Itsenäisen ammatinharjoittajanja yrittäjän opas

2 3

Itsenäisen ammatinharjoittajan ja yrittäjän opas

© Akavan Erityisalat AE ry2017

4 5

LukijalleYhä useampi korkeakoulutettu valitsee yrittäjyyden. Vajaassa vuosikymmenessä esimerkiksi korkeakoulutettujen naisyrittäjien määrä on kasvanut 82 prosenttia.

Meillä Akavan Erityisaloissa yrittäjäjäseniä – etenkin yksinyrittäjiä – on ollut verrattain runsaasti aina. Jo varhain aloimme tarjota yrittäjille myös räätälöityjä palveluja, muun muassa omaa lakitukea.

Yrittäjät itse kertovat, että vapaus ja valta vaikuttaa omaan työhön ovat yrittämisen keskeisiä positiivisia puolia. Kannustamme yrittäjä- jäseniämme onnistumaan tarjoamalla tietoa, neuvontaa ja vertais- tukea yrittäjyyden eri vaiheisiin. Tietoisuus omista oikeuksista ja velvollisuuksista sekä oman työhyvinvoinnin merkityksestä loiventaa riskiä, joka yrittäjyyteen usein liitetään.

Toivomme, että tästä oppaasta on hyötyä erityisesti niille jäsenillemme, jotka harkitsevat yrittäjyyttä tai vasta aloittelevat yritystoimintaa.

Työniloa ja menestystä yrittäjäurallesi!  

Salla LuomanmäkitoiminnanjohtajaAkavan Erityisalat

7

SisältöJohdanto 9

Yrityksen liikeidea 101. Yritysideasta liikeideaan 102. Liiketoimintasuunnitelma 11

Yrityksen rahoitus 121. Starttiraha 122. Muu rahoitus 13

Sopivan yritysmuodon valinta 151. Toiminimi 16 a. Toiminimen perustaminen ja ilmoitusvelvollisuus 16 b. Toiminimi pähkinänkuoressa 162. Avoin yhtiö 17 a. Avoimen yhtiön perustaminen ja ilmoitusvelvollisuus 17 b. Avoin yhtiö pähkinän- kuoressa 173. Kommandiittiyhtiö 18 a. Kommandiittiyhtiön perustaminen ja ilmoitus- velvollisuus 18 b. Kommandiittiyhtiö pähkinän- kuoressa 174. Osakeyhtiö 20 a. Osakeyhtiön perustaminen ja ilmoitusvelvollisuus 20 b. Osakeyhtiö pähkinän- kuoressa 205. Osuuskunta 22 a. Osuuskunnan perustaminen ja ilmoitusvelvollisuus 22 b. Osuuskunta pähkinän- kuoressa 236. Y-tunnus 247. Yritystoiminnan luvanvaraisuus 248. Yhtiömuotojen vertailu 259. Itsenäisen ammatinharjoittajan ja yrittäjän muistilista 27

Arvonlisäverovelvollisuuden selvittäminen 281. Yleistä 282. Milloin arvonlisäveroa pitää maksaa? 283. Muista alarahahuojennus 304. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen 305. Verotilimenettely 306. Arvolisäveron yhteenveto- ilmoitus 31

Vakuutukset kuntoon 331. Eläkevakuutus 332. Tapaturmavakuutus 343. Potilasvahinkovakuutus 344. Muut vakuutukset 34

Itsenäisen ammatinharjoittajan ja yrittäjän sosiaali- ja työttömyys-turva 371. Toimeentulo perhevapaan ja sairauden aikana 372. Työterveyshuolto 383. Työttömyysturva 38 a. Työttömyysturva palkan- saajasta ammatinharjoittajaksi ryhdyttäessä 39

Miten oma työ hinnoitellaan kannattavaksi? 40Sanna LauslahtiYrittäjä, Controller

Pienyrittäjän markkinointi 48Petri SaarinenNaisyrittäjyyskeskus ry.

Itsenäisen ammatinharjoittajanja yrittäjän oikeuksien suojaaminen 551. Tekijänoikeus 55 a. Tekijänoikeus on teoksen suojaa 55 b. Mitä oikeuksia tekijän- oikeus tuo? 56 c. Tekijänoikeuden luovuttaminen 562. Teollisoikeudet 57 a. Patentti 57 b. Hyödyllisyysmalli 58 c. Mallioikeus 58 d. Tavaramerkki 59

Toimeksiantosopimus 60

Työkorvaus 62

Itsenäisen ammatinharjoittajanja yrittäjän arkea 651. Merja Isotalo, Kulttuuripajasto Ky: Kulttuurialalla yrittäjänä 652. Marja-Liisa Ripatti, Luze Oy: Viestintäalan koukerot 673. Liisa Nemitz, Liinetz Oy: Kääntäjä hyvin usein yrittäjä 684. Tmi Mikko Laurikainen: Konservaattori yrittäjänä 71

Liitteet 731. Julkinen taloudellinen tuki ja rahoitus 732. Yrityspalvelujärjestelmät 743. Toimeksiantosopimus 764. Jäsenedut 79

Akavan Erityisalat on monialainen ammattiliitto.

Jäsenet työskentelevät kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän ja

hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esimiestehtävissä sekä yrittäjinä. Liittoon kuuluu 23 eri ammatti- ja

koulutusaloja edustavaa jäsenyhdistystä.

www.akavanerityisalat.fi

6

9

JohdantoYrittämistä pidetään entistä varteenotettavampana vaihto-ehtona uran luomisessa ja työllistymisessä. Akateeminen yrittäjyys on sekä opiskelevi-en nuorten että valtiovallan toiveissa. Akavan opiskelija-valtuuskunnan viimeisimmän selvityksen mukaan jo 40 % opiskelijoista on harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoit-tajaksi ryhtymistä valmistumi- sensa jälkeen. Monissa julki-sen hallinnon ohjelmissa ja niihin nojautuvissa hankkeissa yrittäjyyden edistäminen on ensisijainen tavoite. Lisäksi kuntapalvelut ovat muutok-sessa, joka osaltaan luo mah-dollisuuksia asiantuntijuuteen ja erityisosaamiseen perustu-vaan yritystoimintaan.

Suurin osa uusista työpaikois- ta syntyy nyt pieniin ja keski-suuriin yrityksiin. Aikaisempaa enemmän ovat päätöksen-teossa esillä myös mikro- ja yksinyrittäjät, joiden menesty-mistä halutaan tukea. Yksi yrittäjä työllistää itsensä lisäk-

si 99 muuta vai 100 yrittäjää työllistää itsensä – kumpi on joustavampi tapa nopeasti muuttuvassa maailmassa?

Asiantuntijayrittäjyys on kas-vava ja vahvistuva trendi. Akavan Erityisalat AE ry:n yrit-täjäjäsenten edunvalvonnasta huolehtii ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta, jossa ovat edustettuina ne jäsen-järjestöt, joissa on yrittäjä-jäseniä. Toimikunta on myös tämän oppaan suunnittelun taustalla.

Toimikunnan vastuualuee-seen kuuluu neuvonta yrittä- jyydessä, siirtymisessä palkan- saajasta yrittäjäksi ja yrityksen perustamisessa, yrittäjän sosi- aaliturvassa, tekijänoikeusky-symyksissä, sopimusoikeu-dessa, kilpailuttamisessa ja yrityksen tukiasioissa. Toimi-kunta suunnittelee myös kou-lutukset ja muut yrittäjäjäsen-ten tapahtumat sekä vastaa mentorointipalvelusta.

Tämä opas on tarkoitettu erityisesti niille Akavan Erityis- alojen jäsenille, jotka suunnit-televat oman yrityksen perus-tamista. Oppaasta saavat päi- vitettyä tietoa myös jo toimi-vat ammatinharjoittajat ja yrittäjät, esimerkiksi sosiaali-turvasta, vakuutuksista ja yritystuista. Hinnoittelu ja markkinointi ovat yritykselle aina ajankohtaisia asioita ja niihinkin oppaasta löytyy apua.

Helsingissä 20.12.2016

Merja Isotalo Akavan Erityisalat AE ry:n ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta, puheenjohtaja

Tuire Torvela Akavan Erityisalat AE ry:n ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta, lakimies

8

”Asiantuntijayrittäjyys on kasvava ja vahvistuva trendi.”Merja Isotalo

8

10 11

Yrityksen liikeidea1. Yritysideasta liikeideaan

Yritystoiminnan lähtökohtana on yritysidea ja sen pohjaltamuodostettu liikeidea. Yritys- idea on kannattavan liiketoi-minnan lähtökohta. Se perus-tuu yleensä oman osaamisen ja markkinoiden kysynnän kohtaamiseen. Liikeidea ohjaa yrityksen toimintaa, suunnittelua ja kehittämistä.Se kuvaa sitä, miten yrityksen on tarkoitus toimia kannatta-vasti. Siitä löytyvät vastaukset kysymyksiin

• mitä, miksi juuri sitä, kenelle ja miten.

Liikeideassa määritellään, mitä palveluja ja/tai tuotteitamyydään. Siinä voidaan myös arvioida niiden omaperäisyyt-tä ja merkitystä mahdollisille asiakkaille, ratkaisevatko ne asiakkaan jonkin ongelman tai tarpeen. On myös poh-dittava kysymystä, onko markkinoilla todella tarvetta suunnitelluille palveluille tai

tuotteille vai onko tarjolla esi-merkiksi korvaavia tai vastaa-via palveluja ja kuinka paljon. Mitä jäljittelemättömämpioma palvelu tai tuote on, sitä helpompi sen avulla on pääs-tä kannattavaan liiketoimin-taan.

Liikeideaan voidaan myös sisällyttää tiedot siitä, kenelle myydään. Toimintaympäristön ja kilpailutilanteen analyysi kannattaa tehdä mahdollisim-man perusteellisesti. Sen jäl-keen on arvioitava omat vah-vuudet ja resurssit suhteessa yritystoiminnan tavoitteisiin sekä mahdollisiin kilpailijoihin. Oman osaamisen tunnistami-nen on tärkeä osa prosessia.

Vastaus liikeidean kysymyk-seen Miten? kertoo siitä, millä tavalla palvelu tai tuote aiotaan tuottaa. Siinä on kartoitettava resurssit, kuten osaaminen, tilat, koneet ja laitteet. Lisäksi on suunnitelta-va se, miten palvelu tai tuote toimitetaan asiakkaalle.

Liikeidea voidaan jakaa seuraavasti:1. Asiakkaat (kenelle markki-

noidaan ja myydään)2. Tuotteet (millaisia tuotteet

ja palvelut ovat, miten eroavat kilpailijoista,

miksi niitä ostetaan)3. Imago eli mielikuva

(miksi asiakas ostaa juuri sinulta, millainen kuva

yrityksestä ja sen tuotteista halutaan antaa)4. Toimintatavat (miten

tuotteet ja palvelut tuote- taan, miten markkinoidaan ja myydään, miten haluttu imago saadaan aikaan, miten palvellaan ja hinnoitellaan).

2. Liiketoiminta- suunnitelma

Liikeidean pohjalta laaditaan liiketoimintasuunnitelma(LTS). Sen avulla voidaan lisätä yritystoiminnan suunni-telmallisuutta sekä kriittistä ja kokonaisvaltaista arviointia.Liiketoimintasuunnitelma tarvitaan usein silloin, kun yritykselle haetaan rahoitusta. Se tarvitaan esimerkiksistarttirahaa haettaessa, sen perusteella arvioidaanyrityksen kannattavuutta.

Liiketoimintasuunnitelmassa tulee olla esimerkiksi seuraa-via asioita:

• liikeideaa ja yrittäjää koskevat tiedot

• visio ja strategia, tavoitteet• palvelujen ja/tai tuotteiden

kuvaukset• toimintaympäristön arvioin-

ti: asiakaskunta, kysyntä, markkinatilanne, kilpailijat

• talous- ja rahoitus- suunnitelma

• tuotantosuunnitelma• palveluiden ja tuotteiden

kehittämissuunnitelma• markkinointisuunnitelma• riskien arviointi.

Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen saa asiantunti-joiden apua. Sitä antavat esimerkiksi Finnvera, uusyri-tyskeskukset, ELY-keskukset, seudulliset kehittämiskeskuk-set ja paikalliset yrityskeskuk-set. Lomake perustettavan yrityksen liiketoimintasuun-nitelman laatimiseen löytyy osoitteestawww.yrityssuomi.fi ja osoitteesta www.liiketoiminta-suunnitelma.com

Liiketoimintasuunnitelman laatiminen kuuluu monienyrittäjyysopintojen ohjelmaan. Yrittäjän ammattitutkinnonsuorittajille se on pakollinen osa näyttöä.

12 13

Yrityksen rahoitusYrityksen perustaminen ja yri-tystoiminnan aloittaminen vaa-tivat rahoitusta ja hyvää kirjan-pitäjää. Tarvittavan rahoituksen määrä riippuu yritysmuodosta ja toiminnan laadusta. Mikäli yritystoiminta perustuu oman osaamisen ja asiantuntemuk-sen myymiseen, on tarvittavan rahoituksen määrä huomat-tavasti vähäisempi kuin tila-, kone- ja laiteinvestointeja tekevän yrityksen.

Yritystoiminnan rahoitus voi-daan jakaa tulorahoitukseenja pääomarahoitukseen. Tulora-hoitus muodostuu yritystoimin-nasta saatavista tuloista. Koskayritystoimintaa aloitettaessa ei tulorahoitusta vielä ole, on pääomarahoituksen osuus merkittävämpi. Pääomarahoitus muodostuu omasta pääomasta ja vieraasta pääomasta. Vieras pääoma koostuu pankkien,rahoitusyhtiöiden ja vakuutus-yhtiöiden lainoista.

Yritystoimintaa aloitettaessa on myös tärkeää selvittää käytet-tävissä oleva julkinen rahoitus. Mahdollisia ovat tuet, joissa ei ole takaisinmaksuvelvollisuuttatai lainat. Keskeinen aloittavan itsenäisen ammatinharjoittajanja yrittäjän tukimuoto on startti-raha. Rahoitusvaihtoehdoista käytettyjä ovat esimerkiksiFinnvera Oyj:n lainat.

1. Starttiraha

Yritystoimintaa harkittaessa kannattaa selvittää omanpaikkakunnan TE-toimistolta (työ- ja elinkeinotoimisto),onko starttirahaan tarkoitettu-ja määrärahoja käytettävissä.Starttirahan tarkoituksena onuuden päätoimisen yritystoi-minnan edistäminen. Startti-rahaa voidaan myös myöntää henkilölle, joka laajentaa sivutoimisena harjoittamansa yritystoiminnan päätoimisek-si. Starttiraha turvaa itsenäi-

sen ammatinharjoittajan ja yrittäjän toimeentulon siinä vaiheessa, kun yritystoimintaa käynnistetään / laajennetaan päätoimiseksi ja yritystoimin-nasta saadut tulot ovat vielä vähäiset.

Starttirahaa haetaan TE-toi-mistolta. Se on harkinnan-varainen tuki, jota voidaan myöntää enintään 12 kuukau-den ajaksi. Starttirahapäätös tehdään yleensä kahdessa jaksossa eli ensimmäisen jak-son pituus voi olla enintään 6 kuukautta. Starttiraha muo-dostuu perustuesta. Perus-tuen suuruus on 32,40 €/päivä 1).

Starttirahan myöntämisen edellytyksiä ovat:

• riittävät valmiudet yritystoimintaan• edellytykset kannattavaan

toimintaan• päätoimista yritystoimin-

taa ei ole aloitettu ennen kuin päätös starttirahan

myöntämisestä on tehty• hakija ei saa samaan

aikaan valtionapua omiin palkkakustannuksiinsa,

työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea• starttiraha on välttämätön

yritystoiminnan käynnistymisen kannalta• starttiraha ei vääristä

kilpailua.

Toisen starttirahajakson myöntäminen edellyttää, että yritystoiminta on käynnistynyt ja että tukea edelleen tarvi-taan hakijan toimeentulon turvaamiseksi.

Starttiraha on yrittäjän henki-lökohtaista, verotettavaatuloa. Sitä voidaan myöntää kaikkia yritysmuotoja perus-tettaessa.

Lisätietoja starttirahasta saa sivuilta www.mol.fi taiwww.tem.fi. Sivuilta löytyvät myös starttirahan hakemus-ja jatkohakemuslomakkeet.

1) v. 2017

2. Muu rahoitus

Muita mahdollisia rahoitus-vaihtoehtoja ovat Finnveran lainat (www.finnvera.fi), Ely-keskusten ja TEKES:n rahoitukset.

Julkisen taloudellisen tuen ja rahoituksen vaihtoehtoja löydät tämän oppaan liitteestä 1.

15

Sopivan yritysmuodon valintaYritysmuodon valinta on yri-tyksen perustajan ensimmäi-siä päätöksiä. Yritysmuotoa valittaessa ratkaisevia ovat muun muassa seuraavat tekijät:• yhtiömiesten lukumäärä,• pääoman tarve• henkilökohtainen vastuu/

riskinottohalu• päätöksenteon ja toimin-

nan joustavuus• yritystoiminnan jatkuvuus• voiton jako/varojen

käyttö ja• verotus.

Kun perustajia on vain yksi, vaihtoehtoina ovat joko toimi- nimi, osuuskunta tai osake-yhtiö. Näistä toiminimi on yksinkertaisempi tapa aloittaa yritystoiminta. Avoimen ja kommandiittiyhtiön perustami-seen tarvitaan vähintään kaksi henkilöä.

Toimintaan vaadittava pää-oma vaikuttaa yritysmuodonvalintaan jo suoraan lain nojalla. Osakeyhtiölaissa on minimipääomaa koskeva vaatimus ja myös komman-

diittiyhtiöissä äänettömän yhtiömiehen tulee sijoittaayhtiöön pääomapanos. Toimi-nimessä ja avoimessa yhtiös-sä ei lain nojalla ole pääoma-vaatimuksia, vaan työpanos riittää. Osuuskunnassa ei olemyöskään minimipääomavaa-timusta. Toiminimi on luonte-vin vaihtoehto silloin, kun toimintaa aloitettaessa mah-dollisuudet pääoman sijoitta-miseen ja pääoman tarve ovat vähäisiä.

Yritysmuotoa valittaessa tulee selvittää yrittäjän henkilökoh-tainen vastuu. Kun yritystoi-mintaa harjoitetaan toimini-mellä, vastaa itsenäinen ammatinharjoittaja henkilö-kohtaisesti kaikista yritystoi-minnassa syntyneistä velvoit-teista. Samanlainen vastuu on myös kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön vastuunalaisil-la yhtiömiehillä. Mikäli henki-lökohtaista taloudellista vas-tuuta ei halua, oikea yritys-muoto on joko osakeyhtiö tai osuuskunta. Näissä yritys-muodoissa vastuu rajoittuupääomapanokseen.

Joustavin yritysmuoto on toiminimi, sillä itsenäinen am-matinharjoittaja tekee yksin kaikki toimintaa koskevatpäätökset. Myös yhden hen-kilön osakeyhtiössä päätök-senteko on joustavaa; tosin enemmän muotoihin sidottua kuin toiminimessä. Avoimessa ja kommandiittiyhtiössä pää-töksiä tekevät vastuunalaiset yhtiömiehet yksin ja yhdessä. Byrokraattisin yhtiömuoto on osakeyhtiö silloin, kun siinä on paljon osakkaita.

Yritystoiminnan jatkuvuus on yksinkertaisin turvata yhtiö-muotoisella yritysmuodolla, sillä tällainen voidaan helpoim-min luovuttaa edelleen. Toimi-nimi on puolestaan toiminnan jatkuvuuden osalta hankalin.

Mahdollisuutta palkan maksa-miseen itselle ei ole toimini-messä, vaan tässä yritysmuo-dossa itsenäinen ammatin-harjoittaja voi nostaa varoja itselleen vain yksityisottoina. Sen sijaan henkilöyhtiössä, osuuskunnissa ja osakeyh-tiöissä palkan maksaminen itselle on mahdollista.

14

”Yrittäjyys merkitsee minulle vapautta.”

Kari KiveläSuuhygienisti, yrittäjä

16 17

1. Toiminimi

Yksityisellä henkilöllä on mah-dollisuus harjoittaa liikettätai ammattia ilman erityisen yhtiön perustamista. Yksityi-nen elinkeinonharjoittaja on joko liikkeen- tai ammatin-harjoittaja ja voi harjoittaa toimintaansa yksityisentoiminimen muodossa.

Toiminimi on yritystoiminnan muoto, jossa itsenäisen am-matinharjoittajan ja yrittäjän oma työpanos on ratkaiseva. Se soveltuu yritystoimintaan, jossa myydään omaa osaa-mista ja asiantuntijuutta.

Toiminimen perustaminen ja ilmoitusvelvollisuus

Toiminimen perustaminen ei vaadi mitään perustamisasia-kirjoja, minimipääomaa eikä kahdenkertaista kirjanpitoa.Toiminimi syntyy, kun toiminta käytännössä alkaa. Ennen toi-minnan aloittamista tulee kui-

tenkin tehdä verohallinnolle ilmoitus toiminnan aloittami-sesta. Ilmoitus tehdään perus-tamisilmoituslomakkeella(Y3).Toiminimen haltijalla on vel-vollisuus ilmoittautua kauppa-rekisteriin, jos hän harjoittaa luvanvaraista toimintaa tai jos hänellä on pysyvä toimipaikka tai työntekijöitä. Ammatinhar-joittaja voi ilmoittautua kaup-parekisteriin myös silloin, kun edellä mainitut edellytykseteivät täyty. Tämä on suositel-tavaa, sillä tällä tavalla amma-tinharjoittaja voi suojata oman toiminimensä.

