiaatepäätösterveyttäedistävänliikunnanjaravinnonkehittämislinjoista(�008)

Sosiaali-jaterveysministeriönesitteitä�008:�0.Helsinki:Yliopistopaino.

VuoriI(�008)Liikuntalisäähyvinvointia–muttamitenlisätäliikuntaa.TeoksessaRLeinonen&EHavas

(toim.)Fyysinenaktiivisuusiäkkäidenhenkilöidenhyvinvoinninedistäjänä.Liikunnanyhteiskunnallinen

perusteluIII.Liikunnanjakansanterveydenjulkaisuja��.Jyväskylä:PunaMustaOy,�5�-�60.


Toimintakykytesteistä löytyy lisätietoa verkossa

Bergin tasapainotesti

www.tyks.fi/fi/to-mi-kansio

Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö(mukaeltuGuralnikym.)

www.ktl.fi/portal/suomi/yhteistyoprojektit/tapaturmat/tapaturmien_ehkaisy/kaatumisten_ja_murtumien_

ehkaisy/ikina-opas/liikkumiskykytestisto/

Toimiva-testi

Toimiva-testi(�000)Valtionkonttori:SOVE-yksikkö.www.valtiokonttori.fi/public/default.aspx?nodeid=�657�

UKK-instituutin terveyskuntoa mittaavat testit ikääntyville

www.ukkinstituutti.fi/fi/terveyskuntotestit/8�4


Voimaavanhuuteen–iäkkäidenterveysliikuntaohjelma(�005–�009)onkansallinenyhteistyöhanke.Ohjelmanpäämääränäonedistääkotonaasuvientoimintakyvyltäänheikentyneiden,yli75-vuotiaidenitsenäistäselviytymistäjaelämänlaatua.Tavoitteeseenpäästäänlisäämälläkoh-deryhmänlihasvoimaajatasapainoaedistävääliikkumistasekäkehittämälläliikuntapalveluja.Perusteenaontutki-mustietolihasvoima-jatasapainoharjoittelunmerkityk-sestäliikkumis-jatoimintakykyyn.Harjoitteluasuositel-laantoteutettavannousujohteisenlihasvoimaharjoittelunkeinojakäyttäen.Iäkkäillekehitettävänliikuntatoiminnantuleenoudattaaohjatunterveysliikunnanlaatusuosituksiajavanhustyöneettisiäperiaatteita.

Voimaavanhuuteen-ohjelmanlähtökohtanaontoimin-tatutkimuksellinenlähestymistapa,jossatavoitteenaonmuutoksenaikaansaaminenkäytännöntoiminnassajaso-siaalisteninnovaatioidentuottaminen.Tarkoituksenaontavoittaaliikuntatoiminnanpariiniäkkäät,joilleeioleai-emminolluttarjollasopivaaliikuntaajajärjestääheidäntarpeidensamukaistatoimintaa.Kehittämistyöonjatku-vastieteneväprosessi,jossatoiminnansuunnittelu,seu-rantajaarviointiseuraavattoisiaan.Parhaimmillaankyseonohjelmanjahankkeidenvälisestäoppimisesta.Jatku-vapalauteprosessiohjaa,korjaajatuottaayhälaaduk-kaampaaliikuntatoimintaa.

ToimintaavievätkäytäntöönkolmevuotisetRAY:ntuke-matkolmannensektorin,pääsääntöisestipalvelutalojenjajärjestöjentoteuttamatpaikallishankkeeteripuolillaSuomea.Hankkeetovattulleetohjelmaanmukaanperäk-käisinävuosina�005–�007.Hankkeitaonyhteensä�5,joistaneljätoimiiuseallaeripaikkakunnalla.Hanketyön-tekijätkehittävätjatoteuttavatvoima-jatasapainosisäl-töistätoimintaaomillapaikkakunnillaanyhteistyössämui-dentoimijoidenkanssa.

Työnsätueksijaosaamisenvahvistamiseksihankkeetsaa-vatkoulutusta,viestintätukea,materiaaliajahankeohja-usta.Tärkeääonhanketyöntekijänjamentoreidenväli-nenhenkilökohtainenyhteydenpito.Hanketyöntekijöitäkannustetaanmyösverkostoitumaankeskenään.Ohjel-maedistäätoiminnanvakiintumistajärjestämälläyhdessäpaikallishankkeidenkanssaalueellisiayhteistyöseminaa-rejajavaikuttamallapäättäjiin.Hanketyöntekijätrapor-toivattoiminnastaansäännöllisesti.LoppuraporttienjahankeohjauksessakerättyjentietojenpohjaltalaaditaanHyvättoimintatavat-oppaat.Ohjelmassajahankkeis-sasaatukokemusjahyväksihavaitutkäytännötlevitetäänmahdollisimmanmonenhyödyksi.

