KAAVOITUSKATSAUS

2019-2021

4-5Asuntopolitiikka suuntaa tulevaisuuteen

7-15 Kaavoitusohjelma 2019-2021

13Vaajakoski kehittyy kohisten

ASEMAKAAVOITUS

KaupunginarkkitehtiLeila Strömberg,p. 014 266 5055

Asemakaava-arkkitehtiNana Pentti,p. 014 266 5043Reijo Teivaistenaho,p. 014 266 5057

ProjektipäällikköTuija Solin,p. 014 266 5054

KaavoitusarkkitehditMari Raekallio,p. 014 266 5047

SuunnitteluarkkitehtiPirjo Heinänen,p. 014 266 5033

KaavasuunnittelijatMauri Hähkiöniemi,p. 014 266 5034Jussi Sievänen,p. 014 266 5053Henriikka Lonka,p. 014 266 8654

SuunnitteluavustajatTuula Janatuinen,p. 014 266 5036Marja Särkkä,p. 014 266 5056Jaana Nyman,p. 014 266 5042

YleissuunnitteluinsinööritPaula Tuomi,p. 014 266 5059Mika Koliseva,p. 014 266 5117

KaavoitusbiologiAnne Laita,p. 014 266 5032

MaisemasuunnittelijaMari Kiili,p. 014 266 5147

ErikoissuunnittelijaKaisa Ristimella,p. 014 266 8744

YLEISKAAVOITUS

YleiskaavapäällikköLeena Rossi,p. 014 266 5050Maisema-arkkitehtiMervi Vallinkoski,p. 014 266 5057

KaavoitusinsinööriVesa Rajaniemi,p. 014 266 5060

SuunnitteluinsinööriArto Sipinen,p. 014 266 5062

KaavoitustutkijaAnna Isopoussu,p. 014 266 5049

LiikenneinsinööriTimo Vuoriainen,p. 014 266 5144

PaikkatietopäällikköJanne Hartman,p. 014 266 5075

PaikkatietoinsinööritIsmo Tulisalo,p. 014 266 5080Eetu Lappalainen,p. 014 266 0700

ErikoissuunnittelijaSarita Humppi,P. 014 266 2479

ASIAKASPALVELUPalvelupiste HannikainenKivääritehtaankatu 6p. 014 266 0108

SÄHKÖINEN ASIOINTIwww.jyvaskyla.fi/kaavoitus

KAAVOITUSKäyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6, 3. krsPostiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä

Keskustassa tapahtuuJyväskylän keskustaan on syntynyt tasaista tahtia uusia ra-kennuksia ja niistä jokainen on muuttanut kaupunkikuvaa. 2000-luvulla on asemakaavoitettu Harjunkulman asuin-kortteli, Karismakortteli ja Veturitallien alue. 2010-luvulla mm. Hämeenkadun alue, Väinönkadun-Yliopistonkadun kulmaus ja KOASin opiskelijakerrostalot Keskusseurakun-tatalon sisäpihalla. Nämä kohteet ovat rakenteilla nyt. Me-neillään on Valtiontalon peruskorjaus ja viereiselle tontille on käynnistymässä Reimarin asuinliiketalon rakentaminen. Tulevaisuudessa mm. Sokoksen tavaratalon ylimmät toi-mistokerrokset muuttuvat asunnoiksi. Yksittäiset taloyhtiöt keskustan tuntumassa ovat aktivoituneet ja kaavoitukseen tulee kaavamuutoshakemuksia, joissa taloyhtiöt esittävät tonteilleen lisärakentamista. Kaikki hakemukset tutkitaan ja suurin osa päätyy kaavaprosessiin. Innokkuutta on lisän-nyt mm. kevennetyt maankäyttösopimusmaksut. Rakenta-minen on vilkasta.

Mikä on keskustan täydennysrakentamisen seuraava vaihe? Ehkä ydinkeskustan kaupallisten kortteleiden ja aseman-seudun hybridirakentaminen? Keskustassa ja ratapihalla on käyttämättömiä mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituk-siin kuten kaupalle, erilaisille elämyksille ja keskusta-asumi-selle järvinäkymineen. Yhdistelemällä kaikkea tätä voidaan luoda uutta yhteisöllistä kaupunkimiljöötä ja –kulttuuria. Tätä tukee myös Jyväskylän sydän –kulttuuriselvitys ja kes-tävän liikkumisen toimenpiteet.

Keskustan täydennysrakentamisen kokonaisuutta tutki-taan käynnissä olevassa visiotyössä. Kaupunkimallin avulla hahmotetaan täydennysrakentamisen muotoa, määrää ja korkeutta. Minkälaisia uusia näkymiä syntyy? Miten kau-punkimme kaunis kaupunkisiluetti säilyy? Missä kohdissa uudet rakennukset nousevat nykyisten kattojen yläpuo-lelle? Tärkeitä keskusteluaiheita lähitulevaisuudessa riittää. Kaukomaiseman lisäksi on muistettava myös kävelijän mit-takaava. Keskustan laatukäsikirjatyössä linjataan toimenpi-teitä viherympäristön ja julkisen kaupunkitilan kehittämi-seksi. Green Street-hulevesiratkaisut, Kehä Vihreä ja uusi tori tukevat Jyväskylän keskustan viihtyisää ja vireää tule-vaisuutta. Keskustassa tapahtuu paljon.

Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti

KAAVOITUSKATSAUS 2019-2021Julkaisija: Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnittelu ja maankäyttöKäsittely: KaupunkirakennelautakuntaKuvat: Jyväskylän kaupunki, ellei toisin mainitaKannen kuva: Arkkitehtitoimisto Collaboratio Oy • Asuntoreformikilpailu 2018

2

SISÄLTÖ

OSALLISTU!Kaavat hyväksyy

kaupunkirakennelautakunta tai kaupunginvaltuusto.

Kaavaprosessi koostuu monista eri vaiheista.Myös osallistumisen tavat vaihtelevat kaavasta ja sen vaiheesta riippuen.

Luonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, jossa huomioidaan

luonnosvaiheessa esitetyt mielipiteet ja lausunnot. Ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja

siitä voi nähtävilläoloaikana jättää muistutuksen.

1VALMISTELU

2LUONNOS

3EHDOTUS 4HYVÄKSYNTÄ

PalauteOAS:sta

Valitus-mahdollisuuspäätöksestä

KAAVAPÄIVYSTYS

KARTTAKYSELY

TYÖPAJA

ASUKASILTA

TAPAHTUMA

RAATI

TEEMARYHMÄ

HAASTATTELU

Kaavoitus alkaa eli kaava tulee vireille. Alkuvaiheessa määritellään kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat,

joiden pohjalta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS).

Asukkaiden ja alueella toimivien näkemykset ja kokemukset ovat

tärkeää taustatietoa suunnittelijalle jo ennen varsinaisen kaavasuunnittelun

käynnistymistä.

Luonnoksien pohjaksi laaditaan erilaisia selvityksiä sekä tehdään

vaikutusten arviointeja. Kaavoittajan laatima luonnos asetetaan nähtäville

kommentoitavaksi: jokaisella kiinnostuneella on mahdollisuus esittää

luonnoksesta mielipiteensä ja tehdä kehittämisehdotuksia.

Muistutuskaava-

ehdotuksesta

NEUVOTTELU

Mielipidekaava-

luonnoksesta

Varhaisella

osallistumisella

vaikutat parhaiten!

YLEISÖTILAISUUS

2 Keskustassa tapahtuu3 Osallistu kaavoitukseen4 Asuntopolitiikan teemavuosi suuntaa tulevaisuuteen5 Jyväskylän kaupungin asuntopolitiikka6 Kaavoituksen ja tontinluovutuksen tavoitteet7-15 Kaavoitusohjelma 2019-2021

@jklkaupunkisuunnittelu @JKL_kaupsu Jyväskylän kaupunkisuunnittelu

www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/osallistu

3

SIVU 11 Kankaan alueella taidetta edistetään asemakaavoilla.

SIVU 7 Asemanseutua kehitetään osana Rantaväylän osayleiskaavatyötä.

ASUNTOPOLITIIKAN TEEMAVUOSI SUUNTAA TULEVAISUUTEEN

Asuntopolitiikan teemavuosi 2018 - näin linjasi Jyväskylän kaupunginvaltuusto kehittämistavoitteitaan viime vuoden talousarviossa. On aika kysyä, miten tavoite on konkretisoi-tunut Jyväskylän kaupunkisuunnittelussa.

Edellisen kerran asumisen tulevaisuus oli erityisen huo-mion kohteena, kun Äijälänrannan asuntomessujen (2014) kynnyksellä kaupunginvaltuusto linjasi Jyväskylän asumis-visiota toimenpiteineen. Vision pääteemat olivat vetovoi-mainen asuminen, suvaitseva asuminen, resurssiviisas asu-minen ja seudullinen asuminen.

Yksiövaltaisuus puhuttaa

Maailma muuttuu ja kaupunkielämä sen mukana. Ra-kentamiseen alkoi nopeasti ilmaantua uusia piirteitä. Omakotibuumin huippuvuodet näyttivät jääneen taakse. Sijoittajavetoisen kerrostalomarkkinan vahvistuminen, opiskelija-asumisen siirtyminen lähiöistä keskustaan ja ikääntyvän väestön asumistarpeisiin vastaaminen olivat ilmiöitä, joiden vaikutus rakenteilla olevien alueiden yksiö-valtaistumiseen ja tätä kautta väestörakenteeseen nousi keskusteluihin – ei ainoastaan Jyväskylässä vaan kaikissa kasvukeskuksissa.

Vaikka omakotirakentamisen määrä on ollut pienenemään päin, kysyntää tälle asumismuodolle Jyväskylässä kuiten-kin riittää. Eri alueille saapuvien tonttihakemusten mää-rästä voi nähdä, että palveluiden läheisyyden merkitys on alkanut entisestään korostua. Jyväskylään on viime vuosina rakennettu omakotitaloja enemmän kuin Muurameen ja Laukaaseen yhteensä. Myös paritalo- ja rivitalorakentami-nen ovat olleet nousussa.

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta asuinalue on sosiaa-lisesti kestävä, jos alueella asuu monenlaisia, eri-ikäisiä ja eri elämänvaiheessa olevia asukkaita ja alueen asuntokan-

ta tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin asumistarpeisiin. Kävikin selväksi, että Asumisvision toimenpiteiden rinnalle tuli saada uusia linjauksia. Markkinaehtoisuuden ja suunni-telmatalouden väliseltä kultaiselta keskitieltä olisi varmasti määriteltävissä juuri Jyväskylälle sopiva tapa toimia.

Kestävyyttä, kokeiluja ja vuorovaikutusta

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa Kymp-piR2018-ohjelman yhteydessä uudet asuntopolitiikan linjaukset. Ne kiinnittävät huomiota muun muassa tontti-varannon ylläpitämisen merkitykseen, innovaatioiden tu-kemiseen, kokeiluihin ja sääntelyn keinoihin.

Kokeiluja on ollut käynnissä useita. Keskustan maankäyt-tösopimusmaksujen helpotuskokeilulla oli myönteisiä vaikutuksia, ja käytäntöä jatkettiin. Kauramäen asemakaa-vaan tuli tontteja, joiden kaavamääräykset olivat mahdol-lisimman minimaaliset. Jyväskylän kaupunki oli mukana järjestämässä Asuntoreformi2018-kilpailua. Tulossa on lisää kokeiluja kuten maaseudulle suuntautuva Kuikan kyläkes-kuksen alueellinen suunnitteluratkaisu.

Vuorovaikutus on teema, jonka tuli ulottua myös asunto-politiikkaan. Jyväskylään perustettiinkin ehkä Suomen ensimmäinen Kaupunkisuunnitteluraati. Raatilaiset kes-kustelivat muun muassa tekeillä olevista ja kaavoista ja strategisemmastakin teemasta, asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä. Kansainvälinen näkökulmakin on ollut esil-lä. Jyväskylässä joka kolmas vuosi järjestettävän kansain-välisen Alvar Aalto Symposiumin teemana oli asuminen. Lisäksi kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajien näkemyk-siä Jyväskylän asuntopolitiikasta selvitettiin Ympäristömi-nisteriön Kestävän kaupunkikehitysohjelman pilottihank-keena. Jokavuotinen AVOin kaupunkiympäristö –foorumi kokoontui marraskuun alussa teemana Asumisen avoin tulevaisuus.

Asuntoreformikilpailun ehdotuksiaVoittajaehdotus Kalon, Arkkitehtitoimisto Collaboratio Oy Lunastettu kilpailuehdotus Domi - humaani reformi, MUUAN OY

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINASUNTOPOLITIIKKA

1. Huolehtimalla riittävästä, alueellisesti monipuolisesta ja houkuttelevasta asuinrakentamisen tonttivarannosta.

2. Edistämällä kokeiluin sekä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuin kestävää asuntorakentamista ja asumista.

3. Ottamalla käyttöön asunnon keskikokoa tai asuntojen kokojakaumaa koskevia ohjaustapoja ja kannustimia asema-kaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja maankäyttösopimuksissa.

4. Ohjaamalla ARA-rakentamisen ja erityisasumisen sijoittumista niille soveltuville paikoille.

5. Seuraamalla asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden tilaa ja asuntomarkkinoita KymppiR -ohjelman yhteydessä ja käynnistämällä tarvittaessa kohdennettuja selvityksiä esimerkiksi erityisryhmien kuten opiskelijoiden asumisesta.

6. Linjaamalla hyvän asuinympäristön suunnitteluperiaatteita ja -tapoja valmisteilla olevassa AVOin kaupunkiympä-ristö -ohjelmassa.

Edistää asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä:

Asuntoreformikilpailu siirtyy toteutusvaiheeseen

Asuntoreformikilpailu2018 on ratkaistu. Tulokset julkistet-tiin 30.8. Alvar Aalto Symposiumissa. Kilpailun tavoitteet ylittivät perinteisen asuntosuunnittelun toiminnallisen kentän. Ehdotuksissa pyydettiin esittämään ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja arkkitehtonisia reformiajatuksia asumisesta kolmeen konkreettiseen paikkaan Jyväskylään, Tampereelle ja Vantaalle.

Tällä kertaa kilpailuun osallistuneiden tiimien ehdotuksil-le oli tarjolla tontti Kuokkalan aluekeskuksen sydämestä. Asuntoreformi2018 -kilpailu osoitti, että tarvetta asumisen avoimelle pohdinnalle on paljon. Asuntoreformin tehtävä on tuoda näkyville uudenlaisia vaihtoehtoja. Kilpailussa palkittu ehdotus Kalon vaikutti sisäistäneen kokonaisvaltai-sen kestävyyden otteen. Sympaattisen Kalonin esittelyteks-ti julisti nöyrästi: ”Kreikan kielen Kalon merkitsee eettisesti hyvää, tarkoituksenmukaista kauneutta”. Kalonin tekijöiksi paljastui Collaboratio Oy, joka jatkaa työn kehittelyä yhdes-sä kaupungin ja valittavien muiden kumppaneiden kanssa.

Uusia hallintamuotoja – osuuskunta-asumista Jyväsky-lään?

Palkituissa ehdotuksissa on esitetty monenlaisia hallin-tamuotoja, myös esimerkiksi osuuskunta-asumista. Esi-merkiksi Vantaalla palkittu ehdotus Lähiösinfonia esitti näkemyksen, jossa asuintalo on palvelu. Tässä liiketoimin-tamallissa asukas ei omista eikä vuokraa, vaan ostaa asu-misen yhtenä palvelukokonaisuuden osana taloa hallinnoi-

malta operaattorilta. Asunnon lisäksi palvelupakettiin voi ostaa muita tarvitsemiaan palveluja kuten pyörähuolto-, pesula- ja vaatehuoltopalveluja.

Jyväskylään tehty ehdotus Avoimet ovet sen sijaan tutki vii-me vuosina uutena mahdollisena hallintamuotona selvitet-tyä osuuskuntamuotoista asumista. Työssä esitettiin herk-kävireiselle ja paneutuneella otteella innostava asumisen malli, jossa yhteisöllisyyden, osallistumiseen ja asumisen palveluihin liittyviä kysymyksiä oli ratkottu onnistuneella tavalla. Aika näyttää, perustuuko osuuskunta-asuminen Suomessa ja Jyväskylässä tulevaisuudessa vain ennalta vakiintuneiden tilallisten ratkaisujen toistamiseen, vai syn-tyykö aidosti uutta, toteuttamiskelpoista, kunnianhimoista asuttavuutta? Asumisen palvelullistuminen on asia, jonka kehittämisestä useiden tahojen tulee innostua.

Lopuksi

Asuntopolitiikan teemavuosi toi uutta ponnekkuutta paik-kakunnan asumisen tulevaisuuteen. On tärkeää, että täällä tehdään jyväskylännäköistä asuntopolitiikkaa. Kasvu, kau-pungin mittakaava, luontoelementit, jyväskyläläiset asun-tomarkkinat ja täkäläinen kehittämismyönteisyys ovat oiva lähtökohta jyväskyläläiselle kaupunkipolitiikalle ja jyväsky-läläisten elämänlaadun myönteiselle tulevaisuudelle.

Leena Rossiyleiskaavapäällikkö

5

KAAVOITUKSEN JA TONTINLUOVUTUKSEN

TAVOITTEET

KERROS- JA RIVITALOALUEET

OMAKOTIALUEET

TYÖPAIKKARAKENTAMINEN

Kaavoitetaan vuosittain 70 000 k-m2 vastaa vuotuista tavoitetta.

Ylläpidetään 5 vuoden

tarvetta vastaavaa asemakaavavarantoa.

Ylläpidetään 5 vuoden tarvetta vastaa-vaa asemakaavavarantoa,

eli yhteensä noin 400 tonttia

Kaavoitetaan keskimäärin 10 hehtaaria

vuosittain uutta teollisuus- ja yritystonttimaata kaupungin

omistamalle maalle.

Tarjotaan50000 k-m2

asuinrakentamisen tont-teja, joista 15 000 k-m2 vapaassa markkinoinnissa.

Tonttivarantoa vuonna 2017

411 000 k-m2, josta kaupunki omistaa

noin puolet.

Kaavoitetaan ja tarjotaan vuosittain 70-80 uutta

omakotitonttia.

Kaupungin omistamia tontteja vuonna 2017 598 kpl,

joista heti rakennettavissa 114 kpl.

Kaupungin omistuksessa yhteensä 130 hehtaaria ase-makaavoitettua teollisuus- ja

yritystonttimaata.

Jyväskylässä rikottiin 140 000 asukkaan raja vuoden 2017 aikana. Väestöennusteen mukaan Jyväskylän asukasmäärä kasvaa vuosit-tain noin 1200 asukkaalla.

6

KAAVOITUSOHJELMA 2019-2021

YLEISKAAVOITUS

Vuonna 2014 valmistunut Jyväskylän kaupungin yleiskaava antaa kestävät maankäytölliset kehykset pitkälle tulevaisuuteen. Koko kaupunkia tarkempi yhdyskuntasuunnittelu jatkuu eri suunnilla. Maankäytön ohella kaavoissa ratkotaan liikenteen ja liikkumisen kysymyksiä etenkin skenaariotyön pohjalta jatkuvassa Rantaväylän suunnittelussa ja Länsi-Palokassa. Maaseutualueilla kohteena on Kuohun osayleiskaava, jota laaditaan alueelle tehdyn kyläselvityksen viitoittamana.

ASEMAKAAVOITUS

Asemakaavoituksen työohjelmassa on vuosille 2019-2021 monipuo-lisesti niin asumisen kuin työpaikkarakentamisen kaavoituskohteita eri puolilla kaupunkia. Kaupunki kasvaa täydennysrakentamispai-noitteisesti ja sitä pyritään ohjaamaan kaupungin keskusta-alueen lisäksi aluekeskuksiin. Asemakaavoitusta työllistävät myös muut kaupungin omat kiireelliset kaavahankkeet ja yksityisten maanomis-tajien hakemat kaavamuutokset.

Kaavoitusohjelma vuosille 2019-2021 esittelee merkittävimmät kohteet, jotka ovat käynnissä tai arvioidaan alkaviksi ohjelmakauden aikana. Kohteiden hyväksymisajan-kohta on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluihin vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa.

Jyväskylän asemanseutua kehitetään osana Rantaväylän osayleiskaavatyötä. Asemanseudun ympäristöllä ja ratapihalla on hyvin merkittävä rooli Jyväsky-län keskustan kehittämisessä sekä Lutakon ja keskustan yhteyden paranta-misessa. Samalla alue on Jyväskylän käyntikortti ohikulkeville. Tällä hetkellä suunnittelun tueksi tarkastellaan erilaisia kohteita Suomesta ja muista pohjoismaista.

– Tässä vaiheessa on tärkeää kartoittaa eri vaihtoehtoja ja ottaa oppia jo toteutuneista asemanseutujen ja kansirakentamisen hankkeista. Vaihtoehto-jen hahmottamiseksi haluamme tietää, miksi muualla on päädytty tiettyyn toteutustapaan. Vertailukohteissa on niin uusia radan päälle rakennettavia kansia, siltaratkaisuin parannettavia yhteyksiä kuin ympäristöhäiriöitä vä-hentäviä viherkansia, sanoo erikoissuunnittelija Sarita Humppi.

Selvityksen pohjalta luodaan asemanseudun kehittämiselle vaihtoehtoja, joista tutkitaan niiden toteutusmahdollisuuksia Jyväskylässä. – Toteutusvaihtoehtojen pohjalta voidaan myöhemmässä vaiheessa siirtyä suunnittelukilpailun järjestämiseen, Humppi sanoo.

Yhdistävä asemanseutu

Seuraa kaavoitusta netissä:

www.jyvaskyla.fi/kaavoitus

KESKUSTA JA LÄHIYMPÄRISTÖ

A Rantaväylän osayleiskaavaRantaväylän osayleiskaava tarkentaa Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa ja tulee ohjaamaan asemakaavoitusta valtatie 9:n, valtatie 4:n ja Jyväskylän keskusta-asemanseudun alueella. Työ etenee maantieteellisesti kahdella alueella.

Pohjoinen osa – valtatie 4Reijo TeivaistenahoVt 4:n tiesuunnittelu etenee Aholaidan ja Lohikosken välillä syksyllä ja talvella 2018-2019. Osayleiskaavassa määritel-lään tien ja eritasoliittymien tarvitse-ma alue sekä siihen rajautuvan alueen maankäyttö Seppälässä ja Aholaidassa.

