Upload
zeeland-family
View
292
Download
6
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Ilmarisen asiakas- ja sidosryhmälehti 2/2013
Citation preview
SAKU TUOMINEN: TUKEA YRITYKSILLE JOTKA HALUAVAT KASVAA JA TYÖLLISTÄÄ
KOLUMNISTI AKI RIIHILAHTI:MITÄ JOS OTAT ITSELLESI AIKAA? 31
KOLUMKKAKI RMITÄITSAIK
TIIMITYÖ JA VIESTINTÄ OVAT ZENITELIN TYÖHYVINVOINNIN
KIVIJALAT.
2420
2/13ILMARINEN“Tuoreissa eläkeläisissä näyttäisi olevan paljon työvoimapotentiaalia, sillä he ovat omasta mielestään hyväkuntoisia ja työkykyisiä.“ – Anne Koivula eläkejohtaja, Ilmarinen s.14
SAKU TUOMINEN: TUKEA YRITYKSKK ILLE JOTKA HALUAVAT KASAA VAA JA SSTYÖLLISTÄÄ
MNISTI HILAHTI:
JOS OTAT SLESI? 31
UMRII
TÄ JSELLIKAA?
TIIMITYÖ JA VIESTINTÄ OVAT ZENITELIN TYÖHYVINVOINNIN
KIVIJALAT.
242420
– Anne Koivula eläkejohtaja, Ilmarinen s.14
Jyllin Kotien Melanie ja Päivi pitävät Aunesta huolta.
8 MISTÄ MINULLE HOITAJAT?
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2
Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus
Sisältö
4
15
2/13
Yrityksen kasvu onnistuu, kun yrityksen ja pankin välinen luottamus on kunnossa. Tähän uskoo Idea-Puun Aimo Schroderus.
Mikä on superkarttuma? 5 Vaatesuunnittelijat suunnitelmat 7 Miten maksuaikaa TYEL-maksuille? 13 Lyhyesti: eläkkeelle
siirtymisessä suuria alueellisia eroja, eläkeiän nosto hyväksytään, asiakkaat tyytyväisiä Ilmarisen sijoitustoimintaan 28
TyöhyvinvointiZenitelin väki uskoo
yhteistyöhön. Keilaillat työporukalla
parantavat yhteishenkeä.
20
Jaakko Kiander ja Saku Tuominen pohtivat millaista yritystukea Suomeen tarvitaan.
24
ILMAN KESÄ-TYÖNTEKIJÖITÄ OLISIN PULASSA
JAANA KUOKKA, KAHVILA MAJURSKA
Julkaisija: Ilmarinen
Päätoimittaja: Päivi Sihvola
Toimitusneuvosto:
Vappu Aura, Päivi Hansio,
Eeva Hukka, Kati Huoponen,
Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen,
Milla Kauppila, Jaakko Kiander,
Sari Leppävuori, Heidi Mannio,
Mari Merilampi, Mika Paananen,
Jukka Welling
Palautteet ja juttuvinkit:
Toimitus & ulkoasu:
Maggie Oy | Zeeland
Painopaikka: Erweko Oy
ISSN-L 1239-050X, ISSN 1239-
050X (painettu), ISSN 2323-
1165 (verkkojulkaisu)
Painos: 86 000
Painettu toukokuussa 2013.
Yhteystiedot:
Käyntiosoite:
Porkkalankatu 1, Helsinki
Postiosoite:
00018 Ilmarinen
Puhelin: 010 284 11
Eläke- ja vakuutusasiat:
010 195 000
Asiakastietojen muutokset:
Ilmarisen yhteistyökumppaneita
ovat OP-Pohjola-ryhmä
ja Pohjantähti.
änään töihin tullessani radiossa soi viime vuoden kesähitti
”lomalla viimeinkin voin ottaa iisimmin”. Minulle tuli
heti hyvä mieli. Tämän päivän työrytmi on kiivas, oletpa
työntekijä tai yrittäjä. Välillä on hyvä pysähtyä ja ottaa
rennommin.
Suomalaisten lomanviettoperinteet eivät ole vuosien
saatossa paljoa muuttuneet. Suurin osa meistä viettää lomansa kotimaassa
ja mökkeily on edelleen suosittua. Suomessa on lähes puoli miljoonaa kesä-
mökkiä ja noin kolme miljoonaa suomalaista käy mökillä vähintään kerran
vuodessa. Kesällä myös saunomme. Suomessa on yli kolme miljoonaa sau-
naa. Se lienee asukasmäärään nähden eniten maailmassa. Kesään kuuluvat
myös harrastukset, luonnossa liikkuminen, sukujuhlat, kesätapahtumat,
terassit, auringonotto ja jäätelö. Yleisin puheenaihe kesällä on tietysti sää.
Loman ja työn välinen raja kuitenkin hämärtyy jatkuvasti. Monet eivät
pysty kokonaan irtaantumaan työstä – olemme nykyteknologian ansiosta
jatkuvasti ja kaikkialla saavutettavissa. Yli puolet suoma-
laisista tekeekin töitä lomansa aikana. Loman tarkoitus on
kuitenkin jättää työasiat ja nauttia välillä muista asioista.
Yrittäjät panostavat nykyään omaan jaksamiseensa,
mutta loma jää silti usein lyhyeksi. Yrittäjän kesäloma on
yleensä kaksi viikkoa ja noin kymmenen prosenttia yrittä-
jistä ei pidä lainkaan kesälomaa. Varsinkin yritystoiminnan
alkuvaiheessa voi loma jäädä pitämättä. Vaikka loma jäisi-
kin lyhyeksi, on se oman jaksamisen kannalta tärkeä pitää,
sillä yrittäjä on yrityksen tärkein voimavara.
Monelle yritykselle kesä on myös vuoden vilkkainta
aikaa ja moni yrittäjä työllistää kesätyöntekijöitä. Etenkin
nuorten työntekijöiden palkkaaminen on hienoa. Usein
kesätyö on nuoren ensimmäinen todellinen kokemus työ-
elämästä. Työmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille on tärkeää, sillä juuri
he ovat tulevaisuuden yrittäjiä ja työntekijöitä.
Vietätpä lomasi miten tahansa, muista nauttia siitä – ihan omalla tavalla-
si. Minä laitan lomallani kypärän päähän ja ajelen kaksipyöräisellä maalais-
maisemassa. Lomalla on hyvä ladata akut, niin sitten taas jaksaa.
Jukka Wellingyhteysjohtaja, yritysasiakkaat ja kumppaniyhteydet
Parempaa elämää, ole hyvä.
Pääkirjoitus
T
LOMALLA ON HYVÄ LADATA AKUT
AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN YHÄ PAREMPAA LEHTEÄ
Lukijoiden mielipide on tärkeä, sillä lehteä halutaan jatkuvasti kehittää lukijoiden työkaluksi heidän omaan arkeensa.
Haluamme kuulla näkemyksiäsi lehdestä myös jatkossa.
Risuja, ruusuja, juttuvinkkejä, kehittämisideoita?
soita 010 284 2503/Milla Kauppila.
Lisäksi soitamme jokaisen lehden ilmestymisen jälkeen muutamille lehden lukijoille ja kysymme palautetta lehdestä. Ole siis valmiina, puhelimesi voi soida!
Löysitkö lehden jutuista hyödyllistä tietoa?
Tällä merkillä varustetut artikkelit löydät erillisinä infomateriaaleina osoitteesta www.ilmarinen.
Tulosta, lähetä eteenpäin kaverille tai jaa vaikka työpaikan intrassa!
WWW.ILMARINEN
.FI
TYYLILLÄ JA TÄYDESTÄ SYDÄMESTÄ Lappeenrantalaisen kahvila Majurskan emäntä Jaana Kuokka pitää asiakaspalvelun aakkoset järjestyksessä.
Jaana Kuokka Kahvilayrittäjä ja Lappeenrannan tunnetuimman kahvilan omistaja. Osti Majurskan sen perustajalta neljä vuotta sitten, ja jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla linjalla.
Tarjoaa kahvilassaan vain itse tehtyjä leivonnaisia, alkoholittomia juomia ja virvokkeita; vuosittain
Haluaa säilyttää Majurskan paikkana, jossa asiak-kaat voivat arjen keskellä hetken kokea menneen maailman levollista tunnelmaa. Pitää kahvilan avoinna vuoden jokaisena päivänä jouluaattoa, joulupäivää ja tapaninpäivää lukuun ottamatta. Harrastaa lenkkeilyä, moottoripyöräilyä aviopuolison kanssa, lukemista ja
-
Kahvila Majurska toimii Lappeenrannan Linnoitukses-sa 1800-luvun puolivälissä upseeriperheiden asuin-taloksi rakennetussa puutalossa. Kahvila on saanut nimensä perustajansa Kati Kaapron mukaan. Hän on majurin vaimo.
KUKA
MIK
KO
NIK
KIN
EN
4 Innostus
ULLA YLÖNEN
1
2
3
4
6
5
MIKSI PIDÄT TYÖSTÄSI?
Tässä yhdistyy niin monta asiaa: historia, kaunis työympä-
ristö, ihanat asiakkaat ja toiminta matkailun keskipisteessä.
Yrittäjähän minusta tuli sattuman kautta – vai olisiko ollut
pikemminkin kohtalon johdatusta.
MITEN KESÄ EROAA MUISTA VUODENAJOISTA?
Se on ehdottomasti vuoden kiireisin aika. Kesällä meitä on
täällä 14, kun talvella pärjäämme kolmen hengen voimin.
Oma roolini muuttuu myös. Kun muulloin palvelen tiskillä,
niin kesällä olen täysipäiväinen organisaattori, johtaja ja kahvilan emäntä.
Koetan ehtiä joka päivä salin puolelle seurustelemaan asiakkaitten kanssa.
MIKÄ SAA YRITTÄJÄN JAKSAMAAN KESÄSESONKINA?
Tyytyväiset asiakkaat ja se levollinen tunnelma, joka kuuluu
tämän paikan henkeen. Pyrin myös pitämään vapaata viikon-
loppuisin.
KUINKA TÄRKEITÄ KESÄTYÖNTEKIJÄT OVAT?
Ilman heitä olisin pulassa. Olen onnekas, kun samat tytöt tu-
levat mielellään uudestaan ja uudestaan. Parissa kesässä heistä
kasvaa rautaisia asiakaspalvelijoita, joista saan olla ylpeä.
MITEN REKRYTOINTI ONNISTUU?
Erinomaisesti. Innokkaimmat kandidaatit käyvät kysymässä
töitä jo marraskuussa. Lehti-ilmoittelua en ole tarvinnut kos-
kaan. Suurin osa kesätyöntekijöistäni on näyttänyt kyntensä
peruskoulun TET-jaksolla, jonka jälkeen olen pyytänyt heidät töihin.
MITEN HUOLEHDIT ASIAKASPALVELUN TASOSTA?
Jokainen tulokas tekee keväällä yhden viikonlopun työvuo-
rot, ja sen aikana kyllä selviää, onko hänestä meille. Ennen
kesäsesongin alkua pidän koulutuspäivän, jolloin kertaamme
yhdessä talon tavat ja asiakaspalvelun aakkoset.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI4
3
Nopea ja helppo tapa tarkistaa eläketietosi. Näet uusimman otteesi joka vuosi jo keväällä. Muistutuspalvelumme huolehtii puolestasi. Saat meiltä viestin, kun uusin ote ilmestyy. Sähköinen korjauspyyntölomake puuttuvien tai virheellisten tietojen selvittämistä varten. Eläkelaskuri tulevan eläkkeen arviointiin.
MIKÄ ON TYÖELÄKEOTE? Tuore työeläkeote on jo saatavilla verkossa. Palveluasiantuntija Jarmo Myyrä kertoo, mitä se sisältää ja miksi se kannattaa tarkistaa.
5
JARMO MYYRÄ
Ilmarinen
TYÖELÄKEOTE LYHYESTITYÖELÄKEOTE ON LUETTELO niistä työsuhteista ja yrittäjätoi-
minnasta, joista kertyy eläkettä. Ote kertoo myös, kuinka
paljon sinulle on eläkettä kertynyt. Tuleva eläkkeesi pohjautuu
työeläkeotteen tietoihin. Siksi on tärkeää, että tarkistat niiden
oikeellisuuden!
Otteen saa jokainen 18–67-vuotias Suomessa asuva henki-
lö. Otetta eivät saa kokoaikaiset eläkeläiset.
MITÄ SE SISÄLTÄÄ?
TYÖELÄKEOTE SISÄLTÄÄ työansiot työsuhteista ja yrittäjätoimin-
nasta, joista on kertynyt eläkettä. Työansiot näkyvät sekä työs-
kentelystä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lisäksi työeläke-
otteessa on tiedot myös palkattomilta ajoilta kuten opiskelusta
ja sairauspäiväraha-ajoilta kertyneestä eläkkeestä.
Työeläkeotteessa näet laskelman viime vuoden loppuun
mennessä kertyneestä eläkkeestäsi. Eläkearviossa on huomioitu
elinaikakertoimen vaikutus.
Verkossa www.ilmarinen.fi/tyoelakeote voit kätevästi tarkis-
taa työeläkeotteesi ja ilmoittaa mahdollisista puutteista. Palve-
lussa voit myös arvioida laskurilla vanhuuseläkkeesi määrän.
WWW.ILMARINEN
.FI
MITEN SITÄ LUETAAN?VOIT ITSE VALITA, luetko ja tilaatko työeläkeotteen paperisena
vai verkossa. Suosittelemme verkko-otetta – se on helppo,
vaivaton ja aina käytössäsi. Verkko-otteen saat valitsemalla sen
verkkopalvelussamme www.ilmarinen.fi/tyoelakeote.
Verkko-ote kannattaa valita myös siksi, että paperinen työ-
eläkeote postitetaan jatkossa alle 60-vuotiaille vain joka kolmas
vuosi. Tänä vuonna ote postitetaan loka-marraskuussa kaikille
tammi-huhtikuussa syntyneille.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 5
6 Tietokulma
WWW.ILMARINEN
.FI
62-vuotias 63 64 65 66 67 68
Palkka:
3 000 €/kk
Eläkkeelle 63-vuotiaana, eläke:
1 869 €/kk
Eläkkeelle 65-vuotiaana, eläke:
2 135 €/kk
Eläkkeelle 68-vuotiaana, eläke:
2 533 €/kk
SUPERKARTTUMA PALKITSEE YLI 63-VUOTIAANA TYÖTÄ TEKEVÄN
18–52-vuotiaana 1,5 % vuosityöansiosta
Karttumaprosentit
53–62-vuotiaana 1,9 % vuosityöansiosta
63–67-vuotiaana 4,5 % vuosityöansioista
Mitä pidempään työssä jaksaa, sitä suurempi on eläke.
KUN TYÖNTEKIJÄ TÄYTTÄÄ 63 vuotta, hänen työansioistaan karttuu eläkettä superkarttuman mukaisesti 4,5 % vuodessa. Jokainen työssäolokuukausi
kasvattaa eläkettä, ja sillä voi korvata myös elinaikakertoimen aiheuttamaa eläkkeen vähennystä. Superkarttumaa ei voi saada, jos nostaa työteon rinnalla muuta eläkettä.
Oheinen esimerkki näyttää, miten eläkkeen määrä kehittyy 63 ikävuoden jälkeen. Kaksi lisä-vuotta työelämässä kasvattaa keskituloisen esimerkkihenkilön kuukausieläkettä 260 euroa, viisi lisävuotta jopa 660 euroa. Esimerkissä on otettu huomioon elinaikakertoimen vaikutus.
Tee arvio omasta eläkkeestäsi elakepalvelu
”Työskentelyni on hyvin intuitiivista”, Marimekonkin taiteellisena joh-
tajana toiminut Samu-Jussi Koski kertoo.
Suunnitteluprosessi lähtee liikkeelle kankaista.
”Matkustan pari kertaa vuodessa etsimään mallistoihin uusia kiin-
nostavia materiaaleja. Kun materiaalit on valittu, suunnittelutyö alkaa.”
Samujilla uskotaan, että tulevaisuuden kuluttajat haluavat tietää yhä
enemmän vaatteiden alkuperästä. Jatkuvan muutoksen sijaan ajatto-
muus on se ”tulevaisuuden juttu”.
Samujilaisuus perustuu selkeisiin leikkauksiin, laadukkaisiin mate-
riaaleihin ja viimeisteltyyn ompelutyöhön. Tärkeintä ei ole hinta tai
matalimpien aitojen ylitys, vaan kunnianhimoinen, luova, ajattele-
va ja ihmistä lähellä oleva filosofia.
Ajattelevaan mentaliteettiin liittyy myös vastuullisuus.
”Pyrimme toimimaan aina mahdollisimman ekologisesti ja
eettisesti. Tuotantomme on Suomessa, Italiassa ja Virossa. Tun-
nemme alihankkijamme henkilökohtaisesti ja pidämme heihin
tiiviisti yhteyttä.”
Suunnittelijan mukaan Samujin vaatteista kiinnostuvat
hyvin monenlaiset ja eri-ikäiset ihmiset.
”Vaatteemme on tarkoitettu pidettäviksi pit-
kään sesongista toiseen siten, että niistä tulisi
omistajiensa luottovaatteita.”
AINA AIKAANSA EDELLÄ
7
Vaatesuunnittelija-muotoilija Samu-Jussi Kosken työpöydällä on juuri nyt kevät ja kesä 2014. Suunnittelija elää noin vuoden aikaansa edellä.
Hyvä vaate on tehty niin täydellisesti kuin mahdollista. Materiaalit ovat laadukkaita ja aikaa kestäviä. SAMU-JUSSI KOSKI
MIR
VA
KA
KK
O/K
UVA
RY
HM
Ä/S
KO
Y
SARI OKKO
Juuri nyt suunnittelen...
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI8
Jussin Kodin ilopilleri Pentti Eränen saa hoitajat hyvälle tuulelle. Pentti ja hoitaja Melanie Soukko tapaavat Jussin Kodissa päivittäin.
Suomalaisista joka neljäs on ylii 65-vuuotiass
200330-luuvvullaa. Vanhusttyyöön tulevvaissuudeen haaste oonn hhoitohenkilökunnanssssaaaammiineen ja laaadukkaaan hhhhooooiiddoonn ttootteuttttaamminenn.
9
USSIN KODISSA on tänään
lounaaksi makaronilaatik-
koa. Tuovi Kujanpää on
lopettelemassa asukkaiden
yhteisessä tupakeittiös-
sä lounastaan. Melanie
Soukko avustaa syömisessä
ennen kuin saattaa Kujan-
pään tämän huoneeseen.
Jussin Kodissa asuu 15 asukasta, kaikki elämänsä
ehtoon puolelle ehtineitä. Ennen paikkaa olisi kutsuttu
vanhainkodiksi. Nyt puhutaan senioreiden tehostetusta
palveluasumisesta. Jussin Koti on yksi Jyllin Kodin vii-
destä ryhmäkodista.
Paikka on lähihoitajaksi opiskelevalle Melanielle
osa hänen tulevaisuuttaan. Kokin ammatti hävisi lähi-
hoitajalle. Melanie sanoo viihtyvänsä. Muut työntekijät
ovat ottaneet työssä oppimaan tulleen opiskelijan hyvin
vastaan ja työtä on mukavaa tehdä. Ennen kaikkea
ala on sellainen, jolla riittää töitä ja joka antaa eväitä
omaan elämään ja siihen vääjäämättä kuuluvaan van-
huuteen.
Vanhustyössä jaksaminen lähteekin Jyllin Kodin
toimitusjohtaja Heikki Lehtosen mukaan työn merki-
tyksestä ja johtamisen käytännöistä. Onnistuminen on
aineetonta pääomaa, joka tulee näkyväksi työstä kum-
puavana ilona.
Jyllin Kodin palvelun perusta on lähimmäisvas-
tuussa. Työssä korostuvat välittämisen, suvaitsevaisuu-
den ja arvostuksen perusarvot.
”Kaikki lähtee työntekijästä itsestä – jokaisen
meistä täytyy arvostaa Jalmari ja Lyyli Jyllin meille
uskomaa vanhustyön palvelutehtävää, hyväksyä itsensä
ja oma rajallisuutensa”, Heikki Lehtonen sanoo.
”Lähimmäisen vastuun arvot lähtevät suvaitsevai-
suudesta”, Lehtonen tiivistää.
JYLLIN KODIT on perustettu lähes 50 vuotta sitten.
Palveluille on tarvetta ja tulevaisuutta silmällä pitäen
Jyllin Kodit on laajentumassa. Toukokuussa on aloitettu
rakennushanke. Sen myötä Jyllin Kotiin tulee 45 uutta
asukaspaikkaa ja 30 uutta työpaikkaa.
Heikki Lehtosen mukaan uusien työpaikkojen
perustaminen onkin lähes samansuuntainen investointi
kuin koko rakennushanke.
Uusien työntekijöiden kouluttamiseen myös panos-
tetaan. Uudet työntekijät koulutetaan yhteistyössä Tam-
pereen seudun ammattiopiston (Tredu), Ely-keskuksen,
Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymällä (LPKKY)
ja Jalmari Jyllin Säätiön oman JJS-Traineen kanssa.
JJS-Trainee ja siihen liittyvä sähköinen oppimisympä-
ristö on Jyllin Kodissa luotu ohjelma, joka palvelee sekä
oman henkilökunnan ammatillista kehittymistä ja sitä
kautta työssä jaksamista että koko vanhustenhoidon
käytäntöjen kehittämistä.
TAMPEREEN SEUDUN AMMATTIOPISTON (Tredu) Ikaalis-
ten toimipisteessä opis-
keleva Melanie kertoo
löytäneensä alan omien
isovanhempiensa kautta.
Vanhainkotivierailuilla
hän huomasi miettivänsä,
miten ihanaa olisi auttaa.
Eikä pelkästään auttaa
vaan myös kerätä tietoa
sairauksista, joita omassa-
kin suvussa on. Näin löytyi
portti työelämään, jossa on
merkitys ja mieli.
Jyllin Kodissa haetaan
jatkuvasti uusia ratkaisuja
mielekkään vanhuuden
Ikaalisissa toimivassa Jyllin Kodissa jokaisella asukkalla on omahoitaja. Hyvä hoito vaatii hyviä työntekijöitä. Heitä työpaikalle
saadaan hyvän oppilaitosyhteistyön ja työn kehittämisen avulla.
VANHUUDENHYVÄKSI
TEKSTI ANNE KARPPINEN
KUVAT LAURA VESA
J
Ester Hakalan, 97, pöydällä on edesmenneen Erkki-puolison kuva.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI10
Ikaalisissa lähihoitajiksi opiskelevat
16–19-vuotiaat ovat tervetulleita porukkaan.
toteutumiseen ja siitä huolehtivien ihmisten jaksamiseen.
Työn ilon peruspilarit ovat nimenomaan tutkittu tieto,
hyväksi koetut käytännöt ja riittävä näyttö.
Melanie aloittaa syksyllä Jyllin Kodilla laajennetun
työssä oppimisen jakson vanhustyöstä, sairaanhoidosta ja
huolenpidosta. Itsestään hän pitää huolta urheilemalla.
Jyllin Kodit haluaa olla malliorganisaatio. Siksi yhtei-
sön toiminnan ydin on hyvin määritelty ja sen periaat-
teet ovat sellaisia, joihin jokainen kodeissa työskentelevä
uskoo. Lisäksi yhteisö ruokkii oppimista, mikä vaatii orga-
nisaatiolta aitoa toimivuutta.
”Arvot kasvavat ja vahvistuvat ajan myötä. Kun työn-
tekijät voivat hyvin, voivat Jyllin Kodin asukkaat hyvin, ja
pystymme toteuttamaan palvelutehtäväämme vanhuuden
hyväksi”, Heikki Lehtonen sanoo.
Toimitusjohtaja kantaa huolta yleisestä vanhustyön
heikosta arvostuksesta. Hän kertoo huomanneensa, että
vanhukset nähdään yhteiskunnallisena rasitteena, vaikka
eliniän pidentymistä tulee pitää kansanterveyden suurena
saavutuksena.
”Startup-yritysten mediaihannointi on vienyt van-
hustyön merkittävien investointien ja innovaatioiden
ansaitseman huomion. Valtiovarainministeriön laskelmien
mukaan sosiaali- ja terveysalan yhden prosentin tuotta-
vuuden kasvu vähentäisi Suomen julkisen talouden kes-
tävyysvajetta neljä prosenttiyksikköä. Miksi ei tunnusteta
sitä tosiasiaa, että panostamalla vanhustyöhön voidaan
saavuttaa suhteellisesti merkittävämpää tuottavuuden
kasvua kuin kovalla teknologialla”, Lehtonen pohtii.
AUNE LAUTASALO, 87, suunnittelee pyykille ryhtymistä.
Ulkona paistaa sama keväinen aurinko kuin hetkeä ai-
kaisemmin, kun hän ja naapurinsa ovat toisiaan avustaen
käyneet aamupäiväkävelyllä. Lautasalo naurahtaa, että
lääkäri jo asettelee sanansa hänelle niin mukavasti; oli
sanonut, ”kun sinulla vielä tuota näkökykyä on tallella”.
Vas.yläkuvassa Hanni Oinonen kysyy Elsa Aaltoselta minkä kirjan hän haluaisi luettavakseen. Isommassa kuvassa Senja Wallin pitää hoitajille musiikkiterapiakou-lutusta. Musiikki on keskeinen viestinnän väline, kun muisti alkaa pettää.
Jyllin Kotien toimitusjohtaja Heikki Lehtonen perää arvos-tusta vanhustyölle.
11
Jyllin Kodin palvelun perusta on
lähimmäisvastuussa. Työssä korostuvat välittämisen, suvaitsevaisuuden ja arvostuksen perusarvot.
Elämän realiteetit ovat vahvasti läsnä. Hän sanoo ole-
vansa kova kyselemään ja kehuu, miten Jussin Kodin sai-
raanhoitaja Päivi Kangasniemikin jaksaa aina pysähtyä
kysymysten äärelle. Toki se kuuluu perhe-elämän luontee-
seen, mutta on siinä mukana myös ammattiin liittyvää aja-
tusta.
Lautasalo on elänyt Jyllin Kodissa jo 12 vuotta. Elämi-
nen tarkoittaa kotia ja se on paljon enemmän kuin vain asu-
mista. Tällä ajatuksella Päivikin tulee päivittäin töihin, toi-
seen kotiinsa. Yhdeksän vuoden aikana hänen kolme lastaan
ovat tottuneet, että äiti joustaa vaikka vapailta. He tietävät,
missä äiti on ja miksi. 15 vuotta terveyskeskuksessa – vuo-
deosastolla, kotisairaanhoidossa ja laboratoriossa – olivat
antoisia nekin, mutta tänne hän tulee ilman kiirettä, vaikka
tekemistä riittää aina.
JYLLIN KODISSA KUOLEMA ON LÄSNÄ. Kotien henkilökunta
tekee työtä sellaisten ikäihmisten parissa, jotka eivät selviydy
enää kotonaan edes kotihoidon avulla. Tehostettu palve-
luasuminen takaa kuitenkin kodinomaisen asumisen ja
huolenpidon elämän loppuun saakka.
Päivi tietää olevansa oikeassa paikassa. Lapsesta saakka
hänelle on ollut selvää, että hänen kutsumuksensa on van-
husten auttamisessa. Saattohoitokin voi olla lohdullista.
”Hoitajan ei pidä siihen koskaan tottua, mutta toisaalta
on hienoa, kun tutun ihmisen voi saattaa elämänsä päähän
tutussa ympäristössä, tuttujen ihmisten keskellä”, Päivi
miettii.
Melanie on Päiville lupaus alan tulevaisuudesta.
Ikaalisissa lähihoitajaksi opiskelevat 16–19-vuotiaat ovat
tervetulleita porukkaan; ihania ohjattavia, kuten Päivi sen
ilmaisee. Sanottuun sisältyy ajatus, että kun nuori pääsee
hyvään ohjaukseen heti alusta alkaen, hänestä tulee hyvä
työntekijä, hoitaja.
Jyllin Kodissa halutaan kehittää sekä henkilöstöä
että koko alaa. Tämän vuoksi Jalmari Jyllin Säätiö onkin
perustanut tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyksikön
nimeltä JJS-Trainee.
Projektipäällikkö Niina Koskela sanoo oppimisym-
päristön toimivan myös tietopankkina, jonne tallennetaan
viimeisin tieto esimerkiksi psykogeriatriasta ja alkoholide-
mentiaan liittyvästä aineistosta. Tieto on kaikkien jyllin-
kotilaisten saatavilla ja palvelee koulutusta, arkista työtä,
johtamista kuin myös asukkaiden omaisten huomioimista
ja tarpeita.
Avoimesta tiedonkulusta Jyllin Kodissa huolehtii
Outi Kangaslampi. Hän korostaa, että avoimuus on
avain palkitsevaan ja tulokselliseen toimintaan. Tieto- ja
aineettoman pääoman kartuttamiseksi Jyllin Kotien har-
joittama laajapohjainen yhteistyö on vähintään kullan
arvoista.
Emmi Ronumäki on yksi Jussin Kodin 15 asukkaasta. Emmin aviomies Taave asui myös Jyllin Kodilla yhdessä vaimonsa kanssa.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI12
JYLLIN KODIT Ikaalisissa sijaitseva asumis- ja palvelukeskus Jyllin Kodit tarjoaa laitoshoitoa, kuntoutusta sekä elinikäistä ja tehostettua palveluasumista. Jyllin Kodissa on viisi YhteisöKotia, ravintola ja seniorikeskus.
YhteisöKodeissa asuu 62 monisairasta vanhusta ja invalidia. Toukokuussa 2014 valmistuu kolme uutta yhteisökotia 45 uudelle asukkaalle.
Työntekijöitä on 75. Palvelutoiminnan laajetessa Jyllin Kodit palkkaa 30 uutta työntekijää seuraavan kolmen
vuoden sisällä.
Toimintaa ylläpitää Jalmari Jyllin Säätiö. Se on perustet-tu Jalmari ja Lyyli Jyllin testamentin perusteella vuonna 1965. Säätiön vanhainkoti aloitti toimintansa 1967.
Yleishyödyllisen säätiön tehtävä on toimia vanhuuden hyväksi. Tämä periaate toteutuu muun muassa alaa ke-hittävänä tiiviinä yhteistyönä oppilaitosten, korkeakoulu-
jen ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.
Ei tule semmoista oloa, että
minä nyt olen siinä se tehtävä. AUNE LAUTASALO
Päivi Kangasniemen kanssa keskusteleva Aune lautasalo on hyvä-kuntoisimpia Jyllin Kodin asukkaita. Lähes kaikki muut asukkaat ovat monisairaita ja invalideja, jotka vaativat ympärivuo-rokautista, tehostettua palveluasumista.
Jaana Välimäki (takana), Satu Mäkinen ja Tarja Mattila käyvät läpi töitään ennen työvuoron alkua.
AUNE LAUTASALON TYTÄR on jo painostanut äitiään luo-
pumaan liiasta touhuamisesta. Hieman hän on periksi
antanutkin; siivouksen tekee kaksi kertaa kuukaudessa
joku muu. Hän haluaa itse tehdä niin kauan kuin jak-
saa. Apua saa aina, kun sitä tarvitsee. Aune Lautasaloa
naurattaa, että välillä hän tarvitsee Päiviä mittaamaan
neuletta tai poimimaan pudonneet silmukat takaisin
puikolle. Onhan se toista kuin sairaan hoitaminen, jota
sitäkin tarvitaan.
”Hyvänen aika! Olihan hyvä, että olin täällä silloin-
kin, kun se tulehdus iski”, Lautasalo huudahtaa.
Päivi oli silloin sanomassa, että nyt on lähdettävä
päivystykseen. Ensin oli otettu asiaan kuuluvat kokeet
Jussin Kodilla, minkä jälkeen kovassa kuumeessa ollut
Lautasalo oli viety päivystykseen, sieltä Tampereelle
Acutaan ja edelleen sairaalaan. Kun pahin oli ohi,
paluu kotiin oli helppoa, koska siellä oli hoitaja huo-
lehtimassa antibioottikuurin annostelusta.
Elämäntäyteinen vanhustyö sopii Päiville ja kau-
nein kiitos siitä lienee Lautasalon sanat ”ei tule sem-
moista oloa, että minä nyt olen siinä se tehtävä”.
13
KESÄKUU 2013
RATKAISU Voit itse järjestää maksuaikaa TyEL- tai YEL-
maksuillesi. Ilmarisen verkkopalvelussa asia
hoituu vaivattomasti parilla klikkauksella.
Maksusopimuksen voit tehdä, jos olet muuten
hoitanut laskusi ajallaan.
13
TARVITSEN MAKSUAIKAA TYEL-MAKSUILLE. MITEN TOIMIN?MINULLA ON OMA RAKENNUSALAN YRITYS, jossa on kymmenkunta työntekijää.
Taantuma-aikaan töitä on ollut vähemmän tarjolla eikä niitä ole päässyt
valikoimaan. Nyt käynnissä olevasta urakasta saan rahat urakan päätyttyä.
Ongelmana on, että TyEL-vakuutusmaksu erääntyy kuun 20. päivä eli kolme
viikkoa ennen urakasta saatavan palkkion maksamista yhtiön tilille. Miten
saan laskulle lisää maksuaikaa?
Ilmarisenratkaisu
LASKUILLE LISÄAIKAA
WWW.ILMARINEN
.FI
Kirjaudu WWW.ILMARINEN.FI/
VAKUUTUSPALVELU.
VALITSE Vakuutuspalvelun valikosta
vaihtoehdon Maksut. Saat näytölle
Maksuluettelon, josta näet kuluvan
vuoden maksusi.
Maksun oikealla puolella näkyy TEE
MAKSUSOPIMUS -LINKKI, jos kyseiselle
maksulle on mahdollista tehdä
maksusopimus. Klikkaamalla linkkiä
näet, mikä on myöhäisin päivämäärä,
johon maksusopimuksen voi tehdä.
1
2
3
4
TEE NÄIN:
Mikäli sinulla ei ole tunnuksia
Vakuutuspalveluun tai tunnukset ovat
hukassa, ota yhteyttä asiakaspalveluumme
010 195 000 tunnusten saamiseksi.
SYÖTÄ haluamasi maksupäivä. Samalla
näet maksun summan, johon on lisätty
uuteen maksupäivään saakka laskettu
viivästyskorko.
Sitova maksusopimus astuu voimaan
klikattuasi VAHVISTA MAKSUSOPIMUS-
painiketta.
TyEL-maksulle myönnämme pidennettyä
maksuaikaa kaksi kuukautta, YEL-laskulle kolme
kuukautta. Maksuajan pidennyksestä perimme
viivästyskoron.
ELÄKELÄISIÄ HUOLETTAVAT RAHA JA TERVEYS
14
Puheenvuoro
ANNE KOIVULAeläkejohtajaIlmarinen
ILMARINEN KARTOITTI viime syksynä kyselytutkimuksella tuoreiden eläke-
läisten odotuksia ja huolenaiheita tulevista eläkepäivistä. Lisäksi kysyttiin
tuntemuksia ja käsityksiä omasta kunnosta.
ELÄKKEELLE JÄÄVÄT suomalaiset kokevat ansainneensa eläkkeensä ja
suhtautuvat eläkkeelle jäämiseen positiivisesti. Lähes kaikilla vastaajilla oli
positiivisia odotuksia tulevaisuudelleen. Huolenaiheista yleisimpiä olivat
rahan riittävyys, sosiaalisen elämän vähentyminen sekä oma terveydentila.
Toisaalta löytyi myös huolettomia: joka neljäs ei ollut huolissaan mistään.
RAHA-ASIAT HUOLESTUTTIVAT pienituloisten lisäksi myös monia hyvin
toimeentulevia. Vaikka Suomessa on kansainvälisesti vertaillen hyvä, noin
60 prosentin eläkkeen taso, toki eläkkeelle siirtyminen vaatii jokaiselta toi-
meentulon sopeuttamista. Eläke on
kuitenkin aina palkkaa pienempi.
KUN JUURI ELÄKKEELLE jääneiltä
kysyttiin, millaisena he näkevät
elämänsä 15 vuoden kuluttua, huo-
lenaiheita oli jo melkein jokaisella.
Eniten huolta kannettiin omasta
kunnosta ja jaksamisesta sekä ter-
veyspalveluiden riittävyydestä. Reilu
puolet murehti myös hyvinvointiyh-
teiskunnan kestävyyttä. Huolenai-
heissa oli eroja vastaajaryhmien välil-
lä. Esimerkiksi hyvin toimeentulevat
eivät olleet yhtä huolissaan omasta
kunnostaan ja jaksamisestaan kuin alempiin tuloluokkiin kuuluvat. Huoli
rahan riittävyydestä väistyi kaikissa vastaajaryhmissä kunnon ja jaksamisen
taustalle.
TUOREISSA ELÄKELÄISISSÄ näyttäisi olevan paljon työvoimapotentiaalia,
sillä he ovat omasta mielestään hyväkuntoisia ja työkykyisiä. Kaksi kol-
mesta vastaajista koki, että jaksaisi fyysisen kuntonsa puolesta hyvin tehdä
ansiotyötä, ja yli 70 prosenttia jaksaisi töissä henkisten voimavarojensa
puolesta. Parhaimmaksi kuntonsa kokivat toimihenkilönä tai yrittäjänä
työskennelleet.
VASTAUKSISTA KÄVI ILMI, että eläkkeelle jäävillä on isoja odotuksia hyvin-
vointiyhteiskunnalta. Yli puolet oli sitä mieltä, että suurin vastuu eläkeläis-
ten hyvinvoinnista on valtiolla ja kunnilla. Kolmannes oli sitä mieltä, että
yksilö itse vastaa hyvinvoinnistaan. Vastauksista näkyy, että nyt eläkkeelle
siirtyvät ovat hyvinvointiyhteiskunnan kasvatteja. On ymmärrettävää, että
myös eläkkeellä yhteiskunnalta odotetaan huolenpitoa.
Suomalaiset kokevat ansainneensa
eläkkeensä ja suhtau-tuvat eläkkeelle jäämiseen positiivisesti.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 15
Idea-Puu Oy ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankki ovat kulkeneet yhtä matkaa jo kolmekymmentä vuotta. Seuraavana haasteena on jatkajan löytäminen Ideapuun yritystoiminnalle.
TEKSTI TEIJA LAAKSOKUVAT MIKKO KÄKELÄ
15
HYVINÄ JA HUONOINA AIKOINA
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
ELEVISIOSSA OLLAAN harva se
päivä, kuvaa Aimo Schroderus
perustamansa yrityksen, Idea-Puu
Oy:n näkyvyyttä. Idea-Puun kätten
jälkeä on näkyvissä esimerkiksi
Mäntyniemessä, Oopperatalossa,
Helsingin oikeuslaitoksissa, samoin
Eteläranta 10:ssä.
Yrityksenä Idea-Puu ei ole ihan yhtä tunnettu. Se on
erikoistunut puulla sisustamiseen.
Idea-Puu täytti helmikuussa 30 vuotta. Vuonna 1982
perustettu yritys muutti heti alkuvuosina Vihtiin. Ole-
massaolonsa aikana se on työllistänyt noin kymmenkunta
ihmistä. Nykyisin vain samalla porukalla tehdään isompia
ja haastavampia töitä, ja yritys on laajentanut viiteen - kuu-
teen otteeseen.
Miten se on onnistunut? Schroderus kehuu hyvää hen-
kilökuntaansa.
”Osaaminen ja ammattitaito on tämän takana. Ollaan
pystytty vastaamaan asiakkaiden ongelmiin.”
Kaikki muuttui käytännössä Oopperatalon myötä,
siitä Idea-Puu sai 1990-luvun alussa isot kaupat. Heti sen
perään tuli työtehtävä Mäntyniemestä. Niillä selvittiin yli
T
Idea-Puun Aimo Schroderus (vas.) ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankin Juhani Kumpulainen (oik.) pitävät luottamusta ensiarvoisen tärkeänä.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI16
lamasta, ja päästiin pysyvästi isompien ja vaativampien
töiden pariin.
Onnistuneet työt ovat puhuneet puolestaan.
”Kohta 27 vuotta ollaan voitu tehdä tätä työtä niin,
ettei olla aktiivisesti myyty mitään, vastattu vain tarjous-
pyyntöihin”, Schroderus kehaisee.
AINA EI OLE OLLUT NIIN. Aimo Schroderus muistaa hyvin,
kuinka hän yrittäjyyden alussa aloitti rahoitusneuvottelut
erään pankin kanssa. Sieltä ei rahoituspäätöstä herunut
puoleen vuoteen, ”juoksuttivat vain yrittäjää eri paperei-
den kanssa”.
Silloin Schroderus marssi tien toiselle puolelle, Länsi-
Uudenmaan Osuuspankkiin, silloisen johtajan Jorma
Nissin pakeille.
”Kysyin että onko tämä
pankki, onko teillä minulle
rahaa? Nissi lupasi palata asiaan
kahden viikon päästä, palasi ja
sanoi: On meillä sinulle rahaa.”
”Sen jälkeen olen heiltä saa-
nut, mitä olen tarvinnut.”
Tapaus kertoo, että Idea-
Puun ja sen rahoitusta hoitavan
Länsi-Uudenmaan Osuuspankin välinen luottamus on
kunnossa, on ollut jo kolmisenkymmentä vuotta.
Idea-Puun kasvun vaatimien investointien rahoituk-
set on Schroderuksen mukaan hoidettu pankissa hyvin,
samoin aallonpohjat. Esimerkiksi vuoden 1991 devalvaa-
tio osui samaan saumaan yrityksen laajennuksen kanssa.
Siinä tarvittiin pankinjohtajalta henkistäkin tukea, ettei
yrittäjä lannistunut ja lopettanut.
1990-luvulla Idea-Puu laajensi Pohjois-Suomeen,
mutta tehdasta ei saatu siellä menestymään. Yhdessä
nykyisinkin yhteistyötä hoitavan Juhani Kumpulaisen
kanssa tehtaan lopettaminen käytiin hoitamassa asial-
lisesti. Samalla yhteispelillä ovat hoituneet kansainvä-
liset kaupat.
Työaikaiset vakuudet ovat Idea-Puun kokoiselle
yrityksen toiminnalle olennaisessa roolissa.
”Pienet yritykset eivät pysty isoja töitä tarjoamaan,
jos ei ole vakuuksia”, Schroderus sanoo.
ESIMERKIKSI Oopperatalon projektissa oli kyse puolen
miljoonan tarjouksesta, kun koko Idea-Puun liikevaih-
to oli siihen aikaan 300 000 euroa. Pienelle yritykselle
isojen tarjouksien tekeminen on aina riski.
”Kun tarjous hyväksyttiin ja pyydettiin allekirjoit-
tamaan sopimus, tuli kylmä hiki yrittäjän otsalle: mitä-
köhän olen laskenut väärin!”
Mutta hyvien tähtien
alla oltiin silloinkin.
”Yleensä olen käynyt
pankille kertomassa, mitä
olen seuraavaksi tekemässä,
ja kysynyt, saanko rahaa vai
en. Toki olen toimittanut
heille kustannusarviot ja
tekemäni tarjoukset, mutta
koen päässeeni vähällä – luottamus auttaa.
Juhani Kumpulainen, joka vastaa Länsi-Uuden-
maan Osuuspankin yritysasiakkuuksista, kehuu yhteis-
työtä.
”Idea-Puu on elinvoimainen yritys, jossa tapahtuu
paljon koko ajan, niin varmaan jatkossakin”, Kumpu-
lainen sanoo.
Hän kehuu myös Schroderuksen persoonaa.
”Yrittäjänä hän ei tyydy standardiratkaisuihin, eikä
hyväksy niitä meiltäkään, vaan haluaa yrityskohtaista
räätälöintiä.”
IDEA-PUU OY ON MEKAANISEEN PUUNTYÖSTÖÖN ERIKOISTUNUT PUUSEPÄNTEHDAS.
Pienelle yritykselle isojen tarjouksien tekeminen on aina riski.
Hyvä henkilöstö on onnistumisen takana. AIMO SCHRODERUS
17ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 17
VINKKI
LUOTOLLISET SHEKKITILIT Tarkoitettu yrityksen
perustoiminnan pyörittämiseen ja muihin
lyhytaikaisiin rahoitustarpeisiin.
VELKAKIRJALAINAT Isompiin investointeihin.
Joko pankki hoitaa koko rahoituksen, tai jos
kyseessä isompi hanke tai yrittäjän omat
vakuudet eivät riitä, käytetään esimerkiksi
Finnveraa riskin jakajana. Erilaisia
takaisinmaksuvaihtoehtoja.
ULKOMAANKAUPAN RAHOITUS Ratkaisut viennin
ja tuonnin rahoituksiin. Esimerkiksi taataan,
että raha on ulkomaisessa pankissa, kun
tavaraa ollaan toimittamassa, tai yrityksesi
tietää maksuhetkellä, että kauppatavara
on saapunut. Myös erilaiset korko- ja
valuuttasuojaukset.
PANKKITAKAUS Esimerkiksi vuokratakaukset,
kaupalliset takaukset, ulkomaankaupan
takaukset. Osa yrittäjän arkipäivää
rahoituksen ohella.
1
2
3
4
PANKIN TARJOAMAT PERUSRAHOITUSTAVAT PK-YRITYKSILLE
Kumpulainen korostaa pankin roolia paitsi takaajana
ja rahan lainaajana, myös sen hoitajana. Tätäkin puolta
Länsi-Uudenmaan Osuuspankki on hoitanut Idea-Puun
tarpeiden mukaan.
”Pankki on hoitanut hyvin sijoitukset ja osakkeet. On
mennyt siltäkin osin aktiivisemmaksi: nykyään heillä on
omat miehet, jotka ammattimaisesti hoitavat nämäkin
asiat”, Schroderus kehuu.
KEHITYSTOIVEITA Schroderus löytää oikeastaan vain vakuus-
käytännöstä.
”Yrittäjä joutuu ottamaan henkilökohtaisia vakuuksia
vähän liiankin kanssa – pankki ei kanna riskiä, jos huonosti
menee, mutta yrittäjä joutuu omasta mökistä pois. Riskin-
ottaminen saisi olla vähän enemmän molemminpuolista.
Neuvotteluissa yrittäjällä voisi olla vähän enemmän sanan-
valtaa tässä.”
Ideapuu on rahoituksen osalta kuitenkin ollut A+++
-luokassa yli 20 vuotta.
”Saan olla siitä ylpeä ja kiitollinen”, Schroderus sanoo.
Ideoistakin, kuten vielä toteuttamista odottavasta pui-
sesta lavuaarista, vastaa pääosin isäntä itse. Se on pienyri-
tykselle riski, varsinkin, kun ideoita ei juuri ole patentoitu.
Yrittämisessä aina riskinsä, varsinkin kun isäntä itse on
ylittänyt jo virallisen eläkeiän.
Aimo Schroderus alkaakin olla valmis myymään elä-
mäntyönsä pois. Olisi omien harrastusten aika. Puuvenei-
den teko on lähellä hänen sydäntään. 9-vuotiaan lapsen-
lapsen kanssa onkin jo yhteisen, hytillisen puuveneen teko
suunnitteilla…
Se on yrittäjälle taas iso paikka: mistä löytää hyvä jat-
kaja yritykselleen? Luvassa on Idea-Puun ja Länsi-Uuden-
maan Osuuspankin pitkälle suhteelle taas uusi, jännittävä
askel.
OP-Pohjola-ryhmä on Ilmarisen yhteistyökumppani.
Älä unohda vakuuttaa myös muuta tilapäistyötä!
Työntekijät vakuutetaan, jos työn-tekijä on 18–67-vuotias ja ansio sa-masta työsuhteesta on vähintään
55,59 euroa kuukaudessa.
Kesätyöntekijät ovat jälleen rynnistämässä työmarkkinoille ja ansioiden ilmoittaminen eläkeyhtiöön on ajankohtaista. Voit helposti vakuuttaa kausityöntekijäsi Ilmarisen verkkopalvelussa.
KESÄ TULEE!HUOLEHDI KAUSITYÖELÄKETURVASTA
18
Prosessi
NÄIN VAKUUTAT KAUSI- TAI MUUN
TILAPÄISEN TYÖNTEKIJÄN
TARVITSETKO APUA?Apua, neuvoja, tunnukset hukassa? Asiakas-palvelumme neuvoo ja auttaa tarvittaessa.
ÖNTEKIJÄN
Ilmoita myös kesä- ja muiden tilapäisten työnteki-jöittesi henkilö- ja ansiotiedot verkkopalvelussam-me .
Jos ilmoitat henkilö- ja ansiotiedot kuukausittain...Tee näin myös kesätyöntekijöiden osalta. Ilmoita siis tiedot palkanmaksun jälkeen seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä.
Jos vakuutuksesi ilmoitustapa on vuosi-ilmoittaminen... Toimi kesätyöntekijöiden osalta näin: ilmoita työntekijöi-den henkilö- ja ansiotiedot Vakuutuspalvelussa heidän aloittaessaan työt. Ilmoita samalla vakuutuksesi uusi ennakkopalkkasumma. Tee työsuhteen päättymisilmoitus työsuhteen päätyttyä.
Hoidat vakuuttamisen helpoiten...
tilapainentyonantaja. Palvelussa ilmoitat työntekijöiden hen-kilö- ja ansiotiedot sekä maksat vakuutusmaksun heti omilla verkkopankkitunnuksillasi. Tee ilmoitus ja maksa vakuutus-maksu mieluiten jo palkanmaksun yhteydessä, viimeistään kuitenkin seuraavan kuukauden 20. päivä.
Jos tilitoimistosi hoitaa palkanmaksuun ja ilmoittamiseen liittyvät asiat...Tilitoimisto voi hoitaa kausityöntekijöiden vakuuttamisen työnantajan puolesta Ilmarisen verkkopalvelussa. Jos tilitoi-mistolla on tunnukset Ilmarisen Vakuutuspalveluun, samoilla tunnuksilla voi kirjautua myös Tilapäisen työnantajan vakuu-tuspalveluun.
MINULLA ON JO TYEL-
VAKUUTUS
MINULLA EI OLE TYEL-
VAKUUTUSTA
TILITOIMISTO HOITAA
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI20
spoossa sijaitseva Zenitel Finland tarjoaa
turvallisuuteen liittyviä päätelaitteita ja
järjestelmiä.
Suomen Zenitelin toimitusjohtaja Juha
Uskali kertoo, että he käyttävät itse tar-
joamistaan palveluista nimitystä turva-
viestintä. Zenitelin tarjoamat turvavies-
tintäratkaisut ovat nykyään useimmiten
IP-pohjaisia eli ne toimivat verkon välityk-
sellä ja niihin on helppoa liittää mukaan
kamerat, kulunvalvonta-, hälytys- yms.
järjestelmät.
Zenitelin tavoitteena on lähivuosina
kolminkertaistaa yrityksen liikevaihto.
Kun yrityksellä on tavoitteena voimakas
kasvu, on syytä pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista kasvuta-
voitteisiin pyrittäessä.
PERJANTAISIN YRITYKSEN VÄKI kokoontuu yhteiseen palaveriin
päivittämään tiedot. Zenitelissä työskentelee kaksitoista ihmistä,
joista useat liikkuvat kentällä tapaamassa asiakkaita.
Työhyvinvointi ei ole vain isojen yritysten ja organisaatioiden asia. Pk-yrityksessäkin voidaan tehdä töitä yhteisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Zenitelin työhyvinvointi perustuu tiimityöhön ja avoimeen viestintään. Tänä vuonna
kuntokäyrät nousuun.
ZENITELIN TYÖHYVINVOINTIA TEHDÄÄN YHTEISTYÖLLÄ
E
Zenitelin väki on arkisin kentällä asiakkaiden luona. Jotta työkaverit oppisi tuntemaan, yrityksen on silloin tällöin hyvä järjestää tilai-suuksia, jossa voidaan olla yhdessä koko porukalla.
21
”Haluamme välttää turhia palaveria
ja noudattaa hyviä kokouskäytäntöjä.
Mielestäni meidän kokoisessa firmassa
on kuitenkin hyvä saada ihmiset kerran
viikossa yhteisen pöydän ääreen käy-
mään yrityksen asiat ja henkilökohtaiset
työtilanteet läpi. Yhteinen viikkopalaveri
edistää viestien kulkemista ja lisää avoi-
muutta”, Juha Uskali sanoo.
Zenitelillä käydään myös säännöllisesti tulos- ja tavoitekes-
kusteluja. Lisäksi tiimeissä käydään toimenkuvien kehittämis-
keskusteluja. Konsernitasolla järjestetään kahden vuoden välein
henkilöstö- ja asiakaskysely.
Juha Uskalin mukaan työhyvinvoinnilla on iso merkitys
Zenitelille.
”Jos ei ole työhyvinvointia, ei ole hyvää työtäkään. Hyvin-
voiva ihminen tekee hyvää työtä. En oikeastaan edes puhuisi
työhyvinvoinnista vaan kokonaishyvinvoinnista, joka sisältää
työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä henkisen ja fyysisen hyvin-
voinnin. Yritys huolehtii työntekijöistään, mutta jokainen on
myös itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan”, hän painottaa.
”Meillä hyvinvointi lähtee hyvin organisoidusta työn
tekemisestä. Teemme työtä matalassa organisaatiossa pie-
nissä tiimeissä”, täydentää markkinointikoordinaattori ja
kontrolleri Merja Hohtovirta.
HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISTÄ Zenitel on viime vuosina
suunnitellut ja toteuttanut yhteistyössä Mercuri Interna-
tionalin kanssa. Kehittämisohjelmaan on kuulunut yhteisiä
tilaisuuksia sekä jokaiselle räätälöity henkilökohtainen
valmennusohjelma.
”Halusimme tarkastella jokaisen zeniteliläisen omaa
tilannetta ja miettiä, minkälainen valmennus hyödyttäisi
heitä henkilökohtaisesti ja ammatillisesti eniten”, kertoo
Merja Hohtovirta.
Kehittämisohjelmaan mietitään aina vuosittain oma
teema. Vuoden 2012 teema oli myynnin tehostamiseen täh-
täävä ”Kohti myynnin huippua”. Tänä vuonna myyntikun-
non lisäksi teemana on fyysistä kuntoa korostava ”Kunnon
vuosi”. Kunnon vuosi starttasi tammikuussa koko firmalle
tehdyllä kuntotestillä.
TEKSTI SAMI KELHÄ KUVAT MATTI IMMONEN
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI22
”Personal trainer teki meille kuntotestin, jonka tulok-
set pääsivät vähän yllättämään. Moni meistä on ainakin
omasta mielestään aktiivinen ja innokas liikunnan har-
rastaja. Testien perusteella emme kuitenkaan olleet niin
hyvässä kunnossa kuin useat meistä olivat ajatelleet”,
Juha Uskali muistelee.
Kuntotestin perusteella jokainen sai raportin kunnos-
taan sekä henkilökohtaisen kuntosuunnitelman. Zenitelin
väki on myös miettinyt yhteisiä liikkumisen muotoja, joi-
hin koko porukka voisi osallistua.
”Vanha yhteinen harrastuksemme on ollut keilaus.
Sitä jatkamme. Keilaaminen sopii hyvin kaikille ikään,
kuntoon ja sukupuoleen katsomatta. Nyt olisi kuitenkin
tarkoitus miettiä vähän liikunnallisempaa yhteistä teke-
mistä, kuten patikointia, melontaa, kyykkää tai kuntosa-
liharjoittelua. Käytössämme ovat myös liikuntasetelit”,
Merja Hohtovirta kertoo.
Kunnon vuoteen kuuluu kuntotestin uusiminen jou-
lukuussa.
”Meidän täytyy ottaa huomioon eri elämäntilanteet
ja ikäjakaumamme, joka on alta kolmekymppisestä vähän
päälle kuusikymppiseen. Kaikki eivät pysty ihan samalla
aktiivisuudella ottamaan osaa kampanjaan, vaikka haluai-
sivatkin. Kannustamme kuitenkin kaikkia kohti terveelli-
sempiä elämäntapoja”, Juha Uskali vakuuttaa.
Kesäkuussa Zenitel järjestää yhdessä Humapin kanssa
valmennuksen teemalla ”priorisoinnin ja valintojen teke-
misen taito”. Valmennuksessa mietitään ajanhallintaa ja
työn organisointia niin, että työ sujuu eikä aiheuta turhaa
stressiä.
Myös työterveyskumppani tukee Zenitelin Kunnon
vuotta: he tulevat antamaan vinkkejä työergonomian ja
terveellisen ruokavalion suhteen ja kannustamaan tupa-
koinnin lopettamiseen.
Meidän täytyy ottaa huomioon eri elämäntilanteet
ja ikäjakaumamme, joka on alta kolme-kymppisestä vähän päälle kuusikymppiseen.
VINKKI
Varmista, että jokainen ymmärtää
työpanoksensa merkityksen
kokonaisuudessa. Tunnista
onnistumiset.
Muista, että luottamus, tasapuolisuus
ja avoin vuorovaikutus toimivat hyvän
työhyvinvoinnin tekijöinä.
Tunnista ja varmista henkilöstön
tulevaisuuden osaaminen – panostat
samalla työhyvinvointiin.
Arvosta työkaveriasi,
johda arvostavasti.
Johtaja, pidä huolta omasta
jaksamisestasi. Toimi esimerkkinä.
1
2
3
4
5
VIISI TYÖHYVIN-VOINTIVINKKIÄ PK-YRITYKSELLE:
Anu Suutela-Vuorinentyöhyvinvointipäällikkö, Ilmarinen
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI22
23
Pitkät työsuhteemme kertovat siitä, että olemme tehneet oikeita asioita.
ZENITEL ANTAA TURVALLISUUDELLE ÄÄNEN
Zenitel Finland kuuluu belgialaiseen Zenitel-konserniin. Zenitelin asiakkaita ovat muun muassa viranomaiset, teollisuuslaitokset, sairaalat, hoitolaitokset, laivat, satamat, rautatiet, koulut ja kauppakeskukset. Yrityksen asiakas voi esimerkiksi valvoa kameroilla oman alueen turvallisuutta ja välittää ääntä ja kuvaa muualla sijaitsevaan valvomoon.
Zenitelin juuret johtavat Suomessa vuoteen 1962, jolloin se perustettiin itsenäisenä maahantuontiyrityksenä. Yritys on ollut osa belgialaista Zeniteliä vuodesta 2001. Toiminnan alussa yritys toimi lähinnä tuotteiden edustajana, mutta nykyisin Zenitel tarjoaa asiakkaiden ongelmatilanteisiin kokonaisvaltaisia ratkaisuja.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 23
TYÖKAVERIT TUKEVAT TOSIAAN Kunnon vuoden
aikana. Toiset zeniteliläiset ottavat Kunnon vuoden
vähän vakavammin: sykemittarit ovat käytössä, tree-
ninmäärät kirjataan muistiin ja pientä kilpailuakin on
ilmassa.
”Työkaverin esimerkki antaa lisää virtaa harjoit-
teluun. Nykyään saa myös älypuhelimeen käteviä
sovelluksia, kuten Sports Tracker ja HeiaHeia, joiden
avulla on helppo seurata omia treenimääriä ja aikoja”,
Juha Uskali kertoo.
”Olen asettanut itselleni tavoitteeksi neljä tunnin
liikuntakertaa viikossa. Minun Sports Trackerini tosin
antoi taannoin Lapin reissulla aika hurjia tuloksia
hiihtovauhdin suhteen, kun unohdin sammuttaa sen
ennen hiihtobussiin siirtymistä”, Merja Hohtovirta
nauraa.
Juha Uskali ja Merja Hohtovirta painottavat kum-
pikin ennakoivan kuntohuollon merkitystä.
Jos ei ole työhyvin-vointia, ei ole hyvää työtä. Tähän uskoo
toimitusjohtaja Juha Uskali.
”Vaikka nyt tuntuu, että paikat kestävät ja kunto on
hyvä, niin tilanne ei välttämättä pysy samana vuosien
kuluessa. Ihminen on myös kokonaisuus, joten huomiota
täytyy kiinnittää myös esimerkiksi syömiseen ja ergono-
miaan. Toivottavasti Kunnon vuodesta jää meille myös
pysyviä käytäntöjä”, Juha Uskali ja Merja Hohtovirta
miettivät.
Loppujen lopuksi Zenitelin työhyvinvointi tiivistyy
pienen yrityksen matalaan organisaatioon, tiimityöhön ja
avoimeen tiedonkulkuun.
”Pitkät työsuhteemme kertovat siitä, että olemme
tehneet oikeita asioita. Hyvä fiilis syntyy yhdessä tehden.
Usein keilailun tai muun yhteisen tapahtuman jälkeen
mietin, että hitsi, miksi me ei useammin tehdä tätä”,
Merja Hohtovirta miettii.
Yrityksen matala organisaatio ja tiimityö ovat Zenitelin työhyvinvoinnin avaimia. Porukalla hoidetaan myös inventointipäivät.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI24
TEKSTI SARI OKKOKUVITUS HANS EISKONENKUVAT OLLI URPELA
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI24
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 25
PITÄÄKÖ YRITTÄMISTÄ(KIN)
TUKEA?Millaista yrittäjyyttä Suomessa pitäisi tukea – vai pitäisikö ollenkaan? Ja jos pitää, niin mihin suuntaan tukia tulisi kehittää? Entä
kenen vastuulla tukeminen on?
YRITYSTOIMINTAAN
saatavilla olevat
tuet ovat valtaosin
aluepoliittisia.
Tukimuodois-
ta on moneksi:
investointituista
ja pk-yritysten
kehittämistuista
kansainvälistymis-
tukiin ja energia-
tukiin. Tänä keväänä yritystukien leikkaaminen on
noussut jälleen kuumaksi puheenaiheeksi.
”Kun Suomessa puhutaan yritysten tukemi-
sesta, keskustelussa menevät helposti sekaisin kult-
tuurin tukeminen ja yritystoiminnan tukeminen.
Nämä pitäisi erottaa toisistaan”, Idealist Groupin
luova johtaja Saku Tuominen sanoo.
”On yrityksiä, jotka haluavat kasvaa sekä
olla parhaita maailman mittakaavassa. Täl-
laisia yrityksiä voidaan tukea tietyin ehdoin,
jos nyt mitään yritystoimintaa pitää tukea. Yri-
tystuki pitäisi kuitenkin viedä pois yrityksistä,
jotka haluavat olla pieniä ja kotimaisia eivätkä
esimerkiksi työllistää.”
Talousjohtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta
on sitä mieltä, ettei yrityksiä pitäisi lähtökoh-
taisesti tukea lainkaan. ”Markkinatalouden
ideahan on se, että yritys tuottaa voittoa ja on
itsessään kannattava. Ideaalitilanteessa julki-
nen sektori luo yrityksille mahdollisimman
hyvän toimintaympäristön vakaan ja kohtuul-
lisen verotuksen ja toimivan oikeusjärjestel-
män muodossa.”
”Globaaleille markkinoille loikkaa yrit-
tävät yrittäjät, jotka ovat sijoittaneet merkit-
Debatissa keskustelemassa
Idealist Groupin luova johtaja
Saku Tuominen ja Ilmarisen
talousjohtaja Jaakko Kiander.
tävällä tavalla omaa rahaansa tai saaneet merkittävällä
tavalla rahoitusta vapailta markkinoilta, muodostavat
poikkeuksen. Ei kuitenkaan ole valtion tehtävä tukea yrit-
täjiä, jotka eivät halua ottaa minkäänlaisia riskejä”, Tuo-
minen lisää.
YRITYSTEN TUKEMISEEN on kuitenkin erinäisiä syitä.
”Euroopan unioni kieltää yritystuet, mutta sallii
tutkimuksen ja tuotekehityksen tukemisen. Vaikka tuen
vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa, voidaan sanoa, että
keskimäärin tuki vauhdittaa innovaatiotoimintaa”, Kian-
der sanoo.
”Kansainvälistymistä ja vientiä tulee Suomessa tukea,
niin kuin tekevät muutkin maat. Emme voi olla tälläkään
sektorilla huonompia kuin kilpailijamme. Suomi on pieni
ja syrjäinen maa, jossa yritysten maailmalle menoa on
hyvä tukea esimerkiksi Finpron kaltaisten organisaatioi-
den kautta.”
Tuomisen mukaan suurimmat ongelmat eivät ole
tuen vähyydessä. ”En usko sellaiseen kansainvälisyyteen,
jossa mennään pariksi päiväksi messuille jakamaan esit-
teitä. Meidän pitää olla maailmalla viikko toisensa jälkeen
tapaamassa oikeita ihmisiä, olemalla läsnä, luomassa
mainetta, verkostoitumassa ja seuraamassa kilpailijoiden
tekemisiä. Kysymys on enemmän asenteesta kuin siitä,
että toiminta syntyisi tuella.”
”Suomalaisten pullonkaula ei ole se, etteikö meillä
syntyisi ideoita. Pullonkauloja ovat tuotteistaminen ja
markkinointi. Näitä asioita on vaikeaa millään valtion
tukiohjelmilla ratkaista. Kyse on inhimillisistä tekijöistä.
Suomalaisille hankalat asiat näyttävät olevan helppoja esi-
merkiksi ruotsalaisille ja amerikkalaisille ja sujuvan suu-
rella itseluottamuksella ilman turhaa vaatimattomuutta”,
Kiander toteaa.
”Ideoita on, mutta tuotteistaminen kompastelee, kun
taas Ruotsissa tuotteistaminen on innovaatioprosessi.
Suomessa tarvitaan nyt ideoita tekemiseen, sillä meidän
pitäisi olla innovaatiojohtajia monissa asioissa. Suomalai-
set ovat aina menossa maailmalle, mutta ruotsalaiset ovat
siellä jo”, Tuominen lataa.
TUKI VOI OLLA muutakin kuin taloudellista.
”Menestys ei synny sitä kautta, että yrittäjä tekee
monimutkaisen hakemuksen jollekin virastolle, ja saa
Riskinotto ei kuulu valtiolle vaan yrittäjälle. Vielä parempi,
jos hän saa puhuttua sijoittajat mukaan markkinaehtoisesti. JAAKKO KIANDER, ILMARINEN
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI26
sieltä rahaa. Kyse on rahallisen tuen sijaan enemmän-
kin taitojen kehittämisestä, koulutuksesta ja osaamisesta.
Meidän pitäisi kehittää bisnesosaamista”, Kiander sanoo.
”Onko meillä aidosti maailman mittakaavassa tar-
peeksi hyvää tekemistä?” Tuominen kysyy. ”Teemme
moitteettomasti toimivia paperikoneita ja jäänsärkijöitä,
mutta niitäkään ei välttämättä ole paketoitu kunnolla.
Eikä tekemällä hyvin tarkoita sitä, että laitteeseen tuo-
daan vielä yksi ominaisuus lisää.”
Kiander on samoilla linjoilla. ”Esimerkiksi mekaa-
nisessa puuteollisuudessa voitaisiin bulkkitavaran sijaan
keskittyä yhä enemmän siihen, että tehdään pidemmälle
jalostettuja, hyvälaatuisia ja asiakaslähtöisiä tuotteita
maailmalle. Aina ei tarvitse keksiä uutta teknologiaa, vaan
tehdä paremmin.”
Tuominen korostaa jälleen kansainvälisyyttä. ”Meidän
pitäisi saada moninkertainen määrä korkean tason uskot-
tavia kontakteja. Meidän pitäisi tuntea maailman ihmisiä,
ja maailman ihmisten pitäisi tuntea meitä. Meidän pitäisi
myös tuntea paremmin kansainvälisiä markkinoita ja vaa-
timustasoa.”
”Tuotteemme eivät ole aina edes perusidealtaan riit-
tävän hyviä. Onneksi on olemassa positiivisiakin poikke-
uksia, kuten peliteollisuus. Jos esimerkiksi Rovion Peter
Vesterbacka haluaa kontaktin Bill Gatesin kanssa, hän saa
sen. Me tarvitsemme satoja uusia Vesterbackoja. Joskus
tuntuu, että yritysten on helpompaa valittaa valtion tuen
puutteesta kuin ryhtyä tekemään oikeita asioita.”
Kiander pitää yhtenä tukimuotona suomalaista kou-
lutusta. ”Jos halutaan mennä tästä vielä pidemmälle, yli-
opistokaupunkien ympärille voitaisiin kehittää pieniä suo-
malaisia piilaaksoja, mikä taas edellyttää sitä, että koko
alueen ekosysteemi luotaisiin houkuttelevaksi yrityksille.”
MITEN YRITYKSIÄ sitten Suomessa pitäisi tukea?
”Yrityksillä on suuri riskirahan tarve, kun lähdetään
hakemaan kasvupolkuja. Ensisijaisesti tuen pitäisi olla
aina yksityistä eikä valtion rahaa. Yksityisellä sijoittajalla
on ihan toisenlainen asenne tukemiseen kuin julkista
tukea jakavalla byrokraatilla. Yksityinen riskisijoittaja ei
katsele muodollisesti oikein täytettyjä lomakkeita, vaan
on kiinnostunut siitä, mitä yrityksessä tehdään”, Kiander
sanoo.
”Meidän pitäisikin miettiä, miten saisimme Suomeen
enemmän riskisijoittajia ja onko meillä esimerkiksi vero-
tuksellisia tai muita esteitä, jotka jarruttavat tätä.”
Tuomisen mukaan Suomessa ollaan ”vähän sitä
mieltä, että jos kahdella tapaamisella ei tule rahaa, niin
pistetään hanskat tiskiin tai aletaan syyttää järjes-
telmää. Silicon Valleyssa parhaiten menestyneet
firmat ovat tehneet rahoituskierroksilla 40–70
tapaamista. Turhaan Suomessa myös valitetaan
kauheasta byrokratiasta. Perspektiiviä voi hakea
vaikkapa Venäjältä tai Italiasta.”
”Rohkeaa olisi se, että jos yrittäjä hoitaa
maailmalta x euroa rahaa Suomeen, yritystä voi-
taisiin lähteä tukemaan esimerkiksi matalakor-
koisella lainalla.”
”Verotus ei tietenkään saa olla haitta yrityk-
sen toiminnalle esimerkiksi siten, että riskisijoi-
tuksia verotettaisiin ankarammin kuin muita.
Listautumiskynnys on myös jonkinasteinen
ongelma, sillä monen yrityksen kannattaa pysyä
listautumattomana ja välttää liiallista kasvua”,
Kiander lisää.
NYT ON PUHUTTAVA myös riskinotosta.
”Jos halutaan perustaa yritys, mutta ei ottaa
minkäänlaista riskiä, polku on vaikea. Yrittäjä ei
voi ulkoistaa riskiä valtiolle”, Tuominen toteaa.
”Yksittäisen yrityksen kannalta on toki aina
kivaa, jos ainakin osan riskistä voi siirtää muiden
kannettavaksi ja kilpailua on vähän”, Kiander
hymyilee.
Tuomisella on yrittämisestä henkilökohtaista
kokemusta:
”Olen aloittanut yrittämisen 22-vuotiaana,
jolloin kävimme kollegan kanssa hakemassa
SYPistä 250 000 markkaa rahaa. Siitä se lähti
enkä varmaan nukkunut kuukauteen, kun jän-
nitti niin pirusti. Mutta ei minulle toisaalta kos-
kaan tullut mieleenkään, että valtion pitäisi mak-
saa yrittämisemme.”
”Yrittäjyys kaipaa nykyistä kovempaa asenne-
tasoa. Kukaan ei osannut muutama vuosi sitten
kaivata esimerkiksi peliteollisuutta, ja harva olisi
veikannut, että menestys tulee ritsalla ampuvista
linnuista.”
Onneksi nyt on kasvamassa sellainen ajat-
telutapa, että yrittämi-nen on vaativaa, mutta myös hienoa.SAKU TUOMINEN
27ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
KEVÄTSY
KSY
TALV
I
28 LyhyestiLyhyestLyhyestiLyhyesti
ILMARISEN ASIAKASKANTA jatkaa kas-
vuaan. Tammi-maaliskuussa Ilma-
riseen siirtyi jälleen asiakkuuksia
muista työeläkeyhtiöistä niin, että
siirtotulos jäi tuntuvasti plussalle
– jo seitsemättä kertaa peräkkäin.
Maksutulo kasvoi vuoden ensim-
mäisen kvartaalin seurauksena
reilut 6,2 miljoonaa euroa.
Lisää asiakkaita Ilmariseen
Ilmarinen ja Vanhustyön keskus-liitto hakevat ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2013 -palkinnon saa-jiksi. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myönnetään hyvälle vanhustyön teolle tai hankkeelle.Ilmoita ideasi 20. kesäkuuta mennessä. Lisätietoja:
TEKEEKÖ SINUN YRITYKSESI VUODEN VANHUSTEON?
Ilmarisen sijoitussalkun tuotto vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä oli 2 prosenttia eli noin 600 miljoonaa euroa. Ilmarisen sijoitusten markkina-arvo nousi ensimmäisen kerran yli 30 miljardin euron ollen maaliskuun lopussa yhteensä 30,4 miljardia euroa. Varatoi-mitusjohtaja Timo Ritakalli-on mukaan sijoitustuottojen hyvän kehityksen taustalla on etenkin globaalien osakemark-kinoiden myönteinen kehitys. Myös Ilmarisen pitkän aikavä-lin sijoitustuotto säilyi hyvällä tasolla. Reaalinen sijoitustuotto vuodesta 1997 oli 3,7 prosent-tia. Ilmarisen vakavaraisuus parani vuoden takaisesta ja oli hyvällä tasolla.
SIJOITUSVUOSI HYVIN KÄYNTIIN
Suomalaisten eläkeläisten kelpaa – eivätkä eläkeläisten asiat ole hullummin muuallakaan Pohjois-maissa. Yhdysvaltalainen Natixis Global Retirement -indeksi selvitti, missä eläkeläinen voi odottaa viettävänsä hyviä eläkepäiviä.
Suomi sijoittui vertailussa sijalle 6. Ykköstilan vei Norja, ja kaikki kärkikymmenikön maat ovat Länsi-Euroopassa.
Indeksi ottaa huomioon 20 erilaista muuttujaa, jotka kiteytyvät neljään pääkohtaan: terveys, yksilön talou-dellinen hyvinvointi, elämänlaatu eläkkeellä ja yleinen taloustilanne.
Suomi on hyvä maa jäädä eläkkeelle
KESÄMuista vakuuttaa kesätyöntekijät!lue ohjeet sivulta 18
tarkasta ennakko- palkka-summa
tarkasta työtulo
2
1
Rentoudu, nauti kesästä ja yritä pitää kesälomaa.
Joka toinen suoma-lainen hyväksyy eläkeiän noston Puolet suomalaisista hyväksyy eläkeiän noston vähintään kahdella vuodella. Tulos selviää EVAn Arvo- ja asenne-tutkimuksesta Kadonneen kasvun metsästäjät. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten suhtautumista talouskas-vun vahvistamiseen tähtääviin rakenne-muutoksin.
Aiemmin eläkeiän nostoon on suhtau-tunut myönteisesti pienempi osuus suomalaisista, joten EVA:n analyysin mukaan suomalaisten mielipiteet eläke-asiassa saattavat olla hitaasti muuttu-massa.
Tutkimuksen mukaan kysymys kuiten-kin jakaa väestöryhmiä selvästi. Mitä koulutetumpi ja paremmassa sosioe-konomisessa asemassa ihminen on, sitä myönteisemmin hän suhtautuu eläkeiän nostoon. SAK:n jäsenistä kaksi kolmasosaa vastustaisi eläkeiän nostoa, mutta STTK:n jäsenistä joka toinen ja akavalaisista jo kuusi kymme-nestä hyväksyisi sen.
29LyhyestiLyhyestiLyhyesti
ILMARINEN JA CITYCON ovat päättäneet Lappeenrannan ydinkeskustassa
sijaitsevan kauppakeskus IsoKristiinan laajentamisesta ja uudistamisesta.
IsoKristiinan vuokrattava pinta-ala on tällä hetkellä 19 800 neliömetriä.
Laajennuksessa kauppakeskuksen vuokrattava ala kasvaa 34 000 neliö-
metriin.
Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa huhtikuun alussa, ja tavoitteena on
avata kolme neljäsosaa uudistetusta ja laajennetusta kauppakeskuksesta
toukokuussa 2015 ja loput saman vuoden lokakuussa.
”Lappeenrannan kasvava väestöpohja ja venäläisten ostosmatkailijoi-
den tuoma huomattava lisäys lähialueen ostovoimaan tekevät kauppakes-
kus IsoKristiinasta kiinnostavan sijoituskohteen”, sanoo Ilmarisen kiin-
teistöjohtaja Tomi Aimonen.
ILMARINEN SIJOITTAA KAUPPAKESKUKSEEN LAPPEENRANNASSA
ELÄKKEELLE SIIR-TYMISESSÄ SUURIA ALUEELLISIA EROJAELÄKKEELLE SIIRTYMISIKÄ vaihtelee maa-
kunnittain, ja myös miesten ja naisten
välillä on eroja. Tiedot Ilmarisen asiakas-
kunnasta viime vuonna eläkkeelle jääneistä
kertovat, että eläkkeelle jäätiin keskimäärin
noin 60 vuoden iässä.
Eteläisessä ja läntisessä Suomessa kes-
kimääräinen eläkkeellejäänti-ikä oli kui-
tenkin selvästi yli 60 vuotta. Korkeimmat
luvut olivat Ahvenanmaalla (61,8), Poh-
janmaalla (60,7) ja Satakunnassa (60,6),
mutta yli 60 vuoden keski-iän päästiin
myös Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä.
Alhaisin eläkkeellejäänti-ikä oli Pohjois-
Pohjanmaalla (58,3), Kainuussa (58,7) ja
Keski-Pohjanmaalla (59,0). Korkeimpien
ja matalimpien keskiarvojen ero oli yli 2
vuotta.
Miesten ja naisten välillä ei ollut mer-
kittäviä eroja.
