2 / 2 0 1 3 Vapaa Ajattelijaa Ajattelija

Professori Timo Airaksisen teema-artikkeli

ONKO GLOBAALIETIIKKA MAHDOLLINEN?

KOTONAKAHDESSA MAASSA

IHMISOIKEUDETMYÖS USKONNOTTOMILLE

2/2013 • Vapaa Ajattelija 2/2013 • Vapaa Ajattelija2 3

VAPA

A A

JAT

TELI

JA

PÄÄ

KIR

JOIT

US

PÄÄKIRJOITUS

Globaalia etiikkaa, ei uskomusoppeja, kiitos ....s.3Lasse Pylkki

ATEISTIN ARKEA JA JUHLAA

Reilu kerho kokoontuu ....................................s.4Heta Saxell

USKOMATON MAAILMA

Hengellisen väkivallan uhrit puhuvat –osallistu tutkimukseen ...................................s.5

V A P A A S T ITÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus

Lasse Pylkki

Kristityillä on Raa-mattunsa, musli-meilla Koraaninsa, muilla uskonnoilla omat pyhät kirjoi-tuksensa.

Kukin väittää saaneensa niiden sanoman jumal-tensa ilmoituksina. Nuo ”pyhät kirjat” sisältävät paljon

samaa, ihan hyviäkin moraalisääntö-jä. Ainakin Raamatun ja Koraanin mo-net opit ovat peräisin samoista lähteis-tä paljon ennen kristinuskon ja islamin syntyä, ihmisten mielissä kokemuksen, ajattelun ja empatian myötä kehittynyt-tä. Jo alkuihmiset tajusivat, että pysy-äkseen hengissä oli lyöttäydyttävä yh-teen ja toimittava yhteisin pelisäännöin. Etiikka oli syntynyt.

Entä uskonnottomat? Me emme us-ko raamattuihin ja koraaneihin, joiden perusoppi on lähtökohdaltaan itsekäs:

”Minun jumalani ja uskontoni on ainoa oikea, muitten ovat vääriä” ja ”Menkää ja käännyttäkää maailma” – lähetyskäs-ky.

Me haluamme yhdenvertaisen maail-man. Me uskomme globaaliin etiikkaan, jota yritämme tässä lehdessä konkreti-soida tai ainakin hahmotella. Globaa-li etiikka on sellaisia eettisiä tavoitteita ja sopimuksia, jotka ovat syntyneet ih-misen terveen, rationaalisen ajattelun pohjalta. Tavoitteita, jotka kaikki ihmi-

set ja kansat kulttuurisista ja muista eri-laisuuksista riippumatta voisivat – aina-kin ajan mittaan – hyväksyä elämänsä pohjaksi.

Tällaista globaalia etiikkaa on kyl-lä yritetty aikaansaada mm. eri uskon-tokuntien neuvotteluilla, esimerkkinä Maailmanuskontojen parlamentin ju-listus (Chicago 1993), jonka perusta-na oli toteamus, että ”valtioiden välil-lä ei ole rauhaa ilman rauhaa uskonto-jen välillä”. Neuvottelussa sitouduttiin myös ”suvaitsevaisuuteen ja totuuteen”. Ajatuksessa on kuitenkin heti riidan sie-men: Miten eri uskontojen välillä voi-daan päästä yhteisymmärrykseen, kun kullakin uskonnolla on oma, pyhiin kirjoituksiin hakatut suvaitsematto-mat totuutensa, joita ei voida muuttaa, mm. naisten epätasa-arvoinen asema, vähemmistöjen erotteleva kohtelu, us-konnottomien ja uskostaan luopunei-den tuomitseminen.

Kaikille kansoille yhteiseksi tarkoi-tettua globaalia etiikkaa ei näin ollen voi mitenkään perustaa eri suuntiin ve-tävien uskontojen oppeihin ja muka-to-tuuksiin.

Yksi konkreettinen pohja globaaliin etiikkaan on jo olemassa: YK:n Ihmisoi-

keuksien julistus sekä monet muut YK:n julistukset ja ohjelmat ja muut kansain-välisesti hyväksytyt sopimukset. Mis-sään niissä ei ole mukana uskonnollisia elementtejä. Kuinka voisikaan, sillä nuo julistukset ja sopimukset on aikaan saa-tu pitkällisten neuvottelujen, järjellisen ajattelun, kokemusten ja kompromissi-

en tuloksena. Ne jos mitkään toteuttai-sivat globaalia etiikkaa aidoimmillaan.

Johtopäätös: YK:n ja muiden kan-sainvälisten sopimusten roolia maail-massa on vahvistettava ja uskontojen merkitystä vähennettävä. Valtioiden - ja valistuneiden yksilöiden - tulisikin kaikessa toimia niin, että uskontojen merkitys vähenisi. Näin tehden olisi mahdollista joskus päästä maailman-rauhaan. Ensimmäinen askel tähän on se, että valtio ei perusta toimintaansa uskontoihin ja että uskonnot eivät se-kaannu valtion eivätkä kuntien asioi-hin. Valtion ei tule tahallisesti edistää uskontojen toimintaa, muttei myös-kään estää, sikäli kuin ne eivät louk-kaa ihmisoikeuksia. Se on demokra-tiaa.

Entä vapaa-ajattelijat? Valtion ja kuntien tunnustuksettomuus on jo työlistallamme. Seuraavaksi sinne on asetettava globaalin etiikan mallinta-minen. Siihen lähtevät varmaan mu-kaan monet viime aikoina kirkosta eronneetkin, kun edessä on houkutte-leva aatteellinen työ: globaalin etiikan muotoileminen Ihmisen kirjaksi kor-vaamaan Raamattu ja Koraani – tai ai-nakin niiden vaihtoehdoksi.

"Me haluamme yhdenvertaisen maailman!

”S-etukortilla saa enemmän etuja

kuin kirkon jäsenyydellä”

S A N O T T U A

- piispa Jari Jolkkonen

GLOBAALIA ETIIKKAA, EI USKOMUSOPPEJA, KIITOS

ARVOSTELUT

Mystiikkaa vai ei? .........................................s.24Rauni Tenhovuori

YHDISTYNEET AJATTELIJAT − YHDISTYKSET TOIMIVAT

Karkkilan yhdistys omille teilleen − lehti haastatteli ...........................................s.25 Lasse Pylkki

Yhdenvertaisuuden ja vapauden puolesta s.26Esa Ylikoski

PÄÄSIHTEERIN PALSTA

Uskontokritiikkiä ja ihmisoikeustyötä ............s.28Esa Ylikoski

HALLITTU AJATUS − LIITTOHALLITUS TIEDOTTAA

Liittohallituksen palsta.................................s.30

YHTEINEN PLANEETTA

IHMISOIKEUDET

Ihmisoikeudet myös uskonnottomille .....................................s.7Referoinut Esa Ylikoski

Ei ole jumalaa, ei edes Allahia ..................s.9Käännös: Lauri Nordberg

MONIKULTTUURISUUS

Rasistien vihollinen ...............................s.12Suvi Auvinen

Kotona kahdessa maassa .......................s.13Mervi Leppäkoski

YK

Yhdistyneet kansakunnat (YK)The United Nations (UN) −Rauhaa ja suvaitsevaisuutta rakentamassa .......................................s.16Toimittanut Lasse Pylkki

Suomen YK-Liitto ...................................s.18Lasse Pylkki

GLOBAALI ETIIKKA

Sekulaaria etiikkaa ...............................s.20Jouni Vilkka

Onko globaali etiikka mahdollinen? .......s.22Timo Airaksinen

Helvetin portti löytyi Turkista..........................s.5

Jeesus ilmestyi rekan perään ...........................s.5

Yksilöllisyyttä maahanmuuttajatyöhön! ...............................s.6

Veroilmoitusten tulo lisäsi kirkosta eroamista ..................................s.6Koostanut Suvi Auvinen

US

KO

MA

TON

MA

AIL

MA

− U

UTI

SIA

MA

AIL

MA

LTA

2/2013 • Vapaa Ajattelija2/2013 • Vapaa Ajattelija

4 5

USKOMATON MAAILMAU U T I S I A M A A I L M A LTA

2/2013 • Vapaa Ajattelija44

ATE

ISTI

N A

RK

EA

JA

JU

HLA

AA T E I S T I NARKEA JA JUHLAA

Heta Saxell. Kuva © Timo Saxell.

Heta Saxell

Ol in huhti-kuussa pu-h u m a s s a Helsingissä jär jes te tys-sä Suomen sosiaalifoo-rumissa ai-heesta ”Us-k o n n o t t o -mien lasten u s k o n n o n -vapaus päi-

väkodeissa ja kouluissa. Lasten ihmisoi-keuksien toteutuminen Suomessa: Mi-ten päiväkodeissa ja kouluissa otetaan huomioon uskonnottomien perheiden vakaumuksen vapaus ja lasten oikeus yhdenvertaiseen kohteluun?” Tilai-suus oli Helsingin Vapaa-ajattelijoiden ja Helsingin Humanistiyhdistyksen yh-dessä järjestämä. Minä puhuin päiväko-deista ja Kaisa Robbins kouluista. Olin myös viime vuonna samankaltaisessa ti-laisuudessa puhumassa samasta aihees-ta. Oliko vuodessa mikään muuttunut?

Tilastojen valossa ainakin muutos on selvä: Helsingissä evankelisluterilaisen seurakunnan jäseniksi kastettujen mää-rä vähenee tasaista tahtia. Kun vuonna 2011 ev.lut.-kirkkoon kuulumattomien määrä oli 47,5%, vuonna 2012 määrä oli jo 50,5%. Eli tällä hetkellä enää alle puo-let syntyvistä helsinkiläislapista kaste-taan kirkon jäseniksi. Tämä on jo mer-kittävä määrä, ja tämän tosiasian luuli-si jo näkyvän kaupungin toiminnankin tasolla esimerkiksi päiväkodeissa. Per-heiden vakaumuksen huomioiminen ja yhteisen toiminnan järjestäminen pitäi-si olla itsestään selvää kunnallisissa päi-väkodeissa.

Konkreettinen muutos on myös se, että nyt varhaiskasvatuksen tasa-arvoa ja lasten oikeuksia ajamaan on olemas-sa oma yhteisö. HVA:n ja HHY:n yhtei-nen Reilu päiväkoti -hanke on edennyt, ja oli ilo esitellä hanketta, sen hienoja verkkosivuja ja painotuoreita esitettä ja korttia sosiaalifoorumin tilaisuudessa. Sainkin itse heti hyvää palautetta, kun kiikutin lapseni päiväkotiin Reilu päivä-koti -esitteen ja kortin käytettäväksi kes-

kusteltaessa varhaiskasvatussuunnitel-masta (vasu). Lastentarhanopettaja oli oikein tyytyväinen ja iloinen ja kertoi heti ottavansa asian esiin seuraavassa päiväkodin kokouksessa. ”On helpom-pi puhua, kun voi samalla näyttää tätä esitettä”, oli hänen kommenttinsa. Nyt siis kaikki tilaamaan esitettä ja korttia päiväkotiin vietäväksi!

Mielenkiintoista oli kuulla tilaisuu-dessa ihmisten omia kokemuksia ja nä-kemyksiä. Eturivistä kommentoitiin, että mitään uskontoa ei pitäisi opettaa päiväkodeissa, se on kotien tehtävä. Ta-karivistä taas muisteltiin pitkän kaavan mukaan kokemuksia vuosien takaa pie-nen paikkakunnan suhtautu-misesta uskonnottomiin. Ai-he herättää myös helposti in-tohimoja puoleen ja toiseen. Siksi asiallinen keskustelu on enemmän kuin tarpeen, täs-täkin kysymyksestä. Yleisöstä kysyttiin myös, miten lasten-tarhanopettajien koulutuksessa otetaan huomioon monikult-tuurisuuden ja -uskontoisuu-den mukanaan tuomat haas-teet lasten varhaiskasvatukses-sa. Tähän en osannut vastata, mutta lupaan ottaa selvää. Hy-vä kommentti oli myös se, jos-sa kaivattiin päiväkoteihin mui-denkin tahojen kuin seurakun-nan tekemiä vierailuja ja tuoki-oita. Pallo on nyt asiassa heitetty, kuka ottaa kopin?

Kenties tulevaisuudessa on jo itsestään selvää, että kirkkoret-kien ajaksi päiväkotiin jääville järjestetään omaa, mukavaa oh-jelmaa. Kenties Reilu päiväko-ti -hanke saa organisoitua päivä-kotivierailujen projektin. Kenties

retket, kerhot ja tuokiot joskus toteu-tetaan niin, että kaikki voivat osallistua niille. Museoon kuitenkin mennään tu-tustumaan ja katsomaan esineitä, ei har-rastamaan arkeologiaa. Samoin kirk-koon, moskeijaan, Vapaa-ajattelijoiden toimistoon voi mennä tutustumaan il-man että otetaan osaa jumalanpalveluk-seen, harjoitetaan uskontoa tai muutu-taan ateistiksi. Oma lapseni kysyi pääsi-äisen alla, että miksi hän ei lähde sinne kirkkoon päiväkodin kanssa. Vasta-sin, että sinä et nyt lähde päiväkotiryh-män kanssa, mutta mennään joskus yh-dessä käymään. Lapsi vastasi ensin, et-tä okei, mennään vaan yhdessä, kunnes:

”Äiti, äiti! Minulla on parempi ajatus! Ei mennä kirkkoon, mennään urheilumu-seoon!” Päiväkodin retki kyseiseen mu-seoon oli tehnyt lähtemättömän vaiku-tuksen lapseen. Ja museoretkelle lähti-vät mukaan kaikki lapset.

Kirjoittaja on helsinkiläinen fi losofi -an maisteri, vapaa kirjoittaja, toimit-taja ja tiedottaja.

Koostanut Suvi Auvinen

Hengellistä vä-kivaltaa tutki-taan Suomes-sa kyselytutki-muksella. La-pin yliopiston dosentti Ai-ni Linjakum-

pu on aloittanut tiedonke-ruun uskonnollisten yhtei-söjen hengellisen väkivallan uhreilta. Linjakumpu kertoo tutkimuksen taustoista: ”Vii-me vuosien aikana hengelli-seen väkivaltaan liittyvä suo-malainen keskustelu on voi-mistunut ennennäkemättö-mällä tavalla. Uskonnollisen yhteisöjen itseymmärrystä omasta toiminnasta sävyt-tävät voimakkaasti uskon-nolliset normit, joiden sisä-syntyiseen logiikkaan kuu-luu yhteisön rajojen varti-ointi ja niiden rikkomisesta

seuraavat sanktiot. Uskon-nolliset liikkeet toimivat vain harvoin pakkovaltaises-ti, ja yleensä liikkeet perusta-vat toimintansa väkivallatto-malle pohjalle. Tämä ei kui-tenkaan estä, etteikö monis-sa uskonnollisissa liikkeissä tapahtuisi hengelliseksi vä-kivallaksi luokiteltavaa toi-mintaa.”

Tutkimukseen voi osallis-tua kirjoittamalla vapaamuo-toisesti aiheeseen liittyvistä omista kokemuksista tai vas-taamalla ennalta tehtyihin kysymyksiin sähköpostit-se/ kirjeitse tai osallistumal-la kahdenkeskiseen haastat-teluun (puhelimitse tai hen-kilökohtaisesti tapaamalla). Aineistoa kerätään 30.9.2013 asti. Lisää aiheesta voi lukea osoitteesta http://linjakum-pu.blogspot.fi /

Jeesuksen väite-tään ilmestyvän milloin puun runkoon, mil-loin paahtolei-pään. Viimeisim-piä havaintoja on Lahdentiellä va-

lokuvaaja Stefan Bremerin bongaus. Bremer kertoo ol-leensa ajamassa Helsingis-

tä Lahteen, kun yhtäkkiä hä-nen autonsa edessä oli kuor-ma-auto, jonka perässä oli jotakin varsin erikoista. Bre-mer otti siitä kuvan.

- Ei helvetti, edessämme-hän on Jeesus, Bremer kertoo tapauksesta Aft onbladetille.

- Minulle tuli kylmä hiki ja samalla olin erittäin iloinen, että sain kuvan.

Jeesus katselee meitä jopa kuran seasta.

Kuvaaja: Stefan Bremer

Helvetin portti piileskelee tippukivien seassa.

Kuvaaja: Patrick-Emil Zörner

Vapaa-ajatte-lijat saavat varoa aske-liaan Tur-kissa mat-kaillessaan. A r k e o l o -g i r y h m ä uskoo ni-

mittäin löytäneensä taru-jen "helvetin portin" Tur-kista. Muinaisessa Hiera-poliksessa on paikka, joka vastaa historiallisia kuva-uksia helvetin sisäänkäyn-nistä. Kyseessä on luolan suu, josta tupruaa ilmoille myrkyllistä kaasua. Alue tunnetaan nykyään nimel-lä Pamukkale.

Suuaukon vieressä on temppelin pylväiden rau-

nioita, joissa olevissa kai-verruksissa on mainintoja manalan jumalista.

- Paikka on täynnä niin usvaista ja paksua höy-ryä, että maata tuskin nä-kee. Eläin, joka sattuu kul-kemaan sisään, kohtaa vä-littömän kuoleman. Heitin sisään varpusia ja ne otti-vat välittömästi viimeisen henkäyksensä ja putosi-vat, kuvaili kreikkalainen maantieteilijä Strabon helvetin porttia noin kak-si tuhatta vuotta sitten.

Italialaisen professo-ri Francesco D'Andrian johtama arkeologiryhmä kertoi löydöstään Istan-bulissa järjestetyssä arke-ologien konferenssissa.

D'Andria kertoi Discovery Newsille, että ryhmä huoma-si luolan myrkyllisten kaasu-jen vaikutuksen arkeologis-ten kaivausten aikana.

- Useita lintuja kuoli, kun ne yrittivät lähestyä lämmin-

tä aukkoa. Ne kuolivat välit-tömästi hiilidioksidihöyryi-hin, D'Andria sanoi.

Asiasta uutisoi Annette Blencowe, Yle Uutiset

REILU KERHO KOKOONTUU Hengellisen väkivallan uhrit puhuvat – osallistu tutkimukseen

Jeesus ilmestyi rekan perään

Helvetin portti löytyi Turkista

YHTEINEN PLANEETTA

2/2013 • Vapaa Ajattelija

TEEM

AN

UM

ERO

− Y

HTE

INEN

PLA

NEE

TTA

2/2013 • Vapaa Ajattelija7

2/2013 • Vapaa Ajattelija6

US

KO

MA

TON

MA

AIL

MA

− U

UTI

SIA

MA

AIL

MA

LTA

USKOMATON MAAILMAU U T I S I A M A A I L M A LTA

Vapaa-ajatteli-jain liitto on antanut sisä-asianminis-teriölle lau-sunnon Maa-hanmuuton tulevaisuus

2020 -työryhmän ehdo-tuksesta.

”Kaikki maahanmuutta-jat ovat kulttuuritaustasta huolimatta yksilöitä, minkä vuoksi heitä ei tule oletusar-voisesti kohdella lähtömaan vallitsevan kulttuuritaustan ja valtauskonnon stereoty-pioiden pohjalta vaan yksi-löllisesti. Samalla maahan-muuttajien palvelujen tulee

olla uskonnollisesti tunnus-tuksetonta ja puoluepoliitti-sesti sitoutumatonta. Suo-messa on luterilaisen kir-kon lisäksi uskonnottomia sekä erilaisia vähemmistö-uskontoja. Maahanmuutta-jille on paikallaan selvittää, että päivähoidossa tai kou-lussa olevien lasten kotout-

tamiseen ei kuulu osallis-tumisvelvollisuus luterilai-seen uskonnon harjoittami-seen (jumalanpalvelukset, uskonnolliset päivänavauk-set), jos sellaista järjestet-täisiin. Myös päivähoidon ja koulun yhteisten juhlien tulisi olla sellaisia, että kaik-ki voivat niihin osallistua.”