Ohjelmavieiäkkäidenterveysliikuntaviestiämyösylei-selläkoulutuksella,viestinnälläjasidosryhmäyhteistyöllä.Yhteistyökumppaneitaovatesimerkiksiasiantuntijaorga-nisaatiot,oppilaitokset,kansanterveys-jaliikuntajärjes-töt,eläkeläis-javanhustyönjärjestötsekäseurakunta.Voima-jatasapainosisältöisestäterveysliikunnastaviesti-täänmyöspäättäjillesekäiäkkäillejaheidänläheisilleen.Ikäinstituutinalueellisenkouluttajaverkostonjaosaavienhanketyöntekijöidenavullaterveysliikunnanosaamistajahyviätoimintatapojalevitetäänlaajastieriammattiryhmil-le,vertaisohjaajillejavapaaehtoisille.Kouluttajienavul-lasaadaanlisääliikuntaryhmiä,ulkoilutoimintaajaitsenäi-senharjoittelunmahdollisuuksiaiäkkäille.

Voimaavanhuuteen-ohjelmaakoordinoiIkäinstituuttiyh-teistyökumppaneinaanSTM,OPM,UKK-instituutti,Kun-nossakaikenikää-ohjelma(Likes),Suomengerontologi-antutkimuskeskussekäKuntaliitto.OhjelmaarahoittaaRAY.Toimintaaperustuuvaltioneuvostonperiaatepää-tökseen�00�:�jasitäohjaaIkääntyneidenihmistenohja-tunterveysliikunnanlaatusuositukset(STM,OPMOppai-ta�004:6).

Liite 1. Voimaa vanhuuteen -ohjelma pähkinänkuoressa

Lisätietoja ohjelmasta www.voimaavanhuuteen.fi


Liite 2. Hankeryhmä 2005–2007

Taustaorganisaatio, paikkakunta, hanke ja loppuraportin kirjoittajat

Hankkeen toimintatapa Toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen

Ainalary,VirratKipinä (1)TuijaLehtojaTeemuIlvesniemi

Kuntokouluyli70-vuotiaillekotonaasuvillenaisille.Koulusisälsikuntosali-jatasapaino-harjoituksia,tietoiskujaharjoittelustajater-veydestäsekäkotiläksyliikkeen.�0viikonharjoittelujaksonjälkeenolimahdollisuusjatkoharjoitteluun

Kuntokoulutjatkuvatyhdis-tyksenomanatoimintanaitse-maksavilleasiakkaille.

EläkeliitonSallanyhdistysEnemmän elämältä, ikäihmiset arvoonsa (2)LiisaHonkavaarajaAuneHyttinen

Tasapainoillen-ryhmätkirkonkylälläjasyrjä-kylillä.Erisukupolvienkohtaaminenkoulunliikuntatunneillasekäliikuntatapahtumissa.

KaikkihankkeenkäynnistämätTasapainoillen-ryhmätjatku-vatSallankansalaisopistossa.

HelsinginAlzheimer-yhdistysryDementoituneiden ja omaishoitajien liikuntaryhmätoiminta (3)MerviMähönen,AnittaSalminenjaJohannaTolvanen

Muistisairaidenjaheidänomaistensayhtei-nenliikuntaryhmä,jokasisälsikuntosali-jaallasjumppaa.Erityisryhmänliikuntatoimin-nankehittäminen.

Kuntosaliryhmäjatkuuyhdis-tyksentoisessa,vieläjatku-vassaprojektissa.Lisäksiyh-distyksentiloihinonhankittuliikuntavälineitäasiakkaidenkäyttöön.

Honkalakotiry,RuovesiPois pyjamasta (4)MirkaKoskelajaTuijaHeletoja

Kotikäynnitjayksilöharjoittelu.Viidenkuu-kaudenohjattukotiharjoittelu,jonkajälkeenviidenkuukaudenomatoiminenharjoittelu.

Projektijatkuuvuoden�009loppuun.

Itä-HelsinginlähimmäistyöHelyryVaivoista Vireyteen, Kuntoillen kivaksi (5)HeliStarck

Palvelutalojenliikuntatarjonnanmonipuolis-taminenjaasukkaidenohjaaminenryhmiintoimintakykytestienperusteella.Omaishoi-tajienja-hoidettavienliikuntaryhmänkäyn-nistäminenyhteistyössäkaupunginliikunta-jasosiaalivirastonkanssa.

Osapalvelutalojenryhmis-täjatkuutoisessaprojektissajaosataloonpalkatunfysiote-rapeutintoimesta.Kaupunkijatkaaomaishoitajienja-hoi-dettavienryhmää.Kuntosali-kurssitjaitsenäinenharjoitteluHelykodinsalillaonedelleenmahdollistalähiseuduniäk-käille.

Kanttiry,HelsinkiKunnon ilo (6)LeilaLuumi

Voima-jatasapainosisältöisetryhmätjako-tikäynnit.Harjoittelussahuomioitiinerityi-sestipsykososiaalisennäkökulma.

Tuolijumppa-jatasapainoryh-mätjatkuvatfysioterapiaopis-kelijoidenohjaamina


Kivipurory,Seinäjoki,Nurmo,YlistarojaLapuaLuotsi (7)RiittaSaarinenjaPäiviNordberg

Liikuntaneuvontajaiäkkäidenluotsaaminenliikuntatoimintaan.Yhdistyksenliikuntatar-jonnanmonipuolistaminenjalisääminen.

KuntoneuvolajatkaaKivipuronkuntoutuskodinvakituisenatoimintana.Hankkeessakäyn-nistetytliikuntaryhmätjatku-vatKivipurontiloissa.

LakeudenPalveluyhdistysry,TyrnäväjaMuhosLiikkeelle (8)HennaLiehu-Lehtola

Voima-jatasapainosisältöisetryhmätjahenkilökunnankouluttaminen.Toimintaajär-jestettiinkahdenkunnanalueella.

Iäkkäätliikuntatoimintaanosallistuneetvaativatpalve-lunjatkumista.Ohjattukunto-jaliikuntasaliharjoittelujatkuukunnanliikuntatoimenorgani-soimana.

LaukaanAsumispalvelusäätiöKotikannustaja (9)ArmiPuttonenjaPirjoTammela

Liikuntaneuvontaosanaseniorineuvontapis-tettäsekävoima-jatasapainosisältöisetryh-mät.

Neuvontapisteonsiirty-nytosaksikunnantoimintaa.Sepainottuutoistaiseksimuis-tinmuutoksiinjahäiriöihinliit-tyväänpalveluohjaukseen.Lii-kuntaryhmätjatkuvatkunnanrahoittamana.

OrimattilanVanhustentaloyhdistysryJelppis (10)LiisaÄijö

Voima-jatasapainosisältöisetryhmätjahenkilökunnankouluttaminenkuntoutumis-taedistävääntyöotteeseen.

Ryhmäliikuntatoimintaeijatku.

PuolanganvanhustenkotiyhdistysryHyvä elämä (11)TuulikkiKemppainen

Voima-jatasapainosisältöisetryhmätjaal-lasvoimistelu.Liikuntatoiminnanjärjestämi-nenyhteistyössäseurakunnankanssa.

Projektityöntekijäsiirtyiliikun-tatoimenpalvelukseenjakäysieltäkäsinohjaamassaMän-tykodinallasvoimisteluryhmät.Kuntosaliohjausja-opastusjatkuvatedelleenkerranvii-kossa.Tuolijumppasiirtyikan-salaisopistonvastuulle.

Hankesiirtyihankeryhmään�006–�008Jyväskylänsotainvalidienasuntosäätiö,Ikäihmisten Kuntoutusklinikka


Liite 3. Loppuraporttiohjeistus

Voimaa vanhuuteen -ohjelman hankkeiden loppuraportin ohjeistus

Hanketoiminnankolmivuotiskaudenpäätteeksihanke-työntekijätkirjoittavatyhteisenloppuraportinRAY:llejaVV-ohjelmalle.Loppuraporttitoimitetaanviimeistäänkuukauttaennenprojektinpäättymistä.Mikäliprojektitoi-mintajatkuuvielävuoden�008syksyllä,toimitetaanlop-puraporttikuitenkintoukokuunloppuunmennessä.

