Upload
katina
View
39
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Ikäihmisten yliopisto, Tapiola 6.3.2013 Suomen tasavallan presidentit vallankäyttäjinä II Paasikivestä Haloseen Professori Seppo Hentilä Helsingin yliopisto http://blogs.helsinki.fi/shentila/. J. K. Paasikivi – vuodet 1946–1956 (1870-1956) - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Ikäihmisten yliopisto, Tapiola 6.3.2013
Suomen tasavallan presidentit vallankäyttäjinä IIPaasikivestä Haloseen
Professori Seppo HentiläHelsingin yliopistohttp://blogs.helsinki.fi/shentila/
J. K. Paasikivi – vuodet 1946–1956
(1870-1956)
Erittäin vaatimattomista oloista lähtöisin; kulkukauppiaan poika
Isä vaurastui kuitenkin Lahdessa kauppiaana sen verran, että saattoi lähettää pojan Hämeenlinnan lyseoon
Historiaa, venäjän kieltä – lopulta kuitenkin lakimieheksi ja politiikkaan
Vanhasuomalainen myöntyvyyssuunnan mies; senaattori jo 1908
Paasikiven muistomerkki syntymäpaikalla Kosken Huljalan kylässä
Sisällissodan päätyttyä senaatin johtoon; monarkisti aktiivisimmasta päästä
1920-luvulta vuoteen 1932 Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana
Eläkkeelle jäätyään 1934 Paasikivi palasi politiikkaan; Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajaksi ja vuonna 1936 Suomen lähettilääksi Tukholmaan
1939 talvisodan alla Suomen pääneuvottelijana Moskovassa; olisi halunnut antaa myönnytyksiä
Välirauhan aikana lähettiläänä Moskovassa
Muistomerkki: Harri Kivijärvi 1980Salomoninkadun-Mannerheimintien kulma
Pääministerinä 1944-46 ns. kolmen suuren hallituksessa(ei edustanut parlamentaarisessa mielessä enää kokoomusta)
Sai poikkeusoloissa – valvontakomission aikana – poikkeuksellisen laajat valtuudet
Tahtoihmisenä oli oikea mies paikallaan oikeaan aikaan
Auktoriteetti ei kuitenkaan ollut täysin jakamaton
Koleerinen kiukkupussi, joka hallitsi välillä uhkaamalla erota, ellei hänen tahtoonsa taivuttaisi
”Tämä on paska virka, ei siinä ole muita etuja kuin kaksi adjutanttia ja Porilaisten marssi.”
Urho Kekkonen – vuodet 1956–1981
(1900-1986)
Suvereeni politiikan pelimies, lakimies, tiedustelumies, urheilumies, kalamies, kansanmies, naistenmies …
Ammattipoliitikoksi jo 1934
Oikeusministeri, sisäministeri 1936, yritti lakkauttaa 1938 IKL:n
Vastusti maaliskuussa 1940 viimeiseen asti talvisodan rauhantekoa eduskunnassa
Kirjoitteli 1941-43 Suur-Saksaa myötäileviä juttuja ”Pekka Peitsenä ” Suomen Kuvalehteen
Hakeutui heti välirauhan tultua kontaktiin valvontakomission johdon kanssa
Venytti tasavallan presidentin valtaoikeudet äärimmilleen
Puuttui jatkuvasti asioihin, jotka eivät mitenkään kuuluneet tasavallan presidentille (esim. vuoden 1971 UKK-sopimus)
Käytti luottamusta Kremlissä sisäpoliittisen vallankäytön aseena: ”Jos maassa jommankumman, sisä- tai ulkopolitiikan, pitää olla rempallaan, niin olkoon se sisäpolitiikka.” (Paasikivi)
Viidesti pääministeri 1950-56
Kiistelty presidentti 1956-62
Onnistui ns. noottikriisin jälkeen toisella kaudellaan raivaamaan keskeiset haastajansa tieltään
Rakensi maahan presidenttivaltaisen, ”gaullistisen” järjestelmän, jonka valta ulottui yli puoluerajojen
Muistomerkki: Pekka Jylhä 2000, Finlandia-talon puisto
Lepikon torppa Pielavedellä, savupirtti, jonka katolla on savupiippu (!) ja seinustalla tikkaat
Käytti pelotteena vastustajiensa julkista nöyryyttämistä (”myllykirjeet”)
Saavutti korvaamattomuuden, joka huipentui eduskunnan 5/6 enemmistöllä kiireelliseksi julistettuun poikkeuslakiin talvella 1973
Viipyi vallassa 25 vuotta, aivan liian kauan
Vuodesta 1978 alkanut viimeinen kausi jätti jälkimaineeseen ikävän sivumaun
Mauno Koivisto – vuodet 1982–1994(s. 1923)
Työläistaustainen nuori mies ei päässyt heti opintielle
Palveli sodassa etulinjan miehenä
Sotien jälkeen iltaoppikouluun ja töihin Turun satamaan – ja sieltä politiikkaan; ei kuitenkaan ollut koskaan kansanedustaja
Sosiologian väitöskirja 1956 työoloista Turun satamassa
Helsinkiin Työväen Säästöpankin johtajaksi
Kaukopartiomies Koivisto jatkosodassa
Valtiovarainministeriksi Paasion kansanrintamahallitukseen 1966
Pääministeri 1968-70
Suomen Pankin johtaja
Paluu pääministeriksi 1979
Haastoi Kekkosen, kun tämä yritti kaataa hallituksen
Valtava kansansuosio – Manu-ilmiö – nosti Koiviston 1982 valtaan reaktiona Kekkosen liian pitkälle kaudelle
Parlamentarismin suosija
Jahkailija, self-made-man, joka kuunteli avustajiaan liian vähän
Käytti kuitenkin tarpeen tullen valtaoikeuksiaan melkein kuin Kekkonen (esim. Holkerin sinipunahallituksen nimittäminen 1987 Väyrysen–Suomisen ns. kassakaappisopimuksen kumoamiseksi)
Arvosteltiin siitä, ettei hän uskaltanut ottaa riittävän rohkeasti kantaa Baltian maiden itsenäistymiseen
Heti Neuvostoliiton hajottua ryhtyi 1992 viemään Suomea Euroopan yhteisöön
Martti Ahtisaari – vuodet 1994–2000(s. 1937)
Joutui kansainvälisiin tehtäviin miltei sattumalta; ensin opettajana Pakistanissa
Loi 1960- ja 1970-luvulla uranuurtajana Suomen kehitysyhteistyöpolitiikkaa ulkoasiainministeriön eri tehtävissä
Yksi kaikkien aikojan kansainvälisimpiä suomalaisia
Lähes ”ei-poliittinen” diplomaatti ja virkamies
Suora kansanvaali nosti valtaan ei-poliitikon, kansainvälisten suhteiden ammattilaisen ja asiantuntijan
Löi SDP:n jäsenäänestyksessä presidenttiehdokkaasta Kalevi Sorsan
•Sisäpoliittinen kokemus vähäinen, viihtyi virassa lopulta aika huonosti
•Altistui median ilkeilylle pahemmin kuin yksikään edeltäjistään
•Puolusti presidentin aseman säilyttämistä suoran kansanvaalin tuomaan auktoriteettiin nojaten
Vallankäyttäjänä Ahtisaarta on pidetty heikohkona – hän ei venyttänyt valtaoikeuksiaan, toisin kuin useat edeltäjänsä
Presidenttikausi sai miltei nolon lopun, valtamedia ja oma puolue SDP halusivat luopua Ahtisaaresta
Ehkä Ahtisaari olisi halunnut toiselle kaudelle, mutta piti SDP:n vaatimusta jäsenäänestykseen asettumisesta nöyryyttävänä
Jälkeenpäin hän on selittänyt, että toisesta kaudesta luopuminen oli yksi hänen elämänsä viisaimpia päätöksiä
Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaari on luonut komean uran kansainvälisissä rauhanvälitystehtävissä
