Upload
others
View
4
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Ikäihmisten palvelujen työryhmien väliraportti 13.6.2017 I&O Muutosagentti Anneli Saarinen
www.ep2019.fi
http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito
Toimintasuunnitelmassa esitetyt
palvelurakenneuudistuksen keskeiset
tavoitteet
Päätavoite Etelä-Pohjanmaan maakuntaan muodostetaan yhteen sovitettu
iäkkäiden palvelukokonaisuus
Osatavoitteet
1) Hyvinvoinnin ja terveyden (Hyte) edistäminen Kunnat, järjestöt, srk, arkipalvelut, asiakasohjaus, sähköinen asiointi, toimiva yhteistyö
2) Kotihoidon vahvistaminen ja kehittäminen Hyte, asiakasohjaus, kotihoito, kotikuntoutus, omaishoito, tietojärjestelmät, sosiaalityö, terveydenhuolto,
Onnistunut palveluintegraatio ja toimivat hoitopolut
3) Kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen Hyte, Omaishoito, kotihoito, sosiaalityö, terveydenhuolto, onnistunut palveluintegraatio ja toimivat hoitopolut
E-P:n sote palvelurakenne uudistus ja
I&O kärkihanke
Ikäihmisten palvelujen johtoryhmä/I&O päätyöryhmä: Anneli Saarinen, pj. I&O Muutosagentti, Piia Aro pj. E-P:n palvelurakenne työryhmän osalta, Päivi Lehtimäki, siht. Epshp, Virpi Aralinna, Epshp, Arja Hyytiä, Aksila Marita Ylilahti, Järvi-Pohjanmaa, Riitta Kulmala, Seinäjoki, Merja Latvala, Isokyrö, Terhi Haapala, Kaksineuvoinen, Eila Runsala, Llky, Sirkka Eväsoja, Lapua, Riikka Jokinen, Epshp, Suvi Tuomi, Seinäjoki, Jaakko Kontturi, Seinäjoki, Marita Säynäjoki, Super, Johanna Koivuniemi, Jik, Tarja Palomäki, Jik, Maria Nuotio, Epshp, Esa Mäkiniemi, Epshp, Kristiina Vihla, Lapua, Minna Huhtamäki-Kuoppala, E-P:n Muistiyhdistys ry, Arto Rautajoki,
SonetBotnia, Tarja Tenkula, Aksila, Aki Vainionpää, Epshp
STM:n rahoittama ja ohjaama kansallinen I&O kärkihanke (kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa) toimii osana Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne uudistusta vuoden 2018 loppuun. Ikäihmisten palvelut on yksi neljästä palvelurakenne työryhmästä. Muut ovat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, lapsi ja perhepalvelut ja ympäristöterveydenhuolto. Ikäihmisten palvelujen työryhmässä on huomioitu alueellinen edustus, järjestön edustus, henkilöjärjestöjen edustus sekä asiantuntijaedustus. Ikäihmisten palvelujen kokonaisuutta on työstetty I&O kärkihankkeen mukaisesti huomioiden maakunnalliset ja alueelliset piirteet. Hallituksen kärkihankkeen tavoitteena on lisätä kotihoidon asiakkaiden määrää ja keventää palvelurakennetta. STM on rahoittanut jokaiseen maakuntaan muutosagentin, jonka tehtävänä on muodostaa maakuntaan yhteen sovitettu iäkkäille tarkoitettujen palvelujen kokonaisuus . Ikäihmisten palvelujen toimivuuden kannalta keskeistä on kuinka hyvin hoitoketjut/prosessit saadaan toimimaan erityisesti kotihoidon, perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon välillä (sotekeskus-liikelaitos).
Teematyöryhmät
I&O kärkihakkeen E-P:lle laaditun toimintasuunnitelman pohjalta perustettiin kahdeksan teematyöryhmää:
1) Hyvinvoinnin – ja terveydenedistäminen (Hyte)
2) Asiakasohjaus
3) Kotihoito
4) Kotikuntoutus
5) Kaikenikäisten omaishoito
6) Asumispalvelut
7) Ict ja teknologia
8) Gerontologinen sosiaalityö
Teematyöryhmässä on myös huomioitu alueellinen edustus, järjestöjen edustus, henkilöjärjestöjen edustus, asiantuntijaedustus sekä osassa työryhmiä myös asiakasosallisuus
I K Ä I H M I S T E N P A L V E L U T I & O –muutosagentti, VTM Anneli Saarinen
HYTE Omaishoito (kaiken ikäiset) Kotihoito Asuminen
Kunnat ja sote
Järj
est
äjä
Asiakas-ohjaus Yksikkö Matala kynnys!!
Neuvonta Ohjaus Palvelutarjotin Palveluportaalit Sähköiset välineet
Tuke
a a
rje
n e
läm
ään
ja k
un
tou
tum
ise
en
ICT
+ t
ekn
olo
gia Neuvonta, Ohjaus
Palv.tarp.arviointi Hakuprosessit Kriteerit, Suunnittelu Päätöksenteko Tuki ja Seuranta Uudelleen arviointi
Tuke
a a
rjen
elä
mää
n ja
ku
nto
utu
mis
ee
n
ICT
+ t
ekn
olo
gia Neuvonta, Ohjaus
Palv.tarp.arviointi Hakuprosessi Kriteerit, Suunnittelu Päätöksenteko Seuranta Uudelleen arviointi
Tuke
a a
rjen
elä
mää
n ja
ku
nto
utu
mis
ee
n IC
T +
tekn
olo
gia
Neuvonta, Ohjaus Palv.tarp.arviointi Kriteerit Hakuprosessi Päätöksenteko Uudelleen arviointi
Tuke
a a
rjen
elä
mää
n ja
ku
nto
utu
mis
ee
n IC
T +
tekn
olo
gia
Tuo
ttaj
a
Palvelu-tuotan-to
- Laaja tuottajin joukko Kunnat Yksityiset, Järjestöt Yhdistykset Seurakunnat Sote, ym..
Laatu Seuranta, Arviointi - useita tuottajia omaishoidettavan ja -hoitajan tukena
Laatu Henkilöstöresurssit ja -rakenteet Prosessit Seuranta, Arviointi Jatkuva palv.kehit. - useita tuottajia
Laatu Henkilöstöresurssit ja -rakenteet Prosessit Seuranta, Arviointi Jatkuva palv.kehit. - useita tuottajia
Yh
teis
työ
sosiaali-huolto
Gerontologinen sosiaalityö
terv
eyd
en
hu
olt
o
Ensihoito, päivystys
Etälääkärit, lääkäri konsultaatiot 24/7
Akuuttihoidot, kuntoutus
Suunterveys
Kotisaattohoito
Ostopalvelut, Valinnanvapausmalli??
Asiakasmaksut
Ikäihmisten palvelut: teematyöryhmien tavoitteet
Hyte
Ikäystävällinen kunta, asuminen ja arjen palvelut
Asumisolosuhteet ja elinympäristö ovat
esteettömiä ja turvallisia
Liikunta- ja ravitsemusneuvontaa, kaatumisen ehkäisyä,
rokotuskattavuus
Kulttuuria
Terveyttä edistävää ja osallisuutta lisäävää
ryhmämuotoista toimintaa
Kohdennettua toimintaa riskiryhmille
Ikä- ja Muistiystävällinen kunta
Asiakasohjaus
Asiakas/palveluohjaus keskiössä
Keskitetty maakunnallinen matalan kynnyksen
/alueellinen monialainen toiminta 7 päivänä
viikossa
Yksi yhteydenotto käynnistää
asiakasohjauksen
Asiakkaalla laaja tuki valinnoilleen ja tuottajien palveluverkosto saatavilla
myös sähköisesti
Päätökset tehdään palvelutarpeeseen perustuvia kriteeriä
käyttäen
ICT ja teknologia
Teknologiasta kaikki irti
Nykytilan kartoitus ja yhtenäisen kokonaisuuden
määritteleminen
Yhtenäisen maakunnallisen
teknologia-alustan luominen
Yhteisten ratkaisujen kilpailuttaminen ja
hankinta
Teknologian kehittämismallin luominen
ja yhteensovittaminen maakunnan muihin
palveluihin
Kotikuntoutus
Kotikuntoutusta ennakoivasti ja oikea-
aikaisesti
Perustuu luotettavaan mittariin ja
moniammatilliseen arviointiin
Kuntoutusta saa viivytyksettä
Tarjolla on monimuotoista ja monen tasoista
kuntoutusta asiakkaan palvelutarpeen
arvioinnista riippuen
Kotihoito
Perustuu luotettavaan arviointiin ja
palveluvalikko on vaikuttavaa
Työ perustuu asiakkaan ja lähiomaisten kanssa
tehtyyn asiakassunnitelmaan
Ammattitaitoista tukea ja hoitoa on saatavilla
palvelutarpeen arvioinnin mukaan riittävästi 24//7
Työ on ennakoivaa, kuntouttavaa ja
mahdollisiin tilanteiden muutoksiin reagoidaan
nopeasti
I & O -muutosagentti VTM Anneli Saarinen
Kaikenikäisten omaishoito
Omais- ja läheishoitajia tuetaan riittävästi mahdollistaen
normaalia elämää
Yhtenäiset kriteerit ja palkkiot
Vapaiden järjestämisvalikoima on monipuolinen
Omaishoidettavalla ja omaishoitajalle on omat
suunnitelmat kunnon ylläpitämiseen
Omaishoitajalla on suunnitelma oman hyvinvoinnin tukemiseen
Maakunnassa on omaishoitokeskuksia
Ostopalvelut, Asiakassetelit
Valinnanvapautta
Asiakkaalla on
mahdollisimman laaja mahdollisuus valita palvelujen
tuottaja
Asiakasohjauksesta saa tarvittaessa tukea palvelujen
valintaan
Sähköiset palveluportaalit ovat käytössä
(Ei vielä aloittanut)
Asumispalvelut
Normaalia elämää kodikkaassa ympäristössä
Ikäihmisellä on mahdollisuus valita asumisen vaihtoehdoista
Asuminen ja palvelut/henkilöstö
mahdollistaa mahdollisimman normaalia
elämää toimintakyvyn vajeista huolimatta
Asunto ja asumisympäristö on kodikas ja tukee
mahdollisimman itsenäistä elämää
Tarvittaessa saa ammattitaitoista hoitoa
Ikäihmisten palvelut: teematyöryhmien tavoitteet
I & O -muutosagentti VTM Anneli Saarinen
Gerontologinen sosiaalityö
Matalan kynnyksen
palvelua
Ikäihmisellä, hänen perheellään ja läheisillään
on mahdollisuus saada sosiaalityön osaamista ja asiantuntemusta helposti
Sosiaalityön osaamista on
mahdollisuus saada jo varhaisen vaiheen
ohjauksessa ja neuvonnassa
Keskeisiä poikkileikkaavia kehittämisteemoja/ työryhmien välinen yhteistyö
• Ensihoidon kehittäminen
• Gerontologinen sosiaalityö
• Ikäihmiset päivystyksessä
• Akuuttigeriatria
• Suunterveydenhoito
• Kotisaattohoito
• Sairaalakuntoutus ja kotikuntoutus
• Etälääkärit, lääkärikonsultaatiot 24/7
• Ensihoito – Kotihoito – Pela
• Sosiaalityö – asiakasohjaus – kotihoito
• Päivystys – kotihoito –sosiaalityö
• Terveyden- ja sairaanhoito - kotihoito
• Suunterveydenhoito – ikäihmisten palvelujen yksiköt
• Sairaanhoito – kotihoito
• Sairaanhoito (ortopedia-geriatria-Avh - kuntoutus) – kotihoito
• Terveyden/sairaanhoito – kotihoito – tehostettu palveluasuminen – ict/teknologia
I & O -muutosagentti VTM Anneli Saarinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Työryhmä: Arja Hyytiä, pj. Aksila, Aino-Maija Siren, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu, Anita Paavola, Vimpelin kunta, Anne Kotila, liikuntatoimi, Seinäjoki, Esa Vienamo, Etelä-Pohjanmaan liitto, Hyvinvointia ilman rajoja –hanke, Hanna Leskelä, JIK , Hanna Mäkynen, Sosiaalineuvos, terveydenhuolto, eläkeellä , Irma Harjula, Llky, Irma Kortesuo, Seinäjoen seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry, kylätoiminta, Jenni Alanen, Aijjoos –toiminta, Jukka Penttilä, Sevas Oy, Seinäjoki, Kati Karjanlahti, Lapua, Kirsi Tammivaara, Seinäjoen kansalaisopisto, Leena Kråknäs, kulttuuritoimi, Seinäjoki,Leena Rahnasto, psykiatria, Epshp, Mari Kinnunen, Epshp, Aksila, ravitsemustiet. opiskelija , Maria Köykkä , JIK, Marja-Leena Kurhela, muisti- ja diabetesasiantuntija, eläkkeellä, Marja-Liisa Nevala , Aijjoos-toiminta, Mia Penttilä-Salli, kirjasto- ja vapaa-aikatoimi, Isokyrö, Miisa Lamminen, Lakeuden Omaishoitajat ry, Minna Huhtamäki-Kuoppala, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry, Mirjami Viitaniemi, lääketiede, eläkkeellä, Mirva Ämmälä, Ikäkeskus, Seinäjoki, Paula Favorin, Ikäkeskus, Seinäjoki, Päivi Niinistö-Mäkinen , Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry, Raija Poutanen, hammaslääketiede, eläkkeellä, Riikka Jokinen , tietohallinto, Epshp , Saara Ijäs , omaishoitaja, hoitotiede, eläkkeellä, Satu Kokkoniemi, kulttuurinen vanhustyö, Seinäjoki, Sirpa Paukku, FinFami ry, Soili Alanne , ravitsemusterapiayksikkö, Epshp, Tarja Palomäki, JIK, Tuija Isoniemi, toimintaterapiayksikkö, Epshp, Virpi Aralinna, toimintaterapiayksikkö, Epshp, Anneli Saarinen, I&O muutosagentti
• Työryhmän toiminta-aika 2017-2018 • Moniammatillinen, monialainen ja vapaaehtoinen osallistujajoukko • Ensimmäinen epävirallinen kokoontuminen 24.3.2017 Sote-maakuntakierroksen
HyTe-työpajassa Kurikassa. Virallinen tapaaminen 31.5.2017 Seinäjoella. • Toimintaperiaate: työryhmän jäsenten sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden
osaamis- ja kokemuspääoman hyödyntäminen eri toimintamenetelmiä käyttäen • Tavoitteena on eteläpohjalaisten, ikäihmisten, kotihoidossa ja eri ikäisten
omaishoidossa olevien käyttökelpoinen HyTe-toimintamalli syksyllä 2018.
22.6.2017 9
Monialaisessa HyTe-työryhmässä on vahvaa
osaamis- ja kokemuspääomaa!
22.6.2017 10 Arja Hyytiä, kehittämissuunnittelija, HTM, Aksila
Tavoite: Asiakaslähtöisyys.
Kuka on ”asiakas”?
Tavoite: Poikki-
hallinnollsuus.
Kenen kanssa yhdessä?
Tavoite: Yhdenvertaisuus.
Riippumatta siitä,
missä asut!
Tavoite: Toimintakyvyn säilyttäminen.
Kenen? Keiden?
Omaishoito Kotihoito Asiakas- ja palveluohjaus
Kylähankkeet
Ravitsemus Liikunta Fysioterapia Toimintaterapia
Suun terveys Yleislääketiede Teknologia Kulttuuri ja taide
Kirjasto- ja
vapaa-aika -toimi
Kuntajohto Asuntoasiat Kansalaisopisto
Diabetes-osaaminen
Geropsykiatria Muistihäiriöt Järjestötyö.
Mihin asiaan tai mille kohderyhmälle
HyTe-toiminta kohdistetaan ja millä perusteella?
22.6.2017 Arja Hyytiä, kehittämissuunnittelija, HTM, Aksila
11
Kotihoidon ja omaishoidon asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
• Järjestöt, seurakunnat, jne.
•Muut toimijatahot, mitä?
•Maakunta •Kunta
Omainen ja/tai läheinen.
Ei omaisia.
Asiakas itse
Mahdollistavat asuin-
olosuhteet Muu, mikä?
22.6.2017 12 Arja Hyytiä, kehittämissuunnittelija, HTM, Aksila
Ikäihmisten keskitetty
asiakasohjausyksikkö Työryhmä: Anneli Saarinen, pj. Sirkka Eväsoja, Lapua, Mirva Ämmälä, Seinäjoki, Helena Kahra-Smedlund, Isokyrö, Tarja palomäki, Jik, Eila Runsala, llky, Marita Ylilahti, Järvi-Pohjanmaa, Terhi Haapala, Kaksineuvoinen
• Asiakasohjausyksikköä rakennetaan STM:n Kaappo-mallin pohjalta
• Asiakasohjausyksikkö on keskeinen osa maakunnan ikääntyneiden palvelujärjestelmää
• Iäkkäiden henkilöiden matalan kynnyksen neuvontapiste, palveluiden järjestäjä, koordinoija ja palvelupolkujen seuraaja mukaan lukien omaishoito
• Toimii yhteistyössä alueen eri tahojen, ammattilaisten ja viranomaisten kanssa
• Palvelutarpeet käsitellään Kaapossa, vaikka palvelun tarve olisi syntynyt muualla, esim. terveydenhuollossa
• Fokus ns. kevyemmissä hyvinvointia ja terveyttä edistävissä palveluissa, asuminen, liikunta, kulttuuri, järjestöt, omahoito yms.
Arkipalvelut: kauppa,
apteekki, kuntosali ym.
Maakunnan liikelaitoksen ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja tuottajaverkostot
Järjestöt, yhdistykset
Kunnan palvelut: liikunta, kulttuuri
yms.
Fyysinen ympäristö:
esteettömyys, turvallisuus
Kela: etuudet,
tuet, kuntoutus
Maakunnan liikelaitoksen sote-palvelut
- ESH - muistipolikl
- sosiaalityö ym.
Kotihoito
Tehostettu palveluasuminen
Lyhytaikainen ja vuorohoito
Päivä-toiminta
Tekniikka ja apuvälineet
Omais-hoito
Moniammatillinen osaaminen: neuvonta, palveluohjaus, sosiaaliala, terveydenhoito, gerontologinen sosiaalityö,
muistisairaudet, kuntoutus, toimintaterapia, mielenterveys, geriatria, päihde, teknologia, asuminen, omaishoito, perhehoito, vapaaehtoistyö ym..
Yhteydenotot: Puhelin, sähköinen asiointi, kotikäynti, toimisto
Sähköiset palvelut
Neuvonta-palvelut
Yleinen neuvonta ja palvelutarpeen tunnistaminen ohjaus eteenpäin kunnan, järjestön, yhdistyksen, yksityisen tai muuhun palveluun tai palvelutarpeen arviointiin
Asiakasohjaus
Palvelutarpeen arviointi Suunnitelma
Palveluista päättäminen Palvelujen järjestäminen
Koordinointi Seuranta
Uudelleen arviointi
Srk, vapaaehtoiset
Perhe, läheiset
Muut yksityiset palvelujen tuottajat
I & O -muutosagentti, VTM Anneli Saarinen
Sote- keskusten palvelut - lääkärit
ym.
Itsehoito
Turva-, ateria-,
siivous- ym. tukipalvelut
Lähde: Hyvinvointia ja laatua – vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Hankeraportti 17.10.2014, www.innokyla.fi
Ikäihmisten asiakasohjauksen valmistelussa
huomioitavaa
• Tietojärjestelmän tuki merkittävä asia joka pitää huomioida valmistelussa, haasteellista jo yhden kunnan sisällä saatikka maakunnan tasolla
• Tietojärjestelmään mittarit joilla mitataan vaikuttavuutta ja laatua, yhtenäiset mittarit joilla voidaan mitata ja seurata, nämä on hukassa aika monessa kunnassa
• Maakunnalliset selkeät myöntämisperusteet kaikista palveluista
• Tärkeää että sisällönasiantuntijoita kuullaan, tehdään valmistelutyö yhdessä
• Oltava asiakashallintajärjestelmä (myös asiakkuuksienhallinta) ja sen hyödyntäminen on tärkeää
• Osaaminen: Palvelutarpeen laaja-alainen arviointi tasa-arvoisesti ja tasapuolisesti. Tämän yhdistäminen
valinnanvapauteen esim. miten asiakkaille turvataan valinnanvapaus jos kognitiiviset taidot eivät sitä
tue
• Yhteiset toimintaohjeet ja kaikki toimisivat samalla tavalla
• Riittävä resursointi on erittäin keskeinen, hk budjetti, asiakasseteli, yms.
• Uudenlaista työtä ja muuttuvaa työtä joten muuttuva toimintakenttä on huomioitava valmistelussa. Tilanne elää vielä paljon vaikka tietoa ja kokemuksia on jo paljon
• Yhteinen palvelutarjotin
• Asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetointi
Toimivan kotihoito
Tavoitteet
Työryhmä: Suvi Tuomi pj, Seinäjoki, Sari Ketola, siht, Lapua, Marita Ylilahti, Järvi-Pohjanmaa, Eila Runsala,
Llky, Susanna Perttu, Isokyrö, Katri Nikkola, Jik, Jyrki Tusa, Järvi-Pohjanmaa, Sinikka Mäkinen, Llky, Tanja
Katajamäki, Tehy, Anneli Saarinen I&O muutosagentti, Kristiina Vihla, Lapua, Marianne Lehtola, Isokyrö,
Jaakko Kontturi, Seinäjoki, Sinikka Uusiviita, Isokyrö, Sinikka Palojärvi, Jik, Mira-Susanna Uitto,
Kaksineuvoinen, Kati Karjanlahti, Lapua, Irma Harjula, Llky, Kaisa Pakkala, Isokyrö
Tavoitteet
• Löytää yhteinen maakunnallinen linja ja
tahtotila
• Sitoutuminen
• Turvata palvelut lähellä asiakasta
• Yhdenmukaistaa palvelut mutta samalla
huomioida paikkakuntien erityispiirteet
• Toimintatapojen uudistaminen ja rohkeutta
tulevaisuuteen!
Säännöllinen kotihoito, Maakunnan RAI- ja
RAVA mittarilukuja käytetään asiakasvalinnoissa rinnakkain RAI:n siirtymävaiheessa.
Mittariluvut ovat ohjeellisia. Asiakkaan kokonaistilanne tulee huomioida asiakasvalinnassa.
RAVA
• Rava keskiarvo1,8
• Lisäksi mittarit käytetään mittareita:
• MMSE poikkeva
• GDS 15 poikkeva
• IADL poikkeva (mittari löytyy osoitteesta: toimia.fi mittarin viitearvo 0-8)
RAI • Maplen arvo 2.
• Lisäksi käytetään toimintakykyisyyden arvioinnin tukena aina seuraavia mittareita:
• ADLH: vähintään 1 (1-6) (suorituskyky päivittäisissä toiminnoissa)
• IADL: vähintään 12 (0-21) ( suoriutuminen asioiden hoitoon liittyvissä toiminnoissa)
• CPS: vähintään 1 (0-6) (kognition tason heikkeneminen, mittari korvaa mmse )
Mahdollisesti vielä lisäksi mittari CAPS tai CHESS. Tätä pohditaan syksyllä -17.
Lyhytaikainen kotihoito on harkinnanvaraista palvelua
jota tuotetaan määräaikaisena enintään 3kk ajan
• Lyhytaikaisen hoidon tarpeen arvioinnin tekee aina sosiaali-ja/tai terveydenhuollon ammattilainen
yhteistyössä asiakkaan ja läheisen kanssa.
• Tilapäinen kotihoito on harkinnanvarainen palvelu jota voidaan myöntää määräajaksi
• Lyhytaikaisella kotiin annettavilla 24/7
palveluilla tuetaan itsenäistä kotona asumista, omaishoitoa, asiakkaan kuntoutumista, toimintakyvyn ylläpitämistä ja sairaanhoitoa.
• Tarvittaessa tilapäiselle asiakkaalle tehdään toimintakyvyn arviointia.
• Tarvittaessa tehdään arviointia
voidaanko palvelu tuottaa kotiin vai tuleeko asiakas ohjata ympärivuorokautisen palvelun piiriin.
• Tilapäisen kotihoidon mittareina käytetään samoja ohjeellisia mittariarvoja kuin säännöllisessä kotihoidossa:
• Maple arvo 2. • Lisäksi käytetään toimintakykyisyyden
arvioinnin tukena aina seuraavia mittareita:
• ADLH: vähintään 1 (1-6) (suorituskyky päivittäisissä toiminnoissa)
• IADL: vähintään 12 (0-21) ( suoriutuminen asioiden hoitoon liittyvissä toiminnoissa)
• CPS: vähintään 1 (0-6) (kognition tason heikkeneminen, mittari korvaa mmse )
• Rava 1.8, mmse, GDS-15, IADL (toimia.fi)
HUOM:
• Tilapäinen kotihoito on suunniteltu nyt 5/17 liittyen ja kuuluvan osaksi pitkäaikaista/säännöllistä kotihoitoa. Lopullinen esitys riippuu siitä miten ja mistä tilapäinen kotihoito Sotessa lopulta tuotetaan: liikelaitoksesta vai Sote oy kautta
IVA mitä uudet maakunnalliset perusteet
merkitsevät maakunnassa
Positiiviset vaikutukset • Kustannukset tasaantuvat kun
vähän apua tarvitsevat ohjautuvat itse maksaviksi.
• Lisää omaisen asiakkaan ja omaisen vastuuta
• Lisää tasapuolisuutta maakunnan alueella
• Kotihoidon kasvu on hallitumpaa • palveluntarve korostuu • Tarpeelliset palvelut
mahdollistetaan toisin kun nykyään eli annetaan mitä mahdollista
• Mahdollistaa pitkäaikaisemman hoitosuhteen koska palveluihin pääsee aiemmin
Haasteet • Kunnasta puuttuu palveluntuotajia, ei ole
korvaavia palveluita, lähipalveluiden
turvaaminen?
• Palveluntuottaja ei ole lupia toimia esim.
verinäytteen ottaminen
• Jättävätkö hoitamatta ellei saa tuettua
hoitoa?
• Ei ole varaa ottaa yksityistä palvelua??
• Houkutteleeko jatkossa sairaanhoitajia
vuorotyö ja työnkuva
• Kotihoidon asiakkaiden hoitoisuus lisääntyy
• Vähän apua tarvitsevien palvelu pirstoutuu
• Lisää asiakkaan ja omaisen vastuuta
• Ennaltaehkäisevää työtä ei enää tehdä
kotihoidon kautta
• Työn määrässä ulkopuolelta tulevaa
vaihtelua -> riippuu asiakkaan valinnoista
Kotihoidon tavoitetila
tulevaisuudessa
• Matalan kynnyksen palveluohjausta ja neuvontaa. Maakunnassa toimii asiakasohjausyksiköt
• Asiakkaalle tehdään sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammattilaisen tekemä toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi yhteistyössä asiakkaan kanssa. Asiakassuunnitelma.
• Kotihoito tuottaa palvelun, jonka asiakasohjayksikkö tilaa arvioiden toimintakykyä ja palveluntarvetta
• Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään tarvittaessa kotihoidon arviointijaksoa ennen päätöstä kotihoidon palveluista
• Kotihoitoa annetaan säännöllisenä ja tilapäisenä palveluna
• Kotihoitoa annetaan 24/7, jonka järjestämisessä voidaan käyttää paikallisia eroja.
• Kotikuntoutus on tehokasta ja suunnitelmallista
• Kotiutustiimit: kotiutuminen mahdollista 24/7 . Kotiutumisvaiheessa tehostetusti palvelut kotona selviämisen tukemiseksi
• Yhteiset laadunarviointimenetelmät
• Lääkäripalvelut 24/7
• Sairaanhoitajan /th osaaminen saatavilla 24/7
• Joustava tiedonkulku ja tarvittavan tiedon saatavuus tietojärjestelmistä
• moniammatillinen tiimi
• ICT ; Etäkäyntejä käytetään aina kun mahdollista
• Omaishoitoa tuetaan nopeasti ja jo myös pienillä avun tarpeilla.
• Omaisia osallistetaan ja yhteistyön muotoja kehitetään ja hyödynnetään ICT-mahdollisuudet
• Saattohoidon mahdollistaminen koko maakunnan alueella
• Päivätoimintaa käytetään tehokkaasti palveluiden tukena
• Kotihoidon tukipalvelut
Palvelupuu- mitä alueille tarvitaan tueksi
kun palveluita uudistetaan
• Seniori neuvola kevyimpiä palveluta tarvitseville
• Helpot julkiset kuljetuspalvelut
• Tiedonkulku eritoimijoiden kesken
• Koordinoitua järjestöyhteistyötä/vapaaehtoistyö
• Yksinäisyyden ja turvattomuuden ehkäisemiksi vapaaehtoisia ystäviä
• Omaishoitajille apua ja tukea
• Ulkoiluystäviä
• Vertaistukea
• Mahdollisuus osallistua television tai tietokoneen/tabletin avulla erilaisiin kerhoihin ja eri palveluihin
• Monipuolista harrastustoimintaa, kirjasto, liikuntaryhmät, teatteri
• Saattamis- ja asiointiapua
• Vertaistukea omaishoitajille ja hoidettaville sekä kuljetuspalvelu
• Seurakunta?
• Kuntouttavaa päivätoimintaa (fyys+psyyk.)
• Asiakasohjauksessa tieto alueen palveluista
• Tarvetta tulisi kartoittaa asukkailta
• Kylätalkkari toimintaa
• Työllistettyjen hyödyntäminen palveluihin
Kotikuntoutus – Arkikuntoutus /tehostettu kotikuntoutus
Työryhmä: Päivi Saukko pj., E-P:n sote palvelurakenne uudistus, Päivi lehtimäki, siht. Epshp, Linda Rantalainen, Kaksineuvoinen, Suvi Tuomi, Seinäjoki, Hannele Vakkuri, Kaksineuvoinen, Susanna Perttu, Isokyrö, Sari Ketola, Lapua, Eila Runsala, Llky, Johanna Koivuniuemi, Jik, Niina Mäkynen, Pohjanmaan fysioterapeutit ry., Marita Ylilahti, Järvi-Pohjanmaa, Susanna Kivisalo, SPR, Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Armi Kangaskoski, Super, Virpi Aralinna, Epshp
Nykytila
Arkikuntoutus (säännöllisen kotihoidon asiakkaan luona toteutuva hoito- ja
palvelusuunnitelman mukainen kuntouttava työskentely): toteutuu kaikilla
alueilla eri tasoisesti ja erilaisilla resursseilla. Kaikilla alueilla ei ole fysioterapeutteja
eikä asiakkailla ole kuntoutussuunnitelmia. Kotihoidon arki kiireistä, jolloin
kuntouttava toimintatapa ei mahdollistu.
Tehostettu arkikuntoutus (säännöllisen kotihoidon asiakkaan kunnossa tapahtuva
äkillinen muutos tai operaation jälkeinen kuntoutus) toteutuu jossain määrin eri
tavoin jo säännöllisen kotihoidon asiakkaille
- Terveydenhuollon ja kotihoidon roolit ei- kotihoidon asiakkailla ovat epäselvät
- Tehostettu arkikuntoutus vaatii paljon kehittämistä
Esitys sote-palvelurakennemalliin
Kotikuntoutus on yksi keskeisistä kansallisen Ikäohjelman mukaisista
toimenpiteistä ikäihmisten kotona asumisen mahdollistajana.
Arkikuntoutuksen vaikuttavuus perustuu tavoitteelliseen ja intensiiviseen
kuntoutukseen arjessa, huomioiden erilaiset asiakasryhmät (kotihoidon
asiakkaat sekä akuutin toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi toimintakyvyn
tukea tarvitsevat)
Resurssien (=osaaminen ja henkilötyövuodet) riittävyys vaikuttaa suoraan asiakkaan toimintakyvyn paranemiseen/säilymiseen pidempään ja kotona
asumisen mahdollistumiseen
- Kuntoutussuunnittelu
- Riittävä alueellinen erityisosaaminen: fysioterapeutit,
toimintaterapeutit
- Arviointiosaaminen (yhtenäiset mittarit)
- Kuntoutumisen ja kuntoutuksen seuranta ja arviointi sekä
uudelleenohjeistus
- Arkikuntoutusosaaminen kaikilla
- Konsultointimahdollisuus
- Ajankäyttö/ kuntoutustiimit ja kotihoito
Maakunnassa oltava valmiudet nopeisiin kotiutuksiin (kaikki eivät
kotihoidon asiakkaita) – tiivis yhteistyö asiakasohjauksen kanssa
ENNALTAEHKÄISEVÄ TASO
Ei kotiin tuotettuja palveluita
Kaikki kuntalaiset
Kuntien tarjoamat liikkumismahdollisuudet,
ympäristönsuunnittelu ym.
Itsehoidon tukeminen
VARHAINEN ARKIKUNTOUTUS
(ikäkeskuksen asiakkaita SJOKI)
I- taso
Suunnattu tietylle ryhmälle esim. mtt, kuntoutus ym.
Ohjautuu kriteereillä eli jonkinlainen "esi" karsinta tehty.
Asiakasohjauksen/neuvonnan kautta ohjautuvat
asiakkaat ja palvelun piiriin pyrkivät
(riskiryhmä)
Apuvälinekartoitukset kodinmuutostyö
arviot
Päivätoiminnan asiakkuudet,
Kuntouttava päivätoiminta
ennaltaehkäisevä kuntoutus esim. ft ohjaamana ja lyhyt
seuranta
ARKIKUNTOUTUS
(Kotihoidon säännöllisiä asiakkaita)
II- taso
Kaikki kotihoidon piirissä olevat
säännölliset asiakkaat
Kaikille kuntoutussuunnitelmat
OMAISHOIDETTAVAT -JA HOITAJAT
Molemmille kuntoutussuunnitelma
t
Mahdollisuus vertaistukeen
(erilaiset ryhmät)
TEHOSTETTU ARKIKUNTOUTUSJAKSO
(Kotihoidon vanhoja asiakkaita tai uusia asiakkaita)
III- taso
Sairaalasta kotiutuvat
Äkillisesti toimintakyvyn menettäneet
Kotiutustiimi,
nopeat kotiutumiset
KOTIHOIDON MONIAMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN ERI TASOT KOTIHOIDOSSA
ASIAKASOHJAUSYKSIKKÖ
(Asiakasohjaajat, sos. työntekijät, muistihoitaja, SAS)
Asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja suunnittelu tapahtuu täällä
asiakasohjausyksikkö tekee ns. palveluiden tilauksen kotihoidolta
Asiakkaalle tehdään asiakasohjausyksikössä yksi kattava moniammatillinen asiakassuunnitelma jossa huomioidaan fyysinen, psyykkinen ja
kognitiivinen ulottuvuus. asiakas ohjautuu asiakasohjauksen kautta johonkin alla olevista kuntoutuksen tasoista
Kotikuntoutuksen tavoitetila
Kotikuntoutus (arkikuntoutus) on osa kotihoitoa, toimii alueellisesti ja
paikallisesti
Riittävä ja oikein kohdistettu resurssi myös kotihoidon perustyössä
suhteessa asiakkaiden hoitoisuuteen
Kotikuntoutustiimit (tehokuntoutus) toimivat koko maakunnan alueella,
jokaisena viikonpäivänä. Selkeät hoitoketjut toimivat välillä kotihoito-
perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito.
Kotona asumista voidaan tukea suunnitelmallisella ja arvioivalla
arkikuntoutuksella ja nopeilla kotiutuksilla ja tehokuntoutuksella. Työn
toteuttaminen edellyttää moniammatillista työskentelyä. Palvelun
tasalaatuisuus.
Valinnanvapauslainsäädännön vaikutukset, yhtiöittäminen?
Varhaisen kuntoutuksen merkitys ja järjestäminen maakunnassa
Kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen
Työryhmä: Tarja Palomäki pj. Jik, Marita Neiro, pj, ikäihmisten omaishoito, Kaksineuvoinen, Mika Lahti, pj. Lasten ja työikäisten omaishoito, kaksineuvoinen, Mirva Ämmälä, Seinäjoki, Päivi Joensuu, Järvi-Pohjanmaa, Heli Hietala, Jikky, Sirpa Paukku, FinFami E-P ry., Päivi Mäki-Valkama, Seinäjoki, Leena Huhtala, Muistiydistys ry., Miisa Lampinen, Lakeuden Omaishoitajat ry., Maria Vainionpää, Epshp, Tiina Viljanen, Isokyrö, Taina Holappa, Lapua, Minna Vilpakka, Lapua, Irma Talvitie, Jikky, Suvi Lampinen, Seinäjoki, Sari Riskunmäki, Lakeuden omaishoitajat ry., Päivi Penttilä, FinFami E-P ry., Merja Latvala, Järvi-Pohjanmaa, Kirsti Yli-Ojanperä, Ilmajoki, Heli Lehtineva, Jik, Anneli Saarinen, I&O Muutosagentti
Maakunnalliset kriteerit, palkkiot ja organisaatio
1. Maakunnallisille omaishoidontuen kriteereille raamiksi Koho-ohjelman mukainen kolmiportainen tukiluokat (500€, 700€, 1100€). Lisäksi tulee jatkossa huomioida työstä poisjäävien tilanne.
2. Tukiluokkien tarkentamisessa hyödynnetään Eksoten mallia, jossa hoidettavan hoitoisuuden asteittaisuus kuvattu luokittain ( I toistuva päivittäinen hoiva, II lähes jatkuva hoiva, III ympärivuorokautinen hoiva) suhteessa henkilökohtaisiin toimintoihin • Wc-toiminnot ja hygienian hoito
• Peseytyminen ja pukeutuminen
• Ruokailun järjestäminen/syöminen
• Lääkehoidon toteutus
• Liikkuminen/siirtyminen
• Kognitiiviset toiminnot (muisti, psyyke, ymmärtäminen)
omaishoito jatkuu….
3. Määrärahasidonnaisuuden poistaminen niin, että
jokaiselle kriteerit täyttävälle myönnetään oikeus
tukeen -> Ei kriteerien tiukentamista, riittävät varat
tulevaan budjettiin
4. Panostetaan huolelliseen asiakkaan tilanteen
selvittelyyn heti palvelutarpeen alussa.
Arviointijakso 1-4 viikkoa alussa, huomioitava
erityistilanteet, esim. saattohoito.
5. Valitaan yksi luotettava ja tutkittu mittari (aikuiset ja
ikääntyneet Rai-Screener, lapsille joku muu?)
hoitoisuuden arviointiin, joka huomioi myös
mielenterveys, muisti ja käyttäytymisen ongelmat ja
omaishoitajan voimavarat
omaishoito jatkuu….
6. Omaishoidontuen tukipalveluiden monipuolistaminen, esim. perhehoidon kehittäminen, toimeksiantosopimukset, osavuorokautiset vapaapäiväjärjestelyt (esim. kiertävä perhehoitaja, eri-ikäisten palvelutarpeen huomioiminen, äkillinen palvelutarve, jne.)
7. Sosiaalihuoltolain 27 b pykälän mukainen palveluiden järjestäminen sovittaan yhteisesti
8. Palvelutarve ratkaisee, ei ikä. ( esim. iäkkäiden vammaisten linkitys vammaispuolelle.) Ikärajat alle ja yli 18-vuotta.
9. Laaditaan selkeä prosessikuvaus OHT toiminnan laadun ja riittävien henkilöresurssien varmistamiseksi (esim. yhteydenotot omaishoitajiin, hoito- ja palvelusuunnitelmien tarkastukset jne.)
Omaishoidontuki organisaatiossa
• Organisaationa asiakasohjausyksiköt, joihin (kaikenikäisten ?) omaishoidontuen asiat ja henkilöt keskitetään ( 3 yksikköä)
– Maakunnallinen tasa-arvoisuus tuen myöntämisessä
• Omaishoidontuesta vastaavien erikoistuminen
– Mittarit
– Koulutus
– Sidosryhmäyhteistyö (monitoimijaisuus, mm. järjestöyhteistyö)
• Omaishoidontuesta vastaavilla moniammatillisen tiimin tuki
– Palvelutarpeen moniammatillinen arviointi
– Raja-tilanteet tiimeihin käsiteltäväksi
• Riittävä henkilökunnan resursointi: omaishoidontuen kokonaisuudesta vastaavat asiakasohjaajat + omaishoitajuutta muuten tukeva tukitiimi
– STM:n suositus henkilöstömitotuksesta
• Tietojärjestelmät ja toiminnat yhtenäisiksi siten, että asiakkaalla on yksi asiakassuunnitelma
• Uuden lain mukaiset omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset, valmennukset, koulutukset, muu ohjaus organisoitava
Asumispalvelut Työryhmä: Sirkka Eväsoja, pj, Lapua, Riitta Kulmala, Seinäjoki, Minna Ojala - Hurskaainen, Seinäjoki, Tarja Palomäki, Jik, Johanna Koivuniemi, JIK, Birgitta Luoma-aho, Järvi-Pohjanmaa, Sari Kuikka, Kaksineuvoinen, Katri Lahdensuo, Lapua, Mervi Latomäki, Llky, Helena Kahra-Smedlund, Isokyrö, Anne Kniivilä, henkilöstön edustaja, Kaksineuvoinen, Minna Huhtamäki-Kuoppala, E-P:n Muistiyhdistys ry
Päätavoitteena on, että toimintakyvyn vajeista huolimatta
ikäihminen voi elää mahdollisimman kodinomaisissa puitteissa ja
jatkaa normaalia omaa elämäntyyliään
• Senioriasuminen
• Tavallinen palveluasuminen
• Perheasuminen
• Kuntouttava lyhytaikaishoito
• Tehostettu palveluasuminen
• Laitoshoito
Asumispalveluiden myöntämisen nykyiset perusteet, arviointimenetelmät sekä laadun ja sisällön arviointi
Myöntämisen perusteet ja arviointimenetelmät • Perhehoito
• Tavallisen palveluasuminen
• Kuntouttavan lyhytaikaishoito (omaishoitajat ja muut)
• Tehostettu palveluasuminen
• Laitoshoito
Laatu ja sisällön arviointi: • Rai – arviointijärjestelmä
• Rai - vertailukehittäminen
Asumispalveluiden sisältö
• Hoito- ja kuntoutussuunnitelma
• Ravitsemus
• Harrastustoiminta
• Asukkaan hygienia, vaatteet ja ulkonäöstä huolehtiminen
• Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat
• Koneellinen lääkkeiden annosjakelu
• Lääkäripalvelut
• Hyvän elämän loppuajanhoito
• Henkilöstö
• Tilat, laitteet ja turvallisuus
• Asiakirjahallinta
Gerontologinen sosiaalityö
Työryhmä: Minna Zechner, Seamk, Maija-Liisa Pajula, Epshp, Arto Rautajoki, SonetBotnia, Tarja Palomäki, Jik,
Hannele Takala, Seinäjoki, Anneli Saarinen I&O Muutosagentti
• Gerontologisen sosiaalityön asemaa tulee vahvistaa
palveluketjun alkupäähän
• Gerontologisen sosiaalityön osaamista tulee olla käytettävissä
jo neuvonnassa ja ohjauksessa
• Työryhmä perustettu työstämään gerontologisen sosiaalityön
asemaan tulevassa uudistetussa palvelurakenteessa
Ict ja teknologia
Työryhmä: Riikka Jokinen, pj. Epshp, Jenni Laurila, siht., Seinäjoki, Teemu Haukilehto, Epshp, Sami Perälä, Eptk, Sinikka Palojärvi, Jik, Kari knuuttila, llky, Sari Ketola, Lapua, Tiina Nukala, Kaksineuvoinen, Jyrki Tusa, Järvi-Pohjanmaa, Anneli Saarinen I&O muutosagentti
Nykytilan kartoitus
Kartoitus erillisjärjestelmistä
• Valmistui keväällä 2017
• Kartoituksessa maakunnan kotiin annettavat palvelut ja
EPTEK pilotit
• Kartoituksen tuloksena havaittiin, että maakunnassa on
vähän hyödynnetty teknologisia järjestelmiä.