Viime vuonna Ilmarisessa vakuutetuista
jäi eläkkeelle yli 18 000 henkilöä. Kaiken
kaikkiaan Ilmarinen maksaa työeläkettä yli
300 000 henkilölle.
Työn iloa ja naurua suomalaisille työ-paikoille on tarjolla Ilmarisen selkään-taputtelu-talkoissa Facebookissa. Kannattaa siis ryhtyä työpaikka-naurajaksi ja ottaa osaa talkoisiin.
facebook.com/ työpaikka- naurajat
BLOGI
työelämästä, taloudesta ja paremmasta elämästä
Ilmarinen avasi uuden Parempaa elämää -blogin osoitteessa www.parempaaelamaa.org. Ryhdy blogin seuraajaksi!
;)30 LyhyestiLyhyesti
KYSELY Asiakkaat tyytyväisiä Ilmariseen vastuullisena sijoittajana
ILMARISEN YRITYSASIAKKAISTA 65 prosenttia on tyytyväisiä
Ilmarisen toimintaan vastuullisena sijoittajana. Vain yksi
prosentti ilmoitti olevansa tyytymätön. Tiedot ilmenevät
kyselystä, jonka Ilmarinen teki asiakasyritystensä päättäjille
loppuvuodesta 2012.
”Vastuullisuus on yhä tärkeämpi teema yhteiskunnassa ja
puhuttaa usein myös julkisuudessa. Kyselyllä halusimme saada
tietoa siitä, mitä yritysasiakkaamme ajattelevat sijoitustoimin-
tamme vastuullisuudesta. On ilahduttavaa, että kyselyn mukaan
he näyttäisivät olevan tyytyväisiä”, sanoo Ilmarisen sijoitustoi-
minnasta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio.
ILMARISEN TOIMINTATAVAT NOUDATTAVAT ASIAKKAIDEN ODOTUKSIA
Kartoituksessa asiakkailta tiedusteltiin, mitkä kolme asiaa ovat
heidän mielestään tärkeimpiä vastuullisessa sijoitustoiminnassa.
Tärkeimpänä vastaajat pitivät riskienhallintaa, jonka mainitsi
76 prosenttia vastaajista. Tuotto nousi toiseksi tärkeimmäksi;
sen mainitsi kaksi kolmesta vastaajasta. Lähes yhtä tärkeänä
vastaajat pitivät avoimuutta ja läpinäkyvyyttä eläkesijoitusten
raportoinnissa. 61 prosenttia Ilmarisen asiakkaista piti lisäksi
keskeisenä sitä, että sijoituskohde noudattaa lakeja ja kansain-
välisiä sopimuksia.
”Lain mukaan työeläkeyhtiön on sijoitettava eläkevarat
tuottavasti ja turvaavasti, mikä kiinnostavasti heijastuu myös
asiakkaiden näkemyksiin eläkesijoittamisen vastuullisuudesta.
Avoimuudessa olemme pyrkineet olemaan alalla edelläkävijöitä
ja on hyvä asia, että avoimuus on myös asiakkaidemme mielestä
olennaista”, Ritakallio sanoo.
Lisäksi kysyttiin vastaajien mielipidettä siitä, miten Ilma-
risen olisi toimittava, jos sijoituskohteen toiminnassa ilmenee
epäselvyyksiä. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että ensisijaisesti
olisi pyrittävä vaikuttamaan sijoituskohteen toimintatapoihin ja
vasta toissijaisesti luopua omistuksesta.
”Vaikuttaminen toimintatapoihin on nimenomaan se tapa,
jolla Ilmarinen toteuttaa vastuullista sijoituspolitiikkaansa”,
Ritakallio sanoo. Kyselyyn vastasi 222 Ilmarisen asiakasyrityk-
sen päättäjää.
Ilmarisen vuoden 2012 vuosikertomus löytyy osoitteesta
Vastuuraportin muotoon koottu verkkojulkaisu sisältää tiedot Ilmarisen sosiaalisen, talou-dellisen ja ympäristövastuun toteutumisesta. Tämänvuotinen teema Hyvä työelämä sisältää myös tarinoita motivoivasta, innostavasta ja merkityksellisestä työstä, jonka edistämisessä Ilmarinen on vahvasti mukana.
Kertomus on luettavissa sujuvasti myös mobiili- ja tablettilaitteilla. Sivuston kaut-ta voi antaa myös palautetta kertomuksen sisällöstä ja toiveita sen parantamisesta.
Ilmarinen-lehden lukijakyselyyn vastasi lähes 330 lukijaa – kiitos vastaajille!
Antamanne palaute on arvokasta ja auttaa meitä lehdentekijöitä rakentamaan entistä paremmin tietä lukijoita palvelevaa lehteä. Saimme kyselyssä myös kymmeniä osuvia juttuideoita, joita lähdem-me nyt toteuttamaan. Tästä numerosta löydät jutun muun muassa kausityöntekijän vakuuttami-sesta, joka oli sekin toivomienne juttujen listalla.
Kysyimme teiltä myös maaliskuun lehden mielen-kiintoisinta juttua. Jokainen juttu sai ääniä, mutta eniten niitä keräsivät:Koti työmaalla työ ulkomailla (19 % äänistä)Kun työn rasitus on liikaa (14 %)Läsnätyössä tyyli on vapaa (14 %)
Lukijakyselyyn vastaajien kesken arvottiin iPad Mini. Onnetar suosi Airi Marjakangasta Haminasta. Onnea!
TEEMANA HYVÄ TYÖELÄMÄ
Työeläkeotteessa näet laskelman viime vuoden loppuun mennessä kertyneestä eläkkeestäsi. Tarkista otteeseen merkityt työsuhteet ja ansiot ja tee tarvittaessa korjaus-pyyntö. Kirjaudu omilla verkkopankkitunnuksilla osoit-teessa
PAREMPI TYÖKYKY ON KAIKKIEN ETU
Hyvä johtaminen pitää tavoitteet kirkkaina
KESTÄVÄ KEHITYS ANTAA TYÖLLE MERKITYKSEN
ello soi liian aikaisin. Se sika on tehnyt sen ennenkin. Olo on kuin pimeä
syysaamu sohvalla yön pikkutunneilla nautitun keksipaketin ja viinilasin
tuntuessa kropassa. Jos ei ole töihin lähtiessä paita sileä, niin ei ole mies-
kään. Ainoa mitä odottaa, on aamupalaverin kahvi.
Rederan tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta kokee elä-
vänsä korkeintaan keskinkertaisella energia- ja jaksamistasolla. Eurokriisiä
ja pankkikriisiä yhtä huolestuttava onkin hyvinvointikriisi. Urheiluopistoilla
tehtyjen kuntotestien perusteella suomalaiset ovat fyysisesti keskimäärin 5–6 tun-
nin päivittäisessä työkunnossa.
STRESSI ON SUURIMMILLAAN työkuvan muuttuessa, ja kun odotuk-
set ja tavoitteet ovat epäselviä, epärealistisia ja ylhäältä annettuja.
Jokainen tietää mitä eläköityminen ja sairaspäivät maksavat.
Inhimillisestä hinnasta puhumattakaan. Hälyttävää on se, ettei
menneisyyden kahleista osata päästää irti, vaikka työnteon
ja johtamisen pelisäännöt ovat muuttuneet. Yksinkertaisesti
enää ei ole yhtä johtamistapaa, osaamista, työpaikkaa tai
toimialaa, jolla selviäisi koko uran. Siksi pitäisi pystyä
pelaamaan lyhyttä ja pitkää peliä samaan aikaan. Hoitaa
tehtävänsä tässä ja nyt. Mutta myös katsoa, minne maail-
ma on menossa ja olla valmiina siihen.
On parannettava osaamista, jatkuvaa oppimista
ja ennaltaehkäiseviä palveluita. Tästä tuskin kukaan
on eri mieltä. Mitä se sitten tarkoittaa käytännössä?
Ainakin joitain ratkaisuja löytyy sekä työyhteisöstä,
johtamisesta että henkilökohtaisesta vastuusta. Kyse
on monella tapaa ilmapiirin muutoksesta. Leikitäänpä
ajatuksilla.
MITÄ JOS YRITYKSESI henkilöstötoiminnot otetaan osaksi
yrityksen koko strategiaa? Jos kerran kaikki mitä lasket,
alkaa kasvaa, niin mitä jos mietit yhdessä ammattilaisten
kanssa, mitkä ovat hyvinvoinnin oikeat mittarit yrityksel-
lesi? Mitä jos kuuntelet ennen kuin kerrot? Mitä jos otat
itsellesi aikaa liikkua, syödä ja levätä oikein, jotta sinun ei
tarvitse ottaa aikaa sairastaa myöhemmin? Mitä jos työn
organisoinnissa ja roolituksessa otetaan koko henkilöstö ja
jokaisen vahvuusalueet huomioon? Mitä jos työtä rytmi-
tetään muulla tavalla kuin loputtomalla palaveri- ja email-
viidakolla? Mitä jos ikävätkin asiat otetaan esille ja kommu-
nikoidaan proaktiivisesti?
Nämä eivät käytännössä maksa muuta kuin tahtoa.
Apua ja palveluita saa tarvittaessa asiantuntijoilta. Ennen
kaikkea jokainen ihminen voi koska tahansa päättää ole-
vansa työkaveri, joka tuo energiaa muille.
Mitä siis jos nukutkin 8 tuntia ensi yönä, syöt terveellisen
aamiaisen ja kävelet töihin?
AKI RIIHILAHTI
Mitä jos?
31 Aki Riihilahti
KU
VA
X
Kirjoittaja on Sonera Stadiumin toimitusjohtaja ja
entinen ammattilaisjalkapalloilija
K
Urheiluopistolla tehtyjen kuntotes-tien perusteella suomalaiset ovat fyysisesti keski-määrin 5–6 tun-nin päivittäisessä työkunnossa.
TULE KEHITTYMÄÄN Tilaisuudet
KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA ILMOITTAUDU MUKAAN OSOITTEESSA WWW.ILMARINEN.FI /TILAISUUDET
Syksyn seminaaritarjonnassa on mukana kestosuosikkeja ja ajankohtaisia työhyvinvoinnin uutuuksia. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.ilmarinen.fi/tilaisuudet!
TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISELLA TULOSTA
Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt, Pauli Juuti19.9. Kuopio26.11. Helsinki
VARHAISTA VÄLITTÄMISTÄ 2.0
Ilmarisen työhyvinvointipäälliköt, Stella Polaris12.9. Oulu15.10. Helsinki14.11. Mikkeli IHMISTEN JOHTAMISEN PERUSTEET
Pekka Järvinen10.9. Tampere17.10 Lahti5.11. Helsinki28.11. Kokkola
AJATTELUN JOHTAMINEN JA SEN MAHDOLLISTAMINEN
Arto Miekkavaara ja Mikael Sallinen1.10. Helsinki26.11. Turku
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA TYÖHYVINVOINTIIN
Juha Wiskari19.9. Turku10.10. Oulu17.10. Joensuu
ERINOMAISUUTTA ERILAISUUDEN JOHTAMISELLA
Matti Ylikoski17.9. Helsinki24.9. Vaasa (på svenska)8.10. Jyväskylä19.11 Pori
UUTEEN AIKAAN – TYÖELÄMÄN JA SEN RAKENTEIDEN SUURI MUUTOS
Esko Kilpi15.10. Turku12.11. Tampere28.11. Jyväskylä