Upload
lew
View
40
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka. Miten käy ilmastomme? 10.5.2008 Ilmastovastaava Leo Stranius. Esityksen sisältö. Kansainvälinen tilanne: Ilmastonmuutoksen supervuodet Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
1
Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka
Miten käy ilmastomme? 10.5.2008
Ilmastovastaava Leo Stranius
2
Esityksen sisältö
• Kansainvälinen tilanne: Ilmastonmuutoksen supervuodet– Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC– Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan– EU:n ilmasto- ja energiapaketti
• Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus– Kasvihuonekaasupäästöt– Energiankulutus– Uusiutuvien energialähteiden potentiaali
• Asioita voi muuttaa: Mitä minä voin tehdä?– Asuminen, liikkuminen ja ruoka
3
IPCC:n neljäs arviointiraportti
• Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna.
• Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015.
• Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä
IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5
4
IPCC:n neljäs arviointiraportti
5
Mitä kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa?
• Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja hirmumyrskyjen sekä niiden aiheuttamien kustannusten lisääntymistä.
• Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon.
• Pahentaa miljardien ihmisten vesi- ja ruokapulaa.• Levittää tuholaistauteja.• Ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi.• Sademetsät ja korallit uhkaavat vaurioitua
peruuttamattomasti.
6
Nobelin rauhanpalkinto 2007
• Nobelin rauhanpalkinnon saivat hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC sekä Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore.
• Palkinto myönnettiin Goren ja IPCC:n työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
7
Nicholas Sternin raportti 2006
• Sir Nicholas Sternin Iso-Britanian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä.
• Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 5-20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta.
Stern Review on the Economics of Climate Change
8
Balin ilmastokokous
• Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat
• Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020
• Lisäksi neuvottelupaketissa mukana– Teknologian siirto– Metsäkadon hillitseminen– Sopeutumisrahasto
9
EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään
20/30 prosentilla vuoteen 2020
Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20
prosenttiin vuoteen 2020 mennessä
10
Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008
• Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta):
– Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta– Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta
• Suomen osuus: -16%
• Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta– Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä
• Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä
• Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)
11
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja
energiankulutus
12
Suomen kasvihuonekaasupäästöt
Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut
-80%!
-95%!
-30%!
13
Energian kokonaiskulutus 1970-2007
Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto
14
Uusiutuvien energialähteiden potentiaali
15
• Aseteollisuuden tuotekehittelyyn käytettiin OECD maissa vuonna 2006 peräti 85 kertaa enemmän varoja kuin uusiutuvien energialähteiden tuotekehitykseen!
16
Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.
17
Vesivoima• EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteen saavuttamisessa
vesivoiman lisärakentamisella ei ole merkitystä.
• Esimerkiksi Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaat olisivat yhteensä noin puoli prosenttia sähköstä ja vain kuudeskymmenesosa EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta.
– Vuotosta ja Kollajaa vastaava uusiutuvan energian lisäys saataisiin esimerkiksi yhdellä tuulivoimapuistolla.
– Ruotsissa avattiin syksyllä merituulipuisto, joka tuottaa 330 gigawattituntia sähköä vuodessa ja Tanskassa on pari 600 gigawattitunnin puistoa.
• Vesivoimalla on merkittäviä haittoja luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten toimeentulolle sekä turismille. Rakennettua koskiluontoa ja tekoaltaiden alle hukutettua suoerämaata eikä kultturimaisemaa saada enää koskaan takaisin.
• Allasvesivoima ei ole puhdasta vaan tekoaltaista karkaa hiilidioksidia ja metaania fossiiliseen tahtiin.
18
Virtaa tulevaisuuteen: Uusiutuva energian lisäyspotentiaali 2020
• Lisäyspotentiaali 60 TWh, josta– 59 % voidaan tuottaa biokaasulla, metsä-
ja peltoenergialla sekä uusiutuvilla kierrätyspolttoaineilla
– 14 % tuulivoimalla– 11 % pientalojen uusiutuvilla
lämmitysmuodoilla– 8 % pelleteillä– 7 % liikenteen biopolttonesteillä
19
Bioenergia• Suurin uusiutuvan energian potentiaali bioenergiassa:
– Puu pienkäyttö– Pelletit– Metsähake– Kierrätyspolttoaineet (biohajoava jäte), biokaasu,
kaatopaikkakaasu– Peltobiomassat– Biopolttonesteet
• Uhka monimuotoisuudelle• Hiilen kiertokulku metsässä pitkä ilmastonmuutoksen
torjumisen näkökulmasta
20
Tuulivoima kasvaa• Tuulivoima on maailman nopeiten kasvava
energiantuotantomuoto• Tuulivoima Suomessa suosituin sähköntuotantomuoto
• Vuonna 2007 uutta tuulivoimakapasiteettia valmistui maailmassa 20070 MW (kasvu 27 prosenttia)
– Ydinvoimaloita valmistui vuonna 2006 kolme (yhteisteho noin kuudesosa tuulivoimaloiden kapasiteetin lisäyksestä)
– Teholla mitattuna tuulivoimaloita on maailmalla tilauksessa 3,5 kertainen määrä ydinvoimaloihin verrattuna
21
EWEA 2008
22
Tuulivoima Suomessa• Tuulivoimalla tuotetaan vain 0,2 % Suomen sähköstä,
Suomessa reilu 100 voimalaitosta
• Suomessa runsaasti tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita – Rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit, merialueilla kapasiteetti
jopa kymmeniä terawattitunteja vuosittain
• Ympäristöhaitat: laitteiden rakentamiseen ja huoltoon liittyvät haitat, maisema-, melu- ja lintuhaitat
• Ensisijaiset sijoituskohteet: satama-alueet ja muut rakennetut alueet
• Suomessa vähemmän tuulivoimaa kuin yhdessäkään toisessa EU15-maassa (Luxemburgia lukuun ottamatta)
23
Tuulivoimalat ja lintukuolemat
• Suomen lintukuolemat (vuosittain)
– Sähköverkko noin 200 000 lintua – Rakennukset (ikkunat) noin 500 000 lintua– Tieliikenne 4 300 000 lintua – Tuulivoimalat noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5
lintua tuulivoimalaa kohden.
– Lähde: (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi).
24
Mitä minä voin tehdä?
25
Asioita voi muuttaa
• Yksityisellä kulutuksella on väliä– Esim. kasvihuonekaasujen lähteet:
• Yksityinen kulutus 40 %• Julkinen sektori 7 %• Pääomanmuodostus 11 %• Vienti 42 %
• 81 % suomalaisista valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi (HS 26.9.2007)
26
Mitä minä voin tehdä?
• Asu tiiviisti ja käytä ekoenergiaa (asuminen 26%)• Liiku jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä
(liikkuminen 25%)• Syö kasvispitoista ruokaa (ruoka 24%)
• Osallistu ympäristöjärjestöjen toimintaan!
27
Suomeen tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista 5% päästövähennyksistä
• Laillisesti sitovalla tavoitteella taataan se, etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaiset vähennykset hallitusti ja realistisesti.
• Viiden prosentin vähennys vuonna 2010 alkaen (vuoden 1990 tasosta)– 38% 2020 mennessä– 87% 2050 mennessä – vrt. IPCC 25-40% 2020, 80-95% 2050
• Vuosittaiset vähennykset määrittelevät johdonmukaisen ja selkeän päästövähennyspolun vaalikausien ylitse.
28
Yhteenveto
• Ilmastonmuutos on politiikan, liike-elämän ja ihmisten ykköshuolenaihe.
• Siirtyminen hiilivapaaseen yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatuisia muutoksia ajattelussamme.
• Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden potentiaalia tarjoaa lukuisia uusia mahdollisuuksia.
29
Lisätietoja: http://www.sll.fi • Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit:
http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit
• Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a229f130e53a
• Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf
• Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050
• Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fi
• Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ilmastotietopankki: http://www.ilmasto.org
• Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi