1

KisalehtiKalevan Rastiviestit 28.6.2008

Iisun

Sanomalehti Kalevan nimikkoviestit on järjestetty vuodesta 1956 lähtien. Nyt Iin Olhavassa, Nybyn maisemissa,järjestettävät kisat ovat 37-vuotiaalle Iisu ry:lle jo kolmannet (edelliset kisat 1981 ja 1992).

2

Lehden toimittajat, iiläisensuunnistuksen alkuaikojenvoittajien vaimot Lea Alakor-va-Pernu ja Ritva Liedes sekäallekirjoittanut, päättivätmuuttaa hiukan KISALEH-DEN perinteistä sisältöä:

Kunnan ja seurakunnantervehdykset korvataan jutul-la Iin tulevaisuuden rastit.Siihen haastattelut on tehnytHeimo Turunen, jonka kynänjälki on näkynyt paljon viimevuosien aikana esim. yrittäjä-yhdistysten lehdissä. En luekyseistä juttua etukäteen.Haastatteluvastaukset tuli-vat myös Iisun merkittäviltäyhteistyökumppaneilta Iin jaKuivaniemen Yrittäjäyhdis-tyksiltä.

Samoin meillä on mahdol-lisuus välittää iiläisille luki-joille hiukan aikansa johta-van Olhavan lasitehtaan his-toriaa.

Urheilu on kulttuuriaIntohimoisena suunnista-

jana ajattelen kulttuuria senlaajemman tulkinnan mu-kaan, siis että urheilukin kuu-luu kulttuurin piiriin. Kaksija puoli vuotta sitten Iisulla olikunnia selvittää Illinsaaressasyntyneen Olli Veijolan elä-mäntyötä. Hän oli yksi aikan-sa kuuluisimpia pesäpalloili-joita (seitsemän Itä - Länsi-ottelua)ja “suunnistusprofes-sori” Veijola johti suomalais-ta suunnistustoimintaa noinkymmenen vuotta. Olli oli va-littu mm. suunniteltujen Hel-singin olympialaisten yhtey-dessä järjestettävän suunnis-tusmaaottelun ratamestarik-si. Hänen elämäntyön arvoaei himmennä se, että sodantraumaattisten kokemustenmukanaan tuoma liiallinenalkoholin käyttö veikin mie-hen hautaan noin viisikymp-pisenä v. 1957.

Herää kysymys, mitä yhtei-siä vaatimuksia on iiläisillerakkailla lajeilla pesäpallollaja suunnistuksella. En osaavastata, mutta yksi suunnis-

tuskokemuksieni “top- kymp-piin” kuuluvista muistoistaliittyy myös pesäpalloon. 50-ja 60- luvun alkupuolen pe-säpallosankari nykyään ru-noja kirjoittava alarantalai-nen veteraaniopettaja JouniJoensuu voittaa minuuttikau-palla silloisen huippu- urhei-lijan nyt iiläisen Kyösti Jäp-pisen hiihtosuunnistusvies-tin avausosuudella.

Luen välillä aamu-uutisetnetin uutimet - palstalta: KA-LEVAN Pohjois-Suomenkymmenestä uutisesta puoletkertoo humalaisten liikenne-rikkomuksista. HS:n KOTI-MAA –uutisissa ollaan huo-lestuneita, kun” Viinan suur-kuluttajilta evätään hoitokunnissa”. Ii tuskin on poik-keus. Opettajataustani vuok-si en mielelläni souda koulu-perjantaisin iltapäivällä Illin-saaresta ns. Kaivokseen, jokaon yksi alaikäisille välitettä-vän oluen jakopaikkoja…enole itse absolutisti, mutta lii-an nuorena aloitettu juomi-nen on erittäin huolestutta-vaa… no mitä silmä ei näe, sitäsydän ei sure.

Yritykset suhtautuneetmyönteisesti

Ilmoitusten hankinnan yh-teydessä olemme kohdanneetainakin kaksi mainitsemisenarvoista asiaa.

- Useimmat yritykset ovatsuhtautuneet myönteisesti,vaikka seuralehtien ja mui-den julkaisujen ilmoitusmyy-jiä on varmasti monen mieles-tä haitalle asti.

- Kysyn eräältä oululaisel-ta, jolla on pieni tehdas Iissä.Miksi Iissä? “4-tie kulkee Iinläpi, iiläiset ovat parempia japysyvämpiä työntekijöitäkuin oululaiset ja täällä pik-kuyrittäjä saa kunnan puolel-ta hyvän kohtelun.” Lähdentyytyväisin mielin talosta,vaikka en saakaan ilmoitus-ta, tosin kunniapalkinnoksisopivan tavaralahjoituksenkilpailuun. - Kiitos.

Menestysten muisteluaKisalehden suunnistuksel-

linen pääsisältö painottuu ii-sulaisten ja IiU-suunnistajienKalevan Rastiviesti - menes-tyksen muisteluun tämänpäivän kuulumisten kera.

- Iihin ovat jääneet vainmuutamat vuosikymmententakaisista voittajista. Läheskaikki iiläiset ja naapurikun-nankin voittajat ovat mukanatämän vuoden kilpailun jär-jestelyissä. Iisun ensim-mäinen sihteeri, Hankasal-men suunnistuslukion histo-rianseniorilehtori ja 40 vuot-ta sitten Syötteellä järjestetynXIII Kalevan Rastiviestien toi-nen ratamestari Veli-MattiHäkkinen aikoo suunnistaaRastiviestien aattona ilmei-sesti ankkuriosuuden reitinvanhalla kartalla.

- Erikoisen paljon mieltänilämmittää esim. kuulumisetJari Jurvakaiselta, joka on pa-lannut perheensä kanssa la-jin pariin Jyväskylässä oltu-aan pitkään pois rasteilta vii-meksi useita vuosia lähetys-työssä Afrikassa.

