Järjestöjen toimintoihin ja palveluihin osallistuneiden kokemukset ja hyvinvointi

MIPA tutkimusseminaari 4.4.2017

Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

2016Pitkänen 1

2017Pitkänen 2

Oman tai läheisen

ongelman keskellä

Muusta syystä toiminnassa

mukana (vapaaehtoinen,

töissä)

Toipuja tai toipujan läheinen

Tuuli Pitkänen 2016

Ehkäisevä työ(varusmiehet, koululaiset,

läheisetyms.)

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamat kansalaiset

Järjestöistä osa tarjoaa palveluja ja osa ensisijaisesti vapaaehtoistoimintaa. Toiset järjestöt ovat valtakunnallisia, toiset toimivat paikallisesti.

Toiminta voi tapahtua erilaisissa rooleissa toimijana mm. satunnainen kävijä, aktiivi, jäsen, vertainen, työntekijä tai asiakas/palvelunkäyttäjä.

MIPA-hyvinvointikyselyyn vastanneista (n=1092)

• Kyselyyn vastanneet edustivat järjestökenttää laaja-alaisesti mm. taustatietojen ja osallistumistavan suhteen. Palvelunkäyttäjiä 500 ja järjestötoimijoita 592.

• Vertaistuen saaminen ja halu oppia uutta/saada tietoa sekä antaa apua olivat keskeisiä järjestötoimintaan osallistumisen syitä.

• Jaottelu kolmeen ryhmään: Omien ongelmien takia (n=512), Läheisenä (n=148), Muusta syystä (n=432) toimintoihin osallistuvat

• Omien ongelmien takia osallistuvista (n=512): mielenterveyteen liittyvät syyt 30 %mielenterveyteen sekä päihteiden käyttöön liittyvät syyt 25 %päihteiden käyttöön liittyvät syyt 44 %

2016Pitkänen 4

Hyvinvointikyselyyn vastasi viime talvena 1092 päihde- ja mielen-terveysjärjestöjen toimintaan tai palveluihin osallistunutta: 3 ryhmää

2016Pitkänen 5

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

Vain oma Läheisen ongelma

Oman ongelman takia (n=512 Läheisen ongelmantakia (n=148)

Muusta syystä(n=432)

Hyvinvointikyselyyn vastasi viime talvena 1092 päihde- ja mielen-terveysjärjestöjen toimintaan tai palveluihin osallistunutta: 3 ryhmää

2017Pitkänen 6

61

11

4839

89

52

020406080

100

Oma ongelma (n=477) Läheisen ongelma (n=135) Muu syy (n=395)

Mies Nainen

0

9

15

2125

22

7

10

58

14

2428

18

30

610

19

24 25

13

4

05

1015202530

Oma ongelma (n=512) Läheisen ongelma (n=148) Muu syy (n=417)

Toimintakyvyn kartoittaminen Paradise24fin

2016Pitkänen 7

Kartoittaa toimintakykyä eli arjessa selviytymistä yleisesti esiintyvien psykososiaalisten vaikeuksien määrän ja suuruuden kautta.

24 kysymystä – summapisteiden lisäksi 6 alaryhmää: arjentoiminnot, arjenhallinta, sosiaalinen elämä, tiedon käsittely, mieliala sekä kipu ja uni

Toimintakyvyn vaikeudet(0=ei vaikeuksia; 4 = erittäin suuria vaikeuksia)

2016Pitkänen 8

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

Arjentoiminnot

Sosiaalinenelämä

Tiedonkäsittely

Arjenhallinta

Mieliala Kipu ja uni Keskiarvo

Oma ongelma (n=341) Läheisen ongelma (n=138) Muu syy (n=346)

Koetko itsesi yhdenvertaiseksimuiden kanssa

2017Pitkänen, A-klinikkasäätiö 9

0

12

29

43

15

02

22

47

29

2

6

17

47

27

0

10

20

30

40

50

60

Ei koskaan Hyvin harvoin Joskus Melko usein Jatkuvasti

Oma ongelma (n=505) Läheisen ongelma (n=145) Muu syy (n=432)

Yhdenvertaisuuden kokemus ja toimintakyky (0=ei vaikeuksia; 4 = erittäin suuria vaikeuksia)

2017Pitkänen, A-klinikkasäätiö 10

00,5

11,5

22,5

33,5

4

Ei koskaan (n=11) Hyvin harvoin (n=69) Joskus (n=189)Melko usein (n=361) Jatkuvasti (n=170)

2015Sukunimi, Sukunimi, Sukunimi 11

Toimintakyky PARADISE24fin osa-alueet keskiarvo (0=ei vaikeuksia; 4 = erittäin suuria vaikeuksia) ja sähköinen asiointi viimeisen vuoden aikana

0

0,5

1

1,5

2

2,5

Toimintakyvyn ongelmat ja sähköinen asiointi esim. verkkopankki, KELA

Säännöllisesti (n=569) Toisinaan (n=108) En (n=135)

2016Pitkänen 12

Koetko itsesi hyvä- tai huono-osaiseksi (%-taulukko)

3

16

56

21

30

4

50

43

449

45

34

9

0

10

20

30

40

50

60

Erittäin huono-osaiseksi

Huono-osaiseksi Sekä hyvä- ettähuono-osaiseksi

Hyväosaiseksi Erittäinhyväosaiseksi

Oma ongelma (n=505) Läheisen ongelma (n=145) Muu syy (n=432)

Esimerkkejä vapaista vastauksista

Hyvä- että huono-osainen: - Tunnen olevani syrjässä yhteiskunnasta, siinä mielessä huono-osaiseksi, mutta elämä tuntuu merkitykselliseltä ja elän hyvää elämää.- Olen geneettisesti kirottu/sosiaalisesti siunattuHyväosainen: Päivä kerrallaan eteenpäin. Tehdä tänään oma osa niin hyvin kun voi. Haluan olla kiitollinen siitä kaikesta hyvästä mitä minulla on tänään.Erittäin hyväosainen: Hyväosaisuus kohdallani tarkoittaa lähinnä päihteettömyyttäni, riippuvuuksista vapautumista ja toipuvien pariin liittymistä samoin tavoittein yhdessä

2016Pitkänen 13

Erittäin huono-osainen: - Pitkäistyötön ja pitkäaikaissairas enkä pääse työkyvyttömyyseläkkeelle. Rahatilanne 0. Istun kotona ja tuijotan uusintoja televisiosta. Autokin hajosi eikä ole varaa korjauttaa.Huono-osainen: - Apua ei saa jos on asunnoton ja on todella hoitopaikkaa tai katkoa vaillaTaloudellinen tilanne estää osallisuuden yhteiskunnan hyväksymiin tapahtumiin (ns. "pääsylippu")

Huono-osaiseksi itsensä kokemus (14 %) ja toimintakyky

2016Pitkänen 14

00,5

11,5

22,5

33,5

4

Itsensä huono-osaiseksi kokeneet (n=148) Muut (n=885)

2015Sukunimi, Sukunimi, Sukunimi 15

2017Pitkänen 16

Arvio tilanteesta toimintoihin tullessaryhmien keskiarvot kouluarvosanoista 4 - 10

4

5

6

7

8

9

10

Oma ongelma (n=464) Läheisen ongelma (n=131) Muu syy (n=385)

2017Pitkänen ja Elovainio 17

Elämäntilanteessa koettu myönteisiä muutoksia toimintaan osallistumisen aikana

ryhmien keskiarvojen erotus (nyt-tullessa) kouluarvosanoista 4 – 10

Muutokset tilastollisesti erittäin merkitseviä. Vähiten muutosta toimeentulon ja talouden sekä fyysisen terveyden suhteen.

00,20,40,60,8

11,21,4

Oma ongelma (n=417-459) Läheisen ongelma (n=100-131) Muu syy (n=279-353)

2016Pitkänen 18

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuvat 18-74-vuotiaat olivat keskimäärin hieman yksinäisempiä ja kokivat elämänsä vähemmän merkitykselliseksi kuin väestö keskimäärin

1 2 3 4 5

MIPA Osallistuu, oma ongelma (n=709)

MIPA Osallistuu, muu syy (n=376)

ATH Ei osallistu (n=71754)

Missä määrin tunnet, että elämäsi on merkityksellistä? (1 erittäin paljon - 5 ei lainkaan)Tunnetko itsesi yksinäiseksi (1 ei koskaan - 5 jatkuvasti)

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen VÄESTOTUTKIMUS

Ihmisen ääni esiin• Tosi hienoa, että tällaista on olemassa• Konkreettista apua kaipaisin itsekin eli esim. kunnollista

siivousta edes kerran/ kk tai jonkun edes yhden ihmisen, joka paneutuisi ja auttaisi käytännön asioissa olipa kyse, vaikka netissä kelan asumistuen lomakkeiden kanssa.

• Pitäis saada enemmän kädestä pitäen ohjaavaa opastusta esim. sos.toimist. työkkäri, koska tuntuu että siellä ei kaikki ymmärrä sitä tilannetta missä oot.

• Toiminta on tärkeää, sillä julkiselta puolelta on hankala saada apua.

• Jos mielenterveysongelmainen käyttää päihteitä, niin silti hänen pitäisi saada mielenterveyspalveluja. Ja häpeäleimasta pitäisi päästä, sairaus on sairaus, oli se missä tahansa

• Tulkaa kadulle ottamaan hihasta kiinni ja kysykää, tarvitsetko arkeen tekemistä, jutteluseuraa?

2017Pitkänen 19

Ajatuksia• Päihde- ja mielenterveysjärjestöt tavoittavat kansalaisia

laaja-alaisesti• Järjestötutkimus tuo tietoa jota ei muuten saada• Ihmisryhmiä ei tule leimata huono-osaisiksi, mutta

huono-osaiseksi itsensä kokevat tulee huomioida• Järjestötoimintaan osallistumisen aikana tapahtunut

laaja-alaisesti myönteistä muutosta kansalaisten elämäntilanteessa

• Järjestöissä olisi mahdollisuus myös toiminnan merkitysten seuraamiseen pitkäjänteisesti. Tarvitaan hanke osallistujien toimintakyvyn ja elämäntilanteen muutosten seuraamiseen.

2017Pitkänen 20

LisätietoaPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintoihin osallistuneiden kansalaisten hyvinvointi kahden kyselytutkimuksen perusteella. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen työpapereita. Ilmestyy 25.11.2016http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-757-2

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten hyvinvoinnin vajeiden tutkiminen. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 1/2016: 1-16. http://www.a-klinikka.fi/tiedostot/Tietopuu_Katsauksia_ja_nakokulmia_1_2016.pdf

Hyvä- ja huono-osaisuuden kokemus päihdejärjestöjen palvelun käyttäjillä.Kammonen Karita. Pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö, 2016http://www.a-klinikka.fi/tiedostot/Kammonen_Karita_Gradu.pdf

Järjestötoiminta lisää osallistujien hyvinvointia laajasti. Tiimi 4/2016: 22-23. http://www.a-klinikka.fi/sites/default/files/tiimi-pdf/tiimi416.pdf

Kokemus yhdenvertaisuuden puutteesta ja yksinäisyydestä heikentää asiakastyytyväisyyttä. Tiimi 3/2016: 26-27. http://www.a-klinikka.fi/tiedostot/tutkittua/Tiimi_316.pdf

www.a-klinikka.fi/mipa

2016Pitkänen 21

www.a-klinikka.fi/mipa

2015Pitkänen 22