Hyvinvointiasema kansalaisen hyvinvoinnin ja ......Hyvinvointiaseman lyhyt oppimäärä Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut Asioinnin monet muodot Palveluohjaus Terveyden, toimintakyvyn,

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Hyvinvointiasema kansalaisen hyvinvoinnin ja omatoimisuuden tukena Hyvinvointiaseman loppuraportin tiivistelmä

31.10.2014

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Taustalla palveluverkkouudistus

Hyvinvointiasema on yksi Eksoten strategianmukaisista painopisteistä.

• Tähän kuului osana Sitran kanssa yhteistyössä toteutettu Hyvinvointiasema-hanke (hankeaika 1.5.2013–31.10.2014), jossa mm. pilotoitiin hyvinvointiasema-mallia.

• Hyvinvointiasemien verkosto on suunniteltu yhdessä kuntien kanssa. Tarkennettu aikataulu valmistui lokakuun 2014 lopussa.


Palveluverkon osana

Nivoutuminen Eksoten strategiaan


Hyvinvointiasema-konseptin suunnittelu

Palvelutarpeenarviointi

Tilaratkaisut

YhteyskeskusMonikanavaisuus

Sähköinen asiointi ja palvelut

PalveluohjausEtäkonsultaatiot

Kansalaisten valmennus

Liikkuvat palvelut

HYVINVOINTIASEMA

Ensihoito ja päivystys

Hoito ja palvelutPalvelukeskittymät ja -keskukset

OS AAMINEN

JA

TYÖ N JAKO

LO GIS T IIKKAViestintä

Taloudellisten ja elinympäristöön liittyvien vaikutusten arviointi

Marja Kosonen / päivitetty 27.10.14

Teknologia


Hyvinvointiasemat – Strategiset tavoitteet

• Kansalaisilla on perusluottamus palveluihin ja niiden saatavuuteen etenkin silloin, kun apua tarvitaan (vahva osallistuminen).

• Kansalaiset saavat tukea, ohjausta ja välineitä hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitoon ja lisäämiseen.

• Syntyy uudenlainen avopalvelujen tuottamisen tapa (sähköiset, kiinteät, keskittymät ja liikkuvat, monialaisuus).

• Hyvinvointiasemat ovat kiinteä osa Eksoten muuta palveluverkkoa vuonna 2016.

• Talous pysyy tasapainossa.

• Henkilöstöllä on valmiudet uudistumiseen (osaaminen, oppiminen, palautteen antaminen ja saaminen, työparityö).

• Hyvinvointiasemalla on myönteinen maine (osallisuus, omatoimisuus, aktiivisuus, avunsaanti).


Tavoitteet lyhyesti

• Tiivis yhteistyö ja hyvinvointia tukeva toiminta eri muodoissa

• Sote-ammattilaiset (asiantuntija- ja verkosto-osaaminen, muutostahto ja -valmius)

• 3. sektori ja järjestöt

• Viranomaiskumppanit

• Kansalaiset mukana eri tavoin

• Matalan kynnyksen palvelut, vuorovaikutteiset asiointikanavat ja saavutettavuus

• Sähköisen asioinnin ja omahoidon edistäminen

• Sähköiset palvelut ja laitteet sekä henkilöstön että asiakkaiden käytössä sujuvasti

• Kustannusystävällinen ja vaikuttava

Uudenlainen avoterveydenhuollon

ja sosiaalihuollon toimintamalli


Tavoitteen ja toiminnan tarkoitus

Hyvinvointiasema-toimintamallilla haetaan ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta, jolloin

kävijämäärät voivat paikoin jopa kasvaa.

Tarkoituksena on kuitenkin, että asiakkaiden siirtyminen raskaampiin palveluihin vähenee.

• Kävijä- ja käyntimääriin vaikuttavat myös erilaiset asiointikanavat, joista kehittymisessään odotetuin on sähköinen asiointikanava Hyvis.fi.

• Sähköisellä asioinnilla odotetaan tulevaisuudessa korvattavan joka neljännen käynnin asemalla.


Hyvinvointiasema-hanke

Loppuraportin tiivistelmä


Hyvinvointiaseman lyhyt oppimäärä

Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut

Asioinnin monet muodot

Palveluohjaus

Terveyden, toimintakyvyn, arjessa selviytymisen ja

hyvinvoinnin edistäminen

Kumppanit, myös kansalaiset

Matalan kynnyksen

palvelu, vaikuttava ja kustannus-ystävällinen


Hyvinvointiasemien pilottikohteet tiheään ja harvaan asutuilla alueilla

1. Kiinteä hyvinvointiasema tiheään asutulla alueella (Lauritsala ja Iso apu -palvelukeskus)

2. Kiinteä hyvinvointiasema harvaan asutulla alueella (Lemi ja Ruokolahti)

3. Liikkuva hyvinvointiasema/liikkuva asiointipiste (Mallu-klinikka-auto)

– Neuvonta ja opastus sähköiseen asiointiin

– Etälääkärikokeilu

Lisäksi pilotoitiin vertaisohjaaja-toimintaa, tuettiin kansalaisten terveydenedistämistä ja omahoitoa mm. etämonitorointilaitteilla sekä edistettiin sähköistä asiointia.


Hankkeen tavoitteet

• hyvinvointiasema tiheään asutulla alueella, kiinteä hyvinvointiasema harvaan asutulla alueella ja liikkuva hyvinvointiasema/liikkuva asiointipiste

Hankkeen tavoitteena oli konseptoida ja testata hyvinvointiasemat osana palveluverkkoa kolmessa ympäristössä

Lisätään ennaltaehkäiseviä palveluja sekä asiakkaiden osaamista ja osallisuutta.

Palvelukokonaisuuksissa tarjotaan välineitä asiakkaiden omatoimiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Markkinoidaan sähköisiä palveluja ja pilotoidaan vertaisohjaajatoimintaa.


Muutokset pilotin alussa

• Lemillä ja Ruokolahdella hyvinvointiaseman toimintamalli edellytti sosiaalitoimen henkilöstön muuttamista entisen terveysaseman tiloihin. Näissä kohteissa on tarjolla myös lääkäripalveluita.

• Lauritsalassa toimintamallina on ollut hoitajavetoinen asema, jolloin kansalaisille palveluja ovat tarjonneet asiantuntijahoitajat ja palveluohjaaja. Lauritsalan sosiaalipalvelujen palveluohjaaja liikkuu Lauritsalaan aina tiistaisin ja torstaisin.


Yleisestä erityiseen

Kaikissa pilottikohteissa on korostettu sähköistä asiointia, asiakkaan osallisuutta, omahoitoa ja omatoimisuutta sekä palvelujen tasavertaista ja yksilöllistä laatua.

Jokaisella pilottikohteella on kuitenkin ollut omat erityispiirteensä tai ominaisuutensa:

• Lauritsalan pilotin erityisyytenä on ollut ennen kaikkea hoitajalle ilman ajanvarausta -kokeilu sekä hoitajan ja palveluohjaajan yhteistoiminta

• Lemillä Kelan yhteispalvelupisteen toiminta ja luennot

• Ruokolahdella henkilöstön kehittämishalu ja palveluohjauksen uudet muodot


Palveluohjauksen merkitys

Palveluohjaus ja palveluohjaajan tehtävänkuvan kehittäminen ovat olleet hankkeen yksi keskeisimmistä tehtävistä.

• Hyvinvointiasema-toimintaan kuuluvat vahvasti palveluohjaajat ja palveluneuvonta ja -ohjaus. Pilottiaikana palveluohjaajina työskentelivät sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja sekä psykiatrinen sairaanhoitaja.