- Eihän suunnistus tieten-kään kaikkia pidä pihdeis-sään. Yksi hyvä esimerkki on

Iisun nykyinen kartoittajaReijo Viinamäki. Musiikki veiIisun ensimmäisen maaotte-luvalmennettavan jo ennenkuin valmennusryhmä ko-koontui. Mutta Reijo palasilajin pariin ennen kaikkeakartoittajana ja hänen kart-tansa ovat ainakin minullepieniä taideteoksia. Tänä ke-sänä hän on tosin ainoa iisu-lainen, joka osallistuu vete-raanien MM-kilpailuun Por-tugalissa heti Kalevan Rasti-viestien jälkeen.

Viime kesän WMOC – kil-pailuun Kuusamon Rukallaosallistui 16 Iisun veteraani-suunnistajaa Iisun menesty-neiden MM-mestareidenMartti Kaikkosen ja KyöstiJäppisen johdolla aina nykyi-sin hyvin SM-tasolla menes-tyneisiin Anneli Vilppolaa jaAnneli Mattilaa ( Anna-LiisaHankonen ei päässyt kisaan)ja seuran puheenjohtajaa Sep-po Keltamäkeä myöten unoh-tamatta tämän kesän päära-tamestaria Reijo Viinamäkeä.

Hippo -suunnistuskoulukiinnostaa

- Hippo -suunnistuskou-luun on tullut mukavasti sekälapsia että vanhempia. Van-han iisulaisen sydäntä läm-mittää päätös, että suunnis-tuskoululaiset pääset Olha-van rasteille linja-autolla.Haluttaisi etsintäkuuluttaanuoria iiläisiä mukaan suun-nistuskouluttajiksi. Koulutta-jien opastusta järjestetään.

- Toinen tulevaisuudenvoimatekijä maaseudunsuunnistusseuroille on SSL:nhyväksymä FARMISOPI-MUS- järjestelmä, kunhan sesaa esittämämme nykyistäkäytäntöä vapaamman muo-don. Se on eräänlainen seu-rojen PARAS - hanke.

Tervetuloa 52.KalevanRastiviesteihin!

Matti Haatainen

Kisalehden suunnistuksellinen pääsisältö painottuu iisulaisten ja IiU-suunnistajienKalevan Rastiviesti - menestyksen muisteluun tämän päivän kuulumisten kera.

PÄÄKIRJOITUS Menestysten muistelua

Matti Haatainen tuumii, että laajem-man tulkinnan mukaan urheilukinkuuluu kulttuurin piiriin.

3

Iisun tämän hetken puheen-johtajana toivotan kisailijat jatukijat tervetulleiksi 52. Kale-van Rastiviesteihin. Erityisestikiitos maanomistajille, että saa-daan kisa järjestää jälleen ker-ran täällä Nybyssä ja näilläupeilla suunnistusmaastoilla.

Olen iloinen puheenjohtaja-na, että olemme saaneet “van-hat voittajat” mukaan tämänkisan järjestämiseen. On myösollut ilo seurata teidän antau-musta, että saadaan kisa hoidet-tua järjestelyineen hyvin läpi.Todella paljon arvostan myösratamestari ja kartoittaja ReijoViinamäen työtä tämän kilpai-lun eteen.Tutustuttuani ja käy-tyäni maastossa olen varma,että kisasta tulee hyvä ja kilpai-lijat ovat tyytyväisiä. Jotenenempiä kehumatta toivotanteidät kaikki tervetulleiksi 52.Kalevan Rastiviestit- kisaan.

Seppo KeltamäkiIisu ry puheenjohtaja

Seppo Keltamäki .

Tervetuloa 52. KalevanRastiviesteihin

“Olen varma, että kisastatulee hyvä ja kilpailijat

ovat tyytyväisiä.”

Iin KukkakauppaIin hautaustoimistoHaminantie 1, 91100 Ii puh. 817 6100

Iisun Kisalehti Kalevan Rastiviestit 2008Julkaisija Iisu ryVastaava toimittaja Matti HaatainenToimittajat Lea Alakorva-Pernu, Ritva Liedes,

Heimo TurunenSivunvalmistus VKK-Media Oy p. 334166 www.vkkmedia.fiPainopaikka Saarijärven Offset OyKansilehden kuva Akvarelli Nybyn maisema, Kari Holma

Iin seurakuntawww.iinseurakunta.fi

Tätä lehteä ovat olleet tekemässä Lea Ala-korva-Pernu, Ritva Liedes ja Matti Haatai-nen. Lehden tekijät kiittävät kaikkia lehdentekemiseen osallistuneita, ilmoittajia, artik-kelin kirjoittajia. jne, ja toivottavat hyvääkesää kaikille.

Lea Alakorva-Pernu

Ritva Liedes

4

Kalevan Rastiviestien lisäksiOlhavan erinomaisissa suun-nistusmaastoissa Iisun toi-mesta on järjestetty merkittä-vä määrä eri kilpailuja kutenpohjoismaisia, kansallisia,piirimestaruuskilpailuja,Pohjois-Suomen mestaruus-kilpailuja, (PuolustusvoimainSM-kilpailut, Toimiupseerilii-ton mestaruuskilpailut), Yrit-täjien SM-kilpailut ja alue-mestaruuskilpailuja sekä pie-nempiä suunnistustapahtu-mia. Tämä kaikki osoittaa,että Olhavan maastoja suun-nistajat pitävät erittäin haas-teellisina.

Nybyn Takaluoman piha-piirin ympäristön ollessa kil-pailukeskusalueena olemmehistoriallisella paikalla. Alu-eella on Nybyn lasitehtaanrauniot mistä muistuttaa läh-töviitoituksen tuntumassaoleva muistomerkki, iso kivi,vuosilukutekstillä 1782-1787.Toimintansa aikana lasiteh-das paloi kolme kertaa vii-meisen kerran 1907.

Olhavan avokalliomaastotovat yli neljän vuosikymme-nen aikana olleet suunnistus-väen kilpailu— ja harjoittelu-alueena josta suuret kiitoksetmaanomistajille. Olhavanmaastot ovat mahdollistaneetIisu ry:n järjestää toimintan-sa aikana huomattava määrä

kilpailutapahtumia, jotka onturvannut suurelta osin seu-ran toiminnan talouden.

Vajaan neljän vuosikym-menen aikana vakaa seuram-me talous on ollut perustaseuran menestykselle erityi-sesti 1970-1980 luvulla, jostamerkittävimpinä saavutuksi-na kaksi miesten viestisuun-nistuksen ja naisten hiihto-suunnistusviestin Suomenmestaruutta ja Jukolan viestinerinomaiset sijoitukset sekämuut SM-voitot henkilökoh-taisissa kilpailuissa nuoristavanhimpiin ikäsarjoihin.

Iisun kilpailuorganisaati-on henkilöstö on vuosien ai-kana rutinoitunut kilpailunjärjestelyihin joten luotan, että52. Kalevan Rastiviestien kil-

52. Kalevan Rastiviestit kilpaillaan Olhavanpienipiirteisessä avokalliomaastossa

Nybyssä. Kalevan Rastiviesteillä on johuomattava historia. Vuonna 1956 Kalevan

toimitusjohtaja Aaro Korkeakivi luovutti OulunHiihtoseuralle arvokkaan kiertopalkinnon

kilpailua varten. Ensimmäisen kerran iiläinensuunnistusväki oli järjestämässä KalevanRastiviestit Syötteen maastoissa vuonna

1968. Myöhemmin vuosina 1981 ja 1992 Iisunjärjestäminä kilpailtiin Olhavan

avokalliomaastoissa.

Olhavan maastotsuunnistajille haasteelliset

Tervetuloa 52. KalevanRastiviesteihin Olhavan Nybyhyn

pailu onnistuu järjeste-lyjen osalta ja niin kil-pailijoiden kuin myöskilpailua seuraavienkisavieraiden osalta.

Me iisulaiset olemmeylpeitä luottamuksestasaada järjestää 52. Ka-levan Rastiviestit. Ter-vetuloa Olhavan Nyby-hyn!

Matti TurtinenKilpailunjohtaja

Tervetuloa

pankkiin,

joka maksaa bonusta.

Kilpailunjohtaja Matti Turtinen oli 70-luvulla Iisun kärkisuunnistajia. Hän onmuun muassa SM-viestivoittaja 1979. Iisun 35-vuotistaipaleen parhaimpanasaavutuksena voitaneen pitää Jukolan viestin kakkossijaa Ounasvaaralla1980. Matti Turtinen oli mukana viestijoukkueessa.

5

6

Suunnistustaidosta on hyö-tyä joka päivä. Suunnistaes-sa kasvaa kunto ja kuten Hip-pokin totesi, saa uusia kave-reita ja pääsee nauttimaanluonnosta. Voipa välillä syö-dä vaikka mustikoita tai suol-ta hilloja.

Harjoituksiin kokoon-numme keskiviikkoisin:4.6. menemme Olhavaan taiMerihelmeen11.6. ja 18.6. olemme Sorosen-perän kartalla25.6. jälleen Illinsaaressa1.7. poikkeuksellisesti tiistai,Oulurastien yhteydessä Olha-va Nyby. Samalla Iisun mes-taruuskilpailut2. – 22.7. loma (ohjaajat rasti-

viikoilla)23.7. Hippo-leiri Illinsaaressakoko päivä.31.7. paikka myöhemmin6.8. paikka myöhemmin13.8. Illinsaari suunnistus-koululaisten kilpailut (leikki-mieli mukana)

Jos sitten kiinnostusta riit-tää voit osallistua kilpailui-hin. Suunnistuksessa on tar-jolla taidollisesti eri tasoisiakilpa- ja harjoitusratoja:

Rastireitti(kilpailuissa 10-vuotiaat ja

nuoremmat), jolloin metsäänon viitoitettu reitti siimarilla(narulla) ja nauhoin. Samareitti on piirretty karttaan.

Suunnistuskouluun ehtii vielä mukaan!

Suunnistus onkansalaistaito

Aloitimme suunnistuskoulun 15.5.08 ja olemmepari kertaa käyneet maastossakin. Mukaan ehdit

vieläkin, sillä kertaamme karttamerkkejä harjoitus-ten yhteydessä. Aloittelijana tarvitset harjoituksiinreippaan ja iloisen mielen lisäksi vain säästä riip-

puen sopivat ulkoiluvaatteet maastokelpoiset jalki-neet tai kumpparit, mahdollisesti juomaa. Kartat ja

muun materiaalin saat ohjaajilta ilmaiseksi.

Rastit on piirretty karttaan,jotka ovat viitoituksella. Suun-nistaja saa itse päättää kier-tääkö hän radan viitoitustapitkin vai oikaiseeko jossainpolkua, kasvillisuusrajaa,hakkuuaukonreunaa tms. pit-kin.

Tukireitti(kilpailuissa 11 ja 12-vuo-

tiaat). Metsään on viitoitettureitti samoin kuin rastireitil-lä. Reitti on myös piirrettykarttaan. Rastit eivät ole vii-toituksella, vaan vähänmatkan päässä. Suunnistajasaa tukea viitoituksesta.