Kirkosta eroami-nen jatkuu ta-saiseen tahtiin. Keväällä ero-lukemia nos-tattivat kotiin postitetut esi-täytetyt veroil-

moitukset, joissa näkyy tieto verovelvollisen maksamas-ta kirkollisveron määrästä vuonna 2012. Useat kirkosta

eroajat ovatkin maininneet raha- ja verotusasiat eroami-sen syyksi. Tavalliset palaut-teet ovat: Rahaa menee liikaa, ei rahat riitä, ei kannata mak-saa sellaisesta palvelusta mi-tä ei käytä, en ole uskonnol-linen joten turha maksaa sii-tä, maksetulle kirkollisverolle ei saa vastinetta, käytän rahat mieluimmin itse valitsemaa-ni hyväntekeväisyyteen, ym.

Lisäksi usein tulee kir-kon liberaaleihin ja kon-servatiiveihin liittyvää eropalautetta. Moni sa-noo, että kirkko on liian vanhoillinen eikä hyväksy yhteiskunnan muutosta ja homopareja. Toiset taas sa-novat, että evankelis-luteri-lainen kirkko on maallistu-nut ja luopunut Raamatun sanasta.

Yleinen erosyy on myös uskonnottomuus. Ihmi-set kokevat, että on tur-ha kuulua instituutioon, jonka sanomaan ei us-ko, mutta johon on lap-sena tahtomattaan liitetty.Uskonnottomia on Suomes-sa nykyään selvästi yli mil-joona henkilöä. Tätä jopa voidaan pitää suurimpana vähemmistöryhmänä.

IHMISOIKEUDET

IHMISOIKEUDET MYÖS USKONNOTTOMILLEIhmisoikeudet näyttäytyvät meille jatkuvasti. Uutiset ja Amnesty International kertovat ihmisoikeusloukkauksista ympäri planeetan, mutta mistä pohjimmiltaan on kyse? Toteutuvatko ihmisoikeudet 2010-luvun Suomessa?

Martin Scheininin tekstistä referoinut Esa Ylikoski

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ih-misille, ja niiden tarkoituksena on taata ihmisarvon mukainen arvokas elämä. Ihmisoikeudet ovat ihmisten määrittelemiä; niitä ei ole saatu Ju-malalta, luonnosta tai elämän fyysi-

sistä tosiasioista. Ihmisoikeuksia ei voi erottaa sosiaalisesta tai poliittisesta ym-päristöstä.

Ihmisoikeuksien suojelun normit ovat muuttuneet fi losofi asta vähitellen sopimuksiin kirjatuiksi normeiksi. Kes-ti pitkään, ennen kuin hyväksyttiin se, että ihmisoikeudet koskevat kaikkia ih-misiä. Aiemmin yksilön oikeudet mää-räytyivät hänen syntyperänsä tai yhteis-kunnallisen asemansa mukaan.

Vaikka ihmisoikeudet on tunnustet-tu kansallisissa perustuslaeissa, oikeuk-sia on rajoitettu tai ne on sivuutettu lain-säädännössä tai mielivaltaisin toimin.

Lisäksi valtiot ovat usein itse loukanneet ihmisoikeuksia siitä huolimatta, että ih-misoikeudet ovat olleet laissa säädettyjä.

Uskonnonvapaus ja orjuuden kieltäminen

Ensimmäiset ihmisoikeuksia koskevat kansainväliset sopimukset liittyivät us-konnonvapauden hyväksymiseen ja or-juuden poistamiseen. I maailmansodan jälkeen todettiin, etteivät hallitukset yk-sin kykene turvaamaan ihmisoikeuksia. Perustettiin Kansainliitto ja Kansainvä-linen työjärjestö ILO. Orjuutta koskeva kansainvälinen yleissopimus 1926 kielsi orjuuden. Totalitaariset hallitukset 1920-

YYYYYHHHHHTTTTTEEEEEEEIIIIIINNNNNNEEEEEENNNNN PPPPPPLLLLLLLLLLLLLLLLLLAAAANNNNNEEEEEETTTTTTAA

KAHDEN POLUN VÄLISSÄ

TARMO NISKANEN KESKI-UUDENMAAN VAPAA-AJATTELIJOISTA ON KIRJOITTANUT

PIENEN KIRJAN ELÄMÄNSÄ POLUILTA.

KIRJAA ON SAATAVISSA SUORAAN HÄNELTÄ, HINTA 25 €, POSTIKULUT 5 €.

PUH. 044 593 4888 OS. HALTIANPOLKU 4 A 26, 04440 JÄRVENPÄÄ

EMAIL: tarmo.niskanen@saunalahti.fi

Yksilöllisyyttä maahanmuuttajatyöhön!

Veroilmoitusten tulo lisäsi kirkosta eroamista

2/2013 • Vapaa Ajattelija 2/2013 • Vapaa Ajattelija8 9

YHTEINEN PLANEETTA YHTEINEN PLANEETTAYH

TEIN

EN P

LAN

EETT

A

YHTE

INEN

PLA

NEE

TTA

ja 1930-luvuilla loukkasivat karkeas-ti ihmisoikeuksia. II maailmansodassa yritettiin tuhota kokonaisia kansanryh-miä rodun, uskonnon tai kansallisuu-den takia. Ihmisoikeuksien suojelemi-nen edellytti kansainvälisiä sopimuksia.

Vähemmistöoikeuksien esiinnousu

Etnisten ja kansallisten vähemmistöjen ongelmat ovat olleet kansainvälisen yh-teisön päänvaivana jo pitkään. Silti vä-hemmistöoikeuksien julistus hyväk-syttiin YK:ssa vasta vuonna 1992. Vä-hemmistöoikeuksista tuli maailmanlaa-juisesti merkittävä kysymys 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa väkival-taisten sisäisten konfl iktien leviämisen myötä.

YK:n entisen pääsihteerin raportis-sa huomautetaan, että brutaalit etniset, uskonnolliset, sosiaaliset, kulttuuriset tai kielelliset kiistat uhkaavat valtioi-den koossa pysymistä. Raportissa myös osoitetaan, että ongelmien ratkaisemi-nen pohjautuu ihmisoikeuksiin ja eri-tyisesti vähemmistöoikeuksiin sitoutu-miseen, oli sitten kyseessä etninen, us-konnollinen, yhteiskunnallinen tai kie-lellinen vähemmistö.

Ihmisoikeudet ja uskonnot

Uskonto on yksi kulttuuriin liittyvistä piirteistä. Uskonnot puuttuvat yksilön elämään muita yhteiskunnallisia sään-töjä enemmän. Uskonto voi kieltää ta-poja, jotka yhteiskunta hyväksyy. Us-konnolliset tavat ja perinteet voivat poi-keta hyvinkin paljon maallistuneista ta-voista.

Uskonto on henkilökohtainen asia, mutta sillä on myös merkittävä sosi-aalinen vaikutus. Suurin osa maailman ihmisistä tunnustaa jotain uskontoa tai kuuluu sen määrittämään sosiaaliseen yhteisöön. Ihmisoikeudet sen sijaan edustavat pyrkimystä määritellä perus-tavia arvoja pitämättä yhtä uskontoa pa-rempana tai tärkeämpänä kuin toista.

Ihmiset ovat kautta vuosisatojen kär-sineet uskontoon liittyvästä vainosta. Monia sotia on käyty uskonnon varjolla niin kaukana menneisyydessä kuin ny-kyaikanakin. Yksi pakolaisuuden taus-talla olevista syistä on juuri uskonnol-linen vaino. Nykyään uskonnon nimis-sä käytävissä sodissa ja konfl ikteissa on usein kyse myös jostain muusta kuin uskonnollisista asioista. Uskontoa käy-tetään lähinnä tekosyynä ja sen avulla yritetään oikeuttaa väkivaltaa.

Samassa yhteiskunnassa toimivien vähemmistö- ja enemmistöuskontojen keskinäinen suvaitsevuus joutuu usein koetukselle. Tällainen tilanne saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun yhden valtauskonnon maahan tulee siirtolai-

suuden tai pakolaisuuden myötä suu-rehko määrä eri uskontojen kannattajia.

Oma erityiskysymyksensä on uskon-nottomien oikeudet. Ihmisiä tulisi koh-della yhdenvertaisesti uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta. Ajatuksen, vakaumuksen ja uskonnon vapaus kos-kee myös ateisteja, agnostikkoja, skep-tikkoja ja uskontojen suhteen välinpitä-mättömiä. Ihmisellä on oikeus olla kuu-lumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä sekä oikeus olla osallistu-matta uskonnon harjoittamiseen vas-toin omaatuntoaan.

Lähteet:www.ihmisoikeudet.net

Kuusjärvi: Ihmisoikeudet ja kehitysLevin: Ihmisoikeudet. Kysymyksiä ja

vastauksiaScheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme

Unicef: Oikeuden aika

Ihmisoikeuksien tunnusmerk-kejä ovat yleisyys, luovuttamat-tomuus ja perustavuus. Ihmis-oikeudet  ovat jokaisen ihmisen synnynnäisiä oikeuksia ja nii-den tulee koskea kaikkia ihmisiä

kaikkialla maailmassa.

Yleisyys eli universaalisuus

Ihmisoikeuksien yleisyydellä eli uni-versaalisuudella tarkoitetaan kah-ta asiaa. Yhtäältä ihmisoikeuksien universaalisuus torjuu erottelut su-kupuolen, ihonvärin, yhteiskunnal-lisen aseman tai muun vastaavan seikan perusteella. Siksi syrjinnän kielto esiintyy ihmisoikeuksien ju-listuksessa ja lähes kaikissa kansain-välisissä ihmisoikeussopimuksissa. Toisaalta ihmisoikeuksien yleisyys viittaa ihmisoikeuksien yleismaa-ilmalliseen luonteeseen. Kulttuuri- ja varallisuuseroista huolimatta ih-misoikeudet ovat yhteisiä kaikkien maanosien ihmisille.

Luovuttamattomuus

Ihmisoikeuksien luovuttamattomuus liittyy ajatukseen ihmisyksilön luon-nollisista oikeuksista, jotka ovat val-tiovallan yläpuolella. Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle jo hänen ihmisyytensä perusteella, eikä niitä

siksi voi ottaa häneltä pois esivallan päätöksellä tai edes henkilön omal-la suostumuksella. Ihmisoikeuksien luovuttamattomuuden vuoksi ihmi-nen ei voi pätevästi luopua oikeuk-sistaan ja esimerkiksi myydä itseään orjaksi. Usein ihmisoikeuksista pu-hutaan myös jokaisen ihmisen syn-nynnäisinä oikeuksina.

Perustavuus

Kolmannella tunnusmerkillä eli ih-misoikeuksien perustavuudella tar-koitetaan, että vain tärkeät oikeudet ansaitsevat tulla kutsutuiksi ihmis-oikeuksiksi. Ihmisoikeuksien julis-tuksen artiklat 1–28 sisältävät luet-telon niistä oikeuksista, joita vuon-na 1948 pidettiin tässä mielessä kyllin perustavina. Myöhempi ih-misoikeusasiakirjojen kehitys ei ole olennaisesti laajentanut ihmis-oikeuksien piiriä. Muutamissa koh-dissa julistus turvaa sellaisiakin ih-misoikeuksia, joiden suojaamisesta sitovin valtiosopimuksin on sittem-min ollut vaikea päästä yhteisym-märrykseen. Pakolaisen oikeus turvapaikkaan, yksilön oikeus kan-salaisuuteen ja omaisuuden suoja ovat tällaisia oikeuksia.

Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme

IHMISOIKEUKSIEN OMINAISUUDET

"Oikeuksia on rajoitettu tai ne on sivuutettu lainsäädännössä tai

mielivaltaisin toimin.

EI OLE JUMALAA, EI EDES ALLAHIA

Käännös: Lauri NordbergKuvittaja: Unto Helo

Ihmisjoukko kävi Alexander Aa-nin kimppuun jo ennen kuin in-donesialainen tuomioistuin viime kesäkuussa tuomitsi hänet kah-deksi ja puoleksi vuodeksi van-keuteen ”uskonnolliseen vihaan kiihottamisesta”. Hänen rikoksen-sa oli se, että hän oli kirjoittanut Minangin ateisteille perustaman-sa Facebook –ryhmän sivulle ”Ju-malaa ei ole olemassa”. Minang on provinssi maailman väkirikkaim-massa muslimivaltiossa, Indone-

siassa. Kuten useimmat ei-usko-vat islamilaisilla alueilla, hänet oli kasvatettu muslimiksi. Ja ku-ten useita, jotka tunnustautuvat avoimesti jumalattomiksi, myös häntä on rangaistu.

Muutamissa muslimienem-mistöisissä maissa ateistit voivat elää turvallisesti, jos he ovat hil-jaa; Turkki on tästä esimerkki, Li-banon toinen. Kukaan ei tee ateis-mista erityistä rikosta. Mutta ku-kaan ei myöskään anna ateistille lain suojaa tai tunnustusta. Esimer-kiksi Indonesia vaatii, että ihmiset tunnustavat kuuluvansa johonkin kuudesta uskontokunnasta, ateis-mia tai agnostisismia ei oteta lu-kuun. Egyptin perustuslakiluonnos sallii vain kolme uskontoa: kristin-uskon, juutalaisuskon ja islamin.

Sharia-oikeus, joka koskee vain muslimeja, jollei sitä ole sisällytet-ty kansalliseen lakiin, olettaa ih-misten syntyvän vanhempiensa us-kontoon. Siten aiemmin muslime-ja olleet ateistit syyllistyvät uskosta luopumiseen, mikä on hudud, rikos Jumalaa vastaan, samoin kuin aviori-kos tai alkoholin juominen. Rangais-tukset voivat olla ankaria: kahdeksan valtiota, niiden joukossa Saudi-Ara-bia, Iran, Mauritania ja Sudan, säätä-vät lakikirjoissaan kuolemantuomion tällaisista rikoksista.

Todellisuudessa näin kovia ran-gaistuksi annetaan harvoin. Useim-pia ateisteja syytetään jumalanpilkas-ta tai vihaan kiihottamisesta. (Muiden

Aiemmin muslimeja olleet ateistit ovat tulleet avoimemmiksi, mutta suvaitsevaisuus on silti harvinaista.

kuin muslimiperheisiin syntyneiden ateistien ei katsota syyllistyvän uskosta luopumiseen, mutta heitä voidaan sil-ti syyttää oikeudessa muista rikoksista uskontoa vastaan.) Myös paikoissa, jois-sa lait ovat lieviä, uskonnolliset viran-omaiset ja yhteisön asenteet voivat ol-la jyrkkiä, niin että järjestyksenvalvojat määräävät raipparangaistuksia tai mes-tauksia.

Monet, kuten marokkolainen Kacem el-Ghazzali, arvioivat, että ainoa ratkai-su on paeta ulkomaille. Tälle 23-vuoti-aalle miehelle myönnettiin turvapaikka

Sveitsissä sen jälkeen kun kävi ilmi, et-tä hän oli nimettömän blogin Atheistica.com kirjoittaja. Jopa muissa kuin musli-mimaissa entiset uskovat pelkäävät tulla ulos avoimesti, sanoo Nahla Mahmoud, 25-vuotias sudanilainen ateisti, joka pa-keni Britanniaan vuonna 2010. ”Täkä-läiset muslimiyhteisöt eivät tunne olo-aan mukavaksi, jos ympäristössä on en-tisiä muslimeita”, hän sanoo todeten, et-tä länsimaissa elävät ääri-islamilaiset voivat sielläkin häiritä ei-uskovia.

Useimmiten salanimellä esiintyviä ateistien Facebook –ryhmiä on lähes kaikissa muslimimaissa. Sosiaalinen media antaa uskonnottomille enem-män vaikutusvaltaa – mutta kiinnittää myös enemmän huomiota puoleensa ja tekee heidät siten haavoittuviksi. Mutta

ndone--

-

-t l-i-s-u-le er-et inis-lu-os

tin-

ain ytet-

ih-us-

me-ostaikos iori-gais-ksan Ara-äätä-

mion

ran-seim-ilkas-

uiden

2/2013 • Vapaa Ajattelija 2/2013 • Vapaa Ajattelija10 11

YHTEINEN PLANEETTA YHTEINEN PLANEETTAYH

TEIN

EN P

LAN

EETT

A

todellinen syyllinen on uskonnollinen suvaitsemattomuus. 1950- ja 1960-lu-vuilla maallistuminen ja suvaitsevai-suus olivat vallalla monessa muslimie-nemmistöisessä maassa; tänään uskon-to tunkeutuu kaikkeen julkiseen ja po-liittiseen elämään. Lontoon Birkbeck Collegen tutkija Sami Zubaida puhuu lisääntyvästä polarisaatiosta, jossa ”toi-sessa päässä on kasvava uskonnollisuus, toisessa lisääntyvä ateismi ja maallistu-minen”.

Islamilaisten puolueiden valtaan-nousu arabivallankumousten jälkeen tulee todennäköisesti tekemään elä-män vielä kurjemmaksi niille, jotka jät-tävät islamin. Uudet hallitsijat Tunisi-assa ja Egyptissä ovat heittäneet van-kilaan useita nuoria ihmisiä, jotka ovat avoimesti tunnustautuneet uskonnotto-miksi. Näitä tapauksia oli ennen vallan-kumouksiakin, mutta ne näyttävät tul-leen yleisemmiksi. Egyptiläinen kristit-ty aktivisti Alber Saber Ayad, joka hoiti ateisteille tarkoitettua Facebook –sivus-toa, on virunut vankilassa syyskuusta lukien ”uskonnon loukkaamisesta”. Hä-nen väitetty rikoksensa oli välittää link-ki pahamaineiselle YouTube-videol-le, joka aiheutti protesteja islamilaises-sa maailmassa tuona kuukautena. Hä-net pidätti kristitty poliisimies: Egyptin koptilainen kirkko ei myöskään suhtau-du ymmärtäväisesti ateismiin.

Arabimaailman mullistukset ja avoi-mesti uskonnottomien kasvava luku-määrä ovat käynnistäneet keskusteluja. Egyptissä tohtori ja koomikko Bassem Youssef on rohkeasti kehottanut kes-kusteluun vihamielisyyden sijasta. Is-lam toimi rinnan pakanoiden ja ateis-tien kanssa valtansa huippuaikoina, hän kirjoittaa. Eräät hienoimmista keskiajan arabi- ja persialaisrunoilijoista ja kielen-tutkijoista olivat ateisteja (vaikka useat myös näyttävästi teloitettiin).

Nuoret aktivistit, vaikkakin usein maanpakolaisia kuten Ghazzali, ovat tulleet äänekkäämmiksi koskien oi-keuttaan olla uskomatta Jumalaan. Ul-komailla toimivat entisten muslimien järjestöt ovat niin ikään tulleet aktii-visemmiksi. Britannian ex-muslimien neuvosto, jonka joukko uskonnottomia perusti viisi vuotta sitten, antaa turvaa islamista luopuneille ja yrittää ”murtaa islaminuskosta luopumisen tabua”.