Loppuraportin tavoitteet

Loppuraporttionkonkreettinenkirjallinenkuvausniis-tähyvistätoimintamalleista,joitahankkeissaonsaatuai-kaan.Hanketoimijoidenkirjoittamatkuvauksetkootaanjatoimitetaan”HyvättoimintatavatVoimaavanhuuteen-ohjelmassa”-oppaaksi(yksiopas/hankeryhmä),jonkavä-lityksellähyviätoimintatapojalevitetäänkaikkieniäkkäi-denparissatoimivienkäyttöön.

Loppuraportin muoto

Jokainenhanketuottaakuvauksenniistätoiminnoista(yksitaiuseampia),jotkaovathanketoiminnanaikanaol-leetkehittämiskohteinataijoissaononnistuttuedistä-määniäkkäidenvoima-jatasapainosisältöistenliikun-tapalveluidentarjontaa,laatuajaiäkkäidenosallistumista.

Voidaankuvataesimerkiksi,mitenontavoitettujuurioh-jelmankohderyhmän(kotonaasuvat,toimintakyvyltäänheikentymässäolevatikäihmiset)taimitentavoitteellinenvoima-jatasapainoharjoitteluryhmäontoteutettutaipal-velujensaatavuusonturvattu.Myösmuistahyvistätoi-mintamalleista,esim.koulutustailiikuntaneuvonta,kirjoi-tetaankuvausoheistaohjettasoveltaen.

Loppuraporttiinvoidaanmyösliittääkuviatoiminnastataiasiakkaidensuoriakommenttejajalainauksia.Annetutsi-vumäärätovatohjeellisia.

Esimerkki loppuraportin rakenteesta

HankkeennimijahankkeentaustaorganisaatioRaportinkirjoittaja(t)Tiivistelmäloppuraportista,�sivu.(Kirjoita tiivistelmä viimeiseksi.)Sisällysluettelo1. Johdanto (esittely ja perus/taustatiedot hanketoimin-

nasta), 1 sivu2. Hankkeen keskeinen tai keskeiset toiminnat, 1–3 sivua3. Asiakkaan kulku hankkeen toiminnassa (tapausesi-

merkki eri vaiheineen), 1–3 sivua

4. toiminnan arviointi ja päätelmät, 1–3 sivua

Ohjeistus lukuihin 2, 3 ja 4

Luku 2. Hankkeen keskeinen tai keskeiset toiminnat

Luvunnimionhankkeenkeskeinentoiminta,esim.Tasa-painoharjoitteluasyrjäkylienikäihmisilletaihoitohenkilö-kunnankoulutus.

Seuraavan sivun taulukossa 1onesimerkithankkeidenkeskeisistätoimintamuodoista.Kuvaatekstissätoimin-nantoteutusvaiheittain.Vastaataulukonkysymyksiintoi-minnanerivaiheista.Tarkasteleraportissayhtätaikahtatoimintamuotoa.Nostalopussayksityiskohtaisestiesiinneelementit(esim.tiedottaminen,asiakkaidentavoitta-minen),jotkaolivaterityisenkehityksen/onnistumisenjahaasteenkohteina.

Luku 3. Asiakkaan kulku hankkeen toiminnassa (luvun nimen voi muotoilla vapaasti)

Kuvaatoimintaerivaiheineenyhdenasiakkaankautta(anonyymitapausesimerkki).Asiakasvoiollaiäkäsliikun-tapalvelunkäyttäjä,koulutettavaammattilainentaiver-taisohjaaja.Seuraavatkysymyksetauttavatkuvauksenkirjoittamisessa.Voitelävöittääkuvaustaesimerkiksiasi-akkaankommenteilla(iäkkäänääni).Nostaluvunlopussaesilleneasiat,jotkaedistiväterityisestiasiakkaankulkuatoiminnassannejamyösneelementit,jotkaolivathaas-teellisia.ks. s. 73 taulukko 2. Asiakasprosessi