Maailmalla vähän ihmeteltiin, kuinka suomalaisilla oli varaa luopua Ahtisaaren kaltaisesta tähdestä
Crisis Management Initiative (CMI)
Nobelin rauhanpalkinto 2011
Tarja Halonen – vuodet 2000–2012(s. 1943)
Vaatimattomista oloista Helsingin Kalliosta
Juristi, SAK:n lakimies 1970-luvulla
Kansanedustajasta vakioministeriksi 1980-luvun lopulla (sosiaali- ja terveys-, oikeus- ja ulkoministeri
Ahtisaaren kauden lopulla Halosen suosio demareiden presidenttipörssissä alkoi huimasti nousta
Halosen tausta: vasemmistolainen, kirkkoon kuulumaton, seksuaalisen tasa-arvon puolesta taistelija, saanut tyttären avioliiton ulkopuolella ja eli laillistamattomassa parisuhteessa ”Penan” kanssa – harva uskoi, että häntä voitaisiin valita
•Löi kuitenkin toisella kierroksella yllättäen maan kuuluisimman ’kännykkäisän’, Esko Ahon
•Tutkijoiden mukaan eteläisen Suomen porvarisrouvat ratkaisivat pelin lopulta Halosen hyväksi
•Nainen on saatava presidentiksi!
•Valinta kuvasti sukupuolten tasa-arvon vahvistumista Suomessa
• Erilaisten vähemmistöryhmien tukija; arvostelijoiden mukaan ”maailmanparantaja”
•Tasavallan presidentin valtaoikeuksien säilyttämisen sinnikäs puolustaja
Halonen matkusti presidenttikausiensa aikana vuosina 71:een eri maahan. Valtiovierailuja ja muita ulkomaanmatkoja kertyi tänä aikana yhteensä noin 300
Tuittupää, Pena ja ”His master’s voice”
Ensimmäisen kauden lopulla valtamedia alkoi kaivaa maata Halosen toisen kauden alta; ehkä kovinta kritiikkiä teemalla ”maailmanparantaja”, joka ei hoida Suomen oikeita asioita, esitti EVA:n silloinen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä
Tasavallan presidentin valtaoikeuksien kaventaminen ennen vuoden 2000 perustuslakiuudistusta
Vuosien 1987 ja 1991 lainmuutoksilla vahvistettiin eduskunnan asemaa hallituksen nimittämisessä ja presidentin veto-oikeuden vaikutuksia lievennettiin
Toisaalta presidentinvaalissa otettiin käyttöön suora kansanvaali, jollainen käytiin ensi kerran vuonna 1994
Kekkosen pitkä kausi vaikutti osaltaan siihen, että presidentin peräkkäisten toimikausien määrä rajoitettiin kahteen
Tasavallan presidentin tehtävät vuoden 2000 perustuslain mukaan
•johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa
•nimittää eduskunnan valitseman pääministerin ja valtioneuvoston jäsenet
•nimittää ulkoasiainhallinnon ylimmät virkamiehet ja suurlähettiläät, ministeriöiden kansliapäälliköt, korkeimpia tuomareita sekä Suomen Pankin pääjohtajan• •vahvistaa lait, vaikka vahvistusmenettely onkin vain symbolinen• •puolustusvoimien ylipäällikkö, ylentää upseerit
•antaa armahduksia ja myöntää arvonimiä ja kunniamerkkejä
Kiistely tasavallan presidentin valtaoikeuksien uudistamisesta Tarja Halosen kaudella
Jäikö perustuslakiin 2000 ns. valuvika?
Ns. kahden lautasen ongelma EU:n huippukokouksissa –tilanne muuttui EU:n uuden ns. Lissabonin perussopimuksen voimaantulon jälkeen 2009
Euroopan unionin asiat kuuluvat Suomessa kokonaan valtioneuvoston päätösvaltaan
Mikä sitten on ulkopolitiikkaa?
Mitä merkitsee se, että tasavallan presidentti on yhä puolustusvoimien ylipäällikkö?