Eteläinen osa – valtatie 9 ja asemanseutuSarita HumppiRantaväylän sekä asemanseudun alueella tarkastellaan keskustan ja Lu-takon yhdistävän kaupunkirakenteen kehittämistä sekä niiden väliin jäävien alueiden liikenteellisiä ratkaisuja. Seu-raavaksi työssä keskitytään erityisesti yhdistävän kaupunkirakenteen vaih-toehtojen selvittämiseen sekä vaihto-ehtojen toteuttavuuden ja vaikutusten arviointiin.Tavoiteaikataulu: 2019 - 2021

1 Kortteli 9Nana PenttiTavoitteena on kehittää keskustan merkittävää kaupallista korttelia. Ase-makaavan muutoksessa tutkitaan korttelin huoltoliikennejärjestelyt, ra-kennussuojelukysymykset ja täyden-nysrakentamiseen mahdollisuudet.Tavoiteaikataulu: 2019

2 Lyseon kortteliMauri HähkiöniemiLyseon korttelin maankäytöllinen suunnittelu on yksi Jyväskylän keskus-tan kehittämisen kärkihankkeista. Ta-voitteena on mahdollistaa toiminnalli-

nen hybridikortteli, johon voi sijoittua niin asumista, liikerakentamista kuin julkisia palveluja.Tavoiteaikataulu: 2020

3 JyväskeskusLeila StrömbergJyväskeskuksessa tutkitaan tontin käytön tehostamista monipuolisella palveluiden ja asumisen täydennysra-kentamisella ja muuttamalla Kauppa-kadun varren kiinteistön toimistokäy-tössä olevia kerroksia asumiselle.Tavoiteaikataulu: 2019

4 Hannikaisenkatu 27-29Mauri HähkiöniemiAsemakaavan muutoksella tarkastel-laan tontille arkkitehtuuriltaan laadu-kasta keskusta-asumisen täydennys-rakentamista. Asemakaavamuutoksen lähtökohdaksi käyty arkkitehtuurikil-pailu ratkeaa alkuvuodesta 2019. Tavoiteaikataulu: 2019

5 Kauppakatu 13Mauri HähkiöniemiAsemakaavan muutoksella tutkitaan täydennysrakentamisen mahdolli-suuksia asuinrakentamiselle, mikä tu-kee keskustavisio 2030 tavoitteiden toteutumista keskustan asukasmäärän lisäämiseksi.Tavoiteaikataulu: 2019

6 Lounaispuiston kortteliNana PenttiKaavamuutoksessa tutkitaan Seminaa-rinmäen vanhojen rakennusten käyt-tömahdollisuuksia ja alueen kehittä-mistä valtakunnallisesti arvokkaaseen ympäristöön soveltuvalla tavalla.2019

7 ÄlyläNana PenttiÄlylän eli Kramsunkadun ja Alvar Aal-lon kadun vanhan pientaloalueen asemakaava on tarkoitus päivittää vas-

taamaan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön suo-jelutavoitteita.Tavoiteaikataulu: 2020

8 Kramsunkatu Mari RaekallioKaupungin omistaman Kramsunkatu 1:n kiinteistön asemakaavan muutok-sessa tutkitaan tontin uutta käyttöä ja lisärakentamisen mahdollisuuksia kulttuuriympäristön arvot huomioon ottaen.Tavoiteaikataulu: 2020

9 Seminaarinmäen yliopistoalueNana PenttiSeminaarinmäen yliopistokampus on valtakunnallisesti merkittävä kokonai-suus, jonka suojelukaava etenee osissa. Alueen kaavoituksessa kootaan yhteen ratkaisut rakennetun ympäristön ja vi-heralueiden suojelusta, pysäköinnistä ja liikenteestä sekä tutkitaan mahdolli-nen täydennysrakentaminen.Tavoiteaikataulu: 2019

10 AaltoAlvariNana PenttiAaltoAlvarin asemakaavan muutos etenee osana Seminaarinmäen koko-naisuutta. Kaavalla tutkitaan uimahal-lin rakennussuojelu, laajentaminen, ympäristö sekä liikenne- ja pysäköin-tijärjestelyt ja tontin muodostuminen.Tavoiteaikataulu: 2019

11 KukkulaReijo TeivaistenahoKaavassa tutkitaan Keski-Suomen kes-kussairaalan vanhan sairaalan alueen ja sen ympäristön maankäytön mah-dollisuuksia. Uusi keskussairaala aloit-taa toimintansa vuoden 2020 lopussa.Tavoiteaikataulu: 2019-2020

8

12 KangasPirjo Heinänen, Reijo TeivaistenahoKankaan entisen paperitehdasalueen kehittäminen jatkuu. Kankaan nykyistä teollisuusalue-asemakaavaa muute-taan useassa eri osassa asuin- ja työ-paikkarakentamisen mahdollistavaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaavoitus jatkuu v. 2018 ns. Sydänkort-teleiden jatkokaavoituksella.Tavoiteaikataulu: 2019 -

13 Keskustan uusi päiväkotiLeila StrömbergKeskustan uuden päiväkodin sijoittu-mista tutkitaan Cygnaeuksen vanhaan kouluun.Tavoiteaikataulu: 2019

14 Voionmaan kouluMauri HähkiöniemiVoionmaan koulun alueen kaavamuu-toksessa tarkastellaan kouluraken-

nuksen tulevaa käyttötarkoitusta ja tontin täydennysrakentamisen mah-dollisuuksia sekä kiinnitetään erityistä huomiota arvokkaan rakennetun kult-tuuriympäristön arvojen säilymiseen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan myös Helluntaiseurakunnan uusien toimitilojen toteuttaminen omalle ton-tille Rautpohjankadun ja Okkerinka-dun kulmaukseen.Tavoiteaikataulu: 2019

Kaavoitusohjelman 2019-2021 kohteet Jyväskylän keskustaajamassa ja aluekeskuksissa.

11314 5

2

3

B

12

29

1516

11

45

32

178

7

910 6

19

18

20

2122

23

25 2426

27

36

33

34

37

38

35

28

30

31

4

39

40

41

A

9

PALOKKA

NENÄINNIEMI

RISTIKIVI

HAAPANIEMI

VAAJAKOSKI

VÄINÖLÄ

KYPÄRÄMÄKI

KELJO

KELJONKANGAS

KELTINMÄKI

KESKUSTA

SEPPÄLÄ

LOHIKOSKI

SEPPÄLÄNKANGAS

KANGASVUORI

HUHTASUOMANNILA

KUOKKALA KUOKKALANPELTO

JYSKÄ

HALSSILANISULA

SAVELA

KORTEPOHJA

KESKUSTA JA LÄHIYMPÄRISTÖ

15 Kyllikinkadun kortteliReijo TeivaistenahoKyllikinkadun palveluasumisen kortte-liin tutkitaan uusia käyttötarkoituksia.Tavoiteaikataulu: 2020

16 Kisakatu 13-15Henriikka LonkaEntisen päivittäistavarakaupan paikal-le suunnitellaan asuinkerrostalo -pai-notteista täydennysrakentamista.Tavoiteaikataulu: 2019

17 SuuruspääMari RaekallioEnsi- ja turvakodin tontille ja läheiselle ranta-alueelle suunnitellaan kaupunki-kuvallisesti korkeatasoista asuinkerros-talokorttelia. Tavoiteaikataulu: 2019

18 Kuokkalan asuntoreformikortteliMauri HähkiöniemiKuokkalan keskustaan Kuokkalan kir-kon viereiselle tontille käyty asunto-

reformikilpailu on ratkennut syksyllä 2018. Kilpailun voittaneen ehdotuk-sen pohjalta käynnistetään alueen jat-kosuunnittelu asuinpainotteisena täy-dennysrakentamisen kohteena.Tavoiteaikataulu: 2020

19 Pohjanlammen päiväkotiMauri HähkiöniemiAsemakaavan muutoksella tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa Pohjanlam-men päiväkoti uudisrakennuksena Kuokkalan yhtenäiskoulun viereen. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös Pohjanlammen vir-kistysaluekokonaisuutta toimintojen sekä reittien sijoittumisen osalta.Tavoiteaikataulu: 2020

20 Samulinniitty Leila StrömbergSamulinniemen vieressä sijaitseval-la teollisuus- ja varastorakennusten alueella tutkitaan asumispainotteisen täydennysrakentamisen mahdolli-

suuksia.Tavoiteaikataulu: 2020

21 Hämeenpohjantien yritysalueTuija SolinKuokkalan kehäväylävaraukselta va-pautuvalle alueelle suunnitellaan yri-tysalueen laajentamista.Tavoiteaikataulu: 2019

22 HämeenlahtiTuija SolinTarkoituksena on ajantasaistaa kaava vastaamaan nykytilannetta yleiskaa-van mukaisten luonnonsuojelualuei-den osalta. Teollisuuskortteleiden kaavaa muutetaan vastaamaan yritys-elämän tarpeita. Tavoiteaikataulu: 2019

23 HuhtalahtiJussi SievänenHuhtalahden louhimon alueen suun-nittelua jatketaan yhteistyössä yksi-tyisten maanomistajien kanssa. Tavoit-

Jyväskylän kaupunki on uudistanut pysäköinninhallintaa muun muassa keventämällä pysäköintinormeja. Uudistuksen myötä kiinteistöillä on en-tistä suurempi mahdollisuus vaikuttaa tontille rakennettavien autopaik-kojen määrään. Asemakaavoissa pysäköinnille asetetaan vain minimivaa-timus, mutta rakennushankkeen toteuttaja voi tarpeen mukaan rakentaa autopaikkoja minimivaatimusta enemmän. Pysäköinnin uusi mitoitus mahdollistaa autopaikkojen vähentämisen myös nykyisissä taloyhtiöissä, jolloin taloyhtiöt voivat halutessaan käyttää autopaikoista vapautuneen tilan esimerkiksi piha-alueeksi tai täydennysrakentamiseen.

Kevennetyillä pysäköintinormeilla tuetaan kestävää kehitystä ja vas-tataan autonkäyttökulttuurin muutokseen. Uudet pysäköintiratkaisut tukevat myös uusien liikkumispalveluiden kehittymistä, kuten esimerkik-si yhteiskäyttöautojen yleistymistä kaupunkilaisten käyttöön.

Uusia ratkaisuja pysäköintiin

Lue lisää: www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/pysakointi

teena on täydentää ja monipuolistaa Nenäinniemen pientalovaltaista asun-torakennetta vaativassa maastossa Päi-jänteen rannalla luonto- ja virkistysar-vot huomioon ottaen.Tavoiteaikataulu: 2019–

24 Kortepohjan liikekeskus ja MNOP-talon alueReijo TeivaistenahoKortepohjaa kehitetään liike- ja asun-torakentamisella. Suunnittelualueella on pidetty nuorten arkkitehtien kan-sainvälinen Europan 13- arkkitehtuu-rikilpailu, jonka tuloksia hyödynnetään kaavamuutosta laadittaessa. Tavoiteaikataulu: 2019

25 Kortepohjan päiväkoti-kouluMari RaekallioAsemakaavan tarkoituksena on mah-dollistaa Kortepohjaan uuden koulun ja päiväkodin rakentaminen nykyisen koulun paikalle. Koulun yhteyteen suunnitellaan myös kirjastoa.Tavoiteaikataulu: 2019

26 Kärpänkuja 7Jussi SievänenAsemakaavan muutoksessa tutkitaan asuinkerrostalotontin lisärakentami-sen mahdollisuuksia.Tavoiteaikataulu: 2019

27 Väliaitankatu 7Jussi SievänenHalssilaan entiselle asuntolan tontille suunnitellaan asuinkerrostalorakenta-mista.Tavoiteaikataulu: 2019

28 Seppäläntie 8Mauri HähkiöniemiAsemakaavan muutoksella tarkastel-laan tontin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Aluetta tutkitaan asuinkerrostalorakentamiselle säilyt-täen kuitenkin osa tontilla olevasta yh-dyskuntahuollon rakennuksesta. Tavoiteaikataulu: 2019

29 KangasrinneMari RaekallioEntisen Kangasvuoren sairaalan alueel-le suunnitellaan uutta kerros- ja rivita-lovaltaista asuinaluetta rakennetun

kulttuuriympäristön arvot huomioon ottaen. Asumisen lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia myös liike- ja toimis-torakentamiselle.Tavoiteaikataulu: 2019 - 2020

30 Pupuhuhdan keskuskortteliMari RaekallioKoulutoiminnasta vapautuvalle ton-tille tutkitaan uudisrakentamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on mo-nipuolistaa kerrostalovaltaisen alueen rakennuskantaa.Tavoiteaikataulu: 2020

31 HuhtakeskusReijo TeivaistenahoTarkoituksena on tutkia aluekeskuksen kehittämistä ja täydennysrakentami-sen mahdollisuuksia.Tavoiteaikataulu: 2019-2020

32 Kylmälahdentien liikekortteliHenriikka LonkaKeljonkeskuksessa tutkitaan rakenta-mattoman liikekorttelin käyttömah-dollisuuksia.Tavoiteaikataulu: 2019

Kuva: Matti Häyrynen

Jyväskylän Kankaan alue on saanut uutta taidetta. Savannin keskeltä kaupunkiympäristöön on syksyn aikana kotiutunut kuvanveistäjä Villu Jaanisoon Norsu, joka toimii maamerkkinä Rusokinkadun varrella. Voimaeläimenä ja onnea tuovana symbolina pidetty norsu on toteutettu kierrätetyistä autonrenkaista.

Kankaan alueella noudatetaan prosenttikulttuuri -mal-lia, jossa noin yksi prosentti tontinmyyntituloista sekä erityyppisten rakentamisen kustannuksista ohjataan Kankaan kulttuuriin, esimerkiksi taiteeseen. Prosent-tikulttuuri -malli otetaan huomioon mm. alueelle laadittavissa asemakaavoissa.

Norsu kotiutui Kankaalle

11

ITÄ

33 Väkkärätien alueTuija SolinTavoitteena on laatia asemakaavan muutos vanhan terveysaseman ja lä-hiympäristön alueelle Vaajakosken keskustan kehittämisperiaatteiden mukaisesti. Asemakaavalla mahdollis-tetaan alueelle kerrostaloasumista.Tavoiteaikataulu: 2018 – 2019

34 Harjutien pohjoispuoliMari RaekallioAsemakaavaa tarkistetaan käyttötar-koituksen ja tonttijaon osalta. Alueelle tutkitaan päiväkotitontin tarvetta ja li-särakennusoikeutta asumiselle. Tavoiteaikataulu: 2020

35 Kanavahovi, KonttisentieTuija SolinTarkoituksena on muuttaa entisen SOK:n hallintorakennuksen korttelin käyttötarkoitus asuinrakentamisen mahdollistavaksi.Tavoiteaikataulu: 2019

36 Valtatie 4:n parantaminen Vaaja-koskella Jussi SievänenVaajakoskella ja Kanavuoren alueella laaditaan kaavamuutoksia valtatie 4:n yleissuunnitelmaan perustuen. Tavoiteaikataulu: 2020-

37 HaapalammentieJussi SievänenAsemakaavassa tutkitaan täydennysra-kentamista Haapalammentien päähän. Tavoitteena on muodostaa rakennus-paikkoja rivitalorakentamiselle.Tavoiteaikataulu: 2019

38 VäinölänpeltoMari RaekallioAsemakaavan muutoksessa tutkitaan alueelle kerros- ja rivitalorakentamista luontoarvot huomioon ottaen.Tavoiteaikataulu: 2019

Itäisen Jyväskylän kaavoituskohteita vuosille 2019-2021

38

37

34

33

36

35

12

Vaajakoskelle on tulossa uutta täydennysrakentamista. Uuden terveysaseman ja palvelutalon rakentaminen on käynnistynyt jo Vanhan Vaajalan korttelissa. Lisäksi rakentaminen voi alkaa Savonmäentie 1 ja 3 tonteilla, joille on tulossa uutta asumista ja liiketilaa. Keskustan alueen uuden K-Marketin asemakaava on valmistunut, mutta odottaa vielä lainvoimaisuutta. Kaavoitusohjelmaan kuuluu myös Väkkärätie ympäristöineen, jolla vanha terveys-asema sijaitsee. Väkkärätien alueelle on alustavasti suunnitteilla uutta kerrostaloasumista. Lisäksi Huoltopolun itäpuolelle on käynnistymässä asemakaavamuutos.

Uusia asuinrakennuksia sekä toimi- ja teollisuustiloja on suunnitteilla myös Harjutien ympäristöön, Varassaa-reen, Haapalahteen, Haapalammentielle Kotimäkeen sekä Janakanlahdelle. Uutena kaavoituskohteena erittäin näkyvällä paikalla on käynnistynyt entisen SOK:n hallintorakennuksen kortteli Konttisentien ja Vaajakoskentien kulmassa. Alueen asemakaava muutetaan sisältämään asumista.

Valtatie 4:ä on suunnitteilla parantaa uudella ohitustiellä, joka rakentuisi välille Kanavuori – Haapalahti. Alueen asemakaavat muutetaan vastaamaan valtatie 4:n yleissuunnitelmaa.

