johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009

ARA Jarmo Lindén 29.9.2010johtaja Jarmo Lindén, Asumisen

rahoitus- ja kehittämiskeskus

19.11.2009

ARAn avustukset ja ikääntyvien asuminen

29.9.2010 Ikääntyvien asumisen seminaari, Keuruu

Johtaja Jarmo Lindén

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Valtion asuntohallinto – vuodesta 1949 hyvinvointivaltiota rakentamassa

• 1949 Asuntotuotantotoimikunta– valtion asuntolainoitus 1.4.1949 ”tilapäisen asuntopulan poistamiseksi”

– Virastoa kutsuttiin nimellä ARAVA (Asuntorakennustuotannon valtuuskunta)– Tilapäinen virasto kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisuudessa

• 1966 Asuntohallitus (AH) sisäasiainministeriön alaisuuteen– 1983 ympäristöministeriön alaisuuteen– 1990 asunto-olojen kehittämisrahasto– lakkautettiin 30.11.1993, virastossa oli tällöin 180 henkilöä

• 1993 joulukuussa aloitti Valtion asuntorahasto (ARA)– painopiste lainoituksessa, uustuotantoa korkeimmillaan yli 20 000 – virastossa enimmillään 70 henkilöä

• 2008 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) – Henkilömäärä nyt noin 60 - rahoituksen lisäksi muita tehtäviä

ARA Jarmo Lindén 29.9.2010

60 vuotta = lähes miljoona uutta asuntoa

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

700000

1950-59 1960-69 1970-79 1980-89 1990-99 2000-09

ARA-tuotanto Maatilojen tukilainat Vapaarahoitteinen

30% 32% 39% 58% 23%57%


ARA–asuntokanta tänään= 435 000 asuntoa

• Tavanomaiset vuokra-asunnot 302 900 (laskee)• Vanhusten asunnot 49 600• Opiskelija-asunnot 37 400• Muut erityisryhmäasunnot 9 000

(kasvaa)

• VUOKRA-ASUNNOT YHTEENSÄ 398 800

• Asumisoikeusasunnot 36 800 (kasvussa)

• ARA-ASUNNOT YHTEENSÄ n. 435 600ARA Jarmo Lindén 29.9.2010

ARA-rajoitukset = vuokralaisen eduksi

• Vuokra-asuntokäyttö 40 vuotta• Avustuskohteissa erityinen käyttövelvoite 20 vuotta • Asukasvalintaperusteet • Asukasdemokratia (yhteishallintolaki)• Vuokrien omakustannusperiaate • Luovutusta ja luovutushintaa koskevat rajoitukset

ITSENÄINEN ASUMINEN JA VAHVA ASUMISTURVA

• Omistajayhteisöt kunnallisia tai yleishyödyllisiä asuntoyhteisöjä, joita koskevat yleishyödyllisyyssäädökset, kuten voiton tulouttamista koskevat rajoitukset (koskee myös kuntia), riskinottokielto ja konsernirajoitukset

• Malli yhteensopiva EU:n valtiontukisäädösten kanssa (SGEI)


Uusi ARA toimii Lahdessa

ARAn toimitalo 1.7.2008 alkaen Vesijärvenkatu 11 A, 15140 LAHTIARA Jarmo Lindén 29.9.2010


Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja Valtion asuntorahasto (VAR)

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)

• YM:n alainen ja sen tulosohjaama virasto• Muutti Lahteen kesällä 2008• Henkilöstöä noin 60 (2010 alussa)• Toimintamenot 4,7 milj. euroa

Valtion asuntorahasto (VAR)

• YM alainen talousarvion ulkopuolinen rahasto

• Ei omaa henkilökuntaa, rahastoa koskevan päätöksenteon valmistelusta vastaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

• Rahaston aravalainoihin, korkotukiin, takauksiin ja rahastosta maksettaviin avustuksiin liittyvä päätöksenteko ja hallinnointi ARAssa ja VK:ssa

• Aravalainoja v. 2009 lopussa 9,0 mrd.

Laki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta voimaan 1.1.2008 alkaen.Talousarvion ulkopuolinen rahasto eriytettiin virastosta.Valtion asuntorahaston johtokunta toimii myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen johtokuntana.

* Huolehtia asuntojen tuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen myönnettävän valtion tuen sekä asumiseen liittyvien valtion avustusten ja takausten toimeenpanosta

* Ohjata ja valvoa arava- ja korkotukilainoitetun asuntokannan käyttöä sekä yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa huolehtia asuntoja lainakantaan liittyvien valtion riskien hallinnasta

* Hoitaa asumista ja asuntomarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä ja tietopalveluja sekä niihin liittyviä selvityksiä

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tehtävät


Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA: Asetuksessa määrätyt lisätehtävät

1. kehittää valtion tukemaa asuntojen rakentamista ja korjaamista

2. edistää asuinkiinteistöjen suunnitelmallista omistajuutta, käyttöä ja hoitoa

3. tukea asuinalueiden ja elinympäristön laadun parantamista

4. edistää asumiseen liittyvää kehittämistoimintaa


JOHTOKUNTA

Ylijohtaja

Johtaja

Hallintoryhmä

Johdon tuki ja viestintä

Kiinteistötalouden ryhmä

Asuntokantaryhmä

Asuntomarkkinaryhmä

ASUMISEN TOIMIALA

Tietohallintoryhmä

RAHOITUKSEN TOIMIALA

Rahoitusryhmä

Korjausavustusryhmä

ARAn organisaatio 2010 Organisaatio uusiksi 2011, sillä väki vähenee nopeasti: 69 (2006) 47 (2013 kehykset)


ARAn on aktiivisesti mukana hallitusohjelman toteuttamisessa

• Hallituksen asuntopoliittinen toimenpideohjelma 2008-2011• Helsingin seudun aiesopimus 1.4.2008-31.12.2011• Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008-2011• Kehitysvammaisten asumisohjelma 2010-2015• Lähiöuudistusohjelma 2009-2011 • KORAK – korjausrakentamisen strategia (2008)• Hallituksen energia- ja ilmastostrategian linjaukset • Väestöään menettävien alueiden asunto-ongelmat• Asumisen uudistaminen 2009-2012 -hanke• TAVOITE: ARA yhdistää hankerahoituksen ja kehittämisen

uusiin ratkaisuihin asumisen alalla


Tulevan hallituskauden asuntopolitiikkaa valmistellaan

• Valtion rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla –työryhmä

• AKKU – Asuntokannan Kehittäminen Kasvukeskusten Ulkopuolella –työryhmä

• PALVAS - Palveluasumisen rahoitustyöryhmä – linjauksia palveluasumisen rahoitukseen ja hoivapalveluiden kilpailutukseen

• TARMO – julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaista käytön edistämistä selvittävä työryhmä (VM)

• Asiaan vaikuttavat olennaisesti myös – Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän esitykset– Julkisen talouden tasapainottamistarpeet– Talouden yleinen kehitys



Uusien asuntojen rakentaminen 1995-2010: ARA-tuen kontrasyklisyys

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

I/95 I/96 I/97 I/98 I/99 I/00 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 I/2010

Aloitetut asunnot yht.

Vapaarahoitteiset

ARA -asunnot

As.kpl

ARA-uustuotannon ”vuoristorata” 2000-2010


2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 (arvio)

Välimallin asunnot 4050 2900

Omistus ja osa om. asunnot 774 1313 1221 671 512 286 391 321 81 100 0

Normaalit vuokra-asunnot 4514 6312 4566 3211 1694 1466 881 708 978 2876 1979

Asumisoikeusasunnot 3175 2638 1527 638 500 415 297 333 563 2897 1516

Eritysryhmien vuokra-asunnot 2079 2835 1361 1184 2062 1898 2 007 1 939 2 367 4152 3122

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

As.

kpl

ARA -tuotanto 2000 -luvulla

Lainojen hyväksymisvaltuudet 2006 – 2011(TAE)

790 790 670

1670 1670

975

62,5

250

285

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

2006 2007 2008 2009 2010 2011 TAE

Mil

j. e

uro

a

Takauslainat

Korkotukilainavaltuudet


Talousarvioesitys 2011: Korkotukilainavaltuudet ja niihin liittyvät avustukset

• Korkotukilainat 975 M€ (1670 M€ 2010, josta 1220 M€ vertailuluku)– YM esitys: 1250 M€, VM esitys: 825 M€

• Käynnistysavustukset 25 M€ (69 M€ v. 2010)– Normaaleille vuokra- ja asumisoikeustalohankkeille 10 000 euroa/asunto

aiesopimusta toteuttavissa 14 kunnissa• Takauslainavaltuus 285 milj. euroa (ei valtuutta 2010)

– korvaa ns. välimallin korkotukilainoituksen (450 M€ 2010)

• Erityisryhmien investointiavustukset 110 M€ (110 M€ v. 2010) • Valtuudet mahdollistavat arviolta seuraavat asuntomäärät:

– Uustuotanto 8 500 asuntoa• Korkotukilainat 6 500 • Takauslainat 2 000

– Perusparannus 14 000 asuntoa – Hankinta 500 as.


Muut kuin korkotukilainoihin liittyvät avustukset

• Korjaus- ja energia-avustukset 90,5 milj. euroa (49,5 milj. euroa + suhdanneluonteiset 162 milj. euroa v.2010)

– Korjaus- ja terveyshaitta-avustukset 46,5milj. euroa (v. 2010 46,5) – Energia-avustukset 44 milj. euroa

• Lämmitystapamuutoksiin 30 milj. euroa• Kerros- ja rivitalojen energiakatselmukset ja muut energiatehokkuutta parantavat investoinnit 12 milj. euroa• Energiakorjauksiin pienituloisille omakotiasukkaille 2 milj. euroa

• Uusien asuinalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen 10 milj. euroa (10 milj. v.2010)– Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön

edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen– Kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu– Koko 30 M€ ohjelma sidottu käytännössä johtokunnan päätöksellä 26.5.

• Lähiöavustukset 3 milj. euroa (3 milj. v.2010) – Ohjelmakauden viimeiset avustukset

• Avustukset aravavuokratalojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten aluieden kehittämiseksi 0,6 milj. euroa (0,6 milj. v.2010)

– Avustuksen saannin edellytys on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma– Avustus enintään 35 % kustannuksista


• Tukivolyymit edellisen vuoden tasolla

– 3,5 (3,5) milj. euroa lainojen anteeksiantoon purettavien talojen osalta

– 2 (2) milj. purkuavustuksiin

– 2,6 (2,6) milj. tervehdyttämisavustuksia taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokra- ja asumisoikeustaloille (VK)

– 3 (3) milj. euroa lainojen anteeksiantoon luottotappioiden vähentämiseksi (VK myöntää, ARA antaa lausunnon)

Tukitoimet taloudellisissa vaikeuksissa oleville yhtiöille


Asuntorakentamisen avustusten kehitys 2006 – TAE 2011

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

Investointiavustukset Korjaus- ja energia-avustukset

Muut avustukset (mm.infra, tal.

tukitoimet)

Käynnistysavustukset Avustukset yht.

Milj

. eur

oa

2006

2007

2008

2009

2010

2011 TAE


Korkotukivaltuuksien käyttötilanne

• 27.9. 2010 mennessä 27.9.2009 mennessä

• 1220 M€ valtuus 1120 M€ valtuus

• 749 M€ käytetty (61,4%) 866 M€ käytetty (77,3%)

• 471 M€ jäljellä 254 M€ jäljellä

• 2010 Välimallivaltuus 2009

• 450 M€ 550 M€

• 303,4 M€ käytetty (67,4%)246,5 M€ käytetty (44,8%)

• 146,6 M€ jäljellä 303,5 M€ jäljellä


Investointiavustusten tilanne 2009/2010 (syyskuun lopulla)

2009 2010• Avustuspäätöksiä 59,5 M€ (54,1%) 74,1 M€ (67,4%)• Osapäätösvaiheessa 36,7 M€ 25,2 M€• Yhteensä 96,2 M€ = 87,5% 99,3 M€ = 90,3 %

• Varauskanta 144,3 M€ 122,8 M€

• Vuodelle 2011 arvioidaan siirtyvän noin 110 M€ vanhoja varauksia

• Käynnistysavustus (valtuus 69 M€):

• 2009 2010

• Avustuspäätöksiä 37,0 M€ 34,3 M€

• Valtuutta jäljellä 32,0 M€ 34,7 M€


ARAn korkotukilainat lyhyesti

VUOKRA- JA ASUMISOIKEUS• Uustuotanto, perusparannus ja

hankinta • Korkotukilainaksi enintään 80-95 %

hyväksytyistä kustannuksista• 3,4 % omavastuukoron ylittävästä

osasta aluksi 95% maksaa valtio• Tuki alenee asteittain 23 vuodessa• Valtion täytetakaus • Kunnille ja nimetyille

yleishyödyllisille

• Välimalli eli lyhyt korkotuki (10 v) kaikille takaisinmaksukykyisille vuosina 2009-2010

ASUNTO-OSAKEYHTIÖT• Perusparannus • 40 % yhtiölaina,

energiataloudellisille korjauksille 50%

• Korkotuki 28 % korosta enintään 15 vuotta

• Ei täytetakausta


KORKOTUKILAINAN TUKIASTE

Perusomavastuukorko 3,4 % – Asumisoikeustaloissa 3,5 % korosta

Rakentamisaikana maksetaan perusomavastuun ylittävä korko kokonaan

Rakennusajan jälkeen perusomavastuun ylittävästä koron osasta ARAn varoista maksetaan aluksi 95%-tukiosuus, joka alenee asteittain ja päättyy 23 vuodessa nollaan.

Tukiaste korkotukiajalta nykyarvossa:– mikäli lainan korko 5 % tukiaste 17 %– Mikäli lainan korko 4 % tukiaste 7 %


VALTION TÄYTETAKAUS KORKOTUKILAINALLE

Täytetakauksen ansiosta pankeille 0-riskiluokan lainoja – Korkomarginaali keskiarvo 0,04 % (v.2007) , 0,07 % ( 2008) ja 0,67 % (2009)

MUTTA RAHOITUSKRIISI 9/2008 korkomarginaalit nousivat selvästi– Kuntarahoitus Oyj:llä 0,6 % - 0,8 % -prosenttiyksikköä– Muilla luottolaitoksilla jopa 1,0 % - 2,0 % viime aikoina kilpailua jälleen– Kokonaiskorko tällä hetkellä noin 2 % ( 12 kk Euribor + 0,6%)

TÄYTETAKAUS = Velallisen maksukyvyttömyystilanteissa valtio on vastuussa pääoman ja koron Lopullisista menetyksistä siltä osin kuin vakuus ei niitä riitä kattamaan

ARA päättää panttioikeuksien etusijajärjestyksestä uudistuotannossa on oltava parhain etusija

– erityisestä syystä hyväksytään myös toissijainen kiinnitysvakuus, esim. perusparannuskohteet

Vakuutena voidaan edellyttää kunnan omavelkaista takausta, jos hakijan taloudellinentilanne tai hankkeen toteutustapa sisältävät poikkeavia riskejä


ASUNTO-OSAKEYHTIÖTALON KORKOTUKILAINA (perusparannuskustannuksista 40% tai 50%)

• Vuonna 2009 vain perusparantamiseen (ARA hyväksyy)– yleensä omistusasumiseen– hakemusasiakirjat – selviää aran internet -sivulta kevennetty hankekäsittely

• Lainoitusosuus 40 % hyväksytyistä kustannuksista tai 50 % hyväksytyistä kustannuksista energiatehokkuutta parantavaan perusparannukseen

• Korkotuki 28% koroista – HUOM ! ei omavastuukorkoa

• Korkotukea maksetaan (VK) enintään 15 vuoden ajan

• Korkotukilainaa lyhennettävä alkuperäisestä lainapääomasta laskien lainavuosina 1-10 vähintään yhteensä 10 % ja lainavuosina 11-15 yhteensä 20%.

• Korkotukilaina kilpailutettava (mm. hakemuslomake ja luottolaitokselle tarkoitettu lainasitoumuslomake…)


Korjaus- ja energia-avustukset:

• Korjausavustukset vanhusväestölle ja vammaisille

• Korjausavustukset hissien rakentamiseen ja liikkumisesteitten poistamiseen (ARA)

• Korjausavustukset terveyshaittojen poistamiseen (ARA)

• Korjausavustukset kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen

• Korjausavustukset suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi

• Energia-avustukset energiakatselmuksille • Energia-avustukset rakennuksen ulkovaipan korjaamiseen (ei 2010)

• Energia-avustukset ilmanvaihtojärjestelmiin (ei 2010)

• Energia-avustukset lämmitysjärjestelmiin ja uusiutuviin energialähteisiin (ei 2010)

• Tarveharkintaiset energia-avustukset pientaloille

• (Suhdanneluonteiset korjaus- ja energia-avustukset 2009-2010)


Korjausavustukset vanhusväestölle ja vammaisille

• Avustus on tarkoitettu kaikille yli 65-vuotiaille tai vammaisille• Tulo- ja varallisuusrajat, 5 vuoden käyttörajoitus• Avustusta haetaan sijaintikunnalta - kiinteä hakuaika• ARA osoittaa kunnalle myöntämisvaltuuden • Voi saada kaikkiin perusparannustoimenpiteisiin esim.

kylpyhuone- ja keittiöremontteihin, liikuntaesteen poisto, vesikaton, ikkunoiden ja julkisivun uusimiseen, energiataloudellisiin korjauksiin jne.

• Avustus on 40% tai 70% (veteraanit ja vammaiset)• Asunto-osakeyhtiössä on mahdollista saada avustusta niihin

toimenpiteisiin jossa kunnossapito vastuu on osakkeenomistajalla


Hissi- ja liikuntaesteavustus

• Avustusta myönnetään enintään 50% hyväksytyistä hissin tai hissien rakentamiseen liittyvistä kokonaiskustannuksista

• Hissin rakentamiselle jatkuva haku, joten avustusta voi hakea ympäri vuoden ja avustuksia myönnetään niin kauan kuin tähän avustusmuotoon tarkoitettua määrärahaa riittää

• Hissien peruskorjausten seuraava hakuaika päättyy maalis/huhtikuussa 2011

• 2008 myönnettiin avustuksia: – 189 uuden hissin rakentamiseen (kustannukset noin 170 000 €/ hissi)

– 293 hissin perusparantamiseen (kustannukset noin 80 000 €/hissi)


ENERGIA-AVUSTUKSET 2010

• Energia-avustukset rivi- ja kerrostaloille myönnetään tänä vuonna suhdanneluonteisina (valtuus enintään 37 milj. €)

- Kunta myöntää, haku 1.4 – 17.9, hakulomakkeet ARA 37a/10 ja 37b/10, enintään 15 %, päätökset loppusyksystä

- Ks. www.ara.fi kohdan Avustukset alakohta Suhdanneluonteiset energia-avustukset

• Varsinaisina energia-avustuksina kunnat voivat myöntää tänä vuonna pientalojen energia-avustuksia (hakulomake ARA 36/d/10, enintään 25 %, tulorajat) ja energiakatselmusavustuksia (hakulomake ARA 36 b/10)

- hakuaika näiden hakemiseen päättyi 9.4

- ks. www.ara.fi /Korjaus- ja energia-avustukset/Energia-avustus


http://www.ara.fi/

http://www.ara.fi/

TAE 2011: 30 M€ avustuksia uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon

• Asuinrakennusten päälämmitysjärjestelmänä käytettävien tehokkaiden lämpöpumppujen käyttöönottoon sekä pellettilämmitykseen siirtymiseen. Erilaisia hybridiratkaisuja, joissa hyödynnetään useampaa energiamuotoa ympäristöystävällisesti, on myös tarkoitus ottaa tuen piiriin samoin kuin tukea muihin puuperäisiin polttoaineisiin siirtymistä

• lämmitystapamuutoksiin sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja saneerattaessa

• Kaukolämmitteisille taloille tukea ei ole tarkoitus myöntää

• Koko asuinrakennuskantaan, niin yksityistalouksille kuin asuntoyhteisöillekin

• Budjettilaki annettu (avustus enintään 20%), VN:n asetus annettaneen vuodenvaihteen tienoilla

• ARA antaa ohjeet avustusten hakumenettelystä ja hakuajasta. Hakuaika tulee olemaan vuoden 2011 alkupuolella.


Investointiavustus erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi


Suomen tulevaisuus on epävarma, mutta yksi on kuitenkin varmaa:

SUOMI IKÄÄNTYY


Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu 20 vuodessa (Tilastokeskuksen väestöennuste 2009)

• 75 + väestö: 2009 2030• Koko maa 427 547 (8 %) 847 063 (14,5

%)

• Vuonna 2030 suurimmat osuudet 75+ väestöä:– Kuhmoinen 28,8 %– Puumala 28,0 %– Kaskinen 27,9 % – Lieksa 27,7 %– Kemijärvi 27,3 %

Pienin osuus 75 + väestöä vuonna 2030:– Liminka 5,0 % – Tyrnävä 7,1 % – Kiiminki 8,1 %–



Suomi on OECD-alueen laitosvaltaisin maa

Jarmo Lindén 16.2.2010

INVESTOINTIAVUSTUS ERITYISRYHMILLE

• Käyttöön vuoden 2005 alusta (avustettu tähän mennessä 18 000 palvelu- tuki- ja vuokra-asuntoa yhteis- ja palvelutiloineen)

• Korvasi RAY:n avustukset palveluasumisen tukemisessa

• Avustusta vain ARA-korkotukilainoitettaville vuokra-asunnoille

• Rakentaminen - perusparannus - hankinta• Avustus pienentää korkotukilainaa ja asumiskuluja

• Avustusten määriä harkittaessa otettava huomioon – hankkeen laajuus– kustannukset – vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien

vuokranmaksukyky


Erityisryhmien avustusvaltuus

2005 2011 TAE (M€)


Vuosina 2005-2010 avustettu yhteensä noin 18 200 asuntoa (20.9.2010)


Vuosina 2005-2010 avustuksia myönnetty yhteensä 391 M€ (20.9.2010)




2005-2010 avustetut vanhusasunnot maakunnittain


2005-2010 avustettu 200 vanhusasuntokohdetta: Hankkeiden omistajat


Erityisryhmien investointiavustusten tukiprosentit 2010

– I tukiluokka enintään 10% (opiskelijat, nuoret, ikäihmiset) – II tukiluokka enintään 25% (tukiasunnot, mielenterveyskuntoutujat)

– III tukiluokka enintään 40% (palveluasunnot, vammaiset)– IV tukiluokka enintään 50 % (pitkäaikaisasunnottomat, KEHAS) – HE 36/2010 avasi osalle kehitysvammaisten asuntohankkeita

mahdollisuuden enintään 50% avustukseen laitoshoidon alasajon vauhdittamiseksi

– Jokainen tukipäätös ja tuen mitoitus arvioidaan ja perustellaan erikseen

– ARA takaa 100 % rahoituksen = investointiavustus + korkotukilaina kattavat ARAn hyväksymät kohtuulliset rakentamisen ja perusparannuksen kustannukset


VUOKRA-ASUNTOJEN OMISTAJAT eli AVUSTUKSEN SAAJAT = korkotukilain 5 §:n korkotukilainansaajiksi kelpoiset yhteisöt

1) kunta tai muu julkisyhteisö;

2) ARAn nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö

3) sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jossa kahden edellisen ryhmän yhteisöillä on välitön kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta

– mm. kuntien omistamia kiinteistö Oy:itä on n. 1200 kpl

Yleishyödylliseksi nimettyjä asuntoyhteisöjä on lähes 500 kpl• Luettelo ARAn kotisivulla


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336

TUKILUOKKA 1 (VUOKRA-ASUMINEN)

Erityisryhmät, joiden asuminen ei edellytä erityistukea tai palveluita (VUOKRA-ASUMINEN)

• tuki enintään 10 % hyväksyttävästä hankinta-arvosta

• avustuksen voi saada kaikki korkotukilainoituskelpoiset hakijat

• esim. opiskelijat, ikä-ihmiset ja nuoret (pienituloisuus)

• päällekkäisyyttä RAY:n kanssa


TUKILUOKKA 2 (TUKIASUMINEN – TUETTU PALVELUASUMINEN)

• Erityisryhmät, joiden asuminen edellyttää erityistä tukemista - elämänhallinnan ongelmat tunnusomaista

• tuki enintään 25 % hyväksytystä hankinta-arvosta tai PP-kustannuksista

• esim. mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset ja erityistukea tarvitsevat nuoret

• asunnon ylläpito- ja hoitokulut kasvaneet• päällekkäisyyttä RAY:n kanssa (esim. nuoret)

• 2 tukiluokka suunnattu erityisesti kunnille ja niiden yhtiöille


TUKILUOKKA 3 (TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN)

• erityisryhmät, joiden asuminen edellyttää monipuolisia palveluita vammaiset, muistihäiriöiset ja huonokuntoiset vanhukset

• Hoito- ja/tai muun henkilökunnan tarve ympärivuorokautista

• avustus enintään 40 % hyväksytystä hankinta-arvosta

• edellyttää soveltuvaa asuntoa ja tiloja palveluiden tuottamiseen

• investoinnin kustannukset korkeat

• avustettavat tilat; myös keittiö-, ruokailu-, pesula-, sauna-, kuntoutus- ja henkilökunnan tilat

• 3 tukiluokka suunnattu erityisesti kunnille ja niiden yhtiöille


TUKILUOKKA 4a (TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN - pitkäaikaisasunnottomat)

• erityisryhmät, joiden asuminen edellyttää monipuolisia palveluita

• Hoito- ja/tai muun henkilökunnan tarve ympärivuorokautista

• Avustuksen suuruutta harkittaessa otetaan huomioon varusteratkaisujen ohella myös tavanomaisesta poikkeavat, esimerkiksi paloturvallisuutta ja kulumiskestävyyttä parantavat, rakenteet ja rakennusosat. Vuokraa määritettäessä ja vuokran kohtuullisuutta arvioitaessa huomioon voidaan ottaa myös kohteiden tavanomaista korkeammat ylläpito- ja hoitokustannukset.

• avustus enintään 50% hyväksytystä hankinta-arvosta tai PP-kustannuksista

• 4. tukiluokka suunnattu erityisesti kunnille ja niiden yhtiöilleARA Jarmo Lindén 29.9.2010

TUKILUOKKA 4b (Kehitysvammaiset)

• Asunto-olojen järjestäminen edellyttää 2 kohdassa tarkoitettujen tukipalveluiden lisäksi poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon asukkaiden kehitysvamman takia

• avustus enintään 50% hyväksytystä hankinta-arvosta:

• laitoshoidosta tulevat vaativaa hoitoa tarvitsevat kehitysvammaiset henkilöt, esim. pyörätuolilla liikkuvat tai pääosin vuoteessa olevat henkilöt, tarvitsevat apuvälineitä ja väljyyttä asumis- ja palvelutiloissaan, jotta heidän tarvitsemansa hoito ja palvelut voidaan antaa.

• 4. tukiluokka suunnattu erityisesti kunnille ja niiden yhtiöille


Vanhusasuntojen tuki suuntautuu tehostettuun palveluasumiseen


AVUSTUKSEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET

Laki erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004) 6§ • asuinrakennus ja asunnot soveltuvat erityisryhmään kuuluvien käyttöön;

• pitkäaikaista asunnontarvetta paikkakunnalla; ja että • asuinrakennuksen sijaintikunta puoltaa avustuksen myöntämistä.

ARA hyväksyy hankesuunnitelman, joka osoittaa, että hanke onko kokonaisuudessaan taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltu.”

AVUSTUSPÄÄTÖS • Tuensaajaryhmän tai eri ryhmien selkeä nimeäminen• Avustusprosentti kohdekohtaisesti perusteltava • Intervalliasuntoja saa olla ”vähäinen määrä”• Rakennuksia ei voida rahoittaa laitoshoitoa tai majoitustoimintaa varten.

Arvonlisäveronpalautus mahdollisuus, jos kohde on suoraan kunnan omistuksessatai välivuokrattu kunnalle. (EI siis suoraan kuntien yhtiöillä)


Hankkeen taloudellinen toimivuus, tarvearviointi ja laatu

• Avustuspäätöstä tehtäessä on syytä kiinnittää riittävästi huomiota sen varmistamiseen, että hanke on myös pitkällä aikavälillä taloudellisesti

toimiva. – tarvekartoitus, hankesuunnitelma, investointi- ja käyttötalouslaskelmat

– Tiedot käyttäjistä, palveluista, toiminnoista, henkilökunnan mitoituksesta, palvelujen kilpailutuksesta, sijainnista, menoista ja saatavista palvelumaksuista suunnitelluiksi ajatelluilla asumis- ja hoivapalveluilla

• Kohteet, joissa on erityisen runsaasti palvelu- ja muita tiloja asuintilojen lisäksi, ovat tässä mielessä riskialttiimpia.

• Taloudellinen toimivuus edellyttää, että kohteen asuin- sekä muilla tiloilla on

pitkällä aikavälillä riittävästi käyttöä.

• Hankesuunnitelmassa – otettava huomioon kokonaistaloudellisuus, myös yhteis- ja palvelutilojen vaikutus kohteen käyttötalouteen - kohde on pidemmälläkin aikavälillä taloudellisesti järkevä. (HE 170/2008, YM kirje)


Erityisryhmien investointiavustuksetHANKEHAUT 2008-2010 VERTAILU

• Käyttäjäryhmät (asuntoja): 2008 2009 (+lisähaku) 2010Muistihäiriöiset vanhukset 944 921 (+ 200) 1796

huonokuntoiset vanhukset 1664 1752 (+ 316) 1560

Vanhusten tukiasuminen 330 64 (+ 80) -

Ikäihmisten asunnot 569 133 ( - ) 102

Kehitysvammaiset 579 718 (+ 65) 865

Muut vammaiset 243 149 (+ 28) 112

Asunnottomuus 132 557 (+ 256) 582

Päihde- ja mielenterveys 327 155 (+ 49) 286

Opiskelijat 1632 1052 (+ 404) 1231

Nuoret 701 559 (+ 200) 230

Muut 242 300 (+ 2) 302

• YHTEENSÄ 7363 6360 (+1600) 7066

• Helsingin seutu: 2617 2098 (+ 784) 2345


Hankehaku 2008 -2010: HANKEHAKUJEN VERTAILUA

Hankemäärä Asuntoja Haettu avustus (M€)

• 2008 184 7363 185,1

• 2009 174 6360 203,8 • +Lisähaku 30 1600 52,1

• 2010 172 (+epäselviä) 7066 206,7• (myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä)


Erityisryhmäasuntojen hankehaku 2011

• Kuntien toimitettava puoltamansa investointiavustushankkeet ARAan viimeistään ma 15.11.2010

• Hankevalinta eli uusien ehdollisten varausten antaminen johtokuntaan helmikuussa 2011

• Hakuohje 2011 julkaistu 10.9 ara.fi -sivuilla

• Rakennuttamisohje tärkeä

• Sosiaalialan erityisasiantuntija aloittaa 4.10.

• Muissa korkotukilainoissa edelleen jatkuva haku + takauslainojen hakumahdollisuus 2011

ARA Jarmo Linden 13.9.2010ARA Jarmo Lindén 29.9.2010

YM:n ohjauskirje 15.1.2010

• Alueellinen suuntaaminen – erityisesti Helsingin seutu

• Lisäys 2010: ”Avustuksen myöntämisessä on kuitenkin aina huomioitava koko maan laajuisesti myös kyseisen erityisryhmän paikkakuntakohtainen asuntotarve ja kunnan palvelurakenne mahdollisine muutostarpeineen.”

• Uudet hankkeet valittava ”yhdenmukaisilla, avoimilla ja läpinäkyvillä arviointikriteereillä” – kiinteät hakuajat

• Etusijalle pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistihäiriöiset vanhukset

• Tuensaajaryhmän selkeä nimeäminen

• Tarveanalyysit valinnan pohjana

• Avustusprosentti kohdekohtaisesti perusteltava

• Avustuksensaajien kriteerit – kunnat ja ammattimaiset toimijat


HANKEPROSESSI = A. Hankehaku – B. Hankevalinta – C. Hankeohjaus – D. Hankekäsittely

A. Hankehaku 2011• Hakuohje julkaistiin 10.9.2010 • Haku vuodelle 2011 päättyi ma 15.11.2010

B. Hankevalinta = ehdolliset avustusvaraukset helmikuu 2011• Asuntopoliittisin perustein tehtävä valinta • Johtokuntakäsittely• Valinnassa arvioidaan hanketta ja hankkeeseen ryhtyjää suhteessa

yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin (EK, VN, YM) • Ehdolliset varaukset tekee ylijohtaja johtajan esittelystä

C. Hankeohjaus • Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (osin jo ennen hankehakua) • Ehdollisen varauksen saaneille työpajat / hankeklinikat

D. Hankekäsittely• hankevalinnan läpäisseen hankkeen käsittely ARAssa


SUUNNITTELUN JA KUSTANNUSTEN OHJAUS

Tontin hankinta

L1 L2 Pää-piirus-tukset

Hanke-budjetti Rakentaminen

alkaaValmistuminen

Kustannuksiin vaikuttaminen

Kustannusten syntyminen

Hankkeen suunnitelmat ja tavoitekustannukset esitellään etukäteen ARAlle

Loppuraportti

100 %

LuonnoksetARA Jarmo Lindén 29.9.2010


Erityisryhmähankkeiden hankevalinta

Kelpoisuuskriteereitä

• Kunnan puolto välttämätön (II-IV tukiluokka: sos.terv. toimen lausunto)

• Hakijan riskiluokitus

• Kunnan riskiluokitus (mm. kunnan takauksen vaatiminen)

Tarpeellisuuskriteereitä

• Asuntomarkkinatiedot (erityisesti ARAn asuntomarkkinakysely)

• Asuntojen tarve ko. erityisryhmälle paikkakunnalla

• Kuntaan aiemmin myönnetyt investointiavustukset

Toteutuskelpoisuuskriteereitä

• Laatu ja kodikkuus

• Rakennuskustannukset (hinta/laatu-suhde)

• Energiatehokkuus

• Asumiskustannukset, toiminnallinen taloudellisuus

• Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen (sijaintikartta, palvelut)

Hankevalinnan etusijajärjestyskriteereitä

• Pitkäaikaisasunnottomat (10 aiesopimuskuntaa)• Kehitysvammaiset • Mielenterveyskuntoutujat • Muistihäiriöiset vanhukset • Muut ryhmät eli lähinnä opiskelija- ja nuorisohankkeet • Painotus Helsingin aiesopimusalueelle ja kasvaville seuduille• Muualle maahan vain pitkäkestoisen tarpeen perusteella• Etusijalle kuntayhteisöt ja muut luotettavat toimijat• Aloitusvalmius – samanarvoisista etusijalle nopeasti alkavat• Kilpailuhankkeet etusijalle - koerakentamishankkeet huomioon


Palvelutalossa maksaa PALVELU ei TALO…

• ARAn arvioitava palvelutalon pitkäaikainen taloudellinen toiminnallisuus (40 vuotta)

• Vuokra noin 500 euroa + tarvittavien ympärivuorokautisten hoivapalveluiden kustannus noin 3000 euroa = 3500 euroa/kk. => Vuokran osuus vajaa 15%.

• Palvelutalon taloudellinen kestävyys on valtaosaltaan kiinni palvelukonseptin toimivuudesta ja siitä kuka ”viulut maksaa”

• Käytännössä maksaja on kunta, joka järjestää palvelut omana työnä tai hankkii ne muilta palvelutuottajilta (kilpailuttaminen)

• Sitoumus pitkäaikaisesta palvelutuotannon järjestämisestä ja toisaalta toistuva hoivapalveluiden kilpailuttaminen?


Kunnan SOTE-lausunnolle enemmän painoa hankevalinnassa

• ARA vaatii nykyään paitsi kunnan asuntotoimen puollon myös kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeen tarpeellisuudesta ja sopivuudesta palvelurakenteeseen. Haasteena on edelleen kehittää kuntien tehostetun palveluasumisen hoivapalveluiden kilpailutusmenettelyiden yhteensopivuutta asuntolainsäädännön vaatimusten kanssa.

• ARAan lokakuussa sosiaalialan erityisasiantuntija, joka kehittää ohjeistusta ja osallistuu hankevalintaan ja hankekäsittelyyn

•

• Ilman investointiavustusta on voitu toteuttaa ryhmäkotimuotoisia palvelutaloja pelkällä korkotukilainoituksella. Tällöin palvelutilojen määrä on vähäinen. Näissä hankkeissa hyödynnetään selkeää konseptisuunnittelua ja arvonlisäveron palautusmahdollisuutta.

• Palveluasumisen rahoitustyöryhmä (PALVAS) toivottavasti selkiinnyttää pelisääntöjä syksyn aikana.


Ei ”uuslaitoksia” eikä uusia ”kunnalliskoteja”

• Avo/laitoshoito: "uuslaitosten" erottaminen joukosta: toiminnalliset "laitospiirteet", hankekoko, monta erityisryhmää samassa kohteessa (YM:n ohjauskirjeen laadulliset vaatimukset)

• Palveluiden järjestäminen (hankesuunnitelmat) – palvelutalon taloudellinen kestävyys

• Miten asuntolainsäädännön ja sosiaali- ja terveyslainsäädännön edellytykset saadaan yhteen sovitettua?

– Esim. asukasvalintakriteerit ja omakustannusvuokra– palveluiden ja asumisen talouden eriyttäminen välttämätöntä

• Mistä tehostetussa palveluasumisessa ”mummon kukkaron” tulot ja menot koostuvat?

– ARA-tuet, KELA-tuet ja, eläkkeet – vuokra, ruokailu, kunnan perimä asiakasmaksu ja – Käyttövara loppupeleissä sama…


HS- VIERASKYNÄ 19.8.2010Kehitysvammaisia uhkaa taas laitostuminen

• Erkki Paara (Vaalijalan kuntayhtymän johtaja):

• Erityisryhmien asumisen laatusuositukset ohjaavat rakentamaan pieniä asuinyksiköitä. Yhdelle tontille saisi rakentaa enintään 15-paikkaisia yhteisöjä, joissa asukkaat jakaantuvat viiden hengen pienkoteihin.

• Alalle tulleet uudet yritykset välittävät vähät näistä suosituksista. Nyt Suomeen uhkaa syntyä jopa yli satapaikkaisia suurlaitoksia, joihin sijoitetaan vammaisia, vanhuksia, mielenterveyspotilaita ja päihdekuntoutujia. Näiden laitosten synty on jyrkässä ristiriidassa asetettujen tavoitteiden kanssa.

• Suomen kehitysvammapalvelut uudistuvat. Nyt on varmistettava, ettei muutos merkitse paluuta taaksepäin.


Osapuoli

Tuen hakija

ARA

Hankevaiheet / ARAn hankekäsittely

Rakennussuunnittelu Hankesuunnittelu

ARA-investointitukien hakeminen- tukihakemus- hankesuunnitelma liitteineen - tarveselvitys - Toiminnalinen suunnitelma - Palv.toiminnan käyttötalouslaskelma - Huonetilaohjelma - Tilojen hankintatapa - Tontin käyttösuunnitelma - Alustavat luonnokset - Tavoitehintalaskelma - Investointikustannuslakelma - Rahoitussuunnitelma ja tot.aikataulu - Asumiskustannuslaskelma

Rakentamisen valmistelu

- Neuvonta- Tukivaraushakemusten käsittely- Hankevalinnan valmistelu (kertahaku)

Hankevalinta,ehdollinentukivaraus

Rakentaminen Käyttö

- Aloituskokous (erityisasuntokohteet; tuen hakijan aloitteesta)- Hankeohjaus- Lopullisten rakennussuunnitelmien, kustannusten sekä varsinaisten tukihakemusten käsittely

Suunnittelun ohjaus

Suunnitelmien ja kustannusten hyväksyminen

Tukien hyväksyminen / myöntäminen,

rahoituksen hyväksyminen

Suunnitelmien ja kustannusten hyväksyttäminen- rakennssuunnitelmat- työselitykset- urakkakilpailuasiakirjat- urakkatarjousten avaustilaisuuden pöytäkirja- ym. asiakirjat

Rakentamisen ohjaus ja valvontaToteutuneiden suunnitelmien,kustannusten ja rahoituksen hyväksyttäminen

ARAn myöntämien avustusten maksaminenToteutuneiden suunnitelmien, kustannusten ja rahoituksen käsittely

Tarkistuspäätökset toteutuneiden suunnitelmien, kustannuten ja rahoituksen hyväksyminen

Asumisaikainen valvonta - talous - hallinto - kohteen käyttö, asukkaat

Kiinteistön hoito ja ylläpitoAsumisen ohjaus ja valvonta

Takuu-aika

Hankkeen vaiheet ja ARAn hankekäsittely / erityisasuntohanke

Tukien anominen / hyväksyttäminenRahoituksen hyväksyttäminen

Hankekäsittely ”pähkinänkuoressa”


ARA-Rakennuttaminen - ohjeistusta

• Hankeohjauksesta– Kirjalliset ohjeet, mm.

• Vuosittain julkaistava ns. hakuohje ”Ohjeet tuen hakijoille ja kunnille”, tulevaa vuotta koskeva ohje edeltävän vuoden syksyllä

• Rakennuttamisohje

• ARA:n verkkosivuilla tukiin liittyvää opastavaa aineistoa

• YM:n verkkosivuilla tukikohtaiset tuotekortit

– Hankekohtainen ohjaus (suunnitelmat)• Erityisasuntohankkeiden osalta aloituskokous ja mahdolliset

työpajat

• Asiakas/ARAn hankkeita käsittelevä henkilöstö – palaverit, etc.

– Muu ohjaus• Seminaarit

• Koulutusjärjestöjen järjestämät kurssit



Suunnittelun apuvälineitä: www.ara.fi

Pienasunnon suunnittelu

ARVI asunnon arviointi-menetelmä

Vanhusten ja vammaisten palvelutalon kehittäminen

Parempaan erityisryhmien asumiseen

Toteutusmuodon ja hintojen hyväksyttävyys

• Voidaan käyttää erilaisia toteutusmuotoja; kuitenkin rakentamisen osapuolten valinnan tulee ensisijaisesti perustua kilpailuttamiseen (hankevalinnassa suositaan kilpailuhankkeita)

• Hyväksyttävä tonttihinta, vertaa hyväksytyt alueelliset enimmäistonttihinnat

• Hyväksyttävä rakentamisen hinta, vertaa urakkakilpailukohteiden hintataso

• Rakennuttamis- ja rahoituskulut , kohtuullisuuden laskennallinen tarkastelu


Kilpailuhankkeiden rakennuskustannukset nousseet takaisin 2008 tasolle ja nousu jatkuu…

Normaalit vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot Kaikki hankkeet

LKM €/m2 % ed. vuoteen LKM €/m2 % ed. vuoteen LKM €/m2 % ed. vuoteen

2008 2 446 2 010 2 0772009 58 2 260 -7,6 % 70 2 005 -0,2 % 28 2 027 -2,4 %1-09/2010 20 2 404 6,4 % 39 2 043 1,9 % 10 2 103 3,7 %

Kilpailutetut hankkeet


2008 2 446 2 010 2 0772009 28 2 188 -10,5 % 29 2 047 1,8 % 15 2 034 -2,1 %1-09/2010 12 2 446 11,8 % 17 1 998 -2,4 % 6 2 082 2,4 %

Neuvottelu-urakkana toteutetut hankkeet


2008 2 446 2 010 2 0772009 30 2 375 -2,9 % 41 1 980 -1,5 % 13 2 021 -2,7 %1-09/2010 8 2 340 -1,5 % 22 2 079 5,0 % 4 2 131 5,4 %

PKS Muut kasvukeskukset Muu maa




Pienasunnon suunnitteluperiaatteita ARA-tuotannossa

• Pienasunnon tilavuus, muunneltavuus ja yhdistettävyys on elinkaariedullisuutta

• ARA suosittelee pienasuntoa, joka käsittää oleskeluun varatun tilan lisäksi erotettavan ikkunallisen makuutilan, koska tämä lisää asunnon toimivuutta elämän eri tilanteissa

• Yhden henkilön pienasunto n.40 m², johon kaksikin tilapäisesti mahtuu tai esim. lapset/ ystävät kylässä


Yleiset ryhmäkodin suunnitteluperiaatteet

• Suunnittelun päätavoitteena on kodikkuus– ryhmäkodissa max. 7 asukasta– kahden ryhmäkodin synergialla saavutetaan riittävä

ympärivuorokautisen palvelun edellyttämä taloudellinen perusta

• Asuminen perustuu vuokrasopimukseen – oma nimi ovessa• Asuinpinta-alaa yhteensä n. 45- 50 m²/henkilö

– yksilöllinen huone ja wc-, suihkutila (n. 25 m²) + tähän välittömästi liittyvät yhteisoleskelutilat

• Rahoitus – ARAn korkotukilaina + investointiavustus erityisryhmille– RAY lopettanut uusien palvelutalojen ja ryhmäkotien

rahoittamisen kokonaan


Kahden ryhmäkodin synergia

(yhteisoleskelutila)keittiö

yhteisoleskelutila(keittiövaraus)

wcasunto

sauna

yht.tilat

piha

Ryhmäkoti 1max. 7 asuntoa

Ryhmäkoti 2max. 7 asuntoa


Yhteenvetoa• ARA haluaa olla vahvasti mukana tukemassa ja

kehittämässä erityisryhmien asunto-oloja • Haluamme kehittää asuntohankkeita yhteistyössä alan

toimijoiden ja asukkaiden kanssa • Haluamme edistää asumisen hyvää ja ekotehokasta

laatua kohtuuhintaan• ARA-asunnoissa on turvallista ja hyvä asua• Asunto ensin ja nimi ovessa -periaatteet takaavat

kaikille itsenäisyyden asumisessa ja lisäävät kaikkien itsemääräämisoikeutta


Richard Scarry: Mitä ihmiset tekevät? Tammi 1994

Kiitos

www.ara.fiwww.asuminen.fi


http://www.ara.fi/

http://www.asuminen.fi/

Documents

johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009