.'. i\.

'N'~IIN tavattoman suuren ja sen lisäksiI taloudellisessa suhteessa niin takapa-juisen maan, kuin Neuvostoliitto oli

tuohon aikaan, Jteollisointi historiallisesti mitäIyhyimmän ajanjakson kuluessa tuotti jätti-Iäismäisiä vaikeuksia. Oli rakennettava alustaalkaen kokonainen joukko sellaisia teollisuus-aloja, joita vanhalla tsaarin Venäjällä ei tun-nettu. Oli luotava uusi puolustusteollisuus, jotaentisellä Venäjällä ei ollut. Oli rakennettavanykyaikaisia, vanhalle maaseudulle tuntematto-mia maatalouskoneita valmistavia tehtaita. Sevaati suunnattomia varoja. Kapitalistiset valtiotovat hankkineet niitä säälimättömällä kansanrltstämisellä, anastussodilla, siirtomaiden jariippuvaisuussuhteessa olevien maiden verisellä

rosvoamisella, ulkolaisilla lainoilla. MuttaNeuvostomaa ei voinut ottaa varoja noistalikaisista lähteistä, ja kapitalistit olivat sul-keneet siltä ulkolaisten lainojen tien. Täy-tyi löytää varat Neuvostomaan rajojen sisä-puolelta.

Pitäen ohjeenaan Leninin neuvoja Stalin loiopin maamme sosialistisesta teollisoinnista. Hänosoitti, että:

1) teoJlisoinnin olemus ei ole teollisuudenpelkässä. kasvussa, vaan raskaan teollisuudenja ennen kaikkea sen ytimen --:-konerakennus-teollisuuden kehityksessä, sillä vain raskaanteollisuuden ja oman konerakennusteollisuudenluominen turvaa sosialismin <aineellisen perus-tan ja saattaa sosialismin maan riippumatto-maan asemaan kapltalistisesta maailmasta;

2) tilanherrojen ja kapitalistren 'omaisuudenpakkoluovutus maassamme Lokakuun sosialis-tisen vallankumouksen tuloksena, fyksityis~omistuksen lakkauttaminen maahan, tehtaisiin,pankkeihin y.m. nähden ja niiden luovuttaminenkoko kansan omaisuudeksi muodostivat mah-tavan lähteen sosialistiselle kasaantumiselleteollisuuden kehittämistä varten;

3) sosialistinen teollisointi eroaa perinpohjinka pitalistisesta - jälkimmäisen perustana' on

siirtomaiden valtaaminen ja rosvoaminen, soti-laalliset. hävitykset, orjuuttavat lainat sekätyöläisjoukkojen ja siirtomaakansojen säälimä-tön riisto, mutta sosialistinen teollisointi nojaatuotantovälineiden yhteisomistukseen, työläis-ten ja talonpoikain työllä luotavien rikkauksienkasaantumiseen ja säästämiseen; sostalisttnenteollisointi on eroittamattomassa yhteydessätyötätekevien joukkojen aineellisen asemanherkeämättömään parantamiseen;

4) sen vuoksi peruatehtäviä taistelussa teol-lisoinnin puolesta ovat työn tuottavaisuudenkohottaminen, tuotantokustannusten alentami-nen' taistelu työ kurin puolesta, taloudellinensäästä vaisyys ,j .n.e.;

5) sosialismin rakentamisen ehdot Neuvosto-liitossa sekä työväenluokan työinto tekevätmahdolliseksi teollisoinnin suorittamisen tar-vittavan nopealla vauhdilla;

6) tie maatalouden sosialistiseen uudesti-järjestämiseen käy maan teollisoinnin kautta,jonka on luotava teknillinen perusta tälleuudestij ärj estämiselle.

Tällä täsmällisellä ja selväpiirteisellä oh-jelmalla aseistettuina Neuvostoliiton työtä-tekevät alkoivat maan sosialistisen teo llisoin-nin.