Vaajakoski kehittyy kohisten

VanhanVaajalan kortteli

terveysasema japalvelutalo

Väkkärätienympäristö

asumista

Huoltopolunalue

kaavamuutos

K-marketUrheilutie

asuin- ja liikerakentamista

Savonmäentie1 ja 3

asumista jaliiketilaa

POHJOINEN

B Länsi-Palokan osayleiskaava / ete-läosaVesa RajaniemiJyväskylän kaupungin yleiskaavas-sa (2014) osoitettiin Lintukankaan ja Ruokkeen välille kehätievaraus. Osayleiskaavassa tarkennetaan kehä-tien ja muun liikenneverkon ratkaisuja sekä niihin tukeutuvia työpaikkojen, virkistyksen ja asumisen alueita.Tavoiteaikataulu: 2020 – 2021

C Kuikan alueellinen suunnittelutar-vepäätösVesa RajaniemiRakentamispaineita omaavan Kuikan kylään pyritään laatimaan alueellinen suunnittelutarvepäätös Jyväskylän

kaupungin yleiskaavassa kyläalueeksi merkitylle alueelle. Hankkeessa hah-motetaan yleiskaavan pohjalta tar-kempi aluerajaus. Alueellinen suun-nittelutarvepäätös johtaisi siihen, ettei alueelle vaadittaisi rakennusluvan pohjaksi enää erillisiä yksittäisiä suun-nittelutarvepäätöksiä.Tavoiteaikataulu 2020-2021

39 Savulahti IIJussi SievänenRuokkeentien pohjoispuolelle vaati-vaan rinnemaastoon suunnitellaan uutta kerros- ja pientalovaltaista asui-naluetta.Tavoiteaikataulu: 2019

40 NorolaMauri HähkiöniemiPalokan aluekeskuksen välittömään läheisyyteen sijoittuvaa yksityisessä omistuksessa olevaa asemakaavoitta-matonta aluetta tarkastellaan rivi- ja kerrostalopainotteisena täydennysra-kentamisen kohteena.Tavoiteaikataulu: 2019

41 Saarijärventie 18Tuija SolinKaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueelle asuntorakenta-mista ja tarkistaa suojelluiksi esitetty-jen rakennusten suojeluarvot.Tavoiteaikataulu: 2019

42 HietajärvenrantaTuija SolinKaavamuutoksella mahdollistetaan ri-vitalojen ja pientalojen kortteli Hieta-järven rannan tuntumaan, Koulukadun varrelle.Tavoiteaikataulu: 2019

43 Liinalammenranta Jussi SievänenLiinalammen pohjoisrannalle suunni-tellaan pienimittakaavaista asuinaluet-ta entisen teollisuuskorttelin ympäris-töön.Tavoiteaikataulu: 2019

44 Puuppolan päiväkotiJussi SievänenUuden päiväkodin sijaintia tutkitaan Puuppolankoskentien ympäristöön.Tavoiteaikataulu: 2019

Pohjoisen Jyväskylän kaavoituskohteita

C

44

43

42

14

TIKKAKOSKI

PUUPPOLA

KUIKKA

ETELÄ JA LÄNSI

D Kuohun osayleiskaavaVesa RajaniemiKuohu-Sarvenperän kyläselvitys val-mistui keväällä 2016. Yhdeksi kylä-selvitystyön tulokseksi nousi tarve ratkaista Kuohun taajaman ja sen ym-päristön maankäyttö oikeusvaikuttei-sen osayleiskaavan avulla. Tavoiteaikataulu: 2019

45 EteläporttiReijo TeivaistenahoEteläportin aluekeskukseen suunnitel-laan kaupallisia palveluja ja ekologista työpaikkarakentamista.Tavoiteaikataulu: 2019

46 Lehtisaaren pesulaHenriikka LonkaLehtisaaren pesulan rantaa kehitetään viihtyisänä ja pienimuotoisena asumi-sen täydennysrakentamisen kohteena.Tavoiteaikataulu: 2019

47 Korpilahden vanha päiväkotiHenriikka LonkaKorpilahden vanhan päiväkodin ja Te-letalon alueelle suunnitellaan asumis-ta. Tavoiteaikataulu: 2019

48 Joensuuntie 2 (Korpilahden K-market)Arto SipinenKaavan tavoitteena on saattaa kaava vastaamaan Korpilahden kunnan ja maanomistajan välillä tehdyn maan-vaihdon mukaista tilannetta sekä tut-kia tulevaisuuden maankäyttöä.Tavoiteaikataulu: 2020

Ysitien varteen sijoittuvalle Eteläportin alueelle on suunnitteilla moderni teollisuuskeskittymä. Alueelle ollaan kaavoittamassa työpaikkaraken-tamista sekä teollisuuden että muun liiketoi-minnan käyttöön. Alustavasti suunnitteilla on myös vähittäiskauppa sekä urheilualue.

– Eteläportissa on mahdollisuuksia toiveiden mukaan räätälöityihin tontteihin kokonaisuus huomioon ottaen. Tarkoitus on, että Eteläportti olisi enemmän, kuin vain yksittäisten toimijoi-den summa, kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaiste-naho sanoo.

Eteläportti on yksi Jyväskylän kaupungin kes-keisistä kehittämishankkeista. Alueelle tavoi-tellaan 1 800 - 1 900 työpaikkaa vuoden 2030 loppuun mennessä.

Eteläportin uusi tulevaisuus

Alustava havainnekuva Eteläportin alueesta, WSP Finland Oy

Korpilahden kaavoituskohteita

Säynätsalon kaavoituskohde

46

47

48

SÄYNÄTSALO

Seuraa kaavoitusta netissä:

www.jyvaskyla.fi/kaavoitus