Normaali suunnistusrata (kilpailuissa 12-vuotiaat javanhemmat, ihan 80-vuotiai-siin saakka). Oman radan ras-tit on piirretty karttaan. Met-sässä on muitakin rasteja,mutta oman radan määritteis-sä on tunnus, jotta tietää ole-van oikealla rastilla. Suun-nistaja etenee rastilta rastillakartan ja kompassin avulla.

Anneli Vilppola

Vielä kerran tervetuloa

mukaan kaikenikäiset!

Kuvassa Hippo suunnistuskoulunaloittajat 15.5.2008.

Hippo suunnistukoulun aloitus 15.5.2008, kuvassa Anneli Vilppola ja RistoKarjalainen, joka on Osuupankin Iin konttorin johtaja.

7

Etelä- ja Pohjois-Iin kalastus-kuntain kalanhoitoyhtymä

Etelä-Iin kalastuskuntaPohjois-Iin kalastuskunta

LAAJAT VIRKISTYS- JAVERKKOKALASTUSALUEET

Iijoen alaosa on yksi Suomen te-hokkaimmin hoidetuista vesialu-eista. Vuosittain istutetaan 300.000lohta, 30.000 taimenta, miljooniasiikoja, erityisesti Raasakan yläal-taalle kirjolohia.

Luvat:Kalaliike Kuha IiKärkkäinen ExpressNeste JäppinenNeste NenonenLisätietoa:www.ii.fikala.ii@iiseutu.fi

Revontie 15, 90830 Haukipudaspuh. (08) 561 6600, fax (08) 547 2806email:toimisto@matkamajakka.inet.fiwww.matkamajakka.fi

Maailmalla olet yksin ilman matkatoimistoa

Matkatoimisto

Kissankuja 1 Kello, puh. 08-5641100markus.ronkainen@k-market.com

KELLO

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

Suunnistuksessa on jo tois-ta vuotta voimassa ns . farmi-sopimus, joka on enintäänkolmen saman alueen seuransolmima.

Farmisopimuksen tehneetseurat voivat muodostaa yh-distelmäjoukkueita nimeä-mänsä seuran nimiin.

Viime vuonna joukkueetmuodostettiin Iisun nimiin jatänä vuonna Iin Yrityksen ni-miin.

Jotta farmiseura-ajatus to-teutuisi esityksen laatijan (Iisu ) ehdottamalla, niin

1. Joukkueita pitäisi saa-da muodostaa minkä tahan-sa Farmisopimuksen tehneenseuran nimiin.

2. Yhteenlaskettu lisens-simäärä sopimusseurojenkesken voi olla korkeintaan55,joka pistemäärä on liianpieni.

Farmisopimus on verratta-vissa eräällä tavalla kuntienparas – hankkeeseen. Iisun-kin mielestä parempi vaihto-ehto on suurimman farmiseu-ran maksimipistemäärä.

Jos yhteenlaskettua lisens-

simäärää ei saada kohotettua,eikä joukkueita saa muodos-taa minkä tahansa farmisopi-muksen tehneen seuran ni-miin, niin hyvää tarkoittavavaihtoehto hiipuu.

SuunnistusterveisinMatti Haatainen

Suunnistuksen Farmisopimus

Matti Haatainen

8

Markku Peuralle kisatKalevan Urheilutoimituksen päällikkö Markku Peura on ollut lehden puolesta

isäntänä kaikissa Kalevan Rastiviestit kisoissa vuodesta 1989 lähtien. Nyt hänon siirtymässä eläkkeelle ja tänä vuonna Peura saapuu kisoihin

kutsuvieraana, ja saa nyt nauttia kisatunnelmasta ilman velvotteita.

Viime vuoden kisassa PudasjärvelläMarkku Peura ampumassa lähtölau-kausta.

Kalevan urheilutoimitukseneläkkeelle jäävä päällikköMarkku Peura on ollut lehdenedustajana ja kisaisäntänäKalevan Rastiviesteissä vuo-desta 1989 lähtien. Nyt hän

seuraa kisoja ensimmäisenkerran kutsuvieraana..

- On todella mielenkiintois-ta nähdä Rastiviestit nyt en-simmäistä kertaa myös kisa-vieraan näkökulmasta, kun

aina aiemmin olen seurannutniin kisavalmisteluja kuin itsekisojakin ikään kuin sisältäpäin, Peura sanoo.

Niin kilpailukeskus kuinsuunnistusmaastokin ovat

Peuran mukaan parhaat mah-dolliset.

- Ja kun järjestelyistä vas-taa Iisu tunnetulla ammatti-taidollaan, luvassa on var-masti hieno suunnistuspäivä.

Pikkukisastasuurkilpailuksi

Vuosi 1989 on taitekohta Ka-levan Rastiviestien historias-sa. Vuoden 1957 pienestäalusta Rastiviestit oli paisu-nut niin suureksi tapahtu-maksi, että kisan hallinnointikävi Kalevan urheilutoimi-tukselle ylivoimaiseksi. Niin-pä Kalevan silloinen toimitus-johtaja Aaro Korkeakivi päät-ti, että kisojen järjestäminenlopetetaan lehdelle liian työ-läänä.

Rastiviestit saivat kuiten-kin “muutaman vuoden” jat-koajan, kun SVUL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin suunnis-tusjaoston puheenjohtajaAimo Hiltunen esitti uudentoimintamallin, jossa kilpai-lun hallinnoinnista vastasivain tätä tehtävää varten ni-metty kolmihenkinen johto-ryhmä, jonka työskentelyynPeura on osallistunut Kale-van edustajana.

Kisajärjestelyjen selkeyttä-miseksi laadittiin erityinenjärjestelyasiakirja, johon onpilkuntarkasti kirjattu kaikkikisoihin liittyvät asiat. Niihinkuului myös tarkka työnjakoKalevan ja järjestäjien välillä.

9

uudessa valossa

Väiskin Tv- ja koneLanssitie 1, 95200 SimoPuh. (016) 215 7700Fax (016) 215 7766www.rantakairansahko.fi

Huippujoukkueetmukana

Kun johtoryhmä vielä kiinnit-ti erityistä huomiota kisajär-jestäjien ammattitaitoon kuinmyös kisamaastojen laatuun,tämä alkoi kohta näkyä niinosanottajien määrässä kuintasossakin.

Samalla kun Kalevan Ras-tiviesteistä muodostui masso-jen kisa, se profiloitui kovata-soiseksi huippukilpailuksi.Ylivieskassa tehtiin vuonna1993 Rastiviestien vieläkinvoimassa oleva osanottajaen-nätys, 357 joukkuetta.

Rastiviestit on jo pitkäänollut myös Viestiliigan osakil-pailu.

- Tämä on taannut, että ko-timaiset huippujoukkueetovat aina paikalla. Rastivies-tit tunnetaan myös maan ra-jojen ulkopuolella, sillä perä-ti 13 eri maan suunnistajia onvuosien varrella osallistunutkisaan, Peura muistaa.

Johtoryhmä on linjannutRastiviestit nopeatempoisek-si kisatapahtumaksi. KunRastiviestejä kisattiin taka-vuosina pitkin osuuksin yötämyöden, nyt koko tapahtumaviedään läpi muutamassatunnissa.

- Kalevan Rastiviestit ovatselvästi Pohjois-Suomen yk-

köskisa ja valtakunnalli-sestikin kolmanneksi suurinviestikilpailu Jukolan ja SM-viestien jälkeen, Peura arvioi

Paikkakunnallesuuri tapahtuma

Samalla kun Rastiviestit tuonäkyvyyttä ja ystäviä Kaleval-le, se tuo näyttävästi esillemyös kisapaikkakuntaa.

- Rastiviestit on suuri ta-pahtuma kaikkialla, muttaerityisesti pienillä paikka-kunnilla se on usein kesänsuurin tapahtuma. Kun Ras-tiviestit kisattiin Merijärvellä1990, pitäjän väkiluku kak-sinkertaistui rastiviestipäivä-nä”, Peura kertoo.

- Isäntäpaikkakunnat ovathuomioineet Rastiviestit oi-kein mukavasti ja olleet aktii-visesti mukana tukemassa jär-jestelyjä, Peura kertoo.

- Viimeiset parikymmentävuotta Rastiviestejä on vietyläpi likipitäen samalla kon-septilla, joten on aika miettiämyös jotain uutta. Vielä viimevuoteen saakka kisa-ajan-kohta sovitettiin yhteen Kai-nuun Rastiviikon kanssa, kunajateltiin, että suunnistajatkäyvät ensin Rastiviestit jasiirtyvät sitten kilpailemaanKainuuseen. Nyt Rastiviesti-en viikonloppuun on raken-

nettu kaksipäiväinen tapah-tuma, niin että Rastiviestitjuostaan lauantaina ja sun-nuntaina järjestetään kansal-linen pitkänmatkan kisa.

.Aika kultaa

muistotMarkku Peuralla on paljon jamonenlaisia muistoja Rasti-viesteistä.

Iisun isännöimissä Rasti-viesteissä 1981 kävi niin, ettäyksi kilpailija katosi Olhavanmaastoihin kuin maan niele-mänä. Sattumisiin vielä Kale-van henkilökuntaan kuulu-nut kisaaja oli suunnistanutkokonaan kartalta ulos ja olivielä tunteja kilpailun päätty-misen jälkeen teillä tietämät-tömillä. Kalevan urheilutoi-mitus joutui pahaan pakkora-koon, kun lehden kiinnimenopainoi päälle, eikä ollut tietoa,tehdäänkö kisan pääjuttu itsekilpailuista vai kadonneestasuunnistajasta.

Etsijät olivat lähdössä ket-juna 4-tieltä metsään, kunketjun viimeinen mies vilkai-si vielä kerran tielle. Kaikkienhelpotukseksi eksynyt suun-nistaja käveli tietä pitkin etsi-jöiden luo – ja urheilutoimi-tus pääsi jutun tekoon.

Peura muistaa toisenkinsitkeän pihkaniskan, jokavuodesta toiseen osallistuijoukkueensa ankkurina Ras-tiviesteihin.

- Niin monta kertaa kuinhän kisaan osallistui, hänmyös eksyi ja toi joukkueensaviimeisenä maaliin. Ei ollutkerta eikä kaksi, kun kisara-kenteet oli jo purettu maantasalle, mutta miestä ei vainmaaliviitoituksella näkynyt.Vaimokin oli usein maalipai-kalla miestään odottamassa,mutta hän ei ollut millään ta-valla tilanteesta huolestunut.Hän tiesi, että aikanaan mieskyllä ilmestyy, kuten aina ta-pahtuikin.

Hautakorventie 190550 OULU010 310 4700

10

Iin tulevaisuuden rastitpäättäjien näkökulmastaKysyimme muutamalta iiläiseltä heidän omalta toimialueellaan “tulevaisuuden rasteja” Iissä.

Haastateltavilla oli paljon ajatuksia Iin tulevaisuuden näkymistä. Kaikki olivat positiivis-sävytteisiä ja joissakin pohdinnoissa katsottiin tulevaisuuteen vähän pitemmälläkin aika-

välillä. Kun kaikki nämä toteutuvat, Iin kunnan tulevaisuuden näkymät ovat erittäin hyvät. (ht)

-Ajatukseni ovat menneet sii-hen, että toivoisin tänä aika-na ihmisten löytävän sellaisetasiat elämän voimaksi ja pe-rustaksi kuin rukous ja Juma-lan sana. En sano tätä vainvirkani puolesta vaan myösyksityisenä ihmisenä.