Palveluohjaus on matalan kynnyksen palvelua, sillä se

• tapahtuu monikanavaisesti

• on helposti saatavaa, useimmiten ilman ajanvarausta

• on erittäin käytännön läheistä ja ajassa mukana olevaa, lähtee asiakkaiden tarpeesta

• on tasapuolista kaikille sitä haluaville/siihen tuleville, porautuu tarvittaessa henkilötasolle

• korostaa dialogisuutta (asiakkaan ja ammattilaisten kohtaaminen, tasavertaisuus ja osallisuus)

• sisältää useita työotteita ja -malleja (mm. yleisestä erityiseen/syvään tai voimaannuttavaan)

• tähtää optimaalisuuteen, jotta asiakas pystyy toimimaan ennakoiden ja itsenäisesti.

Palveluohjaajan tulee olla asiakasmyönteinen,

verkostoitumistaitoinen ja kokenut sekä hallita yleisen ja

erityisen tason osaaminen, tiedonetsimisestä

palvelujärjestelmään. Asiakkaiden kysymykset voivat

liittyä terveys- tai sosiaalipalveluihin, Kelan lomakkeisiin, eläkkeelle

jäämiseen tai vaikkapa kunnan teknisen toimialan asioihin.

Palveluohjausaikoja on muovattu pilottien aikana kysynnän

mukaan.


Kumppanuusyhteistyön muodot

Järjestöyhteistyö alkoi heti pilottien käynnistyttyä. Järjestöt ovat pitäneet tietoiskuja ja infotilaisuuksia. Yrityksiä on houkuteltu mukaan syyskaudella.

Infotapahtumien/tietoiskujen aikataulutusta on hankkeen aikana kehitetty siten, että alun vapaamuotoisesta päivävalinnasta on siirrytty sovittuihin viikoittaisiin teemapäiviin.

• Ruokolahdella teemapäivä on syyskuusta alkaen tiistaisin, Lemillä keskiviikkoisin ja Lauritsalassa torstaisin.

• Iso apu -palvelukeskuksessa järjestöt ja muut 3. sektorin toimijat voivat esittäytyä tiistaisin, keskiviikkoisin tai torstaisin. Lisäksi sen kokoustilat ovat tuolloin ilta-aikaan käytettävissä kokouksiin tai ryhmiin.

• Mallu osallistuu teemapäiviin pysähdyspaikoilla ja erikseen sovitusti tapahtumissa.

Kelan ja työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kanssa tehty yhteistyö jatkuu hankkeen jälkeenkin

• Kelan etäyhteysaamupäivä ja yhteispalvelupistetoiminta

• TYP-palveluneuvonta paikan päällä


Vertaisohjaajat

Kannustettiin vapaaehtoisia

kansalaisia mukaan kehittämistoimintaan

mm. sähköisen asioinnin

vertaisohjaajiksi.

Vertaisohjaajana voi toimia kansalaisten ja sähköisen asioinnin

ohjauksesta ja kehittämisestä kiinnostunut

aktiivinen kansalainen.

Usein vertaisohjaajilla on ollut kokemusta

myös järjestötoiminnasta tai

vapaaehtoistyöstä, mutta se ei

kuitenkaan ole välttämätöntä

ohjaajaksi haettaessa.

Vertaisohjaajilla ei makseta

ohjauskorvausta, mutta he ovat vakuutettuina

hyvinvointiasemilla toimiessaan.


Kansalaisen itse keräämän tiedon hyödyntämisen malli

Kansalaiset voivat jo nyt aktiivisesti vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa.

• Terveyspalveluissa asiakkaan tarjoamaa tietoa hyödynnetään jonkin verran ja sen avulla voidaan sujuvoittaa hoitopolkua/-prosessia.

Tietoja voitaisiin kuitenkin hyödyntää entistäkin enemmän sähköisten palvelujen ja teknologian kehittymisen myötä.

• Hankkeen aikana on koostettu Kansalaisen itse keräämän tiedon hyödyntämisen mallit diabeteksen ja astman hoitopolkuihin.


Etämonitorointikokeilu

Kokeilulla haluttiin selvittää asiakkaiden kiinnostusta omahoitoon ja omaseurantaan sekä ammattilaisten kiinnostusta asiakkaalta

saatuun tietoon ja tiedon käyttöön.

Hyvinvointihaaste Lauritsalassa kiinnosti.

Teknisistä haasteista johtuen käyttö ja kiinnostus laitteisiin oli vähäistä.

Kiinnostusta saattaa olla pikemminkin kotona mittaamiseen ja mittaustulosten sähköiseen

siirtämiseen (esim. OmaHyvikseen).


Etälääkärikokeilu

Kokeilulla haluttiin kerätä kokemuksia yhteyksien ja etätekniikan toimivuudesta liikkuvassa yksikössä: vastaako etälääkäripalvelu asiakkaiden tarpeisiin haja-asutusalueilla.

Kokeilupaikkoina Uukuniemi, Ylämaa, Lemi, Rautjärven Asemanseutu

CGI:n ETTO-etälääkäripalvelu: stetoskooppi, tutkimuskamerat ja otoskooppi sekä Agnes-etälääkäriohjelman ja Videran videoneuvottelujärjestelmän. Kokeilun aikana Videran videoneuvottelujärjestelmä osoittautui liikaa internetin kaistaa vieväksi järjestelmäksi, mikä aiheutti yhteyden katkeamista. Tämän takia siirryttiin käyttämään videoneuvotteluyhteytenä Eksoten jo käytössä olevaa Microsoft Lync -ohjelmaa.

Käytännössä etälääkärivastaanotto on edellyttänyt laitteisiin koulutetun hoitajan ja lääkärin tiivistä yhteistyötä, jossa Mallu-autossa oleva hoitaja käyttää tutkimusvälineitä esimerkiksi tutkimalla potilaan korvat.

Asiakasmäärät ovat olleet suhteellisen pieniä. Kokeilun aikana etälääkärissä on käynyt 60 asiakasta. Lisäksi testiasiakkaita on ollut kymmenisen kappaletta.

Viikoittaisten vastaanottojen lisäksi pidettiin kaksi etälääkäriteemapäivää, toinen ikäihmisille ja toinen työttömille.

Kokeilun aikana huomattiin, että uusi palvelu ja palvelukokemus vaativat vielä aikaa, jotta siihen totutaan ja luotetaan. Totuttautuminen koskee sekä kansalaisia että henkilöstöä. Etälääkäripalvelu on kuitenkin yksi vaihtoehto palvelujen tarjoamiseen Eksoten alueella.


Tapahtumia, toimintaa ja viestintää (1/2)

Viestintää on toteutettu lehdissä, verkossa, asemilla, tapahtumissa, tilaisuuksissa ja tapaamisissa (tiedotteet, esitteet, esitykset, ilmoitukset, palautteet). Lisäksi hanke on ollut mukana mm. Lappeenrannan Joulukadulla 18.12.2013, TERVE SOS -messuilla 7.–8.5.2014, Parikkalan messuilla 27.–28.6.2014 ja Terve! Työntekijä -tapahtumassa 8.10.2014.

Hankkeen loppuseminaari yhdistettiin Sähköisen asioinnin päiviin 14.–15.10.2014, jossa hanke oli esillä mm. seminaaripuheenvuoroissa.

Paikallislehdissä on ollut uutisia hyvinvointiasemista. Hankkeen päättyessä koko sivun ilmoitusjuliste Etelä-Saimaassa 26.10.2014 ja Lappeenrannan Uutisissa sekä Imatralaisessa 29.10.2014.

Järjestöjen ja yritysten kanssa tehty yhteistyö on toteutunut tietoiskujen lisäksi muun muassa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvinä tapahtumina, kuten Lapsiperheiden Lauantai Lauritsalan hyvinvointiasemalla 14.5.2014, Lemin vappurieha 29.4.2014 sekä Ruokolahden, Lemin ja Lauritsalan Tunne pulssisi -tilaisuudet 21.3.2014, 17.4.2014 ja 17.5.2014. Länsi-Saimaan alueella on pidetty mm. lapsiperheisiin, terveyteen ja omahoitoon sekä sähköisiin palveluihin liittyviä luentoja (huhti-toukokuussa ja lokakuussa 2014).


Tapahtumia, toimintaa ja viestintää (2/2)

Palvelumuotoilu on kulkenut mukana mm. hankkeen työpajoissa ja asemien asiakaskokemuksen kehittämisessä.

Opiskelijat ovat olleet mukana tapahtumien ja ryhmien järjestämisessä: tästä esimerkkinä Lauritsalan ikäihmisten keskustelukerhot maalis-huhtikuussa 2014.

Opiskelijat ovat antaneet myös tutkimuksellista arvoa Hyvinvointiasema-hankkeelle: hankkeelle tehtiin kaksi tutkimusta, joista toinen oli diplomityö toimintokustannuksista (Kauppi 2014) ja toinen opinnäytetyö palvelumuotoilusta (Kuokkanen 2014). Palvelumuotoilijaopiskelija jatkaa työharjoittelussa loka-joulukuun 2014. Lokakuussa hän tuotti tietoa Eksoten hyvinvointiasemien jatkokehittämiseen mm. tutustumalla Armilan terveysaseman toimintaan.

Koulutuksia on pidetty eri kohderyhmille, kuten omaishoitajille Lauritsalan hyvinvointiasemalla syys-lokakuussa 2014 ja vertaisohjaajille Lemillä, Lauritsalassa ja Ruokolahdella.

Vertaisohjaajien tapaamiset ovat houkutelleet mukaan sopivin väliajoin myös uusia vertaisohjaajia. Tapaamisissa on koulutettuosallistujia sähköisen asioinnin palveluihin ja omahoitomahdollisuuksiin sekä kerätty palautetta hyvinvointiasematoiminnan jasähköisten palvelujen kehittämiseen.

Koulutuksia on pidetty tilaisuuksina ja sähköisesti Moodlen kautta. Moodlen käyttö hyvinvointiasemien henkilöstölle jatkuu hankkeen jälkeenkin.



Hankkeen kustannusarvion toteutuminen

• Hankkeen kustannukset jakautuivat kahdelle vuodelle (2013–2014).

• Hankeaika oli 1.5.2013–31.10.2014.

• Hankesopimukseen kirjatut kokonaiskustannukset olivat 356 840 euroa, joista Sitran avustuksen osuus oli 50 %.

• Hankkeen toteutuma oli 279 185,31 € eli hanke pysyi hyvin budjetissa.


Hankkeen tulokset

• Tuloksena syntyneet hyvinvointiasemakonseptit mahdollistavat mallin levittämisen monistamalla. Hyvinvointiasemakonseptit on testattu käytännössä pilotoinnin aikana.

Hyvinvointiasemien konseptit kolmessa erilaisessa ympäristössä sekä arvioita niiden vaikuttavuudesta

• Hyvinvointiasema-toimintamalli etenee muille terveysasemille vuosien 2015 ja 2016 aikana.

Pilottihyvinvointiasemien toiminta siirretään pilotoinnista perustoiminnaksi.

• Esimerkiksi koti hyvinvointiasemana -kuvaus, palveluverkon optimointimalli ja hyvinvointiasemien rooli -selvitys, viestintä-markkinointisuunnitelma, työsuunnitelma, koulutussuunnitelma, moniammatillisuuden toteutumisen -kuvaus, kansalaisen itse keräämän tiedon hyödyntämisen mallit (diabetes ja astma) ja loppuraportti.

Tuloksiin kuuluvat muun muassa sen toteuttamisen yhteydessä syntyneet selvitykset, raportit, tiedot, havainnot, kokemukset, parhaat käytännöt ja muu kirjallinen aineisto:

Lisäksi laadittiin ohjeistuksia asiakkaille ja ammattilaisille. Ohjeet on koottu ohjepankiksi Hyvinvointiasema-työtilaan Eksoten intranettiin. Ohjeita on myös Moodlen Hyvinvointiasemien opintopiireissä.


Palautteet

Asiakaspalautetta kerättiin asiakashaastatteluilla ja kosketusnäytön hymynaama-palautteella. Lisäksi tapahtumissa ja tilaisuuksissa kansalaisten kanssa käydyt keskustelut toivat näkemystä kehittämiseen.

Asiakashaastattelut toteutettiin Lemillä, Lauritsalassa ja Ruokolahdella kahden kuukauden välein helmikuusta lokakuulle. Iso apu -palvelukeskuksessa haastattelut tehtiin elokuussa ja lokakuussa.

•Palautteen mukaan osa asiakkaista kiittää palvelujen tarjontaa ja saatavuutta, lukuun ottamatta ajanvaraustoimintaa. Osa taas kokee hyvinvointiaseman olleen vain nimenmuutos, eikä nimen mukana tullut sisältö ole vielä tuttua.

•Palveluohjaajan palvelut ovat tulleet tutummaksi, joskin tiedottamista pitää vielä lisätä.

•Etälääkäriin ja etämonitorointilaitteisiin suhtaudutaan hieman epäilevästi, niiden toiminta ja luotettavuus herättävät kysymyksiä niin henkilöstössä kuin asiakkaissa.

Hyvinvointiasemapilottien henkilöstölle tehtiin Surveypalilla nettipohjaiset kyselyt maalis- ja syyskuussa 2014.

•Kehittäminen kiinnostaa, kun siinä saadaan olla mukana; tiedottamista voitaisiin lisätä; asiakkaalle halutaan tuottaa parasta palvelua muutostenkin keskellä.

•Osan esimiehistä koetaan olevan mukana ja tukena muutoksessa, osan toivottiin puolestaan osallistuvan ja tukevan nykyistä enemmän.

•Palvelujen säilyminen halutaan varmistaa.

•Sähköisten palvelujen tuntemus ja niiden markkinointi on vielä pientä ja vaatii lisäponnisteluja.

•Etälääkärit ja etämittarit ovat uutta ja niihin suhtaudutaan osin epäilevästi: esiin nousi muun muassa pohdintaa siitä, ovatko etäpalvelut riittävän laadukkaita ja toimivia.

•Asemille ovat hyvin tervetulleita järjestöt, yrittäjät ja vertaisohjaajat, joiden paikallaolosta pitäisi tiedottaa nykyistä useammin.

Kumppanipalautteen asioista tärkeimmät liittyvät tiedottamiseen ja molemmin puoleiseen yhteistyöhön sitoutumiseen.


Hyvinvointiaseman ”resepti”


Mitä piloteista on opittu?

• Saman katon alla on hyvä olla.

• Perustason sote-palveluja voidaan täydentää liikkuvilla ja etäpalveluilla.

• Viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys on entistäkin tärkeämpää.

• Yhteinen tekeminen on tiivistynyt kolmannen sektorin kanssa entisestään.

• Kansalaiset ovat hyvin kiinnostuneita osallistumaan kehittämiseen. Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti eri tavoin.

• Uudenoppiminen ottaa aikansa.

• Henkilöstö mukaan kehittämiseen, ideoiden toteuttaminen ja uuden tekeminen yhdessä. Uudenlaisten työmuotojen toteuttaminen kiinnostaa.

• Etäteknologia tuo mahdollisuuksia, mutta kysyy myös samalla kärsivällisyyttä.


Vaikuttavuus ja tavoitteiden onnistuminen: esimerkkejä

Asiakas Henkilöstö Palvelujärjestelmä

Hyvinvointi-aseman palvelut, matala kynnys

Palveluja on ollut saatavilla kasvokkain, puhelimitse ja sähköisesti. Lauritsalassa lääkkeenmääräämiskoulutuksen saanut hoitaja ilman ajanvaraustakin, Lemillä oma lääkäri ja Ruokolahdella tutut palvelut. Asiakkaat ovat olleet mukana kehittämässä palveluja. Lauritsalassa toiveita (etä)lääkäripalveluista alueella.

Sisäisten prosessien muovaaminen ja sote-työparityön kehittäminen ja on käynnissä. Odotuksia uuteen puolesta ja vastaan.

Uudenlaisen toimintamallin luominen on käynnistynyt piloteissa ja kehittäminen etenee palveluverkon osana. Etälääkärikokeilusta saatu kokemusta, jota tarvitaan lisää. Ilman ajanvarausta -kokeilu on nostanut esiin kysymyksen sen laajentamisesta.

Omatoimi-suus, omahoito ja osallistumi-nen

Osallistuminen tilaisuuksiin, palvelujen kehittämiseen ja palautteenantoonTietoa ja tukea omahoitoon saatavilla asemilta ja Hyviksestä.Tavoitettavuus puhelimella edellyttää sähköisten palvelujen kehittymistä nopealla tahdilla. Hankkeessa on markkinoitu vuorovaikutteisia palveluja, erilaisia asioimistapoja.

Kehittämisessä henkilöstö mukana. Etenkin esimiesten rooli muutoksessa korostunut: muutostahtoa tarvitaan, myös esimiehiltä. Tiedottamiseen panostettava jatkossakin.

Omahoito, osallistuminen ja itsenäinen toiminta ovat saaneet jalansijaa uuden toimintamallin kehittämisessä. Sisäisissä prosesseissa tarvitaan muutosta: kansalaiselle tarjottava entistäkin aktiivisempaa roolia.

Monitoimi-juus/-alaisuus

Asiakkaille tarjotaan useita palveluja saman katon alla. Vaatii uuden oppimista ja poisoppimista vanhoista käsityksistä. Tarjoaa mahdollisuuden oman terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Toivoo lisää tietoa muista toimijoista. Tiedon lisääminen on myös ammattilaisen omalla vastuulla, erityistiedon lisäksi oltava yleistietoa.

Tukee palvelujen toteuttamista tai tuottamista ja asiakkaiden hyvinvointia. Kumppanuustoiminnan kehittäminen on käynnissä. Piloteista on saatu hyvää kokemusta.

Palvelu-ohjaus

Matalan kynnyksen palvelu ilman ajanvarausta, auttaa, neuvoo ja ohjaa eteenpäin. Arjen asioiden selvittelyn, omatoimisuuden ja hyvinvoinnin apuna.

Tiivistää yhteistoimintaa entisestään, lisää osaamista.

Auttaa asiakasta varhaisessa vaiheessa ja vaikuttaa osaltaan palvelujen tarpeeseen.


Sitran keskeisimmät hanketavoitteet ja niiden toteutuminen

Asiakas Henkilöstö Palvelujärjestelmä

Sitran tavoite: Käyttäjälähtöiset sähköiset palvelut terveyden edistämiseen (Omahoito)

Asiakkailla on ollut mahdollisuus olla yhteydessä Eksoten sähköisen kanavan kautta ammattilaisiin, varata aikoja ja tukea omaa terveyttään erilaisin kyselyin ja testein. Vertaisohjaajat antavat palautetta toimivuudesta ja opastavat toisia kansalaisia sähköiseen asiointiin.

Henkilöstölle tulee mahdollistaa sähköisten palvelujen käyttäminen asiakastyössä sekä kansalaisilta saadun tiedon hyödyntäminen. Laajamittainen toteutuminen on työn alla.

Kustannusvaikuttavuutta ei näin lyhyellä aikavälillä voida Omahoidon näkökulmasta todentaa. Omahoito on erittäin tarpeellinen lisä palvelujärjestelmään. Käyttäjälähtöisten sähköisten palvelujen kehittäminen jatkuu hyvinvointiasemillakin.

Sitran tavoite: Palvelurakenteen uudistamiseen vaikuttaminen

Asiakas on saanut kokemuksia uudenlaisestakin toiminnasta, jonka kehittäminen jatkuu Eksotessa.

Erilaisten raporttien ja selvitysten kautta saadaan lisätietoa ja vahvistusta oman työn ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen.

Ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaisesti suunnitellut ja toteutetut palveluketjut vahvistavat palvelujärjestelmää. Palveluketjujen kehittäminen on käynnistynyt.

