Julkaisija: Katolinen tiedotuskeskus, Pyhän Henrikin aukio ... · nunnan Benedetta Cambiagio Frassinello (1791-1858) och den spanske predikanten Alonzo De Orozco (1500-1591). Därmed

FIDES 07/2002 1

FidesKatolinen hiippakuntalehti 7/2002 Katolskt stiftsblad

65. vuosikertaISSN 0356-5262

Julkaisija: Katolinen tiedotuskeskus, Pyhän Henrikin aukio 1, 00140 Helsinki

Masaccio: Pietari jakaa almuja ja Ananian kuolema. Cappella Brancacci, Santa Maria del Carmine, Firenze. Christus Rex, Inc.

Paavi ja Bushtapasivat, s. 3.

Pyhän isänmenestyksekkäätmatkat, s. 3.

NimityksiäHelsinginhiippakunnassa,s. 4.

ihmeitätekevämitali, s. 6.

Paavin viestiInternetistä, s.7.

AutuasElisabethHesselblad, s.10.

EläkkeelläAstenissa, s.12.

ym...

Iloista kesää - trevlig sommar!

FIDES 07/20022

Katolinen hiippakuntalehti Fides

Päätoimittaja : Marko Tervaportti. Toimitus ja tilauk-set : Katolinen tiedotuskeskus, Pyhän Henrikin aukio1, 00140 Helsinki. Puhelin 0208350751. Fax (09)650715. Pankkiyhteys : Sampo 800019-1242553. Il-mestyy 14 kertaa vuodessa. Vuosikerta 25 e, ulko-maille 30 e.

Katolskt stiftsblad Fides

Huvudredaktör : Marko Tervaportti. Redaktion ochprenumeration : Katolsk informationstjänst, Sankt Hen-riksplatsen 1, 00140 Helsingfors. Telefon 0208350751.Fax (09) 650715. Bankförbindelse : Sampo 800019-1242553. Utkommer med 14 nummer årligen. Pre-numeration 25 e, till utlandet 30 e.

Paino/tryck : Riihimäen kirjapaino oy. 5.6.2002.

www.catholic.fi/fides.htm | email [email protected]

Toimitukselta

SisällysluetteloToimitukselta

2 Pääkirjoitus3 Tiedotuskeskuksen kesäaikataulu

Uutisia

3 Uutisia hiippakunnasta ja maailmalta4 Nimityksiä

Oremus

5 Hengellistä aineistoa

Pyhimys

6 Ihmeitätekevän mitalin sanoma

Paimenelta

7 Paavin viesti maailman viestinnän päivänä

Kalenteri

4 Hiippakunnan päivä Stella Marisissa8 Seurakuntien ja yhteisöjen tapahtumia16 Pyhiinvaellus Köyliöön kävellen

Artikkeleita

10 Köyhien äiti: Autuas Elisabeth Hesselblad11 Kära hälsningar från Jakobstad!11 Kardinal Etchegaray, påvens problemlösare12 Eläkkeellä Astenissa: isä Reinier Brügemannin

vieraana Hollannissa15 Maailmassa ja seurakunnassa: elämää

Jeesuksen pyhän sydämen maallikkona

Katekeesin kaikuja

14 Ehkäisy - alkuperäisen luomisaikomuksenkietrtäminen: kristillisestä puhtaudesta,osa 3/3.

14 Albertin palsta15 Lukiolaisille katolista uskontoa etäopiskeluna

Ajassa

16 Jumala kutsui minut Suomeen:karmeliittasisar Susanna pohdiskeleekutsumustaan Suomessa

Fides-lehdenilmestyminen

Seuraava Fidesin numero (8)ilmestyy 14.8., deadline siihenon 31.7. Loppuvuoden nume-rot ja ilmestymispäivät ovatseuraavat (deadline 14 vuoro-kautta aikaisemmin):

9 - 4.9.10 - 25.9.11 - 16.10.12 - 6.11.13 - 27.11.14 - 18.12.

Tiedotuskeskuksenkesä

Tiedottaja Marko Terva-portti on kesälomalla heinä-kuun ensimmäiset kaksi viik-koa. Toimistosihteeri IngerHonkaranta on lomallakoko kesä- ja heinäkuun. Yh-teydenotot lomien aikana var-mimmin puhelimitse (0208350751) tai sähköpostitse([email protected]).

I juni och juli är det bästa sät-tet att kontakta Informa-tionstjänsten genom att ringa(0208 350751) eller att skickae-post ([email protected]).

The best way to get contactwith the Information Centre inJune and July is by telephone(0208 350751, international+358 208350751) or email([email protected]).

Katolinen tiedotuskes-kus toivottaa kaikille Fi-des-lehden lukijoille hy-

vää kesää!

Katolsk Informa-tionstjänst önskar allaFides-läsare en trevlig

sommar!

The Catholic Informati-on Centre wishes all rea-

ders of Fides a happysummer!

Uskalla toivoaUskalla toivoa -nimi-sessä kirjassa pyhäisämme vastaa toimit-taja Vittorio Messorinesittämiin kysymyksiinuskosta, kirkosta jamaailmasta. Kirjan vii-meisessä kappaleessapaavi vastaa kysymyk-seen, kannattaakotosiaankin��uskaltaatoivoa�, huomata, ettämeillä on Isä, nähdä,että meitä rakaste-

taan�. Paavin vastaus on myönteinen, kuten seu-raava lainaus kyseisestä kirjasta osoittaa:

Psalmirunoilija sanoo: “Herran pelko on viisauden alku”(Ps. 111:10). Haluaisin vastauksessani viitata näihin Raa-matun sanoihin.

Pyhissä kirjoituksissa kehotetaan toistuvasti vaali-maan Jumalan pelkoa. Tällöin puhumme pelosta, jokaon Pyhän Hengen lahja. Jesajan mukaan Pyhän Hen-gen seitsemän lahjan joukossa (Jes. 11:2) on Herranpelko viimeinen, mutta ei vähäisin, sillä juuri Herran pel-ko on viisauden alku. Ja ensimmäisellä sijalla PyhänHengen lahjojen joukossa on viisaus. Siksi meidän onrukoiltava, että ihmiset kaikkialla, ja erityisesti meidänomana aikanamme, ottavat vastaan Herran pelon.

Pyhistä kirjoituksista tiedämme myös, että tällä pelol-la, viisauden alulla, ei ole mitään yhteistä orjan pelon kans-sa. Se on lapsen pelkoa, ei orjuuttavaa pelkoa! Hegeli-läinen herra/orja -paradigma on evankeliumille vieras. Seon lähtöisin maailmasta, josta Jumala puuttuu. Maailmas-sa, jossa Jumala on aidosti läsnä, jumalallisen viisaudenmaailmassa, voi olla ainoastaan lapsen pelkoa.

Tämän pelon aito ja täydellinen ilmaus on Kristus itse.Kristus haluaa meidän pelkäävän kaikkea, mikä loukkaaJumalaa. Hän haluaa sitä, koska tuli vapauttamaan ih-misen vapautta varten. Ihminen vapautuu rakkaudenkautta, sillä rakkaus on ennen muuta kaiken hyvän läh-de. Johanneksen sanojen mukaan tämä rakkaus karkot-taa pelon (1. Joh. 4:18). Kaikki orjamaisen pelon merkitkatoavat Kaikkivaltiaan ja kaikkialla läsnäolevan Juma-lan kunnioitusta herättävän voiman edessä. Tilalle tuleelapsen halu, että maan päällä tapahtuisi Jumalan tahto,se hyvä, joka hänestä saa alkunsa ja lopullisen täytty-myksensä.

Jokaisen aikakauden pyhät ovat siksi myös Kristuk-sen rakkauden ruumiillistumia. Kristus on kaikkiin luotui-hin kohdistuvan rakkauden lähde ja ristin pelastavaanvoimaan kohdistuvan rakkauden lähde, joka palauttaamaailmaan hyvän ja pahan tasapainon.

...Kaikesta huolimatta, kuten ilmoituksesta tiedämme,

ihmiskunnan historiassa “isyyden säteet” kohtaavat en-simmäisen vastauksensa perisynnin hämärässä muttatodellisessa käsitteessä. Tässä on oikea avain todellisuu-den tulkitsemiseen. Perisynti ei ainoastaan loukkaa Ju-malan selvää käskyä vaan ennen kaikkea käskyn ilmai-semaa Jumalan tahtoa. Perisynti pyrkii siis kumoamaanisyyden, tuhoamaan sen säteet, jotka läpäisevät luodunmaailman, asettamaan kyseenalaiseksi totuuden Juma-lasta, joka on rakkaus, ja jättämään ihmiselle pelkästäänherra/orja -suhteen. Sen seurauksena ihmisestä tuntuusiltä, kuin Jumala pyrkisi varjelemaan valtaansa maail-maan ja ihmiseen, ja ihmisen tekee mieli nousta taiste-luun Jumalaa vastaan, niin kuin kaikkina historian aika-kausina on orjuutettu noussut orjuuttajaansa vastaan.

... Jotta nykyihminen vapautuisi pelosta, jota hän tun-tee itseään, maailmaa, muita ihmisiä, maallisia voimiatai sortojärjestelmiä kohtaan, vapautuisi joka ikisestä or-jamaisen pelon ilmauksesta sen “vallitsevan voiman”edessä, jota uskovat sanovat Jumalaksi, on välttämätöntärukoilla palavasti, että ihminen kuulisi ja vaalisi sydämes-sään todellista Herran pelkoa, joka on viisauden alku.

Herran pelko on evankeliumin pelastava voima. ... Seluo pyhiä miehiä ja naisia, tosi kristittyjä, joille maailmantulevaisuus viime kädessä kuuluu.

Lähtiessämme nyt kesälaitumille, älkäämmeunohtako elää Herran tahtoa kuunnellen ja etsi-en.

FIDES 07/2002 3

UutisiaToimitukseltaUutisia

Påven kanoniserar Brasiliensförsta kvinnliga helgon

Äiti Teresa saatetaan julistaaautuaaksi jo ensi vuonna

Presidentti Bush tapasi paavinEuroopan matkallaanToukokuun lopussa solmitun Nato-maiden ja Venäjän välisen yhteistyösopimuksen allekirjoi-tuksen yhteydessä Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vieraili myös paavi JohannesPaavali II:n luona.

Puolituntisen tapaamisen yhteydessä pyhä isä kiitti presidenttiä kiireisen kalenterin järjestä-misestä siten, että aikaa löytyi myös vierailuun paavin luona ennen Yhdysvaltoihin paluuta. Bushmuisteli kohtaamisessa edellistä sydämelliseksi luonnehdittua tapaamistaan paavin kanssa Cas-tel Gandolfossa viime heinäkuussa. Tällä kertaa keskustelu kääntyi erityisesti Pratica di Marenlentotukikohdassa allekirjoitetun sopimuksen merkitykseen.

Samaan aikaan Vatikaanin valtiosihteeri, kardinaali Angelo Sodano ja arkkipiispa Jean-Louis Tauran kävivät keskusteluja Yhdysvaltain ulkoministerin Colin Powellin kanssa.

Käydyissä keskusteluissa paneuduttiin lyhyesti kiireisimpiin kansainvälisen politiikan ongel-miin, erityisesti Intian ja Pakistanin kiristyneisiin suhteisiin. Myös kahden kansan, israelilaistenja palestiinalaisten, humanitääriset tarpeet nousivat esille keskusteluissa. Samoin puututtiin kris-tittyjen vaikeaan tilanteeseen Lähi-Idässä.

Paavi vakuutti lopuksi muistavansa edelleen rukouksissaan amerikkalaisia syyskuun 11. päi-vän terrori-iskujen johdosta. Hän oli varma myös siitä, että huolimatta katolista kirkkoa Yhdys-valloissa ravisuttavasta skandaalista Amerikan katolilaisten hengellinen pääoma on riittävän suuritodistamaan evankeliumin arvoista yhteiskunnassa.

KATT/VIS/ZENIT

Pyhä isä vierailiAzerbaidzanissa ja Bulgariassa

Påven Johannes Paulus IIfick på måndagen 20 maj be-sök av Brasiliens presidentFernando Henrique Car-doso. Mötet var hjärtligt ochpåven sade skämtsamt till pre-sidenten att han var en"gaucho" från de stora stäp-perna mellan Brasilien ochArgentina, medan presidentensvarade att påven också är en"carioca", alltså en från Rio deJaneiro. Det var i oktober 1997som Johannes Paulus II fira-de en världsfest för katolskafamiljer i Rio de Janeiro ochtusentals människor hylladepåven genom att ropa"gaucho, gaucho", för att visaatt de kände att påven hördehemma i Rio Grande-regioneni södra delen av landet.

Cardoso har varit presi-dent sedan 1995 och besökteVatikanen för tredje gångenför att vara med om kanonise-ringen i söndags av Brasiliensförsta kvinnliga helgon. Efterpresident Cardoso träffade

påven omkring 4000 männis-kor som kommit till Rom försöndagens kanonisering un-der ett hjärtligt möte i Vatika-nens audienshall. Påvens talavbröts flera gånger av applå-der och refrängen" JohannesPaulus II, hela världen älskardig".

Bland söndagens nya hel-gon fanns alltså Brasiliensförsta kvinnliga helgon moderPaolina (1865-1942), dotter tillfattiga italienska invandrare.De övriga var den syditaliens-ke franciskanen Umile Da Bi-signano (1582-1637), den nor-ditalienske kapucinmunkenIgnazio Da Santhia (1586-1770), den norditalienskanunnan Benedetta CambiagioFrassinello (1791-1858) ochden spanske predikantenAlonzo De Orozco (1500-1591). Därmed har JohannesPaulus II kanoniserat 461 hel-gon sedan han blev påve 1978.

KATT/VATIKANRADION

Paavi Johannes Paavali IIvieraili toukokuun loppupuo-lella keskiaasialaisessa Azer-baidzanissa ja Euroopan uni-onin ja Naton ovea kolkutta-vassa Bulgariassa. Ensim-mäisten arvioiden mukaanpyhän isän matkan tuloksetolivat paljon odotettuja pa-remmat. Arvioiden myöntei-syyteen vaikuttivat erityisestivierailujen onnistunut eku-meeninen henki sekä pyhänisän tunteelliset kohtaamisetmolempien maiden pientenkatolisten vähemmistöjenkanssa. Kaiken kruununa paa-vin uskotaan valloittaneenbulgarialaisten sydämet sano-essaan maan presidentille, et-tei hän koskaan ole uskonutmurhayrityksensä takana ol-leen �bulgarialaista yhteyttä�.Paavi haavoittui vakavasti Pie-tarinkirkon aukiolla tehdyssämurhayrityksessä vuonna1981.

Vatikaanin lehdistöosas-ton johtajan Joaquín Navar-ro-Vallsin mukaan ekume-nia on ortodoksian suunnallakulkenut aimo harppaukseneteenpäin paavin viimeaikais-ten vierailujen ansiosta. Vainratkaisevan tärkeänä pidettytapaaminen Venäjän ortodok-sisen patriarkan Aleksei II:nkanssa on toteutumatta.

Pyhä isä tapasi Bulgarias-sa mm. maan ortodoksisenkirkon patriarkan Maximinja koko pyhän synodin. Patri-arkka Maximille pitämässäänpuheessa paavi totesi, että�tämä ensimmäinen kerta,kun Rooman piispa vieraileetässä maassa, tapaa teidät japyhän synodin, on todellisestisuuren ilon aihe, koska se onosoitus asteittaisesta kasvami-sesta kirkollisessa yhteydes-sä�. Historiallisen kohtaami-sen seurauksena Plovdidinmetropoliitta osallistui myöspaavin vierailun päätöspäivä-nä vietettyyn messuun, jossapyhä isä julisti autuaiksi kol-me kommunistihallinnon ta-pattamaa pappia.

Bulgarialaisille pitämäs-sään puheessa pyhä isä muis-tutti myös maan mahdollises-ta merkityksestä Euroopankristillisten arvojen vaalimi-sessa. Hänen mukaansa kokomannerta uhkaa ajautuminenpois sen kristillisiltä juurilta.

Azerbaidzanissa paavivietti yhden yön, ensi kertaamajoittuneena tavalliseen ho-telliin. Lähetysalueeksi luoki-tellussa maassa on kirjoillavain 120 katolilaista. Heidänsielunhoidostaan vastaa sale-siaani-isä Jozef DanielPravda SDB.

KATT/CNS/VIS

Italaisen sanomalehden haas-tattelema isä Brian Kolo-diejchuk MC uskoo, että asi-oiden sujuessa myönteisestiäiti Teresa voitaisiin - �ainakinteknisesti� - julistaa autuaak-si jo ensi vuonna. Isä Kolo-diejchuk on äiti Teresan autu-aaksijulistamisprosessin vetä-jä. Hän kertoi jo huhtikuussaantaneensa Vatikaanin pyhi-myskongregaation käsiteltä-väksi 5000-sivuisen muistionäiti Teresan �elämästä, hyveis-tä ja pyhyyden maineesta�.�Positioksi� kutsuttuun muis-tioon tutustuu seuraavaksiyhdeksän teologia.

Mikäli näiden teologienmielestä äiti Teresa eli �sanka-rillisten hyveiden� täyttämääelämää, muistio annetaan py-himyskongregaation 12 jäse-nelle. Siinä tapauksessa, ettäkongragaation kardinaalit japiispat päätyvät teologienkanssa samaan, myönteiseentulokseen, asiasta julkistetaandekreetti paavin läsnäollessa.

Tällä välin isä Kolo-diejchuk avustajineen kerääaineistoa mahdollisesta ihme-parantumisesta, jonka usko-taan tapahtuneen äiti Teresanesirukousten ansiosta. Ei-kris-tityn naisen kerrotaan paran-

tuneen pahasta kasvaimestailman mitään lääketieteellistäsyytä: useat rakkauden lähe-tyssisaret olivat pyytäneen äitiTeresan esirukouksia hänenparanemisekseen. Pian nainenparani ja kasvain oli kadonnut.

Pyhimyskongragaationlääkärilautakunta tutkii lopul-ta tapauksen ja etsii sille luon-nollisia syitä. Mikäli sellaisia eilöydy ja asiaan perehtyneetteologit voivat nähdä yhteydennunnien rukousten ja naisenparantumisen välillä, on mah-dollista, että juuri tämä paran-tuminen olisi se tarvittavaihme, jonka jälkeen äiti Tere-san autuaaksijulistaminen voitapahtua.

Äiti Teresa, joka oli Rak-kauden lähetyssisarten sään-tökunnan (Missionaries ofCharity, MC) perustaja, kuoliKalkutassa syyskuussa 1997.Paavi Johannes Paavali IIpoisti jo vuonna 1999 autuaak-sijulistamisprosessin alkami-selle asetetun viiden vuodenkarenssiajan. Muuta huolelli-sista säännöistä poikkeavaaprosessissa ei voikaan enäätapahtua.

KATT/CNS

Paavi toisenkerranRuotsiin ensivuonna?Ruotsi aikoo kutsua paavi Jo-hannes Paavali II:n vierai-lemaan Vadstenassa 1.6.2003pyhän Birgitan syntymän 700-vuotisjuhlallisuuksien yhtey-dessä.

Kutsusta ilmoitti viralli-sessa puheessaan Ruotsin uusisuurlähettiläs Pyhän istuimenluona, Fredrik Vahlquist,jättäessään vastuuskirjeensäpaaville 17.3.2002. Suurlähet-tiläs Vahlquist johtaa Ruotsis-sa vuonna 2003 vietettävienpyhän Birgitan syntymän 700-vuotisjuhlallisuuksien valmis-telukomiteaa.

Pyhä Birgitan (1302-1373)perustaman Kaikkein pyhim-män Vapahtajan sääntökun-nan äitiluostari sijaitsi keski-ajalla Vadstenassa. Hänet onhaudattu saman kaupunginentisen luostarikirkon kuoriin.Paavi Johannes Paavali II ju-listi pyhän Birgitan Euroopansuojelijaksi vuonna 1999. Paa-vi vieraili Vadstenassa Poh-joismaiden-vierailunsa yhtey-dessä vuonna 1989.

KATT/OR

Kardinaali Alexandru Todeakuollut

De kristnassituation iSyrien harblivit bättreBiskopen av Hassake-Nisibi iSyrien, Jaques Behan Hin-do berättar att förhållandetmellan staten och den katols-ka kyrkan, blivit �enormt för-bättrad� som följd av påvensbesök i Syrien i fjol. De krist-na syrierna blir allt mer accep-terade i samhället. Det råderreligionsfrihet: muslimer ochkristna lever fredligt tillsam-mans i landet, där 90% av in-vånarna är muslimer.

KATT/KO

Romanialaisen Fagarasin jaAlba Iulian arkkihiippakun-nan sankarillinen emeritus-arkkipiispa, kardinaali Ale-xandru Todea, kuoli 89-vuoti-aana 22.5.2002.

Alexandru Todea syntyiTeleacin kylässä 1912 ja hänetvihittiin papiksi 1939 ja piis-paksi 1950. Romanian kom-munistihallinto oli erityisenjyrkkä idän riitukseen kuulu-neita katolilaisia kohtaan, joi-den kirkot takavarikoitiin sekäpapit vangittiin tai teloitettiin.Mons. Todea maksoi uskolli-suudestaan kirkolle kovanhinnan: Romanian kommu-nistihallinnon aikana hänetvangittiin ja hän ehti olla van-

kilassa yhteensä 16 vuotta jakotiarestissakin peräti 27vuotta.

Paavi Johannes PaavaliII nimitti mons. Todean kar-dinaaliksi vuonna 1991. Kardi-naali muistetaan myös siitä,että hän saattoi osallistua paa-vin Romanian-paimenmatkanyhteydessä Bukarestin kated-raalissa vietettyyn idän riituk-sen liturgiaan, jonka aikanahän silminnähden itki ilosta.

Romaniassa on tätä nykyäviisi idän riituksen eparkiaa jakuusi latinalaisen riituksenhiippakuntaa.

KATT/VIS

FIDES 07/20024

Uutisia

Hiippakunnan päiväStella Marisissa

Lauantaina 17. elokuuta

10.00 Tervetulokahvit

11.00 Pyhä messu

12.30 Lounas

13.00 Vapaata ohjelmaa- kirjamyyntiä- lapsille ongintaa- näyttelyitä:

1) Nasaretin pyhän perheen seurakuntaesittäytyy

2) Michaela Flanagan esitteleemaalaamiaan ikoneja

14.00 Isä Marino Trevisinin esitelmä�Yleiskirkko - paikalliskirkko�

Italialaista kansanmusiikkia

15.00 Rukoushetki pyhän Marian kunniaksi

Kahvi ja kotiinlähtö

Ilmoittautumiset seurakuntiin 12.8. mennessä.

Juhlan järjestää Nasaretin pyhän perheen seurakunta.

Tervetuloa!

- - - - - - -

Juhlaan osallistuvat myös Pohjoismaiden katolisten pap-pis- ja sääntökuntakandidaattien (Pro Scandiae Populis)tapaamisen osanottajat.

Ansträngtekumenisktklimat iDanmarkFörverklingen av ekumenik iDanmark går trögt vid förbe-derelserna för biskopsdömets50-års jubileum. Att fira enkatolsk mässa i den protestan-tiska domkyrkan i Odense,Sankt Knuds Kyrka, där ocksåDanmarks skyddshelgonKnud den Helige ligger begra-ven, visar sig vara en kompli-cerad affär.

Lutheranerna anser detvara självklart att de får deltai kommunionen, ifall katoli-kerna firar mässa där. Enligtbiskop Czeslaw Kozon ärdetta mycket beklagligt.

Biskopen förklarade vidpastoralrådsmötet att det eku-meniska klimatet i Danmarkvisavi teologiskt förstående äransträngt. På det mänskligaplanet är ekumenin däremotutmärkt. Således har biskopKozon ett gott förhållandemed Köpenhamns lutherskebiskop Erik NormanSvendsen.

Med hänsyn till inter-kom-munion så är det omöjligt fort-satte biskop Kozon. Luthera-nerna vill att alla icke-katoli-ker skall ha rätt att gå till kom-munion.

Biskop Kozon konstatera-de att man i många andra län-der funnit ett modus som ärallmänt acceptabelt, nämligenatt icke-katoliker under kom-munionen kommer upp ochfår välsignelsen. Icke-katolikerkommer upp och lägger högrahanden på bröstet för att visaatt de inte är katoliker och där-för inte kan motta kommuni-

Döda havettorkar utMiljöorganisationen GlobalNature Fund är bekymradöver Döda havet. Det berättasatt dess lägst liggande del hål-ler på att torka ut. Under desenaste trettio åren har vatte-nytan sjunkit tjugofem meter.Enligt Global Nature Fundsjunker vattenytan i gen-omsnitt en meter per år, för attbåde Israel och Jordanien av-leder så mycket vatten frånJordanfloden, som är dessstörsta tillflöde.

KATT/KO

Uusi kiertokirjevielä tänävuonna?Italiassa on hiljattain uutisoi-tu, että paavi Johannes Paa-vali II suunnittelee uudenkiertokirjeen julkaisemistavielä tänä vuonna. Italian val-tiollisten uutisten mukaanpaavi käsittelisi ensyklikassaeukaristian sakramenttia jakatolista oppia leivän ja viinintodellisesta muuttumisestaKristuksen Ruumiiksi ja Ve-reksi. Oppikirjoitus olisi ilmes-tyessään 14. nykyisen paavinkirjoittama kiertokirje. Edelli-nen kiertokirje Fides et ratio(Usko ja järki) ilmestyi14.9.1998. Se käsitteli teologi-an ja filosofian suhdetta.

KATT/KNA

82 vuottatäyttäneenpaavinerohuhuissa eiole perääVatikaanin lehdistöosastonjohtaja Joaquin Navarro-Valls on yksiselitteisesti to-dennut perättömiksi kaikkimediassa esiintyneet speku-laatiot, joiden mukaan paaviJohannes Paavali II saat-taisi olla eroamassa terveydel-lissitä syistä johtuen.

Roomassa yhden kirjanjulkistamistilaisuudessa pu-huneen Navarro-Vallsin mu-kaan pyhä isä itse torjui kaik-ki eroaikeet viimeksi yleisau-dienssillaan keskiviikkona15.5. Paavi pyysi tuolloin usko-vien "hengellistä tukea" ruko-uksessa, jotta hän "voisi uskol-lisesti jatkaa siinä virassa, jon-ka Herra [hänelle] on usko-nut".

Pyhä isä täytti 82 vuottatoukokuun 18. päivänä.

KATT/KNA

Uusi yleisvikaari

Helsingin hiippakunnan yleisvikaari vaihtuu. Isä JanAarts SCJ oli täytettyään 65 vuotta jättänyt Jeesuksenpyhän sydämen pappien veljeskunnan ja Helsingin hiip-pakunnan välisten sopimusten mukaisesti eronpyynnönyleisvikaarin tehtävästä. Hiippakunnan piispalla on olluttällä nimenomaisella hetkellä useita tärkeitä syitä suos-tua hänen eronpyyntöönsä. Piispan pyynnöstä isä Aartsintulevista tehtävistä päättävät hänen sääntökuntansa esi-miehet.

Helsingin piispa Józef Wróbel SCJ on nimittänyt hiip-pakunnan vt. yleisvikaariksi isä Marino Trevisinin.

Nimityksiä

Helsingin piispa Józef Wróbel SCJon 27.5.2002 nimittänytisä Rudolf Larenzin hiippakunnanpiispanvikaariksi talousasioita varten,hiippakunnan ekonomiksi japiispanneuvoston jäseneksi.

Lisäksi piispa on tehnyt seuraavat nimitykset, jotka astu-vat voimaan 1. syyskuuta 2002:

Isä Marino Trevisini on nimitettyHelsingin Pyhän Henrikinkatedraaliseurakunnankirkkoherraksi.

Isä Paolo Berti on nimitettyOulun Nasaretin pyhänperheen seurakunnankirkkoherraksi.

Isä Teemu Sippo SCJ onomasta pyynnöstään nimitettyHelsingin Pyhän Marianseurakunnan kappalaiseksi.

KardinaaliScheffczyk:Eukaristiaa eivoi jakaa ei-katolilaisillePaavi Johannes PaavaliII:n edellisessä konsistorissakardinaaliksi luoma Münche-nin yliopiston dogmatiikanemeritusprofessori LeoScheffczyk on käyttänyt laa-jaa huomiota herättäneen pu-heenvuoron Rheinischer Mer-kur -viikkolehdessä. Kardi-naali epäilee, että on lähesmahdotonta sallia ei-katolis-ten kristittyjen osallistumineneukaristiaan katolisessa kir-kossa.

�Eukaristia on korkein yk-seyden merkki, joka kuvaa,näyttää ja todentaa jo olemas-sa olevaa ykseyttä�, Scheffczykkirjoittaa Bonnissa ilmesty-

on i den katolska kyrkan. Is-tället får de en välsignelse. Detskedde till exempel i Finlandvid biskopsvigseln. Från ka-tolsk sida är det omöjligt atticke-katoliker deltar fullt ikommunionen innan vi harfull gemenskap.

KATT/KO

vässä lehdessä. Hänen mu-kaansa eukaristia ei ole keinosellaisen ykseyden saavutta-miseksi, joka ei vielä ole toteu-tunut. Tällaisten toiveidenesiintyminen tarkoittaa kardi-naalin mukaan enemmänkineukaristian �alentamista epä-ykseyttä vahvistamaan�.

Kardinaali Scheffczyk arvi-oi kirjoituksessaan myös, ettäkorkeimman ykseyden merkinkäyttäminen todellisuudessaesiintyvän epäykseyden aika-na olisi lähinnä �sakramentinteeskentelyä�. Siksi hänenmukaansa on välttämättä py-syttävä käsityksessä, että �eu-karistia voi tuottaa yhteydentäyttymyksen (Vollendung dercommunio) vain kirkon ole-massaolevan ykseyden perus-teella ja kirkon välittämänä�.Hän kritisoi myös voimak-kaasti käsityksiä, joiden mu-kaan riittävä yhteys olisi saa-vutettavissa kasteen tai avio-liiton perusteella.

Scheffczyk pitää selvänä,että vaikka ihmisellä olisikinuskonnollinen ja luomiseenperustuva maailmankuva,joka pohjautuisi kristinus-koon, ei sellainen olisi �se ko-konaisvaltainen kirkon todis-tama usko, joka todentuu seit-semän sakramentin vietossa jakirkollisen viran tunnustami-sessa�.

KATT/KNA/SANKT JOSEF

FIDES 07/2002 5

Oremus

Sunnuntaiden ja juhlapyhien lukukappaleet

RukouksenapostolaattiKesäkuu

Me rukoilemme, että maail-man uskontokuntien johta-jat ja jäsenet etsisivät yhdes-sä rauhaa maailmaan sy-dänten kääntymyksen ja vel-jellisen dialogin avulla.

Me rukoilemme, että mekastetut käyttäisimme kai-ken kasteesta saamammehyödyksi jokapäiväisessäelämässämme, ollen maansuola ja maailman valkeus.

Heinäkuu

Me rukoilemme, että taitei-lijat tekisivät kaiken voita-vansa auttaakseen ihmisiälöytämään uudelleen merkitJumalan otollisesta rakkau-desta luomakuntaa kohtaan.

Me rukoilemme, että In-tian kristittyjä ei estettäisitunnustamasta uskoaan jul-kisesti ja julistamasta va-paasti evankeliumia.

Elokuu

Me rukoilemme, että mekaikki, yksin ja yhdessä, ke-hittäisimme kasvavan kun-nioituksen Jumalan meillelahjoittamaa ympäristöäkohtaan.

Me rukoilemme, ettämaailman lukuisten slum-mien lähetystyöntekijätosaisivat lievittää epäoikeu-denmukaisuuden aiheutta-maa kärsimystä ja auttaasiellä asuvia ihmisiä kehitty-mään.

BöneapostolatetJuni

Vi ber, att både ledarna ochmedlemmarna av världsre-ligionerna tillsammans måsträva till världsfred genomhjärtats omvändelse ochbroderlig dialog.

Vi ber, att vi döpta måanvända all den nåd vi fått idopet till att vara jordenssalt och världens ljus i vårtdagliga liv.

Juli

Vi ber, att konstnärer skullegöra sitt bästa för att hjälpafolk, att i skapelsen återfin-na spåren av Guds kärleks-fulla försyn.

Vi ber, att Indiens krist-na inte må hindras från attöppet bekänna sin tro ochfritt förkunna evangeliet.

Augusti

Vi ber, att vi alla enskilt ochkollektivt må utveckla en alltstörre respekt för miljönsom en gåva av Gud.

Vi ber, att missionärer-na i världens vidsträcktaruckelstäder lyckas mildradet lidande orättvisan förur-sakar och hjälpa invånarnatill full utveckling.

Jos todella haluamme rakastaa, mei-dän on opittava antamaan anteeksi.

KALKUTAN ÄITI TERESA

Bön före kommunionen(för Kristi Lekamens fest)

Allsmäktige Herre, jag är icke värdigatt du träder in under mitt tak, menav kärlek till människorna vill du bo imig därför vågar jag stiga fram. Du be-faller, och jag öppnar dörren som duhar skapat och du stiger in i mig så-dan du är med din kärlek till männis-korna. Du stiger in och upplyser mittförmörkade sinne. Jag tror att du skallgöra detta, ty du drev inte bort syn-derskan som med tårar kom till dig,inte heller förkastade du den denbotfärdige tullindrivaren eller stöttebort rövaren som bekände ditt rike,inte heller lämnade du den omvändeförföljaren där han var, utan i dinavänners skara upptog du alla dem sommed vilja till bättring kom till dig, duden ende välsignade, nu och alltid ochi all evighet. Amen.

JOHANNES CHRYSOSTOMOS UR OREMUS

9.6. Su: kirkkovuoden 10. sunnuntai (II)1L Hoos. 6:3-6Ps. 50: 1+8, 12-13, 14-15. Ks 23b2L Room. 4:18-25Ev. Matt. 9:9-13

16.6. Su, valk. kirkkovuoden 11. sunnuntai (III)1L 2 Moos. 19:2-6aPs. 100: 1-2, 3, 5. Ks. 3c2L Room. 5: 6-11Ev. Matt. 9:36 - 10:8

23.6. Su, valk. kirkkovuoden 12. sunnuntai (IV)1L Jer. 20:10-13Ps. 69: 8-10, 14+17, 33-352L Room. 5:12-15Ev. Matt. 10:26-33

Loreton litaniaHerra, armahda. Herra, armahda.Kristus, armahda. Kristus, armahda.Herra, armahda. Herra, armahda.Kristus, kuule meitä. Kristus, kuule mei-

tä.Kristus, kuule rukouksemme. Kristus,

kuule rukouksemme.Taivaallinen isä, Jumala, armahda meitä.Poika, maailman Lunastaja, Jumala, ar-

mahda meitä.Pyhä Henki, Jumala, armahda meitä.Pyhä Kolminaisuus, yksi Jumala, armah-

da meitä.

Pyhä Maria, rukoile puolestamme.Pyhä Jumalansynnyttäjä, ...Pyhä neitsyiden Neitsyt, ...Kristuksen Äiti, ...Kirkon Äiti, ...Jumallallisen armon Äiti, ...Puhtain Äiti, ...Neitsyiden Äiti, ...Koskematon Äiti, ...Loukkaamaton Äiti, ...Rakastettava Äiti, ...Ihmeellinen Äiti, ...Hyvän neuvon Äiti, ...Luojan Äiti, ...Vapahtajan Äiti, ...Viisain Neitsyt, ...Kunnioitettava Neitsyt, ...Ylistettävä Neitsyt, ...Voimallinen Neitsyt, ...Lempeä Neitsyt, ...Uskollinen Neitsyt, ...

Vanhurskauden kuvastin, ...Viisauden istuin, ...Ilomme lähde, ...Pyhän Hengen malja, ...Kallisarvoinen malja, ...Hartauden malja, ...Mystinen ruusu, ...Daavidin torni, ...Norsunluinen torni, ...Kultainen huone, ...Liiton arkki, ...Taivaan portti, ...Kointähti, ...Sairaiden parantuminen, ...Syntisten turva, ...Murheellisten lohduttaja, ...Kristittyjen auttaja, ...Enkelien Kuningatar, ...Patriarkkojen Kuningatar, ...Profeettojen Kuningatar, ...Apostoleiden Kuningatar, ...Marttyyrien Kuningatar, ...Neitsyiden Kuningatar, ...Tunnustajien Kuningatar, ...Kaikkien pyhien Kuningatar, ...Perisynnitön Kuningatar, ...Taivaaseenotettu Kuningatar, ...Pyhän Ruusukon Kuningatar, ...Perheen Kuningatar, ...Rauhan Kuningatar, ...

24.6. Ma: Pyhän Johannes Kastajan syntymä, juhlapyhä1L Jes. 49: 1-6Ps. 139: 1-3, 13-14, 15. Ks 14a2L Apt. 13: 22-26Ev. Luuk. 1: 57-66, 80

29.6. La: pyhät apostolit Pietari ja Paavali, juhlapyhä1L Apt. 12: 1-11Ps. 34: 2-3, 4-5, 6-7, 8-9. Ks 5b2L 2 Tim. 4: 6-8, 17-18Ev. Matt. 16: 13-19

30.6. Su: kirkkovuoden 13. sunnuntai (I)1L 2 Kun. 4:8-11, 14-16aPs. 89:2-3, 16-17, 18-19. Ks 2a2L Room. 6:3-4, 8-11Ev. Matt. 10:37-42Tänään kerätään kolehti Pyhän Istuimen hyväksi.

7.7. Su: kirkkovuoden 14. sunnuntai (II)1L Sak. 9:9-10Ps. 145: 1-2, 8-9, 10-11, 13cd-14. Ks 1a2L Room. 8: 9, 11-13Ev. Matt. 11:25-30

14.7. Su: kirkkovuoden 15. sunnuntai (III)1L Jes. 55:10-11Ps. 65: 10abcd, 10e-11, 12-13, 14. Ks Luuk. 8:82L Room. 8:18-23Ev. Matt. 13:1-23 tai Matt. 13:1-9

21.7. Su: kirkkovuoden 16. sunnuntai (IV)1L Viis. 12: 13, 16-19Ps. 86: 5-6, 9-10, 15-16a. Ks 5a2L Room. 8: 26-27Ev. Matt. 13: 24-43 tai Matt. 13: 24-30

28.7. Su: kirkkovuoden 17. sunnuntai (I)1L 1 Kun. 3:5-12Ps. 119: 57+72, 76-77, 127-128, 129-130. Ks 97a2L Room. 8:28-30Ev. Matt. 13:44-52 tai 13:44-46

4.8. Su: kirkkovuoden 18. sunnuntai (II)1L Jes. 55:1-3Ps. 145: 8-9, 15-16, 17-18. Ks 162L Room. 8:35, 37-39Ev. Matt. 14:13-21

11.8. Su: kirkkovuoden 19. sunnuntai (III)1L 1 Kun. 19:9a, 11-13aPs. 85: 9ab-10, 11-12, 13-14. Ks 82L Room. 9:1-5Ev. Matt. 14:22-33

15.8. To: Autuaan Neitsyt Marian taivaaseenottaminen,juhlapyhä

1L Ilm. 11:19a; 12:1-6a, 10abPs. 45: 10, 11-12, 16. Ks 10b2L 1 Kor. 15: 20-27Ev. Luuk. 1: 39-56

Jumalan Karitsa, joka pois otat maail-man synnin, säästä meitä, Herra.

Jumalan Karitsa, joka pois otat maail-man synnin, kuule rukouksemme, Her-ra.

Jumalan Karitsa, joka pois otat maail-man synnin, armahda meitä.

Sinun turviisi pakenemme, pyhä Juma-lansynnyttäjä. Älä hylkää rukouksiam-me, vaan varjele meidät kaikista vaa-roista, kunnioitettu ja siunattu NeitsytMaria.

Rukoile puolestamme pyhä Jumalansyn-nyttäjä, että me Kristuksen lupaustenarvoisiksi tulisimme.

Rukoilkaamme: Kaikkivaltias Jumala,vuodata armosi sydämeemme, ettäme, joille enkeli on antanut tiedoksiPoikasi Kristuksen ihmiseksi tulemi-sen, pääsisimme hänen kärsimisensäja ristinsä kautta ylösnousemuksenkirkkauteen. Tätä pyydämme Kristuk-sen, Herramme kautta. Aamen.

FIDES 07/20026

PyhimysPyhän Vincent de Paulin laupeuden sisaret kertovat:

Ihmeitätekevän mitalin sanomaJumalanäidin lupaus pyhälle Catherine Labourélle: “Anna lyödä tämän mallin mukainen mitali. Kaikki, jot-ka sitä kantavat, saavat suuren armon.”

�Kun Jumalanäitiä kunnioitetaanmaailmankaikkeuden kuningatta-rena, sitten tulee rauha.�

PYHÄ CATHERINE LABOURÉ

Ihmeitätekevän mitalin novena(epävirallinen käännös)

Oi tahraton Neitsyt Maria, meidän Herramme Jeesuk-sen Kristuksen äiti ja meidän äitimme, luottavaisestiturvautuen Sinun kaikkivoipiin ja ehtymättömiin esi-rukouksiisi, jotka niin usein ovat tulleet esiin ihmeitä-tekevän mitalin kautta, me sinun rakastavat lapsesitäynnä uskoa hartaasti pyydämme sinua: Suo meillene armon ja suosion osoitukset, joita anomme tämännovenan aikana, jos ne ovat hyödyksi meidän kuole-mattomille sieluillemme ja niille sieluille, joiden puo-lesta rukoilemme. � Suo meille, oi Maria, syvä vihasyntiä kohtaan ja se sydämen puhtaus, joka on liittävämeidät yksin Jumalaan niin, että jokainen ajatuksem-me, sanamme ja tekomme johtaisi Hänen yhä suurem-paan kunniaansa. Suo meille myös rukouksen ja itse-kieltäymyksen henki niin, että voisimme katumuksenkautta saada takaisin sen, minkä olemme synnin kaut-ta menettäneet, ja vihdoin saavuttaa sen siunatun asu-muksen, missä sinä olet, enkelten ja ihmisten kunin-gatar. Amen.

Oi Maria, perisynnitön, rukoile meidän puolestamme,jotka turvaudumme sinuun. (kolmesti)

Neitsyt Mariaja maapallo

Vuoden 1830 il-mestysten vähem-män tunnettupuoli on �Neitsytja maapallo�. Ma-ria ilmestyi pyhäl-le Catherinelle pi-täen käsissäänmaapalloa, jonkapäällä on risti, jakohottaen sitäylöspäin lahjoit-taakseen sen Ju-malalle, Isällem-me. �Maapallo ku-vaa koko maail-maa ... ja jokaistaihmistä erikseen.�Hän pyysi, että il-mestysten paikal-le rakennettaisiinalttari ja pystytet-täisiin patsas, jokaesittäisi häntä täl-lä tavalla lahjoittamassa maa-ilman Jumalalle. Catherine va-kuutti, että Neitsyt Maria pitimaapalloa käsissään �kuinmyötätuntoinen äiti, pitäensitä lähellä sydäntään, läm-mittäen sitä hellällä rakkau-dellaan�.

Historiaa

Ilmestykset ovat epätavallisia.Ja silti ne ovat dramaattisiamuistutuksia siitä, mitä kokoajan tapahtuu. Keskiyöllä 18.heinäkuuta 1830 pyhän Vin-cent de Paulin laupeuden si-sarten noviisi Catherine La-bouré kuuli itseään kutsutta-van. Pieni, n. 4-5-vuotias, val-keisiin vaatteisiin puettu lapsijohdatti hänet kappeliin Ruedu Bacilla Pariisissa. SielläJumalanäiti ilmestyi hänelle japuhui hänen kanssaan. Hänsai tuntea sen huolenpidon ja

rakkauden, jotaHerramme Äitituntee jokaistameitä kohtaan jaaivan erityisestiniitä kohtaan,jotka kantavatHänen Poikansanimeä ja kutsu-vat itseään kristi-tyiksi.Catherine saitehtävän: Neljäkuukautta myö-hemmin, 27.marraskuuta hännäki mitalin mal-lin, mitalin, jokamuistuttaisi ih-misiä - samallatavalla kuin il-mestykset muis-tuttivat Catheri-nea - Jumalanäi-din tarjoamastarakkaudesta jasuojelusta. Mita-

lin kantaminen olisi meidänpuoleltamme merkki tämänrakkauden ja suojelun hyväk-symisestä.

Pian pelkkä ihmetekojenmäärä, jotka liitettiin Juma-lanäitiin tämän mitalin kaut-ta, sai ihmiset kutsumaan sitä�ihmeitätekeväksi�.Näin syntyi nimi �Ih-meitätekevä mitali�. Seei ehkä ole aivan täs-mällinen, sillä Juma-lanäidin suojelun hy-väksyminen, jota osoi-tamme kantamalla mi-talia, tuo hänen voi-mansa elämäämme, ei mitaliitse.

47 vuotta pyhä Catherineeli tavallista, huomaamatonta,työntäyteistä elämää laupeu-den sisarena - eikä kukaan hä-nen rippi-isäänsä lukuunotta-matta tiennyt, että juuri hänoli saanut Jumalanäidiltä

pyynnön teettää mitali ja jakaasitä. Hänen jälkeensä laupeu-den sisaret ja pyhän Vincentinisät ovat jatkaneen työtä mita-lin ja sen sanoman levittämi-seksi maailmalle.

Mitalin etupuoli

Mitalin etupuolella nähdäänJumalanäiti ympärillään ru-kous: �Oi Maria, perisynnitön,rukoile meidän puolestamme,jotka turvaudumme sinuun.�Perisynnitön tarkoittaa, ettäMariaa olemassaolonsa ensihetkestä lähtien varjeltiin syn-niltä. Maria oli täynnä Juma-lan armoa ja hänen Poikansapelastustyö toteutui hänessäjo ennen kuin se toteutui ajas-sa. Nyt Maria huolehtivana äi-tinä jatkuvasti tuo meille tä-män hedelmän.

Maria seisoo maapallonpäällä. Hänen jalkojensa juu-ressa kiemurteleva käärme,paholainen, taistelee herruu-desta. Se on hyvän ja pahanvälinen taistelu. Saatananmaailma on pimeyttä ja ar-mottomuutta - Marian maail-ma täynnä valoa ja armoa.Hänen on Kristuksen voittamavoitto - Kristuksen, maailman

valkeuden. Näemme Kristuk-sen valon ja armon virtaavanMarian käsistä, ja ne, jotkavalitsevat armon pimeyden si-jaan kääntyvät Hänen puo-leensa: �Rukoile meidän puo-lestamme, jotka turvaudum-me sinuun.�

Mitalin takapuoli

Takana näemme suuren M-kirjaimen, jonka yläpuolellaon risti. M tarkoittaa Mariaaja äitiä (engl. mother, ransk.mere), koska hän todella onJumalan kansan äiti; kansan,joka on perustettu kahdelle-toista apostolille. Apostoleitakuvaavat mitalin 12 tähteä. Jakansa on oppinut kääntymäänäitinsä puoleen tietäen, ettähän kuuntelee myötätunnollaja välittäen.

Kaksi sydäntä kuvaa Jee-suksen ja Marian sydämiä:Jumalan viesti Marialle olikärsimyksen viesti, �miekkaon lävistävä sydämesi� - niinkuin sotilaan keihän lävistihänen Poikansa sydämen. Jee-suksen sydäntä ympäröi or-jantappurakruunu. Sydämetmuistuttavat meitä Jumalanrakkaudesta: Äiti ja Poika yh-distettyinä pelastustyössä.

Kristus kuolee ristillä ja Mariaseisoo ristin juurella suostuensiihen uskossa, jotta maailmapelastuisi.

Näin ihmeitätekevä mitalion yhteenveto kirkon opetuk-sesta Neitsyt Mariasta. Se on

myös viesti meille jokai-selle.

Mitalin hengelli-nen sanoma

Kärsimys muodossa taitoisessa tulee jokaisenmeistä osaksi elämän

matkan varrella. Kun koh-taamme sen, on vaikea hyväk-syä, että Jumala on rakastavaIsä. Ihmeitätekevä mitalihaastaa meidät katsomaanelämää uudelleen ja hyväksy-

mään Jumalanäidin tarjo-aman suojelun ja rohkaisun.Se ei ole onnen taikakalu, vaanmuistutus, kuten paavi PaavaliVI sanoi:

“Varma toivo niille, joidenmieli on - niin usein - huoltatäynnä; niille, joiden sydän onjaettu; niille, jotka ovat epä-varmoja kuoleman arvoituk-sen edessä; niille, joita pai-naa yksinäisyys; niille, jotkaovat saaliina ikävystymiselle.”

Jumalanäiti haluaa valoa pi-meyteemme, sillä Hän toi esiinJeesuksen, joka on maailmanvalkeus.

MUOKATEN SUOMENTANUT

ANNE VESA

FIDES 07/2002 7

PaimeneltaHänen pyhyytensä

Paavi Johannes Paavali II:n

Viesti maailman viestinnän päivää varten25. toukokuuta 2002

INTERNET:UUSI FOORUMIEVANKELIUMIN

JULISTAMISEKSI

Rakkaat veljet ja sisaret,

1. Joka aikana kirkko jatkaahelluntaina aloittamaansatyötä, jolloin apostolit PyhänHengen voimasta menivät Je-rusalemin kaduille julista-maan monilla kielillä Jeesuk-sen Kristuksen ilosanomaa(vert. Ap.t. 2:5-11). Myöhem-millä vuosisadoilla evankelioi-misen tehtävä ulottui maanääriin asti kristinuskon juur-tuessa moniin paikkoihin jaoppiessa puhumaan maail-man eri kieliä alati kuuliaise-na Kristuksen käskylle julistaaevankeliumia kaikille kansoil-le (vert. Matt. 28:19-20).

Evankelioimisen historias-sa ei ollut kysymys ainoastaanmaantieteellisestä levittäyty-misestä, sillä kirkon täytyi ylit-tää myös monia kulttuurienasettamia kynnyksiä, joista jo-kainen vaati uutta tarmoa jamielikuvitusta saman Jeesuk-sen Kristuksen ilosanomanjulistamiseksi. Suurten kek-sintöjen aika, renessanssi japainotaidon keksiminen, teol-linen vallankumous ja moder-nin maailman syntyminen;nämä olivat niin ikään kynnys-hetkiä, jotka edellyttivät uusiaevankelioimisen muotoja.Viestinnän ja tiedotuksen val-lankumouksen ollessa nyt täy-dessä vauhdissa kirkko onepäilemättä uuden ratkaise-van haasteen edessä. On siksisopivaa, että tänä Maailmanviestinnän päivänä 2002 poh-diskelemme aihetta: �Inter-net: Uusi foorumi evanke-liumin julistamiseksi�.

2. Internet on varmasti uusi�foorumi� sillä tavalla, kuinantiikin roomalaiset ymmärsi-vät sanan. Foorumi oli julki-nen paikka, jossa tehtiin poli-tiikkaa ja käytiin kauppa; paik-ka, jossa uskonnolliset velvol-lisuudet täytettiin; paikka, jos-sa suuri osa kaupungin sosiaa-lisesta elämästä tapahtui;paikka, jossa ihmisluonnonparhaimmat ja huonoimmatpiirteet tulivat esille. Se oli vä-entungoksen ja touhujen täyt-tämä kaupunginosa, joka hei-jasti ympäröivää kulttuurialuoden samalla omaa kulttuu-riaan. Sama pätee tietoverk-koon, joka on kuin tämän uu-den vuosituhannen alussa

avautuva uusi raja. Kuten tois-ten aikojen uudet rajat ovatolleet, myös tämä raja on täyn-nä vaarojen ja lupausten vuo-rovaikutusta eikä se ole vaillasitä seikkailun tuntoa, joka onlyönyt leimansa toisille muu-toksen suurille aikakausille.Kirkolle tietoverkon uusi maa-ilma on haaste seikkailuun senantamien mahdollisuuksienkäyttämiseksi evankeliuminsanoman julistamiseksi. Tämähaaste löytyy sen kysymyksensydämestä, mitä uuden vuosi-tuhannen alussa merkitseeseurata Herran käskyä soutaa�vene syvään veteen�: Duc inaltum! (Luuk. 5:4).

3. Kirkko lähestyy tätä uuttaviestintä realismilla ja luotta-muksella. Kuten muut joukko-tiedotusvälineet, se on välineeikä itsessään päämäärä. In-ternet voi tarjota suurenmoi-sia mahdollisuuksia evankeli-oimista varten, jos sitä käyte-tään ammattitaidolla ja tietoi-sena sen vahvuuksista ja heik-kouksista. Jakamalla tietoa jaherättämättä kiinnostusta setekee ennen kaikkea mahdol-liseksi ensikohtaamisen kris-tinuskon sanoman kanssa var-sinkin niiden nuorten keskuu-dessa, jotka yhä uudestaanhakeutuvat tietoverkkoon ik-kunana maailmaan. On siksihyvin tärkeää, että kristillinenyhteisö miettii hyvin käytän-nöllisiä tapoja auttaakseen sel-laisia ihmisiä, jotka ovat saa-neet siihen ensikosketuksenInternetin kautta, siirtymääntietoverkon virtuaalimaail-masta kristillisen yhteisön to-delliseen maailmaan.

Myöhemmässä vaiheessaInternet voi tarjota apuaanevankelioimisen tarvitsemaaseurantaa varten. Erityisestisellaisessa kulttuurissa, joka eitue kristittynä elämistä, kris-tillinen elämä vaatii jatkuvaaopastusta ja katekeettista ope-tusta. Tämä on kaiketi se alue,jolla Internet voi olla erin-omaiseksi avuksi. Jo nyt netis-sä on lukemattomia tieto-,asiakirja- ja opiskelulähteitä,jotka käsittelevät kirkkoa, senhistoriaa ja traditiota, sen op-pia ja sen työtä eri aloilla maa-ilman kaikissa kolkissa. Vaik-ka Internet ei koskaan voi kor-vata sellaista Jumalan syvääkokemista, jonka yksin kirkon

elävä, liturginen ja sakramen-taalinen elämä voi antaa, onsilti selvää, että se epäilemät-tä voi tarjota ainutlaatuisen li-sän ja tuen valmistaessaan ih-mistä Kristuksen kohtaami-seen yhteisössä ja tukiessaanuutta uskovaa näin alkaneellauskon matkalla.

4. Internetin käyttäminenevankelioimiseksi herättääkuitenkin eräitä tarpeellisia,jopa itsestään selviä kysymyk-siä. Internetin ydin piilee sii-nä tosiasiassa, että se tuottaamelkein loputonta tietovirtaa,josta suuri osa menee ohitsehetkessä. Lyhytaikaisista het-kistä elävässä kulttuurissa voihelposti syntyä vaara kuvitel-la, että pelkästään tosiasioillaolisi merkitystä arvojen sijaan.Internet tarjoaa laajaa tietoa,mutta se ei opeta arvoja; kunarvoja ei tällä tavalla otetahuomioon, omaa ihmisyyt-tämme alennetaan ja ihminenmenettää helposti käsityksenomasta, kaiken ylittävästä ar-vokkuudestaan. HuolimattaInternetin suunnattomistamahdollisuuksista hyvään,jotkut sen ala-arvoisista ja va-hingollisista käyttötavoistaovat jo kaikille tuttuja. Viran-omaisten todellisena vastuunaon sen varmistaminen, ettätämä uskomaton työvälinepalvelee kaikkien yhteistä hy-vää eikä siitä tule uusien va-hinkojen aiheuttajaa.

Edelleen Internet muuttaasyvällisesti henkilön psykolo-gista suhdetta aikaan ja paik-kaan. Se vetää huomion käsinkosketeltavaan, hyödylliseenja välittömästi saavutettavaan;virike syvempään ajatteluun jamietiskelyyn voi näin jäädäpuuttumaan. Silti ihmisillä onelintärkeä tarve löytää aikaa jasisäistä hiljaisuutta punnitak-seen ja tutkiakseen elämää jasen salaisuuksia voidakseenkasvaa asteittain itsensä jaympäröivän maailman kyp-sään hallitsemiseen. Ymmär-täminen ja viisaus ovat maail-maa katselevan kontemplatii-visen silmän antamia hedel-miä eivätkä ne synny pelkkientosiasioiden kokoamisesta,olivatpa nämä kuinka mielen-kiintoisia tahansa. Ne ovat sel-laisen ymmärryksen tulos,joka käsittää asioiden syvim-män merkityksen suhteessa

toisiinsa ja suhteessa koko to-dellisuuteen. Sellaisena fooru-mina, jossa käytännössä läheskaikki on hyväksyttyä eikämelkein mikään ole kestävääInternet sitä paitsi edistää re-lativistista ajattelutapaa jaruokkii joskus pakenemistahenkilökohtaisesta vastuustaja sitoutumisesta.

Miten voimme tällaisessaasiayhteydessä vaalia sellaistaviisautta, joka ei kumpua aino-astaan tiedosta, vaan ymmär-ryksestä; viisautta, joka käsit-tää oikean ja väärän eron tu-kien tästä erosta syntyvää ar-voasteikkoa?

5. Se tosiasia, että Internetinkautta ihmissuhteet ovat mo-ninkertaistuneet tähän asti en-nennäkemättömällä tavalla,avaa uskomattomia mahdolli-suuksia evankeliumin levittä-miseksi. On samalla totta, ett-eivät sähköisen tiedonvälityk-sen kautta syntyneet suhteetvoi koskaan korvata aidonevankelioimisen vaatimaa vä-litöntä suhdetta ihmisiin.Evankelioiminen näet riippuuaina sen henkilön henkilökoh-taisesta todistuksesta, joka onlähetetty evankelioimaan(vert. Room. 10:14-15). Mitenkirkko voi johdattaa ihmisiäInternetin mahdollistamastakontaktista kristinuskon sano-man vaatimaan syvempäänyhteydenpitoon? Miten voim-me rakentaa Internetin mah-dollistaman ensikontaktin jainformaatiovaihdon varaan?

Ei ole epäilystäkään siitä,etteikö sähköinen vallanku-mous houkuttelisi lupauksel-la suurista myönteisistä läpi-murroista kehitysmaita var-ten. On silti olemassa mahdol-lisuus, että se tosiasiassa pa-hentaa entisestään olemassaolevia epäsuhtaisuuksia tie-dontarjonnan ja viestinnänkuilun laajentuessa. Mitenvoimme varmistaa, että tie-dontarjonnan ja viestinnänvallankumous, jota Internetvoimakkaimmin vie eteen-päin, toimii ihmisten kehityk-sen ja lähimmäistään välittä-misen yleismaailmallisen laa-jenemisen eteen, jotka niin lä-heisesti liittyvät kirkon evan-kelioimistehtävään?

Näinä vaikeina aikoina,sallikaa minun lopuksi kysyä:Miten voimme varmistaa, että

tämä sotilastoimia vartenalunperin kehitetty ihmeelli-nen työväline voi nyt palvellarauhan asiaa? Voiko se edes-auttaa vuoropuhelun, osallis-tumisen, lähimmäisistä välit-tämisen ja anteeksiannonkulttuuria, jota ilman rauha eikukoista? Kirkko uskoo, ettäse voi, ja varmentaakseen tä-män se on päättänyt mennäsisälle tähän foorumiin varus-tettuna Kristuksen, rauhanruhtinaan, evankeliumilla.

6. Internet aiheuttaa miljardi-en kuvien ilmestymisen mil-jooniin tietokoneruutuihin eripuolilla maailmaa. TulevatkoKristuksen kasvot esille ja hä-nen äänensä kuulluksi tällai-sen kuvien ja äänien sekamels-kan keskeltä? Ainoastaan nä-kemällä hänen kasvonsa jakuulemalla hänen äänensämaailma on näet tunteva pe-lastuksemme ilosanoman.Tämä on evankelioimisen tar-koitus. Ja tämä on tekevä In-ternetistä aidosti inhimillisentilan, sillä missä ei ole tilaaKristukselle, siellä ei ole tilaaihmisellekään. Siksi tänä Maa-ilman viestinnän päivänä us-kallan kehottaa koko kirkkoaylittämään rohkeasti tämänuuden kynnyksen, soutaa �sy-välle verkossa�, jotta mennei-den aikojen tapaan nytkinevankeliumin ja kulttuurinsuuri tehtävä voisi näyttäämaailmalle Jumalan kirkkau-den, �joka säteilee Kristuksenkasvoilta� (2 Kor. 4:6). Siunat-koon Herra kaikkia tämänedestä työtä tekeviä.

Vatikaanissa, 24. tammikuuta2002, pyhän Frans Salesilai-sen muistopäivänä

IOANNES PAULUS II

FIDES 07/20028

Kalenteri

HelsinkiPyhänHenrikinkatedraali-seurakuntaPyhän Henrikin aukio 1,00140 Helsinki. Puh. (09)6824040, fax (09) 6224618.Sähköposti [email protected].

1.6.-31.8. noudatamme kesä-ohjelmaa. Sunnuntaisin vie-tämme messuja ainoastaan:10.00 missa latina, 11.15 pää-messu/högmässa, 18.00 ilta-messu. Kirkkokahvit ovat sun-nuntain päämessun jälkeen.Arkisin messut: ma, ke, pe, laklo 18.00 ja ti ja to klo 7.30.Maanantain aamumessu jääsiis pois kuten myös torstainruusukko ja sakramenttihar-taus. Lauantain vesper pyri-tään rukoilemaan 17.40 ja rip-piaika on la 17.30-18.00.

5.6. ke 18.00 iltamessu7.6. pe Jeesuksen pyhän sy-

dämen juhla: 18.00 ilta-messu

8.6. la 17.40 vesper, 18.00aattomessu

9.6. Kirkkovuoden 10. sun-nuntai: 10.00 lat/ranska,11.15 päämessu/högmäs-sa, 18.00 iltamessu

11.6. ti 7.30 aamumessu13.6. to 7.30 aamumessu15.6. la 17.40 vesper, 18.00

aattomessu16.6. Kirkkovuoden 11. sun-

nuntai: 9.00 Kirkon edestälähtee bussi P. Henrikin py-hiinvaellukselle Köyliöön,10.00 lat/esp, 11.15 pää-messu/högmässa, 18.00iltamessu

21.6. pe 18.00 iltamessu22.6. la 17.40 vesper, 18.00


nuntai: 10.00 lat/eng, 11.15päämessu/högmässa,18.00 kvällsmässa

24.6. ma P. Johannes Kasta-jan syntymän juhla: 18.00iltamessu

28.6. pe 18.00 iltamessu29.6. la 17.40 juhlapyhän

vesper, 18.00 aattomessu30.6. Kirkkovuoden 13. sun-

nuntai: 10.00 lat/eng, 11.15päämessu/högmässa,18.00 iltamessu

3.7. ke 18.00 iltamessu6.7. la 17.40 vesper, 18.00


nuntai: 10.00 lat/eng, 11.15päämessu/högmässa,18.00 iltamessu

10.7. ke 18.00 iltamessu11.7. to 7.30 aamumessu13.7. la 17.40 vesper, 18.00


nuntai: 10.00 lat/ranska,11.15 päämessu/högmäs-sa, 18.00 iltamessu

15.7. ma 18.00 iltamessu20.7. la 17.40 vesper, 18.00


nuntai: 10.00 lat/esp, 11.15päämessu/högmässa,18.00 iltamessu

22.7. ma 18.00 iltamessu25.7. to 7.30 aamumessu26.7. pe 18.00 iltamessu27.7. la 17.40 vesper, 18.00


nuntai: 10.00 lat/eng, 11.15päämessu/högmässa,18.00 kvällsmässa

29.7. ma 18.00 iltamessu31.7. ke 18.00 iltamessu1.8. to 7.30 aamumessu3.8. la 17.40 vesper, 18.00


nuntai: 10.00 lat/eng.,11.15 päämessu/högmäs-sa, 18.00 iltamessu

6.8. ti 7.30 aamumessu8.8. to 7.30 aamumessu9.8. pe 18.00 iltamessu10.8. la 17.40 vesper, 18.00


nuntai: 10.00 lat/ranska,11.15 päämessu/högmäs-sa, 18.00 iltamessu

14.8. ke 18.00 iltamessu15.8. to Autuaan Neitsyt Ma-

rian taivaaseen ottamisenjuhla: juhlapyhän messu7.30

17.8. la Hiippakunnan juhlaStella Marisissa. Bussi läh-tee kirkon edestä klo10.00, 17.40 vesper, 18.00iltamessu

Kirkkoherra Teemu Sippoopintovapaalla, lomalla ja tai-deleirillä 24.6.-27.7.2002. IsäPaolo Berti leirilla 2.6.-9.6.2002 ja lomalla 17.6.-4.7.2002. Isä Guy Barbier lo-malla elokuussa. Isä JanKoolen paikkalla koko kesän.

Diaspora:Ei messuja

Pyhän MarianseurakuntaMäntytie 2, 00270 Helsinki.Puh. (09) 2411633, fax (09)2411634. Sähkö[email protected]. Ko-tisivu www.kolumbus.fi/marian.srk.

Su 10.00 päämessu, kirkko-kahvit, 11.30 messu 1. suomek-si/2. vietnamiksi/3. englan-niksi/4. italiaksi, 18.30 ilta-messu. Ma, ke, pe 7.15 aamu-messu, ti, to, la 18.30 iltames-su. Ti 18.00 ruusukkorukous.To 18.00 adoraatio ja vesper.Rippitilaisuus la 18.00.18.30ja sopimuksen mukaan. Papittavattavissa parhaiten 9-12.

7.6. pe Jeesuksen pyhä sy-dän: 18.00 adoraatio, 18.30juhlamessu (kirkkokahvit)

8.6. la 18.30 iltamessu9.6. Kirkkovuoden 10. sun-

nuntai: 10.00 päämessu,11.30 messu vietnamiksi,18.30 iltamessu

15.6. la 16.30 messu Riihi-mäellä/vietnamiksi, 18.30iltamessu

14.-16.6. Pyhiinvaellus Köyli-

öön. 16.6. 13.00 messuKirkkokarilla

16.6. Kirkkovuoden 11. sun-nuntai: 10.00 päämessu,11.30 messu englanniksi,18.30 iltamessu

22.6. la 18.30 ei ole iltames-sua

23.6. Kirkkovuoden 12. sun-nuntai (Juhannuspäivä):10.00 päämessu, Kesän ai-kana ei ole messua klo11.30, 18.30 iltamessu


nuntai: 10.00 päämessu,11.30 messu vietnamiksi(piispanmessu ja vahvis-tus), 18.30 iltamessu

1.7.-31.8.2002 kesäohjelma:Su 10.00 päämessu, kirkko-kahvit, 18.30 iltamessu. Ke, pe7.15 aamumessu, ti, to, la18.30 iltamessu. (ti) 18.00ruusukkorukous, (to) 18.00adoraatio ja vesper. Rippitilai-suus - la 18.00-18.30 ja sopi-muksen mukaan. Pappi on ta-vattavissa parhaiten aamulla9-12.

6.7. (la) 18.30 iltamessu7.7. Kirkkovuoden 14. sun-

nuntai: 10.00 päämessu,18.30 iltamessu











17.8. la HiippakuntapäiväStella Marisissa 10.00-16.00, 18.30 iltamessu

DiasporaRiihimäki: 15.6. la 16.30

Isä Kazimierz Lewandowskion lomalla heinä-elokuunvaihteessa. Isä Zdzislaw Hu-ber on lomalla kesäkuun lop-pupuolelta heinäkuun lop-puun.

TurkuPyhän Birgitanja autuaanHemminginseurakuntaUrsininkatu 15a, 20100 Tur-ku. Puh. (02) 2314389, fax(02) 2505090. Sähköposti tu-runkat@ saunalahti.fi.

Su 10.30 päämessu, 18.30 eve-ning mass. Ma, pe, la 7.30 aa-mumessu, ti 18.30 iltamessu,to 18.00 adoraatio, 18.30 ilta-messu. Ke 17.00 messu Piikki-össä. Rippitilaisuus ennenmessuja ja sopimuksen mu-kaan.

7.6. pe 18.30 juhlamessu -Jeesuksen pyhän sydän

9.6. Kirkkovuoden 10. sun-

nuntai: 10.30 päämessu,18.30 messu englanniksi

16.6. Kirkkovuoden 11. sun-nuntai: 10.30 päämessu,18.30 messu englanniksi


24.6. ma P. Johannes Kasta-jan syntymä - juhlapyhä:7.30 juhlamessu

29.6. la P. Apostolit Pietari jaPaavali - juhlapyhä: 7.30juhlamessu


7.7. Kirkkovuoden 14. sun-nuntai: 10.30 päämessu18.30 messu englanniksi





6.8. ti Herran kirkastumisenjuhla: 18.30 juhlamessu


15.8. to Autuaan Neitsyt Ma-rian taivaaseen ottaminen -juhlapyhä: 18.30 juhlames-su

17.8. la HiippakuntapäiväStella Marisissa

Kirkkoherra Wieslaw Swiechlomalla 1.7.-28.7.2002

JyväskyläPyhän OlavinseurakuntaYrjönkatu 36, 40100 Jyväsky-lä. Puh. (014) 612659, fax(014) 612660. Kotisivuwww.katt.fi/olavi.htm.

Su 10.30 päämessu. Ke 18.00iltamessu. Tiedot muiden ar-kipäivien messuista puheli-mitse ja kirkon ovelta. Rippi-tilaisuus sopimuksen mukaan.

Kesäaikana sunnuntaisin ontavallisesti päämessu klo10.30, paitsi silloin kun kirk-koherra on matkalla tai lomal-la. Silloin toinen pappi, isäZenon Strykowski, tulee Tam-pereelta viettämään kanssam-me pyhää messua 16.6., 7.7. ja18.8.

Hätätilassa voitte soittaa jokoursuliinisisarille Jyväskylässäpyh. 014-614659 tai Tampe-reen Pyhän ristin seurakun-taan, puh. 03-212 8775.

Uusi kirkkoherra, isä ZdzislawHuber, tulee Jyväskylään jo20. päivänä elokuuta. Hänennimityksensä tulee voimaanvirallisesti syyskuun 1. päivä-nä. Vanha kirkkoherra, isäFrans Voss, jättää jäähyväisetsunnuntaina 22. syyskuuta.Silloin on piispanmessu, jon-ka aikana piispa toimittaa vah-vistuksen sakramentin useam-malle nuorelle ja asettaa uu-den kirkkoherran virkaansa.

9.6. Kirkkovuoden 10. sun-nuntai: 10.30 päämessu

16.6. Kirkkovuoden 11. sun-nuntai: 17.00 iltamessu







29.7. ma 11.00 messu Sa-vonlinnassa. Messun jäl-keen Sulkavalla nyyttikestitja ruusukkorukous Lintulanperheen luona. Kiinnostu-neet voivat ilmoittautuapappilaan.



17.8. la HiippakuntajuhlaStella Marisissa

DiasporaSavonlinna: (Ort. Kirkossa)

29.7. la 11.00

TamperePyhän ristinseurakuntaAmurinkuja 21 A, 33230 Tam-pere. Puh. (03) 2127280, fax(03) 2147814. Sähkö[email protected]. Kotisivuwww.nic.fi/~katristi.

Su 10.00 ruusukkorukous,10.30 päämessu. Ti, to 7.30aamumessu, ma, ke, pe 19.00iltamessu. Ke 18.40 vesper. Lamessu 8.30. Rippitilaisuus en-nen messuja ja sopimuksenmukaan.

8.6. la 12.00 messu Pietar-saaressa, 16.00 messuVaasassa


16.6. Kirkkovuoden 11. sun-nuntai: 10.00 päämessu!








10.8. la 12.00 messu Pietar-saaressa, 16.00 messuVaasassa


17.8. Hiippakunnan juhlaStella Marisissa

Isä Peter Gebara SCJ on sa-pattivapaalla 1.6.-15.12.2002. Isä Zenon Stry-kowski SCJ on lomalla 9.7.-6.8.2002.

Diaspora:Pietarsaari: 8.6., 10.8. klo

12.00Vaasa: 8.6., 10.8. klo 16.00

FIDES 07/2002 9

Kalenteri

Muita tapahtumia

Verbi Dei sonoSchola cantorum

Gregoriaanista lauluahäihin, hautajaisiin

ja muihin tilaisuuksiin.Edulliset laulupalkkiot

tilauksen mukaan.

Gregorian chant forweddings, funerals

and other occasions.Reasonable charges

depending on occasion.

Yhteys / Contact : Markus Mäkelä 040-7178833

Tue katedraalikuoroamme!Please support the Cathedral Choir!

ApurahojaHIIPPAKUNNAN STIPENDIRAHASTO jakaa kolme 1000 eu-ron stipendiä teologian opintojen tai pastoraalista elä-mää edistävien opintojen tukemiseksi.

Kirjallinen anomus, josta ilmenevät opintosuunnitel-ma ja -tavoitteet, lähetetään hiippakunnan piispalle.Hakemukseen liitetään oman seurakunnan kirkkoher-ran antama kirjallinen suositus.

Hakemuksen pitää olla perillä maanantaina 1. heinä-kuuta 2002 mennessä osoitteessa

Katolinen kirkko SuomessaPiispan kansliaRehbinderintie 2100150 Helsinki

Katolinen partioHelsinkiin ollaan perustamassa katolinen partio 10-14 -vuoti-aille. Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä Juho Kyntäjään (040-517 6972) tai Michele Marchettiin (050-483 7500, in Eng-lish) tai osoitteesta http://cupramontana1.fse.it/finland/.

KouvolaAutuaanUrsulanseurakuntaValimontie 1, 45100 Kouvola.Puh. (05) 3711251. Sähköpos-ti stan.szymajda @sci.fi. Koti-sivu www.sci.fi/~stan.

Su 11.00 tai 18.00 päämessukirkossa. Rippitilaisuus puolituntia ennen messuja ja sopi-muksen mukaan. Kirkkoherratavattavissa parhaiten torstai-sin.

6.6. to 18.00 iltamessu7.6. pe Jeesuksen pyhä sy-

dän: 18.00 juhlamessu9.6. Kirkkovuoden 10. sun-

nuntai: 11.00 messu13.6. to 18.00 iltamessu16.6. Kirkkovuoden 11. sun-





nuntai: 11.00 messu21.7. Kirkkovuoden 16. sun-

nuntai: 11.00 Jumalan sa-nan palvelus ja ehtoollisenjakaminen

28.7. Kirkkovuoden 17. sun-nuntai: 11.00 Jumalan sa-nan palvelus ja ehtoollisenjakaminen




DiasporaDiasporassa ei ole messua1.6.-31.8.

Kirkkoherra lomalla 15.7.-23.8.2002

OuluNasaretinPyhän PerheenseurakuntaLiisantie 2, 90560 Oulu. Puh.(08) 347834, fax (08) 347029.Sähköp. [email protected].

Su 11.00 päämessu. Ma, ti, ke,pe 18.30 iltamessu. Ke, la19.00 neokatekumenaaliyhtei-sön liturgia. Rippitilaisuus pe17.30-18.30 ja sopimuksenmukaan.

9.06. Kirkkovuoden 10. sun-nuntai: 11.00 päämessu.17.00 messu Rovaniemel-lä.

16.06. Kirkkovuoden 11. sun-nuntai: 11.00 päämessu.17.00 messu Torniossa.

23.06. Kirkkovuoden 12. sun-nuntai: 11.00 päämessu.








17.08. la hiippakunnan juhlaStella Marisissa.

DiasporaRaahe: 25.8. su 17.00Rovaniemi: 9.6., 14.7., 11.8.

su 17.00Tornio: 16.6., 7.7., 4.8., 18.8.

su 17.00

KeskuksetEkumeeninenkeskusMyllyjärvi, 02740 Espoo. Puh.(09) 8557148.

Su 11.00 liturgia, kirkkokah-vit. To, pe 9.00-18.00 ikoni-maalauksen opetusta.

KatekeettinenkeskusKuusitie 6, 00270 Helsinki.Puh. (09) 2416095, fax (09)5885157. Sähkö[email protected].

KatolinentiedotuskeskusPyhän Henrikin aukio 1,00140 Helsinki. Puh.0208350751, fax (09)650715. Sähkö[email protected].

www.catholic.fi

Stella MarisSirkkoontie 22, 09630 Kois-järvi. Puh. (019) 335793, fax(019) 335892.

Hiippakunnan päivä lauantai-na 17. elokuuta. Katso erillistäilmoitusta sivulla 4.

StudiumCatholicumRitarikatu 3b A, 00170 Helsin-ki. Puh. (09) 660901, fax (09)68712244. Kirjasto on suljet-tu kesällä.

Suomen CaritasManeesikatu 5, 00170 Helsin-ki. Puh. (09) 1357998, fax (09)68423140. Sähkö[email protected].

Katso ilmoitustamme turva-paikanhakijoiden virkistäyty-misviikonlopusta (alla).

V u o s i k o k o u k s e s s a16.4.2002 valittu hallitus:Maila Berchtold (pj.) JanKrook (vpj.), Larissa Franz(siht.), Pekka Lindholm (ra-hastonhoit.), Tytti Dadu, EsaErävalo, Sr. Teresa Jezl CPPSja Kalevi Sidebras. Moderaat-torina toimii isä KazimierzLewandowski SCJ. Jäsenmak-sun voi maksaa tämän sivunpankkisiirtolomakkeella.

Turvapaikanhakijoi-den viikonloppu

Suomen Caritas järjestääperinteisen turvapaikanha-kijoiden virkistäytymisvii-konlopun 23.-25.8. ja kut-suu jäsenensä tutustu-maan Caritaksen toimin-taan ja viettämään lauan-taipäivää kanssammeStella Marisiin!

Ilmoittautumiset 19.8.mennessä toimistoon,puh. 09-1357998 klo 8-13.

Haluan kiittää kaikkia, jotka kunnioittivat minua läsnäolollaan luos-tarilupausteni antamisen 50-vuotisjuhlassa. Kiitos korteista, kukistaja lahjoista, mutta ennen kaikkea siitä, että olitte kanssani.

SISAR RENÉE

FIDES 07/200210

ArtikkeleitaAutuas Elisabeth Hesselblad:

Köyhien äitiSata vuotta sitten elokuun 12. päivänä washingtonilaisessa kappelissa otettiin kirkon täyteen yhteyteen 32-vuotias ruotsalais-syntyinen sairaanhoitaja. Tapahtumassa olisi ollut tuskin mitään ihmeellistä, ellei sitten samasta ruotsalaisnaisesta, Elisa-beth Hesselbladista, olisi tullut pyhän Birgitan (1302-1373) perustaman Kaikkein pyhimmän Vapahtajan sääntökunnan �hen-kiinherättäjä� - tavallaan uusi perustaja. Äiti Maria Elisabeth Hesselblad julistettiin autuaaksi riemuvuonna 2000. Kirkkoviettää hänen muistopäiväänsä 4. kesäkuuta.

Kuka oli autuas Maria Elisa-beth Hesselblad, ensimmäi-nen pohjoismaalainen nainen,joka reformaation jälkeen onkorotettu alttarin kunniaan?Hänen elämänsä jaksaa kieh-toa yhä uudelleen suomalais-syntyistä sisar Marja-Liisaa,joka kertoo sääntökuntansa�uudesta Birgitasta� RoomanPiazza Farnesen äitiluostaris-sa, aivan kaupungin historial-lisen keskustan sydämessä.

�Koko autuaan Maria Eli-sabethin elämä oli eräänlaistaetsintää. Tämä etsintä sai var-masti syvimmän ilmaisunsarukouksessa, mutta juuri ru-kous sai hänet toimimaan. Sik-si myös hänen perustamaan-sa sääntökuntaa leimaa samapiirre. Sitä voisi kutsua vaik-kapa mietiskelyksi, rukouk-

seksi ja Jumalan äänen kuun-telemiseksi työn keskellä. Täl-löin työstäkin muodostuu ru-kous�, sisar Marja-Liisa ker-too.

Sairaanhoitajan �sydämenekumeniaa�

Ruotsin Fåglavikissa lute-rilaiseen perheeseen 4.6.1870syntynyt Elisabeth Hesselbladnäki kouluun mennessään ys-täviensä menevän eri kirkkoi-hin. Hän kysyi itseltään, mik-sei voinut olla vain yhtä kirk-koa. Kuullessaan Johannek-sen evankeliumista Jeesuksenlupauksen �on oleva yksi lau-ma ja yksi paimen� (Joh.10:16), hän jäi miettimäänmissä olisi tuo yksi lauma jayksi paimen. Niinpä hän löysi

itsensä rukoilemasta sen puo-lesta, että hän saisi kuulua sii-hen �yhteen laumaan�, jostaKristus puhuu.

Lähdettyään vain 16 vuo-den ikäisenä Yhdysvaltoihinauttaakseen perhettään talou-dellisesti Elisabeth kohtasi sa-man ongelman uudestaan.Työskennellessään New Yor-kin sairaaloissa hän joutui te-kemisiin eri kirkkoihin ja us-kontoihin kuuluneiden ihmis-ten kanssa, joista monet olivathänestä �hyviä ihmisiä�.

�Autuas Maria Elisabetholi tietämättään - kauan ennenVatikaanin toista kirkollisko-kousta - �sydämen ekumenian�edelläkävijä. Siihen aikaankukaan ei puhunut ekumeni-asta, mutta hänelle se oli jo sil-loin sydämen asia ja rukouk-

sen aihe. Sairaaloissa niin kou-riintuntuvana ilmennyt kris-tittyjen hajanaisuus aiheuttihänelle todellista tuskaa�, si-sar Marja-Liisa, itsekin koulu-tukseltaan erikoissairaanhoi-taja, korostaa ja lisää: �Tämänavoimen suhtautumisen eriuskoviin hän säilytti koko elä-mänsä.�

Elisabeth kävi rukoilemas-sa eri kirkoissa. Katolisissa kir-koissa, erityisesti Pyhän Pat-rickin katedraalissa, häntähämmästyttivät monet ulko-naiset seikat, varsinkin yksi:Miksi ihmeessä ihmiset not-kistivat syvään polvensa kulki-essaan alttarilla olleen kaapinohi?

Kohtaaminen Brysselissä:�Minä olen se, jota sinäetsit�

Pian Elisabethin elämässätapahtui jotakin odottamaton-ta. Hän oli tutustunut katoli-seen perheeseen, jonka tyttä-rien kanssa hän sai mahdolli-suuden matkustaa Euroop-paan. Brysselissä perheen tyt-täret kutsuivat hänet mukaan-sa Kristuksen Ruumiin ja Ve-ren juhlapyhän kulkueeseen.Hän seurasi sitä aluksi kuu-lemma �kuin sotilasparaatia�.

Kun katujen ihmisjoukotpolvistuivat, Elisabeth yrittihätääntyneenä perääntyä,mutta piispan kantaman mon-stranssin tultua hänen kohdal-leen hän kuuli sydämessäänäänen: �Minä olen se, jota sinäetsit.� Hän polvistui ensim-mäistä kertaa. Tämä kohtaa-minen muutti hänen elämän-sä. Hän oli vihdoin löytänyttotisesti läsnäolevan Jeesuk-sen ja saanut vahvistuksen sii-hen, mihin hän oli uskonut jolapsuudestaan asti: Pyhitettyehtoollisleipä on todella Kris-tuksen ruumis.

�Rakkaus pyhää eukaristi-aa kohtaan leimaa meidän bir-gittalaissisarten spiritualiteet-tia. Pyhän sakramentin pal-vonta on meille jokapäiväinentapahtuma ja sydämen asia. Eiole hetkeäkään, etteikö jossa-kin päin maailmaa olisi birgit-talaissisaria rukoilemassamonstranssin edessä�, sanoosuomalainen sisar, joka itseantoi juhlalliset luostarilu-pauksensa Maria Elisabethinautuaaksi julistamista seuran-neena päivänä.

Sisar Marja-Liisa kertoo,ettei Elisabethin tuleminenkatolilaiseksi ollut silti help-poa. Hän ihmetteli kauan ka-tolista uskonelämää leima-avaa �ystävyyttä� Neitsyt Ma-rian ja taivaan pyhien kanssa.Eräänä päivänä hän löysi pai-

kallisen luostarin puutarhastalikaantuneen Neitsyt Marianpatsaan. Vaistomaisesti häntunsi sääliä patsasta kohtaan,juoksi noutamaan puhdistus-välineitä ja pesi patsaan koko-naan. Elisabeth kirjoitti myö-hemmin: �Uskoni autuaanRouvamme apuun todellisenaÄitinä oli vielä heikko, muttaajattelin häntä hiljaisena senristin juurella, jolla Herrani olikuolemassa meidän edestäm-me. Yksi ainut sattuma oli teh-nyt hänestä minulle ystävän jaÄidin tätä aikaa ja iäisyyttävarten.�

�Rakkauteni on ristiin-naulittu�

Elisabeth oli ajatellut lap-sena, että Jeesuksen lupaama�yksi lauma� olisi ollut täydel-linen. Tämän ajatuksen muut-ti Jeesuksen kärsimyshistori-an mietiskeleminen, kun hänauttoi New Yorkin köyhiä:Juudas oli pettänyt Jeesuksen.Pietari oli kieltänyt hänet. Tätätaustaa vasten Elisabeth ym-märsi kirkon tien olevan ris-tiinnaulitun ja ylösnousseenJeesuksen Kristuksen tien:

�Ehkäpä tämä sai hänetkorostamaan pyhyyden tavoit-telemista laupeuden, nöyryy-den ja kärsivällisyyden avulla.Jumala yksin on kaiken pyhyy-den lähde ja hänen ainoa Poi-kansa on vapauttanut meidätiankaikkiseen elämään. Meseuraamme häntä kirkonosoittamalla pyhyyden tiellärakkaudesta. �Rakkauteni onristiinnaulittu� oli siksi olevauudelleen syntyvän birgitta-laissääntökunnan tunnuslau-se�, sisar Marja-Liisa kertoo.

Tultuaan otetuksi kirkontäyteen yhteyteen ElisabethHesselblad matkusti Euroop-paan ja edelleen Roomaan,missä hän sai vahvistuksensakramentin. Hän kävi rukoi-lemassa Piazza Farnesen talonhuoneessa, jossa Birgitta olikuollut runsas viisisataa vuot-ta aikaisemmin. Sääntökunta-kutsumus ja reformaation jäl-keen karmeliittasisarille lopul-ta päätynyt talo vetivät häntäjatkuvasti puoleensa. Niinpäsyksyllä 1904 hän siirtyi sinnelopullisesti ottaen nimen �Py-hän Birgitan sisar Maria Elisa-beth�. Samalla hänen tervey-tensä alkoi horjua.

�Hyvin sairaana hän tunsiolevansa jo lähellä kuolemaa.Tämä sai hänet ymmärtämäänja arvostamaan uhrautuvai-suutta ja kärsimyksen pyhittä-vää merkitystä niin toisten pe-lastuksen kuin oman pelastuk-semme valossa. Tässäkin hänoli pyhän Birgitan jalanjäljil-

Sisar Marja-Liisa kertoo autuaan Maria-Elisabethin elämästä tämän patsaan äärellä Rooman birgittalaisluostarissaPiazza Farnesella. Kuva: KATT. Viereisellä sivulla rukouskortin kuva autuaasta.

FIDES 07/2002 11

Artikkeleita

lä�, sisar Marja-Liisa toteaavalottaen autuaan elämää.

Valmius vastata siihen,mitä kirkko tarvitsee

Sisar Maria Elisabeth elinovisiaatissa karmeliittasisa-rena, vaikka hän aina vähänväliä unelmoikin birgittalaissi-saruudesta. Heikon terveyten-sä takia hän sai sairaiden voi-telun ja pyhä Pius X antoi hä-nelle luostarin ylisisaren suos-tumuksella erivapauden pu-keutua samaan sääntökunta-

asuun, jota pyhä Birgitta ku-vaa ilmestyksissään Jeesuksenkruunua myöten. Hän saattoiantaa ensimmäiset lupauksen-sa birgittalaissisarena22.6.1906, Jeesuksen pyhänsydämen juhlapyhänä. Tämänjälkeen hänen terveytensä al-koi kohentua. Tapahtui ihmeja hän parani.

Äiti Maria Elisabethin8.9.1911 perustama Kaikkeinpyhimmän Vapahtajan sään-tökunta ei ollut ainoa pyhänBirgitan spiritualiteettia seu-raava, sillä monet ns. �vanhan

haaran� birgittalaisluostareis-ta toimivat yhä Keski-Euroo-passa. Äiti Maria Elisabethantoi kuitenkin perustamal-leen haaralle oman hengelli-sen perintönsä: �valmiudenvastata aina siihen, mitä kirk-ko tarvitsee�, kuten sisar Mar-ja-Liisa luonnehtii birgittalais-sisarten luostarielämän luon-netta.

Tarmonaisena äiti MariaElisabeth perusti luostarin toi-sensa jälkeen. Ensimmäisetkanssasisaret olivat tulleetEnglannista. Hän palasi Ruot-

siin jo vuonna 1923 avatak-seen siellä Djursholmin luos-tarin. Jo vuonna 1935 ensim-mäiset birgittalaissisaret läh-tivät Intiaan perustamaanluostaria sinne. Äiti Maria Eli-sabeth itse sai pian lisänimen�Köyhien äiti�:

�Talomme olivat avoimiakaikille. Toisen maailmanso-dan aikana luostarissammePiazza Farnesella asui jopajoukko juutalaisia piilossa.Tämä kertoo paljon hänenrohkeudestaan ja syvästä luot-tamuksestaan Jumalaan. Vai-

keina aikoina hänellä oli tapa-na sanoa, että Jumala näkeekaiken ja tulee apuun�, sisarMarja-Liisa kertoo autuaasta,jolla oli tapana kutsua sisaria�tyttärikseen�.

Nykyään �tyttäriä� on jo yli500 ja luostareitakin neljä-kymmentä. Äiti Maria Elisa-beth aloitti myös laajamittai-sen ekumeenisen työn kristit-tyjen ykseyden edistämiseksi,mikä tuolloin oli vielä lähesennenkuulumatonta:

�Autuas Maria Elisabetheli viimeiset vuotensa hyvinsairaana, mutta hän pysyi us-kollisena jo lapsena saamal-leen kutsulle. Hän uhrasi kär-simyksensäkin sen puolesta,että Jeesuksen tahto toteutui-si ja kaikki kristityt voisivattulla �yhdeksi laumaksi�, sisarMarja-Liisa kertoo.

�Hiljaisuudessa puhuuJumala�

Autuaan hengellinen pe-rintö leimaa birgittalaissisar-ten spiritualiteettia nykyisenyleisabbedissan äiti Tekla Fa-migliettin johdolla:

�Meille rukouksen, erityi-sesti pyhän messun ja hetki-palveluksen lisäksi katumuson tärkeää. Se on osa hengel-listä elämäämme. Ennen het-kipalveluksen alkua pyydäm-me toisiltamme anteeksi. An-teeksipyytäminen ja -antami-nen on jollakin tapaa myös ai-don ekumenian tie, kuten paa-vimme Johannes Paavali II onosoittanut. Katumukseen si-sältyy paljon muutakin: Hiljai-suudessa eläminen ja hiljai-suuden asenne jokapäiväisentyön keskellä, sillä juuri hiljai-suudessa puhuu Jumala�, si-sar lisää.

Autuas Maria ElisabethHesselblad siirtyi ajasta ikui-suuteen Roomassa 24.4.1957.Hänet on haudattu birgitta-laissisarten äitiluostariin Piaz-za Farneselle, samaan taloon,jonka hän itse onnistui saa-maan takaisin sisarille run-saan viiden vuosisadan tauonjälkeen. Sisar Marja-Liisaakiehtoo autuaan elämässämontakin seikkaa, mutta var-sinkin yksi:

�Äiti Maria Elisabeth sa-noi, ettei hän koskaan kuvitel-lut tulevansa sääntökunnanperustajaksi. Hän toisti useinolevansa vain hyödytön työvä-line Jumalan käsissä. Juurisiksi hänen autuaaksi julista-misensa oli niin suuri ilo jalahja. Se osoittaa todeksi jota-kin suurta: Jumalan armo voimuuttaa ihmisen elämän ko-konaan. Mutta vain silloin,kun se otetaan vastaan.�

TTV/KATT

FIDES 07/200212

Artikkeleita

Kardinal Etchegaray, påvens problemlösare

Kära hälsningar från Jakobstad!Bekräftelsens sakrament och första kommunionen i St. Micha-els kapell.

Vår biskop och fader Peter med konfirmanden, hans fadder Dinh Nguyen och flickorna, som fått första kommunio-nen. Foto: Bo Pham.

Sankt Michaels kapell i Jakobstad.

Eläkkeellä AstenissaIsä Reinier Brügemanninvieraana Hollannissa

Lördagen den 4 maj var detfest i St. Michaels kapell här iJakobstad. Vi firade för förstagången mässa med vår biskopJózef, som tillsammans medsin sekreterare samt vår kyr-koherde Peter hade kommitfrån Tammerfors denna mor-gon. Anledningen till besöketvar unge Toan Pham, som nuskulle få bekräftelsens sakra-ment. Hans lilla syster Ceci-

lia och en annan flicka, SaraNguyen, skulle få förstakommunion.

Vi hade naturligtvis förbe-rett oss länge inför den härdagen, men tiden gick så fort,tyckte vi alla. En aning av ner-vositet fanns det i luften, efter-som barnen i vår del av för-samlingen har lärt sig svenskasom första språk i Finland. Nuskulle mässan och konfirma-

tionslöftena gå på finska - ochvisst lyckades också detta ef-ter övning.

De små flickorna i sina vitaklänningar och med dopljuseni händerna fick oss att tänka påden dag, som hade firats i kyr-kan för 8 eller 9 år sedan. Dåbars de små baby-flickornafram i kyrkan och ikläddessina vita kläder vid dopet ochderas ljus, som hade tänts fråndet stora påskljuset hade nuvisat vägen för dem från dop-funten till altaret. Där återtän-des ljusen denna dag, när defirade sin första fullständigamässa.

Vi är tacksamma för vårbiskops besök och för den tidhan gav oss vid kaffebjudnin-gen efteråt. Våra polska invan-drare blev speciellt inspirera-de av biskopens vänlighet.

Det var en stor dag i vårtenkla kapell och vi gladdesockså över det vackra försom-marväder, som vi fick njuta av.Hela naturen hade klätt sig tillfest i en ljusgrön skrud.

ANNE-MAJ KORPELA

När Johannes Paulus II ibörjan av maj sände den frans-ke kardinal Roger Etchega-ray till Jerusalem var det inteförsta gången han sände den-ne trogne medarbetare ut påen resa påven hade velat görasjälv. Etchegaray, som kom-mer från Baskien, är en avpåvens närmaste män och bes-krivs ofta som hans "trobule-shooter", hans problemlösa-re".

Med sitt kortklippta vitahår ser 79-årige Etchegaray utsom en pensionerad marinsol-dat, och påven har sänt honomtill Mozambique under brin-

nande inbördeskrig, till ettSarajevo som belägrades avserbiska trupper, till Ruandaunder pågående folkmord. Et-chegaray var ärkebiskop Mar-seille innan han kallades tillVatikanen 1984 för att arbetamed hjälparbete varefter hanfick samordna förberedelsenav jubelåret 2000.

Efter lösningen på krisen iBetlehem säger Etchegaray attman nu måste se bortom Bet-lehem och se vad som kan blinästa steg mot fred: "Nu mås-te man se bortom Betlehem.Nu måste man tänka på fredför hela det Heliga landet. Nu

gäller det hur man fortsätterhärifrån. För nästa steg behövssolidaritet från alla människoroch från alla folk för att enrättvis och varaktig fred skallstråla som ljuset från julen (iBetlehem) över hela det isra-eliska folket och över hela detpalestinska folket."

KATT/VATIKANRADION

Entinen Pyhän Henrikin seu-rakunnan kirkkoherra, isäReinier Brügemann SCJviettää eläkepäiviään Astenis-sa Hollannissa. Viime kesänäkävin puolisoni kera lomamat-kallani tervehtimässä häntä jasamalla sain tutustua AsteninPyhän Sydämen luostariin,jossa isä Brügemann asuu.

Korkeasta yli 90 vuodeniästään huolimatta hän onedelleen hyväkuntoinen jatyöskentelee luostarin ja seu-rakunnan hyväksi monin ta-voin. Hän on muun muassaluostarin kirjastonhoitaja jatoisinaan, kun on pyydetty,hän on pitänyt messuja lähi-paikkakuntienkin kirkoissa.Yllättäen hän oli suunnitellutmeille myös museokäyntejä japitkän patikkaretken luon-nonhelmaan. Väsymättä ja tie-tysti legendaarista huumori-aan välillä väläytellen hän esit-teli meille niin luostarin, As-tenin, kuin vähän sen ympä-ristöäkin.

Asten on kylä Hollanninkaakkoiskulmassa lähellä Sak-san rajaa. Lähimmät kaupun-git ovat Helmond ja Eindho-ven. Asten on melkein Ruhrinlänsikolkkaa, mutta tästä ken-ties maailman ruuhkaisim-masta teollisuusalueesta ja senaiheuttamasta valtavasta lii-kenteestä ei tiedä Astenissajuuri mitään. Pahin kiire, hek-tisyys kuten saksalaiset sanoi-sivat, ikään kuin kiertää Aste-nin seudun. Maalaismainenkyläidylli on säilynyt melkohyvin ja kaiken kruunaa kuu-luisa luonnonsuojelualue, jokaon alle puolen tunnin ajomat-kan päässä Astenista.

Punatiiliarkkitehtuuriaedustava Klooster H. Hart si-jaitsee ihan kylän keskellä suu-ren ja komean uusgoottilaisenkirkon vieressä. �Eikö ole ih-meellistä, että näin valtavakirkko on aikoinaan rakennet-tu keskelle peltoja!�, päivitteliisä Brügemann. Nykyisin isokirkko elää hiljaiseloa, ja siel-lä on messuja harvoin. Maal-listuminen on Hollannissakinongelma ja niinpä varsinkinsunnuntain jumalanpalveluk-set pidetään väen vähyydentakia aika usein pikkuruisessaluostarin kirkossa, joka niin-ikään on �goottilaistyylinen�ruodeholvattuine kattoineen.Isä Brügemann totesi tulevai-suuden kannalta huolestutta-vana sen, että Hollannissa jamyös muissa läntisen Euroo-pan maissa entistä harvempinuori mies tuntee pappiskut-sumuksen omakseen. Pappis-pula alkaa olla todellisuutta jonyt.

Astenin kirkko (Kerk H.Maria Presentatie) on nimet-ty �Neitsyt Marian temppelis-sä käynnin� mukaan. Sunnun-taiaamuisin sen kellojen kalkeja pauke kuuluu kauas, sillä

niillä kutsutaan kansa kokoonsilloinkin, kun messu pidetäänvain luostarissa. Niinpä olikinkoomista kun saavuimmeerehdyksessä sunnuntainmessuun suureen katedraa-liin. Ovet olivat auki, kellojenkumu kuului kirkkosaliin upe-asti, muutamia kynttilöitä pa-loi, mutta ei ihmistä missään,ei edes pappia. Asia tietystikorjaantui kadun ylityksellä jatilanteelle naurettiin raikuvas-ti myöhemmin luostarin ruo-kalassa.

Pyhän Sydämen luostari eiole suuren suuri, mutta ehkäse on juuri sen vuoksi kodikas.Sen sisäpiha on luostareilleaika tyypillinen, suljettu. Sii-pirakennusten kaarevien ikku-noiden rivistöillä on saatu ai-kaan vaikutelma ilmavista javaloisista arkadikäytävistä.Pihan rehevien kasvien seassaon pienoispatsaita. Lisäksiluostarialueeseen kuuluuryytimaa, pieni hautausmaa japienehkö metsikkö mahtavankorkeine puineen. Sen keskel-le on rakennettu pieni NeitsytMarian alttari ja sen eteenpenkki, jolla isä Brügemanntapaa istuskella. �Tämä onminulle hyvin rakas paikka,siitäkin syystä, että tämä onkeskellä luontoa. Alttari onkaunis, vaikka se on vaatima-ton�, isä Brügemann toteaa.

Vanhainkotina toimivassaluostarissa on muutama kym-menen asukasta. Jotkut heis-tä ovat työskennelleet eksoot-tisissa olosuhteissa kaukanaEuroopan ulkopuolella. Esi-merkiksi 71-vuotias isä ArieBontje SCJ työskenteli mon-ta vuotta Sumatralla, ennenkuin päätyi kirkkoherraksiDelftin kaupunkiin ja parivuotta sitten Astenin luosta-riin. Luostarin ruokalassa käy-tyjä keskusteluja värittikin ni-menomaan veljestön moni-puolinen eri kulttuurien tun-

Näkymä Astenin luostarin pihalta.

FIDES 07/2002 13

Lukijoilta/Kysy papilta

Tällä palstalla toi-vomme lukijoittem-me tuovan esille ra-kentavia mielipitei-tään sekä käyvänkeskustelua katoli-sen uskonsa todeksielämisestä. Lisäksipalstalla voidaanesittää kysymyksiä,joihin joku asiantun-teva hiippakuntam-me pappi vastaa.

Kirjoitukset tulee toi-mittaa kirjekuoressaFidesin toimituk-seen. Kuori merki-tään tunnuksella“mielipide” tai “kysy-mys”. Mielipiteitä eijulkaista ilman kirjoit-tajan nimeä eikä nii-tä palauteta. Toimi-tus varaa oikeudenmielipiteiden lyhen-tämiseen.

Artikkeleitatemus, mikä on isä Brügeman-nin mielestä yksi hyvä tekijävireyden ylläpitämisessä; onenemmän kuin yksi kulttuuri-nen perspektiivi, josta käsintarkastella asioita! �No, kuntämä on vanhainkoti, niin ainajoku voi olla heikossa kunnos-sa tai sairastua, mutta muutentäällä on tietysti monenlaistaväkeä ja tietoa eri aloilta. Reh-tori eli luostarin johtaja onerittäin nykyaikainen mies.Hän on teologi ja myös biolo-gi�, isä Brügemann selvitti.

Rehtori Rein van Lan-gen on toiminut opettajanahollantilaisessa peruskoulus-sa. Juttelimme hänen kans-saan pitkään hollantilaisenkoulumaailman hyvistä jahuonoista puolista, koulunkasvatuksellisista tavoitteistaja uskonnonopetuksesta.Moni osallistui keskusteluihinja osoittautui, että vaikka Py-hän Sydämen luostarissa ele-tään verkkaisesti niin ajatteluvoi olla siellä hyvin nykyai-kaista ja kriittistä. �Vaikkaluostarin asukkaat ovat van-hoja, se ei merkitse etteivätköhe voisi ajatella modernisti�,isä Brügemann sanoo. �Useinjo harrastuksetkin pakottavatseuraamaan nykyaikaa. Sainaikoinaan Suomessa lahjaksikaukoputken. Täällä Astenis-sa olen käynyt tähtitieteenlu-ennoilla, vaikka se on vaikeaaihe, koska tieteellinen tutki-mus on kehittynyt niin valta-vasti. Se on aivan ihmeellistä,mitä kaikkea avaruudesta onsaatu selville. Ja koko ajan tu-lee lisää uutta informaatiota.Matematiikasta, fysiikasta,kvanttimekaniikasta, kaikestapitäisi tietää niin paljon, ettäpysyisi vauhdissa mukana.Mutta tähtitiede on mielen-kiintoista�, isä Brügemannpohti.

Omakotitalojen ihanastihoidetut puutarhat tekevätAstenista hyvin kukkivan japittoreskin. Suomalaisen mit-tapuun mukaan Asten on kyl-lä pikemminkin pieni kaupun-ki kuin kyläpahanen, jollaisek-si hollantilainen sen kokonsa

puolesta helposti mieltää. Senkeskustassa on ihan �oikea�, ti-heä, pienkerrostalojen reu-nustama katuverkosto, paljonkivoja putiikkeja, komea kun-nantalo ja sen edessä monu-mentaalinen kellonvalajapat-sas. Keskustan tuntumassasijaitsee erittäin viehättäväNationaal Beiaardmuseum elikellomuseo. Siellä on nähtävä-nä muun muassa kaiken ko-koisia ja näköisiä kirkonkello-ja eri puolilta maailmaa. Mo-nissa kelloissa on erittäin mo-nimutkaiset soittokoneistot,yleisökin sai aktivoida yhdenjärjestelmän ja ällistellä sittennäkemäänsä ja kuulemaansa.Asten on vanhastaan tunnet-tu kelloistaan ja niitä valetaansiellä vieläkin. Kellojen histo-ria on alkanut Kaukoidästä jasen takia museossa on paljonmateriaalia Nepalista, Tiibe-tistä, Kiinasta ja Japanista.Euroopan tunnetuin kellonva-lajasuku oli aikoinaan hollan-tilainen van Wou 1400-1500luvulla, joten ei ole mitenkäänihme, että juuri tällainen eri-koismuseo löytyy Hollanninmaaseudulta.

�Minä ajattelen usein Suo-men luontoa. Erikoisesti ikä-vöin täällä kahta asiaa Suo-mesta: merta ja joulua. Vaik-ka Hollantikin on merellinenmaa, täälläpäin ei näe kovinpaljon vettä. Tämä luonnon-suojelualue on maanpäällinenparatiisi. Täällä on uskomatonrauha ja katsoo minne vaan,niin kaikki on kaunista�, isäBrügeman herkesi tunnelmoi-maan kävellessämme pienenjärven rannalla De GrootePeelissä. De Groote Peel, suo-meksi iso suo, on 1400 hehtaa-rin kokoinen alue, joka onkuuluisa linnuistaan. Lähistöl-lä on toinenkin suojeltu alue,1100 hehtaarin suuruinenMariapeel. Suolla oli valittava-na kolme eripituista ohjattuakulkureittiä. Isä Brügemannolisi valinnut niistä pisimmän.Me �nuoremmat� tyydyimmekuitenkin lyhyimpään, olisikoollut vaivaiset kaksi ja puolikilometriä. �Kun tänne tulee,

pitäisi ottaa rehtorimme op-paaksi, koska hän osaisi selit-tää tarkkaan, kuinka tämä suoon syntynyt ja miten se kehit-tyy tästä eteenpäin.� Mieleenjäi erityisesti De Groote Pee-lin laidassa kohoava ultramo-derni paviljonki. Siellä järjes-tetään ekologiaan ja biologi-aan liittyviä luentoja ja teema-viikkoja ympäri vuoden. Ra-kennuksessa on turvekatto jasen keskeltä törrötti hurja an-tennirakennelma, jonka avul-la voi varmaan seurata vaikkalintujen muuttoa.

Erikoisen mielellään isäBrügemann hoitaa jo edellämainittua luostarin kirjastoa.Sitä kelpaa esitellä tyytyväise-nä, nimikkeitä on aika paljonja aiheryhmiä riittää. Varsinai-sen hengellisen, teologisen jafilosofisen kirjallisuuden li-säksi kirjastossa on myös run-saasti taidekirjoja, esimerkik-si ikoneista. Muistelmista pis-ti silmään esimerkiksi itsekinlukemani hollanninjuutalai-sen Etty Hillesumin Päiväkir-ja natsimiehityksen ajoista1941-43. Siitä sitten keskus-telimme luostarin olohuo-neessa, olihan isä Brügeman-nilla tietysti kokemusta nois-ta vaikeista ajoista Hollannis-sa. Mutta, kun kirjoista puhut-tiin, hän muisteli myös, min-kälaisen innostuneen vastaan-oton Hollantilainen katekis-mus sai aikoinaan, ei vain pap-pien, vaan myös tavallisenkirkkokansan taholta. Hänkertoi lukeneensa sen ensinranskankielisenä versiona jahämmästelleensä, kuinka sii-nä tavallaan muutettiin aja-tuksen suuntaa. Totutustihanajatus oli kulkenut niin päin,että kirkon melko raskas joh-toporras päätti yksinään mel-kein kaikesta ja toimi niin kuinaina ennenkin oli hyväksi näh-nyt. Tällaisen rakennelman olireagoitava ajan muutoksiin janiin hierarkia keveni käytän-nön asioissa ja seurakuntalais-ten vaikutusmahdollisuudetkirkossa lisääntyivät. �No, ei-vät ongelmat lopu niiden rat-kaisuihin. Uutena ongelmanaalkaa olla, että ihminen on niintietoinen itsestään�, isä Brüge-mann huokaa ja viittaa sillä ai-kamme pahenevaan vitsauk-seen, itsekeskeisyyteen.

Pyhän Sydämen luostaris-sa ei majoiteta matkustavaisia,muttei luostari ulkopuolisiltatäysin suljettukaan ole. Niin-pä isä Bügemann saattoi esi-tellä oman huoneensa luosta-rin toisessa kerroksessa. Pie-nellä hyllyköllä ja kirjoitus-pöydällä on lukuisia muisto-esineitä Suomesta. Hauskanayksityiskohtana voisi mainitapienen erikoisennäköisten ki-vien kokoelman, johon taisikuulua muutama suomalai-nenkin kivi. Moniruutuisestaikkunasta avautuu kaunis nä-köala puistoon. Siitä siivilöityipehmeä valo pöydällä olevaanenkeliin. Tunnelma kaikkiallaluostarissa on harras ja kiiree-tön. Holvattujen käytävien sei-nillä on koko joukko kauniitatauluja ja käytävillä lähinnä

uskonnollisaiheisia pikkupat-saita. Isä Brügemann paljastisen taas johtuvan joidenkinveljien harrastuksesta taiteitakohtaan.

Viimein meidän oli jatket-tava matkaamme kohti Metzinkatedraalia Ranskassa. IsäBrügemann sanoi usein ruko-uksissaan muistavansa ystävi-ään ja seurakuntalaisiaan Suo-messa. Vaikka hän muuttikintakaisin Hollantiin jo 80-lu-vun alkupuolella, niin yhä aja-tukset vaeltavat entiseen koti-maahan ja muutenkin hän ko-ettaa seurata Suomen tapah-tumia niin tarkkaan kuin se onAstenista käsin mahdollista.Silloin tällöin hän on matkus-tanut lyhyelle lomalle Helsin-kiin ja pistäytynyt tilaisuudensalliessa myös sisämaassa ta-paamassa tuttujaan.

Sitä paitsi Isä Brügemannei ole ainoa suomenkielentai-toinen Pyhän Sydämen luosta-rissa. Paljon lämpimiä tervei-siä lähettää myös veli Aufri-dus. Hän työskenteli Suomes-sa vuosina 1963 - 1970. Hänkuului Pyhän Henrikin seura-kuntaan, asui sen pappilassaja teki kaikenlaista työtä, toi-mi myöskin urkujen soittaja-na. Urkuja hän soitti nytkinmessussa luostarin kirkossa,loppusoittona oli yllätyksek-semme Finlandian hymniosa!Se oli kyllä niin säväyttävää,että oli pakko oikein kääntyäkatsomaan veli Aufridusta.Hän vastasi hymyilemällä pil-ke silmäkulmassaan. Isä Brü-gemannin pitämän messunlämmin ja kotoinen tunnelmasekä luostariväen hyvän mat-kan toivotukset saattoivatmeidät jälleen matkaan. Nytkirkkaana talvi-iltana täälläkotona muistelemme vierailu-

amme lämpimin ajatuksin jamieleen tulevat Psalmin sä-keet:

“Kun minä katselen sinun tai-vastasi, sinun sormiesi tekoa,kuuta ja tähtiä, jotka sinä oletluonut, niin mikä on ihminen,että sinä häntä muistat, ih-mislapsi, että pidät hänestähuolen. Ja kuitenkin sinä teithänestä lähes jumalolennon,seppelöitsit hänet kunnialla jakirkkaudella; panit hänet hal-litsemaan kättesi tekoja jaasetit kakki hänen jalkainsaalle.”

RISTO MOBERG

Risto Moberg

Risto Moberg

Isä ReinierBrügemann SCJ Astenissa kesällä 2001.

FIDES 07/200214

Katekeesin kaikuja

Dominikaanisääntökunta ei ole vastuussaAlbertin palstan tekemisestä eikä sen sisällöstä.

JO JOUTUI ARMAS AIKA, muttamistä tuo suosittu virsi tuliSuomen kirkkoihin ja erityi-sesti koulujen kevätjuhliin?Virren tekijäksi on merkittyruotsalainen Israel Kolmodin(1643-1709). Hän toimi mm.lääninrovastina Gotlannissa.Eräänä juhannuksena, kunhänellä oli saarnavuoro Gann-sin kirkossa, lähti hän odotte-lemaan jumalanpalveluksenalkua läheiselle uhrilehdolle.Siellä hän luonnon innoitta-mana kirjoitti virren En som-

mar Visa. Vaikka sanoittajaon tuntematon, ovat sen alku-sanat, Den blomstertid nukommer, peräisin em. kirkonalttaritaulusta. Suomalaiseenvirsikirjaan se otettiin vuonna1701. (Peruskoulun virsitieto)

HILKKA YLÖNEN pohtii kat-sauksessaan (Kasvatus 2/02),miten sadut koetaan. Hänenmielestään psykoanalyyttistateoriaa on korostettu aikai-semmin liikaa. Monet muut-kaan nykytutkijat eivät pidätämän teorian korostamaaseksuaalisuutta merkittävänä.Seitsemän kuoleman synninteoriassa sadussa tulee esiinjokin heikkous, johon lapsi voiolla alttiina. Esim. Lumikinkauneuden merkityksen ihan-nointi voi olla merkittävä lii-

allisesti turhamaiselle ja ulko-näöstään huolehtivalle lapsel-le. Ylönen puolustaa ns. meta-forateoriaa, jossa olennaista�on toisen käsitteen ilmaise-minen ja ymmärtäminen toi-sen avulla�. Lapsen pitää ko-kea satu intuitiivisesti ja jättäätilaa luovuudelle. Silloin sa-dusta on hyötyä.

Puhtaus:

Ehkäisy - alkuperäisen luomisaikomuksen kiertäminenKolmas ja viimeinen osa isä Rudolf Larenzin kristillistä puhtautta käsittelevästä artikkelisarjasta.

Vanhan Testamentin ajan juu-talaiset naiset kaipasivat jälke-läisiä, kuten muun muassaRaakelin (1. Moos. 30:23),Hannan (1. Sam. 1:2ss.) ja Eli-sabetin (Luuk. 1:25) käyttäyty-minen osoittaa. He kokivat hä-peää, koska heillä ei ollut lap-sia, minkä johdosta heillä eiollut mahdollisuutta olla osal-lisina kunniasta tulevan Mes-siaan genealogian toteuttami-sessa. Messiaan syntymän jäl-keen on edelleenkin voimassaLuojan miehenä ja naisenaluodulle ihmiselle omaksi an-tama kyky lisääntyä ja tehdämaata itselleen alamaiseksi (1.Moos. 1:27), mutta nyt se ta-pahtuu pelastuksen ja pyhitty-misen merkeissä: syntyvillälapsilla on mahdollisuus saa-da kaste, vastaanottaa usko,saada kasvatusta siinä ja muo-dostaa elämänsä sen mukai-seksi.

On olennainen osa kristin-uskoa, että Jumalan Poika ontullut ihmiseksi. Juuri niin olipelastuksen ja pyhittymisem-me Jumalan kaitselmuksenmukaan määrätty toteutuvan.Jumalan Poika ei vain tiedot-tanut ihmisluontonsa avullaIsästään, vaan hän on antanutmeille omilla teoillaan esimer-kin (vrt. esim. Joh. 13:13).Mikä tahansa poikkeaminenJumalan Pojan inhimillisistäteoista ja sanoista vie kristin-uskon ulkopuolelle (vrt. 1. Joh.2:23; 4:2.3; 4:14.15; 5:1).Tässä yhteydessä kiinnostavakohta on se, että Jumalan Poi-ka on valinnut syntyä äidistäja kasvaa perheessä. Elämänlähteen sulkeminen muuttaasiis omavaltaisesti Luojan ih-misille antamaa tehtävää jakykyä, jotka kristinuskon onvahvistanut. Tämän lisäksi sevastustaa kristinuskoa myösedistämällä ilmapiiriä, jossalapsia ei odoteta kuten ennenKristusta, vaan jossa korkein-taan lapsia suunnitellaan. Eh-käisylle myönteinen asenne onsiis perinpohjin epäkristillinenriippumatta siitä, millä taval-la ehkäisyä harjoitetaan.

Tämä on ollut eksplisiitti-sesti tai implisiittisesti tun-nustusten rajojen yli kaikkienkristittyjen yhteinen käsitys.Vasta anglikaanisten yhteisö-jen Lambeth-kokouksessavuonna 1930 hylättiin tämäyhteinen käsitys, kun julistet-tiin ehkäisyn olevan sallittuatietyillä ehdoilla. Myöhemminehkäisy hyväksyttiin ilman eri-koisia ehtoja, minkä melkeinkaikki muut protestanttisettunnustukset omaksuivat.Suurin piirtein samaan aikaanpaavi Pius XI piti tarpeellise-na muistuttaa uskovia aviolii-ton olemuksesta ja ominai-suuksista (kiertokirje Casticonnubii, 31.12.1930). Kunasiakirja puhuu avioliiton vää-rinkäytöstä sekä luomisjärjes-tyksessä että kristinuskossa,korostetaan muun muassasitä, että ehkäisyvälineidenkäyttö on itsessään eli riippu-matta olosuhteista paha tekoeli synti.

Nimenomaan ihmisen siit-täminen on erityisen suurtaosallistumista Jumalan luo-mistoimintaan. Vanhemmatantavat tulevan ihmisen ruu-miin ja Jumala luo hänen sie-lunsa. Yhtäältä tulevat van-hemmat ovat osallisia Juma-lan kaitselmukseen ja johda-tukseen ja toisaalta Jumalatekee itsensä oman johdatuk-sensa mukaisesti riippuvaisek-si tulevien vanhempien vapaa-ehtoisesta käyttäytymisestä.Toisin sanoen aviopuolisot ei-vät ole oman kohtalonsa yksi-löllisiä arkkitehtejä vaan Luo-jan kaitselmuksen yhteistyön-tekijöitä ja täyttäjiä. Vanhem-muus vaatii siis tiivistä yhteyt-tä Jumalaan, mikä on oikeas-taan kutsumuksen tunnus-merkki.

Vuonna 1968 ilmestynytkiertokirje Humanae vitaetoistaa ehkäisyn moraalisenluonteen ehdottomana paha-na tekona (n. 14) ja keskittyylaajemmin aviollisen rakkau-den ja sen hedelmällisyydenerottamattomaan yhteyteen.Tätä yhteyttä ihminen ei saa

omasta aloitteestaan särkeä(n. 12, vrt. 14): jokaisen yhdyn-nän on oman olemuksensamukaan oltava avoin uudelleelämälle (n. 11), mikä onmerkki siitä, että puolisot ainasuhtautuvat myönteisestimahdollista tulevaa ihmislas-ta kohtaan. Tämä pitää paik-kansa myös silloin, kun sikiä-minen on biologisista syistämahdotonta. Vain ehdottoma-na aviollinen rakkaus on to-dellinen rakkaus.

Luonnollinen perhesuun-nittelu (Natural Family Plan-ning, NFP), perustuu lääketie-teelliseen tietämykseen naisenhedelmällisistä ajanjaksoista.Se on aiheuttanut paljon vää-rinkäsityksiä, joten on tehtäväselväksi, että tätä keinoa voi-daan käyttää joko oikein taiväärin. Luonnollinenkin per-hesuunnittelu on väärin, jospuolisot eivät yksinkertaisestihalua lasta ja sen johdosta sul-kevat pois hedelmälliset ajan-jaksot. Sen sijaan luonnollinenperhesuunnittelu on oikein,jos puolisot katsovat itseäänkoskevien painavien syidenvuoksi olevansa velvoitettujarajoittumaan hedelmättömiinajanjaksoihin (Humanae vi-tae, n. 16), mutta ovat siitähuolimatta edelleen avoimiauutta lasta kohtaan. Luonnol-linen perhesuunnittelu ei siisole myönnytys ehkäisylle elielämänvastaiselle asenteelle.Jos puolisot ovat vilpittömänavoimia uusia lapsia kohtaan,heidän tulee luopua luonnol-lisesta sääntelystä siinä mää-rin, kuin siihen johtaneet pai-navat syyt vähenevät.

�Se, jonka ajatukset pyöri-vät vain itsensä ympärillä jajoka etsii etenkin omaa tyydy-tystään, laittaa peliin ikuisenautuutensa ja on melkoisenvarmasti jo nyt onneton. Vainse, joka unohtaa itsensä koko-naan ja antautuu Jumalalle jalähimmäisilleen, voi myösavioliitossa olla onnellinenmaan päällä sillä onnella, jokaon taivaan autuuden esimakuja valmistus siihen.�

�Joka on sitä mieltä, ettävaikeudet olisivat ilon ja rak-kauden loppu, on käsittänytavioliiton ja inhimillisen rak-kauden vajavaisesti. Vastasaavuttaessamme inhimillis-ten tunteitten ytimen on tul-lut aika, jolloin antaumus jahellyys vahvistuvat ja osoittau-tuvat kuolemaa väkevämmäk-si rakkaudeksi (vrt. Kork. v.8:6).�

�Siveys - ei pelkkä pidätty-vyys, vaan rakastavan tahdonvakaa, myöntävä vastaus - onhyve, joka pitää rakkaudennuorena elämän jokaisessavaiheessa. On olemassa puber-teetin heräämisen itsessääntuntevien henkilöiden siveyt-tä, avioon valmistautuvien si-veyttä, Jumalan selibaattiinkutsumien siveyttä ja aviolii-tossa elävien siveyttä.�

�Puhdas, rehellinen, ilon-täyteinen inhimillinen rakka-us on mahdollista avioliitossavain, jos siinä harjoitetaan si-veyden hyvettä, joka kunnioit-taa seksualisuuden salaisuut-ta ja suuntaa sen hedelmälli-syyteen ja antaumukseen. Elä-män lähteiden sulkeminen onrikos lahjoja kohtaan, jotkaJumala on uskonut ihmiskun-nalle, ja merkki siitä, että an-netaan egoismin eikä rakkau-den johtaa itseä. Kaikki ikäänkuin sumenee ja aviopuolisotpitävät toisiaan lopulta rikos-tovereina. Jos seksualisuudenjumalallinen hyvä vääriste-tään, kadotetaan intiimiys, ei-vätkä mies ja nainen voi enääkatsoa toisiaan rehellisesti sil-miin. Jos tämä jatkuu, syntyyhaavoja, jotka eivät ole juurikoskaan parannettavissa.�

Jokainen rehellinen ihmi-nen voi vakuuttua edellä esi-tetyn opetuksen totuudestatarkastelemalla syntyvyydensääntelyn keinotekoisten me-netelmien seurauksia. Niidenkautta avautuu helppo ja leveätie aviolliseen uskottomuu-teen ja yleisen moraalin hei-kentymiseen. Viimeiset neljä-kymmentä vuotta ovat osoitta-neet riittävästi, että mies, joka

tottuu hedelmöitystä estäviinmenetelmiin, kadottaa kunni-oituksensa naista kohtaan.Onkin tunnettua, kuinka vi-ranomaiset vaikuttavat mieli-valtaisesti kouluissa ja koulu-jen ulkopuolella tämän ihmis-arvoa vähäksyvän ilmapiirinedistämiseen (vrt. Humanaevitae, n. 17).

On selvää, että avioliittoonnistuu sitä paremmin, mitäluottamuksellisemmin puoli-sot antautuvat Jumalan kait-selmukseen ja johdatukseen.Mutta siinä ei ole vielä kaikki.Kristillisin silmin katsottunaavioliitto on Jumalan antamakutsumus sanan täydessämerkityksessä kristillisen täy-dellisyyden saavuttamiseksi.Yleensä kutsumusta voidaankuvailla sisäisenä valona, jokasäteilee kaikkiin olosuhteisiinja saattaa ihmisen kykeneväksisuuntaamaan parhaat voi-mansa yhteen päämäärään.Tällaisen kutsumuksen voi-malla ihminen on onnellinenjopa väsymyksessään tai sil-loin, kun hänen täytyy uhratajotakin elämänsä päämääränsaavuttamiseksi. Nimen-omaan avioliiton kutsumuk-sen luonteesta perheen perus-tana selittää paavi JohannesPaavali II:n vuonna 1981 jul-kaisema asiakirja Familiarisconsortio.

ISÄ RUDOLF LARENZ

Merkitsemättömät lainauksetovat autuaan Josemaría Esc-riván saarnasta �Avioliitto,kristillinen kutsumus�.

Lisäksi: Katolisen kirkon ka-tekismus, kohdat 2363, 2366,2367, 2368, 2369, 2370; senpohjaksi 1652, 1653, 1654,2201.

Tutustu myös:www.catholic.net/RCC/Issues/Contraception/contraception.html.

FIDES 07/2002 15

Albertin palsta

Katekeesin kaikuja

ITALIASSA AVATAAN syyskuus-sa kirkon sisäinen intranet.Aluksi siihen kuuluu 20 hiip-pakuntaa, joihin sisältyvätRooma, Torino, Venezia, Ve-rona ja Perugia. Vuoden sisäl-lä siihen arvellaan kuuluvan227 italialaista hiippakuntaa.(Corriere della Sera 110/02)Voitaisiinko täällä kotomaas-sa ajatella, että mitä isot edel-lä sitä pienet perässä!

PYHÄT DOMINICUS, FRANCIS-CUS JA IGNATIUS LOYOLA pala-sivat Kristuksen syntymän ai-kaan ja paikkaan. NähdessäänLihaksi tulleen Sanan pyhäDominicus joutui ekstaasiin.Kun pyhä Franciscus näki Ju-malan tulleen avuttomaksilapseksi, valtasi hänet nöyryys.Pyhä Ignatius Loyola vei py-hän Joosefin ja Neitsyt Mari-an vähän sivummalle ja kysyi:Oletteko jo miettineet hänenkoulutustaan?

OHJE HIIPPAKUNNAN kesäleiri-läisille 8-vuotiaalta pojalta:Jos et usko Jumalaan vaanolet ateisti, olet hyvin yksinäi-nen, koska vanhempasi eivätvoi lähteä kanssasi joka paik-kaan, kuten leirille, mutta Ju-mala voi. On hyvä tietää, ettähän on lähellä, kun pelkäät pi-meässä tai kun et osaa uida jatoiset lapset heittävät sinuttosi syvään veteen. Mutta si-nun ei pitäisi aina ajatella vainsitä, mitä Jumala voi tehdävuoksesi. Minä arvelen, että

Jumala on asettanut minuttänne ja hän voi ottaa minuttakaisin milloin vain hän ha-luaa. Ja ... siksi minä uskon Ju-malaan.

LukiolaisillekatolistauskontoaetäopiskelunaKatekeettinen keskus tarjoaalukiolaisille mahdollisuudenopiskella katolista uskontoaetäopiskeluna. Kaikki lukionpakolliset kurssit voi suorittaakirjekurssina. Tänä lukuvuon-na opiskelijoita on ollut neljäja ensi lukuvuodeksi lukiolai-sia on ilmoittautunut jo n. 10.Opetuksen suunnittelusta jasen toteuttamisesta vastaa Ka-tekeettisen keskuksen johtajaMarjatta Jaanu-Schröder.

Kursseja on kaikkiaan kol-me: kirkon opetus ja traditio;kirkon historia; sekä moraalija ihmiskäsitys. Teoriassakaikki kolme kurssia voi suo-rittaa vuoden sisällä, mutta sevaatii jo kovaa työtä. Parhai-ten opiskelu luonnistuu suo-rittamalla yhden kurssin vuo-dessa. Jokainen kurssi on li-säksi jaettu kolmeen osaan.Opiskelija saa palautettuaanedellisen osion tarkastettavak-si aina seuraavan postitse. Li-säksi jokaiseen kurssiin kuu-luu joko esitelmän tai referaa-tin valmistaminen sekä loppu-koe. Loppukokeen voi tehdäomassa koulussa, jonne se toi-mitetaan postitse.

Katolisen uskonnon lukio-kursseista saa todistukseennormaalin arvosanan. Ope-tukseen osallistuminen onavoin kaikille lukiolaisille. Sentoteuttaminen ei edellytä tiet-tyä määrää katolilaisia esim.kunnassa tai koulussa sillä seei ole kuntien rahoittamaa toi-mintaa. Etäopiskelu on sitensuositeltava mahdollisuus kai-kille katolisille lukiolaisille. Sesyventää peruskoulun uskon-nonopetuksessa opittuja asioi-ta sekä tarjoaa katolisen näkö-kulman moneen nuoria askar-ruttavaan asiaan.

Ilmoittautumiset kate-keettiseen keskukseen ennenkoulun alkua.

IRENE ALVAREZ

Yhteystiedot:

Katekeettinen keskusKuusitie 600270 Helsinki

Puh. 09-2416095Fax 09-5885157Sähkö[email protected]

Artikkeleita:

Maailmassa ja seurakunnassaElämää Jeesuksen pyhän sydämen maallikkona.

Isä Leo Dehonin 1848-1925perustamassa Jeesuksen py-hän sydämen pappien veljes-kunnassa on ollut jo jonkin ai-kaa myös maallikkojäseniä,joiden kutsumuksena on seu-rata Jeesusta heidän tavallaanpyhän sydämen tiellä. Itse an-noin maallikkositoutumiseni25.11.1996 P. Henrikin kirkos-sa yhdessä toisen uuden jäse-nen kanssa.

Ryhmä sai alkunsa isäFrans Vossin SCJ johdollatoimineesta rukouksen apos-tolaatti -piiristä. Joitain vuo-sia sitten isä Frans Voss ja isäWieslaw Swiech SCJ sekäeräät perustajajäsenet alkoivatideoida ryhmästä pyhän sydä-men perheeseen kuuluvaa jär-jestäytynyttä maallikkotoi-mintaa. Tämä aloite kantoihedelmää ja meitä maallikoi-ta on nyt yhdeksän sekä joitainkiinnostuneita.

Kokoonnumme joka kuu-kauden ensimmäisenä perjan-taina pyhän sydämen messunja adoraation jälkeen Marianseurakuntasaliin papin joh-dolla. Olemme sitoutuneettiettyihin päivittäisiin rukouk-siin, säännöllisiin adoraatioi-hin ja kerran vuodessa meilläon retriitti, jonne kaikki ovattervetulleita. Pyhän Sydamenmaallikot eivät ole sääntökun-talaisia, vaan tavallisia maal-likoita, jotka elävät jokapäi-väistä elämäänsä kotona, kir-kolla, työssä ja vapaa-ajan har-rastuksissa isä Leo Dehonin jaJeesuksen pyhän sydämen vii-toittamalla tiellä. Millainentämä tie sitten on?

Isä Dehon on itse kirjoitta-nut paljon ja jättänyt moniahyviä tienviittoja kirkolle. Hä-nestä on myös kirjoitettu, joi-tain vihkosia on käännettysuomeksikin. Englanniksi par-haana pitämäni kirja on Giu-seppe Manzonin �Leo Dehonand his Message�. Se kertooselkeästi hänen elämästään,työstään ja monista saavutuk-sistaan, iloistaan ja vastoin-

käymisistään. Hänen sano-mansa voivat kaikki ymmär-tää; ainakin sen sosiaalisestanäkökulmasta käsin.

Meille maallikoille isä De-hon antoi ennen kaikkea ter-veen ja toimivan hengellisyy-den pohjan. Siinä rukous ja

rakkauden teot ovat yhtä tär-keitä. Ne puhuvat toisilleen javahvistavat toisiaan. Kunolemme yhteydessä Jeesuksensydämen (hänen rakastavanmielensä ja tahtonsa) kanssaja kuuntelemme häntä, meilläon halu toimia yhteiskunnas-sa, korjata syntien ja pahuu-den aiheuttamia haavoja (re-paratio) ja tuoda rakkaudenvaltakuntaa maan päälle. Kunolemme tehneet tätä koko sy-dämestämme, rakkautemmeJumalaa ja kirkkoa kohtaankasvaa. Meidän on helpompikuulla Jumalan ääntä jamyöntyä hänen tahtoonsa.Pettymyksetja murheet on

helpompi kohdata silloin sekäomassa että toisten elämässä.

Kun sanomme �Fiat�, ta-pahtukoon, siitä alkaa luotta-mus johonkin korkeampaanpäämäärään ja arvoon. Se ylit-tää tavallisen arjen ja antaasille merkityksen. Kun ajatte-

lemme �Ecce venio�, tässä tu-len tekemään tahtosi, meilläon kartta, jonka mukaan suun-nistamme. Kun sanomme ku-ten Maria �Ecce ancilla�(Magnificat), luotamme Ju-malan meille antamaan tehtä-vään.

Ja meidän ei tarvitse vainluottaa, vaan usein voimmemyös nähdä ja todeta, että Ju-mala toimii ja hän tulee meitävastaan kaikilla teillämme.Voimme olla omia itsejämme,arkisia, heikkoja, tavallisiakristittyjä. Me emme muutuJeesuksen sydämeksi, vaansaamme itseemme hänen mie-lenlaatunsa, omine heikkouk-

sinemme, puutteinemme, toi-veinemme, iloinemme ja su-ruinemme. Ehkä jokainen löy-tää Jeesuksen sydämestä jon-kin piirteen, joka kuvaa enitenjuuri häntä itseään. Hänen sy-dämensähän on nöyrä, rakas-tava, anteeksiantava, lempeä,kärsivällinen, kiitollinen, kuu-liainen, luja ja päättäväinen.

Maallikkojäsenet Suomes-sa sitoutuvat kutsumukseensakolmeksi vuodeksi kerrallaan.Sitoumuksia ei kutsuta lupa-uksiksi. Kokouksissa on joskusesitelmiä, jotka joko pappi taijoku maallikko valmistaa py-hän sydämen hengellisyydes-tä, isä Dehonista tai yleiskir-kollisesta aiheesta. Juommemyös kahvia, kerromme kuu-lumisia ja hoidamme käytän-nön asioita. Adoraatio kuuluuaina kokouksen yhteyteen.Luemme myös jonkin pyhänsydämen rukouksen ja ruko-uksen apostolaatin. Yhteis-henkemme on mielestäni ainaollut iloinen ja hyvä ja monetpapit ovat tulleet tutuiksi meil-le ja olemme saaneet heiltäpaljon.

Kysymykseen, mikä pitäämiehen (tai naisen) tiellä, voinomalta kohdaltani vastata: Seon Jeesuksen sydän ja isä LeoDehonin karisma. Jollekin toi-selle se voi olla vaikkapa pyhäFranciskus tai pyhä Domini-cus. Eräs ystäväni sanoi, ettähänen kutsumuksensa on ollalähimmäinen (ilman maallik-koyhteisöön sitoutumista).Tämä kuulosti myös todellahyvältä. Toivonkin, että kai-kenlainen maallikkotoimintaseurakunnissamme lisääntyi-si ja saisimme paljon intoa vie-dä eteenpäin rakkauden ja toi-von sanomaa maailmassam-me ja kaikkialla missä liikum-me ja elämme.

MARJA LEINISTÖ

FIDES 07/200216

Ajassa

Pyhiinvaellus Köyliöön kävellen 14.-16.6.2002Ilmoittautuminen 5.6. mennessä Pyhän Marian pappilaan (09-2411633). Ilmoittautumisenyhteydessä mainittava osallistuminen yhteiskuljetukseen Helsingistä ja takaisin.

Hinta ruoasta ja yöpymisestä 27 eur. Helsingistä tilausbussilla lähtevät ja sinne palaavat mak-savat lisäksi n. 27 eur. Maksun voi suorittaa Pyhän Marian srk:n tilille (Sampo 800013-1241619mainiten "Köyliön vaellus ") tai käteisellä vaelluksen alussa.

Jumala kutsui minut SuomeenKarmeliittasisar Susanna pohdiskelee kutsumustaan Suomes-sa: “Tavoitteenamme on olla todella suomalainen Karmel, jokaon tullut jäädäkseen.”

Perjantai 14.6.

* Helsingistä lähdetään perjantai-iltana 14.6. klo 18.00 bussillaPyhän Marian kirkolta Yläneelle, jossa yövytään työväenta-lossa.

* klo 20.30 iltapala* klo 21.15 vaelluksen avaus Yläneen kirkossa* Majoittuminen työväentalossa

Lauantai 15.6.

* Aamukahvi työväentalossa* klo 9.00 messu ja päivän vaelluksen alku Kappelniitun muis-

toristillä* Vaellus (taukoineen) Kankaanpäähän (noin 25 km), jossa

yövymme koulussa.* Noin klo 18.00 iltaruoka.* klo 21.00 iltarukous

Sunnuntai 16.6.

* klo 8.00 aamukahvi ja aamurukous* klo 9.00 vaellus Kankaanpäästä Köyliön Kirkkokarille (10

km)* klo 12.00 ristisaatto kirkkokarille* klo 13.00 Pyhä Messu Kirkkokarilla* noin klo 15.00-15.30 paluumatka. Helsinkiin palaaville tila-

taan bussi, muualle matkaavat järjestävät oman kuljetuk-sensa.

Tarvitaan:

* Hyvä pyhiinvaelluksen henki* Tavallinen hyvä kunto* Hyvät kengät (esim. lenkkitossut)* Makuupussi tai vastaava (patjat ovat yöpymispaikoillam-

me)* (vähän) ruokaa ja juotavaa lauantaipäivää varten

Huom! Niukkuus kuuluu pyhiinvaelluksen henkeen. Älkääsiis ottako paljon tavaroita! Ne eivät mahdu myöskään pik-kuautoon, jolla niitä kuljetetaan Yläneeltä Kankaanpäähän jasieltä seuraavana päivänä Köyliöön.

Tiedustelut:

Isä Jan Aarts SCJ 09-6877460Pirjo Uronen 09-8843180 (iltaisin)

Huomio! Ryhmä vaeltajia lähtee jo perjantaiaamulla Ruskonkirkosta Nousiaisiin ja sieltä illalla bussilla Yläneelle, jossa heliittyvät meidän ryhmäämme. Tähän vaellukseen tulee ilmoit-tautua erikseen Vesa Nuorvalle 02-2617111 tai 050 3764082tai [email protected].

Kodasema tarvitsee apuasi!Katolisen kirkon Virossa omistamaa 100 vuottavanhaa entistä luostarirakennusta korjataan pik-ku hiljaa toimintakeskukseksi. Vuodesta 1996Suomen Caritas ja UM:n lähialueyhteistyöosastoovat tukeneet Kodaseman perusparannustöitä.

Nyt kuitenkin Ulkoministeriö ilmoitti määrärahojen puutteenvuoksi, että Caritas ei saa hakemaansa 3500 euron avustustatämän vuoden korjauksiin.

Arkkitehti John Methuen toteaa hakemuksessa:

�Talon edessä pääsisäänkäyntioven vieressä si-jaitsee talon makeavesikaivo, ja muutaman met-rin päässä vanha sakokaivo, joka on alkanut vuo-taa vaikuttaen vesikaivon vedenlaatuun. Siksi onvälttämätöntä rakentaa/valaa uusi, isompi ja oi-kein vesieristetty betoninen sakokaivo. Vanhakäyttämätön makeavesikaivo noin viidenkymme-nen metrin päässä talosta uusitaan kokonaan jase otetaan käyttöön nykyisen kaivon sijasta. Tä-hän työhön tarvitaan uudet viemäriputket, vesi-putket, suodattimet, vesipumppu, vesisäiliö yms.�

Vesihuolto on välttämättä korjattava terveydellisten seikkojenvuoksi.

Autathan Viron �Stellistä� toimintakuntoon!

Suomen Caritas rySampo 800012-70154504viite: 2419

Lisätietoja kohteesta antaa John Methuen, puh.09-587 16 42.

Kiitos tuestasi!

Olisin voinut rukoilla Suomenpuolesta aivan yhtä hyvin ol-lessani Karmeliittana synnyin-maassani Englannissa. Minul-le, samoin kuin amerikkalai-sille sisarilleni, oli kuitenkinselvää, ettei se kohdallani ol-lut tarpeeksi. Jumala halusimeidän tuovan Karmelin ilonSuomeen, jossa voimme ko-hottaa Hänelle kirkon rukouk-set suomalaisella maaperällä,täällä Espoossa.

Edesmennyt piispa PaulVerschuren ymmärsi syvästikontemplatiivisen elämän ar-von. Tämä ilmentyi hänen toi-veenaan luostarista, joten saa-pumisemme Suomeen oli vas-taus hänen hartaisiin rukouk-siinsa useiden vuosien ajalta.

Tässä kauniissa paikassametsämme puiden, peltojem-me ja puutarhamme kukkienkeskellä meidän on helppokohottaa sydämemme ja ää-nemme rukoukseen. Luosta-riimme eristettyinä ja hiljaisi-na voimme olla yksin Jumalankanssa, Hänen rukoustensa�voimalana�. Tämä on välttä-mätöntä taistelussa pimeydenvoimia vastaan, sillä me kaik-ki - sekä sääntökuntalaisetettä maallikot - olemme tais-televa kirkko maailmassa.

Jospa voisimme välittääsuomalaisille ystävillemme,kuinka ihanaa elämää tämäon! Meistä tuntuu, että he ovatsyntyneet kontemplatiivisiksija urheiksi taistelijoiksi, val-miina tarvittaessa kestämäänvaikeuksia, minkä he osoitti-vat sodan jälkeen liittymälläonnistuneesti yhteen mak-saakseen Neuvostoliiton vaa-timat valtavat sotakorvakset.

Teemme parhaammeedustaaksemme heitä rukoile-malla kaikki julkiset rukouk-semme suomeksi. (Tämä ei olevaikeaa niille meistä, jotkaovat ikänsä vuoksi tottuneetlatinaan kirkon kielenä.) Tä-ten haluamme myös osoittaa,että tavoitteenamme on ollatodella suomalainen Karmel,joka on tullut jäädäkseen. Tä-män vuoksi olemme uskalta-neet rakentaa lisärakennuk-sen siihen rakkaaseen van-haan taloon, jossa aloitimme.

Nyt 84-vuotiaana odotanitse olevani se viljan jyvä, jokakuoltuaan ja tultuaan hauda-tuksi voi kantaa lisää hedel-mää. Mikä ihana kohtalo! Ta-vatkaamme kaikki "riemuisas-ti taivaassa".JEESUKSEN SISAR SUSANNA OCD:

"HE CALLED EVEN ME"

Sisar Susanna: �Nyt 84-vuotiaana odotan itse olevani seviljan jyvä, joka kuoltuaan ja tultuaan haudatuksi voikantaa lisää hedelmää. Mikä ihana kohtalo!�

Paastokeräys 2002:

Tuotto oli 10.169,50 euroa.

Kaunis kiitos Tsadin Maaseudun kehittämis-hankkeen tukemisesta!

SUOMEN CARITAS

Documents

Julkaisija: Katolinen tiedotuskeskus, Pyhän Henrikin aukio ... · nunnan Benedetta Cambiagio Frassinello (1791-1858) och den spanske predikanten Alonzo De Orozco (1500-1591). Därmed