Toiminnan osa-alueet

Voima-jatasapainoharjoittelu Liikuntaneuvonta Koulutus

Tiedottaminen mitenjakenelletiedotettiin

Kohderyhmä tavoitettiinkooikeakohderyh-mä,kenettavoitettiin

tavoitettiinkooikeakohde-ryhmä,kenettavoitettiin

kenellekoulutussuunnat-tiinjamiksi

Tilat mikäoliharjoittelupaikka,kenentilajamitensesaatiinkäyttöön

mikäolitoteutuspaikka,kenentilajamitensesaatiinkäyttöön

mikäolitoteutuspaikka,kenentilajamitensesaatiinkäyttöön

Toteuttaja kuka/ketkäohjasi,ohjaajankoulutustaustajataho

kukatoteutti,koulutustaus-tajataho

kukakoulutti,koulutus-taustajataho

Toiminnan sisältö mikäoliharjoittelunkesto,tiheys,jaksonpituus,testitjatestausväliOhjattiinkokotiharjoittelu

mikäolineuvonnankesto,tapaamiskerrat,aikajakso

mikäolikoulutuksenpituus,kerratjarakenne

Käytännön toteutus millaisiatyömuotojaolikäytän-nöntoteutuksessaesim.pari-työskentely,kuntopiiri

mikäolineuvontatapa(yk-silö/ryhmä,erillinen/muuntoiminnanohessa)jakäytet-tymateriaalitaivälineet

mitenkoulutuksenpeda-gogisetjärjestelyttoteutet-tiin,esim.parityöskentely,väli-tehtävät

Palautekäytäntö pyydettiinköasiakaspalautettajamiten,kehitettiinkötoimintaasenperusteella,miten

Seuranta ohjattiinkoasiakasjatkoharjoit-telunpariin,mitenSeurattiinkoasiakkaantilannet-taharjoittelujaksonjälkeen,miten

seurattiinkoasiakkaantilan-nettaneuvontajakson,tai-kerranjälkeen,miten

seurattiinkokoulutettujenjatkotyöskentelyäjamillais-tatukeakoulutetuilleannettiinkoulutuksenjälkeen

Tukipalvelut, oheispalvelut

tarvittiinkotukipalveluita(esim.kuljetus)jamitennejärjestettiin

tarvittiinkotukipalveluitajamitennejärjestettiin

Yhteistyö ketkäolivatkeskeisiäyhteistyökumppaneitajamitkäolivatkonkreettisetyhteistyömuodotkunkinkanssa

Paras oivallus

Kehitettävä asia, haasteellinen tehtävä

Taulukko1.Toimintamuotojasenosa-alueet


Toiminnan osa-alueet Voima-jatasapainoharjoittelujaliikunta-neuvonta

Koulutus

Tiedottaminen mistäasiakassaitiedontoiminnasta mistäkoulutettavasaitiedontoiminnasta,mitenrekrytoitiin

Motivoituminen/Valinta

mitenasiakasmotivoituitulemaanmukaantoi-mintaan,ketkäohjasivatasiakkaanpalvelunpii-riin,saikoasiakasvalitaliikunta/neuvontamuo-don

mitenkoulutettavamotivoituitulemaanmukaan

Kulkeminen ym. tukipalvelut

mitenasiakaskulkitoimintaan,olikojärjestettykuljetusta

Toiminnan sisältö mikäoliliikunta-taineuvontatoiminnansisältö:haastattelu,tutustuminen,testaukset,kokeilu-kerrat,harjoitusohjelmanlaatiminenjatoteutus,interventio,ylläpitovaiheenharjoittelu,kotioh-jeetym.

mikäolikoulutuksensisältöjarakenne

Vaikutukset mitkäolivatvaikutukset(mitattavatjakoetut),mitennenäkyvätkonkreettisestiiäkkäänarjessa

mitenkoulutettavapystyihyödyn-tämäänkoulutustaomassatyös-sääntaivapaaehtoistyössä,syntyi-kökonkreettistatoimintaa

Palautekäytäntö antoikoasiakaspalautetta,mitensehuomioitiin antoikokoulutettavapalautetta,mitensehuomioitiin

Seuranta ohjattiinkoasiakasjatkoharjoitteluun,mitenjat-kuvuusturvataan

mitenkoulutettavanjatkokoulutusjakouluttajahuoltototeutetaan

Paras oivallus

Haasteet, kehitettävät asiat

Taulukko 2.Asiakasprosessi


Luku 4. Toiminnan arviointi ja päätelmät

Luvussakeskitytäänedelläkuvattujentoimintojen,omanjataustaorganisaationtoiminnansekäyhteistyönmuo-tojen/sujumisenarviointiin.Tuoesiinasiat,jotkatoimivathyvinjaolivatosaltaanvaikuttamassatoiminnankehittä-miseen.Tärkeääonmyöskertoaniistäongelmakohdista,

jotkavaikeuttivattoiminnankehittämistätaitoteuttamis-ta.Pohdi,mitenkyseisiäongelmiatulisiratkaista.Arvioimyöstoiminnanvakiinnuttamisenmahdollisuuksiajakäy-tännöntoteutustaprojektinjälkeen.

Seuraavat kysymykset auttavat kuvauksen kirjoittamisessa:

•Vastaavatkosaaduttuloksethankkeellejaohjelmalleasetettujatavoitteitajaodotettujahyötyjä?

•Mitenkokonaisuusonnistui,mitkäasiatsujuivaterityisenhyvinjamiksi?

•Mitkäelementitolivat”ongelmallisia”jamiksi?

•Onko/olikotoimintammeIäkkäidenohjatunterveysliikunnanlaatusuositustenmukaista,mitävoisivieläkehittää?

•Mitentoimintammetukiasiakkaidenpsyykkistäjasosiaalistatoimintakykyä?

•Mitenomaorganisaatiommevoihyödyntääkehittämämmetoimintatavan/mallin?Kukajatkaatoteutusta?

•Mitenkehittämäämmetuotettavoisivieläkehittää?

•Mitäesteitäontoiminnanjatkumiselletaijuurtumiselle?

•Mitälaajemminkäyttöönotettavaaprojektiontuottanut,joitamuuttoimijatjakohderyhmätvoivatkäyttäähyväksi?

•Kuinkaprojektinkeskeisiätoimintojavoidaanjatkaasekäylläpitääjamissäkontekstissa?

•Mikäonomarooliniiäkkäidenterveysliikunnan/voima-jatasapainoharjoittelunparissaprojektinjälkeen?


Liite 4. VoiTas -koulutusohjelma

IkäinstituutinIäkkäidenvoima-jatasapainoharjoittelu-koulutusohjelma(VoiTas)antaavalmiuksialaatiajavali-tatoimintakyvyltäänheikentyneilleiäkkäillesopivialiikun-taohjelmia,jotkaedistävätliikkumiskykyäjakotonasel-viytymistä.

Tavoitteenaonlisätäiäkkäilletarkoitettuavoima-jatasa-painoharjoittelusisältöistäyksilö-jaryhmäliikuntaaosanaerityisliikunnan,terveyskeskustenfysioterapianjapalve-lutalojenjamuidenjärjestäjientoimintaa.

Ohjaajakoulutus

Ohjaajakoulutuskoostuukolmestaerikokonaisuudesta,jotkaonsuunniteltuerikohderyhmille:VanhusValmenta-ja(�6t)liikunnanjakuntoutuksenammattilaisille,KunnonHoitaja(�8t)vanhustyöntekijöillesekäVertaisVeturi(�0t)vapaaehtois-javertaisohjaajille.Ohjaajakoulutussisältääkolmestaneljäänkoulutustilaisuutta(yhteensä�6-�0t),joidenväleilläkokeillaanopittujaasioitakäytännössäjakootaankokemuksetyhteisestijaettaviksi.

Kouluttajakoulutus

Kouluttajakoulutusontarkoitettuikäihmistenparis-satoimivilleliikunnanjakuntoutuksenammattilaisille,jotkahaluavatjakaaomantyönsäohessavoima-jata-sapainoharjoitteluunliittyväätietotaitoakuntoutus-jalii-kuntahenkilöstölle,pääasiassaavohuollossatoimivillevanhustyöntekijöille,vapaaehtois-javertaisohjaajillesekäiäkkäidenläheisillejaomaisille.Kouluttajakoulutukseentoivotaanosallistuttavantyöpa-reittain.

Kouluttajakoulutussisältäävarsinaistenkurssipäivien(�pv)lisäksiosallistujienomallapaikkakunnallaantoteutta-manharjoituskoulutuksensekäsitäseuraavanyhteisenevaluointipäivän.

Sisältö

Koulutussisältöinäovatvoima-jatasapainoharjoittelunperusteetjaharjoittelunvaikutusiäkkäänihmisenliikku-miskykyyn,voimanjatasapainonmittaaminenjatulostentulkintasekäkoti-jasaliolosuhteissatoteutettavatharjoi-tusohjelmatjaniidenohjaamineniäkkäille.Lisäksikoulu-tuksessaperehdytääniäkkäänihmisenoppimisenedistä-miseenjaikääntyneidenihmistenohjatunryhmäliikunnanlaatusuosituksiin.Evaluointipäivänäkoulutustakehitetäänedelleenkurssilaistenitsearviointienjaharjoituskoulutuk-sessasaatujenpalautteidenpohjalta.Sisällönasiantunti-ja-apunaonkäytettymm.JyväskylänyliopistonTerveys-tieteidenlaitoksentutkijoita.

Lisätietoja: [email protected]

kouluttajakoulutuspäivät(�4t) paikallinenohjaajakoulutus(�6–�0t) evaluointipäivä(6t)


Liite 5. Valssi -koulutusohjelma

Kuntakohtaisenkouluttajaverkostonluominenpaikallisenkoulutuksenkäynnistämiseksiontehokastapalisätälii-kuntaavanhustyössäjaerityisliikunnassa.

IkäinstituutinVanhustenliikuntasosiaali-jaterveyden-huollossa-koulutusohjelma(VALSSI)tukeemuutostakoh-titoimintakykyäedistäväätyöotettavanhustyössä.

Tavoitteenaonedistääsosiaali-jaterveydenhuollossaolevieniäkkäidenasiakkaidentoimintakykyäjaelämänlaatualisäämälläheidänmahdollisuuksiaantoteuttaafyy-sistäaktiivisuuttaarkielämässäsekälisätäliikuntapalvelu-jensyntyäheidänomassalähiympäristössään.

Koulutus vanhustyöntekijöille

Koulutusohjelmakoostuukahdestaperuskoulutuskoko-naisuudesta:Vanhustenliikunnanperusteet(��t)jaVan-hustenliikunnanohjaus(�6t).Peruskoulutuskokonaisuu-detsisältävätkolmestaneljäänkoulutustilaisuutta,joidenväleilläkokeillaanopittujaasioitakäytännössäjakootaankokemuksetyhteisestijaettaviksi.Koulutusohjelmaankuuluvatlisäksitäydennyskoulutusosiot,joitaovatmm.Musiikkiliikunta,VesiliikuntajaPienpelit.Paikallinenkoulutusontarkoitettutyöpaikkakohtaiseksitäydennyskoulutukseksihoitotyössätoimiville.

Kouluttajakoulutus

Kouluttajakoulutusontarkoitettufysioterapiantailiikun-nansekähoitotyönammattilaisille,joidentoivotaantoi-mivantyöpareinapaikallisenkoulutuksenjärjestämiseksikoti-jalaitoshoidonhenkilöstölle.

Kouluttajakoulutussisältäävarsinaistenkurssipäivien(�pv)lisäksiosallistujienomallapaikkakunnallaantoteutta-manharjoituskoulutuksensekäsitäseuraavanyhteisenevaluointipäivän.

Sisältö

Vanhustenliikunnanperusteet–koulutuksenpääsisältöi-näovatiäkkäänihmisenarkiliikkumisentukeminenjalii-kuntasuunnitelmanlaatiminenosaksihoito-japalvelu-suunnitelmaa.Vanhustenliikunnanohjaus–koulutuksessasaadaanvalmiuksiaiäkkäänihmisenomaehtoisenjaryh-mässätapahtuvanliikuntaharjoittelunohjaukseenopas-tetaanliikuntaryhmienperustamisessajaliikuntatoimin-nanorganisoinnissa.Täydennyskoulutusosioissaperehdytäänkunkinliikunta-muodonperusteisiinjaohjaamiseensekäkokeillaannii-denohjaustakäytännössä.


kouluttajakoulutuspäivät(�6t) paikallinenkoulutus(��–�6t) evaluointipäivä(6t)


IkäinstituutinUlkoiluystäväksiiäkkäälle–koulutusohjelmatarjoaaapuajarohkaisuaulkonaliikkumiseentoimintaky-vyltäänheikentyneilleiäkkäille.Tavoitteenaonvapaaehtoistenavullalisätäiäkkäidenmahdollisuuksialiikkuaulkonaniinasiointi-kuinvirkistys-mielessäkin.Vapaaehtoisenulkoiluystävänmerkitysonsuuri,silläylipuolelle75vuottatäyttäneistäulkonaliikku-minenyksinonhankalaa.Itsenäinentaiavustettuulkoi-lukuuluulaadukkaaseenvanhuuteen.Ulkonaliikkumisentarvesäilyy,vaikkatoimintakykyikääntyessäheikkenee.

Vapaaehtoisten koulutus

Ulkoiluystäväkoulutusontarkoitettuhenkilöille,joillaonintoajahaluatukeaiäkkäidenulkonaliikkumista.Ulkoilu-ystävänätoimimineneivaadierityistaitoja.Koulutusan-taavalmiuksiatoimiaulkoiluystävänäsekätarjoaavertais-tukeatoimintaanmukaanlähteville.Ulkoiluystäväksiiäkkäälle-koulutussisältääkaksitaikol-mekoulutustilaisuutta(yhteensä8t),joidenvälissäoniäk-käänjaulkoiluystäväntapaamisia.Toisellakerrallavaih-detaankokemuksiajaideoitaulkoiluystävienkanssa.

Kouluttajakoulutus

Ulkoiluystäväksiiäkkäälle–kouluttajakoulutusontar-koitettuliikunnanjakuntoutuksenammattilaisillesekähenkilöille,joillaonkokemustaiäkkäillesuunnattujenliikuntaryhmienohjaamisestajaorganisoinnista.Koulutta-jakoulutuksenkäyneethenkilöttoteuttavatpaikallisiaUl-koiluystäväksiiäkkäälle-koulutuksiaeripuolellaSuomea.PaikallinenUlkoiluystäväksiiäkkäälle-koulutustoteutuuparhaitenkouluttajaparina.

Kouluttajakoulutuksen rakenne

Kouluttajakoulutussisältäävarsinaisenkurssipäivän(8t)li-säksiosallistujienomallapaikkakunnallaantoteuttamanharjoituskoulutuksensekäsitäseuraavanyhteisenevalu-ointipäivän.

Sisältö

Koulutussisältöinäovatulkoilunhyödytiäkkäälle,liikku-misenesteettömyysjaerilaisetympäristöt,apuvälineidenkäytönjakotivoimistelunohjaus,vapaaehtoistyönperi-aatteet,turvallisuustekijätjaulkoiluystävänomatvoima-varat.


Liite 6. Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -koulutusohjelma

kouluttajakoulutuspäivä(8t)paikallinenulkoiluystäväkoulutus(8t) evaluointipäivä(6t)


Liite 7. Tilastotietoja hankekunnista

VIRRAT

Sijainti:Länsi-SuomenlääniAsukasmäärä:769�Asukkaista75vuottatäyttäneitä:959henkilöä,��,5%

SALLA

Sijainti:LapinlääniAsukasmäärä:4�64Asukkaista75vuottatäyttäneitä:565henkilöä,��,9%

HELSINKI

Sijainti:Etelä-SuomenlääniAsukasmäärä:5685��Asukkaista75vuottatäyttäneitä:�850�henkilöä,6,8%

75vuottatäyttäneitäonhankkeidentoiminta-alueenkau-punginosissaseuraavasti:

Töölö��68Myllypuro89�Kontula��9�Herttoniemi(länsi)847

RUOVESI

Sijainti:Länsi-SuomenlääniAsukasmäärä:5�95Asukkaista75vuottatäyttäneitä:7�8henkilöä,�4,0%

SEINÄJOKI

Sijainti:Länsi-SuomenlääniAsukasmäärä:�7��6Asukkaista75vuottatäyttäneitä:�688henkilöä,7,�%

TYRNÄVÄ

SijaintiOulunlääniAsukasmäärä:6087Asukkaista75vuottatäyttäneitä:��6henkilöä,5,�%

LAUKAA

SijaintiLänsi-SuomenlääniAsukasmäärä:�7609Asukkaista75vuottatäyttäneitä:��7henkilöä,6,�%

ORIMATTILA

Sijainti:Etelä-SuomenlääniAsukasmäärä:�4705Asukkaista75vuottatäyttäneitä:��69henkilöä,8,6%

PUOLANKA

Sijainti:OulunlääniAsukasmäärä:��5Asukkaista75vuottatäyttäneitä:�84henkilöä,��,9%

Lähde:Kuntien ja kaupunkien väestötiedot vuodelta 2007 / Stakes Sotkanet -palvelu

Documents

hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun