1 5 ad O k t o b e r 1 9 0 5 .j>Sagai M uittalægje« boatta guovte gærde juokke m anost, las ja 15ad bæive, ja m aksa ovta

kruvna ja 20 øra jakkodagast — 60 øra jakkebælest. Blađđe m atta dinggujuvvut juokke poas- tarappe bokte. D ieđetusak m aksek 5 øra rana.

Ko. 20, 2be jakkođak.

Væket mu saddat vækken æra olbinuidi, o Ibmel! Oapat tnu oliaset arvvedet, maggar juggajes ja vaddes gæino juokkehaš sist læ vagjolam, ouddalgo son olli mu uvsa ragjai, ja ouđđalgo mon fuobmasim su, — oa- pat mu arvvedet dam, vai mon sud- nji dusse andagassi addaSim ja su rakistifcim, go son boatta, ja im jur- dašamkætta ja hoppojet dubm eai su, du mana ja mu vieija.

Væket mu, o Ibmel, væketet mu jecam, vai mon burin movtain ja oi- les apiguim Sattasim barggat, gidda dassacigo bæivas luoittada, ja vai mon juokke bæive duostaSim jakket, atte mon guilnaiagat ja guiolagat iæm rag- gam daina bargoin, mi m udnji læi jukkujuvvum .

0 Ibmel! væket mu ællet nuft, atte mon buorredatola^vuođast ja ra- kisvuođasŧ gavnam aldsim rafhe; dast- go æra iagaä rafhe i mavse ragama.

Væket mu nuft ællet mu beivi- dam, atte dat stuora, jaskis igja, go dat boatta, gavdna mu gærgosen đam buore, iidna oađđemsagjai, maid don lacak buok du sivdnadusaidasad, go si iæk vaibbam.

Væket mu guduejattet, rakistet ja oagjebasat bigjat buok mu dorv- vom đudnji, o Ibmel, mu accam!

(»Frie Ord.i)

Karlstad-šiettatus.Dam §iettatusa birra, maid ruo-

ŧalaâ ja Norga arvvaladdek dakke Karlstad gavpugest, callujuvvu dal ollo min ædnam avisain. Æ nas avi- sak moittek garraset dam siettatusa,

ja imaštailek sagga, go Norga arvva- laddek gaiggek soappat dasa ja callet daggarag giettatusa vuoilai. Dat, mi boatta ænemusad Norga olbmui gud- ne ala, læ dat m ærrađus siettatusast, atte Norga ladnek raje alde galggek vuolas gaikkujuvvut. Daina iagin saddek vitta gutta lađne, mak Nor- gast iæk raje dam bælde, dussen dak- kujuvvut. Dain gavdnap mi stuora hæpaden Norgi. Daggar gaibadusak æi lavve dakkujuvvut æraidi go vuoit- tatallam vasalaggi, ja daggar gaibadu- sa dakka Ruođarika Norgi, ja Norga arvvaladdek soppek dasa.

Jos mi vela đieđasæimek, atte mai]T]ei ladni njæiddema bistevaâ raf- lie sadđa, de gævasi dat ainge laje; mutto mi ballap sagga, atte daggar rafhe siettatus bocidatta dusie baha- miela ja ustebmættomvuođa dam guov- te rika gaski.

Dat berre maidai nam atuvvut, atte Ruotarikast i læk oktage ladne siskabæld’ darn m ærreduvvum rafhe- balga, ja daina lagin dat i sadda ov- tage iadne vuolas njæidđet. Dat mær- radus siettatusast, atte naggo Norga ja Ruotarika gaskast dast mai]i]el galgga cilggijuvvut Haga-soavatus- duobmostuolost i læk famost gukkeb go loge jage. Daina lagin i dokke datge m ærradus đakkadussan, atte bisteva§ rafhe šadda rika guovto gas- ki.

Telegrafa buvti đal æska dam saga, atte Norga stuoradigge læ mie- tam Karlstad-siettatussi. Ja dat læi arvvedæmest, atte i dal sat læm æra rađđe go soapat đasa. Mutto mangas ain moittek garraset Norga rađđetusa ja arvvaladdid go galgge callet dag- gar šiettatusa vuollai K arlstad gavpu- gest.

Japan.Obba mailme læ dam mai]emus

jage imaštaliam ja maicinom japana- lagai arjaiašvuođa, gavvelvuođa soal- đati gululasvuođa ja inovta.

Oaggo dagjat, alo vuiti Japan dam fam ol § olmušrigges Ruošarika bagjel. Ruoša soattehærrai ja soalda- ti gaskast læ almostuvvam dam soa- đest ollo betolašvuotta sin jecasek ri- ka vuostai; m utto japanalaš soattevæ- ka, sikke soattehærrak ja soaldatak, læk alo læmaš gudnalagak sin rikasek vuostai. Sin buorek davek bæggotuv- dujek oi)ba mailme mietta.

Dal læ rafhe šaddam. Maid læ Japan vuoittam? Jo, Japan læ šad- dara hærran Port Arthur, Dalny ja Liaotongnjarga bagjel, mak ouddal soađe legje ruoša haidost. Japan læ 033011) dal ruošaid gaiddat aibas erit M ansjuriast, ja Jåpan læ maidai og- gom Korea jecas bærraigæccam vuol- lai. Japan læ oggom bæle Sakhalin sullost, mi ouddal soađe gulai Ruoša- riki. Japan læ 0350111 dal vuoiggad- vuođa gulid bivddet Sibiria mærra- gaddin đavabæid Wladivostock gavpu- gid. Dasa vela boatta, atte Japan oagoi dam oase ruovddemađest, mi m anna Sibiriast Jaskisave mærragad- dai, ja mi ouddal soađe læi ruoša halđost.

R uošarika fabmo Nuortta-Asiast læ mar|i]el dam rafhe nokkam, ja đam sagjai læ Japan oggom dam fa- 1110. Dat læige ju re dat, man marj- i]ai Japan anestuvai ouddal soađe, ja dam famo læk dat dal og |om .

Daddeke šaddai Japanest moiv- ve, go sadne olli dokko, m aggar šiet- tatusa vuollai japanalaš arvvaladdek

78. S a g a i M u i t t a l æ g j e

legje callaiu. Olbmuk dobbe legje vuordđam, atte ruo§sa galgai saddat makset ollo ruđaiđ Japani stajedæme oudast. Dat læ ænas nuorragærdde, studentak ja daggaragak, guđek moit- tek rađđejægjid dobbe ja ogudegje almuga naggit rafhe-sicttatusa vuostai.

Mutto boastot mænnodek si siu jecasek vanhem-ædnam vuostai. Japan rađđijægjek ram eduvvujek obba mail- me mietta sin jierbm alasvuođa diŧi. Si læk đam soađe ja raflie bokte dak- kam' nu ollo, atte Japan boatte aigest sadda okta famolas rika æra mailme rikai gáskast. 11

Okta kioesalas mailme raflie-eoaggálmasast.

Dam manost coagganegje obba mailme mietta sadde-olbmak Luzern gavpugi Schweitzi, arvvaladdam varas rafhe-asi birra. Daggar coaggalmas goccujuvvu rafhediggen (kongressen). Dobbe arvvaladdujuvvu, moft rafhe galgasi ouđdanet mailme olmusslajai gaski.

Dai sadde-olbmai gaskast oidnui okta nuorra: ■ kinesalas olmai, man namma læi Taug Tsad F.ou. 8 on cel- ki maklai daid sanid:

»Kiuesalagak Tæk alo l'æmai ok- ta rafhalaä olmušcærdda, ja sin rika rađđetus i læk goassege adnam dam gædnegasvuottan atte doaliat soatte- væga. D a t.læ europæalagai sivva, atte' dai læ dat ašše æra laje. Si læk fallitam Kina ja vægalđ baggim dam callet unokas ja vanhurskesmættom šiettatusai vuollai. K ina i sava æra go bæssat ællet rafhalagat Europa olbmuiguim ja vuostaivalddet sin us- tebiagat, mutto baggim vækkavalda- lašvnotta læ marjeinusta oapatam Ki- nage gattit jecas.

I aimaken galga oktage jakkit, atte mi kinesaiagak Jæk vajaidattain min boares osko oapo, mi dnbme ri- dalæme ja soâđe. Min doaiva læ, at- te Europage oappa barggat miuguiijn rafhest ja oktamielalašvuođasŧ, vaLojl- miršsokkagoddi buorredille ja bajas- cuvggiŧus oudclana juokke dafhost.K

Kuft sarnoi dat bakenlaš kine- salaš. ' Dat )æ nianga gærde oidnum,,.. atte bakenak d'akkek kristalagaidi hæppada.

K inesalafak læk okta aiggasaš bajkscuvggituvvum ' olmnšcærdda. 2

đuhat jag e ouddal K ristus riegadæ- rne legje sist juo skuvlak, vela manai skuvlakge. Sin osko-oapo asatægje læi Budda, okta stuora jurdašægje. Son oapati su olbmuidasas ollo burid dabid. Damditi berrep mi adnet ki- nesalagaiđ ærost, erinoam ašet - mi sab- melagak, guđek gullap sæmm a mon- golalaš olmušsuorggai go kinesalajak.

Darolagak Amerikast.1700 særvvegoddest Am erikast læk

darolaš papak. Oktibuok. gavdnuje.k dobbe 714 đarolaš papa, gæina læ papa-arnmat.

Hasŧa Åtlanteraveaiggo muttom olmai, gæn nam m a læ Godard, dal jo ttat balonain. Son aig- go valdđet 10 olbmu mieldest, ja dam maŧke doaivvo son sattet đakkat 12 bæivest.

Galsasiiilostlæva đam cavca guokta K rištiania olbma baccam ovce bæivest 868 giro- na.

Finmärkostlæ dal I)ivddosajin obba buorre bivd- đo.

Susamel.Dam cavca jam i Bacevuona gievrra, Susamci. Son šadclai 92 jag e hoare- sen ja læi Bacevuona boarrasæm us olmai. Son læi su buoremus beivines dovdos, ja rnangas baile darn gievras olbmast.

Sust læi btiorre muitto, ja go agja nm ittalađđai nuoraidi færranides birra, goas son cajeti su famos, de læi dego faggadallainballo ain bagjaui dam curgis agjai.

Vitta-gutta loge jag e dast oud- dal legje Bacevuonast ollo gievras olbmak, ja dai birra m aiuastuvvu ain ollo.

Moiiiirliia vai republikka?10 stuorađiggeolbina læk ouddan buk- tam stuoradiggai dam arvvalusa, atte Norga rađđitus lake i mærreduvvu, ouddalgo Norga alm ug dam birra læ sardnom. Dat læge minge , m.iplast vuokasæmus^ atte Norga olbmuk jer- rujek, ouđdalgo dat m ærreduvvu, gal- gago Norgasŧ læt gonagas vai præsi- denta.

Suošarikastgullu ain m.oiyve ja stuibme. Maidai Suomaædnamest orro šaddamen stuib- me. Æ dnag mašotes oaivek læk dob- bege alggam likkadešgoattet, ja ruosa stivrrijægjek iæk sagga balost, atte suobmelagak dal servvek Ruošarika jecas vuostaha^olagaiguim .

Dalvve læ boattam.Dal iæ nmotta ciekkam ædnama. Dat vilggis govcas bukta m angasi lossa jurddagid. Gæsseg læk olbmuk alo movtagak. Dalle læ gæpas ællet. I darbašuvvu dalle nu ollo boaldamuš-ige.

Điedet „Sagai Muittalægjest“!

Lævnja sagak.Yarrebarggo Læ vnjast læ dal

læmäš smavaset juo. moadde jage. Damge ja^e læk 20— 30 olbma barg- gam juo giđđa-dalve rajest. Algost Lohtevarest ja Lævnjavarest, ja đal maijemusta Skuvvanvare birrasin, ua- malassi R ustajavrest, Akkešvarest, Gagga vuoldde ja Silbbacokkast. Dal dak læ fast hæittegoattam bargo dam gæssai ja olluk barggin læk juo ma- nadain erit, ja đam mano gaskarajest bissana barggo avca dam jakkai; mut- to læ ju rda algget fast maijijel ođđa- jage. Dat læ dam ragjai læmaš duš- še gæcoalambarggo; ige læk velage- mikkege vissesvuođaid šaddago nana barggo alggujuvvut maqe’b aigidi. Dat læ dat stuora rnoŧalaš konsul Person, gutte læ dai variguim rassa- men. Sust læk m anga euocte væikke særpak Porsangast.

* *Mannam dalve dollujegje stuora

illobæivek madden Norgast, dånne go dalle legje 50 jag e dam rajest go te- legraffa valddui adnui min rikast. Daid illo beivi siste m uittojuvvui maidai dat boa.r.es telegraflinjaolmai ja opsynstaššondoalle J o b a n H e n - r i k s e n Skuvyanvarest, gæsa maidai m ærreduvvui gonagasjaš . gudnem ærk- ka (medalje) gukkes ja oskaldes- fŧele- grafa balvvalusa d i t i .J o đ e d e d in e s daggo mædda dast duvle buvti Fin- marko telegrafinspektøra dam gudne- m ærka mieldes ja saggasti dam ješ- gieđaines vuorrasa raddai. Hæika Jo- ban Jæ vuosŧas olmai ipin gieldast, gæsa daggar arvvo læ Sajetuvvum, ja dat læ migjidi .saniidi, vuogas milli diettet, atte vuostam uš olmai dasa iæ

sæivva same olmu§. Dal læ vuoras rieppo juo boarasm an ja vilgudešgoat- tam dego dak gaisak, mai gaskai a.ges læ jottam standast doallat oskaldas- vuođain stata asatusaid, sevdnjis ijai, buollasi ja borgai siste. Garras duok- ken læ læma§ suge ællemlaibbe. Lifci sudnjige oidnujuvvum æmbo loŧkad-vuotta boarasman beivi siste.

* **Luossabivddo læi hui hægje dam

gæse sikke jogast ja mærast, ia dat- ge veha, mi ain vuttosta, læ juo nu bære smaves. Ige dat dal juo oidnu baljo æra obbanassige go điddi. I læm guvcage olos ja dak maidai hui smavvak.

Luobm anak fal legje dain gæse- ge hui burist §addam. Dibma coggu- jegje Goakgiedde gieldast lõO—200 hektolittar baikid luobmanak. Dimaâ hadde mielde dak dakke 7000 kruvna baikiđ. Dam jage vissa læ coggujuv- vum vela æmbo luobmanak go dib- ma. Æ na§ luobm anin coggujuvvu Lævnja birrasin. Go dal fal Lævnja dingak muitta§e aige bale oastet kafe ja sokkara; nago dadde heivve hadđe bagjanet go dalvvagoatta.

Lævnjast 1905.S. Nn.

Læ boatteinen ruoktot.Mi muittalæimek dast gæsseg,

atte muttom Guovddagæino bagjesab- mela§, Ravna-Ovla, jottai Grønlandi, dutkam varas, m aggar boacoguottom ædnamak dobbe læk. Danm arko rađ- đetus alkati su dam matke dakkat. Dal læk si boattam ruoktot, ja Ravna- Ovla galgga dal læt K jøbenhavnast, Danmarko oaivvegavpugest.

Avjehadde.Dam SavSa læ ollo avje dolvvujuv-

vum H am m erfest gavpugi. Avjehadde lce læma§ 80 øra 20 kilo oudast.

Læskai naittalæbme.Mi m uittalæimek oanekes aige

gæcest, atte muttom læska-olmai Mad- da-Norgast naittali õ vakko mar[r|el go su vuostas akka jami. Maidai sa- mi gaskast naittaladđek m anga læska m uttom in gosi đakkaviđe, go sin nait- tusguoibine læ jabm am .

Dat i oro min m ielast læmen vuogas, atte ohnu§ irgastallagoatta ja naittala gosi dakkaviđe go su guoib- rae læ dappam Salmides. Muttom nieidda vastedi duvle muttom læska-

olbmai: »Vuorde goit juobe dassaci-ge, go akastad dikkek jabmek!*

Norga laga mielde i galle læk gielđost, vaiko læska-olbmak naitta- llfce bæive mar|r|el, go akka læ jab- inam. Læska-nissonak ferttijek laga mielde vuorddet 9 mano, mar]i]elgo sin boađnja læ jabm am . Jos si dat- tok naittalet ouddal dam aige, de ferttijek si cajetet ouddan doaktar duođa§tusa dam ala, atte si æi læk m anai vuostai Jos si læk m anai vuostai, de si æi oago naittalet, oud- dalgo m anna læ riegadam .

Man ollo soatte mavsi.Dam soađest, mi dal læ læma§

Ruo§arika ja Japan gaskast, læ Ruo- §arika soattam diti lonim 2385 mil- jon kruvna; daina ruđain læk loni- juvvum Ruo§arikast aldest 1000 mil- jon kruvna arvo.

Japan læ valddam loanast 2380 miljon kruvna; daina ruđain 900 mil- jon kruvna olggo-ædnam riggain.

Oktibuok læva dat guokta rika lonim 5000 miljon arvo kruvnaid.

Sokkar divrro ain.Stuoradigge læ dal æska lasetam

duollo sokkari, 10 øra kilo ala. Sŧata- kassa darbas ruđaid. 28 stuoradigge- olbma legje dam lasetæme vuostai. Rekenastum læ, atte dat sokkarduollo bukta sisa statakassi 3 miljon kruvna jagest.

Norga hivddek hotteli ruoktot.Dak 300 olbma, guđek dast jun i ma- nost m anne Islandi dorskebivddoi, læk dal boattam ruoktot. I læk man- nam singuim rapadet. Si jakkek, at- te i dobbege læk dađe buoreb bivd- det go dabe Norgast. Raldak dobbe legje valljit; mutto daina i læm man- ge lagas hađde dobbe, ja damditi dak æi bivđdujuvvum.

Halbes potetosak.Sikke Vogain ja Vesteraalast vuvddu- juvvujek potetosak guovte ja bæl’- goalmad kruvdnoi farpal.

»Jesus sutta,«dajai okta pappa, go altargussin gitos jieđna gullui girkost. Pappa vela dajai, a tte son galle gierdasi; ruutto Jesus sutta. Jos okta- ge altargussin dovdas Sierrom daihe suokkem morrasi, de galgga m annat olgus.

I I

Dinggo „Sagai Mnittalægje!41 1

Brcevva »Sagai Muittalægjai.«Okta njællja jakkasa§ ganda§

hævvani merri dam 18ad august. Olbmuk occe su guokta vakko, m utto æi gavdnam dalle. l l a d septem ber gavdnui son mila bæle erit baikest, rievdđam m uttom gaddai. Barne aS- ce læi Mikkel-Ovla Lævnjajogast.

I I

Dolu§ noaide juoiggam .Dalle algost, go samek orrojegje

Sameædnami, Iæi sin gaskast okta stuora noaidde (điette), gæn birra mainastuvvu, atte son vagjoli ja muit-

*tali, m aggar olbmuk guđege baikesŧ galgge §addat orrot.

Son juoigai dam birra naft: Ocajogast læk garro gađa§ m uoddakr Auarest læk riemo-vieljak,Gara§jogast garggo-coarvek ja cirjak, Avjovarest læk gieibme-boldne, Vuovdđaguoikast gargga-coddagak ja

alla jienak, Guovddagæinost læk varra-nibbek Lagesvuonast læk skoarre-muoddak.

„EieYYari gonagas“ jabmam.Amerikast m uittaluvvu, atte riev-

vari gonagas, Mick W alsh, W yom ing statast læ dal jabm am . V itta jag e læ son juo ogguduvvum gidda eisevald- din; mutto alo læ son bæssam dai oudast erit, vaiko m uttom in læ loppe- duvvum 200,000 kruvna dasa, gutte su oaggo gidda daihe javkada.Imasla§ lakai §addai Walsh rievvaren daihe bahadakken. Su vanhem ak leg- je Irlandast erit, ja sust læi buorre barggosagje San Francisko gavpugest. Son læi hilbbas lundog, ja maqemus- ta fertti son guođđet barggosajest ja sirddek gavpugest erit. Son bođi mut- tom đalloi ja oag3oi mielaid muttorn dalonidi, gæn acce læi riggis ja æi- gak stuora baikkai. Nieida acce læi nu vuostai dasa ja baggi nieidas man- nat klosteri. W alsh coggi olles joav- ko golggolagaid, bakki klostar sisa ja olgus valdi moarses. Dalle læi hirb- inos garra arvve; nieidda njuoskai ca- đa, oaggoi gæppesvige ja jam i dast mai]r]elest. Mai]r]el dam dapatusa §ad- đai W alsh ruossan buok olbmuidi, gu- đek orru daggo birrasin. Son i sæs- tam ovtage, ja dat saka, atte son læ jabm am , §addai ilola§ sakkan Wyo- m ing assidi.

Doala „Sagai Muittalægjel“

Pavelas sadneđoalyvo.Pave aiggo aal vuolgatet ^Maiue

bisma Japani. Sadnedoalvvo galgga doalvot Pave dærvvuođaid ja likko- savvagid Japan kæisiri, go đat soabai heittet soađe ja cajeti daggo bokte daggar alamielalasvuođa. Sadneđoalv- vo galgga maidai giettet Japan kæisa- ra dam usteblasvuođa oudast maid dat cajeti kristalagaidi su rikastes.

Betolasvuotta.»Lindeukvist, igo dust læk okta kruv-

na, rnasa dust aldad i læk ađno?«»Læ galle. Da læ ŧ dat!«(Bæive mai)i)el) »Gula Linđenk-&st,

dat kruvna, rnaid don addik munji, læi vær- re (betulas) rutta.«

»Jo, nuft da t læi. Dam diti m ust i læmge adno dasa.«

Dam ja g eguilu m anga baikest vailjit gironak. Mi aiggop buokaid avcot, gæina lce dille, vissalet va^getet girronid. Dat satta Saddat mangasi ollo stuoreb si- saboatton, go dat dal læ. Mi diettep maidai, atte sami gaskast gavdnujek m anga buore baOceolbma.

Okta niiorra darolašoapatægje G arašjogast uaittali dast m annam dalve ovta bagjesame niei- dain.

Savaldak.Vare raon nagadifcim oliasuttet

juokke buorre aiggomusa, mi m udnji jurddagi boatta!

\ rare mon nagadifcim havkadet juokke baha ja avkkemættom aiggo- inuša, mi m udnji jurddagi boatta!

Salledbivddoi gal gullu dađe æmbo gostge. Helge- landast galie gođdek vælias saliedid firbmiguim.

Gadde-osko.Guovdagæino pappa Brage Høy-

em cali dast duvlle »Nuorttanastai,« ja muittali, atte samek Guovddagæi- nost gađdek, atte go si valddek sađ- do girkogardest ja bigjek ruđa havde ala, de sattek si đai saddoiguim dak- kat bahaid æraidi.

Pappa fastaša garraset daggar noaidastallama, ja nævvo sin erit hæittet dam dakkamest.

Mi maidai aiggop cæ!kket buo- kaidi, guđek dam dakkek: H æ ittet

erit đaggar jako adnemest.

Skipa gađđujuvvum Atlantar appai.Okta telegram m a muittala, atte

darolaš barkaskipa »Liina« læ guđđu- juvvum dieva cacest A tlanter appai. Dam skipa olbmak læk buktujuvvum Liverpooli. Skipa læi jottemen Mira- mikest Bordaai Frankrikast. Sikke skipa ja frak ta læi assurerijuvvum. R edar !æi H. Jakobsen Fredrikssta- đast, ja kaptæ ina r nam m a læi F. Fredrikseu.

Goaskem vaidi maua.Okta nisson Schweitsast læi guod-

demen . su guovte jakkasas m anast giettavast ige diettain maidege ouddal go okta stuora goaskem bođi ja cuo- lasti gaccaides mana sisa ja rievidi sust dam. Son galle dorvotesvuođast gaæcali goaskem vuostai soattat, mnt- to alm aken son rivati mana. Æ dne hoapost sarjaduvvum ja gaikuduvvum biktasiguim gacai sidasest. D allanaga vulgge 75 olbma (maidai pappa læi sin farost) vaređi goaskema ja mana oceat; mutto si æi gavdnam maidege..

Giiokta ruoŧalagaga!ggaba bærraigæccat gonagas Oskar dingaid K ristianiast.

Samck ja boecuk Ruotarilisat.ö llogo læk.

Marjemus olmušlokkam Ruotari- kast cajeta, atte dobbe læk sa-mek, go nissonak, oibmak ja m anak mielde rekenastujuvvnjek oktibuok 5962, maina 3530 gullek Nordbotten leni, 1524 Vesterbottens leni ja 908 Jemt- land leni. Daina samin' læk 2932 boacosamek, nam alassi 2287 Nördbot- ten lenast, 391 Vesterbotten lenast ja 254 Jem tlanđs lenast.

Boccui iokko R uotarikast galgga læt dam ja^ e rekenasŧem a mielde 138,522, maina 117,821 gullek jotte- samidi. Go dak jukkujuvvujek lenai ala, de šadda rekek daggar: Nord-botten lenast 90,244, Vesterbotten le- nast 16,218 ja Jem tland lenast 11,369

Muotastoarbma mađđen.Darogiel avisak m uittalek, atte

m uotastoarm ak m adden læk læmaš nuft garras, atte jernbanak, mak bag- jel duoddarid m annek læk senkim gidda 8V2 dimo ragjai. Go borga muotaskalvid ruovddemađe ala, de æi

bæsa đollavavuok jottet.

Moskvast, Ruošaæđnaniestlæk dorvotes dilek, m uittalek mai]e- mus telegram ak, stuimi ja rafhetes- vuođai gæee!. Buok šlagtar- ja ba- karkram buvrek læk dappujuvvum . I oktage aldagasdollavavdno (sporvogn) girde balgai mielde; poasta ja avisak æi bæsa olgusboatteŧ. Dam maijemus moadđe bæivest iæk buollam 44 vis- te, mai ala dolia læ cakkituvvum. Politiak cei sate maidege dakkat stuib- medegjid hettet. Si ferttijek dušše- cuogjot ja gæccat.

»Sa.gai Muittalægje« lokkek!Jos đist vaillo oktage nummar,

de callek dara birra »Sa^ai M uitta- lægje« ekspeditionai Sigerfjord, de di oaggobetet dakkaviđe daid nummarid,. mak dist vaillok.

„8agai Muittalægj,e“olgusboatta Sigerfjora-st V esteraalast guovte gærde juokke m anost ja m aksa jakkodagast 1 kruvna ja 20 øra,. jakkebæ lest 60 øra.

,,S.qgai M niŧtalægje**m uittala alo ođđa sagaid ja dappatusaid b irra sikke olgoædnam est ja m in ædnamest. Jos don halidak visudet gullat soađe birra,, de doala đam blađe.

,.8aga l M niŧtalægje^ m uittala m aiđai stuoradigge birra, bivdo ja buok dingai birra, mi læ avkalas ja havske« diettet. Juokke sabmelas berxe doallat dam blađe-

„S agai Muiŧtalægje**redaktøra læ skuvllaolmai A. Larsen K val- sund.. B lađđe m atta dinggujuvvut juokke poastarappe bokte, ja m aidai »Sagai M uitta- loegje« doaim atusast Šigerfjord, V esteraalen..

,Sagai Muittal ægje“ vidded „Sagai Muittalægje“

Buorre balkka.Dat, gutte 5øagga 5 doalle (abonenta)

»Sagai M uittalægjai* dam jakkai ja sadde- mavso dai oudast »Sagai Muittalægje« ekspe- đitionB S igerfjo rd , son oaggo jes >Sagai M uittalægje« ovta jage nufta.

Dat, gutte eoagga 5 doalle jakkebællai, oaggo jes biađe ovta jakkebæle nufta.

E e d a k ŧ ør a : A. Larsen.