· Sosialistisen rakennustyön menestystenpelästyttämät imperialistit yrittivät tehdä mah--dottomaksl maan teollisoinnin tai ainakin jar-ruttaa sitä katkaisemalla diplomaattiset jakauppasuhteet Neuvostoliiton kanssa (Englanti),murhaamalla neuvostolähettiläitä (Puola) sekävoimistamalla vakoilu- ja tuholaistoimintaa.Trotskilaiset, zinovjevilaiset ja aikaisemminhajallelyötyjen puoluevastaisten ryhmien rip-peet yhdistyivät maan rajojen sisällä petturi enblokiksi, joka aloitti raivokkaan rynnäkönpuoluetta vastaan. "On muodostumassa jokinyhteisrintaman tapainen Chamberlainista Trots-kiin saakka", sanoi silloin toveri Stalin. Sosia-listisen teollisoinnin voittoa ei voitu saavuttaailman trotskilais-zinovjevilaisen blokin aatteel-lista ja järjestöllistä murskaamistä. Toveri,Stalinin johdolla puolue murskasi trotskilais-zinovjevilaisen blokin.' Stalinin alustus XVpuolue konferenssissa "Sosialidemokraattisestapoikkeamasta puolueessamme" (marraskuu1926) ja hänen alustuksensa KommunistisenInternationalen Toimeenpanevan Komitean laa-jennetussa VII täysistunnossa "Vielä kerransosialidemokraattisesta poikkeamasta puoluees-samme" (joulukuu 1926) aseistivat aatteelli-sesti Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen

(bolshevikit) ja Kommunistisen Internatlonalensekä turvasivat puolueen rivien lujan eheydenja yhtenäisyyden.

Kommunistisen Internationalen Toimeenpa-nevan Komitean laajennettu täysistunto leimasipäätökslssään trotskilais-zinovj evilaisen blokinkannattajat .hajoittajiksi, jotka ovat luisuneetmenshevistiselle kannalle.

Lyötyään haj alle ja heitettyään sivuun antau-tujat ja kapitalismin puolustajat bolshevikitjatkoivat maamme sosialistista teollisointia ..

Ei yksikään teollisoinnin ala eikä kysymysjäänyt Stalinilta huomaamatta. Stalin on uusienteollisuusalojen luomisen sekä aikaisemmintakapajuisten alojen kehittämisen Ja uudesti-rakentamisen aloitteentekijä. Stalin on maammetoisen kivihiili- ja metallurgisen tuotannonperustan, Kuznetskin teollisuusalueen rakenta-misen innoittaja. Stalin on sosialististen raken-nustöiden järjestäjä ja johtaja. Stalingradintraktoritehtaan, Dnjeprin vesivoima-aseman..Magnitogorskin metallurgisen tehtaan, Uralinkonerakennustehtaan, Rostovin maatalouskone-tehtaan, Kuznetskin kivihiili- ja metalliteollt-suuslaitosten, Turkestanin-Siperian rautatienja Saratovin combinekonetehtaiden rakennus-työt, autotehtaiden rakentaminen Moskovassa

ja Gorkissa sekä useat muut rakennustyöt >kaikki ne liittyvät Stalinin nimeen.

Neuvostoliitossa rakenteilla olevan sosialis-min j ättiläisrakennuksen tarjoamasuurenmoi -nen näky teki vastustamattoman varkutuksenkapitalististen maiden työläisiin. Alkoi todelli-nen pyhiinvaellusNeuvostoliittoon. Maassammekävi kymmeniä ja satoja työläisedustajistoja,

jotka syvällä mielenkiinnolla ja suurella innos-tuksella tutustuivat siihen, miten työläiset,karkoitettuaan rnstajansä, rakentavat itseuutta, sosialistista yhteiskuntaa. Niitä kiinnostikaikki, ne halusivat tietää kaiken. Marraskuun5 pnä 1927 Stalin keskusteli kauan Saksan.Ranskan, Itävallan, Tshekkoslovakian, Kiinan,Belgian ja muiden maiden työläisedustajistojenkanssa.

Jo vuoden 1927 loppuun mennessä tulivat.esiin sosialistisen teollisointdpolitllkan ratkai-sevat saavutukset. Ensimmäiset yhteenvedotteki puolueen XV edustajakokous, joka ko-koontui joulukuussa 1927. Toimintaselostuk-sessaan Stalin esitti selvän kuvan sosialisttsenteollisoinnin saavutuksista ja korosti sitä; ettäon edelleen laajennettava ja lujitettava sosia-listisia hallitsevia asemia niin kaupungeissakuin myöskin maaseudulla ja suuntauduttava

kapitalististen ainesten hävittämiseen kansan-taloudessa •

.XV edustajakokouksessa Stalin osoitti maa-talouden jäävän jälkeen teollisuudesta ja mää-ritteli ulospääsyn tästä koko kansantalouttauhkaavasta tilanteesta.

"UlospääSy", sanoi' Stalin, "on pienten jahajallaan olevien talonpoiknistalouksien siirty-misessä suuriin ja yhteenliittyneislin talouksilnyhteisviljelyn perustalla, siirtyrnisessä kollek-tiiviseen viljelyyn uuden, korkeamman teknii ..kan pohjalla. Ulospääsy on siinä, että pienetja pienimmät talonpoikaistuloudet vähitellen,mutta varmasti, ei painostuksen avulla, vaanesimerkin ja väkuuttnmisen avulla, yhdistetäänsuuriksi talouksiksi yhteisen, osuuskunnallisen, .kollcktilvisen viljelyn perustalla, sovelluttaenmaatalouskoneiden ja traktorien käyttöä, sovel-luttaen maanviljelyksen volrnaperälstyttämisentieteellisiä menetelmiä. Muuta ulospääsyä eiole" t.

Minkä vuoksi maamme lähti kulkemaan kol-lektllx italouksien rakentamisen tietä '?

Jo puolueen XV edustajakokouksen aikoihinmennessä tuli yhä selvemmin näkyviin maa-

1 "KKP(b):n historia. Lyhyt oppikurssi", s. 275 (306).

talouden, erikoisesti viljatalouden jälkeenjääml-nen. Viljan kokonaistuotanto oli noussut lähelle.sodanedelltstä tasoa, mutta viljatuotteidentavaraosa, joka myytiin kaupunkien ja armei-jan huoltamiseksi, muodosti vain hiukan ylikolmanneksen' (37 prosenttia) sodanedellisestätasosta. Maaseudulla oli lähes 25 miljoonaa-talonpoikaista pikku- ja kääpiötaloutta. Muttapienet talonpoikaistaloudet olivat luonteeltaan-puollttain luontaistalouksia, jotka kykenivät-antamaan vain hyvin pienen määrän tavara-viljaa ja olivat kykenemättömiä laajentamaantuotantoa, ottamaan käytäntöön traktoreita jakoneita, kohottamaan satoisuutta. Talonpoikais-talouksien pirstoutuminen ja viljatalouden.tavaratuotannon lasku jatkuivat.

"Ei ollut epäilystäkään, että viljataloudenollessa sellaisessa tilassa Neuvostoliiton armei-jan ja kaupunkien oli jouduttava näkemäänkroonillista nälkää" .1.

Maallamme oli kaksi mahdollisuutta slirtyämaataloudessa suurtuotantoon, joka kykeneeottamaan käytäntöön traktorit ja maatalous-koneet ja kohottamaan moninkertaisesti vilja-talouden tavaratuotantoa. Ensimmäinen mah-dollisuus: siirtyä maaseudulla kapitalistiseen

1 "NKP(b}:n historia. Lyhyt oppikurssi= , s. 274 (30i).

suurtuotantoon, mikä olisl merkinnyt talonpci-kaisjoukkojen häviöönjoutumista, joukkotyöt-tömyyden muodostumista kaupungeissa, ty.ö-väenluokan ja talonpoikaiston liiton loppua,kulakiston voimistumista ja sosialismin tap-piota. Oikeistolaiset antautujat ja petturit työn-sivät kiihkeästi puoluetta" tälle perikadontielle.

Toinen mahdollisuus: ryhtyä yhdistämäänpieniä talonpoikaistalouksia suuriksi sosialis-tisiksi talouksiksi, kollektiivitalouksiksi, jotkakykenevät käyttämään laajasti traktoreita jamuita nykyaikaisia koneita viljatalouden ja sentavaratuotannon nopeaa kohottamista varten.On selvää, että bolshevikkien puolue ja Neu-vostovaltio saattoivat astua ainoastaan viime-mainitulle tielle, maatalouden kollektioisoimiseenperustuvan kehityksen tielle.

