Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti 60 vuotta 20 · 2014-10-07 · 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti 2/2014 maaseutumatkailun 24 18 Ylä-Tihtarin tilan Samuel

12 • 2014

Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti

2/20

14

maaseutumatkailun

2418

Ylä-Tihtarin tilan Samuel Uusitalo uskoo

6”Maaseutumatkailun

hankkeet luovat

tarpeellisia verkostoja

yritysten välille.” jam

k.fi

201

4

2060 vuottasairaanhoitajakoulutustaKeski-Suomessa

tulevaisuuteen

Maailma kaipaapedagogisesti päteviä ammattiopettajia

Yrittäjyyspolkukannustaa opiskelijoitakehittämään uusia liikeideoita

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 2 32 • 2014

Maaseutumatkailussa mahdollisuuksia 6

Vesien tila ei odottamalla parane 8

Kännykkä käteen ja metsään 10

Kyberturvallisuus kaipaa ennakointia 12

JAMK edistää työhyvinvointia 14

Nuoret suunnittelivat pelejä nettiin 16

Maailma kaipaa päteviä opettajia 18

Sairaanhoitajista pulaa tulevaisuudessakin 20

Pertti Malkki aloitti hyvinvointiyksikössä 23

Liikeideaa voi kypsytellä jo opiskeluaikana 24

Biotuotetehdas avaa huimia näkymiä 26

Omalla tavalla matkailualalla 28

Sisältö

J Y V Ä S K Y L Ä N A M M A T T I K O R K E A K O U L U N A S I A K A S L E H T I 2 • 2 0 1 4

ISSN 1799-7917 z PÄÄTOIMITTAJA: HELI TOIVOLA z TOIMITUSKUNTA: KATRI KUNELIUS, TANJA MINKKINEN, PAULA PASANEN, SONJA RAHKONEN, HELI TOIVOLA JA TUIJA YLÄ-SAHRA z TOIMITUS: VIESTINTÄ-PAPRICO OY z YHTEYSTIEDOT: JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, RAJAKATU 35, 40200 JYVÄSKYLÄ, [email protected], WWW.JAMK.FI z PALAUTE JA OSOITTEENMUUTOKSET: [email protected] z PAINOTYÖ: KIRJAPAINO KARI KY, PAINOS: 3 500 z LEHTI ON PAINETTU MAXI SATIN -PAPERILLE, JOLLE ON MYÖNNETTY EU-YMPÄRISTÖMERKKI. KANSIKUVA: PETTERI KIVIMÄKI. SAIRAANHOITAJAKSI JAMKISSA OPISKELEVA KATJA KIVINEN OLI TYÖHARJOITTELUSSA KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA.

Pääkirjoitus

J yväskylän ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) volyy-mi on kymmenen viime vuoden aikana kasva-nut merkittävästi. Ulkopuolisen rahoituksen määrällä mitaten JAMK kuului vuonna 2013

ammattikorkeakoulujen kärkijoukkoon. Myös JAMKin TKI-toimijoiden määrä on kasvanut ja osaamisen taso entisestään vahvistunut. Yhtenä osoituksena toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta voitaneen pitää TEKESin ja Suomen Akatemian myönteisiä tutkimusrahoituspää-töksiä.

JAMKin TKI-toiminta keskittyy viiteen painoalaan: innovatiiviseen oppimiseen, perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, uudistuvaan kilpailukykyyn, kyberturvallisuuteen ja biotalouteen.

Suuri osa hankkeista on monialaisia, ja niissä on yri-tysten lisäksi mukana muita korkeakouluja, oppilaitok-sia ja kehittäjäorganisaatioita. Lisäksi käynnissä on lu-kuisia kansainvälisiä TKI-hankkeita. Ne tarjoavat kaikil-le hanketoimijoille ja asiakasyrityksille mahdollisuuden omaksua hyviä kansainvälisiä käytäntöjä sekä laajentaa kansainvälisiä verkostoja.

Koulutuksen ja TKI-toiminnan avulla autamme asi-akkaitamme ja koko Keski-Suomen maakuntaa menes-tymään. Monet asiakastarpeisiin räätälöidyistä projek-teista, koulutuksista ja sparrauksista ovat kehittäneet asiakasyritysten liiketoimintaa tarjoamalla uusia, kilpai-lukykyä uudistavia ratkaisuja. Hanketyö tarjoaa myös henkilöstöllemme ja opiskelijoillemme erinomaisia op-pimispaikkoja. Kokemuksiemme mukaan parhaisiin tu-loksiin päästään, kun asiakkaat ovat mukana jo ideoin-ti- ja suunnitteluvaiheessa. Monialaisen asiantuntijuu-den lisäksi JAMKissa tunnetaan rahoituskanavat ja osa-taan hankehallinnointi.

Hankkeilla parempaa kilpailukykyä kumppaneillemme

Yhteistyö on tuloksellisen TKI-toiminnan edellytys. Yhteistyötä edistää parhaiten asiantuntijoiden ja asiak-kaiden keskinäinen luottamus. Mikäli toimijat löytävät yhteisen intressin, yhteistyö voi laajentua esimerkiksi koko toimialaa koskevaksi. Yhtenä hyvänä maakunnalli-sena esimerkkinä koko toimialaa kehittävästä hankeyh-teistyöstä voidaan mainita Keski-Suomen ruokaketju-jen kehittämisstrategia 2014–2020, jonka työstämiseen osallistui 200 alueellista toimijaa.

Yhteisymmärryksessä ja tavoitteellisesti toimien voimme saada aikaan asiakkaiden tarpeita tyydyttäviä ratkaisuja, tavoiteltua vaikuttavuutta ja entistä parem-paa asiakastyytyväisyyttä. n

ASTA WAHLGRÉNYKSIKÖNJOHTAJA, LIIKETOIMINTA

KUVA: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Teema: TKI-työ s. 6–11

28

6

14


Piippu-

katu

Rajakatu 35

Rajakatu

Pitkäka

tu

Piippukatu 2

Piippukatu 1

Puistokatu 35

Puisto

katu

Pitkäkatu 18-22

Harju

Tuumalantie 17Uuraisten-tie

Saarijärvi

Äänekoski

13

E75

UUTISET

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa teh-tiin kesän 2014 aikana useita muuttoja ja tilajärjestelyjä. JAMKin sosiaali- ja ter-veysalan tilat löytyvät nyt Dynamos-ta, osoitteesta Piippukatu 2. Puistokatu 35:ssä toimivat edelleen hyvinvointiyksi-kön erikoistilat, kuten Älykoti, hoitotyön opetustilat, fysioterapia ja luova toimin-ta. Rajakadulta löytyvät liikuntatilat, yksi hoitotyön opetustila ja Functional Lab.

Pääkampukselle Rajakatu 35:een on syksystä 2014 lähtien keskittynyt koko liiketoimintayksikkö, kun matkailu- ja pal-veluliiketoiminnan henkilöstö siirtyi Dy-namosta Rajakadun C-siipeen.

”C-siivessä on panostettu opiskelijoi-den omiin tiloihin, joissa he voivat työs-kennellä ja tehdä ryhmätöitä. Kahdes-ta tilasta toinen on tarkoitettu hiljaiseen työskentelyyn”, kertoo suunnittelija Taru Särkkä toimitilapalveluista.

Pääkampuksen vieraspaikat on siirret-ty lähemmäksi pääsisäänkäyntiä.

Lutakosta Rajakadulle on muuttanut niin ikään rakennustekniikka, jonka pal-

Syksyn opinnot polkaistiin käyntiin arpo-malla aloittaville tutkinto-opiskelijoille 100 kierrätettyä ja kunnostettua polku-pyörää syyskuun loppupuolella.

Resurssiviisauden innoittaman kam-panjan toteuttivat Jyväskylän yliopis-to, JAMK ja Humanistinen ammattikor-keakoulu (Humak) yhdessä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän Pyöräilyseu-ran (JYPS) kanssa toivottaen tempauk-sellaan opiskelijat tervetulleiksi uudelle opintopolulle.

Mittava kunnostusurakkaLahjoituksina saatujen käytettyjen polku-pyörien kunnostuksesta vastasi Jyväsky-län Pyöräilyseura.

”Kaikkein huonokuntoisimmat polku-pyörät heitettiin pois tai jätettiin vara-osiksi, vain parhaat yksilöt remontoitiin opiskelijoiden käyttöön”, kertoo seuran

Sata pyörää löysi uudet omistajat

huoltovastaava Ville Laaksonen. Laak-sonen on hankkinut kannuksensa polku-pyörien kunnostukseen polkupyöräme-kaanikkona, mutta opiskelee nyt itse-kin JAMKissa kolmatta vuotta energia- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmassa.

Laaksosen mukaan pyörien korjauk-sessa kiinnitettiin erityistä huomiota sii-hen, että ne ovat turvallisia. Peruskun-nostuksen lisäksi varmistettiin, että pyö-ristä löytyvät turvallisuuteen liittyvät va-rusteet, kuten pinnaheijastimet, soitto-kello ja ajovalo.

JAMKin markkinointipäällikkö He-li Toivola kertoo, että pyöräkampan-jasta voisi tulla joka vuosi toteutettava yhteistyöprojekti.

”Tänä vuonna kunnostettuja pyöriä oli sata, ensi vuonna kenties enemmän”, Toivola toteaa. nTeksti ja kuva: Timo Sillanpää

Jyväskylän Pyöräilyseuran huoltovastaava Ville Laaksonen urakoi polkupyöriä luovu-tuskuntoon Kankaan alueen teollisuushallissa.

Asiakkaat hyödyntävät B2B-markkinoil-la yhä enemmän verkkoa etsiessään, ver-taillessaan ja ostaessaan tuotteita ja pal-veluita. Tästä huolimatta yritysten väli-sessä bisneksessä ei ole riittävästi pa-nostettu digitaaliseen liiketoimintaan.

”B2B-yritykset eivät ole reagoineet muutokseen samalla lailla kuin kulutta-jia palvelevat yritykset. Lähivuosien aika-na tilanne tulee muuttumaan ja yritykset tarvitsevat lisää tietoa”, sanoo projekti-päällikkö Liinamaaria Hakola Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

JAMK ja Jyväskylän yliopisto ovat ha-keneet rahoitusta Digiajan arvomalli -tut-kimukseen, jonka tarkoituksena on tuot-taa tietoa paitsi verkon roolista osto-päätöksissä myös koko organisaati-on mahdollisuuksista lisätä digitaalista liiketoimintaa.

”Sisällöntuotanto on liian usein vain markkinointi-ihmisten harteilla, kun ko-ko organisaation pitäisi osallistua verk-koläsnäolon kehittämiseen. Tässä johdon esimerkillä on tärkeä merkitys”, Hakola muistuttaa.

Monitieteisessä hankkeessa hyödyn-netään muun muassa JAMKin digitaali-sen liiketoiminnan osaamista sekä Jy-väskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja aivotutkimuskeskuksen asiantunte-musta ja menetelmiä. Hankkeeseen osal-listuvat yritykset saavat yrityskohtaista tietoa siitä, miten ne voivat lisätä digitaa-lista läsnäoloa ja näkyvyyttä.

”Laajasti katsottuna tutkimushank-keessa ollaan kehittämässä suomalais-ten yritysten osaamista digitaalisessa lii-ketoiminnassa”, Hakola kertoo. nTeksti: Pia Tervoja

Lisätietoja: Liinamaaria Hakola, 050 340 6046

UUTTA TUTKIMUSTIETOA DIGITAALISESTA LIIKETOIMINNASTA

Jyväskylän ammattikorkeakoulun englanninkielinen logistiikan insinöörikoulutus on saanut arvostetun eurooppalaisen EUR-ACE-akkreditoinnin. JAMKin koulutusohjelma on ensimmäinen suomalainen ammattikorkeakoulutasoinen koulutusohjelma, jol-le myönnettiin tämä kansainvälinen laatutunnustus.

EUR-ACE-akkreditoinnit myöntää yhteiseurooppalainen Eu-ropean Network for Accreditation of Engineering Education eli ENAEE. Suomessa akkreditointioikeus on Korkeakoulujen arvi-ointineuvostolla KARVIlla.

”Prosessi käynnistyi viime syksynä, jolloin teimme laajan itse-arviointiraportin. Vuoden alussa arviointineuvoston jäsenet kä-vivät arviointivierailulla ja kesällä saimme tiedon akkreditoinnis-ta”, kertoo koulutus- ja t&k-päällikkö Sami Kantanen.

Akkreditoinnilla on iso merkitys JAMKille, sillä se kertoo, et-tä Logistics engineering -koulutusohjelmalla on samat laa-tukriteerit kuin Euroopan johtavien oppilaitosten vastaavilla koulutusohjelmilla.

”Opiskelupaikkaa hakeville tunnustus on merkki siitä, että koulutuksemme kestää laatuvertailun. Uskon myös, että meiltä valmistuvien insinöörien työmarkkina-arvo on tavallista parempi. Akkreditointiprosessi on kaiken kaikkiaan ollut meille mahdolli-suus kehittää toimintojamme eteenpäin”, Kantanen toteaa. nTeksti: Pia Tervoja

EUR-ACE-akkreditointi englanninkieliselle insinööriohjelmalle

Uusia tilajärjestelyjä JAMKissa

velut ja tilat löytyvät pääkampuksen E-, F- ja G-siivistä.JAMK Generator on sen sijaan muuttanut pääkampukselta Lutak-koon. Tilat löytyvät Innova 1:sta, osoit-teesta Piippukatu 11.

Työelämän kiivas rytmi ja arjen pyörittäminen tekevät helposti elämästä suorituskeskeistä. Kun koko ajan ”on oltava saata-villa”, ei aikaa jää hengähtää ja kuunnella itseään.

JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu on käynnistä-nyt mindfulness-koulutukset, joissa opetellaan hyväksyvää, tietoista läsnäoloa. Mindfulnessin on tieteellisesti todettu vä-hentävän stressiä sekä lisäävän mielihyvää, keskittymiskykyä ja työssä jaksamista.

”Mindfulnessin juuret ovat buddhalaisessa mietiskelyssä. 1970-luvulla yhdysvaltalainen Jon Kabat-Zinn kehitti tietoi-suustaitoihin harjoitusmenetelmän, joka tunnetaan mindful-nessina. Kaikille sopivien harjoitteiden kautta opetellaan läs-näolon taitoa”, kertoo yliopettaja Sirpa Laitinen-Väänänen.

Koulutukset ovat räätälöitävissä puolen päivän mittaisista perehdytystuokioista pitempikestoisiin koulutuskokonaisuuk-siin. Koulutukset sopivat eri työyhteisöihin, mutta erityisen hyvin opetus- ja ohjaustyötä tekeville henkilöille. nTeksti: Pia Tervoja

Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Milla-Maarit Salo, 040 764 2587

Mindfulnesslisää tyytyväisyyttä ja työssä jaksamista

Samassa rakennuksessa jatkaa toi-mintaansa JAMKin ammatillinen opetta-jakorkeakoulu. nTeksti: Pia Tervoja

Kartta: Martti Hänninen

JAMK aloittaa opiskelijavaihdon Flo-ridan yliopiston kanssa. Keväällä 2015 ensimmäiset JAMKin urheilulii-ketoimintaan suuntautuneet trade-nomiopiskelijat voivat hakea vaihtoon Floridaan ja vastaavasti kaksi amerik-kalaisopiskelijaa tulee vuosittain opis-kelemaan Jyväskylään.

”Floridan yliopisto on perinteikäs

JAMK yhteistyöhön maineikkaan Floridan yliopiston kanssakorkeakoulu, jossa on vahvaa urheilulii-ketoiminnan osaamista. Opiskelijamme pääsevät perehtymään amerikkalaiseen tapaan tehdä asioita ja me puolestam-me annamme heidän opiskelijoilleen eu-rooppalaista näkökulmaa”, kertoo lehto-ri Aila Ahonen.

Amerikkalaisessa urheilukulttuuris-sa on leimallista esimerkiksi satsaaminen

yliopistourheiluun, joka on miljoonaluo-kan bisnestä. Floridan yliopistokin tunne-taan Florida Gators -jalkapallojoukkuees-ta, jolla on oma 90 000 katsojan stadion.

”Tavoitteenamme on, että kaikki urhei-luliiketoiminnan opiskelijat tekevät ulko-maan projektin. Uskon, että Floridasta tulee houkutteleva vaihtokohde.” nTeksti: Pia Tervoja


T&K&I-toiminta

Kun Ylä-Tihtarin tilalla vuonna 2008 tehtiin suku-polvenvaihdos, uusi isäntäpari Samuel ja Mari Uu-sitalo päätti tuoda maatalouden oheen myös maa-

seutumatkailuun liittyviä palveluita. Nyt tilalla on tar-jolla muun muassa mökkivuokrausta, kokous- ja ateria-palveluja, opastettuja luonto- ja metsästysretkiä ja koi-rien koulutusta.

”Kasvinviljely, metsätalous ja maa-aineksen myyn-ti edustavat perinteisiä elinkeinoja. Pelloilla kasvaa veh-nää, kuminaa, heinää ja perunaa”, Samuel Uusitalo ker-too.

Maaseutumeininkiä tilalle luovat suomenhevosori Koivuahon Vänni, maatiais- ja rotukanat sekä tilan mailla laiduntavat lampaat ja alpakat. Ylä-Tihtarissa tar-hataan myös fasaaneja lähinnä koirien koulutustar-peisiin. Tilalla toimii myös Vaarunvuoren kennel, jos-sa haukahtelevat pohjanpystykorvat Caru, Ukko ja Vilja. Maaseudun menneisyydestä kertovat pihapiirin aittoi-hin museoksi kootut maatalouden työvälineet ja käyttö-esineet usean sukupolven ajalta.

”Rakennamme matkailutuotteen aina asiakkaan tar-peiden mukaan. Voimme esimerkiksi vuokrata pelkän saunan, jonka asiakas itse lämmittää. Vaihtoehtoisesti voimme tarjota täyden palvelun saunaillan aterioineen. Monipuolisuus, palvelun laatu ja asiakkaan tarpeet ovat

MAASEUTU-MATKAILUUN

Juureva perinnetila uskoo

OITTILAN KYLÄSSÄ KORPILAHDELLA SIJAITSEVAN YLÄ-TIHTARIN TILAN JUURET ULOTTUVAT

1500-LUVULLE. SAMUEL UUSITALO ON TILAN VIIDESTOISTA ISÄNTÄ JA KEHITTÄÄ AKTIIVISESTI

MAATALOUDEN LISÄKSI MAASEUTUMATKAILUUN LIITTYVIÄ TUOTTEITA.

Teksti ja kuvat Timo Sillanpää

meille olennaisia lähtökohtia”, Uusitalo painottaa.Uusitalon tavoitteena on kehittää tilan toimintaa en-

nakkoluulottomasti uusia palveluita testaten ja asiak-kaiden palautteita kuunnellen.

Hankkeet pohjana kehittämiselle

Samuel Uusitalo on aktiivisesti mukana maaseutumat-kailua kehittävissä hankkeissa. JAMKin Riistataloudes-ta ammattimaista liiketoimintaa -hankkeen aikana tuo-tetaan erilaisia liiketoimintamalleja metsästysmatkai-lun toteuttamiseksi. Uusitalo näkee merkittäviä mah-dollisuuksia luonto- ja erämatkailussa sekä riistaruoan tuotteistamisessa.

”Tilan omilla mailla meillä on mahdollisuus metsästää hirviä, metsäkanalintuja, vesilintuja ja jäniksiä. Metsäs-tysmatkailun suosio on selkeästi kasvamassa yrityksis-sä, ja suomalainen luonto kiinnostaa myös ulkomaisia asiakkaita. Aina eräretkellä ei tarvita edes aseita, sillä kysyntää on myös luontovaelluksille, jotka sopivat esi-merkiksi työyhteisöjen virkistyspäiviin.”

Uusitalo on mukana myös KESMA II -hankkeessa, jossa tilan toimintaa on analysoitu kulttuurisen, ekolo-gisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.

”Yrityksen liiketoimintaan liittyviä kestävyyden käy-täntöjä on hankkeen myötä kehitetty. Kestävän kehi-tyksen merkitys on tänä päivänä niin suuri, että se kan-nattaa huomioida myös markkinoinnissa”, hän toteaa.

Uusitalon mukaan hankkeet tarjoavat yrityksille mahdollisuuden verkottua muiden saman alan yrittäji-en kanssa.

f Samuel Uusitalo kannustaa maaseutumatkailuyrityksiä osallistumaan alan kehittämishankkeisiin. Hankkeet tarjoa-vat yrittäjille arvokasta tietoa siitä, miten matkailutuotteita kannattaa kehittää.

YLI PUOLET JAMKIN HENKILÖSTÖSTÄ TUOTTAA SISÄLTÖÄ TAI JAKAA ASIANTUNTIJUUTTAAN

PROJEKTEISSA, JOIDEN SUURIMPIA PÄÄRAHOITTAJIA OVAT EUROOPAN UNIONI JA TEKES.

VUONNA 2013 JAMKIN TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTYÖN ULKOPUOLINEN

RAHOITUS SAAVUTTI UUDEN ENNÄTYKSEN, 7,6 MILJOONAA EUROA, SIJOITTUEN

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KÄRKIKOLMIKKOON. SEURAAVILLA SIVUILLA ON ESIMERKKEJÄ

TKI-TYÖN KONKREETTISISTA TULOKSISTA. TYÖ VOI OLLA ESIMERKIKSI MAASEUTUMATKAILUN

KEHITTÄMISTÄ, MAATALOUDEN VESIENSUOJELUA TAI METSÄVARAMITTAUKSEN UUSIEN

MENETELMIEN KEHITTÄMISTÄ.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö

JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA u



”Usein näiden keskustelujen pohjalta syntyy samalla seudulla toimivien maaseutuyrittäjien välille yhteistyö-tä, joka mahdollistaa kaikkien verkostossa olevien yri-tysten palveluvalikoiman laajentamisen.”

Ylä-Tihtarin tilalle toimivat verkostot ovat tärkeitä. Yhteistyötä tehdään kyläläisten, muiden yrittäjien, Oit-tilan hirvimiehet ry:n ja Oittilan maamiesseuran kans-sa.

Uusitalo arvostaa myös kehittämishankkeista saata-via selvityksiä, jotka toimivat pohjana tilan matkailu-tuotteiden tuotekehitykselle. Myös ulkomaille suuntau-tuvat benchmarking-matkat antavat uusia ideoita vilja-vien peltojen ja kumpuilevien maisemien keskellä sijait-sevan Ylä-Tihtarin tilan maaseutumatkailun tuotteista-miseen. n

Ennen sukupolvenvaihdosta Samuel Uusitalo hankki vankan peruskoulutuksen. Hän valmistui 1990-luvulla Jyväskylän teknillisestä oppilaitoksesta logistiikka-alan teknikoksi ja suoritti sen jälkeen agrologi (amk) -tutkinnon JAMKissa.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö

u u


Tarja Stenman ja Niina Raudasoja huoltamassa automaattista ravinnemittausasemaa, joka sijaitsee pelto-ojassa Tarvaalan Biotalouskampuksella.

Suuntaa on pyritty kääntämään Saarijärven vesis-töreitillä edistämällä maatalouden vesiensuoje-luun liittyvän uuden tiedon ja tekniikoiden käyt-

töönottoa reitin valuma-alueella. Näin on samalla vä-lillisesti kehitetty kestävän maatalouden toiminta-edellytyksiä. Käytännön työkaluna on ollut keväällä 2014 päättynyt, JAMKin hallinnoima MAISA-hanke.

”Hankkeen aikana selvisi muun muassa, että jatku-valla, automaattisella vedenlaadun seurannalla saa-daan tarkkaa tietoa alueen kiintoaine- ja ravinnekuor-mituksen määrästä ja muodostumisesta. Näin pysty-tään havaitsemaan virtaamamuutosten aiheuttamat nopeat kuormituksen muutokset, jotka yksittäisiin vesinäytteisiin perustuvassa seurannassa jäävät huo-maamatta”, projektipäällikkö Tarja Stenman JAMKis-ta sanoo.

Viljelijät ymmärtävät suojelun tärkeyden

Vedenlaadun seurannan lisäksi hankkeen aikana tuo-tettiin käytännön olosuhteissa testattua tietoa kar-janlannan eri levitysmenetelmien aiheuttamasta ra-vinnekuormituksesta valumavesiin sekä edistettiin vesiensuojelutoimenpiteiden käyttöönottoa maatiloil-la ja Keski-Suomen ensimmäisen maatalouden moni-vaikutteisen mallikosteikon perustamista. Lisäksi sel-vitettiin Saarijärven reitin valuma-alueen kuntakoh-taiset lantataseet, tehtiin tiedotustyötä ja kerrottiin hyvistä käytänteistä.

Neljässä eri paikassa olleiden vedenlaadun mittaus-

Vesien tila ei odottamalla paraneSAARIJÄRVEN REITIN VEDET OVAT

LAADULTAAN KESKI-SUOMEN ALAKASTISSA.

YLI PUOLET REITIN VESISTÖISTÄ ON

LUOKITELTU TILALTAAN AINOASTAAN

TYYDYTTÄVIKSI. TAVOITTEEKSI ON KUITENKIN

OTETTU, ETTÄ PINTAVEDEN EKOLOGINEN TILA

NOUSISI REITILLÄ HYVÄKSI.

Teksti Tommi Salo Grafiikka Martti Hänninen

13

Summanen

Saarijärvi

Uuraistentie

Tuumalantie

yläasema

ala-asema

asemien avulla saatiin lähes re-aaliaikaista tietoa vedenlaadus-ta. Yhdestä mittausasemasta tuli pysyvä, joten tietoja saadaan jat-kossakin.

Lannanlevitysmenetelmien vaikutuksia pellon ravinnehuuh-toumiin selvitettiin Saarijärvel-lä Biotalouskampuksen pelloil-la tehdyllä soveltavalla tutkimus-kokeella.

”Teimme koko ajan tiivistä yhteistyötä maanviljelijöi-den kanssa. Heitä neuvottiin perustamaan kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä”, Stenman kertoo.

Yhteistyön tuloksena niitä perustettiinkin Saarijär-ven reitin varrelle yli kymmenen kappaletta. Yksi kos-teikko sijaitsee Biotalouskampuksen alueella. Tämä

mallikosteikko toimii edelleen op-pimisympäristönä ja tutkimus-kohteena.

”Maanviljelijät ymmärsivät hy-vin asian tärkeyden. He tekevät jo nyt paljon suojelutyötä ja heil-lä on malleja vesiensuojeluun”, Stenman arvioi.

Hankkeen aikana viljelijöille tehtiin haastattelututkimus, jossa kysyttiin muun muassa asenteita

vesiensuojeluun, sitoutumista maataloustukeen ja mie-lipiteitä EU:n tukimuotojen toimivuudesta.

Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijär-ven vesistöreitin varrella (MAISA) -hankkeen loppura-portti julkaistiin keväällä 2014, ja se on internetissä va-paasti kaikkien luettavana. n

Tutkimusalue

92 • 2014


Tutkimus, kehitys- ja innovaatiotyö

u u

Metsien periytyminen uusille sukupolville on joh-tanut metsänomistuksen sirpaloitumiseen. Yhä useamman palstan omistaja asuu kaupungissa ja

käy metsässään vain harvoin, jos koskaan. Metsänhoi-totyöt jäävät helposti tekemättä, mikä johtaa metsän arvon alenemiseen.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimas-sa Metsänvaramittaus kunnostamattomissa metsissä -projektissa on kehitetty uusia keinoja metsävaratieto-jen mittaamiseen ja hyödyntämiseen erityisesti energia-puun korjuussa.

Puuvarantoja helppo arvioida

Projektin tuloksena on syntynyt Jokamies-mobiilisovel-lus, jonka avulla tavallinen metsänomistaja voi helposti mitata omien metsiensä puuvarantoja.

”Sovelluksen avulla voi myös arvioida metsän kun-nostustöiden määrää ja niiden vaikeusluokkaa, jolloin töiden suunnittelu helpottuu. Älypuhelimeen syötetyt tiedot tallentuvat pilvipalveluun, josta ne voi hakea ana-lysoitavaksi omalle tietokoneelle tai puhelimen näytöl-le”, JAMKin projektipäällikkö Petteri Weckström ker-too.

”Sovellus innostaa yksityistä metsänomistajaa met-sänhoitoon, mutta se sopii myös metsätyön ammattilai-sille urakoiden ja tarjousten taustatyöhön”, lisää Met-sänhoitoyhdistys Keski-Suomen projektiasiantuntija Riitta Pellinen.

KÄNNYKKÄ KÄTEENJA METSÄÄN

Uusia keinoja metsävaratietojen mittaamiseen ja hyödyntämiseen

Jokamies-sovelluksen lisäksi projektissa on kehitet-ty suoratulkintamenetelmä metsien laserkeilauksilla ke-rätylle aineistolle. Metsäalan ammattilaiset voivat hyö-dyntää sitä esimerkiksi nuoren metsän kunnostustar-peen määrittämisessä laajoilla alueilla ilman erillisiä maastokäyntejä.

Suomen Metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Raito Paananen sanoo, että metsien inventointia pyritään jat-kuvasti tehostamaan uusilla keinoilla.

”Suoratulkintamenetelmä tuo kustannussäästöjä tai-mikoiden ja nuorten metsien maastotarkastusten vä-hentyessä”, Paananen toteaa.

Tehokkuutta suunnitteluun

Riitta Pellinen lisää, että suoratulkintamenetelmän avulla metsänomistajalle voidaan havainnollisesti ja kansantajuisesti näyttää, mitkä alueet ovat kunnossa ja mitkä tarvitsevat hoitoa.

”Erityistä hyötyä menetelmästä on, jos metsätoimi-henkilö ei vielä tunne tutkittavanaan olevaa aluetta”, hän sanoo.

”Yksi menetelmän tärkeistä ominaisuuksista on met-sien energiapuukohteiden tunnistaminen. Tulkintame-netelmän avulla voidaan määrittää klapien ja hakkeen valtakunnalliset potentiaalit”, täydentää menetelmää kehittämässä ollut lehtori Kalevi Pietikäinen JAMKista.

Pietikäiseltä ilmestyy syksyllä kirja Energiapuun teho-kas käsittely ja kuivuminen, jossa keskitytään eri tavoilla käsiteltyjen klapien kuivumiseen.

EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjel-man rahoittamassa projektissa ovat JAMKin lisäksi ol-leet mukana Suomen Metsäkeskus, Hämeen ammatti-korkeakoulu sekä Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi. n

f Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen projektiasiantuntija Riitta Pellinen uskoo, että Jokamies-sovellus kannustaa yk-sityisiä metsänomistajia metsänhoitoon.

JOKAMIES-MOBIILISOVELLUS MADALTAA TAVALLISEN METSÄNOMISTAJAN KYNNYSTÄ

OSALLISTUA METSÄNSÄ HOITOON. JAMK ON OLLUT MYÖS SUUNNITTELEMASSA UUTTA

SUORATULKINTAMENETELMÄÄ METSÄALAN AMMATTILAISILLE.Teksti ja kuva Pasi Rahikainen

TKI JAMKISSA• Vuonna 2013 tutkimus-, kehitys- ja inno-

vaatiotyön toiminnan kokonaisvolyymi rikkoi JAMKissa ensimmäistä kertaa 11 miljoo-nan euron rajan. TKI-työhön osallistui 371 henkilöä eli yli puolet henkilökunnasta. Työtä tehtiin kaikkiaan noin 133 henkilötyövuotta.

• JAMKin TKI-työ keskittyy viidelle painoalal-le, joilla ammattikorkeakoulu aktiivisesti osallistuu alueen kehittämiseen vahvistaen samalla myös omaa osaamistaan.

• TKI-työn painopistealat ovat innovatiivinen oppiminen, perheiden hyvinvointi ja tervey-den edistäminen, uudistuva kilpailukyky, kyberturvallisuus ja biotalous. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö on aktiivista myös muilla painoaloilla.



Tradenomiksi verkossa

LYHYESTI

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa voi halutessaan suorittaa tradenomiopinnot kokonaan verkossa syksystä 2015 läh-tien. Aikuisille tarjottavissa verkko-opin-noissa on oikeustradenomin sekä ta-loushallinnon ja johtamisen tradenomin suuntautumisvaihtoehdot.

”Haluamme tarjota joustavan ja asia-kaslähtöisen tavan opiskeluun, sillä ai-kuisopiskelijat ovat olleet eriarvoisessa asemassa kotipaikan sijainnin ja työteh-tävien suhteen. Jos opiskelija asuu toi-sessa maassa tai saa työkomennuksen kesken opintojen, opintoja voi jatkossa suorittaa vaikka ulkomailta”, sanoo kou-lutuspäällikkö Pertti Pernu.

Hän uskoo, että verkko-opiskelun

myötä yhä useampi opiskelija suorittaa opinnot loppuun saakka, kun ajan ja pai-kan suhteen ei ole rajoituksia.

JAMK on panostanut verkko-oppimis-ympäristöihin ja ajanmukaisiin laitteis-toihin, jotka mahdollistavat esimerkik-si opetustilanteen videoinnin. Verkossa opiskelijoiden on lisäksi mahdollisuus ko-koontua ryhmätapaamisiin.

”Perehdytämme myös opiskelijat omi-en laitteiden ja hyvien nettiyhteyksien hankintaan”, Pernu toteaa.

Haku tradenomikoulutukseen alkaa maaliskuussa 2015. Opetus käynnistyy elokuussa 2015. nTeksti: Pia Tervoja

Keski-Suomen Osuuspankki pitää yl-lä pientä soitinpankkia, josta se vuokraa instrumentteja JAMKin musiikin opiske-lijoille. Ensimmäiset kolme viulua hank-ki Nisulan Osuuspankki 1980- ja 1990-lu-kujen taitteessa. Kokoelmaa täydennet-tiin vuonna 2007 alttoviululla ja sellolla.

”Keski-Suomen Osuuspankki perus-ti vuonna 2008 oman nimikkokvartetin, jonka tarkoituksena oli kannustaa lahjak-kaiden muusikoiden taiteellista kehitty-mistä tarjoamalla heille esiintymistilai-suuksia sekä mahdollisuuden vuokrata pankin hankkimia soittimia”, kertoo Kes-ki-Suomen Osuuspankin henkilöstöjohta-ja Eija Tolkki.

Ennen omaa nimikkokvartettia pan-killa oli eri tilaisuuksia varten koottuna soittajia Keski-Suomen konservatorion opiskelijoista. Konservatorion sulaudut-tua osaksi ammattikorkeakoulua noin 15 vuotta sitten, kvartetti täyttyi vähitellen JAMKin opiskelijoista.

”Soittimet ovat vuokrausajan opiske-lijan käytössä ja hallinnassa. Opiskeli-ja myös vastaa soittimen kunnosta vuok-rausaikana, jonka päätyttyä hän palaut-taa sen pankkiin vuokrattavaksi jälleen uudelle opiskelijalle. Olennaista mallis-sa on, että pystymme takaamaan useal-

Laadukas instrumenttiantaa intoa opintoihin

Salla Törmänen (24) aloitti opinnot JAMKin musiikin koulutusohjelmassa syksyllä 2014 tavoitteenaan suorittaa musiikkipedagogi (AMK) -tutkinto 3–4 vuodessa. Harjoitusinstrumenttina on 1800-luvulla Ranskassa valmistettu viulu ”Pillement Paris”, jonka Törmänen vuokrasi Keski-Suomen Osuuspankilta.

le opiskelijalle mahdollisuuden harjoitella laadukkaalla soittimella”, Tolkki kertoo.

Osuuspankin soitinvuokraus on osa JAMKin ja Keski-Suomen Osuuspankin välistä kumppanuusyhteistyötä. nTeksti: Timo Sillanpää, Kuva: Mirva Riitesuo

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja, eversti Mikko Heiskanen sanoo, että ky-berturvallisuuden parantamisessa kaikki lähtee

liikkeelle tilannetietoisuuden ylläpidosta ja reagointiky-vystä.

”Tällä hetkellä puhuttavat toimivaltuuskysymykset: millaista valvontaa voidaan tehdä suojautumisen kan-nalta. Nyt reagoidaan vasteisiin, eikä voida ennalta eh-käistä uhkia.”

Heiskasen mukaan myöskään resursseja ei ole kyber-turvallisuuden kehittämiseen riittävästi asian tärkey-teen nähden.

”Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa resursointiin. Osa on hoitanut asiat hyvin, mutta osalla ne ovat retu-perällä. Kun mitään ei ole tapahtunut, ajatellaan kaiken

ENNAKOINTIINReagoinnista pitäisi päästä

KYBERTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ HALUTAAN PUHEIDEN JA JULISTUSTEN SIJAAN TOIMINTAA.

KYBERTURVALLISUUSHARJOITUKSISSA HAETAAN MAHDOLLISIMMAN TODELLISIA TILANTEITA

MAHDOLLISIMMAN TODELLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ.

Teksti Tommi Salo Kuva Shutterstock

olevan kunnossa”, eversti Heiskanen toteaa.Puolustusvoimat edisti kesäkuussa omalta osaltaan

kansallisen kyberstrategian toimeenpanoa harjoittele-malla Jyväskylässä kyberuhkilta suojautumista.

KYHA14-harjoitus järjestettiin JAMKin tiloissa ja jär-jestelmissä. Puolustusvoimat hyödynsi IT-instituutin JYVSECTEC (Jyväskylä Security Technology) tutkimus-, koulutus- ja kehityskeskuksen osaamista.

Ensin havainnoidaan, sitten reagoidaan

Viikon mittaisella harjoituksella kehitettiin Puolustus-voimien kyberpuolustuksen suorituskykyä yhdessä Puo-lustusvoimien kannalta keskeisten toimijoiden kanssa. Kyberuhkiin varautuminen vaatii toimivaa yhteistyötä muiden viranomaisten ja korkeakoulujen välillä.

Harjoituksessa kehitettiin kyber-puolustuksen havainnointikykyä ja turvallisuuskeskustoimintaa niin Puolustusvoimissa kuin muualla valtionhallinnossa.

”Seurasimme eri kanavia pitkin tulleita syötteitä ja reagointia nii-hin. Mukana oli sosiaalisen medi-an syötteitä ja teknisiä syötteitä, kuten vahingollisia koodeja. Lisäk-si kävimme läpi sitä, miten havain-noista tiedotetaan muille toimijoil-le”, harjoituksen johtanut Heiska-nen kertoo.

Mukana harjoituksessa oli Val-tion tietoja viestintätekniikkakes-kus Valtori, sen palveluiden käyttä-jäorganisaatiota sekä Kansallinen kyberturvallisuuskeskus. Kun huo-mioidaan harjoitukseen tuotu vah-va toiminnallisuuden aspekti, ky-seessä oli tässä laajuudessa ensim-mäinen kansallinen kyberharjoitus Suomessa.

Osaaminen synnyttää

innovaatioita ja kasvua

JAMKin IT-instituutti toteutti har-joitukseen osallistujille yhdenmu-kaiset asiakasverkot ja peruspalve-lut, käytännössä todenmukaisen teknisen harjoitusympäristön.

”Vahvistamalla kyberturvallisuu-den osaamispohjaa edistetään inno-vaatioiden syntymistä, teknologista kehitystä, tuottavuuden kasvua ja tätä kautta kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia”, IT-instituutin joh-taja Jarmo Siltanen muistuttaa.

Heiskasen mukaan JAMKin ym-päristö on todettu harjoitusten vaa-timusten mukaiseksi.

”JAMK pystyy tarjoamaan Suo-men parhaan ympäristön tämänkal-taisten kyberturvallisuusharjoitus-ten järjestämiseen”, hän arvioi. n

13


Teollisuusyritysten liikevaihdosta puolet, jopa 80 prosenttia, saattaa kulua han-kintoihin: palveluihin, komponentteihin ja isompiin kokonaisuuksiin. Ääripääs-sä ovat yritykset, jotka ovat ulkoistaneet valmistuksen kokonaan ja keskittyneet itse myyntiin ja tuotekehitykseen.

Verkostomainen yhteistyö, globaalien hankintojen kasvu ja pitkittynyt taantu-ma ovat lisänneet painetta hankintatoi-men kehittämiseen. Onnistuvassa ostos-sa on kyse kustannustehokkuudesta, ris-kienhallinnasta sekä lisäarvon luomises-ta asiakkaalle. Onnistuvalla ostolla pa-rannetaan liiketoiminnan kannattavuutta.

JAMK järjestää syksyllä 2014 kaksi kahden päivän mittaista Onnistuva osto -koulutusta, jotka antavat työkaluja han-kinnan hallintaan.

”Olen mukana valtakunnallisissa foo-rumeissa, joissa mietitään, miten hankin-taosaamisen tasoa voisi Suomessa nos-taa ja edistää yritysten ja julkisen sekto-rin kustannustehokkuutta, laatua ja kil-pailuetua. Erityisesti pk-yrityksillä on huutava tarve hankintatoimen kehittämi-seen, mutta myös julkisella sektorilla tar-vitaan osaamista”, kertoo vastuukoulut-taja, TkT Sanna Nieminen.

Joustavia koulutusmalleja yrityksilleJAMKissa hankintaosaamiseen alettiin panostaa logistiikkainsinöörien koulu-tuksessa 2000-luvun alussa. Yrityksil-le on tarjottu yrityskohtaisia koulutus- ja asiantuntijapalveluja. Uusimpana koulu-tusmuotona on työn ohessa suoritetta-va Hankintaosaajan diplomikoulutus, jo-ka käynnistyi syksyllä 2014.

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Onnistuva osto -koulutus sopii työnteki-jöille, jotka haluavat lyhyessä ajassa tii-viin paketin hankintatoimesta.

”Ensimmäisen osion (6.–7.10.) tee-mana on Hankintojen johtaminen ja han-kintaprosessi. Käymme läpi hankintojen roolia niin teoriassa kuin jokaisen osal-listujan omassa organisaatiossa. Koulu-tuksessa selviävät hankinnan tyypilliset haasteet ja mahdollisuudet sekä hankin-taprosessin kulku”, Nieminen kertoo.

Koulutuksen toisessa kokonaisuudes-sa (25.–26.11.) paneudutaan hankintojen analysointiin ja kehittämiseen. Teemo-ja ovat lisäksi tietojärjestelmät, hankinta-toimen mittaaminen ja sopimukset.

Koulutusta toteutetaan myös yritys-kohtaisesti räätälöitynä. n

Lisätietoja: www.jamk.fi/onnistuvaosto

Tiivis paketti hankintatoimen kehittämiseen

g Fysioterapeuttiopiskelija Kristiina Kantola etsii Miikka Jämsenin kipu-pisteitä.

f Lauri Tarhanen ja Paolo Mazzei testaavat frisbee-taitojaan.

h Komasin Jere Kyllönen ja Jukka Kauppinen heittävät yläfemmat tau-kojumppaa ohjanneiden opiskelijoi-den, Emma Virtasen ja Elisa Männis-tön, kanssa.

Konepajateollisuuden järjestel-mätoimittajan Komas Oy:n nä-kökulma työhyvinvointiin on

kokonaisvaltainen. Työssä jaksaa, kun fyysinen hyvinvointi on huo-mioitu, työssä viihdytään ja työteh-tävät ovat mielekkäitä sekä moti-voivia.

Tänä vuonna yrityksen kesäkau-si käynnistettiin työhyvinvointipäi-vällä, johon osallistui kolmesta eri Komasin toimipaikasta yhteensä 190 henkilöä.

HYVINVOINTIINkantaa pitkälle tulevaisuuteen

JAMK TARJOAA YRITYKSILLE ERILAISIA PALVELUTUOTTEITA, JOTKA RÄÄTÄLÖIDÄÄN YRITYSTEN

TARPEIDEN MUKAAN. TYÖHYVINVOINTIIN ON SUUNNATTU KAKSI ERILAISTA PALVELUKOKONAISUUTTA.

”TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ ON HENKILÖSTÖLLE KONKREETTISIN TAPA OSOITTAA, ETTÄ JOHTO VÄLITTÄÄ

HEIDÄN JAKSAMISESTAAN”, SANOO KOMAS OY:N TALOUSPÄÄLLIKKÖ NIINA SIPINEN.

Tekstit Pia Tervoja Kuvat Jani Pyykkönen

”Työhyvinvointipäivä on henki-löstölle konkreettisin tapa osoittaa, että johto välittää heidän jaksami-sestaan. Teemapäivän toteuttajaksi valikoitui Jyväskylän ammattikor-keakoulu, joka suunnitteli ja organi-soi päivän”, Komasin talouspäällik-kö Niina Sipinen kertoo.

Luennot ja kalvosulkeiset eivät tulleet kyseeseen, joten JAMK to-teutti toiminnallisen päivän. Työn-tekijät pääsivät itse osallistumaan ja kokeilemaan uusia asioita. Henki-

löstö sai kiertää rasteilta toisille tu-tustuen muun muassa eri liikunta-lajeihin ja omaa jaksamista lisääviin asioihin. Mukaan tarttui myös en-siaputaitoja. Päivä päätettiin yhtei-sellä illanvietolla.

Sipisen mukaan henkilöstö an-toi päivästä positiivista palautet-ta. Työtekijät kokivat tärkeäksi sen, että päivä oli yhteinen koko henki-löstölle.

”Minäkin sain osallistua rastei-hin, kuten kaikki muutkin, kun käy-

tännön järjestelyt olivat JAMKin ihmisten harteilla”, Sipinen kiittää ja lisää, että jatkossa työhyvinvoin-tipäiviä järjestettäneen säännölli-sesti ja kumppanina jatkaa JAMK.

Myös pitkäkestoista valmennusta

JAMK tarjoaa yrityksille ja yhtei-söille kahta työhyvinvoinnin palve-lukokonaisuutta.

”Hyppy hyvinvointiin toimii al-kustarttina ja ajatusten herättelijä-nä. Päivään voi sisällyttää esimer-kiksi erilaisia terveyden ja hyvin-voinnin mittauksia, liikuntatuokioi-ta, tietoiskuja ravinnosta, rentoutu-misharjoituksia sekä luovaa toimin-taa”, kertoo projektikoordinaattori Toni Pekkola.

Starttipäivien lisäksi JAMK jär-jestää tavoitteellisia valmennuspro-

sesseja, joissa voidaan keskittyä jo-ko henkiseen tai fyysiseen puoleen.

”Valmennuksen toteutumista seurataan erilaisin mittauksin ja kartoituksin. Muun muassa First-beat-hyvinvointianalyysi antaa tie-toa työn kuormittavuudesta ja unen aikaisesta palautumisesta. Yritykset voivat hyödyntää myös huippu-ur-heilijoille suunniteltuja testauksia”, Pekkola sanoo.

Hänen mukaansa kaikki palvelut ovat yrityskohtaisesti räätälöitävis-sä ja suunnittelussa huomioidaan aina yrityksen arvot ja tausta. Tar-vittaessa palvelutuotannossa hyö-dynnetään JAMKin henkilöstön ja opiskelijoiden lisäksi ulkopuolisia toimijoita. n

Lisätietoja: www.jamk.fi/tyohyvinvointi

HYPPY

15


Luokassa on valtava innostus päällä, kun yli 20 kou-lulaista odottaa oman nettipelinsä julkistamista ja testaamista. JAMKin lehtori Tommi Tuikka kokei-

lee peli peliltä, mitä nuoret ovat tiiviin pelikurssin aika-na ehtineet tehdä. Hahmot saavat kyytiä ja pisteitä ker-tyy.

”Pelejä oli hauska tehdä porukalla. Itse tein pelin, jos-sa seikkaillaan pupulla ja ammutaan hirviöitä”, 14-vuo-tias Kasimir Hänninen kertoo.

”Yhdistelin ideoita eri peleistä ja tein pelin, jossa pompitaan sienien päällä”, 13-vuotias Helmiina Liukko-nen avaa omaa peli-ideaansa.

Nuorille suunnattu pelikurssi oli kesän 2014 pilotti JAMKissa. 24 koululaista, ikähaarukassa 9−16 vuotta, viettivät ammattikorkeakoulussa kolme kesäkuun päi-vää tietojenkäsittelyn koulutusohjelman järjestämällä kurssilla, jossa käytiin läpi pelien suunnittelun periaat-teita, suunniteltiin animoitu pelihahmo ja rakennettiin nettiin itse peli.

”Kuudessa tunnissa nuoret rakensivat todella hie-noja pelejä. Halusimme selvittää, ovatko lapset ja nuo-ret kiinnostuneita pelien tekemisestä ja onko tällaiselle kurssille markkinoita”, Tuikka taustoittaa.

Pelikurssista syntyisi parhaimmillaan JAMKiin uu-

Kun uuden oppiminen onkin

NUORET OPPIVAT NETTIPELIN SUUNNITTELUSSA

JA TEKEMISESSÄ LOOGISTA AJATTELUKYKYÄ

JA ONGELMANRATKAISU TAITOJA. JOS

KIINNOSTUNEITA LÖYTYY, PELEJÄ PÄÄSEVÄT

TULEVAISUUDESSA SUUNNITTELEMAAN

KURSSEILLE MUUTKIN KUIN TUTKINTO-

OPISKELIJAT.

Teksti ja kuvat Tommi Salo

si palvelutuote. Tuikan mukaan kursseja voisi järjestää kaksi kertaa vuodessa nuorille ja kiinnostuksen mukaan myös varttuneemmille pelisuunnittelijoille.

Looginen ajattelukyky kehittyy kuin itsestään

Kurssipalautteen mukaan lapset ja nuoret pitivät pe-lien tekemisen haasteesta. Haaste johtaa sanana har-haan, sillä pelisuunnittelu meni enemmän hauskuuden piikkiin.

”Kurssi oli itse asiassa ongelmanratkaisutaitojen ja loogisen ajattelukyvyn kehittämistä. Tällaisten taitojen

opetus puuttuu peruskoulusta. Nuoret kokivat oppimi-sen hauskana viihteenä”, Tuikka näkee.

Kurssista voisi hänen mukaansa syntyä lisäituja myös ammattikorkeakoulun ja yliopiston väliselle yhteistyöl-le.

”Tämä voisi olla tutkimuskohde kasvatustieteilijöille: miten lasten looginen päättelykyky ja kärsivällisyys ke-hittyvät pelien tekemisessä.”

Mitä sanovat nuoret itse pelin tekemisen vaikeudesta ja hauskuudesta?

”Pelin tekeminen oli helppoa. Vaikeinta oli miettiä pe-lin idea. Teen joskus lisää pelejä”, Helmiina Liukkonen miettii.

Opintojen aikana voi jo suunnitella peliä

Nuorten suuresta kiinnostuksesta pelialaa kohtaan to-distaa myös viimeisin haku tietojenkäsittelyn koulutus-

ohjelmaan. Koulutusohjelmaan pyrki Tuikan mukaan historian suurin hakijamäärä.

”Moni hakijoista oli kiinnostunut pelialasta. Osal-la heistä näkyi yrittäjämäistä asennetta, mikä sopii pe-lialan opiskeluun erinomaisesti.”

JAMKissa on nykyisin mahdollista keskittyä opin-noissa pelialaan ja oman pelialan yrityksen toimin-nan käynnistämiseen. Toisesta opiskeluvuodesta lähti-en opiskelijat voivat suuntautua pelituotteen suunnitte-luun. Opinnot voi sen jälkeen tehdä suoraan oman yri-tyksen hyödyksi.

”Meiltä on jo syntynyt uusi pelialan yritys Jyväsky-lään. Laajemmin pelillistäminen antaa toisaalta mah-dollisuuden hyödyntää näitä samoja oppeja paljon muu-allakin kuin vain peleissä”, Tuikka muistuttaa. n

Käy pelaamassa nuorten pelikurssilaisten pelejä osoitteessa tinyurl.com/tikogamerspelit

Kasimir Hänni-sen ja Helmii-na Liukkosen mukaan pelin tekeminen oli kurssilla mel-ko helppoa, kun vain keksi pelille hyvän idean.

HAUSKAA VIIHDETTÄ

Pelikurssin aika-na nuoret teki-vät parisenkym-mentä uutta pe-liä, muun muas-sa tämän Pomp-pula-pelin.


Kehittyvissä maissa tarvitaan ki-peästi päteviä opettajia. Unes-con laskelmien mukaan perus-

asteella tarvittaisiin 1,6 miljoonaa uutta opettajaa. Kun huomioidaan myös toisen asteen koulutus, maail-masta puuttuu yhteensä 5,2 miljoo-naa opettajaa. Opettajapulan vuok-si monet lapset eivät saa edes lu-kemisen ja laskemisen perustaito-ja puhumattakaan ammatillisesta koulutuksesta.

JAMKin ammatillisessa opettaja-korkeakoulussa koulutuksen kehit-tämishaasteisiin eri maissa tartut-tiin jo 1990-luvun alussa. Nykyään yhteistyömaiden kirjo sekä koulu-tusviennin että opettajankoulutuk-sen kehittämishankkeiden puitteis-sa on laaja.

Tällä hetkellä AOKK toteuttaa vuonna 2013 alkanutta BOOST-hanketta, jossa kehitetään ulkomi-nisteriön kehitysyhteistyörahoi-

MILJOONIA PÄTEVIÄ OPETTAJIA

Palvelukseen halutaan

YLI 20 VUODEN KOKEMUS TYÖSKENTELYSTÄ ERI KULTTUUREISSA

ON ANTANUT JAMKIN AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN

ASIANTUNTIJOILLE VANKAN NÄKEMYKSEN AMMATILLISEN

OPETTAJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEISTA. SUOMESSA

OPETTAJANKOULUTUKSEN ERITYISENÄ VAHVUUTENA ON

AMMATTIPEDAGOGIIKKA, JOSSA YHDISTYVÄT AMMATILLINEN

OSAAMINEN JA YMMÄRRYS SIITÄ, MITEN AMMATTILAISEKSI

OPITAAN.

Teksti Timo Sillanpää Kuvat Kaija Hannula ja Shyam Maharjan

tuksella keskivietnamilaisen Teach-er Training Collegen osaamista. Yh-teistyötä Vietnamin koulutusorga-nisaatioiden kanssa on tehty jo 15 vuotta.

Uusi yhteistyömaa on Nepal, jos-sa Training of Trainers -hankkeen puitteissa koulutetaan Tribhuvanin yliopiston kanssa eri puolilla maa-ta toimivien kampusten opettajan-kouluttajia. AOKKin asiantuntijat ovat myös kehittämässä ammatil-lista opettajankoulutusta Kosovos-sa ja koulutuksen arviointijärjestel-mää Egyptissä.

Opettajapulaan monia syitä

Ammatillisten opettajien pulaan on monia syitä. Kehittyvissä maissa köyhyys, puutteellinen infrastruk-tuuri ja opettajan työn heikko ar-vostus ovat suurimpia kehitystä jar-ruttavia tekijöitä.

”Monet tekevät opettajan työ-

tä muiden töiden ohessa, eikä aikaa tai mahdollisuuksia oman pedago-gisen ammattitaidon kehittämisel-le ole. Toisaalta kehittyvät maat pri-orisoivat opettajankoulutuksen var-sin korkealle heti, kun ne saavat sii-hen resursseja ja mahdollisuuksia”, toteaa AOKKin johtaja Ulla Mutka.

Ammatillisen opettajankoulutuk-sen kehittämisessä ei ole kyse vain yksittäisten opettajien kouluttami-sesta, vaan koko ammatillisen kou-lutusjärjestelmän kehittämisestä. Parhaimmillaan pitkäjänteinen työ vahvistaa maan kilpailukykyä, edis-tää nuorten työllistymistä ja yrit-täjyyttä sekä tukee demokratiake-hitystä.

”Kehitämme opettajien ammat-titaitoa ja koulutuksen toteutus-muotoja paikalliset olosuhteet huo-mioon ottaen. Yhteistyöllä voim-me parantaa ammattiin oppimista ja purkaa syvälle juurtuneita, kehi-

tystä jarruttavia toimintamalleja”, Mutka toteaa.

Luottamus rakentuu vähitellen

Yliopettaja Irmeli Maunonen-Eske-lisen mukaan Vietnamissa Quang Trin provinssissa sijaitsevan Teach-er Training Collegen kanssa tehty yhteistyö on hyvä esimerkki onnis-tuneesta osaamisen viennistä.

”Vietnam on avautunut maail-malle, bruttokansantuote kasvaa vähintään kuusi prosenttia vuo-dessa ja koulutusjärjestelmä kehit-tyy vauhdilla. Olemme onnistuneet juurruttamaan Teacher Training Collegen opetussuunnitelmaan ja opetuskäytäntöihin oppijakeskeisiä opetusmenetelmiä ja projektioppi-misen lähestymistapaa.”

Alku Vietnamissakin oli haasta-vaa. Molemminpuolinen luottamus on saavutettu pitkäjänteisellä yh-teistyöllä.

AOKKin henkilöstölle osallistuminen kan-sainvälisiin koulutushankkeisiin on ollut mittava kehittymisen mahdollisuus.

”Osallistuminen kansainvälisiin hank-keisiin on kehittänyt vahvasti henkilös-tömme osaamista”, AOKKin johtaja Ulla Mutka sanoo.

Ammatillisessa opettajakorkeakoulus-sa aloitettiin ensimmäisenä Suomessa kansainvälinen, englanninkielellä toteu-tettava ammatillinen opettajankoulutus vuonna 1994.

”Oivalsimme jo 1990-luvun alussa, et-tä nopeasti kansainvälistyvä toimintaym-päristö edellyttää myös opettajilta uut-ta osaamista. Englanninkielinen opet-tajankoulutusohjelma on osaltaan luo-nut tärkeää perustaa sille laajamittaiselle kansainväliselle työlle, jota tänä päivänä teemme”, toteaa Ulla Mutka. n

OIVALLUS 1990-LUVUN ALUSSA

”Vuosien varrella olemme huo-manneet, että henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä. Virallisen keskustelun oheen tarvitaan myös epävirallista dialogia”, T&K-päällik-kö Leena Kaikkonen kertoo.

Koulutusjärjestelmän kehittämi-sen aluksi on kuunneltava paikallis-ten ihmisten ajatuksia heidän oman työnsä kehittämistarpeista. Work-shopit ja pienryhmätyöskentelyt ovat osoittautuneet hyviksi meto-deiksi alkukartoituksessa, vaikka opettajakeskeisyyteen tottunees-sa koulutusjärjestelmässä ne aluksi saattavat tuntua vierailta.

”Olemme saaneet myönteistä pa-lautetta siitä, että kunnioitamme paikallisia ihmisiä. Me emme halua viedä maailmalle länsimaisia malle-ja sellaisenaan, vaan jokaisen maan erityistarpeet on huomioitava ta-pauskohtaisesti”, Kaikkonen koros-taa. n

h AOKK on tehnyt 15 vuotta yhteis-työtä Vietnamin koulutusorganisaati-oiden kanssa.

f AOKKin uusi yhteistyömaa on Ne-pal. Kuvassa Tribhuvanin yliopiston opettajankouluttajia Länsi-Nepalissa sijaitsevassa Surkehtin kaupungissa.


AOKKissa voit opiskella ammatilliseksi opettajaksi, erityisopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Hae 7.–27.1.2015!www.jamk.fi/aokk


60 vuotta sairaanhoitajakoulutusta Jyväskylässä

Vuodet vaihtuvat,osaajatarve ei

SAIRAANHOITAJAN TYÖ KUULUU NIIHIN AMMATTEIHIN, JOIHIN SUOMALAISET

LUOTTAVAT ENITEN. LUOTTAMUS ON YKSI SYY HOITAJAN AMMATTIIN

HAKEUTUMISEN SUOSIOON. UUSIA TEKIJÖITÄ TODELLA TARVITAANKIN, SILLÄ

AIVAN KUTEN 1970-LUVULLA HYVINVOINTIYHTEISKUNTAA RAKENNETTAESSA

MYÖS 2020-LUVULLE TULTAESSA SAIRAANHOITAJISTA ON PULAA.

Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki ja Tommi Salo

Kaksi kuvaa, kaksi maailmaa. Välillä miltei 50 vuotta, mutta tilanne käytännössä identtinen.”1970-luvulla kaikille valmistuneille sairaanhoi-tajille tarjottiin suoraan työpaikka”, asiantunti-ja Eila Latvala JAMKista sanoo.

Kun nämä 1970- ja 80-luvuilla työelämään tulleet ovat vähitellen tulossa eläkeikään, sosiaali- ja terveys-alalla kärsitään jälleen työntekijäpulasta.

”Arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan 220 000−240 000 ihmistä töi-hin”, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen summaa.

JAMKistakin valmistuvat sairaanhoitajat siirtyvät siis työmarkkinoille, joille heitä todella odotetaan. Heillä on edessään jotain samaa kuin 1960- ja 70-lukujen sairaan-hoitajilla, mutta myös paljon uutta.

”Ajatus siitä, että sairaalassa hoidetaan ihmisiä, jotka tarvitsevat ammattiosaajien tarjoamaa hoitoa ja hoivaa, ei ole muuttunut mihinkään. Hoitajat tekevät edelleen

isoja hoitopäätöksiä, joista syntyy itsetutkiskelun paik-koja”, Kinnunen muistuttaa.

”Samalla kuitenkin teknologinen kehitys on muut-tanut ja muuttaa edelleen toimintaympäristöjä ja työs-kentelytapoja. Sairaanhoitajan työhön liittyy Suomes-sa paljon itsenäisiä töitä, ei siis vain avustavia tehtäviä”, hän jatkaa.

Tulevaisuuden sairaanhoitajalta edellytetään hoito-työn taitojen lisäksi yhä enemmän tietojenkäsittelyn, vuorovaikutuksen, asiakaslähtöisyyden ja moniamma-tillisissa tiimeissä työskentelemisen taitoja.

Työt tehdään asiakkaiden, ei rakenteiden mukaan

Työvoimavaje vaatii sosiaali- ja terveysalalla uudenlais-ten ratkaisumallien löytämistä. Teknologisoituminen auttaa asiantuntijoiden mukaan osaltaan mallien luo-misessa.

”Teknologian avulla voidaan lisätä jokaisen meidän omaa vastuuta terveydenhoidostamme ja ennalta eh-

Sairaanhoitajia koulutettu Jyväskylässä jo 60 vuoden ajan

Kun Suomen keskussairaalaverkostoa alettiin rakentaa 1950-lu-vulla, syntyi monilla paikkakunnilla pulaa sairaanhoitajista. Ti-lanteeseen vastattiin aloittamalla sairaanhoitajien koulutus niil-lä paikkakunnilla, joihin tuli keskussairaala tai yliopistollinen kes-kussairaala ja joissa pula oli suurin.

Keski-Suomen keskussairaala valmistui Jyväskylään vuonna 1954, ja samana vuonna käynnistettiin sairaanhoitajakoulutus Keski-Suomessa. Aluksi koulutusta tarjosi Jyväskylän tilapäi-nen sairaanhoitajakoulu ja seuraavasta vuodesta alkaen Keski-Suomen sairaanhoitaja-terveyssisarkoulu. JAMKissa sairaanhoi-tajakoulutus alkoi ammattikorkeakoulukokeiluna vuonna 1996. Toiminta jatkui JAMKille myönnetyn vakinaisen toimiluvan alla 1997 alkaen.


Sairaanhoitajaksi JAMKissa opiskeleva Katja Kivinen oli elokuussa työharjoittelussa Keski-Suomen keskussairaalassa. Hän mittasi verenpaineen potilaana olleelta Liisa Miettiseltä.

g Juha Kinnunen ja Eila Latvala muistuttavat samasta asias-ta. Tulevaisuuden sairaanhoitajan on hoitotyön lisäksi osattava yhä paremmin tietojenkäsittelyä ja vuorovaikutusta potilaiden kanssa.

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 20


Koko sosiaali- ja terveysala on suuressa muutokses-sa, ja tarvitsemme edelleen herkkyyttä reagoida muuttuvaan tilanteeseen, myös koulutuksessa”, ko-

rostaa elokuun alkupuolella JAMKin hyvinvointiyksi-kön johtajana aloittanut Pertti Malkki.

Seuraava iso näkyvä murros on uusien sosiaali- ja ter-veysalueiden luominen. JAMKista valmistuvat opiske-lijat siirtyvät siis erilaiseen työmaailmaan edeltäjiinsä verrattuna.

”Kaikki ammattikorkeakoulut elävät jatkossa uuden mallin mukaisessa maailmassa. Toisaalta ammattikor-keakouluilla on oma tärkeä roolinsa uusien toiminta-mallien luomisessakin”, Malkki muistuttaa.

Malkki siirtyi hyvinvointiyksikköön Jyväskylän kau-pungin henkilöstöjohtajan paikalta. Uusi työpaikka toi Malkin tavallaan oven toiselle puolelle.

”Nyt olen sillä puolella, jossa koulutetaan ihmisiä työ-elämään, kun ennen he jo olivat siellä. Iso kysymys kuu-luu, millaisilla valmiuksilla työnnämme jatkossa opiske-lijoita eteenpäin.”

Asiantuntijoiden viisaus käyttöön

Noin yhdeksän vuoden pesti Jyväskylän kaupungin hen-kilöstöjohtajana jätti Malkille vahvan verkoston kunta-sektorille. Se myös opetti uuteen tehtävään, sillä sosiaa-li- ja terveystoimi, ja sitä myöten hyvinvointialakin, on mittava sektori kaupungin toiminnassa ja budjetissa.

käisevästä työstä. Tekniikan hyödyntämiseen satsataan nyt terveydenhuollossa”, Latvala sanoo.

Hoitotyön tekijöiden osaamisvaatimusten muuttumi-sen lisäksi Kinnunen muistuttaa rakenteiden muutta-misen tärkeydestä. Hänen mukaansa erikoisalapohjai-nen jako murtuu tulevaisuuden sairaaloissa.

”Tiedon määrän kasvaessa tarvitaan luonnollises-ti vahvaa erikoisosaamista ja erikoistumista, mutta työt pitää organisoida asiakaslähtöisyyden, ei erikoisosaa-misen mukaan. Esimerkiksi ikääntyneillä diagnoosien määrä lisääntyy koko ajan, jolloin tarvitaan laaja-alai-sia taitoja.”

Uusi sairaala houkuttelee työvoimaa

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa Kinnunen pitää tärkeimpänä sitä, että alan koulutusohjelmat ja täyden-nyskoulutus vastaavat tulevaan teknologiseen haastee-seen. Mielenkiintoa sosiaali- ja terveysalan eri ammat-teja kohtaan riittää kyllä.

”Tehohoito, leikkaussalitehtävät ja kirurginen hoito kiinnostavat nuoria selvästi eniten. Mielenterveyspuo-li kiinnostaa vanhuspuolta enemmän. Hieman erikoi-semmat tehtävät houkuttavat perusterveydenhuoltoa enemmän”, Latvala kertoo.

JAMK ja sairaanhoitopiiri ovat käyneet vuosien saa-tossa tiivistä vuoropuhelua. Se on ollut molemmille he-delmällistä niin opiskelijoiden harjoittelupaikkojen kuin yleisen tiedonvaihdon osalta.

Kinnunen laskee uuden, huippumodernin sairaalan rakentamisen Jyväskylään lisäävän alueen vetovoimaa lääkäreiden ja sairaanhoitajien silmissä.

”Olemme jatkossakin vaativaa hoitoa tarjoava sairaa-la, joten on aivan ratkaisevaa löytää meille vahvaa am-matillista osaamista. Sairaanhoitopiirille on iso etu, et-tä omalla paikkakunnalla on suuri alan koulutusyksik-kö. Pyrimme tarjoamaan urakehityksen mahdollisuuk-sia niin pitkälle kuin suinkin mahdollista”, sairaanhoito-piirin johtaja sanoo. n

”Sairaanhoitajan työhön liittyy Suomessa paljon itsenäisiä töitä,

ei siis vain avustavia tehtäviä.”Juha Kinnunen

”Opiskelijamme astuvat aivan uuteen maailmaan”SOSIAALI- JA TERVEYSALAN MURROS MUUTTAA

MYÖS AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN

ARKEA, SEKÄ OPISKELLESSA ETTÄ TYÖHÖN

SIIRRYTTÄESSÄ. JAMKIN HYVINVOINTIYKSIKÖN

UUSI JOHTAJA ON VALMIS TEKEMÄÄN TÖITÄ

TÄMÄN MUUTOKSEN EHDOILLA.

Teksti Tommi Salo Kuva Petteri Kivimäki

Malkilla on kaikkiaan 15 vuoden kokemus kuntasek-torin henkilöstöasioista.

”Meillä on hyvinvointiyksikössä valtavasti ammatti-taitoa ja osaamista. Tämä on vahva asiantuntijaorga-nisaatio, jolla on laajat verkostot. Minun tehtäväni on osaltaan tukea sitä, että saamme koko tämän asiantun-tijaporukan innon ja viisauden aidosti käyttöön”, yksi-könjohtaja miettii tulevia työvuosiaan.

Malkin mukaan ammattikorkeakoulussa on tärkeää saada keskinäiseen sopusointuun ammattikorkeakoulu-tutkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkinto-jen työelämävastaavuus, TKI-toiminta, kansainvälinen toiminta sekä koulutusvienti.

”Sisällöt ovat luonnollisesti tärkeitä, mutta silti kaik-ki toiminta tapahtuu ihmiskylki edellä”, Malkki kuvaa omaa johtajarooliaan. n

PERTTI MALKKI• Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön johtaja

4.8.2014 alkaen. Siirtyi tehtävään Jyväskylän kaupungin hen-kilöstöjohtajan paikalta.

• Syntynyt 1965 Pielavedellä, jossa käynyt peruskoulun.• Opiskellut Kuopion yliopistossa. Filosofian tohtori, yhteiskun-

tatieteiden maisteri ja opettajan ammatillinen pätevyys.• Työskennellyt muun muassa lähes viisi vuotta Raahen kaupun-

gin henkilöstöpäällikkönä ja noin yhdeksän vuotta Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtajana.

Hyvinvointiyksikön johtaja Pertti Malkki korostaa uudessa työssään avointa ja rehellistä vuorovaikutusta ihmisten välillä.

Katja Kivisellä on jo taskussaan lähihoitajan tutkinto. ”Halusin laajentaa osaamistani. Sairaanhoitajana on mahdollisuus tehdä tulevaisuudessa monia eri töitä.”

”

u u


Mika Lähteenmäki (29) perusti hyvinvointitekno-logian tutkinto-ohjelmasta insinööriksi (amk) valmistuttuaan Wellness Engineering Oy:n, joka

tarjoaa kiinteistöille kodinohjausjärjestelmiin perustu-via älykotipalveluja. Palvelut sisältävät markkinoilla jo pitkään ollutta teknologiaa, jonka avulla voidaan keski-tetysti ohjata esimerkiksi omakotitalon lämmitystä, il-mastointia ja valaistusta.

Sähköasentajana ennen amk-opintoja työskennellyt Lähteenmäki perusti ensimmäisen yrityksensä, jotta hänellä olisi taloudelliset mahdollisuudet jatkaa JAMKissa aloittamaansa liikeanalyysin tuotekehitystä. Lähteenmäen mukaan tuotekehitystyön alla olevan liikeanalyysin toteutusmenetelmä on lajissaan ainutlaatuinen. Innovaatio on tarkoitus kaupallistaa elokuussa 2014 perustetun Welitech Oy:n kautta.

”Liikeanalyysipalvelu tuottaa mittausdataa kuntou-tuksesta ja sen vaikuttavuudesta. Samalla kun olen ra-kentanut älykotijärjestelmiä, olen neuvotellut Weli-techin liiketoimintaan liittyvästä rahoituksesta ja hio-nut liikeideaa kokeneiden yritysvalmentajien sekä ter-veydenhuollon ammattilaisten tuella. Olen jatkanut yh-teistyötä myös JAMKin asiantuntijoiden kanssa.”

Suomen suurimmat sairaalat ovat suostuneet Weli-techin pilottikohteiksi, ja yhteyksiä on luotu ulkomaille-kin, kuten Ruotsiin, Singaporeen ja Englantiin.

TUPLAYRITTÄJÄPARHAIMMILLAAN AMK-OPINTOJEN AIKANA SYNTYY UUSIA LIIKEIDEOITA, JOTKA TUOTEKEHITYKSEN

JA ASIANTUNTIJOIDEN TOTEUTTAMAN VALMENNUKSEN ANSIOSTA JOHTAVAT KASVUYRITYKSEN

PERUSTAMISEEN OPINTOJEN PÄÄTYTTYÄ. INSINÖÖRIKSI (AMK) KEVÄÄLLÄ 2013 VALMISTUNUT MIKA

LÄHTEENMÄKI JATKAA OPINTOJENSA AIKANA SYNTYNEEN LIIKEIDEAN KEHITTÄMISTÄ JA USKOO, ETTÄ

PARIN VUODEN KULUTTUA WELITECH OY ON VAKAALLA KASVU-URALLA.

Teksti ja kuvat Timo Sillanpää

”Vanhempani ovat yrittäjiä, mikä varmasti vaikut-ti siihen, että oman yrityksen perustaminen oli mieles-sä jo aloittaessani insinööriopinnot. Lisäksi työelämä on muuttunut projektimaiseksi, mikä tukee työllistymistä oman yrityksen kautta”, kertoo Uuraisilta kotoisin ole-va Lähteenmäki.

JAMKista alku kahdelle yritykselle

Lähteenmäki toteaa, että ilman ammattikorkeakoulu-opintoja hän ei olisi uskaltanut lähteä rakentamaan uu-teen innovaatioon perustuvaa kasvuyritystä.

”JAMKissa keskityin erityisesti tuotekehitykseen. Varsinkin hautomotyöskentely oli antoisaa ja toi koke-musta muun muassa oman liikeidean esittelystä bisnes-maailman konkareille. Ilman niitä kokemuksia neuvot-telut Welitechin liiketoiminnan rahoituksesta olisivat olleet mahdottomia. Lisäksi opiskeluaikana sain 5 000 euroa Tuoteväylä-rahoitusta, mikä mahdollisti tuoteke-hityksen ja teknologian testaamisen.”

Yritysten tukikohta sijaitsee Kinkomaan Vitapolikses-sa, mutta Lähteenmäki itse asuu Helsingissä. Suunnitel-missa on keskittää Welitechin tuotekehitys Kinkomaal-le, jonne keskittyy tulevaisuudessa erilaisia hyvinvoin-tialan yrityksiä.

Lähteenmäki aikoo jatkaa myös ”leipäyrityksensä” Wellness Engineering Oy:n kehittämistä ja uskoo yri-tyksen maltilliseen kasvuun, sillä kiinteistöautomaatio yleistyy myös tavallisissa kodeissa.

Suurimmat odotukset kohdistuvat kuitenkin Weli-techiin.

”Haaveena on, että Welitech lähtee voimakkaaseen kasvuun ja menestyy kansainvälisillä markkinoilla. Kas-vuyrityksen kehitysvaiheiden seuraaminen on opetta-vainen prosessi.” n

YRITTÄJYYDEN PERUSTEET JA MUUT YRITTÄJYYTEEN

LIITTYVÄT KURSSIT

AKTIVOINTI JA INNOSTAMINENKilpailut, leirit, tapahtumat ideointi ja innovointikurssit

PROJEKTIT JA LABIT tuotekehitysympäristöinä

OSUUSKUNNAT yrittäjyyden oppimisympäristöinä

JAMK ESIHAUTOMO JA HAUTOMO

YRITYSRAHOITUS

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS

p

p

p

p

p

p

7 ASKELTA YRITTÄJYYTEENRunsaat viisi prosenttia JAMKista val-mistuneista aloittaa työuransa yrittäjä-nä. Tavoitteena on kasvattaa heti valmis-tumisensa jälkeen yrittäjänä aloittavien osuus yli kymmeneen prosenttiin.

”Tarvitsemme elinkelpoisia yrityksiä, joilla on mahdollisuus kasvaa, työllistää ja kansainvälistyä”, toteaa JAMKin yrittä-jyys- ja innovaatiotoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Pekka Jääskö.

Yrittäjyyspolku kannustaa ja opettaaJAMKissa on lisätty opiskelijoiden mah-dollisuuksia saada valmennusta ja tukea oman yrityksen perustamiseen. JAMK Generator on kehittynyt muutamassa vuodessa monipuoliseksi palvelutarjotti-meksi, joka tarjoaa opiskelijoille erilaisia palveluita tuote- ja liikeidean hiomiseksi.

”Opiskelija voi jo opintojensa aikana perustaa osuuskunnan ja testata liikeide-aansa. Oman, markkinoille tähtäävän yri-tyksen perustaminen voi tapahtua opin-tojen aikana tai opintojen jälkeen”, Jääs-kö kertoo.

RAKENNEMUUTOS VAATII MYÖS ASENNEMUUTOSTA

Tarvittaessa uuden yrityksen kätilöin-nissä hyödynnetään myös Jyväskylän Yritystehtaan palveluja. Yritystehdas on JAMKin, Jyväskylän yliopiston, Jyväsky-län seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n ja Suomen Yrityskehitys Oy:n palvelukoko-naisuus, joka tukee uusien kasvuyritys-ten syntymistä ja kehittämistä.

”Kokeneet yrittäjyyden ja riskisijoitta-misen asiantuntijat ovat käytettävissäm-me, kun liikeideaa lähdetään kaupallista-maan ja sen elinkelpoisuutta sekä mah-dollisuuksia rahoitukseen ja kasvuun ar-vioidaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on Suomen Yrityskehitys Oy:n kanssa yh-teistyössä toteutettava rahoituspaneeli”, Jääskö toteaa.

Jääskö pitää tärkeänä kaikille amk-tutkintoa opiskeleville pakollisia yrittä-jyys- ja innovaatio-opintoja. Viiden opin-topisteen opintojaksolla käydään läpi yrittäjyyden perusteita. Opiskelijat pää-sevät myös työstämään yritysten toi-meksiantoja yrittäjyysopintoihin sisälty-vällä innovaatioviikolla. n

Mika Lähteen-mäki keskittää

yritystensä tuo-tekehityksen

Kinkomaan Vita-polikseen, johon on rakentumas-

sa hyvinvoin-tialan yritysten

keskittymä.

kehittää hyvinvointiteknologiaa

”Kasvuyrityksen kehitysvaiheiden seuraaminen on opettavainen prosessi.”Mika Lähteenmäki


Äänekoskelle suunnitellun bio-tuotetehtaan työllistäväksi vaikutukseksi on tuotannon

käynnistyttyä arvioitu yli 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa Suo-messa.

Tehtaan rakennusajan työllistävä kokonaisvaikutus on yli 6 000 hen-kilötyövuotta.

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren suunnittelema tehdashanke on toteutuessaan Suomen metsäte-ollisuuden historian suurin inves-tointi, hieman yli miljardi euroa.

Tehtaan arvoketjussa on tulevai-suudessa lukuisia toimijoita pienis-tä paikallisista yrityksistä globaalei-hin suuryrityksiin.

Metsä Fibren biotuotetehdashanke Äänekoskella

PIENETKIN HYÖTYVÄT JÄTTILÄISESTÄUUDEN SUKUPOLVEN

BIOTUOTETEHDAS AVAA

KESKISUOMALAISILLEKIN

PK-YRITYKSILLE HUIMIA

NÄKYMIÄ. METSÄ

FIBREN KESKITTYESSÄ

OMIIN VAHVUUKSIINSA

ARVOKETJUSSA ON TILAA

KUMPPANIYRITYKSILLE

METSÄSTÄ MAANTIELLE.

Teksti Tommi SaloKuvat Metsä Group

Biotalousalan yrityksille tarjotaan mah-dollisuus sparrata liiketoimintaansa ul-kopuolisten osaajien avulla. Biotalouden Kasvupolku on maksuton kisa ja sparra-usprosessi kasvuhaluisille yrityksille.

Ulkopuoliset kasvun sparraajat tuo-vat osaamisensa yritysten käyttöön. Yri-tykset tapaavat kahden Kiitoratapäi-vän aikana yhteensä kymmenen spar-raajaa, jotka ovat rahoituksen, myyn-nin, markkinoinnin, juridiikan, johtami-sen, hallitustyöskentelyn tai biotalouden asiantuntijoita.

Biotalouden Kasvupolku koostuu kah-desta haarasta. Bioketju Kasvupolul-le voivat hakea yritykset, joiden liike-toiminta kohdistuu metsästä selluteh-taan portille. Toiminta voi liittyä bioener-gian tuottamiseen, hankintaan tai käyt-töön. Lisäksi kisa on tarkoitettu luonnon-materiaalien jatkojalostukseen, logistiik-kaan, metsänhoidon koneellistamiseen, jätteenkäsittelyyn, metsänhoitopalvelui-hin tai metsäsuunnitteluun keskittyneil-le yrityksille.

Biotuote Kasvupolku kohdistuu puo-lestaan sellutehtaan kupeessa tapahtu-vaan liiketoimintaan.

Haku kisaan on valtakunnallinen. Kas-vupolkua ovat mahdollistamassa JAMK, Metsä Forest, Vapo Oy, Sitra ja SSYP Kehitys Oy.

Ilmoittaudu mukaan kasvupolulleBioketju Kasvupolun starttitilaisuus jär-jestettiin syyskuun puolivälissä JAMKin Biotalousinstituutissa Saarijärvellä. Ai-heeseen olivat paikalla herättelemässä useat biotalousalan asiantuntijat.

”Yritykset pääsevät Kasvupolulla tar-kistamaan omia liiketoimintasuunni-telmiaan ja hyödyntämään ulkopuolis-ta sparrausta. Kasvupolku on Metsä Fib-relle ja Metsä Forestille yksi tapa tunnis-taa kumppanuuksia”, Metsä Fibren tutki-musjohtaja Niklas von Weymarn sanoo.

Bioketju Kasvupolulle on mahdollis-ta ilmoittautua 6.10. saakka. Kehittämis-prosessi kestää marraskuuhun 2014. n

Lisätietoja: www.kasvuopen.fi/kasvupolut/bioketju

”Pk-yritysten on uskallettava läh-teä mukaan ketjuun. Näin ne luovat uusia työpaikkoja ja kasvavat. Sitä kautta syntyy hyötyä koko Suomen kansantaloudelle”, Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Wey-marn korostaa.

Von Weymarn sanoo Metsä Fib-ren keskittyvän omaan ydinliiketoi-mintaansa, jolloin syntyy luonnol-lista tarvetta alansa erikoisosaajille. Biotuotetehdas luo Jyväskylän seu-dulle ja koko Suomeen biotalouteen keskittyneiden yritysten monipuo-lisen ekosysteemin.

”Kumppaneita tarvitaan metsäs-tä aina valmiiden tuotteiden kulje-tuksiin. Muuten arvoketju ei toimi.

Sparraamalla yritys kasvuun

Kun löydetään molemminpuolinen luottamus ja molempia kumppa-nuuden osapuolia hyödyttävä malli, ollaan oikealla tiellä.”

Raaka-ainetta on

ympärillä riittävästi

Biotuotetehdas suunnitellaan ra-kennettavaksi Äänekosken nykyi-sen sellutehtaan viereen olemassa olevalle tehdastontille. Sijainti on raaka-aineen saatavuuden kannalta hyvä ja logistiset verkostot pitkälti olemassa. Valmistuttuaan tehdas li-sää puunkäyttöä merkittävästi.

”Äänekoski on perinteinen toimi-paikka, josta löytyy osaamista ja ko-kemusta. Tärkeintä on, että met-

sää on ympärillä paljon”, von Wey-marn sanoo.

Hän muistuttaa valmistavan teol-lisuuden olevan tulevaisuudessakin olennainen osa Suomen kansanta-loutta. Siksi on tärkeää löytää oikei-ta tekijöitä myös uuden biotuote-tehtaan arvoketjuun.

Von Weymarnin mukaan suu-rimmat osaamiseen liittyvät haas-teet ovat tulevaisuudessa ketjun al-kupäässä.

”Miten nuoria innostetaan met-säkoneen kuljettajiksi ja kuljetus-liikkeen työntekijöiksi? Tarvit-semme luonnollisesti uusia osaajia myös tehtaalle eläköityvän henki-löstömme tilalle.” n

f Äänekosken biotuotetehtaan las-ketaan synnyttävän Keski-Suomeen biotalouteen keskittyneiden yritys-ten monipuolisen ekosysteemin. Met-sä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn rohkaisee pk-yrityksiä mu-kaan tehtaan arvoketjuun.


Jyväskylän Haapaniemessä Päijänteen rannalla toi-miva Savutuvan Apaja tunnetaan ainutlaatuises-ta tunnelmasta ja hyvästä palvelusta. Hankasalmen

aseman tuntumassa sijaitseva Revontuli on puolestaan kasvanut parissa vuosikymmenessä monipuoliseksi viihde- ja hyvinvointikeskukseksi.

Revontuli tarjoaa menoa ja lepoa

Revontuli sai alkuna vuonna 1993, kun yrittäjä Markku Kinnunen osti silloisen Hankamotellin. Sen jälkeen toi-minnan kehittämiseen on investoitu miljoonia euroja.

”Olemme kehittäneet Revontulesta hyvinvointikes-kusta, joka tarjoaa menoa ja lepoa ympäri vuoden. Suu-ria investointeja olemme tehneet noin seitsemän vuo-den välein”, kertoo Revontulen toimitusjohtaja Tiia Val-kama, Markku Kinnusen tytär.

Viimeisimmän suuren investoinnin tuloksena Revon-tuleen avattiin keväällä 2014 Bowling Diner, jossa yh-distyvät periamerikkalaiseen tyyliin keilahalli ja hampu-rilaisravintola. Valkaman mukaan kyseessä oli heille vä-hän erilainen investointi, jolla asiakkaiksi tavoiteltiin myös lähiseudun asiakkaita.

”Pääosa meidän asiakkaistamme on yrityksiä tai yh-teisöjä sekä viikonloppuisin tanssijoita tai golfin harras-tajia, jotka tulevat hyvin laajalta alueelta. Onkin hienoa, että Bowling Diner on houkutellut Revontuleen lähialu-een perheitä keilaamaan, syömään ja viihtymään.”

Savutuvan Apajan ainutlaatuista tunnelmaa

Markku ja Marjatta Apponen perustivat Savutuvan Apajan 1980-luvun alussa. Nykyään yrityksessä työs-kentelevät myös tytär Miina-Maria Ayala ja poika Mik-ko Apponen.

Muun muassa oppilaitosyhteistyöstä yrityksessä vas-taava Ayala sanoo Savutuvan Apajan olleen aina osa hä-nen elämäänsä. Hänellä on myös selvä käsitys siitä, mit-

MATKAILUALALLAREVONTULI JA SAVUTUVAN APAJA OVAT PITKÄÄN OMAA TIETÄÄN KULKENEITA KESKISUOMALAISIA

MATKAILUALAN PERHEYRITYKSIÄ, JOTKA TUNNETAAN KOKO MAASSA. MOLEMMAT OVAT MYÖS

JAMKIN KUMPPANUUSYRITYKSIÄ.

Teksti ja kuvat Ismo Myllylä

kä ovat yrityksen vahvuudet. ”Vanhat keskisuomalaiset talonpoikaisrakennukset

Päijänteen rannalla tarjoavat hienot puitteet juhlille, ko-kouksille ja muille kokoontumisille. Kun siihen yhdiste-tään laadukas ja henkilökohtainen palvelu, pystymme tarjoamaan asiakkaillemme ainutlaatuisen tunnelman. Tästä pidämme kiinni, vaikka mietimme ja haistelemme myös uusia mahdollisuuksia.”

Yhteistyötä JAMKin kanssa

Sekä Savutuvan Apaja että Revontuli ovat tehneet pit-kään yhteistyötä JAMKin kanssa. Molemmille ryhtymi-nen kumppanuusyritykseksi oli luontevaa jatkoa tälle yhteiselle historialle.

”Olen innostunut oppilaitosyhteistyöstä. Meidän osaltammehan kyse on ollut tähän saakka ennen kaik-kea työharjoittelupaikkojen tarjoamisesta, mistä koke-mukset ovat olleet hyviä. Kumppanuussopimus tarjoaa yhteistyöhön uusia mahdollisuuksia”, Ayala arvioi.

”Meillä on JAMKin kanssa yhteistä historiaa jo 1990-luvun lopulta lähtien. Yhteistyön muodot ovat vaihdelleet tarpeistamme riippuen. Apua olemme saa-neet esimerkiksi toiminnan kehittämiseen ja meille tär-keiden palvelujen konseptointiin”, Valkama kertoo. n

Systemaattista yhteistyötä

Kumppanuusyhteistyö on JAMKin ja yrityksen välistä pitkäai-kaista ja kokonaisvaltaista yhteistyötä. Sen tavoitteena on ke-hittää yhteistyön systemaattisuutta, tuoda laaja-alaisia ratkai-suja yrityksen tarpeiden ja JAMKin tarjonnan yhteensovittami-seksi sekä mahdollisesti rakentaa uusia yhteistyön muotoja.

Kumppanuusyrityksen kanssa tehdään kumppanuussopimus, jossa määritellään yhteistyön muodot sopimuskaudella.

Lisätietoja JAMKin kumppanuusyhteistyöstä: Yrityspalvelu asiantuntija Antero Kivelä, 0400 865 195.

Omalla tavalla

REVONTULI• Toiminta alkoi 1993, kun yrittäjä Mark-

ku Kinnunen osti Hankamotellin. • Viihde- ja hyvinvointikeskus, joka

tarjoaa majoitus-, ravintola- ja kokous-palveluja sekä monipuolisia ohjattuja aktiviteetteja. Käytössä muun muassa oma 18-reikäinen golfkenttä, keilarata sekä rantasaunat ja porealtaat.

• Eturivin artistit esiintyvät Revontulen tanssilavalla säännöllisesti.

• Työntekijöitä noin 20 ja kesällä sesonki-aikana yli 30.

Toimitusjohtaja Tiia Valkama sanoo , että Revontulen keväällä avattu Bowling Diner yhdistää keilahallin ja hampurilaisravintolan aitoamerikka-laiseen tyyliin.

Miina-Maria Ayalalle Savutuvan Apaja on tuttu ympäristö lapsesta lähtien.

SAVUTUVAN APAJA• Markku ja Marjatta Apponen perustivat

vuonna 1981.• Tarjoaa tilauksesta laadukkaita ja

monipuolisia ravintola- ja kokouspal-veluja, mahdollisuuden saunomiseen rantasaunoissa sekä majoituspalveluja vuoden jokaisena päivänä.

• Alueella on yli 30 keskisuomalaista vanhaa talonpoikaisrakennusta.

• 4 omaa ja 4 palkattua työntekijää.

292 • 2014


”Brändien rakentaminen tulee nähdä osana strategista johtamista. Julkisilla toimijoilla, kuten korkeakouluilla, rahoit-tajilla ja kehittämisyhtiöillä, on tässä tär-keä rooli tiedonvälittäjänä.”

Neuvosen mukaan asiantuntijatie-to auttaa yrityksiä tekemään brändäystä hallitusti niin, että brändi kantaa pitkälle.

”Brändi on pääomaa, joka elää, vaik-ka omistajuudet taustalla vaihtuvat. Kas-vaville high tech -yrityksille brändäys on erityisen tärkeää, koska markkinoilla on vasta vähän vahvoja brändejä.”

Neuvonen toteaa, että paine brändi-en luomiseen on ollut suurempi kulut-tajapuolella toimivilla yrityksillä, mut-ta on viime aikoina lisääntynyt myös B2B-yrityksillä.

”Kilpailu kiristyy ja on mietittävä, mi-ten yrityksestä ja tuotteista viestitään. Samalla korostuu syvällisen asiakasym-märryksen merkitys.” n

OPINNÄYTETYÖT

Tekstit Pia Tervoja

Marianne Ekonen: Keskijohdossa toimi-vien naisten ja miesten tarinat uristaan korkean teknologian alalla. Väitöskirja. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakou-lu, johtaminen. 2014.

Organisaatioiden keskijohtoa ei ole juuri-kaan tutkittu Suomessa eikä maailmalla. Marianne Ekosen väitöskirja tarjoaa uu-den näkökulman keskijohdossa toimivien naisten ja miesten johtamisuriin. Se tuo näkyville sen, millaisia merkityksiä eri su-kupuolet antavat urakehitykselleen. Väi-töskirjassa myös avataan tämän päivän johtajuuden ulottuvuuksia.

”Aikaisemmassa uratutkimuksessa su-kupuolet eivät ole olleet näkyvillä vaan miesjohtajan on ajateltu olevan normi. Tutkimuksessani keskijohdon johtamis-urat näyttäytyivät moninaisina ja molem-mat sukupuolet antoivat samankaltaisia merkityksiä uralleen. Keskijohto vaikut-ti myös tyytyväisemmältä työhönsä kuin

MYÖS MIESJOHTAJAT KOROSTAVATYHDESSÄ TEKEMISTÄ JA SOSIAALISIA TAITOJA

Heidi Neuvonen: Brändistrategian omaksuminen – pienten ja keskisuurten huipputeknologiayritysten johtajien käsitysten mukaan. Understanding brand strategy adoption by high tech SME managers. Väitöskirja. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, markki-nointi. 2014.

Brändit ovat yrityksille strategisesti tär-keätä ja immateriaalista arvokasta omai-suutta. Korkean teknologian pk-yritykset eivät silti osaa vielä hyödyntää brändejä niin hyvin kuin mahdollista.

Heidi Neuvonen kartoitti väitöstutki-muksessaan suomalaisten ja yhdysvalta-laisten high tech -yritysten brändistrate-gioiden rakentumista: mitkä asiat edistä-vät ja mitkä hidastavat prosessia. Neuvo-sen mukaan yritysjohtajat tarvitsevat li-sää tietoa brändien merkityksestä ja sii-tä, miten luodaan brändistrategia.

PK-YRITYKSET TARVITSEVAT LISÄÄ TIETOA BRÄNDÄYKSESTÄ

MIKA KARHULAHTI

Joonas Jokinen: Parempi johtaa hyvin. Hyvä johtajuus Keski-Suomen johtajien kokemana. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketalouden kou-lutusohjelma. 2014.

Johtajan rooli on muuttunut autoritääri-sestä vallankäyttäjästä joukkuepelaajak-si, joka kykenee jakamaan johtamisvas-tuuta myös muille työntekijöille. Yhä no-peammin muuttuva toimintaympäristö ja esimerkiksi teknologinen kehitys tuovat paineita johtamisajatusten päivittämisel-le ja arkipäivän johtajuudelle.

Tradenomi Joonas Jokinen tutki opin-näytetyössään, miten keskisuomalai-set johtajat mieltävät hyvän johtajuuden. Tutkimus perustui sanomalehti Keskisuo-malaisessa ilmestyneeseen artikkelisar-jaan, joka oli osa Keski-Suomen kauppa-

Vuorovaikutustaidot ovat hyvän johtajuuden perusta

kamarin Parempi johtaa hyvin -kampan-jaa. Juttusarjan oli toimittanut toimitta-ja Pia Tervoja.

Tutkimuksessa oli mukana 44 johta-jan haastattelut. Johtajissa oli sekä pien-ten että keskisuurten yritysten ja yhtei-söjen johtajia. Johtajista osa oli ollut teh-tävässään pitkään, osa oli vasta tullut tehtäväänsä.

”Tutkimuksen mukaan valtaosa joh-tajista piti vuorovaikutustaitoja eli suh-deosaamista ja viestinnällisiä taitoja yh-tenä hyvän johtajan tärkeimmistä omi-naisuuksista. Suhdeosaaminen on tärke-ää paitsi oman työyhteisön sisällä myös verkostoissa. Yhä useampi yritys toimii myös kansainvälisissä verkostoissa”, Jo-kinen toteaa.

Hyvän johtajan ominaisuuksiin lukeu-tuu niin ikään kyky toimia nopeasti muut-

tuvassa toimintaympäristössä.”Hyvä johtaja tuntee oman alansa hy-

vin ja osaa ennakoida uudet tilanteet se-kä toimia niiden edellyttämällä tavalla.”

Kolmantena hyvän johtajan ominai-suutena Jokinen nostaa esiin esimerkil-lä johtamisen.

”Johtajan on toimittava niin kuin odot-taa myös alaistensa toimivan. Teot, käyt-täytyminen ja intohimo työtä kohtaan ovat ominaisuuksia, joilla ansaitaan alais-ten kunnioitus. Johtajan on toimitta-va aatteidensa mukaisesti niin, että te-ot ja puheet kulkevat käsi kädessä", hän toteaa.

Jokinen arvioi, että ihmislähtöinen joh-taminen on kaiken kaikkiaan helpompaa pienissä ja tiiviissä työyhteisöissä, koska johtajat tuntevat alaisensa ja heidän vah-vuutensa paremmin. n

PIA TERVOJA

IIDA LIIMATAINEN

usein ajatellaan”, Ekonen kertoo.Sukupuolten ajattelun erot tulevat

esiin työn ja perheen yhteensovittami-sessa. Miehet kokivat, että perhe-elämä pelasti heidät liialta työnteolta. Naiset puolestaan ajattelivat, että perheen tuki mahdollisti heidän urakehityksensä.

Molemmat sukupuolet korostivat ih-missuhteiden ja sosiaalisten taitojen merkitystä työssään ja siinä menestymi-sessä.

”Onnistuminen työssä tulee yhdes-sä tekemisen kautta. Tutkittavat koki-vat olevansa palveluammatissa, jossa he näyttivät alaisilleen suuntaa ja tukivat heitä tarvittaessa.”

Ekonen uskoo, että johtaminen muut-tuu lähitulevaisuudessa entistäkin yh-teisöllisemmäksi ja ihmisläheisemmäksi. Johtamisurat saattavat muuttua myös aikaisempaa projektiluonteisemmiksi, mikä vaatii epävarmuuden ja muutoksen sietämistä. n”Haastatteluun osallistuneista johtajista peräti 73 prosenttia nosti esille vuorovaiku-

tustaidot johtajan yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksista”, kertoo Joonas Jokinen.


LAULU KUULUU LAPSILLEHeidi Kantanen, Anne-Mari Kuusisaari ja Leena Pantsu: Soiva soppa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 179/2014. Saatavana painettuna sekä e-kirjana Tähtijulkaisut-verkkokau-pasta osoitteesta www.tahtijulkaisut.net.

Musiikkileikkikoulunopettajien ammatillinen koulutus alkoi Kes-ki-Suomen konservatoriossa vuonna 1987 ja muuttui vuonna 1998 JAMKin varhaisiän musii-kinopettajien koulutukseksi. Jy-väskylän vahva asema suomalai-sessa musiikkikasvatuksessa on-kin tarjonnut perustan teoksel-le Soiva Soppa, johon on koot-tu opiskelijoiden säveltämiä las-tenlauluja noin 25 vuoden ajalta. Musiikillisessa ”keittokirjassa” lauluun vauhdittavat maskotit Piisamirotta Pasi ja Jättivompat-ti Toto Paula Kainulaisen maalaa-mien satumaisten teemakuvien kautta.

Soiva soppa sisältää 27 uutta lastenlaulua sekä loruja soit-to- ja leikkiohjeineen. Mukana on yksinkertaisia soitinsovituksia muun muassa kanteleelle ja laattasoittimille.

Kirjan tekijät muistuttavat siitä, miten tärkeää musiikki ja lau-lu ovat lapsille. Lasten musikaalisuus kehittyy parhaiten musii-kin kuuntelemisen ja musisoimisen kautta. Musiikkituokioihin liit-tyvät positiiviset kokemukset synnyttävät elämyksiä, jotka lapsi muistaa vuosienkin päästä. Monissa tutkimuksissakin on todet-tu, että lapsen luovat, esteettiset, emotionaaliset ja itseilmai-suun liittyvät kokemukset tukevat lapsen persoonallisuutta ja kehittävät kokonaiskasvua. n

JULKAISUJA KOLUMNI

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU | JAMK.FI

URAKORTIT

Piilotyöpaikasta aito työpaikka

UUSIKSI

MAIJA HAARANEN& ERICA SVÄRD

Maija Haaranen ja Erica Svärd: Urakortit uusiksi. Pii-lotyöpaikasta aito työpaikka. Jyväskylän ammattikorkea-koulun julkaisuja 181/2014. Saatavana painettuna sekä e-kirjana Tähtijulkaisut-verkkokaupasta osoitteesta www.tahtijulkaisut.net.

Piilotyöpaikat muodostavat valtaosan työmarkkinoista, mutta perinteisesti työnhaku on keskittynyt vain avoimiin työpaikkoihin.

Piilotyöpaikalla tarkoite-taan työmahdollisuutta, jo-

Piilotyöpaikasta aito työpaikkata ei ole laitettu julkiseen hakuun.

Haarasen ja Svärdin teok-sessa työnhaku etenee to-teuttaen 7T-projektimal-lia, jossa työnhakija on oman työnhakunsa projektipäällik-kö. Lähtökohtana työnhaku-projektille on työelämän muu-tosten ymmärtäminen ja toi-mialojen seuranta. Moder-ni työnhaku on projekti, joka vaatii selkeää tavoitteenaset-telua, systemaattista toimin-taa ja järjestelmällistä tiedon hankintaa. Oman osaamisen tunnistaminen ja tuotteista-

minen takaavat osaamisen markkinoinnin oikeille koh-deryhmille – potentiaalisille työnantajille.

Julkaisu tarjoaa paljon konkreettisia vinkkejä tiedon-hakuun ja työnhaussa onnis-tumiseen. Kirjassa käydään läpi myös sosiaalisen medi-an ja verkostoitumisen merki-tys osana modernia työnha-kuprosessia. Teos sopii kai-kille, jotka haluavat päivittää työnhakutaitojaan. Se tarjoaa tietoa myös uravalmentajille, työnhakukoulutuksiin ja oppi-laitoksille. n

Etnografinen tutkimus onnistuu myös verkossa

Jorma Kananen: Netnografia – verkkoyhteisöjen tutkiminen opinnäytetyönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 182/2014. Saatavana painettu-na sekä e-kirjana Tähtijulkaisut-verkkokaupasta osoitteesta www.tahtijulkaisut.net.

Ihmiset viettävät yhä enem-män aikaansa verkossa, joten myös etnografisen tutkimuk-sen on siirryttävä verkkoon. Et-nografia tarkoittaa tutkimus-ta, jossa tutkija pyrkii saamaan syvällisen näkemyksen tutki-mastaan kohderyhmästä. Verkossa toteutettavaa etnografis-ta tutkimusta kutsutaan netnografiaksi, online-etnografiaksi tai web-etnografiaksi.

Kananen käsittelee kirjassaan etnografisen tutkimuksen to-teuttamista verkossa. Tutkimuksen kohteena voivat olla verk-koyhteisöt tai verkkoa voidaan käyttää fyysisen maailman yh-teisöjen tutkimiseen. Tyypillisiä verkkoyhteisöjä ovat erimer-kiksi yritykset, erilaiset alakulttuurit tai uskonnolliset ryhmät.

Netnografian tiedonkeruumenetelminä toimivat havainnoin-ti, osallistuva havainnointi, teemahaastattelut, kyselyt ja eri-laiset dokumentit. Jotta tutkimus olisi netnografista ja tutki-ja saisi kohderyhmästään syvällisen kuvan, tutkijan on osal-listuttava verkkoyhteisön toimintaan vähintään osallistuvalla havainnoinnilla. n

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU | JAMK.FI

NETNOGRAFIAJORMA KANANEN

Konsultti ja konsultointi ovat sanoja, jotka herät-tävät kuulijassa monia mielikuvia. Joillakin koke-mukset liittyvät asiantuntijaan, joka tulee avuksi

tarkasti valmistautuneena ja tiedoillansa pistää asiat te-hokkaasti järjestykseen. Toisilla taas mieleen tulee arki-päivästä vieraantunut ”diipadaapaa” jauhava pukumies, jolla puhe jatkuu vaikka ajatus katkeaa.

Tässä yhteydessä en puhu kummankaan alussa maini-tun mielikuvan hahmosta. Tarkoitan konsultatiivisuu-della ajattelutapaa ja työotetta, jotka näyttäytyvät asia-kassuhteen hoitamisessa pieninä, mutta merkitykselli-sinä tekoina. Näistä teoista on hyötyä kaikissa asiakas-tilanteissa.

Konsultatiivinen työote varmistaa asiakkaan pysy-misen päähenkilönä, olipa kyse sitten myyntitilantees-ta tai jo olemassa olevasta yhteistyön jatkamisesta. Seu-raavat neljä keskeistä kysymystä kannattaa jokaisen asiakassuhteita hoitavan kysyä itseltään:

Mihin oikeastaan pyrin? Haluanko auttaa asiakasta hänen lähtökohdistaan vai ohjaako minua paine herät-tää ennalta suunniteltu tarve asiakkaalle ja saada juu-ri tietty tuote myytyä. Olenko kiinnostuneempi omas-ta onnistumisestani ja suoriutumisestani vai asiakkaan saamasta hyödystä?Kenellä on asian omistajuus? Toiminko tavalla, jos-sa asiakas ottaa itse vastuun kehittämisestä, strategi-sista valinnoista tai hankinnoista vai annanko ulkoistaa vastuun itselleni? Olipa kyse myyntitilanteesta tai mis-tä tahansa yhteistyösuhteesta, lopputulos on sitä onnis-tuneempi, mitä selkeämpiä sitoutuminen ja omistajuus asiakkaalla ovat.Onko minulla kyky lukea tilannetta ja irtautua en-nalta tekemistäni suunnitelmista (joita toki on hyvä olla)? Tilannetaju ja joustavuus pitävät huolen siitä, että tuotetta tai palvelua rakennetaan asiakkaan tarpeiden ehdoilla. Miten varmistan yhteisten merkitysten syntymi-sen? Hyvin usein vuorovaikutustilanteissa, etenkin

JARI KALAVAINENTÄYDENNYSKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ

myyntitilanteissa, molemmilla osapuolilla on vahvat en-nakkokäsitykset käsiteltävästä asiasta. Sopivat tarken-tavat kysymykset ja ääneen sanoittaminen toisin sanoin auttavat pääsemään riittävästi samalle kartalle.

Konsultatiivisen lähestymistavan keskeisin työkalu on kyky esittää kysymyksiä ja kuunnella enemmän kuin puhua itse. Kysymisen ainoa tarkoitus ei ole kerätä tie-toa, vaan myös auttaa asiakasta näkemään tilanteensa ja tarpeensa eri näkökulmista ja ehkä kokonaan uudel-la tavalla. Kysymisen taidon välttämätön edellytys on myös kuuntelemisen taito ilman jatkuvaa omien mieli-piteiden tyrkyttämistä.

Konsultatiivinen työote myynnissä ja asiakassuhtei-den hoitamisessa auttaa asiakasta ja siten myös meitä palveluntuottajina onnistumaan. Uskon, että hyvät ky-syjät ja kiinnostuneet kuuntelijat ovatkin tulevaisuuden todellisia huippuosaajia. n

SAMI VOUTILAINEN

PÄÄHENKILÖNKonsultatiivisuus tekee asiakkaasta

Lisätietojawww.jamk.fi/asiakaspaahenkiloksi


LYHYESTI TAPAHTUMAT www.jamk.f i /tapahtumat

SYKSYN 2014 KONSERTIT MUUT TAPAHTUMAT

AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutki-muspäivät järjestetään tänä vuonna Jy-väskylässä 6.–7. marraskuuta. Tutkimus-päivät on suunnattu kaikille ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuk-sen kehittämisestä kiinnostuneille.

Tapahtuma tarjoaa koulutusosaajil-le foorumin myös oman tutkimustyön sekä erilaisten kehittämishankkeiden esittelyyn.

”Tänä vuonna teemoja ovat muun mu-assa oppilaitosjohtaminen, koulutus yrit-täjyyden edistäjänä, monenlaiset oppijat sekä tutkintorakenteiden ja pätevyyksien muuttuminen. Myös työelämässä oppimi-nen ja oppimisympäristöjen muutos saa-vat tapahtumassa huomiota. Odotamme Jyväskylään noin 150 koulutusalan asi-

Koulutuksen osaajat kohtaavat Jyväskylässä

1. Millainen on työhistoriasi JAMKissa?Tulin nelisen vuotta sitten JAMKiin lakimiestehtäviin. Olen jon-kin verran myös opettanut juridisia aineita. Henkilöstöpäällikkö-nä aloitin elokuun alussa.

2. Mikä uudessa tehtävässä on innostavinta?Työn monipuolisuus. Työssä vaaditaan kiinnostusta sekä organi-saation liiketoimintaan että ihmisiin. Minut valittiin tehtävään ri-vityöntekijän paikalta, joten tunnen hyvin työntekijöiden arjen. Se toivottavasti myös näkyy työssäni.

3. Mihin tehtäviin tartuit ensimmäiseksi?Heti ensimmäisistä päivistä lähtien pääsin ratkomaan henkilös-töpäällikölle kuuluvia työntekijöiden henkilöstöasioita, kuten työsuhde- ja palkka-asioita sekä rekrytointeja. Yhtenä syksyn isona asiana on henkilöstöohjelman päivittäminen, jota tehdään isommalla tiimillä.

Henkilöstöohjelmaan kuuluvat muun muassa henkilöstön osaamiseen ja sen kehittämiseen sekä työhyvinvointiin liittyvät asiat. Henkilöstöohjelman tulisi paitsi varmistaa johdon asetta-mat strategiset tavoitteet myös antaa esimiehille arjen työkaluja ja taata henkilöstön tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu.

4. Millä keinoilla JAMK säilyy houkuttelevana työnantajana myös jatkossa?Houkutteleva työnantaja pitää huolta henkilöstöstään. Meillä on hyvä sisäinen kulttuuri, joka nojaa yhteistyöhön ja osaamiseen. Samoin meillä on innostunut ja motivoitunut henkilöstö. Täytyy muistaa, että jokainen työntekijä antaa omalta osaltaan ulos-päin kuvaa JAMKista.

Annukka Akselin aloitti henkilöstöpäällikkönä

5. Millaisten asioiden parista sinut löytää vapaa-ajalla?Laulan kakkossopraanona Jyväskylän Studiokuorossa. Kun työ-päivän jälkeen laulaa kolme tuntia, tulee ihan uutena ihmisenä kotiin. Ohjelmistossamme on hyvin monipuolisesti musiikkia. Ke-väällä esitimme renessanssimusiikkia. Syksyllä järjestämme Lu-takon tanssisalissa Jumalten keinu -konsertin, jossa on tarjolla musiikkia ja runoja Eino Leinon ja muiden runoilijoiden sielunmai-semasta. Saatammepa laulaa jonkun modernin, meille sävelle-tyn kantaesitysteoksenkin. nTeksti ja kuva: Pia Tervoja

antuntijaa”, kertoo järjestelyistä vastaa-van JAMKin ammatillisen opettajakor-keakoulun johtaja Ulla Mutka.

Yhteistyössä AOKKin kanssa tutki-muspäiviä ovat järjestämässä Koulutuk-sen tutkimuslaitos, Korkeakoulututki-muksen seura CHERIF, Käytäntölähtöi-sen tutkimuksen yhdistys PraBa ry, Kan-sallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI), Ammatillisen koulutuksen tutki-musseura OTTU ry ja Suomen Kuntaliitto.

llmoittautuminen tapahtumaan jatkuu 22. lokakuuta saakka. Tapahtuma järjes-tetään Dynamossa, Piippukatu 2:ssa. nTeksti: Timo Sillanpää

Lisätietoja www.jamk.fi/aokk/tutkimuspaivat

JAMKin englanninkielisiin YAMK-koulu-tuksiin on poikkeuksellisesti hakuaika jo tammikuussa, 7.–27.1.2015. Aikaisem-min koulutuksiin haettiin maaliskuussa yhteishaun aikaan.

JAMKissa on kaksi englanninkielistä YAMK-koulutusta. Information Techno-logy -koulutuksessa keskitytään kyber-turvallisuuden kasvaviin haasteisiin. Työn ohessa suoritettavan koulutuksen laa-juus on 60 opintopistettä.

Degree Programme in International Business Management on laajuudeltaan 90 opintopistettä.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa yliopistojen maisteritutkintoa. n

ENGLANNINKIELISIINYAMK-KOULUTUKSIINHAKU TAMMIKUUSSA

9.10. klo 16–17 Löydä uudella Janetilla!

Paikka: Pääkampus, FK14

23.10. klo 14–15.30 Lähdeluettelo RefWorksilla

Paikka: Lutakko, D304

23.10. klo 15–16 Liiketalouden lähteillä


27.10. klo 15–16.30 Kirjallisuuskatsaukset – systemaattisestiko?


12.11. klo 14–15 Tieteellisten artikkeleiden haku


KIRJASTON AVOIMET KOULUTUKSET

17.11. klo 15–16 GoogletellenPaikka: Pääkampus, FK14


Paikka: Lutakko, D304

28.11. klo 15–16 Terveysalan tiedonlähteet

Paikka: Lutakko, FK14

2.12. klo 14–15 Opetuksen ja kasvatuksen tiedonlähteitä




12.12. klo 15–16 Sosiaalialan tiedonlähteet


1.–2.10. HoReCa-alan koulutuksen yhteistyö- ja kehittämispäivät

Koulutuskeskus Salpaus, auditorio, Ståhlberginkatu 4 C, Lahti.

9.10. klo 9–15 TeknologiaUraJAMKin pääkampus, Rajakatu 35.

9.10. klo 16.15–18 Tunne- ja turvataidot osaamiseksi – moniammatillista yhteistyötä lastenja perheiden parhaaksi

Dynamon auditorio, Piippukatu 2.

24.10. klo 8–16 Junior Innovate or Die!Toisen asteen opiskelijoille suunnat-tu innovaatiotapahtuma, jossa tiimit haastavat itsensä ratkoen yritysten antamia toimeksiantoja.JAMKin pääkampus, Rajakatu 35.

6.–7.11. Monitoimisuus haastaa – AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 2014

Dynamo, Piippukatu 2.

13.–14.11. Iloa oppimiseen kaikkialla -seminaari


14.11. klo 9–14 JAMK tutuksi -päiväJAMKin pääkampus, Rajakatu 35.

19.11. klo 11.30–17 KESMA II -hankkeen päätösseminaari


24.11. klo 9–16 Inclusive Education in Vocational Education and Training -seminaari

Dynamon auditorio, Piippukatu 2. Inklusiivisen koulutuksen kansain-välinen seminaaripäivä.

25.11. klo 12–16TURO-hankkeen päätösseminaari


3.12. klo 10–15.30 Tuta-hankkeen päätösseminaari


10.12. klo 12–16 Osuva – osallistuvan johtamisen menetelmät sosiaali- ja terveysalalla

Helsinki, Jan-Magnus Janssonin aukio 1.

2.10. klo 19 B-kurssiKaisa Ylönen (mezzosopraano).

27.10. klo 12 IltapäiväkonserttiKaisa Ylönen (mezzosopraano), Heikki Niininen (baritoni).Yleisönä senioriopettajat.

31.10. klo 18 Campus SinfoniettaAnatoli Melnikov (viulu). Kapellimestarina Kimmo Tullila.

8.11. klo 15 Cantinovumin25-vuotisjuhlakonsertti

Rita Varonen, kuoronjohtaja.

11.11. klo 14 Iltapäiväkonsertti

20.11. klo 18 Soiva Soppa – lastenkonsertti

Koko perheen konsertti.

22.11. klo 15 Soiva Soppa – lastenkonsertti

Koko perheen konsertti.

25.11. klo 18 KamarikimaraJyväskylän ammattiopiston ja JAMKin kamarimusiikkiyhtyeitä.

27.11. klo 19 Liedluokan-konsertti

2.12. klo 14 Iltapäiväkonsertti

4.12. klo 18 Sibelius-konsertti

16.12. klo 21 Joutuos jouluyö – Cantinovumin joulukonsertti

Rita Varonen, kuoronjohtaja. Taulumäen kirkko.

17.12. klo 17.30 Muskaristudion joulumatinea

Tapahtumat Hannikaissalissa (Pitkäkatu 18–22), ellei tapahtuman yhteydessä toi-sin ilmoiteta. Vapaa pääsy.

Kamarikuoro Can-tinovum järjestää 25-vuotisjuhlakon-serttinsa 8.11.Kuoroa johtaaJAMKin lehtori Rita Varonen.

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 36

.CG43

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Onnistu ostoissa Tehosta työkykyä

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on arvostettu työelämän kehittäjä. Teemme yhteistyötä yritysten ja organisaatioiden kanssa kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla. Osaava joukkomme asiantuntijoita ja opiskelijoita sekä verkostomme ovat käytössäsi. Tutustu ja menesty!

Kehitä hankintaosaamistasi, organisaatiosi toimintaa, kannattavuutta ja kilpailykykyä Onnistuva osto -hankinta- koulutuksen avulla.

www.jamk.fi/onnistuvaosto.

Panosta työhyvinvointiin ja lisää kilpailukykyä! Tuo yrityksesi Hyppy hyvinvointiin -starttipäivään tai valitse Kimpassa vireeseen -valmennusprosessi.

www.jamk.fi/tyohyvinvointipalvelut

Osaaminen kilpailukyvyksi

Documents

Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti 60 vuotta 20 · 2014-10-07 · 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti 2/2014 maaseutumatkailun 24 18 Ylä-Tihtarin tilan Samuel