Kaupparekisteri-ilmoitus voi-daan tehdä samalla perusta-misilmoituslomakkeella, jolla tehdään ilmoitus verottajalle. Samalla lomakkeella amma-tinharjoittaja voi myös ilmoit-tautua ennakkoperintärekis-teriin ja arvonlisäverovelvolli-seksi.

Toiminimi pähkinänkuoressa

Yritystoiminta toiminimen muodossa on joustavaa.Toiminimen omistaja tekee yksin yritystoimintaa koskevatpäätökset ja myös vastaa niis-tä yksin. Vastuu käsittäämyös vastuun yrityksen sitou-muksista. Itsenäinen amma-tinharjoittaja ja yrittäjä vastaa näistä henkilökohtaisesti kai-kella omaisuudellaan, myös yksityisellä henkilökohtaisella omaisuudella. Ammatinhar-joittaja voi nostaa itselleen varoja yksityisottoina, sen sijaan palkan nostaminen ei ole mahdollista.

Ammatinharjoittajan verot määrätään ennakkoveroina.Verotuksessa yritystoiminnas- ta saatu tulo jaetaan ansiotu-loksi ja pääomatuloksi netto- varallisuuden perusteella. Pääsääntöisesti 20 % netto-varallisuudesta katsotaan pääomatuloksi. Ammatin-harjoittajan vaatimuksesta voidaan kuitenkin pääoma-tuloksi jakaa vain 10 % tai 0 % nettovarallisuudesta.

Lopullisessa verotuksessa yrittäjätulo lasketaan yhteen ammatinharjoittajan mahdol-listen muiden tulojen kanssa ja lopullinen vero määrätään yhteissummasta.

2. Avoin yhtiö

Avoin yhtiö muodostuu kah- den tai useamman yhtiömie-hen liittyessä yhteen harjoitta-maan yhteistä yritystoimintaa. Yhtiömiesten henkilökohtai-nen osallistuminen ja työpa-nos yritystoiminnassa on tärkeää. Tämä yritysmuoto edellyttää yhtiömiehiltä hyvää yhteistyökykyä ja keskinäistä luottamusta, tämän vuoksi se on hyvin usein perheen kes-ken harjoitettua toimintaa.

Avoimen yhtiön perustami-nen ja ilmoitusvelvollisuus

Avoimen yhtiön perustaminen on säännelty laissa avoimestayhtiöstä ja kommandiittiyhti-östä2) . Avoimen yhtiön perus-taminen edellyttää kirjallista yhtiösopimusta. Perustajina tulee olla vähintään kaksi vas-tuunalaista yhtiömiestä. Lain

mukaan yhtiömiesten tulee suorittaa yhtiölle yhtiösopi-muksessa sovittu yhtiöpanos; tämä yhtiöpanos voi olla työpanos, joten rahapanosta ei tarvita.

Avoin yhtiö syntyy rekisteröi-misellä. Yhtiö on ilmoitettava kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa yhtiöso-pimuksen allekirjoittamisesta. Kaupparekisteri-ilmoitukseen tulee liittää kirjallinen yhtiö-sopimus. Yhtiösopimuksessa tulee vähintään mainita:• toiminimi,• yhtiömiesten nimet,• toimiala ja• kunta.

Avoimen yhtiön tulee tehdä toiminnan aloittamisestailmoitus verohallinnolle perus-tamisilmoituslomakkeella(Y2). Tällä samalla lomakkeel-la avoin yhtiö voi myös tehdä em. kaupparekisteri-ilmoituk-sen ja ilmoittautua ennakko-perintärekisteriin ja arvonlisä-verovelvolliseksi.

Avoin yhtiö pähkinän- kuoressa

Avoimen yhtiön yhtiömiehet voivat yhtiösopimuksessamääritellä keskinäiset oikeu-tensa ja velvollisuutensa.Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole toisin sovittu, sovelletaanlain määräyksiä. Lain mukaan molemmat yhtiömiehet ovat oikeutettuja hoitamaan yhtiön toimialaan kuuluvia asioita ilman toisen yhtiömiehen myötävaikutusta. Juuri tämän vuoksi avoimessa yhtiössä edellytetään hyvää keski-näistä luottamusta. Mikäli yhtiömiehet haluavat rajata toisen toimivaltaa siten, että tiettyihin toimenpiteisiin vaa-ditaan molempien suostumus, tulee tämä merkitä kirjalliseen yhtiösopimukseen.

Kirjallisessa yhtiösopimukses-sa voidaan siten sopia yhtiö-miesten välisestä työnjaosta. Mikäli yhtiösopimuksessaei ole toisin sovittu, yhtiömie-hellä on myös oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen.

2) Laki 294.1988/389, www.finlex.fi

18 19

Jokaisella yhtiömiehellä on oikeus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimi yhtiön toimialaan kuuluvissa asi-oissa. Tätä oikeutta voidaan yhtiösopimuksessa rajoittaa siten, että se poistetaan jol-takin yhtiömieheltä tai siten, että se on kahdella yhtiömie-hellä yhdessä. Rajoituksesta on tehtävä merkintä kauppa-rekisteriin.

Avoimessa yhtiössä on henki-lökohtainen velkavastuu.Jokainen yhtiömies vastaa yhtiön veloista ja sitoumuk-sista kaikella omaisuudellaan, myös henkilökohtaisellaomaisuudella. Vastuu käsittää vastuun myös toisten yhtiö-miesten tekemistä yhtiön veloista eli yhtiömiehet ovat vastuussa omasta ja toistensa puolesta.

Avoimessa yhtiössä yhtiömie-het voivat nostaa yhtiöstä va-roja palkkana. Tämän lisäksi he voivat ottaa varoja yksityis-ottoina tai voitto-osuutena.Yhtiösopimuksessa kannattaa

sopia sekä voiton että tappion jakamisen perusteista.Avoin yhtiö ei ole verotukses-sa erillinen verovelvollinen.Avoin yhtiö on velvollinen antamaan oman veroilmoituk-sen, josta verotettava tulo lasketaan. Tämä jaetaan suo-raan yhtiömiesten henkilö-kohtaiseksi tuloksi. Yrittäjätulo jaetaan ansiotuloksi ja pää-omatuloksi nettovarallisuuden perusteella siten, että 20 % nettovarallisuudesta verote-taan pääomatulona.

3. Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiö muodostuu vähintään yhden vastuunalai-sen yhtiömiehen ja vähintään yhden äänettömän yhtiö-miehen ryhtyessä yhdessä harjoittamaan yritystoimin-taa. Äänetön yhtiömies on mukana yhtiössä sijoittajan ominaisuudessa. Silloin kun vastuunalaisia yhtiömiehiä on enemmän kuin yksi, edellyttää tämä yhtiömuoto vastuunalaisilta yhtiömiehiltä hyvää keskinäistä luottamusta ja yhteistyökykyä.

Kommandiittiyhtiön perusta-minen ja ilmoitusvelvollisuus

Kommandiittiyhtiön perus-taminen on säännelty laissa avoimesta yhtiöstä ja kom-mandiittiyhtiöstä.Kommandiittiyhtiön perusta-minen edellyttää kirjallistayhtiösopimusta. Perustajina täytyy olla vähintään yksivastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies.

Yhtiön perustaminen edellyt-tää omaisuuspanosta, sillääänettömän yhtiömiehen tulee sijoittaa yhtiöön rahapa-nos tai muu omaisuuspanos. Vastuunalaiselta yhtiömiehel-tä riittää työpanos.

Kommandiittiyhtiö syntyy rekisteröimisellä. Yhtiö on ilmoitettava kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoit-tamisesta. Kaupparekisteri-ilmoitukseen tulee liittää kirjallinen yhtiösopimus. Yhtiösopimuksessa tulee vähintään mainita:

• toiminimi• vastuunalaiset ja

äänettömät yhtiömiehet• toimiala• kunta ja• äänettömän yhtiömiehen

panos.

Kommandiittiyhtiön tulee teh-dä toiminnan aloittamisestailmoitus verohallinnolle perus-tamisilmoituslomakkeella(Y2). Tällä samalla lomakkeel-la kommandiittiyhtiö voi myös tehdä em. kaupparekisteri-ilmoituksen ja ilmoittautua en-nakkoperintärekisteriin sekäarvonlisäverovelvolliseksi.

Kommandiittiyhtiö pähkinän-kuoressa

Jos kommandiittiyhtiössä on vain yksi vastuunalainenyhtiömies, hän tekee yksin yritystoimintaa koskevat pää- tökset ja myös vastaa niistä. Mikäli vastuunalaisia yhtiö- miehiä on kaksi tai useampia, vastuunalaisten yhtiömiesten keskinäiset oikeudet ja velvol-lisuudet sekä oikeus edustaa yhtiötä määräytyvät samoin kuin avoimessa yhtiössä. Vas-

tuunalaiset yhtiömiehet ovatoikeutettuja hoitamaan yhtiön toimialaan kuuluvia asioitailman toisen myötävaikutusta ja jokaisella on oikeus edus-taa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimi. Lisäksi vastuunalai-sella yhtiömiehellä on myös oikeus kieltää toista yhtiö-miestä ryhtymästä yksittäi-seen toimenpiteeseen.Myös kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksessa voidaan näistä oikeuksista sopia toisin.

Kommandiittiyhtiössä äänettö-mällä yhtiömiehellä ei ole oikeutta hoitaa yhtiön asioita eikä myöskään kielto-oikeutta vastuunalaisiin yhtiömiehiin nähden. Äänettömällä yhtiö-miehellä ei ole myöskään oi-keutta edustaa yhtiötä, mikäli häntä ei ole tähän erikseenvaltuutettu.

Kommandiittiyhtiön vastuun-alaiset yhtiömiehet ovat sa-malla tavoin henkilökohtaises-ti vastuussa yhtiön veloista ja sitoumuksista kuin avoimen yhtiön yhtiömiehet. Sen sijaan äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu vain siihen

pääomaan, minkä hän on yhtiöön sijoittanut.

Äänettömän yhtiömiehen tar-koitus on sijoittaa yhtiöönpääomaa. Sijoitettavan pää-oman vähimmäismäärää eiole laissa säädetty. Äänetön yhtiömies saa tavallisestiyhtiön voitosta yhtiösopimuk-sessa sovitun koron sijoituk-selleen. Loppuosa voitosta jaetaan vastuunalaisilleyhtiömiehille. Koska äänetön yhtiömies ei voi vaikuttaayhtiön toimintaan, edellyttää yhtiöön sijoittaminen myös luottamusta äänettömän yh-tiönmiehen ja vastuunalaisenyhtiömiehen välillä. Vastuun-alaiset yhtiömiehet voivat nostaa varoja itselleen palk-kana, yksityisottoina ja voitto-osuutena.

Kommandiittiyhtiö ei ole vero-tuksessa erillinen verovelvol-linen. Kommandiittiyhtiö on velvollinen antamaan oman veroilmoituksen, josta vero-tettava tulo lasketaan. Tämä jaetaan suoraan vastuunalais-ten yhtiömiesten henkilökoh-taiseksi tuloksi. Yrittäjätulo

20 21

jaetaan ansiotuloksi ja pää-omatuloksi nettovarallisuudenperusteella siten, että 20 % nettovarallisuudesta verote-taan pääomatulona.

4. Osakeyhtiö

Osakeyhtiö voi olla yksityi-nen tai julkinen osakeyhtiö. Osakeyhtiö on yhtiömuotona säännellympi kuin muut ja edellyttää laajempaa pereh-tymistä lainsäädäntöön. Osakeyhtiö sopii erityisesti pääomaa tarvitseville yhtiöille. Silloin kun perustajia on vain yksi eli ns. yhden henkilön yhtiönä se sopii myös pienyri-tyksille. Jäljempänä osake-yhtiöllä tarkoitetaan vain yksityisiä osakeyhtiöitä.

Osakeyhtiön perustaminen ja ilmoitusvelvollisuus

Osakeyhtiön perustaminen on säännelty osakeyhtiölaissa 3)

Osakeyhtiössä on yksi tai useampi perustaja. Sen perus-taminen edellyttää osakepää-omaa lain mukaisen vähim-

mäispääoman ollessa 2 500 euroa. Osakeyhtiö on erillinen juridinen henkilö, joka syntyy rekisteröimällä se kaupparekisteriin.

Osakeyhtiön perustamisesta on laadittava kirjallinen perus-tamissopimus, jossa on mai-nittava seuraavat seikat:• sopimuksen päivämäärä• osakkeenomistajat ja kun-

kin merkitsemät osakkeet• osakkeesta yhtiölle

maksettava määrä• osakkeen maksuaika• yhtiön hallituksen

jäsenet ja• tarvittaessa yhtiön

tilintarkastajat.Perustamissopimukseen on liitettävä yhtiön yhtiöjärjestys,jossa on oltavat seuraavat asiat:• yhtiön toiminimi• kotipaikka• toimiala • tilikausi ( jos sitä ei ole

mainittu perustamis- sopimuksessa).

Osakeyhtiö on ilmoitettava kaupparekisteriin kolmenkuukauden kuluessa perusta-missopimuksen allekirjoittami-sesta. Ilmoitus tehdään perus-tamisilmoituslomakkeella(Y1 + kaupparekisterin liite-lomake). Yhtiö syntyy tällä rekisteröimisellä. Samalla lomakkeella yhtiö voi myös ilmoittautua ennakkoperintä-rekisteriin ja arvonlisävero-velvolliseksi sekä tehdä verot-tajalle ilmoituksentoiminnan aloittamisesta.

Osakeyhtiö pähkinän- kuoressa

Mikäli osakeyhtiön osakkaita on useampia kuin yksi, kan-nattaa heidän tehdä osakas-sopimus. Osakassopimus on osakeyhtiön omistajien väli-nen sopimus, jossa sovitaan osakkeenomistajien oikeuk-sista ja velvollisuuksista sekä päätöksentekoon liittyvistä asioista.

3) Laki 21.7.2006/621, www.finlex.fi

Yhtiön hallintoa ja toiminnan järjestämistä varten osakeyh-tiöllä tulee olla hallitus. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole toi-sin määrätty, hallituksessa tu-lee olla 1-5 varsinaista jäsentä. Jos varsinaisia jäseniä on alle kolme, tulee hallituksessa olla vähintään yksi varajäsen.Yhtiön juoksevaa hallintoa varten osakeyhtiöllä voi olla toimitusjohtaja. Toimitusjohta-jan valitseminen ei ole kuiten-kaan lakisääteistä.

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaa yhtiökokoukses-sa. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuulu-vista asioista. Osakkeen-omistajat voivat myös yhtiöko-kousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuu-luvasta asiasta. Tällainen pää-tös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitetta-va. Varsinainen yhtiökokous on lain mukaan pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Koska osakeyhtiö on oma itsenäinen juridinen henkilö,osakkeenomistaja ei ole hen-kilökohtaisessa taloudellises-sa vastuussa yhtiön sitoumuk-sista. Osakkeenomistajanvastuu rajoittuu sijoitetun osa-kepääoman määrään. Tilanne on eri, jos osakkeenomistajaon antanut henkilökohtaisen takauksen yhtiön velkojenvakuudeksi.

Hallituksen jäsenellä ja toimi- tusjohtajalla on laissa sään-nelty vahingonkorvausvastuu, jos he ovat tahallaan tai huoli-mattomuudesta aiheuttaneet vahinkoa yhtiölle, osakkeen-omistajalle tai muulle henkilöl-le. Myös osakkeenomistajalla on vahingonkorvausvastuu,jos hän on myötävaikuttamal-la lain tai yhtiöjärjestyksenrikkomiseen tahallaan tai huo-limattomuudesta aiheuttanut vahinkoa yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksessa voiton käyttämisestä. Sen jako osakkaille tapahtuu osinkoi-na osakkeiden lukumäärän perusteella. Tämän lisäksi osakkeenomistajat voivat saada yhtiöstä palkkatuloja työpanoksesta riippuen.

Osakeyhtiö on erillinen vero-velvollinen. Osakeyhtiölaissa on säännökset yhtiön muutta-misesta osuuskunnaksi, avoi-meksi yhtiöksi, kommandiitti-yhtiöksi tai toiminimeksi.

22 23

Osuuskunnan perustaminen ja ilmoitusvelvollisuus

Osuuskunnan perustaminen on säännelty osuuskunta-laissa 4). Osuuskunnan voi perustaa yksi henkilö. Mikäli osuuskunnan perustajia on vähintään seitsemän, kä-sitellään perustajia työttö-myysturvalainsäädännössä palkansaajina. Tämä edellyt-tää myös, että kyseessä on ns. aito osuuskunta. Tämä tarkoittaa sitä, että osuuskun-ta harjoittaa liiketoimintaa ja tarjoaa palveluita osuuskun-nan toimialalla.Laissa ei ole säännelty perus-tamisessa vaadittavaavähimmäispääomaa, vaan osuuskunnan perustajatpäättävät keskenään osuus-maksun suuruuden. Näistäosuusmaksuista muodostuu osuuskunnan osuuspääoma.Osuuskunnan perustamisesta tulee laatia perustamissopi-mus. Lain mukaan perusta-missopimuksesta tulee ilmetä ainakin seuraavat asiat:

• sopimuksen päivämäärä• perustajien tiedot• perustajille annettavat

osuudet• osuudesta osuuskunnalle

maksettava määrä ja maksuaika• osuuskunnan hallituksen

jäsenet sekä toimitus-johtaja, tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja, mikäli osuuskunnassa on

tällainen elin.

Osuuskunnan säännöissä tulee mainita vähintään:• osuuskunnan toiminimi• osuuskunnan kotipaikka• osuuskunnan toimiala• osuuskunnan tilikausi, ellei

se ilmene perustamissopi-muksesta

Osuuskunta on ilmoitettava kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa perusta-miskirjan allekirjoittamisesta. Osuuskunta syntyy juridisesti vasta silloin, kun se on merkit-ty kaupparekisteriin. Samalla lomakkeella (perustamisilmoi-tuslomake Y1) osuuskunta voi myös ilmoittautua ennakko-

5. Osuuskunta

Osuuskunta on jäsentensä omistama yhteisyritys. Sentavoitteena on jäsenten elin-keinon ja talouden tukeminensekä palvelujen tuottaminen jäseniä hyödyttävällä tavalla. Osuuskunta voi olla muun muassa tuottajaosuuskunta,kuluttajaosuuskunta, hankin-taosuuskunta, asiantuntija-osuuskunta tai markkinointi-osuuskunta. Yritysmuotona osuuskunta soveltuu monen tyyppiseen toimintaan. Se sopii asiantuntijayrittäjien yhteiseksi yritysmuodoksi, kulttuuripalvelujen tuottami-seen sekä eri toimialojen markkinointiin ja palvelujen tuottamiseen. Osuuskunta voi toimia myös työosuuskunta-na, jossa sen henkilöjäsenet ovat työsuhteessa osuuskun-taan ja tarjoavat sen kautta työpanostaan muille.

Osuuskunta on yritysmuotona joustava ja sopii aloille, jossa yritystoimintaa halutaan har-joittaa yhdessä.

perintärekisteriin ja arvon-lisäverovelvolliseksi sekä tehdä verottajalle ilmoituksen toiminnan aloittamisesta.

Osuuskunta pähkinän- kuoressa

Osuuskunnan hallitus huoleh-tii osuuskunnan toiminnanjärjestämisestä ja hallinnosta. Mikäli osuuskunnan sään-nöissä ei ole toisin määrätty, osuuskunnan hallituksessa tulee olla vähintään yksi ja enintään viisi jäsentä. Mikäli jäseniä on vähemmän kuin kolme, tulee hallituksessa olla vähintään yksi varajäsen. Osuuskunta voi halutessaan valita itselleen toimitusjohta-jan.

Osuuskunnan jäsenet käyt-tävät päätösvaltaansa osuus-kunnan kokouksessa. Osuus-kunnan varsinainen kokous on pidettävä kuuden kuukau-den kuluessa tilikauden päät-tymisestä, mikäli säännöissä ei määrätä aikaisempaa ajankohtaa.

Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vas-tuussa osuuskunnan talou-dellisista sitoumuksista. Osuuskunnan jäsenen vastuu rajoittuu osuuspääomanmäärään.

Hallituksen jäsenellä ja toimi-tusjohtajalla on laissa sään-nelty vahingonkorvausvas-tuu, jos he ovat toimessaan tahallaan tai huolimattomuu-desta aiheuttaneet vahinkoa osuuskunnalle. Heillä on myös vastuu vahingosta,jonka he ovat osuuskuntala-kia tai sääntöjä rikkomallaaiheuttaneet jäsenelle tai muulle henkilölle. Myös osuuskunnan jäsenellä on vahingonkorvausvastuu, jos hän on myötävaikuttamalla osuuskuntalain tai sääntöjen rikkomiseen tahallisesti tai törkeästä huolimattomuu-desta aiheuttanut vahinkoa osuuskunnalle, jäsenelle tai jollekin muulle.

Osuuskunnan jäsen voi saada osuuskunnasta taloudellistahyötyä ylijäämän palautukse-na tai korvauksena palveluis-ta. Osuuskunnan jäsen voi myös saada osuuskunnastapalkkatuloja, jos hän on työ-suhteessa osuuskuntaan.Osuuskunta on erillinen verovelvollinen.