Pääsääntöisesti käytössä turvapuhelin-
laitteet ja joitain etäyhteyskokeiluja.
Kokonaisuuden määrittelemine
Yhtenäisen kokonaisuuden määrittäminen on aloitettu ja siinä tullaan huomioimaan
ikäihmisten palveluiden eri osa-alueiden tarpeet
Yhtenäisen maakunnallisen teknologia-alustan luominen
IOT ( Internet Of Things ) • Esineet / asiat kytkeytyy tietoverkkoon
– Esim. turvarannekkeet, lämmitys, ilmastointi, valaistus, liesivahti, älylukko, vuodeanturi,
lääketieteelliset mittauslaitteet, etävastaanottopäätelaitteet jne…
• Laitteiden välinen kommunikaatio tapahtuu yhteisen alustan kautta
• Alustan kautta kulkee esim. mittaus ja valvontatieto sekä
mahdollistaa laitteiden etähallinnan
Tarve • Toimittajariippumattomuus
• ”Uusi laite, uusi järjestelmä” –malli, työlästä sovittaa yhteen eri standardeja
• Keskitetty hallinta helpottaa ylläpitoa
• Laitteiden keskinäinen kommunikaatio mahdollistuu
• Tiedonsiirto ja tietomassan hallinta keskitetysti yhden
järjestelmän kautta
Eteneminen • Toimittajien kartoitus
• Tutustumiset EKSOTE 16.6.17, Kuopion Istekki Oy syksy
Teknologia kehittämismallin luominen ja yhteensovittaminen
maakunnan muihin palveluihin
• Sosiaalihuolto
• Perusterveydenhuolto
• Erikoissairaanhoito
• Yksityiset palveluntuottajat /
3 sektori / kunnat
• Asiakkaat, omaiset / läheiset
Yhteisten ratkaisujen kilpailuttaminen ja hankinta
• Kilpailutus ( useamman ) sairaanhoitopiirin kanssa
• Alustaratkaisun jälkeen erillisten sovellusten kilpailutus
• Digitaaliset valvontalaitteet / verkkoteknologia:
Etäyhteydet asiakkaisiin, etälääkärijärjestelmä -> kilpailutus
Tiivistelmä keskeisistä asioista
Yleistä
• Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on panostettava (yhteistyö maakunta- sote, kunnat, järjestöt, seurakunta, muut arkipalvelut ym.)
• Päätöksen teon tulee olla tulevaisuusorientoitunutta vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen panostamista.
• Ikäihmisille suunnatut palvelut ovat pääosin lähellä asiakasta
• Asiakkaiden osallistaminen
• Valmisteilla oleva laatusuositus suunnittelun ja päätöksen teon pohjana
• Osaavan ja moniammatillisen henkilöstön riittävä saatavuus ja oikea kohdentaminen
• Digitalisaation (esim. videoasiointi) ja ikäteknologian hyödyntäminen (tieto on oikea aikaista, tarvittava tieto helposti saatavilla ja tiedonkulku sujuvaa)
• Digitalisaation (esim. videovälitteiset etäyhteydet, asiakkaille helppokäyttöisiä sähköisen asioinnin välineitä) käyttöönoton ja muiden tietojärjestelmien valinnat
• Toimintakyky- ja muiden mittareiden valinta, yhdeksi mittariksi ehdotetaan Rai –toimintakykymittaria asiakasohjaukseen, kotihoitoon ja asumispalveluihin
• Asiakashallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmistä sopiminen
• Resurssit ja niiden kohdentuminen, henkilöstön määrä ja osaaminen, muut resurssit
• Gerontologisen sosiaalityön asema palveluprosesseissa
Asiakasohjaus
• Matalan kynnyksen maakunnallinen asiakas- ja palveluohjaus rakennetaan kaiken keskiöön
• Asiakaslähtöiseen ja tasapuoliseen asiakas- ja palveluohjaukseen sekä palvelutarpeen arviointiin panostetaan riittävillä resursseilla ja moniammatillisella osaamisella
• Asiakassetelin käyttöönoton linjaus vs. maakunnan oma tuotanto
• Henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton linjaus ikäihmisen palveluissa
Kotihoito
• Kotihoidon, kotikuntoutuksen ja omaishoidon vahvistaminen, vaatii monien toimijoiden laajamittaista tahtotilaa
- tavoitetilaksi asetettu, että 94% yli 75 vuotiaista asuu kotona tai
senioriasunnoissa (ei ympärivuorokautista valvontaa) vuonna 2025
• Kotihoidon lääkäripalvelujen toimivuus
• Hoitoketjujen toimivuus (kotihoito-perusterveydenhoito-erikoissairaanhoito)
• Kotihoito 24/7 - kotihoitoa ja kotikuntoutusta mahdollistetaan ja tuetaan laajasti eri toimijatahoilla, jotta mahdollisimman moni ikäihminen voi asua omassa kodissa
• Omaishoito ja perhehoito houkuttelevaksi vaihtoehdoksi palvelujen tuotannossa
• Yhdenvertaisten palvelujen mahdollistaminen – yhtenäisten kriteerien luominen tukipalvelujen, kotihoidon ja omaishoidon osalta (alustavaa valmistelua tehty)
• Lääkehoidon järjestämisen yhtenäistäminen (annosjakelu)
Asumispalvelut
• Uudenlaisten asumisen ja palvelujen yhteensovittaminen, toimintakyky edellä (ei diagnoosi- tai asiakasryhmäkeskeistä)
• Ympärivuorokautinen asuminen kodinomaista ja asukkaat voivat jatkaa oman näköistä elämää toimintakyvyn vajeista huolimatta
• Lääkäripalvelujen tuottaminen 24/7 ikääntyvien palveluyksiköihin
• Kuntouttavia lyhytaikaispaikkoja lisätään muuttamalla tehostetun palveluasumisen paikkoja lyhytaikaispaikoiksi
• Maakuntaan yksi psykogeriatrinen yksikkö
• Yhdenvertaisten palvelujen mahdollistaminen – yhtenäisten kriteerien luominen asumispalvelujen osalta (alustava valmistelu tehty)
• Lääkehoidon järjestämisen yhtenäistäminen (annosjakelu)
• Tukipalvelujen järjestäminen sopiminen( mm. ateriat, turvapalvelut, kuljetukset)
Työ jatkuu elokuussa …………….
www.ep2019.fi
http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito