KANSANTALOUSTIEDE

- yhteiskuntatiede, tutkii yhteiskuntaa o positivistinen

pyrkii kuvaamaan miten asia on, ei miten sen pitäisi olla - Kansantaloustiede tutkii kokonaisia kansantalouksia, jonkin maantieteellisen alueen (yleensä valtio)

toimijoiden välisten suhteiden verkkoa o kotitaloudet, yritykset, rahoituslaitokset, julkinen sektori, ulkomaiset toimijat

- taustalla on kuluttajan tarpeet o rajattomat o tarpeita tyydytetään hyödykkeillä

osa vapaita, ilma, vesi, taloudelliset hyödykkeet tuotetaan

- tutkii kuinka talouden rajalliset resurssit käytetään rajattomien tarpeiden tyydyttämiseen o niukkuus o Milloin hyödyke on niukka?

- mitä tuotetaan ja kuinka paljon - kuluttajan on valittava mitä hankkii - taloutta yksinkertaistetaan taloudellisten mallien avulla

o tutkitaan syy – seuraus –suhteita miten luottamus omaan talouteen vaikuttaa yksityiseen kulutukseen onko syy aina ennen seurausta? ilmiöt, jotka pätevät yksilöihin, eivät välttämättä päde joukkoon

lamassa yksilöt lopettavat kulutukset – järkevää, kansantalouden kannalta kuitenkin pitäisi kuluttaa!

o ceteris paribus – muut tekijät ennallaan. onko aina realistinen?

Mikrotaloustiede

- tutkii yksilöiden (kuluttaja, yritys) tekemiä valintoja ja julkisen sektorin vaikutuksia niihin - Adam Smith, hintamekanismi

o näkymättömät kädet o yritykset tuottavat niitä hyödykkeitä, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan

- tärkeimmät mikrotaloustieteen kysymykset: o Mitä tuotetaan? o Kuinka tuotetaan? o Miten hyödykkeet toimitetaan? o Mikä on kuluttajien keskinäinen tulonjako?

- erikoistuminen lisää tuotantoa ja tuottavuutta

Loppukädessä kuluttajat omistavat tuotannontekijät

o arvostetuista tuotannontekijöistä saa hyvän korvauksen erikoislääkäri arvoyhtiön omistaja

Makrotaloustiede

- kokonaistalouden tutkimista o kuinka yksilöiden, yritysten ja julkisen sektorin päätökset vaikuttavat kokonaistalouteen

mikä on niiden välinen riippuvuus - työllisyys, inflaatio ja kokonaistuotanto - Keynes 1930-luvulla - työllisyys, korko, raha(n määrä) - aktiivinen finanssipolitiikka

o hyvinä aikoina säästetään ja huonoina kulutetaan.

- Kysymyksiä: o Miksi talouden kokonaistuotanto kasvaa? o Miksi elintaso nousee (sukupolvien välillä)? o Miksi talouden kehitys ei ole suoraviivaista? (suhdanteet) o Miksi ihmiset joutuvat työttömiksi? o Miksi hyödykkeiden hinnat nousevat?

- Talous kasvaa tuottavuuden kasvun myötä o työn määrä x sen tuottavuus o 4 tuntia x 5 kakkua tunnissa = 20 kakkua o työpäivän jatkaminen ja ”kakkua tunnissa” nostaminen lisää tuotantoa päivässä

- Tuottavuuden paraneminen voi aiheuttaa työttömyyttä o jos tuotanto ei kasva yhtä nopeasti kuin tuottavuus o pääsyyt työttömyyteen on

tuotantorakenteen muutokset kysynnän suhdanteiden mukaiset vaihtelut

o yleinen hintatason nousu, inflaatio kysyntä kasvaa nopeammin kuin tuotanto rahaa liikaa suhteessa markkinoilla oleviin hyödykkeisiin

Vaihtoehtoiskustannukset

- Valitsematta jääneen vaihtoehdon menetetty hyöty - Kuluttaja joutuu tekemään valintoja, jos ostaa television, ei voi käydä ulkomailla.

Tuotantomahdollisuudet

- Kansantalouden käytössä olevat tuotannontekijät määrittävät mahdollisen tuotannon tason. - Mahdollisia tuotantokombinaatioita kuvataan tuotantomahdollisuuksienkäyrällä.

Tuotantomahdollisuuksien käyrä

Mitkä ovat tuotantomahdollisuudet?

Miten kuvaisit kuvassa olevia pisteitä, entä pisteitä käyrän ulkopuolella tai sisäpuolella?

Tuotantomahdollisuuksien käyrä ja tehokkuus

Talouskasvu

Tuotantomahdollisuuksien lisäys merkitsee talouskasvua tai vajaakäytön vähenemistä (esim. lamasta toipuminen)

Miten lamasta toipuminen eroaa talouskasvusta tuotantomahdollisuuksien käyrällä tarkasteltuna?

Investointihyödykkeiden tuottaminen lisää tuotantomahdollisuuksia tulevaisuudessa:

Talouskasvun päätös: tuotetaanko kulutushyödykkeitä vai investointihyödykkeitä?

Ratkaisu riippuu suhdannetilanteesta, jos kansantalous on vajaakäytöllä, pitää kuluttaa ja kun ollaan lähellä tuotantomahdollisuuksien käyrää, tulee säästää ja investoida, koska säästäminen lisää rahan tarjontaa ja laskee sen hintaa, tämä tekee yrityksille mahdolliseksi investoida ja tulevaisuudessa käyrä siirtyy koilliseen.

Jos resurssit eivät ole käytössä, säästäminen on turhaa!

Miten yksityinen ihminen käyttäytyy kun talous vajoaa lamaan?

Onko se järkevää?

Talousjärjestelmät

Miten ohjataan hyödykkeiden valmistamista, jakamista ja kuluttamista.

Markkinatalous – sekatalous – suunnitelmatalous

Keskeinen kysymys taustalla on tulonjako

- erilaisessa taloudellisessa asemassa olevien kotitalouksien kesken - palkkojen ja yrityksien voittojen kesken - paljonko julkinen sektori puuttuu tulonjakoon verotuksella ja tulonsiirroin

Korkeat ansiot kannustavat - tuloerot tekevät tyytymättömyyttä ja epävakautta

Taloustiede kertoo, miten asiat ovat, ei niinkään, miten niiden tulisi olla!

Miten tulot pitäisi jakaa?

Bentham, Mill (1800 luku): tasa-arvo luo tehokkuutta. Euro rikkaalla antaa vähemmän onnea kuin euro köyhällä. Siirretään eurot rikkailta köyhille, yhteiskunnan hyvinvointi kasvaa.

o Ongelma, miten käyt työnteon ja säästämisen motiivin

John Rawls (1970): oikeuden mukainen tulonjako maksimoi hyödyn huonoimmassa asemassa olevalle, pala isosta kakusta on enemmän kuin pala pienestä kakusta. Toisen ihmisen korkeammat tulot on perusteltuja, jos ne lisäävät myös huono-osaisten tuloja.

o Moraalioppi: yhteiskunnan moraaliset normit on sovittava olettaen, että ihmiset eivät tiedä mihin yhteiskunnalliseen asemaan he päätyvät.

Tehtäviä Optimassa

RAJAKÄSITTEET

Tuotantomahdollisuuksien käyrä kuvaa, mitä tuotetaan ja kuinka paljon.

Se piste tuotantomahdollisuuksien käyrällä, joka maksimoi kuluttajien kokonaishyödyn, on ns. allokatiivinen tehokkuus.

Suljetussa taloudessa kulutusmahdollisuudet ovat verrannolliset tuotantomahdollisuuksiin

Avoimessa taloudessa (ulkomaan kauppa) kulutusmahdollisuudet voivat olla suuremmat kuin tuotantomahdollisuudet (erikoistuminen, suhteellisen edun periaate)

Tuotannollinen tehokkuus on maksimissa, kun ollaan tuotantomahdollisuuksien käyrällä

Mutta minkä hyödykekombinaation ”kansa” haluaa? (yllä olevasta kuvasta)

Pisteen löytämiseksi tutustumme rajahyöty- ja rajakustannuskäsitteisiin.

Rajahyöty:

o Rajahyöty, seuraavan kappaleen kuluttamisen antama kokonaishyödyn lisäys

rajahyöty / kpl on laskeva

Rajakustannus:

o Rajakustannus, seuraavan kappaleen tuottamisen aiheuttama kokonaiskustannusten lisäys

Kokonaishyöty on maksimissaan kun rajakustannus = rajahyöty, miksi?

Hampurilainen maksaa 3 euroa, nälkäinen syö 1 … 2 … 3 mutta ei 5:ttä hampurilaista. Miksi?

lähde:Wipedia

Siis rajakustannusten käyrä kuvastaa vaihtoehtoiskustannusta (kansataloudessa), siis sitä, minkä kuluttajat ovat valmiit maksamaan saadakseen hyödykkeen. Niin kauan aikaa kun kuluttajan saama hyöty ylittää kustannuksen, tuotanto laajenee. Leikkauskohdassa tasapaino.

Asiaa voidaan tarkastella myös kahden hyödykkeen kombinaationa.

Rajakustannus on nouseva, koska käyttöön otetaan alussa parhaat tuotannontekijät, mitä enemmän tehdään, sitä huonommin työhön soveltuvia tekijöitä käytetään.

Leikkauspiste toteuttaa sekä tuotannollisen tehokkuuden että allokatiivisen tehokkuuden.

tuotannontekijät tehokkaassa käytössä

tuotannontekijät arvokkaimpana pidetyssä käytössä

Adam Smithin mukaan piste toteutuu taloudessa automaattisesti hintamekanismin ansiosta ns. näkymättömät kädet

Absoluuttinen etu ja suhteellinen etu

Adam Smith: absoluuttinen etu on sillä, joka kykenee tuottamaan hyödykkeen pienimmin tuotantopanoksin kuin muut. Kannattaa tuottaa sitä, jossa on absoluuttinen etu

Suurtuotanto

vaihdanta

Ricardo: suhteellinen etu on sillä, joka pystyy tuottamaan hyödykkeen pienimmin vaihtoehtoiskustannuksin.

Esimerkki:

Kaksi maata joissa yksi työntekijä pystyy tuottamaan vaatekangasta ja/tai viiniä seuraavasti:

Portugali on molemmissa tehokkaampi

Voiko englanti tuottaa mitään?

Tekeekö Portugali itse sekä viinin, että kankaan?

Mikä on vaihdannan (ulkomaankauppa) merkitys?

Maat tuottavat sitä, jossa niillä on suhteellinen etu.

Ts. Kuinka paljon vaatteiden tuotanto vähentää viinin tuotantoa?

tai Kuinka paljon viinin tuotanto vähentää vaatteiden tuotantoa?

Englannin suhteellinen etu on vaatteissa 1/10 < ½

Portugalilla on suhteellinen etu viinin tuotannossa 2 < 10

Kysymys on:

jos Englanti tuottaa yhden vaatejaardin, se häviää10 tynnyriä viiniä, kun taas Portugali häviää vain 2 tynnyriä (häviäminen on vaihtoehtoiskustannus)

Miten tämä menee viinissä?

Tuotantomahdollisuuksien ja kulutusmahdollisuuksien käyrät 6 miljoonalla työntekijällä ilman ulkomaankauppaa:

Ulkomaan kauppa ja erikoistuminen:

Portugali on siirtää 1 milj työntekijää vaatteista viiniin.

Englanti 2 milj työntekijää viinistä vaatteisiin.

Kokonaistuotannon kasvu +8 ja + 4 ilman, että työmäärä kasvaa.

Edellyttää vapaata ulkomaankauppaa

Mitä hyödykkeet maksavat?

o Englannissa viinitynnyri maksaa 10 vaatejaardin verran

o Portugalissa viinitynnyri maksaa 2 vaatejaardia

hinta on jotain 2 – 10 välillä ja sama molemmissa maissa (esim. 4 )

Englanti valmistaa vaatteita ja ostaa viinen 4 vaatejaardin hinnalla

portugali valmistaa viiniä ja ostaa vaatteet

Uudet kulutusmahdollisuudet kuvissa alla (sama suhde, molempia enemmän)

ULKOISVAIKUTUKSET JA YMPÄRISTÖ

Todellisuudessa resurssien allokoinnissa yritykset ottavat huomioon vain ne kustannukset, jotka kohdistuvat suoraan yritykselle, huomiotta jäävät ns. ulkoisvaikutukset

o tuotannon myönteiset tai kielteiset seuraamukset, jotka eivät kohdistu itse tuottajaan

esimerkkejä?

o ks kuva

Miten ongelma ratkaistaan?

Tehtäviä Optimassa