JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAKASLEHTI 3•2007

• TimberLink turvaa tehokkuuden• Soilta apu puupulaan?

Tekemisen meininkiä Lapissa

UUTISET

JOHN DEERE UUTISET 3/2007 Ilmestyy joulukuussa 2007

Julkaisija: John Deere Forestry Oy Jälleenmyynti, PL 472, 33101 Tampere, puh. 020 584 166, faksi 020 584 167, www.deere.fi

Päätoimittaja: Pertti Rauva

Toimituskunnan jäsenet: Pertti Rauva, Juha M. Järvinen ja Armi Lahtinen

Toimitus: Compositor Oy

Ulkoasu: Neutron Design

Paino: Lönnberg Print

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: John Deere Forestry Oy /Armi Lahtinen, puh. 020 584 6501, sähköposti: LahtinenArmi@JohnDeere.com

JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 2–3

TIMBERFIN KERÄSI KANSAAJohn Deere’n tiloissa Lokomonkadulla vietettiin 21. syyskuuta perinteistä TimberFin-vaihtokonepäivää. Huutokauppa näyttää vakiinnuttaneen paikkansa ja oli tälläkin kertaa menestys; kaikki koneet menivät kaupaksi. Tunnelma oli rento, ja kävijät viihtyivät koneisiin tutustuen ja pöydän antimista nauttien.

U U T I S I A

PÄÄKAUPUNKISEUDUN METSÄPÄIvÄ Metsäliiton järjestämä Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä on kasvanut alueen suurim-maksi jokavuotiseksi metsätapahtumaksi. Tapahtuma järjestettiin seitsemännen kerran 25. elokuuta Espoon Tapiolassa. Erityisesti pääkaupunkiseudun metsänomistajille suun-natussa tapahtumassa oli mahdollisuus kokeilla John Deere’n kuormatraktorisimu-laattoria. Ville Liiri antoi Metsäliitolle urakoivalla 1110D:llä päivän aikana muutaman kuormatraktorinäytöksen.

MIKA KALLIO MM-SARJAN SEITSEMÄS Ratamoottoripyöräilijä Mika Kallio päätti kauden upeasti voittamalla viimeisen GP:n Espanjan Valenciassa 4. marraskuuta. Koko MM-sarjan voittajaksi selvinnyt Jorge Lorenzo ylti Valenciassa vasta seitsemänneksi. MM-kokonaispistetilastossa Kallio on seitsemäs alkukauden teknisten vikojen vuoksi – keskeytyksiä tuli peräti kuusi.

T Ä S S Ä N U M E R O S S A4 Vuoro vaihtuu Rovaniemellä6 Ounaspuu – uusia ideoita urakointiin8 Aluekouluttajan tärkeä rooli9 TimberLink turvaa tehokkuuden12 Puupula kääntää katseet soille ja turvemaille14 VLS-kuormatilalla kalusto tehokäyttöön16 Laadukkailla tarvikkeilla tuotantovarmuutta16 Varkauden varalta17 Huoltovinkit19 Tasaista kiirettä huoltohallissa21 Tampereen varaosapisteessä vastataan toiveisiin22 Ketju on renkaan kumppani25 Tulevaisuuden lupaus26 Nuoria osaajia Hirvaan metsäkoulusta28 Svensk resumé30 Vaihtokoneet32 Metsien monitoimikone

Petri Pitkänen (35) on aloittanut Itä-Suomen aluekouluttajana

27.8.2007. Hän on aiemmin työskennellyt mm. John Deere’n

Irlannin jälleenmyyntiyhtiössä asentajana ja Joensuun tehtaalla

koeajajana. Petrin toimipaikka on Joensuussa.

Herkko Saukkomaa (37) on nimitetty Keski-Suomen

aluekouluttajaksi 2.1.2008 alkaen. Hän on työskennellyt viimeiset

yhdeksän vuotta Jämsänkosken metsäoppilaitoksessa mm. John

Deere -tiimin vetäjänä ja tehnyt läheistä yhteistyötä John Deere’n

kanssa. Herkko työskentelee kotoaan Keuruulta käsin.

Sekä Petri että Herkko raportoivat teknisen tuen päällikkö

Sami Kulmalalle.

Vesa Hanni, joka on tähän saakka hoitanut Keski-Suomen

aluekouluttajan tehtäviä, keskittyy 2.1.2008 alkaen Pohjanmaan

asiakastukeen.

Petri Pitkänen

Herkko Saukkomaa

Vesa Hanni

P Ä Ä K I R J O I T U S

LÄNSIRANNIKON KONEPÄIvÄTSatakunnan koneyrittäjät ry. järjesti syyskuun viimeisenä lauantaina kolmannet, neljän vuoden välein pidettävät Länsirannikon konepäivät. Konepäivien teemoina olivat metsä, maanrakentaminen ja energia. Tapahtuma on kasvanut tärkeäksi ammattilaisten tapahtumaksi, johon myös konevalmistajat ovat panostaneet. John Deere’llä oli omalla osastollaan viisi konetta. Metsäkoneurakointi Mika Tolkki Ay:n koneketju 1070D ja 810D vastasi John Deere’n työnäytöksistä.

NIKARALLE N-RYHMÄN SM-HOPEAParivaljakko Jarkko ja Petri Nikara varmisti rallin pienen N-ryhmän Suomen-mestaruushopean voittamalla kauden viimeisen kisan Mikkelin SM Vaakuna-Rallissa syyskuun lopulla. Valmistautuminen kilpailuun sujui ongelmitta – katsastus oli suoritettu ja huoltotoimenpiteet aloitettu jo edellisenä iltana. Veljekset ajoivat luokan pohja-ajat päivän jokaiselle erikoiskokeelle, ja voitto tuli reilun minuutin erolla toiseksi ajaneeseen kilpailijapariin. Tyytyväisyys niin kilpailuun kuin koko kauteenkin paistoi palkintopallilla, jossa kuohujuomaa ruiskutteli hymyilevä veljespari.

Ennätystahti jatkuuTÄNÄ vUONNA ON RIKOTTU ENNÄTYKSIÄ monessa mielessä. Uuskonemyynnissä kokonaismarkkina lähente­lee kuuttasataa – luku on varmasti kaikkien aikojen suurin. Siihen on ymmärrettävät syynsäkin: hakkuumää­rien on ennustettu kasvavan Suomessa merkittävästi tulevina vuosina. Tämä on erinomainen uutinen niin koneyrittäjille kuin konevalmistajillekin.

KANTOHINTOJEN NOUSU on lisännyt metsänomista­jien halukkuutta myydä puuta, joten kasvanut konemäärä on saatu hyvin työllistettyä. Kaikki tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, ilman haasteita. Koneiden toimitusajat ovat venyneet tavattoman pitkiksi lähinnä alihankkijoiden kapasiteettipulasta johtuen. Huollon ja varaosien saatavuus on koetuksella, ja ammattitaitoisesta työvoi­masta on pulaa niin valmistajilla kuin yrittäjilläkin.

JOHN DEERE ON OTTANUT HAASTEET tosissaan vastaan. Aloittamamme panostukset jälkimarkkinointiin jatkuvat johdonmukaisesti. Tavoitteemme on taata kaikille erinomainen tuki, jota johtavalta konevalmista­jalta odotetaan.

vUOTTA 2008 ODOTAMME luottavaisin mielin. Konemarkkinan oletetaan pysyvän edelleen korkealla tasolla. Teollisuudessa on merkkejä kapasiteetin supistuksista, mutta sillä ei välttämättä ole suoraa merkitystä kotimaan hakkuisiin. Kotimainen puu on entistä tärkeämpää, mikä tietää hyvää metsäkonealalle.

Tähän ajatukseen nojaten onkin hyvä rauhoittua hetkeksi joulun viettoon ja juhlistamaan uutta vuotta.

TOIvOTAN KAIKILLE asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja henkilö­kunnalle

Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Pertti Rauva

METSÄ- JA KONEPÄIvÄT SOTKAMOSSAJohn Deere oli mukana järjestämässä Kainuun metsä- ja konepäiviä, jotka pidettiin Sotkamon Heinämäellä 1. marraskuuta. Tarkoituksena oli esitellä metsätaloutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia ammatin-valinnan kynnyksellä oleville nuorille. Metsä- ja konepäivillä oli mahdollisuus nähdä harvestereita ja kuormatraktoreita maastossa, kokeilla simulaattoreilla puutavaran hakkuuta ja ajoa sekä kehittää tarkkuutta metsätaitoradalla. Koulutus-vaihtoehdoista olivat kertomassa lähialueen metsäkoulut.

N I M I T Y K S I Ä

JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI

Vuoro vaihtuuROVANIEMELLÄ

4–5

Teuvo Korhoselle on tullut urakka täyteen, nyt on Yrjö Kankaan vuoro jatkaa Pohjois-Suomen piiripäällikkönä.

T euvo Korhonen näyttää tuntevan jokaisen John Deere’n Rovaniemen

toimipisteessä vierailevan. Ja ihmekös tuo, sillä Pohjois-Suomen piiripäälliköllä on takanaan yli 40 vuoden rupeama alan töissä. Mittarilukemat kielivät siitä, että mies on siirty-mässä eläkkeelle ja toisenlaiseen päiväryt-miin.

Korhosen työmaa on ollut iso – suurimmillaan

peräti 60 prosenttia Suomen pinta-alasta, jolloin ääripäille

kertyi etäisyyttä 800 kilometriä. Laaja lääni on lyönyt leimansa

Korhosen työhön, jonka hän sanoo muodostuneen elämäntavaksi.

”Kyllä sähkökiuas piti laittaa, ettei vaimon tarvinnut polttaa niin

paljoa puuta minua saunaan odotellessaan”, Korhonen

muotoilee joustavien työaikojen heijastus-

vaikutuksen koti-oloihin. Äänessä ei kuitenkaan kuulu valitus, vaan päinvastoin tehtävien mielen-kiintoisuudesta johtuva innostus.

”Tämä on ollut äärettömän

fiksu tapa elää ja tehdä töitä hienojen ihmisten kanssa”, Korhonen summaa tuntemuksiaan. Hän kehuu samaan hengenvetoon Rovaniemen toimipisteen porukkaa, joka tekee työnsä tosissaan, muttei tosikkomaisesti.

Huima kehityskaariKun Korhosta pyytää katsomaan taaksepäin ja vertaamaan nykytilannetta menneeseen, ensimmäisenä hän kiinnittää huomiota tekniikan kehittymiseen.

”On tapahtunut hurjasti. Kun esimer-kiksi 1970-luvun alussa keskusyksikköä kantamaan tarvittiin neljä miestä, nyt se on kooltaan sellainen itikan jätös. Jos seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana koneet kehittyvät saman verran, niin en osaa kuvitellakaan, miten sitten töitä tehdään.”

Koneiden kehitys heijastuu koneyrittä-jien toimintamahdollisuuksissa.

”Toimintavarmuus ja tuottavuus ovat parantuneet, kun tukitoiminnot ovat kehittyneet: huollot ja varaosat ovat hyvin saatavilla, ja jo puhelimessa yrittäjiä osataan neuvoa sellaisella kielellä, että asia tulee ymmärretyksi. Kun huollot on hoidettu asiallisesti, käyttöaste on saatu nostetuksi todella korkeaksi.”

Tavoitteena kummankin etuPiiripäällikön työ kulminoituu konekaup-paan, joita Korhosen tilille mahtuu yli 2 000 kappaletta. Vaikka jokainen kauppa on tietynlainen merkkipaalu, silti hän korostaa niiden olevan vain yksi osa jokapäiväistä työtä.

”Kaikki toimet tähtäävät asiakkai-den tyytyväisenä pitämiseen ja hyvän yhteistyön jatkumiseen tulevaisuu-dessakin”, Korhonen summaa kokonaisuuden.

Minkälaista vihreitä koneita on myydä?”Niitä on hyvä myydä, sillä ne ovat laadulli-sesti maailman

Teks

Ti: s

AMi L

AAks

O/C

OM

POsi

TOR

| k

uvA

T: A

NTT

i ku

RO

LA

”Tämä on fiksu tapa elää ja tehdä töitä hienojen ihmisten

kanssa.”

Yrjö Kangas (vas.) astuu aluekouluttajan tehtävästä Pohjois-Suomen piiripäällikön isoihin saappaisiin Teuvo Korhosen jäätyä eläkkeelle.

ykköskoneita. Mallit soveltuvat Pohjois­Suomen leimikkorakenteeseen erittäin hyvin, ja joka ainoaan kohtaan löytyy sopiva kone.”

Korhonen korostaa, että jokaisen kaupan pitää pohjautua molem­minpuoliseen etuun. Hän muistelee 1980­luvun huippusuhdannetta, jolloin joillakin koneyrittäjillä tuntui olevan liian vahva usko huippusuh­danteen jatkumiseen. Silloin myyjän oli syytä toppuutella ylioptimistisia investointisuunnitelmia ja tutkia asiakkaan kanssa erityisen tarkasti, tuottaako kone yrittäjälle riittävästi.

”Menestyvät yrittäjät ovat nykyään laskutaitoisia kavereita. Jos yritys on yhtä konetta isompi, yrittäjän päivänjatkaminen ei riitä tekemään toiminnasta kannattavaa. Siinä vaiheessa korostuu henkilöstöpolitiikan merkitys ja se, kuinka hyvin pystyy pitämään kustannusrakenteen kurissa. Jos nämä osaa, on yritys vahvalla pohjalla.”

Uusi tuttu miesTeuvo Korhonen jättää isot saappaat täytettäväksi. Niihin astuu Yrjö Kangas, jolla on hyvä tuntuma siitä, mitä tuleman pitää. Uusi piiripääl­likkö on pohjoisen asiakkaille tuttu mies, sillä hän on toiminut alue­kouluttajana reilun vuosikymmenen.

”Kun Teuvo on myynyt koneen, minä olen mennyt perässä”, Kangas kertoo aiemmasta marssijärjestyksestä.

”Aluekouluttaja toimii myynnin tukena, joten olen oikeastaan katsonut samaa tehtäväkenttää hieman eri näkökulmasta.”

Kangas huomauttaa, että aikaisemmasta tehtävästä kertynyt asiakkai­den tuntemus on tärkeä apu uudessa toimessa ja pohtii, että kouluttajan rooli pysyy vielä jonkin aikaa mukana. Etua taustasta on esimerkiksi siinä, että hän tuntee koneiden toiminnot läpikotaisin ja osaa kertoa asiakkaille sellaisiakin asioita, joita he eivät välttämättä osaa edes kysyä.

Teuvo Korhonen muistuttaa vielä toiminnan perustekijöistä.”Jos Deere’n asiakas voi hyvin, silloin me voimme hyvin. Ja jos

asiakkaat tekevät hyvää tulosta, silloin mekin pärjäämme.””Ja onhan se myös kunniakysymys. Jos vihreällä ajaa, ei häntä pulaan

jätetä”, Kangas lisää.

TARINOITA LAPISTATeuvo Korhosella ja Yrjö Kankaalla riittää tarinoita kerrottaviksi. Paha kuitenkin, että usean mehukkaan kertomuksen perään tulee huomautus, ettei tätä parane lehteen laittaa. Jotain kuitenkin voi:

TEUvO KORHONEN OLI 1960-LUvULLA APUNA, kun lentokoneella lannoitettiin metsiä. Korhonen kehitti systeemin, jolla lähes 500 kiloa lannoitetta saatiin lastattua koneeseen melkein minuutissa. Kone pääsi nopeasti takaisin ilmaan, ja homma kävi kuin formulakisoissa ikään. Sitten lentokoneen moottorista tipahti kaasarin suutin. Näppäränä miehenä Korhonen veisti uuden osan pajusta, ja urakka jatkui. Moottorin lämmössä pajusta tehty varaosa kuitenkin kuivui ja putosi lennossa pois. Se ei kuitenkaan työntekoa hidastanut; aina osan tipahtaessa lentäjä vaaputti koneen siipiä, jolloin Korhonen tiesi pinkoa metsään tuoreen varaosan veistohommiin.

LAPIN ERÄMAAT vILLIELÄIMINEEN voivat pelottaa cityihmisiä. Mutta joutui Rovaniemeltä kotoisin oleva Yrjö Kangaskin kerran totisen paikan eteen ja vieläpä poron kanssa. Urosporot ovat rykimäaikana levottomia, mutta Kankaan kohtaamalla sarvipäällä tuntui olevan uhoa normaaliakin enemmän. Hirvas koki Kankaan kilpailijakseen ja kävi kimppuun. Siitä kehkeytyi kunnon kamppailu. Ja vaikka iso mies onkin, Kangas oli poron sarvien välissä jo hetken ihmeissään. Kun muu ei auttanut, Kangas joutui antamaan kiistakumppanilleen kirjaimellisesti turpaan niin että elikon leuka loksahti – ja tehosihan se viimein.

JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 6–7

UUSIA IDEOITA URAKOINTIIN

Ounaspuu Oy:n työmaalla Pellon ja Kolarin rajamailla on tekemisen meininki, kun kuormatraktori tuo komeaa mäntykuormaa tunturin kuvetta alaspäin, ja matkaa tahdistaa taustalta kuuluva harvesterin ääni.

1410D-KUORMATRAKTORI kulkee sutjakkaasti ja vakaasti, vaikka mäen jyrkkyys ja syksyn sateiden aiheuttama liukkaus saattaisivat saada ainakin vähemmän kokeneen kuskin jo hieman empimään. Pertti Tuisku ja Jukka Juopperi katsovat korjuu­ketjun työskentelyä pienessä tihkusateessa mielissään. Ja mikseivät katsoisi.

”Kyllä se riski kone on”, Juopperi kom­mentoi kuormatraktoria.

”On se tehokas”, Tuisku myöntää.Tuisku ja Juopperi muodostavat puolet

Ounaspuu Oy:n omistajakaartista, joka koostuu rovaniemeläisistä Meltauksen kylän pojista. Leimikossa työskentelevä konepari on yrityksen kolmas.

Investointiin tuli tarvetta, kun yritys halusi ottaa osansa pohjoisen lisääntyneistä hakkuista. Tuisku selittää, että uuden konekannan hankinnassa perusvalinta oli helppo tehdä, sillä kaikki aiemmat koneet ovat vihreitä. Harvesterit ovat tyypeiltään 1270C­ ja 1270D­malleja, aiemmin hankitut kuormatraktorit ovat malleiltaan 1010 ja 1210.

Lisätehoa työhönJohn Deere’n piiripäällikkö Teuvo Korho-selle Ounaspuun kanssa tehty kauppa on

pitkän uran viimeinen. Kun häneltä kysyy, miksi juuri 1410D sopii yrityksen tarpeisiin, hän kehottaa katsomaan ympäristöön.

”Pitkät kuljetusmatkat ja vaikeat maastot sekä isot puut. Kuljetusmatkat ovat poikien savotoissa kaikista suurin haaste”, Korhonen perustelee.

Tuisku ja Juopperi nyökyttelevät vieressä. ”Vaativiin olosuhteisiin tarvittiin isompi

kuormatraktori. Talvella lumiolosuhteet voivat olla kovat, kun hangen syvyys saattaa olla toista metriä. Lisäksi maaston korkeus­erot asettavat omat vaatimuksensa”, Tuisku valottaa olosuhteita.

Tyytyväisiä miehet vakuuttavat kuitenkin olevansa myös pienempiin malleihin.

”Se 1010 on huippukone harvennuksilla, mutta pidemmällä ajomatkalla ja isommalla aukolla pitää olla iso kone. Ja oli se lystiä, kun tämä 1410D tuli ja sain ajaa sitä kuskien ollessa lomalla. Eron pienempiin huomasi

selvästi”, Juopperi kertoo.Miehet jatkavat isomman mallin valinta­

perusteluja sillä, että Metsähallituksen hakkuista käydään tiukkaa kilpailua, joten tehoja on löydyttävä.

”Mutta ne ovatkin sitten reiluja leimik­koja ja tilit tulevat varmasti. Suurimmat niistä ovat olleet 5 000 kuution kokoluokkaa, eikä alle tuhannen ole menty”, Juopperi sanoo leimikoista, jotka sijaitsevat keskimäärin 50–100 kilometrin säteellä yrityksen kotipaikasta.

Kulut kurissaOunaspuun tarina alkoi 1995 saha­ ja höylätoiminnalla, metsäkoneurakointi tuli mukaan vuonna 2000. Tuisku huomauttaa, että eri työt tukevat toisiaan.

”Sahapuoli on huomattavasti pienempää. Se tasaa kuitenkin mukavasti vuodenkiertoa, kun mökkiläiset työllistävät kesäisin, jolloin metsässä on hiljaisempaa. Uusimpana yrityksen valikoimassa on hydrauliikkaletku­palvelu, joka toimii Tieliikelaitoksen entisessä

tukikohdassa.” Ounaspuussa ei ole tyydytty vain

kopioimaan muiden ratkaisuja, vaan yrityk­sessä on avoin ote asioihin. Liekö osasyy sillä, että Juopperilla on näkemystä muultakin alalta; miehellä on taskussaan oikeusnotariaa­tin paperit yliopistosta. Mieleinen työura löytyi kuitenkin metsästä.

”Onhan tämä monin verroin mielekkääm­pää työtä kuin paperin pyöritys. Tässä näkee oman käden jäljen”, Juopperi pohtii.

Hän ei suoralta kädeltä osaa vastata siihen, onko tutkinnosta apua yrityksen pyörittämi­sessä. Koulutuksesta tai mistä sitten johtuu­kin, että perusteltu näkemys häneltä irtoaa siihen, miten yritys voi pitää kiinni kannatta­vuudesta.

”Aivan ratkaisevaa metsäkoneurakoinnissa on kustannuspuoli. Esimerkiksi 1410:n polttoainetalous on yllättävän hyvä. Ja kaluston osalta olemme pitäytyneet yhdessä

”Vaativiin olosuhteisiin tarvittiin isompi kuormatraktori. Hangen syvyys saattaa olla toista metriä.”

Ounaspuu Oy:n kanssa tehty kauppa on Teuvo Korhosen (kesk.) pitkän uran viimeinen. Jukka Juopperi (vas.) ja Pertti Tuisku ovat uuteen 1410D:hen tyytyväisiä.

Teks

Ti: s

AMi L

AAks

O/C

OM

POsi

TOR

| k

uvA

T: A

NTT

i ku

RO

LA

AluekouluttAjAllA tärkeä rooli

JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 8–9

merkissä myös sen takia, että opimme ennakoimaan huollon tarpeet. Timber­Link on erinomainen apu. Se paljastaa monia asioita, kuten sen, kuinka sahan moottorilla on yllättävän suuri vaikutus koko harvesterin kulutukseen.”

Uudenlaista kilpailua työvoimastaTällä hetkellä yrityksessä on töissä seitsemän henkeä, mutta kolmas ketju edellyttää parin uuden kuskin palkkaamista. Tuisku ja Juopperi myöntävät puunkorjuualaa jäytävän kuskipulan olevan huolenaihe. Ounaspuu ei kuitenkaan ole suostunut ajelehtimaan ajopuuna olosuhteiden armoilla, vaan on miesten ohjastamana ottanut uusia keinoja käyttöönsä.

Ounaspuussa osattiin vetää oikeasta narusta, kun yrityksessä päättettiin aloittaa yhteistyö Suomen kärkisprintterin kanssa. Pellosta kotoisin olevan Sari Keskitalo on osoittautunut oivalliseksi huomionherättä­jäksi, kun tavoitellaan paikallisia nuoria yrityksen listoille metsäkoneenkuljettajiksi.

”Ei se perinteisellä valittamislinjalla tämä kuskipula tokene. Pitää yrittää uusia konsteja”, Juopperi sanoo.

”Sari on Lapin läänin ykkösurheilijoita. Kun yrityksen nimi on tuttu tuosta Sarin rintapielestä, niin uskon, että kuskeja on helpompi saada meille töihin. Kun kerroimme kuskeillemme, että alamme sponsoroida Saria, niin heti heillä rinta röyhistyi. Se tuo sellaista team spiritiä tähän touhuun”, hän jatkaa.

Sari Keskitaloa Juopperin puheet hymyilyttävät. Hän sanoo olevansa erittäin

tyytyväinen yhteistyöhön, sillä sponsoreita ei yleisurheilijoiden perässä riitä jonoksi asti – ei vaikka aivan huippujen joukkoon kuuluisikin.

Tuki mahdollistaa Keskitalolle panostuk­sen harjoitteluun, ja esimerkiksi harjoittelu­leiripäiviä kertyy enemmän. Ei Keskitalon elämä silti pelkkää urheilua ole, sillä yhteis­kuntatieteiden opiskelu Rovaniemen yli­opistossa vaatii oman osansa.

”Urheilusta koituu paljon kuluja. Syksyisin kun urheilussa on kevyempi jakso, voin opiskella enemmän. Siitä harjoittelutahti tiivistyy kohti kevättä. Ilman tukijoukkoja en pystyisi urheilemaan täysipainoisesti”, Pekingin olympialaiset tähtäimekseen asettanut pikajuoksija sanoo.

Eivätkä Ounaspuun konstit mielenkiin­non herättämiseksi tähän lopu. Yritys on teettänyt omalla logollaan varustettuja energiajuomatölkkejä, joita se jakaa metsä­oppilaitoksissa. Yrityksen nimi jää taatusti tulevien metsäammattilaisten mieleen, kun he voivat juomaa siemaillessaan lukea tölkin kyljestä tekstin: ”Ounaspuu Oy – monesta syystä parempi”.

Ounaspuulta saamansa tuen ansiosta pikajuoksija Sari Keskitalo pystyy urheilemaan täysipainoisesti.

Aluekouluttajalla on tärkeä tehtävä metsäkoneen käyttöönotossa, kun hän kaupan jälkeen luovuttaa koneen asiakkaalle ja opettaa mittalaitteiden sekä muiden ominaisuuksien käytön.

”Säädetään kuljettajakohtaiset säädöt mieleisiksi. Varmistetaan, että puunmit-taus on kohdallaan ja että kone karsii puun mahdollisimman tarkoin”, Ilkka Jaukkuri antaa esimerkkejä työtehtävistä.

Jaukkurilla on takanaan muutaman kuukauden kokemus Pohjois-Suomen aluekouluttajan työstä. Mies ei kuitenkaan ole alueen metsäkoneyrittäjille ja kuskeille uusi tuttavuus, sillä hän on ollut asentajana Rovaniemen toimipisteellä yhdeksän vuoden ajan. Jaukkuri on selvästi mielissään uudesta pestistään.

”Onhan työssä vaihtelua entisiin rutiineihin. Aluekouluttajan tehtävä on haastava, ja siinä pääsee olemaan enemmän asiakkaiden kanssa tekemisissä kentällä. Suurin osa asiakkaistahan on minulle jo aiemmasta tehtävästä tuttuja. Etenkin Kainuun perältä löytyy kyllä myös uusia tuttavuuksia”, hän kertoo.

Jaukkurille aluekouluttajan tehtävän merkitys on selvillä.

”Kyllä se on asiakkaalle kohokohta, kun uusi kone on saatu laitettua valmiiksi. Aluekouluttajan tehtävänä on pitää huolta asiakkaasta ja käydä hänen luonaan niin monesti kuin tarve vaatii”, Jaukkuri sanoo ja huomauttaa, että asiakaskäynteihin liittyy myös tehtävän suurin plussa.

”Se on työn paras puoli, kun saa koneen ohjelmoitua niin, että se pelaa hyvin. Silloin oikein näkee, että asiakas on tyytyväinen.”

Teknisen tuen palvelunumero 020 584 6550 Aluekouluttajien lisäksi metsäkoneiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä saa apua teknisen neuvonnan palvelunumerosta, joka vastaa arkisin klo 7.00–19.00.

Teks

Ti: s

AMi L

AAks

O/C

OM

POsi

TOR

| k

uvA

T: A

NTT

i ku

RO

LA

TEHOKKUUDENTimberLink turvaa

J ohn Deere’n Jari Mennala ja Reima Tuuli ovat kymmeniä kilometrejä hiljaisia metsäautoteitä ajettuaan päässeet perille

Savukosken itäisimpään kolkkaan. Korvatun­turin kupeessa Venäjän vastaisella rajavyöhyk­keellä tekee puuta toinen metsäkoneyrittäjä Risto Ollilan kahdesta koneketjusta.

Marraskuussa 2006 hankittu harvesteri 1270D Eco III on miesten matkan varsinai­nen syy, sillä se on TimberLinkin tuottaman tiedon perusteella osoittautunut huippu­tehokkaaksi. ”Ohjelmisto näytti tälle koneelle kerta kaikkiaan erinomaisia lukuja. Erityisesti

puiden prosessointi oli joutuisaa. Tämä kertoo hyvin toimivasta kourasta ja taitavasta kuormaimen käytöstä. Verrattuna samankal­taisissa olosuhteissa käytettäviin koneisiin, joilla on hyvät tehokkuusarvot, tämän 1270D:n lukemat näyttivät vielä selvästi paremmilta”, tuotepäällikkö Mennala selventää taukonuotion äärellä.

Piilevät ongelmat esiinMetsäkoneenkuljettaja Raimo Maaninka pohtii Mennalan sanoja ja epäilee, josko koneella työskentely nyt aivan niin erinomai­

sen tehokasta sittenkään olisi ollut. ”Kunhan vain kehutte. Johan me itse

tiedämme, montako mottia tulee, eikä niitä nyt kai ihan niin paljoa tule?” Maaninka vähättelee.

Risto Ollila puolestaan sanoo tietävänsä enempiä analysoimatta heti työmaalle tullessaan puupinojen korkeudesta, sujuvatko työt vai eivät. Jari Mennala huomauttaa, että TimberLink tarjoaa uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Suoritusarvojen kuten tuottavuuden ja polttoainetalouden kehitystä voidaan seurata ja muutoksiin reagoida aiempaa nopeammin.

”Koneissa on paljon sellaista, mitä on vaikea silmämääräisesti huomata. Ihan niin kuin omalla autolla ajaessaan ei huomaa iskunvaimentimien hidasta kulumista. Mutta kun vaihtaa uudet iskarit, auto tuntuu taas aivan erilaiselta ajaa”, Mennala antaa esimerkin.

TimberLink-kunnonvalvontajärjestelmä kertoo metsäkoneen suorituskyvyn ja paljastaa piilevät ongelmat. Lapin perukoilta löytyy harvesteri, joka takoo huippulukuja ääriolosuhteissa.

”Verrattuna muihin samankaltaisissa olosuhteissa käytettäviin tehokkaisiin koneisiin, tämän 1270D:n TimberLink-lukemat näyttivät selvästi paremmilta”, tuotepäällikkö Jari Mennala (vas.) selvittää. Urakoitsija Risto Ollila (kesk.) ja kuljettaja Raimo Maaninka pohtivat vieressä.

Hommat hoituvat

JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI

Harvesterista hän nostaa esiin sahauksen tehokkuuden ja syötön suorituskyvyn, joista on vaikea nähdä, ovatko ne juuri niin hyvät kuin ne voisivat olla. Pienetkin tekniset ongelmat saattavat pudottaa päivätuotosta useilla moteilla tai lisätä polttoaineen kulutusta.

Sovellusasiantuntija Reima Tuuli kertoo, että TimberLinkin avulla voidaan esimerkiksi huollossa vertailla koneen arvoja edelliseltä kahdelta viikolta saman koneen aikaisempiin arvoihin. Erot kertovat, jos johonkin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Metsä erottuu puilta”Miten se TimberLink asioita oikein mittaa?” Ollila esittää peruskysymyksen.

”Koneeseen ei asenneta yhtään ylimääräistä anturia, vaan ohjelmisto analysoi tiedot koneen normaalista toiminnasta. Se mittaa koko ajan, paljonko kuluu aikaa eri toimintoihin. Suorituskykyä voidaan sitten verrata koneen aikaisempiin arvoihin”, Mennala selventää.

”Eli tässä seurataan konekohtaisia muutoksia?” Ollila kysyy.

jäävät pienemmiksi mutta usein oksaisem­miksi kuin etelässä. Sahaukseen tuo vaati­vuutta se, että puut ovat tiheäsyisiä ja suuren osan vuodesta jäässä. Mutta vaikka pohjoisen talvi on ankara, Risto Ollilan mukaan harvesteri menee kuitenkin 90­senttisessä lumipeitteessä vielä sujuvasti. Yli metrisen hangen sentään huomaa, mutta sekään ei estä työntekoa. Mennala myöntää, ettei eri olosuhteissa toimivia koneita voi pistää samalle viivalle. Myös yksittäiset poikkeus­tapaukset, kuten hankalasti sahattavat puut, ohjelma jättää pois laskuista, jottei kokonais­kuva vääristyisi.

Tiivistettyä tietoa”TimberLink­tietojen tarkempi analyysi kannattaa tehdä toimistolla, mutta nopea tilannekatsaus on helppo tehdä koneellakin”, Reima Tuuli sanoo kehottaessaan muita seuraamaan perässään hyttiin selvittämään harvesterin nykykuntoa.

Neljän raavaan miehen täyttämässä kopissa Jari Mennala avaa TimberLinkin.

”Tällaisena näkymä avautuu, ja oikeastaan pidemmälle ei ohjelmassa tarvitse mennäkään, jos kaikki näyttää olevan kunnossa”, Mennala selostaa.

”Tässä näkyy koneen tekninen tuottavuus, mikä tarkoittaa käytännössä kouran toimintaa; miten se pitää puuta kiinni, syöttää, karsii ja sahaa. Kuvan värit ilmoittavat arvojen tason, ja kuten näette, tämä kone toimii ihan niin hyvin kuin sen pitääkin”, hän osoittaa.

”Tämän korkeammalleko tuo pallo ei nousekaan?” Maaninka pohtii tuottavuudesta kertovia lukemia.

”Ei se pääse tämän ylemmäs, se on ihan tapissa”, Mennala vakuuttaa ja selittää, kuinka kuviossa yksi pallo tarkoittaa kolmeasataa runkoa ja koko kuvassa näkyy edellisviikon tilanne. Ohjelmasta saa näkyviin myös itse määrittelemänsä ajanjakson.

Seuraavasta kuviosta käy ilmi koneen polttoainetalous, ja siinäkin arvot ovat hyviä. Polttoainetaloutta arvioitaessa on otettava huomioon sekä kulutus että tuotos. Tuntiku­lutus saattaa kovaa tuotosta tekevällä koneella olla keskimääräistä korkeampikin. Timber­Linkin runkokohtainen kulutus on lahjoma­ton polttoainetalouden mittari.

”Jos tuottavuuskäyrä alkaisi mennä alamäkeen tai polttoainetalouden tunnuslu­vut heikkenisivät aiemmasta, pitäisi huolestua – ellei asialle löydy selitystä ympäristöstä

johtuvista tekijöistä, esimerkiksi huonosta leimikosta”, Mennala selventää.

”Tästä taas näemme, että koneenkäyttö­ajasta 40 prosenttia on prosessointiaikaa eli sitä, kun ollaan puussa kiinni. Se on erittäin hyvä luku. Lisäksi tästä näkyy puominkäyttä­miseen ja koneen siirtoon käytetty aika”, Mennala listaa.

Runsaasti tietoa hyödynnettäväksiMennala klikkaa auki vielä näkymiä, joista ilmenee tietoja prosessointituottavuudesta,

”Kyllä. Mutta tässä voidaan verrata omaa konetta myös muihin vastaavanikäisiin koneisiin, jotta nähdään, minkälainen arvojen normaalitaso on”, Mennala täsmentää.

Raimo Maaninka puuttuu puheeseen ja huomauttaa, ettei pohjoisessa käytettävien koneiden arvoja pidä verrata etelän järeissä metsissä työskenteleviin. Hän on oikeassa.

Suomen Lapin olosuhteet ovat sieltä vaativimmasta päästä. Kasvukausi on lyhyt ja karussa, niukkaravinteisessa maassa puut

TimberLinkin mukaan rungot käsitellään tällä koneella todella mallikkaasti.

”TimberLink analysoi tiedot koneen normaalista toiminnasta ja seuraa ensi sijassa koneen kuntoa ja suorituskykyä.”

10–11

runkokoosta ja puulajeista sekä yksityiskohtia polttoaineenkulutuksesta sekä työskentelyajasta.

Tietotulvan jälkeen miehet laskeutuvat hytistä alas pohtimaan näkemäänsä ja kuulemaansa.

”Vai semmoinen mittari siellä on päällä koko ajan”, Raimo Maaninka tokaisee.

”Ovatko kuljettajakohtaiset numerotkin siellä”, hän varmistaa.

”Ensisijaisesti TimberLink seuraa koneen kuntoa ja suorituskykyä. Mutta TimberLink taipuu kyllä kuljettajataitojenkin kehittämi­

seen. Halutessaan kuljettaja voi seurata esimerkiksi kuormaimen käsittelyn vaatimaa aikaa. Ja niin kuin nähtiin, tässä koneessa prosessointituottavuus on todella kova ja muutkin arvot ovat hyviä”, Reima Tuuli summaa esiin tulleet tiedot.

Raimo Maaninka jää miettimään Timber­Linkin antamia erinomaisia lukuja. Kun vierailijoiden on tullut aika lähteä, Maaninka pääsee taas tositoimiin ja suuntaa hakkuukoneella leimikkoon – ja työ näyttää käyvän kuin ajatus.

”TimberLink analysoi tiedot koneen normaalista toiminnasta ja seuraa ensi sijassa koneen kuntoa ja suorituskykyä.” HELPPO KÄYTTööNOTTO

TimberLink-kunnonvalvontajärjestelmä mahdollistaa metsäkoneiden koko elinkaaren kestävän kunnon- ja suorituskyvyn valvonnan. Järjestelmän avulla voidaan kasvattaa metsäkoneiden tuottavuutta ja käyttöastetta sekä alentaa käyttökustannuksia. TimberLink-ohjelmisto on asennettu marras-kuusta 2005 lähtien jokaiseen uuteen harvesteriin.

Se on saatavissa myös jo käytössä oleviin D-mallin harvestereihin, joissa on Timbermatic 300 HPC -mittalaite. TimberLinkiä voi koekäyttää ennen ostopäätöstä, sillä sen voi käynnistää maksuttomasti 40 kertaa.

Risto Ollila (ylh. vas.) pystyy sanomaan ensisilmäyksellä työmaalle tullessaan, miten työt sinä päivänä sujuvat.

Reima Tuuli (alh. vas.) neuvoo, että TimberLink-tietojen tarkempi analyysi kannattaa tehdä toimistolla, mutta nopea tilannekatsaus on mahdollista tehdä jo metsässä koneellakin.

JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI

Kysymyksessä on huomattavasti kantavuutta ja teknologiaa suurempi kysymys, joka kattaa koko

metsä- ja puuteollisuuden toimintatavat.

12–13

Suo siellä,Puupula kääntää katseet soille ja turvemaille.

M etsäteollisuuden toimintaedellytykset ja puupula ovat puhuttaneet Suomessa viime aikoina.

Kun hakkuumääriin haetaan kasvua kotimaasta, katseet kääntyvät luontevasti sinne, mistä puuta ei normaalioloissa ensimmäisenä lähdetä hakemaan – eli ojitetuille soille ja turvemaille. Kriittiset kielet toteavat myös, että yhtä nopeasti katse kääntyy poispäin, kun puunsaanti taas helpottuu.

Kiinnostus suohakkuisiin on kasvanut asteittain parin viime vuoden aikana, eikä ihme, sillä Suomessa on noin viisi miljoonaa hehtaaria ojitettua suomaata eli noin 20 prosenttia Suomen hyötymetsistä. Eräiden arvioiden mukaan viidentoista vuoden kuluttua jopa viidennes puusta voisi tulla suomailta.

Mikä estää korjuukaluston suuntaamisen näille pitkälti hyödyntämättömille leimikoille?

”Nopeasti voisi ajatella, että päällimmäinen kysymys on suoperäisille maille soveltuvan korjuukaluston puute”, vanhempi tutkija Matti Sirén Metsäntutki-muslaitokselta kertoo. ”Mutta asia on huomattavasti monisäikeisempi. Pelkällä teknologialla ei suohakkuukysymystä ratkaista.”

Mittava urakka laajojen suoalueiden ojittamiseksi tehtiin pääosin 1960–70-luvuilla. Suoperäisillä mailla kasvanut puu on nyt siis ensiharvennusvai-heessa ja tuottoisammat hakkuut ovat vielä edessä päin. ”Turvemaiden haaste liittyy siis laajempaan ensiharvennusongelmaan. Muutenkin vaikeammin korjattavan puun ’lisärasitteeksi’ tulee ensiharvennuksiin yleisesti liittyvä kannattavuusongelma”, Sirén sanoo.

Mutta kalliit ensiharvennukset on tehtävä suomailla ajallaan, muuten ei jatkossa päästä hyödyntämään tuottoisampia hakkuita.

”Jos suomaalta tarvitaan puuta, hinta määräytyy kysynnän mukaan”, Sirén sanoo. ”Ja onhan se niin, että puusta on aina maksettava. Jos puu on kallista, huono homma. Jos ei ole puuta ollenkaan, vielä huonompi homma.”

Hakkuukautta pidennettävä – samalla talvet lyhenevätSuomailta korjattu puu on kallista vaikeiden korjuuolosuhteiden ja maaperän heikon kantavuuden vuoksi. Lisäksi tilannetta mutkistaa työn kausiluonteisuus.

Hakkuut pehmeillä mailla ajoittuvat pääasiassa talveen, jolloin kantavuus on yleensä hyvä. Etelä-Suomessa routa-aikaa on vajaat sata päivää vuodessa. Jos sinä aikana täytyisi suoriutua koko suometsien hakkuutarpeesta, koneita tarvittaisiin valtava määrä.

Pehmeä maaperä ei ole kuitenkaan pelkästään turvemaiden ongelma hakkuissa. ”Tilanne on säätilojen heitellessä ja talvien lyhentyessä hankala usein myös hienojakoisilla kivennäismailla”, vanhempi tutkija Jari Ala-Ilomäki Metsäntutkimuslaitokselta kertoo.

Jos hakkuumääriä suoalueilta halutaan kasvattaa, soille on siis mentävä muulloinkin kuin talvella.

”Jotta suometsien hakkuukautta saataisiin pidennettyä yhdeksään

kuukauteen, käytössä olisi oltava oikeanlaiset ja oikein varustellut koneet. Myös suon kantokyvyn määrittelyyn on vielä panostettava”, Jari Ala-Ilomäki sanoo.

Ajokertojen määrää soilla on minimoitava Korjuukaluston soveltuvuus soille on haastavaa. Ongelmana pehmeillä mailla ei ole kuitenkaan harvesteri, joka ajaa suolla vain kerran. Eniten ongelmia aiheutuu kuormatraktorista, joka joutuu tekemään useita edestakaisia matkoja viedäkseen puut varastolle. Se on usein kaukana kantavalla kivennäismaalla. Ja maaperän kantavuus on usein heikoimmillaan juuri siirryttäessä kiinteälle maalle.

Sirénin mukaan suometsien korjuuseen päästään koneita varustelemalla ja erikoistumalla. Alueyrittäjä voi varustella osan koneistaan turvemaille tai ostaa palvelut suometsien korjuuseen erikoistuneelta aliyrittäjältä.

Sirén uskoo, että teloilla varustetulla koneella päästään pitkälle. Hän arvelee, ettei monikaan konevalmistaja ole kiinnostunut kehittämään pelkästään suolle tarkoitettua konetta. ”Tällaisia oloja löytyy vain muutamasta maasta – Kanadasta, Irlannista, Pohjoismaista ja Venäjältä – joten tuskin näin marginaalisen koneen kehitys on valmistajille järkevää.”

Pelkällä ”raudalla” ei suohakkuita ratkaistaSuopuun hakkuisiin vaikuttavat myös puunhankinnan yleiset suuret kysymykset, kuten yrittäjä- ja kuljettajapula sekä metsäenergiakysymykset. Ratkaisu edellyttää monelta taholta toimia: teollisuudelta ja ostajilta edellytetään pitkäjänteisyyttä, jotta koko ketju uskaltaa investoida tarvittavaan teknologiaan ja työskentelymalleihin nyt, kun suopuulla on kysyntää.

Myyjäpuolella haasteena on saada kaupunkilaisomistajat kiinnostumaan puusta ja sen myynnistä – ja etenkin suomaiden osalta tekemään yhteistyötä keskenään. Laajoilla suoalueilla on useita metsänomistajia, ja yhteistyötä tarvitaan hakkuiden ja harvennuksiin usein liittyvän kunnostusojituksen tekemisessä. Sirénin mukaan jonkun tahon pitäisi toimia hakkuiden järjestelijänä ja järkevien työkokonaisuuksien luojana. Koneyrittäjälle tämä on usein hankalaa, mutta esimerkiksi metsäkeskus tai metsänhoitoyhdistys voisi hänen mukaansa olla luonteva taho laatimaan kokonaisuuksia.

Konevalmistajilta edellytetään aktiivisuutta, mutta uuden koneen kehittämistä järkevämpää on todennäköisesti varustaa nykyisiä koneita soille sopiviksi.

”Valtion suuntaan katseet kääntyvät tukien saamiseksi. Kunnostusojituksiin on tukia saatavilla, mutta miten niitä saataisiin myös suohakkuiden suunnitte-luun? Lisäksi kaivataan apua metsäteiden rakentamisessa ja kunnossapidossa”, Sirén sanoo.

”Selvää on, ettei tätä ongelmaa pelkällä raudalla ratkaista – eikä muutakaan, yhtä ainoaa helppoa ratkaisua ole. Tarvitaan monen tahon yhteistyötä ja sitoutumista”, Sirén päättää.

vetelä täällä

Teks

Ti: M

AiJA

PiiR

OiN

eN/C

OM

POsi

TOR

| k

uvA

: PLu

Gi

jyrki linnanmäki oy on hyvässä kierteessä. uudella konekannalla tehdään kunnioitettavia käyttötunti­

määriä, mikä puolestaan mahdollistaa konekannan pitämisen ajanmukaisena. uusimman hankinnan – 1110D­kuormatraktorin – VlS­kuormatila tekee

siitä passelin erilaisille leimikoille.

tehokäytössäKALUSTO

Jyrki Linnanmäki (oik.) on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä Stora Enson kanssa jo 12 vuoden ajan. Stora Enson korjuuesimies Kasperi Karhapää kehuu Linnanmäen tuottavuutta.

Teks

Ti: s

AMi L

AAks

O/C

OM

POsi

TOR

| k

uvA

T: J

uH

A TA

NH

uA

”Ei”, Jyrki Linnan-mäki vastaa ytimekkäästi

kysymykseen eikö kova investoin­titahti huimaa päätä.

Syy kysymykseen löytyy siitä, että Asikkalassa kotipaikkaansa pitävä Jyrki Linnanmäki Oy on uusinut konekantaansa tiheään tahtiin. Vanhinkaan koneista ei ole iällä pilattu; sillä on ikää kaksi ja puoli vuotta.

Jyrki Linnanmäki huomaut­taa, että hän on aloittanut ura­koinnin vuonna 1990, joten kevättalvella hankittu kolmas koneketju ei siihen nähden ole paljon. Nykyisen kaluston harvesterit ovat mallia 1270D, kuormatraktoreina on kaksi

1410D:tä ja yksi 1110D. ”Kun koneilla ajaa tehok­

kaasti kahta vuoroa, sen ansiosta voimme pysyä uusissa koneissa”, Linnanmäki sanoo ja lisää, että vuodessa ajokoneisiin on kerty­nyt 4 000 tuntia ja harvestereihin 3 700.

Tunnustettua osaamistaLinnanmäen tapa tehdä asioita

silla. Korjuuesimies Kasperi Karhapää perustelee, miksi yhteistyö on ollut pitkäjänteistä.

”Olemme olleet tyytyväisiä sekä työn tuottavuuteen että jälkeen. Tehokkuus on avainsana. Sen avulla yrittäjän kannattaa lähteä kasvattamaan kokonais­pottia”, Karhapää sanoo.

Hän korostaa Stora Ensolle olevan tärkeää, että koneyrittä­jien toiminta pysyy kannattavana. Karhapää katsoo luottavaisena yhteistyön jatkumiseen Linnan­mäen kanssa; hyvä konekanta vahvistaa uskoa tulevaan.

”Kun konekanta on ajanmu­kainen, koneiden käyttötunnit saadaan hyvälle tasolle. Jyrkin koneisiin kertyy hyvät tuntimää­rät. Toivomme, että moni muu­kin yrittäjä pääsisi samaan.”

Linnanmäki kuuntelee Karhapään sanomisia ja toteaa, että isolla, tehokkaalla koneella pärjää aukolla, kun ajaa kahta vuoroa.

”Sen sijaan ensiharvennus­kuusikot pitäisi jättää vanhem­mille ja pienemmille koneille, jotka pyörivät muutenkin yhdellä vuorolla. Mutta ei se aina mene ihan niin kuin ajattelee”, Linnanmäki viestittää.

Kuormatila muuntuu tarpeen mukaanViimeisin Linnanmäen konehan­kinta on 1110D­kuormatraktori. Siinä on VLS­kuormatila, jota voidaan hytistä napin painalluk­sella levittää molemmilta laidoiltaan 30 senttiä. John Deere’n Kaakkois­Suomen piiripäällikkö Jussi Mustosella on konevalinnalle järkiperustelut.

”Kun kuormatraktorilla ajetaan sekä tukkia että kuitu­puuta, kuormatilan säädettävyy­destä koituu etuja – VLS­kuormatilalla pyritään tasoitta­

14–15

tavallisuudesta poikkeavasti on myös Stora Ensolla havaittu – ja hyväksi. Jyrki Linnanmäki Oy:lle myönnettiin Stora Enson Etelä­Suomen hankinta­alueen Vuoden koneyrittäjä ­palkinto vuonna 2005.

Linnanmäki on tehnyt Stora Enson kanssa yhteistyötä vuodesta 1995, ja eteenpäin on menty kolmivuotisilla sopimuk­

JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI

maan tukki­ ja kuitukuormien painoeroa. Kokoa on hyvä kasvattaa leveyssuuntaan. Traktorin vakaus säilyy, kun painopiste pysyy matalalla, eivätkä nosturin liikeradat lopu”, Mustonen vertaa ratkaisua siihen, että kuorman korkeutta olisi pyritty kasvattamaan.

Linnanmäki vahvistaa Mustosen puheen ja kertoo, että kuormatraktori on osoittautunut yllättävänkin vakaaksi ajettavaksi. Hän kertoo kokemuksesta, että jos kuormaa kasvattaa ylöspäin jatkotolpilla, ajo muuttuu hute­raksi ja rasittaa koneen telejä.

”Meillä on kuormatilassa vielä erityisasennuksena tehdyt erottelutapit, joten pystymme ajamaan montaa puulajia yhtä aikaa. Kun kuormat eivät ole liian painavia, pintavaurioita ei tule, eikä kone rasitu liikaa”, Linnan­mäki juttelee leimikolla Sysmässä, josta mäntykuitu menee Heinolaan, mäntytukki Tolkki­seen ja kuusitukki Kotkaan.

Mustonen laskee VLS:stä koituvan lisähinnan jäävän niin pieneksi, että investointi maksaa itsensä takaisin, kun sama kone saadaan muunneltua erilaisille työmaille. Linnanmäellä on asiasta konkreettinen esimerkki.

”Aukolla saadaan iso kuorma, ja silti pääsemme samoilla koneilla tehokkaasti harvennuk­silla. Jos vaikka pienellä kuorma­tilalla saamme tulemaan 15 mot­tia ja leveällä keskikuorma on 20. Ei kuorman teko ja purku vie aikaa, vaan siirto, joten ero tehokkuudessa on huomattava.”

Kuormatraktorin ketteryyttä on lisätty vielä sillä, että etu­päähän renkaiksi on valittu 600­milliset ja takapäähän 700­milliset.

”Kone on nyt 20 senttiä kapeampi keulasta kuin 700­millisillä renkailla, joten harven­nuksilla on enemmän keulatilaa kääntyä. Ja kun kuormatila pannaan vielä kapeammalle, harvennuksilla on hyvä toimia”, Linnanmäki kertoo.

NÄYTEIKKUNA METSÄNKORJUUALALLEJyrki Linnanmäki kantaa huolta puunkorjuualan työvoiman riittävyydestä. Ajanmukaisen kaluston ansiosta kuskit viihtyvät paremmin töissään ja ulkopuolisille ala näyttää houkuttele-vammalta. Jyrki Linnanmäki Oy:n työmaille onkin tuotu säännöllisesti koululaisia tutustumaan moderniin metsäkone-urakointiin.

Samalla Linnanmäki haluaa lähettää viestin oppilaitosten suuntaan. Hänen mukaansa niissä ei arvosteta riittävästi kuormatraktorin kuljettajan työtä, vaan hohdokkuus liitetään lähes ainoastaan harvesterikuskin ammattiin. Linnanmäen kokemuksen mukaan hyviä harvesterikuskeja on tullut niin, että nuoret ovat ensin opiskelleet kuormatraktorinkuljettajaksi ja tehneet sitä työtä muutamia vuosia. Vasta sen jälkeen he ovat käyneet lyhyehkön koulutusjakson harvesterikuskeiksi.

Syy huoleen alan houkuttelevuudesta johtuu siitä, että Linnanmäki, kuten niin moni muukin yrittäjä, on saanut tuta uusien kuskien palkkaamisen hankaluuden. Hän pitää oman 11-miehisen porukkansa yhtenäisyyttä yllä muun muassa yhteisillä kelkkailu-, kalastus- ja kylpyläreissuilla, eikä hyvää henkeä ole varaa pilata huonolla henkilövalinnalla.

”Ei kuskin tarvitse olla ennätysnopea, mieluummin tasaista tulosta tekevä. Ja iso asia on se, että hänen kanssaan tulee hyvin toimeen.”

John Deere -öljyt sekä Performance Plus -tuoteperhe laajentavat tarvikemyynnin kattavaa tuotepalettia.

P erformance Plus ­tarvikkeet ovat läpäisseet tiukan seulan, sillä kaikki varaosapisteissä myynnissä olevat tarvikkeet on huolelli­

sesti valikoitu ja niiden sopivuus John Deere ­koneisiin on testattu. Performance Plus ­tuoteperhe on laaja. Se kattaa tarvikkeita aina merkkausväreistä ja lasinpesunesteestä laippoi­hin ja teräketjuihin asti.

”Olemme itse valinneet Performance Plus ­tuotteet. Ne ovat testattuja ja tutkitusti sopivia John Deere’n metsäkoneisiin. Niitä käyttämällä voidaan välttää epäsopivista osista aiheutuvat käyttövirheet ja tuotantokatkok­set”, myyntipäällikkö Olli Seppälä kertoo.

Hän nostaa esiin Performance Plus ­teräketjut, jotka on tehty valmiiksi oikean­mittaisiksi John Deere ­metsäkoneisiin. Erillispakattuina ne säilyttävät teränsä myös varastointivaiheessa. Valmiiksi oikeanmittai­nen teräketju on nopea ja helppo vaihtaa.

”Kulutusta kestävän teräketjun avulla

Laadukkaillatarvikkeilla tuotantovarmuutta

haluamme varmistaa, ettei hakkuukone seiso turhaan sen johdosta, että ketju olisi huonon laadun takia kulunut tai se menisi poikki. Laadukkuudesta huolimatta Performance Plus ­teräketjut ovat edullisia.”

John Deere -öljyllä paras voiteluSyksystä lähtien Joensuun tehtaalta valmistuvien John Deere ­metsäkoneiden ensiasennusnesteinä on käytetty oman tuotemerkin voiteluöljyjä ja jäähdytysnestettä. Nämä tuotteet ovat tulleet myös varaosapisteiden valikoimaan.

”Esimerkiksi maatalouskoneisiin on ollut jo pidempään saatavilla John Deere ­öljyjä. Metsäkoneisiin tarkoitetut oman tuotemerkin öljyt ovat uusi aluevaltaus”, Seppälä kertoo.

”Öljylaadun kehitystyössä on huomioitu Deere’n moottoreiden erityisvaatimukset.

VARKAUDEN VARALTA

”M etsäkoneiden varkaustapaukset ovat onneksi vielä verrattain harvinaisia, mutta kuitenkin

lisääntymään päin. Siksi haluamme uuden

John Deere on ottanut tuotevalikoimaansa Defan kehittämän varashälyttimen, joka on mahdollista asentaa kaikkiin John Deere’n harvesteri- ja kuormatraktorimalleihin.

vastaava myyntipäällikkö Olli Seppälä kertoo.

Varashälytin toimii avaimenperäkauko-ohjaimella ja gsm-ohjauksella. Laitteeseen voi asentaa sireenihälytyksen ja/tai hiljaisen hälytyksen – laite välittää hälytysviestin 1–3 esiohjelmoitavaan matkapuhelinnumeroon.

Hälyttimessä on muun muassa sisätilan liiketunnistus sekä konepeittoon ja oveen asennettava magneettikytkin. Gsm-yksikön voi asentaa myös seuraamaan lämpötilaa ja akkuvarausta sekä lähettämään varoitusvies-tin, jos kone on jäänyt lukitsematta tai

tuotteen myötä antaa asiakkaille mahdolli-suuden suojata kone sekä sen lisälaitteet ja arvokkaat komponentit mahdollisimman tehokkaasti”, John Deere’n varaosista

JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI

Teks

Ti: s

AMi L

AAks

O/C

OM

POsi

TOR

| k

uvA

T: J

OH

N D

eeR

eTe

ksTi

: kAi

sA-L

eeN

A LA

iNe/

COM

POsi

TOR

16–17

vinkitHuolto­

ONNISTU MITTAAMISESSAPituuden mittauksen onnistuminen voi olla talvella haasteellista puun pinnan jäätymis- ja sulamisvaihteluiden vuoksi. Teknisen tuen päällikkö Sami Kulmala antoi muutamia vinkkejä tarkistusmittauksiin.

LAITTEIDEN MEKAANINEN KUNTO on hyvä perusta pituusmittauksen onnistumiselle: tylsä mittapyörä ja katkennut tai kuoleentunut painatus­jousi ovat huono yhtälö jäätyvän puunpinnan kanssa. Toinen tärkeä seikka on kouran oikeat painesäädöt. Jäätynyt puu karsiintuu helpommin ja kulkee muutenkin paremmin kourasta läpi, minkä vuoksi painesäätöjä saattaa joutua hieman muuttamaan.

TARKISTUSMITTAUKSET kannattaa ajoittaa olosuhteiden muuttumisen ajankohtiin. Leimikon vaihto, lämpötilan muuttuminen tai puuston muuttuminen ovat tilanteita, jolloin pituusmitan tarkistaminen on aiheellista.

SOPIvA HAvAINTOMÄÄRÄ on viidestä kymmeneen pölliä vähintään kaksi kertaa päivässä, vaikeissa olosuhteissa havaintokerrat voi jopa tuplata.

PITUUSHAvAINNOT kannattaa syöttää järjestelmään mittalaitteen kalibrointisivun manuaalisen tiedonsyötön kautta. Näin saadaan käyt­töön mittalaitteen kalibrointihistoriatoiminto, joka osoittaa pidemmällä aikavälillä koneen pituusmittaushavainnot eli mikä on koneen mittaus­kyky (keskihajonta) ja minkä suuruinen on kalibrointitarve (keskiarvo). Tiedon avulla määritellään olosuhteiden aiheuttama kalibrointitarve ja ­suuruus.

TIMBERMATIc 300:N uusimmissa ohjelmaversioissa on mahdollista käyttää ”nolla­katkaisuikkunaa” (alaraja 0, yläraja 0), jolloin saadaan pienin mahdollinen, yhden senttimetrin katkaisuikkuna käyttöön. Se auttaa katkomaan puut mahdollisimman lähelle haluttua moduuli­pituutta.

Laadukkailla Painoa on pantu muun muassa moottoreiden kestävyydelle ja pitkille öljyhuoltoväleille sekä tiukoille päästönormeille parhaan tehon ja voitelun varmistamiseksi”, Seppälä sanoo. Moottoriöljyn lisäainepaketti suojaa korroo­siolta ja edesauttaa moottorin sisäosien puhtaana pysymistä.

Valmiiksi sekoitettu jäähdytysneste on varmasti tasalaatuinen, heti käyttövalmis seos, jonka pakkaskesto riittää 36 pakkasasteeseen asti. Erityisen kylmissä ja kuumissa olosuh­

teissa jäähdytysnesteen ominaisuudet varmistavat jäähdytyksen lisäksi järjestelmän korroosiosuojan.

Valikoimat ovat täydentyneet myös John Deere’n hydrauli­ ja vaihteistoöljyillä. Tehtaalla ensitäyttönä käytettävät öljyt ja nesteet ovat saatavilla John Deere’n varaosa­pisteissä ja sopimushuolloissa.

”Kun asiakas tilaa meiltä varaosia tai kulutusosia, hän voi saada tarvittaessa samoilla toimituksilla John Deere ­öljyjä myös itse tekemiinsä huoltoihin”, Seppälä huomauttaa.

hälytin kytkemättä. Sillä voi ohjata myös moottorinlämmitintä.

Lisävarusteena on saatavana myös turvahälytys, joka suorittaa yhdellä napin-painalluksella hätäsoiton esiohjelmoituun numeroon, ja jos laite liitetään GPS-antenniin, se lähettää tarvittaessa myös GPS-koordinaatit. Koneen GPS-koordinaa-tit saa tekstiviestitse myös muualta käsin.

Varashälytintä on saatavilla John Deere’n varaosamyyntipisteistä.

Performance Plus -tuotteet ovat testattuja ja tutkitusti sopivia John Deere’n metsäkoneisiin.

18–19 JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI

Luotettavuus on voimamme

www.deere.fi

UUDISTUNUT JOHN DEERE 6030 -SARJA

6030Enemmän mukavuutta: John Deere -ohjaamo tarjoaa avaruutta, hiljaisuut-

- ta ja uutta tekniikkaa. Tämä ohjaamo on suunniteltu kuljettajan ehdoilla.

Tehokkaampaa taloudellisuutta: Väkivahvat Common Rail -moottorit tarjoavat riittävästi vetositkeyttä raskaimissakin töissä.

Paremmat etukuormainominaisuudet: Jämäkkä teräsrunko on oikea vaihtoehto kestämään etukuormaintyön rasitukset. Sähköisen suunnan- vaihdon ansiosta työskentely on jouhevaa. Uuden ohjaamoratkaisun ansiosta näkyvyys on parempi, myös kuormaimelle.

Enemmän valinnanvaraa: Malliston yläpäässä on kaksi täysin uutta 6-sylinteristä mallia (147 hv ja 163 hv).

-sarja87– 63 hv

www.agrimarket.fi

JD_6230_210x280.indd 1 29.11.2007 11:34:30

I isalmelainen Agrihuolto Kinnunen huoltaa John Deere’n metsäkoneet väliltä Kajaani, Kuopio, Joensuu ja Alavieska.”Alueella on erittäin aktiivisia asiakkaita”,

sopimushuoltopisteen vetäjä Sulo Kinnunen kuvailee.

Metsäkoneasiakkaiden kanssa hän on ollut tekemisissä vuoden päivät, mutta huoltohommat ja John Deere ovat vanhoja tuttuja: kun Agrihuolto Kinnunen aloitteli toimintaansa vuonna 1998, keskityttiin huollossa maatalouskoneisiin, joissa yhtiön päämerkkinä on viimeiset viisi vuotta ollut ”Jontikka”.

AamukahdeksastaTavallinen arkipäivä Iisalmen huoltopisteessä alkaa aamukahdeksalta. Tyypillisesti Sulo

Kinnusta ja kolmea muuta asentajaa työllistävät sekä metsä­ että maatalouskoneiden määräai­kaishuollot, korjaukset ja kunnostukset.

”Koneet ovat menneet niin teknisiksi, että niiden kunnossapito edellyttää ammattitaitoa. Sellaista laitetta ei olekaan, jossa ei olisi tieto­konetta. Eikä isännillä usein olisi aikaakaan itse huoltaa”, työkoneasentajaksi kouluttautu­nut Kinnunen sanoo.

Hän huolehtii, että myös sopimushuolto­pisteen muilla asentajilla Janne Korhosella, Juho Martikaisella ja Joni Ruotsalaisella on koulutus kohdallaan. Koko porukka käy useita kertoja vuodessa päivän tai parin – ja joskus pidemmälläkin – kurssilla. Yrityksessä kesätyöntekijöinä aloittaneet Juho ja Joni suorittavat parhaillaan myös huoltoyrittäjä­kurssia.

Teks

Ti: T

iiA T

eRO

NeN

JA

kAis

A-Le

eNA

LAiN

e/CO

MPO

siTO

R |

ku

vAT:

Pek

kA A

GAR

THAgrihuolto Kinnusen neljä asentajaa huolehtivat, että Iisalmen tienoon harvesterit ja kuormatraktorit ovat kunnossa.

huoltohallissaTASAISTA KIIRETTÄ

Sulo Kinnusta (oik.) ja Iisalmen huoltopisteen muita asentajia työllistävät tyypillisesti metsä- ja maatalouskoneiden määräaikaishuollot, korjaukset ja kunnostukset.

500 neliömetrin huoltohalliin mahtuu samanaikaisesti kuudesta seitsemään maa­taloustraktoria tai puimuria sekä kaksi metsäkonetta. Niiden kunto tarkastetaan huolto­ohjelmaa noudattaen. Öljysuodatti­

met vaihdetaan, paineet tarkistetaan, ja venttiilejä säädetään moottorin tuntimäärän mukaan.

Metsä­ ja maatalouskoneiden huolloissa perusperiaatteet ovat samat. Erona on huoltovälit.

”Saattaa mennä kolmekin vuotta ennen kuin maatalouskoneella tulee tuhannen

tunnin huoltoraja täyteen. Myös metsäkone kestää, mutta koska niitä ajetaan huomatta­vasti enemmän, niitä myös huolletaan tiheämmin. Maatalouskonekanta on kuiten­kin suurempi kuin metsäkonekanta. Se

selittää, miksi traktoreita ja puimureita on hallissa enemmän kuin harvestereita tai kuormatraktoreita”, Sulo Kinnunen juttelee.

Harvestereista 1070D ja 1270D sekä kuormatraktoreista 1110D ovat hallissa tutuimmat näyt. Eivät kuitenkaan siksi, että niissä olisi muita malleja enemmän vikaa, vaan siksi, että ne sopivat parhaiten seudun maastoon.

Iltaviiteen – tai kunnes on valmistaKahdeksalta alkanut päivä päättyy Agrihuolto Kinnusessa yleensä iltaviiteen mennessä. Paitsi jos kiire on kova.

”Yötä myöten emme pakerra, mutta pidempiä päiviä tehdään tarvittaessa, jotta koneet saadaan valmiiksi ja takaisin tuotta­maan. Pari viime vuotta on ollut tasaista kiirettä”, Sulo Kinnunen sanoo.

Huoltotoiminnan ohella Agrihuolto Kinnunen myy koneisiin varaosia. Yksi tärkeimmistä tulevaisuudensuunnitelmista onkin kasvattaa varaosavarastoa, jottei asiakkaiden tarvitse jäädä osia odottelemaan.

”Haluamme, että paikan päältä löytyy kaikki tarvittava öljyistä hydrauliikkaletkui­hin”, Kinnunen toteaa.

Jatkossa paikan päältä löytynee myös viides työntekijä. Kinnusen mukaan kun ”touhu on kasvamaan päin”.

JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 20–21

KASvUA NASTOLASSANastolan Forest Huolto Oy sai toimipisteeseensä lisää tilaa syyskuussa yhden vuokralaisen lähdettyä suurempiin tiloihin. 600 neliön huoltohallin lisäksi yrityksen tiloissa palvelee nyt uutuuttaan hohtava myymälä.

Myymälän myötä varaosa- ja tarviketarjonta lisääntyi, ja valikoimaa kasvatetaan jatkuvasti kysynnän mukaan. Syyskuisissa avajaisissa olivat ensimmäistä kertaa Suomessa esillä John Deere’n voiteluaineet, joiden menekki on ollut suurta koko syksyn ajan. Voiteluaineita löytyykin myymälästä ja varastosta heti mukaan. Lisäksi valikoimasta löytyy kaikkea teräketjuista kourankääntäjiin ja kuulosuojaimista John Deere -työvaatteisiin. Nastolan Forest Huolto edustaa mm. Eberspächer- ja Webasto-lisälämmittimiä ja maailmankuulua Parker-letkuvalmistajaa.

”Myymälän myötä saimme myös paremmat toimistotilat sekä 12 hengen koulutustilan, jossa järjestetään käyttökoulutusta John Deere -asiakkaille. Lisäksi olemme palkanneet Nastolan korjaamolle lisää henkilökuntaa, kun olen itse siirtynyt myymälän puolelle”, kertoo Nastolan Forest Huolto Oy:n toimitus-johtaja Ismo Koponen. Yhtiö vastaa John Deere’n konekorjauksista Nastolan ohella myös Mikkelissä.

Koko porukka käy useita kertoja vuodessa kursseilla ammattitaidon ylläpitämiseksi.

”Kun toimii asiakkaiden tarpeiden mukaan, tietää tehneensä työnsä hyvin”, sanoo Jiri Järventausta.

Teks

Ti: T

iiA T

eRO

NeN

/CO

MPO

siTO

R |

kuvA

: HAR

Ri H

iNkk

A

TAMPEREELLA VASTATAAN TOIVEISIIN

JIRI JÄRvENTAUSTALLA on juuri tullut kymmenen vuotta John Deere -uraa täyteen. Tampereen mies aloitti varaosamyyjänä 1997 työskenneltyään ensin kuorma-autojen nostolava-bisneksessä. Varaosapisteen esimiehenä hän on toiminut vuoden päivät.

Vastuu pisteen toiminnasta on helppo kantaa, kun työtä tehdään rinta rinnan kahden muun pit-kän linjan ammattilaisen kanssa. Matti Mäkelä on paiskinut töitä samalla työmaalla vuodesta 1983, ja asentajana metsäkoneisiin perehtynyt Pertti Saariniemi liittyi remmiin kesällä.

”Meillä on täällä lahjakkuuksiltaan laaja-alai-nen porukka. Täydennämme toistemme heikkou-det ja yhdessä osaamme paljon”, Jiri Järventa-usta tuumaa.

Tampereen varaosapisteestä palvellaan ruuh-ka-Suomen aluetta: Helsinki–Turku–Tampere-kolmiosta poiketaan pohjoiseen Jämsän ja Män-tän tienoille, itäsuunnassa Lahteen asti ja län-nessä rannikolle saakka. Myös ahvenanmaalai-sia koneyrittäjiä sekä Etelä-Suomen suurimpia sopimushuoltokorjaamoja palvellaan Tampereel-ta käsin.”Lisäksi toimitamme varaosia suomalaisille asi-akkaillemme, jotka urakoivat muualla Euroopas-sa”, Järventausta tarkentaa.

KYSYTTÄESSÄ, MILLAINEN on tavallinen arkipäivä Tampereen varaosapistees-sä, Järventausta vastaa nasevasti:”Toivomuksiin vastaamista.”

”Työ ohjautuu täysin asiakkaiden tahtiin – vas-taamme puheluihin ja sen jälkeen tiedämme, mitä teemme. Kun toimii asiakkaiden tarpeiden mu-kaan, tietää tehneensä työnsä hyvin”, hän jatkaa.

Vaikka tilaukset useimmiten tulevat puheli-mitse tai faksilla, myös tiskillä käy väkeä. Toimi-paikan vetäjän mieltä lämmittääkin kovasti, kun lähialueella urakoivat asiakkaat piipahtavat pis-teessä kahvilla leimikolle mennessään tai sieltä tullessaan.

”Aina ei tarvitse olla asiaakaan, kun tänne tullaan”, Järventausta toteaa.

Asiakaskunta on tullut tutuksi, mutta se tekee työstä myös haastavaa.

”Jos joskus tuntee itse epäonnistuneensa, sen kokee asiakkaan kautta. Ei tätä pysty pitä-mään puhtaasti työnä, kun asiakkaat ovat niin hyviä tuttuja.”

KYMMENESSÄ vUODESSA, jotka Jiri Järventausta on metsäkonealalla ollut, ei pe-rustyö kuulemma ole muuttunut. Mutta asiakkaat ovat.

”Koneista on tullut teknisesti edistyneempiä, ja asiakaskunta on ammattimaistunut. Meillä

pidetään huolta siitä, että tekniset uudistukset dokumentoidaan ajantasaisesti – ja meidän it-semme täytyy huolehtia siitä, että nämä tiedot-teet tulevat myös luetuiksi”, Järventausta kertoo.

Entä tulevaisuus?”Koneyrittäminen on varmasti jatkossakin

haastavaa, mutta siinähän ei ole mitään uutta. Itseni näen alalla töissä niin kauas kuin katse kantaa.”

Kotona toimipaikan vetäjää odottaa avovaimo Kati ja 2,5-vuotias poika. Myös harrastuksia ehti-vällä miehellä on: kesällä golfia, talvella jääkiek-koa ja hiihtoa.

”Jääkiekkoa olen pelannut siitä asti, kun nil-kat ovat kestäneet hokkareilla kulkea. Mutta ei omasta pelaamisesta sen enempää. Kerrotaan mieluummin, että olen Tapparan mies”, Järven-tausta nauraa.

JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI

ON RENKAAN KUMPPANIKETJU

Liukuesteketjut antavat metsäkoneen

renkaille lisää pitoa. Ketjujen tehtävänä on

myös suojella rengasta.

22–23

Teks

Ti: k

iRsi

PAL

OH

eiM

O/C

OM

POsi

TOR

| k

uvA

: JO

HN

Dee

Re

vARTA vASTEN vIHREILLE KONEILLETwist Grip on John Deere -metsäkoneiden oma liukuesteketjumalli. Se on kehitetty varta vasten vihreiden metsäkoneiden käyttöön, jotta renkaiden pito olisi kaikissa olosuhteissa paras mahdollinen. Deere on tehnyt tuotekehitystyötä ja testejä yhdessä OFA Oy Ab:n kanssa, joka valmistaa ketjut Suomessa lähes kokonaan suomalaisista raaka-aineista.

Ero tavalliseen liukuesteketjuun on se, että Twist Grip on matalampi, jolloin se mahdollistaa kaksien ketjujen käytön peräkkäisissä renkaissa. Tämä parantaa pitoa entisestään, ja tuplaketjut myös kuluvat yhdessä hitaammin.

Ainevahvuudeltaan 13- tai 16-millimetrinen, kierteinen ketju antaa entistä järeämpää pitoa maastoon sekä pysyvämpää suojaa renkaille. Ketjun tiheä sivukuvio suojaa renkaan helpoimmin rikkoontuvaa osaa eli renkaan sivua. Kierteisyys mahdollistaa ketjuun hitsattavan nastan radiaalisen suunnan, eli kun nasta osoittaa suoraan ulospäin renkaasta, pito paranee. Perinteisiin metsäketjui-hin verrattuna myös Twist Grip -ketjun nastojen suurempi lukumäärä lisää pitoa.

M etsäkoneiden on toimittava vaihtelevassa maastossa säästä riippumatta. Ilman kunnon pitoa

moni leimikko jäisi korjaamatta ja maastossa eteneminen olisi hankalaa. Siksi renkaiden päällä käytetään kettinkipohjaisia liukuesteitä pyörä­kitkaa lisäämässä. Samalla kettingit suojaavat rengasta.

Suoja onkin tarpeen, sillä renkaat ovat paljon kalliimpi investointi kuin ketjut. Tiheäkuvioinen ja tiheäsivuinen ketju pidentää renkaiden käyttöikää. Ketjun paino myös vakauttaa metsä­konetta, sillä koneen painopistettä saadaan laskettua.

Ketju koneen mukaanJotta pito saadaan maksimaaliseksi ja rengasrikkojen aiheuttamat seisokit voidaan ennakoida, valitaan ketjumalli aina rengastyypin mukaan. Ketjumallin valintaan vaikuttavat myös käyttöolo­suhteet, koneen käyttötarkoitus sekä itse metsäkoneen koko. Liukuesteketjuja valmistavat yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä rengastehtaiden kanssa, ja kun uusi rengasmalli tulee markkinoille, siihen on jo saatavana sopiva ketju. Kehitystyöhön vaikuttaa lisäksi kuljettajilta saatu palaute.

Ketjujen keskimääräinen käyttöikä vaihtelee noin 3 000:sta 10 000 tuntiin riippuen konetyypistä ja ketjun vahvuudesta. Kokoja löytyy kaikkiin markkinoilla olevien metsäkoneiden rengasvaihtoehtoihin.

Mistä on järeät ketjut tehty?Ketjujen valmistukseen käytetään nimenomaan tähän tarkoitukseen kehitettyä raaka­ainetta, booriterästä.

Raaka­aine tulee ketjutuotantoon teräslankavyyhtenä, joka puhdistetaan ennen työstöä. Sen jälkeen materiaali jatkaa kettinkilinjalle, jossa erilaisten

hitsaus­ ja kokoamisvaiheiden sekä läpi­ ja pintakarkaisuvaiheiden jälkeen suoritetaan kovuustestit, tarkastus, loppukoonta, maalaus ja pakkaus. Pakkaukseen lisätään takuu­ ja asennus­ohjeet ennen kuin se toimitetaan jälleen­

myyjälle. Metsäkoneen liukuesteketjuja myyvät pääasiassa metsäkonevalmistajat.

Vuosittainen ketjutuotanto riippuu valmistavasta yrityksestä. Keskisuuressa tuotantolaitoksessa ketjua syntyy noin 27 400 paria vuodessa, eli noin 20 000 tonnia päivässä. Valmiin ketjuparin paino vaihtelee mallista riippuen 200:sta 1 200 kiloon.

Kun ketjut on käytetty loppuun ja vaihto uusiin on suoritettu, vanhat ketjut menevät useimmiten kierrätykseen – kierrätysmetallille kun on kysyntää.

ON RENKAAN KUMPPANI

Lorem ipsum dolor sit amet, cons ecte tuer adi piscing elit. lorem ipsdu.

Tiheäkuvioinen ja tiheäsivuinen ketju pidentää renkaiden käyttöikää.

Optimaalinen kireys pitää ketjun puhtaana Liukuesteketjujen käyttöikään voi jokainen kuljettaja vaikuttaa itse. Ketjumallista riippuen on hyvä tarkistaa ketjun kireys noin 500 käyttötunnin välein. Tietyissä olosuhteissa ketju saa

olla löysemmällä, jolloin se puhdistuu paremmin eikä tukkeennu. Löysennetty ja siten puhtaampi ketju parantaa pitoa maastossa.

Ketjuja voi myös lyhentää itse irrottamalla lyhennysosan tai poista­malla koko ketjuruudun. Toimenpitee­seen on jokaisella ketjuvalmistajalla omat mallikohtaiset vinkit.

Artikkelia varten haastateltiin OFA Oy Ab:n tuotekehityspäällikkö Mikko Mäkeä.

24–23

2008

Jämsänkoski, Finland 28.–30.8.Metko

0

50

100

150

200

250

300

200620042002200019981996

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

200620042002200019981996

FinnMETKO on Suomen suurin ja tärkein raskaskonealan ammatti- ja myyntinäyttely. FinnMETKO 2006:n kävijämäärä oli 31400!

Laajat työnäytökset ja koneiden koeajot takaavat näyttelyvieraalle mahdollisuuden vertailla ja testata Pohjoismaiden markkinoilla olevia metsä-, maarakennus-, siirto- ja nostokonemalleja sekä hyötyajoneuvoja todellisissa olosuhteissa. Näyttävästi ovat esillä myös raskaskonealaan liittyvät lisälaitteet, varusteet, komponentit ja palvelut.

FinnMETKO 2008 käsittää kokonaisuudessaan noin 100 hehtaarin yhtenäisen näyttelyalueen ulko- ja sisäosastoineen, työnäytös-, koeajo- ja kilpailualueineen.

Päänäyttelyalueelta löytyvät hiekkakentän, puistometsän ja asfalttikentän ulkoalueilta mm. siirtokoneet, trukit, hyötyajoneuvot, kuljetuskalusto, bioenergiatuotteet, traktorit, renkaat, öljyt, lisälaitteet ja tarvikkeet sekä FinnMETKO-hallin sisäosastoilta mm. hydrauliikka- ja komponenttituotteet, varaosat, mitta- ym. laitteet sekä palvelu- ja oheistuotteet.

Metsätyönäytösalueella ovat nähtävissä päätehakkuun, harvennuksen ja kannonnoston työnäytökset, metsän- ja taimikonhoitotuotteet ja -palvelut. Hiekkakuopalla sijaitsevalla maarakennuksen työnäytösalueella puolestaan ovat koeajettavissa mm. maansiirto-, tienhoito-, louhinta- ja murskauskoneet ja -laitteet.

Katso osallistuja- ym. näyttelytiedot sivuilta: www.finnmetko.fi.Matka- ja majoitusjärjestelyissä auttavat Jämsän seudun infopisteet, puh. 020 776 2451 tai 02022 766 2458.

Tervetuloa tutustumaan tuoreeseen konemaailmaan raikkaan luonnon keskellä!

FinnMetko Oy, Sitratie 7, 00420 Helsinki, puh. (09)9009410, fax (09)5630329, email: info@finnmetko.fi

Jämsänkoski, 28.–30.8.

Tulevaisuudenlupaus

TimberPro-joulutarjousKiitos kaikille TimberPro-kerhon jäsenille kuluneesta vuodesta. Jäseniä on kerhossa tällä hetkellä noin neljäsataa!

Haluammekin toivottaa koko kerhoväelle hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta joulutarjouksen myötä: John Deere -vyön saa pukinkonttiin nyt vain 6,50 eurolla ja TimberPro-logolla varustetun pipon 6 eurolla (hinnat sisältävät arvonlisäveron).

Tilauksia vastaanottavat John Deere’n TimberPro-emäntä Päivi Eränen sekä kaikki John Deere’n palvelupisteet.

Teks

Ti: T

iiA T

eRO

NeN

/CO

MPO

siTO

R |

kuvA

: JO

HN

Dee

Re

”S anotaan, että tulevana maatilan jatkajana tiedän, mihin rahani käytän. Säästössä ovat vielä”,

naureskelee vuoden 2007 John Deere ­stipendiaatiksi valittu Lauri Lähteenmäki kysyttäessä, mihin hän aikoo stipendin sijoittaa.

Lähteenmäki opiskelee metsäkoneenkuljet­tajaksi Tampereen ammattiopistoon kuulu­vassa Kurun metsäoppilaitoksessa. Kolmannen vuosikurssin oppilas valmistuu 2009 – silloin plakkarissa onkin kaksoistutkinto.

”Käyn samalla lukiota”, Lähteenmäki kertoo ja jatkaa kehumalla metsäkoneenkul­jettajan koulutusohjelmaa monipuoliseksi yhdistelmäksi teoriaa ja käytäntöä. Rehtori Helena Koskinen vahvistaa sanotun.

”Ensimmäisenä vuonna harjoitellaan metsäalan perusasiat, toisena opiskellaan koneteoriaa ja kolmantena keskitytään kokonaisuuteen. Koko ajan opetellaan samalla käytännössä koneiden käyttöä. Työssä oppimaan siirrytään heti, kun työtaidot ovat riittävällä tasolla. Ensin keskitytään kuorma­traktorilla ajamiseen, mutta jo toisena vuonna otetaan tuntumaa myös hakkuukoneen käyttöön”, Koskinen sanoo.

Rehtori on oikea ihminen kertomaan myös sen, miksi John Deere ­stipendi myönnettiin Lauri Lähteenmäelle.

”Kaikki metsäkoulut asettivat oman ehdokkaansa, ja meidän palaverissamme Laurin nimi nousi nopeasti esille. Hän ei pidä meteliä itsestään, mutta hoitaa asiallisesti sekä työnsä että opiskelunsa – ja on hyvä koneiden kanssa.”

Varma työpaikkaVaan mitä sanoo stipendiaatti itse: miksi hän sopii metsäkoneenkuljettajaksi ja mikä ratkaisi uravalinnan?

”Metsässä on toimittava yksin, omien päätösten varassa, ja on osattava ajatella asioita monelta kannalta. Kaikkien luonne ei kestä tällaista yksinoloa, mutta minun kestää. Olen maatilan poika, ja metsähommiakin olemme aina tehneet, joten myös siksi ammatti tuntuu luontevalta. Ja työllisyystilanne on alalla hyvä”, Lauri Lähteenmäki juttelee.

Varmaksi työpaikan saantia luonnehtii myös vt. rehtori. Helena Koskisen mukaan metsäkoneenkuljettajaopintoihin ei ole

John Deere -stipendiaatti Lauri Lähteenmäki ei pidä itsestään meteliä, mutta hoitaa hommansa asiallisesti.

ryntäystä, mutta opiskelijapaikat on silti saatu täyteen. Hyvä niin, sillä kuljettajista on kova pula.

”Luulen, että nuorten vähäinen mielen­kiinto metsäkoneenkuljettajaopintoihin johtuu vääristä mielikuvista. Ei tiedetä, että koneet ovat pitkälle kehitettyjä ja että hytissä on asialliset työskentelyolosuhteet. Koulutus­takin on kehitetty. Verkko­opetus ja virtuaali­oppimisympäristö ovat tulleet mukaan opetukseen, ja muun muassa simulaattoria hyödynnetään tehokkaasti”, Koskinen sanoo.

Samalla hän korostaa työelämäyhteistyön tärkeyttä. Yhteistyö voisi näkyä koulun arjessa enemmänkin, sillä tavoite on sama kaikilla metsäalan toimijoilla – niin konevalmistajilla kuin puunostajilla.

”Meidän pitää lähteä porukalla paranta­maan alan imagoa turvataksemme tulevaisuu­den kuljettajatarpeen”, Koskinen kehottaa.

Tytöt pärjäävät siinä missä pojatkinMetsäkoneen­ ja puutavara­autonkuljettaja­koulutuksen ohella Kurun metsäoppilaitok­sessa tarjotaan ammattitutkintoon valmistavia opintoja muun muassa erä­ ja luonto­oppaille sekä metsäkoneenkuljettajille. Lisäksi koulussa on metsänomistajille suunnattu, monimuoto­opetuksena toteutettava metsäalan perustutkinto.

”Lisäksi tarjoamme lyhytkursseja muun muassa pienimuotoiseen puun jatkojalostuk­seen, esimerkiksi hirsirakentamisesta”, Helena Koskinen lisää.

Kolmivuotista metsäkoneenkuljettajan perustutkintoa suorittaa koulussa parhaillaan 251 opiskelijaa. Näistä kolme on naisia.

”Tytöt kyllä pärjäävät metsäkoneen­ ja puutavara­auton kuljettajina ihan yhtä hyvin kuin pojat”, rehtori viestittää ja kannustaa naisia hakeutumaan alalle.

JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI

Teks

Ti: s

AMi L

AAks

O/C

OM

POsi

TOR

| k

uvA

T: A

NTT

i ku

RO

LA

NuoriaOSAAJIA ALALLE

Lapin ammattioppilaitoksessa tehdään tosissaan töitä sen eteen, että pienenevistä ikäluokista saataisiin ammattitaitoista työvoimaa puunkorjuualalle.

26–27

M aa­, metsä­ ja porotaloudella on edelleen keskeinen rooli Lapin elinkeinoelämässä. Luonto­ ja

ympäristöalan merkityksen näkee myös Lapin ammattiopiston koulutuspanostuksissa.

Rovaniemellä ammattiopiston Hirvaan toimipisteessä järjestetään Suomen pohjoi­sinta metsäkonealan opetusta. Yhteistyöoppi­laitoksina on Sodankylän ammatti­instituutti sekä Oulunseudun ammattiopiston Muhok­sen yksikkö. Nuorisopuolella on 140 ympäri Lapin lääniä kotoisin olevaa opiskelijaa.

Nuoret opiskelevat metsäalan perustut­kintoa, joka valmistaa metsäkoneasentajaksi tai metsäkoneen tai puutavara­auton kuljetta­jaksi. Joukossa on muutama, joka suorittaa samanaikaisesti ylioppilastutkintoa. Jatkossa palettiin tulee myös metsänparannuskoneen­käyttäjän perustutkinto.

Aikuiskoulutuspuolella valikoimassa on edellisten lisäksi Metsähallituksen metsureille suunnattu metsämestarin erikoisammattitut­kinto.

”Käytännössä harvesterinkuljettajan suuntautumisvaihtoehto vetää nuoria parhaiten, metsäkoneasentajaksi halukkaista on puolestaan ollut pulaa”, harvesteripuolen tiiminvetäjänä toimiva lehtori Matti Särkelä selventää.

Rehtori Helena Ailunka kertoo, että kahdeksan erimaalaista opiskelijaa saa oppilaitoksen metsäkoneenkuljettajapuolella englanninkielistä opetusta. ”Olemme metsäkonevalmistajien sekä

yritysten kanssa nähneet, että tällainen koulutus on tarpeellista. Meillä on tavoite, että viemme suomalaista osaamista ulko­maille. Ja toivottavasti joku opiskelijoista jää Suomeen töihin”, Ailunka huomauttaa.

Kilpailua opiskelijoistaVaikka metsäkonepuolella työllisyystilanne on hyvä, se ei takaa nuorten tunkua alalle. Ammattioppilaitoksessa joudutaankin tekemään töitä sen eteen, että opiskelijoita saataisiin tarpeeksi. Helena Ailunka muistut­

”Pyrimme siihen, että annamme mahdollisimman paljon käytännön opetusta”, sanovat Hirvaan metsäopiston lehtori Matti Särkelä ja rehtori Helena Ailunka.

taa, että haasteena on paitsi alan kiinnosta­vuuden kasvattaminen nuorten koululaisten keskuudessa, myös se, että nuori väki alkaa Lapissa käydä vähiin. Siksi myös tyttöjen innostuminen alasta olisi hyvin tärkeää.

Metsäkonepuolta on pyritty tekemään nuorille tykö vierailemalla koneiden kanssa peruskouluissa. Rovaniemeläisiä peruskoululai­sia on tuotu myös vierailulle oppilaitokseen. Myös opinto­ohjaajia on tutustutettu alaan. Ylenmääräiseen tuputtamiseen ei kuitenkaan voi ruveta, sillä nuoren ohjaaminen väenvän­gällä koulutukseen, joka ei lopulta sitten kiinnostakaan, olisi karhunpalvelus kaikille.

”Kun opinnot alkavat, nuoret ovat pääosin 16­vuotiaita. Se on joillekin liian vähän, jotta tulevaisuudensuunnitelmat olisivat kirkastu­neet riittävästi”, Ailunka toteaa.

Matti Särkelä kertoo, että paitsi nuorten

opetus edellyttää nykyaikaisia opetusväli­neitä”, Ailunka painottaa.

Matti Särkelä korostaa, että hyvät koneet myös motivoivat nuoria tulemaan alalle.

”Ja oppimisen kannalta on tärkeää, että meillä voi käyttää koneita ja simulaattoreita, joissa on viimeisintä tekniikkaa. Koneella työskentely motivoi myös teoriaopintoihin, mutta silti pyrimme siihen, että annamme mahdollisimman paljon käytännön opetusta”, Särkelä määrittää koulutuspoliittisen linjan. Siihen mahtuu myös se, että työssäoppimis­jaksot ovat pitkät, joten opiskelijat pääsevät tositoimiin yrityksissä.

”Koulusta päästessään nuori on suht koht ammattilainen, mutta ainahan työelämä opettaa lisää”, Särkelä summaa.

LAPIN AMMATTIOPISTO JA JOHN DEERE ovat sopineet metsäkoneiden vuokrauksesta. Sopimuksen mukaan Hirvaan oppilaitoksella on käytössään 1070D-harvesteri ja 1110D-kuormatraktori sekä John Deere’n virtuaali- ja ajokonesimulaattorit.

saamiseen oppilaitokseen, panoksia pitää laittaa myös heidän pysymiseensä siellä.

”Parhaat opiskelijat meinataan viedä käsistä, ennen kuin valmistuvat. Työnantajien kannalta kolmivuotinen opiskelu tuntuu pitkältä. Ennemmin heille tuntuisi sopivan tahti, jossa valmistutaan näyttöjen kautta nopeammin.”

Laadukkaat opetusvälineetAmmatillinen oppilaitos ei elä irrallaan ympäröivästä maailmasta. Rehtori kiittelee yhteistyön sujuvan hyvin niin Koneyrittäjien liiton, urakoitsijoiden kuin metsäkonevalmis­tajienkin kanssa.

”John Deere’n kanssa olemme tehneet uraauurtavaa yhteistyötä. Olemme solmineet metsäkoneiden vuokrasopimuksen, jolla on suuri merkitys toiminnallemme. Laadukas

Text: Sami Laakso/CompositorBilder Antti Kurola

TimberLink försäkrar effektiviteten

Analyssystemet timberlink berättar om skogsmaskinens prestanda och avslöjar dolda problem. i finska lappland finns en skördare som kommer upp till topprestanda i extrema förhållanden.

J ari Mennala och Reima Tuuli från John Deere har kört flera mil längs tysta skogsvägar och slutligen kommit fram till

den östligaste avkroken i Savukoski. Här vid det sägenomspunna fjället Korvatunturi invid den finsk­ryska gränsen arbetar en av entre­prenör Risto Ollilas två maskinkedjor.

Den i november 2006 köpta skördaren 1270D Eco III är den egentliga orsaken till denna långväga resa. 1270D har nämligen visat sig komma upp till toppresultat.

”Programmet uppvisade helt fantastiska siffror för denna skördare. Jämfört med skördare som arbetar i liknande förhållanden var siffrorna för denna maskin avsevärt bättre”, förklarar produktchef Jari Mennala.

För att resultaten skall vara jämförbara beaktar TimberLink påverkningarna från

olika förhållanden. Och att arbeta uppe i Lappland hör till de mest krävande.

Växtperioden är kort och i den karga jorden med litet näring är träden små, men ofta kvistigare än i söder. Sågningen försvåras av att träden är tätfibriga och frusna under största delen av året. Men även om vintern är hård i norr rör sig skördaren enligt Risto Ollila smidigt i upp till 90 centimeters snötäcke. Att köra i över en meters snödrivor inverkar på körningen, men förhindrar inte arbetet.

Fram med dolda problemEnligt Risto Ollila kan han utan desto större analyser se om arbetet löper eller inte genom

följas upp och det går att reagera på föränd­ringar snabbare än tidigare.

”I skördarna finns mycket sådant som det är svårt att upptäcka med bara ögat. Det är till exempel svårt att i sågningens effektivitet och inmatningens prestanda se om de är så bra som de kunde vara. Redan små tekniska problem kan sänka det dagliga uttaget med flera kubik eller öka bränsleförbrukningen.”

Applikationsspecialisten Reima Tuuli berättar att man med hjälp av TimberLink i servicen till exempel kan jämföra maskinvär­

att titta på höjden av virkestravar. Jari Mennala påpekar att TimberLink ger nya möjligheter att utveckla verksamheten. Presta­tionsvärden, såsom produktivitet och utvecklingen av bränsleförbrukningen, kan

TimberLink ger nya möjligheter att utveckla verksamheten.

28–29

TimberLink försäkrar effektivitetenTe

xT: s

AMi L

AAks

O/C

OM

POsi

TOR

| b

iLD

eR: A

NTT

i ku

RO

LA

SvENSK RESUMÉ

dena från de två föregående veckorna med samma maskins tidigare värden. Skillnaderna berättar om det finns orsak att fästa särskild uppmärksamhet vid något.

Övervaka maskinens skick inomhus TimberLink analyserar informationen utgående från maskinens normala drift. Systemet mäter hela tiden hur lång tid som går åt till olika funktioner. Prestandan kan därmed jämföras med maskinens tidigare värden.

”Dessutom kan maskinen jämföras med andra maskiner i samma ålder för att se var normalnivån för värdena ligger”, preciserar Mennala.

Reima Tuuli ger ett tips för kontinuerlig användning av TimberLink.

”En noggrannare analys av TimberLink­informationen lönar det sig att göra på kontoret, men en snabb lägesöversikt är lätt att göra även vid maskinen.”

Enligt TimberLink hanterar denna skördare virket exemplariskt.

STÖLDSTOPP!

John Deere har till sitt produktprogram tillfogat ett tjuvlarm som utvecklats av Defa. Larmet går att installera i alla John Deere’s skördar- och skotarmodeller.

”SS tölder av skogsmaskiner är till all lycka fortfarande rätt sällsynta, men ökar tyvärr

stadigt. Vi vill med denna nyhet ge entreprenören möjlighet att effektivt skydda såväl maskinen som dess värdefulla komponenter”, berättar reservdelarnas försäljningschef Olli Seppälä.

Tjuvlarmet fungerar genom en fjärrkontroll i nyckelringen och gsm­styrning. Basinställningar görs färdigt med pc, och de ska inte ändras. Kontrol­linställningar kan man göra med textmeddelande även från hemma. Till anordningen är det möjligt att ansluta ett tjutlarm eller tyst larm – larmet sänder ett textmeddelande till 1–3 mobilnummer.

Som tillval ingår i larmet bland annat rörelsesensor i hytten samt en magnetkoppling som kan monteras i motorhuven eller dörren. Gsm­enheten kan även programmeras för att följa upp temperaturen och batteriladdningen samt för att sända ett varningsmedde­lande om man glömt att låsa maskinen eller koppla på larmet. Även motorvär­maren kan styras.

Som tillval ingår även ett säkerhets­larm, som med en knapptryckning ringer ett nödsamtal till ett förprogram­merat nummer, och ifall utrustningen kopplas till en GPS­antenn, sänder den vid behov även GPS­koordinaterna. Maskinens GPS­koordinater är tillgäng­liga via textmeddelande även från annan ort.

Tjuvlarmet kan köpas från John Deere’s reservdelsförsäljning.

TimberLink försäkrar effektiviteten

TexT

: kAi

sA-L

eeN

A LA

iNe/

COM

POsi

TOR

etsitkö vaihtokonetta?MachineFinderin hakutoiminnon avulla löydät etsimäsi. Voit hakea kulloinkin myytävänä olevia metsäkoneita niin Suomesta kuin mistä tahansa muustakin maasta. > katso www.deere.fi ja vaihtokoneet.

vaihtokoneet

John Deere 970D/745, -07, 338 500 €1 000 h, JD180S­kuormain, 745­pää, kahdet Ofa Twist grip ­ketjut (700 x 34), TM300 (HPC07) ­mittausjärjestelmä, kantokäsittely­laite, värimerkkauslaite, renkaiden neste­täyttö, nosturin vakaaja, ilmastoitu istuin, verhot, CD­vaihtaja, Nokia 810C ­gsm, mittasakset, GPS, GPRS ja Metsäliiton tiedonsiirto, polttoainepumppu, alipaine­pumppu, radio, ilmastointi, häikäisysuoja, lämmitin. Joensuu.

Nokka Profi, -01, 94 100 €12 792 h, 600 mm ­renkaat (65 %), ketjut, telat, Keto 100 ­pää, kantokäsittelylaite, Xenon­työvalot, Mewit­pc, täyttöpumput, verhot. Tampere.

Timberjack 1270B/745, -97, 71 900 €20 543 h, 745­pää, kolmet ketjut, T30 (HPC07) ­mittausjärjestelmä, värimerkkaus­laite, ilmastointi. Taavetti.

Timberjack 1270B/H754, -98, 88 200 €22 000 h, TJ200­kuormain, ketjut (600 x 26,5 ja 600 x 34), telat, mittalaite, värimerkkaus­laite, sammutusjärjestelmä, radio, ilmastointi, häikäisysuoja, puhelin, lämmitin. Kajaani.

Timberjack 1270C, -01, 145 900 €11 641 h, kolmet ketjut, kantokäsittelylaite, värimerkkauslaite, SitRight­penkki, CMD­tietokone, UPM­tiedonsiirto, pitkät käännön putket, GSM­puhelin, tankkauspumput. Taavetti.

Timberjack 1270C/758, -01, 132 500 €15 150 h, TJ210­kuormain, 758­pää, ketjut (700 x 34), harvennustelat (700 x 26,5), TM300 (CDM) ­mittausjärjestelmä, kantokäsittelylaite, värimerkkauslaite, radio, ilmastointi, lämmitin, GPS. Joensuu.

JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAK ASLEHTI 30–31

Timberjack 1270D/758, -04, 230 500 €12 650 h, TJ210­kuormain, 758­pää, kolmet ketjut (700 x 34 ja 700 x 26,5), TM300 (HPC) ­mittausjärjestelmä, värimerkkaus­laite, tasaava ja kääntyvä ohjaamo, nosturin vakaaja, SuperCut­sahalaite, verhot, mittasak­set, radio, ilmastointi, häikäisysuoja, lämmi­tin, GPS. Joensuu.

Timberjack 1470/758, -01, 170 500 €14 301 h, 758­pää, kolmet ketjut, HPC­mittausjärjestelmä, kantokäsittelylaite, sakset, verhot, nosturin vakaus, hydrauliikan täyttöpumppu, alipainepumppu. Tampere.

Timberjack 870B/745, -96, 57 300 €13 100 h, 745­pää, 700 mm ­renkaat (80 %), kahdet ketjut (60–80 %), TJ3000­mittausjär­jestelmä, kantokäsittelylaite, värimerkkaus­laite, joukkokäsittelyvarustus, mittasakset, täyttöpumppu. Tampere.

Timberjack 870B/745, -99, 67 100 €16 100 h, 700 mm ­renkaat (80 %), kahdet ketjut (80 %), HPC­mittausjärjestelmä, kantokäsittelylaite, värimerkkauslaite, tulostin, 6 Xenon­työvaloa, mittasakset, täyttöpumput. Tampere.

Valtra X120F, -03, 125 000 €5 800 h, Loglift V120 ­kuormain, Keto 51 Victor ­pää, kahdet ketjut, telasyöttö, Motomit IT ­mittausjärjestelmä, värimerk­kauslaite, radio, lämmitin. Joensuu.

Timberjack 1110C, -02, 126 500 €18 698 h, keskusvoitelu, tankkauspumput, ajopumppu uusittu 2006. Taavetti.

Valmet 840.1, -02, 110 400 €12 700 h, Cranab 720 ­kuormain, Cranab­koura, ketjut (700 x 34), telat (700 x 26,5), radio, ilmastointi. Joensuu.

Valmet 840.2, -02, 127 000 €10 489 h, kahdet ketjut, harvennustelat, keskusvoitelu, aurinkoverhot, polttoaine­pumppu. Taavetti.

Metsien monitoimikone2054- JA 2554-TELAKONEET edustavat erikoisvalmisteisten metsäkaivinkoneiden uutta sukupolvea. Kun yhteen ja samaan koneeseen saadaan niin lastaajan, karsijan, harvesterin kuin tienrakentajankin ominaisuudet, voidaan puhua täydellisestä vastineesta tämän päivän metsäammattilaisten asettamiin haasteisiin.

Asiakas voi rakentaa itselleen omaan käyttötarkoitukseensa parhaiten sopivimman kääntöpuomikoneen. Alavaunuvaihtoehtoja on mallista riippuen kaksi tai kolme. Alavaunussa on aina kohotettu maavara, jonka ansiosta kone selviää hankalissakin työskentelymaas-toissa. Yhdistämällä alavaunuun sopiva hytti, hyttijalusta ja puomiin kiinnitettävä etuosa paketti on kasassa.

54-sarjan koneiden puomi ulottuu kauas; 2554-mallin lastauss-ovellus ylettää maata pitkin yli 12 metrin päähän, tienrakennusvarus-tuksella päästään maan alle lähes seitsemän metrin kaivuusyvyyteen.

2054:n ja 2554:n suunnittelussa on otettu huomioon myös

ympäristönäkökulma; koneiden pintapaine on nimellisen pieni, ja moottori täyttää tiukat Tier II -päästövaatimukset. Reilun tuhannen litran tankin ansiosta kuljettajan työteho kasvaa, koska tankkaus-välejä voidaan pidentää. Elektronisesti ohjattava polttoaineen annostelu auttaa hyödyntämään jokaisen polttoainelitran mahdollisim-man tehokkaasti.

Entä millaisia käyttökokemuksia asiakkailla on 54-sarjan tehopakkauksista?

“Täällä pohjoisessa sekä sää- että maasto-olosuhteet voivat olla todella vaihtelevat ja hankalat. Emme pärjäisi standardirunkoisella kaivinkoneella, vaan tarvitsemme erikoisvalmisteisen koneen. Luotamme 54-sarjan koneiden poikkeukselliseen kestävyyteen. Myös niiden ylivoimainen teho ja hydrauliikka ovat tärkeitä ominaisuuksia – niistä on hyötyä jyrkässä maastossa”, kertoo kokemuksistaan urakoitsija Rick Taylor Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta.

Teks

Ti: k

AisA

-Lee

NA

LAiN

e/CO

MPO

siTO

R

John Deere’n 54-sarjan pyöriväalustaisesta telakoneesta on moneksi – tienrakennuksesta puunkuormaamiseen, puunkorjuusta prosessointiin.