Josek Uutiset 4/2012

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Joensuun seutu

UUTISET 4/2

012

J O H T O A J A T U K S I AJoensuun seudun kehitystä vauhdittavat venäläisasiakkaat2

J O E N S U U N S E U T U T I L A S T O J A 2 0 1 23

ennakointi yrittäjän arjessa6

Yrityspalveluiltapäivä4Joensuu kolmantena suomessa kunnan yrittäjämyönteisyydessä5Josek tehostaa toimintaansa kaivannaisalan kehittämisessä8N I M I T Y S U U T I S I A12Borneo Colors tuo väriä karjalaiseen arkeen10

JO

HT

OA

JA

TU

KS

IA

Uutta on se, että merkittävä osa liikevaihdon kasvusta on venäläisasiakkaitten vauhdittamaa. Yleisesti ottaen liikevaihdon kehitys näyttäisi junnaavan lähes paikallaan – luvuissa pyöritään +/-8 % tienoilla. Kaikkien toimialojen liikevaih-don kehitys oli pikkuisen miinuksella.

Rahassa mitattuna vuoden 2012 ensimmäi-sen puolivuotisjakson paras kasvu oli palvelu-aloilla sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Näiden yhteinen liikevaihto kasvoi peräti 57 miljoonaa euroa vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna.

Joensuun seudun teollisuus on selvästi kär-sinyt maailmalla jatkuneesta epävarmuudesta ja toimintaympäristön muutoksista. Teollisuutta leimaa nyt varovaisuus; tilauksia kyllä tehdään aiempaa tiheämmin, mutta tilausmäärät ovat pienentyneet selkeästi.

Joensuun seudun kehitystä vauhdittavat venäläisasiakkaat

Vuoden 2012 ensimmäinen puolivuotisjakso pysäytti kasvun monella toimialalla Joensuun seudulla. Kuitenkin yli puolella toimialoista liikevaihto kehittyi positiivisesti edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Vaikka kentältä on viestitelty hiljentymises-tä, on positiivistakin uskoa tulevaisuuteen näkö-piirissä. Selvityksemme mukaan 40:lla Joensuun seudun yrityksellä on suunnitteilla yhteensä runsaat 112 miljoonan euron investointi- ja kehittämishankkeet lähivuosille. Toteutuessaan ne merkitsevät lähes 600 työpaikan syntymistä. Lisäksi kaupan ja palvelujen aloille on käynnis-tymässä merkittäviä rakennusprojekteja, jotka piristävät paikallista kysyntää.

Tänä päivänä Joensuun seudun kasvua vauhdittavat venäläiset asiakkaat. Ulkomaisten yöpyjien määrä lisääntyi Pohjois-Karjalassa edel-lisvuodesta yli 50 % ja näistä asiakkaista noin 60 % tuli Venäjältä. Tämä kasvu tulee esille myös Niiralan rajanylitystilastoissa, joissa suunta on ollut jyrkästi ylöspäin vuodesta 2010 alkaen.

2

Q1

-Q3

J

OE

NS

UU

N S

EU

TU

TI

LA

ST

OJ

A 2

01

2

Lisääntynyt matkailijamäärä näkyy myös tax-free luvuissa. Tax-freen kasvu on ollut 40 %:n luokkaa edellisvuodesta. Matkailijavirrat Jo-ensuun lentokentällä ovat myös kasvaneet. Mat-kustajamäärä on lisääntynyt edellisvuodesta yli 30 %. Seuraavaksi kulkuyhteydet vahvistunevat Joensuusta Petroskoihin, kun uusi junayhteys avattaneen vuonna 2014.

Venäjä on nyt WTO:n jäsen ja puutullien on määrä laskea jopa neljännekseen tämän hetkisestä tasosta. Tästä avautunee lisää mah-dollisuuksia Joensuun seudun ja Venäjän yh-teistyölle. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan tilannetta.

YritYsYstävälliseen päätöksentekoonJoensuun kaupunki on ottanut selkeäksi tavoit-teeksi olla Suomen yritysystävällisin kaupunki omassa kokoluokassaan. Tämä ajatus on saanut hyvää tukea kaikilta seudun kunnilta ja tavoite sopii hyvin myös koko seudun tavoitteeksi. Yh-tenä askeleena tämän tavoitteen saamiseksi kun-nissa on otettu määrätietoisia askeleita yritysvai-kutusten arvioimiseksi päätösten valmistelussa. Kuntien johtoryhmät ovat saaneet perehdytystä asiaan ja sieltä asia on jalkautumassa osastoille. Odotamme lähiaikoina ensimmäisiä avauksia päätösehdotuksiksi, joissa yritysvaikutusten ar-viointi on konkreettisesti mukana.

Pekka Nuutinen | toimitusjohtaja

Asi

akka

at

Tapa

htum

at

Uud

et y

rity

kset

Joensuu 533 1354 200

Liperi 102 267 35

Outokumpu 69 151 9

Ilomantsi 57 125 7

Kontiolahti 109 317 45

Polvijärvi 30 72 6

Juuka 43 99 13

Ulkopuoliset 177 205 13

Yhteensä 1120 2590 315

JOSEK UUTISET 4 / 2012

3

Vietimme Yrityspalvelukeskuksen tiloissa Yrityspalveluiltapäivää 6.11.2012. Meillä vieraili n. 300 yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa.

Tarjolla oli kattaus seudun yrityspalveluihin yhdellä kertaa. Pankit, vakuutusyhtiöt, lakiasi-antoimistot ja tilitoimistot olivat paikalla ker-tomassa omista palveluistaan. Lisäksi Elisa Oyj tarjosi pikakoulutuksia älypuhelinten ja tablet-tien saloihin ja Ampparit Oy opasti yrittäjiä Facebookin maailmaan. Venäjäosaajille oli jär-jestetty omaa ohjelmaa ja heille kerrottiin mm. työluvista, tax-free-kaupasta sekä myytävistä yrityksistä. Puheenvuoroja yrittäjyydestä käytti-

Yrityspalveluiltapäivä

vät mm. Kyösti Kakkonen ja Kari Karjalainen. PKT-säätiö järjesti oman Nousuklinikkansa ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto seminaarin Yrit-täjyys maakunnan menestystekijänä. Yrityspal-veluiltapäivästä pitää tehdä perinne, sanoi tyyty-väinen Maarit Mutanen, joka oli esittelemässä Fennian palveluita.

Anne Mujunen | markkinointipäällikkö

4

Taloustutkimuksen tekemässä Kuntien imagotutkimuksessa 2012 Joensuu sijoittui kolmanneksi

kunnan yrittäjämyönteisyydessä yli 50 000 asukkaan kaupungeista. Tutkimuksessa oli mukana 15 yli 50 000

asukkaan kaupunkia. Joensuu sai myös tänä vuonna parhaan arvosanan keskuksen kaupallisista palveluista.

Imagotekijöitä vertailtaessa Joensuu sai kuudenneksi parhaan arvosanan sekä innovaatioiden tukemisesta että kaavoituksesta yritystoiminnan

kannalta kaikkien 34 kaupungin ja kunnan vertailussa.

Vastaajille esitettiin suosittelukysymys: kuinka todennäköisesti suo-sittelisi kaupunkia/kuntaa toiselle yritykselle toimipaikaksi. Suositte-luperusteluina mainittiin useimmiten työvoiman laatu ja saatavuus,

yrittäjäystävällisyys, sekä luonto ja ympäristö.

Tutkimuksen kohderyhmä oli elinkeinoelämän edustajat (toimitusjoh-tajat ja talousjohtajat) 34 Suomen suurimmasta kunnasta/kaupungista.

Joensuu kolmantena suomessa kunnan yrittäjämyönteisyydessä


5

Jokaisella yrittäjällä on suunnitelma yrityksensä tulevaisuudesta. Se voi olla kirjalliseen muotoon tuotettuna suunnitelmana tai vähintään yrittäjän itsensä sisäistämänä tietona. Kukaan meistä ei osaa ennustaa tulevaisuutta, mutta juuri siitä syystä muutoksiin varautuminen ja muutosten ennakointi on erittäin tärkeä osa yrittäjän arkea.

Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä? Enna-kointi on laaja käsite, joka yrityksen kohdalla voi tarkoittaa muun muassa rahoituksellista enna-kointia vaikkapa investointeja tai markkinoiden muutoksia varten. Sitä tarvitaan myös uusien tuotteiden ja palveluiden suunnittelemiseksi ja toiminnan uudelleenjärjestämiseksi. Lisäksi ennakointi voi olla yrittäjäpolven vaihdokseen varautumista yrityksen toiminnan jatkuvuuden varmistamisen ja jatkajan etsimisen näkökul-mista. Ennakointi on myös yrittäjän sairastumi-sesta tai eläköitymisestä johtuvaa yrityksen toi-minnan uudelleenjärjestämiseen varautumista, ja henkilöstön ikääntymiseen ja siitä seuraaviin rekrytointitarpeisiin sekä hiljaisen tiedon siir-totarpeisiin valmistautumista. Sama asia koskee yrityksen avainhenkilöitä. Näitä ennakoitavia asioita on yrityksissä lukuisia, ja tässä on mai-nittu vain hyvin pieni osa asioista.

Miksi pitäisi ennakoida? Edellä mainitus-sa listassa, joka on vain viitteellinen, on monia asioita, joita ei pystytä hoitamaan kunnolla mi-käli niiden toteuttamiseen ei varata aikaa, ra-haa tai muita resursseja. Mikään noista asioista ei hoidu ilman yrittäjän omaa panosta asiaan. Investointeihin varautuminen vaatii pääomaa, ja mikäli sitä kerrytetään tulovirrasta, se vaatii oman aikansa. Uusien tuotteiden ja palvelui-den suunnitteleminen voi viedä huomattavan pitkän ajan, mutta tekemättömänä se voi johtaa tilanteeseen, jossa elinkaareensa päässä oleville palveluille ja tuotteille ei ehditäkään riittävän ajoissa saada korvaavia tuotteita. Omistajan- ja yrittäjäpolvenvaihdokset ovat pitkiä prosesse-ja. Ne alkavat vasta sitten, kun yrittäjä itse on sisäistänyt tarpeen aloittaa työskentely yrittä-

ennakointi yrittäjän arjessa

6

jäpolvenvaihdoksen hyväksi. Tämä vaatii aikaa ja pohdiskelua, kyseessähän on yksi yrityksen ja yrittäjän elinkaareen merkittävimmistä ta-pahtumista.

Tässä on raapaistu vain pintaa niistä asioista, joita yrityksissä olisi hyvä ennakoida. Yrityksen kannalta kyse on kuitenkin hyvin merkittävistä asioista. Hyvin tavallista on, että edellä kuvatut asiat tulevat ajankohtaisiksi eikä asioihin ole va-rauduttu. Tällöin yrittäjä joutuu tekemään nope-asti ratkaisuja, jolloin vaihtoehtoisia toimintata-poja on huomattavasti vähemmän käytettävissä, kuin mikäli asiaan olisi hieman paneuduttu.

Miten ennakoinnin voisi toteuttaa? Helpoin-

ta se on ottamalla hetki aikaa asiaa varten ja kir-jaamalla ylös asioita oman yrityksen kannalta. Yrittäjä voi arvioida asian tärkeyttä, ajankoh-taisuutta, vaikutusta mikäli mitään ei tehdä ja miten asiaan voisi varautua. Ennakoimisessa voi käyttää tietenkin apuna myös asiantuntijaa, joka voi tuoda uusia näkökulmia ja työkaluja enna-koinnin avuksi. Ennakoiminen on siis viisasta tulevaisuuteen varautumista.

Risto Ravattinen| johtaja, yritysneuvonta

B2

C2


7

Kaivannaisteollisuus ja siihen liittyvä osaami-nen ovat Pohjois-Karjalan tärkeitä strategisia painopisteitä. Vuonna 2010 valmistunut kaivan-naisalan strategia ”Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä. Strategiset valinnat 2010-2014” on maakunnallinen tahdonilmaus siitä, miten kaivannaisalaa tulee maakunnassa kehittää.

Kehittämispäällikön työn tavoitteena on kyseisen tahdonilmauksen vieminen käytän-nön tasolle. Tätä tukee JOSEKin hallinnoima Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittama ESR – projekti ”Kaivannaisalan strategian 2010-2014 toteutuksen aktivointi Pohjois-Karjalassa”. Kehittämispäällikön keskeisiin tehtäviin kuu-luvat yrityskohtaiset, liiketoiminnan kasvuun tähtäävät kehittämistoimenpiteet.

Kehittämispäällikön tehtävä on myös nä-

Josek tehostaa toimintaansa kaivannaisalan kehittämisessä

köalapaikka kansalliseen ja kansainväliseen kaivannaisteollisuuteen. Ilkka Nykänen toimii sihteerinä Suomen Vuoriklusterin ohjausryh-mässä ja jäsenenä Tekesin Green Mining -oh-jelman ohjausryhmässä sekä jäsenenä Suomen Kivitutkimussäätiön hallituksessa.

Pohjois-Karjalassa kaivannaisteollisuudella ja koulutuksella on pitkät perinteet. Koko Suo-men kaivosteollisuus on saanut alkunsa Outo-kummusta noin sata vuotta sitten. Sen myötä maahamme on syntynyt myös maailman terä-vintä osaamista edustava kaivoskoneita ja lait-teita valmistava teknologiateollisuus. Metallien hintakehitys ja kasvava kysyntä ovat avanneet uusia mahdollisuuksia kaivannaisalan kehit-tämiseen erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kaivosteollisuus on kansainvälistä, tutkimusin-tensiivistä ja hyvin pääomavaltaista toimintaa,

Suomen Kivikeskuksen toimitusjohtajana aiemmin toiminut Ilkka Nykänen aloitti JOSEKissa kaivannaisalan kehittämispäällikkönä syyskuun alussa.

8

Josek tehostaa toimintaansa kaivannaisalan kehittämisessä

mikä heijastelee monia mahdollisuuksia myös maakuntaamme. Kaivostoiminnan uusi nousu ja uusien kaivosten avaaminen Ilomantsissa ja Polvijärvellä ovat merkittäviä piristysruiskeita maakunnan työllisyystilanteeseen.

Pohjois-Karjala on tunnettu myös vuolu-kivestä valmistetuista uuneistaan. Vuolukiveä vietiin Juuan Nunnanlahdesta jo yli sata vuotta sitten laivalla Saimaan kanavaa pitkin Pietarin palatseihin uuni- ja rakennuskiveksi. Vuoluki-ven ympärille onkin syntynyt kansainvälistä huippuosaamista edustava tulisijateollisuus, joka työllistää satoja pohjoiskarjalaisia. Uutena lupaavana mahdollisuutena on Ilomantsissa jo muutaman vuoden ajan louhittu musta, laadu-kas diapaasi, joka on kysytty raaka-aine sisus-tamisessa ja hautakivituotannossa.

Meillä Pohjois-Karjalassa on kaivannaisa-lalla vahvat perinteet ja eritysosaamista. Näistä lähtökohdista on hyvä ponnistaa eteenpäin.

lisätietoJAkAivAnnAisAlAn-proJektistAIlkka Nykänen | kehittämispäällikköpuh. 050 518 5736 [email protected]

Toimialan kehittämisen tavoitteena on sen aseman vahvistaminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittäväksi ja vahvaksi Pohjois-Karjalan aluetalouden kivijalaksi.

POKAT 2014

kuva

: EnD

omin

es, k

uvaa

ja: E

ija H

ltun

en


9

Borneo Colors tuo väriä

karjalaiseen arkeen

10

Valokuvaaja-suunnittelija Jutta Kuuren vuonna 2009 perustama yritys valmistaa värikkäitä ja persoonallisia tuotteita muun muassa sisustukseen ja liikelahjoiksi.

Kipinä tuotteiden syntyyn sai alkunsa inspiroi-vista valokuvausmatkoista Borneon sademetsiin. Joensuuhun muutto vuonna 2010 oli eteläsuo-malaiselle rohkea elämänmuutos, joka antoi us-kallusta myös Borneo Colorsin liiketoiminnan kehittämiseen. Aluksi Kuure teki ainoastaan sisustustuotteita, joiden ohessa hän toteutti yri-tyskuvauksia isoille yrityksille. Joensuussa Kuure haki Finnveran naisyrittäjälainaa ja sai sen tou-kokuussa 2011. Tämä mahdollisti muun muassa tuotekehityksen, jonka seurauksena joulukuussa 2011 syntyi laukkumallisto. Samoihin aikoihin Borneo Colors sai myös Pohjois-Karjalan kaup-pakamarista ja Keskuskauppakamarista ensim-mäisen liikelahja-asiakkaansa.

Borneo Colorsin tuotevalikoimaan kuulu-vat tällä hetkellä muun muassa kehyskukkarot, meikkipussit, olkalaukku ja laptop-laukku se-kä tilauksesta valmistettavat tyynyt ja taulut. Tuotteet saavat alkunsa valokuvista, jotka käy-vät ensin läpi kuvaajan kuvankäsittelyprosessin. Tämän jälkeen kuvat tulostetaan Ecosuede-kan-

kaalle. Kuvatulostus ja tuotteiden valmistus teh-dään alansa huippuyrityksissä. Kotimaisuus ja laatu ovat yritykselle vahvoja arvoja, ja tuotteet valmistetaan alusta alkaen Suomessa. Borneo Colorsin rinnalle onkin syntymässä myös Taiga Colors -mallisto, jossa esiintyvät sademetsien sijaan suomalaisen luonnon elementit.

Koska tuotteet tehdään valokuvasta, on niitä mahdollista kustomoida asiakkaan tarpeiden mukaan. Kuuren yritys valmistaa muun muassa liikelahjoja, joissa esiintyvät asiakkaan brändin mukainen väri- ja arvomaailma. Liikelahjoissa käytettävän kuosin suunnittelun pohjana yri-tys käyttää esimerkiksi asiakkaan tuotteista tai tuotantoprosessista otettuja kuvia. Tällä hetkellä väririkkaiden tuotteiden kehitys keskittyy mies-valtaisten alojen tarpeiden huomioimiseen.

Jutta Kuure on kokenut yrittämisen Joen-suussa helpoksi. Apua hän on saanut muun muassa rahoitushakemuksiin liittyen JOSEKin yritysneuvonnan johtaja Risto Ravattiselta. Lisäksi hän on mukana Uusyrityskeskuksen VoimaNainen 2020-hankeessa sekä Joensuun Tiedepuiston yrityshautomossa. Kuure kokee, että yksinyrittävän on tärkeää saada ammatti-laiselta niin sanotusti toinen mielipide asioihin. Joensuu on mielestäni hyvin yrittäjäystävälli-nen kaupunki, hän kertoo. Ammattituen lisäksi Kuure antaa suuren painoarvon läheisiltään saa-malleen tuelle. Jos yrittäjällä ei ole perheen tukea ja ymmärrystä, ei yrittäjyys onnistu, hän toteaa.

| www.borneocolors.fi


11

Joensuun seutu

Suomen Kivikeskuksen toimitusjohtaja-na aiemmin toiminut Ilkka Nykänen aloitti JOSEKissa kaivannaisalan kehittä-mispäällikkönä syyskuun alussa.

IDEA

LMA

INO

S O

Y 11

/201

2

NI

MI

TY

SU

UT

IS

IA

Ilkka Nykänenkehittämispäällikkö, kaivannaisala

puh. 050 518 [email protected]

Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa aloittavia kuin liiketoimintaansa kehittäviä. Yritysneuvonta on myös alueelle sijoittumista suunnittelevien yritysten ja yhteisöjen apuna. Josekin yritysneuvoja on toimialueen tunteva maksuton asiantuntija.

Josek on yrityksiä

varten

Yrityksen perustaminen

Yrityksen kehittäminen

Sijoittumispalvelut

Kansainvälistyminen

Omistajanvaihdos

12

Documents

Josek Uutiset 4/2012