Bolshevikkien puolue piti lähtökohtanaanLeninin nerokkaita ohj eita, jotka koskevat siir-tymisen välttämättömyyttä pienistä talonpoi-kaistalouksista kollektiiviseen, koneellistutet-

- ,

tuun suurmaanviljelyyn. joka yksin vain voijohtaa kymmenetmilj oonat talonpoikaistaloudetpois vuosisataisesta puutteesta.

"Pikkutaloudella ei päästä puutteesta" 1, sanoiLenin., '

1 V. J. Lenin. Teokset, XXIV osa, 3. painos, 8. 540.

· Mitä kipein taloudellinen tarve ja kansan.kärsimäjpuute vaativat siirtymistä kollektivi-soinnintlelle.v.Ia Stalinin johtamana bolshevik-kien puolue ymmärsi oikealla tavalla tämänkipeimmän taloudellisen tarpeen ja osasi kään-tää miljoonaiset talonpoikaisjoukot kulkemaankollektivisoinnin tietä.

XV edustajakokous hyväksyi päätöksen maa-talouden kollektivisoinnin kaikinpuolisestakehittämisestä. Samalla edustajakokous antoiohj een kansantalouden ensimmäisen viisivuotis-suunnitelman laatimisesta. Täten, sosialistisenteollisuuden luomistyön ollessa kiihkeimmillään,Stalin hahmotteli uuden valtavan tehtävän-maatalouden kollektivisoinnin. Tällaisen histo-riallisen tehtävän täyttäminen vaati mitä huo-lellisinta valmistelua, joka syvällisyytensä jamittasuhteittensa puolesta voidaan rohkeastiasettaa Lokakuun Suuren sosialistisen vallan-kumouksen valmistelun rinnalle. Proletaarisenvallankumouksen nerokas strategi johti puoluettaeteenpäin rohkeasti ja horjumatta, huolellisestija harkitusti, murskaten kaikki esteet, suunni-teltuun päämäärään johtavalta tieltä, seuratenvalppaasti luokkavihollisen liikkeitä ja nähdenselvästi ennakolta sen otteet lähitulevaisuudessa,ryhmitellen mestarillisesti voimat uudelleen itse

hyökkäyksen kulussa,lujittaen vallatut asematja käyttäen hyväkseen reservejä menestyksenkehittämiseksi.

Puolue valmisti kaikki välttämättömät aineel--liset edellytykset talonpoikaiston joukkolii tty-miselle kollektiivitalouksiin. Oli luotu teollisuus-

. perusta maaseudun varustamiseksi koneilla jutraktoreilla, perusta maatalouden teknillisenaseistuksen uusimiseksi. Oli koottu riittävästivaroja kollektiivitalouksien ja neuvostotilo-jen rakennustyön rahoittamiseksi ja lähetettytähän rakennustyöhön puolueen ja työväenluo-kan parasta väkeä, oli lujltettu ensimmäisiäkollektiivitalouksia, jotka näyttivät yksilötalon-pojille esimerkkiä kollektiivisen maataloudenhoidosta. Oli muodostettu kone- ja traktoriase-mia sekä neuvostotiloja, jotka auttoivat talon-poikia talouden parantamisessa.

Tuntien tuhonsa lähenevän kulakit yrittivättehdä vastarintaa ja järjestivät "viljalakon"luullen voivansa siten pakoittaa puolueen' elleiantautumaan, niin ainakin, perääntymään.Samana vuonna 1928 paljastettiin porvarillistenspesialistien suuri tuholuisjärjestö Shahtynpiirissä Donetsin kaivosalueella ja sittemminmyöskin-muilla alueilla. Tuholaiset olivat yhtey-dessä imperialistisiin valtioihin.

Stalinin johtamana puolue pani täytäntöönerikotstoimenpiteitä kulakkeja vastaan ja mursiniiden vastarinnan. Tuholaiset saivat ankaranrangaistuksen. Toverr Stalinkeholttl .puoluettaottamaan .oppia Shahtyn jutusta ja ennenkaik-kea.. bolshevikki-talousmiehiä 'itse ,tulemaantekniikan. .tuntijoiksi.: spesialisteiksi, ja joudut-tamaam ' uusien teknilli sten työntekijäin koulut-tittilj'sta 'työläisistä ...(;l~ttolueen. .shrtyessä .hyökkäykseen :kulakkeja

, y~s~a;inastuivat puolueen haj allelyömien trotski-l~j~ten>-, å~';,,zimrvjevHajsten' tilalle:' vuosina,r9:~:g,:::lr92.9~ Buharin, Rykov, 'I'omski. ja.' kokoh:ef!l:arii :'puol1ievåsta,inen:' oikei stolaisantautujienja 'kapitalismin patauttajieu ryhinänsä; Nojau-tUen: 'oikeistolalsantautujain toirmntaanamperfa-U:stlt: tekevät samaan. aikaan uuden yrityksenNeuvostoliiton .vetämäseksi sotaan; Englannin

ja>Ranskanyleisesikunnjssa, laaditaan. suunni- 't"eltnla: >uudesta· interventiosta Neuvostoliittoavastaan, jonka interventron piti .tapahtua vuo-sina; ,1929'-:"19.30 .. '

Samoin kuin Suuren sosialistisen "vallanku-mouksen voitto lokakuussa '1917 ei olisi ollutmahdollinen, ilman antautujien j.a •rikkurien,menshevikklen ja eserräin murskaamista, aivansamoin ei myöskään sosialismin voitto .maa-

J. V. Stalin Mustan meren laivaston risteilijän••Tshervona Ukraina" kannella. Heinäkuun 25 pnä 1929.

Votokuoa.

seudulla olisi ollut mahdollinen ilman oikeistolais-antautujain murskaamista vuosina 1928-1929.Erittäin suuri merkitys puolueen voiton saavut-tamisessa buharinilais-rykovilaisesta puolue-.vastaisesta ryhmästä oli Stalinin puheilla.Dlkelatovaarasta NKP(b):ssa" (Moskovan Komi-tean ja Moskovan Kontrollikomitean täysistun-nossa lokakuussa 1928) ja "Oikeistopoikkea-masta 'NKP(b):ssa" (NKP(b):n Keskuskomiteantäysistunnossa huhtikuussa 1929).

Näissä puheissaan Stalin paljasti loppuunsaakka oikeistolaiset leninismin vfhollisiksi jaosoitti, että oikeistolaiset ovat kulakin asia-miehiä puolueessa.

Oikeistolaisia våstaan käydyissä taisteluissaStalin liitti koko puolueen tiukasti yhteen jajohti sen rynnäkköön kapitalistisen riiston vii-meistä Iinnaketta vastaan maassamme. Stalininnerous, hänen järkkymätön tahtonsa ja viisastarkkanäköisyytensä teki mahdolliseksi vallan-kumouksen kehittämisen uudelle, entistä kor-keammalle asteelle. Historiallisessa artikkelis-saan "Suuren murroksen vuosi", joka onkirj oi-tettu vuonna 1929 Lokakuun Xll vuoslpåivåksl,Stalin kirjoitti:

,.Kulunut vuosi on ollut suuren murrok-senvuosi kaikilla sosialistisen rakennustyön

rintamilla. Tämä murros on käynyt ja käy.edelleen sosialismin päättävätsen hyökkäyksenmerkeissä kaupungin ja maaseudun kapitalisti-sia aineksia vastaan. Tämän hyökkäyksen.luonteenomainen erikoisuus on se, että se onjo antanut meille useita ratkaisevia menestyksiä.kansantaloutemme sosialistisen uudestirakenta-misen (rekonstruktion) tärkeimmillä aloilla" 1.

. Puolue sai aikaan ratkaisevan murroksentyön tuottavaisuuden alalla. Ratkaistiin pää-piirteissään eräs sosialistisen teollisoinnin va i-keimmista tehtävistä - varojen kasaaminenraskaan teollisuuden rakentamista varten.Puolue sai aikaan perinpohjaisen murroksenmaanvilj elyksemme kehityksessä, talonpoikais-tomme kehityksessä. Kollektiivitalousliike alkoilaajeta myrskyisästl sivuuttaen kehitysvauh-tinsa puolesta jopa suurteollisuudenkin. Se olijoukkoluonteisen kollektiivitalousliikkeen alkua.