Kampanja-aktivistit tervehtivät tyy-dytyksellä sitä, kun Kuwaitin emiiri kesäkuussa pysäytti lakiesityksen, jo-ka olisi tehnyt islaminuskosta luopu-misesta kuolemanrangaistukseen joh-

tavan rikoksen. Kuitenkin maallisen lain tai yhteisön suvaitsevaisuuden ta-voittelu sivuuttaa ongelman ytimen, sa-noo Ibn Warraq, salanimen taakse kät-keytyvä intialaissyntyinen, entisten us-kovien esseekokoelman ”Leaving Is-lam” ja muiden kirjojen tekijä. Hän elää maanpaossa ja on saanut tappouhkauk-sia toiminnastaan islaminuskosta luo-puneiden hyväksi. Hän sanoo, että is-lamin vallitseva tulkinta ei yksinkertai-sesti voi suvaita ei-uskovia muslimeita. Kuolemanrangaistuksen puolesta esi-tetyt argumentit tukeutuvat hadithiin (profeetan elämästä kertova perimätie-to, joka Koraanin ohella muodostaa is-lamilaisen lain perustan), joka kuuluu:

”Profeetta sanoi: tappakaa jokainen, jo-ka hylkää uskontonsa”.

Muissa teksteissä on kuitenkin erilai-nen viesti. Koraanin merkittävän suvait-sevainen suura 109 sisältää sellaisiakin sanoja kuin ”sinulla on oma uskontosi ja minulla omani”. Maltilliset huomautta-vat myös, että vaikka Koraani sanoo, et-tä jumalanpilkkaan syyllistyville ei an-neta anteeksi, se ei mainitse kuoleman-rangaistusta. Jotkut kiinnittävät huo-miota siihen, että islamin varhaisina vuosina islaminuskosta luopuminen oli verrattavissa maanpetokseen ja ansaitsi ankaran rangaistuksen, mikä ei enää ole hyväksyttävissä.

Vaikka eräät islamin uskonoppineet tulkitsevat näiden säännösten tarkoit-tavan sitä, että islaminuskosta luopujaa

odottaa rangaistus kuoleman jälkeises-sä elämässä, useimmat katsovat niiden määräävän, että entistä muslimia täy-tyy rangaista kuolemalla. Kaikki neljä islamilaisen lain sunnilaista suuntaus-ta opettavat, että miespuoliset islamin-uskosta luopujat tulee tappaa, vaikka-kin kaksi niistä sanoo, että naispuolisille luopioille riittää vankeus. Eräät islamin johtohahmot, kuten Egyptin suurmuft i ja Qatarissa toimiva saarnaaja Yusuf al-Qaradawi, sanovat, että kuolemantuo-mio on perusteltu, jos uskosta luopuja

”horjuttaa yhteiskuntaa” tai ”vahingoit-taa islamia”. Kaikki ovat kuitenkin yh-tä mieltä siitä, että islaminuskosta luo-puneet, jotka katuvat, tulee säästää. Täl-

laisen kääntymisen aika ja vilpittömyys ovat väittelyn alaisia.

Ibn Warraq sanoo, että ongelman ydin on siinä, että sharia tekee ateis-mista synnin numero yksi, murhaa-kin vakavamman. Teologinen keskus-telu ateismista ei ole vielä käynnistynyt. Yleinen mielipide, vaikkakin vaihteleva, kallistuu tuomitsevalle kannalle. Ame-rikkalainen ajatushautomo Pew Re-search Centre selvitti vuonna 2010 teh-dyssä tutkimuksessa, että Egyptissä 84 % ja Jordaniassa 86 % muslimeista kan-natti kuolemantuomiota islaminuskosta luopumisesta, kun taas Nigeriassa luku oli 51 % ja Indonesiassa 30 %.Tällaiset asenteet voivat kasvattaa ateis-tista tunnetta, vaikka ne ehkäisevät sen ilmaisemista. Mahmoud muistaa, kuin-

"Sharia-laissa ateismista voi saada kuolemantuomion.

ka alakoulun opettaja rankaisi häntä kuvaamataidon luokassa siitä, että hän luonnosteli Allahin kuvan, mikä on kiellettyä islamissa. Koska hänellä oli vähemmän oikeuksia kuin miespuolisil-la oppilailla, ja ärsyyntyneenä kiellosta opiskella evoluutiota, hän tunsi tulleen-sa torjutuksi. ”Nämä tapaukset saivat minut vähitellen vastustamaan islamia, kunnes täysin luovuin siitä ja minusta tuli ateisti”.

Artikkeli on julkaistu alunperin Th e Economist-lehdessä 24.11.2012

Kääntäjän kommentteja

Edellä kerrottua lukiessa herää monia kysymyksiä. Miten pitkälle voidaan YK:n ihmisoikeuksia rikkoa ilman, et-tä ulkomaailma puuttuu asiaan? Nä-mähän eivät ole ainoita tapauksia. Jo-kin aika sitten Saudi-Arabiassa mestat-tiin kuusi ryöstöön syyllis-tynyttä nuorta, joista osa oli rikoksen tehdessään alaikäisiä. Ihmisoikeusjär-jestöjen protestit otettiin huomioon vain siten, et-tä ryhmän johtaja välttyi alun perin tuomitulta ris-tiinnaulitsemiselta. Interna-tional Herald Tribune kertoi 12.4.2013 eteläafrikkalai-sesta lääkäristä, joka seitse-män kuukautta sitten van-gittiin Yhdistyneisiin Ara-biemiraatteihin kuuluvassa Dubaissa lennon välilaskun aikana. Hänet oli poissaole-vana tuomittu lähes neljäksi vuodeksi vankeuteen vuosi-kymmen sitten tapahtunees-ta ”hoitovirheestä”, jonka joh-dosta leukemiaa sairastanut 3-vuotias tyttö myöhemmin kuoli. Lääketieteen asiantunti-jalautakunta vapautti lääkärin vastuusta, mutta syyttäjä valit-ti, ja lääkäri istuu sellissä edel-leen. Pakistanilaista naispolii-tikkoa on syytetty ja uhattu sen johdosta, että hän on vaatinut lain lieventämistä niin, ettei ju-malanpilkasta voisi enää saada kuolemanrangaistusta.

Kun länsimaiden poliitikot vierailevat Venäjällä tai Kiinassa, tiedotusvälineet kysyvät heti, ot-tivatko he esille ihmisoikeusky-symykset vierailun aikana. Ja po-liitikot ovat oppineet, että asia pi-

"Hallitsijat heittävät uskonnottomia vankilaan.

tää ainakin lehdistötilaisuudessa mainita. Mutta kun poliitikot vierailevat musli-mimaissa, kukaan ei puutu ihmisoikeus-loukkauksiin, vaikka ne ovat monin ver-roin räikeämpiä. Kun pääministeri Jyrki Katainen ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb äskettäin tekivät vie-railun eräisiin Persianlahden valtioihin edistääkseen Suomen kauppasuhteita, tiedotusvälineet eivät edes kysyneet, ot-tivatko he vierailun aikana esille ihmisoi-keuskysymykset, esim. ateistien kohtelun.

EU on asettanut Valko-Venäjän pre-sidentti Alexander Lukashenkan ja eräitä hänen virkamiehiään matkustus-kieltoon ja jäädyttänyt näiden EU-mai-den pankeissa olevat varat. Syynä on ol-lut poliittisen opposition ahdistelu ja se, että vaalit eivät ole olleet täysin vapaat. Mutta eivätkö esimerkiksi Persianlah-den maiden diktatuureissa (joiden hal-

litsijoita eufemistisesti kutsutaan ”kunin-kaiksi”, ”kuningashuoneeksi” tai ”emii-reiksi”) tapahtuvat ihmisoikeusloukkauk-set ole monin verroin pahempia? Naisten asema on surkea ja ”parlamenteilla”, jos sellainen on, on vain neuvoa-antava rooli. Sellaisesta ihmisoikeudesta kuin uskon-nonvapaus ei voida edes puhua.

Mistä tämä valikoivuus? Voisiko Suo-mi tehdä asialle jotain? Kun Valko-Venä-jän pakotteita seuraavan kerran EU:n ul-koministerikokouksessa käsitellään, ul-koministeri Erkki Tuomioja voisi ehdot-taa, että tasapuolisuuden nimessä myös eräille muslimivaltioille asetettaisiin pa-kotteita. Kun esimerkiksi Saudi-Arabi-an kuningashuoneen jäsenet asetettaisiin EU:ssa matkustuskieltoon ja heidän EU-maiden pankeissa olevat varansa jäädy-tettäisiin, luulisi pakotteilla olevan aina-kin jotain tehoa.

YHTE

INEN

PLA

NEE

TTA

sa mestat-

-

- --

h-tni-n it-el-ii-

en ut ju-da

kot ssa, ot-

sky-po-

a pi-

2/2013 • Vapaa Ajattelija 2/2013 • Vapaa Ajattelija12 13

YHTEINEN PLANEETTA YHTEINEN PLANEETTAYH

TEIN

EN P

LAN

EETT

A

YHTE

INEN

PLA

NEE

TTA

MONIKULTTUURISUUS

RASISTIEN VIHOLLINEN

KOTONA KAHDESSA MAASSA

Suvi Auvinen

Dan Koivulaakso on kokenut pal-jon vastustusta. Internetissä toi-miva ”maahan-muuttok r i i t -tinen” Hom-mafoorum on täynnä Koivu-laaksoa parjaa-via kirjoituksia. Häntä on pip-purikaasutettu

äärioikeiston toimesta, hänen kirjaansa käsittelevää keskustelutilaisuutta vastaan on hyökätty puukoin ja hän saa uhkauk-sia erilaisilta rasistisilta ryhmittymiltä. Mikä Koivulaaksossa niin ärsyttää?

”Rasistit ja ´maahanmuuttokriitikot´ hyökkäävät ´suvakkeja´ tai ´suvaitsevais-toa´ vastaan. Se on erikoista, sillä suurin osa rasisminvastaisista toimijoista ei ole itse käyttänyt suvaitsevaisuus-termiä enää vuosiin”, Koivulaakso aloittaa. ”It-sekään en ole käyttänyt käsitettä ´suvait-sevaisuus´ aikoihin. Opiskelin aikoinani rasismintutkimuksen kokonaisuutta osa-na sosiologian opintoja, ja siihen aikaan oli suosittua väitellä suvaitsevaisuudesta. Ideana on, että suvaitsevaisuus on ter-minä alisteinen. Siinä asetetaan oma it-se toisen yläpuolelle asemaan, josta tois-ta henkilöä tai vaikka hänen kulttuuriaan voidaan ´suvaita´. Käsite on valtahierar-kioita pönkittävä eikä niitä alas ajava.”

Koivulaaksoa nimitellään nimen-omaan ´suvakiksi´ (henkilö, joka su-vaitsee kriitikoiden mielestä ”liikaa” eri-laisuutta) ja ´mokuttajaksi´ eli moni-kulttuurisuuden edistäjäksi. Mitä mieltä Koivulaakso on monikulttuurisuudesta?

”Monikulttuurisuus on yhtä lailla ongel-mallinen käsite kuin suvaitsevaisuus”, Koivulaakso pohtii. ”Toisin kuin usein

ajatellaan, monikulttuurisuus ei ole va-semmistolainen vaan hyvinkin liberaali projekti. Erilaisuuden rikkaus, jossa pel-kistetään ihmisiä johonkin kulttuuriin kuuluvaksi, pitää yllä hierarkioita, estää yksilön itsemäärittelyä ja toisaalta mää-rittää ulkoa ihmisiä. Monikulttuurisuus tällaisenaan luo pohjaa etnisesti jakau-tuneille työmarkkinoille ja sosiaaliselle ristiriidalle. Monikulttuurisuuden edis-täminen sisältää luokka-aspektin.”

Kieli muutoksen välineenä

Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti. Maa-hanmuuttajien määrä Suomessa ja muissa länsimaissa on kasvanut räjäh-dysmäisesti viimeisten kahden sukupol-

ven aikana. Miten tähän muutokseen tulisi Koivulaakson mielestä suhtautua?

”Monikulttuurisuus on kiistaton asi-anlaita. Se, mikä merkitään ihmisten vä-liseksi erontekijäksi eri paikoissa, vaih-telee”, Koivulaakso miettii. ”Monikult-tuurisuus positiivisena oikeuksien ja mahdollisuuksien lisääntymisenä on tietysti hieno juttu. Se on sitä esimer-kiksi silloin, kun ihminen voi vapaasti yli rajojen valita samaistumisensa koh-teet. Usein käytetty esimerkki on se, että vaikkapa helsinkiläisellä tietyn alan yli-opisto-opiskelijalla saattaa olla paljon enemmän yhteistä irakilaisen kollegan-sa kuin toisen suomalaisen, eri puolue-taustan omaavan henkilön kanssa.”

Jos käsitämme monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden sisällöt positiivisi-na asioina, onko lopulta väliä, millaisia termejä käytämme? Koivulaakson mie-lestä on: ”Kielenkäytöllä on merkitystä. Politiikkaa tehdään luomalla uusia kä-sitteitä. Yhdenvertaisuus on huomatta-vasti parempi termi kuin suvaitsevai-

suus, siinä ei ole samanlaista asetelmal-lisuutta.”

Äärioikeiston iskut pride-kulkuee-seen Helsingissä, keskustelutilaisuuk-siin ympäri Suomen ja Perussuomalais-ten vaalimenestys tuntuvat kertovan synkkää tarinaa suomalaisten asenteis-ta maahanmuuttoa, pakolaisia ja erilai-suutta kohtaan. Koivulaakso ei kuiten-kaan ole huolissaan:

”Rasismi ei ole Suomessa yleistynyt, mutta avoimen rasistista politiikkaa te-kevien ryhmien näkyvyys ja kannatus on. Vaikka perussuomalaiset onnistui-vat, eivät heitä radikaalimmat ryhmät missään nimessä ole saamassa valtavir-takannatusta. Sekä perussuomalaiset

että fasistiset ryhmät ratsastavat piene-nevän joukon epätoivolla oman yhteis-kunnallisen asemansa murtumisesta.”

”Rasismi ei ole vain äärioikeiston asia”, Koivulaakso jatkaa. ”Esimerkik-si ´Maassa maan tavalla´ -ulostulot ministeri Urpilaiselta ja Kari Rajamä-eltä kertovat tästä, lisäksi esimerkik-si Kokoomuksella on kerjäämiskiel-toaloitteita, jotka perustuvat etniseen profilointiin.”

Muuttuvassa maailmassa eläminen vaatii yksilöiltäkin avoimuutta sekä ky-kyä uudistaa ajatteluaan ja puhetapo-jaan. Uskooko Koivulaakso nuorten ot-tavan muutoksen helpommin vastaan kuin vanhempi ikäpolvi?

”Yhdenvertaisuusajattelu on osal-taan varmasti sukupolvikysymys. Kun keskustelen itseäni kymmenen vuotta nuorempien henkilöiden kanssa, tun-tuu heillä olevan perusoletuksena se, että esimerkiksi kaikissa kouluissa on maahanmuuttajia”, Koivulaakso miet-tii. ”Normi, jossa elämme, muuttuu ko-ko ajan. Samoin muuttuu kielenkäyttö. Enää ei voi perustella rasistista kielen-käyttöä sanomalla ´kun minä olin nuo-ri, oli ihan normaalia puhua neekereis-tä´. Nykyään sellaista ei hyväksytä, ei-kä kuulukaan hyväksyä. Maailma ja yh-teiskunta muuttuvat ja niiden mukana pitää muuttua myös yksilöiden”, Koivu-laakso summaa.

Dan Koivulaakso, 32

HelsinkiYhteiskuntatieteiden maisteriVasemmistoliiton kaupunginvaltuu-tettu HelsingissäKirjat: Radikaaleinta on arki, Äärioikeisto Suomessa

Dan Koivulaakson sana-assosiaatiot:

Koti – HelsinkiMamu – Ärsyttävä lyhenneUskonto – Ei oleKirja – TyöläsRasisti – Yhä arkipäiväisempi Kokoomus – VihollinenYstävät – TärkeimmätAse – Voi olla käytännöllinen

Sosiologi ja kunnallispoliitikko Dan Koivulaakso on ollut jo pitkään äärioikeiston hampaissa. Koivulaakso on toiminut pakolaisten parissa, kirjoittanut kirjan äärioikeistosta ja antanut paljon lausuntoja, jotka ovat saattaneet hänet rasistien silmätikuksi. Mitä Koivulaakso ajattelee suvaitsevaisuudesta ja monikulttuurisuudesta?

Miltä Suomi näyttää, kun tänne ensimmäisen kerran saapuu aivan toisenlaisesta maasta? Kohtaako täällä rasismia vai avoimet ovet? Vapaa Ajattelija haastatteli Suomen somaliliiton varapuheenjohtajaa.

Toimittaja ja kuvaaja Mervi Leppäkorpi

Kun somalialais-s u o m a l a i n e n poliittinen vai-kuttaja Abdul-rahman Rage vuonna 1990 tu-li Suomeen, oli kaunis syyspäi-vä. ”Somaliassa oli puhkeamassa sisällissota. Len-sin Mogadishus-ta Moskovaan. Viivyin s ie l-

lä kolme päivää ja lähdin junalla Suo-meen.” Matkasta Rage muistaa syksyi-sen Saimaan maisemat: paljon vettä ja kauniita värejä. Vainikkalassa rajalla oli tarkastettu paperit ja Helsingin rautatie-asemalla Punaisen ristin työntekijä otti Ragen vastaan sanoin ”maalin wanaag-san”, hyvää päivää.

Istumme Herttoniemessä entises-sä lähikaupan myymälässä miettimäs-sä monikulttuurisuutta. Tilassa on Suo-men somaliliiton toimisto, jossa työs-kennellään, järjestetään kursseja ja yleisötilaisuuksia. Liitto on Suomessa toimivien somalialaisten yhdistysten kattojärjestö, jonka varapuheenjohtaja Abdulrahman Rage on.

Lokakuussa 1990 Helsingissä vieräh-ti muutama päivä, kunnes turvapaik-kaa hakevalle Ragelle löytyi vastaanot-tokeskuspaikka Joutsenosta, entisestä Rauhan sairaalan tuberkuloosiparanto-lasta. Rage muistelee vuolaasti kaunis-ta luontoa ja alueen rauhallisuutta. Rau-ha oli sinänsä tyypillinen suomalainen vastaanottokeskus, että se oli erillään muusta elämästä. Lähistöllä asui lähin-nä sairaalan työntekijöitä, mutta muu-ten päivittäistä kontaktia paikallisiin ih-misiin ei ollut. ”Monet olivat kyllä kiin-nostuneita ja tulivat käymään. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, mutta englanniksi pystyi puhumaan joidenkin kanssa.”

Suomeen kotiutumista auttoivat vas-taanottokeskuksen sosiaaliohjaajan ja

-työntekijöiden ohella Punaisen ristin kautta löytynyt ystäväperhe. ”Olin sil-loin, laman aikana, Kotkassa ystäväper-heen luona melkein joka viikonloppu. Kukaan ei opi kieltä niin, että käy tun-neilla, menee kotiin, syö yksin ja katsoo telkkaria yksin. Kieli opitaan ihmisten kanssa.”

Ragen varsinainen kulttuurishok-ki ei ollut Somaliasta Suomeen tulles-sa. ”Karjalaiset muistuttavat somalia-laisia. He ovat vieraanvaraisia ja vilk-kaita.” Pääkauupunkiseudulle opiskele-maan muuttaminen joulukuussa 1992 oli enemmän kulttuurishokki kuin saa-puminen vieraaseen maahan.

1993 Ragen vaimo tuli Suomeen ja vähän myöhemmin lapsi seurasi pe-rässä. 20 vuotta sitten perheenyhdistä-

2/2013 • Vapaa Ajattelija 2/2013 • Vapaa Ajattelija14 15

YHTEINEN PLANEETTA YHTEINEN PLANEETTAYH

TEIN

EN P

LAN

EETT

A

YHTE

INEN

PLA

NEE

TTA

minen oli vielä merkittävästi kevyem-pi prosessi kuin nykyään. ”Tänään pu-huin Maahanmuuttoviraston edustajan kanssa tästä asiasta melkein kaksi tun-tia.” Yhteisö on osoittanut luottamusta Ragelle valitsemalla hänet moniin luot-

tamustehtäviin edustamaan yhteisöä. Hän on mukana esimerkiksi Sisäasian-ministeriön Etnisten suhteiden neuvot-telukunnassa.

Nyt mies on jo länsimäkeläisen suur-perheen isä: kahdeksasta lapsesta seit-semän on syntynyt Suomessa ja nuo-

rimmainenkin on aloittanut jo koulun-sa. Laman aikana Rage ei pitänyt ihmi-siä vihamielisinä. Somaliasta tulleisiin suhtauduttiin myötämielisesti, mutta laman jälkeen, vuonna 1995, suhtautu-minen muuttui.

Ragella on omakohtaisiakin ko-kemuksia rasismista. ”Mieltä saa ol-la, mutta se on rasismia, jos halutaan kieltää olemassaolo uskonnon tai ihon-värin perusteella. Lapset kertovat, et-tä jotkut kiusallaan kyselevät, miksi

olemme täällä, mikä oli lähdön syy ja miksi ei ole ollut rauhaa. Meillä päin sanotaan, että jos jotain tapahtuu, se on Allahin tahto. Jos tulee konfl ikti tai tsunami, se ei ole ihmisten vika, vaan se on tapahtunut.”

Vuonna 1995 Rage oli koulutuksel-taan lähihoitaja ja ammatiltaan tulkki ja äidinkielen opettaja. Vuotta myöhem-

min hän oli myös kaupunginvaltuutet-tu Vantaalla. ”Kunnallispolitiikka on antoisaa ja mielenkiintoista.” Ragen po-liittinen vaikuttaminen on keskittynyt Suomeen, vaikka aktiivista miestä on pyydetty mukaan vaikuttamaan myös Somalian kehitykseen. Perheen vuoksi hän kuitenkaan ei ole halunnut – aina-kaan vielä – lähteä.

Rasismista ratkaisuihin

Kun Vantaan Hakunilassa tapahtui vuo-situhannen vaihteessa Hommafooru-mia siteeraten ”toistaiseksi rajuin kult-tuurien kohtaaminen monimuotoises-sa Suomessa”, Rage opiskeli, teki töitä ja istui valtuustossa. Nuoret ottivat yhteen ja väkivalta kärjistyi vuonna 2000 puu-kotukseen, yliajoyritykseen ja sairaala-kuntoon hakkaamiseen sekä tietenkin lehtien palstoille. ”Menin puhumaan kaupunginjohtajalle. Sanoin, että tässä kaupungissa kaupunkilaisilla on ongel-ma. Hän kuunteli minua. Sillä oli mer-kitystä, että menin puhumaan kaupun-kilaisista, en maahanmuuttajista tai so-malialaisista.”

Presidentti Tarja Halosen ja Abdul-rahman Ragen ratkaisumallit olivat var-sin yhtenäisiä: tarvitaan kanssakäymis-tä. Ihmisten on istuttava saman pöydän ääressä ja kuultava toisiaan ilman edus-tajia, joiden välityksellä viestiä viedään ja se muuttuu. Kun ihmiset kohtaavat, saavutetaan ymmärrys. Erityisesti me-dia saa Ragen kritiikin: tarkoitushakui-nen uutisointi ja asioiden esittäminen

Vaikka Rage on suomalaisen ja somalialaisen rinnakkais-elon veteraani, on 42-vuoti-as Rage nuorison armotto-min silmin auttamatta kes-

ki-ikäinen.Somalialaistaustaiset nuoret ovat

kokoontuneet marraskuusta asti jo-ka kuun viimeinen torstai keskuste-lemaan itseään koskevista kysymyk-sistä, kuten identiteetistä, yhteiskun-nallisesta vaikuttamisesta ja rasis-mista. Huhtikuussa vieraaksi saatiin ulkoministeri Erkki Tuomioja.Ministerin ja nuorten välisessä dia-logissa avautui nopeasti kaksi asiaa: somalialais-suomalaiset nuoret elä-vät kahden kulttuurin välissä ja toi-saalta myös hallitsevat kaksi kulttuu-

ria. Ja heistä kuullaan vielä. Mukana on tuleva diplomi-insinööri, yksi-tyisyrittäjä ja pankkialalle hakeutu-nut merkonomi, lukiolaisia ja kou-lunsa keskeyttänyt mies. Kaikille yh-teistä on halu vaikuttaa omassa yh-teisössä ja yhteiskunnassa.

Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Hanad Bulhan esittäytyy vuorollaan ministerille. Kaveri vie-ressä muistuttaa, että lippis pitäi-si ottaa pois. ”Meitsi on tullu mes-siin,” aloittaa Bulhan sujuvalla sta-din slangilla. Hän kokee, että nuo-rilta ei vaadita tarpeeksi. ”Jos on somali ja saa kokeesta kutosen, niin opettaja sanoo, että se on ihan hy-vä sulta. Ei se ole.” Ja tähän pitäisi vaikuttaa.

Nykyään Suomesta oleskelu-luvan saaneen somalialai-sen perheenjäsenen pääse-minen Suomeen on moni-vaiheinen prosessi: Aluk-

si lupaa haetaan henkilökohtaisesti Kenian Nairobissa sijaitsevasta Suo-men suurlähetystöstä. Matka ja lupa-hakemus on maksettava itse. Mikäli Maahanmuuttovirasto haluaa selvit-tää perhesiteen laatua, kutsutaan lu-van hakija uudelleen, omalla kustan-nuksellaan, lähetystöön. Huhtikuus-

sa 2013 haastateltiin lokakuussa 2010 hakemuksensa jättäneitä. Tämänkin jälkeen päätös voi olla kielteinen syis-tä, jotka olisivat olleet selvät jo ennen haastattelua. Esimerkiksi riittämät-tömät matkustusasiakirjat, joskaan riittäviä ei edes voi saada, tai joissain tapauksissa Suomessa elävän per-heenkokoajan liian pienet tulot voi-vat vaikuttaa kielteiseen päätökseen. Oleskelulupakortti haetaan omalla kustannuksella suurlähetystöstä, en-nen kuin matka Suomeen voi alkaa.

kärjistäen ei edistä monimuotoisen to-dellisuuden välittymistä.

Vuonna 2004 Rage jätti kunnallis-politiikan perhesyistä. ”Lapset tarvit-sivat isää.” Sairaanhoitajaksi valmis-tunut Rage aloitti kaksi vuotta aiem-min työt HUSissa ja kulkee nykyään Vantaan Länsimäen ja Helsingin Mei-lahden väliä lähes päivittäin. Kymmen vuoden aikana potilaskunta on muut-tunut kansainvälisemmäksi. Henkilö-kunta on hyväksynyt monikulttuuri-suuden ja työyhteisökin on monikult-tuurisempi.

Abdulrahman Rage on oppinut suo-malaisesta tapakulttuurista saunan ja monipuolisen ruuan merkityksen. Sa-malla hän iloitsee vuorovaikutuksen toisesta puolesta: etnisten ravintoloi-den kasvaneesta määrästä ja erilaisten mausteiden rantautumisesta Pohjolan perukoille: ruoka maistuu nykyään pa-remmin.

Mutta entäs se suvivirsi? ”Erittäin tärkeä asia. Jotkut suomalaiset tuntu-vat ajattelevan, että koulussa lopetettiin suvivirsi, koska islamilaiset tulivat mu-kaan.” Tässä unohtuu kaksi tärkeää asiaa.

”Ensinnäkin, Suomen lain mukaan jokai-sella on mahdollisuus harjoittaa uskon-toaan. Toiseksi, kaikki maahanmuutta-jat eivät ole islaminuskoisia. Mutta jot-kut haluavat tuoda tämän esille ja argu-mentoida sillä.” Koululaisten isänä Rage on osallistunut varsin toimiviin juhliin, joissa kaikki ovat yhdessä yhteisen juh-lan ajan ja lopuksi ne veisaavat keske-nään virren, joiden uskoon se kuuluu.

Monikulttuurisuus Suomessa merkit-see Ragelle ihmisten sopuisaa yhteiseloa,

”riippumatta siitä, mistä hän on alunperin kotoisin, miten hän käyttäytyy, millainen vaatetus hänellä on, mihin uskoo ja mil-laista kulttuuria edustaa. Monikulttuuri-suus on sitä, että ihmistä katsotaan ihmi-senä, ei mitään muuta.”

"Kieli opitaan ihmisten kanssa.

"Kaikki maahanmuuttajat eivät ole islaminuskoisia.

2/2013 • Vapaa Ajattelija 2/2013 • Vapaa Ajattelija16 17

YHTEINEN PLANEETTA YHTEINEN PLANEETTAYH

TEIN

EN P

LAN

EETT

A

YHTE

INEN

PLA

NEE

TTANaisten asemassa tapahtui merkittä-

viä parannuksia 1900-luvun loppuun tultaessa. Teollisuusmaissa naiset ovat

nousseet miesten rinnalle kaikilla yh-teiskuntaelämän alueilla, ja kehitys-maissakin naisten koulutustaso ja it-senäisyys ovat lisääntyneet. Niin ei ole kuitenkaan kaikkialla, kuten alla oleva uutinen kertoo. Monet muutkin on-gelmat, kuten väkivalta ja ihmiskaup-pa, uhkaavat yhä maailman naisia.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille

YK

YHDISTYNEET KANSAKUNNAT (YK) THE UNITED NATIONS (UN)

- rauhaa ja suvaitsevaisuutta rakentamassaYK on rauhanjärjestö. Se perustettiin toisen maailmansodan jälkeen kansakuntien yhteistyöjärjestöksi. Sen keskeisenä tavoitteena on suojella maailmaa uusilta sodilta.

Toimittanut Lasse Pylkki

Rauhan ja turvallisuuden edistäminen on edelleen YK:n keskeisin tehtävä. Ta-voite on pelastaa tulevat sukupolvet uusilta sodilta. YK:n peruskirjassa jäsen-valtiot sitoutuvat ratkaise-maan keskinäiset kiistansa rauhanomaisesti ja olemaan uhkaamatta tai käyttämättä väkivaltaa toista valtiota vas-taan. Tässä YK on osin on-nistunutkin: Kun osapuo-let (eli kaikkien jäsenmai-den edustajat) istuvat saman pöydän ääressä ja neuvotte-levat, on epätodennäköis-tä, että he kotiin lähdetty-ään alkaisivat sotia keske-nään. Ainakin suurimpien maiden välisiltä sodilta on-kin vältytty.

Vuosikymmenten aika-na on havaittu, että par-hain tae maailmanrau-haan on se, että kansoilla ja kaikilla niiden jäsenil-lä on hyvä olla. Jokaisel-la tulisi olla asunto, ruo-kaa, vettä, työtä, koulutus-ta, turvallisuutta, sivistys-tä, vapaa-aikaa, sanan- ja uskonnonvapaus, vapaus kokoontua, suvaitsevai-suutta. Nämä ovat kaikki meille itsestäänselvyytenä kuuluvia ihmisoikeuksia. Monilla nämä oikeudet jo ovat, mutta vielä useam-malla niitä ei vielä käytän-nössä ole. Työtä siis riittää.

Miten YK toimii

YK on maailmanlaajuinen järjestelmä. Parhai-ten kuvan siitä saa tutustumalla sen rakenteisiin

ja toimintaan esimerkiksi internetin avulla. Täs-sä YK:n keskeisimmät tasot ja niiden toimialat.

Jäsenvaltioiden YK Kolme tärkeintä elintä, jotka päättävät kuin-ka YK toimii, ovat YK:n yleiskokous, turval-lisuusneuvosto sekä talous- ja sosiaalineu-vosto. Ne koostuvat jäsenvaltioiden edus-tajista. Ne perustavat toimikuntia ja alajär-jestöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan käytännön toimet.

Sihteeristö

YK:n henkilökunta suunnittelee, miten teh-dyt päätökset pannaan käytäntöön. Se myös kerää tietoa ja laatii mahdollisia suuntavii-voja YK:n tuleville päätöksille.

Sihteeristön osastot ja jaokset (esim. rau-hanturvaosasto, kestävän kehityksen jaos, naisten asemaa edistävä jaos) tukevat kukin oman alansa toimintaa muissa YK-järjestel-män osissa.

Rahastot ja ohjelmat

Näitä on paljon, esim. UNICEF (YK:n lasten rahasto)

UNDP (YK:n kehitysohjelma) UNEP (YK:n ympäristöohjelma)

Ne ovat muodoltaan rahastoja tai ohjelmia, joita ohjaa talous- ja sosiaalineuvosto, mutta ovat käytännössä melko itsenäisiä.

Erityisjärjestöt

Erityisjärjestöjä ovat esim. FAO (YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö)ILO (Kansainvälinen työjärjestö) WHO (Maailman terveysjärjestö)UNESCO (YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö)

Ne hoitavat oman alansa maailmanlaajuisia asioita, ovat aika itsenäisiä järjestöjä, mutta raportoivat toiminnastaan talous- ja sosiaa-lineuvostolle.

Se sijaan esim. Maailman kauppajärjestö WTO ja Ydinenergiajärjestö IAEA eivät ole YK:n poliittisessa ohjauksessa.

Ihmisoikeudet Oikeus riittävään elintasoon Oikeus ruokaan Oikeus terveydenhuoltoon Oikeus opetukseen Oikeus työhön Mielipiteen- ja sananvapaus Oikeus osallistua maansa hallintoon Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Kidutuksen ja epäinhimillisen koh-telun kielto

Oikeus elämään

Yleissopimus lapsen oikeuksien suojelemiseksi14 artikla1. Sopimusvaltiot kunnioittavat lapsen

oikeutta ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen.

2. Sopimusvaltiot kunnioittavat van-hempien ja laillisten huoltajien oi-keuksia ja velvollisuuksia antaa lap-selle ohjausta hänen oikeutensa käyt-tämisessä tavalla, joka on sopusoin-nussa lapsen kehitystason kanssa.

3. Henkilön vapaudelle tunnustaa us-kontoaan tai vakaumustaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, jois-ta säädetään laissa ja jotka ovat vält-tämättömiä yleisen turvallisuuden, järjestyksen, terveyden ja moraalin tai muiden ihmisten perusoikeuksi-en ja vapauksien suojelemiseksi.

Kommentti: Lapsella, siis pienellä vauvallakin on uskon-non ja omantunnon vapaus. Se, että hänet liitetään johonkin uskontokuntaan hänel-tä kysymättä (lapsikaste), sopii huonosti yh-teen YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuk-sen kanssa.

YK toimii naisten oikeuksien edistämiseksi

NEE

nousseet miesten rinnalle kaikilla yh-

Ihmisoi Oikeus Oikeus Oikeus Oikeus op tukseen Oikeus työhön YK toimii naisten

YHTEINEN PLAN

ikeudetriittävään elintasoonruokaanterveydenhuoltoonopetukseen

Egyptin Muslimiveljeskunta hylkäsi YK:n naisjulistuksen Muslimiveljeskunta pelkää naisten oikeuksien lisääntymisen johtavan yhteiskunnan rappeutumiseen.

Egyptissä valtaa pitävä islamilai-nen järjestö Muslimiveljeskunta ilmoitti vastustavansa YK:n jul-kilausumaa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Vel-jeskunnan mielestä sopimus joh-taisi yhteiskunnan rappeutumi-seen, kertoo uutistoimisto Reu-ters.

YK:n naisten asemaa käsitte-levä komissio on etsinyt kaksi viikkoa kestäneessä kokoukses-saan New Yorkissa keinoja nai-siin kohdistuvan väkivallan lie-ventämiseksi

Muslimiveljeskunnan sivuil-la listataan kymmenen syytä, joi-den vuoksi muslimimaiden pi-täisi hylätä julistus. Veljeskun-ta varoittaa, että sopimus antaisi vaimoille oikeuden syyttää avio-miestä raiskauksesta tai seksu-aalisesta ahdistelusta. ”Se pakot-

taisi oikeusistuimet antamaan aviomiehille samanlaiset ran-gaistukset kuin tuntemattomalle raiskaajalle tai ahdistelijalle”, vel-jeskunnan sivuilla kerrotaan.

Järjestön mukaan ongelmallis-ta on myös se, ettei naisten tar-vitsisi pyytää miehiltään lupaa matkustamiseen, työntekoon tai ehkäisyn käyttöön. Järjestö vas-tustaa myös seksuaalivähemmis-töjen oikeuksiin, aborttiin ja tyt-töjen seksuaaliseen vapauteen liittyviä kohtia.

Egyptin lisäksi julistusta vas-tustavat mm. Iran, Venäjä ja Va-tikaani. YK:n mukaan 70 pro-senttia maailman naisista joutuu seksuaalisen tai muun väkivallan uhreiksi elämänsä aikana.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat 16.3.2013

2/2013 • Vapaa Ajattelija 2/2013 • Vapaa Ajattelija18 19

YHTEINEN PLANEETTA YHTEINEN PLANEETTAYH

TEIN

EN P

LAN

EETT

A

YHTE

INEN

PLA

NEE

TTA

SUOMEN YK-LIITTOToimitus kävi haastattelemassa Suomen YK-liiton toiminnanjohtajaa Helena Laukkoa.

Lasse Pylkki

Mikä on Suomen YK-liitto ja kei-tä siihen kuuluu?Suomen YK-liitto on vuonna 1954 pe-rustettu suomalainen kansalaisjärjestö, joka tekee tunnetuksi ja tukee YK:n toi-mintaa ja periaatteita. Tätä tehtäväänsä liitto harjoittaa mm. tuottamalla erilai-sia tietopaketteja YK:sta ja vaikuttamal-la suomalaiseen YK-politiikkaan. Liitto tekee myös yhteistyötä koulujen kanssa tuottamalla niiden käyttöön opetusma-teriaaleja, joiden avulla YK:ta ja maail-manjärjestön toimintaa ihmisoikeuksien, kehityksen ja rauhan edistämiseksi voi-daan oppitunneilla käsitellä.

Suomen YK-liittoon kuuluu tällä het-kellä 66 jäsenjärjestöä; mukana on laa-ja skaala erilaisia toimijoita suurista ammattijärjestöistä pieniin, vapaaeh-toisperiaatteella toimiviin paikallisyh-distyksiin. Liitolla on myös henkilö- ja kannatusjäseniä.

Suomen YK-liitto ei ole kuitenkaan osa virallista YK-järjestelmää, vaan ky-seessä on itsenäinen suomalainen kan-salaisjärjestö. Kansallisia YK-liittoja toi-mii yli 120 YK:n jäsenmaassa, ja liitot ovat keskenään hyvin erilaisia. Liitoilla on kansainvälinen kattojärjestönsä, jolla on toimisto Genevessä ja New Yorkissa.

Mitä Suomen YK-liitto yleisesti ottaen tekee eli mitä varten se on olemassa?Suomen YK-liiton toiminta-ajatus on se, että liitto valtakunnallisena keskusjär-jestönä tekee tunnetuksi YK:n päämää-riä ja periaatteita. Tiedotus- ja koulu-tustoimintansa sekä vaikuttamistyönsä avulla liitto edistää samalla kansainvälis-tä yhteisymmärrystä ja kansojen rauhan-omaista yhteistoimintaa. Liitto toteuttaa tätä ydintehtäväänsä mm. järjestämällä avoimia keskustelutapahtumia, harjoit-tamalla julkaisu-, koulutus- ja kustan-nustoimintaa sekä tekemällä poliittista vaikuttamistyötä. Viime vuosina YK-liit-to on painottanut erityisesti kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumismah-dollisuuksia erilaisilla, YK:n toimintaa käsittelevillä foorumeilla.

YK on toiminut jo lähes 70 vuot-ta. Mitä YK on saanut aikaan?YK pyrkii maailman suurimpana rau-hanjärjestönä vahvistamaan ihmisoi-keuksien, kehityksen ja turvallisuuden välistä yhteyttä. Näitä sanotaan YK:n kolmeksi peruspilariksi.

YK:n jäsenmaat ovat solmineet YK:ssa suuren määrän erilaisia kan-sainvälisiä sopimuksia, tehneet päätös-

lauselmia ja antaneet julkilausumia, joi-den avulla rauhaa, kehitystä ja ihmisoi-keuksia on kyetty eri puolilla maailmaa merkittävästi edistämään. YK:n yleisko-kouksen antamat päätöslauselmat ovat luonteeltaan suosituksenomaisia, mutta niillä on käytännössä suuri poliittinen painoarvo. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat ovat puolestaan jäsen-maita sitovia. Turvallisuusneuvoston si-säiset voimasuhteet vaikuttavat kuiten-kin merkittävästi siihen, kuinka tehok-kaasti YK voi kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa toimia. Koska YK on hallitusten välinen neuvottelujärjestö, on sen toiminta sa-malla riippuvaista jäsenmaidensa johta-jien tahdosta. Toisin sanoen; YK on juu-ri niin heikko tai vahva kulloinkin käsil-

lä olevan asian suhteen kuin sen jäsen-maat antavat sen olla.

YK:ssa on järjestön lähes 70-vuotisen historian aikana neuvoteltu mm. ydin- ja muiden joukkotuhonta-aseiden ra-joittamista koskevia sopimuksia, saatu aikaan yhdeksän merkittävää ihmisoi-keussopimusta ja sovittu kansainväli-sistä pelisäännöistä monilla talouden ja teknologian osa-alueella. Viimeksi tänä keväänä yleiskokous äänesti kansainvä-listä asekauppaa sääntelevän sopimuk-sen perustamisen puolesta.

Mihin YK:ta tarvitaan nykyisin?Maapallo ja sen asukkaat ovat yhä voi-makkaammassa keskinäisriippuvuus-suhteessa toisiinsa. Globaalit ongelmat, kuten ilmastomuutos, eivät kunnioita valtioiden rajoja vaan koskettavat mei-tä kaikkia tavalla tai toisella. Myös ih-misoikeudet ovat luonteeltaan yleis-maailmallisia, ja usein myös konfl iktit ja niiden seurannaisvaikutukset ulottu-vat valtioiden rajojen yli. Siksi on ensi-arvoisen tärkeää, että on olemassa vah-vat neuvotteluelimet ja aidosti kansain-väliseen keskusteluun tarkoitettu fooru-mi, jossa näitä asioita voidaan yhdessä ratkoa. YK onkin ainoa tällainen tosi-asiallisesti globaali järjestö, jossa kulla-kin maalla, oli se sitten pieni tai iso, on käytössään yksi ääni. Vaikka yhteisym-märrykseen on usein vaikea päästä ja ta-kapakkeja tulee, ei YK:n painoarvo ole suinkaan vähenemässä – päinvastoin. Monet ongelmat ja niihin esitetyt ratkai-sut ovat kuitenkin hyvin monimutkai-sia ja vaativat resursseja. Jälkimmäisen perusteleminen on ollut viime vuosien taloudellisessa kurimuksessa haastavaa. Kuitenkin esimerkiksi YK:n erityisjär-jestöjen tekemä katastrofi - ja humani-taarinen työ vaatii jatkossakin riittäviä resursseja voidakseen lievittää ja ehkäis-tä inhimillistä kärsimystä, oli kyse sit-ten tarttuvista taudeista, pakolaisvir-roista tai kuivuuden aiheuttamasta nä-länhädästä.

Vuonna 2000 YK julisti Vuosi-tuhattavoitteensa. Onko nii-hin mahdollista päästä vuoteen 2015 mennessä?Vuosituhattavoitteet, jotka maailman maat siis vuonna 2000 vuosituhatjulis-tuksen muodossa hyväksyivät, olivat ai-kanaan historiallinen saavutus. Koskaan aiemmin vastaavaa inhimilliseen kehi-tykseen liittyvää globaaliagendaa ei ol-tu yhtä laajasti jäsenmaiden toimesta hyväksytty. Lisäksi vuosituhattavoitteet

YK:n vuosituhattavoitteetYK:n vuosituhattavoitteet sisältävät 189:n YK:n jäsenmaan YK:n yleiskoko-uksessa vuonna 2000 hyväksymät kahdeksan tavoitetta, jotka tähtäävät köy-hyyden puolittamiseen ja parempaan terveyteen, koulutukseen, tasa-arvoon ja ympäristöön vuoteen 2015 mennessä.

Tavoitteet

1. Äärimmäisen nälän ja köy-hyyden poistaminen

alle dollarilla päivässä elävien ih-misten määrän puolittaminen vuosina1990–2015. Tavoite il-meisesti toteutui etuajassa ja vuo-desta 2005 köyhien lukumäärä ja osuus väestöstä ovat kumpikin pudonneet kaikilla alueilla.

työllisyyden parantaminen, mu-kaan lukien naiset ja nuoret

nälkää kärsivien ihmisten mää-rän puolittaminen vuosien 1990–2015 aikana

2. Ulottaa peruskoulutus kaikille

peruskoulutusmahdollisuuksi-en takaaminen kaikille maailman lapsille sukupuolesta riippumatta vuoteen 2015 mennessä

3. Edistää sukupuolten välis-tä tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa

sukupuolten eriarvoisuuden pois-taminen perus- ja toisen asteen koulutuksessa mieluiten vuoteen 2005 mennessä, ja kaikilla tasoil-la vuoteen 2015 mennessä

4. Vähentää lapsikuollei-suutta

alle viisivuotiaiden kuolleisuu-den vähentäminen kolmannek-seen vuoden 1990 tasosta

5. Parantaa odottavien äi-tien terveyttä

odottavien äitien kuolleisuuden vähentäminen neljännekseen vuoden 1990 tasosta

maailmanlaajuiset mahdollisuu-det perhesuunnitteluun (esimer-kiksi ehkäisy)

6. Taistella AIDSia, malariaa ja muita tauteja vastaan

HIV:n, malarian ja muiden tar-tuntatautien leviämisen pysäyt-täminen ja tartuntojen kääntämi-nen laskuun vuoteen 2015 men-nessä

maailmanlaajuinen mahdollisuus hoidon saamiseen HIV/AIDS

-potilaille vuoteen 2010 mennessä

7. Taata ympäristön kestävä kehitys

8. Luoda globaali kumppa-nuus kehitykseen

sisälsivät kehitystä mittaavia indikaat-toreita sekä selkeän takarajan tavoittei-den saavuttamiselle, mikä oli niin ikään uutta.

Ensimmäinen vuosituhattavoite, ää-rimmäisen köyhyyden puolittaminen, on itse asiassa jo onnistuttu saavutta-maan. Absoluuttisesti mitattuna ää-rimmäisessä köyhyydessä elävien mää-rä on jo nyt alle puolet vertai luluvusta. Samoin slummien elinoloihin ja puh-taan veden saatavuuteen liittyvät alata-voitteet on saavutettu. Kehitys vaihtelee tavoitekohtaisesti ja alueittain kuitenkin merkittävästi.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Joihinkin vuosituhattavoitteisiin pääse-minen tuntuu erityisen vaikealta, vaik-ka keinot siihen olisivatkin käsilläm-me. Sukupuolten tasa-arvoon ja äitiys-terveyteen liittyvät tavoitteet ovat tästä hyviä esimerkkejä. Monien asioiden tu-lisi muuttua hyvinkin ratkaisevasti, jot-ta odottavien äitien terveydentilaa ja naisten asemaa saataisiin maailman-

laajuisesti parannettua. Sen sijaan esi-merkiksi lasten koulunkäyntiin liittyvä vuosituhattavoite on edennyt kiitettä-västi; vuoden 2010 lukujen perusteella jopa 90 prosenttia lapsista pääsee aloit-tamaan peruskoulun, kun vielä vuonna 1991 vastaava luku oli vain 82 prosenttia.

Vuosituhattavoitteiden etenemistä esim. alueittain tai maakohtaisesti on helppo seurata verkossa. Suomen YK-liiton ylläpitämä ’maailman atlas’ Glo-balis on tästä hyvä esimerkki. Globalik-sessa voi tarkastella yksittäisiä tavoittei-ta indikaattoreiden avulla tai vertailla kahden maan lukuja toisiinsa. Palve-lu on ilmainen ja vapaasti käytettävissä osoitteessa: www.globalis.fi

Lisää Suomen YK-liitosta: www.ykliitto.fi

Tietoa YK-järjestelmästä: www.yk.fi

(Suomen YK-liiton ylläpitämä)

naiste asemaa saatais maai an

2/2013 • Vapaa Ajattelija 2/2013 • Vapaa Ajattelija20 21

YHTEINEN PLANEETTA YHTEINEN PLANEETTAYH

TEIN

EN P

LAN

EETT

A

YHTE

INEN

PLA

NEE

TTA

GLOBAALI ETIIKKA

Jouni Vilkka

Sekulaari humanismi ja uskonnollisuus

Sekulaari huma-nismi on tie-teelliseen ajat-teluun ja tietei-den tuloksiin perustuva, us-konnoton maa-ilmankatsomus. Sekulaarin hu-manismin pe-riaatteiden tär-kein, nyt jo edesmennyt ke-

hittelijä, professori Paul Kurtz keksi uu-dissanan "eupraxsofi a", koska englan-niksi ei ilmaisulle "maailmankatsomus" oikein ole toimivaa vastinetta. Uudis-sanallaan hän tarkoittaa "hyvää ja käy-tännöllistä viisautta". Tarkoituksena on yhdistää ilmaisuun ajatus parhaan tie-

semme. Lisäksi nykyinen tieteellinen maailmankuva on selvästi ristiriitainen yleisimpien uskonnollisten käsitysten, kuten jumalia ja aineetonta sielua kos-kevien uskomusten kanssa. Koska tie-teellisessä maailmankuva ei sisällä sel-laisia, ei niitä kuulu sekulaariin huma-nismiinkaan.

Kun sen vastustajat väittävät seku-laaria humanismia uskonnoksi, heidän väitteensä voidaan kumota jo sillä pe-rusteella, että uskonnot yleensä ymmär-retään teistisiksi – niissä esiintyy "pää-osassa" jonkinlainen jumala tai useita sellaisia. Mutta vaikka tämä uskonnon kriteeri hylättäisiinkin, jäisi silti se kri-teeri, että uskonnoilla on oppinsa, jot-ka erottavat ne toisistaan ja joita ei voi hylätä hylkäämättä samalla kyseisen us-konnon. Ne ovat siis dogmaattisia. Se-kulaari humanismi on luonteeltaan täy-sin toisenlainen: avoin muutokselle ja muutenkin vapaamielinen; sen kannat-tajat eivät ole keskenään yksimielisiä monestakaan asiasta, vaan jakavat lä-hinnä vain saman asenteen ja ajatteluta-van. Sekulaari humanismi ei myöskään supistu pelkkään ateismiin. Sen kan-nattajat rakentavat eettiset, poliittiset ja muut sosiaaliset tavoitteensa tieteellisen

maailmankuvan varaan, pyrkien neu-vottelemalla ja kompromisseja tehden järkeviin ja toteuttamiskelpoisiin rat-kaisuihin. Nämä ratkaisut, kuten myös jossain määrin tavoitteet ja keinotkin, muuttuvat tieteellisen tiedon muuttu-essa, eikä sekulaareja humanisteja vai-vaa vanhoillisille ihmisille tyypillinen muutosvastaisuus ja muutoksen pelko.

Sekulaarin humanismin eettiset periaatteet ja tavoitteet

Yksi luultavasti yleisimmistä harha-luuloista on sekulaarin humanismin pitäminen ihmiskeskeisenä. Se on kyl-

lä ihmislähtöistä – eihän meillä muu-takaan vaihtoehtoa ole – mutta ei ih-miskeskeistä muun luonnon kustan-nuksella, kuten jotkut luulevat. Tie-de on osoittanut koko universumin yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvuu-den; me emme ole luonnon herroja,

eikä ole kukaan tai mikään muukaan, vaan kaikki oleva (meidät mukaan lu-kien) on samaa luontoa. On esimer-kiksi vaikeaa keksiä eettistä oikeutus-ta muiden eläinten huonolle kohtelul-le, joka ei oikeuttaisi vastaavaa kohte-lua itsemme kohdalla. Eettisyytemme lienee biologinen perustaltaan: olem-me laumaeläimiä ja siksi kykenemme empatiaan, ikään kuin asettumaan toi-

Moraaliset perusvaatimukset Paul Kurtzin mukaan:

rehellisyys luotettavuus ja lojaalisuus hyväntahtoisuus reiluus

"Eettisyytemme on biologinen ominaisuus

"Elämän tarkoitus on elää tarkoituksellista elämää

don viisaasta ja eettisesti korkeatasoi-sesta käyttämisestä, sillä juuri tätä se-kulaari humanismi on. Mitään abso-luuttisia moraalivaatimuksia sekulaarit humanistit eivät julista, eikä edes seku-laari humanismi itse ole supistettavissa mihinkään ikuiseen määritelmään, sillä se on tieteen tapaan avoin muutoksille.

Tieteellinen ajattelutapa on myös syynä siihen, että sekulaarit humanistit ovat uskonnottomia ateisteja. Uskon-nollinen ja tieteellinen ajattelutapa ovat nimittäin perustavalla tavalla vastakkai-sia. Ajattelutapojen eron V.T. Aaltonen on tiivistänyt sanomalla, että kysees-sä on "kehityspyrinnön ja kestävyyspy-rinnön vastakohta": Uskonto on perus-luonteeltaan dogmaattista, perinteiden säilyttämiseen pyrkivää, sillä uskonnol-liset väitteet esitetään ikuisina totuuk-sina. Tiede sen sijaan pyrkii muuttu-maan, eikä välitä vaikka mullistaisi sa-malla maalaisjärkisimmätkin käsityk-

Lisäksi tavoittelemisen arvoisia hyveitä:

henkilökohtainen autonomia älykkyys itsehillintä ja kurinalaisuus itsetunto luovuus korkea motivaatio myönteinen asenne elämänilo terveys "ylitsepursuava ilo" (exuberance)

Näitä kaikkia voi ainakin jon-kin verran kehittää, vaikka luon-to asettaakin niille rajoja. Yhteis-kunnan tulisi edistää näiden hy-veiden kehittymistä, jotta sen jä-senet voisivat parhaansa mukaan ylittää itsensä ja kasvattaa itses-tään näin parempia ihmisiä.

sanallaan hän tarkoittaa "hyvää ja käy-tännöllistä viisautta". Tarkoituksena on yhdistää ilmaisuun ajatus parhaan tie-

malla maalaisjärkisimmätkin käsityk-

sen asemaan, ainakin sikäli kuin on ky-se oman ryhmämme edustajasta. Hu-manismin ei siis suinkaan tarvitse olla ihmiskeskeistä.

Sekulaari humanismi pyrkii kehit-tämään tai ainakin muotoilemaan ylei-sesti hyväksyttäviä eettisiä periaatteita ja tavoitteita, todellista globaalia etiik-kaa. Aidon globaalin etiikan muodosta-miseen ei pysty mikään kansallisia, et-nisiä tai uskonnollisia rajoja piirtelevä moraalioppi, joten mihinkään yliluon-nollisiin ilmoituksiin tai perusteetto-maan ylemmyyden tunteeseen ei voida vedota. Ainoa mahdollisuus on seku-laari humanismi, eli ihmisjärjen käyttö

ristiriitojen ratkaisemiseen ja ongelmi-en poistamiseen.

Sekulaari humanismi jatkaa Valis-tuksen perinnettä tavoittelemalla ih-misyksilöiden vapautumista kaikenlai-sista perusteettomista ja alistavista hal-linnan välineistä ja hallitsijoista, jotta

he voisivat toteuttaa omaa luovuuttaan maailman kansalaisina, ihmiskunnan jäseninä. Tämä ei tarkoita välttämättä valtiorakennelmien purkamista, mutta se tarkoittaa kyllä globaalin tietoisuu-den ja solidaarisuuden kehittämistä. Se tarkoittaa myös kansalliset, kulttuuriset ja etniset rajat ylittävää yleisinhimilli-syyttä, joka tukee esimerkiksi nämä ra-jat ylittävää ystävyyttä.

Yksilötasolla sekulaari humanismi pyrkii hellenististen filosofian koulu-kuntien tavoin sellaisen hyvän elämän saavuttamiseen, joka olisi älyllisesti, eet-tisesti ja tunteellisesti tyydyttävä ja ri-kas. Ihmisellä pitäisi olla elämäniloa, jo-ta ei tavoita pelkällä halvalla nautinnol-la, vaan elämällä antoisaa elämää omal-la tavallaan. Ihmiset tarvitsevat erilaisia asioita onnistuakseen elämässään: eri-laisia haasteita, vaihtelevasti aktiivisuut-ta ja passiivisuutta, erilaisia nautintojen ja onnellisuuden lähteitä. Mitään kai-kille yhteistä ja yleistä, "ylhäältä annet-tua" elämän tarkoitusta ei ole, vaan "elä-män tarkoitus on elää tarkoituksellista elämää" – jokainen asettaa omat tavoit-teensa ja muokkaa luovasti elämäänsä niin hyväksi kuin pystyy.

Kaikkein tärkeintä sekulaarissa hu-manismissa on silti hyväntahtoisuuden merkityksen ja arvon painottaminen. Voimme kehittää tätä luonteenpiirret-tä itsessämme ja ainakin yrittää kasvat-taa seuraavat sukupolvet omaksumaan hyväntahtoisuuden ja näkemään sen ar-von.

Kuvittaja: Unto Helo

SEKULAARIA ETIIKKAAMitä on sekulaari humanismi? Onko se ateistien oma uskonto? Onko ihminen kaiken keskipiste? Näitä kysymyksiä Jouni Vilkka pohtii seuraavassa.

2/2013 • Vapaa AjattelijaKuvaaja: Esa Airaksinen

"Jos vaatimukset ovat ristiriitaiset, tuloksena on sota.

2/2013 • Vapaa Ajattelija22

YHTEINEN PLANEETTAYH

TEIN

EN P

LAN

EETT

A

Timo Airaksinen

Kuten jo Herak-leitos sanoo, so-ta on kaikkien asi-oiden äiti. Hän li-sää: toiset se nos-taa valtaan, toiset se orjuuttaa. Mit-kä silloin ovat glo-baalin rauhan ja keskinäisen ym-märryksen mah-dollisuudet? Ih-minen haluaa val-

taa ja pelkää orjuutusta taistellen omien päämääriensä puolesta. Taistelu ei ole tässä pelkkä metafora vaan kirjaimelli-nen totuus.

Suvaitsevaisuus on hyväksi, kun eri-lailla uskovat ihmiset joutuvat asumaan yhdessä tai ainakin rinnakkain. Tuskin kukaan uskaltaa olettaa ihmisten alka-van uskoa samalla tavalla. Uskomusten yhtenäistymisestä ei ole mitään merkke-jä näkyvissä. Vanhat uskomukset saatta-vat hävitä, kuten muinaissuomalaiset ju-maluudet Otsosta Ukkoon, jälkiä jättä-mättä. Uudet uskomukset tulevat tilalle. Monet suomalaiset uskovat Jeesukseen, mutta jättävät Marian kultin huomiot-ta. Pyhimyksetkään eivät vetoa meihin. Johonkin on kuitenkin mukava uskoa ja samalla voi kuulua jompaankumpaan viralliseen kirkkoomme. Uskomusten puolesta ollaan edelleen valmiita kuole-maan monessa maailman kolkassa. Tus-kin moni suomalainen oman uskonton-sa puolesta enää henkeään uhraisi, mut-ta isänmaan puolesta kyllä – tai kotilie-den.

On outoa ja arvoituksellista, mistä uskomukset saavat vaatimuksensa. Glo-baalilla etiikalla ei ole tulevaisuutta, jos näitä vaateita ei ymmärretä, hallita ja ra-joiteta. Juutalainen uskonto vaatii poi-kien ympärileikkausta. Tapa on vaikea karsia pois. Musliminaiset pitävät pään peitettynä, eikä tätä tapaa ole rajoitta-

minen. Esimerkkejä on rajattomasti. Ih-miset luovat itselleen symbolisen maail-man, joka alkaa tuntua todellisemmal-ta kuin todellisuus. Tämä symbolinen maailma on normatiivinen: se vaatii to-teuttamistaan tavalla, joka ei tunne eh-toja tai rajoituksia. Normi on ehdoton ja tämä ehdottomuus on kaiken pahan alku. Jos uskotaan, että X on lopullinen totuus ja vaaditaan X:n toteuttamista il-man ehtoja, X tuottaa motiivin tappaa ja kuolla, alistaa ja alistua, nöyrtyä ja nöyryyttää. Koska kyseessä on ehdoton käsky, mikään keskustelu, neuvottelu tai kompromissi ei käy. Tästä seuraa sovin-non ja sovittelun mahdottomuus. Glo-baali etiikka ei ole mahdollinen.

Esimerkki: Jeesus antoi lähetyskäs-kyn, jonka mukaan kirkon sanoma pi-ti viedä kaikille kansoille. Tätä käskyä ei pidä ymmärtää ehdollisena, jolloin käännytettävien vastahakoisuus tai kär-simykset estäisivät sen toteuttamisen. Käsky sanoo, että menkää ja tehkää, ei muuta. Sitten mennään ja tehdään. Oli-si lapsellista olettaa, että käännytettävi-en kanssa neuvoteltaisiin halukkuudes-ta ottaa vastaan ilosanoma Jeesuksesta. Heitä saatetaan kohdella lempeästi, eri-tyisesti jos heillä on resursseja vastustaa käännyttäjiään.

Jos alistaminen ei ole mahdollista, on ensin puhuttava. Mikään neuvottelu ei kuitenkaan saa johtaa itse tehtävän lai-minlyöntiin, se olisi mahdotonta. Odot-taminen on mahdollista, mutta kun ti-laisuus tulee, projekti käynnistyy uudes-taan. Käsky on todellakin ehdoton. Jos käännytettävillä ei ole resursseja vas-tustaa, heidän on parasta kääntyä. Jos käännytettävät vastustelevat ilman riit-täviä resursseja vastustaa, heidät pako-tetaan kääntymään. Espanjalaiset val-loittajat polttivat atsteekkipappeja näyt-tääkseen kansalle heidän taikojensa voimattomuuden. Kääntyminen tehtiin helpoksi. Kaikkia kansoja ei käännytet-ty. Jos tarvittiin orjia, heidät julistettiin eläinten kaltaisiksi. Silloin lähetyskäs-

ky ei soveltunut. Jos alkuperäisasukkaat haluttiin hävittää, kuten kävi Australias-sa ja Etelä-Afrikassa, ihmisyyden kieltä-minen oli edelleen mahdollista.

Globaalin etiikan luomisen ongelma-na ovat juuri uskomuksiin liittyvät eh-dottomat käskyt ja määräykset. Jos ne eivät sisällä lieventäviä ehtoja, miten niistä neuvotellaan? Ilman neuvottelua ei ole yhteisymmärrystä, yhteispeliä, so-vintoa tai rauhaa. Kun minä vaadin eh-dottomasti ja sinä vaadit ehdottomasti tilanteessa, jossa vaatimusten välillä on ristiriita, tuloksena on sota.

Mitä on tehtävissä? Tuskin mitään niin kauan kuin uskomusten vaati-mukset ovat ehdottomia. Vasta kun niihin sisältyy ehtoja, neuvottelu on mahdollista. Neuvottelut saattavat ol-la vaikeita, mutta neuvottelu on kui-tenkin rauhan ainoa tae. Taloudelli-sista eduista on taisteltu monesti kuo-lemaan asti. Taloudellisista eduista on kuitenkin aina mahdollista neuvotella, koska niihin ei liity mitään ehdotto-mia vaatimuksia. Kun puhutaan hin-noista, niistä on mahdollista sopia si-ten, että kumpikin neuvotteluosapuoli on tyytyväinen. Demokraattinen po-litiikka vaatii neuvotteluja, sovittelua ja kompromisseja kaikilta osapuolil-ta. Siinä on demokratian menestyk-sen salaisuus. Mikään ei ole liian py-hää kompromissien tekemisen estee-nä. Silti ihmisillä on vahva vakaumus ehdottomien arvojen olemassaolon puolesta – niistä ei neuvotella. Kai-kesta on pakko neuvotella ja sopia, el-lei halua sotia.

Entä jos toinen osapuoli ei kunnioita ihmisarvoa? Pitääkö siitäkin neuvotel-la ja sopia kompromisseista? Tuskin ku-kaan moraalisesti vastuunalainen ihmi-nen haluaa sitä tehdä. Jos toinen edel-leen vaatii ihmisarvoa loukkaavien uskomusten toteuttamista, sitten on so-dittava. Juuri tämä on ongelma. Ihmis-ten uskomukset ovat mitä ovat, usein järjettömiä, loukkaavia ja inhottavia, kaiken sovittelun tuolla puolen. Opti-misti väittää, että kaikki uskomukset ovat kohtuullistettavissa ja järkiperäis-tettävissä – siis soviteltavissa yhteen. Pessimisti pitää ihmisen itsepäistä irra-tionaalisuutta faktana.

Timo AiraksinenProfessor

Moral and Social PhilosophyUniversity of Helsinki

ONKO GLOBAALI ETIIKKA MAHDOLLINEN?Ihmisten pitäisi pystyä elämään rauhassa keskenään. Ihmisten olisi parasta oppia elämään rauhassa keskenään. Tässä kaksi globaalin etiikan muotoilua, jotka tänään tuntuvat yhtä haaveellisilta kuin aina ennenkin.

2/2013 • Vapaa Ajattelija24

2/2013 • Vapaa Ajattelija25

YH

DIS

TY

NE

ET

AJA

TTE

LIJA

T −

YH

DIS

TY

KS

ET

TOIM

IVA

T

YHDISTYNEET AJATTELIJATY H D I S T Y K S E T T O I M I V A T

2/2013 • Vapaa Ajattelija2424

AR

VO

STE

LUT

ARVOSTELUT

MYSTIIKKAA VAI EI?Anna Kontula on kirjoittanut kirjan uskosta ja uskonnosta. Kirjan nimi on Mistä ei voi puhua. Otsikko jo antaa ymmärtää, että on asioita, joista ei voi puhua.

Rauni Tenhovuori

Anna Kontulan “Mis-tä ei voi puhua” on kirjoitettu keskuste-lun muotoon. Kes-kustelijoina on kak-si naista, Asta ja Saara. Asta on Saa-ran täti, jonka luo-na Saara vietti pal-jon aikaa lapsena,

kun hänen äitinsä oli töiden vuoksi pal-jon poissa kotoa.

Kun kirja alkaa, Astan ja Saaran edel-lisestä tapaamisesta on vuosia. Asta on jossakin vaiheessa antanut Saaralle lah-jaksi ikonin, jonka tämä on nyt päättä-nyt palauttaa, koska uskonnottomana hänelle ikoni ei merkitse mitään. Täs-tä keskustelu alkaa.

Asta on uskovainen ja Saara ateis-ti. Keskustelussa Saara on kuitenkin enemmän kuuntelijan roolissa ja toi-saalta viemässä tarinaa eteenpäin. As-ta alkaa kertoa Saaralle nuoruuden ko-kemuksestaan, jota hän nimittää mysti-seksi, koska se oli tullut täysin yllättäen ja odottamatta ja jota hän ei ollut osan-nut selittää. Miettiessään tätä kokemus-ta hän oli lopulta päätynyt antamaan sille uskonnollisen selityksen ja alkanut sen jälkeen omistautua uskonnollisille kysymyksille. Hän oli kuitenkin tunte-nut, että kokemus on ollut asia, josta ei voi puhua. Nyt hän on päättänyt avau-tua Saaralle ja kertoa tästä kokemukses-ta ja siitä, miten se on hänen elämään-sä vaikuttanut.

Kirjan tarkoituksena on ollut ilmei-sesti kertoa, että ateisti tai ihminen, jol-la ei ole ollut vastaavanlaisia voimakkai-ta kokemuksia kuin Astalla, ei voi kos-kaan ymmärtää tällaisia ns. mystisiä kokemuksia. Siinä mielessä niistä ei voi puhua. Ne jäävät aina mysteereiksi, joi-ta ei voi selittää järjellä. Tässä ei sinän-sä ole mitään uutta. Näinhän uskovaiset aina puolustavat uskoaan: sitä ei voi jär-jellä ymmärtää eikä selittää. Heidän ar-vomaailmassaan mystinen kokemus on aina suurempaa ja syvällisempää kuin

järkiajattelu, joka mielletään ilmeisesti liian tavalliseksi ja arkipäiväiseksi.

Keskustelu kahden erilaisen näke-myksen välillä voisi olla kiinnostava ja kiitollinen lähtökohta kirjalle; täs-sä teoksessa idea ei vain ole kovin hy-vin toteutunut. Saara, joka edustaa kir-jassa uskonnottomuutta, on jotenkin ponneton mielipiteissään, ikään kuin hänen pitäisi As-tan edessä hä-vetä ajatuksiaan. Hänkin on omak-sunut sen kannan, että mystinen ko-kemus on kaiken järkeen perustu-van analysoinnin yläpuolella ja ulot-tumattomissa. As-tan pohdinnat taas menevät ajoittain niin monipolvisik-si, että uskottavuus kärsii; on vaikeaa kuvitella tavallista ihmistä pohtimassa näin teoreettisesti uskonasioita puhu-mattakaan siitä, että niiden mukaan voi-si elää. Yleisvaikutel-ma kirjasta jää latte-aksi ja mitäänsano-mattomaksi, lähinnä Astan uskonnollisuu-den puolustuspu-heeksi. Keskustelusta puuttuu jännite.

Kiinnostavampi lähtökohta olisi ol-lut pohtia, onko tosiaan niin, että mys-tisiksi sanotuista kokemuksista ei voi puhua ja olisiko niille sittenkin mah-dollista löytää järkeenkäypä selitys, esi-merkiksi ihmisen senhetkisestä mielen-tilasta, iästä, ympärillä vallitsevasta us-konnollisesta ilmapiiristä, hyväksytyksi tulemisen tarpeesta, itsensä merkityk-selliseksi kokemisen tarpeesta jne., jois-ta voisi puhua siinä kuin mistä tahan-sa asiasta. Kun tunnekokemus on voi-makas, siitä puhuminen voi olla vaikeaa, varsinkin, jos kokemus halutaan tulkita mystiseksi ja selittämättömäksi, jolloin kaikki järjelliset tulkinnat koetaan vää-riksi tai kokemuksen merkityksellisyy-den mitätöinniksi. Kysymys ei siis ehkä lopulta olekaan siitä, että kokemukses-ta ei voisi puhua vaan siitä, että siitä ei haluta puhua.

Tällaisesta pohdinnasta olisi voinut syntyä kiinnostavampaa ja terävämpää analyysia väheksymättä kuitenkaan ke-nenkään henkilökohtaisia kokemuksia, jotka epäilemättä ovat tärkeitä ja joilla voi olla suuri vaikutus ihmisen ajatte-luun ja elämään.

"Uskovaiset puolustavat uskoaan:

sitä ei voi järjellä ymmärtää!”

teissään, ikään kuin

-

-

-s-s nk-s a a

sa ti

hu-täoi-tel-tte-no-nä uu-pu-

usta

KARKKILAN YHDISTYS OMILLE TEILLEEN

- lehti haastatteli

Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry erosi liitosta 14.4.2013. Lehti kävi haastattelemassa karkkilalaisia eron syistä.

Lasse Pylkki

Paikalla Karkki-lassa yhdistyksen sihteerin kotona kahvipöydän ää-ressä leppoisissa merkeissä, toisi-naan ääntään ko-rottaen, olivat yh-distyksen puheen-johtaja Jorma Snellman, Erkki Hohenthal, yh-distyksen sihteeri

Ulla Kindstedt, Oiva Niskanen ja Ti-mo I Vasama, kaikki Karkkilan vapaa-ajattelijoiden hallituksen jäseniä.

Mitkä ovat tärkeimmät syyt, jot-ka johtivat eroon?Erosimme pitkän pohdinnan tuloksena liitosta vakavan luottamuspulan vuok-si – semminkin, kun yhdistyksemme on vuosikymmeniä ollut liiton vahvim-pia ja suurimpia yhdistyksiä, mutta tu-li liittokokouksessa epädemokraattisin keinoin junttalistalla uloskirjatuksi lii-ton hallinnosta. Valinnan seurauksena vaikutusvaltaa vaille jäivät naiset ja ikä-ryhmältään nykyjohdolle sopimattomat, siis liian vanhat vapaa-ajattelijat. Emme hyväksy ikärasismia, on sopimatonta ja rumaa haukkua meitä hautausmaalai-siksi. Vastustamme kaikenlaista autori-taarista toimintaa.

Liittohallitusta täydennettiin juuri äsken varajäsenellä. Ehdo-titteko siihen karkkilalaisia? Emme, emme lainkaan tienneet, että liittohallituksesta oli joku eronnut. On normaalia, että jäseniin otetaan yhteyt-tä, kun tarvetta siihen on. Liittohallituk-sen täydennysasiassa tarvetta olisi ollut. Tässä onkin toinen keskeinen syy eroa-

miseemme. Nykyinen johto ei ole kat-sonut tarpeelliseksi olla yhteydessä jä-seniinsä, tiedottaa asioista. Ainakin me Karkkilan jäsenet olemme täydellisessä pimennossa siitä, mitä liitossa puuha-taan. Koemme, että meistä jäsenistä ei ole haluttu huolehtia. Jäseniä pitää kun-nioittaa, ja kunnioituksen pitää olla mo-lemminpuolista. Jos toista ei kunnioite-ta, toisenkin kunnioitus loppuu. Myös kunniapuheenjohtajaa, joka aikanaan teki valtavan määrän pyyteetöntä työtä, täytyy kunnioittaa ja joskus kuullakin.

Liitossa asioita hoidetaan uudella tekniikalla. Siinä ei oteta huomioon, et-tä joukossa on paljon vanhempaa po-rukkaa, joka ei aina ole sinut tekniikan kanssa. Tämä väki on silti aikanaan teh-nyt liiton pohjatyön. Kyllä uusi tekniik-ka ja uudet tavoitteet ovat hyviä, mut-ta historiaa ja aiemmin tehtyä työtä-kin täytyy kunnioittaa. Vanhojakin täy-tyy kuunnella, muttei välttämättä tehdä niin kuin he haluavat. Miksi tiedottami-nen on ollut niin huonoa? Miksi ei ha-luta tiedottaa ja olla yhteydessä? Järjestö, joka unohtaa jäsenensä - ja oman histo-riansa, eli kuten liiton edellinen puheen-johtaja sanoi, ”nuo hörhöt” - joutuu kär-simään siitä, kun perusta pettää.

Varsinainen työ liitossa teh-dään ryhmissä, joihin jokainen on tervetullut. Oletteko muka-na niissä?

Emme. Kuten totesimme, olemme olleet pimennossa siitä, mitä liitossa ta-pahtuu. Ei ole kiva, että ensin suljetaan pois päätöksenteosta ja sitten sanotaan, että voitte kyllä tulla leikkimään kans-samme, mutta ette päättämään. Se on loukkaavaa.

Yhdistysten jäsenet saavat leh-den ja yhdistykset aika ajoin jä-senkirjeen ja aina uuden lehden ilmestyttyä paketin niitä vapaa-seen levitykseen. Ja silloin täl-löin tiedotteita sähköpostitse. Miten yhteydenpito jäsenyhdis-tyksiin olisi mielestänne pitä-nyt hoitaa?Kuten jo totesimme, ei niin teknisesti. Kaipaamme yhteydenpitoa myös van-hoilla konsteilla. Jäsenistä pitää huoleh-tia ja olla yhteydessä aina, kun on asiaa. Esimerkiksi kun Karkkila teki Lahden kokoukseen liittokokousaloitteen val-tion ja kirkon erottamiseksi toisistaan, Karkkilaan ei asiasta ole sen jälkeen ol-tu lainkaan yhteydessä eikä asian mah-dollisesta valmistelusta liittohallitukses-sa informoitu yhdistyksiä.

Koette siis, että liittohallitus ei ole tehnyt juuri mitään?Niin, ainakaan meille saakka tietoa ei toiminnasta ole juuri tullut. On paljon tekemätöntä työtä: valtion ja kirkon ero, sotilaspapisto, vankilapapisto, pakolli-nen uskonnonopetus. Vapaa-ajattelijat sen sijaan tuntuvat haukkuvan toinen toisiaan enemmän kuin kirkolliset piirit.

Jotakin liitto on kuitenkin teh-nyt: uusi ohjelma, uusittu lehti, uusi logo, uusia esitteitä, usei-

2/2013 • Vapaa Ajattelija 2/2013 • Vapaa Ajattelija26 27

YH

DIS

TY

NE

ET

AJA

TTE

LIJA

T −

YH

DIS

TY

KS

ET

TOIM

IVA

T

YH

DIS

TY

NE

ET

AJA

TTE

LIJA

T −

YH

DIS

TY

KS

ET

TOIM

IVA

T

YHDISTYNEET AJATTELIJATY H D I S T Y K S E T T O I M I V A T

YHDISTYNEET AJATTELIJATY H D I S T Y K S E T T O I M I V A T

Esa Ylikoski

Yhdenvertaisuus ja syrjimättö-myys ihmisoi-keutena ja pe-r us oi ke ute n a (Per ustus lain 6 §) on luon-teeltaan nimen-omaan oikeus johonkin. Julki-sen vallan, val-tion ja kunnan erityisenä vel-

vollisuutena on omassa toiminnassaan paitsi noudattaa sitä itse myös edistää sen toteutumista (Perustuslain 22 §).