Sitran tavoite: Sairauden hoitamisesta terveyden edistämiseen

Kansalaisille on jaettu erilaisilla foorumeilla tietoa omatoimijuudesta, osallistumisesta ja terveyden edistämisestä heitä samalla aktivoiden.

Kansalaiset ovat päässeet kokeilemaan etämonitorointilaitteita ja etälääkäripalvelua sekä saaneet ohjausta sähköisten palvelujen käyttöön.Palveluohjaaja-sairaanhoitaja-työparityöllä on asiakasprosesseissa tavoitettu hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen näkökulma.

Ammattilaisten työote on ennaltaehkäisevä ja asiakkaan yksilöllinen omatoimisuus korostuu. Ammattilaiset toimivat monialaisesti lisätäkseen asiakkaan omatoimijuutta ja hyvinvointia.

Asioimistapojen muutokset vaikuttavat palvelurakenteeseen. Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja kansalaisten osaaminen ja kiinnostus huomioiden.


Tulevaisuutta kohti

Kansalaisen itse keräämän tiedon hyödyntäminen, omahoitoa tukevat laitteet ja ratkaisut sekä sähköisten palvelujen kehittäminen etenevät Eksoten suunnitelmien mukaisesti. Näiden kehittämisellä haetaan ratkaisuja joustavaan tavoitettavuuteen ja saatavuuteen, tiedon lisäarvon hyödyntämiseen sekä omahoitoon.

Omahoidon roolia tulevissa kustannusraameissa tullaan tarkastelemaan entistä vahvemmin tietojohtamisen näkökulmasta, sillä esimerkiksi kroonisten sairauksien kustannukset voivat olla suoria ja epäsuoria, jolloin kustannusten hallinnassa on hyödynnettävä pelkän budjettileikkaamisten sijaan vahvasti tiedon tuomaa ja tuottamaa lisäarvoa.

Erillisyyden sijaan on lähdettävä kehittämään palveluja integroiden, ketjuina. Palvelujen voidaan katsoa muodostavan kustannusketjuja, joiden lenkkeinä ovat ennen kaikkea asiakas, ammattilaiset, kustannusten ja raportoinnin hallinta sekä johtaminen.

Sähköisen asioinnin, virtuaaliklinikka-konseptin, kustannusjohtamisen ja raportoinnin kehittäminen limittäin, yhdessä hyvinvointiaseman, kuntoutuksen ja päivystyksen kanssa tuottavat parhaan tuloksen kansalaiselle ja palvelujärjestelmälle.


Lopuksi

Tulevaisuudessa haasteena on kehittää uudet hyvinvointiasemat, etävastaanotot ja liikkuvat palvelut sellaisiksi, että ne houkuttelevat kansalaisia käyttämään uusia toimipisteitä ja asiointimuotoja vanhojen sijaan.

Pilottijakson aikana kerätyn tiedon ja kokemuksen voi hyvin hyödyntää paikallisesti uusien hyvinvointiasemien ja -keskusten käynnistämisessä. Lähtökohdiltaan kysymyksessä on uusi avohoidon palvelumalli, jota voi laajemminkin ottaa käyttöön lähipalveluissa. Palveluohjauksen monipuolistaminen tukee asemien kustannusvaikuttavaa toimintaa, nivoo yhteen ammattilaisia ja palveluja sekä antaa asiakkaalle vastauksia ja ohjausta ”tässä ja nyt”. Palveluohjauksen ja asiantuntijahoitajien rooli on tullut näkyväksi ja niillä on merkittävä rooli jatkokehittämisessäkin.

Vaikka asema ei fyysisesti katoakaan hyvinvointiasematoiminnassa, luopuminen oman kunnan terveysasemasta voi olla vaikeaa, sillä se edustaa monelle itsenäisen kunnan keskeistä identiteetin ilmentymää.

Documents

Hyvinvointiasema kansalaisen hyvinvoinnin ja ......Hyvinvointiaseman lyhyt oppimäärä Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut Asioinnin monet muodot Palveluohjaus Terveyden, toimintakyvyn,