Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

JyväsRiihen Leader-rahoitus

2014-2020

TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI

Esityksen sisältö

• JyväsRiihi ja rahoitus vuosille 2014-2020

• Yritystuet ja yritysten yhteistyöhankkeet

• Yleishyödylliset hanketuet

• Valintamenettely ja valintakriteerit

JyväsRiihi ry

• Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys

o Liittymisjäsenmaksu 20 €/yhteisöt, 10 €/henkilöt

o Vuosittainen vapaaehtoinen jäsenmaksu

o Jäsenistö valitsee kolmikantaisen hallituksen

maaliskuussa pidettävässä yleiskokouksessa

• Toiminnasta vastaa hallitus (12 + varaj.)

• Rahoituslinjaukset ja hakuajat, tukiprosentit

• Rahoitettavien hankkeiden tarkoituksenmukaisuus

• Teemahankkeiden käynnistäminen, rahoitettavat

alahankkeet

• Muu strategian mukainen toiminta

Työntekijät antavat hakijoille maksutonta neuvontaa.

• Sovi oma ohjausaikasi etukäteen

JyväsRiihen Yritteliäät kylät –strategia

-painopisteet ja läpileikkaavat teemat

Uudistuva yrittäjyys

Yhteisöllisyys ja yhteistyö

Ympäristö ja asumisviihtyvyys

PAINOPISTE/ TEEMA % OSUUS

Uudistuva yrittäjyys 30 %

Yhteisöllisyys ja yhteistyö 30 %

Ympäristö ja asumisviihtyvyys 30 %

Kansainvälisyydellä menestykseen 10%

JyväsRiihen Yritteliäät kylät

–strategian rahoitus

• Julkinen rahoitus 3,6 miljoonaan euroa

(EU, valtio ja kuntaraha)

• Yksityinen rahoitus n. 1,94 miljoonaa euroa

• Hanke- ja yritystukiin n. 460 000 € / vuosi

• n. 30 tukipäätöstä /vuosi

HUOM!

Esityksen tiedot perustuvat tämän hetkisiin tietoihin (03/ 2015)

Kansallisia ohjeistuksia ja täsmennyksiä tulee taatusti lisää!

JyväsRiihen yritystuet 2014-2020

• Mikroyrityksille (alle 10 htv,

liikevaihto/tase alle 2 M€)

• Tuettava yritys:

- sijaitsee maaseudulla

- päätoimisuus ja kannattavuus

- tuki ei vääristä kilpailua toimialalla

• Tuki on harkinnanvaraista:

- Yrityksen riippumattomuus,

kannattavuus,

yrittäjän osaaminen,

päätoimisuus

PK-yritykset voivat

hakea tukea ELY:stä

HUOM!

Kilpailutilanne

arvioidaan

aina hakija-

kohtaisesti!

Tuen myöntöperusteet

• Tuki on yritykselle tarpeellinen:

- Mahdollistaa tai nopeuttaa kehittämisen tai

laajentamisen tai laadukkaamman toteutuksen

- Tuen tarve on perusteltava hakemuksessa

• Toimenpide sopii JyväsRiihen strategisiin

tavoitteisiin, rahoituslinjauksiin ja

valintakriteereihin, huomioiden Keski-Suomen

ELY-keskuksen yritystukilinjaukset

• Toimenpidettä ei ole aloitettu ennen hakemuksen

vireille jättämistä

Liiketoimintasuunnitelmaan

ja Hyrrään selkeästi • Mitä tehdään tai hankitaan

• Milloin hankinnat tehdään

• Miten hintoja on selvitetty

• Miten rahoitus on järjestetty

Tiesithän että tuki maksetaan jälkikäteen!

• Hakuvaiheessa selvitettävä maksuvalmius

• Tuki maksetaan tukipäätöksen mukaisesti

yrityksen maksamien ja kirjanpitoon vietyjen

kulujen perusteella

JyväsRiihen yritystuet 2014-2020

• 50% Investoinnin toteutettavuustutkimus

- Investoinnin toiminnalliset, taloudelliset tai tekniset edellytykset,

rahoituksen hakemisen edellytysten selvittäminen ja valmistelu

- Tuki väh. 1500 €

• 20% investointituki kaluston, koneiden tai laitteiden hankintaan,

aineettomiin investointeihin tai toimitilojen kunnostus (& hankinta)

- Tuen määrä väh. 2000 € - maks. 25 000 €

- Tuella oltava olennainen merkitys yrityksen perustamiselle,

kasvulle tai kehittämiselle

- Vain uudet koneet tai laitteet

Isommat

investoinnit

rahoittaa

ELY-keskus

Perustamistuki

1) Ensimmäisen yrityksen perustamiseen

2) Toimivalle yritykselle uudelle toimialalle siirtymiseen

3) Uuteen yritystoimintaan liittyvään kokeiluun

Tuen määrä väh.

1) Perustaminen 5 000 -35 000 €

2) Kokeilu 2000 € - 10 000 €

• Tavoitteena nopeuttaa yritysten kasvua kehittyvillä toimialoilla

• Ensisijaisesti suunnataan ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin, tai

muihin perustamisen / kokeilun kuluihin

• Rahoitus perustuu liiketoimintasuunnitelmassa osoitettuihin ja

yksilöityihin tavoitteisiin, toimenpiteisiin, aikatauluun ja kuluihin

-> toteutus liiketoimintasuunnitelman ja päätöksen mukaan

HUOM!

Ei starttiraha –

yrityksille.

Ei investointeja

tai tavanomaisia

yritystoiminnan

kustannuksia

Yritysten yhteistyöhankkeella voi esim.

• kehittää uusia tuotteita ja menetelmiä maataloudessa,

elintarvikealalla, metsätaloudessa ja maaseudun pienissä

yrityksissä

• kehittää elintarvikkeiden lyhyitä toimitusketjuja ja paikallisia

markkinoita

• kehittää hajautettua energiantuotantoa, resurssi-tehokkuutta sekä

uusia menetelmiä ja teknologioita ilmastonmuutoksen

lieventämiseksi

• kehittää elintarvikkeissa, energiantuotannossa ja teollisissa

prosesseissa käytettävän biomassan tarjontaa, toimitusketjuja ja

logistiikkaa

• edistää maatiloilla tuotettavien, hyvinvointia lisäävien hoito- ja

elämyspalvelujen kehittämistä, tuotteistamista ja markkinointia

• rakentaa mikroyritysten tuotannollista yhteistyötä sekä tukea

matkailua harjoittavien mikroyritysten matkailu-palveluiden

kehittämistä, markkinointia ja myyntiä.

Tukitasot ja hanketyppit

Yritysryhmän kehittämishanke

3–10 mikroyritystä

yrityskohtaisia toimia

de minimis-tukea

Hankkeiden julkinen tuki (EU+valtio) 5 000 € -180 000 €

o ei koske Teemahankkeen alahankkeita, joissa alaraja pienempi

Hankemuodot ja tukiprosentit

o Yleishyödylliset investoinnit 50%

o Yleishyödyllinen kehittäminen 85%

o Koulutus/tiedonvälitys vielä avoinna

o Yhteistyöhanke vielä avoinna

Teemahanke (vrt. NUOTTA) helpottaa pienten yhdistysten

mahdollisuuksia hyödyntää ohjelman rahoitusta

o Voidaan käynnistää, mikäli sellaiselle on selkeä tarve

o Mahdollistaa esim. pienet kalustoinvestoinnit, pienimuotoiset

kylän markkinointi- tai viestintähankkeet, perinteen

hyödyntämisen, nuorten toiminnan kehittämisen

o Teemasta, tuen määrästä & tukiprosentista ja käynnistämisestä

päättää JyväsRiihen hallitus

JyväsRiihen hankerahoitus 2014-2020

Tuen myöntämisen edellytykset

• Hanke edistää JyväsRiihen strategian ja valtakunnallisen

maaseutuohjelman tavoitteita (valintakriteerit ja tukikelpoisuus)

• Hanke toteutetaan maaseutualueella ja siitä hyötyvät maaseudun

asukkaat ja muut toimijat (ei rajattu kohderyhmä esim. jäsenet)

• Kehittämishanke mahdollistaa toteuttaa tehtäviä, joita ei voitaisi

toteuttaa ilman tukea

oEi tukea perustoimintaan, vaan toiminnan kehittämiseen tai

laajentamiseen

• Investoinnit rakentamiseen tai kalusto-, laite- tai aineettoman

oikeuden hankintoihin joilla syntyy jotain uutta

oKohde alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä

o Jos kohde vuokramaalla, maanomistajan lupa, määräaikainen

vuokrasopimus ja käyttö-/ tai vuokraoikeuden rekisteröinti

• Tuettavaa toimintaa ei ole aloitettu, ennen kuin hakemus on vireille

Mitä tuetaan?

Esimerkiksi (kts tarkemmin strategiasta)

• Uusien lähipalveluiden kehittäminen tai markkinointi (harrastukset

tai muut palvelut)

• Kylien tai toimijoiden verkostoituminen & osaamisen kehittäminen

• Kylätalojen ja muiden kokoontumistilojen kunnostus ja

rakentaminen, tiedotuksen kehittäminen

• Kestävää kehitystä edistävät hankkeet (bioenergia, vähähiilisyys,

ympäristöosaaminen jne)

• Lähiliikunta- tai virkistysalueen tai ulkoilureitin kunnostus tai

rakentaminen

• Nuorten aktivointi, osaaminen, toimintamahdollisuudet

• Matkailun ja muiden elinkeinojen edistäminen

• Kulttuuriympäristön säilyttäminen, perinteen hyödyntäminen

• Kansainvälisen yhteisyön käynnistäminen tai maahanmuuttajien

aktivointi mukaan omaan toimintaan

Hankemuotojen yhdistäminen

Samalla hakemuksella voi hakea tukea kehittämiseen ja

investointeihin (ei koske teemahanketta)

• Perustiedot samat, kehittämisen ja investoinnin toimet

kuvattava selkeästi hankesuunnitelmaan

• Eri tukitasot -> omat kustannusarviot ja omat päätökset

oSeurattava tarkkaan eri toimien kuluja, päätökset sitovia, eli

toimien välillä kulut ei voi liukua

• Maksua voi hakea yhdessä tai erikseen

• Molemmista omat seurantatiedot

Hankkeen toteutusaika maks 3 vuotta

• Jatkoaikaa voi hakea hyväksyttävällä perusteella, joka ei ole ollut

ennakoitavissa!

Kuka voi hakea tukea?

• Rekisteröity yhdistys tai julkisoikeudellinen yhteisö

oToiminnan pääasiallinen tarkoitus tai päämäärä ei voi olla voiton

tavoittelu

• Hakijalla riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset

oTaloushallinto ja varojen käyttö järjestettävä siten, että hankkeen

kulut voidaan erottaa muusta toiminnasta

• Yhdistyksen päätös (hallituksen/johtokunnan) tuen

hakemisesta

oYhdistyksellä toimivalta päättää hankkeesta ja vastata siitä

aiheutuvista kustannuksista

o Jos hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa (kokonaan tai

osittain) muu taho, tarvitaan sopimus tuen siirtämisestä

Hanketuki, tarpeelliset liitteet 1/2

1. Hankesuunnitelma

o Sähköisesti haettaessa täytetään suoraan Hyrrään

2. Seurantatiedot: hankkeen määrälliset tavoitteet

3. Jäljennös kokouspöytäkirjasta, jossa hankkeesta ja sitä

koskevasta tukihakemuksesta on päätetty

4. Yhdistysrekisteriote tai säätiörekisteriote ja säännöt

(sekä tarvittaessa selvitys nimenkirjoitusoikeudesta

-> kunnat, srk jne -> ei tarvita Hyrrässa)

4. Selvitys hakijan taloudellisesta tilanteesta, esim. tilinpäätös

o Tarvittaessa kirjallinen sitoumus hankkeen välirahoituksesta (esim

kuntalainasitoumus)

Hanketuki, tarpeelliset liitteet 2/2

5. Selvitys hankkeessa tehtävästä talkootyöstä

6. Tarvittaessa selvitys kustannusten jakoperusteista

(kehittämishankkeet)

7. Ohjausryhmän jäsenten suostumus (tarvittaessa, lähinnä

kehittämishankkeet)

8. Rakentamishankkeissa lisäksi piirustukset, mahd.

erikoissuunnitelmat, rakennusselostus ja kustannusarvio

o Rakennus- tai toimenpideluvan tarve selvitettävä, lupa liitteeksi

viim. ennen viranomaispäätöstä

o Jos kohde vuokramaalla, vuokrasopimus ja vuokraoikeuden

rekisteröinti, tarvittaessa maanomistajan lupa toimenpiteelle

Hankesuunnitelma 1/3

1. Perustiedot hakijasta:

o yhdistyksen toiminta, jäsenet

o toiminnan rahoitus ja henkilöresurssit (mm. raportointiin,

toimenpiteiden toteutukseen, talkoisiin)

o kokemus hanketoiminnasta

2. Hankkeen tarve ja tausta

o mihin asiaan, ongelmaan tai todettuun tarpeeseen hankkeella

haetaan ratkaisua?

3. Hankkeen tavoitteet

o Mitä konkreettisia tavoitteita hankkeella on?

o Miten tuloksia seurataan?)

4. Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa

o Mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi ja

o Kenen kanssa, miten vastuista ja velvoitteista on sovittu?

o Miten hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet

o Minkälaisia riskejä hankkeessa on ja miten niihin varaudutaan?

Hankesuunnitelma 2/3

5. Miten hankkeella edistetään Manner-Suomen maaseudun

kehittämisohjelmaan ja paikalliseen strategian tavoitteita

o Miten aiemmat hankkeet on huomioitu?

6. Hankkeen toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikataulu

o Kuka hankkeesta hyötyy?

o Miten kohderyhmä on valittu ja miten hankkeesta tiedotettu?

o Muut tahot, joille hanke kohdistuu?

o Millä ajalla hanke toteutuu, miten hankkeen toimet on aikataulutettu

7. Hankkeen eritelty kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma

o Kuluja hyvä avata ja yksilöidä, kustannusten jakoperusteet (hanke

vrs normaali toiminta)

o Selvitys mitä kustannusmenettelyä käytetään, perustelut

o Selvitys miten monessa erässä kuluja haetaan maksuun, aikataulu

o Rahoitussuunnitelmassa selvitetään mistä yksityinen rahoitus

koostuu, tai miten se aiotaan hankkia hankkeen aikana

oTarvittaessa selvitys muusta julkisesta rahoituksesta

oTarvittaessa selvitys hankkeen välirahoituksesta

8. Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen

päättymisen jälkeen?

9. Tiedottaminen

oMiten hankkeen tuloksista tiedotetaan hankkeen aikana ja

hankkeen jälkeen?

Rakentamista koskevasta suunnitelmasta on lisäksi käytävä ilmi

o rakentamisinvestoinnin toimivuus, tarkoituksenmukaisuus ja

ympäristöön sopivuus

oLuvanvaraisuus -> luvat ennen viranomaispäätöstä

o Investoinnin pysyvyys hankesuunnitelman mukaisessa

käytössä väh. viisi vuotta loppumaksusta

Hankesuunnitelma 3/3

Omarahoitus ja vastikkeeton eli talkootyö

• Omarahoitusosuus 15 - 50% hankemuodosta riippuen

o Omarahoituksesta osa (maks 75%) voi olla talkootyötä

o Rahaa väh. 25% (oman toiminnan tuotot, kerätyt osallistumismaksut,

vastikkeeton sponsorirahoitus – ei kuitenkaan kunnan avustus)

• Vastikkeeton eli talkootyö

oHankkeen hyväksi tehtävä tarpeellinen työ kehittämis- ja

investointihankkeissa (HUOM! Talkootyötä ei ole kenenkään

palkallisella työajalla tehty työ!)

oTalkoolainen väh. 15 –vuotias

oTyön arvo 10 €/h, konetyön arvo 30 €/h (Traktori, kaivinkone tms)

• Talkootyön määrä hankkeessa

o max 75% omarahoitusosuudesta (yhdistykset)

o Huom! Kunnan toteuttamassa investointihankkeessa talkootyön osuus

100% yksityisestä (kunta hakijana esim. nuorten ryhmän tai

rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta)

Hyväksyttävät kustannukset

• Hankkeesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset

(esitetään hankesuunnitelmassa ja kustannusarviossa)

• Investointihankkeet:

- suunnittelukulut, urakointi tai työkorvaukset

- materiaalit, aineettomat oikeudet, viranomaisluvat &

rekisteröintimaksut

- kaluston & koneiden hankinta tai työkoneiden vuokraus,

- hankkeen aikaiset palo- tai talkoo-vakuutukset,

- Talkootyö ja kohtuulliset talkootyön tarjoilukulut

• Kehittämishankkeet:

- Palkat, palkkiot + sivukulut,

- Matkakustannukset,

- ostopalvelut,

- tilojen & laitteiden vuokrat,

- Muut hankkeesta aiheutuneet kulut (tiedotus, toim. & muut

hanketarvikkeet, pienhankinnat, kokous- tai talkookahvitus)

- Talkootyö

Kustannusmallit

Hakijan valittava ja perusteltava suunnitteluvaiheessa!

HUOM! ei voi muuttaa hankkeen kuluessa.

1) Kuittiperusteinen (perinteinen, kaikki kuitit mukaan maksatukseen)

- Hankkeen tavoitteisiin, suunnitelmiin tai toteutusaikaan voi tehdä muutoksia.

HUOM! Muutoshakemus perusteltava ja tehtävä ennen kuin muutoksia

toteutetaan

2) Prosenttimääräinen korvaus FLAT RATE

• Soveltuu vain hankkeille, joissa on mukana palkkakuluja! (pääsääntöisesti ei siis

investointihankkeille)

• Välillisinä kustannuksina voidaan hyväksyä 24 % tai 15 % hankkeen

hyväksyttävistä palkkakustannuksista

• Välilliset kustannukset (24%): toimistokustannukset, hankehenkilöstön

matkakustannukset, tarjoilukustannukset, osallistumismaksut koulutuksiin ja

seminaareihin, toimitilakustannukset, kone- ja laitekustannukset

• Muut kustannukset tosiasiallisesti aiheutuneisiin kustannuksiin perustuen

Mitä ei tueta?

• Julkisyhteisön lakisääteisiin perustehtäviin, harkinnanvaraiseen

toimintaan vain erittäin perustellusta syystä

• Hakijan tavanomaista toimintaa tai

• Toimintaa joka on yrityksen tavanomaisen kehittämisen tai

tuotekehityksen kustannuksia tai

• Hyödykkeen tai palvelun kehittämiseen, joka on yrityksen tai

tietyn yritysryhmän hyödynnettävissä korvauksetta tai käypää

korvausta alemmalla hinnalla

• Hankkeesta hyötyvät vain omat jäsenet, tai muu ennalta

tiedossa oleva (alueellisesti) toimiva ryhmä

• Tekijänoikeudella suojattuun tuotokseen

• Sisäpiirihankintoja

Myös Jykesin

yritysneuvojat

auttavat

yrittäjiä

hakemusten

tai laskelmien

laatimisessa!

Rahoituksen haku ja hakemusten käsittely

• JyväsRiihessä rahoituksen haku on jatkuva.

• Hallitus käsittelee hakemuksia noin kuuden viikon

välein kesätaukoa lukuunottamatta

o Edellytyksenä että hakija on toimittanut

tarpeelliset tiedot ja liitteet annettuihin

määräaikoihin mennessä.

o Mikäli hakemuksesta puuttuu joku käsittelyssä

tarvittava tieto, pyytävät työntekijät hakemuksiin

täydennyksiä.

Sähköinen haku Hyrrässä www.hyrra.fi

• Asiointia varten yrityksen Katso-

pääkäyttäjän on otettava

verohallinnon Katso-palvelussa

käyttöön Mavin Hyrrä-palvelu

Sähköinen haku HYRRÄ-verkkopalvelu

Verkkopalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa.

Hakemuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa,

miltä tahansa koneelta, jossa on verkkoyhteys.

Tarvittavat lisätiedot ja maksuhakemukset voidaan toimittaa

nopeasti verkon kautta.

Hakija pystyy seuraamaan hakemuksensa etenemistä

Hyrrässä.

Käyttö edellyttää sähköistä Katso -tunnistautumista.

Yhdistysrekisterissä tiedot oltava ajan tasalla!

Hakijalla tulee olla Y-tunnus, jotta sille voidaan myöntää

Katso-tunniste.

Huom! Yhdistystoimijat, vanha rekisterinumero ei riitä!

Nimenkirjoittajilla tai muilla Hyrrän käyttäjillä tulee olla

verkkopankkitunnukset, sirullinen henkilökortti tai

mobiilivarmenne

Katso -tunniste

Katso-tunniste mahdollistaa organisaatioiden tunnistamiseen

erilaisissa sähköisissä asiointipalveluissa. Käyttö on ilmaista.

Tunnisteen pystyy luomaan yksi nimenkirjoitusoikeuden omaava

henkilö ja valtuuttamaan muita toimimaan eri rooleilla yhdistyksen

puolesta.

Perusta ensin Katso-tunniste osoitteessa www.yritys.tunnistus.fi

Nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö tunnistautuu omilla

pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla

(HST-kortti)

o Katso-tunniste mahdollistaa asioinnin organisaation nimissä

o Hyrrä –hakija: valtuudet täyttää hakemus, lähettää ja allekirjoittaa

hakemus sähköisesti yrityksen tai yhdistyksen nimissä.

o Hyrrä –avustaja: voi selata ja täyttää lomakkeita, mutta ei

oikeutta allekirjoittaa tai lähettää hakemusta käsittelyyn

o Hyrrä –selaaja: voi selata organisaation hakemuksia Hyrrässä

Milloin hanketta saa alkaa toteuttamaan?

• Hakemus tulee vireille, kun siinä on esitetty

tarpeelliset tiedot:

o Kuka, mihin ja kenelle, miksi, milloin, millä toimilla ja miten

paljon

o Tiedot esitetään hakemuksella, hankesuunnitelmalla ja sen

liitteillä

• Mikäli kaikkia tietoja ei ole toimitettu, hakijaa

pyydetään täydentämään hakemusta, määräaika

täydennykselle

• Hankkeen aloitus

oOmalla riskillä kun hakemus on kuitattu vireille tulleeksi

oSuosittelemme odottamaan väh. JyväsRiihen hallituksen

päätöksen

oViranomaispäätös vahvistaa rahoituksen!

Hankinnat ja kilpailuttaminen

• Hankinnoilla tarkoitetaan ostettavia tavaroita tai palveluita, esim: esitteen graafinen suunnittelu ja painatus, ostettava laite tai kone jne

• Hankintamenettelyt kuvattava jo hankesuunnitelmassa (laki julkisista hankinnoista 348/2007)

- maininta että hankinnat kilpailutetaan lainmukaisin menettelyin

• Jos tuki yli 50%, kuuluu julkisiin hankintoihin ->HILMA

- Palveluiden hankintaraja 30 000 €

- Rakennusurakka yli 150 000 €

• Yli 2500 € hankinnat selvitys tavanomaisesta hintatasosta

(tarjoukset tai muu selvitys)

MUISTA AINA DOKUMENTOINTI: muistio esim puhelimella

tehdysta selvityksesta, spostit, tarjoukset jne

Tuen siirtosopimus, jos hankkeella useampi

toteuttaja

• Tarvitaan jos kuluja maksetaan hankkeeseen osallistuvien

organisaatioiden välillä

• Sopimuksessa yksilöidään: sopimuksen osapuolet, tuettavan

toimenpiteen sisältö, eri toimijoiden rooli toteutuksessa (mitä, miten,

rahoitus, kustannukset)

• Sopimukseen tulee sisältyä ne tuen saajan sekä siirron saajien

järjestelyt, jotka ovat tarpeen:

- hankintalainsäädännön

- kirjanpitovelvollisuutta (erillinen kirjanpito tai kustannuspaikka

tuettavaan toimeen liittyvälle taloudenpidolle)

- tiedonanto- ja avustamisvelvollisuutta sekä

- muiden tuen ehtojen noudattamiseksi sekä

• maksuhakemukseen sisältyvien kustannusten

- tosiasiallisuuden

- lopullisuuden ja

- todennettavuuden varmistamiseksi sekä

- näitä koskevien selvitysten laatimiseksi.

Hankesuunnittelun perussääntöjä

Älä tee asioita vaikeammiksi kuin ne ovat. Hankkeen

tavoitteena ei ole monimutkaistaa tilannetta vaan parantaa,

selkeyttää ja yksinkertaistaa.

Lähde tarpeesta: miksi hanketta tarvitaan?

Keskity oleelliseen. Rajaa! Koko maailmaa ei kannata yrittää

pelastaa kerralla.

Ole realisti. Kustannusten ja saatavan hyödyn täytyy olla

järkevässä suhteessa.

Etsi tietoa, tunnusta epävarmuutesi, kysele ja opi. Tyhmiä

kysymyksiä ei ole.

Mieti kunnolla tavoitteet ja kuinka täytyy toimia, jotta tavoitteisiin

päästään.

Mieti miten tuloksia mitataan.

Muista tiedottaa asianosaisille missä mennään hanketta

suunniteltaessa ja toteutusvaiheessa.

Ota yhteyttä JyväsRiiheen ennen kuin jätät hankehakemuksen ja

selvitä mm. tukiprosentit sekä hyväksyttävät kustannukset.

Muista, että hankesuunnittelu on oppimista ja uusien asioiden

kokeilua. Hyvät ideat eivät kypsy hetkessä.

Tukihaun avaamisesta tiedotetaan:

www.keskisuomenmaaseutu.fi

Kiitos!

Sp: pirjo.ikaheimonen(at)jyvasriihi.fi, puh: 0408681113