4) Laki 14.6.2013/421, www.finlex.fi

24 25

8. Yhtiömuotojen vertailu

OY AY, KY TMI

Verotuksellinen Itsenäinen Laskentayksikkö Laskentayksikköasema

Vero-kanta 20 % Progressiivinen Progressiivinen Varojen nosto Osingonjako, palkka Yksityisotto, palkka Yksityisotto

Mahdollisuus Kyllä Kyllä Ei verovapaisiinkorvauksiin

Luontoisetu Kyllä Kyllä Eiyhtiöltä

Lainaaminen Kyllä Kyllä Eiyhtiöltä

Yhtiön tulos Yhtiön tuloa Osakkaan tuloa Omistajan tuloa

Vastuuveloista Ei henkilökohtaista Henkilökohtainen Henkikohtainen vastuuta vastuu vastuu

6. Y-tunnus

Kun itsenäinen ammatinhar-joittaja tai yrittäjä tekee ilmoi-tuksen toiminnan aloittami-sesta Verohallinnolle (perus-tamisilmoituslomake Y1, Y2, Y3), annetaan yritykselleilmoituksen perusteella Y-tun-nus. Y-tunnus on merkittävä yrityksen tilauksiin, tarjouk-siin, laskuihin ja muuhun yri-tystoimintaan liittyviin kirjeisiin ja lomakkeisiin. Y-tunnuksen käyttövelvollisuus koskeekaikkia yrityksiä, jotka on mer-kitty kaupparekisteriin, arvon-lisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriintai työnantajarekisteriin. Velvollisuus on olemassa yritysmuodosta riippumatta. Tunnuksen avulla Verohallin-toon annettavat ilmoitukset ja suoritukset ohjautuvat oikeal-le asiakkaalle.

7. Yritystoiminnan luvanvaraisuus

Pääsääntöisesti elinkeinon-harjoittamiseen ei tarvitalupaa. Joidenkin elinkeinojen harjoittaminen edellyttääkuitenkin lupaa. Luvanvaraiset elinkeinot on lueteltu laissa elinkeinonharjoittamisen oikeudesta.5)

Luvanvaraisia elinkeinoja kos-kevissa laissa ja asetuksissasäädetään, miltä viranomai-selta lupa on haettava.

Joidenkin elinkeinojen harjoit-taminen edellyttää ilmoituk-sen tekemistä viranomaiselle. Esimerkiksi terveydenhuollonammattihenkilöiden tulee tehdä ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimi-misesta ja myös toiminnan lopettamisesta aluehallinto-virastolle (www.avi.fi).

Ilmoitus on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Toi-minnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus 30 päivän kulu-essa siitä kun palvelujen anta-minen lopetetaan. Ilmoituksen rekisteröinti on maksullinen.

Mikäli terveydenhuollon am-mattihenkilö harjoittaa yritys-toimintaa henkilöyhtiö- (avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö) tai osakeyhtiömuodossa, tulee hänen hakea aluehallinto-virastolta lupa terveydenhuol-lon palvelujen antamiseen. Myös toiminimellä toimintaan-sa harjoittava tarvitsee luvan, mikäli hänellä on työntekijöitä.

5) Laki 27.9.1919/122, www.finlex.fi

26 27

9. Itsenäisen ammatinharjoittajan ja yrittäjän muistilista

1 Yritysidean ja liikeidean kartoittaminen sekä liiketoimintasuunnitelman laatiminen • uusyrityskeskukset, ELY-keskukset, seudulliset kehittämiskeskukset, paikalliset yrityskeskukset

2 Rahoituksen selvittäminen • starttirahaa haettava ennen toiminnan aloittamista

3 Yritysmuodon valitseminen • toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta

4 Perustamisilmoitus verohallinnolle • perustamisilmoituslomake Y1, Y2, Y3, lomakkeita saa osoitteesta www.prh.fi, ELY-keskuksilta, verottajalta • samalla lomakkeella ilmoitus kaupparekisteriin ja ilmoittautuminen arvonlisä- verovelvolliseksi ja ennakkoperintärekisteriin • Y-tunnuksen saaminen • luvanvaraisuuden selvittäminen; jos luvanvarainen toiminta, on lupa hankittava ennen toiminnan aloittamista

5 Kirjanpito

6 Vakuutusten järjestäminen • YEL-vakuutus (yrittäjän työeläkevakuutus) otettava 6 kk:n sisällä • muu vakuutusturva

7 Työttömyysturva • palkansaajan jälkisuoja • Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT Suomen Yrittäjien työttömyyskassa SYT

9. Itsenäisen ammatinharjoittajan ja yrittäjän muistilista Erilaisia yrityspalvelujärjestelmiä löydät tämän oppaan liitteestä 2.

28 29

1. Yleistä

Arvonlisäverotus koskee liike-toiminnan muodossa tapahtu-vaa tavaroiden ja palveluiden myyntiä. Verovelvollisuus ei ole riippuvainen yritysmuo-dosta, vaan sen piirissä ovat niin toiminimellä yritystoimin-taa harjoittavat kuin avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt,osakeyhtiöt ja osuuskunnat. (6

Arvonlisäverovelvollisuus ei koske palkkatyötä eikä näin ollen työsuhteessa tapahtu-vaa tavaroiden ja palvelujenmyyntiä. Jos arvonlisäverotuk-sen piirissä oleva itsenäinen ammatinharjoittaja suorittaa työsuhteessa jonkin tehtä-vän, josta hänelle maksetaan palkkaa, saadusta palkasta ei makseta arvonlisäveroa.Arvonlisäverolain mukaisesti arvonlisäverotuksen ulkopuo-lelle jäävät seuraavat alat:• terveyden- ja sairaanhoito-

palvelut (käsittää toimenpi-

Arvonlisäverovelvollisuuden selvittäminen

6) Laki 30.12.1993/1501, www.finlex.fi

teet, jotka tehdään ihmisen terveydentilan määrittämi-seksi tai terveyden palaut-tamiseksi tai ylläpitämiseksi

• sosiaalihuoltona tapahtuva tavaroiden ja palvelujen

myynti• koulutuspalvelut

(lain nojalla järjestetty koulutus tai lain nojalla valtion varoin tuettu koulutus)

• rahoituspalvelut• vakuutuspalvelut.

Arvonlisäveroa ei makseta esiintyvän taiteilijan tai muun julkisen esiintyjän palkkioista, kuurojen tulkkauspalkkioistaeikä myöskään pääsääntöi- sesti tekijänoikeuden luovut- tamisesta tai tekijänoikeuden perusteella saadusta korvauk-sesta laissa säädetyin poik-keuksin. Ennen toiminnan aloittamista kannattaa verot-tajalta tarvittaessa varmistaa, onko toiminta arvonlisävero-velvollista toimintaa vai ei.

2. Milloin arvonlisä- veroa pitää maksaa?

Arvonlisäverotuksen ulkopuo-lelle on jätetty vähäinen liike-toiminta. Vaikka itsenäisen ammatinharjoittajan ja yrittäjän toiminta sinänsä kuuluisi vero-tuksen piiriin, ei verovelvolli-suutta ole, jos liikevaihto tili-kaudella ei ylitä 10 000 euroa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että arvonlisäverovelvolli-suus alkaisi vasta 10 000 euron jälkeen. Jos liikevaihto tilikaudella ylittää 10 000 eu-roa, on koko myynti verollista. Tämän vuoksi toimintaa aloi-tettaessa tulee tarkkaan miet-tiä, tuleeko em. raja tilikaudel-la ylittymään vai ei. Jos amma-tinharjoittaja on toimintaa aloitettaessa arvioinut, että 10 000 euron raja ei tilikau-della ylity ja vastoin alkupe-räistä käsitystä raja ylittyykin, muuttuu koko myynti siltä tilikaudelta verolliseksi. Tällöin

arvonlisävero joudutaan ta-kautuvasti maksamaan koko tilikaudelta ja sen lisäksi tule-vat viivästysseuraamukset.

Arvonlisäverovelvollisuutta arvioitaessa ratkaisevaa on siis tilikauden liikevaihto. Miten verovelvollisuus arvioi-daan, jos tilikausi on pidempi

tilikauden liikevaihto x 12

tilikauden täydet kalenterikuukaudet

Esim. tilikausi on kesä-joulukuu ja arvioidut tulot ovat8 000 euroa. Kun tämä muunnetaan vastaamaan 12 kk:nliikevaihtoa kertomalla se luvulla 12 ja jakamalla tulosluvulla 7 (kesä-joulukuu), saadaan liikevaihdoksi 13 714euroa. Näin ollen ammatinharjoittaja on velvollinen maksamaan arvonlisäveroa jo kyseiseltä tilikaudelta.

tai lyhyempi kuin 12 kuukaut-ta? Nämä tilanteet aiheuttavat usein käytännön ongelmia. Tällöin tilikausi tulee muuntaa vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Tämä tapahtuu kertomalla tilikauden liike-vaihto luvulla 12 ja jakamalla se tilikauden täysien kalente-rikuukausien määrällä:

30 31

Jos tilikauden liikevaihto jääalle 10 000 euroa, voi amma-tinharjoittaja kuitenkin halu-tessaan vapaaehtoisestihakeutua arvonlisäverovelvol-liseksi. Tästä on se etu, ettätuolloin ammatinharjoittaja voi vähentää ostoihinsa sisältyvät verot. Tätä oikeutta ei ole, jos ammatinharjoittaja vähäisen toiminnan perusteella jää arvonlisäverotuksen ulkopuo-lelle. Yleinen alv-kanta on 24 %.

3. Maksuperusteinen arvonlisävero

Pienyrityksillä on oikeus tilit-tää arvonlisävero maksu-perusteisesti. Tämä koskee yrityksiä, joiden liikevaihto on enintään 500 000 euroa tilikaudelta. Maksuperustei-nen tilitys tarkoittaa sitä, että itsenäinen ammatinharjoittaja ja yrittäjä voi kohdistaa myyn-neistä suoritettavan ja ostoista vähennettävän arvonlisäve-ron sille kuukaudelle, jolloin maksu myynnistä saadaan tai ostosta suoritetaan.

Itsenäinen ammatinharjoittaja ja yrittäjä voi itse valita tilittää-kö arvonlisäveron suorite- vai maksuperusteiseksi. Jos valin-tana on maksuperusteinen tili-tys, niin sitä sovelletaan sekä myynteihin että ostoihin.

Maksuperustetta voidaan so-veltaa vain Suomessa tapah-tuviin myynteihin ja ostoihin.

4. Muista alaraja-huojennus

Jos itsenäisen ammatinhar-joittajan ja yrittäjän liikevaihtojää alle 30 000 euroa, amma-tinharjoittaja voi alarajahuo-jennuksena saada osan mak-samastaan arvonlisäverostatakaisin Jos taas liikevaihto on enintään 10 000 euroa ja ammatinharjoittaja on maksa-nut arvonlisäveron, niin hän voi saada sen kokonaan takaisin.

5. Arvonlisäverovelvol-liseksi ilmoittautuminen

Arvonlisäverovelvollisen tulee ennen toiminnan aloittamistatehdä kirjallinen ilmoitus vero-hallinnolle ja ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tämä ilmoitus tehdään perustamisilmoitus-lomakkeella.

6. OmaVero-palvelu

Arvonlisäveroilmoitus anne-taan verohallinnolle sähköi-sesti OmaVero - palvelussa.Arvonlisäveroilmoitus anne-taan verokausittain, joka on pääsääntöisesti kuukausi. Jos liikevaihto on enintään 30 000 euroa, voi verokau-deksi kuitenkin halutessaan valita kalenterivuoden. Jos taas liikevaihto on 30 001 - 100 000, voi verokaudeksi valita neljänneskalenterivuo-den. Pidenettyyn verokauteen voi siirtyä erillisestä hakemuk-sesta.

Arvonlisäveroilmoituksen määräpäivä on verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Mikäli ilmoitus saa-puu verohallinnolle määräpäi-vän jälkeen, määrätään tästä myöhästymismaksu.

Arvonlisäveroilmoitus tulee antaa jokaiselta verokaudelta. Se tulee antaa myös silloin, jos toiminta on keskeytynyt tilapäisesti. Lisäksi se on an-nettava myös silloin jos vero-kaudelta laskettu arvonlisä-vero on miinusmerkkinen eli kun suoritettavat verot ovat pienemmät kuin vähennet-tävät verot.

Arvonlisäveron alarajahuojen-nus tiedot ilmoitetaan myös OmaVero-palvelussa. Ne ilmoitetaan joko kalenterivuo-den tai tilikauden viimeisen verokauden arvonlisäveroil-moituksella.

7. Arvolisäveron yhteenvetoilmoitus

EU:n alueella tapahtuvan tavara- ja palvelukaupan val-vontaa varten tulee arvonlisä-verovelvolliseksi ilmoittautu-neen antaa arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus OmaVero-palvelussa. Yhteenvetoilmoi-tus on annettava sähköisesti viimeistään kunkin kuukau-den päättymistä seuraavan kuukauden 20. päivänä. Yhteenvetoilmoitus täytetään asiakaskohtaisesti asiakkaan alv-numeroineen ja maakoo-deineen.

33

Vakuutukset kuntoonYritystoimintaa aloitettaessa pitää huolehtia vakuutus-turvan riittävyydestä.

1. Eläkevakuutus

Eläketurvan järjestäminen on itsenäisen ammatinharjoitta-jan ja yrittäjän omalla vastuul-la. Itsenäinen ammatinharjoit-taja ja yrittäjä on velvollinen ottamaan yrittäjien eläkeva-kuutuksen (YEL-vakuutus) seuraavien edellytysten täyttyessä:

• yrittäjä on iältään 18 – 67 -vuotias

• työskentelee yrityksessään• on toiminut yrittäjänä

yhteensä vähintään 4 kuukautta• arvioidut työtulot ovat vähintään 7 645,25 €/

vuosi 7)

• ei kuulu saman toiminnan perusteella muun

eläkelain piiriin.

Edellä mainittujen edellytys- ten täyttyessä YEL:n vakuut-tamisvelvollisia ovat itsenäiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät, jotka toimivat toiminimellä, avoimen yhtiön yhtiömies, kommandiittiyhtiön vastuun-alainen yhtiömies ja osake-yhtiön tai muun yhteisön osakas, joka on yhtiössä johtavassa asemassa ja omis-taa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta ääni- määrästä sekä itse vähintään yhden osakkeen.

Myös sivutoimisesti yritystoi-mintaa harjoittavat voivat olla velvollisia YEL-vakuutuksen ottamiseen. Tämä velvollisuus tulee silloin, kun sivutoimises-ti yritystoimintaa harjoittavan toiminta on kuitenkin niin laajaa, että edellä mainitut edellytykset täyttyvät.

YEL-vakuutus tulee ottaa kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta. Vakuutuksen alkamispäivä on kuitenkin toiminnan aloitta-mispäivä.

7) v. 2017

32

34 35

Ammatinharjoittaja voi itse määrittää sen työtulon, minkä perusteella eläkevakuutuksen ottaa. Tätä työtuloa määrittä-essä kannattaa muistaa, että se vaikuttaa eläkkeen lisäksi myös muihin ammatinharjoit-tajalle maksettaviin etuuksiin kuten esimerkiksi sairaus-päivärahaan. Tämän vuoksi työtulon pitää ehdottomastiolla oikealla tasolla. Ohjenuo-rana työtuloa määrittäessävoi käyttää periaatetta, että työtulon pitäisi vastata sitä palkkaa, joka ammatinharjoit-tajan työtä tekevälle ammat-titaitoiselle työntekijälle tulisi maksaa. YEL-vakuutuksesta ammatinharjoittaja saa eläke-turvan vanhuuden ja työkyvyt-tömyyden varalle. Vakuutuk-seen kuuluu myös osa-aika-eläke, työeläkekuntoutus ja kuntoutusraha. Vakuutusmak-sut ovat verotuksessa vähen-nyskelpoisia. Vakuutusmak-su määräytyy sen työtulon mukaan, minkä ammatinhar-joittaja on itselleen valinnut. Vakuutusmaksu alle 53-vuo-tiaille ja yli 62-vuotiaille on 24,10 % valitusta työtulosta ja 53 - 62 -vuotiaille 25,60 % valitusta työtulosta.8)

Aloittava ammatinharjoittaja saa vakuutusmaksuun 22 %:n alennuksen 48 ensimmäisen kuukauden aikana.

On tärkeää, että YEL-vakuu-tuksen ottaa sen ottamiseenmäärätyn 6 kuukauden ajan sisällä. Mikäli vakuutustaei oteta ajoissa, tulee vakuu-tusmaksuun 10 %:n laimin-lyöntikorotus. Vakuutuksen laiminlyönnistä voi myös olla seurauksena, että vakuutus otetaan ammatinharjoittajalleviran puolesta ja tällöin myös työtulo arvioidaan muiden toimesta.

2. Tapaturmavakuutus

Itsenäisellä ammatinharjoitta-jalla ja yrittäjällä ei pääsään-töisesti ole velvollisuutta ottaa lakisääteistä tapaturmavakuu-tusta. Velvollisuus lakisäätei-sen tapaturmavakuutuksenottamiseen on avoimen yhti- ön yhtiömiehellä ja komman-diittiyhtiön yhtiömiehellä, jolla yksin tai yhdessä perheen-jäsentensä kanssa on enin-tään 50 % yhtiön määräämis-vallasta sekä osakeyhtiön

osakkaalla, joka yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa omistaa enintään 50 % osakkeista. Jokaisen ammatinharjoittajan kannattaa kuitenkin harkita vapaaehtoi-sen tapaturmavakuutuksen ottamista, joka korvaa työ-aikana tapahtuneet tapatur-mat sekä ammattitaudit.

3. Potilasvahinko-vakuutus

Terveyden- ja sairaanhoito-alan itsenäiset ammatinhar-joittajat ja yrittäjät ovat velvol-lisia ottamaan potilasvahinko-vakuutuksen.

4. Muut vakuutukset

Ammatinharjoittamiseen liitty-vät yrittäjän riskit voidaanjakaa toimintariskeihin ja omaisuusriskeihin. Toiminta-riskit tarkoittavat tahatonta yritystoiminnan aiheuttamaa riskiä jollekin toiselle osapuo-lelle. Näiltä voi suojautuavastuuvakuutuksella, oikeus-turvavakuutuksella ja keskey-tysvakuutuksella.

8) v. 2017

on vain yksi vastuunalainen yhtiömies ja osakeyhtiöitä, kun yrittäjä omistaa yksinkaikki yhtiön osakkeet. Vastuu- ja oikeusturvava-kuutus koskee ammatinhar-joittamiseen liittyviä asioita. Vastuuvakuutus on voimassa Suomessa eli siitä voidaan korvata Suomessa aiheutunut ja ilmennyt vahinko. Oikeus-turvavakuutuksen voimassa-olo edellyttää, että asia käsitellään Suomessa.

Omaisuusriskeihin on syytä varautua silloin, kun ammatin-harjoittajalla on vakuutettavaa omaisuutta. Omaisuuden va-kuuttaminen voi koskea sekä käyttö- että vaihto-omaisuutta.

Keskeytysvakuutus korvaa ammatinharjoittajalle senkatemenetyksen, joka syntyy jos yrityksen toiminta on omaisuusvahingon takia vaikeutunut tai keskeytynytkokonaan. Keskeytysvakuu-tuksesta ja sen tarpeellisuu-desta kannattaa neuvotella vakuutusyhtiön kanssa.

Akavan Erityisalojen jäseninä olevilla itsenäisillä ammatin-harjoittajilla ja yrittäjillä on voimassa vastuu- ja oikeus-turvavakuutus liiton jäsenyy- den kautta. Vastuu- ja oikeus-turvavakuutus koskee liiton jäseninä olevia sellaisia itse-näisiä ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, joiden palveluksessa ei ole työntekijöitä. Vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen edellytyksenä on myös, että ammatinharjoittaja omistaa yrityksensä yksin. Täten se koskee toiminimiyrittäjiä, kommandiittiyhtiöitä, joissa

37

Vahvistettu YEL-työtulo vaikuttaa itsenäisen amma-tinharjoittajan ja yrittäjän sosiaaliturvan tasoon.*

1. Toimeentulo perhe-vapaan ja sairauden aikana

Kela voi maksaa itsenäiselle ammatinharjoittajalle ja yrittä-jälle äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä osittaista vanhempainrahaa, osittaista hoitorahaa ja eri-tyishoitorahaa.

Osittaista hoitorahaa on oike-us saada alle kolmivuotiaanlapsen vanhemmalla tai muul-la huoltajalla. Lisäksi lapsen vanhemmalla tai muulla huol-tajalla on oikeus osittaiseen hoitorahaan lapsen perusope-tuksen ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajalta sekä oppi-velvollisuuskoulun aloittamis-

Itsenäisen ammatin- harjoittajan ja yrittäjän sosiaali- ja työttömyysturva

ta edeltävältä lukuvuodelta,jos lapsi osallistuu silloin oppi-velvollisena esiopetukseen.

Oikeus osittaiseen hoitora-haan on, kun omassa yrityk-sessä tehty työ vähenee tosi- asiallisesti vähintään 25 pro- senttia. Yrittäjän tulee esittää luotettava näyttö työn vähe- nemisestä. Tällaisena selvityk-senä voidaan pitää esimerkik- si kirjanpitäjän antamaa sel- vitystä yrittäjän tulojen vähe- nemisestä vaadittavalla mää-rällä, päiväkodin kirjallista to-distusta siitä, että yrittäjän lap-si on päiväkodissa enintään 6 tuntia päivässä. Kyseeseen voi tulla myös muu vastaava selvitys.

Kelan maksamiin etuuksiin kuuluvat myös kuntoutusraha,sairauspäiväraha ja osasai-rauspäiväraha.

Kelan maksamaa sairauspäi-värahaa maksetaan sairastu-mispäivän ja sitä seuraavan kolmen arkipäivän jälkeen.Itsenäisellä ammatinharjoit-tajalla ja yrittäjällä on myös oikeus osasairauspäivära-haan. Edellytyksenä on, että yrittäjän työaika ja ansiot ovat alentuneet 40 - 60 prosenttiin aiemmasta. Osasairauspäivä-rahaa voidaan maksaa heti sairauspäivärahan omavas-tuuajan (1+3 arkipäivää) jälkeen. Tämä mahdollistaa osa-aikaisen työskentelyn heti sairauden alkamisesta lukien.

Kelan maksama päiväraha määräytyy YEL-vakuutuksessavahvistetun työtulon mukaan. Jos päivärahaoikeus alkaa vuonna 2017, on päivärahan perusteena vuoden 2015 vah-vistettu YEL-tulo palkkakertoi-

36

*) YEL= yrittäjän eläkelaki

38 39

mella korjattuna. Mikäli tulot ovat kasvaneet vähintään20 %, voi päivärahaa hakea korotetun YEL-tulon perus-teella. Mikäli yritystoimintaon kestänyt vain vähän aikaa, määräytyy päiväraha maksu-perusteen alkamista edeltä-neen 6 kk:n YEL-tulon ja/tai muiden ansiotulojenperusteella.

2. Työterveyshuolto

Itsenäinen ammatinharjoittaja ja yrittäjä voi järjestää itsel-leen työterveyshuollon työstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi.Ammatinharjoittaja voi ehkäi-sevän työterveyshuollon lisäk- si järjestää itselleen työter-veyshuoltona yleislääkärita-soisen sairaanhoidon. Työter-veyshuollon tulee perustuapalvelun tuottajan ja ammatin-harjoittajan väliseen kirjalli-seen sopimukseen. Se voi-daan järjestää mm. kunnalli-sessa terveyskeskuksessa tai yksityisessä lääkärikeskuk-sessa. Kela maksaa korvauk-

sen ehkäisevän työterveys-huollon ja sairaanhoidon tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista sairausvakuu-tuslain perusteella.

3. Työttömyysturva

Itsenäinen ammatinharjoittaja ja yrittäjä voi työttömyydenkohdatessa saada työttömyys-turvaa joko perusturvanaKelan kautta tai ansioturva-na työttömyyskassan kautta. Ammatinharjoittaja katsotaan työttömäksi, kun hän on kokonaan lopettanut yritys-toiminnan.

Työttömyysturvaa saadak-seen ammatinharjoittajantulee esittää luotettava selvi-tys toiminnan lopettamisesta.

Ammatinharjoittaja voi paran- taa lakisääteistä työttömyys-turvaansa liittymällä työttö-myyskassaan esimerkiksi Am-matinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT:hen.

Ollessaan kassan jäsen am-matinharjoittaja on työttömyy-den kohdatessa oikeutettu ansiosidonnaiseen päivära-haan. Edellytyksenä on, että ammatinharjoittaja täyttää työssäoloehdon. Työssäolo-ehto täyttyy, kun ammatinhar-joittaja on ollut kassan jäsen ja toiminut yrittäjänä vähin-tään 15 kk. Lisäksi edellyte-tään, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan riittävän olennaista.

Työttömyyskassaan liittyes-sään ammatinharjoittajanon valittava työtulonsa. Tämä työtulo voi olla enintään YEL-vakuutuksen perusteena oleva vahvistettu työtulo ja vähintään sen tulee olla 12 564 euroa/ vuodessa (v. 2017). Vakuutusmaksut ja myös ansiosidonnaisen päivä-rahan suuruus määräytyvät tämän ammatinharjoittajantyöttömyyskassalle ilmoitta-man työtulon perusteella.Jäsenmaksut ovat henkilö-kohtaisessa tuloverotuksessavähennyskelpoisia.

Mikäli ammatinharjoittaja ei ole työttömyyskassan jäsen, hän voi hakea Kelalta perus-päivärahaa. Kelan maksaman peruspäivärahan edellytykse-nä työttömyyden lisäksi on työssäoloehdon täyttyminen.Työssäoloehto täyttyy, kun ammatinharjoittaja on toimi-nut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta työttömyyttä edel-täneiden neljän vuoden aika-na ja kun yritystoiminta tuona aikana on ollut riittävän olen-naista. Riittävän olennaiseksi yritystoiminta katsotaan, kun ammatinharjoittajan YEL-va-kuutuksen perusteeksi otta-ma työtulo on ollut vähintään 12 564 euroa (v. 2017). Kelan maksaman päivärahan suu-ruus on 32,40 euroa päiväs-sä (v. 2017) Mikäli työssä-oloehto ei ole täyttynyt, voi ammatinharjoittaja saada Kelalta peruspäivärahan suuruista työmarkkinatukea.Työmarkkinatuki on harkin-nanvarainen.

Työttömyysturva palkan- saajasta ammatinharjoitta-jaksi ryhdyttäessä

Hyvin usein itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja yrit-täjäksi siirtyminen tapahtuu palkkatyöstä. Jos henkilöyrittäjäksi ryhtyessään täyttää palkansaajakassan työssä-oloehdon, hänelle syntyy ns. jälkisuojaoikeus. Jälkisuoja-oikeuden pituus on enintään 18 kuukautta yritystoiminnan aloittamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että am-matinharjoittajalla on oikeusjäädä palkansaajakassan jä-seneksi jälkisuoja-ajaksi taihän voi heti yritystoimintaa aloitettaessa liittyä yrittäjäkas-saan. Molemmissa tapauksis-sa jälkisuojan sisältö on sama eli mikäli ammatinharjoittaja jää työttömäksi jälkisuoja-aikana, hänen ansiosidonnai-nen päivärahansa lasketaan niiden ansioiden perusteella, jotka hänellä oli ammatinhar-

joittajuutta edeltäneessä palk-katyössä. Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajajäsenen,joka siirtyy palkansaajajäse-nestä ammatinharjoittajaksi, kiinteä jäsenmaksu pitää sisällään jälkisuoja-aikanamyös palkansaajakassan jäsenmaksun. Hän voi jälki-suoja-ajan olla sekä liiton että palkansaajakassan jäsen. Halutessaan hän voi kuitenkin pysyä vain liiton jäsenenä ja liittyä yrittäjäkassaan heti toimintansa aloittaessaan. Tässäkin tapauksessa hän saa hyväkseen palkansaajan jälki-suoja-ajan, joka on voimassa 18 kuukautta, mutta kuitenkin enintään siihen asti kunnes yrittäjäkassan työssäoloehto (15 kk) on täyttynyt. Tällöin ammatinharjoittajan työttö-myysturvaan ei tule katkoa, koska yrittäjäkassan työssä-oloehto täyttyy jälkisuoja-aikana.

40 41

Sanna LauslahtiYrittäjä, Controller

Hinta on yrityksen kriittinen menestystekijä. Se on mer-kittävin yksittäinen osatekijä yrityksen kannattavuudenmuodostumisessa. Hinnalla on usein suora vaikutus siihen syntyykö kauppaa vai ei. Muu- tos hinnassa vaikuttaa käyttö-katteeseen enemmän kuin muuttuvien ja kiinteiden kulu- jen pienentäminen tai volyy- min kasvu. Onnistunut hin-noittelu osana tuotteistusta näkyy suoraan yrityksen tuloslaskelman viimeisellä rivillä.

Hinta on muutakin kuin las-kentaa ja euroja. Se on ennenkaikkea jakelun, tuotteen ja markkinointiviestinnän ohella keskeinen markkinoinnin kil-pailukeino. Lisäksi hinta on• palvelun arvon mittari ja

muodostaja. Hinta kertoo asiakkaalle palvelun arvos-

ta, esimerkiksi korkea hinta voi kertoa asiakkaalle

hyvästä laadusta

• kannattavuuteen vaikutta-va tekijä. Jokainen saatu

lisäeuro volyymien säilyessä ennallaan näkyy tuloksessa

• tuotteen asemointiin vaikuttava tekijä

• kilpailuun vaikuttava tekijä.

Hinnoittelu on osa tuotteis-tamista. Tuotteistamisen tavoitteena on saada aikaan toimiva, vaikuttava ja oikea-aikaisesti tarjottu sekä asiak-kaan tarpeisiin pohjautuva palvelu. Tuotteistamisesta saatuja tietoja käytetään hin-nan laskennan taustatietoina.Tuotteistamisen kysymyksiä ovat: mitä palvelu pitää sisäl-lään, millä laadulla palvelu tar-jotaan, miltä palvelu näyttää (imago, brändi), miten palvelu tuotetaan ja mitkä ovat palve-lun tavoitteet sekä viimeiseksi haetaan vastaus siihen, mikä on palvelun hinta. Hintaa laskettaessa ja tuotteistetta-essa on tärkeää huomioida asiakkaan saamat hyödyt. Kullakin hyödyllä on oma

arvonsa asiakkaalle. Hyötyjen tarkastelun lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet ja niiden tyydyttäminen. Asiakas voi saada palvelusta tai tuotteesta• taloudellista hyötyä,

kuten säästöjä• toiminnallista hyötyä, kuten

luotettavuutta ja osaamista• funktionaalista hyötyä,

jotka syntyvät teknisistä ominaisuuksista• henkilökohtaista tai psyko-

sosiaalista hyötyä, kuten henkilökohtainen tyydytys asiakkaan saadessa olla tietyn yrityksen asiakkaana.

Miten oma työ hinnoitellaan kannattavaksi?

Taulukko 1 Hinnan vaikutus tulokseen

Yritys Oy hinta +5 % hinta -5 %

Liikevaihto 128 000 134 400 121 600

Muuttuvat kustannukset 6 400 6 400 6 400

Katetuotto 121 600 128 000 115 200

Kiinteät kustannukset 117 760 117 760 117 760

Tulos 3 840 10 240 -2 560

Tulos % 3 % 8 % -2 %

Tulosero €

vrt lähtötilanne 6 400 -12 800

Hintatason määrittäminen

Hinnan asettaminen oikealle tasolle on tärkeimpiä tehtäviä yrityksessä. Jos hinta asete-taan liian korkeaksi, kauppo-ja ei synny, eikä asiakkaita saada. Toisaalta liian alhainen hinta saattaa johtaa yrityksen heikkoon tulokseen ja siten yrittäjän alhaiseen palkkata-soon. Lisäksi on huomioitava, että hintoja on vaikeampi nostaa kuin alentaa.

valitsemaan kilpailustrategi-aan. Peruskilpailustrategioita ovat kustannusjohtajuus-, eri-laistamis- ja kohdistamisstrate-gia. Kustannusjohtajuusstrate-giassa toimitaan mahdollisim-man tehokkaasti matalalla hinnalla. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuret myynti-volyymit. Erilaistamis- ja koh-distamisstrategiassa pyritään hakemaan mahdollisimman korkea hinta markkinoilta erilaistamalla tuote kilpailijoista ja/tai valitsemalla tietyt asia-kassegmentit, joissa asiakkai-den maksukyky ja -halu ovat korkeat. Kohdistamisstrategi-assa hyödynnetään segmen-tointia. Sitä voidaan tehdä jakamalla asiakkaita maksu-kyvyn, toimialan, koon, maan-tieteellisen sijainnin, osto-käyttäytymisen ja asiakkaan kehitysvaiheen mukaan. Erilaistamista muihinnähden voidaan tehdä• palvelubrändillä• erikoistumalla tai laajalla

valikoimalla• tuomalla toimialalle uusia

palveluita tai palvelutapaa• asiakkuuksien hallinta-

ohjelmilla

Liikkumavaraa hinnoitteluun saadaan hyödyntämällä hin- noitteluun vaikuttavia tekijöitä viisaasti. Näitä tekijöitä ovat asiakkaiden maksukyky, kil-pailijoiden hinta, yrityksen tavoitteet, brändi/mielikuvat, verot ja maksut, kysynnän ja tarjonnan suhde, palvelun laa-tu ja sisältö.

Yrityksellä on mahdollisuus valita korkea tai matala hinta- taso itselleen. Hintatason valinta pohjautuu yrityksen

42 43

• markkinointikampanjoilla• kasvulla• yhteistyö/liittoutuminen

muiden kanssa• erityisosaajilla• uusilla tekniikoilla• palveluiden nopeuttamisella• palveluiden paketoinnilla• hinnalla, joka voi olla kilpai-

lijoihin verrattuna epätaval-lisen halpa tai kallis hinta, riskitön hinta, selkeä hinta, rahoitusjärjestelyillä ja

hinnoitteluperusteilla.

Valittu strategia näkyy siinä, millaisia palveluita asiakkailletarjotaan. Palvelu ja sen omi- naisuudet vaikuttavat hinnoit-teluun. Vakiopalvelun hinnas-sa joudutaan toimimaan mark-kinoiden asettamalla hintata-solla. Jonkin verran omalei-maisessa palvelussa voidaan vaikuttaa hieman enemmän asetettavaan hintaan. Räätä-löidyssä palvelussa lähtökoh-tana on asiakaskeskeisyys,jolloin hinta ei muodostu markkinapohjaisesti, vaan asiakaspohjaisesti.

Hinnoittelutaktiikoissa on valinnanvaraa Yrityksillä on valittavana usei-ta eri hinnoittelutaktiikoita. Yri-tys voi käyttää vakaata hintaa, joka näkyy asiakkailla samana tilanteesta riippumatta ja lista-hintoina. Sopimushinnoittelu ilmenee asiakaskohtaisena hinnoitteluna ja sitä tehdään usein ns. avainasiakkaille.Tästä esimerkkinä voi olla ti-lanne, kun yrittäjäasiantuntijamyy merkittävän osan työ-ajastaan yhdelle asiakkaalle pidemmäksi aikaa. Tarjoushin-noittelua käytetään osto- ja myyntitapahtuman ollessa yksittäinen. Hintaporrastusten hyödyntämistä voidaan ajatel-la tilanteessa, jossa asiakkai-den kysynnässä on vaihtelui-ta. Sen avulla tasoitetaan ”kysyntää ja tarjontaa”. Kam-panjahinnan avulla pyritään edistämään ja luomaan uutta kysyntää. Sen etu on siinä,että hintatasoa ei tarvitse alentaa pysyvästi. Kampanja-hinta voidaan rajata niin koh-deryhmällisesti kuin ajallisesti.

Ristiinhinnoittelussa nivotaan eri palvelut toisiinsa; yhdellä palvelulla mennään asiakkaa-seen sisään ja toisessa taas haetaan kate. Tällöin tiede-tään, että palvelu 1 vaatii pal-velun 2 ostamista. Rangais-tushinnoittelu liittyy työajan ulkopuoliseen ajankäyttöön ja myös sopimuksen vastaisiin tilanteisiin. Kermankuorinta-hinnoittelussa pyritään tarkal-la kohderyhmäsegmentoinnil-la tunnistamaan ne asiakkaat,jotka ovat valmiita maksa-maan korkeamman hinnan.

Hinnoitellessa tarvitaan samanaikaisesti useitamenetelmiä

Hinnoittelua voidaan tehdä eri menetelmillä. On kuitenkinperusteltua laskea hinta eri menetelmillä ja tunnistaa,mitä eri hintatasoja kukin menetelmä tuottaa.Hinnoittelu voidaan tehdä• kustannuspohjaisesti,

kuten omakustannushin-ta ja katetuottopohjainen hinnoittelu.

• markkina- eli kilpailuperus-teisesti, kuten monopoli-hinta, maailmanmarkkina-

hinta, hintajohtajan seuraa-minen, tavoitehinnoittelu

• asiakaslähtöisesti, kuten arvoperusteinen hinnoittelu

• kysyntäpohjaisesti, kuten hintaporrastus, hinta-segmentointi, hintaluokat, pakettihinnat, kausihinnoit-telu, alehinnoittelu, erikois-tarjoukset

• hintamuutosten mukaisesti kuten kiinteät hinnat,

nopeasti vaihtuvat hinnat, vakaa hintataso

• hintadifferoinnin kautta eli myymällä samaa tuotetta

eri hinnalla, kuten maan-tieteellisesti eri alueilla eri hinta, ostomäärä, ostoajan-kohta, edellytys asiakkai-den tehokas segmentointi

• psykologisesti hinnoitellen, kuten 999 euroa, 495 euroa, 19 euroa

Laskennassa tarvittavat taustatekijät

Hintaa laskettaessa tulee huomioida useita tausta- tekijöitä. Kukin tekijöistä nä-kyy hinnoittelun eri vaiheissaomalla painollaan. Laskennas-sa tarvitaan tieto kapasitee-tista ja toiminta-asteesta. Kapasiteetti tarkoittaa maksi-mipalvelusuoritusmäärää ja toiminta-aste toteutunuttatai arvioitua toteutuvaa suo-ritemäärää. Lisäksi tarvitaan tieto:• yrityksen/yrittäjän

tavoitteista• kustannuksista: kustannuksissa huomioi-

daan mm. tuotteistuksessa määriteltyjen tekijöiden kustannusvaikutukset.

• elinkaaren pituudesta ja etenemisestä

• kilpailustrategiasta• kohderyhmästä• palvelun asemoinnista

muihin palveluihin nähden.

Kapasiteetti ja toiminta-aste:Kuinka paljon on tunteja myytävissä

Asiantuntijapalvelun hinnan laskennassa tarvitaan tietosiitä, kuinka paljon tunteja on käytössä ilman lomia, sairaus- ja koulutuspäiviä sekä muu-hun toimintaan kuluvaa aikaa. Lisäksi on hyvä arvioida, kuin- ka paljon yrityksellä on yleen-sä myymättömiä tunteja tai mikä on tavoite, minkä alle ei saa mennä. Myymättömiä tunteja yritys voi käyttää esi-merkiksi tuotekehitykseen.

44 45

Omakustannushinta

Omakustannushinta menetel-mänä sopii varsinkin yrityksiin,joissa suurin osa kustannuk-sista on kiinteitä kustannuk-sia. Omakustannushinta sisäl-tää yrityksen kaikki kustan-nukset (kiinteät ja muuttuvat, sekä välittömät ja välilliset) ja tulostavoitteen.

Taulukko 3

Kuluerät €/v €/h ErittelyHenkilöstökulut 95 564 82 palkat, henkilösivukulut

Muut henkilöstökulut 3 860 3 koulutus, terveydenhoito, ruokakulut, liput jne.

Toimiston vuokra 3 600 3

Matkakulut 4 960 4 km, matkustaminen, hotellit

Tietoliikenne 2 090 2 matkapuhelin, laajakaista; mobiili+ kiinteä, kotisivut jne

Kirjanpito 1 440 1

Markkinointi ja 1 000 1 markkinointimateriaali, neuvottelu- ja edustusmyynti

Muut kulut 1 730 1 vakuutukset, kopiointi, posti, toimistotarvikkeet, pankki, pientarv.

Poistot 973 1 tietokone, printteri, kalusto jne

Omakustannusarvo 115 218 99

Hinta sisältäen tulostavoite 10 % 128 020 110 = 115 218/(1-0,1) ja 99/(1-0,9)

Seuraavaksi on esimerkki yhden hengen asiantuntija-palveluyrittäjän tavoitepalkka-lähtöisestä laskennasta (tavoi-tebruttopalkka/kuukausi). Ensimmäiseksi yrittäjä on selvittänyt kapasiteettinsa ja toiminta-asteensa eli myytä-vät tuntinsa. Tämän jälkeen yrittäjä on määrittänyt oman tavoitepalkkatasonsa.

Taulukko 2

Tuntien käyttö Tunnit/vuosi Selite

Tunnit ilman lomia 1687,5 5 vkoa lomaa+viralliset vapaat 2 vkoa

Myynti ja Markkinointi 112,5 1,5 päivä/kk * 10 kk

Laskutus ja perintä 37,5 0,5 päivä/kk *10 kk

Kirjanpito ja maksut 75 1 päivä/kk *10 kk

Koulutuspäivät 30 4 päivää/vuosi

Sairauspäivät 45 6 päivää/vuosi

Muut; verkostoituminen jne 75 1 päivä/kk *10 kk

Myytävissä oleva aika 1312,5

Riski: Myymätön aika 150 2 päivä/kk *10 kk

Arvioidut myytävät tunnit 1162,5

Alla on yksi esimerkki myytävien tuntien arvioinnista yhdenhengen asiantuntijapalvelu-yrityksessä.

Yrityksen tavoitteet

Yrityksen tavoitteet vaikuttavat suoraan hintaan. Isommassa yrityksessä tavoite voi lähteä esimerkiksi siitä, kuinka pal-jon tulosta halutaan tehdä. Yrittäjällä se voi lähteä hyvin-kin yksinkertaisesta lähtökoh-dasta eli siitä, paljonko yrittäjä haluaa itselleen palkkaa. Vaihtoehtoisena vertailuna palkan suuruudesta voidaan käyttää sitä, paljonko yrittäjä saisi vastaavasta työstä ulko-puolella.

Kustannukset

Yritykselle syntyy kustannuksiamitä moninaisimmista eristä. Tuotteistuksessa tehdyt ratkai-sut vaikuttavat suoraan kustan-nusten muodostumiseen. Yksi laskennan perusvirheistä on, että kaikkia kustannuksia eioteta huomioon tai ne arvioi-daan liian suurina.

11) Laskelmaa yksinkertaistettu, Omakustannuslaskennan kaava on: Välittömät ja välilliset muuttuvat kustannukset + kiinteät kustannukset: välittömät ja välilliset kiinteät kustannukset = Valmistusarvo + hallinto ja markkinointi = Omakustannusarvo

Sen jälkeen tulevat tarkas-teltavaksi tuloslaskelman kuluerät ja tuotteistusdo-kumentit, joiden kautta muodostui seuraava kustan-nuslaskelma11). Tuntihinnan laskennan pohjana ovat aiemmassa esimerkissä las-ketut myytävät tunnit, joita on 1162,50.

46 47

Laskelman pohjalta nähdään,että yrittäjälle kertyy kustan-nuksia vuodessa 115 218 euroa, jonka päälle hän haluaa saada 10 prosentin tuloksen. Tulos-tavoitteen sisältäväksi arvon-lisäverottomaksi tuntihinnaksi tulee 110 euroa/h. Tämän jäl-keen voidaan laske arvonlisä-verollinen tuntihinta.

Taulukko 4

Tuntihinta ilman alv:tä 110 128 020 € / 1162,50 h Tuntihinta alv 24 % 136,40 110*1,24

Kun tuntihinta on saatu selville, voidaan laskea yrittäjän kol-melle eri palvelulle arvonlisä- verottomat hinnat. Tausta- tietona laskennassa oli tuot-teistamisessa määritelty ajan-käyttö eri palveluissa.

Taulukko 5

Hinta (pk-seudulla) Hinta alv 0% AjankäyttöKonsultointipäivä 991 7,5 konsultointi + matkat 1,5 h Luento (7,5 h) 1 652 2 päivää, perussetillä Räätälöity luento (7,5 h) 3 304 4 päivää

Markkinahinta- menetelmä

Markkinahintamenetelmä pohjautuu markkinahintaan.Markkinaperusteinen määri-telty hinta voi asettua oma- kustannushinnan yläpuolelle tai alapuolelle. Markkinahin-taa laskettaessa vähenne-tään markkinahinnasta ensin voittotavoite. Näiden kahden erotus kertoo, kuinka paljon yrityksen kustannukset voivatolla maksimissaan yhtä tuotet-ta kohden.

Markkinahinta 60 senttiäVoitto 10 % 6 senttiä

Kustannukset max 54 senttiä

Arvoperusteinen hinnoittelumenetelmä

Arvoperusteinen hinnoittelu lähtee asiakkaan saamastaarvosta. Tällöin yritys valitsee kilpailustrategiakseen usein erilaistamisstrategian. Tällöin kysynnän määräävä tekijä ei ole enää hinta. Kysyntää ohjaa se, mistä asiakas kokee saavansa tuotteessa lisäarvoa, esimerkiksi mielikuva-arvoa

ja/tai konkreettista hyötyä eli käyttöarvoa. Periaatteena voi olla ”osta ja tuota halvalla”sekä ”myy kalliilla asiakkaan kokeman arvon mukaan”.Saman tuotteen tai palvelun hinta voi vaihdella eri markki-na-alueilla, asiakassegmen-teissä, käyttötilanteissa jne. Yritys voi itse rakentaa tuot-teen arvoa, kuten mielikuva-arvoa, markkinoinnin avulla tekemällä tuotteestaanmerkkituotteen.

Taulukko 6: palvelun arvon muodostuminen

Mielikuva-arvot

Konkreettinen arvo –hyödyt

Arvoperusteista hintaa voi-daan tehdä esimerkiksi yh-distämällä se muihin hinnoit-telumenetelmiin. Esimerkiksikonsultti voi sitoa osan palk-kiostaan asiakkaan saamiin hyötyihin. Näin konsultti myös ilmaisee mielenkiintonsaasiakasta kohtaan työsuori-tuksen jälkeen. Lisäksi samal-la säilytetään tiivis asiakas-kontakti pidempään.

48 49

Petri Saarinen, myynnin ja markkinoinnin asiantuntija Naisyrittäjyyskeskus ry.

Olen perehtynyt myyntiin ja markkinointiin yli 35 vuotta, sekä teoreettisesti että työs- kentelemällä menestyksek-käästi niiden parissa. Kysees-sä on kiehtova maailma: myynti ja markkinointi ovat yritystoiminnan perusta, sydän, joka sykkii rahavirtoja yrityksen pyörittämiseen. Jos myyntiä ei ole, kaikki muut yrityksen toiminnot

markkinoilla pärjää se, joka nopeimmin osaa reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin. Juuri tämä on ydinkysymys, kun mietitään, miten yritys voi menestyä.

Muutosvauhtia kuvaa hyvin alla oleva kuva. Yhä vanhem-mat joutuvat omaksumaan yhä enemmän yhä suurempia muutoksia työuransa aikana. Kuvassa mainitut suuret muu-tokset vaikuttavat pysyvästi toimintatapoihin tai -ympäris-töön (esim. internet tai matka-puhelimet).

ovat turhia. Myynti tuo yri-tykselle rahaa ja markkinointi on myynnin työkalu. Nämä kaksi asiaa määrittelevät yri- tyksen menestyksen ja kasvun, tai paikallaan polkemisen ja tuhon.

Merkittävä huomio myynnin ja markkinoinnin ymmärtämises-sä on se, että yritysmaailmas-sa asiat toteutuvat harvoin juuri siten kuin ne oli alun-perin suunniteltu. Toiminta on yhä hektisempää ja muutok-sia tapahtuu entistä kiivaam-paan tahtiin. Tässä tilanteessa

Pienyrittäjän markkinointi Myynnin ja markkinoinnin mullistus

Myynti on muuttunut muuta-man viime vuoden aikana enemmän kuin parinkymme-nen viime vuoden aikana yhteensä.

Toimintaympäristö on muut-tunut entistä digitaalisem-maksi, kuluttajien ostokäyt-täytyminen on muuttunut, verkkokauppa nakertaa kivijalkamyymälöitä, globaali toimintaympäristö syö pie-nempien markkina- alueiden katteet, printtimedia taistelee hengestään ja digitaalisen markkinoinnin tuotot virtaavat kansainvälisten jättiläisten taskuun. Voi kuulostaa loh-duttomalta, mutta juuri tämä toimintaympäristön radikaa-li muutos luo pienellekin yritykselle mahdollisuuden menestyä; isot laivat käänty-vät hitaammin ja kilpailussa pärjäävät ne, jotka nopeim-min reagoivat muuttuneisiin tilanteisiin.

Alla muutamia tutkimustulok-sia väitteeni perustaksi – tämä oli tilanne jo viisi vuotta sitten, mutta vieläkään kaikki yrityk-

set eivät halua tunnustaa seuraavia tosiasioita. Muutos-vastarinta on meihin sisään-rakennettu ominaisuus.

• 80% B2B -yrityksistä löytää tarvitsemansa tavara- tai palvelutoimitta-jan itse (Marketing Clinic 22.11.2012)

• Ostoprosessin ensimmäi-sen kahden kolmasosan (= 66%) aikana B2B- ostajat eivät halua olla yhteydessä myyjään (Focus & Aalto-yliopisto 11.10.2012)

• B2B- ostopäätökseen vaikuttavat 92% tuttujen ja kollegoiden suositukset tai kokemukset, 70% verkossa käydyt keskustelut ja 46% mainonta (Nielsen Global Trust Advertising Survey Q4/2011).

Koska kaikki tieto on kaikkien saatavilla 24/7, asiakasta ei enää kiinnosta pelkkä argu-menttiryöpytys vaan se, mitä merkittävää hyötyä hänelle tarjoat. Perinteisesti meilläon totuttu korostamaan tuot- teen ominaisuuksia, ns. ”bittiä- baudia- herziä”, mutta ne eivät enää kiinnosta asia-kasta kuten ennen.

Nyt asiakas puntaroi tuottees-ta tai palvelusta saamaansa hyötyä ja harkitsee ostopää-töstään etenkin sosiaalisen median vaikutteiden perus-teella.

Kiteytettynä: Myynti ei enää löydä asiakasta – asiakkaat löytävät sinut ( jos löytävät). Tässä kohtaa avainasemassa on markkinointi.

Tarinan voima

Markkinoijan täytyy ymmär-tää, että ihminen ei samaistu asioihin vaan tarinoihin. Tuot-teen, palvelun ja hyödyn ym-pärille tulee kirjoittaa tarina pelkkien faktojen sijaan. Rakenna tarina siitä, miten tuotteesi/palvelusi hyödyttää asiakastasi, älä yritä vaikut-taa esim. pelkillä teknisillä argumenteilla. Sinä ymmärrät tuotteesi tai palvelusi hyödyn asiakkaalle, mutta asiakas ei jaksa lukea markkinointimate-riaalia, joka koostuu asioista. Hän tarvitsee tarinan, johon voi samaistua ja joka luo hänelle mielikuvan jostakin paremmasta tai itselle hyö-dyllisestä.

1850 1900 1950 2000

14 MUUTOSTA/SUKUPOLVI

ELINIKÄ > 80 VUOTTAELINIKÄ < 40 VUOTTA

1 MUUTOS/SUKUPOLVI

50 51

Tehokkaita keinoja tarinallis-tamiseen ovat esimerkiksi kotisivuilla olevat asiakasker-tomukset (”näin Yritys X:n ratkaisu paransi liiketoimin-taamme” ym.) tai referenssi-kertomukset siitä, miten tuote tai palvelu hyödyttää jotakin tiettyä toimialaa/kohderyh-mää. Esimerkkitarina voi olla vaikkapa kuvaus siitä, miten huono sisäilma vaikuttaa ihmisen terveyteen - millaisia oireita siitä aiheutuu ja miten ongelma voidaan ratkaista. Kun ihminen lukee oireista (kuten väsymys ja päänsärky) - hän lukee tarinaa; tekstiä, josta hän voi löytää itsensä. Kerro tuotteestasi/palvelustasi siten, että lukija tunnistaa siitä hyödyn itselleen tai ratkaisun ongelmaansa (tai ongelmaan, jonka olemassaolosta hän ei vielä edes tiennyt).

Mainosten totuudenmukai-suuteen luotetaan heikosti, mutta asiakaskertomuksilla ja referensseillä on mahtava voima, niihin samaistutaan ja niitä uskotaan. Esimerkiksi ”pesujauhe X” pesi pyykin jo 60- luvulla mainosten mukaan ”tahrattoman puhtaaksi jo alhaisissa lämpötiloissa” – todellisuudessa ei pese vieläkään edes kiehuvassa vedessä. Mutta jos joku hen-

kilö kertoo netissä näppärän tavan päästä tahrasta eroon, mielikuvamme on toinen: ”fiksu idea, täytyypä kokeilla”.

Orgaaninen vai maksettu markkinointi?

Yrityksen markkinointi voi olla orgaanista (ilmaista) tai mak-settua mainontaa. Markkinoin-nin toteutustapa on valittava jo toiminnan alussa. Toiseen ei ehkä ole aikaa, ja toiseen ei ole rahaa. Siksi kannattaa valita resursseihin sopiva mix.

Orgaaninen kasvu tulee hy-västä tuotteesta, palvelusta ja asiakaskokemuksesta, jota asiakkaat vievät eteenpäin suosittelemalla. Ilmaista ja tehokasta, mutta vaatii paljon työtä.

Maksettu markkinointi antaa laajaa näkyvyyttä ja on eten-kin digitaalisella puolella erit- täin kustannustehokasta, mutta vaatii panostusta – eli rahaa. Ylärajaa hintalapulle ei ole, mutta nyrkkisääntö on: mitä enemmän panostat, sitä enemmän saat. Tässä piilee kuitenkin se vaara, että jos ykkösasia pettää (hyvä tuote/hyvä palvelu/hyvä asiakasko-

• Kuuntele, ratkaise, luo mielikuva ja erotu – muu-ten puhutte vain hinnasta.

• Rakenna älykkäitä paket-teja – ajattele esim. hää-kimppu vs. kukkakimppu, vappupallo vs. ilmapallo, äitienpäivälounas vs. lou-nas. Luo sopivia paketteja, joilla voit kasvattaa katet-tasi reilusti ja tarjota tuotet-tasi/palveluasi rajatulle kohderyhmälle pienem-mällä kilpailulla.

• Mieti, mikä on se merkittä-vä etu, jonka asiakkaalle tarjoat.

• Asiakkaan pitää pystyä perustelemaan päätöksen-sä itselleen ja muille ennen päätöksentekoa – anna hänelle argumentteja ja auta häntä päättämään.

• Pidä jatkuva yhteys. Kala voi karata, jos siima löystyy (asiakasuskollisuus, kanta-asiakasohjelmat).

• Pyri rakentamaan kaksi vaihtoehtoa, joista valita, molemmat omiasi.

• Mieti, mikä on tärkeintä ja keskity siihen. Älä yritä tehdä kaikkea mahdollista, vaan pohdi, mikä on oleel-lista ja tee se mahdollisim-man hyvin.

Ymmärrä asiakastasi

Jotta markkinointi tuottaa tu-losta, on ymmärrettävä, miten asiakkaan ostopäätösprosessi etenee.

Kaaviona se kuvataan näin:

kemus), ei ole mitään järkeä maksaa siitä, että voi osoittaa asiakkaalleen, miten huonosti palvelu pelaa.

Valitse siis markkinointimix: tue ulkoisella markkinoinnilla asiakashankintaasi siinä määrin kuin pystyt antamaan upean asiakaskokemuksen joka kerta. Älä enempää.

Tie menestykseen – ohjeita myynnin ja markkinoinnin tueksi

• Löydy ja ole näkyvillä – hakukoneet, some (Facebook, hakukonemai-nonta Google, AdWords, YouTube, LinkedIn, blogit, kotisivujen optimointi). Halpaa ja tehokasta.

• Tuota sisältöä digitaalises-sa ympäristössä, jaa faktaa ja infoa, tarjoa työkaluja.

• Hyödynnä referenssien voima, anna joka kerta yli-vertainen asiakaskokemus.

• Tee ostamisesta helppoa. Jos ostaminen on hankalaa tai kokonaishinta muodos-tuu useista eri palasista, asiakkaan on helpompi ky-syä kilpailijalta pakettirat-kaisua. Muista, että asiakas ei ole tuotteesi/palvelusi asiantuntija.

• tarpeen tunnistaminen

• informaation hankinta

• vaihtoehtojen arviointi

• lisäinformaation ja muiden ihmisten kokemusten/mielipiteiden hankinta ja arviointi

• päätös

• ostopaikan valinta

• kaupan tekeminen

• hankinnan jälkeinen arviointi ja kokemuksen jakaminen muille

1

2

3

4

5

6

7

8

52 53

Koska tarve voi olla todellinen tai itse luotu, otan esimerkiksi sen, miten erityyppisesti eri henkilöt saman asian havainnoivat:

Henkilöt A, B, C ja D lukevat artikkelin tai mainoksen, jossa kerrotaan terveyteen, hyvinvointiin, elämänlaatuun tai turvallisuuteen liittyvästä palvelusta. Lisäksi artikkeli kertoo, miten tarjottava pal-velu helpottaa elämää. Koska tekstin tukena on luotettavan tahon tutkimustulos, tuntuu mainosteksti kaiken lisäksi uskottavalta.

A tunnistaa itseensä ja per-heeseensä sopivia kuvauksia ja asioita, jotka sopivat hänen elämäntilanteeseensa. Hän tunnistaa myös ratkaisuja, joita ei tiennyt edes tarvitse-vansa. Hän lähestyy asiaa emotionaalisesti ja alkaa rakentaa mielessään tarvetta, johon sopii juuri esitetty rat-kaisu. Tarve rakentuu asioista, jotka eivät ole rahassa mitat-tavissa, hän poimii nämä osiot tekstistä. Emotionaalisen lä- hestymistavan johdosta puut-teesta rakentuu huoli ja asia, joka pitää ratkaista. Vaikka se maksaakin, se on sijoitus parempaan tulevaisuuteen.

B lukee saman artikkelin teknisestä kulmasta ja alkaa

rakentaa itselleen tarvetta perustuen siihen, että nyt on keksitty jotakin, mikä ei ennen ollut mahdollista tai mitä ei aikaisemmin ole ollut tarjolla. Tämä henkilö uskoo lähes kaikkien uusien digitaa-lisesti tuotettujen ratkaisuiden voimaan. B:n perusteluina itselleen on myös palvelun tuoma statusarvo, ”ilman tuo-ta en kuulu edelläkävijöihin, muilla voi olla jotakin, mitä minulta puuttuu”. Vanha kun-non kateuden peikko tekee tehtäväänsä.

C lähestyy asiaa rationaali-sesti. Hän poimii tekstistä ainoastaan omalta kannaltaan oleellisen, rakentaa tarpeen panos/tuotos -suhteessa ja arvioi sen pohjalta asian jär-kevyyttä. Tämä henkilö laskee hinnan omalle ajalleen ja omalle vaivannäölleen. Kiin-toisaa tässä henkilössä on se, että hän sivuuttaa sujuvasti kaikki ne emotionaaliset koh-dat, jotka vaikuttivat henkilön A päätökseen. Mikäli hän voi ostaa palveluna jotakin mikä tuntuu järkevältä, hän tekee myönteisen hankintapäätök-sen. Myös ekologisuus, eetti-syys ja niiden kaltaiset arvot vaikuttavat tämän henkilön päätöksentekoon.

D on nautiskelija, henkilö, joka nauttii itsensä ja läheis-

tensä hemmottelusta. ”Raha on luotu kiertämään” on hä-nen tunnuslauseensa. Mikäli palvelu tarjoaa jotakin hel-potusta tai mukavuutta, hän kokeilee sitä. Tämä henkilö ei niinkään paneudu faktoihin tai yksityiskohtiin, vaan siihen, millainen mielikuva hänelle syntyi.

Oli tarve todellinen tai ei, ihminen osaa manipuloida itseään ja myös valehdella itselleen sujuvasti. Seuraavas-sa vaiheessa henkilöt etsivät netistä faktoja sekä muiden henkilöiden käyttökokemuk-sia ja mielipiteitä kyseisestä palvelusta, kyseisestä toteu-tustavasta ja kyseisestä liik- keestä. Samalla selaillaan muita vastaavia palveluntar-joajia ja mietitään omaan bud- jettiin sopivia vaihtoehtoja. Kun törmätään kommenttei-hin ”ihan huuhaata”, ”paljon luvattiin, vähän annettiin” ja ”surkea palvelu”, lentää alkuperäinen palveluntarjoaja kertaheitolla hylkyyn ja etsintä jatkuu.

Merkittävää tässä on se, että muiden käyttäjien mielipiteet ja kokemukset painavat enemmän kuin esitteet, mai-nokset ja ennakkomielikuva.

Sama kaava toistuu niin monta kertaa, että jäljellä on ”järki- valinta”. Itse luotu tarve muuttui siis järkivalinnaksi, koska henkilö löysi riittävästi argumentteja perustellakseen hankinnan.

Kaupat tehtyään asiakas jakaa kokemuksensa palve-lusta, tuotteesta, myyjästä ja liikkeestä muille ja ympyrä sulkeutuu: mielipiteet vaikut-tavat seuraavan henkilön ostopäätökseen.

Esimerkki kertoo siitä, miten markkinointi on muuttunut. ”Perinteinen” mainos vaikut-taa ihmisiin vähemmän kuin muilta saatu informaatio. Nyt tärkein markkinointikanava on loistavan asiakaskoke-muksen antaminen. Se saaihmiset kiinnostumaan yrityk-sestäsi ja ohjaa heidät mm. yrityksesi verkkosivuille. Kun tämä yhdistyy omiin digitaali-siin panostuksiin (esim. Face-book-sivuihin), kokonaisuus tuottaa kustannustehokkaasti pienellä sijoituksella yhä kas-vavaa asiakasvirtaa.

Asiakkaan odotusten lunastaminen

Asiakkaalla on ennen palve-lun/tuotteen hankkimista odo-

tuksia siitä, millainen palvelu/tuote tulee olemaan. Odotus-ten syntymiseen vaikuttavat mm. yrityksen markkinointi-viestintä, asiakkaan aikaisem-mat kokemukset, muiden ih-misten kertomukset, yrityksen imago sekä asiakkaan omat tarpeet ja arvot.

Asiakas vertaa palvelusta/ tuotteesta saamiaan koke- muksia ennakko- odotuksiin-sa: oliko lopputulos onnistu-nut? Lunastettiinko annettu lupaus? Näiden perustella muodostuu lopullinen arvio palvelun tai tuotteen laadusta.

• Palvelutilanteet vaihtelevat (esimerkiksi ruuhka tai kii-re), ja palvelukokemus on aina ainutlaatuinen. Koska jokainen asiakaskohtaa-minen voi vaikuttaa siihen, mitä yrityksestä kerrotaan, jokaisen palvelutilanteen onnistumiseen täytyy kiin-nittää erityistä huomiota.

• Suomalaiset arvostavat asiantuntemusta, eivät tyr-kyttämistä. Kuuntele huo-lellisesti asiakkaan tarve ja perustele, miksi tarjoamasi palvelu/tuote ratkaisee asiakkaan ongelman.

Kustannustehokkaita markkinointivälineitä

Digitaalisen mainonnan keinot – eri some- kanavat, blogit, LinkedIn, Facebook, hakusanamainonta, kotisivu-jen optimointi, YouTube, Insta- gram ym. – ovat tehokkaita kanavia olla siellä, missä asiakkaasikin ovat. Esimerkik-si YouTubessa on Suomessa 460 miljoonaa sivulatausta kuukaudessa ja 48 % käyttä- jistä katsoo YouTubesta infor-matiivista sisältöä. Huikea luku 5,5 miljoonaiselta kansalta.

Uutiskirje – toimii, mikäli asia-kas on itse tilannut sellaisen. Kirjeessä täytyy olla todellista sisältöä ja tarjouksia eikä uu-tiskirjeitä saa tulla liian tiheään.

Suositukset – B2B -markki-noinnissa ilmainen ja tehokas tapa kasvattaa myyntiä. Kysy jokaiselta asiakkaaltasi, voisi-vatko he nimetä jonkun, jolle voisit tarjota palveluitasi. Esim. Yhdysvalloissa tämä on rutii-nia, mutta meillä jää yleensä tekemättä. Vinkin jälkeen vain puhelin käteen ja soittamaan: ”Liisa xxx Oy:stä kertoi, että teitä saattaisi kiinnostaa…”. Helppoa, toimivaa ja halpaa.

55

”Yrittäjyys on minullemahdollisuus

toteuttaa itseäni jajakaa osaamistani

muille juuri sitenkuin parhaiten

osaan.”Piritta Seppälä

Viestintäalan yrittäjä,sosiaalisen median

asiantuntijaViestintä-Piritta Oy

Tekijänoikeus suojaa teoksia, mutta ideat ovatvapaasti toisten hyödyn-nettävissä. Keksinnönja idean suojaaminen on mahdollista teollisuus-oikeuksien kautta, jotka tuovat yksinoikeudenniiden ammattimaiseen käyttöön. Itsenäiselleammatinharjoittajalle ja yrittäjälle on tärkeäätoisaalta oman tekijänoi-keuden tunnistaminenja toisaalta yritystoimin-nassa syntyneidenkeksintöjen ja ideoiden suojaaminen.

Itsenäisen ammatin- harjoittajan ja yrittäjän oikeuksien suojaaminen

1. Tekijänoikeus

Tekijänoikeus perustuu teki-jänoikeuslakiin 9): ”sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteelli-sen teoksen, on tekijänoikeus teokseen” . Kirjallisella teok-sella tarkoitetaan kaunokirjal-lista teosta (esim. romaani, novelli, runo), selittävää kirjal-lista teosta (esim. lehtiartikkeli,raportti, oppikirja) tai suullista esitystä (esim. puhe, luento, esitelmä). Taiteellisia teoksia puolestaan ovat näyttämö-teos, elokuvateos, valokuva-teos, sävellysteos, kuvataiteen teos, rakennustaiteen teos sekä taidekäsityön ja taide-teollisuuden tuote.

Tekijänoikeus on teoksen suojaa

Tekijänoikeus suojaa teosta; se ei tuo suojaa idealle, aiheel-le, ajatukselle, menettelytaval-le, toimintamenetelmälle eikä

keksinnölle. Myöskään mikä tahansa kirjallinen tai taiteel-linen teos ei saa suojaa, vaanteokselta edellytetään teos-kynnyksen täyttymistä. Teoksen tulee olla itsenäinen ja omaperäinen. Siinä tulee jollakin tavoin näkyä tekijän persoonallinen panos ja sen tulee olla tekijän oma luomus. Tekijänoikeussuojaa eivät saa tuotteet, jotka ovat syntyneet mekaanisen työskentelyn tuloksena tai kopioimalla jo olemassa olevia teoksia.

Tekijänoikeus suojaa myös jälkiperäisteoksia. Näitä ovatkäännökset ja muut muunnel-mat, jotka ovat itsenäisiä ja omaperäisiä. Täten esimerkik-si kääntäjällä on tekijänoikeus teokseen tässä muodossa. Kääntäjällä ei ole kuitenkaan oikeutta määrätä teoksesta tavalla, joka loukkaa tekijän oikeutta alkuperäisteokseen.

9) Laki 8.7.1961/404, muut. 14.10.2005/821, www.finlex.fi

54

56 57

kysymys käyttöluvan myöntä-misestä. Esimerkiksi teoksen kappaleiden valmistamista koskeva luovutussopimus on usein yksinomainen, jolloin tätä oikeutta ei voi luovuttaa muille. Esimerkkinä rinnakkai-sesta osittaisluovutuksesta voidaan puolestaan mainita oikeus teoksen esittämiseen. Usein esittämisoikeus luovu- tetaan useille samanaikai-sesti. Tekijänoikeuden luo- vuttaminen voi koskea myös teosta, mikä ei ole vielä val-mistunut. Tällöin jo teoksen laatimista koskevassa toimek-siantosopimuksessa sovitaan tekijänoikeuksien siirtymises-tä kokonaan tai osittain.

Itsenäisen ammatinharjoitta-jan ja yrittäjän kannalta on keskeistä, että ammatinhar-joittaja tietää, mitä oikeuksia luovuttaa ja millä ehdoin. Sopimus tekijänoikeuden luovuttamisesta tulee tehdä kirjallisesti. Sopimuksessa tu-lee määritellä, onko kyseessätekijänoikeuden kokonais- vai osittaisluovutus. Mikäli luovu-tussopimus koskee tekijänoi-keuden osittaisluovutusta,tulee siinä määritellä luovu-tettavan oikeuden sisältö, käsittäkö luovutus yksinomai-

sen osittaisluovutuksen vai käyttöluvan myöntämisen ja luovutuksen mahdolliset rajoitukset. Rajoitukset voivat esimerkiksi olla ajallisia, mää-rällisiä tai alueellisia. Kaikissa tekijänoikeuden luovutussopi-muksissa tulee myös sopialuovutuksesta maksettavasta korvauksesta ja sen maksu-ehdoista. Tekijänoikeuden luovutussopimusten laatimi-sessa tulee olla tarkka ja huo-lehtia siitä, että luovutuksenkaikki ehdot käyvät ilmi luovu-tussopimuksesta. Oikeuskäy-tännössä erilaisissa riitatilan-teissa luovutussopimuksiaon yleensä tulkittu niiden sanamuodon mukaisesti. Tällöin luovutussopimusten ei katsota sisältävän muuta kuin mitä niistä selvästi käy ilmi.

Tekijä ja luovutuksensaaja voivat vapaasti sopia luovu-tuksen ehdoista luovutussopi-muksissa. Laki asettaa kuiten-kin tiettyjä ehtoja luovutusso-pimuksille. Tekijänoikeuslain mukaan luovutus ei pidä sisällään oikeutta teoksen muuttamiseen tai edelleen siirtämiseen, mikäli tätä ei ole luovutussopimuksessa erikseen sovittu.

2. Teollisoikeudet

Teollisoikeudet eivät anna suojaa suoraan lain nojalla. Mikäli keksinnön tai idean haluaa suojata, tulee teollis-oikeutta erikseen hakea.

PatenttiPatentissa on kysymys kielto-oikeudesta. Patentti tuo sen saajalle yksinoikeuden kieltää muilta patentilla suojatun kek-sinnön ammattimainen hyväk-sikäyttö. Patentinhaltijan tulee itse valvoa, ettei kukaan louk-kaan hänen yksinoikeuttaan.

Patentti voidaan myöntää teollisesti käyttökelpoiseenkeksintöön. Keksintö voi olla laite, tuote, jonkin tuotteen valmistusmenetelmä tai uusi käyttö. Teollisella käyttökel-poisuudella tarkoitetaan sitä, että keksintö tuo konkreetti-sen ratkaisun johonkin tekni-seen ongelmaan. Tällä raja-taan patentin käyttäminenteknisiin ratkaisuihin; keksin-nöllä tulee olla teollinenluonne, tekninen teho ja sitä tulee voida käyttää toistuvasti.

Myös kokoomateos voi jälki-peräisteoksena saada tekijän-oikeussuojaa. Edellytyksenäon, että kokoomateoksessaaineiston valikointi ja järjestä-minen on itsenäistä ja omape-räistä.

Tekijänoikeus kuuluu aina sille, joka on luonut teokseneli aina luonnolliselle henkilöl-le. Yritys tai muu yhteisöei voi saada tekijänoikeutta itselleen.

Mitä oikeuksia tekijänoikeus tuo?

Tekijänoikeus sisältää talou-delliset oikeudet ja moraalisetoikeudet. Taloudelliset oikeu-det käsittävät oikeuden mää-rätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita tai saattamalla se yleisön saataviin. Nämä antavat siis tekijälle yksin-omaisen oikeuden määrätä teoksensa käytöstä. Teoksenkäyttämiseen – on se sitten kopiointia, painamista, siir-tämistä laitteelle, missä se voidaan toisintaa, tallentamis-ta palvelimelle, josta se on saatavilla, teoskappaleiden myymistä, vuokraamista – tar-vitaan tekijän lupa.

Taloudellisissa oikeuksissa on kysymys rahasta, kun taas

moraaliset oikeudet suojaavat tekijän taiteellista arvoa ja kunniaa. Moraalisiin oikeuk-siin kuuluvat isyysoikeus, respektio-oikeus, luokse-pääsyoikeus, katumisoikeus ja klassikkosuoja. Näistä keskeisimpiä ovat isyysoikeus ja respektio-oikeus. Isyysoi-keus pitää sisällään sen, että tekijän nimi on ilmoitettava, kun teoksesta valmistetaan kappaleita tai se saatetaan yleisön saataviin. Respektio-oikeus estää teoksen muut-tamisen tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaa-tuisuutta loukkaavalla tavalla.

Tekijänoikeutta on laissa rajoi-tettu. Rajoitukset perustuvatlaissa säänneltyyn vapaaseen hyväksikäyttöoikeuteen, joista valmistaminen yksityiseen käyttöön on keskeisin. Myös sopimuslisenssi- ja pakko-lisenssijärjestelmät tuovat rajoituksia tekijänoikeuteen.Tekijänoikeus alkaa teoksen luomisesta ja on voimassa70 vuotta tekijän kuolinvuo-desta.

Tekijänoikeuden luovuttaminen

Tekijänoikeus voidaan luovut-taa kokonaan tai osittain.Tekijänoikeuden luovutus

pitää sisällään taloudellistenoikeuksien kokonais- tai osittaisluovutuksen, sillä mo-raalisista oikeuksista luopu-minen ei ole pääsääntöisesti mahdollista. Ääripäitä luovu-tussopimuksissa edustavat toisaalta kokonaisluovutus ja toisaalta käyttöoikeudenantaminen. Näiden väliin jää erilaisia osittaisluovutuksenmuotoja, jotka voivat koskea teoksen kappaleiden valmis-tamista, välittämistä, julkista esittämistä, levittämistä,myymistä tai näyttämistä.

Tekijänoikeuden kokonaisluo-vutus pitää sisällään sen, että tekijä menettää kaikki hänelle kuuluvat taloudelliset yksinoi-keudet. Luovutussopimuksen myötä nämä siirtyvät luovu-tuksensaajalle. Kokonaisluo-vutuksia tavanomaisempiaovat osittaisluovutukset. Osittaisluovutus voi olla yksinomainen, joka tarkoittaa sitä, että ainoastaan luovutuk-sensaaja saa käyttää teosta luovutuksen tarkoittamalla tavalla. Yksinomaisen osittais-luovutuksen vastakohtana on rinnakkainen osittaisluovutus.Rinnakkainen osittaisluovutus ei estä tekijää käyttämästäteosta hyväkseen tai luovutta-masta vastaavaa oikeuttamyös muille. Usein tällöin on

58 59

Teollinen käyttökelpoisuus tulkitaan tässä yhteydessäkuitenkin laajasti; myös esim. kaupassa ja käsityöammateis-sa tarvittavat menetelmät ja laitteet voivat olla teollisesti käyttökelpoisia. Patentoita-vana keksintönä ei pidetä pelkkää matemaattista mene-telmää, taiteellista luomusta eikä suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää älyllistä toi-mintaa, peliä tai liiketoimintaavarten.

Patentin saaminen edellyttää keksinnöltä absoluuttistauutuutta. Mikäli keksintö on tullut jollakin tavoin tunnetuksiennen hakemispäivää, ei patenttia voida myöntää. Uutuuden lisäksi edellytetään myös keksinnöllisyyttä. Tällä tarkoitetaan sitä, että keksin-nön tulee olennaisesti erota ennestään tunnetuista.

Patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta, joka tutkii keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden. Myönnetty patentti pidetään voimassa maksamalla vuosimaksut. Patentti on voimassa enintään 20 vuotta hakemuspäivästä.Patentinhaltija voi myydä pa-

tentin tai myöntää sen suojaamaan keksintöön käyttöluvan korvausta eli ns. rojaltia vastaan.

Hyödyllisyysmalli

Hyödyllisyysmallia voidaan luonnehtia ”pikkupatentiksi”.Sillä tarkoitetaan hakijalle rekisteröityä yksinoikeuttakeksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön. Hyödyllisyys-mallioikeuden voi saada tek-niseen ratkaisuun, jota voi-daan käyttää teollisesti. Tek-nisellä ratkaisulla tarkoitetaan esineen muotona, rakenteenatai niiden yhdistelmänä ilme-nevää teknistä ratkaisua.Myös hyödyllisyysmallilta edellytetään absoluuttistauutuutta ja keksinnöllisyyttä. Keksinnöllisyydellä tässäyhteydessä tarkoitetaan sel-vää eroavuutta siitä, mikäon aikaisemmin tunnettu.

Hyödyllisyysmalli on tarkoitet-tu sellaisille keksinnöille,joiden keksinnöllisyys ei täytä sitä tasoa, että sille voitaisiinmyöntää patentti. Myös paten-toitavan keksinnön voi suo-jata hyödyllisyysmallilla. Hyö-dyllisyysmalli rekisteröidään

hakemuksesta, joka toimite-taan patentti- ja rekisterihalli-tukselle. Patentti- ja rekisteri-hallitus ei tutki keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä, vaan se tutkii sen, että hake-mus on muodollisesti oikein laadittu ja että kyseessä on lain tarkoittama keksintö. Tämän vuoksi hyödyllisyys-mallisuojan voi saada nope-ammin kuin patentin ja se on myös halvempi, koska siitä ei tarvitse maksaa muita maksu-ja kuin rekisteröimismaksu.

Hyödyllisyysmallin rekisteröin-ti on voimassa neljä vuotta. Se voidaan uudistaa neljäksi vuodeksi ja sen jälkeen vielä kahdeksi vuodeksi. Myös hyö-dyllisyysmalli on oikeus, joka voidaan myydä tai sen haltija voi myöntää siihen käyttö-oikeuden korvausta vastaan.

Mallioikeus

Mallioikeus antaa yksinoikeu-den mallin hyväksikäyttöön.Mallin hyväksikäytöllä tarkoi-tetaan muun muassa mallin mukaisen tuotteen tai mallin sisältämän tuotteen valmista-mista, markkinointia ja maa-hantuontia.

Patentilla ja hyödyllisyysmal-lilla suojataan teollisesti hyö-dynnettävien teknisten ideoi-den konkreettista toteutusta.Malli antaa puolestaan suo-jaa tuotteen muotoilulle. Mallioikeus suojaa tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai sen ko-ristelun piirteistä. Kysymys on muun muassa linjojen, ääri-viivojen, muodon, värien, pintarakenteen ja materiaalin antamasta kokonaisvaikutel-masta. Suojan kohteena onaina konkreettinen tavara tai sen osa. Mallisuojan voi saada esimerkiksi tuoli tai sen istuimen osa. Tavaran osalta ei edellytetä itsenäisyyttä. Täten mallisuojan voi saada kankaan kuosi, koristekuvio kankaita varten, graafinen merkki ja kirjasinlaji.

Mallioikeuden saaminen edel-lyttää mallin rekisteröintiä,jota haetaan Patentti- ja rekis-terihallitukselta. Rekisteröinnin edellytyksenä on mallin uu-tuus ja yksilöllisyys. Uutuudel-la tarkoitetaan sitä, että malli ei ole tullut julkiseksi ennen rekisteröinnin hakemuspäi-vää. Yksilöllisyydellä tarkoite-taan sitä, että mallin tulee

erota aikaisemmin tunnetuksi tulleesta. Lisäksi mallin tulee olla luovan henkisen työn tulos; tämän vuoksi yksinker-taiset ja tavanomaiset mallit eivät saa suojaa. Mallin rekis-teröinti on voimassa viisi vuot-ta ja se voidaan uusia neljästi viideksi vuodeksi kerrallaan. Mallioikeuden haltija voi myy-dä oikeutensa kokonaan tai osittain ns. käyttöoikeutena.

Tavaramerkki

Tavaramerkin rekisteröinti Patentti- ja rekisterihallituk-sessa tuo yksinoikeuden sen käyttöön. Yksinoikeus pitää sisällään sen, että vain tavara-merkin haltija saa yksin käyt-tää sitä tavaroidensa ja palve-lujensa tunnuksena. Yksinoi-keus pitää sisällään oikeuden kieltää muita käyttämästä merkkiä tai siihen sekoitetta-vissa olevaa toista merkkiä.

Tavaramerkki voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti. Se voi esi-merkiksi olla sana, kuvio, kir-jain- tai numeroyhdistelmä,äänimerkki, iskulause. Rekis-teröity tavaramerkki on esi-merkiksi ”Osallistuva tulevai-

suuden suunnittelu” ja ”Säh-köinen viestintä alkaa täältä”. Tavaramerkin rekisteröinti edellyttää, että se on erotta-miskykyinen eikä se saa olla sekoitettavissa muiden tava-ramerkkeihin tai toiminimiin.

Tavaramerkin rekisteröinti on voimassa 10 vuotta hakemus-päivästä ja se voidaan uudis-taa aina 10 vuodeksi uudel-leen. Tavaramerkin haltija voi luovuttaa sen edelleen tai antaa siihen lisenssin.

Lisätietoja teollisoikeuksista ja niiden hakumenettelystä saa osoitteesta: www.prh.fi

60 61

ToimeksiantosopimusToimeksiannoista tulee aina sopia kirjallisesti

Useat itsenäisten ammatin-harjoittajien ja yrittäjien teke-mät sopimukset ovat luonteel-taan toimeksiantosopimuksia. Toimeksiantosopimukset eivät ole määrämuotoon sidottuja, vaan vapaamuotoisia. Niiden tekemiseen sovelletaan oike-ustoimilain säännöksiä, mikälierityislainsäädännöstä ei muuta johdu.

Toimeksiantosopimus on osa-puolia sitova myös suullisesti tehtynä. Suullisia toimeksian-tosopimuksia tulee kuitenkin ehdottomasti välttää. Suullis-ten toimeksiantosopimustenosalta voi tulla ristiriitaa siitä,onko sopimusta ylipäänsä syntynyt, mitä on sovittu taimillä ehdoin jotakin on sovit-tu. Tällöin sopimukseen ve-toava osapuoli on velvollinen näyttämään sovitun toteen. Tämä tuottaa vaikeuksia, josasiasta on sovittu vain suul-

lisesti. Epäselvyyksien ja eri-mielisyyksien välttämiseksitoimeksiantosopimukset tulee aina tehdä kirjallisesti; vähin-tään sähköpostitse.Toimeksiantosopimuksen sisältö ja sopimusehdotmääräytyvät kulloisenkin toimeksiannon pohjalta. Toimeksiantosopimus voi olla voimassa toistaiseksi, jolloin siinä tulee sopia myös sopi-muksen irtisanomisajasta.Tavanomaisempia ovat kuitenkin määräaikaiset sopimukset. Määräaikainen toimeksiantosopimus voiolla voimassa tietyn ennalta sovitun ajan tai sen voimas-saolo voidaan sitoa sovitun tehtävän suorittamiseen.Tuolloinkin toimeksiantosopi-muksessa tulee sopiatoimeksiannon aikataulusta.

Toimeksiantosopimukses-sa tulee tarkkaan sopia toimeksiannon sisällöstä ja siihen kuuluvista tehtävistä. Olennaista on, että molemmil-le osapuolille on selvää, mitä

on sovittu. Toimeksisaajan tärkein velvollisuus on sovitun toimeksiannon toteuttaminenja siihen liittyvä mahdollinen raportointi- ja tilitysvelvolli-suus. Toimeksisaaja vastaa siitä, että tehtävä suoritetaan sovittuna aikana ja sovitun mukaisesti. Toimeksianto-sopimukseen voidaan ottaa määräyksiä sanktioista siltä varalta, ettei toimeksianto val-mistu sovittuna aikana. Tällais-ta sovittaessa tulee kuitenkinhuomioida, mistä syystä mah-dollinen viivästyminen onjohtunut. Mikäli viivästyminen on johtunut toimeksisaajastariippumattomasta syystä, ei sanktio ole kohtuullinen.Mikäli taas viivästyminen johtuu toimeksisaajan syyksi luettavasta seikasta, voidaan sanktiosta sopia. Tuolloinkin tulee sopimusehdon kohtuul-lisuus tarkkaan punnita sen valossa, minkälaista haittaa viivästymisestä toimeksianta-jalle aiheutuu. Todellisestavahingosta riippumattomia sopimussakkoja on syytä

välttää. Mikäli toimeksianto-sopimuksessa sovitaan vahin-gonkorvausvelvollisuudesta,on sopimuksessa syytä aina sopia vahingonkorvausvelvol-lisuuden yläraja. Vahingonkor-vausvelvollisuuden ylärajaksi kannattaa sopia enintään kulloinkin kyseessä olevan toimeksiannon arvo. Toimek-sisaajan velvollisuuksiin kuu-luvat myös vaitiolovelvollisuus toimeksiantajan asioista ja lojaalisuusvelvollisuus.

Toimeksiantajan tärkeimpiä velvollisuuksia ovat palkkion maksaminen sovitun mukai-sesti ja kulujen korvaaminen. Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia palkkion määrästä ja sen maksuehdoista viiväs-tyskorkoineen. Lähtökohtana on, että palkkiota voi vaatia,kun sovittu toimeksianto on suoritettu, mikäli sopimukses-

ta ei muuta johdu. Sopimuk-sessa on kuitenkin hyvä sopia palkkion eräpäivä. Mikäli palk-kiota ei suoriteta sovittuna eräpäivänä, on toimeksisaaja oikeutettu vaatimaan viiväs-tyskorkoa. Erikseen voidaan myös sopia välilaskutuksesta sekä mahdollisesta palkkio-ennakosta. Toimeksiantajan velvollisuuksiin kuuluvat myös lojaalisuus- ja tiedonanto-velvollisuus toimeksisaajaa kohtaan.

Toimeksiantoon voi liittyä te-kijänoikeudellisia kysymyksiä. Mikäli toimeksiantoon sisältyy tekijänoikeuden kokonais- tai osittaisluovutus tai muita teki-jänoikeudellisia asioita, tulee näistä sopia toimeksiannon yhteydessä. Toimeksiantoso-pimusmalli on tämän oppaanliitteessä 3.

62 63

Työkorvaus / freelanceritEnnakkoperintälain mukaan työkorvaukseksi katsotaansellainen korvaus, joka mak-setaan työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavana kor-vauksena. Työkorvauksia saava on henkilö, joka ei ole perustanut yritystä, mutta joka tekee ei-työsuhteista työtä toimeksiantosopimusten perusteella. Työkorvaussuhde sopii satunnaisiin toimeksian-toihin silloin, kun varsinaista yritystoimintaa ei ole vielä aloitettu. Työkorvaussuhtees-sa toimeksiantaja pidättääpalkkiosta veron, mikäli toi-meksisaajaa ei ole merkittyennakkoperintärekisteriin. Toimeksiantaja ei kuitenkaanole velvollinen maksamaan eläkemaksuja eikä työnanta-jan sosiaaliturvamaksuja, kos-ka kyseessä ei ole työsuhde. Työkorvauksia saavan tulee-kin muistaa, että hän on so-siaaliturvan ja arvonlisäveron maksamista koskevien vel-voitteiden osalta samanlaises-sa asemassa kuin yrityksen perustaneet. Työkorvauksia

saava on velvollinen ilmoittau-tumaan arvonlisäverovelvolli-seksi, jos edellä arvonlisäve-rovelvollisuutta käsittelevässäkohdassa mainitut edellytyk-set täyttyvät. Työkorvauksia saava on samoin edellytyksin velvollinen ottamaan yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) kuin varsinaista yritystoimintaa harjoittavat. Työn tekeminentyökorvaussuhteessa ei kartu-ta palkansaajan työssäoloeh-toa.

Työkorvauksia saava on usein freelancer. Freelancetyötävoidaan tehdä työkorvauksia saavana tai työsuhteessa. Silloin kun yritystä ei ole perustettu, syntyy freelance-työssä usein epäselvyyttä siitä, onko kyseessä työsuhde vai työkorvaussuhde.

Freelancetyön tekeminen työsuhteessa edellyttäätyösuhteen tunnusmerkistön täyttymistä. Kun työsuhteentunnusmerkistö täyttyy, kysymys on työsuhteesta eikä asiasta voi sopia toisin.

Työsuhteen tunnusmerkis-töön kuuluu työn tekeminen työnantajan lukuun tämänjohdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiket-ta vastaan. Työn tekeminen työnantajan lukuun pitää sisällään ensinnäkin sen, että työn tulos koituu välittömästi työnantajan hyväksi. Työtä myös tyypillisesti tehdään työnantajan työvälineillä. Työsuhteessa työntekijä si-toutuu henkilökohtaisesti työn tekemiseen. Tämän johdosta työntekijä ei voi laittaa toista henkilöä sijaansa. Työsuhteen keskeisin tunnusmerkistöon työn tekeminen työnanta-jan johdon ja valvonnanalaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä on velvollinennoudattamaan niitä ohjeita ja määräyksiä, joita työnantaja hänelle toimivaltansa rajoissa antaa. Työnantajalla on oikeus määrätä mitä, miten, milloin ja missä työ suoritetaan.

Mikäli joku edellä mainituista työsuhteen tunnusmerkeistäei täyty, kyseessä ei ole työ-suhde eivätkä työsopimuslain säännökset tule sovellettavik-si. Selkeästi ei-työsuhteisesta työstä on kysymys, kun• työn teettäjällä ei ole työn

johto- ja valvontaoikeutta• työtä tehdään työn suorit-

tajan omilla työvälineillä• työn suorittajalla ei ole

henkilökohtaista työntekovelvollisuutta• työn suorittajalla ei ole

rajoituksia muille työskentelyyn.

Tällöin on yleensä kysymys työkorvauksia saavastahenkilöstä. Freelancetyössä tuleekin ainakin etukäteenselvittää sopimuksen työ-oikeudellinen luonne ja siitämolemmille osapuolille aiheutuvat velvoitteet.

65

”Yrittäjänä voin suunnitella työviikkoni

joustavasti ja saan tehdä työtä mistä

todella nautin.”Kirsi Yrjölä

Liikunta-alan yrittäjä, ammattivalmentajaBody Mind & Beyond

Merja Isotalo, Kulttuuripajasto Ky

Kulttuurialalla yrittäjänä

Kulttuurialat, luova talous, kulttuuriteollisuus ja innovaa-tio ovat 2000-luvulla yleiseen keskusteluun tulleita käsittei-tä. Aikaisemmin puhuttiin pää-asiassa kulttuuripalveluistaja kulttuuritoiminnasta, luovuus kuului taiteilijoille ja innovatii-visuus keksijöille.

Muutos on suuri ja niin uusi, etteivät käsitteiden sisällöt ole vielä vakiintuneet. Kulttuu-rialan yritys on samalla tavalla uusi termi, joka ei vielä kerro paljoakaan siitä, mitä yritys tekee ja tuottaa. Meitä kult-tuurialan yrittäjiä on kuitenkin tullut ja on tulossa koko ajan lisää, yritystemme palvelut ja tuotteet ovat entistä enemmän esillä ja asiakkaatkin alkavat olla paremmin perillä siitä, mitä meillä on tarjolla.

Itsenäisen ammatin-harjoittajan ja yrittäjän arkea

Kulttuurialan tarjonta on tie-tysti yhtä kirjavaa kuin kulttuuri sinänsäkin. Kulttuuriteollisuu-den määritelmä kattaa kult-tuurihyödykkeet ja -palvelut sekä tuotannon ja levityksen, kuten vuonna 2005 Unescos-sa tehdyn kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta koskevan yleis-sopimuksen yhteydessä on määritelty. Kulttuuriteollisuu-teen lasketaan yleensä kuulu-viksi teollinen muotoilu, käsi- ja taideteollisuus, elokuva- jaäänitetuotanto, kustannus-toiminta jne. Olennaisena pidetään sisällön tuotteista-mista ja kopioitavuutta. Nämä yritykset voivat olla kansain-välisiä suuryrityksiä tai suoma-laisia keskisuuria tai pieniä yrityksiä.

Useimmat kulttuurialan yrityk-set ovat kuitenkin mikroyrityk-siä, yhden tai muutaman ihmi-sen työpaikkoja. Kulttuurialal-la yrittäjinä toimivat voivat olla esimerkiksi kulttuurintuottajia, suunnittelijoita tai projektinve-

täjiä. Pääosin yksin työskente-levistä moni tuntee itsensäenemmänkin itsenäiseksi am-matinharjoittajaksi kuin varsi-naiseksi yrittäjäksi.

Koulutus ja työkokemus vaih-televat kulttuurialan yrittäjillä suuresti. Oma osaaminen on lähes poikkeuksetta yritystoi-minnan lähtökohta ja perusta. Yrityksen tuotteet ja palvelut voivat pohjautua joko koulu-tuksen ja työkokemuksen tai harrastuksen kautta hankit-tuun ammattitaitoon. Osa yrittäjistä hoitaa hyvin erilaisiatoimeksiantoja, osa keskittyy omaan kapeampaan erikois-alaansa.

Kulttuurialan yritykseltä voi-daan tilata esimerkiksi tapah-tumatuotantoja, ohjelmapal-veluita, julkaisuja, selvityksiä ja tutkimuksia, artikkeleita, ra-dio- ja tv-ohjelmia, koulutusta, projektinhallintaa tai taidetta, kuten maalauksia, veistoksia, designesineitä, näytelmiä,lausunta- ja musiikkiesityksiä.

64

66 67

Marja-Liisa Ripatti, Luze Oy

Viestintäalan koukerot

Viestintäala on ollut yhä suo-situmpi opiskelijoiden kes-kuudessa, vaikka työpaikkoja ei ole tarjolla alalla samassa määrin. Yksi mahdollisuus on ryhtyä viestintäalan yrittäjäksi.

Olen toiminut viestintäalalla mm. Yleisradiossa toimittaja-na sekä kaupungin tiedotta-jana. Työkierroksen käytyäni päätin aloittaa yrittäjyyden viestintäalalla.

Yrittäjyys toi vapautta ja vas-tuuta. Tietotaitoa minulla oli, mutta en tiennyt, miten sen purkittaisin asiakkaille palve-lukokonaisuudeksi niin, että jokin taho ostaisi palvelujani. Päätin täydentää osaamistaniTaideteollisessa korkeakou-lussa graafisen suunnittelun(muotoilujohtaminen) osalta ja tämä koulutus on tuonutitselleni substanssiosaamista ja lisäarvoa yritykseni tarjo-amiin palveluihin.

Nykyisin teemme pääasialli-sesti visuaalista suunnittelua,mm. viestintäkampanjoiden kuvitusta ja taittoja.

Viestintäalaan mahtuu monia ammattinimikkeitä ja osaamis-taan voi hyödyntää erilaisissa työtehtävissä. Teknologiassa on tapahtunut siirtyminen digitaaliseen viestintään ja verkkoviestintään. Palvelun-tarjoajan kannalta muutos on helpottanut logistiikkaa, mutta lisännyt ammattitaidon jatku-vaa päivittämistä. Myös konei-ta ja ohjelmia täytyy päivittää muutosten vauhdissa.

Palvelua myytäessä ammatin-harjoittajan tärkein tehtävä on kiteyttää asiakkaalle oma osaamisensa, sillä mediateol-lisuus on integroitunut siten,että asiakas odottaa saavan-sa yhdestä tuutista monia palveluita. Viestintäalalle voi valmistua monesta oppilaitok-sesta ja muodollista pätevyys-vaatimusta on vaikea mää-rittää. Substanssiosaaminen on tärkeää yhdistettynä tieto-teknisiin ja liiketaloudellisiin valmiuksiin. Lisäksi kielitaito ja eri medioiden sisältöjen

osaaminen antavat paljon uusia työmahdollisuuksia erikoisaloilla. Muun muassa internetin myötä avautuvat globaalit markkinat.

Viestinnässä tapahtuu jatku-vasti muutoksia. Mitä enem-män viestinnän kanavat tek-nistyvät, sen myötä vaaditaan viestinnän sovelluksia ja itse viestintään erilaista sisältöä. Lisäksi vaaditaan kykyä työs-kennellä erilaisissa media-ympäristöissä, tärkeää olisi myös ymmärtää tuotanto-prosessien kokonaisuus. Haasteita tuo muun muassa elämysteollisuus, joka koos-tuu peleistä, musiikista ym.

Yrittäjänä oleminen on opet-tanut sitkeyttä ja luovaa hul-luutta, mutta tarjonnut samalla mielenkiintoisen näköalapai-kan viestintäalalla. Pelkkä luovuus ei ole yksin riittänyt, vaan on täytynyt myös ym-märtää taloudellisia asioita. Työn oppii parhaiten teke-mällä, vaikka yleissivistävä koulutus on hyvä lähtökohta myös yrittäjyyteen ja viestintä-ammattiin.

Yrittäjät ovat usein verkostoi-tuneet niin, että alihankintana sujuvat isompienkin kokonai-suuksien toteutukset. On huo-mattavasti helpompaa tehdä alihankintasopimus toisen yrityksen kanssa kuin palkata samaan työhön työntekijä.

Sopimustoiminnan ja lainsää-dännön hallitseminen on kult-tuurialan yrittäjälle haasteelli-nen, mutta välttämätön taito. Tekijänoikeuskysymykset ovat aiempaa tärkeämpiä ja niistä tulee jokaisen omalta osaltaan huolehtia. Tässäkin yhteistoiminta on etu ja sen edun ammatinharjoittaja saa kuulumalla oman alansa am-mattijärjestöön ja ammattiliit-toon.

Kulttuurialat poikkeavat sikäli monista muista aloista, että raja ammattimaisuuden ja har-rastamisen välillä on häilyvä. Monet alan yrittäjät myös har-rastavat samoja asioita, joita tekevät työkseen. Työmäärä saatavaan korvaukseen näh-den on usein kohtuuton eikä se ole liiketaloudellisesti jär-kevää, vaikka se voi olla yrit-täjästä muutoin palkitsevaa. Työajat ovat hyvin vaihtelevat.

Yrittäjän vapaus on vapautta valita, mitä työtä minäkin aika-na tekee, tietysti deadlinet muistaen.

Toimeksiannot eivät tule siis-tisti peräkkäin, vaan välilläniitä on liian vähän ja välillä liian paljon yhtä aikaa Asiakkaat hyvin harvoin tietävät, miten paljon aikaa heidän tilaamansa tuotteen tai palvelun toteuttamiseen menee. Kulttuurialan yrityk-sissä tehdään pääosin kaikki käsityönä, se on hidasta ja se maksaa. Tämä puolestaan rajaa osan potentiaalisista asi-akkaista pois, he maksaisivat mielellään, mutta kun rahaa ei ole.

Tämä koskee mm. erilaisia yhdistyksiä ja järjestöjä sekätoisia mikroyrityksiä. Erilaiset hankkeet ovat osoittautuneetnäiltä osin hyväksi ratkaisuksi sekä rahoituksen että yhteis-toiminnan osalta.

Kulttuurialan yrittäjä ja amma-tinharjoittaja on hankala tapa-us sekä viranomaisten että tilastojen kannalta. Oma yritys ei välttämättä tuo täyttä leipää ja samaan aikaan on oltava

esimerkiksi osa-aikaisessa ansiotyössä tai toimittava apurahalla. Moni kulttuurialanyritys on myös omistajalleen vain sivutyö varsinaisen koko-aikaisen työn ohella. Joka ta-pauksessa yrittäjän on oltava tarkkana oman sosiaali- ja työttömyysturvansa kanssa ja tiedettävä, mikä kaikki voi rajata hänet kaiken turvan ulkopuolelle. Perheyritys voi olla loukku myös muille per-heenjäsenille.

Kulttuurialalla yrittäminen on hyvä vaihtoehto, kaikestahuolimatta. Se antaa mahdol-lisuuden oman osaamisen ja kiinnostuksen hyödyntämi-seen ja kehittämiseen. Se antaa mahdollisuuden oman taiteen tekemiseen ja harras-tuksen ammattimaistamiseen. Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä sikäli valoisalta, että eri ennusteiden mukaan kult-tuurialat tulevat olemaanmerkittävä toimiala Suomes-sakin. Luovat alat kasvavatjo tällä hetkellä nopeammin kuin muut. Kulttuurialan yrit-täjäksi ryhtyminen on riskin ottamista, mutta sehän yrittä-miseen aina kuuluu.

”Yrittäjänä voin valita työaikani melko vapaasti, ja lisäksi voin vaikuttaa tekemäni työn määrään ja siitä saatavaan tuloon. Yksinyrittäjänkin puolia pitää ammattijärjestö, mihin olen kuulunut aina. Ammattijärjestön tilaisuudet ja koulutukset tarjoavat yksinyrittäjältä puuttuvan verkoston.”Liisa NemitzSaksan kielen kääntäjä/tulkki Liinetz Oy

68 69

70 71

vapaasti. Toiselle sopii yksin yrittäminen ja toiselle taas ryhmässä, yhteisessä toimis-tossa tai osuuskunnassa, vaihtoehtoja on. Byrokratiaan tottuu nopeasti, mutta ammat-titaitoisen kirjanpitäjän käyttö on lähes välttämätöntä. Kirjan-pitäjältä saa myös tietoja eri yritysmuodoista. Tarvittaessa voi kääntyä yrityshautomonpuoleen, mistä saa asiantun-tevia neuvoja.

Toimeksiannot ovat teollisuu-den ja talouselämän kaikista osista. Käännöksiä tarvitaan yritysten kaikilla tasoilla. Asiat lähtevät yleensä sujumaan, kun on saanut ”jalan oven väliin” ja onnistunut tehtäväs-sään.

Kääntämiseen on nykyisin tarjolla lukuisia apuvälineitä.Tietokone on ensimmäinen hankinta. Elektroniset sanakir-jat ja erilaiset käännösmuis-tiohjelmat helpottavat työtä joskus merkittävästikin. Kään-nösmuistiohjelmat saattavattosin latistaa luovuutta, var-sinkin jos sortuu käyttämään kerrasta toiseen samoja löy-döksiä muististaan.

Internet on valikoidusti käy-tettynä käännöstyössä erin-

omainen työkalu. Myös yhtey-denotot asiantuntijoihin, toi-meksiantajan asiantuntemuk-sen käyttö, kollegojen konsul-tointi – tukea saa ja sitä tulee käyttää.

Työn hinnoittelussa pitää olla tarkka. Korvausta on saatava myös siitä ajasta, minkä käyt-tää ilman että valmista kään-nöstä syntyy. On laskettava, mitä kuluja on maksettava saaduista tuloista. Hinnoitte-luun saa apua eri tilastoista, ja joillakin käännöstoimistoilla on kotisivuillaan hinnastoja, joita voi muokata itselleensopivaksi. Oman talousarvion laatiminen antaa hyvänlähtökohdan.

Käännösmuistia käyttävät lä-hes kaikki asiatekstikääntäjät.Tosin on vaikea laskea, miten asiakkaalle hyvitetään aikai-semmin tehtyjen käännösten osuus, jos se on muistissa. Vakituisten asiakkaiden toi-meksiannoissa jonkinlainen hyvitys kannattaa, koska se myös sitoo asiakasta käyttä-mään samaa kääntäjää teks-tien uusinnoissa. Kuitenkaan ei sellaista käännösohjelmaakoskaan saada, että se kor-vaisi ihmisen kääntäjänä.

Mikko Laurikainen, Tmi Mikko Laurikainen

Konservaattori yrittäjänä

Meitä museoalan yrittäjiä ei ole kovin paljon, useimmatmeistä ovat eri alojen konser-vaattoreita. Toiminimen perus-taminen on monelle konser-vaattorille ainoa vaihtoehto, koska toimeksiantoja on vai-kea muuten saada. Vain harva valmistunut konservaattori saa työpaikan, edes pätkätöi-tä ei ole paljon tarjolla. Tällöin oman yrityksen perustaminen on varteenotettavaa, varsinkin jos on myös toinen koulutus ja ammatti, mikä tukee yrittä-jyyttä. Yrittäjän pitää aina ollamoniosaaja, mitä monipuoli-sempi koulutus ja elämänko-kemus, sitä paremmat eväät on pärjätä. Ainakin konser-voinnin alalla suoraan koulus-ta valmistuneen 22-vuotiaan nuoren ei välttämättä heti kannata perustaa yritystä.

Omalla alallani pelkkä raken-nuskonservoinnin tieto ja taito eivät riitä, tarvitaan myös tun-temusta koko rakennusalasta. Itse opiskelin ensin matema-

tiikkaa pari vuotta, sitten opis-kelin rakennusmestariksi, olinvälillä töissä ja kolmekymppi-senä aloitin konservaattorinopinnot. Oma yritys on ollut kymmenen vuotta. Pitänee tunnustaa, että perustin sen laman aikana, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut.

Nyt olen jo niin tottunut yrittä-jän vapauteen, että palkkatyö-hön tuskin enää sopeutuisin. Vapaudella tarkoitan lähinnä aamuherätyksiä, joita inhoan. Kesällä tietenkin on kiva herä-tä kuudelta ja ajella työmaalle,mutta talvella ei. Talvella muu-tenkin on vähemmän työmai-ta, sesonki on huhtikuusta lo-kakuulle. Talvisin kirjoitetaanraportteja ja tarjouksia sekä suunnitellaan kevään suora-markkinointia museoille. Talvisin on myös enemmän aikaa perheelle.

Tarjousten tekemisestä ei saa palkkaa, puhelinneuvonnastaei saa palkkaa. Jos käy asiak-kaan luona, ”vaan vilkaise-massa lahonnutta nurkkaa”, suostuu asiakas pitkin ham-pain maksamaan bensarahat ja muutaman kympin. Ihmiset yleensäkin haluavat ilmaisia

neuvoja rakennuskonservaat-torilta. Arviot aikatauluistaja kustannuksista pitäisi antaa ilman suunnittelua ja siis ilmai-seksi, vaikka kaiken pitäisi perustua kuntotutkimuksiin ja suunnitelmiin. Yrittäjän pitäisi välttää antamasta hinta-arvioi-ta ilman suunnitelmia. Vähäi-seltä näyttävä homma voi pal-jastua purkutöiden jälkeen isommaksi ja silloin hinta-arvio on asiakkaan mielessä muut-tunut tarjoukseksi, johon voi korkeintaan lisätä 15 %.

Lopuksi suosittelen kaikkia konservaattoriyrittäjiä ainahakemaan avoimia virkoja museoista. Näin saadaanmuseoihin ihmisiä, jotka osaa-vat hyödyntää yrittäjien palve-luja. Harvalla museolla on kaikkien konservointialojen osaajia omasta takaa, joten aina on kysyntää myös kon-servointialan yrittäjille.

Konservaattori ei yrittäjänä varmaankaan rikastu, mutta työn tulos palkitsee.

Liisa Nemitz, Liinetz Oy

Kääntäjä hyvin usein yrittäjä

Kansainvälisissä toiminnoissa kääntäjiä ja tulkkeja tarvitaanaina. Toimeksiantojen saami-sen helppous tai vaikeus riip-puu hyvin usein kielivalinnois-ta ja erikoisosaamisesta.Niin kutsuttujen harvinaisten kielten taitajat työllistyvät helpommin ja esimerkiksi englannin kielen kääntäjät joutuvat usein kilpailemaan.

Koulutus valmistaa monen-laisiin tehtäviin alkaen asia-tekstin käännöksistä audio-visuaalisiin käännöksiin - neu-vottelutulkkauksesta oikeus-tulkkaukseen. Nykyisin on asioimistulkkaus yhä yleisem-pää. Kääntäjä voi toimia myös kielentarkistajana ja teknise-nä toimittajana sekä kieliin liittyvissä asiantuntijatehtä-vissä. Auktorisoitu kääntäjä voi käännöksen ja kielentar-kistuksen lisäksi vahvistaa käännöksen oikeellisuuden.

Yrittäjäksi aikova tarjoaa luon-nollisesti sitä kielitaitoa, mitä on opiskellut. Kääntäjä voi valita yrityksensä muodon

73

1. Työvoima- ja elin-keinotoimistot1.1 StarttirahaStarttirahaa voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle ja myös palkkatyöstä, opiskelus-ta tai kotityöstä yrittäjäksi siir-tyvälle. Starttirahan tarkoituk-sena on aloittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen.

1.2 PalkkatukiTyö- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkka-tukea työttömän henkilön palkkakustannuksiin.

Lisätietoja: www.mol.fi, www.tem.fi

2. Ely-keskusYrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää investoin-teihin ja kehittämistoimen-piteisiin, kun yritys aloittaa toimintansa, haluaa panostaa merkittävästi uudistumiseen tai pyrkii kasvamaan.

Lisätietoja: www.ely-keskus.fi.

3 Finnvera Oyj3.1 Finnvera-lainaLaina on tarkoitettu sekä uu-sille että toimiville yrityksille

Liite 1 – Julkinen taloudellinen tuki ja rahoitus

mm. kotimaisten investointien ja käyttöpääomatarpeiden rahoittamiseen.

3.2 Finnveran takausTakaus on tarkoitettu vakuu-deksi kaikkiin yrityksen rahoitustarpeisiin.

Lisätietoja: www.finnvera.fi

4 KeksintösäätiöRahoittaa yksityishenkilöiden ja pienyritysten innovatiivisiaideoita. Keksintösäätiön rahoi-tusmuodot ovat avustus ja tukiraha. Säätiön rahoitus on riskirahoitusta, johon ei tarvita vakuuksia.

Lisätietoja: www.keksintosaatio.fi

5 TekesTekes voi rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Lisätietoja: www.tekes.fi

6 SitraSitra tarjoaa rahoitusta liike-toiminnan kehittämiseenohjelmiensa kautta. Ohjelma-alueita ovat terveydenhuolto,elintarvike ja ravitsemus,

energia sekä koneteollisuu-den kasvu.

Lisätietoja: www.sitra.fi

7 Maakunnan liitotMaakunnan kehittämisraha on maakuntien liittojen myöntämä avustus määräaikaisten, lähin-nä elinkeinotoiminnan kehittä-mishankkeiden käynnistämi-seen ja toteuttamiseen.

Lisätietoja: Oman alueen maakuntaliitto, www.reg.fi

8 EU-rahoitusEU-rahoitusta voi saada Euroopan unionin rakennera-hastoista, joita ovat Euroopan sosiaalirahasto ESR, aluekehi-tysrahasto EAKR ja maatalou-den ohjaus- ja tukirahastoEMOTR. Kuluva ohjelmakausi on 2014-2020. Tukia jakavat ELY-keskukset ja maakunta-liitot.

Lisätietoja: www.euroneuvontakeskus.com tai www.ely-keskus.fi/eu

72

74 75

Liite 2 – Yrityspalvelujärjestelmät

1. Valtakunnalliset1.1 Finpro ry, www.finpro fi• Palveluja yritysten kansain-

välistymisen eri vaiheisiin: tieto-, verkottumis- ja kon-

sultointipalveluja sekä innovaatio-ohjelmia

1.2 Keksintösäätiö, www.keksintosaatio.fi• Tukee ja edistää suoma-

laista keksintötoimintaa sekä keksintöjen kehittä-mistä ja hyödyntämistä

• Perustoiminta: neuvonta, keksintöjen arviointi,

keksintöjen suojauksen, tuotekehityksen ja markki-noinnin rahoitus ja keksin-töjen kaupallistamisen

muu edistäminen• Neuvontapalvelut maksuttomia

1.3 Patentti- ja rekisteri-hallitus, www.prh.fi• Sisältää kaupparekisterin

eli julkisen ja virallisen yritysrekisterin• Myöntää patentit, rekisteröi

hyödyllisyysmallit, tavara-merkit ja mallioikeudet sekä yrityskiinnitykset

1.4 Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi• Maksuttomat palvelut:

StatFin- tilastotietokanta, tilastokirjasto

1.5 Tulli, www.tulli.fi• Tullineuvonnasta voi kysyä

menettelyistä eri tilanteis-sa: lomakkeista ja niiden täytöstä, tulli- ja valmis-teverotuksesta, tuonti- ja vientirajoituksista, sovellet-tavasta tullinimikkeestä.

1.6 Verohallinto, www.vero.fi• Neuvonta ja ohjaus

1.7 VTT, www.vtt.fi• Kehittää uutta teknologiaa

ja tuottaa tutkimus-, kehi-tys-, testaus- ja tietopalve-luita yrityksille.

2. Alueelliset2.1 ELY-keskukset, www.ely-keskus.fi• Tarjoaa yritysten ja yritystä

perustavien tarvitsemia neuvonta-, kehittämis- ja

rahoituspalveluja.• Yritystoiminnan käynnistä-

minen: yritysneuvonta, yrittäjävalmennus, kauppa-

rekisteripalvelut, patent-ti- ja rekisterihallituksen palvelut

• Kehittämispalvelut: yritys-kohtainen konsultointi,

liikkeenjohdon valmennus• Kansainvälistymispalvelut:

kansainvälistymisneuvonta, kansainvälistymisvalmen-nus, markkinakohtaiset ohjelmat

• Omistajanvaihdokseen liittyvät palvelut

2.2 Teknologiakeskukset• Tarjoavat yrityksille toimiti-

la-, yrityshautomo-, konsul-tointi- ja koulutuspalveluja. Lisätietoja: oman alueesi teknologiakeskuksesta.

3. Seudulliset3.1 Elinkeinoasiamiehet• Rahoitusneuvonta ja yrityksen perustamiseen

liittyvä neuvonta• Edistävät yritysten muuta

kehittämistoimintaa

3.2 Kehittämiskeskukset• Yleensä seudullisia elinkei-

noyhtiöitä, joiden tavoittee-na on parantaa yrittäjien

toimintaedellytyksiä ja edistää elinkeinoelämän ja

kuntien yhteistyötä. Tarjoa-vat usein yrityspalveluita

aloittaville yrittäjille

3.3 Yrityshautomot• Tarjoavat alkaville pien-

yrityksille yrityspalvelut ja toimitilat; usein määräajaksi3.4 TE-toimistot, www.tem.fi• Tarjoavat yrittäjäpalveluita,

neuvontaa ja koulutusta

3.5 Suomen Uusyritys-keskukset ry,www.uusyrityskeskus.fi• 31 uusyrityskeskuksen

yhteistoimintajärjestö• Palvelut: apu yritysidean

arvioinnissa, liikeidean kehittämisessä, tuloslas-

kelmien teossa, rahoitus- mahdollisuuksien selvittä- misessä, toimintaja yritys- muodon valinnassa, lupa-

ja ilmoitusasioiden selvittä-misessä, markkinointisuun-nitelman teossa, yrittäjän sosiaaliturva- ja eläkeasioi-den suunnittelussa ja toimi-tilaratkaisuissa

3.6 Verotoimistot• verotoimistojen yhteys-

tiedot: www.vero.fi

4. Muita4.1 Kauppakamarit, www.kauppakamari.fi• Yritysten palvelu- ja edun-

valvontaorganisaatio

4.2 Pellervo-Seura, www.pellervo.fi• Osuustoiminnan palvelu-

ja yhteistyöjärjestö, joka edistää osuustoimintaa yrittämismallina ja osuus-

kuntaa kilpailukykyisenä yritysmuotona

4.3 Pientyönantajien palvelukeskus• Palvelee työnantaja- velvoitteisiin ja työsuhtee-

seen liittyvissä asioissa

4.4 Suomen yrittäjäopisto, www.syo.fi• Tarjoaa aloitteleville ja jo

toimiville yrityksille yritys- ja organisaatiokohtaista

konsultointia ja koulutusta

4.5 Yrityskummit ry, www.yrityskummit.fi• Vapaaehtoisuuteen ja eri

osapuolten yhteistyöhön perustuvaa toimintaa

• Yrityskummi toimii yrittäjän keskustelukumppanina,

tukijana, valmentajana ja neuvonantajana

4.6 Yrityssuomi, www.yrityssuomi.fi• Verkkopalvelu yrittäjille ja

yrittäjiksi aikoville

4.7 Tampereen seudun osuustoimintakeskus,www.osuustoimintakeskus.net• Tampereen seudun osuus-

toimintakeskus tarjoaa osuuskuntayrittäjille

neuvontaa, opastusta ja koulutusta osuuskuntayrit-

täjyyteen liittyvissä asioissa.

Tutustu myös:• perustayritys.fi• palkka.fi• tyvi-palvelut ja verohallinnon

sähköiset asiointipalvelut

76 77

TOIMEKSIANTOSOPIMUS

1. TOIMEKSIANTOSOPIMUKSEN OSAPUOLETToimeksiantaja__________________________________________________ (_______________________) Y- tai henkilötunnusToimeksiannon saaja_________________________________________________ (________________________) Y- tai henkilötunnus

2. TOIMEKSIANTO

2.1 Toimeksiannon kuvaus__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

2.2 Toimeksiantoon sisältyvät tehtävät

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

__________________________________________________________________________

3. PALKKIO________________________________________________ + 24 % alv

Liite 3 – Toimeksiantosopimus 4. KULUTKorvattavat kulut (kuten: matka-, majoitus-, päivärahakorvaukset tai puhelin-, kopio, kuljetus-, lupa- tai muut kulut, jotka toimeksiannon saaja maksaa ulkopuolisille sekä materiaali- ja työvälinekulut)

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

4. TOIMEKSIANNON AIKATAULU

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

5. MAKSUEHDOT (mm. aikataulu, maksun viivästyminen, viivästyskorko)

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

6. MUUT EHDOT (mm. tekijänoikeus)

_________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________

7. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINENErimielisyydet ratkaistaan ____________________________ käräjäoikeudessa (paikkakunta).

8. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Sopimus on voimassa kunnes toimeksianto on suoritettu.

Sopimus on voimassa ______________ asti.

9. ALLEKIRJOITUSTämä sopimus on tehty kahtena kappaleena; yksi kummallekin osapuolelle.

Paikka ja aika ______________________________________________________________

________________________________ ___________________________________Toimeksiantaja Toimeksisaaja

78 79

Akavan Erityisalat suuntaa palvelunsa yhtä lailla työntekijänä kuin itsenäisenä ammatin-harjoittajana ja yrittäjänä toimiville. Liiton jäsenek-si voivat liittyä myös ammatinharjoittajat, joilla on työntekijöitä. He saavat hyväkseen kaikki muut liiton jäsen-edut paitsi vastuu- ja oi-keusturvavakuutuksen, mikä koskee vain itse-näisiä ammatinharjoitta-jia, joiden palveluksessa ei ole työntekijöitä.

Akavalainen ammatin-harjoittajien edun-valvonta

Akavan Erityisalat valvoo ammatinharjoittajien edun-valvontaa mm. vaikuttamalla Akavassa ja osallistumallaAkavan ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryhmän toimin-taan. Tätä kautta tehdään työtä suomalaisen ammatin-

Itsenäisen ammatinharjoittajan ja yrittäjän jäsenedut

harjoittamisen ja yrittämisen puolesta sekä myötävaikute-taan siihen, että itsensä työl-listyminen on kannustava ja kannattava vaihtoehto. AYT:n kautta seurataan ja vaikute-taan ammatinharjoittajuutta ja yrittäjyyttä koskevaan lain-valmisteluun.

Keväällä 2016 perustettiin myös Akavan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunval-vontajärjestö, jossa Akavan Erityisalat on mukana. Uusi järjestö keskittyy yrittäjyyden edistämiseen vaikuttamalla lainsäädäntöön, verotukseen ja sosiaaliturvaan.

Akavan Erityisalojen sisällä ammatinharjoittajien edunval-vontaa hoitaa ammatinharjoit-tajien ja yrittäjien toimikunta, joka mm. järjestää ammatin-harjoittajille suunnattua koulu-tusta. Ammatinharjoittajienedunvalvonnassa keskeisiä asioita ovat mm. ammatinhar-joittajien sosiaaliturva, tekijän-oikeuskysymykset, kilpailutta-minen, ammatinharjoittajien neuvonta ja tuki sekä amma-tinharjoittajien työoikeudelli-sen osaamisen edistäminen.

Toimikunnan toiminnan paino-pisteitä ovat myös ammatin-harjoittajien järjestäytymisen edistäminen ja jäsenhankinta.

Lakimiespalvelut

Yksittäisen ammatinharjoitta-jan näkökulmasta konkreet-tista edunvalvontaa ovat liiton tarjoamat lakimiespalvelut.Ammatinharjoittaja saa liitosta neuvoa ammatinharjoittami-seen liittyvissä oikeudellisissa asioissa sekä apua ammatin-harjoittamiseen liittyvissä on-gelmatilanteissa. Kysymys voi olla esimerkiksi yrityksen pe-rustamiseen liittyvistä asioista, toimeksiantosopimuksenlaatimisesta tai niiden tulkin-nasta sekä työoikeudellisistaasioista. Liiton lakimies on tar-vittaessa apuna mahdollistenriita-asioiden selvittämisessä ja näitä koskevissa neuvotte-luissa. Lakimiespalvelut käsit-tävät myös saatavien perin-tään liittyvät asiat. Jäsenetui-hin kuuluvat myös neuvonta ja konsultointi perhe- ja perin-töoikeudellisissa asioissa. Lakimiespalveluja hyödyntä-mällä ammatinharjoittaja sääs-tää selvää rahaa.

80 81

Vastuu- ja oikeusturva-vakuutus

Vastuu- ja oikeusturvavakuu-tus koskee liiton jäseninä ole-via sellaisia itsenäisiä amma-tinharjoittajia, joiden palveluk-sessa ei ole työntekijöitä. Vastuu- ja oikeusturvavakuu-tuksen edellytyksenä on myös,että ammatinharjoittaja omis-taa yrityksensä yksin. Täten se koskee toiminimiyrittäjiä, kommandiittiyhtiöitä, joissa on vain yksi vastuunalainen yhtiömies ja osakeyhtiöitä, kun yrittäjä omistaa itse kaikki yhtiön osakkeet. Vastuu- ja oikeusturvavakuutus koskee ammatinharjoittamiseen liitty-viä asioita. Vastuuvakuutus on voimassa Suomessa eli siitä voidaan korvata Suomessa aiheutunut ja ilmennyt vahin-ko. Oikeusturvavakuutuksen voimassaolo edellyttää, että asia käsitellään Suomessa.

Vastuuvakuutuksesta korva-taan henkilö-, esine- ja varalli-suusvahinkoja, jotka itsenäinen ammatinharjoittaja ammatin-harjoittamiseen liittyvissä asi-oissa virheellä tai laiminlyön-nillä aiheuttaa ja joista hän on lain mukaan korvausvastuus-sa. Vastuuvakuutus ei koske

haltuunuskottua omaisuutta tai työn kohteena olevaa omaisuutta. Korvauksen ylä-raja henkilö- ja esinevahin-goissa on 84 000 euroa ja varallisuusvahingoissa42 000 euroa yhtä vahinko-tapausta kohden*. Vastuuva-kuutuksessa ammatinharjoit-tajan omavastuu on 84 euroa.

Vastuuvakuutus ei korvaa liikennevahinkoja eikä tahal-lisesti tai törkeällä varomatto-muudella aiheutettuja vahin-koja eikä myöskään vahinkoa, jota koskeva korvausvastuuperustuu sopimukseen, sitoumukseen, lupaukseen tai takuuseen. Vakuutus ei myöskään korvaa vahinkoa, joka aiheutuu ammatinharjoit-tajan aviopuolisolle, lapselle tai muulle perheenjäsenelle.

Oikeusturvavakuutus korvaa asianajo- ja oikeudenkäynti-kulut ammatinharjoittamiseen liittyvissä riita- ja rikosasioissa sekä hallintomenettelynä taihallintolainkäyttönä käsiteltä-vissä asioissa. Oikeusturva-vakuutuksen vakuutusmäärä on 12 000 euroa, kun jäsen antaa asian hoitamisen liiton lakimiehen tai liiton lakimie-hen suosituksesta ulkopuoli-

sen lakimiehen hoidettavaksi. Mikäli jäsen kääntyy suoraanulkopuolisen lakimiehen puo-leen on vakuutusmäärä 6 000 euroa. Omavastuu on 15 prosenttia.

Oikeusturvavakuutus ei koske riitaa, juttua tai asiaa, jolla on ammatinharjoittajalle vähäi-nen merkitys. Mikäli virallisensyyttäjän syyte koskee tahal-lista tekoa, törkeää huolimat-tomuutta tai törkeää varomat-tomuutta, ei kustannuksia korvata, ellei vakuutettuosoita syytteen tulleen tuo-mioistuimen päätöksellä tahallisuuden osalta hylätyksi. Jos virallisen syyttäjän syyte on hylätty kokonaan, ei kor-vausta makseta, sillä tällöin kustannukset tulee vaatia korvattavaksi valtion varoista.

Vapaa-ajan tapaturma-vakuutus ja matkustaja-vakuutus

Liitto on ottanut jäsentensä turvaksi vapaa-ajan tapaturma-vakuutuksen, joka on voimas-sa kaikkialla maailmassasilloin, kun ammatinharjoittaja ei ole työssä tai työmatkalla. Vakuutuksesta korvataan

tapaturmasta aiheutuneita hoitokuluja enintään 2 523 euroa tapaturmaa kohti. Korvaus tapaturman aiheutta-masta pysyvästä haitasta on enintään 10 092 euroa.

Jäsenetuihin kuuluu myös matkustajavakuutus, jonka tuoma vakuutusturva on voimassa enintään 45 vuoro-kautta kestävillä koti- ja ulko-maanmatkoilla. Kotimaassa vakuutus on voimassa tavan-omaisen elämänympäristön ja rutiinien ulkopuolella; ei kui-tenkaan omalla kesämökillä. Vakuutuksen piiriin kuuluvatmyös vakuutetun vanhem-man kanssa matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. Vakuutuk-sesta korvataan matkallasattuneesta tapaturmasta ja matkasairaudesta aiheutuviakustannuksia siltä osin, kuin niitä ei korvata jonkin lain perusteella. Vakuutuksesta korvataan vakuutusehtojenmukaisesti myös kuluja mat-kan peruuntumisesta, matkan keskeytymisestä tai matkalta myöhästymisestä.

Ammatinharjoittajille suunnattu koulutus

Ammatinharjoittajien toimi-kunta järjestää ammatinhar-joittajille suunnattua ajankoh-taista koulutusta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Koulu-tuksia on järjestetty mm. teki-jänoikeuksista, yrittäjän sopi-muksista ja riskien hallinnasta sekä itsensä johtamisesta. Liiton jäsenenä ammatinhar-joittaja voi myös vaikuttaa järjestettävän koulutuksen sisältöön. Osallistumalla liitonjärjestämään koulutukseen ammatinharjoittaja voi paran-taa omaa osaamistaan amma-tinharjoittajana.

Ammatilliset ja alueelliset tapahtumat

Ammatinharjoittajan ja yrittäjän työ on usein yksinäistä puur-tamista. Liiton ja yhdistysten järjestämien tapahtumien kautta ammatinharjoittaja ta-paa muita ammatinharjoittajia ja yrittäjiä. Liittoon kuulumisenkautta voidaan luoda saman alan ihmisten verkosto, joka mahdollistaa kokemusten vaihdon. Tämä tukee myös oman verkoston luomista puuttuvan työyhteisön tilalle.

Ammatinharjoittajien pörssi

Jäsenetuna on myös ammatin-harjoittajien pörssi, joka onliiton internet-sivuilla (www.akavanerityisalat.fi)ammatinharjoittajien sivustos-sa. Ammatinharjoittajienpörssi antaa ammatinharjoitta-jille kanavan markkinoidaja mainostaa omaa toimin-taansa ja osaamistaan.

Mentorointipalvelu

Jäsenten keskuudessa pyri-tään joka toinen vuosi aloit-tamaan mentorointiohjelma. Sen toteutuminen edellyttää, että mentoreiksi ja aktoreiksi tulee riittävästi ilmoittautu-neita.

*) v. 2017

82

Ota meihin yhteyttä:

Toimisto p. 0201 235 340 Puhelinaika arkisin klo 9 – 15.

Lakimiesneuvonta, julkinen sektori 0800 135 380 Lakimiesneuvonta, yksityinen sektori 0800 135 350 Jäsensihteerit 0800 135 370

Palvelunumeromme (0800-alkuiset) ovat maksuttomia. Puhelinaika arkisin klo 9 – 14.

Lakimies Tuire Torvela, ammatinharjoittajien edunvalvonta ja neuvonta, p. 0201 235 356, tuire.torvela@akavanerityisalat.fi

Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki. P. 0201 235 340, www.akavanerityisalat.fi

Aito HSO • Akateemisten Järjestötoimitsijoiden Liitto AJT • Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys TAAY • Hallintonotaarit • Kihlakunnanulosottomiehet • Kotimais-ten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistys • Kun-tien asiantuntijat - KUMULA • Käännösalan asiantuntijat KAJ • Merenkulkuopistojen opettajainyhdistys • Museoalan ammattiliitto • Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat • Ope-tushallinnon akateemiset toimihenkilöt • Pelastushallinnon Virkamiehet • SPECIA - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenki-löt • Suomen Geronomiliitto • Suomen Restonomit - SURE • Suomen Suuhygienistiliitto SSHL • Suomen Urheilujärjestö-jen Johtavat Toimihenkilöt • Suomen Verotarkastajat SVT • Suomen Viittomakielen Tulkit • Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU • Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV • Viestinnän asiantuntijoiden ammatti- järjestö VIESTI