"Uutta ja .ratkaisevaa nykyisessä kollektiivi-talousliikkeessä on se", kirjoitti Stalin, "ettätalonpojat liittyvät kollektiivitalouksiin ei yksi-tyisinä ryhminä niinkuin ennen, vaan.kokona i-sina kylmä, pitäjittä.in, piireittätn, vieläJ)ä piiri-

1 J. Stalin. Leninismin kysymyksiä, 11. painos, s. 264 (2. gUO-

menkielinen painos, s, 264).

kunnittainkin. Ja mitä tämä merkitsee'[ Bemerkitsee, että kollektiivitalouksiin on mennytkeskitalonpoika. Tässä on perusta sille maa-talouden kehityksen perinpohjaiselle murrok-selle, joka on Neuvostovallan tärkein saavu-tus ...a: 1.

Näin Stalinin johdolla valmisteltiin histo-riallinen käänne kulakkiainesten rajoittamis- jasyrjäyttämispolitiikasta kulakkien luokkanahävittämispolitiikkaan yleisen kollektivisoinninpohjalla.

Stalinin suurena ansiona on pidettävä sitätosiasiaa, että tuona kautena, teollisoinnin jäkollektivisoinnin alkuunpanokautena, jolloinkansan kaikM työhön pystyvät voimat oli mo-bilisoitava suurten tehtävään ratkaisuun, hänotti koko laajuudessaan esille naiskysymyksen,kysymyksen. naisten asemasta, naisten työstä,naisten, työläis- ja talonpoikaisnaisten erittäintärkeästä osuudesta yhteiskunnan taloudelli-sessa sekä yhteiskunnallis-poliittisessa elä-mässä, ja nostettuaan tämän kysymyksenasianvaatimalle tasolle hän ratkaisi sen oikein.

"Ihmiskunnan historiassa", sanoi Stalin."ei ainoakaan suuri sorrettujen liike ole.

1 J. Stalin. Leninismin kysymyksiä, 11. painos, s. 272 (272).

tapahtunut ilman työtätekevien naisten osanot-toa. Työtätekevät naiset, kaikkein sorretuimmatkaikista sorretuista, eivät ole milloinkaan jää-neet eivätkä ole voineetkaan jäädä. sivuunvapausliikkeen valtatiestä. Orjain vapausliiketoi esiin, kuten tunnettua, satoja ja tuhan-sia suuria naismarttyyreja ja sankarittarla.Maaorjain vapautuksen puolesta taistelleidenriveissä oli kymmeniä tuhansia työtätekeviä nai-sia. Ei ole ihme, että työväenluokan vallan-kumouksellinen liike, kaikkein mahtavin liikesorrettujen joukkojen kaikista vapausliikkeistä.on saanut lippunsa alle miljoonia työtätekeviänaisia" 1.

"Työtätekevät naiset", sanoo Stalin edelleen,"työläis- ja talonpoikaisnaiset, ovat työväen-luokan mitä suurin reservi. Tämä reservi muo-dostaa runsaasti puolet väestöstä. Onko nais-reservi työväenluokan puolella vaiko sitä vas-taan, - siitä riippuu proletaarisen liikkeenkohtalo, proletaarisen vallankumouksen voittotai tappio, proletaarisen vallan voitto tai tap-pio. Sen vuoksi proletariaatin ja sen etujoukon.kommunistisen puolueen, ensimmäisenä tehtä-vänä on käydä päättävää taistelua naisten,

1 .Pravda" JII~ 56, maaliskuun 8 pnä 1925.

työläis- ja talonpoikaisnaisten, vapauttamiseksiporvariston vaikutuksesta, työläis- ja talon-:poikaisnaisten valistamiseksi poliittisesti jaheidän järjestämisekseen proletariaatin lipunalle" \

"Mutta työtätekevät naiset", jatkaa Stalin,"eivät ole ainoastaan reservi. Heistä voi ja täy-tyy tulla - työväenluokan noudattaessa oikeaapolitiikkaa' - todellinen työväenluokan" armeija,joka toimii porvaristoa vastaan. 'I'yötätekevästänaisreservistä on taottava työläis- ja talon-poikaisnaisten armeija, joka toimii rinta rinnanproletariaatin suuren armeijan kanssa, =sunäon työväenluokan toinen ja ratkaiseva teh-tävä" 2. 1

Mitä tulee naisten osuuteen ja merkitykseenkollektiivitalouksissa, niin siitä Stalin sanoikollektiivitalouksien iskurien ensimmäisessäedustaj akokouksessa 'pitämässään puheessaseuraavaa:

;,Naiskysymys koilektiivitalouksissa", sanoiStalin, "on suuri kysymys, toverit. Tiedän,että useat teistä väheksyvät nalstenv merkl-tystä, pitävätpä heitä pilkkanaankin; Mutta se

1 "Pravda" :Nl!56, maaliskuun 8 pnä 1925.II Sama.

on virhe, toverit, paha virhe. Tässä ei kysy-mys ole vain siitä, että naiset "muodostavatpuolet väestöstä. Kysymys on ennen kaikkeasiitä, että kollektiivitalousliike on kohottanutjohtaviin toimiin useita mainioita ja kykene-viä naisia. Katsokaapa edustajakokousta. senkokoonpanoa - ja te näette, että [naiset ovatjo kauan sitten kehittyneet takapajuisista etu-ri vin ihmisiksi. Nainen on kollektiivitaloudessasuuri voima. Jos tätä voimaa pidetään piilossa,niin tehdään rikos .. Meidän velvollisuutemme .on päästää naiset eteenpäin kollektiivitalouk-sissa ja panna tämä voima liikkeelle" t.

"Mitä tulee itse kollektivistinaisiin", jatkaaStalin, "niin heidän täytyy muistaa kollek-tiivltaloukslen voima ja merkitys itseensä nai-siin nähden, täytyy muistaa, että ainoastaankollektiivitaloudessa he voivat päästä samaanasemaan miehen kanssa. Ilman kollektilvl-talouksia vallitsee epätasa-arvoisuus, kollek-tiivitalouksissa vallitsee oikeuksien tasa-arvoi-suus. Muistakoot tämän toverit kollektivisti-naiset ja varjelkoot kollektiivitalousjärjestel-mää kuin silmäteräänsä" s. .

1 J. Stalin, Leninismin kysymyksiä, 11. painos, 8. 419-420(419-420).

t Sama, s, 420 (420).

:' Maamme mitä laajimpien kansanjoukkojen,niiden mukana myös aikaisemmin sorrettujen jatakapajuisten kansakuntien, saaminen mukaansosialismin rakentamistyöhön merkitsi neu-vostoideologian, joka pitää joukkoja todellisinahistorian luojina, erittäin suurta voittoa porva-rillisesta Ideologtasts, joka levittää kaikenlai-sia perättömyykslä joukkojen kykenemättö-myydestä itsenäiseen luovaan työhön kaikillaelämän aloilla. Toveri Stalin paljasti sen "teo-rian" taantumuksellisen olemuksen, jonka mu-kaan riistetyt eivät voi tulla toimeen ilmanriistäjiä. "Lokakuun vallankumouksen tär-keimpiä tuloksia", kirjoitti toveri Stalin, "onse tosiasia, että se antoi tuolle valheelliselle"teorialle" kuollniskun" 1.

Toveri Stalin paljasti myöskin sen taantu-muksellisen legendan, jonka mukaan kansatmuka jakautuvatylempiin ja aiempiin rotui-hin.

"Aikaisemmin "oli tapana" ajatella, ettämaailma on ammoisista ajoista ollut jaettualem-piin ja ylempiin rotuihin, mustiin ja valkoi-siin, joista ensinmainitut eivät 'kykene sivis-tykseen ja ovat tuomitut olemaan riistämisen

1 .1.Stalin. Leninismin kysymyksiä, 11. painos, S. 177 (178).

kohteena, mutta viimeksimainitut ovat ainoitasivistyksen edustajia, joiden kutsumuksena onensinmainittujen rlistäminen. Nyt tämä legendaon katsottava särkyneeksi ja hylätyksi. Loka-kuun vallankumouksen tärkeimpiä tuloksia onse tosiasia, että se antoi tälle legendallekuoliniskun, osoittaen teossa, että vapautetutei-eurooppalaiset kansat, jouduttuaan vede-tyiksi neuvosto kehityksen uomaan, kykenevätviemään eteenpäin todella johtavaa kulttuur iaja todella johtavaa sivistystä eikä suinkaanvähemmän kuin eurooppalaiset kansat" 1.

*

1 J. Stalin. Leninismin kysymyksiä. 11. painos, s. 178 (179).