”Positiivisen erityiskohtelun” mahdol-lisuus on tiukasti rajattu heikommassa asemassa olevan vähemmistön tukemi-seen, joten se ei oikeuta vahvassa ase-massa olevan enemmistön etuoikeuk-sia. Uskonnon ja omantunnon vapaus ihmisoikeutena ja perusoikeutena (Pe-rustuslain 11 §) on puolestaan luon-teeltaan vapausoikeus, vapaus osallis-tua, liittyä, harjoittaa jotain tai vapaus olla osallistumatta, liittymättä, harjoit-

tamatta. Julkisen vallan, valtion ja kun-nan velvollisuus on huolehtia, että tämä vapaus toteutuu, että ihmiset ja yhteisöt voivat toimia. Julkisen vallan tehtävänä ei kuitenkaan ole itse organisoida us-konnon harjoittamista.

Loppukevään 2013 aikana Vapaa-ajattelijain liitto on antanut useita us-konnottomien ihmisoikeuksien ke-hittämiseen tähtääviä kannanilmaisu-ja, jotka perustuvat edellä mainittuun ajatteluun ja liiton yleiseen linjaan. Ne liittyvät maahanmuuttoon, kuntalakiin, lukiolakiin, yhdenvertaisuuslakiin. Li-säksi Ulkoasiainministeriölle on esitet-ty, että Suomi ulkopolitiikassaan pyrki-si määrätietoisesti kaikilla foorumeil-la edistämään uskonnottomien katso-musvapautta kaikissa maailman maissa, kuuluuhan ajatuksen, vakaumuksen ja uskonnon vapaus perustaviin ihmisoi-keuksiin.

Lausunnossaan Sisäasiainministeri-ölle Maahanmuuton tulevaisuus 2020

-työryhmän ehdotuksen johdosta liitto korosti maahanmuuttajien vastaanot-to- ja kotouttamistyössä tarvittavan ih-misten kohtelua yksilöllisesti eikä läh-tömaan vallitsevan kulttuuritaustan ja

valtauskonnon stereotypioiden pohjal-ta. Ihmisoikeuskasvatuksessa tulee ker-toa yhdenvertaisuudesta uskontojen ja vakaumusten suhteen sekä ajatuksen ja omantunnon vapaudesta, johon kuuluu myös vapaus olla osallistumatta uskon-non harjoittamiseen sekä vapaus erota uskonnollisesta yhdyskunnasta. Kotout-tamiseen ei kuulu velvollisuus osallistua luterilaiseen uskonnon harjoittamiseen (jumalanpalvelukset, uskonnolliset päi-vänavaukset), jos sellaista järjestettäisiin koulussa tai päivähoidossa. Lapsilla tu-lee olla mahdollisuus elämänkatsomus-tiedon opetukseen.

Kuntalain uudistamista valmistel-laan parhaillaan. Liiton evästys siihen säädösvalmistelutyöhön voidaan lau-sunnossamme pelkistää oikeastaan seuraavaan: Kunnan koko toiminnan tulee olla uskonnollisesti tunnustuk-setonta.

Perustelut sille tulevat yhtäältä Pe-rustuslain 6 §:n yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteesta se-kä vastaavasta Euroopan ihmisoikeus-sopimuksesta. Samoin tietysti viittam-me Perustuslain 22 §:ään valtion vel-vollisuudesta edistää perusoikeuksien toteutumista. Toisaalta viittaamme us-konnon ja omantunnon vapauteen (Pe-rustuslaki 11 §) ja vastaavaan ihmisoike-ussopimukseen - sekä sitä tulkitsevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiin. Lisäksi viittaamme apulais-oikeuskansleri Mikko Puumalaisen kä-

räjäjumalanpalveluksista luopumista koskevaan päätökseen, jossa hän toteaa perusoikeuksien käyvän perinnesyiden edellä (17.1.2012).

”Kunta irti kirkosta - kirkko irti kun-nasta” -ajatuksen hyväksyminen ei edel-lytä kirkon tai uskonnon vastustamis-ta. Voisi myös puhua kirkon ja kunnan keskittymisestä omiin tehtäviinsä. Tar-koituksenahan sillä lakitäsmennyksel-lä ei ole estää ihmisiä, perheitä, yhteisö-

jä ja seurakuntia harjoittamasta uskon-toaan. Julkisen vallanhan tulee päinvas-toin turvata uskonnon harjoittamisen vapaus. Kysymys on vain siitä, että va-paus uskonnon harjoittamiseen ei mi-tenkään edellytä ja oikeuta sitä, että mo-nin eri tavoin ajattelevien ihmisten yh-teinen kunta alistettaisiin yhden uskon-non harjoittamisen järjestäjäksi.

Koulusäädöksissä kuten Perusope-tuksen perusteissa ja tuntijaossa onkin jo kirjattuna, että ”opetus on uskon-nollisesti tunnustuksetonta ja poliitti-sesti sitoutumatonta”. Tämä on sinän-sä, päällisin puolin aivan hyvin sanot-tu. Siinä on kuitenkin asiaan tarkem-min tuntemattomalle yllättävä puute, jonka kyseenalainen tulkinta aiheuttaa suoranaisen yhdenvertaisuusongelman. Nimittäin koulun muuhun toimintaan kuin opetukseen onkin laajasti katsot-tu voivan kuulua uskonnon harjoitta-mista (jumalanpalvelukset, seurakun-tien uskonnolliset päivänavaukset kou-luissa).

Tällainen tulkinta ilmentää perusoi-keudellisesti suorastaan skandaalimais-ta kikkailua. Koulun päätehtävä on ope-tus ja kasvatus, ja jos sen tulee olla us-konnollisesti tunnustuksetonta, miten voidaan sallia, että sen ulkopuoliseen toimintaan kuitenkin ympätään yhden uskonnon harjoituttamista. Pragmaat-tisissa perusteluissa viitataankin yhä usein perinteeseen pykälien sijaan. Kui-tenkin apulaisoikeuskanslerin päätök-

sen mukaan ”perusoikeuksien turvaa-minen menee perinnesyiden edelle”.

Tästä asiasta olemme tehneet esityk-siä myös perusopetuksen opetussuun-nitelman valmistelijoille. Peruskoulun opetussuunnitelmatyö on tällä hetkel-lä ainekohtaisten perusteiden valmis-telussa. Elämänkatsomustiedon ope-tuksen perusteista on lupa odottaa hy-vää. Positiivista on myös yhteiskunta-opin opetuksen lisääntyminen kahdella

vuosiviikkotunnilla, toinen luokilla 4-6 ja toinen luokilla 7-9 sekä uusi aikare-surssi teemapäivien järjestämiseen luo-killa 7-9.

Uutena kannanottoa vaativana ajan-kohtaisena asiana on nyt lukion tuntija-ko ja opetuksen perusteet. Liiton selkeä kanta on, että mikäli uskonnon ja elä-mänkatsomustiedon oppiaineet säily-vät suurin piirtein nykyisellään, elämän-katsomustieto tulee ehdottomasti saada kaikille vapaasti valittavaksi. Elämän-katsomustiedon eli et:n täyskielto kirk-koon kuuluvilta lukiolaisilta eli holhoa-va pakkouskonto, (”et mene”) alkaa ol-la suorastaan skandaalimaista. Myös lu-kioiden koko toiminta eikä vain opetus on tarpeen säätää uskonnollisesti tun-nustuksettomaksi ja puoluepoliittises-ti sitoutumattomaksi, kun kerran muu ei auta.

Yhdenvertaisuuslakiin liittyvät kan-nanottomme liittyvät edellä esitettyyn ongelmakenttään. Myönteistä on lain soveltamisalan laajentaminen. On jäl-leen välttämätöntä korostaa, että yh-denvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen ei kuulu se, että valtion ja kunnan toi-minnassa yksi vahvassa enemmistö-asemassa oleva uskonnollinen yhdys-kunta, evankelis-luterilainen kirkko saa voimakkaan ”positiivisen erityiskohte-lun”, joka perusoikeudellisesti pitäisi ol-la mahdollista vain syrjityssä asemassa olleen vähemmistöryhmän aseman pa-rantamiseen.

Korostamme ihmisten yhdenvertais-ta kohtelua uskontojen ja vakaumusten suhteen nyt erityisesti valtion ja kunnan toiminnassa. Jos jokin uskonnollinen yhdyskunta omassa uskonnonharjoit-tamisessaan syrjii esimerkiksi naisia tai homoseksuaaleja, se on enemmän tuon yhdyskunnan jäsenten sisäinen asia sil-lä edellytyksellä, että kaikilla on vapaus erota moisesta syrjivästä uskonnollises-ta yhdyskunnasta.

Evankelis-luterilainen kirkko pitää kynsin hampain kiinni epäreiluista etu-oikeuksistaan valtion ja kuntien toimin-nassa. Painostuksellaan se pitää kansan-edustajia ja kunnanisiä ”herran nuhtees-sa” niin, että perinteiseen tilanteeseen ei uskalleta tehdä muutoksia, jolloin ihmisten yhdenvertaisuutta uskonto-jen ja vakaumusten suhteen ei toteute-ta perusoikeussäädösten kehittymises-tä huolimatta. Syyllinen tilanteeseen on kuitenkin poliitikkokunta, joka ei us-kalla noudattaa ja toimeenpanna perus-tuslakia, eikä niinkään itse kirkko, joka periaatteessa on yksityisoikeudellinen lafk a, vaikka sille onkin annettu julkis-oikeudellinen asema. Kirkko vain nou-dattaa lähetyskäskyään ”menkää ja teh-kää kaikki”. Sillä uholla se on alistanut kunnat ja valtionkin alamaisekseen niin että uskonnon harjoituttaminen on ”so-sialisoitu” koulujen ja päiväkotien teh-täväksi. On enemmän paimenen kuin suden vika, jos susi syö lampaita, kos-ka susi tekee vain luontonsa mukaan. Vapaa-ajattelijain Liitto ry edistää toi-minnallaan kaikkien ihmisten uskon-nosta ja vakaumuksesta riippumaton-ta yhdenvertaisuutta eli syrjimätöntä kohtelua käytännössä sekä uskonnon ja omantunnon vapautta, joka koskee pait-si uskonnollisia ihmisiä myös ateisteja, agnostikkoja, skeptikkoja ja uskontojen suhteen välinpitämättömiä (käyttääkse-ni Euroopan ihmisoikeustuomioistui-men ilmausta).

ta lausuntoja ja kannanottoja, osallistuminen Educa-messuille, talous on kunnossa, samoin rem-pallaan ollut omaisuudenhoi-to, toimisto remontoitu koko-ustilaksi, jota liiton yhteistyö-kumppanitkin käyttävät, ja moni-toimikone, jolla voidaan painaa mm. yhdistysten lehtiä omakus-tannushintaan. Näistä kaikista ja monesta muusta on ollut tie-toa liiton lehdessä ja jäsentie-dotteessa.

Mitä Karkkilan yhdistys nyt ai-koo tehdä, kun se on omillaan?Eletään jumalattomasti entisen malliin. Meillä toimintaa on runsaasti, harki-taan todellisten toimien tekemistä, esim. ajetaan kirkon ja valtion erottamista, hankitaan kotimaisia mutta myös kan-sainvälisiä suhteita, joissa meillä on ko-kemusta. Talouskin on kun nossa ja oma,

iso hautausmaa, jonka hoitamisessa riit-tää puuhaa.

Liitolla on uusi suunta: Ei par-jata uskontoja (kritisoidaan kylläkin), vaan ajetaan tun-nustuksettomuutta, eli että valtio ja kunta eivät harjoita eivätkä edistä uskontoa. Poh-dittavana on kansalaisaloit-teen tekeminen valtion ja kir-kon erosta. Mikä on Karkkilan suunta?Niin, uskonnoton toiminta liitossa on hiipunut. Meillä on toisenlainen suunta. Hoidamme asioita demokraattisesti, ka-vahdamme autoritaarisuutta, emme tu-puta jäsenyyttä emmekä junttaa, vaik-ka nykyisin ihmiset eivät olekaan niin kiinnostuneita periaatteellisista asioista kuin aikaisemmin – ja elämme ja ope-tamme muitakin elämään jumalatto-masti. Se on meidän suuntamme.

Miten aiotte ajaa vapaa-ajatte-lua tästä eteenpäin valtakun-nallisesti? Tulemme harkitsemaan, miten verkos-toidumme.

"Koulusäädöksissä onkin jo kirjattuna, että ”opetus on uskonnollisesti tunnustuksetonta ja poliittisesti sitoutumatonta”.

LEHTI TOIVOTTAA KARKKI-LAN YHDISTYKSELLE MENESTYSTÄ SEN VALITSEMALLA TIELLÄ KOH-TI TAVOITTEITA, JOTKA KAIKES-TA HUOLIMATTA OVAT KUMMAL-LEKIN YHTEISIÄ: KIRKON JA VAL-TION ERO ELI TUNNUSTUKSETTO-MUUS JA USKONNOTON KULTTUURI.

Tämä on viimeinen Vapaa Ajatte-lija -lehti, jonka Karkkilan vapaa-ajattelijoiden jäsenet saavat jä-senetuna Vapaa-ajattelijain liitolta. Lehti tulee, jos henkilö on jäsenenä jossain toisessa liiton jäsenyhdistyk-sessä.

YHDENVERTAISUUDEN JA VAPAUDEN PUOLESTA

- Pääsihteerin palsta -

3/20

12

Vap

aa

jatt

elija

3/20

12

Vap

aa

jatt

elija 28 29

2/2013 • Vapaa Ajattelija 2/2013 • Vapaa Ajattelija

Esa Ylikoski

Uskontokritiikkiä ja ihmisoikeustyötäEsa Ylikoski

Lehtemme vii-me numeros-sa totesin, et-tä liiton toi-minta ja kan-nanotot ovat viime aikoi-na painottu-neet uskon-

nottomien katsomuksellisten ih-misoikeuksien ja käytännön oi-keusturvan edistämiseen valtion ja kunnan toiminnassa. Otin kan-taan sen puolesta, että tämän rin-nalla tarvitaan edelleen ja viimeai-kaista enemmän myös uskontokri-tiikkiä. Sen olisi kuitenkin hyvä olla enemmän keskustelua kuin järjes-töjen virallisia lausumia.

Kun moni henkilökohtaisesti havahtuu aina uudestaan siihen ab-

surdiuteen, että hei, valtiovaltamme ja kunnat nostavat yhä edelleen omituisel-le jalustalle yhden uskonnon aivan omi-tuisia oppeja, joilla ei ole mitään asialli-sia perusteluja, motivaatio myös poliitti-sella puolella uskonnottomien ihmisoi-keuksien edistämiseen saa puhtia.

Uskontokritiikkiä on paikallaan esit-tää sekä uskontokohtaisesti että myös joihinkin uskontoihin yhdellä kerralla suuntautuen. Jälkimmäinen sopii eri-tyisen hyvin ns. kirjan uskontoihin eli juutalaisuuteen, kristinuskon ja islami-laisuuden pääsuuntauksiin.

Uskonnot nojautuvat jonkun ”pyhän kirjan” sanaan, dogmeihin, ”ikiaikaisiin totuuksiin”. Elämä ja tiede ovat sen si-jaan muuttuvia, kehittyviä. Tarvitaan avointa tutkimista ja kehittämistä, luo-vuutta ja innovaatioita. Uskonto on jar-rumiehen roolissa.

Uskonnot lupaavat jopa ”iankaikkis-ta elämää”, vaikka tähdet ja tähtisumut-

kin ovat ajallisia. Ja luterilaisuus lupaa pahat teot anteeksi ilman että tarvit-see pyytää anteeksi siltä jota vastaan on rikkonut. Toisaalta kristinoppi pelotte-lee kuolemalla kuolemisen jälkeistä jos-kus tapahtuvaa herättämistä viimeisel-le tuomiolle, jossa tapahtuu ihmisten mustavalkoisen dualistinen jako kah-teen, helvettiin tai paratiisiin. Asiaan

”iankaikkisuuden” virtuaalimaailmassa ei vaikuta, että täällä oikeassa elämässä, reaalimaailmassa on harmaan eri sävyjä sekä kaikkia sateenkaaren värejä.

On tietenkin positiivista, että kirkon oman, 5000 hengen otokseen perustu-van haastattelututkimuksen mukaan vain 27 % ihmisistä uskoo kristinuskon opetuksen mukaiseen jumalaan. Kir-kon työntekijöistäkin vain noin puolet uskoo kristilliseen uskontunnustukseen sananmukaisesti. Kuitenkin myös opin vain vertauskuvallisesti uskovat tuntu-vat pitävän voimakkaasti kiinni kirkon

etuoikeuksista yhteiskunnassamme, mikä käytännössä sisältää myös oppi-en totena julistamisesta ja juurruttami-sesta pikkulapsille ja koululaisille pak-kouskonnonopetuksen sekä uskon-nonharjoittamisen kautta. No, onhan 27 prosentin vähemmistö vähemmis-tönä suuri, mutta toisaalta, kun mei-tä kirkkoon kuulumattomia on tois-taiseksi jo noin neljäsosa, sen määrän pienuudella perustellaan luterilaisen

"enemmistön" kirkon etuoikeusase-maa. Se on hassu perustelu, koska pe-rusoikeudet, ihmisoikeudet on säädet-ty juuri siksi, että myös vähemmistöil-lä on ihmisoikeuksia.

Kirjan uskontoja on levitetty mie-kalla ja tuliasein tappamalla ja ihmi-siä alistamalla. Samalla on kansojen kulttuuriperintöä tuhottu usein järjes-telmällisesti ja juurta jaksain. Niin us-kontojen väliset kuin saman uskonnon eri lahkojen väliset oppi- ja etuoikeus-riidat kytkeytyvät moniin menneisiin ja nykyisiin sotiin, niin valtioiden vä-lisiin kuin sisällissotiin eri väestöryh-mien välillä.

Uskonnot ovat jarruttaneet ihmisoi-keuksien ja tieteen kehittymistä. Sosi-aalinen ja kulttuurinen edistys on ni-

menomaan sekulaariin, uskonnoista va-pautuvan ajattelun ja kulttuurin satoa.

Ihmisten seksuaalisuutta, parisuhtei-ta ja lisääntymisterveyttä halutaan kont-rolloida ja säännellä uskonnollisten ins-tituutioiden toimesta. Katolinen kirkko ja monet protestanttiset kirkot kampan-joivat voimakkaasti syntyvyyden sään-nöstelyä ja ehkäisyvälineiden käyttöä vastaan. Siihen on taivutettu ja taipunut myös valtioita.

Myös evankelis-luterilaisen kirkon "opetuksen" mukaan seksi ja yhdessä asuminen kuuluu vain avioliittoon. Kuitenkin seurustelu, myös seksuaali-nen tutustuminen on fiksua jo ennen parin yhteen muuttamista, ns. seurus-teluvaiheessa. Avoliittokin on kirkon

"opetuksen" vastainen, vaikka seku-laarin järjen ja etiikan mukaan yhdes-sä asuminen voi olla oikein fiksu rat-kaisu - riippumatta siitä onko aikee-na tai ei joskus myös juridisen avio-liiton solmiminen. Uskonnottoman etiikan ja järjen ero kirkon ”opetuk-seen” on selvä.

Ehkä Suomen ev.lut. kirkossa ei enää jakseta tai uskalleta niin avoimesti meuhkata avoliittoa vastaan. Kansa on jaloillaan äänestänyt sekulaarin järjen ja

etiikan käytön puolesta. Seksi jo seurus-teluvaiheessa ja avoliitto on todettu fi k-suksi sekä silloin kun on aikeita aviosta että silloinkin kun avioaietta ei ole.

Kirkossa ei kuitenkaan ole jaksettu muuttaa itse "opetusta" tältä osin. Si-tä paitsi pikkulapsille ja nuorille kyllä yleensä yhä opetetaan virallisen "ope-tuksen" mukaan. Samoin rippikouluis-sa. Tämä ei voi olla aiheuttamatta häm-minkiä ja turhaa syyllisyyden tunnetta. Onhan luterilaisilla piispoilla ”varovai-sen kielteinen kanta” itsetyydytykseen-kin.

Luterilaista kirkkoa suuremmissa kirkoissa, katolisessa ja ortodoksises-sa, tätä "opetusta" jaksetaan julistaa tu-lisemmin. Samoin islamilaisessa maa-ilmassa avioliiton ulkopuolisia suhtei-ta rajoitetaan ankarasti tai äärimmäisen ankarasti, jopa julman kuolemantuo-mion uhalla. Aborttia vastustetaan us-konnollisin perustein. Myös ehkäisyn, syntyvyyden säännöstelyn käyttöä vas-taan taistellaan totisesti uskonnollisel-ta pohjalta. Pahimmin sen sana teho-aa paikoin Afrikassa. Ankaraa on myös suhtautuminen homoseksuaalisuuteen ja homojen yhdenvertaisia ihmisoi-keuksia vastaan.

Uskontoa voi arvioida kriittisesti niin fi losofi selta, elämänkatsomukselli-selta, eettiseltä ja yhteiskuntapoliittiselta kannalta. Nyky-Suomessa tässä arvioin-nissa on hyvä pitää mielessä myös glo-baali ulottuvuus. Onhan esimerkiksi ai-van sietämätöntä, että yli 10 maassa is-lamin uskosta luopumisesta on säädetty kuolemantuomio. Samoin ankarasti on sanktioitu ateismin julkinen esilletuonti.

Tässä tullaankin uskontokritiikistä takaisin myös ihmisoikeuksiin ja yh-teiskunnalliseen toimintaan. Meidän on syytä vaatia ja paimentaa, että viral-linen Suomi ulkopolitiikassaan pyrkii määrätietoisesti edistämään myös us-konnottomien katsomusvapautta kai-killa foorumeilla, kuuluuhan ajatuk-sen, vakaumuksen ja uskonnon vapaus perustaviin ihmisoikeuksiin. Tällainen kannanilmaisumme on Ulkoasiainmi-nisteriöön tänä keväänä toimitettukin. Luonnollisesti liittona annamme kan-nanottoja ja lausuntoja myös uskon-nottomien yhdenvertaisen kohtelun ja katsomusvapauden edistämiseksi Suo-messa.

"Kirkon työntekijöistä vain puolet uskoo uskontunnustukseen.

"Uskonto on kehityksen jarrumies.

2/2013 • Vapaa Ajattelija2/2013 • Vapaa Ajattelija30

HA

LLIT

TU A

JATU

S −

LII

TTO

HA

LLIT

US

TIE

DO

TTA

AH A L L I T T U A J A T U SLIITTOHALLITUS TIEDOTTAA

2/2013 • Vapaa Ajattelija31

VAPA

A A

JAT

TELI

JA

V A P A AAJATTELIJA

Tunnustuksettoman kulttuurin, yhden-vertaisen kohtelun ja tasa-arvon, vakau-muksen ja omantunnon vapauden, hu-manismin, rationaalisuuden ja uskontoi-hin sitoutumattoman globaalin etiikan äänenkannattaja.

 JulkaisijaVapaa-ajattelijain Liitto ryFritänkarnas Förbund rf

Vapaa Ajattelija on Kulttuuri-, mielipi-de- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämät-tä vastaa lehden tai julkaisijan kantaa.

Lehden tiedotPainopaikkaKirjapaino Lönnberg Print&PromoNumero 2/2013Painos 2800 kplISSN 0355-8703ISSN 2242-8992Ilmestyy 4 numeroa vuodessa

Toimitus

Vastaava päätoimittaja Petri Karisma

 ToimitussihteeriSuvi Auvinen

 ToimituskuntaLasse Pylkki pj, Suvi Auvinen, Petri Karisma, Aimo Törmänen, Esa Ylikoski

Ulkoasu ja taitto Sauli Lehtinen

Kirjoittajalle, lukijalleKirjoitukset, mielipiteet, aihetoivomuk-set ja kommentit toimituskunnalle alla olevaan osoitteeseen.

Mahdollisista kirjoituspalkkioista sovit-tava ennakolta.

Toimitus varaa oikeuden muokata ja ly-hentää tekstejä.  

Yhteydenotot toimitusneuvosto@vapaa-ajattelijat.fi

Tilaukset, ilmoitukset,osoitteen muutokset Tilaushinta 25 €/vuosi

Ilmoitukset koko sivu 500 € puoli sivua 250 € 1/4 sivua 125 € 1/8 sivua 75 €

Tilaukset, ilmoitukset ja tilaajien osoitteen muutokset osoitteeseen:Vapaa-ajattelijain Liitto ryNeljäs linja 100530 Helsinkip. 045 345 2365val@vapaa-ajattelijat.fi  

Jäsenyhdistysten henkilöjäsenet ilmoit-tavat osoitteenmuutokset ja muut jä-senasiat omalle yhdistykselleen. Yhdis-tysten yhteystiedot lehden lopussa.

Seuraava numeroIImestyy syyskuussa 2013Aineisto 29.7. mennessä osoitteeseen:toimitusneuvosto@vapaa-ajattelijat.fi

Lehden arkistoLehden arkisto liiton sivustolla www.vapaa-ajattelijat.fi /lehden-arkisto

VAPAA-AJATTELIJAIN LIITTO RYFRITÄNKARNAS FÖRBUND RFNeljäs linja 1, 00530 HELSINKIhttp://www.vapaa-ajattelijat.fi val@vapaa-ajattelijat.fi p. 045 345 2365

Liike- ja yhteisötunnus 0221208-2Yhdistysrekisterinumero 38101Danske Bank FI1180001400085180Nordea FI5612373000117835

PuheenjohtajaPetri Karismapetri.karisma@orvokki.net

TaloudenhoitajaJouni Vilkka

LiittohallitusPetri Karisma, puheenjohtajaMarko Lakkala, varapj.Esa Ylikoski, pääsihteeriHeljä PekkalinTapio KortesaariMikko MäkinenKari PasanenArvid SaarinenAimo Törmänen

LEHDEN JA LI ITON TIEDOT

JÄSENYHDIST YKSET

FORSSAN VAPAA-AJATTELIJAT RY

pj. Juha Toivonen • Tölönkaari 4 A 8, 30420 Forssapuh. 044 592 0210 • forssa@vapaa-ajattelijat.fi

HELSINGIN VAPAA-AJATTELIJAT RY

pj. Ilkka Vuorikuru • Neljäs linja 1, 00530 HELSINKIpuh. 050 468 5332 • helsinki@vapaa-ajattelijat.fi

HELSINGIN YLIOPISTON

VAPAA-AJATTELIJAYHDISTYS PROMETHEUS R.Y.

sihteeri Janne Vainio • Vedenottamontie 12 E 38, 00980 HELSINKI puh. 050 365 6808prometheus@vapaa-ajattelijat.fi

JOENSUUN SEUDUN VAPAA-AJATTELIJAT R.Y.

pj. Ari Sulopuisto • Karhuntie 27, 80230 Joensuupuh. 040 5713 989 • joensuu@vapaa-ajattelijat.fi

KAINUUN VAPAA-AJATTELIJAT R.Y.

pj. Aki Räisänen • Sudenpolku 6 D 20, 87300 Kajaani puh. 050 5948 501 • kainuu@vapaa-ajattelijat.fi

KARKKILAN VAPAA-AJATTELIJAT R.Y.

pj. Jorma Snellman • Ulla Kindstedt (sihteeri)Korvenkatu 8, 03600 KARKKILA • puh.(iltaisin) 09 225 5930karkkila@vapaa-ajattelijat.fi

KEMIN VAPAA-AJATTELIJAT RY

pj. Pertti Periniva • Leppälinnuntie 5, 94700 Kemipuh. 040 5572215 • kemi@vapaa-ajattelijat.fi

KESKI-SUOMEN VAPAA-AJATTELIJAT RY

ks@vapaa-ajattelijat.fi

KESKI-UUDENMAAN VAPAA-AJATTELIJAT RY

pj. Lasse Pylkki • Hakalantie 40, 04380 Tuusulapuh. 050 5715795 • keski-uusimaa@vapaa-ajattelijat.fi

KOTKAN VAPAA-AJATTELIJAT R.Y.Karjalantie 2-4, 48600 KOTKA • puh. 05 218 6047kotka@vapaa-ajattelijat.fi

KOUVOLAN VAPAA-AJATTELIJAT RYpj. Heljä Pekkalin • Killingintie 4 B 19, 45700 Kuusankoskipuh. 040 704 4638 • kouvola@vapaa-ajattelijat.fi

LAHDEN VAPAA-AJATTELIJAT R.Y.Saimaankatu 3-5 B 34, 15140 LAHTI • puh. 03 782 7408 lahti@vapaa-ajattelijat.fi

LAPPEENRANNAN JA YMPÄRISTÖN VAPAA-AJATTELIJAT R.Y.pj. Tomi Pinomäki • Sollinpellonkatu 8 8, 53300 LAPPEENRANTA • lappeenranta@vapaa-ajattelijat.fi

LUOTEIS-LAPIN VAPAA-AJATTELIJAT RYpj. Reijo Raappana • Raappanantie 7, 95830 Vaattojärvipuh. 044 271 4466 • reijo.raappana@wippies.fi

LÄNSI-UUDENMAAN ATEISTIT RYKoivumäentie 18 A 35, 01230 Vantaalansi-uusimaa@vapaa-ajattelijat.fi

NOKIAN VAPAA-AJATTELIJAT R.Y.pj. Sirkka Salonen • Hoppulankatu 5, 37120 Nokianokia@vapaa-ajattelijat.fi

OULUNSEUDUN VAPAA-AJATTELIJAT RYpj. Jouko Saksio • Jalohaukantie 1 E 4, 90250 Oulupuh. 040 536 0345 • oulu@vapaa-ajattelijat.fi

PORVOON SEUDUN VAPAA-AJATTELIJAT - BORGÅNEJDENS FRITÄNKARE R.Y.pj. Aimo Törmänen • Tarmolankatu 24 C 23, 06100 Porvoopuh. 040 748 1022 • porvoo@vapaa-ajattelijat.fi

RAISION VAPAA-AJATTELIJAT R.Y.pj. Niko Saarinen • 040 538 4820 • sihteeri Arres LindqvistValpuri Innamaan katu 12 F 81, 20610 Turku •raisio@vapaa-ajattelijat.fi

ROVANIEMEN VAPAA-AJATTELIJAT RYpj. Keijo Karvinen • puh. 040 730 4355rovaniemi@vapaa-ajattelijat.fi

SATAKUNNAN VAPAA-AJATTELIJAT RYpj. Arvid Saarinen • Yrjönkatu 11 A 7, 28100 Poripuh. 0400 833 210 • satakunta@vapaa-ajattelijat.fi

SEINÄJOEN VAPAA-AJATTELIJAT R.Y.seinajoki@vapaa-ajattelijat.fi

TAMPEREEN VAPAA-AJATTELIJAT RYYliopistonkatu 58 B, 33100 Tampere puh. 045 130 3837tampere@vapaa-ajattelijat.fi

TURUN VAPAA-AJATTELIJAT R.Y.pj. Antti Ellonen • Mittarinkatu 2 as 1, 20100 Turkupuh. 044 209 0445 • turku@vapaa-ajattelijat.fi

VAASAN VAPAA-AJATTELIJAT RY

VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON VUOKSENLAAKSON YHDISTYS R.Y. pj. Hannes Koivumäki • Ensontie 47 A 4, 55610 Imatrapuh. 050 555 7793 • vuoksenlaakso@vapaa-ajattelijat.fi

VARKAUDEN VAPAA-AJATTELIJAT R.Y. pj. Taisto Kaukonen • Toritorppa • Petroskoinkatu 1878200 VARKAUS • puh. 017 552 7277varkaus@vapaa-ajattelijat.fi

Puhuja-, hautausmaa-, yhdistys- ym. avustuksia

Liittohallitus on kevään kokouk-sissaan myöntänyt. ns. puhujakor-vauksia yhteensä kuudelle anojalle.

Puhujakorvauksia myönnetään anomuksesta perheille näiden käyttäessä Pro-Seremonioiden tai jäsenyhdistysten uskonnottomia juhlapuhujia hautaus-, hää- ja ni-miäistilaisuuksissa. Korvauksia haetaan lomakkeella, jota saa mm. itse puhujalta, liiton sivustolta (Pal-velut – Juhlapalvelut), Pro-Seremo-nioiden sivustolta ja pyytämällä lii-ton toimistolta. Tuen enimmäis-määrä on tällä hetkellä 200 euroa. Myös tilaisuuksien yhteydessä ol-leista musiikkiesityksistä aiheutu-neita kuluja voidaan korvata, sa-moin puhujien matkakuluja alueil-la, joilla matkat ovat pitkiä.

Yhdelle jäsenyhdistykselle myön-nettiin anomuksesta apuraha tun-nustuksettoman hautausmaan ta-vanomaista suurempiin talvihoito-kuluihin. Liitto myöntää apurahaa yleensä hautausmaiden peruspa-rannuksiin.

Liittohallitus on päättänyt avustaa pakkouskonto.fi -projektiin (VATA ry) liittyvää mainoskampanjaa (so-siaalinen media ja TV).

Suomen Humanistiliitto ry:lle on myönnetty avustusta sen lehden painatusta ja postitusta varten.

Liiton taloudenhoitaja

Liiton uutena taloudenhoitaja on liit-tohallituksen päätöksellä vuoden 2012 alusta lukien toiminut liiton projekti-koordinaattori Jouni Vilkka.

Annettuja tiedotteita, kannanottoja, lausuntoja

Tasa-arvoiseen avioliittolakiin liit-tyvä kannanotto/tiedotus: Uskon-to ei sovi lainsäädännön pohjaksi (21.3.2013)

ET:n reaalikoe sähköiseen kokei-luun. Suomen Humanistiliitto ry ja Vapaa-ajattelijain Liitto ry ovat ehdottaneet opetus- ja kulttuuri-ministeriölle, että elämänkatso-mustieto otetaan mukaan kokei-luun, jossa ylioppilastutkinnon

eräissä kokeissa kokeillaan säh-köistä tieto- ja viestintätekniikkaa. (15.4.2013)

Lausunto Maahanmuuton tulevai-suus 2020 -työryhmän ehdotuk-seen (huhtikuu 2013)

Lausunto Ulkoministeriön ihmis-oikeusstrategiaan ja -toimintaoh-jelmaan: Uskonnottomien oikeuk-sien eksplikointi ihmisoikeusstrate-giaan ja -toimintaohjelmaan (tou-kokuu 2013)

Evästyskannanotto Kuntalain ko-konaisuudistuksen valmistelijoil-le: Kunnan toiminnan tulee olla uskonnollisesti tunnustuksetonta (toukokuu 2013)

Oikeusministeriö on pyytänyt lii-ton lausuntoa yhdenvertaisuus-lainsäädännön uudistusesitykses-tä sähköisessä muodossa 24.5.2013 mennessä. Lausunto annettu.

Liittovaltuusto kokoontui

Liittovaltuuston kevätkokouksessa 6.4. esillä olivat sääntömääräiset asiat se-kä liittohallituksen täydentäminen: Eronneen varajäsenen (Niko Saari-nen) tilalle valittiin Erja Sallinen.

Liiton jäsenmäärä

31.12.2012 liitossa oli 27 jäsentä eli jä-senyhdistystä. Jäsenyhdistyksissä jäse-niä oli yhteensä 1816, lisäystä 14.

Seminaari jäsenyhdistysten aktiiveille

Liittohallitus järjestää yhdistysten pu-heenjohtajille ja muille aktiiveille yksi-päiväisen seminaarin lauantaina 31.8. Helsingissä. Tarkempi ohjelma ja kut-su lähetetään yhdistyksille myöhem-min jäsenkirjeen mukana.

Lisäksi todetaan, että perinteisiä valtakunnallisia kesäpäiviä ei tänä ke-sänä järjestetä.

Kansalaisaloitteen tekemiseen koulutusta

Liitto järjestää tilauksena mahdolli-sesti yhdessä kahden muun järjestön kanssa valmennuskurssin kansalais-aloitteen tekemistä varten, mikäli riit-tävä määrä halukkaita ilmoittautuu. Kansalaisaloite on valmisteltava hy-

vin, koska siihen on kuuden kuukau-den aikana kerättävä vähintään 50 000 allekirjoittajaa.

Karkkilan vapaa-ajattelijat erosivat liitosta

Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry ilmoitti 14.4., että se on 6.4.2013 pitämässään varsinaisessa kokouksessaan päättänyt erota Vapaa-ajattelijain liitosta. Ero as-tui liiton sääntöjen mukaan voimaan, kun liittohallitus 18.5.2013 merkitsi asian tietoonsa saatetuksi. Karkkila-laisten haastattelu toisaalla lehteä.

Muuta

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puuma-lainen on 28.3.2012 (kirjelmä, 6 sivua, saapunut liittoon 9.4.2013) antanut ratkaisunsa Vapaa-ajattelijain liiton kanteluun (OKV/692/1/2011), jossa arvosteltiin Lieksan kaupunkia siitä, että sen verkkosivuilla julkaistun tie-don mukaan maahanmuuttajille tar-koitetussa Koto-toimistossa sijaitsee moskeija. Kaupungin selvityksen mu-kaan noin 100 neliömetrin suuruises-ta Koto-toimistosta osoitettiin v. 2009 alkupuolella noin 2 x 2 -metrin alue rukoushetkeä varten. Tarve rukous-nurkkauksen perustamiseen nousi muslimien keskuudesta, mutta nurk-kaus toimi yleisenä hiljentymispaikka-na. Rukousnurkka ei tilasyistä kuiten-kaan osoittautunut toimivaksi ratkai-suksi ja se poistettiin käytöstä jo muu-taman viikon kuluttua.

Apulaisoikeuskansleri katsoo pää-töksessään, että Lieksan kaupungin menettely sen järjestäessä Koto-toi-mistoon rukousnurkkaukseksi kutsu-tun hiljentymistilan on kuulunut sen harkintavaltaan sen toteuttaessa sille kuuluvaa lakisääteistä velvoitetta edis-tää erilaisin toimin maahanmuuttaji-en kotoutumista ja yhdenvertaisuutta. Tästä syystä hän katsoo, että menettely ei ole ollut hallintolain eikä yhdenver-taisuuslain vastainen. Sen sijaan apu-laisoikeuskansleri katsoo, että Lieksa ei ole hoitanut kuntalain mukaista tie-dotusvelvollisuuttaan asianmukaisesti, koska se on verkkosivuillaan vielä yli kahden vuoden ajan sen jälkeen, kun rukouspaikka oli poistettu käytöstä, virheellisesti kertonut, että Koto-toi-miston tiloissa on moskeija.

SEURAAVASSA NUMEROSSA

VAPAA AJATTELIJA · N U M E R O 3 / 2 0 1 3

Suomalainen EU:n kansalaisena

Suomalainen nuori EU:ssa

Uskonnollinen ja uskonnoton Eurooppa

Aineisto toimitusneuvostolle viimeistään 29.7. Lehti ilmestyy syyskuussa.

Teemana Kansalaisten Eurooppa – Euroopan teemavuosi 2013