-Toivoisin, että kaikilla ih-misillä oli enemmän aikaapysähtyä ja hiljentyä. Nykyi-sin meidän ihmisten elämäntäyttävät sellaiset asiat, jotka

ei oikeastaan ole tärkeitä. Me-dia täyttää tajuntamme niin,ettei sinne tunnu mahtuvanmitään muuta. Ja ihminenkokee sisäistä tyhjyyttä. Kai-killa tulisi olla aikaa pysäh-tyä - aikaa tuumata omaa elä-mää. Tulisi olla aikaa lähei-sille ihmisille. Ja ennen kaik-kea meillä tulisi olla aikaa ollaLuojan ja Jumalan edessä jalöytää lepo Hänestä.

-Iihin tulisi saada mahdolli-simman pian uusi, tilava jatasokas liikuntahalli.

-Tarveselvityksessä hank-keelle on todettu olevan sel-vää tarvetta. Paikkaa on suun-niteltu koulujen ja keskusur-heilukentän läheisyyteen, jos-ta kunta on hankkinut lisä-maatakin. Rakennuksen kus-tannusarvio liikkuu 8-10 mil-joonaa euron paikkeilla, jotenrakentamiseen ei Iin kunnal-la ole mahdollisuutta näinävuosina.

-Kunnanvaltuusto keskus-teli viime syksynä yksimieli-syyden hengessä asiasta,mutta kunnan talouden ra-joitteiden ja muiden suuri-en hankkeiden vuoksi suun-nittelurahaa ei myönnetty vie-lä tälle vuodelle. Realistisestiajatellen hanke voisi toteutuavuoden 2012 jälkeen. Asiaapidetään kyllä esillä muunmuassa lääninhallituksen ra-hoitettavien hankkeiden lis-talla.

-Ii tulee olemaan 5-10 vuodentähtäimellä matkailupitäjä.Hamina-Karhun alueelle onluotavissa määrätietoisellatyölle matkailukokonaisuus,jota työtä tehdään parhail-laan.

-Matkailualueen sijaintiOulun vieressä hyvien liiken-neyhteyksien varrella on erin-omainen. Oulun nuoret lap-siperheet ovat löytäneet Iistärauhaisan paikan kodeilleen,mutta matkailusaralla on vie-lä paljon tehtävää. Tietyllämatkailuveturilla Karhu-Ha-mina –alueelle alkaa kehitys-työ ja sen ympärille rakentuumenestyvä ja monipuolinenohjelmapalvelutoiminta, jotanyt ei Oulun seudulla tällähetkellä juurikaan ole.

Tapio Rissanen, Iin kunnan vapaa-aikajohtaja:Kyösti TornbergIin kunnanjohtaja:

Tapani Ruotsalainen, Iin seurakunnan kirkkoherra:

TAPANI RUOTSALAINEN

TAPIORISSANEN

KYÖSTITORNBERG

11

-Toivon Iin olevan tulevaisuu-dessa mineraaliöljystä vapaakunta. Tähän päästään ensin-näkin uusiutuvan energiankäytön lisäämisellä; haketta,bellettiä, tuulta. Näitä kehit-tämällä voidaan päästä sii-hen, ettei meidän kuntaan öl-jyautojen tarvitse tulla.

-Uskon Iihen tulevan Suo-men suurimman tuulipuisto.Pohjois-Pohjanmaalla ja La-pissa on maakuntakaavallakaavoitettu tuulivoiman tuo-tantoalueet merellä. Valtaosakaavoitetuista alueista on Iinkunnan alueella eli Suomentavoitteet tuulivoiman lisää-miseksi on mahdollista toteut-

-Kuivaniemen sijainti suurienvaltaväylien varrella ja teolli-suuspaikkakuntien lähellä onotollinen uusien pienten yri-tysten, muun muassa energia-alalla, syntymiselle paikka-kunnalle ja uusien asukkai-den tulemiselle.

Kuivaniemen vahvuuksi-na ovat suuret luonnonvarat,tuuli, turve sekä kultakaivok-

-Iin keskustaajama on tulevi-na vuosina siistitty, viihtyisäolohuone ja kaikkien kunta-laisten käytössä. Siellä on en-tistä enemmän erikoisliikkei-tä, jotka palvelevat hyvinkuntalaisten erikoistarpeita,

-Keskustaan kohoamassakerrostaloja, joihin tulee asu-maan ikääntyviä ihmisiä hy-vien palvelujen äärelle. Talois-sa on kuntosalit, kerhotilat jatoimintamahdollisuudet yh-teiseen ajanviettoon.

-Iin kunnan kesämökki-läisten määrä kasvaa ja mat-kailijamäärä on kasvussa.Matkailun tarpeisiin tullaankehittämään luontoarvothuomioiden merenrantaa ja

taa merkittävässä määrin Iinkunnan alueella. Tällä hetkel-lä on menossa ympäristövai-kutusten arviointi merellä Iinkohdalla, mantereelta noin 30km päässä sijaitsevalla suur-hiekoilla, Suomen suurimmantuulipuiston rakentamisesta.

-En myöskään pidä mah-dottomana kultakaivoksenavaamista Oijärvelle, jossakultavarantoja on tutkittu yli10 vuotta. Esiintymä tuleeRanuan suunnasta Kivijoenvartta Oijärvelle Särkijärvenlähelle. Tutkimuksissa on ha-vaittu suuret kultavarannotmaanalaisen hiekkajärvenalla 30-50 syvyydessä.

Markku Kehus, Iin kunnan resurssijohtaja:

sen mahdollisuus. Vaponsuunnittelema biodieselteh-taan sijoituspaikkana Kuiva-niemi olisi mitä sopivin. Luu-len vielä tulevan erään myön-teisen ongelman eli Kuivanie-melle tulee vielä tonttipula,kun on tulevina vuosina tu-lossa niin paljon uusia asuk-kaita.

Ari Kaakkuriniemi,Kuivaniemen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja:

jokisuistoa. Ranta-Kestilästäon tullut veneiden vierassata-ma ja siellä pystytään huoleh-timaan hyvin veneilijöistä.

-Uusi liikuntakeskus on tu-lossa, jossa on uimahalli jakuntosalit. Vanha-Haminaa,Iin kulttuurin sydäntä on ke-hitetty muun muassa vanhanajan markkina-alueena, jossakäy myös elämysmatkailijoi-ta. Ihmiset elävät nykypäivää,mutta alue henkii vanhan ajantunnelmaa.

-Iihin muuttaa lisää nuoriaperheitä asumaan, joille luon-to- ja meri ovat lähellä. Kokokunnassa säilyy ja kehittyyihmisläheinen ja hyvä palve-luhenki.

Anna Turtinen, Iin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja:

ANNA TURTINEN

ARI KAAKKURINIEMI

MARKKUKEHUS

12

Iin Olhavaan perusti johanNylander Nybyn lasitehtaanv. 1782. Hän kertoo rakenta-neensa Siikarissa 16 purje-alusta. Nylander rakennuttilisäksi alueelle sahan ja myl-lyn.

Lasitehdas oli Pohjois-Suo-men ensimmäinen. Tehdasehti toimia useampienkinomistajien käsissä peräti 103vuoden ajan. HovineuvosNylander omisti tehtaan v.1782 – 1792. Vuosina 1792-1807 tehtaan omistajana jajohtajana toimi vävy AdolfFalander. Myös poika Aristo-teles omisti osuuden tehtaas-ta. J.C Antell omisti tehtaanvuosina 1813-1816 ja 1825-1833.

Vuosina 1816-1825 omista-jana toimi Johan Engman.Vuosina 1834-1841 omistaji-na olivat Z. Franzen ja Fred-rik ja Mathias Sovelius. Vuo-sina 1841-1885 tehdas oli Fell-manin suvun omistuksessa.Toimintansa aikana tehdasehti palaa kolmeen kertaan.Viimeisen kerran tehdas pa-loi vuonna 1907.

Parhaimmillaan Lasiruu-kissa työskenteli 19 lasinpu-haltajaa. Laajimmillaan saitehtaan ja maanviljelyksenparissa elatuksensa yli 300henkilöä. Nyby olikin 1800-

luvun vaihteessa suurin lasi-ruukki Suomessa. Valmisteis-ta oli etusijalla ikkunalasi japullot. Jos satut törmäämäänsuunnistaessasi vihreään la-sipulloon, kannattaasilloin pysähtyä ja ot-taa pullo talteen, silläolet löytänyt kallisar-voisen aarteen. Ny-kyisellä Nybyn tilallaei lasitehtaan aikai-sista rakennuksistaole jäljellä kuin laa-manni Antellin 1800-luvun alussa raken-nuttama pääraken-nus, sekin uusittunasekä myöhemmin ra-kennettu harvinaisensuuri kivinavetta.Tehtaan aikana ra-kennuksia oli kuiten-kin alun neljättäkymmentä.Joitakin rakennuksia löytyysiirrettynä muualle Olhavanalueelle. Mainittakoon,ettäperinteikästä Nylanderin su-vun yritystoimintaa jatkaatänä päivänä Pohjois-SuomenHirsitalokeskus Oy, Mam-muttihirsi, jonka kotipaikka-na on Ylikiiminki.

Jähti, perinteinentalonpoikaisalus

Jähdin esikuvana voidaanpitää ruotsalaisen A.F.Chap-

manin suunnittelemaa kal-jaasia, joka 1700-luvulla olivarsin yleinen laivatyyppi.Jähdit olivat kaksimastoisia,keulapuomilla varustettuja

purjealuksia. Isos-sa mastossa ja pe-rämastossa olikiinteä kaffeli.Suurimmat purjeetolivat isoseeli ja ta-kaseeli, niiden ylä-puolella toppiseelisekä edessä kliiva-rit. Runko oli 16-22metriä pitkä, leve-yttä 5,5 metristä 6,2metriin. Matalienlastauspaikkojenvuoksi syväys jäi1,5 metristä 1,9metriin. Perällä olikajuutta nukku-

mista, keittämistä ja oleskeluavarten. Jähdeillä kuljetettiinsahatavaraa, tervaa ja mm.halkoja, kalaa, nahkoja ja voi-ta pääasiassa Ouluun, muttakäytiinpä Tukholmassakinsaakka. Takaisin tuotiin siir-tomaatavaraa, kuten suolaa,jauhoja ja mm. rakennustar-vikkeita. 1850-luvun puolivä-lissä Tornion ja Kalajoen vä-lisellä rannikolla oli rekiste-rissä keskimäärin noin 50 jäh-tiä ja esim. v. 1877 Iissä peräti19 alusta. Vaikka jähdeillä

osa Suur-Iin teollisuushistoriaaNybyn lasitehdasIin pitäjällä on maineikas teollisuushistoria.Täällä on ollut sahaustoimintaa, lasitehdas,laivaveistämöitä ja myöhemmin uittoa. IinHamina on ollut vilkas satama- ja kauppapaikka.

purjehdittiin vielä 1900-lu-vun puolella, on niistä säily-nyt vain muutamia valokuviajälkipolville. Niistä tunne-tuimpia lienee kuva iiläisestäKaiston jähdistä, Ahdista,Olhavajoen suulla 1900-lu-vun alussa. Nykyistä jähtipe-rinnettä edustaa Kemissä v.2007 rakennettu, olhavalai-sen veneenveistäjän, Leo Ter-vosen suunnittelema jähti.

AkvarellejaNybyn Lasitehtaasta

Iiläisestä sahahistoriasta mei-tä muistuttaa tänä päivänäKestilän sahan piippu Ranta-kestilässä. Kestilän saha ra-kennettiin vuonna 1860 ja olituolloin Suomen ensimmäi-nen höyrysaha.

Olen maalannut akvarellitNybyn Lasitehtaasta Mam-muttihirren tiloihin, JähdistäIin kunnalle ja Kestilän sahas-ta Haukiputaan kunnalle.

Lähteinä olen käyttänytmm. Pohjois-Pohjanmaanmuseon materiaalia ja VäinoKomun kirjaa, “ Kun vielä jä-heillä seelattiin “. Kuvista onpainettu myös kortteja ja pai-nokuvia.

Taiteilija Kari Holmapuh. 0400-513946

kari.holma@pp1.inet.fi

Jähti Perämerellä. (Akvarelli Kari Holma)

Jos satuttörmäämäänsuunnistaes-sasi vihreäänlasipulloon,

kannattaasilloin

pysähtyä jaottaa pullo

talteen, silläolet löytänyt

kallisarvoisenaarteen.

13

-Olen 61- vuotias, perusii-läinen, vaikka Puttaalla asun-kin.

-Entinen Tiomilan ja Juko-lan kävijä. Ennen taisteltiinvoitossa nyt siitä, että pääseejuoksemaan.

-Tällä hetkellä harrastuk-sia ovat lenkkeily, lukeminenja kalastus sekä kuulutusteh-tävät. Edelleen tulee käytyämuutama suunnistuskisa ke-sällä. Mm. viime kesänä olinKuusamon Mm-kilpailuissamukana. Sieltä tuomisena en-simmisen päivän katsastus-ten 4. sija.

-Kuulutushommia on tul-lut harrastettua lähes 40-vuotta. Viime talven hiihto-suunnistuksen SM-kisoissaRaahessa olin pääkuuluttaja.Viimeisin kuulutus tehtäväon Perämeren Rastin kansal-liset Haukiputaalla muutamaviikko sitten.

-Vuosien varrella on tullutkuulutettua reunasta reu-

naan; mm. Lasten kisoja -Kansallisia - Maakuntavieste-jä- Kalevan Rastiviestejä , Sm-kisoja. Tuossa laskeskelin,että lähes 10 eri lajin SM-ki-soja on tullut vuosien varrel-la kuulutettua, niin talvellakuin kesällä.

-Joskus on tullut jopa kii-toksia onnistuneesta kuulu-tuksesta. Moni luulee, ettäkuulutushomma on sitä, ettäottaa mikrofonin käteen ja al-kaa kuuluttamaan.

-Mitä isompi kilpailu senenemmän se vaatii ennakko-valmisteluja. Mm. täyttyy sel-vittää suosikkien aikaisem-mat menestymiset ja rakentaaerilaiset jännäyslistat. Suun-

Olli Laitinen, kuuluttaja“Mitä isompi kilpailu sen enemmän ennakkovalmisteluja.“

nitella ratamestarin kanssamaaliintulot, väliaikapalve-lut, ym. Kun on hyvin valmis-tautunut etukäteen, niin lo-pullinen kuulutustehtäväkinonnistuu paremmin.

-Siitäkin huolimatta sää taiylikuormitus sähkölaiteissavoi tehdä tenän. Hyvin tyy-pillistä on kun, joku vähänennen kilpailujen alkamistatarvitsee sähköä ja tökäseepiuhan kuulutus- tai tulos-laskennanverkkoon ja silloinkaikki pimenee. Näin juurikävi eräissä SM-kisoissa, kunkisat piti alkaa, laitteet eivättoimineetkaan ja piti kuulut-taa vähän aikaa huutamalla,kunnes sain megafonin avuk-

si. Tätä kesti puolitoista tun-tia kunnes laitteet taas alkoi-vat toimimaan. Ei siinä autta-nut hermostua. Joskus on sa-teella kuulutuskoppi mennytniin huuruun, että on toisellakädellä saanut pyyhkiä huu-rua pois, että vähän näkisi.Kaikenlaista on sattunut,mutta etupäässä vähän.

-Kun luki huippukuulutta-ja Mertarannan kirjaa, niinsiellä sitä on sattunut. Kerran-kin oli suora jääkiekkolähetysollut poikki yli 3 minuuttia,kun hän ei ollut pystynytnauramisen takia kuulutta-maan.

-Itselle mieleen painuvinhetki on ollut kun hiihtosuun-nistuksen SM-kisoissa Hau-kiputaalla 20-vuotta sitten itseolympiavoittaja Veikko Haku-linen palkintojen jaon yhtey-dessä tarttui mikrofoniin jakiitti hyvin järjestettyjä kisojaja kisojen välitöntä tunnel-maa.

“Itselle mieleen painuvin hetki on ollut kunhiihtosuunnistuksen SM-kisoissa Haukiputaalla

20-vuotta sitten itse olympiavoittaja VeikkoHakulinen palkintojen jaon yhteydessä tarttuimikrofoniin ja kiitti hyvin järjestettyjä kisoja ja

kisojen välitöntä tunnelmaa.”

Olli Laitinen, kuuluttaja!

14

1515

16

www.iisu.fiwwwwwwwwwwwwwww. j t- ta lo. j t - ta lo. j t - ta lo. j t - ta lo. j t - ta lo.com.com.com.com.comIIN KONEPAJA OY

Oijärventie 114491150 Yli-Olhava

MaalausliikeKlasila

Alarannantie 41191100 Ii

puh. 0400 388 305(08) 817 3823